Share1 fi web

share Y K S I

M A A I L M A

/ 1 0 0 0

I D E A A

T O U K O K U U 2 0 1 7 # 0 1

Luonto laajenee taloihin Nanjingilainen pilvenpiirtäjä muuttuu vertikaaliseksi metsäksi.

Väestömäärän jatkuva kasvu vaatii tilan käyttämistä äärimmäisen tehokkaasti.

JÄ T T E E T

DEMOKRATIA

TE KNOLOGIA

Luonto syö muovia

Ideoi uusi YK – ja voita 4,7 miljoonaa

Läpinäkyviä kuorma-autoja

share 02 2017#01

I N N O ST U STA

M A A I L M A A

U R A AU U RTAV I A

M U U T TAV I A

R AT K A I S U JA

Y K S I

M A A I L M A .

Katso ympärillesi. Maailma on täynnä innovaatiota ja voimavaroja.

Nordea Private Banking on Pohjoismaiden johtava yksityispankki, jolla on asiakkaita kaikkialla maailmassa.

Siksi haluamme nostaa Sharen kautta esille ainutlaatuisia ajatuksia ja ihmisiä, jotka muovaavat yhteistä maailmaamme. Kerromme yrittäjähenkisistä persoonista, jotka etsivät

1 0 0 0

share

share I D E A A

ratkaisuja aikamme suuriin haasteisiin. Uusi lehtemme Share esittelee erilaisia ihmisiä idenikkareista yritysjohtajiin. Katsomme asioita pohjoismaisesta näkökulmasta, mutta keskitymme myönteisiin ja kiinnostaviin ratkaisuihin, jotka muuttavat maailmaa ja saavat aikaan hyvää bisnestä. Toivotamme mielenkiintoisia lukuhetkiä Sharen parissa.

03

I D EO I TA Thorben Sander

Jukka Perttula

Private Banking -toiminnoista vastaava johtaja

maajohtaja, Nordea Private Banking, Suomi

Torsten Østensen

Ninni Franceschi

maajohtaja, Nordea Private Banking, Norja

maajohtaja, Nordea Private Banking, Ruotsi

Flemming Lauridsen johtaja, Nordea Private Banking International

2017#01

Hans Henrik Klestrup maajohtaja, Nordea Private Banking, Tanska

En usko tulevaisuuteen. Se on liian epävarma.

Sen sijaan yritän vaikuttaa siihen.

Lá s z l ó S zo m b a t fa l v y, s i j o i t ta j a

Julkaisija Nordea Private Banking Yhteystiedot Nordea Bank AB (publ), Suomen sivuliike, Satamaradankatu 5, 00020 NORDEA. nordea.fi/privatebanking Puh 0800 198989 Toimitus Ulla Madsen (vast.), Thomas Engelsmann (toimittaja), Minna Kiistala (toimittaja), Ann-Sofie Hammarin, Kristin Skaug, Hanna Jensen (toimittaja), Mari Hotti ja Mari Yli-Sirniö Suunnittelu ja toteutus Datagraf Communications, Karen Gahrn (toimittaja), Julie Bondo Gravesen ja Minna Kiistala (Oivalluksia-toimittaja) Graafinen suunnittelu Datagraf Communications, Thomas Brandstrup, Kim Ewald Fossum, Helene Hjorth ja Nicolai Ditlev Grønnegaard Etusivu Stefano Boeri Paino Datagraf Communications Nordea Private Banking pyrkii siihen, että lehdessä julkaistu materiaali on paikkansapitävää ja oikeaa, mutta ei vastaa sen mahdollisesta puutteellisuudesta tai tarkkuudesta. Nordea Private Banking ei myöskään vastaa mahdollisista tämän lehden tietojen perusteella tehdyistä päätöksistä tai taloudellisista sitoumuksista.

Materiaalia saa jäljentää, välittää tai jakaa edelleen vain Nordea Private Bankingilta etukäteen saadun luvan perusteella.

sisällys N O R D E A P R I V A T E B A N K I N G | T O U K O K U U

2017 | NRO 1

11 Hän oli vain 14-vuotias, kun kansainvälisestä tennisturnauksen voitosta napsahti 1600 guldenia. Mats ­Wilander kertoo, mitä hän on oppinut rahasta.

06

58

26

Kalle Freese, suomalainen barista, kilpailee nyt amerikkalaisten kahvijättien kanssa.

Ase: uusi huippulaatuinen kahvi, jota ”ei keitetä”.

Uusia alueita tulevaisuuden asumiseen ovat vanhat siilot, meren pohja, jopa maan alla voi elää.

Afganistanilainen miinanraivaaja kulkee tuulen mukana ja räjäyttää maamiinoja ihmishenkiä vaarantamatta.

39 Nordea Oivalluksia -osiossa professori Markku Kaustia kertoo, miten luolamiesgeenit vaikuttavat sijoituspäätöksiin.

johdanto

nopeat

teemat

oivalluksia

profiilit

02 Tervetuloa Uusi lehtemme Share

11 T ämän olen oppinut rahasta Mats Wilander

15 Pohjoismaista maailmalle Ilmiömäisiä keksintöjä

40 Luolamies on huono sijoittaja Esi-isiemme geenit vaikuttavat vielä ­käytökseemme

12 Marie S. Berggreen ja Heiða G. Nolsøe Tanskalaiset yrittäjät

06 Yksi maailma -1000 ideaa Esittelemme uusia ideoita eri puolilta maailmaa

ING KN

NOR DI

MILJØMÆR SK

006

541 Tryksag

14 Minä sain idean: jääpalapussi!

23 P ohjola ilman rajoja Ajatusleikki uudesta valtiosta 51 Sijoittaminen aikojen saatossa Tulppaanimania 60 Takasivu Yhteenveto, lehtemme lyhyesti

26 Tulevaisuuden asuminen Kuinka saamme tilaa kaikille?

52 L uonto syö muovia Bakteerit auttavat ratkaisemaan muovijäteongelman

43 Tunnuslukukortti jää historiaan Älypuhelin hoitaa pankkiasiat tehokkaasti 44 Yrityskylä innostaa suomalaisia ­koululaisia Nordea ja Yrityskylä opettavat taloustaitoja 50 USA:n markkinoille kannattaa sijoittaa Mats Hansson kertoo miksi

24 László Szombatfalvy Ruotsalainen sijoittaja 58 Kalle Freese Suomalainen barista

2017#01 06 share

Lainasilmät Tanska

Ugandasta USA:han TEKSTI

MARTIN

LEER

SCHARNBE R G

Sovellus muodostaa ketjujärjestelmän, jossa videosoittopyyntö etenee avustajalta toiselle, kunnes ensimmäinen vapaana oleva vastaa siihen. Tällä hetkellä sovelluksen piirissä on 32 000 heikkonäköistä käyttäjää ja 470 000 vapaaehtoista näkevää avustajaa.

Paras idea

Kuvittele, että voisit lainata jonkun toisen silmiä. Kirjeen lukeminen, viimeisen käyttöpäivän tarkistaminen tai oikean värisen langan valitseminen voi olla heikkonäköiselle todellinen ongelma. Be My Eyes -sovelluksen avulla heikkonäköinen voi ottaa suoran videoyhteyden näkevään avustajaan ja saa siten ”silmäparin, joka kulkee taskussa”.

Avustaja näkee heikkonäköisen puhelimen kameran kautta tehtävän, johon kamera suunnataan, ja voi siten auttaa sen ratkaisemisessa. Be My Eyes -sovelluksen on kehittänyt tanskalainen Hans Jørgen Wiberg, joka on itse heikkonäköinen.

Miinanraivaaja käy tuulella Afganistan

Tuulen mukana liikkuva arokierijä voi pelastaa ihmishenkiä.

Siihen ainakin pyrkii afganistanilainen Massoud Hassani Mine Kafon -keksinnöllään. Mine Kafon on tuulen mukana liikkuva raivaaja, joka saattaa laukaista maamiinoja maata pitkin pyöriessään.

Vaikka Mine Kafon menettää tilanteessa joitakin jalkoja, se voi jatkaa etenemistä ja selvitä jopa neljästä räjähdyksestä. Mine Kafonin prototyyppiä on kehitelty usean vuoden ajan, ja pilottiprojekteja on toteutettu muun muassa yhteistyössä Hollannin puolustusministeriön kanssa.

Näillä sivuilla tutustutaan monenlaisiin ideoihin eri puolilta maailmaa. Pyysimme norjalaisia suunnittelijoita Marie S. Berggreenia ja Heiða G. Nolsøeta valitsemaan omasta mielestään parhaan idean neljältä alueelta. Lue lisää seuraavilta sivuilta – ja sivulla 12 suunnittelijat kertovat heidän omista ainutlaatuista ideoistaan.

Hollanti

Vastasyntynyt lapsi puhtaassa sängyssä.

Voi kuulostaa itsestään selvältä. Sitä se ei aina kuitenkaan ole. EteläAfrikan Länsi-Kapin provinssissa jaetaan Thula Baba Boxeja, eli suomalaisille tuttuja äitiyspakkauksia, jotka sisältävät vauvalle vaatteita ja tarvikkeita, tiedotusmateriaalia ja hygieniatuotteita sekä vuoteeksi soveltuvan laatikon. Näin vastasyntynyt saa terveemmän alun elämälleen. Idea on käytössä muuallakin kuin Etelä-Afrikassa. Viime vuosina on perustettu muun muassa Baby Box Canada ja British Baby Box sekä amerikkalainen The Baby Box Co., joka on myynyt äitiyspakkauksia vanhemmille 52 eri m ­ aahan.

Ajatus on lähtöisin Suomesta. Äitiyspak­kauksia on annettu täällä uuden lapsen vanhemmille jo 1930-luvulta alkaen. Järjestelmän on katsottu vaikuttaneen osaltaan lapsikuolleisuuden vähentymiseen Suomessa nykyiselle tasolle, joka on maailman alhaisimpia.

S c a n p i x / Pa t r i c k v a n Ka t w i j k

Kuvittele, että voisit lämmittää kotisi suuren firman palvelimen tuottamalla valtavalla lämpömäärällä. Datamäärien jatkuvan kasvun myötä kasvavat myös sähkölaskut energiasta, jota tarvitaan palvelinten sijaintipaikkojen jääh-

Tällä hetkellä miinanraivauksen hinta on YK:n arvion mukaan 300-1000 dollaria miinaa kohden. Mine Kafon maksaa noin 50 dollaria kappaleelta, ja yksi laite pystyy raivaamaan jopa neljä miinaa. Laite koostuu 17 kiloa painavasta rautaytimestä ja 175 bambujalasta.

”Tämä on loisto­ idea! Yksityisasunnoissa datapalvelin lämmittää asunnon eikä palvelimen tuot­ tama lämpöenergia mene enää hukkaan.

Palvelin on lisäksi täysin äänetön. Uskon, että järjestelmä on hyvin pian käytössä sadoissa kodeissa.”

Jan Visser ja Rienske Visser, eRaditorin käyttäjiä

Liikeidea

dyttämiseen. Hollantilainen Nerdalize on kehittänyt järjestelmän, jossa palvelimia voidaan asentaa yksityiskoteihin. Tällöin ne luovuttavat lämpöä paikassa, jossa se ei aiheuta ongelmia.

Tuote on nimeltään eRadiator. Asunnon omistaja saa ilmaista lämpöä kotiin asennettavasta Nerdalize-palvelimesta, ja sähkön maksaa Nerdalize. Siten Nerdalize säästää jäähdyttämiseen muuten kuluvat rahat ja voi tarjota palvelintilaa halvemmalla. Järjestelmä käyttää saman energian kahteen kertaan: tietojenkäsittelyyn ja lämmitykseen. ERadiator-järjestelmiä on jo asennettu hollantilaiskoteihin.

Suomi

Pelastuspoiju auttaa merihädässä Yhdysvallat

Viime vuonna Lesboksen rannikolla pelastettiin noin 300 syyrialaista pakolaista kauko-ohjattavan pelastuspoijun avulla.

Emilyksi nimitetty pelastuspoiju pystyy matkaamaan voimakkaissa virtauksissa ja kovassa aallokossa 20 solmun nopeudella ja pääsee siten autettavien luokse nopeammin kuin pelastushenkilöstö. Pelastuspoijua on jo myyty laivastoille, rannikkovartiostoille ja etsintäyksiköille muun muassa Etelä-Koreassa, Indonesiassa, Singaporessa, Japanissa, Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Brasiliassa, Meksikossa ja Kreikassa.

”Testasimme kauko-ohjattavaa alusta Malibun rannalla, kun näimme rantavahdin pelastavan huk­ kumisvaarassa olevaa uimaria.

Tajusimme, että laitteemme voisi viedä avun perille nopeammin.”

07

Vauva ­laatikossa

share

Ilmainen kodinlämmittäjä

Robert Lautrup, Hydronalix, ­keksijäryhmän jäsen

2017#01

DATA LÄMMÖNLÄHTEENÄ ”Jakamistalous on maailmanlaajuisesti kasvava trendi, ja siksi Nerdalizen idea palvelinten luovuttaman lämmön uudelleenkäytöstä tilojen lämmittämiseen on liikeidea, jossa on todellista potentiaalia. Ratkaisu säästää ympäristöä ja vähentää käyttäjän kustannuksia, mikä tekee siitä vieläkin nerokkaamman.”

2017#01 08 share

Lääkäritakki Uganda

Korallinviljely Yhdysvallat

Läpinäkyvä kuorma-auto Argentiina

Voisiko liikenneonnettomuuksia ehkäistä ”läpinäkyvillä” kuorma-autoilla?

Tätä tutkii Samsung kehittämällään kuorma-autolla, joka parantaa takana tulevien autojen turvallisuutta ohitustilanteissa.

Takana ajavat näkevät kahden kameran ja neljän näytön avulla, onko vastaantulevien kaista vapaa vai ei.

Järjestelmää testataan nyt liikenteessä Argentiinassa.

Parannus

”Korallien paloittelu voi ­parantaa joidenkin ­korallilajien tilannetta ja nostaa ne pois uhanalaisten lajien listalta.”

David Vaughan, Mote’s Coral Reef Restoration Program

Ylikalastus, saasteet ja meriveden lämpeneminen uhkaavat vakavasti maailman koralliriuttoja. Ryhmä biologeja on kuitenkin kehittänyt uuden menetelmän, Florida Reef Tractin, maailman kolmanneksi suurimman koralliriutan uudistamiseksi.

Menetelmällä korallit voivat kasvaa 25 kertaa normaalia nopeammin.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan menetelmä perustuu korallien paloittelemiseen. Ne eivät nimittäin kuole siihen, vaan parantuvat nopeasti ja alkavat kasvaa. Siten yhdestä korallista voi kasvaa nopeasti kaksi.

Laboratoriossa viljellyt korallit istutettiin koralliriuttaan Floridassa, Yhdysvalloissa.

Tällä hetkellä niin kutsuttu mikrofragmentoituminen on saanut aikaan tuhansia uusia koralleja.

Nopean kasvuvauhdin perusteella Mote’s Coral Reef Restoration Program -projektin vetäjä David Vaughan arvioi miljoonan korallin muodostumisen vievän kolmesta viiteen vuotta.

Stetoskooppi on tuttu väline, samoin kuumemittari. Seuraavaksi lääkärit saattavat saada uuden ja erilaisen instrumentin: takin. Ugandalainen insinööri Brian Turyabagye on nimittäin kehittänyt biolääketieteellisen takin, joka pystyy tekemään alustavan keuhkokuumediagnoosin nopeasti ja tarkasti.

Takki, jonka nimi on MamaOpe, kuuntelee potilaan keuhkot mahdollisine rahinoineen sisäänrakennetulla stetoskoopilla, joka on yhteydessä mobiilisovellukseen.

Eräs syy suureen lapsikuolleisuuteen on virheellinen diagnosointi, sillä sairauden oireet sekoittuvat helposti malarian kanssa.

Takki eliminoi nämä virheet. Prototyyppiä testataan parhaillaan Ugandassa.

LÄÄKÄRITAKKI ”Keuhkokuume on yleinen hengenvaarallinen sairaus, jonka diagnosointiin tarvitaan nopeaa ja tarkkaa tekniikkaa. Kaikessa yksinkertaisuudessaan mittaustakki merkitsee suurta parannusta keuhkokuumeeseen sairastuneiden lasten auttamiseksi kehitysmaissa.”

Po l f o t o /A l i r e z a R a m e z a n i

share

Robottile­pakko Yhdysvallat

Veden­ korjuuta Kanada

Maan antimien kerääminen talteen, siis sadonkorjuu, on kaikille tuttu juttu. Mutta harva tietää, että saman voi tehdä ilmasta – ja silloin puhutaan vedenkorjuusta.

Vedenkorjuu onnistuu, vaikka ei sataisikaan.

FogQuest on kanadalainen projekti, jolla järjestetään kuiville alueille vettä vaihtoehtoisella tavalla. Kahden pylvään väliin levitetään hienosilmäinen verkko, jonka pintaan tiivistyy kosteutta.

Siitä muodostuvat vesipisarat johdetaan putkea pitkin säiliöön. Vedenkorjuuseen ei tarvita pumppuja eikä lainkaan sähköä.

Kuva: FogQuest/Tony Makepeace

09

Lepakon siipien lepatus voi aiheuttaa joillekin kylmiä väreitä. Mutta se voi olla myös hyödyllinen voimavara.

California Institute of Technologyn robottiinsinöörit ovat kehittäneet valvontakäyttöön tarkoitetun robottilepakon. Tämän vain 93 grammaa painavan robotin toivotaan eliminoivan tavallisten lennokkien pyörivän propellin aiheuttamat turvallisuusriskit.

Robottilepakkoa ei kauko-ohjata, vaan se suoriutuu siiveniskuista ja käännöksistä itse käyttämällä runkoon asennettuja kevytantureita ja -tietokonetta.

Suunnitelma on, että robottilepakko Bat Bot B2 lentää katastrofialueilla ja rakennustyömailla viiden vuoden kuluessa.

Yksi 40 m2:n verkko tuottaa keskimäärin 200 litraa vettä päivässä.

FogQuest-projekti on suunniteltu alueille, joilla ilmankosteus on suuri. Se on käytössä muun muassa Perussa, Ecuadorissa, Guatemalassa, Nepalissa ja Eritreassa.

Kuva: FogQuest/Robert Schemenauer

Luovuus

2017#01

PUHDASTA VETTÄ PILLILLÄ ”Pilli, jonka suodatin puhdistaa veden juomakelpoiseksi poistamalla haitalliset bakteerit, on luova ja yksinkertainen keksintö. Se helpottaa vesiongelmaa kehitysmaissa sekä reppureissuilla tai vuorikiipeilyssä.”

2017#01 10 share

Puhdasta vettä pillillä Tanska

Puhelinehkäisyä Ruotsi

Ehkäisy on ollut tähän asti välineitä: kondomit ja e-pillerit ovat täyttäneet lompakot ja käsilaukut. Mutta nyt ehkäisykin on digitalisoitu. Uusi Natural Cycles -sovellus on hyväksytty virallisesti lääketieteelliseksi ehkäisy­ menetelmäksi, jonka varmuus on kondomin luokkaa. Sovellus laskee naisen hedelmöittymismahdollisuudet ja ovulaatiokierron päivittäisen lämpötilamittauksen ja erityisalgoritmin avulla. Natural Cycles on ruotsalainen keksintö, jota käyttää tällä hetkellä yli 150 000 naista eri ­puolilla maailmaa.

