4 minute read

Kasvin aina kaunihimpi

Operatiivisena johtajana startupissa työskentelevälle Selja Tiilikaiselle huonekasvit ovat rauhoittava harrastus hektisen työn vastapainoksi. Vuosien varrella kasvien lailla kasvanutta intoa pidättelee ainoastaan tilan puute.

Kolmekymmentäkaksi neliötä ja nelisenkymmentä kasvia. Selja Tiilikaisen kauniissa kodissa katse ei voi kasveilta välttyä.

– Huonekasviharrastus on minulle varsin uusi juttu. Tilanne muuttui eksponentiaalisesti, kun muutin tänne. Tämä on paljon valoisempi kuin edellinen asuntoni, ja siksi kasvit viihtyvät täällä, Tiilikainen perustelee.

Harrastuksen volyymi on kasvanut pikkuhiljaa viimeisen kahden vuoden aikana. Entiset kämppäkaverit eivät ole yllättyneitä uudesta harrastuksesta, eikä ole Tiilikainen itsekään.

– Minulla on aina ollut näitä niin sanottuja hyödyllisiä harrastuksia. Aikaisemmin olen kasvattanut kämppisteni kanssa yrttejä ja siemenistä avokadoja ja sitruunoita, välillä olen ollut kiinnostunut leipomisesta tai vaikkapa kynsilakoista. Dreijaamisesta vielä toistaiseksi vain haaveilen.

HUOLEHTIVA HARRASTAJA. Kasviharrastus jakaantuu moniin eri leireihin, kuten orkideaharrastajiin tai harvinaisuuksien kasvattamiseen ja eteenpäin myymiseen.

Tiilikainen on pidättäytynyt huonekasvien hoitamiseen.

Repertuaariin kuuluu niin trendikasveja, kuten köynnösvehka ”philodenrdon gloriosum”, kuin perinteisiä suosikkeja, kuten kultaköynnöstä ja limoviikunaa. Vanhin kasvi on viirivehka, joka oli hänellä jo lapsuudenkodissa. Yhden jukkapalmun kannan hän on saanut laulunopettajaltaan.

– Olen aina piirrellyt kasveja ja pidän kasviestetiikasta ylipäätänsä. Tykkään myös olla luonnossa. Metsässä ymmärtää, että puut ovat ikiaikaisia, Tiilikainen kertoo.

Hän tietää, että jotkut puhuvat kasveilleen ja antavat niille nimiä. Hän itse ei ole ryhtynyt vielä siihen, vaikkakin ymmärrys kasveja kohtaan onkin lisääntynyt.

– Limoviikunani oli yksin kylpyhuoneessa, ja ystäväni sanoi sen voivan huonosti. Siirsin sen muiden joukkoon, ja itse asiassa se voi nyt paremmin. Haluan hoivata ja pitää huolta kasveistani, jotta ne kasvavat mahdollisimman isoiksi ja terveiksi. Olen valvonut öitä, jos kasvi voi huonosti, varsinkin, jos olen itse omilla teoillani sen aiheuttanut. Tuholaisille, kuten vihannespunkeille, en voi mitään.

Selja Tiilikaisen reilun kolmenkymmenen neliön kodissa kukoistaa nelisenkymmentä viherkasvia.

TERAPEUTTISTA TEKEMISTÄ. Tiilikainen toimii operatiivisena johtajana React & Share -nimisessä startupissa. Yrityksen tuote on viestinnän onnistumista mittaava työkalu.

– Olemme vielä toistaiseksi pieni firma. Se tarkoittaa, että työnkuva on laaja ja vastuuta on vähän kaikesta. Työn kuormittavuus näkyy siinä, että joka päivä on oltava parempi kuin eilen. Toisaalta, kun pysähtyy katsomaan taaksepäin, huomaa kuinka pitkälle olemme päässeet, Tiilikainen pohtii.

Lisäksi Tiilikainen on nyt toista vuotta MMA Helsingin hallituksessa. Jäseneksi ja sittemmin hallituksen jäseneksi hänet houkutteli ystävä.

– Tiedottajana vastuullani on uutiskirje ja tapahtumien järjestäminen, se etujärjestön hupipuoli. Tänä syksynä juhlimme paikallisliittomme 90. toimintavuotta. Kaiken kaikkiaan jäsenyyden kautta olen tutustunut hyvin erilaisiin ihmisiin, mikä on ollut todella mielenkiintoista.

Jos arki onkin ajoittain hektistä, sitä enemmän Tiilikainen haluaa maadoittua – työntää kädet multaan. Yksi kasviharrastuksen etu on, että se ei vie paljon aikaa ja sitä voi tehdä muun ohessa. Hän saattaa esimerkiksi nyppiä kasveista kuolleita lehtiä sarjoja ja dokkareita katsoessaan.

– Kasvien hoitaminen on konkreettista tekemistä, mikä näkyy suoraan niiden hyvinvoinnissa. Ehdottomasti terapeuttisin asia on mullanvaihto. Vanha kasvualusta irtoaa parhaiten, kun kasvin upottaa kädenlämpöi- seen veteen. Silloin en ajattele mitään muuta, nykerrän vain kädet mullassa juuria puhtaaksi. Kun lahjon läheisiäni kasveilla, mullanvaihto kuuluu asiaan.

KASVUKAUTTA ODOTELLESSA. Talvi on kasveille levon aikaa. Kaamoksen ajan Tiilikaisen kasvit saavat lisävaloa ja -ravinteita. Tärkein hoitovinkki talven varalle on suhteuttaa kasteleminen valonmäärään.

– Kuulen usein ihmisten sanovan, että kasvien hoitaminen on vaikeaa. Suurin virhe on, että kasveja kastellaan liikaa. Vesi ei ole tärkeä elementti, valo sen sijaan on. Pienikin kasvilamppu tekee kasville ihmeitä.

Kevään koittaessa niin kasvien kuin Tiilikaisenkin vireystalo nousee.

– Olen niin tohkeissani, että minulla on töistä kiire kotiin. Hankin uusia kasveja ja ruukkuja, leikkaan pistokkaita ja vien kasvejani tuuletusparvekkeelle. Erilaiset kasvualustat ovat sitten jo oma maailmansa, hän listaa.

Viime keväänä Tiilikainen liittyi Kevätmessuilla Huonekasviseuraan. Tosiharrastajan tapaan hän käyttää kasveista latinankielisiä nimiä.

– Kuuntelen podcasteja ja kuulun WhatsApp-ryhmään, jossa keskustellaan kasveista. Näen itsessäni myös potentiaalisen hyötykasviharrastajan. Haaveilen omasta pihasta, mutta vielä toistaiseksi on tehtävä kompromisseja asuintilan ja harrastuksen välillä.

Seljan vinkit kasviharrastuksen aloittamiseen:

1 Istuta kasvi aina ruukkuun, jossa on pohjassa reiät. Näin vältät yleisimmän mokan eli liikakastelun.

2 Hanki ilmankostutin! Kasvit pysyvät talvellakin kauniina, ja myös ihmisten iho ja limakalvot voivat paremmin.

3 Valo on kasvin tärkein kasvun edellytys. Kasvivaloista iso osa sopii minkä tahansa valaisimen e27-kantaan.

4 Googlaa tai kysy esimerkiksi Facebookin Huonekasvitryhmässä apua, kun olet epävarma.

This article is from: