Välkommen till Aktia!
Bank • Försäkringar • Fastighetsförmedling Arkadiavägen22 Aktia Kimito, Arkadiavägen Boka tid tid på på 010 0800 0 2470 Boka 247 5890 Näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen.
Torsdagen den 12.7.2012 | Nr 28
Årgång 87. Vuosikerta
Torstaina 12.7.2012 | Nro 28
Merikuljetuksia Rakennustarvikkeita, irtolastia, koneita ym. merikuljetuksia 70 tn asti.
w w w. k a l d o . f i
Puh. 0400-915 966 TAXI 1+8 Ari Hellsberg Kimito - Kemiö
0400 655 655 Konstrundan
FC Inter – JJK Sö 15.7 kl(o) 18.30
Veritas Stadion 27-29.7.2012
GRENE GWB ARBETSKLÄDSORTIMENT Vi är på plats med vårt förnyade trendiga GWB arbetsklädsortiment på Stora nationella hopptävlingarna i Brusaby 13. - 15.7.2012. Välkommen!
“Pukinsaari - Me tulemme saaresta” kirjaa on saatavilla Taalintehtaalta Wuoriolta sekä Luckanin infopisteestä Kemiössä. Boken “Bockholmen - Vi kommer från en ö” finns nu till försäljning hos Wuorio i Dalsbruk samt på Luckan i Kimito.
27.7 Konstens fredag Taiteiden perjantai 28-29.7 kl. 12-18 Öppna ateljéer Avoimet ateljeet
www.konstrundan.fi
Pukinsaaren kylätoimikunta/Bockholmens byalag Yhteyshenkilö/Kontaktperson Harry Silander, ✆ 040 721 9534
GRENE GWB TYÖVAATEVALIKOIMA
Olemme paikalla uudistetun trendikkään GWB työvaatevalikoimamme kanssa Suurten kansainvälisten estekilpailuiden aikana Brusabyssa 13.-15.7.2012. Tervetuloa tutustumaan!
Villa Felix
Västanviksv. 95, ✆ 040 522 0595
Må-Lö/Ma-La kl(o) 11-14
HARKKA-YHTIÖT Päivystys 24H puh. (02) 2395 110
Lunch • Lounas
Vi har semesterstängt v. 29 Olemme lomalla. Trevlig sommar! Hyvää kesää!
Oy Kimitoöns Saldare Ab
Tinnes Hantverk och ”små ting”
Må/ma-fre/pe 9-18, lö/la 9-14
Sö/Su kl(o) 12-16
Brunch • Brunssi www.villafelix.fi
Pappersboden Paperipuoti Leksaker, böcker, spel Lelut, kirjat, pelit Välkommen!
Fullständig bärjningstjänst. Även tunga fordon. Kattavat hinauspalvelut Myös raskaskalusto Kattavat hinauspalvelut. Myös raskaskalusto.
Kuusakoski romuautojen Dejourering 24 h Päivystys virallinen Bärningsbil på önvastaanottopiste 24 h Hinausauto saarella TraFis skrotningsbevis gratis. TraFin romutustodistus TraFin romutustodistus veloituksetta. veloituksetta
Tervetuloa!
vard./ark. 9-17 lö/la 9-14 Engelsbyv. 1 Kimito 02-421 031
Engelsbyvägen/Engelsbyntie 1
✆ 040-534 1981
Rikligt urval Suuri valikoima
Mästarvägen 2 - Mestarintie 2 25700 KIMITO/KEMIÖ Tel./Puh. (02) 420 64600
www.grene.fi
Öppet • Avoinna MÅ-fre 11-18 MA-pe Lö 10-14 La
Arkadiav./Arkadiant. 8
✆ 040 538 7551 www.boutiqueisabell.fi
KIMITO OPTIK Liike suljettu 23.7-4.8 Affären är stängt 23.7-4.8
Avoinna/Öppet
TI-PE/TIS-FRE 10 -17
Meiltä myös passikuvat ja silmälääkäripalvelut - täyden palvelun optikkoliike lähellä Sinua!
Hos oss får Du också passfoton och ögonläkartjänster - en helservice optikeraffär nära Dig!
Arkadiantie 5, Kemiö / Kimito. Puh/Tlf (02) 421 860 /www.kemionoptiikka.fi
ANNONSBL ADET • ILMOITUSLEHTI
Torstai 12.7.2012 / Nro 28
K Y RKL I GT K I RKOLL ISE T
SFP hoppas att FNsteel kan fortsätta
KIMITOÖNS FÖRSAMLING – KEMIÖNSAAREN SEURAKUNTA 7. söndagen efter pingst / 7. Sunnuntai helluntaista Kärlekens lag / Rakkauden laki
HITIS / HIITTINEN
DRAGSFJÄRD
Andakt och sommarsånger: to 19.7 kl. 18 i Vänö kapell. Kuokkanen.
Gudstjänst: sö 15.7 kl. 12 i Dfjärds kyrka. Donner, Noponen.
KIMITO / KEMIÖ
VÄSTANFJÄRD
Gudstjänst: sö 15.7 kl. 10 i Högmässa: sö 15.7 kl. 10 Sagalund. Mura, Johan Rei- i gamla kyrkan. Wikstedt, nikainen. Noponen www.standreas.fi.
ADVENTKYRKAN Nämndemansv. 1 A, Kimito
Lö 14.7 Bibelstudium kl. 10.30, Kennet Engblom, och 11.30 Gudstjänst, E-S Hellbom.
3
PINGSTFÖRSAMLINGEN HELLUNTAISEURAKUNTA Sö/su 15.7. kl(o) 11 Gudstjänst/Jumalanpalvelus. Ti 17.7. kl(o) 18 Bönemöte/Rukouskokous.
Stefan Wallin och/ja Calle Haglund.
➤ Försvarsminister Calle Haglund (SFP) och f.d. ministern, numera åboländske riksdagmannen Stefan Wallin (SFP) på Dalsbruksbesök förra fredagen bekräftade den syn på Fnsteelkonkursens eftervård som näringsminister Lauri Ihalainen (SDP) veckan innan hade gett uttryck för. Kimitoön kvalificerar sig som område utsatt för snabb strukturförändring. Kommundirektör Tom Simola
berättade, att kommunens ansökan lämnas in i augusti. Att Salo och Raseborg-Hangö alla samtidigt har råkat i kris med många uppsagda inom industrin just när ekonomisk nedgång och stor osäkerhet om framtiden råder i vårt och övriga EU-länder gör, att trycket på statlig nödhjälp blir större än man räknat med i årets statsbudget. - Stödpengarna behandlas
normalt i budgetrian, men vi måste också räkna med behovet av tilläggsbudget, sade Haglund bl.a. Efter att ha underhandlat med kommunens ledning och representanter för metallfackavdelningen och FNsteel, uttalade Haglund och Wallin båda sin förhoppning om att det verkligen ska hittas någon som vill fortsätta produktionen. De håller med huvudförtroendeman Roger Forss om att det är bråttom: specialiserad yrkeskunskap hotar försvinna från kommunen om lösningen dröjer. Det som alla emellertid säger sig vara imponerade av är den snabbhet med vilken man både lokalt och från statliga myndigheters håll har reagerat. Det ordnas krishjälp, närings- och arbetskraftsmyndigheten har mobiliserats (resurserna omdirigeras dit, där de behövs) och kommunen vidtar åtgärder (bl.a. kartläggning av företagen, större satsningar på näringslivet överlag, avdelandet av en person inom social- och hälsovården). Krisorterna ämnar samarbeta.