Imupilliin perustuva keksintö on erinomainen väline reppureissaajille ja vuorikiipeilijöille, mutta se voi tarjota apua myös kehitysmaihin. Pienikokoinen LifeStraw pystyy nimittäin suodattamaan veden juomakelpoiseksi paikoissa, jossa puhdasta vettä ei ole saatavana.

Sen suodatin poistaa 99,9999 prosenttia vedessä elävistä bakteereista, kuten E. coli ja salmonella, ja vähentää siten sairastumisvaaraa tekemällä likaantuneesta vedestä puhdasta juomavettä.

Yksi LifeStraw pystyy käsittelemään 1000 litraa vettä. Pilli on tällä hetkellä myynnissä ja avustuskäytössä 64 maassa.

Skaalautuvuus

Ilmakuvaus löytää lasten leikkipaikat Thaimaa

Bangkokin keskustan Khlong Toein alueella ei ole paljon tilaa uusille puistoille, leikkipaikoille tai jalkapallokentille suurkaupungin lapsia varten. Kiinteistöyhtiö AP Thailand on löytänyt ongelmaan kuitenkin luovan ratkaisun. Se paikansi ilmavalokuvauksen avulla muutaman pienen, epämuotoisen ja vapaan paikan, jotka raivattiin ja katettiin sementillä, maalilla ja kitkapinnoitteella.

Ja vaikka kentät eivät todellakaan täytä lajin virallisia määräyksiä ja mittoja, ne ovat osoittautuneet täysin toimiviksi harjoitus- ja ottelupaikoiksi.

PUHELINEHKÄISYÄ ”Puhelimen avulla tapahtuva ehkäisy on terve, luonnollinen ja hyvin taloudellinen ratkaisu ei-toivottujen raskauksien ehkäisyyn. Koska se on suunnattu maailman kaikille hedelmöittymiskykyisille naisille, idean skaalautuvuus on valtava.”

share

Tämän olen oppinut ­rahasta

Teksti Per Colstrup Vinkel/Foto Jürgen Hasenkopf

”Jos yhteys elämään ennen vaurautta katoaa, vastoinkäymisiä on vaikea välttää”

Mats Wilander

leen, vaikka tililleni on rahaa tullutkin. Olen nähnyt, miten raha voi tuhota enemmän kuin antaa.

Sen, kuinka se voi saada nuoren urheilullisesti ja taloudellisesti menestyvän pelaajan unohtamaan, mistä hän tulee ja ketkä tekivät mahdolliseksi hänen tiensä menestykseen. Se luo itsekkyyttä ja itsekeskeisyyttä. Jos yhteys elämään ennen vaurautta katoaa, vastoinkäymisiä on vaikea välttää.

Ne osuvat kohdalle ennemmin tai myöhemmin, aivan varmasti.

Parhaat sijoitukseni olen tehnyt omiin lapsiini.

Asun Yhdysvalloissa, jossa koulutus maksaa paljon. Minulle – ja lapsille – on merkinnyt paljon, että olen voinut tarjota heille sellaisen koulutuksen, jonka he ovat halunneet.

Koska olen nähnyt, kuinka epätervettä ja pinnallista tennismaailma voi huipputasolla olla, vietän kolme kuukautta vuodesta matkailuautossani. Se tarjoaa vastapainoa luksuselämälle, jota muutoin koen koko ajan toimiessani asiantuntijana neljässä grand slam -turnauksessa.

Matkustelen vanhalla asuntoautollani maan tuntemattomissa osissa ja opetan tennistä. Nukun huonosti samalla kovalla patjalla yöstä toiseen, ja ruokien laatu vaihtelee, mutta sekä sielu että keho saavat voimia toisenlaisten, innostavien ihmisten kohtaamisista. Jos toimisin tuon ajan tenniskommentaattorina, tienaisin kymmenkertaisesti, mutta matkailuautossa vietettyjä kuukausia ei voi minun maailmassani mitata rahalla. Se pitää minut sinä, mikä olen – ja olen aina ollut: paljon töitä tekevä maajussi.

2017#01

Seitsemän grand slam -voittoa, kahdeksan miljoonaa dollaria palkintorahoja ja lopetus huipulta vuonna 1996. Nykyään Mats Wilander toimii Euro­ sportilla asiantuntijakommentaattorina ja pyörittää tenniskonseptia ”Wilander on Wheels”. Hän asuu Idahossa vaimonsa ja viiden lapsensa kanssa.

11

Muistan vieläkin turnauksen hollantilaisen johtajan kädenpuristuksen, kun hän ojensi minulle voittorahat. Hän näytti hämmentyneeltä, koska ei varmaankaan olettanut, että 14-vuotias ruotsalaispoika voittaisi aikuisten turnauksen, johon osallistui pelaajia kaikkialta maailmassa. Niitä 1600 guldenia oli vaikea hahmottaa. Kirjekuoressa olevat rahat konkretisoituivat vasta sitten, kun soitin isälle Växjöhön ja sanoin, ettei hänen enää tarvitse tehdä töitä metalliverstaassa – eikä pyytää veljiltäni Andersilta ja Ingmarilta rahaa minun tennismatkoihini.

Sen olen oppinut, ettei raha ole koskaan onnellisuuden mitta. Onnellisimmat ihmiset, jotka minä olen tavannut, eivät ole niitä rikkaimpia.

Tulen perheestä ja olosuhteista, joissa rahalle ei pantu kovin paljon arvoa, ehkä siksi, ettei sitä ollut kovin paljon. Samalla tavalla suhtaudun edel-

2017#01 12 share

KOKO ONTA I TT UVA K ERTA K ÄY T TÖIN EN RO S K A-AST IA

”Meillä on sijoittajia ja olemme valmiita lähtemään maailmalle” Marie S. Berggreen ja Heiða G. Nolsøe ratkaisivat festivaalien roskaongelman kehittämällä toimivan ja tyylikkään kertakäyttöisen roska-astian, joka halutaan laittaa esille.

Teksti Tommy Heisz /Kuva Tobias Selnæs Markussen

taittuu kokoon hetkessä, ja nuoret 25-vuotias Marie S. Berggreen on kunsuunnittelijamme olivat sitä meiltä, nianhimoinen ja itsevarma. Sen kuulee että periaatteen pystyi varmasti siirhänen äänestään, kun hän sanoo: tämään myös roska-astioihin. Idea oli ”Meillä on sijoittajia ja olemme valniin hyvä, että DropBucket otettiin miita lähtemään maailmalle.” vuonna 2013 Roskilden musiikkifestiHän on kehittänyt kaksi vuotta vanvaalille, jossa se osoittautui heti hyvin hemman yhtiökumppaninsa Heiða toimivaksi ratkaisuksi. FestivaalikäviG. Nolsøen kanssa kokoontaitettavan jöiden toiminta roskien suhpahvisen ja kertakäyttöisen teen muuttui merkittävästi. roska-astian. Keksintö on tuonut parivaljakon kansainvälisen läpimurron kynnykselle.

Milloin ratkaiseva läpimurto Kööpenhaminan Vesterbrossa tapahtui? sijaitsevaan toimistoon tulee Heiða G. Nolsøe: ”Se oli vuonna Heiða G. Nolsøe päivittäin viestejä ulkomaisilta 2015, kun voitimme maailman festivaalijärjestäjiltä, jotka arvostetuimman suunnittehaluavat tapahtumaansa Droplupalkinnon, Red Dot Design Bucket-roskikset. Kaikki alkoi Awardin. Se oli aivan epätodelihmettelystä: lista. Ympärillämme oli huip”Olimme molemmat käyneet Marie S. Berggreen pusuunnittelijoita kaikkialta festareilla ja hämmästelleet ihmaailmasta, naisia oli hyvin misten välinpitämätöntä rosvähän ja me olimme selvästi kaamista. Toisaalta roskien käsittelyporukan nuorimmat. Illallisella iskin tuntui todella hankalalta. Käytössä tuimme pöydässä Boschin tiimin oli suuria astioita ja muovisäkkejä, kanssa. Heidän pääsuunnittelijansa joita haettiin kuorma-autoilla ympäri kysyi meiltä, millä yrityksen osastolla aluetta”, kertoo Heiða G. Nolsøe. me työskentelimme. Meidän oli saNiinpä naiset kehittävät tukevasta nottava, ettei yrityksessämme ollut kepahvista valmistettavan roska-astian, tään muita kuin me. Että me olimme joka pysyy hyvin pystyssä katkaistua se yritys.” pyramidia muistuttavan muotonsa ansiosta. Ja mikä parasta, astian voi Mitä palkinto teille avata ja taittaa kokoon hyvin yksinkonkreettisesti merkitsi? kertaisesti. Rakenteen johtoajatus ”Se toi meille sopimuksia eri puolilta on: ”Sen pitää olla yhtä helppo kuin maailmaa, ja tällä hetkellä DropBucHappy Meal -pakkaus.” Tämän McDoketista neuvotellaan Saksassa, Holnalds-hampurilaisaterian pahvikotelo lannissa, Islannissa, Norjassa ja Fär-

saarilla. Se toi hieman erityyppisiä asiakkaita kuin olimme ajatelleet. Hienoja kohteita, esimerkiksi museoita, jotka valitsevat meidän roskiksemme, koska sen muotoilusta pidetään. ­Tärkeintä on kuitenkin se, miten se vaikutti käsitykseemme meistä itsestämme. Palkinnon saamisen jälkeen kummallakaan ei ole ollut vaikeuksia visioida ja ajatella isosti. Ennen aloimme kertoa ihmisille DropBucketin fiksusta toimivuudesta tai siitä, kuinka se on liimattu. Nyt kerromme paljon suuremmista asioista, kuten kestävästä kehityksestä ja jätteiden lajittelun tärkeydestä.”

Mikä on tärkein kannustimenne?

Marie S. Berggreen: ”Se, että asiat muuttuvat. Olemme jo muuttaneet ihmisten suhtautumista roskiin. Järjestäjät ovat aina pitäneet roska-astioita häiritsevinä ja asettaneet ne mahdollisimman syrjään – ja siksi niiden käyttökin on ollut vähäistä.

DropBucket sen sijaan laitetaan aina hyvin näkyvälle paikalle.”

Seuraavassa vaiheessa tavoitteena on muuttaa jätteiden lajittelua kestävän kehityksen mukaisella ratkaisulla.

Heiða G. Nolsøe: ”Me emme anna rajojen häiritä, ja kiinnostusta on jopa Australiaa myöten. Mutta nyt keskitymme kuitenkin myymään tuotetta Pohjoismaihin ja erityisesti Saksaan, jossa kestävä kehitys tiedostetaan jo hyvin.”

Färsaarelainen yhteys Keväällä 2014 DropBucketin sijoittajaksi tuli färsaarelainen P/F Royndin, joka investoi yritykseen runsaat 170 000 euroa 27 prosentin osuutta vastaan. Itsekin Färsaarilla kasvanut Heiða G. Nolsøe: ”Roskilden menestyksen jälkeen saimme useita investointitarjouksia, ja valitsimme niistä färsaarelaisen osakerahaston. Yksi sen eduista on runsas myynti Islantiin ja Färsaarille, jotka pieninä markkinoina toimivat hyvin startcasealustoina. Siellä on ollut hyvä kokeilla asioita.”

Loogista: jos roska-astia on tyylikäs ja samalla käytännöllinen, sitä ei piiloteta vaan asetetaan näkyville helposti käytettäväksi.

DropBucket on tuonut Heiða G. Nolsøelle ja Marie S. Berggreenille useita palkintoja.

2017 #01

13 share

Hetkinen, minä sain idean

Teksti Martin Leer Scharnberg

”Se oli kuin salamanisku. Jääpalat. Pussit. Tietenkin!

Idea kiteytyi kristallinkirkkaaksi muutamassa sekunnissa.”

Kuva: Polfoto/Finn Frandsen

2017#01 14 share

Kuva James Bates

Silloin oli heinäkuu 1976 ja paahtava helle. Olin kesämökkireissulla länsi­ rannikolla saksanpaimenkoirani ja viiden ystäväni kanssa. Pyöritin sii­ hen aikaan Værløsessä pientä partio­ puukkotehdasta, ja koska ansaitsin aika mukavasti, halusin hemmotella ystäviäni ja kutsuin heidät lomalle kanssani.

Tuskin olimme ehtineet asettua ­taloksi, kun jo päätimme, että alueen tytöt oli ehdottomasti lähdettävä ­katsastamaan paikalliseen diskoon.

Yksi ystävistäni otti laukustaan viski­ pullon.

Erling Vangedal-Nielsen on nyt 75vuotias ja omistaa yrityksen Unigreen International, joka sijaitsee hieman Kööpenhaminan eteläpuolella.

Hän on keksinyt jääpalapussien lisäksi muun muassa pitkät teepussit, hedelmäpussin, salaattipussin ja puhallettavan tyynyn.

Pakastimesta löytyi yksi muotillinen jääpaloja, mutta jääpalat ­loppuivat jo ensimmäisten lasillisten jälkeen. ”Joku älypää voisi keksiä helpon ­tavan valmistaa jääpaloja”, kiukutteli yksi ystävistäni. Ja samalla hetkellä mieleeni tuli, että olin unohtanut ti­ lata tuotepusseja pieneen puukkopa­ jaani.

Idea tuli mieleeni kuin salaman­ isku. Jääpalat. Pussit. Tietenkin! Idea kiteytyi päässäni kristallinkirkkaaksi muutamassa sekunnissa, ja minä sän­ täsin ylös sohvalta. Lokeroiksi jaettu pussi täytetään vedellä ja pistetään pakastimeen – ulos tulee jääpaloja.

Melkein kuin suklaalevy. Mutta jäästä.

Kuva pussista oli selkeänä mielessäni.

Lopun lomaa olin sisäisesti aika le­ voton, koska jääpalapussi-idea pyöri päässäni.

Jääpalapussin ensimmäinen proto­ tyyppi valmistui kolme tuntia kotiin­ paluun jälkeen. Tein sen pajalla kah­ desta muovipussista juottokolvin ja 48 millimetrin munakupin avulla.

Täytin koekappaleen vedellä ja pistin pakastimeen. Se toimi. Olin valmis­ tanut ensimmäisen jääpalapussin ja menestystuote oli valmis. Sen jälkeen uusi bisnes lähti etenemään nopeasti.

Jääpalapusseja on myyty yli kahdeksan miljardia kappaletta yli 30 maassa.

MENESTYSTUOTTEEN KOLME TEKIJÄÄ Tarkkaavaisuus Keksijä on ongelmanratkaisija. Kaikki ihmiset ratkovat huomaamattaan erilaisia ongelmia päivittäin. Jos kengännauhasi katkeaa, ratkaiset ongelman jollakin tavalla. Pysy siis tarkkaavaisena, jotta huomaat, mikä idea voisi kantaa tuotteeksi asti.

Sinnikkyys Idea on hyvä vasta silloin, kun sen voi valmistaa. Ja idean muokkaaminen valmiiksi ­tuotteeksi vaatii sinnikkyyttä.

Jääpalapussiprojektin alkuvaiheessa käytin neljäsosaa talostani lainanvakuutena. Se olisi voinut tulla kalliiksi, jos olisin epäonnistunut, mutta joskus on otettava riskejä.

Ymmärtäminen Tee ideasta visuaalinen. Ihmiset ymmärtävät parhaiten ideoita, jotka he näkevät konkreettisessa muodossa.

Karkeakin malli on parempi kuin ei mitään.

Norjalainen Eirik Sæterøy, ruotsalainen Henrik Harlaut sekä Jackson Wells Uudesta-Seelannista juhlivat X-Games-kilpailuissa vuonna 2017. Norja on aina ollut hiihtokilpailuiden pioneerimaa.

Maailman ensimmäiset kansalliset hiihtokilpailut pidettiin Norjan pääkaupungissa Christianiassa vuonna 1868, ja siitä idea lähti leviämään maailmalle. Norjalaiset hiihtäjät ovat myös voittaneet talviolympialaisissa enemmän mitaleita kuin mikään muu maa. Tällä hetkellä mitaleita on 332.

share

Hiihtokilpailut

15

Kuva: Polfoto/Jon Olav Nesvold

Teksti Julie Gravesen

Pohjoismaista maailmalle 2017#01

Pohjoismaat tunnetaan maailmalla innovatiivisesta ja luovasta tuotekehittelystä.

Seuraavaan on koottu joitakin pohjoismaista alkuperää olevia ilmiöitä – kolmipisteturvavöistä vanhempainvapaaseen – jotka ovat levinneet kaikkialle maailmaan.

Nämä kiinalaislapset saavat tuoretta maitoa aamupalalla ruotsalaisen tuotekehityksen ansiosta. Ruben Rausing opiskeli ekonomiksi Ruotsissa, mutta suoritti Master of Science -tutkinnon Yhdysvalloissa. Seuratessaan siellä elintarvikkeiden tuotantoa ja myyntiä, hän oivalsi, että tuotteiden pakkaamiseen tarvitaan uudenlaista ajattelua. Vuonna 1943 Rausingin yritys aloitti pitkän kehitysprosessin, joka johti vuonna 1946 maailman ensimmäiseen Tetra Pak -pakkaukseen, eli muovilla pinnoitettuun ja tiiviisti suljettuun kolmikulmaiseen tetraan.

Siitä on myöhemmin kehitetty monia muita muotoja, mutta perusajatus on pysynyt samana. Huhtikuun 2016 tietojen mukaan Tetra Pak -tuotteita myydään yli 170 maassa, ja yritys myy vuodessa 184 miljardia pakkausta.

Kuva: Tetrapak

2017#01 16 share

Pakkaus, joka pitää pintansa

Menestyksen hikeä Ontarion Georgian Bay -saarella sijaitsee The Grotto -niminen sauna, jonka on kehittänyt kanadalainen suunnittelutoimisto Partisans eräälle onnekkaalle yksityishenkilölle. Kuten nimikin kertoo, mallia on otettu italialaisista luolista, mutta itse sauna on suomalainen keksintö, kuten tiedetään. Suomalaiset kävivät saunassa jo yli 1000 vuotta sitten, ja ilmiö on levinnyt kaikkialle maailmaan – vaikka monissa kulttuureissa on omatkin hikoiluhuoneensa, kuten venäläisten banja ja saksalaisten thermen. Tällä hetkellä suomalaisen toimialajärjestön jäsenistä 30 prosenttia vie saunatuotteita ulkomaille.

Kuva: Partisans

2017#01 17

share

Kuva: Scanpix/Emmanuel Dunand

2017#01 18 share

Lapsellisen helppo menestysliitos Toukokuussa 2013 New Yorkin Times Squarella nähtiin maailman suurin legorakennelma.

Se oli rakennettu 5 335 200 legopalikasta ja esitti Star Wars -universumin X-wing Starfighter -alusta. Legopalikat ovat kotoisin pienestä tanskalaisesta Billundin kaupungista, jossa idean kehittivät Ole ja G ­ odtfred Kirk Christiansen vuonna 1957.

Legopalikoiden tappi ja kolo -liitäntä antaa rajattomat mahdollisuudet rakennelmien tekemiseen. Nykyään legot tunnetaan kaikkialla, Suomesta Uuteen-Seelantiin ja Yhdysvalloista Taiwaniin. Legon liikevaihto nousi vuonna 2015 yli 4,7 miljardiin euroon edellisen vuoden 3,7 miljardista eurosta.

Isät hoitavat lapsia

Kuva: Scanpix/Facebook

Facebookin perustaja Mark Zuckerberg ilmoitti 2015, että hän jää kahden kuukauden isyyslomalle tyttärensä syntymän vuoksi.

