3 minute read
KOKOn kuulumisia
MMA:n asiantuntijat vastaavat jäseniä askarruttaviin kysymyksiin.
Pitääkö työtodistusta pyytää ja mitä tietoja työtodistukseen kirjataan?
Työntekijällä on työsopimuslain mukaan oikeus työsuhteen päättyessä saada pyynnöstään työnantajalta kirjallinen todistus työsuhteen kestosta ja työtehtävien laadusta. Työntekijän nimenomaisesta pyynnöstä todistuksessa on mainittava lisäksi työsuhteen päättymisen syy sekä arvio työntekijän työtaidosta ja käytöksestä. Eli työntekijän tulee siten pyytää työtodistusta.
Todistus on mahdollista saada joko suppeana sisältäen työsuhteen keston ja työtehtävät, tai pyydettäessä laajana sisältäen edellä mainitun lisäksi myös työsuhteen päättymisen syyn ja arvolauselman. Työntekijä voi laajaa työtodistusta pyytäessään päättää, haluaako työtodistukseen työsuhteen päättymisen syyn ja arvolauselman tai vain toisen näistä. Työtodistuksesta ei saa ilmetä muuta kuin mitä sen sanamuodosta käy ilmi. Jos työtodistukseen olisi kirjattu virheellisiä tai kiellettyjä tietoja, tai työsuhteen päättymisen syy tai arviolauselma, vaikka työntekijä ei olisi niitä pyytänyt, työnantajan tulee antaa uusi työtodistus, johon virheet on korjattu. Arvio työntekijän työtaidosta, ahkeruudesta ja käytöksestä on kuitenkin työnantajan näkemys, joka voi poiketa työntekijän omasta käsityksestä. Työntekijä ei voi vaatia työnantajaa muuttamaan arviotaan, mutta erimielisyystilanteessa työntekijä voi pyytää suppean työtodistuksen ilman arvostelua.
Työnantajalla on velvollisuus antaa työntekijälle työtodistus, jos sitä pyydetään 10 vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Todistusta työntekijän työtaidosta ja käytöksestä on kuitenkin pyydettävä viiden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Jos työsuhteen päättymisestä on kulunut jo yli 10 vuotta, työtodistus työsuhteen kestosta ja työtehtävien laadusta on annettava vain, jos siitä ei aiheudu työnantajalle kohtuutonta hankaluutta. Samoin edellä manituin edellytyksin työnantajan on annettava kadonneen tai turmeltuneen työtodistuksen tilalle uusi todistus.
Milloin ja minkä verran on mahdollista saada omaishoitovapaata?
Työsopimuslain mukaan työntekijällä on 1.8.2022 alkaen oikeus saada vapaata työstä enintään viisi työpäivää kalenterivuoden aikana henkilökohtaisen avun tai tuen tarjoamiseksi omaiselle tai työntekijän kanssa samassa taloudessa asuvalle läheiselle.
Omaishoitovapaan edellytyksenä on, että omainen tai muu läheinen tarvitsee työntekijän välitöntä läsnäoloa edellyttävää merkittävää avustamista tai tukea toimintakykyä huomattavasti alentaneen vakavan sairauden tai vakavan vamman vuoksi. Työntekijällä on oikeus vastaavaan vapaaseen myös edellä tarkoitetun henkilön saattohoitoon osallistumisen vuoksi. Omaisella tarkoitetaan työntekijän lasta, vanhempaa, avio- ja avopuolisoa sekä työntekijän kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa olevaa.
Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle omaishoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollista. Työntekijän on esitettävä työnantajan pyynnöstä luotettava selvitys poissaolon perusteesta.
KOKOn kuulumisia
Eläkeputki poistuu, tilalle muutosturvamalli 55 vuotta täyttäneille
Mahdollisuus työttömyysturvan lisäpäiviin on nyt poistumassa vuoden 2023 alussa voimaantulevan lakimuutoksen myötä. Tilalle tulee uusi muutosturvakokonaisuus 55 vuotta täyttäneille.
