Myynti & Markkinointi 1/2021

Page 1

1/21

M YYNNIN JA M ARK K INO IN N IN AMM AT T IL AISE T MM A : N JULK AISEM A AMM AT T IL EH T I

Nyt tarvitaan uniikkeja oivalluksia SIVU 14

Kuumat liidit varmistetaan virtuaalisesti SIVU 26

Generalistin monet kasvot Julia Kaukinen on moniosaaja, joka ottaa haltuun työn kuin työn. Haasteita etsivät ikiliikkujat pysyvät paikoillaan vain hetken. SIVU 32


Katsopa hetki tätä hymyä Huomasitko hymyn vaikutuksen? Hymyilitkö takaisin? Toivottavasti, sillä pienikin hymy tuottaa tutkitusti paljon hyvää, sinulle ja ympärilläsi oleville ihmisille. Muista siis hymyillä. Tutuille ja tuntemattomille. Turva on vakuutusyhtiö, joka uskoo hymyn voimaan. Uskomme siihen, että hymy ei tee elämästä pelkästään mukavampaa, vaan myös turvallisempaa ja terveellisempää. Siksi toivomme, että hymyilisimme toisillemme mahdollisimman paljon. Tänään ja kaikkina muinakin päivinä.

turva.fi/hymy


PÄ ÄKIRJOITUS

SADONKORJUU PALKITSEE AHERTAJAN

T

alouden kasvuolosuhteet olivat viime vuonna poikkeuksellisen ankarat. Korona toi mukanaan todelliset poikkeusolosuhteet, jotka jatkuvat edelleen. Meiltä kaivataan sinnittelyä, selviytymistä ja uskoa parempaan tulevaan. Perunakauppiaana olen todennut, että hyvän sadon ja tuotannon takaavat maaperä ja kasvuolosuhteet, joiden merkitys tulevasta sadosta on noin puolet. Omat valinnat ja osaaminen tuovat toisen puolen. Myynnin, markkinoinnin ja oston osalta viime vuonna olosuhteet määrittivät kuitenkin reilusti yli puolet. Seuraava satokausi koittaa, ja uudet olosuhteet, omat valintamme sekä osaamisemme muutoksen keskellä ovat varmasti vahvistuneet viime vuodesta. Tehdään siis rajusti töitä, jotta saamme koneet jälleen tuottoisasti käyntiin, ja uskotaan vahvasti, että hyvän sadonkorjuun aika on meillä yhteisesti edessä. Tehtävänämme on osaltaan taata jäsenillemme turvalliset olosuhteet ja mahdollisuus kehittyä työelämässä. Me olemme selkeästi paras valinta myynnin, markkinoinnin ja oston ammattilaisille. Koulutuspohja mahdollistaa, se ei koskaan rajoita. Meitä MMA:laisia yhdistää palo tehdä tärkeää työtä koko yhteiskunnan kasvun turvaamiseksi. Jäsenemme ovat osaava joukkue, joka nauttii työstään myynnin, markkinoinnin, oston ja yrittämisen parissa. Autoiluun liittyvät verotusasiat ovat niin auto- kuin polttoaineverotuksessa edelleen pahasti levällään. Tulevat päätökset eivät saa johtaa työn tekemiseen liittyvien kustannusten kasvuun. Pysyvä autoverotuksen päätös mahdollistaa luontaisen autokannan uudistumisen, kohti uusiutuvia energiamuotoja. Tällä saadaan purettua autokaupan tulppaa, jota nyt kerryttää päätöksen­teon vaikeus käyttövoiman valinnassa. Infra sähköautojen latauksen ja kaasuauton käytön osalta on edelleen todella heikko, eikä se tällaisenaan suosi autokannan uusiutumistarvetta. Veropäätöksissä tulee ottaa huomioon koko Suomi, ja meitä aktiivisia tienkäyttäjiä pitää kuunnella.

Meitä MMA:laisia yhdistää palo tehdä tärkeää työtä yhteiskunnan kasvun turvaamiseksi.

MARKO HOVINMÄKI PÄÄTOIMITTAJA, PUHEENJOHTAJA

Myynti&Markkinointi

MM121_02-03_ilmo-ja-paakkari.indd 3

3

7.2.2021 19.19


1/2021

TÄSSÄ LEHDESSÄ

26

Maria Mroue uskoo, että monikanavaisuus on tapahtumamarkkinoinnin tulevaisuutta.

10

Miika Soronen on opetellut markkinoinnin salat kantapään kautta. Nyt opit ovat jalostuneet ilmaiseksi e-kirjaksi.

3

Pääkirjoitus

6

Tässä ja nyt Myynti & Markkinointi 2020 -barometri MarkkinointiRadiossa. Lukijatutkimuksesta saatiin kiinnostavia tuloksia.

10

Vaihtoaskel Miika Soronen siirtyi maalausyrittäjästä mainoskirjeiden kirjoittajaksi.

12

Ensiaskel Yrittäjyys kiinnostaa Viljami Karjulaa.

14

Trendit Mitä myynnin, markkinoinnin ja oston alalla on luvassa vuonna 2021?

20

Työ & Ura Myynnin apulaisprofessorina aloittaneella Jonna Koposella on takanaan monitieteinen urapolku.

4

MM121_4-5_Sisis.indd 4

7.2.2021 19.22


Teema: Uusi normaali

26

32

36 39 40

44

48

Myynnin uudet väylät Kun messut peruttiin ja etätyöt yleistyivät, myynnille oli löydettävä uudet digitaaliset kanavat.

Kansi: Henkilö Generalisti Julia Kaukinen auttaa muita kaltaisiaan löytämään vahvuutensa.

50

54 57

Faktat Itseohjautuvassa organisaatiossa vastuu jakautuu tasaisemmin.

58

Vinkit Videomarkkinoinnissa piilee mahdollisuuksia.

60

Strategia Asiantuntijoillakin on oltava myyntiosaamista, sanoo Capmanin toimitusjohtaja Joakim Frimodig.

Tutkittua Akava Worksin tutkimus avaa ikkunan MMA:n jäsenten arkeen koronavuonna.

Liikenne Fossiilittoman liikenteen tiekartta tähtää rajuihin päästövähennyksiin.

62 65 66

Työ & vapaa-aika Samuli Lappalainen nauttii valjakkohiihdossa eniten vauhdin hurmasta.

Hyvinvointi Etätyö liimaa työntekijän helposti vain ruudun ääreen.

Myynti& Markkinointi Julkaisija Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA. Myynti & Markkinointi on myynnin ja markkinoinnin ammattilehti. Päätoimittaja Marko Hovinmäki

Tietotekniikkavinkit

Toimitus Omnipress Oy

Esa Riutta antaa vinkkejä Powerpointin käyttöön.

Tuottaja Maarit Krok

Lakipalsta

Taitto Oona Kavasto / Hank hank.fi

Irtisanominen taloudellisella ja tuotannollisella perusteella.

Kysy työelämästä

Toimituksen osoite PL 11, 00521 Helsinki (Asemamiehenkatu 2, 9. krs.) puhelin 0201 224 400 toimitus@mma.fi

Mikä vaikuttaa hakemusten käsittelyyn työttömyyskassassa?

Tilaushinta 48 €/vuosi, kestotilauksena 30 €/vuosi. Neljä numeroa vuodessa.

Jäsenetuja

Tilaukset heidi.saren@mma.fi

Uusia jäsenetuja vuodelle 2021, hyödynnä etusi heti!

MMA kouluttaa Koulutustarjontaa keväällä 2021.

MMA palvelee Liitto on jäseniään varten. Ota meihin yhteyttä.

Osoitteenmuutokset saamme suoraan muuttoilmoituksesta. Jos olet kieltänyt osoitteesi luovuttamisen, ilmoita uusi osoite suoraan liittoon. Ilmoitusmyynti Janne Murtomaa myyntipäällikkö 040 623 7976 janne.murtomaa@media.fi Ilmoitushinnat 2/1 5 500 € 1/1 3 100 € 1/2 2 100 € 1/4

1 400 €

Määräpaikkailmoituksille omat hinnat. Liitteet sopimuksen mukaan. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Painosmäärä 22 000 Aikakauslehtien Liiton jäsen. ISSN 1458-5162. 88. vuosikerta. Painatus Punamusta, Forssa 2021

YM

ISTÖME

R

I

MMA:n jäsenten työn määrä tyypillisenä työpäivänä väheni pandemian vuoksi 30 prosenttia.

R PÄ

KK

44

Kannen kuva Timo Porthan

M

ILJ

ÖMÄRK

T

Painotuotteet Painotuotteet 1234 5678 4041-0619

Myynti&Markkinointi

MM121_4-5_Sisis.indd 5

5

7.2.2021 19.22


AJASSA

TÄSSÄ&NYT MarkkinointiUutiset vastaa alan tarpeeseen MARKKINOINTIUUTISET on tuore uutis- ja ajankohtaismedia,

jossa julkaistaan artikkeleita alan tärkeistä puheenaiheista. – Katsomme toimituksessa markkinointia laajasta perspektiivistä. Markkinointi on toki mainontaa, mediaa, brändejä, toimistoja, yrityksiä, luovuutta ja digitalisaatiota. Mutta se on myös yhteiskuntaa, maailmaa ja arkielämää, meitä jokaista koskettavaa, MarkkinointiUutisten päätoimittaja Iina Kansonen sanoo. Julkaisun taustalla toimii MarkkinointiKollektiivi. Tarve uudelle medialle oli ilmeinen sen jälkeen, kun Alma Media ilmoitti lakkauttavansa Markkinointi & Mainonta -julkaisun. – Markkinoinnista kirjoitetaan Suomessa liian vähän, eikä sen merkitystä osana menestyvää yritystoimintaa ymmärretä riittävän hyvin. Halusimme perustaa median, joka pitää huolen siitä, että alan ammattilaisten kaipaama tiedonjano täyttyy, mutta myös siksi, että haluamme kasvattaa markkinoinnin arvostusta Suomessa, MarkkinointiKollektiivin Santtu Kottila kertoo. – Sen lisäksi haluamme puhutella lukijoitamme – ja joskus vähän ravistellakin. Minusta hyvän median merkki on se, että se haastaa ajattelemaan, Kansonen sanoo. MarkkinointiUutisten toimitus on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin ja Journalistin ohjeisiin. Tutustu: markkinointiuutiset.fi

Markkinointi­ Uutisten päätoi­ mittajana aloitti Iina Kansonen.

HYVÄ MEDIA HAASTAA AJATTELEMAAN.

6

MM121_6-9_tässäjanyt.indd 6

7.2.2021 11.55


90% 87% 87% vastaajista lukee Myynti & Markkinointi -lehden sen saatuaan.

oli tyytyväisiä Myynti & Markkinointi -lehteen kokonaisuudessaan.

piti palkkaukseen ja työsuhteen ehtoihin liittyviä juttuja erittäin tai melko kiinnostavana sisältönä.

Lukijatutkimus tuotti arvokasta tietoa Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA teetti viime vuoden lopussa Myynti & Markkinointi -lehden lukijatutkimuksen, johon vastasi 796 jäsentä. Vastaajien mukaan lehti on hyvin tunnistettavissa MMA:n jäsenlehdeksi ja antaa myönteisen kuvan MMA:sta. – Olemme tyytyväisiä tutkimustuloksiin, sillä ne osoittavat, että olemme onnistuneet tekemään lehdestä niin sisällöllisesti kuin ulkoasullisesti jäsenistöämme hyvin palvelevan ja arvostetun julkaisun, MMA:n markkinointipäällikkö Mari Niemi sanoo. Kyselyn perusteella lehden kiinnostavimpia sisältöjä ovat palkkaukseen ja työsuhteen ehtoihin liittyvät aiheet. Myös edunvalvontaan ja vaikuttamiseen liittyvät aiheet kiinnostavat lukijoita. Toisaalta lukijat myös kokevat kiinnostaviksi ja tärkeiksi hyvin erilaisia sisältöjä. – Lähdemme tänä vuonna terävöittämään lehden sisältöjä sekä hiomaan ulkoasua nämä arvokkaat tutkimustulokset mielessämme. Haluan kiittää kaikkia, jotka vastasivat kyselyymme.

Myynnin ja markkinoinnin yhteistyössä parannettavaa jista piti myös markkinointibudjetin raVAIKKA myynnin ja markkinoinnin strajallisuutta esteenä yhteistyölle. tegista roolia ymmärretään yhä paJoulukuussa 2020 ja tammiremmin, ne ovat yllättävän usein vielä kuun alussa 2021 toteutettuun tuttoisistaan erillisiä toimintoja. SalesX:n kimukseen osallistui 227 suomateettämän tutkimuksen mukaan laista myynnin, markkinoinnin ja liimyynnin ja markkinoinnin sekä liiketoiketoiminnan johtajaa. Heidän avoiminnan johtajat tunnistavat useita esmissa vastauksissaan korostui etenkin teitä yhteistyölle. myynnin ja markkinoinnin välinen Suurimmaksi esteeksi yhteistyölle heikko kommunikaatio sekä vastaajat kokivat vähäiset yhteisen ajattelutavan henkilöresurssit. Peräti 56 % Myynti puutos. Vastaajat ko43,5 prosenttia vas& Markkinointi kivat myös marktaajista piti resurssi2020 -barometrin kinoinnin mitattavastaajista työskentelee pulaa merkittävimmyynnin tehtävissä ja vuuden heikoksi ja pänä yhteistyön 10 % markkinoinnin. sen yhdistämisen esteenä. Vajaa 35 % vastaajista työskentelee myyntiin vaikeaksi. kolmannes vastaa-

sekä myynnin että markkinoinnin tehtävissä.

Hyvin sanottu ”Pelko ei lujita työmoraalia vaan itse asiassa rappeuttaa sitä. Olen kuullut monta kertaa ihmisten sanovan, että kun heitä ei kunnioiteta, on samantekevää, yrittävätkö he parhaansa vai eivät, kun palkka juoksee joka tapauksessa.” Psykologi ja psykoterapeutti Minna Martin Meidän Suomessa .”Asiakkaan näkökulmasta asiakaskokemus on käyttökokemus, asiakasarvo on koettua arvoa ja asiakaslähtöisyys on tarpeita vastaavaa palvelua.” Palvelumuotoilun moniosaaja Ulla Jones MarkkinointiUutisten kolumnissaan. ”Nyt kriisi on pakottanut monen huomaamaan, ettei muutos työnteossa ole pahasta. Muutos saattaa olla hyväkin asia, ja muutoksesta selviää aina.” Jollan perustaja ja Zippien toimitusjohtaja Antti Saarnio Kauppalehdessä.

Myynti&Markkinointi

MM121_6-9_tässäjanyt.indd 7

7

7.2.2021 11.55


AJASSA

TÄSSÄ&NYT Stipendeillä kannustusta alan opiskelijoille Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA jakoi tammikuussa opiskelija­stipendejä ansioituneille alan opiskelijoille. Palkittujen joukossa olivat espoolainen Sini Toivonen sekä Tampereella opiskellut, alalla jo pitkään toiminut Krista Uusitalo. – Esimerkiksi ROBINS-hankkeessa vastasin webinaarisarjan järjestämisestä sekä kirjoitin blogeja älykkäästä myynnistä. Tampereen AMK:n SalesDay 2020 -tapahtumassa toimin projektipäällikkönä ja autoin muun muassa esiintyjien hankinnassa ja hoidin sponsorimyyntiä, Uusitalo kuvailee.

”Sinnikkyy­ teni on paras vahvuuteni”, stipendin saanut Sini Toivonen sanoo.

Koronakaudesta pontta opintoihin

MMA:N stipendi perustettiin vuonna

Uusia eväitä uralle

2011 Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n kunniapuheenjohtaja Aarne Laaksosen täytettyä 100 vuotta. Kaksi kertaa vuodessa jaettava tunnustus on tarkoitettu myynti-, markkinointi- ja ostoalaa koskevien opintojen tai opinnäytetöiden palkitsemiseen. Syksyn haussa tunnustusta jaettiin yhteensä kuudelle ansioituneelle hakijalle: viisi 200 euron stipendiä sekä yksi 500 euron suuruinen stipendi. – Saimme ehdotuksia, joista näkyi poikkeuksellisen hienoja opinnäyteja opinto- ja kehittymissuorituksia, iloitsee MMA:n johtaja Tuula Sirén. – Haluamme osaltamme kannustaa opintojen edistymiseen ja niiden loppuunsaattamiseen, ja jatkamme stipendien jakamista taas alkaneella kevätlukukaudella, Sirén jatkaa.

Viidensadan euron arvoisen stipendin saanut Krista Uusitalo valmistui viime vuonna Tampereen ammattikorkeakoulusta kansainvälisen myynnin ja myynnin johtamisen tutkinto-ohjelmasta. – Stipendi tuli tosi positiivisena yllätyksenä. Olin ollut jo ennen opintojen aloittamista 10 vuotta alan töissä, joista viime vuodet vastaten Monsterin kansainvälisestä myynnistä ja avain­ asiakkuuksista. Opinnot mahdollistivat oman osaamisen päivittämisen ja innostivat jatkuvaan oppimiseen ja itseni kehittämiseen, mihin haluan jatkossakin panostaa, Uusitalo sanoo. Uusitalon viime vuosi oli vauhdikas: puolitoistavuotiaan pojan äidin kalenteri täyttyi opintojen ohella monesta mielenkiintoisesta hankkeesta ja projektista.

Stipendinsaaja Sini Toivonen sai vuonna 2014 alkaneet Turun kauppakorkeakoulun maisterivaiheen opintonsa päätökseen pitkälti koronarajoitteiden kannustamana. – Työelämän takia opintojen eteneminen on ollut hidasta. Kiitos koronan, päätin jäädä opintovapaalle ja suorittaa loput kurssit ja gradun pois päiväjärjestyksestä. Sain edettyä opinnoissa hyvin viime vuoden aikana ja nyt olen gradun hyväksymistä vailla valmis KTM, hän sanoo. Stipendiä Toivoselle haki hänen opettajansa, mutta Toivonen kertoo pyrkineensä aina panostamaan markkinoinnin pääaineopintoihin. Se varmasti on näkynyt opettajalle, hän arvelee. – Uskoisin, että opinnoissa sinnikkyys on paras vahvuuteni. Olen myös nauttinut opiskelijana olon eri mahdollisuuksista. Vuonna 2018 olin opiskelijatyövaihdossa San Franciscossa osaksi Turun yliopiston ja Startup Lifers -ohjelman mahdollistamana, turkulaisen SHIFT Business Festivalin toimitusjohtajana toimiva Toivonen päättää.

8

MM121_6-9_tässäjanyt.indd 8

7.2.2021 11.55


Myynti & markkinointi 2020 -barometri MarkkinointiRadiossa VIIME vuoden lopulla MMA:n johtaja Tuula Sirén ja silloinen viestintäpäällikkö Olli-Juhani Piri kävivät MarkkinointiKollektiivin tuottamassa MarkkinointiRadiossa keskustelemassa Myynti & markkinointi 2020 -barometrista. Jaksossa pohditaan muun muassa myynti- ja markkinointityön tulevaisuutta, työsuhteiden muotoja sekä palkkatasaarvoa.

Kuuntele täältä: mkollektiivi.fi/markkinointiradio

Luettavaa talvipäiviin KERT KENNER & SANI LEINO

#Myyntikirja – Menesty uuden ajan B2B-myynnissä Alma Talent, 2020, 377 s. Myynnin ammattilaisille ja asiakasrajapinnassa työtään tekeville suunnattu suomenkielinen teos esittelee konkreettisia työkaluja menestyvän myyntikonseptin rakentamiseen ja myynnin johtamiseen. Tehokkaan ja suunnitelmallisen myynnin lisäksi huomio on asiakaskeskeisyydessä. URPU STRELLMAN & KIMMO SVINHUFVUD

Kupliva kirjoittaminen – Iloa ja tehoa työelämän teksteihin

3D-kuvaus muuttaa autokauppaa AUTOKAUPAN digitalisaatio otti huiman harppauksen vii-

meistään koronan myötä. – Informatiivisten kuvien merkitys on kasvanut, kun autokaupasta yli 90 prosenttia käynnistyy nykyään verkossa, MMA:n jäsen ja Pixmoorin kaupallinen johtaja Mikko Ne­ nonen kertoo. Startup-yritys Pixmoor Oy on kehittänyt automatisoitua kuvaustekniikka hyödyntävän 3D-kuvaus- ja pilvipalvelualustan. Suurten kohteiden kuvaamiseen verkkokauppoja varten. Laite mahdollistaa esimerkiksi käytetyn auton yksityiskohtaisen tarkastelun kotisohvalta käsin. Digitaalisissa kanavissa myyjällä on oltava entistä enemmän työkaluja palvellakseen asiakasta hyvin. Pixmoorin laite on helposti skaalattavissa erilaisille tuotteille, sillä alusta on pilvipohjainen. – Informatiivinen teknologia tuo ostopolkuun läpinäkyvyyttä ja mahdollistaa sekä vahvistaa ostajan päätöksentekoa, Nenonen sanoo.