Pohjoismaat ovat kuitenkin olleet tässäkin edelläkävijöitä ja johtavat kirkkaasti isien pitämien vanhempainlomien tilastoja. Ruotsalaiset ottivat ensimmäisenä käyttöön niin kutsutun jaetun äitiysloman vuonna 1974. Sen jälkeen Isien oikeus vanhempainvapaaseen on levinnyt muualle maailmaan.

Englannissa otettiin käyttöön shared parental leave huhtikuussa 2015, ja Facebook tarjoaa työntekijöilleen enintään neljän kuukauden äitiys- tai isyysvapaan.

The Ombudsman Filippiinien ombudsman Conchita Carpio Morales sai 2016 Ramon Magsaysay -palkinnon työstään filippiiniläisen yhteiskunnan hyväksi.

Nimikkeellä ombudsman työskentelee paljon ihmisiä ympäri maailmaa. Sana tulee muinaisskandinaavisesta sanasta umboðsmaðr, joka tarkoitti edustajaa. Sana yleistyi, kun Ruotsin kuningas Kaarle XII vihki vuonna 1713 virkaan ylimmän oikeusasiamiehen, jonka tehtävä oli valvoa virkamiehiä ja tuomareita kuninkaan poissa ollessa.

Kuva: Scanpix/Aaron Favila

2017#01 19 share

share 20

Kiinalaiset viettävät aikaa Ikeassa

2017#01

Ikealla oli vuoden 2016 lukujen mukaan 389 tavarataloa eri puolilla maailmaa.

Aasiassa niitä on 44, ja maailman 10 suurinta Ikeaa sijaitsee Kiinassa.

Siellä tästä ruotsalaisesta huonekaluketjusta on tullut suosittu retkikohde.

Varsinkin sunnuntaisin tavaratalot täyttyvät asiakkaista, jotka viettävät siellä koko päivän kalusteita kokeillen, puhelimessa puhuen, syöden – ja lepäillen, kuten tämä rouva, joka ottaa nokoset Ikean sohvalla Pekingissä.

Tähtiä ruotsalaisissa turvavöissä

Kuva: Gettyimages/CBS Photo Archive

Eräs ruotsalainen keksintö on ujuttautunut kaikkiin maailman autoihin.

Volvo esitteli ensimmäisen kolmipisteturvavyön mallin vuonna 1959. Sen oli kehittänyt insinööri Nils Bohlin, joka oli aiemmin työskennellyt lentokoneiden parissa. Yleisen turvallisuuden vuoksi Volvo salli muiden automerkkien käyttää vyömallia ilman korvausta, ja siitä alkoi kolmipistevyön maailmanlaajuinen voittokulku. Vain viidessä vuodessa turvavyöstä tuli luonnollinen osa autoa Euroopassa ja Yhdysvalloissa – ja sitä on sanottu koko autohistorian tärkeimmäksi turvallisuuskomponentiksi. Sitä olisi ollut syytä myös laulaja Missy Elliottin käyttää, kun hän esiintyi Michelle Obaman ja James Cordenin kanssa Carpool Karaoke -ohjelmassa viime kesänä.

Kuva: Gettyimages/Bloomberg Kuva: Scanpix/Stephen Crowley

Skypetetäänkö?

Viestintäpalvelu Skype tarjoaa edullisen ja vaivattoman tavan pitää yhteyttä ja jakaa tietoa välimatkoista välittämättä. Kun Valkoisen talon tiedottaja Sean Spicer pitää lehdistötilaisuuden, ne lehdistön edustajat, jotka eivät ole Washingtonissa, voivat osallistua tilaisuuteen Skypen välityksellä.

Skype on pohjoismaisen yhteistyön tuloksena syntynyt viestintäpalvelu. Ruotsalainen Niklas Zennström ja tanskalainen Janus Friis perustivat Skypen vuonna 2003, ja yrityksen nimestä on tullut jo verbikin – nykyään ihmiset skypettävät toisilleen ympäri maailman päivittäin.

2017#01 21 share

Erilaiset maailmat kohtaavat jännittävällä tavalla kuvassa, jossa Savaloun kuningas Ahotondji Sèvègni Gbaguidi kuvattuna Ovalia-tuolilla afrikkalaisessa Beninissä vuonna 2015. Tuolin on suunnitellut tanskalainen Ruotsissa työuransa tehnyt Henrik Thor-Larsen vuonna 1968. Suomalainen Alvar Aalto, ruotsalainen Bruno Mathsson ja tanskalainen Finn Juhl nostivat pohjoismaisen muotoilun maailmankartalle jo 1930-luvulla. Ovalia on tyypillinen 60-luvun muotoilutrendin edustaja. Ovalian idea on muotoutunut suomalaisen Eero Aarnion suunnittelemasta Pallotuolista, joka tuotiin markkinoille vuonna 1963.

Kuva: Gettyimages/Eric Lafforgue/Art in All of Us Kuva: Gettyimages/Anadolu Agency

2017#01 22 share

Pohjoismaisia menestyshuonekaluja

Nama, sanoo japanilainen lohesta Maailman sushikokit ottivat elokuussa 2016 mittaa toisistaan World Sushi Cup -kilpailussa Japanissa. Sushien kotimaassa norjalaista lohta kutsutaan nimellä nama salmon, joka tarkoittaa ”sitä, mille ei ole tehty mitään”. Yleensä raaka, tuore kala pakastetaan vuorokaudeksi, ennen kuin se käytetään sushiin. Se ei kuitenkaan koske puhdasta norjalaista lohta, jossa ei ole loisia ja jonka voi siten laittaa suoraan riisin päälle. Norja on maailman suurin lohenviejä.

Vuonna 2014 Norjasta vietiin 1,15 miljoonaa tonnia lohta, ja viennin arvo oli noin 4,8 miljardia euroa.

Teksti Peder Bjerge ja Gry Koefoed

share

Miljardien verkkokauppabisnes Viidenneksi suurin

Olemme yksittäisinä valtioina vahvoja, mutta miltä näyttäisi, jos neljä Pohjoismaata yhdistyisivät? Kutsumme lukijat mukaan ajatusleikkiin aiheesta: Rajaton Pohjola.

Olemme arkkivihollisia urheilussa, mutta äänestämme toisiamme Euroviisuissa, ja kun maailmalla tulee vastaan toinen pohjoismaalainen, on kuin seinänaapurin tapaisi. Norjalainen hotellimiljardööri Petter Stordalen leikitteli viime vuonna ruotsalaislehden pyynnöstä ajatuksella: Miltä näyttäisi yhdistynyt Pohjola? Hän otti esille yhteisen kulttuurimme, historiamme sekä innovatiivisuutemme. Ja pääsi kansainvälisiin otsikoihin.

Seuraavassa luomme lyhyen katsauksen siihen, miltä todella näyttäisi, jos Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska muodostaisivat yhtenäisen valtion.

Yhdistyneessä Pohjolassa olisi yli 1,4 miljoonaa yritystä, joiden palveluksessa työskentelisi runsaat 5,9 miljoonaa ihmistä.

Tietä riittää Pohjoismaisella liittovaltiolla olisi valtaisa tieverkosto. Esimerkiksi Padborgista, Tanskan ja Saksan rajalta, tulee matkaa Norjan Nordkappiin 2 686 kilometriä suorinta autoreittiä käyttäen. Matka on pidempi kun Padborgista Roomaan tai Pariisiin. Neljän Pohjoismaan yhteenlasketun tieverkoston pituus on yli 1,2 miljoonaa kilometriä.

Kolme suurinta yritystä Norjalainen Statoil, tanskalainen Maersk Group ja ruotsalainen Volvo ovat Pohjoismaiden suurimmat yritykset liikevaihdolla mitattuna. Statoilin liikevaihto oli vuonna 2016 runsaat 55 miljardia euroa, Maersk Groupin noin 37 miljardia ja Volvon noin 34 miljardia euroa. Huimista luvuista huolimatta pohjoismaiset suuryritykset ylsivät vasta sijoille 145., 240. ja 272. maailman suurimpien yritysten Fortune 500 -listalla.

Listan kärjessä oli yhdysvaltalainen Walmart, jonka liikevaihto oli hieman yli 442 miljardia euroa, ja yhdeksäntenä oli Apple reilulla 215 miljardilla eurolla.

2017#01

LÄHTEET: NORDIC STATISTICS, DANMARKS STATISTIK, EUROSTAT, MANDAG MORGEN, FORTUNE 500, POSTNORD, CIA WORLD FACTBOOK.

Miljoonia työntekijöitä

23

Pohjola ilman rajoja

Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan yhteenlaskettu bruttokansantuote oli hieman yli 1 276 miljardia euroa vuonna 2015. Vastaavasti EU:n taloudellisesti vahvimman maan eli Saksan BKT oli 3 032 miljardia euroa. Yhdistynyt Pohjola olisi taloudeltaan EU:n viidenneksi suurin valtio.

Pohjoismaiset kuluttajat eteläisestä Tanskasta Norjan pohjoisimpaan kolkkaan ostavat netistä vuosittain tuotteita ja palveluita miljardien arvosta. Vuonna 2016 neljän Pohjoismaan kuluttajat ostivat tavaroita netistä 21,9 miljardilla eurolla. Norjalaiset kuluttivat keskimäärin eniten, 173 euroa henkeä kohden. Verkosta ostetaan erityisesti vaatteita, kenkiä, mediatuotteita ja elektroniikkaa.

2017#01 24 share

PA L KI N TO U UDEN Y K : N IDEOIN N ISTA

”En usko tulevaisuuteen – sen sijaan yritän vaikuttaa siihen” Hän varttui unkarilaisena pakolaisena toisen maailmansodan varjossa.

Hänen sanotaan kuuluvan maailman parhaimpiin osakesijoittajiin.

Nyt 89-vuotias László Szombatfalvy käyttää puoli miljardia Ruotsin kruunua uuden maailmanlaajuisen johtamisjärjestelmän luomiseen.

Teksti Kristina Olsson /Kuva Henric Lindsten

Toisen maailmansodan päättyessä vuonna 1945 unkarilainen László Szombatfalvy oli kokenut piirityksen, menettänyt veljensä ja todennut, että sota on kaikkein huonoin keino valtioiden välisten konfliktien ratkaisemiseen. – Nyt meillä on kuitenkin YK, joka takaa maailmaan rauhan, hän ajatteli.

Tänään, vähän yli 70 vuotta myöhemmin, László Szombatfalvy ei ole ainoa, joka on pettynyt maailman kehitykseen.

Mutta toisin kuin useimmat muut, hän on päättänyt tehdä asialle jotakin.

Szombatfalvy pakeni Unkarista Neuvostoliiton miehityksen jälkeen vuonna 1956 ja päätyi Ruotsiin. Siellä hän pääsi töihin Shellin talousosastolle ja kehitti vähitellen riskiarvioinnin sisältävän osakkeiden arviointimallin, jonka ansiosta hänestä tuli myöhemmin miljardööri.

Kiinnostus maailmanlaajuisiin ongelmiin ja riskeihin on kuitenkin säilynyt kaikki nämä vuodet. Vuonna 2012 Szombatfalvy sijoitti 500 miljoonaa Ruotsin kruunua Global Challenges Foundation -säätiöön, jonka tarkoituksena on paneutua maailmanlaajuisiin ongelmiin ja parantaa poliittisia edellytyksiä niiden ratkaisemiseksi.

Säätiö lupaa viiden miljoonan dollarin palkinnon hyvästä ehdotuksesta, jonka avulla voitaisiin rakentaa toimiva maailmanlaajuinen johtamisjärjestelmä.

Mikä ei toimi nyt? ”Poliittinen järjestelmä ei ole pystynyt mukautumaan kansainvälisen yhteisön

rajuun kehitykseen viimeisten vuosisatojen aikana. Tekniikka ei ole ainoa asia, joka on kehittynyt räjähdysmäisesti – samoin on tehnyt väestömäärä, ja se on jättänyt pysyvät jäljet maapallon ekosysteemiin. Tämän päivän johtajat yrittävät ratkaista nykyisiä ongelmia menneen ajan työkaluilla. Kansalliset edut ohjaavat monenkeskisiä neuvotteluita aivan liikaa.

Meidän on rakennettava ja otettava käyttöön globaali ohjausjärjestelmä suurien maailmanlaajuisten ongelmien ja riskien hoitamiseksi. Sellainen malli, jonka toimivuuteen ja puolueettomuuteen kaikki maat voivat luottaa.”

Mutta onko se ylipäätään ­mahdollista? ”Nykyisessä maailmassa mikään muuri ei voi suojata meitä ilmastovaikutuksilta, joista voidaan syyttää maapallon toisella puolella syntyviä päästöjä.

Tarvitsemme yhteistyötä maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseksi ja ymmärtääksemme, ettei yksikään kansallinen yhteisö voi elää turvassa ja terveenä epävarmassa ja sairaassa maailmanyhteisössä. Meidän on myönnettävä, että nationalismi on puhdasta itsemurhaa.

Jos pystyisimme ratkaisemaan poliittisen valtaongelman kerralla – toteuttamaan täydellisen globaalin aseistariisunnan, muodostamaan kaikkien maiden hyväksymän kansainvälisen tuomioistuimen ja luomaan järjestys-

voimat, jotka takaisivat kaikkien valtioiden turvallisuuden – pystyisimme ratkaisemaan myös muut ongelmat paljon vähäisemmin uhrauksin.

Kaikki kansat haluavat elää ­rauhassa, mutta silti käytämme joka päivä ­melkein viisi miljardia dollaria puolustautumiseen toisiltamme. Se on maailman suurinta tuhlausta. Eikä tässä summassa ole edes huomioitu sotien aiheut­tamia inhimillisiä kärsimyksiä.”

Eikö ole aika naiivia uskoa, että maat luopuisivat rajojensa puolustamisesta tällaisessa maailmassa? ”Kyllä, se on naiivia. Mutta jonkin sanominen naiiviksi tai epärealistiseksi ei todista mitään. Yleinen aseistariisuminen vapauttasi valtavasti resursseja maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseen, ja silloin myös oikeudenmukaisuus lisääntyisi. Onko muka oikeudenmukaisempaa, että päätökset perustuvat fyysiseen tai taloudelliseen voimaan, vai että kiistat ratkaistaan tuomioistuimissa?”

Oletko itse onnistunut kaikesta kokemastasi huolimatta säilyttämään uskosi tulevaisuuteen? ”En usko tulevaisuuteen.

Se on liian epävarma, jotta siihen voisi uskoa. Sen sijaan yritän vaikuttaa siihen.”

Voita viisi ­m iljoonaa dollaria Global Challenges Prize 2017 -palkinnon tarkoitus on löytää uusi globaali yhteistyömalli maailmanlaajuisten riskien hoitamiseen. Palkintosumma on viisi miljoonaa dollaria eli 4,7 miljoonaa euroa.

Ehdotusten on oltava perillä viimeistään 30. syyskuuta 2017, jonka jälkeen tuomaristo käy läpi kaikki ehdotukset. Voittaja tai voittajat julkistetaan elokuussa 2018. Sen jälkeen rahasto aloittaa työn, joka toteuttaa voittajaidean käytännössä.

László Szombatfalvy haluaa muuttaa tapaa, jolla maailmaa johdetaan. Se on raju ja kunnianhimoinen tavoite.

2017 #01

25

share

2017#01 26 share

Ilmastonmuutos on tehnyt Etelä-Australiassa sijaitsevan Coober Pedyn kaivosyhteisön olosuhteet äärimmäisen hankaliksi. Suuri osa asukkaista on muuttanut pakon edessä sinne, missä työkin tehdään – siis maan alle. Kaivostunneleihin on rakennettu kaikki: asuntoja, ravintoloita ja jopa kirkko.

Myös muualla arkkitehtitoimistot suunnittelevat maanalaisten asuintiloja kaupunkimittakaavassa.

K I R J O I T T A J A M E T T E

Tulevaisuuden asuminen

ylรถs, alas ja ulos

Kuva: Gettyimages/Marc Dozier

Ratkaisuja

N E X M A N D

2017#01 28 share

M a a n all a j a me re n p ohj al l a Maanalaisia asuntoja, kaupunkeja meressä, puutarhoja ja kotieläimiä pilvenpiirtäjissä. Kyse ei ole tieteiskertomuksesta, vaan todellisuudesta muutaman vuoden kuluttua. 15 vuoden kuluttua 8,5 miljardia ihmistä kamppailee asuinalueista maapallolla. Pelastavia enkeleitä ovat inhimillisiä ratkaisuja tarjoavat kaupunkisuunnittelijat, arkkitehdit ja insinöörit.

V

oiko lähes yhdeksän miljardia ihmistä asua yhdessä mukavasti?

Se kuulostaa aika vaikealta, mutta on ihan mahdollista toteuttaa lähitulevaisuudessa.

Ihminen on oppinut selviytymään yhä paremmin, ja keskimääräinen elinikä kasvaa kaikkialla maailmassa. Paradoksaalista kyllä juuri tämä aiheuttaa suuren ongelman: missä nämä kaikki ihmiset sitten asuvat? Ja mikä tärkeintä – miten he asuvat?

Japanilaiset ovat erittäin hyviä ratkomaan yhteiskunta- ja tilaongelmia. He ovat pystyneet rakentamaan maansa uudelleen toisen maailmansodan tuhojen jälkeen, ja nyt siellä käytetään termiä abenomics kuvaamaan pääministeri Shinzo Aben suurisuuntaisia kasvupuheita.

Taloudellinen menestys tuo kuitenkin mukanaan kasvavan ja entistä vaativamman keskiluokan, joka taistelee tilasta Tokiossa – kirjaimellisesti. Kaupungissa ei riitä neliöitä kaikille niille, joita siellä tarvitaan pitämässä yhteiskunnan pyörät pyörimässä.

Ihmisystävälliset mikroasunnot

Käsite mikroasuminen on kehittynyt myös maailmanlaajuiseksi trendiksi. Homo sapiens -lajin perustarpeisiin kuuluu asuminen yhdessä. Nykyihmisen arvot ulottuvat kuitenkin paljon tätä laajemmalle, myös Japanissa. Siksi välttämättömyys asua yhdessä ja tilanpuute on muokattava uudenlaiseksi asumistavaksi.

New York ja Lontoo ovat tässä edelläkävijöitä, sillä kaupunkien neliöhinnat ovat niin järisyttävän korkeita, että moni saa vakituisillakin tuloilla tyytyä pelkkään miniasuntoon.

Mikroasuminen kiinnostaa kiinteistöyhtiöitä,

jotka kehittävät superpieniä pohjaratkaisuja, joihin kuuluu seinälle kääntyviä kalusteita, ripustimet polkupyörille, upotettuja liukuovia ja niin edelleen.

Hongkongissa 20 neliön asunnosta joutuu maksamaan 7,5 miljoonaa dollaria. Siellä älypuhelinsovelluksilla ohjattavien säilytystilojen vuokrauksesta on tullut uusi elinkeino, kertoo Financial Times.

Vuokrata voi jopa matkalaukkuja, jos omien laukkujen säilyttämiseen ei ole kotona tilaa. ”Sosiaalisesti kestävä kehitys” on tullut ympäristön kestävän kehityksen rinnalle uusien asuntojen ja kaupunginosien rakentamiseen.