Ansiopäivärahaa maksetaan yleensä enintään 300–500 päivältä. Lisäpäivillä tarkoitetaan oikeutta ansiopäivärahaan tämän enimmäisajan jälkeen, jos päivärahan saaja on täyttänyt lisäpäiviin vaaditun iän ennen enimmäisajan päättymistä. Ikäraja on nykyisin 61–62 vuotta. Lisäpäiväjärjestelmä tunnetaan myös nimillä työttömyysputki tai eläkeputki.
Lisäpäivistä luovutaan lakimuutoksen voimaantulon jälkeen asteittain. Lisäpäivien ikäraja nousee ensin vuodella vuonna 1963 ja 1964 syntyneiden kohdalla ja lisäpäivämahdollisuus poistuu kokonaan vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä.
Tämä tarkoittaa, että uudistus vaikuttaa lisäpäiviin perustuvaan ansiopäivärahaoikeuteen vuodesta 2025 alkaen, jolloin vuonna 1963 syntyneet saavuttavat lisäpäivien nykyisen 62 vuoden ikärajan. Lisäpäivien maksaminen päättyy kokonaan vuonna 2030.
Syntymävuosi Lisäpäivien ikäraja Hallituksen esittämä muutoksen jälkeen muutos
1957–1960 61 vuotta ei muutosta 1961–1962 62 vuotta ei muutosta 1963 63 vuotta ikäraja nousee 1964 64 vuotta ikäraja nousee
1965 ei lisäpäiväoikeutta lisäpäiväoikeus poistuu
Uusi muutosturvakokonaisuus 55 vuotta täyttäneille irtisanotuille työntekijöille otetaan käyttöön heti vuoden 2023 alusta. Muutosturvaan kuuluu muutosturvaraha, oikeus koulutukseen ja tavallista pidempi työllistymisvapaa.
Voit hakea muutosturvaa, jos
• sinut on irtisanottu 1.1.2023 tai sen jälkeen • irtisanomiseen on tuotannolliset ja taloudelliset syyt • olet täyttänyt 55 vuotta ennen irtisanomista • olet ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään viisi vuotta.
Toimi näin:
Jotta voit saada muutosturvaa, ilmoittaudu TE-toimistoon työnhakijaksi 60 päivän sisällä irtisanomisestasi. TE-toimisto tutkii, oletko oikeutettu muutosturvaan, ja ilmoittaa sinulle päätöksestä.
Irtisanomisen ajankohdalla tarkoitetaan päivää, jona irtisanomisilmoitus on annettu. Jos irtisanomisaika on pitkä, TE-toimistoon on siis ilmoittauduttava jo ennen työttömyyden alkua.
Muutosturvaraha vastaa suuruudeltaan noin kuukauden palkkaa. Hae muutosturvarahaa omasta työttömyyskassastasi viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työsuhteen päättymisestä. Jos et kuulu työttömyyskassaan, hae muutosturvarahaa Kelasta.
Voit saada muutosturvarahan työttömyyskassasta, vaikka jäsenyytesi kassassa olisi alkanut vasta juuri ennen irtisanomista, etkä olisi ollut jäsen riittävän kauan saadaksesi ansiopäivärahaa.
Muutosturvarahan saaminen ei vaikuta työttömyysturvaan tai muihin etuuksiin lukuun ottamatta toimeentulotukea. Muutosturvarahan maksaminen ei edellytä, että työttömyys olisi alkanut, vaan sitä voidaan maksaa jo irtisanomisaikana. Jos työllistyt sinut irtisanoneelle työnantajalle heti uudelleen, muutosturvaraha voidaan joutua perimään takaisin.
Voit hakea muutosturvakoulutukseen TE-toimiston kautta. Muutosturvakoulutukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Koulutuksen hankkii TE-toimisto tai ELY-keskus, ja se voi kestää enintään 6 kuukautta.
Pidempi palkallinen työllistymisvapaa
Tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotuille työntekijöille kuuluva palkallinen työllistymisvapaa on muutosturvakokonaisuuden piiriin kuuluvilla 5 päivää tavallista pidempi.
