Nuorisoseurat 3/2021 by Suomen Nuorisoseurat

2021 • 3

Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija

Ovet auki kaikille? Tavoitteena aito yhdenvertaisuus

s. 4–5

Moninaisuus ehdolla nuorisoseurojen neljänneksi arvoksi

s. 8

Kerkkoon Toivola remontoitiin esteettömäksi

s. 20–21

Sisällysluettelo 2

Alakerta: Myös järjestöissä kannattaa panostaa yhdenvertaisuuteen

Pääkirjoitus: Yhdenvertaisuuden tavoittelu on erityisen tärkeää vaikeina aikoina

15 Pyrkijä vuonna 1960

Tavoitteena aito yhdenvertaisuus

Harrastustoiminta Suomessa tänään ja tulevaisuudessa

6 Järjestöuutisia

Nuori Kulttuuri Roots-ideahaku luo tietä nuorten projekteille

7 Puheenjohtajalta: Uusi ohjaajapesti innostaa ja samalla vähän kauhistuttaa

Kerkkoon Nuorisoseurantalo Toivolan korjaukset onnistuivat

8 Nuorisoseurat 2030 -strategia etenee – moninaisuus ehdolla neljänneksi arvoksi

Uusi Tempoa Tenaviin -materiaali on ilmestynyt

Puuhanurkka: Sun ei tarvii mahtuu tiettyyn muottiin ollakses jotain

Erilainen ja ennalta arvaamaton kolmivuotiskausi haastoi uuteen

10 Nuorisoseurasta toiseen: Opiskelu vei Kirsin Etelä-Hämeestä Pohjois- Pohjanmaalle 11

Juha Vidgrén: ”Tylsistyminen on lahja, se nostaa luovuuden esiin”

Tanssimania tuo Tanssikiellon lavalle

Tanssi, pukuloisto ja temput valtaavat Rovaniemen

Paula Kettu aloitti tanssin palvelutuottajana

Folklandia-risteily tulee taas tammikuussa

Alakerta

24 Lyhyesti 25 Kansalaisfoorumi: Oppiminen kuuluu kaikille – jatkuvan kehittymisen äärellä 26 Kolumni: Tuovatko nuoret ongelmia vai mahdollisuuksia? 26 H-kilta: Juhlavuoden voittaja on... Tunnusta teatteria! Suomen Harrastajateatteriliiton henkilöjäsenyys uudistui täysin

27 Yhteystiedot

Myös järjestöissä kannattaa panostaa yhdenvertaisuuteen leen käsissämme, kaikista muista COVID19-ongelmista toipumisen ohella. Perustuslakimme antaa suojaa yhdenvertaisuuden periaatteelle. Kansalaisyhteiskunnassa ja järjestöissä yhdenvertaisuuden edistäminen on ollut esillä jo pitkään, ja osa järjestöistä on perustettu nimenomaan tämän vuoksi, siis edistämään tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä. Järjestöt ovat siis yhdenvertaisuuden edistäjiä ja vaikuttajia. Mutta niiden pitää olla myös toteuttajia. Yhdenvertaisuuden aito toteutuminen (onko se muuten utopia?) on kuitenkin kiinni sen verran monista eri tekijöistä, että olisi kai lapsellista ajatella, että kyllähän yhdenvertaisuus varmasti ainakin kolmannella sektorilla on jo maalissa. Eipä taida olla. Milloin yhdenvertaisuudessa sitten ollaan riittävän pitkällä? Tälle voisi hahmotella muutamia kriteereitä. Ensin voi-

daan puhua toimintakulttuurista. Sen pitäisi toteuttaa inkluusion ideaa ja vahvistaa kuulumisen tunnetta. Käytännössä se tarkoittaa, että mukana toiminnassa, osallistujana, vapaaehtoisena ja erilaisissa vastuutehtävissä, on paljon erilaisista lähtökohdista ja eri kulttuuritaustoista tulevia, eri-ikäisiä ja eri sukupuolten edustajia. Toiseksi, jos kyse on työntekijöistä, yhdenvertaisuus toteutuu, jos työhön voidaan ottaa pätevä ja sopiva riippumatta esimerkiksi henkilön uskonnosta, etnisestä taustasta tai vaikkapa synnyinmaasta. Kolmanneksi, rasismi ja epäasiallinen kohtelu pitää kitkeä pois, jos sitä esiintyy, ja sitä pitää myös ennaltaehkäistä. Keskeiset toimijat kannattaa kouluttaa tähän varta vasten. Tutkimusten mukaan diversiteettiin ja yhdenvertaisuuteen panostavat yritykset menestyvät. Ne ovat muun muassa kannattavuudessa muita edellä. Niillä on

myös uskollisemmat asiakkaat ja sitoutuneemmat työntekijät. Miksi tämä ei pätisi myös järjestöihin? Vilma Pimenoff

aikka kuinka yrittäisi, ei tätäkään tekstiä voi kirjoittaa ilman, että puhuttaisiin myös koronasta. Maailman mittakaavassa pandemia on nimittäin lisännyt yhteisöjen eristäytymistä ja aiheuttanut muukalaisvastaisuutta. Monet marginaalissa eläneet vähemmistöt ovat yhä enemmän marginaalissa ja taloudellisesti entistä heikommassa asemassa. Vihapuhe ja salaliittoteoriat voivat hyvin, entistä paremmin. Kenties Suomessa tällaiset korona-aikana lisääntyneet kielteiset ilmiöt eivät ole silmiinpistävän yleisiä, mutta toisaalta rasismi tai muu syrjintä pysyy yleensäkin sillä tavalla piilossa, ettemme me enemmistönä elävät sitä pysty tai halua havaita. Silloin tällöin nousee some-kampanjoita, joissa kertomuksia tuodaan esille, mutta pysyvämmät vaikutukset jäävät epävarmoiksi. Tarkoitus ei nyt ole kuitenkaan osoittaa sormella, vaan muistuttaa, että tämäkin ongelma meillä on edel-