- K VALITETEN är Finlands
konkurrensmedel. Vi kan inte konkurrera med billiga priser, lydde Wallins bedömning då det gäller den s.k. skorstensindustrins framtid; ett nog så välbekant konstaterande. På frågan om hur de svenska och tvåspråkiga glesbygderna ska reda sig i en tid av centralisering och arbetsplatskoncentration till tätorterna framhöll SFP-politikerna, att deras parti nog brukar tala för småskalighet. Men ett litet parti har svårare att göra sin röst hörd. Wallin menar att året runtskärgårdsboende har framtidsutsikter. Nya värderingar (downskifting) och distansarbete kan hålla skärgården befolkad förutsatt att data- och andra förbindelserna fungerar. Också ett förlängt deltidsboende i allt bättre utrustade semesterbostäder bidrar till skärgårdskommunernas ekonomi. Haglund betonade att praxis för vem som får skriva sig i kommuner borde förenhetligas i landet, om inte på annat sätt så med en väl övervägd lagändring. Magistraten i Åboland har
ju blivit känd för annan praxis än exempelvis Vasa. Till det som SFP-politikerna gärna skulle ändra på hör regelverket för småföretag. I Kimitobygden har man noterat företagens tämligen kompakta rädsla för att övergå från att vara yrkesutövare till att anställa personal och bli arbetsgivare. Och politikerna håller med om att det vore orsak att värma upp den för städerna så förhatliga tanken på att deltidsboende kunde betala en del av sin kommunalskatt i sin semesterkommun. F Ö R S VA R S M A K T E N ska
som bekant spara och nedläggningen av garnisoner har vållat mycken debatt - nedläggningsorterna drabbas också hårt. Den färske försvarsministern Haglund kunde inte i dagsläget säga huruvida sjöstridskrafternas Skinnarvikdepå påverkas. Han höll det inte för speciellt troligt. IS
RKP toivoo FNsteelille Kimitoöns företag i nyckelposition jatkajaa FNsteels konkurs: ➤ Än vet ingen om fabriksverksamheten i Dalsbruk ska få en fortsättning. Under tiden som konkursförvaltaren försöker hitta en köpare av Fnsteel i Dalsbruk förbereder sig kommunen på det värsta. En nedläggning av stålindustrin skulle för kommunen innebära ett bortfall på ca 1,5 miljoner euro i skatteintäkter, vilket är en minskning på ca 8 %. Arbetslösheten skulle då öka från 5 % till ca 12 %. Högst troligen kommer kommunens ansökan om att få bli ett område i plötslig strukturomvandling att godkännas. Vart stödpengarna då ska gå måste kommunen ha en klar plan för. - Vi kommer att satsa på att inom näringslivet skapa större helheter och jobba för att få till stånd samarbete branschvis. Visst har det varit tal om att man inom näringslivet borde
samarbeta mer, men det har stannat vid tanken, säger företagsrådgivare Mats Nurmio och poängterar att näringslivet är i nyckelposition i denna fråga: utan företag finns ingen kommun. NU SKA DE FÖRETAG som
kunde bli aktuella för att vara med och hjälpa upp situationen på Kimitoön kontaktas. Detta arbete påbörjas i augusti. Kommunen vill höra sig för om vad dessa företag har för möjligheter att anställa fler och hur deras framtidsplaner överlag ser ut. Med nyckelpersoner ska man diskutera om samarbetsformer inom olika branscher kunde ge något. - Förr fanns det faktiskt en viss brist på arbetskraft på ön, men för en kort tid kommer situationen nu att vara en annan. De som varit anställda vid
Fnsteel representerar förstås ett visst kunnande, så därför blir eventuellt inte alla branscher nu aktuella, säger Nurmio, men vill ända vara försiktig med att utesluta någon viss bransch. De branscher Nurmio nämner är byggbranschen, båtbranschen, turistnäringarna, energibranschen och basnäringarna. - På Kimitoön har vi bra odlingsförutsättningar, men just ingen förädling alls. Vi har en kvarn, två bagerier och så kan man till en viss gräns få styckat kött här, men vi kunde ha så mycket mera! Inom energibranschen tänker Nurmio, som många andra, delvis på vindkraften. Han tror att investerarna på Kimitoön är så pass seriösa att möllor nog kommer att fi nnas här i framtiden. Nurmio ser främst tillfälliga arbetsplatser i byggandet av möllorna, men däremot mer stadigvarande anställningar då det gäller underhåll av möllorna. INTE BARA existerande före-
tag på Kimitoön är en möjlighet, utan ön ska även marknadsföras konkret som ett ställe för företagsinvesterare. Att grunda eget är också en möjlighet: vissa av de som nu blivit utan jobb har redan en firma som de kanske kan utveckla. - Har man en företagsidé, så kan det vara värt att pröva. Men man ska vara medveten om vissa branscher på Kimitoön är ganska mättade, t.ex. så fi nns det massor av grävmaskiner. Nurmio påminner i sammanhanget om att företag har rätt till ett ekonomiskt stöd för den första arbetstagare de anställer. Stödet uppgår till 50 % av de direkta lönekostnaderna och gäller för två år. Stödet beviljas av NTM-centralen och är en del av de stödpaket som finns inom landsbygdsprogrammet. FI N NS DE T DÅ N ÅGOT HOPP för Kimitoön? Nurmio Kan Kimitoöns näringsliv dämpa FNsteels konkurs? Pystyykö saaren muu elinkeinoelämä työllistämään FNsteelin työttömiä.
anser att en nyckelfråga är vad det blir av fabriksområdet. Än är det för tidigt att säga något om det, eftersom området nu är
i konkursförvaltarens händer. - Jag tror att dessa ca 180 arbetslösa kommer att hitta ett jobb på fabriksudden. Kanske inte alla på en gång, men efter hand, säger Nurmio som också har i tankarna att en hel del av de uppsagda kommer att gå i pension ganska snart. - Men för att hålla arbetsstyrkan kvar på ön gäller det att handla snabbt. Arbetslöshet tär på folk mentalt. Vi kan inte räkna med att vi har 500 dagar, likt tiden för arbetslöshetsskyddet, på oss, fortsätter Nurmio. PRIVATFÖRETAGARNA PÅ KIMITOÖN är inte aktivt med
i arbetet med att skapa lösningar för att ersätta förlusten av de arbetsplatser som Fnsteels konkurs orsakat. - Vi har inga medel för att konkret hjälpa till. Men sättet att tänka kan föreningen kanske påverka, säger Sami Lappalainen, Privatföretagarnas ordförande. Att skjuta in eventuella morotspengar till företagen för att uppmuntra till nyanställningar tycker han att i sig kunde vara en bra idé, eftersom det är väldigt dyrt att anställa folk. På Kimitoön har i alla fall tidigare funnits en tendens bland företagarna att man är väldigt försiktig med att anställa mer folk. Hellre sköter man de kunder man redan har med nuvarande personalstyrka. - Det är viktigt att hitta kunniga personer som kan anpassa sig företagen. Det blir dyrt och besvärligt att provanställa och sedan säga upp. Därför borde det vara möjligt att enkelt och utan omfattande byråkrati erbjuda olika former av arbetspraktik. På så sätt kunde både den potentiella arbetstagaren och arbetsgivaren kunna bekanta sig med varandra innan man binder sig till arbetsavtal och höga kostnader. För att hålla kvar servicen på ön hoppas Lappalainen att var och en tänker efter en extra gång innan den t.ex. åker in till stan för att handla. EÖ
Mårten Nurmio, Calle Haglund, Roger Forss och/ja Tom Simola.