Japanilaisella insinööritoimistolla Shimizulla on ratkaisu yhteen ihmiskunnan suurimmista haasteista: merenpinnan nousuun rannikoilla. Ocean Spiral on merenpinnan alapuolella sijaitseva kaupunki, jossa 5000 ihmistä voi elää kestävän kehityksen mukaisesti – ja tilaa on.

25 Bulgaria 52 Tanska

Kuva: Scanpix/AFP/Yoshikatzu Tsuno

Keskimääräinen asuinala asukasta kohden

39 Suomi 43 Saksa 31 Unkari 27 Latvia

Va st a u s a ku u t t i i n t i l a nt a r p e e s e e n

10 neliömetrin asuntoja

68

Tokio Luxemburg 41 Hollanti

Ihmislaji viihtyy parhaiten joukoissa

YK:n väestöennusteet arvioivat maailman väkiluvun olevan lähes 10 miljardia vuonna 2050. Nyt meitä on 7,3 miljardia. Kasvu on suurinta Aasiassa ja Afrikassa.

Mutta eivätkö seuraavat sukupolvet voisi vain asettua asumaan tyhjille mongolialaisille tasangoille ja afrikkalaisille savanneille? Nehän voisivat olla uusia preerioita, joilla uudisraivaajat etsivät paikkansa?

Kuva: Gettyimages/UniversalImagesGroup

Tämän verran meillä on tilaa

15 Romania 45 Ruotsi LÄHDE: Eurostat

Kuva: Shimizu

Yhdysvaltalainen Michael Goodsite toimii Tanskassa Syddansk Universitetin teknillisen tiedekunnan professorina ja varadekaanina. Hän on koulutukseltaan rakennusinsinööri ja hänellä on tohtorintutkinto ilmaston ja ilmakehäkemian opinnoista.

Michael Goodsiten työ perustuu puhtaasti – sekä tulevien insinöörien koulutuksessa että yliopistotutkimuksessa – ihmisystävällisten kaupunkien rakentamiseen.

Hän kannattaa yhtenä monista tornitalojen rakentamista ”kerroskyliksi”, joissa yhteisöllisyys ja vihreät elementit jatkuvat 16. kerrokseen asti.

Pilvenpiirtäjiin sijoitetut kotieläimet ja vihannespuutarhat ovat vain osa tätä visiota. ”Kerrostaloissa on oltava muutakin kuin asuinja työtiloja. Niiden tulee olla eläviä ekosysteemejä, jotka muistuttavat meitä aina siitä, että tarvitsemme luontoa ja luonto tarvitsee huolenpitoa riippumatta siitä, paljonko meitä on. Se taas varmistaa, että emme rakenna vain teknisiä megakaupunkeja vaan kaupunkeja, jotka sisältävät mahdollisimman paljon erilaisia pieniä ekosysteemejä”, sanoo Michael Goodsite. Hän on osallistunut useisiin kansainvälisiin hankkeisiin tulevaisuuden ahtaiden metropolien kehittämiseksi asumisen kannalta paremmiksi. Hän on muun muassa toiminut varapuheenjohtajana eurooppalaisessa Cost-toiminnassa, jolla edistetään ”ihmisystävällisten kaupunkien rakentamista datantäyttämään maailmaan”.

Goodsite korostaa, että vaikka Internet on mahdollistanut etätyöskentelyn ja globalisaation myötä kiinalaiset ja suomalaiset voivat muodostaa tiimin toisiaan koskaan tapaamatta, me tarvitsemme päivittäin lähikontaktia muihin ihmisiin. ”Tulevaisuuden kaupunkiasunto on workable ja livable, eli me asumme ja teemme työtä samassa paikassa. Se säästää esimerkiksi kuljetusresursseja”, toteaa Michael Goodsite. Hän kuitenkin muistuttaa, että ihmisistä tulee omissa lokeroissaan yksinäisiä ja epätuottavia. Tämän vuoksi tarvitaan ratkaisuja, jossa kulttuurielämykset ja luonto integroidaan asuinrakennuksiin.

58 Norja

37 miljoonan asukkaan Tokio on maailman tiheimmin asuttuja suurkaupunkeja. Kaupungin valtava väestönkasvu alkoi ja ennen toista maailmansotaa, ja tilasta alkoi olla akuuttia pulaa jo 1970-luvulla. Vallankumouksellista microlivingasumismuotoa edustava Nakagin Capsule Tower rakennettiin vuonna 1972. Karu betoniarkkitehtuuri tuli tuolloin tunnetuksi kaikkialla maailmassa ”japanilaisena metabolismina”.

Asuntomoduulit ovat kooltaan 10 neliömeriä ja sisältävät kaikki toiminnot, myös pikkuruisen kylpyhuoneen. Kapselit koottiin alun perin tehtaissa ja nostettiin ja napsautettiin kiinni betoniytimeen yksi kerrallaan. Nykyään Nakagin Capsule Tower on osittain tyhjänä, mutta joitakin miniasuntoja vuokrataan Airbnb-asiakkaille.

2017#01 29 share

Kuva: Gettyimages/Andrew Watson

Kuva: Gettyimages/Mark Kolbe

Australialaisessa Coober Pedyn kaivoskaupungissa asukkaat ovat kyllästyneet paahtavaan helteeseen ja myrskyihin. Kaikki tapahtuu maan alla, myös biljardinpeluu.

Eivät voisi. Ihmisten merkittävin ominaisuus – ja luultavasti myös suurin ongelma – on tarve olla yhdessä. Ihmiset kerääntyvät aina asumaan kaupunkeihin, koska siellä on eniten elämää.

Siellä on töitä. Siellä ihminen voi luoda oman identiteetin vertaamalla itseään muihin.

Kuten israelilainen historiantutkija ja menestyskirjailija Yuval Noah Harari kuvaa uusimmassa teoksessaan Homo Deus. A Brief History of Tomorrow, ihmisaivot eivät ole muuttuneet satoihin tuhansiin vuosiin, mutta meistä on tullut erittäin taitavia toimimaan tuhansien ja taas tuhansien ihmisten muodostamissa yhteisöissä ja hyödyntämään niitä. Me viihdymme joukossa. ”Ihmiskunta dominoi planeettaa täydellisesti, ei siksi, että olisimme viisaampia tai käyttäisimme käsiämme paremmin kuin simpanssit vaan siksi, että olemme joustavia ja pystymme yhteistyöhön suurina ryhminä”, hän kirjoittaa.

Tämän vuoksi taivaita kohti kaartuvia pilvenpiirtäjiä rakentavat ihmiset, eivät simpanssit.

Simpansseille on tärkeää vain oman perheen ja lähimpien ystävien läheisyys. Ihmiset liikkuvat tottuneesti tuhansien vieraiden ihmisten joukossa.

Saasteita ja pulaa tilasta?

Kaivaudu maan alle

Innovatiiviset asunnot, niiden suunnittelu ja ­toteuttaminen, on luku sinänsä. Toinen juttu on, kuinka paljon rakentaminen saastuttaa.

Uusien asuntojen tarve on laukaissut ilmasto-

katastrofin – esimerkiksi betonin tuotannosta ja käyttämisestä aiheutuvien CO2-päästöjen osuus maailman kokonaispäästöistä on valtava.

Kaikkien asiantuntijoiden, arkkitehtien, kaupunkisuunnittelijoiden ja insinöörien viesti Sharen lukijoille on selkeä: kestävä kehitys ei ole vain hyvä idea, vaan ehdoton edellytys sille, että saamme asua maapalloa vielä vähän kauemmin. Äärimmäisessä tilanteessa saatamme joutua käyttämään keinoja, jotka tuntuvat monista tällä hetkellä hyvin rajuilta. Kuten rakentaminen alaspäin, ylöspäin rakentamisen sijaan.

Michael Goodsite ei epäile hetkeäkään, etteikö maan alle rakennetuista asunnoista tulisi yksi ratkaisu tilanpuutteeseen ja saastumiseen. ”Minun ajatukseni on hyödyntää paremmin tiloja, jotka on jo tehty maan alle, kuten kaivoksia, kellareita, metrotunneleita ja vastaavia. Jos ihminen on valmis asuttamaan muita planeettoja, luulisi maanalaisten asuntojenkin onnistuvan”, sanoo Goodsite.

Michael Goodsite on sitä mieltä, että ihmisen tarvitsema valo, raitis ilma ja tila ovat helposti järjestettävissä. Lisäksi kaivannot vapauttavat energiaa, ja lopuksi eräs hyvin tärkeä asia: maan alla ihmiset ovat suojassa luonnonkatastrofeilta.

Juuri luonnon tuhoisat voimat ovat tekijä, joilta Coober Pedyn pienessä kaivoskaupungissa Adelaiden pohjoispuolella Australiassa joudutaan suojautumaan.

Michael Goodsite ottaa esille tämän esimerkin,

share 30 2017#01

Mich ae l G o o dsite , profe ssori

Kuvat: Bunker Arquitectura

koska se todistaa, että asuminen maan alla voi olla paras ja myös mukava vaihtoehto.

Kylän asukkaat ovat työskennelleet opaalikaivoksissa sukupolvien ajan, mutta suuren osan vuodesta paahtavan helteen vuoksi 80 prosenttia kylän asukkaista on muuttanut maan alle luoliin, joissa on viileämpää ja joissa elämä sujuu yhtä hyvin kuin maan päällä. Sinne on rakennettu jopa kirkko, jossa mahtuu pitämään suuria jumalanpalveluksia.

Toinen esimerkki on ylikansoitettu suurkaupunki Mexico City. Eräs arkkitehtitoimisto on esittänyt siellä BBC:n mukaan ajatuksen ”maanpiirtäjästä”, 5 000 hengen kerrostalosta, joka kaivautuu väärinpäin käännetyn pyramidin kaltaisena 300 metrin syvyyteen maan alle. Valoa saadaan alakerroksiin maanpinnan korkeudella olevasta lasirakenteesta kuituoptiikan välityksellä.

share

Jos ihminen on valmis asuttamaan muita planeettoja, luulisi maanalaisten asuntojenkin rakentamisen onnistuvan.

Tulevaisuuden preeria meren pohjalla

31 2017#01

Mexico Cityssä taistellaan epätoivoisesti tilasta, varsinkin keskustassa, jonka historialliset rakennukset halutaan säilyttää. Tämä on synnyttänyt mielikuvituksellisen ehdotuksen 65-kerroksisen ”maanpiirtäjän” rakentamiseksi kaupungin keskusaukion alle.

Rakennus on pyramidin mallinen, ja sen kärki osoittaa alaspäin.

Ihmisen kekseliäisyys ja kyky löytää uusia ratkaisuja tulee hyvin esille erilaisissa tavoissamme asua ja sisustaa. Se näkyy pienemmässä mittakaavassa Coober Pedyssä ja todella mittavana japanilaisen insinööritoimiston Shimizun ehdotuksessa rakentaa 5 000 ihmisen kaupunki merenpinnan alapuolelle.

Shimizun asiantuntijat ovat suunnitelleet vedenalaisen kaupungin, joka vastaa maailmanlaajuiseen ongelmaan merenpinnan noususta rannikoilla. Kaupungin nimi on Ocean Spiral, ja se on malliltaan kuin suuri korkkiruuvi, joka painuu 75 kerroksen verran veden alle. Ylimmäisenä on avaruusalusmainen kupoli, joka sisältää muun muassa asuntoja, toimistoja, myymälöitä ja teatterin. Ajatus on, että koko rakenne on energian ja talousveden suhteen omavarainen.

Ylemmän osan kupoli on luonnollisesti vesitiivis ja suojattu luonnonkatastrofeilta, kuten maanjäristyksiltä, jotka ovat Japanissa suuri ongelma.

Insinööritoimiston suunnittelijat ovat lisäksi kehittäneet yhdessä Tokyo Universityn kanssa nerokkaan energiaratkaisun: kaupunki lämmitetään energialla, jota syntyy kun meren pohjakerroksista pumpattava kylmä vesi kohtaa lämpimämmän pintakerroksen. Samassa yhteydessä merivesi käsitellään juomakelpoiseksi, ja järjestelmään kuuluu myös suuria altaita kalankasvatusta ja kasvien viljelyä varten.

Yksi suurimmista haasteista on kuitenkin itse rakennusmateriaali, joka ei saa olla betonia – mutta siihenkin on tulossa ratkaisu: japanilaiset ovat suunnittelemassa jättimäistä 3D-tulostinta, joka voisi suoriutua tehtävästä. Mikäli se onnistuu, Shimizu Corporation arvioi vedenalaisen kaupungin rakentamisen olevan mahdollista noin 26 miljardilla dollarilla.

Tilanpuute ja saastuminen ovat luoneet rakentamiseen uuden käsitteen, vertikaalinen maisema, joka korvaa pilvenpiirtäjien karuuden ja tuottaa happea suurkaupunkilaisille.

Itä-Kiinassa sijaitsevassa Nanjingin kaupungissa on ”vain” noin kahdeksan miljoonaa asukasta. Kiinan mittakaavassa se on keskisuuri kaupunki provinssissa. Se sijaitsee Jangtse-joen varrella ja on suunniteltu yhdeksi vuosituhannen tärkeimmistä taloudellisista moottoreista. Se on pahoin saastunut ja betonitorneista koottu.

Italialainen arkkitehti Stefano Boeri on itse kotoisin teollisuuskaupungista, Milanosta, ja hän suunnittelee suuren metsän istuttamista Nanjingin klaustrofobisimpiin kortteleihin. Kuinka sen toteuttamiseen voi mitenkään olla tilaa? Vastaus sijaitsee sadan metrin korkeudessa.

Boeri Studion metsät ovat vertikaalisia. Asuinja yritystornitalojen seiniä peittämään istutetaan tuhansittain puita ja riippuvia kasveja. Koristeellisuuden lisäksi vertikaalisilla puistoilla on toinenkin tehtävä: Ne suodattavat savusumun kyllästämää ilmaa ja tuottavat siihen happea.

Projektissa ei ole kyse hippien urban farming -unelmasta. Stefano Boeri on yksi monista kaupunkisuunnittelijoista, jotka näkevät vertikaaliset metsät suurkaupunkien keuhkoina, kuin välttämättömänä ja kauniina elinsiirtona.

Kuva: Stefano Boeri Architetti

2017#01 32 share

Milj o o n akaup un ki en ver tika a l i s et met s ä t

Vihreitä pilvenpiirtäjiä kaikkialle maailmaan

Milanossa on jo useita asuinkerrostaloja, joiden seinillä kasvaa kasveja jopa 100 metrin korkeudessa tuottaen asukkaille uudenlaisen kokemuksen elävästä ympäristöstä. Pelkistetyn pilvenpiirtäjärakenteen yhdistäminen elävään vihreyteen parantaa asukkaiden elämänlaatua ja puhdistaa ilmasta hiilidioksidia.

Vihreät pilvenpiirtäjät ovat nousseet kansainväliseksi trendiksi, joka tulee leviämään lähivuosien aikana. Niin kylissä, sosiaalisissa yhteisössä kuin puistoissakin on pakko alkaa ajatella ylöspäin vaakasuorien pintojen sijaan.

Tanskalais-ruotsalainen arkkitehti C.F. Møller on piirtänyt Antwerpenin Nieuw Zuid -alueelle Schelde-joen varrelle 24-kerroksisen asuintalon, joka haastaa perinteisen kerrostalokonseptin.

Se on suunniteltu kuin pystyyn nostetuksi kyläksi, jossa asukkaat eivät elä eristyksissä tuntematta naapureitaan vaan he nauttivat yhteisöelämästä, johon kuuluvat yhteiset oleskelutilat, talvipuutarhat ja henkeä salpaavan kaunis maisema-arkkitehtuuri – korkealla maanpinnan yläpuolella.

Lehden kannessa ja tässä tietokoneella luodussa kuvassa olemme Nanjingissa, joka on yksi Kiinan saastuneimmista suurkaupungeista. Nyt kaupungissa otetaan käyttöön uusia rakennustapoja, jotta asukkaat voivat hengittää.

Suunnitelmiin kuuluu muun muassa projekti, jossa kaupungin keskustaa tehdään kauniimmaksi ja puhtaammaksi rakentamalla sinne vihreä pilvenpiirtäjä.

Kuva: Stefano Boeri Architetti

V i h e r p e u ka l o t

Lentävät puutarhurit Milano

Italialainen arkkitehti Stefano Boeri on erikoistunut vertikaalisiin metsiin. Hän suunnittelee kerrostaloja, joiden seinillä kasvaa puita ja kasveja. Hänen kotikaupungissaan Milanossa on toteutettu jo useita projekteja, ja vaikka puut ja pensaat ovat vasta kasvamassa suuriksi, metsän kehityksen voi jo hahmottaa. ”Bosco Verticalea”, vertikaalista metsää, hoitaa joukko lentäviä puutarhureita. He ovat ammattikiipeilijöitä ja botanisteja, jotka kiinnittävät 300 metriä pitkän köytensä pilvenpiirtäjän katolle ja siirtyvät parvekkeelta toiselle hoitamaan ja leikkaamaan kasveja.

Näistä rohkeista puutarhureista on kuvattu myös palkittu lyhytelokuva.

2017#01 33

share

Mikroasuminen on jo nyt osa ihmisten elämää monessa maailman suurkaupungissa, ja sen merkitys kasvaa tulevien 15 vuoden aikana. Ikea on tutkinut paljon tätä ilmiötä.

Miniasuntojen kalustaminen ja elämisen järjestäminen erittäin rajallisessa kodissa on vastausten etsimistä seuraavan kaltaisiin kysymyksiin: Kuinka 10 neliömetrin huoneeseen saa ahdettua keittiön? Missä ihmiset nukkuvat, kun lattia-alan vie ruokapöytä ja tuolit? Tiivistetty asuminen ei ole vain taloudellisesti ahtaalla olevien perheiden todellisuutta. Myös keskiluokka maailman kaikissa suurkaupungeissa on saanut kokea, että neliömetrit vain häviävät jalkojen alta.

Lähes raamatullisia levikkimääriä sivuavan Ikean kuvasto tarjoaa vastauksen näihin kysymyksiin – joka vuosi. 80 prosenttia yrityksen asiakkaista asuu suurkaupungeissa jo nyt, ja luku kasvaa. Samalla yhä useampien on asuttava entistä pienemmissä tiloissa. Ikealla on laaja kokemus Aasian markkinoista, jossa kuluttajat ovat asuneet mikroasunnoissa jo vuosikymmeniä.

Sesongin uutuustuotteiden valmistamista edeltää perusteellinen ja hyvin käytännönläheinen tutkimus. Ikean suunnittelutiimi tekee yksinkertaisesti kotikäyntejä ihmisten luokse Tokiossa, Kööpenhaminassa, Mexico Cityssä ja muissa metropoleissa. ”Me tutkimme ja keräämme konkreettista tietoa elämästä ihmisten kodeissa. Kotielämä on parhaillaan muuttumassa kaikkialla maailmassa, sillä kaupungistuminen on nyt todella käynnissä. 80 prosenttia Ikean asiakkaista asuu kaupungeissa”, sanoo Lontoossa sijaitsevan Ikea Range & Designin ruotsalainen luova johtaja Viveca Olsson. ”Tulevaisuus on urbaani, ja pääosa kaupunkilaisista tulee asumaan pienissä asunnoissa.”

Opiskelijoiden konttiasunnot yleistyvät kaikkialla maailmassa. Idea on kierrättää esimerkiksi Mærskin käytöstä poistettuja merikontteja, jotka viedään kaupunkien joutoalueille, ja näin kymmenet tuhannet opiskelijat saavat kodin. Nämä opiskelijaasunnot ovat Bjarke Ingels Groupin käsialaa ja ne ovat nimeltään Urban Riggers.