16 Teatterikuulumisia Pörsänmäeltä, Kuhmosta ja Reisjärveltä

Juhlakahvit keitettiin yli 100 paikassa noin 5 000 vieraalle

Markus Söderlund Kirjoittaja on Yhteiset Lapsemme ry:n toiminnanjohtaja

Pääkirjoitus JULKAISIJA Suomen Nuorisoseurat ry

PÄÄTOIMITTAJA Annina Laaksonen

TOIMITUSSIHTEERI Pia Matilainen

TOIMITUSKUNTA Hannu Ala-Sankola Riikka Järvinen Jaana Kari Riina Kylmälahti Ville Laitinen Joonas Pokkinen Pasi Saarinen

Yhdenvertaisuuden tavoittelu on erityisen tärkeää vaikeina aikoina L

TAITTO Joni Sivonen

YHTEYSTIEDOT Vernissakatu 8 A 01300 Vantaa toimitus@nuorisoseurat.fi

PAINOPAIKKA I-print Oy, Seinäjoki

ISSN 2341-6246 (painettu) Aikakausmedia ry:n jäsen. Nro 4/2021 ilmestyy 9.12.2021.

Lehden 4/2021 ennakkoon sovitut aineistot osoitteeseen toimitus@nuorisoseurat.fi 12.11.2021 mennessä.

KANNEN KUVA Joonas Mäkivirta

4041 0895 Painotuote

tä syksyn harrastuskausi pääsisi käyntiin nuorisoseuroissa eri puolella Suomea. Harrastaminen on tärkeä osa hyvinvointia niin lapsille, nuorille, aikuisille kuin ikääntyneemmillekin. Tässä lehdessä esitellään yhdenvertaisuusasioiden lisäksi myös Kerkkoon nuorisoseurantalon esteettömyysremontti juttusarjassa ”erikoisremontit”, jututetaan nuorisoseurataustaista yritysjohtaja Juha Vidgréniä sekä kuullaan valtuuston puheenjohtajien eli Anu Hynysen ja Petra Mäkeläisen ajatuksia nuorisoseurojen tämän vuoden lopussa päättyvän kolmivuotisohjelman tavoitteiden toteutumisesta. Samalla otetaan tuore katsaus strategiatyöhön, joka on loppusuoralla ja käsittelyssä lokakuun alun Nuorisoseurakokouksessa. Toivottavasti saamme vielä runsaasti palautetta nuorisoseurakentältä uuteen strategiaamme liittyen. Lehdessä on myös juttua 140-vuotiskakkukahveista, joita juhlittiin yli sadassa nuorisoseurassa yli 5 000 ihmisen voimin juhannuksen aatonaattona 24.6. Instagramissa tehdyissä livelähetyksissä kuultiin terveisiä eri puolilta Suomea, ja tunnelma oli käsin kosketeltavan iloinen. Sellaista yhdessä tekemisen meininkiä ja jokaiselle avointa toimintaa on ilo seurata ja tukea. Epävarmoina aikoina on tärkeää huolehtia toinen toisistamme sekä siitä, että jokaisella on mahdollisuus tulla mukaan. Kutsutaan uusia ihmisiä nuorisoseuraan ja pidetään yllä toiveikasta fiilistä. Yhdessä – yhdenvertaisina – olemme enemmän. Janne Laaksonen

Suomen Nuorisoseurat on Suomen merkittävin lapsi- ja nuorisotyön toimija.

äpi koko koronapandemian olemme saaneet lukea uutisia, kuinka vallitseva tilanne ja erilaiset rajoitukset ovat koetelleet ihmisiä varsin eri tavoin. Myös eriarvoisuuden kokemukset ovat nousseet esiin vahvasti. Keskeisimpänä epäkohtana ovat olleet harrastustoiminnan sekä yleisötapahtumien rajoitukset, jotka ovat osuneet myös suoraan meihin nuorisoseuralaisiin. Rajoitukset ovat vaikuttaneet suoraan myös ihmisten mahdollisuuteen harjoittaa elinkeinoaan, harrastamiseen sekä osallistumiseen erilaisiin yleisötapahtumiin. Monet ovatkin olleet turhautuneita siihen, että koronapandemiatilanne jatkuu edelleen ja rajoituksiltakaan ei ole voitu välttyä. Samalla, kun ymmärrämme rajoitusten tärkeyden, olemme huolissamme niiden epäsuhtaisuudesta ja sekavuudesta. Monen oikeudentaju alkaa olla koetuksella. Tämän lehden teemana on yksi keskeisimmistä arvoistamme eli yhdenvertaisuus, ja käsittelemme sitä monesta eri näkökulmasta. Yhdenvertaisuuden toteutuminen erilaisissa tilanteissa on puhututtanut erityisen paljon nyt korona-aikana, eikä pelkästään rajoitusten vuoksi. Myös harrastustoiminnan saavutettavuus on noussut esiin keskusteluissa. Moni on havainnut, että harrastaminen ei ehkä alun perinkään ollut yhdenvertaista kaikille, sillä monella ei ole ollut pääsyä vaikkapa matalan kynnyksen kulttuuri- tai liikuntatoimintaan. Onneksi sitä on harjoitettu nuorisoseuroissa läpi historian. Järjestimme toukokuun lopussa Nuori Kulttuuri Digifestivaalin yhteydessä Nuori Kulttuuri Talks -keskustelutapahtuman, jossa keskusteltiin harrastamisen yhdenvertaisuudesta. Keskustelussa nousi esiin esimerkiksi se, miten jotkin harrastuslajit eivät ole kaikkien saavutettavissa kalliin hintansa vuoksi, kun taas joitakin estää pitkät välimatkat, ja harrastusmahdollisuudet kapenevat tästä johtuen. Myös erilaiset ennakkoluulot ja olettamukset saattavat estää harrastamista. Lehtemme kansikuva sekä sivun 8 kuva onkin otettu Porin tilaisuudesta, jossa keskusteltiin tästä aiheesta. Kaikki Talks-keskustelut ovat nähtävissä Nuori Kulttuuri -toiminnan verkkosivuilla osoitteessa nuorikulttuuri.fi. Harrastamisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi tervehdimme ilolla harrastamisen Suomen mallia, mikä on saatu käyntiin monella paikkakunnalla pandemiasta huolimatta. Tämän lisäksi toivomme, et-