➤ Puolustusministeri Calle Haglund (RKP) sekä entinen ministeri, nykyään Turunmaan kansanedustaja Stefan Wallin (RKP) vierailivat Taalintehtaalla viime viikon perjantaina. He olivat yhtä mieltä edellisviikolla paikalla käyneen elinkeinoministeri Lauri Ihalaisen (SDP) kanssa: Kemiönsaaren kunta voidaan luokitella valtion ärm -tukea (äkillinen rakennemuutos) tarvitsevaksi kunnaksi. Kunnanjohtaja Tom Simola kertoi, että kunta anoo tukea elokuun alussa. Valtion ärm -tukea kaivataan nyt budjetoitua enemmän. Salo, Raasepori ja Hanko ovat Kemiönsaaren lisäksi melkein samanaikaisesti joutuneet rakennemuutoksen kouriin. Samalla Suomi on muiden EU-maiden kanssa luisumassa taloustaantumaan ja tulevaisuuden näkymät ovat yleensäkin epävarmoja. - Tukirahat päätetään yleensä budjettiriihessä, mutta meidän olisi myös varauduttava lisäbudjettiin, Haglund sanoi. Neuvoteltuaan kunnan johdon, ammattiosaston sekä FNsteelin edustajien kanssa Haglund ja Wallin kummatkin lausuivat julki toiveensa, että tehtaille löytyisi toiminnan jatkajaa. He ovat pääluottamusmies Roger Forssin kanssa samaa mieltä: asialla on kiire. Erikoisasiantuntemus uhkaa muuten kadota paikkakunnalta. Kaikki sanovat kuitenkin olevansa tyytyväisiä nopeasti käynnisty-
neen prosessin vuoksi. Sekä paikalliset että valtion viranomaiset ovat reagoineet välittömästi. On järjestetty kriisiapua, elinkeino- ja työvoimaviranomaiset ovat mobilisoituneet (resursseja on siirretty tarvittaviin kohteisiin) ja kuntakin on puuttumassa ongelmiin ( muun muassa paikallisten yritysten kartoittamisella, lisäämällä panostuksiaan elinkeinoelämään, asettamalla sosiaali- ja terveydenhuollon henkilö palvelemaan työttömiä). Kriisiin joutuneet paikkakunnat ovat valmiita yhteistyöhön. - L A ADULL A Suomi voi kil-
pailla maailmanmarkkinoilla. Emme pysty kilpailemaan hinnoilla, Wallin toisti monasti kuulemaamme hokeman, puhuessaan n.s. savupiipputeollisuuden näkymistä. Kysyttäessä, miten ruotsinkieliset ja kaksikieliset hajaasutusseudut voivat pärjätä aikaan, jolloin suositaan suuria ratkaisuja, keskittämistä ja työpaikat karkaavat kaupunkeihin, RKP:n poliitikot kertoivat puolueen kyllä useasti puolustelevan pieniä, paikallisia ratkaisuja. Pienen puolueen on toki vaikea saada äänensä kuuluviin. Wallinin mukaan saariston ympärivuotisella asumisella on tulevaisuutta. Uudet elämänarvot (downshifting) ja etätyö voivat säilyttää saariston elävänä edellyttäen, että tietokone- ja fyysiset yhteydet ovat kunnossa. Saaristokuntien talouteen
vaikuttaa myös osa-aikaisten asukkaiden yhä pidempi asuminen yhä mukavimmissa kakkosasunnoissaan. Haglund puolestaan myönsi, että maamme käytäntöä koskien ihmisten omia toivomuksia päästä kirjoille haluamaansa kuntaan kuuluisi yhdenmukaistaa. Turunmaan maistraattihan on tulkinnut asian eri tavalla mitä esimerkiksi Vaasan. Ellei muu auta, laki pitäisi muotoilla uudestaan. RKP haluaisi myös muuttaa pienyrityksiä koskevia määräyksiä. Kemiönsaarellakin on pantu merkille, että kynnys siirtyä ammatinharjoittajasta ulkopuolista työvoimaa työllistäväksi työnantajaksi on hyvin korkea. Poliitikot olisivat myös valmiit lämmittämään ikuista keskustelua mökkiläisten kunnallisveron jakamisesta myöskin lomapaikkakunnalle. Kaupungit vastustavat tietysti ajatusta. PUOLUSTUSVOIMAT ovat kovan säästökuurin edessä. Varuskuntien lakkauttaminen on herättänyt kiihkeitä keskusteluja. Lakkauttamisethan heikentävät varuskuntapaikkakuntien taloutta samalla tavalla, kuin tehtaitten sulkemiset. Toistaiseksi tuore puolustusministeri Haglund ei voinut kertoa mitään merivoimien Skinnarvikin varikon tulevaisuudesta, mutta varikkoa ei pidetty kovinkaan uhattuna. IS
ANNONSBL ADET • ILMOITUSLEHTI
4
GODKÄND PLAN HYVÄKSYTTY KAAVA Fullmäktige i Kimitoöns kommun har den 23 maj 2012 godkänt stranddetaljplan för Oxklobbarna i Vänö by. Besvär över beslutet har inte anförts till Åbo förvaltningsdomstol. Planen har vunnit laga kraft 1 juli 2012. Kimitoön 4.7.2012 Kommunstyrelsen Kemiönsaaren kunnan valtuusto hyväksyi 23. toukokuuta 2012 Oxklobbarnan ranta-asemakaavan Vänön kylässä. Päätöksestä ei ole esitetty valituksia Turun hallintooikeudelle. Kaava on saanut lainvoiman 1. heinäkuuta 2012. Kemiönsaari 4.7.2012 Kunnanhallitus
02 42600 | www.kimitoon.fi | www.kemionsaari.fi
FNsteelin konkurssi:
Kemiönsaaren yritykset avainasemassa ➤ Toistaiseksi kukaan ei tiedä, löytyykö Taalintehtaan terästeollisuudelle jatkoa. Sillä aikaa, kun konkurssipesän haltija yrittää löytää tehtaalle ostajaa, kunta valmistautuu pahimman varalle. Terästeollisuuden lakkaaminen merkitisisi kunnalla menetettyinä verotulpina n. 1,5 miljoonaa euroa, mikä vastaa 8 prosenttia verotukoista. Työttömyys nousisi 5 prosentista n. 12 prosenttiin. Todennäköisesti kunnan anomus päästä ärm –muutosalueeksi (äkillinen rakennemuutos) hyväksytään. Kunnalla on tässä tapauksessa oltava selkeä suunnitelma rahojen käytölle. - Panostamme suurempien kokonaisuuksien luomiseen
elinkeinotoiminnan piirissä ja työskentelemään saadaksemme aikaan alakohtaista yhteistyötä. Toki on ennenkin puhuttu siitä, että elinkeinonharjoittajien pitäisi olla enemmän yhteistyössä keskenään, mutta tämä on jäänyt ajatusasteelle, yritysneuvoja Mats Nurmio sanoo korostaen, että elinkeinoelämä on avainasemassa. Ilman yrityksiä kunta ei pärjää. NY T TIL ANTEEN kohentamiseen mahdollisesti halukkaisiin yrityksiin otetaan yhteyttä. Tämä työ alkaa elokuussa. Kunta haluaa selvittää, mitä mahdollisuuksia yrityksillä on lisätyövoiman palkkaamiseen ja ylipäätään niiden tulevaisuuden suunnitelmia. Avainhen-
Arbets- och näringsbyrån fanns på plats för de uppsagda ➤ Arbets- och näringsbyrån arrangerade förra veckan två infoträffar för de uppsagda vid FNsteel. Utöver var byrån närvarande med sin infopunkt i fabriken under två veckor. Från och med i dag håller byrån dagligen öppet i Kimito. Så gott som alla uppsagda vid FNsteel i Dalsbruk besökte infopunkten i fabriken och är nu anmälda som arbetssökande. - Detta är standardpraxis vid
dylika situationer. Här i fabriken har infopunkten fungerat bra, liksom samarbetet med FNsteel och kommunen, förklarar specialarbetskraftskonsulent Henrik Josefsson. Mika Harju från Arbets- och näringsbyrån i Reso, gick noggrant igenom hur nuläget ser ut för de uppsagda och vad det är viktigt att göra härnäst. Då man är anmäld som arbetssökande är nästa steg att själv
vara aktiv och söka jobb eller utbildning. Harju tipsade om att använda sig av sidan www. mol.fi, där lediga jobb annonseras. Där kan man också fi xa en platsvakt åt sig, vilket innebär att då ett jobb som fyller ens kriterier sätts ut på denna sida så meddelas man om detta. För tillfället finns det elva lediga jobb på Kimitoön på denna sida (tisdag eftermiddag). Alla lediga jobb sätts dock inte ut på
Henrik Josefsson från Arbets- och näringsbyrån betjänade FNsteels uppsagda på plats i fabriken. Henrik Josefsson työ- ja elinkeinotoimistosta palveli FNsteelin irtisanottuja työntekijöitä paikan päällä tehtaalla.