Art House, 2020, 304 s. Sekä markkinointi- että myyntityössä tarvitaan hyvää kirjoitustaitoa. Kirja ohjaa laatimaan lukijaan vetoavia tekstejä raporteista tarjouksiin. Konkreettisten kirjoitusneuvojen lisäksi teos tarjoaa ohjausta esimerkiksi ajanhallintaan. MAARIKA MAURY

Kuolleiden kalojen akvaario – Happea ideakulttuuriin Kiss Publishing, 2021, 366 s. Innovoinnin ja yrityskulttuurin merkitystä tarkastelee kirjailija, joka on toimitusjohtaja sekä muutosvalmentaja ja taustaltaan yliopistotutkija. Idea­ kulttuurin kukoistamista voi elvyttää sekä yksilöettä yritystasolla. Kirja antaa konkreettisia vinkkejä luovuuden herättelyyn. SIRPA HÄNTI

3D-kuvaus­ alusta vie käytettyjen autojen verkkokau­ pan uudelle tasolle.

Asiakkaista ansaintaan – Asiakaskeskeinen liiketoimintamalli Alma Talent, 2021, 256 s. Asiakaskeskeisyys on päivän sana. Kirja auttaa ymmärtämään, miten tärkeää asiakastoiminta on yrityksen kaikilla tasoilla – myös liikkeenjohdossa. Yli sadan liiketoimintamallin lista auttaa löytämään omalle yritykselle sopivimman tavan asiakaskeskeisyyden lisäämiseen.

Myynti&Markkinointi

MM121_6-9_tässäjanyt.indd 9

9

7.2.2021 11.55


VAIHTOASKEL

Maalausurakat vaihtuivat myyntikirjeisiin Hämeenlinnalainen Miika Soronen perusti maalausliikkeen, rakensi siitä menestyvän bisneksen ja päätti jatkaa markkinointiuralla. TEKSTI NINA GARLO-MELKAS KUVA TIMO PORTHAN

M

iika Soronen perusti parikymppisenä veljensä kanssa maalausliikkeen Raumalle opiskeluaikojen kesätyöksi. Nyt, seitsemän vuotta myöhemmin, Sorcolor Oy on alansa suurin toimija Suomessa. Sorosen mielestä yksi yrityksen menestyksen salaisuuksista on ollut remonttialalle epätyypillisen myynti- ja markkinointitavan toteuttaminen. – Teimme mahdollisimman vähän perinteistä ovelta ovelle -myyntiä. Sen sijaan teimme paljon töitä, jotta saimme asiakkaan tekemään itse aloitteen ottaakseen meihin yhteyttä, Soronen sanoo. Mitä enemmän Soronen teki markkinointityötä maalausliikkeensä toiminnan kasvattamiseksi, sitä enemmän hän kiinnostui myyvästä tekstistä ja tuloksista. – Alkuaikojen markkinointi ei ollut kummoista, mutta yrityksen perustamisen ajoitus oli hyvä. Alalla ei vielä tuolloin ollut monia muita, jotka olisivat markkinoineet maalauspalveluitaan. Yritys teki markkinointia heti alusta alkaen lentolehtisillä ja sanomalehtimainonnalla.

– Yksi merkittävä asia oli niinkin yksinkertainen kuin yhtenäinen vaatetus. Se erotti meidät muista maalausliikkeistä. Tammikuussa 2020 maalarintyöt vaihtuivat täysipäiväiseen markkinointiin Miika Soronen Oy:n perustamisen kautta. Omalla myynti- ja markkinointiosaamisellaan hän onnistui luomaan uuden menestyvän bisneksen, johon on kuulunut aihetta käsittelevän ja ilmaiseksi ladattavissa olevan e-kirjan julkaiseminen. Nykyisin Soronen tekee työkseen pääasiassa myyntikirjeitä omassa firmassaan. – Myyvä teksti saa lukijan toimimaan. Siinä voi kertoa koko tarinan, kaikki tuotteen edut ja hyödyt sekä niiden merkityksen lukijan elämään. Hyvä myyntiteksti on keskustelua lukijan kanssa. Sorosen mielestä myyntitekstin kautta on kiehtovaa keskustella ihmisen kanssa, jonka kanssa ei ole kasvotusten ja jota ei näe. – Rakastan kirjoittamista. Myyvän tekstin kirjoittamisen hienous on siinä, että se on monistettavissa. Tätä yksittäisen myyntimiehen työ ei ole. ◆

Miikan urastepit

Vakuutusedustaja Tapiola, 2009–2012

Maalari & markkinointijohtaja Sorcolor Oy, 2013–

Copywriter, mainosmies Miika Soronen Oy, 2020–

Miika Sorosen mukaan Sorcolorin vahvuuksia ovat heti alusta alkaen olleet erilaiset markkinointitempaukset ja se, että yrityksessä on oltu ylpeästi maalareita.

10

MM121_10-11_vaihtoaskel.indd 10

7.2.2021 19.18


MYYVÄ TEKSTI SAA LUKIJAN TOIMIMAAN.

Myynti&Markkinointi

MM121_10-11_vaihtoaskel.indd 11

11

7.2.2021 19.18


ENSIASKEL

Viljami Karjula, 22 • Myynti ja asiakashankinta, Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 2019– • Reserviupseerikurssi 253 ”Perintö” 2019 • Yrittäjä, Placo Clothing 2017–2019 • Myynti ja markkinointi, Lännentila Oy 2015– • Oulun ammattikorkeakoulu, liiketalous 2019–

12

MM121_12-13_ensiaskel.indd 12

7.2.2021 11.57


Intohimona yrittäjyys Yrittäjyys vetää Viljami Karjulaa puoleensa. Kiinnostus myyntiin ja markkinointiin syttyi jo peruskoulun jälkeen kansanopiston yrittäjyyslinjalla. TEKSTI MIA WECKSTRÖM KUVA LASSE LEHTO

yrittämisestä ja myyntityöstä varhain. Jo peruskoulun jälkeen oli itsestään selvää, että tulen työskentelemään tulevaisuudessa myynnin ja markkinoinnin parissa. Ennen lukiota opiskelin vuoden Reisjärven kansanopiston yrittäjyyslinjalla, minkä myötä pääsin kokeilemaan siipiäni yrittäjänä. Osana Vuosi yrittäjänä -ohjelmaa syntyi vaatealan yritys Placo Clothing, jota pyöritimme parin kaverin kanssa lukioaikana. Sittemmin päätin keskittyä enemmän opiskeluun ja työelämässä uusiin haasteisiin. Nyt opiskelen myyntiä ja markkinointia Oulun ammattikorkeakoulussa toista vuotta. Opintojen ohessa työskentelen myynnin ja asiakashankinnan tehtävissä yrityksessä, joka keskittyy pk-yritysten liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Olen Tulevaisuuden Kasvupoluilla mukana valmennusprosesseissa ja myynnissä. Lisäksi olen ”KIINNOSTUIN

Kysymys konkarille: ”Mitä ominaisuuksia nuorella yrittäjällä tulisi olla ja mitä menestyminen yrittäjänä vaatii?” Kannattavan liikeidean olemassaolo on edellytys yritystoiminnan menestymiselle. Yrittäjän oma intohimo, luja tahto, yrittäjävalmiudet ja liikeidea ovat asioita, joiden varaan kannattava yritystoiminta rakennetaan. Itsensä johtaminen ja taloushallinnon osaaminen ovat myös tär-

ollut mukana ideoimassa yrityksen markkinointia. Myynnin ja markkinoinnin opinnoissa minua kiinnostaa erityisesti digimarkkinointi ja markkinointipsykologia. Näitä oppeja pääsen hyödyntämään myös vanhempieni perustamassa maatilayrityksessä, josta vastaamme nyt yhdessä veljieni kanssa ja jossa olen myös omistajana. Olen ollut tilalla hommissa pienestä pi­ täen ja uskon, että työnteon meininki ja kiinnostus yrittäjyyteen on syntynyt jo pienenä perunoita kuokkiessa ja kantaa hedelmää vieläkin. Näillä näkymin valmistun jouluna ja tarkoituksena on jatkaa samalla kombolla, talvet nykyisessä työpaikassani ja kesät perheyrityksessämme myynnin ja markkinoinnin tehtävissä. Tulevaisuudessa minua kiinnostaa ehdottomasti yrittäjyys, ja sitä kohti kuljen joka hetki.” ◆

keitä. Yrittäjän on oltava rohkea ja kyet­tävä ottamaan sekä hallitsemaan riskejä. Tarvitaan sitkeyttä, paineensietokykyä ja vahvaa uskoa omaan tekemiseen – nöyryyttä unohtamatta. Luotettavuus, suunnitelmallisuus, ulospäinsuuntautuneisuus ja täsmällisyys ovat välttämättömiä ominaisuuksia, ammattitaitoa ja luovuutta unohtamatta. Neuvon antoi MMA Yrittäjien varapuheenjohtaja Maarit Paldán.

Myynti&Markkinointi

MM121_12-13_ensiaskel.indd 13

13

7.2.2021 11.57


AJANKOHTAISTA

Trendit. Nyt. Pyysimme kolmea asiantuntijaa kertomaan, mitä he ajattelevat myynnin, markkinoinnin ja oston trendeistä sekä kehityksestä kuluvana vuonna. Ala polarisoituu, ja asiakasymmärryksen merkitys korostuu. TEKSTI HELI KOIVUNIEMI

14

MM121_14-19_Ajankohtaista.indd 14

8.2.2021 10.40


”Asiakkaiden tarpeiden ja arvomaailman ymmärtäminen on menestymisen kulmakivi” VALLITSEVA TILANNE tekee tulevaisuuden en­

nustamisesta hankalan, jopa mahdottoman. Kysymysmerkkejä on paljon: milloin, missä määrin ja millaiseen arkeen palaamme? Sik­ si asiakkaiden ymmärtäminen nousee entis­ tä suurempaan rooliin. Tulevaisuuden menestyjiä ovat he, jotka kykenevät luomaan ja vahvistamaan toimin­ taansa niin, että se vastaa asiakkaiden muut­ tuneisiin tarpeisiin, arkeen, suhtautumiseen ja arvoihin. Kun saadaan työntekijä ymmärtä­ mään, kuka maksaa palkan ja ketä palvellaan, ollaan oikeilla jäljillä. Se ei ole yritys vaan asia­ kas, jolle on kyettävä tuottamaan oikeanlaisia tuotteita tai palveluita.

Lisätty todellisuus tekee tuloaan Myynnin rooli on toki tärkeä, mutta siitä tu­ lee helposti väkisin puurtamista. Ongelmana on, että tuotekehittely lähtee usein yrityksen sisältä, ei asiakkaan tarpeista. Applen känny­ köiden uusia versioita ei tarvinnut markkinoi­ da, vaan ihmiset jonottivat saadakseen sen. Varmaa on, että etätyö tuli jäädäkseen. Työntekijöiden ja työnantajien asenteet ovat muuttuneet. Viestinnältä ja markkinoinnilta se edellyttää personointia, sillä asiakas koh­ dataan yhä useammin verkossa ja viestit vas­ taanotetaan ruudulta kotoa. Yksi kasvavista trendeistä on esimerkiksi ruuan verkkokaup­ pa. Ensimmäisiä keskusteluja ja kokeiluja sii­ tä tehtiin jo 20 vuotta sitten, mutta hetki ei ol­ lut vielä oikea. Verkkokaupan logistiset haasteet on on­ nistuttava ratkaisemaan ja varmistamaan, että asiakkaalle jää positiivinen mielikuva ja kokemus koko ostoketjusta. Tulevaisuudes­ sa ruuan verkkokaupassa nähdään lisätyn to­ dellisuuden elementtejä. VR-lasien avulla voi­ daan esimerkiksi liikuskella kaupassa ja VRkäsineiden avulla jopa kosketella tuotteita vir­ tuaalisessa ympäristössä. Nuoriso totuttelee jo virtuaalimaailman ominaisuuksiin pelaa­

misen kautta. Siitä onkin nousemassa keskei­ nen asiakaskokemuksen elementti.

Pandemiasta pysyviä muutoksia Vihreä, ympäristöystävällinen ja vastuullinen kuluttaminen vahvistuu entisestään. Ympäris­ töarvot nousevat entistä tärkeämmiksi osto­ kriteereiksi. Tulotason noustessa kiinnitetään huomiota määrän sijaan laatuun. Pandemian vaikutukset näkyvät kriisin jäl­ keenkin suhtautumisessa puhtauteen ja hy­ gieenisyyteen. Ne painavat kuluttajien osto­ päätöksissä ja käyttäytymisessä yhä voimak­ kaammin. Puhtaan ostosympäristön vaati­ mukset tulivat jäädäkseen, vaikka virus hel­ littäisi otettaan. Pintojen puhtaanapitoon on kiinnitettävä entistä tarkemmin huolta. Vä­ linpitämättömyys viestii negatiivisesti yrityk­ sen toiminnasta. Hygieniapassit ovat hyvä esi­ merkki. Passin edellytetään olevan suoritettu ja voimassa, mutta hyvä kysymys on, vastaako toiminta teoreettista tasoa.

TOMMI LAUKKANEN

markkinoinnin ja kuluttajakäyttäytymisen professori, Itä-Suomen yliopisto

Myynti&Markkinointi

MM121_14-19_Ajankohtaista.indd 15

15

8.2.2021 10.40


AJANKOHTAISTA

”Polarisoituminen kiihtyy” on, että markkinat pola­ risoituvat. Toisaalta tarjolle tulee ylätason high end -tuotteita ja -palveluita ja toisaalta riisutumpia, nopeita ja helppoja ratkaisuja. Brändit, jotka jäävät näiden ääripäiden väli­ maahan, ovat vaikeuksissa. Selviytyjinä säily­ vät kuitenkin koko kansan tuntemat brändit, keskivertotuotteet ja -palvelut, esimerkiksi ta­ vallisen kuluttajan kaipaamat, lapsuudesta tu­ tut puurot ja jogurtit. Samalla kun polarisoituminen kiihtyy, se haastaa markkinoinnin segmentoinnin. Yri­ tykset, jotka ovat kohdistaneet markkinoin­ tinsa tietylle kohderyhmälle, saavat uusia asi­ akkaita sellaisista kohderyhmistä, joita he ei­ vät ole osanneet etukäteen ottaa huomioon. YLEINEN TRENDI

Tekoäly ei korvaa kaikkea Suomessa elää jännä myytti siitä, että olemme kaikki samanlaisia, mikä ei pidä lainkaan paik­ kaansa. Kuluttaminenkin polarisoituu, mutta se ei ole yhteiskuntaluokkaan tai sosioekono­ miseen asemaan sidoksissa. Kyse on arvoista ja valinnoista. Jos joku haluaa äänentoistoltaan tasok­ kaan television tai tietyt lenkkitossut, hän hankkii sellaiset itselleen. Usein ajatellaan, että hömpät naiset tuhlaavat, mutta sama törsääminen pätee miehiin. Hekin ostavat tulotasoonsa nähden esimerkiksi liian kallii­ ta autoja. Kilpailu asiakkaan huomiosta kiristyy, mi­ kä pakottaa ammattilaisia löytämään yhä kek­ seliäämpiä toteutuksia. Tekoäly ja robotiikka ovat toki hyviä apuvälineitä markkinoinnissa. Korostaisin silti ihmisten tekemien tempaus­ ten merkitystä. Samaan aikaan kun markki­ nointi digitalisoituu ja automatisoituu, ihmis­ ten tekemille oivalluksille on tarvetta ja tilaa. Ihmisaivot tuottavat erottuvia ratkaisuja. Teknologian rinnalle tarvitaan luovaa ky­ vykkyyttä ja käsityötä. Kun ääripäät korostu­ vat ja hakusanamainonnalla ollaan siellä, tääl­ lä ja tuolla, joukosta erottuvat oivallukset, ta­ rinat ja poikkeuksellisuus. Nämä kehityssuun­

nat jakavat brändejä ja osaamisprofiileja. Tä­ mäkään ei ole uusi ilmiö, mutta on nyt nous­ sut pinnalle.

Palvelutiskien uusi aika Myynnin automaatiosta tulee uusi normaa­ li, ja siihen liittyvä toiminta ja ratkaisut yleis­ tyvät. Erot verkkokauppojen ja erilaisten so­ vellusten välillä korostuvat. Toisaalta on hy­ vä pohtia, tekevätkö ne ostamisesta helppoa ja minkälaiseksi myynnin kustannukset muo­ dostuvat. Myynti myös polarisoituu. Yritysmyynnin puolelta tuttua ratkaisumyyntiä, jossa asiak­ kaan tarve kehystetään uudelleen, tehdään kuluttajmyynnissäkin. Päivittäistavarakaupan puolella on tapahtunut uusi virkoaminen, joka perustuu lupaukseen palvella asiakkaita. Pal­ velutiskien aika ei ole kadonnut mihinkään, päinvastoin. Asiakkaat ovat valmiita maksa­ maan enemmän, kun he saavat asiantuntevaa palvelua ja neuvoja ruokatuotteiden valmista­ miseen ja tarjoamiseen. Suoraviivaisen tuote­ myynnin rinnalle nousee asiantunteva palve­ lu, jolla tehdään lisämyyntiä sekä ylläpidetään ja vahvistetaan asiakasuskollisuutta.

PEKKA MATTILA

työelämäprofessori, Aalto-yliopisto

16

MM121_14-19_Ajankohtaista.indd 16

8.2.2021 10.40


Ihmisaivot tuottavat erottuvia ratkaisuja.

Myynti&Markkinointi

MM121_14-19_Ajankohtaista.indd 17

17

8.2.2021 10.40


AJANKOHTAISTA

”Data tukee päätöksentekoa” ASIAKASYMMÄRRYKSESTÄ on puhuttu jo pit­

kään, ja se on tullut osaksi normaalia toimintaa. Ymmärrämme paremmin asiakkaidemme tar­ peita ja sitä, miten tarpeet eroavat toisistaan. Se miten kukin onnistuu löytämään rat­ kaisuja, riippuu yrityksen liiketoiminnasta ja alasta. Digitaalisuus on ollut jo pitkään iso tren­ di. Vuosien aikana se on muuttanut muoto­ aan, eikä tänä päivänä voida puhua lainkaan samasta asiasta kuin kymmenen vuotta sitten. Dataa on opittu hyödyntämään tehok­ kaammin ja yhdistämään siitä saatua tietoa optimaalisen asiakaskokemuksen luomi­ seen. Aiemmin päätöksiä tehtiin mutupoh­ jalla, mutta nyt päätökset perustuvat faktaan. Se helpottaa painopisteiden määrittämistä ja mahdollistaa vanhoista toimintatavoista luo­ pumisen kivuttomasti. Näin on aina toimittu -perusteluille ei jää enää jalansijaa.