Annina Laaksonen Pääsihteeri Suomen Nuorisoseurat

Tavoitteena aito yhdenvertaisuus Aitoon yhdenvertaisuuteen tähtääminen vaatii tietoa, avointa keskustelua ja oman aseman tarkastelua

illainen on kulttuurinen taustamme? Millaisessa ympäristössä olemme kasvaneet? Vaikuttaako asenteisiimme, näkemyksiimme ja arvoihimme se, olemmeko kotoisin Hangosta, Ivalosta vai Kööpenhaminasta? Miten tapahtumatuottajina, ohjaajina, suunnittelijoina ja koordinaattoreina edistämme sitä, että nuorisoseurojen tapahtumat ja toiminnot olisivat aidosti yhdenvertaisia ja että mukaan pääsisivät kaikki, myös sukupuoli-, seksuaali-, kieli-, vammais- ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvat harrastajat? Näitä ja useita muita kysymyksiä ja pohdintoja käsittelee valmisteilla oleva kulttuurituotannon (YAMK) opinnäytetyöni, jossa tarkastelen, kuinka nuorisoseuratoiminta voitaisiin saada aidosti avoimeksi kaikille. Vuoden 2020 lopulla nuorisoseurojen henkilöstölle tehdyn yhdenvertaisuus- ja moninaisuuskyselyn anti oli ilahduttavaa. Moni vastaaja käsitteli avoimissa vastauksissa sitä, että olemme vasta matkalla kohti aitoa yhdenvertaisuutta, että rakenteissa on muutettavaa, mutta että keskustelua aiheesta on uskallettu käydä ja omaakin toimintaa tarkastella kriittisesti. Olen vastaajien kanssa samoilla linjoilla. Voimme mielestäni tähdätä aitoon yhdenvertaisuuteen ja moninaisuuteen ainoastaan rakenteita muuttamalla, ja rakenteita luomme me yhteiskunnan jäsenet itse.

Lisää tietoa ja avointa keskustelua Muun muassa hyvinvointivaltiota, sosiaalista eriarvoisuutta ja sosiaalipolitiikkaa tutkinut historioitsija Sophy Bergenheim kiteyttää mielestäni hyvin sen, mitä tällä hetkellä meidänkin kannattaa tavoitella:

Riikka Järvinen painottaa, että aitoon yhdenvertaisuuteen päästään rakenteita muuttamalla, tiedon lisäämisellä ja avoimella keskustelulla.

”Muita ihmisiä ei voi ymmärtää empatialla ja solidaarisuudella, jos ei ole valmis kohtaamaan itseään vilpittömästi ja kriittisesti”. Nuorisoseuroissa moni toiminta pohjaa pitkiin perinteisiin, siinä missä jotkut toiminnot ovat uusia ja moderneja. On huomionarvoista, että perinteitä ei ole tarpeen eikä tarkoitus häivyttää, vaan tuottaa sellaista toimintaa, joihin tehdään näkyvästi tervetulleeksi kaikki. Tämä onnistuu kohtaamalla ja purkamalla omia ennakkokäsityksiä ja oletuksia, ja ennen kaikkea tiedon lisäämisellä. Vuoden 2021 aikana ja osana opinnäytetyötä jatkamme nuorisoseuroissa avointa keskustelua siitä, kuinka tarkastella ja purkaa omia ennakkoluuloja ja stereotypioita, millä keinoin saisimme kaikki mukaan nuorisoseuratoimintaan, ja millaisia hyviä kokemuksia ja toimintatapoja yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden tukemisesta meillä jo on. Lisäksi tuotamme materiaalia, johon on koottu tietoa yhdenvertaisuuden edistämisestä. Materiaalin toivomme olevan hyödyksi mahdollisimman monille tahoille kulttuurisen nuorisotyön parissa.

Riikka Järvinen Projektikoordinaattori, kulttuurituotannon (YAMK) opiskelija

Yhdenvertaisuusosaamistaan voi tunnistaa ja tunnustaa osaamismerkin avulla

uorisoseurat tekee aktiivista työtä osaamisen tunnistamisessa digitaalisten osaamismerkkien saralla. Merkkiä hakeneet henkilöt voivat todentaa yhdistys- ja järjestötoiminnasta kertyneen osaamisen digitaalisen merkin avulla ja näin hyödyntää sitä esimerkiksi työnhaussa tai oppilaitokseen hakiessa. Merkkejä voi tällä hetkellä hakea muun muassa. esihenkilötyön, tuottamisen, ohjauksen, kouluttamisen ja seurantaloihin liittyvän osaamisen osalta. Nyt uutena merkkinä on julkaistu myös yhdenvertaisuusosaajan merkki (kuvassa oikealla). Merkkiä voi hakea henkilö, joka on osallistunut nuorisoseurojen yhdenvertaisuus- ja moninaisuuskoulutukseen, ymmärtää ja tiedostaa aidosti yhdenvertaisuuteen pyrkivän toiminnan periaatteita.

ko-oletuksiaan, jolloin niitä voi mahdollisuuksien rajoissa myös purkaa. Tehtäväni Nuorisoalan kattojärjestössä Allianssissa on tukea nuorisoalan toimijoita yhdenvertaisuuden edistämisessä. Meillä on yhteensä 140 jäsenjärjestöä, Nuorisoseurat on yksi isoimmista. On tuntunut tärkeältä päästä auttamaan niin monia lapsia ja nuoria tavoittavaa järjestöä. Olemme työskennelleet yhdessä monien tärkeiden teemojen,

kuten kehitysvammaisten nuorten harrastusmahdollisuuksien, parissa. Järjestötoiminnan yhdenvertaisuuden kannalta keskeistä on kehittää tapahtumien käytäntöjä, ja olenkin saanut olla kouluttamassa Folklandia-risteilyn laajaa tekijäjoukkoa. Ymmärtääkseni festivaalin ajatuksena on luoda tilaa kansanmusiikin ja kansantanssin moninaisuudelle ja tarjota kaikille harrastajille mahdollisuus olla nä-

Nuorisoseuroilla halu tarkastella uusia näkökulmia Olennaista yhdenvertaisuuteen ja moninaisuuteen liittyvän osaamisen edistämisessä on erityisesti tiedon lisääminen, avoin keskustelu ja oman aseman tunnistaminen. Kaikkea ei tarvitse osata, vaan tunnistaa ja tunnustaa ennak-

kyvänä osana yhteisöä. Siksi on ollut hienoa, miten valmis Nuorisoseurat kumppaneineen on ollut katsomaan omia toimintatapojaan kriittisesti ja ymmärtämään uusia näkökulmia tapahtuman tekemisessä. Mikään yhteisö ei ole vapaa syrjinnältä ja epäasiallisen kohtelun ilmiöiltä, ja vain ne, joissa ongelmia halutaan aktiivisesti ehkäistä ja esimerkiksi häirintään ollaan valmiita puuttumaan, voivat olla aidosti avoimia ja turvallisia kaikille. Olen ollut vaikuttunut myös Nuorisoseurojen valmiudesta tunnistaa tarpeettomia stereotypioita ja tarkastella uudelleen perinteisiä jaotteluja esimerkiksi tanssitoiminnassaan.

Laura Heinonen Laura Heinonen on ollut kouluttamassa Folklandia-risteilyn tekijöitä, ja on vaikuttunut valmiudesta tarkastella uudelleen perinteisiä jaotteluja esimerkiksi tanssitoiminnassa.

Yhdenvertaisuusasiantuntija Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi

Hyvän mielen työpaikka -merkki purkaa stigmoja sekä tukee aktiivista mielenterveyden edistämistä työpaikalla

yvän mielen työpaikka on Suomen mielenterveys MIELI ry:n tuottama visuaalinen merkki, joka myönnetään työpaikoille, jotka sitoutuvat mielenterveyden edistämiseen toiminnassaan. ”Mielenterveyden haasteista vaietaan edelleen fyysisiä haasteita enemmän. Sen näkee jo ihan arkisissa kahvipöytäkeskusteluissa. Fyysisistä haasteista puhutaan usein avoimesti. Jos avoimuutta olisi enemmän, olisi työyhteisönkin mahdollista aktiivisemmin tukea mielenterveyshaasteista toipujaa ja työssä jaksamista”, vastaa työhönvalmentaja Tiina Kämäräinen kysyttäessä, mikä motivoi häntä edistämään merkin hakemista Nuorisoseurojen Keski-Suomen aluetoimistolle Jyväskylään. Arviointivälineenä, kannustimena ja tunnustuksena toimivaa Hyvän mielen työpaikka -merkkiä haettiin työryhmän tekemällä hakemuksella, ja se myönnettiin aluetoimistolle keväällä 2021. Merkin saaminen on Kämäräisen mukaan merkityksellistä, sillä se todentaa, että työ voi olla kuormit-

tava, mutta myös mielenterveyttä edistävä tekijä elämässä. Varsinkin nuorisoseuratyö on monelle työntekijöistä hyvin tärkeää hyvinvoinnin kannalta. Työtä tehdään sydämellä, ja välillä jarruttamiseenkin olisi aihetta. Merkki kannustaa pohtimaan asioita, jot-

ka ovat jo hyvin työyhteisössä, mutta myös sitä, mikä käytännössä vaatii kehittämistä. Työuupumus on työelämässä ja erityisesti järjestötyössä yleinen sairausloman syy. Hyvän mielen työpaikan merkkiä haetaan kolmella kriteerillä: mielenterveyden edistämisen johtaminen, työpaikan mielenterveyttä tukevat arkikäytännöt ja mielenterveyden tukeminen erilaisissa elämäntilanteissa. Näihin kolmeen kriteeriin on yhteisöllisesti laadittu sekä kehittämistoimenpiteitä että niitä asioita, jotka jo toimivat. Kriteerien tulee olla jokapäiväisessä työssä läsnä, ja jaetuissa työryhmissä pidetään huolta siitä, että ne jalkautetaan päivittäiseen työhön vastuuhenkilöiden kautta. Suunnitelmassa panostettiin arkeen, palautumisen tukemiseen, esihenkilöiden osaamiseen, työhyvinvoinnin arviointiin ja tunnustusten jakamiseen työntekijöille.

Riikka Järvinen

Järjestöuutisia

Uusi toiminnanohjaaja Jonna Kastell-Klapuri aloitti Keski-Pohjanmaalla Keski-Pohjanmaan Nuorisoseuran uudeksi toiminnanohjaajaksi on valittu kälviäläinen Jonna Kastell-Klapuri. Koulutukseltaan hän on tradenomi ja tuore yhteisöpedagogi. Aikaisemmin Jonna on työskennellyt monipuolisesti kasvatus-, ohjaus- ja asiakaspalvelualan tehtävissä. Järjestötoiminnasta Kastell-Klapurille on kertynyt kokemusta vuosien mittaan vapaaehtoistyöstä erilaisissa yhdistyksissä, urheiluseuroissa ja seurakunnan toiminnoissa. Nuorisoseuratoimintaan hän on lähtenyt mukaan innolla. ”Olen päässyt perehtymään organisaatioon sekä erilaisiin toimintoihin. Odotan innolla paikallisten toimijoiden tapaamista ja verkostoitumista muiden nuorisoseuralaisten kesken. Jo ensimmäisten viikkojen aikana olen oivaltanut, että nuorisoseuroissa vain taivas on rajana erilaisille toimintamuodoille”, elokuun alussa työt aloittanut Kastell-Klapuri iloitsee. Hän työskentelee aluksi vuoden loppuun 50 prosentin työajalla. Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura toimii kulttuurisen Keski-Pohjanmaan alueella. Alueella on 33 paikallisseuraa, joista osa sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla.Työntekijän palkkaaminen on keskusseuran viime vuosien pitkäjänteisen kehittämistyön tulos.