Viveca Olsson kertoo Ikean suunnittelijoiden työstävän tällä hetkellä muun muassa trendiä nimeltä ”vaihtuva sisustus”. Se tarkoittaa, että huoneiden perinteiset funktiot katoavat ja keittiö voi muuttua makuuhuoneeksi, makuuhuone ruokailutilaksi ja niin edelleen.

Ikean kotisivustolla on esimerkki, jossa kuusi nuorta asuu yhdessä 40 neliön asunnossa. Räjähdysherkkä tilanne, ajattelee moni, mutta Ikean tutkijat ovat käyneet näissä oloissa elävien opiskelijoiden luona ja näyttävät, että se onnistuu kerrossänkyjen, verhojen, tikkaiden ja muiden tarvikkeiden avulla. Huonekalut ovat kokoontaittuvia, pinottavia ja rullattavia.

Ikean luovan johtajan mukaan asiakkaat ovat heränneet myös kestävän kehityksen ajatteluun, joten suunnittelijoiden tehtävä ei todellakaan ole helppo. Perheet, joiden historia on kylissä tai suurissa asunnoissa, joutuvat ahtautumaan paljon pienempiin tiloihin ilman, että kyse olisi elintason romahtamisesta. ”Tutkimme esimerkiksi ajatusta tietoisesta tavaroiden ja tilan karsimisesta ja sitä, mitä se tarkoittaa kuluttajalle käytännössä vuorokauden eri aikoina”, Viveca Olsson kertoo.

Pienten kotien sisustamisessa tärkeintä on helppous, kestävä kehitys, joustavuus ja ennen kaikkea keidasmainen rauha suurkaupungin monien paineiden keskellä. Tunnollinen ja tiedostava ihminen asuu omassa pienessä lokerossaan. Tällaista asennetta meiltä siis vaaditaan tulevaisuudessa. Meidän on luotava uudelleen asumisen standardit.

Kuva: Urban Rigger

2017#01 34 share

Miten minikoti sisustetaan?

Kuva: Gettyimages/Nigel Waldron

Oopperatalo Oslonvuonon rannalla yhdistää korkeakulttuurin ja kansanomaisuuden korttelin elämänlaadun kannalta tärkeällä tavalla.

Ohikulkijat pääsevät rakennuksen katolle vapaasti nauttimaan veden yli avautuvasta maisemasta. Oopperatalon on suunnitellut Snøhetta.

Po h j o l a n s a ta m a ko r t te l i t h e rä ä vä t h e n k i i n Neljän pohjoismaisen pääkaupungin asukasluvut kasvavat, ja asukkaiden arkeen tarvitaan uusia maa-alueita.

Tämän vuoksi vanhoja satama-alueita muutetaan nyt teollisuuskäytöstä moderneiksi asuinalueiksi, ja sen myötä esiin nousee uusia arvoja.

Kaupunki meren, salmen, lahden, vuonon, järven tai joen rannalla on aina ollut ihmisten erityisen mielenkiinnon kohteena. Alkaen varhaisista esi-isistämme, jotka seilasivat koverretuilla puunrungoilla Euraasian mantereelta Uuteen-Guineaan kuin ihmeen kautta. Aina nykypäivän ihmiseen asti, joka nauttii auringosta maailman metropoleissa jalkojaan satamalaiturin reunan yli heilutellen.

Pohjolan neljä pääkaupunkia: Oslo, Tukholma, Helsinki ja Kööpenhamina, eivät olisi sitä, mitä ovat, ilman yhteyttä mereen. Merenkulku, menestys ja vapaus ovat sanoja, jotka kuuluvat perinteisesti yhteen.

Nykyisin ryhmään kuuluu myös identiteetti.

Sillä kuten kansainvälisesti tunnetun norjalaisen arkkitehti- ja suunnittelutoimiston Snøhettan perustaja Kjetil Trædal Thorsen sanoo: ”Oslonvuono on joka puolelta maan ympäröivä järvi, ja asukkaiden koko identiteetti perustuu mahdollisuuteen nähdä ikkunasta, kun laivat lähtevät maailmalle.”

Hän tarkoittaa, että meren ja sillä matkaavien laivojen näkeminen saa ihmiset tuntemaan yhteyden muuhun maailmaan, kokemaan olevansa osa suurta kokonaisuutta. Se auttaa sulautumaan globalisoituneeseen ja pirstaloituneeseen informaatioyhteiskuntaan. Zen vuonna 2017.

2017#01 35 share

Kuva: Arbeiderbevegelsens arkiv og bibliotek/Arbeiderbladet

Ennen pohjoisen satamat olivat työpaikkoja, raskaan teollisuuden ja kansainvälisen laivaliikenteen tyyssijoja. Kuvassa lastataan autoja keväällä 1957.

Vuonna 1887 elämä Oslon ja muiden suurkaupunkien satama-alueilla oli tuskin kuitenkaan kovin meditatiivista. Teollistuminen oli täydessä vauhdissa ja työväestön elämä oli satamissa lähinnä epävarmaa kamppailua olemassaolosta.

50 projektia eri puolilla maailmaa New Yorkista Saudi-Arabiaan.

Oslonvuonon rannalla kohoaa yksi yrityksen huippusuorituksista, Oslon Oopperatalo. Miksi se kiinnostaa alueelle muuttavia ihmisiä? Sen vuoksi, että tämä palkittu rakennus on enemmän kun kulttuurielämän tuotemerkki – se on esimerkki uudesta rakentamisen trendistä, social patchworkista, joka kiinnostaa rakennussuunnittelijoita erityisesti Suomessa ja Ruotsissa.

Oopperatalon katolle voi mennä kuka tahansa, ja siten hienous menettää dramatiikkansa.

Nykyaikaisen kaupunkisuunnittelun olennainen ajatus on sekoittaa väestöä tulevaisuuden satamakortteleissa enemmän niin, ettei alueista tule elitistisiä ja kylmiä. ”Kaikilla ihmisillä pitää olla mahdollisuus asua ja toimia näillä alueilla, niin opettajien kuin yrittäjienkin. Pyrimme murtamaan aikojen kuluessa rakentuneet kaavamaisuudet ja erot”, sanoo Kjetil Trædal Thorsen.

Oslon Oopperatalo on rakennettu kaikille – ei vain eliitille

Öljyn, viljan, kalan ja muiden tuotteiden viennillä saavutetulla taloudellisella vaurastumisella oli omat yhteiskunnalliset vaikutuksensa. Toiset rikastuivat, toisten sosiaalinen status painui entistä alemmaksi. Tämä näkyi erityisesti lahtimaisella alueella sijaitsevissa satamissa, kuten Oslossa ja Helsingissä, joissa rikkaiden huvilat sijaitsivat toisella rannalla ja työläisten asumukset toisella.

Mutta takaisin arkkitehti- ja suunnittelutoimisto Snøhettaan, jolla on parhaillaan käynnissä

Oslonvuonon kelluva kaupunginosa

Kuva: Sweco

Norjan rannikkoalueet ovat vaarassa jäädä veden alle, kun meriveden pinta nousee tulevien vuosien aikana.

Tämän vuoksi tarvitaan ideoita, jotka muuttavat kokonaan käsityksemme asumisesta. Konsulttitoimisto Swecon mastersuunnitelma on yksi villeimmistä ehdotuksista: Vuoteen 2070 mennessä Oslonvuonon neljällä saarella asuisi 180 000 oslolaista. Projekti perustuu kokemuksiin öljynporauslautoista ja risteilyaluksista.

Oslonvuonon asuinrakentamiselle on villejä suunnitelmia. Tai pikemminkin Oslonvuonossa rakentamiselle. Useat johtavat insinööritoimistot ovat esittäneet suunnitelmia kelluvien asuntojen rakentamiseksi veden keskelle.

Ideat pohjautuvat väestömäärän kasvamiseen ja siitä aiheutuvaan tilanpuutteeseen, mutta myös ilmastonmuutokseen, joka tulee vaikuttamaan merenrantojen asuttamiseen seuraavien satojen

share 36 2017#01

Kuva: Scanpix/Kontraframe

share

Pyrimme murtamaan aikojen kuluessa rakentuneet kaavamaisuudet ja erot.

Kuva: Peter Sørensen

Kjet i l Træ dal Thorsen, arkkitehti

Kööpenhaminan rajut kasvukivut

Kööpenhaminan Nordhavnin kahteen sementtisiiloon on rakennettu seitsemän kerrosta, jotka ”leijuvat” 24 metrin korkeudessa ja kätkevät sisäänsä rakennuksen toimistot. Moderni toimistomaailma on muuttanut entisaikojen teollisuusilmapiiriin.

Zeniä Tukholmaan

Tukholman sataman Norra Djurgårdsstaden on eräs mielenkiintoisimmista esimerkeistä kaupungin kehittämiseen sovellettavasta mixed use -käsitteestä. Se sekoittaa myymälät, asunnot, kulttuuri-instituutiot ja vanhan sataman muistot uudenlaiseksi kokoonpanoksi.

2017#01

Jos Kööpenhamina olisi murrosikäinen nuori, se heräisi joka yö koviin kipuihin kasvavissa nivelissä. Kaupungin väestökasvu on viime vuosina ollut niin suurta, että siitä puhutaan jo suurimpana ”kansainvaelluksena” sitten teollistumisen.

Kaupungin asukasluku on noussut muutamassa vuodessa 50 000 hengellä. Vuoteen 2025 mennessä 100 000 uutta kööpenhaminalaista tarvitsee tilaa – ja 2,5 miljoonaa asuinneliötä.

Nordhavn on yksi niistä alueista, joiden tulee tarjota asunto 40 000 asukkaalle ja yhtä paljon

vuokratilaa yrityksille. Saneerauskohde on Pohjoismaiden suurin ja erittäin kunnianhimoinen hanke sekä ympäristön että kaupungin kehityksen kannalta. Projekti on täydessä vauhdissa, joten rantajunalla töihinsä matkaavat esikaupunkilaiset voivat seurata sen edistymistä päivittäin.

Nordhavnissa on myös Tanskan kallein asunto, joka sijaitsee uudistetun siilon, The Silon, huipulla. Asunnossa on 388 neliömetriä karua teollisuusarkkitehtuuria, neljä parveketta ja katedraalimainen kattokorkeus. Hinta-arvio on 4,3 miljoonaa euroa. Kiinteistössä on aulahenkilökuntaa, oma kuntosali ja merinäköala useaan suuntaan. Se on toisin sanoen pohjoismainen vastine rikkaiden kansoittamille newyorkilaiskiinteistöille.

The Silo ei kuitenkaan ole Nordhavn-projektille tyypillinen rakennus – alueenhan on tarkoitus tarjota asunto lukuisille melko tavallisille ihmisille. Tämän vuoksi kehitysyhtiö By og Havn etsii jatkuvasti vuokralaisia katutason tilojen varaamiseksi myymälöiden, kahviloiden ja vastaavien yritysten vuokrakäyttöön. Århusgadekvarteret-kortteliin tulee esimerkiksi useita supermarketteja, erikoisliikkeitä ja kahviloita.

37

vuosien aikana: Merenpinnan yleinen nousu voi jättää veden alle maa-alueita ja kokonaisia kaupunginosia jo 50 vuoden kuluessa.

Konsulttiyritys Swecon mastersuunnitelma ”Kaupunki vuonossa” perustuu Silicon Valleyssa toimivan Seasteading-yrityksen ajatuksiin öljynporauslauttojen ja risteilyalusten kaltaisista kelluvista kaupungeista.

Swecon ehdotuksessa neljä Oslonvuonoon rakennettavaa saarta tarjoaa asuintilat 180 000 asukkaalle vuoteen 2070 mennessä. Kuljetukset hoidetaan saarille ilmaradan avulla ja "saarelaiset" matkustavat mantereelle vuonon alla kulkevalla metrolla.

Norjan ympäristöviranomainen on YK:n kanssa samoilla linjoilla ja arvioi, että merenpinta voi nousta rannikkoalueilla jopa metrin ennen vuosituhannen vaihdetta. Näin olleen kelluvat kaupungit voivat hyvinkin olla todellinen vaihtoehto satamarakentamiselle.

share 38 2017#01

Entisaikaan helsinkiläiset kävivät retkillä Töölönlahden rannoilla.

Nyt alue kärsii teollistumisen aiheuttamasta saastumiseta, mutta uudet suunnitelmat ja ympäristöponnistukset luovat toivoa kauniimmasta ja eläväisemmästä tulevaisuudesta.

Valmistuttuaan alue tarjonnee aivan uudenlaisen ympäristön tiiviiseen elämiseen toisten ihmisten kanssa. Sen ansiosta Tukholma voi kasvaa hyvällä omallatunnolla.

Norra Djurgårdsstadenia on sanottu ympäristö­ profilointialueeksi, jossa on käynnissä koko ajan 20 erilaista tutkimushanketta kestävän kehityksen edistämiseksi ja fossiilisista polttoaineista luopumiseksi kokonaan vuoteen 2030 mennessä.

Tanskalaisen suunnittelutoimiston C.F. Møllerin Tukholman toimisto vastaa ”Zen-talojen” rakentamisesta Norra Djurgårdsstadeniin. Hankkeen 18 taloa sijaitsevat vanhojen teollisuuskortteleiden, luonnonsuojelualueen ja Husarvikenin lahden leikkauspisteessä.

Rakentamisessa on painotettu laadukkaita ja betonia kestävämpiä materiaaleja, kuten tiiltä, ja talojen katot tulevat peittymään villillä saaristokasvillisuudella. Elävät tuoksuköynnöskuusamat ja muut kasvit huolehtivat sadeveden poistamisesta ja vähentävät ilman hiilidioksidipitoisuutta.

Zen-talojen naapurissa on myös vanha lasitehdas, ja kun tällaiset vanhat teollisuusrakennukset muutetaan muissa satamakaupungeissa, esimerkiksi Kööpenhaminassa, kalliiksi asunnoiksi, ruotsalaiset ovat päättäneet tehdä paljon nähneestä tehtaastaan kulttuuri-instituution.

Se on jälleen esimerkki Tukholman noudattamasta mixed use -periaatteesta. Jotta uudet korttelit palvelisivat muitakin kuin varakkaita asukkaita, alue on saatava kaikkia kiinnostavaksi. Heidän on haluttava tulla ostoksille ja käymään teatterissa.

Töölönlahden pelastussuunnitelma

Kuva: Cobe Kuva: SLS arkiv/Gustav Sandberg

Helsingin satama-alue on niitä paradokseja, joita teollistuminen on tuonut mukanaan: hyvinvoinnin vanavedessä päädyttiin sosiaaliseen eriarvoisuuteen ja ympäristönäkökulman täydelliseen laiminlyömiseen. Kaupungin on ollut vaikea löytää ratkaisuja, jotka parantaisivat lahden yhtenäisyyttä ja identiteettiä.

Helsinkiläiset rakensivat kaupunkinsa aikojen kuluessa kalastajakylästä suurkaupungiksi, pitkälti pitääkseen eri viholliset käsivarrenmitan päässä.

Helsingin keskustaa jakaa Töölönlahti, jossa kävi vielä 1800-luvulla purjelaivoja eri puolilta maailmaa.

Kansainvälinen meriliikenne toi kaupunkiin paljon rikkautta, mutta sen seurauksena mereen saatiin vuosisadan kuluessa muutakin, nimittäin saasteita.

Tuon aikaisissa valokuvissa kaupunkilaiset näyttävät palelevan aina, olipa sitten kyse hienoista rouvista kävelyllä tai kaiken nähneistä satamatyöläisistä. Helsinki oli henkisesti ja ilmastonkin puolesta kylmä paikka.

Muuta yhteistä Helsingin asukkailla ei sata vuotta sitten ollutkaan kuin kylmä ja pitkä pohjoinen talvi.

Hyväosaiset asuivat huviloissaan lahden toisella puolella, työläiset piilotettiin likaisiin vuokrakasarmeihin kauaksi herrasväestä.

Nykypäivänä nämä sosiaaliset erot ovat enemmän tai vähemmän kadonneet. Nyt rakennetaan siltoja, myös henkisiä, ja Töölönlahtea ollaan puhdistamassa.

Suomalainen Lundén Architecture ja tanskalainen Cobe työstävät yhdessä suurta pelastussuunnitelmaa Töölönlahdelle.

Helsinki on myöhässä Töölönlahden elvytyssuunnitelmineen muihin pohjoismaisiin satamakaupunkeihin verrattuna, koska kaupunginhallitus on taittanut muutoksista peistä jo vuosikymmeniä. Nyt onkin korkea aika tehdä jotakin, sillä alue on vaarassa nääntyä lopullisesti.

Tällä hetkellä lahtea ympäröivät korkeakulttuuriset monumentit ja alue tarvitsee arkkitehtien mielestä päiviinsä enemmän elämää. He haluaisivat muun muassa lisätä alueen yhtenäisyyttä puusilloilla, jotka kirjaimellisestikin tekisivät pääkaupungista yhtenäisemmän.

Nordea Oivalluksia KO K E M U S , PA LV E L U T J A U U T U U D E T

Luolamies sijoitus­ markkinoilla Professori Markku Kaustia kertoo, miksi esi-isiemme vaistot eivät auta pörssissä. ↳

SI V U T

4 0–42

S.4 3

S.4 4

S.50

Digipalvelut

Suomi 100

Kolumni

Paperinen tunnuslukukortti jää pian historiaan

Nordea opettaa taloutta koululaisille Yrityskylässä

USA:n sijoitusmarkkinoilla on mahdollisuuksia

2017#01 40 share

Asiantuntijan vinkit

Luolamies on huono sijoittaja Esivanhempiemme geenit vaikuttavat paljon käyttäytymiseemme, mikä aiheuttaa ristiriitaisia tunteita sijoitusmarkkinoilla. Miten päästä yli tappiota tuottavista selviytymisvaistoista?

TEKSTI KUVAT

MINNA FABIAN

KIIS T A L A BJÖR K

Sijoitusneuvo, joka varoittaa laittamasta kaikkia munia samaan koriin, on ristiriidassa ihmisen selviytymisvaiston kanssa, rahoituksen professori Markku Kaustia sanoo.

N

ykyihmisessä on vielä luolamiehen geenejä, jotka säätelevät tapaamme oppia ja reagoida eri tilanteisiin.

Miten esi-isien selviytymisvaistot sopivat moderniin elämään ja erityisesti sijoittamiseen?

Noin 300 000 vuotta sitten Euroopassa eläneet neandertalinihmiset olivat empaattisia ja yhteistyökykyisiä. He metsästivät ruokansa, käyttivät tulta ja valmistivat aseita, työkaluja, koruja sekä nahkavaatteita. He asuivat majoissa ja talvisin luolissa. Kylmä ilmasto, ruoansaanti ja petoeläimet koulivat heidän selviytymistaitojaan.

Näitä samoja taitoja käytämme vaistonvaraisesti edelleen. Nykyään selviytyminen riippuu rahantekotaidoista. Eloonjäämiskamppailu on siirtynyt metsistä sijoitusmarkkinoille. Nopeimmat, rohkeimmat ja onnekkaimmat selviävät – tai he, joilla on tarvittavaa tietoa tai pääomaa.

Luolaihminen harkitsi siirtonsa tarkkaan, sillä kuolemanvaara oli koko ajan läsnä. ”Luolamiesten ja homo sapiensin aikaan riskinottotilanteissa oli usein mukana erittäin huonoja, jopa fataaleja vaihtoehtoja. Tämä suhtautuminen riskeihin elää meissä edelleen, ja siksi olemme korostetun varovaisia”, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Markku Kaustia sanoo.