Mittareina eurojen lisäksi arvot Ajalle tyypillistä on, että valitut toimet pe­ rustuvat strategiaan ja niitä mitataan aiem­ paa tarkemmin. Mittareina on muitakin ar­ voja kuin eurot. Datan avulla pystymme pu­ reutumaan tarkemmin siihen, missä liiketoi­ mintaa syntyy ja mikä on kannattavaa. Saate­ taan myös huomata, että tuloksia syntyykin jostain aivan muusta kuin oletimme. Vaikka digitaalisuutta, dataa ja erilaisia tietoteknisiä järjestelmiä arvostetaan ja ne ovat nyt kes­kiössä, emme ole unohtaneet, et­ tä teemme bisnestä ihmiseltä ihmiselle. Hen­ kilökohtaisuus ja ihmiskontaktit ovat isossa roolissa, ja tiedostamme, että ilman ihmisiä olisimme liiketoiminnassamme puolities­ sä. Kohtaamisia voi olla jatkossa vähemmän, mutta uskon, että sisällöltään ne ovat tär­ keämpiä kuin aikaisemmin.

neita siitä, vastaavatko yrityksen arvot omia arvoja ja onko yritys sellainen, jossa halutaan työskennellä. Myös työnantajan yhteiskuntavastuulli­ suutta arvostetaan. Vastuullisten tuotteiden valitseminen, tehokas ja päästötön logistiikka sekä jätemäärän vähentäminen ovat nousseet aidosti merkityksellisiksi. Vastuullisuutta ei voi enää sivuuttaa. Pandemia nosti maailman haavoittuvuuden esille. Havaitsimme, ettem­ me elä enää ikuisia aikoja sellaisessa maail­ massa, johon olimme tottuneet. Tietoturvan merkitys korostuu. Yksi esi­ merkki on kohu, jonka Whatsappin tieto­ suojapäivitys ja käyttöehtojen muuttami­ nen aiheutti maailmanlaajuisesti. Kuluttajat ovat yhä tietoisempia oikeuksistaan, ja tällai­ set seikat voivat olla jopa perusteina palvelui­ den valinnassa. Asiakkaat haluavat olla uniikkeja, ja lii­ keideoiden on oltava sitä myös. Tuotteiden ja palveluiden räätälöinti korostuu. Meidän pi­ täisi pystyä tarjoamaan valikoimia, jotka pal­ velevat tuhansien asiakkaiden ajattelumal­ lia ja ovat toisaalta isossa kuvassa tehokkaita.

NORA HORTLING myynti- ja ostojohtaja, Kespro

Kuluttajien tietoisuus kasvaa yhä Vastuullisuus ja merkityksellisyys kuulosta­ vat jo lähes kliseiltä. Niitä on pyöritelty otsi­ koissa jo vuosia. Nyt ollaan hyvin kiinnostu­

18

MM121_14-19_Ajankohtaista.indd 18

8.2.2021 10.40


Dataa hyödynnetään optimaalisen asiakaskokemuksen luomiseen.

Myynti&Markkinointi

MM121_14-19_Ajankohtaista.indd 19

19

8.2.2021 10.40


TYÖ & UR A

Jonna Koponen uskoo, että professuuri mahdollistaa entistä paremmin yliopiston yhteistyön elinkeinoelämän ja yritysten kanssa.

20

MM121_20-25_tyo-ja-ura.indd 20

7.2.2021 16.05


Myynnin apulaisprofessori Jonna Koponen:

” Myynti on akateemisesti tärkeä oppiaine” Viime syksynä uutisoitiin näkyvästi LUT-yliopiston saamasta henkilölahjoituksesta, jonka turvin yliopistolle perustettiin myynnin professuuri. Jonna Koponen uskoo professuurin nostavan alan arvostusta yhteiskunnallisesti. TEKSTI MAARIT KROK KUVAT PETRI JAUHIAINEN

Myynti&Markkinointi

MM121_20-25_tyo-ja-ura.indd 21

21

7.2.2021 16.05


TYÖ & UR A

J

onna Koposta on aina kiehtonut vuorovaikutus ja asiakaspalvelu, mutta ura myynnin parissa ei ollut itsestäänselvyys. Nuorena hän työskenteli kaupassa, huoltoaseman kassalla sekä ravintolassa ja teki myös kandidaatintutkielmansa asiakaspalveluviestinnästä. Alun perin viestintää opiskelemaan lähtenyt Koponen on tehnyt polveilevan ja monitieteisen uran. Tämän vuoden alussa hän aloitti myyn-

nin apulaisprofessorina Lappeenrannan–Lahden teknillisessä yliopistossa (LUT). Professuuri ei ollut alun perin Koposen urahaave, mutta laaja kokemus akateemisesta maailmasta herätti kiinnostuksen vähitellen. Aiemmin Itä-Suomen yliopiston lehtorina sekä myynnin ja vuorovaikutuksen tutkijana työskennellyt Koponen on aloittanut uransa poikkeuksellisella tavalla, ei Lappeenrannassa vaan etänä Kuopiosta käsin. – Koronan keskellä on mielenkiintoista mennä töihin uuteen organisaatioon, koska tutustuminen tapahtuu

verkkovälitteisesti. Onneksi minulla on LUTissa ennestään tuttuja, tuore apulaisprofessori sanoo.

Monialainen kokemus on eduksi myynnissä Koponen on ehtinyt nähdä urallaan monta yliopistoa. Alun perin hän lähti lukemaan puheviestintää ja valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2003. Ensikosketuksensa yliopisto-opetukseen hän sai heti valmistumisensa jälkeen Jyväskylän yliopiston Kielikeskuksen lehtorin sijaisuuden kautta.

22

MM121_20-25_tyo-ja-ura.indd 22

7.2.2021 16.05


MYYNTI ON TEEMANA KIINNOSTAVA JA TÄRKEÄ KOKO YHTEISKUNNASSA.

Jonna Koponen on myynnin uusi apulaisprofessori LUT-kauppakorkeakoulussa. Professuuri perustettiin Jalo ja Anja Paanasen miljoonan euron henkilölahjoituksella.

– Ajattelin, että korkeakouluopetus on kiinnostavaa ja haastavaa työtä. Tein myös opettajaopinnot ja ajattelin, että se voisi olla kiinnostava ura. Moni mieltää professorin uran virtaviivaiseksi akateemiseksi uraksi, jossa maisterin tutkintoa seuraavat tohtorikoulutus ja väitöskirja. Koponen valitsi toisin. Hän työskenteli kulttuurituottajana sekä tuntiopettajana ja teki pitkän aikaa töitä freelancerina. – Opetin viestintää, vuorovaikutusta ja tanssia. Olen opettanut myös draamakasvatusta ja vetänyt lapsille näytelmäkerhoja. Monialaisesta taustasta on hyötyä myös myynnin parissa. – Todella moniin työtehtäviin sisältyy osaamisalueita, jotka kytkeytyvät myyntiin. Myynti on myös hyvin monissa työtehtävissä asiantuntijatyötä, ja sen takia siinä tarvitaan monipuolista osaamista. Akateemisesta tutkimuksesta Koponen kiinnostui sen jälkeen, kun tuli valituksi Itä-Suomen yliopistoon puheviestinnän lehtoriksi vuonna 2005. Kiinnostus johdatti tohtorikoulutukseen, ja Koponen valmistuikin viestintätieteiden tohtoriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2012. Työskenneltyään Itä-Suomen yliopistossa puheviestinnän lehtorina hän päätyi lopulta saman yliopiston

sisällä kauppatieteiden puolelle. Yliopistolla oli suunnitteilla uusi koulutusohjelma, ja Koponen halusi olla mukana kehittämässä kauppatieteilijöille suunnattua vuorovaikutuskoulutusta. Hankkeen kautta hän päätyikin tiimiin, jossa kehitettiin ensimmäistä kansainvälisen liiketoiminnan ja myynnin johtamisen maisteriohjelmaa. Tällä hetkellä Koponen viimeistelee toista väitöskirjaansa, nyt kauppatieteiden puolella. Sen aiheena on myynnin vuorovaikutusosaaminen.

Miljoonalahjoitus luo mahdollisuuksia LUT-yliopiston professuurin mahdollisti harvinaislaatuinen henkilölahjoitus. Lahtelaiset Jalo ja Anja Paananen lahjoittivat LUT-kauppakorkeakoululle myynnin professuurin perustamiseen miljoona euroa. Se on yliopiston suurin henkilölahjoitus yli 30 vuoteen. Koponen kiittelee Paanasia lahjoituksesta ja uskoo, samoin kuin Paanaset, sen nostavan myynnin arvostusta entisestään. – Kyllähän tämä mahdollistaa myynnin esille tulemisen ja sen huomaamisen, että myynti on akateemisesti tärkeä oppiaine, jota voidaan opettaa ja tutkia yhä enemmän yliMyynti&Markkinointi

MM121_20-25_tyo-ja-ura.indd 23

23

7.2.2021 16.05


TYÖ & UR A

Jonna Koponen • Viestintätieteiden tohtori (2012, Tampereen yliopisto) • Tutkinut kansainvälistä myyntiä ja asiakassuhteita vuodesta 2013 alkaen. • Tutkimuksen painopisteenä asiakassuhteiden kehittyminen kansainvälisessä suhde- ja ratkaisumyynnissä, myynnin vuorovaikutusosaaminen, myyntiviestintä digitaalisissa kanavissa ja hybridikanavissa, asiakaskokemukset sekä myynnin opetus. • Opettanut B2B-myyntiä ja viestintää Suomen ensimmäisessä kansainvälisen liiketoiminnan ja myynnin johtamisen maisteriohjelmassa Itä-Suomen yliopistossa vuodesta 2014 alkaen. • Luonut Myyntiteatteri-opetusmenetelmän sekä kehittänyt uuden kulttuurien välisen viestinnän ja neuvottelutaitojen verkko-opetuksen mallin. • Johtanut kansainvälistä AACSB-akkreditointiprosessia Itä-Suomen yliopistossa 2018–2020. • Syntynyt Savonlinnassa, asuu Kuopiossa. • Naimisissa, kahden lapsen äiti. Harrastaa nykytanssia, teatteria, ilmajoogaa ja veneilyä.

opistoilla. Yliopistojen tärkeä tehtävä on lisäksi yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja yhteistyö yritys- ja elinkeinoelämän kanssa. Siihenkin avautuu mahdollisuuksia tämän myötä. Jalo ja Anja Paananen halusivat tehdä lahjoituksen juuri LUT-kauppakorkeakoululle, koska yliopisto on kehittynyt huimaa vauhtia viime vuosina. Kauppakorkeakoulun kautta on myös mahdollista vaikuttaa myynnin yhteiskunnalliseen arvostukseen. LUT on malliesimerkki yliopistosta, jossa myynnin arvostusta halutaan systemaattisesti nostaa. Kauppakorkeakoulussa tehtiin kyselytutkimus, jossa selvitettiin opiskelijoiden asenteita myyntiä kohtaan. Tulokset paljastivat, ettei myyntiä arvosteta kovin korkealle.

Koponen on huolissaan tuloksesta, mutta samaan aikaan hän on aitiopaikalta saanut seurata myynnin yliopistokoulutuksen menestystä. – Itä-Suomen yliopiston koulutusohjelma on ollut yksi yliopiston suosituimpia maisteriohjelmia. Opiskelijoita riittää, ja sitä kautta kiinnostusta myyntiin on. Uskon, että kauppakorkeakouluissa aletaan heräämään myynnin opetuksen tarpeellisuuteen.

Työelämätaitoja kehitetään etäopetuksessakin Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä myynnin koulutusohjelmia on lähinnä ammattikouluissa ja ammattikorkeakouluissa. Itä-Suomen yliopiston maisteriohjelman lisäksi ylemmän korkeakoulututkinnon voi suorittaa

Tampereen ammattikorkeakoulun kansainvälisen myynnin ja myynnin johtamisen tutkinto-ohjelmassa. – Toki myynnin opintojaksoja on myös muissa yliopistoissa, Koponen muistuttaa. Myynnin asiantuntijuuttakin edistetään tällä hetkellä useilla eri tahoilla. Tampereen yliopiston Robinshankkeen lisäksi esimerkiksi Oulun ammattikorkeakoululla ja Oulun yliopistolla on meneillään kolmivuotinen Myyntiosaaminen kasvun keskiöön -hanke (MYSKI). Viime vuonna myös Suomen Ekonomit perusti täydennyskoulutusta tarjoavan School of Salesin. – Käynnissä olevien hankkeiden määrä osoittaa, että myynti on teemana kiinnostava ja tärkeä koko yhteiskunnassa. Haluaisin, että myynnin

24

MM121_20-25_tyo-ja-ura.indd 24

7.2.2021 16.05


MYYNNISSÄ TARVITAAN MONIPUOLISTA OSAAMISTA.

merkitys ymmärretään tulevaisuudessa paremmin, Koponen iloitsee. Sekä myyntityöhön että yliopistokoulutukseen liittyy erilaisia asenteita ja myyttejä. Toisinaan jotkut tuntuvat ajattelevan vieläkin, että kuka tahansa osaa myydä. Yliopistokoulutusta taas leimaa ajatus liiallisesta teoreettisuudesta ja työelämästä vieraantumisesta. – Teoreettinen ymmärrys on hir­ veän tärkeää, mutta ihan yhtä lailla on tärkeää ymmärtää se, miten teoreettinen ymmärrys tulee näkyväksi käytännössä. Vuonna 2012 valmistuneessa väitöskirjassaan Koponen tutki lääketieteen opiskelijoiden vuorovaikutuskoulutusta ja sitä, millaiset opetusmenetelmät soveltuvat vuorovai-

kutustaitojen oppimiseen. Tulokset osoittivat, että kokemukselliset oppimismenetelmät, kuten roolipelit, simuloidut asiak­kaat ja työpajateatteri, soveltuivat hyvin lääketieteen vuorovaikutuskoulutukseen. Myös opiskelijoiden asenteet vuorovaikutustaitojen oppimista kohtaan muuttuivat myönteisemmiksi koulutuksen aikana. Samaa kokemuksellisuutta Koponen on halunnut luoda omilla opintojaksoillaan, ja hänen väitöskirjansa pohjalta onkin kehitetty Myyntiteatteri-koulutus, jossa opiskelijat harjoittelevat roolipelityyppisesti myyntineuvotteluissa tarvittavaa myynti- ja vuorovaikutusosaamista. Viime vuonna käytännönläheisestä kurssista tuli entistä ajankohtaisempi,

kun roolipelit siirtyivät etäopetuksen myötä verkkoon. Harjoitukset tehtiin Zoom-alustan kautta ja ne nauhoitettiin. Lopuksi opiskelijat pääsivät analysoimaan omaa toimintaansa tallenteen kautta. – Siinä mielessä opetetaan juuri niitä asioita ja taitoja, joita todellakin tarvitaan työelämässä, Koponen sanoo. Kaikilla kursseilla vuorovaikutteiset harjoitukset eivät ole mahdollisia, mutta Koponen on aina pyrkinyt tuomaan kursseilleen jonkinlaisen työelämäyhteyden. Itä-Suomen yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan ja myynnin johtamisen kurssilla on osana opintoja järjestetty myös myyntikilpailu, jossa opiskelijat myyvät jonkin yrityksen todellista tuotetta kansainvälisillä markkinoilla. ◆ Myynti&Markkinointi

MM121_20-25_tyo-ja-ura.indd 25

25

7.2.2021 16.05


E TE

M

A M Y YNNIN UUDET VÄYLÄT

Mikä on myynnin UUSI NORMAALI? TEKSTI PEKKA VIROLAINEN KUVAT TIMO PORTHAN

Koronapandemia pysäytti tapahtumien järjestämisen lähes kokonaan, ja asiakaskohtaamisille piti keksiä uusia muotoja. Koronavuoden aikana syntyikin useita Teamsia tai Zoomia monipuolisempia kokonaisratkaisuja.

26

MM121_26-31_Taustoittava.indd 26

7.2.2021 19.30


Messukeskuksen Virtuaa­listudio on ollut etenkin pienille yrityksille tärkeä kanava tavoittaa asiakkaita, kertoo Messukeskuksen markkinointi- ja viestintäjohtaja Maria Mroue.

Myynti&Markkinointi

MM121_26-31_Taustoittava.indd 27

27

7.2.2021 19.30


M Y YNNIN UUDET VÄYLÄT

Wulff Entren toimitusjohtaja Tomi Hilvo painottaa asiakaslähtöistä käyttäjäkokemusta ja muistuttaa, että virtuaalikohtaamisenkin on tarjottava asiakkaalle lisäarvoa.

ASIAKKAALTA VOI TULLA PALJONKIN IDEOITA, MITEN LISÄTÄÄN VR:ÄÄ, AR:ÄÄ, 3D:TÄ JA INTERAKTIIVISUUTTA. – Tomi Hilvo 28

MM121_26-31_Taustoittava.indd 28

7.2.2021 19.30


K

un pandemian rajoituksista arvioidaan nyt päästävän lähitulevaisuudessa eroon, on alettu pohtia, jäävätkö kriisivaiheessa keksityt uudet käytännöt ja prosessit eloon. Vaikka etätyöskentelyn digiloikkaa kuinka hehkutetaan, kaivataan monilla aloilla edelleen ainakin osittaista paluuta entiseen. Digitaaliset kohtaamiset lienevätkin pikemminkin uusia avustavia työkaluja kuin kokonaan uusi normaali. Salesforce-yhtiön keväällä julkaistussa raportissa Selling in the New Normal todetaan, että vaikka myyntityö muuttui koronavuoden aikana dramaattisesti, on se muutenkin menossa yhä enemmän oman työkoneen ääressä istumiseksi. Asiakkaiden luona vietetään enää vain kolmasosa työajasta. McKinseyn lokakuussa julkaistussa raportissa todetaan toisaalta, että isoakin B2B-kauppaa tehdään jo verkossa: kolmasosa haastatelluista olisi valmis tekemään jopa puolen miljoonan dollarin kauppoja etäyhteyksien kautta.

Matkustaminen vähenee

Myynti & Markkinointi 2020 -barometrin mukaan...*

että myyntimies jättää yhä useam­min bemarin talliin ja uskaltaa luottaa siihen, että asiakkaan kanssa päästään kauppoihin myös leivättömän pöydän ääressä, etäyhteyksin. Varsinkin jos se tapahtuu Wulff Entren rakentaman ja konseptoiman Exhibition on Demand -palvelun kautta. Tässä konseptissa messutapaamista muistuttava kohtaaminen toteutuu yrityksen aidoissa, omissa tiloissa etäyhteyksin. Esimerkiksi showroomiin rakennetaan studio, joka varustetaan interaktiivisen kohtaamisen mahdollistavin tallennus- ja lähetysvalmiuksin. – Me, jotka olemme oppineet tätä käyttämään, emme ainakaan halua palata siihen, että lentokoneella lähdettäisiin yksittäisen asiakkaan luokse, Hilvo sanoo. – Muutosvastarintaa on toki aina, mutta jos katsoo vaikka McKinseyn syksyllä julkaisemaa tutkimusta, niin isoakin kauppaa ollaan jo valmiita tekemään etänä. Nimenomaan ostajat haluavat kvalifioida tuotteita ja niiden myyjiä etätapaamisten ja digitaalisten kohtaamisten kautta, Hilvo siteeraa. Hilvo uskookin, että etäkauppaa tehdään myös koronan jälkeen. – Toki jossain menee raja. Jos varttitunnissa pääsee sillä bemarilla asiak­ kaan luokse, niin autolla mennään, mutta enää ei lennetä Keski-Eurooppaan, Kiinaan tai Amerikkaan ennen kuin ollaan varmoja, että ollaan tekemässä miljoonadiiliä.

Uudet etäyhteydet vähentävät etenkin matkustukseen kuluvaa aikaa ja siten tehostavat toimintaa. Virtuaalisia messutapahtumia yrityksille räätälöivän TopLine Median toimitusjohtaja Erja Hakkarainen ei usko, että perinteistä henkilökohtaista myyntiä voisi koskaan kokonaan sivuuttaa. Virtuaalikohtaamiset käyInnovaatioita vät kuitenkin työvälineiksi, joilla hanpikavauhdilla kitaan etenkin ensikontakteja. Siten saadaan kuumempia liidejä myöLentämisen vähenemiseen ushempiin tapaamisiin. koo myös MessukeskukYli 30 maassa suomasen markkinointi- ja viestintäjohtaja Malaista osaamista myy...lähes 80 vän Wulff Entren toiria Mroue. prosenttia mitusjohtaja Tomi Mrouen mukaan vastaajista arvioi syksyllä virtuaaliHilvo uskoo hänkin, henkilökohtaisten

tapaamisten vähenevän.