Henkilöstömuutoksia Nuorisoseuroissa Syksy on tuonut mukanaan useampia henkilöstömuutoksia nuorisoseuroihin eri puolille Suomea. Tampereen tapahtumatiimin Päivi Hoppu ja Sari Ortju ovat opintovapaalla. Näin Elina Vullin määräaikaista työsuhdetta tapahtumatiimissä on jatkettu. Elina Kaakinen on palannut työhön syyskuun alussa ja on nyt tiimin tapahtumakoordinaattori sekä vastaa myös tapahtumaviestinnästä Maarit Saarelaisen jäätyä eläkkeelle tapahtumatiimin tiedottajan tehtävästä. Tiina Koski-

sen työsuhde Lounais-Suomen Tampereen toimipisteen toiminnanohjaajana jatkuu. Nuori Kulttuuri -tiimin kulttuurituottaja Nazia Asif on palannut työpöytänsä ääreen opinto- ja vanhempainvapaalta. Paula Kettu on aloittanut tanssin palvelutuottajana Riia Niemelän siirryttyä toisiin tehtäviin. Ja Hannu Nipuli jää eläkkeelle Etelä-Suomen Lahden toimipisteen toiminnanjohtajan tehtävistä 1.10.2021. Lisäksi Pia Matilaisen uusi nimike on järjestösihteeri ja hän muun muassa koordinoi järjestöviestintää.

Hyvin suunniteltu pienkeräys saa avun liikkeelle Pienkeräys on uusi rahankeräysmuoto. Lupamenettely on rahankeräyslupaa kevyempi ja keräysmuotona se on etukäteen rajattu. Nuorisoseura Motora järjesti keväällä pienkeräyksen, jossa pyydettiin apua koronapandemian keskellä. Keräystuotolla maksettiin keräystarkoituksen mukaisesti palkkoja sekä tilavuokria. Keräys onnistui tavoitteisiin nähden hyvin. Hallinnollisten asiakirjojen lisäksi keräyksen onnistuminen vaatii suunnittelua ja vahvaa markkinointia. ”Motorassa viestinnällisesti tavoitettiin omia jäseniä, yrityksiä ja Motoran ystäviä. Omia jäseniä lähestyttiin heti keräyksen alettua sähköpostitse – jäseniä kannustettiin samalla levittämään sanomaa keräyksestä. Noin kuukauden kuluttua kerrottiin, että keräys on lähtenyt hyvin käyntiin ja kannustettiin lähtemään vielä mukaan. Keräyksen päätyttyä jäsenille laitettiin kiitosviesti keräyksen päättymisestä”, seuran puheenjohtaja Mari Lehikoinen kertoo. ”Markkinointimateriaalina meillä oli tiedote ja juliste painettuna sekä sähköisenä. Lisäksi kampanjaan tehtiin kaksi videota; toinen lähti tanssin ja musiikin materiaaleista. Toisena videona oli Mari Lehikoisen vetoomus, jossa käytettiin Marin tuttuutta ja tunnettuutta joensuulaisille. Videolla Mari vetosi avun saamiseksi. Kampanjaa vauhditti myös pari lehtiartikkelia, jotka kertoivat kulttuuriharrastusten tilanteesta”, Sari Hakkarainen seuran johtokunnasta jatkaa. Viestintäkampanja kesti koko keräyksen ajan, ja erityisesti sen loppupuolella keräyksestä muistutettiin sosiaalisen median kanavissa viikoittain eri teemalla. Pienkeräyksestä riittää ilmoitus poliisilaitokselle, se pitää tehdä vähintään viisi päivää ennen keräyksen alkua. Pienkeräys voi kestää enintään kolme kuukautta ja sillä voi kerätä enintään 10 000 euroa. Keräystä ennen sille pitää määritellä myös ensi- ja toissijaiset käyttötarkoitukset. Lisätiedot: poliisi.fi/pienkeraykset Avun tarvetta ilmoituksen tekemiseen tai kampanjan suunnitteluun? Ole rohkeasti yhteydessä hanke- ja kumppanuuspäällikköömme: joonas.pokkinen@nuorisoseurat.fi

Uusi korona-avustuksen hakukierros avattu Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut uuden seurantaloyhteisöjen avustushaun. Tätä avustusta on haettava 23.9.2021 mennessä ministeriön sähköisessä asiointipalvelussa. Avustus myönnetään kohdennettuna yleisavustuksena seurantalojen ylläpidosta ja huoltokorjauksista aiheutuviin kustannuksiin, jotka ovat syntyneet 1.4.2021 jälkeen. Avustusta voidaan käyttää vuoden 2021 loppuun saakka. Hakuilmoituksen hakuohjeineen ja muine lisätietoineen voit käydä lukemassa ministeriön sivuilta osoitteesta urly.fi/29GV. Lue tarkkaan hakuohjeet ja varmista, että mukana ovat kaikki pakolliset liitteet, jotka on nimetty hakuilmoituksessa: avustusta koskeva lisäliite, vahvistettuun tilinpäätökseen sisältyvä tuloslaskelma ja tase vuodelta 2020 sekä toimintakertomus vuodelta 2020. Suomen Kotiseutuliitto laatii hakulomakkeen täyttämiseen ohjeen, joka julkaistaan Kotiseutuliiton sivuilla. Lisätietoja: hannu.ala-sankola@nuorisoseurat.fi

Perusavustuksen haku syyskuun loppuun Seurantalojen korjausavustusta haetaan vuosittain syyskuun loppuun mennessä. Hakemus tehdään sähköisellä lomakkeella. Hakemukseen tulee liittää mukaan erilaisia liitteitä ja asiakirjoja. Näiden kokoaminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen hakemuksen jättämistä. Seikkaperäiset ohjeet hakemuksen tekemiseen löydät Kotiseutuliiton sivuilta osoitteesta urly.fi/29GY.

Viime vuoden selvitys syyskuun loppuun Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi viime vuoden lopulla avustuksia seurantaloja ylläpitäville yhteisöille koronatilanteen niiden tukemiseen koronapandemian aiheuttamassa tilanteessa. Tästä avustuksesta tulee tehdä selvitys 30.9.2021 mennessä. Lisätietoa selvityksen tekemisestä löydät Kotiseutuliiton sivuilta osoitteesta urly.fi/29GZ.