Sijoituskäyttäytymistä on tutkittu paljon ja on havaittu, että sen leimallisin piirre, varovaisuus, on samanlaista kaikkialla Yhdysvalloista Eurooppaan ja Kiinaan. ”Suhtaudumme pieniinkin riskeihin turhan vakavasti. Sijoittamisessa riskit ovat sitä paitsi usein kannattavia, eivät elämän ja kuoleman kysymyksiä”, Kaustia sanoo.

Ihmislajin säilymiseen on vaikuttanut uusien taitojen ja kokemuksista oppimisen kyky. Jos esiisämme maistoi tuntematonta sienilajia eikä tullut kipeäksi tai kuollut, kokemus antoi uutta tietoa.

Tällainen käytännönläheinen oppimistapa painotti tuloksia. Monessa elämäntilanteessa se on edelleen hyödyllinen, mutta ei sijoittamisessa, koska siihen liittyy niin paljon satunnaisuutta. Jos rahastosijoitus osoittautuu kannattamattomaksi, niin kokemusta ei voi siirtää koskemaan kaikkia rahastoja. ”Sijoittamisessa ei voi myöskään matkia toisen menestystä. Se olisi sama kuin täyttäisi saman lottorivin kuin miljoonavoittaja ja luulisi, että samoilla numeroilla voi itsekin rikastua”, Kaustia kuvailee.

2017#01 41 share

2017#01 42 share

Asiantuntijan vinkit

Nordean varallisuushoitotiimin johtaja Mats Hansson rohkaisee ennakkoluulottomuuteen.

Nordean Varallisuudenhoidon Asset Allocation -tiimin johtaja Mats Hansson on samaa mieltä Kaustian kanssa luolamiesvaistojen sopivuudesta sijoittamiseen. Ennen siirtymistään pankkimaailmaan seitsemän vuotta sitten Hansson toimi 12 vuotta Hankenin rahoituksen professorina. ”Ihmisillä on taipumus pyrkiä helppoihin ratkaisuihin.

Tämä näkyy sijoituskäyttäytymisessä. Emme halua omaksua uutta tietoa, koska se on rasittavaa. Se saattaisi myös kumota vanhat uskomukset ja paljastaa, että on tehnyt vääriä valintoja”, Hansson sanoo.

Hän rohkaisee olemaan avoimempi ja kuuntelemaan ammattilaisia objektiivisesti.

Yhteistyö oli luolamiesaikaankin tae tuottoisille metsästysreissuille, ja oli tärkeää uskaltautua myös uusille, tuntemattomille alueille. Suomalaiset eivät esimerkiksi mielellään sijoita Yhdysvaltojen markkinoille, koska markkina-alue ei ole meille tuttu ja se koetaan liian suurena. ”USA:han kannattaa tutustua omakohtaisesti, aluksi varovasti. Vasta kun on sijoittanut omaa rahaa, uusi markkina ja sen mahdollisuudet alkavat aidosti kiinnostaa”, Hansson sanoo.

Neanderilaisetkin tekivät välillä harppauksia, kun joku rohkea uskaltautui kaatamaan vaikkapa mammutin. Isoja kaatoja ei kuitenkaan voinut tehdä koko ajan, välillä sai tyytyä juoksemaan kiinni metsäkanoja.

Sijoittaminen on kuitenkin pitkäjänteistä toimintaa. Kun kursseja tarkastelee 10 tai 20 vuoden perspektiivillä, suuretkin rysäykset näkyvät vain pieninä hyppyinä. ”Ehkä ihminen ei ole vielä sisäistänyt sitä, kuinka pitkään elämme. Esi-isämme elivät vain noin 40-vuotiaaksi ja heille riitti, kunhan seuraa-

van talven ruokavarat oli turvattu. Nykyihminen ei malta antaa sijoitusten olla ja kypsyä vaan hakee hätäisiä voittoja”, Hansson sanoo.

Sijoitusmarkkinoilla riskejä voi hallita hajauttamalla. Se ei ole meidän lajillemme tyypillistä toimintaa ja siinä Kaustia näkee myös kaikuja menneisyydestä. Ennen ihminen kokosi saaliinsa yhteen ja kätki sen hyvin, jotta sitä oli helpompi vartioida. ”Meidän mentaalikapasiteetti on rajallinen ja luontaisesti emme halua laittaa munia useampaan koriin vaan yhteen koriin ja sitten sitä koria varjellaan niin hyvin kuin pystytään”, Kaustia kuvailee.

Tuntuu oudolta, että huolimatta tietomassasta, tiedostavuudesta ja halusta kehittyä, geenit ohjaavat käytöstämme edelleen, myös haitallisilla tavoilla. ”Luolamiesvaistoista on hyötyä, mutta ei sijoitusmarkkinoilla. Meidän vaistomme ovat kehittyneet vakaissa olosuhteissa, jossa sai keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Isot aivomme pystyvät vaikka mihin, mutta niiden huono puoli entisaikaan oli, että ne vievät paljon energiaa. Siksi ne käyvät koko ajan säästöliekillä”, Kaustia sanoo.

Nykyajan informaatiotulvasta ei ole juuri hyötyä, koska ihminen karttaa tapojensa, mukavuusalueensa ja uskomusten haastamista. Tähän henkiseen laiskuuteen uppoavat hyvin mediakohut, kuten Kauppalehden otsikko, joka huutaa: Varoitukset pörssikuplasta kiihtyvät – Juoskaa pakoon!

Joukkohysteria leviää netissä kuin metsäpalo. ”Median ajankohtaiset jutut ovat hyvä asia ja ne kiinnostavat ihmisiä. Mutta ihmiset antavat liian suuren painoarvon ohimeneville ilmiöille. Kun Donald Trump voitti presidentinvaalit, niin suurta romahdusta ei tapahtunutkaan vaan pörssi nousi kaikkien odotusten vastaisesti”, Hansson sanoo.

Teknologia kehittyy jättiharppauksin, mutta ihminen muuttuu hitaasti ja on vaistojensa armoilla vielä 2010-luvullakin. Olisiko syytä luovuttaa sijoituspäätökset tekoälylle? ”On tutkittu, että ihmiset tekevät systemaattisesti samoja sijoitusvirheitä. Nykyään on mahdollista luoda sellainen sijoitusrobotti, joka korjaa suurimman osan sijoitusvirheistä”, Kaustia sanoo.

Näillä vinkeillä pääset eroon luolamiestavoista sijoitusmarkkinoilla • Älä anna kokemukselle liian suurta painoarvoa. Menestyminen sijoittamisessa on kiinni monesta tekijästä, myös hyvästä onnesta.

• Hajauta sijoituksiasi. Älä toimi niin kuin esivanhempamme, jotka kätkivät ruokansa yhteen paikkaan.

• Kuuntele ammattilaisen neuvoja, myös niitä, jotka haastavat omia ajatuksiasi. Mutta älä yritä kopioida toisen menestysreseptiä, se ei toimi kuitenkaan.

• Älä suhtaudu riskeihin neuroottisesti. Jos et sijoita isolla velkarahalla, et joudu perikatoon, vaikka välillä tekisit tappiota, niiltä ei voi kukaan välttyä täysin.

• Luolamies eli hetkessä, mutta sijoitusmarkkinoilla tarvitaan hermoja ja pitkäjänteisyyttä.

Sijoittaminen on kestävyyslaji, jolle täytyy antaa aikaa eikä kytätä vain pikavoittoja.

Digipalvelut

TEKSTI

MINNA

KIISTALA

/

K U V A

Mobiilipankki on jo suositumpi kuin verkkopankki, ja sen tarjoamat palvelut helpottavat arkea monin tavoin. Tunnuslukusovellus ja sijoitussalkku älylaitteessa mahdollistavat osakekauppojen hoitamisen vaikkapa laiturin nokassa.

itseluodulla, nelinumeroisella PIN-koodilla.

Halutessaan mobiilipankissa voi käyttää tunnistautumisessa sormenjälkeä.

Paperinen tunnuslukukortti on vielä toistaiseksi käytössä. Jos älypuhelinta ei ole, voi tilata tunnuslukulaitteen. Pieni, lompakkoon mahtuva ja taskulaskimen näköinen laite arpoo tarvittavan tunnusluvun.

Mobiilipankin toiminnot ovat vähitellen ylittämässä monipuolisuudessaan verkkopankin tarjoamat palvelut.

Yksi käytetyimpiä mobiilipankin palveluita on saldon tarkistus.

Sen jälkeen kun mobiilipankki on ladattu älypuhelimeen, saldon tarkistaminen on erittäin vaivatonta. Asiakas voi valita sisäänkirjautumisen joko sormenjälkitunnistuksen, tunnuslukusovelluksen tai salasanan. Uloskirjautuminen mobiilipankista hoituu kätevästi puhelinta ravistamalla.

Nordea Private Bankingin digitaalisen konttorin johtaja Ville Saarinen käyttää sormenjälkitunnistinta, jolla voi tarkistaa saldon nopeasti vaikka kassajonossa.

2017#01

Tunnuslukusovellus nopeuttaa arkea Paperinen tunnuslukukortti on pikku hiljaa jäämässä historiaan. Sen korvaavalla Nordean tunnuslukusovelluksella on jo reilusti yli puoli miljoonaa tyytyväistä käyttäjää. Se helpottaa arkea, sillä samalla sovelluksella voi kirjautua mihin tahansa sähköistä tunnistautumista vaativaan palveluun ja vahvistaa turvallisesti esimerkiksi verkko-ostoksia.

Kun tunnuslukusovellus on ladattu puhelimeen, vahvistetaan toimeksiannot

L A H T I

43

Nordea Investor helpottaa osakekauppoja Älypuhelimenkin näytölle mukautuvan Nordea Investorin kautta sijoitussalkku kulkee povitaskussa ja käsilaukussa. Se kattaa kaikki mahdolliset sijoittajan tarvitsemat palvelut. Osakekaupat hoituvat helposti älypuhelimella jo siksikin, ettei moninkertaisia varmennuksia sekä yliviivattuja tunnuslukuja tarvita.

Investorin sisältöä voi muokata mieleisekseen, jolloin halutut toiminnot ovat heti saatavilla. Etenkin päiväkauppaa tekevän sijoittajan elämä on tietokoneeseen kahlehdittua. Investorin käyttäjän ei tarvitse seurata kursseja silmä kovana, sillä omaan salkkuun voi asentaa hälytyksiä seurattavien osakkeiden hintamuutoksista.

Investor tarjoaa myös webinaareja päivän polttavista talousaiheista sekä sijoittamisen perusteista. Brexit ja Yhdysvaltain presidentinvaalitulokset aiheuttivat juuri tapahduttuaan yleisöryntäyksen Investorin webinaareihin. Vajaan tunnin mittaisia asiantuntijoiden tietokatsauksia voi kuunnella silloin, kun itselle sopii. Niitä voi kuunnella myös suorana, jolloin voi halutessaan osallistua keskusteluun.

M A R I

share

Sijoitussalkku taskussa

2017#01 44 share

Nordea & Suomi 100

Leikkiä ja liikeelämää Hyvät taloustaidot ovat yhä tärkeämpiä tuleville sukupolville. Nordea on mukana Yrityskylä-verkostossa, joka opettaa leikin kautta kymmenille tuhansille koululaisille yhteiskunnan ja liike-elämän perusteita.

T E K S T I

M I N N A

K I I S T A L A

/

K U V A T

D O R A

D A L I L A

S

”

aisinko UPM:lle lainaa 500 euroa?” kysyy ”liiketoiminnanjohtaja” Topi Nordean tiskillä. ”Lupaatko maksaa takaisin?”

Nordean ”pankkitoimihenkilö” Ada kysyy. ”Eiks' se ole vähän niin kuin pakko?” Topi virnistää.

Espoossa Nokian kampuksella sijaitsevassa Yrityskylässä käy kuhina. Kuutisenkymmentä kuudesluokkalaista Hyvinkään Hämeenkadun koulusta ovat tulleet Espooseen päiväksi opettelemaan yhteiskunnan ja liike-elämän pyörittämistä.

Kuudensadan neliön tila on jaettu väliseinillä 20 yrityksen kesken. Mukana on luonnollisesti myös terveysasema ja kaupungintalo, jossa kaupunginjohtaja pitää miniyhteiskunnan lankoja käsissään.

Yrityskylä on suomalainen opetuskonsepti, joka on saanut maailmalla paljon huomiota ja kotimaisia sekä kansainvälisiä koulutusalan palkintoja.

Opetuskokonaisuus sisältää kymmenen tuntia opetusta koulussa ja yhden päivän Yrityskylässä.

Tarkoitus on opettaa roolileikin kautta kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille yhteiskunnan, talouden, työelämän ja yrittäjyyden perusteita.

Yrityskylä on palkittu maailman parhaana oppimisinnovaationa ja se toimii Suomessa kahdeksalla paikkakunnalla. Nordea on mukana Yrityskylässä kolmatta vuotta ja opettaa pankkimaailman perusteita vuosittain 45 000 koululaiselle. Myös muissa maissa on oltu kiinnostuneita uudenlaisesta talousopetuksesta, ja ensimmäinen Yrityskylä ulkomailla on jo suunnitteilla Tukholmaan.

Yrityskylä on yksi Nordean Suomi 100 -hankkeista. Pankki on sitoutunut edistämään nuorten talouslukutaitoa ja vähentämään nuorten syrjäytymistä yrityskylän ja vapaaehtoistyön kautta.

Nordean yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela on vaikuttunut siitä, miten innokkaasti lapset paneutuvat roolileikkiin. ”Yrityskylän pyörittäminen on leikkiä, mutta lapset ottavat sen tosissaan ja on huikeaa seurata, miten he eläytyvät rooleihinsa. Olen kuullut heidän sanovan, että tämä on paras koulupäivä ikinä”, Kuusela kuvailee.

Tunnelmia HelsinkiVantaan Yrityskylästä viime marraskuulta. Suomessa toimii kahdeksan Yrityskylää, joissa vierailee vuosittain 40 000 koululaista.

Verot tulevat yllätyksenä

Lapset avaavat ensimmäiseksi tilin Nordean leikkikonttorissa ja saavat pankkikortin. He seuraavat tableteilta saamiaan ohjeita ja suorittavat päivän aikana myyntiä, markkinointia ja muita työsuoritteita sekä tekevät lainaneuvotteluja ja ostoksia. Oppilaat saavat päivän aikana palkan kaksi kertaa ja maksavat siitä veroa, mikä tulee monille yllätyksenä.

Koululaisten opettajat seuraavat hyörinää vierestä. Lapset ovat niin keskittyneitä tehtäviinsä, ettei ketään tarvitse komentaa. Bussien tulee pysyä aikataulussa ja metsänhoitoyhdistyksessä kaadetaan metsää tietokonesimulaattorilla. Paikallislehden toimituksessa tehdään nettilehteä ja elektroniikkaliikkeessä myydään tabletteja ja puhelimia. ”Olen oikeastaan tuote-esittelijä, mutta olen myynyt jotain kymmenen puhelinta ja älykelloa, kun toi meidän myyjä ei tee mitään. Ihan hyvin on kauppa käynyt”, Oliver kertoo.

2017#01 45 share

2017#01 46 share

Nordea & Suomi 100

Asiakas kyselee kameroiden hintoja. Viidellä kympillä saisi hienon Samsungin kameran. Liian kallista, ei ole varaa, asiakas pyörittelee päätään. ”Kato firman piikkiin ostat, niin kyllä lähtee”, Oliver ehdottaa.

Ammatteihin haetaan opettajan pitämän työhaastattelun kautta. Jokainen saa valita kolme suosikkiammattia, ja työpaikat jaetaan kiinnostuksen ja persoonallisuuden mukaan. Suosituimmat ammatit ovat bussinkuljettaja ja kaupan kassa. Leikin myötä muutkin ammatit tulevat tutuiksi ja lapset oppivat, että kaikkia tarvitaan, jotta yhteiskunta toimii.

Ilahduttavan moni tyttö haluaa toimitusjohtajaksi, ja Espoossa esimiestehtävät onkin jaettu lähes tasan tyttöjen ja poikien kesken. ”Täällä oppii hyödyllisiä taitoja, kuten asiakaspalvelua ja yrityksen esittelyä. Oli hienoa kuulla, miten reippaasti kaikki esiintyivät alussa ja kertoivat työpaikoistaan”, opettaja Kirsi Lindroos sanoo.

Taloustieto lisää säästäväisyyttä

Yrityskylä tuo yhteiskuntaopin ja matematiikan käytännön tasolle ja tekee aineista helpommin omaksuttavia. Uudessa opetussuunnitelmassa talousasiat tulevat opetukseen mukaan nykyään jo neljännellä luokalla. Vaasan yliopistossa on tutkittu, millaista hyötyä tuovat taloustaitojen opettamiseen kehitetyt pelit, kuten Oma Onni -verkkooppimisympäristö.

Tutkimuksessa havaittiin, että oppilaiden säästäminen lisääntyi, kun heidän taloustietonsa kasvoi.

Taloustietouden lisääminen on tärkeää siksikin,

että julkisen talouden rahoituskriisin takia jokaisen vastuu omasta taloudesta on tulevaisuudessa suurempi kuin aiemmilla sukupolvilla, Vaasan yliopiston professori Panu Kalmi on todennut.

Nordean yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela muistelee omaa lapsuuttaan, jolloin ei tarvinnut taskurahoja suuremmista talousasioista välittää. ”Kvartaalitalous avautui minulle kunnolla vasta ensimmäisessä esimiestehtävässäni Kansallispankissa 80–90-lukujen vaihteessa, kun korot huitelivat melkein 20 prosentissa”, Kuusela kertoo.

Nyt yhdeksäsluokkalaiset käyvät läpi oman yrityskyläpäivänsä aikana luontevasti neljä kvartaalia ja kilpailevat paitsi toisiaan myös aikaa vastaan.

Kunkin yrityksen tulos elää valotaululla ja myyntiä on tahkottava hurjalla tahdilla.

Kuudesluokkalaisten Yrityskylä-päivässä on sen sijaan leppoisampi tunnelma. Välillä joku pyörähtää ovella myymässä oman yrityksen palveluja.

Kaupungintalolla pitäisi laskea äänet, joista selviää, mitä verorahoilla tehdään. Soneran ”toimitusjohtaja” vääntelee epätoivoisena naamaansa.

Hänen alaisensa on käynyt vapaa-ajalla ostamassa kilpailijalta kameran yrityksen rahoilla.

Nordean ”pankinjohtaja” on vähän pyörällä päästään. Päivä alkaa lähestyä puoliväliä eikä kukaan ole vielä maksanut lainojaan takaisin. Pitäisiköhän alkaa laittaa maksumuistutuksia asiakkaille? ”Ei tässä kauhea hätä ole. Heillä on vielä pari tuntia aikaa maksaa lainat takaisin, kyllä niitä sieltä alkaa tulla”, Nordean ”pankinjohtaja” uskoo.

Rahat & laki

share

Miten perintöä verotetaan?

Nordea Private Bankingin päälakimies Elina Helokoski valottaa perityn omaisuuden verotusta kahden kysymyksen kautta.