sidan, eftersom det finns arbetsgivare som inte vill bli kontaktade direkt av arbetssökande. - Då man får arbetslöshetsersättning betyder det att man är villig att ta emot jobb inom sin pendlingsregion, alltså med en arbetsväg på max 80 kilometer. Under de tre första månaderna gäller ett yrkesskydd, vilket innebär att man kan säga nej till arbetsplatserbjudanden utanför den egna branschen, förklarade Harju. Även omställningsskyddet torde gälla de flesta uppsagda vid fabriken. Skyddet innebär att arbetslöshetskassan kan betala ut en högre dagpeng under de 200 första dagarna av arbetslösheten, förutsatt att den arbetslösa visar aktivitet (t.ex. går en utbildning). Vill man vidareutbilda sig, eller kanske byta bransch finns en möjlighet kallad arbetskraftsutbildning. De studierna fi nansieras av NTM-centralen och är inriktade på branscher med behov av arbetskraft. Stöd kan även fås för frivilliga heltidsstudier. PÅ KIMITOÖN kommer det i augusti att ordnas en tio dagar lång kurs i jobbsökning. - Kursen är bra, speciellt om man inte sökt arbete på länge. Man får lära sig bl.a. hur man gör ett bra ansökningsbrev och cv. Då kommer också sysselsättningsplaner att göras upp: något som alltid görs för en arbetssökande och som bl.a. innehåller mål inför framtiden, berättar Harju. EÖ
DALSBRUKS BRUKSMUSEUM
SAGALUNDS MUSEUM
SÖDERLÅNGVIKS MUSEUM
arbetar- och industrimuseum i genuin bruksmiljö. Öppet dagligen kl.11-18.
I Kimito, med 26 kulturhistoriska byggnader och parkmiljö. Öppet dagligen kl. 11-17. Guidning varje jämn timme. Museibod och café Adéle. Upplevelser för barn ons kl. 11-13.
i Dragsfjärd, konst- och kulturhistoriskt museum i Amos Andersons (1878-1961) sommarresidens. Öppet dagligen kl. 11-18, tel. 424 662, 424 549. Caféet 425 037. Konstutställningar.
SAGALUNDIN MUSEO
SÖDERLÅNGVIKIN MUSEO
Kemiössä, 26 kulttuurihistoriallista rakennusta ja puisto. Auki joka päivä klo 11-17. Museopuoti ja kahvila Adéle. Elämyksiä lapsille ke klo 11-13. ✆ 421 738 www.sagalund.fi
Dragsfjärdissä. Taide- ja kulttuurihistoriallinen museo Amos Andersonin (1878-1961) ent. kesäasunnossa. Auki päivittäin klo 11-18, puh. 424 662, 424 549. Kahvila 425 037. Taidenäyttelyjä.
TAALINTEHTAAN RUUKINMUSEO Työläis- ja teollisuusmuseo alkuperäisessä ruukinympäristössä. Avoinna joka päivä klo 11-18. ✆ 4662 200, 040-721 9535
BJÖRKBODA LÅSMUSEUM öppet 27.6-5.8 on-sö kl. 14-18
BJÖRKBODAN LUKKOMUSEO avoinna 27.6.-5.8. ke-su klo 14-18
Gruppbeställningar enligt överenskommelse till respektive museum. Ryhmätilaukset museoihin sopimuksen mukaan.
Torsdagen den 12.7.2012 / Nr 28
VÄLKOMNA! TERVETULOA!
kilöiden kanssa keskustellaan olisiko eri alojen yhteistymuodoista apua. - Aiemmin saarella todella vallitsi eräänlaista työvoimapulaa. Nyt ainakin lyhyellä tähtäimellä tilanne on päinvastainen. FNsteelin työntekijät omaavat tietysti eräänlaista ammattitaitoa. Tämän vuoksi suunnitelmamme eivät koska kaikkia aloja, Nurmio sanoo haluamatta silti sulkea ainoaakaan alaa pois. Nurmio mainitsee rakennusalaa, venealaa, matkailuelinkeinoja, energia-alaa sekä peruselinkeinoja. - Kemiönsaarella vallitsee suotuisat viljelyolot mutta tuskin jalostusta lainkaan. Meillä on mylly, kaksi leipomoa ja jonkun verran lihatuotantoa, mutta elintarvikejalostusta voisi olla paljon enbemmän! Energian suhteen Nurmio ajattelee monien muiden kanssa osittain tuulivoimaa. Hän uskoo Kemiönsaarelle investointihalukkaiden olevan tarpeeksi tosissaan, että tänne tulevaisuudessa rakennetaan tuulivoimaloita. Nurmion mielestä määräaikaista työtä syntyy varsinkin voimalaoiden rakennusvaiheessa. Pysyvämpiä työpaikkoja luodaan voimaloiden huollon yhteydessä. JO OLEMASSA olevat yrityk-
set ovat eräs mahdollisuus mutta saarta ollaan myös markkinoimassa konkreettisesti paikkana, jonne yrityksiin investoi-
jat voivat rahojaan suunnata. Oman yrityksen perustaminenkin on eräs mahdollisuus työllistyä: joillakin nyt työttömiksi joutuneilla on ennestään firma, jota ehkä voivat lähteä kehittämään. - Mikäli jollakin on yritysidea, sitä kannattanee kokeilla. On kuitenkin hyvä olla tietoinen, että joillakin aloilla saaren tarpeet ovat jo melko täytetty. Meillä on esimerkiksi runsaasti kaivinkoneita. Tässä yhteydessä Nurmio muistutta, että yritykset ovat oikeutettuja taloustukeen, kun palkaavat ensimmäisen työntekijän. Tuet myöntää ely –keskus ja se on osa maaseutuohjelman tukipakettia. ONKO KEMIÖNSA A RELL A toivoa? Nurmion mielestä
avainkysymys on, mitä tehdasalueelle tapahtuu. Toistaiseksi siitä ei voida mitään sanoa: aluetta hallinnoi konkurssipesän haltija. - Uskon, että n. 180 työtöntä löytää työtä tehtaanniemellä. Ehkä eivät kaikki kerralla, mutta pikkuhiljaa, Nurmio sanoo tietäen, että melkoinen osa työnsä menettäneistä melko pian siirtyy eläkkeelle. Nyt on toimittava nopeasti, jotta voitaisiin pitää työvoima saarella. Työttömyys vaikuttaa ihmiusten mielialaan. Emme voi jäädä toimettomiksi 500 päivää, sitä aikaa, jolloin työttömyyskorvausta maksetaan, Nurmio lisää.