Nuorisoseurakokous muuttuu etäkokoukseksi Lokakuun Nuorisoseurakokouksen toteutus kasvokkain ei ole mahdollista varaamissamme tiloissa heikentyneen koronapandemiatilanteen vuoksi. Suomen Nuorisoseurojen hallitus päätti, että kokous toteutetaan etäkokouksena Teams-kokousohjelmalla. Mahdolliset äänestykset ja vaalit suoritetaan Vote by Hejmo -ohjelmalla, jonka käytöstä meillä on kokemusta valtuuston etäkokouksista. Järjestämme keskiviikkona 6.10. klo 18 erillisen etäinfon näiden järjestelmien käytöstä kokousosallistujille. Linkki etäinfoon toimitetaan kokoukseen ilmoittautuneille. Muuttuneiden järjestelyjen johdosta perjantain 8.10. oheisohjelmat on peruttu. Nuorisoseurastrategiaa ja kolmivuotisohjelmaa voi tulla työstämään lau-

antaina klo 10 alkaen etätyöpajoihin. Kokoukseen ilmoittautuneille toimitetaan ohjeet tätä varten. Varsinaisten kokousasioiden käsittely alkaa lauantaina klo 12.30, ja kokous keskeytetään viimeistään klo 17.00. Lauantai-illalle on tarjolla klo 18 alkaen etäohjeisohjelmaa, josta tiedotamme lähempänä kokousta. Kokous jatkuu sunnuntaina 10.10. klo 9.30 ja kokousasiat saamme käsiteltyä klo 14.30 mennessä. Järjestämme myös alle 29-vuotiaille kokousedustajille yhteisen kokoontumisen perjantaina 8.10. klo 17–18 Teams-yhteydellä Nuoret Vaikuttajat -hankkeen puitteissa. Kannustamme osallistujia kokoontumaan pienimuotoisesti koronarajoitukset huomioiden etäkokouk-

sen äärelle esimerkiksi omalle nuorisoseurantalolle tai aluetoimiston tai keskusseuran varaamiin tiloihin. Aluetoimistojen tai keskusseurojen tarjoamista etäkokouksista kerrotaan kokousedustajille erikseen. Kokoukseen jo ilmoittautuneille tiedotetaan muuttuneesta tilanteesta henkilökohtaisesti. Kokoukseen voi edelleen ilmoittautua 30.9. asti kotisivujemme kautta. Lisätietoa kokouksesta löytyy kotisivuiltamme nuorisoseurakokous.nuorisoseurat.fi.

Ehdokkaiden nimeäminen valtuustoon 15.9.2021 mennessä Nuorisoseurojen valtuustoon valitaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 40 jäsentä ja saman verran varajäseniä. Valtuusto valitaan aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja valinnan tekee Nuorisoseurakokous. Ehdotukset valtuustoon pitää tehdä 15.9.2021 mennessä, jotta vaalivaliokunnalle jää riittävästi aikaa esitysten käsittelemiseen. Lisätietoja valtuuston ehdokasasettelusta löydät Nuorisoseurakokouksen sivuilta. Valtuustolla on äärimmäisen tärkeä tehtävä järjestössä. Se hyväksyy yhdistystoiminnan kivijalat: toimintasuunnitelman, talousarvion, toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja säännöt. Valtuusto myös valitsee liiton hallituksen ja sen puheenjohtajan. Valtuusto kokoontuu kahdesti vuodessa.

Puheenjohtajalta

Uusi ohjaajapesti innostaa ja samalla vähän kauhistuttaa yksy on taas salakavalasti pujahtanut elämäämme ja tätä kirjoittaessani toivon, että olemme palanneet normaaliin arkeen. Tai siis niin normaaliin, kuin se tässä pandemiatilanteessa on mahdollista. Olen tänä syksynä aivan uuden edessä, aloitan nimittäin tanhukerhon ohjaajana. Viime kerrasta on aikaa sellainen 20 vuotta, ja voin myöntää, että olen melko innostunut ja saman aikaan kauhuissani tulevasta pestistäni. Äärimäisen huojentavaa on se, etten tee suinkaan työtäni yksin. Sain ohjaajaparikseni aivan huikean Sonjan, joka on tanssinut jo muutaman vuoden tässä samaisessa ryhmässä. Sonja on ryhmän tanssijoista vanhin ja kokenein, ja olen todella iloinen, että hän päätti lähteä mukaan ohjaajatyöhön. Ja tietysti jännittää myös se, millaisia tyyppejä meidän ryhmäämme tulee ja mil-

lainen kokoonpano meistä vuoden aikana muotoutuu. Apuja saan vielä seuramme toiselta tanhuohjaajalta Tainalta, jolla on ohjaajavuosia mittarissa jo sellainen neljäkymmentä. Tainan kanssa saan suunnitella meidän ryhmien tulevat (mikäli korona niin suo) reissut, pikkujoulut ja varainhankinnat. Lisäksi aion ottaa kaiken irti ohjaajan työkalupakista, koulutuksista ja kokoontumisajoista. Tukea ja ajatustenvaihtoa tarvitaan. Älä siis ihmettele, jos lähestyn sinua, hyvä ohjaajakollega, tulevan vuoden aikana kysyäkseni, että mitenkä juuri teillä on saatu moninaisuus osaksi kerhoarkea. Tai miten lasten huoltajat pääsevät näinä vaikeina aikoina kokemaan myös osallisuutta sekä yhteisöllisyyttä? Uskon, että moninaisuus saavutetaan kunnioituksella toisiamme koh-

taan sekä turvallisella ja myönteisellä ilmapiirillä. Miten on sitten osallisuuden ja yhteisöllisyyden kanssa, jos emme voi järjestää turvallisesti esityksiä? Ohjaajapolkuni alkumetreillä saan sparrausapua myös kotoa. Nimittäin esikoiseni sai loistavan mahdollisuuden ryhtyä höntsäsählykerhon apuohjaajaksi. Hänen kanssaan olemmekin jo miettineet valmiiksi hauskoja leikkejä lämmittelyyn sekä loppuvenyttelyyn. No niin. Minä olen valmis ohjaajataipaleelle. Aika näyttää, onko minusta siihen. Enää toivon vain, että pandemiatilanne kääntyisi niin, että voisimme turvallisesti ja hyvillä mielin tavata niin harrastusten parissa, tapahtumissa, koulutuksissa kuin kokouksissakin. Hyvää ja turvallista syksyä kaikille!

