Tienviittoja

Palstalla pureudutaan ajankohtaisiin ilmiöihin.

Myynti & Markkinointi -barometri toimii ilmapuntarina katsastaen alan nykyisyyttä ja ennustaen tulevaisuutta. Barometri keskittyy työn sisältöihin ja tapoihin, työyhteisöihin, alan arvostukseen, motivaatiotekijöihin, palkitsemiseen ja mielikuviin.

Ilmapiiri on meille palkkaa tärkeämpi

Työelämän arvot ovat asettuneet uuteen järjestykseen. Hyvä ilmapiiri kiilaa itsenäisyyden, vaikutusmahdollisuuksien ja palkkauksen edelle.

Teksti Timo Kiiski

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n teettämän Myynti & Markkinointi 2021 -barometrin mukaan ilmapiiri on tärkein kriteeri tulevaisuuden työpaikan valinnassa. Ilmapiirin lisäksi tärkeitä työpaikan valintakriteereitä ovat mahdollisuus itsenäiseen työhön (38 %) sekä vaikutusmahdollisuudet työnkuvaan ja työnmäärään (35 %). – Omaa viihtyvyyttäni lisää se, että tunsin nykyisistä työkavereistani suunnilleen puolet jo ennen kuin aloitin nykyisessä työssäni lähes kaksi vuotta sitten, sanoo asiakkuuspäällikkö Petri Fahler IT-talo Atean Vaasan toimipisteestä.

Barometriin vastanneista 53 prosenttia sanoo, että onnistumista työssä mitataan tällä hetkellä eniten toteutuneilla kaupoilla. Vain 36 prosenttia kokee, että onnistumista mitataan eniten asiakastyytyväisyydellä. 55 prosenttia kuitenkin toivoisi, että tulevaisuudessa onnistumista mitattaisiin enemmän asiakastyytyväisyydellä. – Kyllä meillä mitataan myös asiakastyytyväisyyttä jatkuvasti, jopa hyvin tarkkaankin. Sillä ei kuitenkaan ole painoarvoa palkkamallissa, jossa ansioni koostuvat pohjapalkasta ja provisioista, Fahler sanoo.

ALALLA USKOTAAN LIVETAPAAMISTEN VOIMAAN. Viimeisen vuoden aikana 60 prosenttia vastaajista on työskennellyt pääsääntöisesti kotona. Lähikontaktissa toimistolla tai asiakkaalla on työskennellyt vain 32 prosenttia vastaajista.

– Minunkin asiakastapaamiseni menivät Teamsiin aiempien livetapaamisten sijasta. Itse en kuitenkaan ole vetäytynyt etätöihin kotiin, vaan olen tullut koko ajan toimistolle. Omalla työpaikallani virtuaalikokoukset olivat arkea jo ennen koronaakin, enemmän niissä on riittänyt haasteita asiakkailla, Fahler sanoo.

Vastaajista 38,6 prosenttia ei usko väitteeseen, että kotoa käsin etänä työskentely on inhimillistänyt asiakassuhdetta. Totena väitettä pitää vain 16 prosenttia vastaajista. Neutraalia suhtautu-

60

50

40

30

Kolme tekijää, joiden uskot olevan omalla alallasi tärkeimpiä työnantajan valinnassa tulevaisuudessa?

20

% vastaajista

10

0

Hyvä työilmapiiri Mahdollisuus itsenäiseen työhön Vaikutusmahdollisuudet työnkuvaan ja työn määrään Turvattu työpaikka, vakaat tulevaisuudennäkymät Korkea palkkataso Työnantajan hyvä imago ja tunnettuus

Petri Fahler arvostaa kasvokkaisia tapaamisia.

Alalla suorastaan kilpaillaan hyvistä työntekijöistä.

mista on 32 prosentilla vastaajista, ja vajaa kolmannes ei osaa sanoa mielipidettään.