KEMIÖNSA AREN YKSIT YISYRITTÄ JÄT ei osallistu
aktiivisesti työllistämisratkaisujen etsimiseen. - Meillä ei ole menetelmiä konkreettiseen auttamiseen. Yhdistys voi ehkä vaikuttaa ajattelutapaan, yksityisyrittäjien puheenjohtaja Sami Lappalainen sanoo. Hänen mielestään porkkanarahan tarjoaminen yrityksille lisäväen palkkaamisen kannustimena voisi hänen mielestään olla hyvä ajatus. Työntekijöiden palkkaaminen on hyvin kallista. Kemiönsaarella on pitkään oltu hyvin varovaisia, mitä työntekijöiden palkkaamiseen tulee. Mieluummin jo olemassa olevia asiakkaita palvellaan nykyisen henkilökunnan voimin. - Tärkeää on löytää osaavaa henkilökuntaa, joka on valmis mukautumaan yritysten toimitapaan. On kallista ja hankalaa palkata ihmisiä koeajalla jos heidät sitten joutuu sanomaan irti. Olisi suotuisaa, jos helposti ja ilman suurta byrokratiaa voitaisiin tarjota erilaista työharjoittelua. Näin sekä potentiaalinen työntekijä että työnantaja pääsisivät tutustumaan toisiinsa ennen kuin sitoudutaan työsopimuksiin ja korkeisiin kuluihin. Jotta palvelut säilyisivät saarella, Lappalainen toivoo kaikkien miettivän tarkkaan, esim. ennen kuin lähtevät kaupunkiin ostoksille. EÖ/IS
Työ- ja elinkeinotoimisto paikalla ➤ Työ- ja elinkeinotoimisto järjesti viime viikolla kaksi tiedotusta FNsteelin irtisanotuille. Sen lisäski toimisto päivystää tehtaalla neuvontapisteessään kahden viikon ajan. Tästä päivästä lähtien toimisto on auki Kemiössä päivittäin. Lähes kaikki tehtaan irtisanotut kävivät neuvonnassa ja ilmoittautuivat työttömiksi työnhakijoiksi. - Tämä on normaalia toimitaa vastaavanlaisissa tilanteissa. Tehtaalla neuvonta on toiminut hyvin kuten myös FNsteelin ja kunnan välinen yhteistyömme, erikoistyövoimakonsulentti Henrik Josefsson kertoo. Mika Harju Raision työvoimatoimistosta kävi tarkasti läpi irtisanottujen nykytilanteen ja arvioi, mitä seuraavaksi kannattaisi tehdä. Kun on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi, seuraavaksi työttömän on aktiivisesti etsittävä työtä tai koulutusta. Harju vihjasi käyttämään nettisivua www.mol.fi,
Info om de uppsagda - 177 var fast anställda. - 11 har uppfyllt pensionsåldern, 17 är över 60 och 15 fyller 58 i år. - 162 är hemma i Kimitoön, 5 i Salo eller Åbo och 5 i Esbo/Helsingfors. - Yrkesgrupper de uppsagada främst representerade: maskin- och metallbranschen, elbranschen. Men också inom stödfunktioner som hamn, produktkontroll, städning och kök blir folk utan jobb. På tjänstemannasidan fanns folk med varierande utbildning, t.ex. diplomingenjörer, ingenjörer, tekniker, ekonomer, tradenomer och folk från IT-branschen.
jolla vapaita työpaikkoja. Siellä voi myös järjestää itselleen työvahdin. Tämä tarkoittaa, että tietoa tulee, jos sopiva työpaikka ilmaantuu sivulle. Tällä hetkellä saarellamme on yksitoista vapaata työpaikkaa (tiistai iltapäivä). Kaikkia vapaita työpaikkoja ei kuitenkaan ilmoiteta sivulla. On olemassa työnantajia, jotka eivät halua työnhakijoiden ottavan suoraa yhteyttä. - Työttömyyskorvausta nostettaessa työtön on halukas ottamaan vastaan työtä oman sukkulointialueensa sisällä, eli työmatkaa kertyisi korkeintaan 80 kilometriä. Ensimmäisten kolmen kuukauden ajan voimassa on ammattisuoja, mikä mahdollistaa työpaikoista kieltäytyminen, ellei tarjottu työ kuulu hakijan omaan alaan, Harju selvitti. Luultavasti muutossuojakin koskee useimpia tehtaan työntekijöitä. Se tarkoittaa, että työttömyyskassa voi maksaa korotettua päivärahaa työttömyyden 200 ensimmäisten päivien
aikana, edellyttäen, että työttömät toimivat aktiivisesti (esim. kouluttautumalla). Mikäli haluaa jatkokoulutusta tai ehkä vaihtaa alaa, sen mahdollistaa työvoimakoulutus. Opinnot kustantaa ely – keskus ja kursseilla opiskellaan työvoimaa kaipaavalle alalle. Tukea voi myös saada vapaaehtoiseen kokoaikaiseen opiskeluun. KEMIÖNSA ARELL A järjes-
tetään elokuussa kymmenen päivän työnhakukurssi. - Kurssi on hyvä, varsinkin niille, jotka eivät pitkään aikaan ole hakeneet työpaikkaa. Opitaan muun muassa miten tehokas hakukirje ja cv laaditaan. Silloin laadimme myös työllistämissuunnitelmat: tämä tehdään jokaisen työnhakijan kohdalla. Suunnitelmaan sisältyy muun muassa tulevaisuuden päämäärät, Harju kertoo. EÖ/IS
Info irtisanotuista - 177 vakituista työntekijää. - 11 ovat eläkeiässä, 17 yli 60 vuotta ja 15 täyttää tänä vuonna 58 vuotta. - 162 asuvat Kemiönsaarella, 5 Salossa tai Turussa ja 5 Espoossa/Helsingissä. - Irtisanotut ovat työskennelleet kone- ja metallialalla, sähköalalla. Mutta tukitoiminnoissakin, satamassa, tuotetarkastuksessa, siivous- ja keittiötoiminnoissa ihmisiä jää työttömiksi. Virkamiespuolella on eri koulutuksen omaavia, esim diplomiinsinöörejä, insinöörejä, teknikoita, ekonomeja, tradenomeja sekä IT-alan ihmisiä.
Torstai 12.7.2012 / Nro 28
ANNONSBL ADET • ILMOITUSLEHTI
Toivoa on
Hopp finns bland de uppsagda ➤ - Det här känns djupt ner i magen. Men än finns det hopp. Har fabriken funnits i 326 år hoppas jag att hjulen inte ska sluta snurra nu. Det säger Bo Vilander om FNsteels konkurs. Då Annonsbladet träffade honom förra veckan var fokus för honom som förtroendeman att ta hand
om medlemmarna. Han har funnits 35 år i huset och trodde aldrig på en konkurs, även om han gissade att permitteringar kunde bli aktuella. Sven-Olof Sjöblom har jobbat i fabriken i 46 år. Till hans arbetsuppgifter har hört underhåll, t.ex. reparationer. - För mig kom inte konkur-
Bo Vilander tillsammans med sin skifteskamrat André Koivisto.
sen som någon chock, eftersom det har varit dåliga tider redan länge. Någon personlig katastrof blir detta inte för mig personligen: jag skulle ändå ha gått i pension vid årsskiftet. Men visst känns det vemodigt och det är förstås en stor sak för orten, säger Sjöblom. Han ser det nog som möjligt att fabriken får en ny ägare, men menar att produktionen försvåras om Koverhar och fabriken i Dalsbruk skiljs åt. För Jarl Karlberg, som jobbat med ringhantering vid FNsteel, kom konkursen däremot som en chock. Han har jobbat vid fabriken i 43 år och har 1,5 år kvar till pension. Han tror på att en köpare hittas och att valsningen kommer att få en fortsättning i det fina verket. - Jag kommer inte aktivt att söka något nytt jobb, utan väntar på att det finns behov att återgå till valsverket, säger Karlberg. EÖ
Bo Vilander yhdessä vuorotykaverinsa André Koiviston kanssa.
Sven-Olof Sjöblom.
➤ - Tämä tuntuu vatsanpohjalla. Toistiseksi on toivoa. Jos tehdas on toiminut 326 vuotta toivon, etteivät pyörät pysähdy nytkään. Näin Bo Vilander FNsteelin konkurssista. Kun Ilmoitusllehti tapasi hänet viime viikolla hän keskittyi luottamusmiehenä huolehtimaan jäsenistä. Hän on toiminut tehtaalla 35 vuoden ajan eikä hän koskaan voinut kuvitella konkurssia joskin arvasi, että lomautuksia voisi tulla. Sven-Olof Sjöblom on työskennellyt tehtaalla 46 vuotta. Hänen työtehtäviinsä ovat kuuluneet huolto, esimerkiksi korjaukset. - Minulle konkurssi ei tullut shokkina; ajat ovat pitkään olleet kehnoja. Henkilökohtaista katastrofia minulle ei koidu. Olisin joka tapauksessa siirty-
5 ÖNSK AS HYR A H A L U TA A N V U O K R ATA
B O R T TA P PA D K ADONNUT
nyt eläkkeelle vuodenvaihteessa. Mutta toki tuntuu surulliselta ja paikkakunnallehan tämä on suuri asia, Sjöblom sanoo. Hän pitää uuden omistajan ilmaantumista mahdollisena, mutta katsoo, että tuotanto vaikeutuisi, mikäli Koverhar ja Taalintehdas ovat eri omistuksessa. FNsteelillä renkaita käsitelleen Jarl Karlbergin kohdalla konkurssi tuli kyllä shokkina. Hän on työskennellyt tehtaalla 43 vuotta ja eläkeikään on puolitoista vuotta. Hän uskoo tehtaalle löytyvän ostaja ja langan valssaamisen jatkuvan hyvässä tehtaassa. - En aio aktiivisesti etsiä uutta työpaikkaa vaan odotan, että valssaamotyö jatkuisi kohdallani, Karlberg sanoo.
Svart ring med 2 röda ränder, i Dalsbruk. Musta sormus, jossa 2 punaista viivaa, T:tehtaalla. Puh. 040 7085 438
Työssäkäyvä nainen ja kissa hal. vuokrata yksiön tai kaksion, 40-50 m2 Kemiön kesk. tai lähist. Puh. 050 5224 029
R ESO R - M AT K AT
LAUNOKORVEN BUSSILLA TALLINN(A)
4.8, 18.8 La/Lö .................................. 55 € (päiväristeily/dagskryssning)
PÄRNU
30.7-1.8 Ma-Ke/Må-Ons....................290 € (matkat, majoitus, aamiaiset, opastus/resor, inkv., frukost, guidning)
KYLPYLÄMATKAT: BADRESOR:
Saarenmaa, Rüütli: 4.9.-11.9. Ti-Ti.......................445 € Meri: 7.10.-14.10. Su-Su/Sö-Sö.........445 € Haapsalo, Laine: 18.11.-25.11. Su-Su/Sö-Sö................430 € (matkat/resor, majoitus/inkv., ruoat/mat, lääkärintark./läkargr., 3 hoitoa/päivä/3 beh./dag)
EÖ/IS
J. ja M. LAUNOKORPI p. 02-421269, 0400-323488, 010-3215100 Internet: www.launokorpi.com, e-mail: info@launokorpi.com
Jarl Karlberg
Dödläge för valsverket i väntan på ny ägare betskraft på Kimitoön, speciellt folk med specialkompetens, säger Långström. Han understryker att många av de uppsagda har ett mångsidigt kunnande, speciellt inom maskin-, metall-, bygg- och el-
branschen. - EN FÖR STARK TRO på en fortsättning för valsverket kan man inte ha. Men vad som än händer fi nns det en framtid för området: här fi nns hamn, hal-
lar, infrastruktur och dessutom är läget bra. Forss är inne på samma linje och ser inte situationen som omöjlig. EÖ
Vetämö hiljentyi uutta omistajaa odotellessaan
Huvudförtroendeman Roger Forss och personalchef Stefan Långström vid FNsteel är försiktigt hoppfulla inför framtiden. Pääluottamusmies Roger Forss ja henkilöstöpäällikkö Stefan Långström ovat varovaisen toiveikkaita tulevaisuuden suhteen.
➤ Konkursboet, som nu förvaltar FNsteels valsverk i Dalsbruk, lär fortfarande ha som mål att hitta en köpare till fabriken, men hur stor sannolikheten är för att det ska lyckas kan knappast någon i detta skede svara på. Ifall den eventuella köparen slår till och köper både Dalsbruk- och Koverharfabriken är problemet med råvara löst. Köper någon enbart valsverket måste man troligtvis söka råvaran längre ifrån. DE FLESTA AV DE A N STÄLLDA vid valsverket i Dals-
bruk gjorde sin sista arbetsdag i går. 20-30 kommer att ha jobb ännu några veckor framöver inom övervakning och administration. Det handlar bl.a. om att reda ut personalfrågor och löner. Några av de uppsagda
(minst fem) har redan hittat annat jobb, medan en del inte vet vad de ska göra. FNsteels Dalwire, som tillverkar spännlina på samma fabriksområde som valsverket har fungerat, kommer efter sommarstoppet att fortsätta sin verksamhet, dvs. i augusti. Naturligtvis berörs Dalwire av konkursen: man har haft en hel del gemensam infrastruktur och annat samarbete med valsverket, varifrån Dalwire också har fått sin råvara. Dalwire har 25 anställda i Dalsbruk och systerbolaget FNsteel Hjulsbro 45 i Sverige. VA L SV E RK E T S PL A N EN LIGA sommarstopp började för
en månad sedan, då produktionen avstannar och de anställda istället gör underhållsarbeten. - Efter konkursbeskedet 27 ju-
ni ställde vi istället in oss på att sätta produktionsutrustningen i viloläge, så att maskinerna är i skick och lätta att starta upp igen, säger Långström. Han tycker att konkursen kändes onödig, eftersom valsverket fungerar klanderfritt, effektivt och producerar en vara av bra kvalitet. HUVUDFÖRTROENDEMAN Roger Forss tycker att perioden
efter konkursbeskedet har varit mycket intensiv. Han anser dock att de involverade har klarat av denna första akuta situation bra. - Det tyngsta av allt är nog ovetskapen om hur det ska gå i framtiden, menar Forss. Speciellt mycket information om konkursförvaltarens arbete får man inte heller. Hur mycket krut sätts verkligen på att hitta
en köpare? Hur går konkursförvaltaren till väga? Hur hårt pressar fordringsägarna på? är några av de frågor som många går och funderar på. Att besked om framtiden kommer ganska snabbt är viktigt ur flera synvinklar: Valsverkets maskineri kan inte stå oanvänt hur länge som helst, utan far sakta illa. Just nu är allt i toppskick och kan vid behov köras igång igen på fyra veckor. En annan hotbild är att de uppsagda söker sig bort från Kimitoön eller på annat sätt inte är tillgängliga vid en eventuell fortsättning av valsverkets verksamhet. - Det skulle säkert bli en utmaning att rekrytera folk på nytt. Men jag tycker ändå att valsverket har varit en attraktiv arbetsgivare. Redan tidigare har det varit tidvis svårt att hitta ar-
➤ Taalintehtaan FNsteelin konkurssipesän hallinnoijan päämääränä sanotaan edelleen olevan ostajan löytäminen tehtaalle. Tuskin kukaan pysty tässä vaiheessa vastata siihen, miten todennäköistä ostajan löytöäminen on. Mikäli mahdollinen ostaja päättäisi ostaisi sekä Taalintehtaan että Koverharin tehtaat, raaka-aineongelma ratkeaisi. Jos joku ostaa pelkästään vetämön, raaka-ainetta olisi pakko hankkia kauempaa. USEIMMAT vetämön työn-
tekijöistä suorittivat viimeisen työpäivänsä eilen. 20-30:lle löytyy tehtäviä vielä muutamaksi viikoksi valvonnan ja hallinnon parissa. Henkilöstökysymykset ja palkkasaatavat kuuluu selvittää. Muutamat irtisanotuista (vähintään viisi)= ovat jo löytäneet uuden työpaikan, toiset eivät tiedä, mitä ryhtyisivät tekemään. FNsteelin Dalwire, joka toimii samalla tehtaanalueella jatkaa kesälomien jäkeen, eli elokuussa, toimintaansa. Tietenkin konkurssi vaikuttaa dalwireenkin: yrityksillä on ollut aika paljon yhteistä infraa ja muutakin yhteistyötä. Dalwiren raakaainehan on tuotettu naapurissa. Dalwirellä on 25 työntekijää Taalintehtaalla ja Ruotsin sisa-
ryhtiö FNsteel Hjulsbrossa 45. VETÄMÖN tavallinen kesäkatkos alkoi kuukausi sitten. Silloin tuotanto pysähtyy ja työntekijät suorittavat huoltötöitä. - Konkurssitiedon saatuamme kesäkuun 27. päivänä aloimme sen sijaan laittamaan tuotantokoneistoa lepoasemaan. Näin koneet ovat valmiit käynnistämään uudestaan, Långström kertoo. Hänen mielestään konkurssi tuntui turhalta koska vetämö toimii moitteettomasti, tehokkaasti tuottaen hyvälaatuista tavaraa. PÄ ÄLUOTTAMUSMIES Roger Forss katsoo, että konkurs-