MM121_26-31_Taustoittava.indd 29

sesti järjestetyillä Helsingin Kirjamessuilla kävi selväksi, että sekä yritykset että yleisö kaipaavat aitoa livetapahtumaa – vaikka virtuaalimessut olivat menestys ja tavoittivat yli 50 000 vierasta. Mroue uskookin, että monikanavaisuus kuvaa tapahtumamarkkinoinnin tulevaisuutta. – Tarve kokoontua yhteen ja kohdata sosiaalisesti livenä ei varmasti häviä, mutta samalla kannattaa hyödyntää teknologiaa, virtuaalisia elementtejä ja työkaluja eli hakea hyödyt ja edut molemmista kanavista. – Voi hyvin kysyä, onko järkevää lennättää luennoitsija Kirjamessuille Uudesta-Seelannista, jos hänet voidaan tuoda esiintymään virtuaaliyhteydellä, Mroue kuvaa. Sekä Messukeskuksen että Wulff Entren työt pysähtyivät kuin seinään koronarajoitusten astuttua voimaan viime keväänä. Niiden oli nopeasti keksittävä, miten työtä voidaan jatkaa rajoitusten aikana, ei vain oman yrityksen ja henkilökunnan takia vaan myös siksi, että asiakkaat tarvitsivat keinoja jatkaa omaa työtään, kaupantekoa. – Esimerkiksi Lapsimessuille osallistuu vuosittain paljon pieniä yrityksiä, joille oli elintärkeää löytää uusi keino tavoittaa asiakkaita, sillä messutapahtuma on ollut niiden pääasial­ linen myyntikanava, Mroue kertoo. Lapsimessut toteutettiin Messukeskuksen Virtuaalistudion avulla. Siinä asiakasyritykset pääsevät käyttämään messukeskuksen tiloja ja tekniikkaa – ja tarvittaessa myös jakelukanavaa. – Onneksi meillä oli jo useamman vuoden ajan kehitetty digitaalista strategiaa, joten talossa oli jo audiovisuaalista osaamista ja tekniikkaa. Siten pystyimme tarjoamaan asiakasyrityksille palvelua tilanteessa, jossa heiMyynti&Markkinointi

29

7.2.2021 19.30


dän normaali jakelutiensä olisi mennyt kokonaan tukkoon, Mroue kertoo. Virtuaalisille Lapsimessuille osallistui yli sata näytteilleasettajaa, ja messuilla vieraili 17 000 eri kävijää. Heistä 60 prosenttia kertoi kyselytutkimuksessa, että messut vaikuttivat heidän ostopäätökseensä.

Monenlaisia ratkaisuja

TOPLINE MEDIA

M Y YNNIN UUDET VÄYLÄT

HYVÄÄ ELOKUVAA JAKSAA TUIJOTTAA PARIKIN TUNTIA, MUTTA PELKKÄÄ PUHUVAA PÄÄTÄ EI.

Myös Wulff Entren messuliiketoiminta oli kesällä täysin pysähdyksissä siinä vaiheessa, kun Tomi Hilvo astui uutena toimitusjohtajana sen ruoriin. – Maailmalla myyville asiakasyri– Erja Hakkarainen tyksillemme piti kehittää uusi keino, jolla he pystyivät esittelemään tuotteitaan myös koronarajoitusten aisomalla, tutustumalla ja klikkaamalkana. Siitä syntyi Exhibition on Dekuksen kalusto kuvaajia, äänimiehiä la eteenpäin näkee ja saa tietoa asioismand -konsepti. ja ohjaajia myöten. ta oman kiinnostuksen ja aikataulun Verkkosisältöjen tekoon erikoistuWulff Entre puolestaan rakenmukaan. taa stu­ nut TopLine Media aloitti puolestaan dion asiakkaan omiin tiloiWulff Entren Hilvon mukaan olenviime vuonna Virtuaalimessupalhin siten, että tekniikka on niin velun, joka vie asiakasyrityknaista onkin tapaamisen suunnittelu, helppokäyttöistä, että parsen messuosaston verkmeeting design. haimmillaan myyjä tai koon. Sen kautta voi asiantuntija ei tarvit– Sillä tarkoitetaan käyttäjän ta97 prosenttia esitellä omia tuotteise assistenttia hoivoittelemaa käyttökokemusta asiakvastaajista uskoo, tamaan tekniikkaa kaan näkökulmasta, että kohtaamita ja palveluita ajasettä teknologian asia­kastapaamisen nen antaisi mahdollisimman paljon lita ja paikasta riippukäyttö lisääntyy säarvoa vieraalle. Standardiratkaisua matta. aikana. työtehtävissä. ei aina ole, vaan asiakkaan kanssa kat– Asiakkaan ei tarHilvo myöntää, että helppokäyttöivitse juuri samalla hetsotaan oikeat työkalut, Hilvo kertoo. sen tekniikan löytämikellä olla sinun kanssasi Messukeskuksen Mroue lisää, että nen on vaatinut työtä; vei kontaktissa. Hän voi katsoa sisällön rytmitys ja kesto pitää ajatelaikaa, että saatiin valittua oikeanla uudelleen. ne jutut ja ottaa sitten sinuun yh– Puolen tunnin puheenvuorot teyttä tai pyytää lisätietoja, Hakkarailaiset mikrofonit, kuva- ja äänimiksenen kuvaa. rit sekä valaistusjärjestelmät. kannattaa muuttaa kymmenen miTopLine Media on käyttänyt koulu– Asiakkaalta voi tulla paljonkin nuutin sloteiksi. Tässä kannattaa seurata, mitä esimerkiksi tubettajat teketuspakettien ratkaisuissa animaatioiideoita, miten lisätään VR:ää, AR:ää, vät, Mroue vinkkaa. ta, ja Hakkaraisen mukaan ne toimivat 3D:tä ja interaktiivisuutta, mutta sii– Teknisesti animaatiokin on helphyvin myös myyntiä tukevissa verkkonä joutuu tasapainoilemaan helpon käytettävyyden kanssa, Hilvo kertoo. viestinnän työkaluissa. po tehdä, mutta kiinnostavan sisällön – Piirretyillä hahmoilla moni asia luominen vaatii osaamista ja mielikuSisältö ratkaisee on helpompi selvittää, esittää ja kuvitusta, Hakkarainen muistuttaa. vailla, Hakkarainen kertoo. Hän loisi kiinnostavuutta tarinalKun tekniikka on kunnossa, katseet Messukeskus tarjoaa omaa Vir­ listamisella. kohdistuvat sisältöön. Se ei voi olla sa– Hyvää elokuvaa jaksaa tuijottaa tuaa­ listudiotaan asiakkaiden käytmaa kuin webinaareissa, joiden puhutöön niin, että tv-laatuista livekuvaa viin päihin ja vaihtuviin dioihin moni parikin tuntia, mutta pelkkää puhuvaa sekä striimausta voi lähettää vaikka on jo viime vuoden aikana kyllästynyt. päätä ei. Tarinallisuuden kautta vastaanottaja saadaan kiinnostumaan ja neljältä lavalta yhtä aikaa, kuten viiTopLine Median Hakkaraisen mupysymään kiinnostuneena. Me myös me syksyn Kirjamessuilla. kaan virtuaalinen messuosasto voi olAsiakkaan käytössä on Messukesla kuin koulutusympäristö, jossa katmuistamme paremmin asioita, jotka 30

MM121_26-31_Taustoittava.indd 30

7.2.2021 19.30


TOPLINE MEDIA

Erja Hakkaraisen mielestä virtuaalisen messuosaston parhaimpiin puoliin kuuluu se, ettei sitä tarvitse purkaa. Osastoa voi myös hyödyntää varsinaisen tapahtuman jälkeen.

kerrotaan tarinan muodossa. Sitten lisätään vielä vuorovaikutteisia elementtejä, jotta seuraaminen ei jää passiiviseksi, Hakkarainen neuvoo.

Hybridimalli yleistyy Hakkarainen uskoo, että myyjän työ tehostuu, kun verkon kautta otetaan ensikontaktit ja lähdetään sitten tapaamaan niitä, joiden kanssa keskustelu oikeasti edistyy. – Siinä jää ne renkaidenpotkijat välistä. Livetapahtuma on myös Mrouen mielestä lopulta se monipuolisin tapa kohdata ihminen tai asiakas.

– Se on rikkain media, jossa kaikki aistit ovat käytössä. Ihminen on sosiaa­linen eläin ja kaipaa vuorovaikutusta, eikä esimerkiksi luottamuksen rakentaminen tulevaan kauppakumppaniin välttämättä onnistu ilman fyysistä kohtaamista. Hilvokin uskoo, että meillä on pian taas kansainvälisiä messutapahtumia. – Asiakkaamme odottavat, että viimeistään ensi syksynä lähdetään maailmalle messuihin. Messut tulevat lujasti takaisin, mutta virtuaaliset tai digitaaliset kohtaamiset tulevat niitä täydentämään. ◆

86 prosenttia vastaajista uskoo, että liikkuminen paikasta toiseen vähentyy tulevaisuudessa.

*MMA tutki lokakuussa toteutetussa Myynti & Markkinointi 2020 -barometrissa, miten oma työ ammattilaisten keskuudessa koetaan. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 774 myynnin ja markkinoinnin ammattilaista. Myynti&Markkinointi

MM121_26-31_Taustoittava.indd 31

31

7.2.2021 19.30


E TE

M

A HENKILÖ

GENERALISTI ELI MULTITALENTTI, MONIOSAAJA, JOKA­ PAIKANHÖYLÄ...

– Generalistit tarvitsevat ripauksen lisää ylpeyttä, sanoo urakonsultti Julia Kaukinen.

32

MM121_32-35_Henkilö.indd 32

7.2.2021 19.34


Sinusta on moneksi TEKSTI MAARIT KROK KUVAT TIMO PORTHAN

Suomalaisissa organisaatioissa on liuta generalisteja, jotka tarkastelevat yrityskulttuuria kuvitteellisin 3D-lasein.

Myynti&Markkinointi

MM121_32-35_Henkilö.indd 33

33

7.2.2021 19.34


HENKILÖ

J

ulia Kaukinen tekee juuri niitä asioita, joita moni muu inhoaa: kirjoittaa asiakkaille CV:itä ja työhakemuksia. Kymmenen vuotta sitten hän kävi paljon työhaastatteluissa – ihan vain harrastuksena ja testinä. Työhaastatteluiden kiertäminen toi Kaukiselle lopulta työn Fonectan hakukonemarkkinoinnin key account managerina ja opetti hänet samalla ymmärtämään omat vahvuutensa työelämässä. – Kävin varmaan kolmessa työhaastattelussa joka viikko ja tykkäsin siitä. Uraitsetunto nousi todella korkealle, kun rekrytoijat sanoivat, että vau, sinulla on tällaista kokemusta, Kaukinen naurahtaa. Kaukinen nimittää itseään generalistien urakonsultiksi. Generalistit tunnetaan myös multitalentteina, moniosaajina, jokapaikanhöylinä. Kaukinen määrittelee generalistin henkilöksi, jolla on monipuolista koulutusta ja työkokemusta, kyky katsoa asioita eri näkökulmista ja adaptoitua eri ammatteihin. – Generalistit pystyvät usein hahmottamaan asioita 3D:nä. He pystyvät tuomaan spesialisteja yhteen ja kommunikoimaan paremmin eri ihmisten kanssa ja ovat erinomaisia muutosjohtajia. Generalistit ovat sillanrakentajia, Kaukinen tiivistää.

”Itseään on vaikea myydä” Kaukinen kiinnostui aiheesta, kun ymmärsi itse olevansa generalisti. Hän on toiminut metsäyrittäjänä, myynti- ja markkinointipäällikkönä sekä terveystuotteiden suoramyynnissä. Hän tuntee hitsaus- ja paperialan lisäksi mediamaailman ja HR-puolen kuviot, mutta on urallaan vastannut myös logistiikasta. Kun työnantajat vaihtuivat parin vuoden välein, Kaukisen vanhemmat pyysivät häntä asettumaan aloilleen. Mutta ei hän voinut; oli niin paljon opittavaa ja koettavaa, aina uusia haasteita. Generalisteja yhdistääkin jatkuva oppimisen halu ja tarve tarttua haasteisiin. Jos työ ei tarjoa niitä riittävästi, generalisti tasapainottaa tilannetta hakeutumalla haasteiden pariin vapaaajallaan tai vaihtaa työpaikkaa. – Generalisteilla on erilaisia motivaatiotekijöitä, ja ne pitää tunnistaa ensin itse. Laaja-alainen kokemus voi olla joskus syy siihen, että omaa osaamistaan on vaikea sanoittaa. Kaukinen uskoo, että se on osittain kulttuurinen ilmiö, sillä Suomessa ei ole tapana nostaa itseään jalustalle.

– Täytyy olla ylpeä siitä, mitä on. Miten muuten voi hakea töitä tai onnistua yrittäjänä? Työhaastatteluun ei pääse, jos työnhakutaidot puuttuvat eikä ymmärrä, mitä työnantaja haluaa. Itseään on ilmeisesti vaikea myydä. Monesti ajatellaan, että generalisteilla on paljon kokemusta erilaisista työtehtävistä muttei riittävästi asiantuntemusta oikein mistään. Toisaalta kokemus voi kääntyä myös aseeksi – etenkin työnhakijan omassa mielessä. – Voi olla erittäin kokenut jollakin alalla, mutta ei sitä työtä tarvitse enää tehdä, jos ei halua. Moni ajattelee, että vitsi, kun on tällaista kokemusta, niin täytyy hakea näitä tiettyjä töitä. Ei tarvitse. Pitää vain miettiä, mikä itseä motivoi ja mitä haluaa oppia seuraavaksi.

Huijarisyndrooma piinaa Omien vahvuuksien tunnistaminen ja sanoittaminen onkin varsin yleinen ongelma generalisteille – alasta riippumatta. Kaukinen on valmentanut monien eri toimialojen osaajia, ja yllättävää kyllä, myös HR-ammattilaisia. – Omalle CV:lle sokeutuu. Kutsun CV:tä mainokseksi, se on sinun mainoksesi. Sekä mainoksessa että CV:ssä ensimmäiset kymmenen sekuntia ratkaisevat. Markkinoinnin ammattilaiset tuntevat nämä lainalaisuudet, mutta Kaukinen kertoo, että moni kipuilee silti oman CV:nsä kanssa. On helpompaa tehdä markkinointitekstejä yritykselle kuin markkinoida itseään. Sekä myynnin että markkinoinnin ammattilaisten CV:issä yleinen ongelma on tulosten puute. – Myynnissä ja markkinoinnissa pitäisi puhua numeroilla ja prosenteilla, mutta työnhakijat helposti unohtavat nämä täysin. He kyllä kertovat, millaisia tavoitteita heillä on ollut, mutta jättävät kertomatta, kuinka he ovat ylittäneet ne. Suomalaisten vaatimattomuuteen ja kyvyttömyyteen myydä omaa osaamistaan liittyy myös huijarisyndrooma. Huijarisyndroomasta kärsivä ei huijaa muita vaan itseään. Hän uskoo vahvasti sattuman merkitykseen saavutuksissaan sekä siihen, että on jollakin tapaa huijannut muita oman ammattitaitonsa suhteen. Huijarisyndroomaa leimaakin kyvyttömyyden tunne. – Varsinkin generalisteilla on tosi vahvasti huijarisyndroomaa. Melkein jokaisella asiakkaallani on. Jos ei tunnista omia onnistu­misiaan, on syndroomasta vaikea päästä yli. Suomalainen organisaatiokulttuuri voi pa-

Haasteet vetävät generalisteja puoleensa. Julia Kaukinen opettelee yhä, ettei uutta projektia tarvitse aloittaa joka viikko.

34

MM121_32-35_Henkilö.indd 34

7.2.2021 19.34


Julia Kaukinen • • • • • • • • • • • • • • •

himmillaan vahvistaa huijarisyndroomaa. Kaukinen kertoo huomanneensa, että Suomessa työntekijöitä ei kannusteta eikä heille anneta hyvää palautetta. Silloin on vaikea tietää, missä on onnistunut. – Mielestäni työntekijää pitäisi aina kiittää ja nostaa jalustalle, kun on vienyt jonkin projektin maaliin tai onnistui jossain. Se pitää kertoa kaikille, jotta muutkin tietävät, että tämä tyyppi on ammattilainen. Siinä riittää kyllä tekemistä.

Moniosaajille riittää kysyntää Monien muiden tavoin Kaukinen uskoo, että tulevaisuudessa on yhä vähemmän yhden työuran ihmisiä. Hän uskoo, että Z-sukupolvi voi hankkia itselleen jopa neljä viisi erilaista ammattia. Sama ilmiö näkyy toisaalta myös vanhemmissa ikäluokissa. – Opiskelen tällä hetkellä aikuisten uraohjaajaksi, ja ohjauksessani on tosi paljon 45–55-vuotiaita, jotka haluavat vaihtaa ammattia tai toimialaa. Viittäkymppiä kun lähestyy, alkaa miettimään työn merkityksellisyyttä. Samalla kun useista ammateista ja uravaihtoehdoista tulee normi, yleistyy myös niin kutsuttu neogeneralismi. – He ovat erikoistuneita generalisteja. Esimerkiksi markkinoinnin ammattilainen on tehnyt printtiä, digiä ja somea, mutta haluaakin lopulta erikoistua vain muutamiin somekanaviin, kuten Tiktok- tai Instagram-markkinointiin. Koronasta johtuvat muutokset yritysten liiketoimintaympäristöissä ovat pakottaneet mo-

37-vuotias urakonsultti ja CV-kirjoittaja Outplacement consultant, Talente Consulting Oy 09/2020– Yrittäjä 02/2018– Sales & Marketing manager, Sanoma Games, 04/2018–08/2020 Account Manager, Sanoma Games 08/2011–03/2018 Key Account Manager, Fonecta Hakukonemarkkinointi Oy 04/2010–08/2011 Account Manager, Meltwater Talent 01/2010–04/2010 Sales Manager, Meltwater News 01/2009–01/2010 Sales Consultant, Meltwater News 08/2008–01/2009 Sales Coordinator, Price & Pierce Finland 01/2008–08/2008 Sales Manager, Well Foods Finland 10/2007–01/2008 Logistics Assistant, Kemppi Oy, 04/2005–10/2007 Yrittäjä, Nordwestprom OOO 01/2001–12/2003 Asuu Kauniaisissa puolisonsa ja kahden lapsensa kanssa. Harrastaa somettamista ja ulkoilua.

net työnhakuun – kenties ensimmäistä kertaa vuosikausiin. Samalla moni pitkään työnantajansa palveluksessa ollut on alkanut miettiä, mitä elämältään oikeasti haluaa. – Alussa tein paljon asiantuntijoiden ja toimihenkilöiden CV:itä. Nyt teen tosi paljon päällikkö- ja johtotasolle. Nyt yritykset karsivat keskijohtoa, ja siinä vapautuu tosi huikeita tyyppejä. – Generalisteille on ollut korona-aikana vientiä juuri siksi, että heillä on monialaista osaamista. Mutta viennin edellytys on, että he pystyvät tuomaan esiin asioita, jotka ovat rekrytoivalle yritykselle relevantteja. Myös Kaukinen itse jätti taakseen yhdeksänvuotisen uran Sanomalla ja siirtyi täysipäiväiseksi yrittäjäksi. Hän on vaihtanut työpaikkaa tai ottanut vastaan uudenlaisia työtehtäviä muutaman vuoden välein, mutta uskoo löytäneensä kokeilun kautta itselleen sopivimman tavan työskennellä. Hänelle tärkeintä on valinnanvapaus. ◆

MYYNNISSÄ JA MARKKI­ NOINNISSA PITÄISI PUHUA NUMEROILLA JA PROSENTEIL­ LA, MUTTA TYÖNHAKIJAT UNOHTAVAT NÄMÄ. Myynti&Markkinointi

MM121_32-35_Henkilö.indd 35

35

7.2.2021 19.34


E TE

M

A FAKTAT

Itseohjautuva työ edellyttää avointa keskustelua TEKSTI TIMO KIISKI KUVA TIMO PORTHAN

Tampereen yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että valtaa ja vastuuta hajauttavilla työpaikoilla voidaan varsin hyvin. Myynnin ja markkinoinnin alalla itseohjautuvuudella on jo pitkät perinteet. Jaksamisen rajojen tunnistaminen on kuitenkin haaste niin esimiehille kuin työntekijöillekin.