Fahler uskoo livetapaamisten voimaan. Vaikka hänen omakin työpaikkansa mahdollistaa jatkossa aiempaa enemmän etätyötä, hän ei usko sen lisääntymiseen itsensä kohdalla. – Ei Teamsissa pääse tulkitsemaan asiakasta samalla tavalla kuin kasvokkain. Onneksi nyt on taas livetapaamisia kasvokkain kaksi kolme kertaa viikossa, Fahler kiittelee.

SOME YKSI TÄRKEIMMISTÄ TYÖKALUISTA. Yli puolet vastaajista käyttää jo tällä hetkellä sosiaalista mediaa työkalunaan. Kiinnostavaa on kuitenkin se, että tämän lisäksi miltei puolet vastaajista (49 %) kokee, että sosiaalisen median merkitys tulee kasvamaan seuraavien kolmen vuoden aikana. – Käytän LinkedIniä jo nyt lähes päivittäin. Tarkistan sieltä, ketä kannattaa tavoitella, jos en tunne asiakasta entuudestaan. LinkedInistä näen myös, onko meillä yhteisiä tuttuja. Niin ikään perinteiset Facebook ja Instragram ovat minulle tärkeitä työkaluja. En usko enää lisääväni omaa sosiaalisen median käyttöäni, koska se on jo nyt yksi tärkeimmistä työkaluistani, Fahler sanoo.

Yli puolet vastaajista uskoo, että monet pitkittyneen koronapandemian aikana vakiintuneet tavat ja käytännöt ovat tulleet jäädäkseen. Seuraavan kolmen vuoden aikana uskotaan, että etenkin ravintolaillalliset (47 %) ja seminaarimatkat (51 %) tulevat vähenemään. Toisaalta ravintolalounaiden (20 %) ja seminaarien (19 %) uskotaan lisääntyvän. – Uudessa koronan jälkeisessä ajassa seminaareja järjestetään omassa työpaikassani tuskin edes puolet siitä, mitä ennen pandemiaa, Fahler arvioi.

Vaikka vain 34 prosenttia vastaajista nostaa työpaikan tärkeimpiin valintakriteereihin turvatun työsuhteen, kuitenkin 75 prosenttia kokee tulevaisuudessakin mieluisimpana vaihtoehtona vakituisen kokoaikaisen työsuhteen. Vain seitsemän prosenttia näkee mieluisaksi vaihtoehdoksi yrittäjyyden. – Uskon, että pysyn kokoaikaisessa työsuhteessa jatkossakin. Mielenkiintoa yrittämiseen voisi ollakin, mutta tällä iällä siihen ei enää ole riskinottoakykyä sen enempää kuin tarvettakaan. Olen kuitenkin alalla, joka kasvaa koko ajan, eivätkä työt lopu edes tekemällä. Vähän yli viisikymppisenä olen juuri nyt sopivan ikäinen, kun kokemusta on jo riittävästi. Meidän alalla suorastaan kilpaillaan hyvistä työntekijöistä, Fahler sanoo.

Loka-marraskuussa toteutettuun kyselyyn saatiin lehden painoon mennessä yhteensä 1 412 vastausta. Jokaisesta vastauksesta lahjoitimme euron Hope ry:lle.

KOMMENTTI

Samuli Myllyharju

MMA:n kehityspäällikkö Barometri rikkoo myyttejä alan ammattilaisten työskentelyä motivoivista tekijöistä. Usein ajatellaan, että palkka ja siihen liittyvät rahalliset kannusteet ovat tärkeimpiä alan ammattilaisten työn motivaattoreita. Sen sijaan barometrin mukaan selvästi tärkein työpaikan valintaan vaikuttava tekijä onkin työpaikan hyvä työilmapiiri. Yli 60 % vastaajista nostaa tämän tärkeimmäksi työpaikan vaihtamisen kriteeriksi. Myös työn itsenäisyys ja vaikutusmahdollisuudet omaan työn määrään ja työnkuvaan nostettiin kyselyssä tärkeiksi samoin kuin turvattu työpaikka ja vakaat tulevaisuudennäkymät. Korkea palkkataso ylsi vasta viidenneksi tärkeimmäksi motivaatiotekijäksi vaihtaa työpaikkaa. Tulosta voidaan pitää yllättävänä. Poikkeuksellisen pandemia-ajan vaikutukset heijastuvat kaiketi osittain tämän taustalla. Työyhteisön kaipuusta puhutaan enemmän kuin ennen pandemia-aikaa.

n Kuinka työssä onnistumistasi mitataan tällä hetkellä? n Kuinka toivoisit työssä onnistumistasi mitattavan tulevaisuudessa?