sitiedon jälkeinen aika on ollut hyvin intensiivistä. Hänen mukaansa asianosaiset ovat selvinneet akuuttitilanteesta hyvin. - Raskainta on tiedon puute miten meidän tulevaisuudessa käy, Forss sanoo. Kovinkaan paljoa tietoja konkurssipesän huoltajasta ei ole saatu. Paljonko energiaa oikeasti panostetaan ostajan löytämiseen? Miten hän toimii? Miten kovasti velkojat painostavat? Nämä ovat monien mielessä pyöriviä kysymyksiä. Monesta eri syystä nopeat tiedot tulevaisuudesta ovat tärkei-
tä. Vetämön koneet eivät kärsimättä voi olla pysähdyksissä miten pitkään tahansa. Parhaillaan kaikki on huippukunnossa ja voidaan käynnistää neljässä viikossa. Toinen uhkakuva on, että irtisanotut lähtevät Kemiönsaarelta tai jostakin muusta syystä eivät ole enää käytettävissä jos vetämö mahdollisesti alkaa toimia. - Uusien työntekijöiden rekrytoiminen olisi tosi haasteellista. Pidän vetämöä vetovoimaisena työntantajana. Jo aiemmin on ollut hankala löytää työntekijöitä saarelta, varsinkin sellaisia jotka omaavat erityisosaamista, Långström kertoo. Hän korostaa, että useat irtisanotuista ovat monen alan osaajia, varsinkin kone-, metalli- rakennus- ja sähköalalla. EI VOIDA ylläpitää turhan voimakasta uskoa vetämön tulevaisuutta ajatellen. Mutta mikä vaan tapahtuu alueella on tulevaisuutta: täällä on satama, hallit, infra ja lisäksi hyvä sijainti. Forss on samoilla linjoilla eikä pidä tilannetta toivottomana. EÖ/IS
ANNONSBL ADET • ILMOITUSLEHTI
12
Torsdagen den 12.7.2012 | Nr 28
Masuuninjärvi kuuluu suojata ➤ - Ei ole hyvä ratkaisu siirtää Tyska holmenin puhdistamon purkupaikka Hertsbölen lahteen edes kosteikon kautta, toteaa diplomi-insinööri, kemian ja prosessiteollisuuden asiantuntija Pekka Ovaskainen , joka asuu osa-aikaisesti Hertsbölen lahden rannalla Taalintehtaalla. Hän perustelee näkemyksensä sekä Ruotsissa että omassa maassamme tehtyihin tutkimuksiin. Eniten ongelmia syntyy talvisaikaan, jolloin kosteikkojen biologiset toiminnot pysähtyvät tai vähintään hidastuvat. Ruotsissa tehtyjen useiden vuosien mittausten mukaan teho jää keskimäärin 8 prosenttiin, eli joinakin vuosina se on jopa tätäkin alempi. On myös sattunut, että kosteikon olleelliset osat ovat jäätyneet. Tämän takia joitakin kosteikkoja ei käytetä talvisaikaan ollenkaan. Ongelmana ovat myös viemäröintijärjestelmään joutuvat hulevesimäärät. Nehän ovat ai-
sa. Ympäristön linnusto on monimuotoista. Toki kosteikoistakin yleensä saadaan linnuille mieluisia asuinympäristöjä. - Masuuninjärven pohja on kivikkoinen ja epätasainen. Miten käy, jos järveen laskettu putki alkaa vuotaa? Martti Murto puolestaan kysyy. Dahlin kalastuskunta vastustaa myös jyrkästi kunnan kosteikkosuunnitelmia.
leen niin puhdasta, että siitä voidaan saada kelvollista juomavettä. Voihan joskus sattua, että Kemiön Veden toimittama talousvesi saastuu käyttökelvottomaksi. - Masuuninjärvi ja sitä ympäröivä luonto on lisäksi ainutlaatuinen teollisuushistoriallinen muinaismuisto - järvisysteemi on ihmiskäden satojen vuosien takainen aikaansaannos, joka luotiin palvelemaan Taalintehtaan rautateollisuutta. Masuuninjärvi ei ole mikä tahansa kaunis pieni sisäjärvi vaan tärkeä osa Taalitehtaan suojeltavaa teollisuushistoriaa, Lundström muistuttaa. Masuuninjärvi ympäristöineen muodostaa elävän biologisen kokonaisuuden, lintuharrastajien ja kasvitieteilijöiden mielenkiintoisen retkikohteen.
heuttaneet ongelmia puhdistamonkin toiminnalle. Kosteikon teho vähenee liian runsaiden vesimäärien virratessa sen läpi. Kosteikolla poistettavat aineet (typpi, fosfori, kemikalit ja lääkejäämät, tartunta-aineet y.m.) vuotavatkin kosteikon läpi mereen Hertsbölen lahteen käytännöllisesti katsoen yhtä suurina annnoksina kuin ne ovat kosteikolle saapuneetkin. - Lahti on matala: lähimpien laitureiden kohdalla laiturin luona veden syvyys ei ole kuin metri. Myönnettäköön toki, että rannikkoseutujen maatalous vastaa merta rehevöittävästä forsforista (12-kertainen määrä) ja typestä (4-kertainen määrä) asutukseen verrattuna, Ovaskainen sanoo viitaten laajaan diplomitutkimukseen. Asuttuaan 17 vuoden ajan Hertsbölessä hän on joutunut seuraamaan meriveden yhä pahempaa samentumista. - Laittakaa mieluummin kosteikkoon uhrattava miljoona euroa puhdistamoiden päivittämiseen ja parantamiseen! hän neuvoo päättäjiä.
PARI VIIKKOA sitten Falkön yhdistyksen, paikkakuntalaisten ja osa-aikaisten edustajia kävi tutustumassa suunniteltuun kosteikkopaikkaan Konstsamfundetin omistamilla mailla Masuuninjärven tuntumassa. Havaittiin pieniä, punaisella värillä merkattuja koekuoppia. Teknisen sektorin edustajat ovat ruotsalaisen konsultin, Peter Ridderstolpen, seurassa katsastaneet mielestään kosteikoksi soveltuvia alueita. Falkön yhdistys perustettiin, kun kunnan suunnitelmat keskittää jätevedenkäsittely Tyska holmenin puhdistamolle tulivat vuosi sitten julki. Falkön ulapan tuntumassa asuvat vakituiset ja osa-aikaiset asukkaat katsovat, että puhdistamon nykyään mereen laskemat vedet ovat osaltaan lisänneet meren rehevöitymistä. Yhdistys vastustaa tätäkin suurempien vesimäärien purkamista ulappaan. Koko kosteikkoidea syntyi, kun virkamiehet ja poliitikot toivoivat kunnavaltuuston suostuvan jäteveden käsittelyn
OSA-AIKAINEN asukas Jukka Hakala, joka viihtyy oikein hyvin pari, kolme kuukautta vuodesta perheen kakkosasunnossa Taalintehtaalla, käyttää hänkin ainutlaatuinen -sanaa Masuuninjärvestä puhuessaan. Hän on karttojen asiantuntija ja on tarkasti tutustunut Kemiönsaarenkin vanhoihin karttoihin. Hän varoittaa puuttumasta harkitsematta ympäristöön, jonka arvoa nykyisille ja ehkä uusille asukkaille pahimmassa tapauksessa ei oivalleta, ennen kuin se on liian myöhäistä. Maaston hyvin tuntevat paikkakuntalaiset kertovat, että raikasta vettä purkautuu neljästä lähteestä järven pohjassa: talvella jää pettää näissä paikois-
- M A SU U N I N JÄ RV E Ä ei missään tapauksessa saa vaarantaa, taalintehtaalainen Björn Lundström sanoo lausuen julki suunnitelmia vastustavien lukuisten kansalaisten mielipiteen. Monet vastustavat putkien asentamista Tyska holmenilta Masuuninjärven kautta Hertsbölen metsään sijoitettavaan kosteikkoon. Hän perustelee muun muassa sillä, että järven vesi on edelJukka Hakala.