I

tseohjautuvissa organisaatioissa, joissa valtaa ja vastuuta on hajautettu laajasti työntekijöille, koetaan keskimääräistä enemmän työn imua. Vastuun kantaminen ja tehtävien laajuus kuitenkin myös kuormittavat. Nämä seikat ilmenevät viidessä suomalaisessa palvelualan organisaatiossa tehdystä tutkimuksesta. Tutkimuksen toteuttajina ovat Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden se-

kä lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnat. – Voittopuolisesti itseohjautuvassa työssä on paljon työhyvinvointia tukevia voimavaroja, sanoo hankkeen projektipäällikkö ja tutkija Riitta-Liisa Larjovuori. Työhyvinvointi esimiehettömässä organisaatiossa -tutkimushankkeeseen (TEOT) osallistuivat ohjelmistoalan yritykset Fraktio ja Insta Digital, Helsingin kaupungin keskustakirjas-

to Oodi, markkinointitoimisto Parcero sekä rakennusalalla toimiva Vertia. Hanketta rahoittaa Työsuojelurahasto. Viralliset raportit ovat vielä tekeillä, mutta ensimmäisiä tuloksia esiteltiin jo joulukuussa Työelämän tutkimuspäivillä. – Kaikissa tutkimuksessa mukana olevissa organisaatioissa ei olla täysin ilman esihenkilöstöä, mutta työntekijöiden itseohjautuvuus on niissä kaikissa kuitenkin hyvin pitkällä. Tutki-

36

MM121_36-38_Faktat.indd 36

7.2.2021 19.37


Markkinointitoimisto Parceron toimitusjohtaja Antti Jokela tietää, ettei itseohjautuva työtapa sovi kaikille. Parcero tähtää itseohjautuvuuteen, mutta ei ole kokonaan luopunut esimiesrakenteista.

muksen perusteella vastuun jakaminen mahdollisimman laajalle organisaatiossa luo kaikille mahdollisuuksia tehdä omaa työtä laadukkaammin. Kuten joku tutkimukseen osallistuneista hyvin vastasikin, kyse ei ole itsekkyysohjautuvuudesta vaan siitä, miten kaikkien kyvyt ja osaaminen saadaan paremmin toimimaan yhteistä maalia kohti, Larjovuori sanoo.

Sisäänajo vaatii aikaa Toimiva ja itseohjautuva työyhteisö ei kuitenkaan synny hetkessä. – Tarvitaan paljon sisäänajoaikaa ja perehtymistä siihen, miten työyhteisö toimii, kun kaikki ei menekään enää esimiehen kautta, Larjovuori sanoo. Työhyvinvoinnin kannalta itseohjautuvuuden suurin riski on työntekijöiden kuormittuminen. Jaksamisen rajojen tunnistaminen on haaste paitsi työntekijälle itselleen myös esi-

miehille. Perinteisesti työtä ohjanneiden ja sille puitteita tarjonneiden rakenteiden poistuessa henkilöstön turvallisuuden tunne voi olla uhattuna. – Parhaimmillaan itseohjautuvakin organisaatio antaa työntekijöilleen psykologista turvaa. Se edellyttää kuitenkin, että kaikki sitoutuvat yhteiseen päämäärään ja myös tietävät, mikä tuo päämäärä on. Kaikkea ei tarvitse mullistaa kerralla, vaan itseohjautuvuuden kehittämisessä voidaan edetä myös pala kerrallaan. Esihenkilöiden täytyy yhdessä työntekijöiden kanssa miettiä ihan käytännönläheisesti, mikä muuttuu ja mitkä ovat ne vanhat toimintamallit. Välillä puhutaan hienoilla sanoilla ja terTutkija Riitta-Liisa Larjovuoren mukaan joustava sekä tarveohjautuva roolitus ja työnjako tasaa kuormitusta ja monipuolistaa työtä itseohjautuvassa työyhteisössä. Myynti&Markkinointi

MM121_36-38_Faktat.indd 37

37

7.2.2021 19.37


FAKTAT

VASTUUN JAKAMINEN LUO KAIKILLE MAHDOLLISUUKSIA TEHDÄ OMAA TYÖTÄ LAADUKKAAMMIN. meillä ilman, että kaikki edes tietävät, mitä ne tarkoittavat, Larjovuori sanoo.

Haasteena oikeat rekrytoinnit Markkinointitoimisto Parceron 20 hengen tiimistä Tampereen yliopiston tutkimukseen osallistui puolet. Sähköiseen kyselyyn vastasi 50 prosenttia sen saaneista parcerolaisista. Kymmenen heistä osallistui kyselyyn ja kuusi haastateltiin henkilökohtaisesti. – Varmasti Parcero on pitkälti itseohjautuva toimisto, jos sitä vertaa vähän perinteisempiin organisaatioihin. Siinä mielessä ainakin olemme itseoh-

jautuva organisaatio, että lähtökohtaisesti informaatio yhtiön sisällä on hyvin avointa, sanoo Parceron toimitusjohtaja Antti Jokela. – Tietenkään Parcerokaan ei ole täysin vapaa esimiesrakenteista, meilläkin on tiiminvetäjät. Lähtökohtana on kuitenkin, että työntekijämme pystyvät järjestämään oman työnsä järkevällä tavalla niin, että heidän tarvitsee kysyä mahdollisimman vähän asioita tiiminvetäjiltä. Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön on Parcerossa tärkeä voimavaratekijä: joustavuus ulottuu työn sisällöstä työn tekemisen aikaan ja paikkaan. Toiseksi tärkeäksi voimavarate-

kijäksi koettiin ihmisistä kiinnostunut johto ja työntekijöitä arvostava yrityskulttuuri. Myös asiakkaat mainittiin voimia antavana yhteisönä. ”Täällä firmassa ihmisten on hyvä olla, koska heistä välitetään. He ovat muutakin kuin kulurivi Excelissä”, tiivisti tutkimukseen osallistunut Parceron työntekijä. Jokela muistuttaa, että itseohjautuvaan organisaation pitää osata rekrytoida myös oikeita ihmisiä. – Kaikille itseohjautuvuus ei sovi. Jossain määrin luovat toimistot saattavat olla myös aika kaoottisia organisaatioita. Itseohjautuvuuden onnistuminen lähtee mielestäni yrityksen arvoista. Ne vaikuttavat myös siihen, millaisia ihmisiä organisaatio vetää puoleensa. Kahden viimeisen vuoden aikana olemme myös tarkentaneet työntekijöiden roolitusta paljon: ihmisten pitää tietää, mitä heiltä odotetaan ja mikä on heidän vastuunsa. On tärkeää myös tietää, mitä kollega vieressä tekee. Silloin voi rauhassa keskittyä omaan tonttiinsa, Jokela sanoo. ◆

Itseohjautuvuudesta yhdessäohjautuvuuteen ITSENSÄ johtamiseen on tarjolla erilaisia työkaluja. MyTaidan on sovellus, joka on suunniteltu nimenomaan omien työtapojen kehittämiseen ja omien motivaatiotekijöiden tunnistamiseen. – Kun tunnistaa millainen työntekijä on, pystyy myös kehittämään itsensä johtamista. MyTaidanin avulla ajasta ja paikasta riippumatta voi opetella tiedostamaan omaa työn tekemisen tapaa ja sitä, miten toimii arjessa ja suhteessa työyhteisöön, Taidanin organisaatiomuotoilija Sampo Keuramo sanoo. Etätyö ei automaattisesti tarkoita työntekijän autonomiaa ja itsensä johtamista. Organisaatiorakenteet ja työ-

yhteisö vaikuttavat työn tekemiseen oman työpisteen sijainnista huolimatta. – Vaikka me Taidanilla korostamme itsensä johtamisen merkitystä, on tärkeää muistaa, että organisaatiossa täytyy olla rakenteita, jotka tukevat itseohjautuvuutta. Organisaatioissa ei pitäisikään puhua itseohjautuvuudesta vaan yhdessäohjautuvuudesta, Taidanin perustaja ja organisaatiomuotoilija Maria-Elisa Kuusisto sanoo. MyTaidan-valmennusjakso sisältää kuukauden pituisen ohjelman, johon kuuluu sovelluksen ohjaamien reflektiotehtävien ja mikrovalmennusten lisäksi myös webinaareja ja mahdollisuus keskustella muiden käyttäjien kanssa yhteisellä keskustelualustalla.

– Olemme halunneet säilyttää yhteisöllisen ulottuvuuden. Myös webinaarimme ovat aika vuorovaikutteisia, Keuramo sanoo. MyTaidan tähtää ammatillisen itsetietoisuuden lisäämiseen, sillä uskomukset voivat pahimmillaan estää ammatillisen kehittymisen. Vaikka sovellus on suunniteltu ensisijaisesti yksilötyöskentelyyn, myös työyhteisöt ovat hyödyntäneet sitä. – Valmennusjakso herättää keskustelua, ja se on tärkeä ulottuvuus. Hyvät pomot ottavat datan käyttöönsä ja kehittävät sen perusteella myös organisaation vuorovaikutuskulttuuria ja havaitsemiaan epäkohtia, Kuusisto sanoo. MAARIT KROK

38

MM121_36-38_Faktat.indd 38

7.2.2021 19.37


T

E

E

M

A

VINKIT

Huomioi ePrivacy videomarkkinoinnissa Viime vuosi oli hankala kaikille mediaryhmille, mutta videomainonta selvisi mediaryhmistä pienimmällä kolauksella. Smartclipin Aki Ronkainen kertoo, mitä videomarkkinoinnissa pitää kuluvana vuonna huomioida. TEKSTI EEMELI SARKA

1. Kulutus muuttuu ”Tämän vuoden ennusteena on, että videomarkkina palaisi vuoden 2019 tasolle. Vielä ei tiedetä, miten epidemia etenee ja miten rokotukset vaikuttavat ihmisten kulutuskäyttäytymiseen, mutta uskomme siihen, että videon kulutuksen muutos on pysyvä.”

3. ePrivacy tuo muutoksia

2. Nopeus ratkaisee ”Lisääntyneeseen kulutukseen nopeasti reagoivat mainostajat ovat etulyöntiasemassa.Ne, jotka ovat nyt panostaneet videomarkkinointiin, tulevat olemaan voittajia ja pääsevät keräämään hedelmät silloin, kun tilanne koronan jälkeen alkaa normalisoitua. Markkinaosuuden voittaminen tulee olemaan kalliimpaa silloin, kun muutkin toimijat tulevat markkinoille.”

”Videoiden lisääntyneen kulutuksen lisäksi myös tuloillaan oleva EU:n ePrivacy-asetus on yksi tämän vuoden isoista asioista. Sähköisen viestinnän luottamuksellisuutta ja yksityisyyden suojaa viestinnässä parantavalla asetuksella on vaikutuksia datan hyödyntämiseen myös markkinoinnissa. Evästeet on jo joistain selaimista poistettu, ja vielä on epäselvää, mitä tapahtuu mainonnan kohdentamiselle ja siihen liittyville ratkaisuille evästeiden jälkeisessä maailmassa.”

4. Mallina Google ”Tänä vuonna tullaan luultavasti näkemään paljon uutta teknologiaa sekä kohdennusratkaisuja niin videomainontaan kuin muuhunkin digitaaliseen mainontaan. Mainostajien tulisi perehtyä siihen, miten ePrivacy-asetus tulee vaikuttamaan heidän mainontansa mittaamiseen sekä kohdentamiseen. Iso kysymys on, mitä Google tekee ja mikä on heidän kohdennustapansa evästeiden jälkeen.”

Videomainontayhtiö Smartclipin myynnistä vastaavan Aki Ronkaisen mukaan videomainonta on yksi parhaista brändinrakennuskeinoista. Sen avulla markkinoijat pystyvät tavoittamaan kohderyhmänsä tehokkaasti eri kanavissa ja erilaisilla formaateilla.

Myynti&Markkinointi

MM121_39_vinkit.indd 39

39

7.2.2021 16.16


STR ATEGIA

Tiimin ja strategian pitää synkata keskenään

Tällä palstalla pörssiyhtiöiden toimitusjohtajat pohtivat myynnin ja markkinoinnin strategiaa osana yhtiön liiketoimintaa. Jokainen toimitusjohtaja jättää aiheeseen liittyvän kysymyksen seuraavalle haastateltavalle pohdittavaksi.

Sijoitustuotteiden myynti ammattilaisille on pitkäaikaista yhteistyötä asiakkaan kanssa, Capmanin toimitusjohtaja Joakim Frimodig sanoo. TEKSTI JUHA PELTONEN KUVAT EEMELI SARKA

P

örssiyhtiö Capmanin tuotevalikoimassa on vaihtoehtoisia sijoitustuotteita institutionaalisille sijoittajille. Se tarkoittaa, että yhtiön asiakkaat ovat ammattisijoittajia, kuten eläkeyhtiöiden, säätiöiden ja varakkaiden sukujen edustajia. Sijoitustuotteiden vaihtoehtoisuus taas merkitsee, että sijoituskohteet ovat listaamattomia yhtiöitä, kiinteistöjä tai yrityslainoja. Viime vuosina Capman on tarjonnut asiak­ kailleen sijoituksia myös infrahankkeisiin, mikä on voimakkaasti kasvava sijoitusmuoto. Esimerkiksi pörssinoteerattuihin osakkeisiin sijoittamisesta vaihtoehtoiset sijoitustuotteet eroavat epälikvideinä: Niiden realisointi voi olla markkinatilanteesta riippuen huomattavan hidasta, ja sijoituksen kesto voi olla jo ennalta sovittu hyvin pitkäksi. Pääomasijoitus kohdeyhtiöön realisoituu vasta, kun

yhtiö listautuu pörssiin tai myydään toiselle omistajalle. Pörssiosakkeella taas on pörssin aukioloaikana jatkuvasti hinta, jolla osakkeen voi muuttaa käteiseksi. Tästä seuraa, että vaihtoehtoisten sijoitustuotteiden käyttäminen on pitkäjänteistä toimintaa. Sijoitusaika vaihtoehtoisista kohteista koostuviin rahastoihin on tyypillisesti kymmenen vuotta. Vähimmäissijoitus saattaa olla miljoonia euroja, mikä osaltaan rajaa asiakaskuntaa.

Asiantuntijoillakin oltava myyntiosaamista

Toimitusjohtaja Joakim Frimodigin mukaan sijoitustuotteita myydään ammattilaisille asiantuntemuksella. – Se on ihan keskiössä. Jopa vähän vierastan myyminen-sanaa tässä yhteydessä. Toki olemme myymässä, mutta tuomme tuottei-

Siirto. Miten hoidatte asiantuntija­ liiketoiminnassa uusasiakas­ hankintaa, kun mahdollisuutta fyysisiin tapaamisiin ei ole?

40

MM121_40-43_Toimari.indd 40

7.2.2021 18.16


Sijoitustiimi on myynti­ tilanteissa mukana, joten asiantuntijoil­ lakin on oltava myynti­ osaamista, Capmanin toimitusjohtaja Joakim Frimodig sanoo.

Myynti&Markkinointi

MM121_40-43_Toimari.indd 41

41

7.2.2021 18.16


STR ATEGIA

KAIKKI BISNEKSET OVAT HENKILÖBISNEKSIÄ, MUTTA MEIDÄN ERITYISESTI.

ta esille hyvin vahvasti substanssin kautta. Varsinaista myyntityötä asiakasrajapinnassa Capmanilla tekevät sijoitustiimien parikymmentä partneria ja kymmenkunta muuta myyjää, mutta myyntitilanteessa on aina mukana myös itse sijoitustiimi. – Asiakkaat saavat kuulla tuotteista suoraan hevosen suusta, ja vaativatkin suoraan sijoitustiimin näkemystä. Siksi asiantuntijoillakin on oltava myyntiosaamista, Frimodig sanoo. Sijoittamisen pitkäjänteisyydestä joh­tuen Capmanin asiakkaat arvostavat myös sijoitustiimien avainhenkilöiden pysyvyyttä. Frimodig sanookin 2017 alkaneen toimitusjohtajakautensa suurimpien muutosten liittyvän henkilöstöön ja yrityskulttuuriin. – Kaikki bisnekset ovat henkilöbisneksiä, mutta meidän erityisesti. Pitää olla parhaat osaajat joka tiimissä, eli Pohjoismaiden parhaat arvonluojat olipa kyse kiinteistöistä, infrasta tai kohdeyhtiösijoituksista. Capman työllistää 150 henkilöä, joista noin 40 prosenttia on aloittanut Frimodigin aikana. Samana aikana henkilöitä on tietysti jättänyt yhtiön. – Yrityskulttuurin kehittämiseen on kiinnitetty paljon huomiota. Meillä on hyvin yrittäjämäinen kulttuuri ja itsenäiset sijoitustiimit, Frimodig arvioi. Parhaista osaajista on finanssialallakin kova kilpailu. – Meidän menestyksellemme on kriittinen tekijä, että olemme haluttu työnantaja.

Asiakkaat arvioivat suoriutumista Capman on pääomasijoittamisen pohjoismainen pioneeri, sillä se on perustettu jo 1989. Yhtiö listautui 2001, minkä jälkeen sen oma tuotevalikoima laajeni perinteisestä kohdeyhtiösijoittamisesta myös kiinteistöihin. Kiinteistösijoittaminen on jo noussut yh­ tiön isoimmaksi sijoitusalueeksi. Yhtiön sijoituskohteet ovat Pohjoismaissa, mutta varainkeruu globaalia. Eläkevakuuttajien ja muiden suursijoittajien varoja hakeutuu Capmanin kautta pohjoismaisiin kiinteistöihin niin Yhdysvalloista kuin Aasiastakin. Yhtiön alkuvaiheessa sen asiakkaina oli vain kourallinen pohjoismaisia eläkevakuuttajia. Viime vuosina asiakaskunta on laajentunut kahteen suuntaan. Isojen kansainvälisten sijoittajien lisäksi mukaan on tullut Pohjoismaista paikallisia ja pienempiä instituutioita. Neljässä vuodessa asiakkaiden määrä on kaksinkertaistunut nykyiseen 250:een, mikä

Frimodigin mukaan myynnin on­ nistumisessa oleellista on, että yhtiö on uskottava ja luotettava. Aiemmista onnistumisista on myös pidet­ tävä kirjaa.

42

MM121_40-43_Toimari.indd 42

7.2.2021 18.16


sen koko oli 425 miljoonaa, koska ensimmäiseen liittyvät lupaukset olivat toteutuneet. Nyt on meneillään varainkeruu kolmanteen samanlaiseen rahastoon. Sen tavoitekoko on 500 miljoonaa, koska aiempaan mukaan lähteneet haluavat lisätä sijoituksiaan. Ensimmäisen ja kolmannen välillä on kulunut kahdeksan vuotta, Frimodig toteaa.

