Lakipalvelu apunasi

MMA:n lakipalvelu kommentoi ajankohtaisia työelämäaiheita.

Perhevapaat ja työhön paluu

Elokuussa 2022 voimaan tulleen uudistuksen myötä vanhempainvapaapäivien määrä on kasvanut ja vapaiden käytön joustavuus on lisääntynyt.

Teksti Sanna Honkanen MMA:n lakipalvelusta

Perhevapaauudistuksen tavoitteena on ollut perhevapaiden jakautuminen tasaisemmin vanhempien kesken ja siten lisätä tasaarvoa ja huomioida paremmin myös erilaiset perhemuodot. Uudistus koskee pääsääntöisesti perheitä, joissa lapsen laskettu aika on ollut aikaisintaan 4.9.2022.

Vanhempainpäivärahoja ovat jatkossa raskausraha, erityisraskausraha, vanhempainraha ja vanhempainraha osittaisena. Äitiysvapaa on nykyään raskausvapaa ja isyysvapaan tilalle on tullut vanhempainvapaa. Muita perhevapaita ovat edelleen muun muassa hoitovapaa.

Raskaana olevalla vanhemmalla on 40 raskausrahapäivää. Raskausrahakausi voi alkaa aikaisintaan 30 arkipäivää ja viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa ja se on pidettävä yhdenjaksoisena.

Vanhempainrahapäiviä on käytettävissä yhden lapsen perusteella yhteensä 320 arkipäivää. Jos lapsella on kaksi vanhempaa, jakautuvat vapaat tasan vanhempien kesken, eli molemmilla on käytettävissään 160 arkipäivää. Omasta kiintiöstään voi sovittaessa luovuttaa enintään 63 arkipäivää toiselle vanhemmalle tai lasta hoitavalle henkilölle. Luovutettavat päivät on mahdollista jakaa useamman henkilön kesken. Yhden vanhemman perheissä vanhempi saa molemmat vanhempainrahakiintiöt.

Vanhempainvapaan saaminen edellyttää, että vapaalla oleva henkilö hoitaa lasta. Vanhemmat voivat saada vanhempainpäivärahoja samaan aikaan enintään 18 arkipäivän ajan.

Vanhempainrahaa voi saada myös osittaisena, jos lasta hoitaa osan päivästä ja on samanaikaisesti osa-aikatyössä enintään viisi tuntia päivässä. Työsuhteessa olevan työntekijän on sovittava osaaikatyöstä ja osa-aikatyön ehdoista työnantajan kanssa.

Vanhemmat voivat määritellä vapaammin, milloin ovat vanhempainvapaalla ja milloin työssä. Vanhempainrahaa voi käyttää lapsen kahden vuoden ikään saakka, tai kunnes adoptiosta on kulunut kaksi vuotta. Päivärahapäivät voi käyttää myös useassa osassa. Työsuhteessa olevat vanhemmat voivat saada vapaata enintään neljässä eri jaksossa, joiden tulee olla vähintään 12 päivän mittaisia.

Työntekijöiden on ilmoitettava raskaus- ja vanhempainvapaasta, kuin myös hoitovapaasta, työnantajalle pääsääntöisesti viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on yksi kuukausi.

Paluusuoja

Työntekijällä on oikeus palata perhevapaalta ensisijaisesti työsopimuksensa mukaiseen työhön. Paluusuojan tarkoituksena on varmistaa, ettei perhevapaalta työhön paluun yhteydessä tapahtuisi vastoin työntekijän suostumusta siirtoa muihin, esimerkiksi vähempiarvoisiin tehtäviin.

"Työsopimusta ei saa irtisanoa raskauden tai perhevapaan perusteella", Sanna Honkanen korostaa.

Myös työsuhteen ehtojen tulee säilyä lähtökohtaisesti vähintään ennallaan. Työntekijällä on oikeus saada hyväkseen vapaan aikana tapahtuneet työehtojen parannukset, esimerkiksi työehtosopimuksissa sovitut palkankorotukset.

Toisinaan perhevapaan aikana työnantajalle saattaa tulla aito tarve järjestellä tehtäviä uudelleen. Järjestelyiden tulee olla todellisia eikä niiden tarkoituksena saa olla paluusuojan kiertäminen. Mikäli paluu aiempaan tehtävään ei ole mahdollista, on työnantajan tarjottava työntekijälle aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä, tai jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta työsopimuksen mukaista työtä, ensisijaisesti aikaisempaa työtä lähinnä vastaavaa työtä.

Huomiota kiinnitetään työntekijän työnkuvan lisäksi myös työntekijän koulutukseen ja kokemukseen. Työnantajalla on tarvittaessa myös velvollisuus antaa koulutusta, jotta palaaminen aikaisempaa työtä lähinnä vastaavaan työhön olisi mahdollista.

Jos perhevapaalta palaavalle on tarjolla vain muuta työtä, määräytyvät työsuhteen ehdot uuden tehtävän mukaan. Työsopimuksen olennaisen ehdon muutos voi kuitenkin tulla voimaan vasta irtisanomisajan jälkeen, ellei työntekijä ja työnantaja yhteisymmärryksessä sovi toisin.

Kiellettyä töiden uudelleenjärjestelyä on menettely, jossa perhevapaalta palaava työntekijä irtisanotaan tai siirretään yksipuolisesti muuhun työhön ja sijaiseksi palkattu työntekijä jatkaa työssä, jota paluusuojan piirissä ollut työntekijä on ennen vapaata hoitanut. Sijaisen kanssa tulisi tehdä siten työsopimus lähtökohtaisesti määräaikaisena tai sopia työtehtävät sellaiseksi, että sijainen voidaan tarvittaessa siirtää muihin tehtäviin sen jälkeen, kun perhevapaalla ollut työntekijä palaa töihin.

Vanhempainrahaa voi saada myös osittaisena.

Tehostettu irtisanomissuoja

Työsopimusta ei saa irtisanoa raskauden tai perhevapaan perusteella. Mikäli perhevapaalta työhön palaavalle työntekijälle ei ole mahdollista tarjota aikaisempaa eikä muutakaan työtä, joutuu työnantaja harkitsemaan työsopimuksen irtisanomista. Tällöin sovellettavaksi tulee työsopimuslain normaalien irtisanomissuojasäännösten lisäksi myös tehostettu irtisanomissuoja eli työnantajan on osoitettava, että työntekijän irtisanominen on johtunut muusta kuin raskauteen tai perhevapaaseen liittyvästä syystä. Huomioon tulee ottaa myös muun muassa yhteistoimintalain säännökset.

Perhevapaan aikana työntekijää suojataan ns. irtisanomiskiellolla eli työnantaja saa irtisanoa perhevapaalla olevan työntekijän taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan. Työnantajan toiminnan jatkuessa on perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen taloudellisella ja tuotannollisella perusteella mahdollista vasta sen jälkeen, kun työntekijä palaa työhön. Perhevapaan käyttäjälle halutaan siten turvata irtisanomisaika vapaan päättymisen jälkeiseen ajankohtaan.