TEKSTI

MINNA

KIISTALA

/

L A H T I

edesmennyttä puolisoaan, kun tällä on rintaperillisiä. Leski saa avio-oikeuden nojalla vain hänelle kuuluvan osuuden puolisoiden yhteenlasketusta omaisuuden säästöstä. Tämä niin kutsuttu avio-osuus on leskelle verovapaata. On varsin yleinen väärinkäsitys, että leski perii puolisonsa. Jotta niin tapahtuisi, pitäisi aviopuolisoilla olla laadittuna keskinäinen testamentti tai heidän pitäisi olla lapseton pariskunta.

On monia tapoja siirtää omaisuutta tuleville sukupolville myös verotus huomioiden. Lahjaverotus mahdollistaa erilaisia ratkaisuja, mutta mahdollisiin toimiin pitää tarttua ajoissa. Aviopuolisoiden on myös hyvä pohtia yhdessä, miten toisen puolison toimeentulon haluaa turvata kuolemantapauksessa.

Laadimme Private Bankingissa paljon testamentteja, ja ne ovat lähes kaikki asiakkaiden tarpeisiin räätälöityjä ja hyvinkin yksityiskohtaisia. Testamentti on myös hyvä päivittää aina kun elämäntilanne muuttuu, tarpeet muuttuvat tai ikää tulee lisää. Kolmekymppisellä pariskunnalla on yleensä erilaiset intressit huolehtia toisistaan kuin kuusikymppisellä.

Elina Helokoski Nordea Private Bankingin päälakimies neuvoo tekemään uuden testamentin, kun elämäntilanne muuttuu.

2017#01

”Mieheni kuoli, ja meillä on kaksi tytärtä. Olimme naimisissa ja omistimme asunnon ja mökin puoliksi. Perintöveroliput on määrätty tyttärilleni, miksi minä en ole saanut verolippua? Pitääkö minun vielä odottaa sitä?”

Ei tarvitse odottaa. Leskelle ei määrätä perintöveroa, koska leski ei peri

M A R I

47

”Isäni kuoli lokakuussa 2015, eikä vanhemmillani ollut testamenttia. Vanhempani omistivat vuonna 1990 hankitun 120 neliön kokoisen asunnon, ja sen osakkeet olivat puoliksi vanhempieni omistuksessa. Heillä ei ollut juuri muuta omaisuutta. Asuin asunnossa itse vuosina 1990–95. Perintöverot on maksettu. Äitini haluaisi myydä asunnon, jotta hän voisi hankkia pienemmän asunnon.

Voiko asunnon myydä verotta?”

Pääsääntöisesti omaisuuden myynnistä aiheutuva voitto on verotettavaa tuloa. Pääsäännöstä on kuitenkin olemassa tiettyjä poikkeuksia, kuten vakituisen asunnon luovutusvoiton verovapaus. Sen edellytykset ovat tiukat.

Jotta asunnon voi myydä verotta, on myyjän pitänyt asua siinä omistajana itse yhtäjaksoisesti vähintään kahden vuoden ajan. Kysyjän tilanne on se, että hän on saanut asunnon perinnöksi ja siten omistukseensa vasta lokakuussa 2015. Vaikka äiti on asunut asunnossa yli kaksi vuotta, kysyjä ei ole. Siksi kysyjän osuus asunnon myynnistä saadusta kauppasummasta siltä osin kuin se ylittää perintöverotusarvon, on hänelle verotettavaa pääomatuloa.

K U V A

2017#01 48 share

Uutuuksia sijoittajalle

Valikoituja sijoitusvaihtoehtoja kaikkialta maailmasta Private Banking -asiakkaana sinulla on nyt valittavana entistä enemmän rahastoja, joiden omaisuudenhoitajat ovat maailman kärkijoukkoa. Salkkuusi on siis tarjolla paljon uusia vaihtoehtoja.

TEKSTI

PETER

BJERGE

Matala korko on hyvä asia, jos tarvitset lainaa uutta asuntoa tai autoa varten. Ja rahan lainaaminen on nyt halvempaa kuin koskaan.

Sen sijaan sijoituksille hyvän tuoton saaminen voi olla vaikeaa ilman suuria riskejä.

Korkosijoitukset olivat ennen varma valinta, mutta historiallisen matalan korkotason vuoksi ne eivät ole enää houkutteleva sijoituskohde. Niinpä monet ovat alkaneet etsiä vaihtoehtoisia kohteita rahoilleen, jotta inflaatio ei söisi omaisuutta.

Tästä syystä olemme etsineet määrätietoisesti uusia sijoitusmahdollisuuksia, jotka tarjoaisivat suurempaa tuottoa ilman, että riskien suhteen tarvitsee tehdä kompromisseja.

Nordean asiantuntijoista koostuva tiimi on kirjaimellisesti matkustanut ympäri maailmaa löytääkseen taitavimmat varainhoitajat ja sijoitusrahastot, jotka parhaiten täydentäisivät Nordean omaa rahastotarjontaa. Vaatimuksena on myös ollut, että rahastot ovat tuottaneet hyvin vuosi toisensa perään.

Rahastot on seulottu ja tutkittu läpikotaisin laadun varmistamiseksi.

Olemme valinneet kumppaniksemme kahdeksan kansainvälistä varainhoitajaa, jotka ovat maailmanlaajuisesti alansa suurimpia ja tunnetuimpia toimijoita. Esimerkkinä mainittakoon JP Morgan Asset Management, joka kuuluu JP Morgan Chase -konserniin. JP Mor-

gan Chase on Yhdysvaltain suurin pankki.

Maailman suurin omaisuudenhoitaja BlackRock on myös yksi yhteistyökumppaneistamme.

Enemmän valinnanvaraa

Uusia rahastovaihtoehtoja on tarjolla aiempaa enemmän kaikissa omaisuuslajeissa, niin osakkeissa kuin korkosijoituksissa, mutta etenkin niin kutsutuissa vaihtoehtoisissa sijoituskohteissa.

Valikoimassamme on nyt myös joukko rahastoja, jotka aiemmin ovat olleet ensisijaisesti ammattisijoittajien, kuten eläkerahastojen käytössä. Sellaisia ovat esimerkiksi isoihin infrastruktuuriprojekteihin, kuten tie- ja rautatiehankkeisiin, sekä kiinteistösijoittamiseen maailmanlaajuisesti erikoistuneet rahastot.

Jotkut rahastot puolestaan keskittyvät markkinoilla toimiviin pienyrityksiin, mikä edellyttää pohjoismaisilla markkinoilla harvoin tarjolla olevaa erityisosaamista.

Useiden kansainvälisten varainhoitajien asiantuntemus ja laaja tietopohja eri markkinoista ovat myös uusien rahastojen etu.

Asiantuntijatiimimme valvoo ulkoisia rahastoja tiiviissä yhteistyössä valittujen varainhoitajien kanssa. Näin voimme varmistaa, että saat sinulle sopivan tuoton ja riskin suhteen.

Tavoitteena 40 uutta rahastoa Nordean omat rahastot ovat menestyneet erittäin hyvin esimerkiksi Morningstarin vertailussa, joka on maailman johtava, puolueetonta ja vertailukelpoista rahastotietoa julkaiseva yhtiö.

Haluamme kuitenkin täydentää sijoitusvaihtoehtojamme pankin ulkopuolisten varainhoitajien rahastoilla.

Tavoitteemme on tarjota vuoden mittaan yli 40 uutta rahastoa erityisesti sinulle, joka haluat sijoittaa yhdessä sijoitusjohtajasi kanssa.

Luvassa on myös uusia vaihtoehtoja sinulle, itsenäinen sijoittaja: tulemme lisäämään yhteistyökumppaniemme rahastoja runsaasti myös Nordea Investoriin.

BlackRock

J.P. Morgan

Man Group

MFS Nordea

Wellington Management

PGIM

T. Rowe Price Schroders

Poimimme maailmalta kahdeksan oman alansa johtavaa omaisuudenhoitoyhtiötä, joiden rahastoja voi hyödyntää erilaisiin sijoitustarpeisiin.

2017#01 50 share

Kolumni

Yhdysvallat on monien mahdollisuuksien maa Noin puolet osakesijoittajan tuottomahdollisuuksista on maailman suurimmilla osakemarkkinoilla Yhdysvalloissa.

Koska näillä markkinoilla on kokoa ja näköä, ne ovat sijoittajan voileipäpöytä, josta kaikki voivat poimia itselleen sopivan annoksen.

Miten osakesalkku kannattaa hajauttaa, jotta salkku tuottaisi mahdollisimman hyvin niin pienellä riskillä kuin mahdollista? On selvää, että hyvä hajautus vaatii tarpeeksi monta osaketta eri toimialoilta ja maantieteellisilta alueilta.

Osakesalkun mahdollisuudet tuottaa hallitulla riskillä viimeistellään varmistamalla, että salkussa on myös pieniä yhtiöitä, arvo-yhtiöitä ja alhaisen riskin osakkeita. Tämä onnistuu nykyään helposti, mutta vaatii sijoittamista laajasti kaikille suurille osakemarkkinoille. Suurimmat niistä ovat Yhdysvaltojen osakemarkkinat, joiden osuus maailman osakemarkkinoista on karkeasti puolet.

Tämä tarkoittaa siis samalla sitä, että myös puolet maailman tuottomahdollisuuksista tulee Yhdysvalloista.

Tuhansien yhdysvaltalaisten osakkeiden joukossa on tarpeeksi valinnanvaraa hyvään toimialahajautukseen, sekä pieniä yhtiöitä, arvoyhtiöitä ja alhaisen riskin osakkeita painottavien sijoitusstrategioiden toteuttamiseen. Suomen kaltainen markkina jää tässä auttamatta pieneksi. Hyvät osakkeet loppuvat kesken, jos yrittää rakentaa itselleen hajautettua pienyhtiösalkkua tai hyvää toimialahajautusta suomalaisilla osakkeilla.

Suuri ei tässä tarkoita hidasta tai kankeaa. Yhdysvaltojen osakemarkkinat ovat tarjonneet finanssikriisin jälkeen selvästi nopeampaa kyytiä ylöspäin esimerkiksi Eurooppaan verrattuna. Vauhtia on edesauttanut Eurooppaa ja Suomea selvästi nopeampi talouskasvu, jota Yhdysvaltojen hyvä sijoittajasuoja ja hyvin toimivat rahoitusmarkkinat ovat onnistuneet kanavoimaan tuotoiksi.

Sen sijaan markkinoiden koko tuo turvaa. Hyvät hajautusmahdollisuudet ovat vain yksi suuren markkinan etuja, mutta Yhdysvaltojen tapauksessa sekä itse osakemarkkinat että dollari ovat perinteisiä turvasatamia. Kun sijoitusmarkkinoilla rytisee, kaikki markkinat laskevat, mutta Yhdysvaltojen osakemarkkinat pärjäävät suhteellisen hyvin, koska riskien kasvaessa osakesijoitukset virtaavat reunamarkkinoilta Yhdysvaltoihin. Myös dollari tarjoaa turvasataman, mikä esimerkiksi suomalaisen sijoittajan kannalta pehmentää jenkkiosakkeiden laskua euroissa laskettuna silloin kun dollari vahvistuu.

Suomalaiset ovat yleensä turhan varovaisia sijoittaessaan ulkomaisiin osakkeisiin, sillä markkinat saattavat tuntua etäisiltä. Amerikkalaisista yhtiöistä löytyy kuitenkin kaikille tuttuja ja tunnettuja markkinajohtajia, jotka ovat vain jäävuoren huippu jenkkimarkkinoiden kaikista sijoitusmahdollisuuksista.

Teksti Mats Hansson Nordean Varallisuudenhoidon Asset Allocation -tiimin johtaja

SIJOIT TAMINEN AIKOJEN SA ATOSSA

Teksti Martin Leer Scharnberg

share

tulppaanisipulit 1630-luvulla Hollannissa muodostui maailman ensimmäinen tunnettu taloudellinen hintakupla – tulppaanisipuleiden kaupassa.

Jakso kesti kolme vuotta. Vuosina 1634 – 1637 tulppaanisipulikauppa kehittyi hintakierteeksi, joka kasvoi räjähdysmäisesti ylöspäin, kunnes kauppa yhtäkkiä pysähtyi ja hinnat romahtivat. Tämä merkittävä tulppaanisipulikaupan ajanjakso on saanut kansan suussa nimekseen tulppaanimania, hollanniksi tulpenmanie. Tulppaanikuplan sanotaan poksahtaneen Haarlemin kaupungissa.

Erään väitteen mukaan paiseruttoepidemian puhkeaminen esti ihmisiä saapumasta tulppaanihuutokauppaan.

”Tämä on kaikkien aikojen suurin kupla … sitä sanotaan tulppaanimaniaksi.”

Gordon Gekko, "Wall Street: Money Never Sleeps"

Valkoisten ja punaisten raitojen koristama

Semper Augustus oli harvinaisen värityksensä vuoksi aikansa arvokkain tulppaanilaji.

51

Yli 4 miljardia tulppaanisipulia näkee päivänvalon Hollannissa joka vuosi. Maa on maailman suurin tulppaaninviejä. Keukenhofin kukkapuistossa voi ihastella maailman suurinta tulppaaninäyttelyä.

Tulppaanien hintaindeksi Marraskuu 1636 – toukokuu 1637

Perihollantilaista,

3 hel 12 jou

25 mar

5 hel 9 hel

1 jou

1 tou 12 mar

Johdonmukaisten tietojen puuttuminen Neljä hyväkuntoista härkää sanotaan olleen eräs maksu yhdestä tulppaanisipulista. Toisissa lähteissä väitetään, että tulppaanisipuleita myytiin kahdeksalla sialla tai 12 hyväkuntoisella lampaalla tai jopa ostajan koko omaisuudella.

5000 – 10 000 guldenia uskotaan olleen kallein hinta, mikä yhdestä tulppaaninsipulista maksettiin, ja se tapahtui juuri ennen markkinoiden romahdusta. Nykyrahassa se olisi noin 60 000 –120 000 euroa.

1630-luvun Hollannista estää todellisen hintakehityksen määrittämisen. Tämän hintaindeksin on laatinut Kalifornian yliopiston entinen taloustieteiden professori Earl Thompson käytettävissä olevien tietojen perusteella. Kuten indeksistä käy ilmi, tulppaanimarkkinat romahtivat helmikuussa 1637.

2017#01

Kuvat: 20TH CENTURY FOX / Ronald Grant Archive / Mary Evans – Panthermedia – Scanpix

sellaisina tulppaaneja pidetään. Tulppaanit ovat kuitenkin kotoisin idästä ja tulivat Eurooppaan vasta 1500-luvulla Osmanien valtakunnasta.

2017#01 52 share

Luonto syö muovia Maailma uhkaa hukkua muoviin, jota valmistetaan ja kulutetaan yhä suurempia määriä. Vain 14 prosenttia muovista kierrätetään.

Mutta nyt näyttää siltä, että luonto ratkaisee ihmisen avulla jäteongelman: sienet, madot ja bakteerit pystyvät syömään muovia ja muuttamaan sen käyttökelpoisiksi aineiksi.

Teksti Sandra Meersohn Meinecke ja Oliver Bærentsen / Kuva Barry Rosenthal

Kanadalaiset lukiolaiset Miranda Wang ja Jeanny Yao pelästyivät muovijätteen määrää, joka lojui valtavan suuressa bunkkerissa. Jotkin muovikappaleet olivat täysin ehjiä. Toiset olivat rikkoutuneet paloiksi. Pienet ja suuret värikkäät muovinpalat kelluivat ympäriinsä ja odottivat vain maahan kaivamista. Tumman mullan alla, poissa ihmisten silmistä muovi maatuisi hyvin hitaasti, muutaman tuhannen vuoden ajan. ”Me järkytyimme”, sanoo Miranda Wang.

Hän muistaa hyvin valtavat muovijätemäärät retkeltä, jonka tytöt tekivät luokkansa kanssa paikalliselle jätteenkeräysasemalle Kanadan Vancouverissa.

Eikö kukaan tosiaan voisi käyttää tätä muovia? Pitääkö se vain kaivaa maahan?

Miranda Wang ja Jeanny Yao eivät pysty-

neet unohtamaan näkemäänsä muovien hautausmaata. Lukiolaistytöt ryhtyivät puhtaamman maailman esitaistelijoiksi ja käyttivät perjantai-iltapäivänsä keräämällä vapaaehtoisesti muovipullot koulultaan, koska he halusivat varmistaa, että ne päätyisivät kierrätykseen. He olivat oppineet koulussa, kuinka kauan niiden hajoaminen luonnossa kestäisi. Ja he tiesivät, että muovi vaatii ­esikäsittelyä, ennen kuin sen voi sulattaa ja käyttää johonkin muuhun.

Kekseliäisyys ja huoli muovijätteen ­arvaamattomista ympäristöseurauksista ­saivat kaksi 16-vuotiasta etsimään ratkaisua ­muovijätteen hävittämiseen.

Monien laboratoriossa vietettyjen tuntien jälkeen he törmäsivät erääseen bakteeriin.

Muovia syövään bakteeriin. Tämä bakteeri

share

53

2017#01

Kuva: Livinstudio/Paris Tsitsos

Emme kilpaile kierrätyksen kanssa.

Me jalostamme kierrätyskelvotonta muovia.

Mi ra n da Wang, innovaat tori

käytti ravinnokseen niitä muovin aineita, jotka eivät hajonneet.

Kanadalaisten nuorten löytämä muovia syövä bakteeri saattaa ratkaista maailman valtavan muovijäteongelman. Muovi yksinkertaisesti syötetään luonnolle – siis bakteereille, madoille ja sienille.

Uusille ajatuksille onkin todella tarvetta. Kierrättämättä jäävä muovi on luontoon heitettynä ympäristölle vaarallista ja kaatopaikkajätteenäkin se maksaa vuosittain 80–120 miljardia dollaria.

Vain 14 prosenttia maailman tuottamasta muovista kierrätetään. Pitkälti tämä johtuu sitä, että muovia ei vain oteta talteen, ja siksi muovijätteen määrä kasvaa – eikä vain Vancouverissa, vaan kaikkialla maailmassa.

Joka minuutti mereen kaadetaan jäteautollisen verran muovijätettä, todetaan World Economic Forumin raportissa ”The New Plastics Economy – Rethinking the future of plastic” vuodelta 2016.

Ympäristöihmiset ja tutkijat ovat yrittäneet jo vuosia herättää muuta maailmaa: meidän on toimittava nyt, ettei luonto huku muovijätteeseen.

Biohajotus ja jalostus

Onneksi luontoa yritetään auttaa etsimällä ­ongelmaan kuumeisesti uusia ratkaisuja. ­Miranda Wang ja Jeanny Yao ovat käyttäneet kouluretken jälkeiset seitsemän vuotta kehittämällä prototyyppiä suuresta säiliöstä, joka ­toimisi ruokailupaikkana nälkäisille bakteereille. Kanadalaistytöt ovat suorittaneet lukemattomia kokeita, ja nykyään heillä on Yhdys­ valloissa, K ­ aliforniassa, oma yritys nimeltä BioCellection. He syöttävät bakteereille muovijätettä, joka voi olla kemikaalien saastuttamaa eikä sen vuoksi sovellu kierrätykseen normaalilla tavalla.