Marika Raitanen

Ragni Reichardt Kirjoittaja on Suomen Nuorisoseurojen hallituksen puheenjohtaja.

Nuorisoseurat 2030 -strategia etenee Moninaisuus ehdolla neljänneksi arvoksi Teksti Annina Laaksonen Kuva Joonas Mäkivirta

uorisoseuraliikkeen strategiatyö on ollut käynnissä jo reilun vuoden ajan. Olemme saaneet valtavan määrän aineistoa tätä isoa urakkaa varten ja työryhmä on muotoillut strategiaa sen mukaisesti. Keväällä meillä oli mukana myös viisi palvelumuotoilun maisteriohjelmassa opiskelevaa henkilöä Lapin yliopistosta. Heidän avullaan kirkastimme yhteiskunnallista rooliamme sekä visioimme tulevaisuuttamme. On päivänselvää, että kaikenikäisille henkilöille suunnattu nuorisoseuratoiminta on haluttua ja tarpeellista kaikessa moninaisuudessaan.

Millaisessa yhteiskunnassa toimimme? Järjestömme – kuten kaikkien muidenkin – toimintaan vaikuttavat merkittävästi muutokset toimintaympäristössä sekä tulevaisuuden megatrendit. Yksi keskeisimmistä 2020-luvun yhteiskunnallisista muutoksista on ollut koronaviruspandemia, jonka vaikutukset näkyvät monella tavalla pitkin vuosikymmentä. Eriarvoisuuden kasvu, talouden epävakaus sekä ihmisten vapaa-aikatottumusten muutos vaikuttavat potentiaalisesti myös nuorisoseuratoiminnassa. Samanaikaisesti ihmiset kaipaavat kuulumista yhteisöön entistä enemmän. Etätyön yleistymisen myötä ihmiset ovat myös monipaikkaistuneet, mikä tarkoittaa esimerkiksi ajan viettämistä loma-asunnolla entistä enemmän. Huomionarvoista on toki myös se, että järjestö- ja harrastustoimijat kilpailevat entistä enemmän ihmisten vapaa-ajasta esimerkiksi suoratoistopalveluiden ja muiden digitaalisten ajanviettotapojen kanssa. Strategiaprosessin myötä järjestömme vahvuudeksi ovat nousseet arvopohja, osaavat ja sitoutuneet ohjaajat ja vapaaehtoistoimijat ympäri Suomen, vankka historia ja vahva tarina: toimin-

nallemme on edelleen yhteiskunnassamme tilausta. Toiminnan voima on paikallisissa nuorisoseuroissa ja laajassa seurantaloverkostossa. Työssä korostuu niin laaja-alainen kulttuurinen nuorisotyö esimerkiksi teatterin, tanssin ja sirkuksen saralla sekä kulttuuriperintötyö niin seurantalojen kuin kansanperinteen kuten kansantanssin ja kansanmusiikin osalta. Vahvuudeksi koettiin myös se, että nuorisoseuraperheeseen ovat tervetulleita kaikenikäiset harrastajat. Nykyisen toiminnan heikkouksiksi koettiin vanhanaikaisen oloinen brändi, järjestön yllättävän vähäinen tunnettuus, vapaaehtoisten sekä osaavien ohjaajien vähyys joillain alueilla sekä rahoituksen epävakaus.

Toiminnan voima on paikallisissa nuorisoseuroissa ja laajassa seurantaloverkostossa. Tulevien vuosien keskeisiä mahdollisuuksia ovat uudet yhteistyökumppanuudet, poikkitaiteellinen yhteistyö eri harrastuslajien kesken, digitaaliset tapahtumat ja muut digitaaliset toimintatavat, kansanperinnetyön ”uusi tuleminen” sekä ihmisten kaipuu turvallisten yhteisöjen pariin. Nuorisoseurojen toimintakonseptit ovat saaneet paljon kiitosta, joten uusien konseptien kautta voidaan tavoittaa uusia harrastajia ja vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Suomen harrastamisen malli tarjoaa oivalliset puitteet kouluyhteistyöhön myös kulttuurisen harrastustoiminnan saralla. Koronapandemian jälkeisessä jälleenrakennusvaiheessa meitä kaikkia tarvitaan, jotta ihmisille voidaan tarjota mielekästä tekemistä ja merkityksellisiä yhteisöjä.

Uhkina toiminnan laajuudelle ja jatkuvuudelle voivat olla väestönmuutos, maaseudun autioituminen sekä sitä kautta toimijoiden määrän väheneminen. Toisaalta nuorisoseurat saattavat olla monella paikkakunnilla ainoita järjestötoimijoita, jotka tavoittavat eri-ikäisiä ihmisiä toimintaansa – vauvasta vaariin. Seurantalot voivat toimia oman alueensa kansalais- ja harrastustoiminnan sekä erilaisten palveluiden keskuksina.

Arvopohjamme on vankka Arvopohjamme säilyy ennallaan, mutta strategiatyöryhmä nostaa ehdotukseensa neljänneksi arvoksi moninaisuuden. Tällöin toiminta-ajatuksemme voisi olla muotoilultaan esimerkiksi seuraavanlainen: Moninaisessa nuorisoseurayhteisössä on turvallista kasvaa ja harrastaa. Luomme uusia osallistumisen ja onnistumisen kokemuksia. Tällä viitataan niin kasvuun lapsesta aikuiseksi kuin henkiseen kasvuun perinteisen nuorisoseurahenkisen itsekasvatuksen muodossa. Ihminenhän voi kasvaa läpi ikänsä, eikä koskaan ole liian myöhäistä oppia uusia asioita. Järjestön keskeisiä arvoja olisivat uudessa strategiassa jo tutut osallisuus, yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus ja uutena arvona moninaisuus. Osallisuus tarkoittaa edelleen yhteisöön kuulumista ja mukanaoloa. Jokainen voi vaikuttaa tekemiseen ja osallistua omalla panoksellaan. Nuorisoseurassa kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia. Toiminta on avointa ja arvostavaa, ja siihen on helppo tulla mukaan. Arvostamme moninaisuutta, ja jokainen voi tulla mukaan sellaisena kuin on. Kaikessa toiminnassa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita. Yhteisöllisyys on yhdessä toimimista ja tekemisen riemua. Siihen kuuluvat ta-

savertainen vuorovaikutus ja yhteenkuuluvuus sekä yhteiset kokemukset. Yhteisömme ovat mukaan ottavia ja turvallisia.