keskittämisen Tyska holmenin uudenaikaiseen puhdistamoon. Kemiön puhdistamo on vanha ja Västanfjärdin kelvoton. Yhdistyksen puheenjohtaja Lars Paqvalén ja insinööri Pekka Ovaskainen pilailivat ajatuksella, että oikeudenmukainen ratkaisu olisi, että asennettaisiin kaksi putkea: näin voitaisiin vuorovuosin laskea vedet Falkön ulappaan ja Bruksfjärdeniin! Martti Murto uskoo, että paikkakunnalta löytyy asukkaita, jotka olisivat valmiit kannattamaan Kemiön puhdistamon päivittämistä - jopa siinäkin tapauksessa, että kokonaiskustannukset olisivat nykyisiä suunnitelmia kalliimmat. Mikäli kosteikoihin uskotaan, sellainen sopisi asennettavaksi Kemiön peltomaisemaan. Sieltä vedet voitaisiin purkaa Gammelbynlahteen. TALOUDELLISESTI tilantee-
seen vaikuttaa, että ely -keskus ei avusta vanhojen laitosten kunnostamista. Valtion tukea voi saada jäteveden käsittelyn keskittämiseen (putket, pumppuasemat, Tyska holmenin laajennukset). Tänä päivänä ei ole tietoa, myöntääkö valtio todella Kemiönsaarelle tukea. Ympäristöluvan saaminen Falkön ulapan päästöjen lisäämiselle kerrotaan olevan pelkkä muodollisuus; aluehallintovirasto ei heittäydy hankalaksi. Valtion viranomaiset ovat toistaiseksi suosineet suuri ratkaisuja pikemmin kuin pieniä, paikallisia. IS
ALE!•ALE! Plastex KANISTERI 10 L
M. V-kaulus
6. 7. 62. -
ERÄ EJA JUOMALAS
Tyttöjen KESÄSETTI
• vedelle • kotikaljalle • mehulle ym. • hanalla
2
90 setti
13,90
kpl
Kotimainen VALK. ÄMPÄRI
2
KASTELUKANNU
31. -
90
Serla JÄTTISÄKIT
WC-PAPERI 24 rll TALOUSPAPERI 16 rll
kpl
1 erä/tal.
(0,66/l)
NYT
3.-
Leikkuuleveys 40 cm leikkuukorkeuden säätö, 4 asentoa, 23 l keräyspussi helppo ottaa pois!
39
kpl
RETKIPATJA
2-.
2
90
OUTLET VAATTEIDEN MYYNTIPISTEESTÄ
!
ALEÖJÄ LÖYT
AOSASTOLTA LAHJATAVMAR .. POISTAM ME.OISTA PE ...MONEN
3,50
!
ALEÖJÄ LÖYT
13.- 2
90
LASTEN YKSITTÄISIÄ MALLIVAATEKAPPALEITA, T-PAITOJA
JÄTESÄKKI 150 l
11.- 1. 1.- 1.-
AIKUISTEN PIKEEPAITOJA, TOPPEJA, T-PAITOJA
1.- 5.-
TERVASHAMPOO 500 ml
AIKUISTEN PUSEROITA, PAITULEITA ym.
LIPPALAKKEJA
Agressia miesten DEODORANTTI kpl 150 ml
alk.
2.-
6,70 9,90
koko perheelle käyttövaatteita huippuedullisesti • VIIKOTTAIN UUTTA LAAREIHIN
Yhteishintaan!
LEIJOJA
LOPUT N. LYCRA HOROSKOOPPI T-PAIDAT
95
Kotimainen NESTESAIPPUA 3 litran KANISTERI
PE
Einhell RUOHONLEIKKURI
PE alk.
A IILIOSASTOLT KODINTEKMST .. POISTAM ME.OISTA 50 9, ...MONEN 12,50
19,90 14,90
5,-
7,90
3
90
Sony PARISTOT
1.- 11.- 1.- 11.1.- 1.. 1.- 1.KANKAAT -50% rll
Myös n linnu timiksi pelät
LOPUT KEVYTHAAVIT
SUKKIA
pari
kpl
(2,-/l)
SYTYTYSPALAT
raapaistava grillin, takan, nuotion sytyttämiseen
pkt
(6,66/l)
Naisten
• HIPSTEREITÄ • STRINGEJÄ
SASLIK-TIKUT 30 cm 100 kpl
MÄNTYNESTE 1l
8,50 12,50
TUHANSIA METREJÄ KANKAITA! Lähes KAIKKI
Huippusuositut SIIRAPPIVOHVELIT 250 g
(8,-/kg)
2.-
8,50 12,50
TERVETULOA
KEMIÖN LÖYTÖHALLI (Kemiön keskusta n. 1 km Taalintehtaalle päin, josta oikealle n. 1 km)
KEMIÖ, Vreta, Hallitie 4 • 040-8433 266 • ma, ti, to 10-17 • pe 9-18 • la 9-15
Firapeli danslaven rymmer 500 personer.
På Katiska-backen finns många slags service ➤ När man kör från Kimito mot Bjärnå kan man inte undgå att upptäcka en röd danslave intill avtaget mot Finby. Den heter Firapeli och är en del av Marja Saaris företag. Dessutom finns där inkvartering, stuguthyrningen Sumppu, hantverksboden Mormuska och kaféet Katiska i den gamla bondgården. Kaféet är reparerat och inrett i gammal stil. Huset är faktiskt från 1800-talet. På gården finns en parkering för campingvagnar där man också kan tälta. Man kan med gott samvete säga att företaget är verkligt mångsidigt. Saari har drivit kaféet i 15 år. Folk har vant sig vid att det finns aktivitet på backen. Nyast är danslaven Firapeli. Redan nu har där uppträtt flera kända artister. Saari berättar att det enda sättet att göra dansbanan känd är att skaffa dit goda artister. Man har engagerat artister till snart sagt varje veckoslut. Den 14 juli uppträder hela folkets långtradarman Matti Esko. - Dansbanan har fått sitt skojiga namn av att den inte är ställets huvudsakliga verksamhet utan mera ett firabeljobb vid sidan om, skrattar Saari. Viktigast är kaféverksamheten och stuguthyrningen. Stugorna och inkvarteringen ger mycket arbete.
- Jag kan säga att jag jobbar 32 timmar i dygnet, beskriver Saari. Det går att övernatta både i uthyrningsstugorna och tvåpersoners rum. Avgiften för rummen är verkligen blygsam. Man kan bo bekvämt för 30 euro. - Vintertid när det inte är säsong bygger vi och utvecklar stället, berättar man från företaget och nämner att det ska inrättas ett litet kök i anknytning till danslaven samt en kokplats för karavanarna. På gården finns en hage med några får och det ska också byggas en griskätte lite längre bort. Barnen tycker ju om djur men fåren är än så länge inte så vana vid främmande människor. Intill uteköket finns
I caféen kan man köpa honung eller saft.
matbord och sittplatser och där kan man också röka fisk. Saari har jordbrukarbakgrund som underlättar hennes arbete. Behövlig maskinutrustning har man också. Hantverksboden Mormuska finns strax intill kaféet. Där hittar man ett brett utbud produkter tillverkade av lokala hantverkare. Det gäller att ha ett tillräckligt stort lager för kunderna kommer ofta tillbaka för att köpa en vara som de föregående gång har tittat på utan att köpa. Man strävar till att också ta in nyheter då detta är möjligt. Lokalt innebär verkligen lokalt. De varor som kommer längst ifrån är tillverkade i Åbo eller Hangö. Jerker Jokiniemi/IS