Pörssiyhtiöllä on läpinäkyvyyttä

on samalla vähentänyt riippuvuutta yksittäisistä suurista asiakkaista. Asiakasmäärän kasvu on seurausta tuotetarjonnan laajentamisesta. Capman on tuonut markkinoille myös pienemmille ammattisijoittajille sopivia tuotteita. Frimodig sanoo alalle olevan tyypillistä, että asiakkaat ar­vioivat rahastomanagerin suoriutumista pitkän aikaa, ennen kuin päättävät alkaa käyttää sen tuotteita. – Siksi suhde asiakkaisiin on jopa enemmän yhteistyösuhde kuin asiakassuhde. Erityisesti isot instituutiot seurailevat meitä pitkään, ennen kuin lähtevät mukaan, hän kertoo. Toimitusjohtaja ottaa esimerkin Capmanin pohjoismaisista kiinteistörahastoista, jotka ovat yhtiön lippulaivatuotteita kansainvälisille eläkesijoittajille. – Ensimmäinen oli kooltaan 270 miljoonaa euroa. Pari isoa instituutiota analysoivat sen tarkkaan ja totesivat hyväksi, mutta eivät vielä lähteneet mukaan. Kun tuli toinen,

Pörssiyhtiön toimitusjohtajan näkökulmasta yhtiön myynnin onnistumiseen vaikuttaa ennen kaikkea kolme tekijää. Frimodigin mukaan ensimmäinen niistä on yhtiön yleinen uskottavuus ja luotettavuus. – Olemme olleet markkinoilla yli 30 vuotta. Tärkeä elementti siinä on, että olemme pörssilistattu ja siten toiminta on läpinäkyvää. Toiseksi menestystekijäksi Frimodig nostaa huipputiimit ja mietityt sijoitusstrategiat. – Tiimin ja strategian pitää synkata keskenään, sijoittajat katsovat sitä tosi tarkkaan. Kolmantena hän mainitsee yhtiön track recordin, eli miten saman tiimin ja strate­ gian sijoitustuotteilla on aiemmin pystytty saamaan tuottoja. Capmanilla on asiakkailleen kymmeniä rahastoja, joista aktiivivaiheessa tällä hetkellä 16. Rahastosijoittamista tukevan palveluliiketoiminnan lisäksi yhtiön oma liikevaihto koostuu rahastojen hallinnointipalkkioista ja tuottosidonnaisista palkkioista. Niiden määrä taas riippuu hallinnoitavan varallisuuden määrästä ja sijoituskohteiden tuotoista. Viime vuoden kolmannen kvartaalin lopussa Capmanin hallinnoiman varallisuuden määrä oli 3,6 miljardia euroa. ◆

NÄMÄ OVAT ENEMMÄNKIN YHTEISTYÖKUIN ASIAKASSUHTEITA. Myynti&Markkinointi

MM121_40-43_Toimari.indd 43

43

7.2.2021 18.16


TUTKITTUA

Korona vei asiakastapaamiset ja vähensi töitä Akava Worksin selvitykseen koronan vaikutuksista omaan työhön vastasi 848 MMA:n jäsentä. Selvin ero muiden alojen akavalaisiin oli työn määrän ja sosiaalisen kanssakäymisen vähentyminen. MMA:n vastaajat kaipaavat selvästi monia muita Akavan aloja enemmän asiakkaiden tapaamisia kasvokkain. TEKSTI TIMO KIISKI

44

MM121_44-47_tutkittua.indd 44

8.2.2021 11.02


A

kava Works selvitti koronan vaikutuksia jäsentensä työhön ja keräsi tutkimukseen aineistoa syyskuussa 2020. Tulokset kertovat erityisesti muutoksista koronaa edeltävään aikaan. Tutkimukseen vastasi 14 400 työssä olevaa akavalaista 32:sta eri liitosta. Vastaajista 848 oli Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n jäsentä. Tutkimuksen keskeisin tavoite oli selvittää työtapojen muuttumista sekä myös etätyön kuormittavuutta koronapandemian aikana. – Selvityksessä havaittiin, että osalla kaikista vastaajista koronatilanne on merkinnyt työn määrän vähentymistä, kun taas toisilla työn määrä ja kuormittavuus kasvoivat. Osalla uudet työnteon tavat näyttävät vähentäneen kuormitusta. Akavalaiset yleensäkin tekevät nyt aikaisempaa enemmän etätöitä. En ole kuitenkaan tehnyt analyysejä erikseen jokaisen liiton kohdalla, kuvaa Akavan tutkija Joonas Miettinen selvityksen tuloksia yleisellä tasolla. MMA:n jäsenillä työn määrä tyypillisen työpäivän aikana väheni koronapandemian takia kaikkiaan 30 prosenttia, kaikilla vastanneilla se laski vain 14,2 prosenttia. Jopa lähes kymmenellä prosentilla MMA:n vastaajista tyypillisen työpäivän työmäärä oli paljon pienempi kuin koronaa edeltävänä aikana, kun kyselyn kaikista vastaajista vain vajaalla kolmella prosentilla työmäärä oli paljon aiempaa pienempi. Eniten työn määrä tyypillisen työpäivän aikana kasvoi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n jäsenillä, joilla se lisääntyi peräti 67,8 prosenttia. Lisääntynyt etätyö oli yhteydessä työn fyysisen kuormituksen kasvuun ja toisaalta myös vuorovaikutuksen vähäisyydestä johtuvan henkisen kuormituksen kasvuun. MMA:n vastaajista työasentonsa melko rasittavina koki 19,6 ja erittäin rasittavina 7,6 prosenttia. Toisaalta lisääntynyt etätyö oli

heillä yhteydessä työn kognitiivisen kuormituksen vähentymiseen. Kognitiivisella kuormituksella tarkoitettiin tutkimuksessa kiireestä, häiritsevistä keskeytyksistä ja usean eri asian yhtäaikaisesta tekemisestä aiheutuvaa kuormitusta. – Työelämän tulevaisuuden kannalta merkittävin havainto on se, että työn kognitiivinen kuormittavuus väheni erityisesti niillä, jotka tekivät aiempaa enemmän etätöitä, sanoo Miettinen. Miettisen mukaan syyskuussa 2020 akavalaisten yleisin työnteon tapa oli etä- ja lähityön yhdistäminen.

TULOKSET ANTAVAT MMA:LLE EVÄITÄ JATKOA VARTEN.

Kaipuu takaisin kentälle Kun 15,3 prosenttia kaikista vastaajista ehdottomasti toivoi merkittävän osan työtapaamisista hoituvan koronan jälkeenkin etäyhteyksien välityksellä, niin MMA:n vastaajista sitä toivoi vain 8,4 prosenttia. Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisen sosiaalisen kanssakäymisen kaipuuseen

Myynti&Markkinointi

MM121_44-47_tutkittua.indd 45

45

8.2.2021 11.02


TUTKITTUA

kiinnitti tutkimustuloksissa huomiota myös MMA:n kehityspäällikkö Samuli Myllyharju. Samoin hän pani merkille monen kokemukset oman kotitoimiston huonosta työergonomiasta. – Jäsenemme elävät asiakaskontaktien kautta tulevista positiivisista kohtaamisista, myyntityöhön hakeutuvat kun ovat sosiaalista väkeä. Sekin oli odotettavissa, ettei kotitoimistossa ergonomia ollut kunnossa, kun yhtäkkiä piti siirtyä fyysisistä asiakaskohtaamisista täysipäiväisesti etätyöhön. Normaalina aikana monet jäsenistämme tekevät ehkä päivän tai pari viikossa etätyötä, Myllyharju sanoo.

Tutkimustuloksista Myllyharju kokee kuitenkin saavansa omaan työhönsä eväitä, vaikka korona jatkuisikin. – Aiempien tutkimusten perusteella jäsenistömme kuitenkin on normaalina aikana hyvin tyytyväistä omaan työhönsä. Jos koronapandemia jatkuu, voimme lisätä jäsentemme osallisuutta verkkoyhteyksien avulla. Tänä keväänä koulutustarjontaamme on tulossa yli 50-vuotiaille jäsenillemme suunnattuja työnhakua tukevia työpajoja. Ne eroa­vat passiivisista luennoitsijavetoisista webinaareista siinä, että myös heillä itsellään on mahdollisuus tulla kuulluiksi ja päästä jakamaan tuntojaan. Puheliaiden ihmisten jaksaminen perustuu kuitenkin pitkälti sosiaalisiin kontakteihin, hän kertoo. ◆

JÄSENEMME ELÄVÄT ASIAKASKONTAKTIEN KAUTTA TULEVISTA POSITIIVISISTA KOHTAAMISISTA. – MMA:n kehityspäällikkö Samuli Myllyharju

46

MM121_44-47_tutkittua.indd 46

8.2.2021 11.02


AKAVAN KYSELYYN VASTANNEET MMA:N JÄSENET ODOTTAVAT ASIAKASTAPAAMISIA. n = 848 En tee lainkaan etätöitä 13,0 % Vähemmän kuin yhden kokonaisen päivän viikossa 12,2 %

Pelkästään tai lähes pelkästään etätyötä 34,4 %

Kuinka paljon teet etätyötä tällä hetkellä?

Etätöitä 1–2 päivää viikossa 19,1 %

55%

vastaajista toivoo ettei koronatilanteen jälkeen tapaamisia järjestetä etäyhteydellä.

Etätöitä 3–4 päivää viikossa 21,3 %

En osaa Työni on sanoa lakannut lähes 0,6 % kokonaan 1,6 % Paljon pienempi 9,8 %

9%

vastaajista sanoo tapaavansa asiakkaitaan ainoastaan kasvokkain tällä hetkellä. En osaa Ei koske sanoa työtäni 4,9 % Kaikki 0,4 % 5,1 % Ei yhtään 34,5 %

Vähintään puolet 12,8 %

Kuinka suuri osa tapaamisistasi oli etänä ennen koronaa?

Alle puolet 42,3 %

Hieman pienempi 20,2 %

Paljon suurempi 7,4 % Hieman suurempi 17,9 %

Työsi määrä verrattuna aikaan ennen koronaa?

Yhtä suuri 42,4 %

51%

vastaajista kokee, että usean eri asian tekeminen yhtä aikaa aiheuttaa haitallista kuormitusta.

Myynti&Markkinointi

MM121_44-47_tutkittua.indd 47

47

8.2.2021 11.02


LIIKENNE

Suuria muutoksia, pieniä päästöjä Lausuntokierroksella olevan fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Miten päästöjä vähentävät toimet näkyvät tulevina vuosina? TEKSTI EEMELI SARKA

48

MM121_48-49_liikenne.indd 48

7.2.2021 19.38


S

uomessa liikenne aiheuttaa viidesosan päästöistä. Näistä tieliikenteen osuus on 94 prosenttia. Hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta päästöjen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä lähdetään toteuttamaan tukemalla ja kannustamalla kestävämpiin liikennemuotoihin. – Nyt tehtävät toimenpiteet sisältävät muun muassa tukia sähköauton hankintaan, nykyisen polttomoottoriauton muuttamisesta kaasu- tai etanolikäyttöiseksi, taloyhtiöille sähköauton latauspaikkojen rakentamiseksi sekä tukia julkisten latauspaikkojen rakentamiseen, kuvailee Tampereen yliopiston liikenteen tutkimuskeskus Vernen johtaja, Tenure track -professori Heikki Liimatainen. – Nyt mennään porkkanalla, ja keppipuoli on jätetty käyttöön otettavaksi, jos nämä toimet eivät ole riittäviä.

Kolmen kokonaisuus Päätökset tuista ja kannusteista on määrä tehdä alkuvuodesta 2021. Sen jälkeen tehdään vaikutusarviointeja muista päästöihin vaikuttavista keinoista, kuten etätöistä ja liikenteen uusista palveluista. Päätöksiä esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden kansallisesta päästökaupasta sekä ajoneuvokilometrei­hin ja tieluokkiin perustuvasta liikenneveromallista lähdetään tekemään vasta, jos muut keinot eivät ole vaikutukseltaan riittäviä. Päästöjen vähentämistoimet koostuvat Liimataisen mukaan kolmesta isosta kokonaisuudesta. Ensimmäinen on liikennejärjestelmän tehokkuus ja kulkutapavalinnat, joissa päästöjen väheneminen näkyy joukkoliikenteen paranemisena, erityisesti kaupungeissa, mutta jonkin verran myös pitkän matkan liikenteessä. Myös laajem-

NYT MENNÄÄN PORKKANALLA, JA KEPPIPUOLI ON OTETAAN KÄYTTÖÖN, JOS NÄMÄ TOIMET EIVÄT OLE RIITTÄVIÄ.

mat kävelyalueet keskustoissa sekä paremmat pyöräväylät kaupungeissa vaikuttavat tuleviin liikennejärjestelmiin. Toinen kokonaisuus on ajoneuvojen käyttövoiman muutos kohti sähköä. Tarjolle tulee erilaisia ajoneuvomalleja eri kokoluokissa erilaisiin tarpeisiin. EU:n autovalmistajille asettamat päästörajat eivät toteudu muuten kuin lisäämällä sähköisiä malleja, vähintäänkin ladattavia hybridejä. Kolmantena on jäljelle jäävän polttoaineiden käytön muuttaminen pois fossiilisista polttoaineista. – Jo tehtyjen päätösten mukaan 30 prosenttia kaikesta liikenteen energiasta pitää olla uusiutuvaa energiaa vuoteen 2030 mennessä. Uusiutuviin biopolttoaineisiin siirtyminen saattaa näkyä kuluttajalle hinnannousuna, ja liikkumisen kulut voivat nousta, jos kuluttajat eivät tartu tarjottuihin tukiin ja hanki esimerkiksi sähkötai kaasuautoa, Liimatainen kertoo.

Hinta houkuttelevammaksi

Sähköhenkilöautojen elinkaarikustannukset ovat pienemmät jo nyt, mutta peruskäyttäjälle sähkömallin takaisinmaksuaika voi tuntua vielä liian pitkältä. Monet odottavat, että

sähköautojen hankintahinnat laskisivat. – Sähköautojen hinnat riippuvat pitkälti akkuteknologian hinnasta, joka on laskenut 15–20 prosentin vuosivauhdilla. Samalla sähköautojen toimintamatkoja on saatu kasvatettua. Vuoden 2025 aikoihin sähköauton takaisinmaksu on jo luultavasti houkuttelevampaa 3–5 vuoden luokkaa, Liimatainen sanoo. – Hankintahinta voi jo nyt olla sama esimerkiksi sähkökäyttöisen pienen henkilöauton ja isokoneisen hyvin varustellun polttomoottoriauton kohdalla. Bensiini- ja dieselautojen suurempi valikoima malleissa ja varustelussa helposti hämärtää vertailuasetelmaa, hän jatkaa. Maaseudulla on kaupunkialueita paremmat lähtökohdat sähköauton käyttöönottoon, ainakin suurimmalla osalla ihmisistä. Sähköauton lataamisen järjestäminen voi kaupungissa olla hankalaa, jos ei ole omaa pysäköintipaikkaa ja latauspistettä. – Maaseudulla on myös mahdollisuuksia biokaasun paikalliseen tuotantoon ja alueellisiin kaasuautokeskittymiin, kun voidaan luoda maatilojen yhteyteen kaasun pientuotantoa, Liimatainen huomauttaa. ◆ Myynti&Markkinointi

MM121_48-49_liikenne.indd 49

49

7.2.2021 19.38


TYÖ JA VAPA A-AIK A

Lappalainen on työskennellyt aiemmin myös urheilukaupan parissa ja tekee edelleen alan promoottorityötä harrastuksensa puitteissa teknisen asiantuntijan statuksella.

alj Valjakon vauhdissa 50

MM121_50-53_Vapaa-aika.indd 50

7.2.2021 18.33


V Samuli Lappalainen harjoittelee ja kilpailee koiravaljakkourheilun parissa läpi vuoden. Tarvittaessa valjakko kulkee mukana myös työreissuilla. TEKSTI MAARIT KROK KUVAT MARIA HILTUNEN

auhtia ja vaarallisia tilanteita tulee eteen lähes viikoittain, lapinlahtelainen Samuli Lappalainen naurahtaa. Hän harrastaa valjakkourheilua yhden ja kahden koiran luokissa: kesällä harrastus keskittyy pyöräilyyn ja kickbike-luokkiin, talvella Lappalainen saa sukset alleen. Lappalaisella on jo noin 25 vuoden kokemus koiravaljakkourheilusta. Hän päätyi lajin pariin vuonna 1996 hankittuaan ensimmäisen saksanpaimenkoiransa.

Myynti&Markkinointi

MM121_50-53_Vapaa-aika.indd 51

51

7.2.2021 18.33


TYÖ JA VAPA A-AIK A

Talvella valjakkourheilun kaksi eri muotoa ovat valjakkoajo ja valjakkohiihto. Valjakkohiihdossa on kolme eri tyyliä: valjakko- eli pulkkahiihto, koirahiihto ja yhdistetty. Kesällä valjakkourheilu keskittyy sulan maan lajeihin, joita ovat koirajuoksu, koirapyöräily ja kärryajo. LÄHDE VUL.FI

”Jos haluaa talvista liikuntaa, voi lajin pariin tulla lähes koiran kuin koiran kanssa”, Lappalainen sanoo.

– Saman vuoden talvella kaveri houkutteli kokeilemaan valjakkohiihtoa. Siihen aikaan ei hirveästi muita lajeja ollut. Ensimmäisiin kilpailuihinsa Lappalainen päätyi jo vuotta myöhemmin. Nykyään hän kilpailee pääasiassa oman saksanseisojansa kanssa sekä kahdella treenikaverinsa koiralla. – Näissä luokissa koiran pitää olla riittävän iso ja nopea, vähän saa olla sellaista juoksuhulluutta, Lappalainen kuvailee.

Koiraa huolletaan kuin ammattiurheilijaa Lappalainen kokoontuu harjoitusporukkansa kanssa useita kertoja viikossa. Kesäisin harjoitukset järjestetään pururadoilla tai peltoteillä, ja talvisin

vuorot ovat eri paikkakuntien hiihtoladuilla. – Hiihtoseurat suhtautuvat harrastajiin hyvin. Suomen Valjakkourheilijoiden liitto on Olympiakomitean alainen lajiliitto, joten sitä kautta ymmärrystä lajia kohtaan löytyy. Kun kilpailukausi lähestyy, harjoituksia on neljästi viikossa. Varsinaisten lajitreenien lisäksi Lappalainen ylläpitää sekä itsensä että koiransa peruskestävyyttä jopa pari kolme tuntia kestävillä lenkeillä. Lappalainen on kokenut valjakkourheilija. Palkintokaapissa on 13 SM-mitalia ja lukuisia palkintoja kansallisista kilpailuista. – Ei voi kuitenkaan puhua ammattimaisesta urheilusta. Tämä menee työn ehdoilla, Lappalainen sanoo.

Hän vastaa työssään Nelson Gardenilla tukkukaupan jälleenmyynti- ja ketjuasiakkuuksista. Valjakkohiihtoa ja -pyöräilyä hän harrastaa korkeintaan kahden koiran luokissa, joten koirat mahtuvat tarvittaessa auton takakonttiin vaikka työreissulla. – Kun työn puolesta liikkuu ympäri Suomea, pääsee uusille laduille ja koirat saavat uusia kokemuksia. Olen käynyt muiden harrastajien treeneissä esimerkiksi Turussa, Oulussa, Joensuussa ja Jyväskylässä näin muutamia mainitakseni. Liikkuminen koirien kanssa ulkona ja lajitreenit pitävät myös Lappalaisen itsensä hyvässä kunnossa. – Yhdessä välissä oli toista vuotta taukoa, joten kyllä sen huomaa, et-

52

MM121_50-53_Vapaa-aika.indd 52

7.2.2021 18.33


KUN FYYSINEN KUNTO ON HYVÄ, MYÖS TYÖSSÄ JAKSAA PAREMMIN.

Palkitseminen harjoitusten aikana on tärkeää, jotta koiran mielenkiinto säilyy.

tä kun fyysinen kunto on hyvä, myös työssä jaksaa paremmin. Kovasta kunnostaan huolimatta Lappalainen itse ei ole ammattiurheilija, toisin kuin hänen koiransa. Koiraa valmennetaan, ruokitaan ja nesteytetään muiden urheilijoiden tavoin. – Koira on täysipäiväinen urheilija, se treenaa ja palautuu, Lappalainen sanoo.

Pienemmätkin koirat sopivat lajiin Mitä vauhtiin tulee, sitä riittää kaikissa valjakkourheilun lajeissa. – Keskinopeus on noin 30 kilometriä tunnissa, joten kyllähän se jonkinlaista rohkeutta vaatii. Pelkkä rohkeus ei kuitenkaan riitä. Etenkin nuoren koiran kouluttaminen ja valmentaminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja määrätietoisuutta. Lappalainen muistuttaa, että kynnys valjakkourheilun aloittamiseen on matalalla. Helpoimmin lajin pariin pääsee koirajuoksun eli canicrossin kautta. Siihen juoksija tarvitsee vain lenkkarit ja juoksuvyön, koiralle valjaat ja lisäksi juoksuvyöhön kiinnitettävän joustavan liinan. – Talvilajeissa tarvitaan sitten jo suksia ja sauvoja sekä erilaisia voiteita. Oman maun mukaan saa menemään rahaa, satasia tai tonneja. Vaikka useimmat valjakkourheilussa käytettävät koirat ovat isokokoisia ja nopeita juoksemaan, koiran koko ei ole este harrastukselle. Lappalaisella itsellään on myös welsh corgi, jonka kanssa erityisesti juniorit ovat harjoitelleet.

Tiivis yhteistyö koiran kanssa tuo harrastajille myös hyvän koiranlukutaidon. – Kyllä sitä hännän asennosta jo tietää, mitä koira meinaa, Lappalainen hymähtää.

Kun vauhti viehättää 46-vuotias Lappalainen on viime vuosina oppinut, ettei kaikkea tarvitse tehdä täysillä ja välillä itseään voi myös säästellä. – Viime syksynä SM-viesteissä olin ankkurina fillariosuudella. Tokaisin edellä lähtevälle, että se on maanantainakin työpäivä. Ennen ajoin aina täysillä, mutta nykyään omaa osuuttaan ei enää mene riskirajoilla, ellei ole pakko.

Kahdeksan vuotta sitten Lappalainen todella havahtui lajin riskeihin kaatuessaan koirapyöräilykilpailuissa reilun 40 kilometrin tuntinopeudessa. – Kypärä halkesi ja pari kylkiluuta meni. Silloin syntyi ajatus, ettei joka paikassa ole pakko vetää ihan limitillä. Toisaalta vaarallisuus myös viehättää. – Kyllä vauhti ja jännitys on varmasti parasta lajissa. Toki itselleni on myös tärkeää, että fysiikka pysyy kunnossa. ◆ Lue lisää valjakkourheilusta › Suomen valjakko urheilijoiden liitto, vul. fi › Suomen palveluskoiraliitto, palveluskoiraliitto.fi

Myynti&Markkinointi

MM121_50-53_Vapaa-aika.indd 53

53

7.2.2021 18.33


HY VIN VOINTI

Tee ainakin nämä viisi asiaa työpäiväsi aikana!

