Voimavaroja

Luovuus ennen tehokkuutta

Luova työelämä 2030 -hanke nostaa tehokkuushehkutuksen varjoon jääneen luovuuden uuteen arvostukseen. Tutkimukseen on osallistunut jo 4 000 suomalaista. Tulokset osoittavat, että luovuutta on meissä kaikissa, mutta rohkeuden puute jarruttaa sen pääsyä kukoistukseen.

Teksti Timo Kiiski

Suomen hallituksen käynnistämä ja Työterveyslaitoksen rahoittama TYÖ2030-ohjelma haluaa rakentaa Suomeen maailman parasta työelämää. Niiden rahoittamassa Luova työelämä 2030 -hankkeessa tutkitaan luovuutta sekä autetaan yksilöitä ja yrityksiä hyödyntämään sitä parhaalla mahdollisella tavalla.

Hanketta johtaa MARK Suomen Markkinointiliitto ry:n toiminnanjohtaja Sanna Laakkio. Tutkimuksen kaikille avoimesta kyselystä, yritystason selvityksestä ja kummankin tulosten analysoinnista vastaa suomalainen luovuuden kehitystalo Yellow Method Oy.

Parhaillaan kyselyllä kartoitetaan yksilöiden luovuutta työelämässä, myöhemmin vuoroon tulevat erilaiset organisaatiot. Tähän mennessä yksilötason tutkimukseen on osallistunut jo 4 000 työelämässä olevaa suomalaista. – Hankkeessa määritetään luovuuden anatomiaa: mitä luovuus on ja minkälaista luovuutta Suomesta löytyy. Tavoitteena on myös tarjota käytännön keinoja luovuuden parempaan hyödyntämiseen, Laakkio sanoo.

Laakkion mukaan tutkimuksen tulokset osoittavat jo nyt, että luovuutta suomalaisessa työelämässä kyllä on, kunhan se vain uskalletaan ottaa rohkeammin esiin. – Rohkeuden puute tuskin tulee kenellekään yllätyksenä, Laakkio sanoo.

EI VAADI UUDEN KEKSIMISTÄ. Markkinoinnin ammattilaisena Laakkio tietää, että erityisesti myynti ja markkinointi ovat niitä aloja, jotka elävät tekijöidensä luovuudesta. – Mitä kompleksisemmaksi ja vaikeammin ennakoitavaksi maailma muuttuu, sitä enemmän korostuu myyjän rooli asiakkaansa ongelmien ratkaisijana. Kilpailuetu ei enää ole tuotteet, vaan se miten sinä myyt ratkaisuja asiakkaan ongelmiin, Laakkio sanoo.

Laakkio painottaa, että päinvastoin kuin yleisesti luullaan, luovuus ei läheskään aina ole uuden keksimistä. – Se on mitä tahansa, esimerkiksi erilaisten työtapojen soveltamista. Luovuutta on mitä suurimmassa määrin esimerkiksi se, että koronan hiljentäessä autoliikkeet eräs automyyjä tarttui puhelimeen ja tarjoutui esit-

Luovuus ei läheskään aina ole uuden keksimistä.

Susanna Rahkamon mukaan luovuutta on kaikilla ja myös kaikilla aloilla. "Itselleni tällainen havainto oli, kun vuosia sitten veimme autoromuamme romuttamoon ja työntekijä innostuneesti esitteli meille, kuinka organisoi kierrätykseen menevät osat ja kuinka osia voi hyödyntää." Sanna Laakkio ajattelee, että luovuus on eritoten analyyttistä ja kriittistä havainnointia siitä, mikä toimii ja mikä ei. "Lopulta se on asioiden kehittämistä näiden havaintojen pohjalta. Näin kun ajattelee, ymmärtää, että luovuus kuuluu meille kaikille."

telemään autouutuutta asiakkaan kotipihaan. Hän teki sen ihan menestyksekkäästi huolehtien niin omasta kuin asiakkaankin terveysturvallisuudesta.

Miksi luovuttaa työelämässä tutkitaan vasta nyt? – Siitä ehkä ei ole osattu puhua. Se on ehkä myös tuntunut vähän kevyeltä ja hömpältä. Maailma on kuitenkin muuttunut nopeatahtiseksi ja yllättäväksi. Uudessa maailmanjärjestyksessä luovat sitten pärjäävät vähemmän luovia paremmin, sanoo kehitystalo Yellow Methodin tutkimusjohtaja ja perustaja, entinen taitoluisteluhuippu Susanna Rahkamo. – Meillä ei saisi olla niin järjetön kiire koko ajan. Pitäisi oppia kyselemään ja kuuntelemaan enemmän, eikä aina vain kertomaan. Luovuus vaatii tilaa ja turvallisuudentunteen. Pitäisi olla aikaa esimerkiksi miettiä, myydäänkö palvelua edes oikeille ihmisille tai yrityksille, Laakkio sanoo.

LUOVUUS KASVAA IÄN MUKANA. Urheilu-uransa jälkeen Rahkamo on työskennellyt 20 vuotta johtamisen konsulttina ja tutkinut väitöskirjassaan luovuuden merkitystä menestykselle. Hän tunnistaa Laakkion tavoin rohkeuden puutteen keskeiseksi jarruksi, kun kaikki luovuus pitäisi vapauttaa työelämän käyttöön. Tiimeissä luovuuden vapauttamista saattaa estää myös sen jäsenten keskinäinen kilpailuasetelma. – Onko tärkeämpää olla omassa pienessä porukassa kingi vai tehdäänkö yhdessä jotain isoa? Me tarvitsemme toisia ihmisiä, jotta saamme aikaiseksi isompia asioita. Pitää luoda tilaa erilaiselle ajattelulle sekä luoville ja joskus tyhmillekin ideoille, joita ei ole vielä valmiiksi purettu. Kun nämä ideat heitetään yhteiseen muhitteluun, ne voivat konkretisoitua menestystarinoina, Rahkamo sanoo.

Eniten Rahkamoa on yllättänyt se, että tutkimuksesta tähän asti saatujen tulosten mukaan luovuus nousee iän mukana. – Tutkimukset ja mielikuvat ovat tähän mennessä olleet päinvastaisia. Ehkä tähän yllättävään tietoon on vaikuttanut se, että uskallus käyttää sitä luovaa voimaa lisääntyy iän mukana. Kun sinulla on elämänkokemusta ja olet utelias, myös uskallat ja haluat käyttää sitä luovaa voimaasi. Ajattelun selkeys ja systemaattisuus lisääntyvät iän mukana.

Laakkio toivookin, että myös mahdollisimman moni MMA:n jäsen osallistuisi Luovuustutkimukseen osoitteessa luovuusindeksi.fi