50

40

30

20

% vastaajista

10

0

Toteutuneet kaupat Myynnin kasvu (Yritys) Yrityksen tulos Myyntikate Myynnin kasvu (henkilökohtainen) Asiakastyytyväisyys

49 %

vastaajista kokee, että sosiaalisen median merkitys tulee kasvamaan seuraavien kolmen vuoden aikana.

80 %

vastaajista kokee, että kiire näkyy omalla työpaikalla tällä hetkellä erittäin tai melko paljon. 73 %

vastaajista pitää tulevaisuuden työelämän tärkeimpänä ominaisuutena asiantuntijuutta ja erikoistumista. Myös ongelmanratkaisukyky, itseohjautuvuus, muutosvalmius ja moniosaaminen korostuvat vastauksissa.

MMA tekee yhteistyötä alan huippuosaajien kanssa.

Buustia somesta

MMA:n myynnin lähettiläs Oona Kankkunen puhuu intohimoisesti modernin markkinoinnin ja sosiaalisen myynnin puolesta.

Teksti Kimmo Salo Kuva Mika Levälampi

Alan vaikuttajat toimivat MMA:n myynnin lähettiläinä eri kanavissa. Vaikuttajat jakavat alansa osaamista ja edistävät MMA:n tunnettuutta. @oonakankkunen Oona Kankkunen

Myynnin ja markkinoinnin timanttinen yhteistyö on kasvun edellytys. Vaikka tämä monissa yrityksissä tunnistetaan, ei raja-aitoja ole purettu riittävästi. Sekin tiedetään, että jos et ole sosiaalisessa mediassa, et ole olemassa. Kuitenkin vain harvalla yrityksellä on somesuunnitelma, joka linkittyy liiketoimintastrategiasta johdettuun sisältöstrategiaan tai myynnin prosessiin.

Näin on havainnut Network&Growthin perustaja ja yrittäjä Oona Kankkunen, jolla on pitkä kokemus käytännön myyntityöstä ja myyntiammattilaisten valmentamisesta niin b2c- kuin b2bpuolella.

Buustin kasvuvalmentajan uralleen hän sai LinkedIn-postauksesta, jolla hän kutsui verkostoaan yhteiseen tapaamiseen. Ideasta syntyivät LinkedIn After Work Helsinki -tapahtumat. Näkyvyys johti siihen, että naiselle alkoi sadella pyyntöjä tulla auttamaan yrityksiä sosiaalisen median hyödyntämisessä myynnin ja asiantuntijaviestinnän välineenä.

Kankkusen mielestä somesisältö on liian usein irrallista höttöä eikä osa myynnin ja markkinoinnin kokonaisuutta. Toinen haaste on aito asiakaslähtöisyys viestinnässä. – Yritykset puhuvat liian usein itsestään, kun tarinoiden keskiössä pitäisi olla asiakas, hänen tarpeensa ja ratkaisut niihin. Vetovoimaisen markkinoinnin käyttövoimaa ovat inhimillisyys, sosiaalisuus ja oivaltavuus. Viestiin uskotaan, kun ihminen, ei yritys, kertoo sen.

Myynnin lähettiläs antaa huomionarvoisen vinkin: – Sosiaalisessa mediassa myynnin ja markkinoinnin tulee olla säännöllistä ja postausten tunnistettavia. Tämä edellyttää, että niin johto, asiantuntijat, myyjät kuin työntekijälähettiläät toimivat yhteisten somepelisääntöjen ja tavoitteiden mukaan.