Laita muistutus 3 x 3 minuutin taukojumpasta parin tunnin välein.

Työhyvinvointia tulee vaalia Ilman aktiivista huolenpitoa kaikki rapistuu – myös työhyvinvointi. Työhyvinvointia voi kuitenkin edistää monella eri tavalla. Esimerkiksi taukoliikunta ylläpitää fyysistä aktiivisuutta. Huolehtimalla työn ulkopuolisesta elämästä mieli säilyy virkeänä, samoin työn tekemisen motivaatio. TEKSTI NINA GARLO-MELKAS

T

yöhyvinvointi edellyttää, että työ on terveellistä ja turvallista, mutta myös mielekästä ja tukee osaamista sekä elämänhallintaa. Hyvä työkyky edistää työhyvinvointia. Työn murroksen myötä itse työ ja myös työnteon yhteisöt muuttuvat, mikä tuo uusia haasteita työhyvinvoinnin ylläpitämiselle, toteaa Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Anne Punakallio. – Työtä tehdään usein perinteisten työpaikkojen ulkopuolella, kuten kotona, asiakkaiden luona, matkoilla ja erilaisissa toimistohotelleissa. Viimeistään koronapandemia on tuonut etä­työn useimmille tutuksi, hän sanoo.

Etätyö muuttaa vuorovaikutusta Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan työhyvinvoinnin kannalta on erityisen tär­ keää, että työssä koetaan muun muassa

yhteisöllisyyttä ja varmuutta tulevasta. Niihin vaikuttamalla voidaan edistää työhyvinvointia poikkeusaikanakin – työskennelläänpä sitten etänä tai työpaikalla paikan päällä. – Yhä useampi tekee työtään vaihtuvissa kokoonpanoissa ja liikkuu työnsä vuoksi paljon. Työntekijä voi kuulua useaan työyhteisöön samanaikaisesti, työnteon yhteisöt voivat ylittää myös organisaatio- ja yritysrajoja, ja yhteisön jäsenet voivat olla yhteydessä toisiinsa teknologian avulla, Punakallio kuvailee. Hänen mukaansa uudessa tilanteessa yhteisöllisyyteen ja riittävään vuorovaikutukseen täytyy myös hakea uusia verkon välityksellä tapahtuvia muotoja ja toimintatapoja, koska vuorovaikutuksen väheneminen etätöihin siirtymisen myötä on havaittu lisäävän kuormitusta. Uudenlaisessa tilanteessa tulevat tarpeeseen esimerkiksi taukoliikuntasovellukset, joiden avulla työyhteisön jä-

54

MM121_54-56_Hyvinvointi.indd 54

7.2.2021 19.16


Syö lounastauolla kunnollinen, mutta kevyt lounas.

PIENI TAUKOLIIKUNTATUOKIO TEHOSTAA PALAUTUMISTA.

Myynti&Markkinointi

MM121_54-56_Hyvinvointi.indd 55

55

7.2.2021 19.16


HY VIN VOINTI

Huolehdi, että käyt ulkona kävelyllä ainakin yhden 15 minuutin pätkän.

Pidä lähettyvilläsi kannullinen vettä, juo se tyhjäksi päivän aikana.

seniä voidaan aktivoida työpäivän aikana. Myös työyhteisön vuorovaikutuksesta voidaan huolehtia nykypäivän teknologian turvin verkon kautta. – Muodollisten hankepalaverien, tuloskokousten ja koulutusten lisäksi tarvitaan epämuodollisia virtuaalisia kohtaamisia. Näitä voivat olla esimerkiksi aamu- ja iltapäiväkahvihetkiä tai satunnaisia juttutuokioita kollegojen kesken.

Liikkumattomuus on riski Yksi viime vuosina paljon puhuttanut terveyden riskitekijä erityisesti toimistotyötä tekevillä on pitkäaikainen istuminen ja passiivinen elämäntapa. – Tutkimusten mukaan yli 40 prosenttia suomalaisista aikuisista ilmoitti tekevänsä pääasiassa istumatyötä. He istuivat keskimäärin lähes

yhdeksän tuntia valveillaoloajastaan, Punakallio sanoo. Passiivisen elämäntavan lisääntyessä on alettu kiinnittää huomiota liian vähäiseen liikkumiseen. Liikkuminen vastaavasti tarkoittaa mitä tahansa fyysistä aktiivisuutta, joka lisää energiankulutusta. – Liikkumisella on tärkeä merkitys terveyden, työkyvyn ja työhyvinvoinnin kannalta. Yritykset voivat huolehtia työntekijöidensä hyvinvoinnista etätyöaikana monin eri tavoin, esimerkiksi tukemalla fyysistä aktiivisuutta, huolehtimalla henkilöstön työergonomiasta ja kannustamalla työyhteisön jäsenten välistä vuorovaikutusta. Erilaiset verkkovalmennukset, jotka tukevat työkykyä ja työhyvinvointia auttavat myös ylläpitämään työhyvinvointia. Huonoista työasennoista johtuva fyysinen kuormitus on korona-aikana lisääntynyt erityisesti työntekijöillä, joilla etätyöt ja työmäärä lisääntyivät, mutta myös niillä, joilla työmäärä ei lisääntynyt. – Akava Worksin selvityksen mukaan kaikista vastaajista kymmenen prosenttia oli sitä mieltä, että fyysisesti rasittavia työasentoja oli paljon enemmän, sanoo Punakallio. Työn tauottamiseen sopii muun muassa muutaman kerran päivässä tehty pieni taukoliikuntatuokio, joka tehostaa aineenvaihduntaa ja palautumista sekä vähentää tuki- ja liikuntaelinten rasittuneisuuden tuntemusta. ◆ Anne Punakallio kehottaa työyhteisöjä etsimään uusia vuorovaikutuksen tapoja.

Laita tiskit tai pyykit koneeseen pyörimään ja siivoa työpisteesi.

MMA:n jäsenille Elixia Online Training -palvelu ilmaiseksi • Elixia Online Training -palvelun avulla voit harjoitella joko tietokoneen, tabletin, puhelimen tai älytelevision välityksellä. • Harjoitukset voit tehdä missä vain ja milloin vain. • Treenata voit yksin tai yhdessä ystävien, perheen ja työkavereiden kanssa. • Harjoitusten kestot ja haasteellisuus vaihtelevat eri kategorioista riippuen. Voit valita esimerkiksi hikitreenin, tanssitunnin, joogan tai meditaatio-ohjauksen. • Palvelu sisältää lisäksi lyhyitä taukoliikuntavideoita, joita kannattaa kokeilla esimerkiksi etätyöpäivien aikana. • Harjoituksia löytyy sekä aloittelijoille että kokeneille harrastajille. • Treenipalvelu ei edellytä Elixia-liikuntakeskusten jäsenyyttä.

56

MM121_54-56_Hyvinvointi.indd 56

7.2.2021 19.16


TIETOTEKNIIKK AVINKIT

TOINEN OSA

Nopeutta ja näppäryyttä Powerpointiin Tällä palstalla MMA:n jäsenille tuttu kouluttaja Esa Riutta antaa vinkkejä, joiden avulla tietokoneen käyttämisestä tulee tehokkaampaa ja mielekkäämpää. Tässä joukko pikanäppäimiä helpottamaan esityksen muokkaamista: › Ctrl + Enter -pikanäppäimellä valitset dian ensimmäisen tekstikentän, siirryt seuraavaan tekstikenttään tai luot uuden dian, jos olet jo dian viimeisessä tekstikentässä. › Ctrl + Shift + C/V kopioi valitun objektin tyylin (C) ja liittää sen toiseen (V). Muista tietysti ensin valita jotain, mitä kopioit. › Ctrl + Välilyönti poistaa kaikki muotoilut valitusta tekstistä. › Ctrl + D monistaa valitun objektin tai dian. Valitse ensin dia tai objekti ja paina sitten pikanäppäintä. › Ctrl + Alt + V liittää määräten (Paste Special). Tällä voit esimerkiksi liittää tekstiä esitykseen ilman muotoiluja.

Lisää vinkkejä:

linkedin.com/in/webopettaja facebook.com/webopettaja twitter.com/webopettaja youtube.com/c/webopettaja

Esityksen aloittaminen käy myös kivasti näppäimistöltä: › F5 aloittaa esityksen ensimmäisestä diasta. › Shift + F5 aloittaa esityksen valitusta diasta. Tämä on näppärä, kun haluat jatkaa esitystä katkon jälkeen. Kun pidät esitystä, näppäimistöltä löytyy joukko maagisia pikanäppäimiä. Kokeile näitä: › Ctrl + Plus/Miinus zoomaa diaan (+) tai palauttaa (-). Zoomausta voi panoroida painamalla hiiren napin pohjaan ja liikuttamalla hiirtä. › B/W muuttaa dian mustaksi tai valkoiseksi. › Ctrl + P/I muuttaa hiiren piirtokynäksi (P) tai korostustyökaluksi (I). › E poistaa kaiken piirtojäljen diasta. › Numero + Enter -pikanäppäimellä voit siirtyä haluamaasi diaan. › Esc lopettaa diaesityksen.

Tiesithän, että MMA:n jäsenenä voit osallistua Wistecin monipuolisiin etäkoulutuksiin veloituksetta! Tutustu koulutustarjontaan ja ilmoittaudu mma.fi/koulutus.

Powerpoint on suosikkisovellukseni. Näillä keinoilla käyttö onnistuu ketterämmin. Myynti&Markkinointi

MM121_57_tietotekniikkavinkit.indd 57

57

7.2.2021 19.11


LAKIPALSTA

Irtisanominen taloudellisella ja tuotannollisella perusteella Työnantajalla on oltava työsuhteen irtisanomiseen asiallinen ja painava syy. Irtisanomisen jälkeenkin työnantajalla on velvollisuuksia työntekijää kohtaan. TEKSTI MMA LAKIPALVELU KUVITUS JII ROIKONEN

T

yönantaja saa irtisanoa työsopimuksen taloudelli­ sella ja tuotannollisella pe­ rusteella vain, jos tarjolla oleva työ on taloudellisis­ ta, tuotannollisista tai työnantajan toi­ minnan uudelleenjärjestelyistä johtu­ vista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Kyseistä perustetta ei ole ai­ nakaan silloin, kun työnantaja on jo­ ko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankal­ taisiin tehtäviin, vaikka toimintaedel­ lytykset eivät ole muuttuneet, tai jos töiden uudelleenjärjestelystä ei ole ai­ heutunut työn tosiasiallista vähenty­ mistä. Työsopimusta ei saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai kou­ lutettavissa toisiin tehtäviin. Työnte­ kijälle on tarjottava ensisijaisesti hä­ nen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä ja toissijaisesti muuta hänen koulutustaan, ammattitai­toaan tai kokemustaan vastaavaa työtä. Tar­ vittaessa uusiin tehtäviin on tarjot­ tava myös kohtuullista koulutusta.

Työnantajan on myös selvitettävä, voiko työntekijälle tarjota tehtäviä mahdollisista muista määräysvallas­ sa olevista yrityksistä.

Takaisinottovelvollisuuden kesto vaihtelee Työnantajan on tarjottava työtä talou­ dellisella ja tuotannollisella perus­ teella irtisanomalleen, TE-toimis­ tosta työtä hakevalle työntekijälle, jos työnantaja tarvitsee takaisinot­ toaikana työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irti­ sanottu työntekijä on tehnyt. Työsopimuslain mukainen takai­ sinottoaika on normaalisti työsuh­ teen kestosta riippuen neljä tai kuu­ si kuukautta. Työsuhteen kestettyä vähintään 12 vuotta takaisinottoaika on kuusi kuukautta. Takaisinottoai­ ka on kuitenkin yhdeksän kuukaut­ ta, mikäli työsuhde on irtisanottu ta­ loudellisella ja tuotannollisella perus­ teella 1.4.–31.12.2020 eli koronaepide­ mian myötä tehtyjen väliaikaisten la­ kimuutosten aikana. Takaisinottoai­

ka lasketaan työsuhteen päättymis­ päivästä lukien. Työnantajan on tiedusteltava sen paikkakunnan TE-toimistosta, jon­ ka alueella työtä on tarjolla, onko ir­ tisanottuja työntekijöitä hakemassa työtä. Mikäli on, tulee mainittua työ­ tä tarjota hänelle. Vaihtoehtoisesti työnantaja voi tehdä työtarjouksen suoraan irtisanotulle työntekijälle. Työtekijä voi ilmoittautua halutes­ saan työnhakijaksi esimerkiksi koko Suomen alueelle. Takaisinottovelvollisuuden lai­ minlyöneen työnantajan on korvat­ tava työntekijälle aiheutunut vahinko.

Työntekijän oikeus työllistymisvapaaseen Työnantajan irtisanottua työsopi­ muksen taloudellisella ja tuotannol­ lisella perusteella, työntekijällä on oikeus saada vapaata täydellä palkal­ la osallistuakseen irtisanomisaika­ na työllistymissuunnitelman laati­ miseen, työvoimakoulutukseen, sii­ hen liittyvään harjoitteluun, työssä­

58

MM121_58-59_lakipalsta.indd 58

7.2.2021 19.06


Työllistymistä edistävä valmennus tai koulutus oppimiseen, työpaikan hakuun, työ­ haastatteluun tai uudelleensijoitus­ valmennukseen, ellei muuta sovita. Työllistymisvapaan pituus mää­ räytyy irtisanomisajan pituuden mu­ kaan: 1) enintään yhteensä viisi työpäi­ vää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi 2) enintään yhteensä 10 työpäivää, jos irtisanomisaika yli kuukauden ja enintään neljä kuukautta 3) enintään yhteensä 20 työpäi­ vää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta. Työntekijän on ilmoitettava työn­ antajalle työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä etukäteen mahdolli­ simman hyvissä ajoin ja pyydettäessä esitettävä selvitys vapaan perustees­ ta. Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkit­ tävää haittaa.

Työnantaja, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 työnteki­ jää, on velvollinen tarjoamaan talou­ dellisella ja tuotannollisella perus­ teella irtisanomalleen työntekijälle mahdollisuuden osallistua työnanta­ jan kustantamaan työllistymistä edis­ tävään valmennukseen tai koulutuk­ seen. Tämä oikeus on työntekijällä, jo­ ka on ollut ennen työsuhteen päätty­ mistä yhdenjaksoisesti vähintään vii­ si vuotta työnantajan palveluksessa. Ellei toisin sovita, valmennuksen arvon on vastattava vähintään työn­ tekijän keskimääräistä kuukausipalk­ kaa tai samassa toimipaikassa työs­ kentelevän henkilöstön keskimää­ räistä kuukausiansiota riippuen sii­ tä, kumpi on suurempi. Valmennus on toteutettava ensisi­ jaisesti kahden kuukauden kuluessa irtisanomisajan päättymisestä. Paina­ vasta syystä se saadaan toteuttaa myö­ hemminkin, tällöinkin toteutumisai­ ka tai arvio siitä on kuitenkin oltava

työntekijän tiedossa työsuhteen päät­ tymishetkellä. Työnantaja ja työnte­ kijä saavat myös sopia valmennuksen järjestämisestä muulla tavoin. Mikäli työnantaja ei noudata edellä mainittua velvollisuuttaan, on se vel­ vollinen suorittamaan työntekijäl­ le kertakaikkisena korvauksena val­ mennuksen arvoa vastaavan määrän.

Oikeus työterveyshuoltoon Työnantajalla on velvollisuus jär­ jestää työterveyshuolto irtisanotul­ le työntekijälle kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päätty­ misestä lukien. Velvollisuus koskee niitä työnantajia, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 työn­ tekijää ja työntekijöitä, joiden työsuh­ de on kestänyt vähintään viisi vuotta. Mainittu velvollisuus lakkaa, kun irtisanottu työntekijä siirtyy toistai­ seksi voimassa olevaan tai vähintään kuusi kuukautta kestävään määräai­ kaiseen työ- tai virkasuhteeseen toi­ sen työnantajan palvelukseen. ◆ Myynti&Markkinointi

MM121_58-59_lakipalsta.indd 59

59

7.2.2021 19.06


KYSY TYÖELÄ M ÄSTÄ

Työttömyyskassassa vilkas alkuvuosi Kysy työelämään liittyvistä asioista, etsimme asiantuntijan vastaamaan kysymykseesi. Kysymyksesi voit lähettää osoitteeseen: jasenpalvelu@mma.fi.

Hakemusten käsittelyaika Mikä vaikuttaa hakemusten käsittelynopeuteen työttömyyskassassa? Hakemusten käsittelyyn vaikuttaa suuresti se, käsitelläänkö hakemus käsin työttömyyskassassa vai pystytäänkö se ajamaan maksuun automaattisesti. Käsin käsiteltävien hakemusten osalta nopeuteen vaikuttaa kassan työtilanne ja se, onko hakemuksessa kaikki käsittelyyn tarvittavat tiedot. Kuukauden alussa hakemuksia saapuu enemmän, joten käsittely kestää tällöin hiukan pidempään kuin loppukuusta. Vuoden alku on myös aina kiireistä aikaa työttömyyskassoissa. Työsuhteita päättyy paljon ja jäseniä lomautetaan vuoden lopussa. Vuodenvaihteessa hakemuksia tulee myös käsin käsiteltäväksi normaalia enemmän etuus- ja veromuutoksista johtuen. Koronaviruksen vaikutusten vuoksi vuosi 2021 on alkanut KOKO-kassassa erityisen vilkkaana: kassaan on saapunut vuoden kolmen ensimmäisen viikon aikana 2 107 ensihakemusta ja 13 176 jatkohakemusta, mikä on noin 130 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Tänä vuonna käsittelytilanteeseen vaikuttaa myös se, että MMA-kassan ja KOKO-kassan fuusio on nostanut hakemuksia käsin käsiteltäväksi tavallista enemmän, vaikka kumpikin kassa oli hyvin valmistautunut sulautumiseen ja kassojen hakemusjonot olivat lähtökohtaisesti tyhjiä järjestelmien käyttökatkon alkaessa. Tietoa hakemusten käsittelystä ja aikataulusta sekä työttömyyskassan sähköinen asiointi löytyvät osoitteesta www.kokokassa.fi. KOKO-KASSA

60

MM121_60-61_Kysy.indd 60

7.2.2021 19.04


Sairastuminen ennen lomaa

Arvostelu työtodistuksessa

Miten minun tulisi toimia, jos sairastun hieman ennen vuosiloman alkamista? Siirtyykö loma myöhemmin pidettäväksi ja milloin saan pitää loman?

Työnantaja irtisanoi työsuhteeni. Odottelin jonkin aikaa, kunnes pyysin saada työtodistuksen, mutta siihen ei ollut kirjattu lainkaan arvostelua eikä työsuhteen päättymisen syytä. Olisiko ne tullut mainita todistuksessa?

Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa sairauden takia työkyvytön, on loma vuosilomalain mukaisesti työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijän on siten pyydettävä viivytyksettä työnantajalta vuosiloman siirtoa ja esitettävä työnantajan pyynnöstä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Jos työntekijä olisi aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella, loman siirtämiseen ei ole oikeutta. Siirretty kesäloma on annettava lomakau- SIIRETTY della eli 30.9. mennessä ja talviloma 30.4. men- KESÄLOMA nessä. Jos loman antaminen näin ei olisi mah- ON ANNETdollista, on loma annettava lomakautta seu- TAVA LOMAraavan kalenterivuoden lomakauden aikana KAUDELLA. eli 2.5.–30.9., viimeistään kuitenkin kyseisen kalenterivuoden päättymiseen mennessä. Jos loman antaminen ei sairauden jatkumisen takia olisi edellä mainitullakaan tavalla mahdollista, korvataan saamatta jäänyt loma vuosilomalain mukaisesti lomakorvauksena. Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohta kahta viikkoa tai – jos tämä ei olisi mahdollista – viimeistään viikkoa ennen loman alkamista.