Heidän tekniikkansa pyrkii toisin sanoen ­tekemään kierrätyskelvottomasta kierrätykseen kelpaavaa. Ensin muovi käsitellään uudella kemiallisella tavalla. Sen jälkeen se tarjoillaan nälkäisille geenimuunnelluille bakteereille. Lopuksi alun perin kierrätyskelvottomasta muovista tulee bakteerien avulla biologisia aineita, joita voidaan käyttää tekstiili- ja kosmetiikkateollisuudessa, selittää Miranda Wang ja tarkentaa:

Miranda Wang

Jeanny Yao

Muovia syövät bakteerit

share 54 2017#01

share

Kasvihuone

Katharina Unger Muovia syövät sienet Optimaalinen lämpötila ja kosteus

Sienet syövät muovin

Sieni-itiöt

Uusia ajattelumalleja tarvitaan

2017#01

Maailman toisella puolella Australiassa professori Hayden Webb työskentelee myös nälkäisten bakteerien parissa Swinburne Universityn luonnontieteellisessä tiedekunnassa.

Hän on kirjoittamassa tohtorinväitöskirjaa ­meressä elävien bakteereiden kyvystä syödä ja ­hajottaa muovia. Hän uskoo, että tulevaisuudessa nähdään paljon erilaisia kokeita ja tutkimuksia bakteereista, jotka käyttävät muovijätettä ravinnokseen. – Ensinnäkin, sanoo Hayden Webb, muovi on tullut jäädäkseen, ja niin kauan kuin jätteen määrä vain nousee kuten nyt, uusia menetelmiä sen hävittämiseen tarvitaan. ”Muovin hajottamiseen tarvitaan kipeästi uusia menetelmiä, mikäli emme halua hukkua jätteeseen”, sanoo Hayden Webb.

Ja hän näyttää olevan oikeassa. Talvella 2017 Norjan rannikolle Bergeniin rantautui valas. Ensin biologit yrittävät saada valtavan eläimen ta-

kaisin mereen, mutta se ajautui nopeasti takaisin rantaan. Yhä uudelleen. Lopuksi biologien oli pakko lopettaa valas, ja kun eläin sen jälkeen avattiin tutkimuksia varten, sen vatsasta tehtiin yllättävä löytö: 30 muovikassia.

Valaat eivät ole ainoita eläimiä, jotka sairastuvat ja kuolevat muovijätteen takia. Tyynenmeren albatrossit kuolevat, koska niiden vatsat ovat täynnä kierrekorkkeja. Merikilpikonnat luulevat muovipusseja meduusoiksi ja syövät ne. Olut- ja virvoitusjuomatölkkien sixpack-muovirenkaat jäävät kiinni merilintuihin.

Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, ettei muovin käyttämistä voi estää. Se on halpa materiaali. Se on hyvin kevyttä. Sen ympäristövaikutukset ovat kuljetusten osalta erittäin pienet. Ja muovi on erittäin kestävää.

Tämän vuoksi on aika ymmärrettävää, että muovia käytetään lähes kaikkeen. Pussien, pullojen ja autonrenkaiden lisäksi muovia on vaatteissa, pesuvälineissä, purukumissa ja kosmetiikassa. Osa muovista ei siis edes näy paljaalle silmälle. Sitä kutsutaan mikromuoviksi.

55

”Emme kilpaile kierrätyksen kanssa. Me jalostamme kierrätyskelvotonta muovia.”

Muovin UV-käsittely

Muovi muuttuu ravinnoksi.

UV-käsittelyn jälkeen muovi sijoitetaan valkoisiin muotteihin, jossa on merilevästä, tärkkelyksestä, sokerista ja sienistä tehty seos. Parin viikon kuluttua sienet ovat hajottaneet muovin.

2017#01 56 share

On hienoa, jos voimme pistää muovijätteen muutamaksi päiväksi bakteerien joukkoon, ja käyttää materiaalin sitten johonkin muuhun.

Lukuja pohdittavaksi Joka vuosi mereen päätyy

8 milj.

TONNIA MUOVIA

H ayd en We bb, profe ssori Jos kehitys jatkuu näin, merissä on

Kulutamme muovia nyt kaksikymmentä kertaa enemmän kun 50 vuotta sitten, ja asiantuntijat laskevat kulutuksen nelinkertaistuvan seuraavien 20 vuoden kuluessa. Tämän vuoksi uusien tehokkaiden hajotuskeinojen löytäminen on niin kiinnostavaa.

Elegantti ratkaisu

Muovi on suhteellisen uusi tuote, ja siksi vasta viime vuosina on alettu pohtia tosissaan, mitä sille tapahtuu luonnossa. Tämän vuoksi asiasta on myös hyvin vähän tietoa. Muovijätteen suurin haaste, eli sen alkuperän selvittäminen, on kuitenkin ollut esillä jo pitkään. Jos alkuperä tiedetään, voidaan myös selvittää, minkä kemikaalien kanssa muovi on ollut kosketuksissa ja mistä aineista se on valmistettu.

BioCellectionin menetelmällä tätä tietoa ei onneksi enää tarvita. Sen bakteerit syövät muovin kokonaan, alkuperästä ja kemikaalialtistuksesta riippumatta.

Bakteerien jalostaminen muovia syöväksi eliöksi tarjoaa mielenkiintoisen perspektiivin, sanoo professori Hayden Webb. Hän näkee mielellään Miranda Wangin ja Jeanny Yaon bakteerisäiliön osana tulevaisuuden jätejärjestelmiä. Hän kutsuu ruokailevia bakteereita ”elegantiksi ratkaisuksi jatkuvasti kasvavaan ongelmaan”.

Hayden Webbin tutkimukset ovat osoittaneet, että luontoon päätynyt muovi hajoaa lopuksi itsestään. Mutta siihen menee useita tuhansia vuosia, ja sillä välin muovijäte voi aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa luonnolle, merieliöille ja ihmiselle.

Haasteena on kallis esikäsittely, jota bakteereille tarjoiltava muovi vaatii. Tähän esikäsittelyyn tarvitaan nyt menetelmiä, jotka ovat helppoja, ympäristöystävällisiä ja edullisia. ”Kun tämä saadaan ratkaistuksi, bakteerien ja sienien tarjoamat mahdollisuudet näyttävät hyviltä. On todella hienoa, jos voimme kerätä muovijätteen, pistää sen muutamaksi päiväksi bakteerien joukkoon ja käyttää materiaalin sitten johonkin muuhun”, Webb sanoo.

Toukat ja sienet

Miranda Wang ja Jeanny Yao eivät ole ainoita, jotka ovat saaneet luonnon syömään muovia. Tieteellinen aikakauslehti Environmental Science &

Technology on julkaissut vastikään tutkimuksen, joka osoittaa, että tutkijat ovat löytäneet uusia muovia hajottavia suolistobakteereita tavallisesta koiperhostoukasta, jonka jo ennestään tiedetään pystyvän tunkeutumaan muovisten ruokatavarapakkausten läpi.

Itävallassa teollisuussuunnittelija Katharina Unger on kehittänyt yhteistyössä Utrechtin yliopiston kanssa menetelmän, jolla melko tavalliset sienilajit saadaan hajottamaan muovi ravinnoksi kelpaaviksi hiilihydraateiksi ja proteiineiksi.

Katharina Unger uskoo vahvasti, että sienet tarjoavat paljon mahdollisuuksia myrkyllisten aineiden hävittämiseen. Hän sanoo: ”Sitä ne tekevät luonnossakin: muuttavat aineita proteiineiksi.”

Kanadassa ottawalainen, vasta 16-vuotias Daniel Burd on myös löytänyt luonnon kyvyn käyttää epäpuhtauksia ravinnokseen. Hän on saanut muovipussin hajoamaan vain kolmessa kuukaudessa säiliössä, jossa oli muovin lisäksi kaatopaikalta otettuja bakteereita, hiivaa ja vettä. Seos kävi kolmen kuukauden ajan, jonka jälkeen muovi oli hajonnut kokonaan.

Samaan tulokseen on tullut myös japanilainen tutkimusryhmä. He käyttivät muovikaatopaikalta otettuja bakteereita, jotka nopeuttivat hajoamisprosessia, koska ne olivat tottuneet elämään muovihiukkasten keskellä.

Kattavaa kokonaiskäsitystä muovia syövien bakteereiden käytöstä ei ole kenelläkään. Mutta BioCellectionin Miranda Wang ja Jeanny Yao työskentelevät määrätietoisesti saadakseen ratkaisunsa valmiiksi.

Miranda Wang uskoo, että bakteerisäiliön prototyyppi on valmis esiteltäväksi yhdessä Arizonan yliopiston kanssa jo muutaman kuukauden kuluttua. Suunnitelmana on, että BioCellectionin järjestelmä on käytössä Yhdysvalloissa viidessä eri jätteidenkäsittelylaitoksessa vuoden 2020 loppuun mennessä.

Kanadalaisten projekti on saanut monet suuret yhtiöt havahtumaan. Miranda Wang ja Jeanny Yao ovat jo neuvotelleet Ikean, Niken ja Tetra Pakin kanssa muovijätteiden toimittamisesta BioCellectionille, jossa jätteestä voidaan valmistaa jotakin hyödyllistä.

ENEMMÄN MUOVIA KUIN KALOJA

vuonna

2050 Joka vuosi kuolee yli

miljoona MERILINTUA ja

100 000 MERINISÄKÄSTÄ

valtamerien saasteisiin SEURAAVIEN 10 VUODEN

aikana päästämme luontoon yhtä paljon muovia kuin viimeksi kuluneina

60 vuotena

Tämän artikkelin lukemiseen on kulunut todennäköisesti noin seitsemän minuuttia.

Sinä aikana meriin on päätynyt seitsemän jäteautollista muovipulloja, autonrenkaita, pusseja ja pakkauksia.

share 57 2017#01

Sekä tutkijat että taiteilijat reagoivat tapaamme kuluttaa muovia. "Found in Nature" on Barry Rosenthalin luoma kuvasarja. Valokuvaaja on kerännyt rannoilta löytynyttä muovijätettä New Yorkin sataman lähistöltä ja järjestänyt löydökset värin ja funktion mukaan. Sivun 53 kuva on samasta projektista.

2017#01 58 share

K A H V IA K EIT TÄ M ÄT TÄ

”Haluan osan 35 miljardin dollarin pikakahvimarkkinoista” 24-vuotias superbarista Kalle Freese haluaa mullistaa kahvimarkkinat ja haastaa suuret kahvintuottajat.

Teksti Hanna Jensen /Foto Justin Kaneps

Viime heinäkuussa suomalainen Kalle Freese, 24 vuotta, sai kutsun lounaalle Yhdysvalloissa. Lounaan tarjosi Nestlé, maailman suurin pikakahvintuottaja.

Nestlén johtaja oli kuullut, että suomalainen barista aikoo mullistaa käsitteen ”pikakahvi”. Kalle Freese haluaa tehdä kahvinjuonnista miljardeille ihmisille paremman kokemuksen aika yksinkertaisella tavalla – ja on valmis käyttämään siihen koko elämänsä.

Freese ja hänen yhtiökumppaninsa Joshua Zloof ovat kehittäneet Sudden Coffee -kahvin, joka valmistuu nopeasti ja maistuu silti hyvälle. Tuote on paahdettu ja uutettu parhaista kahvisekoituksista, toisin kuin nykyiset pikakahvit, jotka valmistetaan usein huonommista ja halvemmista kahvipavuista. Kalle Freese on lanseerannut tuotteelleen termin no brew coffee, eikä puhu siitä siis pikakahvina.

Kalle Freese sanoo, että sana ”pikakahvi” vihjaa huonosta laadusta.

Sudden Coffee -kahvia myydään pienissä putkiloissa ja vain verkossa. Sen salaisuutena on maku, joka on kuin baristan keittämässä kahvissa. Ja siitä Kalle Freese tietää kaiken, sillä hän on kaksinkertainen Suomen baristamestari ja sijoittui yhdeksänneksi vuoden 2015 maailmanmestaruuskisoissa.

Miten intohimosi kahviin oikein syttyi? ”Se alkoi jo lukioaikoina Helsingissä, jolloin käytin ruokkiksen kahvien maisteluun. Söin kymmenessä mi-

nuutissa ja juoksin sitten lähialueen parhaaseen kahvibaariin. Myöhemmin pääsin töihin pieneen Kaffa Roastery -nimiseen yritykseen. Sen takia minun oli kyllä lintsattava tiistaisin. Jossain vaiheessa musiikinopettaja kysyi, miksen ollut koulussa koskaan tiistaina, ja minun oli sanottava, että olin silloin pussittamassa kahvia. – Selvä, ehkä se on sinun kohtalosi, opettaja sanoi. Voi kyllä sanoa, että sitä se on.”

tikohdetta, joka – hänen sanojensa mukaan – ”tarjoaisi kuukauden kofeiiniannoksen”. Sellaisia ei kyllä paljon ole. Meili vaikutti kummalliselta ja vastasin siihen vasta muutaman viikon kuluttua. Sen jälkeen tapasimme ja minulle selvisi, että tämä kontakti saattaisi tarjota meille suuria mahdollisuuksia. Rafael Corrales kävi tehtaallamme ja vakuuttui siitä, että meillä on muutama hyvä työntekijä.”

Nyt asut San Franciscossa ja ­valmistat uudenlaista murukahvia 33 neliön autotallissa.

Mikä on tavoitteesi? ”Haluan osuuden 35 miljardin dollarin pikakahvimarkkinoista – sekä 27 miljardin erikoiskahvimarkkinoista. Kuppi Sudden Coffeeta maksaa kolmesta viiteen euroa – se on hinta, jonka Y-sukupolvi eli 1980- ja 1990-luvulla syntyneet ovat valmiita maksamaan.”

Sait siis 2,8 miljoonan dollarin ­sijoituksen. Mitä se merkitsee? ”Että arki muuttuu hieman mukavammaksi. Minulla on varaa pitää yksi vapaapäivä viikossa. Voimme lisätä henkilöstöä, työstää brändäystä ja käyttää rahaa nopeaan kasvuun.”

Keräsit ensimmäisellä rahoituskierroksella 500 000 dollaria ja toisella 2,8 miljoonaa.

Mikä vakuutti sijoittajan?

Charles River Ventures -yrityksen Rafael Corrales oli lukenut New York Timesista artikkelin Sudden Coffeesta. Hän lähetti minulle meilin ja kertoi etsineensä investoin-

Mikä pitää sinut kiireisimpänä juuri nyt? ”Pääsimme mukaan Y Combinator Enterprise Accelerator Program -ohjelmaan Silicon Valleyssa. Se kestää kolme kuukautta ja on jonkinlainen yrittäjien Harvard. Airbnb, Dropbox ja Stripe ovat myös suorittaneet tämän ohjelman. Se antaa meille uskottavuutta sekä mahdollisuuksia oppia ja verkostoitua Silicon Valleyn sisäpiiriläisten kanssa.

Nyt ihmiset vastaavat meidän yhteydenottopyyntöihin.”

Ku v a: S n a p p r.c o

Kalle Freesen kahvibaarien suosikit Pohjoismaissa OSLO

Tim Wendelboe Grüners gate 1

”He olivat alan pioneereja ja siten ensimmäisiä mestaribaristoja. Erittäin tarkkoja siitä, mistä he kahvinsa hankkivat. He ostivat Kolumbiasta Finca el Suelo -kahvitilan, jotta voisivat valvoa laatua paremmin.”

TUKHOLMA

Drop Coffee Wollmar Yxkullsgatan 10 Kalle Freese myy tällä hetkellä yli 50 000 kupillista Sudden Coffee -kahvia kuukaudessa.

Kuvassa hän esittelee kuivattua kahvia.

”Olin lukioaikana vuoden 2010 kesälomalla töissä Tukholmassa eräässä toisessa kahviyrityksessä, mutta käytin puolet ruokatunneista käymällä Drop Coffeessa juomassa kupin kahvia. Se on pikkuinen kahvila, jossa kaikki tehdään sydämellä.”

KÖÖPENHAMINA

The Coffee Collective Godthåbsvej 34 B

“Kahvibaarien pioneereja, pitkä historia. He ostavat vain ehdottomasti parasta kahvia, ja tarjoilevat sen hyvin. Ketjun paras kahvila sijaitsee mielestäni Frederiksbergissä, jossa on myös uusi paahdin.”

HELSINKI

Good Life Coffee Kolmas Linja 17

“Pieni kahvila, joka ei prameile – se on aito ja mutkaton. Sieltä saa parasta kahvia ja se on paras yhteisö Helsingissä.”

2017 #01

59 share

I D E A A ,

J O T K A

9

V O I V A T

M U U T T A A

M A A I L M A A

Etkö ehdi lukea koko lehteä? Ei hätää: Seuraavassa on yhteenveto tämän Share-numeron yhdeksästä parhaasta ideasta.

Ja jos aikaa liikenee, löydät lehdestämme vielä 43 muuta hyvää ideaa.

Teksti Karen Gahrn /Illustration Freja Hougaard

Lämmitä asunto palvelimella

Vertikaaliset metsät

Lainasilmät

Kuvittele, että palvelimen tuottamaa lämpöä voisi käyttää asunnon lämmittämiseen. Hollantilainen yritys on sijoittanut yrityksen palvelimia yksityiskoteihin. Tämän ansiosta samalla energialla pidetään tietokone toiminnassa ja lämmitetään asuntoa.

Milanossa voit nähdä tulevaisuutta: kerrostalon, jonka seinät ovat täynnä eläviä puita. Kaunista, mutta myös jotain paljon tärkeämpää: vertikaaliset puistot suodattavat nimittäin savusumua ja tuottavat ilmaan happea.

Heikkonäköinen voi osoittaa näkevälle avustajalle puhelimen kameralla tehtävän, jossa tarvitsee apua. Mikä näistä langoista on punainen? Mihin suuntaan minun pitää mennä? Suuren perspektiivin tekniikkaa.

Luonto astuu kuvaan

Vedenalaisia kaupunkeja

Ideoi uusi YK ja voita miljoonia

Kaksi kanadalaisopiskelijaa sai mahtavan idean: syötetään kierrätykseen kelpaamaton muovijäte bakteereille. Kukapa tietää? Luonnosta voi jonain päivänä tulla tärkeimpiä aseitamme taistelussa kasvavaa jäteongelmaa vastaan.

Japanilaisella yrityksellä on visio kaupungista, joka sijaitsee merenpinnan alla.

Kaupunki lämmitetään lämpöenergialla, jota syntyy kun meren pohjakerroksista pumpattava kylmä vesi kohtaa lämpimämmän pintakerroksen.

Ruotsalainen sijoittaja on luvannut viiden miljoonan dollarin palkinnon sille, joka löytää uuden tavan maailman johtamiseen. Vielä on aikaa ideoida, sillä määräaika umpeutuu syyskuun lopussa tänä vuonna.

Isät pitävät vanhempainlomaa

Palkittu roska-astia menestyy

Kontissa on kotoisaa

Käytäntö alkoi Ruotsissa vuonna 1974, ja Pohjoismaat ovat edelleen isyyslomien pitämisessä tilastojen kärjessä. Idea on kuitenkin on levinnyt eri puolille maailmaa.

Isyyslomaisiin kuuluu myös Facebookin perustaja Mark Zuckerberg.

Uudenlainen roska-astia on yhtä helppo taitella kuin Happy Meal -kotelo. Se on kestävän kehityksen tuote – ja näyttää niin hyvältä, että sitä todella käytetään.

Kaiken lisäksi sille on myönnetty maailman arvostetuin suunnittelupalkinto.

Pelkästään Mærsk romuttaa vuosittain 80 000 merikonttia. Samaan aikaan ­maailmassa on historiallisen paljon ihmisiä, joilla ei ole kattoa päänsä päällä. Loppuun käytettyjä kontteja onkin alettu muuttaa asunnoiksi esimerkiksi opiskelijoille.