MMA LAKIPALVELU

Vuosiloman kertyminen perhevapailla Miten minulle kertyy vuosilomaa lain mukaan äitiys- ja vanhempainvapaan aikana? Entä hoitovapaan aikana? Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan aikana vuosilomaa kertyy normaalisti yhteensä enintään 156 äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaapäivän aikana yhtä synnytyskertaa tai adoptiota kohden. Hoitovapaan aikana vuosilomaa ei vuosilomalain perusteella kerry.

Työntekijällä on työsuhteen päättyessä oikeus saada pyynnöstään työnantajalta kirjallinen todistus työsuhteen kestosta ja työtehtävien laadusta. Työtodistus voidaan antaa niin sanotusti suppeana tai laajana. Suppeasta työtodistuksesta ilmenee vain työsuhteen kesto ja työtehtävien laatu. Muita seikkoja ei työtodistukseen saa merkitä, ellei työntekijä nimenomaisesti pyydä. Nimenomaisesta pyynnöstään työntekijällä on oikeus saada laaja työtodistus, josta käy ilmi työsuhteen keston ja työtehtävien laadun lisäksi myös työsuhteen päättymisen syy sekä arvio työntekijän työtaidosta ja käytöksestä. Työntekijä voi myös halutessaan pyytää kirjattavaksi vain toisen, joko päättymisen syyn tai arvolauselman. Jos olet saanut työnantajalta suppean työtodistuksen, voit pyytää työnantajalta työtodistusta, johon lisätään arvolauselma ja työsuhteen päättymisen syy tai toinen näistä. Pyyntö arviosta on kuitenkin esitettävä viiden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. MMA LAKIPALVELU

MMA LAKIPALVELU

Myynti&Markkinointi

MM121_60-61_Kysy.indd 61

61

7.2.2021 19.04


JÄSENEDUT

Danske Bankilta MMA:n jäsenille huomattava asuntolainaetu MMA:n jäsenenä saat Danske Bankilta asuntolainan aina edullisemmin. Voit hakea uutta lainaa tai kilpailuttaa helposti nykyisen lainasi. DANSKE Bank tarjoaa MMA:n jäsenille alennuksen asun-

tolainan marginaalista*. Liiton jäsenenä lainan saa edullisemmin kuin ilman liiton jäsenyyttä. Asuntolainasta ei myöskään peritä toimitusmaksua eikä järjestelypalkkiota. – Normaalisti asuntolainan toimitusmaksu ja järjestelypalkkio on 0,60 % lainan pääomasta, aina kuitenkin vähintään 300 euroa. Liiton jäseniltä näitä kuluja ei peritä, Danske Bankin vähittäispankin johtaja Riikka Laine-Tolonen kertoo. Asuntolainaetuun kuuluvat myös alennus päivittäispalvelupaketin kuukausimaksusta** sekä lyhennysvapaat ilman kuluja***. Laine-Tolonen muistuttaa, että kun asuntolainaa maksetaan useita vuosia, tulee matkan varrella eteen erilaisia tilanteita, joissa voi hakea taukoa lainanlyhennyksistä. – Asuntolainaa kannattaa ajatella taloutensa joustoelementtinä, jonka takaisinmaksusta voi hyvin sopia pankin kanssa. – Asuntolaina on perheen isoimpia taloudellisia sopimuksia ja siksi haluamme lainaa hakiessa käydä keskustelun siitä, miten laina voi olla mahdollisimman joustava ja miten

* ** ***

perheen taloudellinen mielenrauha varmistetaan, LaineTolonen sanoo. Lyhennysvapaaetu koettiin viime vuonna monen kohdalla tarpeelliseksi myös koronaviruspandemian takia. Lainan lyhennyksen voi aloittaa portaittain sen sijaan, että ostaa vaikkapa luottokortilla huonekaluja uuteen asuntoon. – Liiton jäsenenä saat valita itse, miten lainaa lyhennät. Lainaan voi ensimmäiselle viidelle vuodelle asettaa kiinteät, portaittain nousevat lyhennystasot, Laine-Tolonen sanoo. Paitsi asuntolainasta Danske Bankin asiakkaana liiton jäsenet saavat huomattavia etuja myös sijoittamisesta. Tutustu etuihin tarkemmin osoitteessa danskebank.fi/akava.

Danske Bankin edut liiton jäsenille: • • • • •

Pienempi marginaali Ei toimitusmaksua tai järjestelypalkkiota Lyhennysvapaat ilman kuluja Porrastettu maksuohjelma Edullisemmat päivittäispalvelut

Lainaa hinnoiteltaessa huomioidaan voimassa olevat minimimarginaalit. Lainatarjouksessasi näet hinnan sekä liiton jäsenenä että ilman jäsenyyttä. Etu ei koske sijoitusasunnon rahoitusta. Päivittäisetu ei koske Danske Nuoriso ja Danske Opiskelija -eturyhmiä. Lyhennysvapaan saamineen vaatii positiivisen luottopäätöksen.

Jos asiakas ottaa 175 000 euron asuntolainan, laina-aika olisi 20 vuotta ja lainan viitekorkona käytetään 12 kk euriborkorkoa, olisi lainan kokonaiskorko 0,85 % (Kuluttajansuojalain mukaan laskettu todellinen vuosikorko 0,95 %). Luoton ja muiden luottokustannusten yhteismäärä 192 287,77 euroa, sis. Järjestelypalkkion 1 050 euroa ja automaattisen tiliveloituksen maksun 2,70 euroa/maksuerä, maksuerien lukumäärä 240 kpl. (Tiedot 9.9.2019 tilanteesta)

62

MM121_62-64_Jäsenedut.indd 62

7.2.2021 18.53


MMA:n jäsenenä sinulla on käytössäsi kattava valikoima rahanarvoisia jäsenetujamme. Tänä vuonna tarjontamme kasvoi, kun aloitimme yhteistyön uusien kumppanien kanssa. Sinulle tämä näkyy esimerkiksi laajempina koulutusmahdollisuuksina sekä tukena työnhakuun joko täysin maksutta tai edulliseen jäsenhintaan.

JÄSENEDUT

Jäsenetuja sinulle yhteistyökumppaneiltamme Kehity myynnin huippuosaajaksi

UUTUUS ETUSI

MMA aloitti yhteistyön Suomen Ekonomien ja Kaupan liiton perustamassa School of Sales -myyntikoulussa. Koulu on tarkoitettu myyjille ja myynnin johdolle. Koulutuksen tarkoituksena on muun muassa kasvattaa myynnin osaamista ja arvostamista. School of Sales -koulutus koostuu seitsemän päivän moduuleista, jotka toteutetaan kaksi kertaa vuodessa. Kouluttajat ovat myynnin huippuosaajia. Moduulit sisältävät neljä myyjän polun päivää ja kolme johdun polun päivää sekä keväällä että syksyllä. Koulutukset käynnistyvät maaliskuussa. Ole kuulolla, MMA:n jäsenenä saat tietoa tarkemmasta aikataulusta kevään aikana! MMA:n jäsenenä saat ohjelmaan kuuluvat koulutukset markkinahintoja edullisempaan etuhintaan. Yhden myyjän polun päivän jäsenhinta on 290 euroa + alv. 24 % ja myyntijohdon polun päivä 449 euroa + alv. 24 %. Moduuliin kuuluvien koulutuspäivien lisäksi School of Sales -myyntikouluun on tulossa joko täysin maksuttomia tai edulliseen jäsenhintaan toteuttavia koulutuksia.

Markkinoinnin akatemia ja MRKTNG-lehti maksutta HALUATKO syventää osaamistasi markkinoinnista? MMA tarjoaa jäsenilleen Marketing Finlandin Markkinoinnin akatemia -webinaarisarjan, jossa käydään läpi markkinoinnin eri osa-alueita monipuolisesti. Koulutus on sinulle MMA:n jäsenenä ilmainen. Yhden kurssin hinta on osallistujalle normaalisti 87–129 euroa. Paikkoja on myös rajoitetusti, webinaariin otetaan mukaan korkeintaan 50 henkilöä. Ilmoittaudu webinaareihin koulutuskalenterimme kautta, jotta voit osallistua niihin maksutta. Koulutuskalenterimme löydät osoitteesta mma.fi/koulutukset. Webinaarien lisäksi saat MMA:n jäsenetuna maaliskuusta lähtien lukuoikeuden MRKTNG-verkkolehteen. MMA tiedottaa kevään aikana, miten saat lehden käyttöösi.

MMA Markkinoinnin Akatemia 1/2021 Digital B2B marketing overview

2/2021 Immateriaalioikeudet ja brändin suojaaminen Miten saada enemmän myyntiä verkkosivuilta?

3/2021 SEOkirjoittamisen perusteet

4/2021 SEM: hakukonemainonnan ABC

5/2021 Virtual events

6/2021 Luovuus ja markkinoinnin insight

7/2021

8/2021

9/2021 Markkinointikumppanien kilpailuttaminen ja valinta LinkedIn marketing ideas

MMA:n jäsenille suunniteltu webinaarisarja käy kattavasti läpi markkinoinnin eri osa-alueita.

10/2021 B2B idea and case day

11/2021 Social selling

12/2021 Markkinoinnin trendit 2022

Myynti&Markkinointi

MM121_62-64_Jäsenedut.indd 63

63

7.2.2021 18.53


JÄSENEDUT

Oma MMA:sta löydät myös nämä palvelut:

Mazhr apunasi urapäätösten teossa

Jäsenkorttisi on nyt Oma MMA:ssa!

OTATKO huomioon omat vahvuutesi ja persoonallisuu-

MMA luopui viime vuoden lopussa muovisesta jäsen-

tesi piirteet urapäätöksiä tehdessäsi? Mazhr on urasuunnittelun ja työnhaun palvelu, joka auttaa sinua tunnistamaan ja sanoittamaan omaa osaamistasi sekä erottautumaan eduksesi. Tunnista Mazhr:n työpsykologisilla testeillä vahvuutesi ja todenna ne työnantajille. Tarjoamme nyt sadalle ensimmäiselle jäsenellemme Mazhrin kaksi työpsykologista testiä edulliseen kymmenen euron hintaan (normaalisti 89,90 euroa). Lunasta etusi 31.5.2021 mennessä Oma MMA -palvelussa.

kortista. Nyt voit todistaa jäsenyytesi, kun kirjaudut Oma MMA -palveluun osoitteessa oma.mma.fi. Palvelusta löydät helposti ja nopeasti esimerkiksi vakuutuskorttisi. Suora osoite siihen on oma.mma.fi/vakuutukset. – Kätevimmin osoitat jäsenyytesi, kun lisäät Oma MMA:n puhelimesi aloitusnäytölle. Näin etusi kulkevat mukanasi varmimmin. Jotta palvelu toimii, on sinulla oltava toimiva sähköpostiosoite. Muista siis ilmoittaa nykyinen osoitteesi jäsenpalveluumme, muistuttaa Melissa Mikanoja MMA:sta.

2021 SM

RAUMA

G LF

28.-29.07.2021

Oheistapahtuma aveceille sekä kisoista että Raumasta kiinnostuneille kesävieraille ennakkoon 90 € 28.5.2021 mennessä. (Tämän jälkeen 100 €)

Ilmoittautuminen viimeistään 27.6.2021.

Hinta sisältää veneretken Kylmäpihlajan majakalle sekä Kuuskajaskarin linnakesaarelle, lounaan saarella, iltajuhlan sekä opastetun kierroksen Vanhassa Raumassa.

Kilpailumaksu ennakko 180 € 28.5.2021 mennessä , tämän jälkeen 195€ sis. 2 pv kilpailumaksut, aamupala, 2 x lounas sekä iltajuhlan. Ilmoittautuminen viimeistään 27.6.2021 Ilmoittautumiset sekä lisätiedot sähköpostitse: rauma@mma.fi Kisat mahdollistaa: RAUMA

MM121_62-64_Jäsenedut.indd 64

7.2.2021 18.53


MM A KOULUTTA A

Koulutuksia keväällä 2021 Videon ja kuvien käsittely Windows 10:ssä

Vaikuttajamarkkinoinnin ABC

Median tulevaisuus, kanavat ja mediasuunnittelu

Aika: ke 24.2. klo 13–16 Paikka: webinaari Kenelle: Windows 10 -käyttöjärjestelmän käyttäjille, jotka hallitsevat tietokoneen käsittelyn perustaidot. Kouluttaja: Wistec Oy

Aika: to 25.2. klo 9–11 Paikka: webinaari Kenelle: Kaikille markkinoijille tai aiheesta kiinnostuneille. Kouluttaja: Digijohtaja Päivi Vaipuro, Miller & Lean sekä SJ Esports Oy

Aika: ke 17.3. klo 9–11 Paikka: webinaari Kenelle: Kaikille markkinoijille tai aiheesta kiinnostuneille. Kouluttaja: Digijohtaja Päivi Vaipuro, Miller & Lean sekä SJ Esports Oy

Windows 10 -käyttöjärjestelmällä voit käsitellä kuvia ja videoita Valokuvatsovelluksessa. Tässä koulutuksessa opit käsittelemään valokuvia sekä leikkaamaan ja yhdistelemään videoita. Opit myös, miten videoihin lisätään tehosteita ja taustamusiikkia, sekä tuottamaan videotiedoston, joka kelpaa vaikka Youtubeen tai yrityksen intraan.

Koulutuksessa saat hyvän tietopaketin siitä, millaisia vaikuttajia – bloggaajat, vloggaajat, tubettajat, artistit ja esportstähdet – sosiaalisessa mediassa seurataan. Saat oppeja siihen, kuinka teet toimivaa vaikuttajamarkkinointia, millaisia kanavia ja työkaluja käytetään sekä millaisia tuloksia vaikuttajamarkkinoinnilla voi saada aikaan.

Mediakenttä elää jatkuvaa murrosvaihetta, ja kuluttajien tavoittaminen on koko ajan haastavampaa. Tässä koulutuksessa saat keskitetysti tietoa siitä, mihin suuntaan mediat kehittyvät tulevaisuudessa ja millaisia kanavia markkinoijan valikossa on nyt oltava kuluttajien tavoittamiseen. Tutustut myös erilaisiin markkinointikanaviin.

Ajanhallinnan Kung Fu

Yritysmyynnin keskeisimmät osa-alueet

Aika: ma 26.4. klo 9–12 Paikka: webinaari Kenelle: Kaikille ajanhallinnan kanssa kamppaileville, jotka haluavat tehostaa omaa työskentelyään. Kouluttaja: Wistec Oy

Aika: ti 27.4. klo 9–11 Paikka: webinaari Kenelle: Kaikille myynnin ammattilaisille. Kouluttaja: Digijohtaja Päivi Vaipuro, Miller & Lean sekä SJ Esports Oy

Eikö aika riitä? Kurssilla opit tunnistamaan ja kiertämään ajanhukkaajat ja tyypillisimmät keskeytykset sekä suunnittelemaan tehokkaasti omaa ajankäyttöäsi. Opit tehokkaita työmalleja ja kuulet työvälineistä, joita tarvitset oman ajan kontrollointiin ja joiden avulla voit tehdä yhteistyötä tiimisi kanssa.

Myynti on useiden yritysten peruskulmakivi. Kun myydään omaa tai oman organisaation asiantuntijuutta, se on hyvä tehdä suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Tässä koulutuksessa saat hyvän perustietopaketin yritysmyynnistä aina asiakkuuden hoitomalleista toimintasuunnitelmiin saakka.

i MUISTA! Koulutuksiin tulee aina ilmoittautua MMA:n koulutuskalenterin kautta: mma.fi/koulutus. Vain koulutuskalenterin kautta tehdyt ilmoittautumiset ovat MMA:n koulutusedun piirissä. Huomioithan, että tapahtumien osallistumislinkit ovat henkilökohtaisia. Jokaisen osallistujan tulee ilmoittautua koulutukseen erikseen.

Myynti&Markkinointi

MM121_65_koulutuksia.indd 65

65

7.2.2021 18.45


MM A:N TOIMISTO

Me palvelemme Sari Kanervo Asiantuntija, jäsenpalvelu (jäsenmaksut, jäsentietojen hallinta) 020 122 4402

Eija Kuitunen Asiantuntija, jäsenpalvelu (koulutus) 020 122 4401

Melissa Mikanoja Asiantuntija, jäsenpalvelu (CRM, jäsenviestintä) 020 122 4406

Heidi Sarén Asiantuntija, jäsenpalvelu (työhyvinvointi, palkkaneuvonta, lomapalvelut) 020 122 4403

Samuli Myllyharju Kehityspäällikkö 020 122 4409

Tuula Sirén Johtaja 020 122 4418

Lea Lehtonen Kirjanpitäjä 020 122 4413

Mari Niemi Markkinointipäällikkö 020 122 4411

Igor Parri Markkinointipäällikkö 020 122 4420

Gunilla Plutén Johdon assistentti 020 122 4405

Jaana Apell Talous- ja hallintojohtaja 020 122 4414

Juuli Hiltunen Markkinoinnin ja viestinnän suunnittelija 040 528 9844

Reija Koistinen Tiedottaja 040 677 0530

Toni Varis IT-asiantuntija 040 628 3328

Marko Hovinmäki Puheenjohtaja 0400 747 333

MMA:N TOIMISTO

KORKEASTI KOULUTETTUJEN KASSA, KOKO

MMA LAKIPALVELUT

Postiosoite: KOKO-kassa, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Ratavartijankatu 2, 4. kerros. (Sisäänkäynnin yläpuolella lukee Asemapäällikönkatu 12 B.) www.kokokassa.fi Puhelinpalvelu: 09 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe klo 10–13

Työ- ja edustussopimuksiin liittyvät neuvonta- ja lakipalvelut sähköposti lakipalvelut@mot.fi tai etunimi.sukunimi@mot.fi, www.mot.fi Lakimiespäivystys ma–pe klo 9–15 Raatihuoneenkatu 13 B 13, 13100 Hämeenlinna puhelin 020 122 4450

PL 11, 00521 Helsinki / (Asemamiehenkatu 2 B, 9.krs) / Puhelin: 020 122 4400 / Sähköpostit: etunimi.sukunimi@mma.fi / jasenpalvelu@mma.fi Kassan jäsenille suosittelemme eAsiointia, jossa voit tarkistaa mma.fi ja päivittää omat yhteystietosi, hakea ansiopäivärahaa ja toimittaa kassalle tarvittavia liitteitä sekä lähettää ja vastaanottaa viestejä. SUOMEN YRITTÄJÄIN TYÖTTÖMYYSKASSA (SYT-kassa), puhelin 09 622 4830, www.syt.fi

Verkostoidu! Twitter ja Instagram: MMAliitto Facebook ja LinkedIn: Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA

Osoitteenmuutostiedot saamme suoraan postin osoitteenmuutosilmoituksesta. Jos tässä yhteydessä kiellät uuden osoitteen luovuttamisen, ilmoita uusi osoitteesi suoraan liittoon. Jos muutat ulkomaille, ota yhteys liittoon.

Suorat numerot: Jyrki Järvinen, toimitusjohtaja, lakimies 020 122 4457 Taija Numminen, lakimies 020 122 4452 Sanna Honkanen, lakimies 020 122 4455 Tuuli Lahikainen, lakimies 020 122 4453 Minna Takala, toimistopäällikkö 020 122 4451

Oma MMA:n kautta löydät kaikki jäsenpalvelut ja edut. Sivustolla palvelee myös chat. Kirjaudu osoitteessa oma.mma.fi.

Jäsenrekisterin tiedot on koottu jäsenhakemuksesta saatujen tietojen perusteella. MMA:n tietosuojaseloste löytyy osoitteesta mma.fi/tietosuojaseloste.

66

MM121_66_henkilöstö.indd 66

7.2.2021 18.45


Hommaa joukkoomme uusi jäsen, – saat 50 euron arvoisen palkinnon! Haluaisitko, että ystäväsi tai kollegasi pääsisi osaksi yhteisöämme? Kun ystäväsi liittyy jäseneksemme suosituksestasi, saat sinä kiitoksena valita itsellesi joko 50 euron alennuksen tulevista jäsenmaksuistasi tai saman arvoisen Superlahjakortin. Miltäs kuuloistaisi? Katso lisätietoa suosittelusta osoitteesta oma.mma.fi/suosittelu.


KYSY MEILTÄ, MILLAINEN ASUNTOLAINA SOPII JUURI SINULLE. Hyödynnä etusi: danskebank.fi/akava

KESKITY OLENNAISEEN. Danske Bank A/S, Suomen sivuliike, www.danskebank.fi


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.