Mistä meidät tunnetaan? Uskomme, että ihmiset saavat hyvinvointia harrastuksista: meille lapset, nuoret ja aikuiset ovat tervetulleita. Liikumme, liikutamme ja liikutumme: meillä harrastetaan monipuolisesti. Osaavat ohjaajat ja vapaaehtoiset ylläpitävät ja kehittävät laadukasta harrastustoimintaa ja turvallisia yhteisöjä. Osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun: Nuorisoseurat tunnetaan aktiivisesta monipaikkaisen yhteiskunnan rakentamisesta ja sivistyksen sekä elinikäisen kasvun edistämisestä. Tuemme luovuuden merkitystä: eri kulttuurimuotojen, kuten tanssin, teatterin ja sirkuksen, harrastaminen on toimintamme keskiössä. Kulttuuriperintö kantaa: pidämme yllä aineetonta kulttuuriperintöä, kuten kansantanssia ja kansanmusiikkia sekä aineellista kulttuuriperintöä, kuten nuorisoseurantaloja. Nuorisoseuraperhe haluaa olla tunnettu ja tunnustettu yhteisöllisyyden lipunkantaja ja ylisukupolvisen toiminnan järjestäjä. Lisäksi haluamme vahvistaa paikallisyhteisöjä toimivien nuorisoseurojen kautta.

Mitä tapahtuu seuraavaksi? Seuraavaksi on lopullisen viilauksen aika. Keräämme strategialuonnoksesta palautetta, hahmottelemme kolmivuotisohjelman suuntaviivoja. Pian koittavassa Nuorisoseurakokouksessa äänestetään sekä strategiasta että kolmivuotisohjelmasta. Nuori Kulttuuri Digifestivaalin yhteydessä järjestetyssä keskustelussa puhuttiin harrastamisen yhdenvertaisuudesta.

Erilainen ja ennalta arvaamaton kolmivuotiskausi haastoi uuteen Teksti Anu Hynynen ja Petra Mäkeläinen

Valtuuston kolmivuotiskausi on kääntynyt loppusuoralle, ja syksyn Nuorisoseurakokouksessa valitaan uusi valtuusto jatkamaan työtä. Nyt on oivallinen aika pysähtyä tarkastelemaan, mitä olemme yhdessä saaneet aikaan kuluneella kaudella, onko tavoitteet saavutettu. Valtuuston puheenjohtajisto istahti yhdessä etäyhteyksien päähän pohtimaan kulunutta kautta.

ausi 2019–21 oli hyvin toisenlainen kuin kolmivuotisohjelmaa kirjoitettaessa kukaan osasi arvatakaan. Valtuuston kokouksista yli puolet oli etäkokouksia. Pääsimme opiskelemaan uusia taitoja, sähköisiä etäkokous- ja etäryhmätyötaitoja. Tämä toi oman mausteensa valtuuston työskentelyyn, jolle ominaista on yhdessä keskustelu ja vuorovaikutus kokousviikonloppujen puitteissa. Parhaimmillaan hyvät käytänteet ja oppimisen kokemukset jaetaan ja tuodaan yhteiseksi hyväksi. Tähän etäyhteyksien päässä oleminen on vaikuttanut, mutta olemme silti pystyneet käymään yhteistä keskustelua. Tarkastellessamme kulunutta kolmivuotiskautta, sitä on värittänyt kolme merkittävää asiaa: pääsihteerin vaihtuminen, maailmanlaajuinen koronapandemia ja rahoituspohjan muutokset. Mielestämme olemme pystyneet pitämään antamamme lupaukset, joita tarkastelemme.

Lupaukset on lunastettu Ovien auki pitäminen kaikille oli haastavampaa tai ainakin erilaista kuin ajattelimme etukäteen. Sosiaalisen etäisyyden vaatimukset haastoivat toimintaa. Kuluneella kaudella olemme saaneet nähdä, kuinka seurat ja koko järjestö muuntuivat etäyhteyksiin ja -tapahtumiin sekä loivat ihan uudenlaisia harrastusmuotoja. Etä- ja verkkotapahtumat ovat mahdollistaneet isomman joukon osallistumisen – vaikka kotisohvalta. Tämän myötä osallistumisen kynnys on madaltunut uusillekin. Liiton työntekijöiden osaamis- ja muuntautumiskykyä on ollut ilo seurata. Poikkeusaikoinakin työ lasten ja nuorten hyväksi on pysynyt keskiössä ja luovasti on keksitty uudenlaisia tapoja toimia, aikuisjäseniä unohtamat-

Mennyt kolmivuotiskausi toi pandemian myötä mukanaan valtuuston etäkokoukset, jotka mahdollistivat uudenlaisen tavan käydä yhteistä, tärkeää keskustelua.

ta. Mielestämme olemme pystyneet pitämään lupauksemme.

Kulunutta kolmivuotiskautta värittivät pääsihteerin vaihdos, koronapandemia ja rahoituspohjan muutokset. Nuorisoseurapolulla tukemisessa liiton työntekijät ovat olleet merkittävässä roolissa. Järjestö on keskittynyt turvaamaan jäsenseurojensa ja jäsentensä toimintaedellytyksiä sekä mahdollistamaan lasten ja nuorten harrastusten jatkumisen turvallisesti. Määrätietoisesti työntekijät ovat keränneet ja jakaneet tietoa, pitäneet yhteyttä ja ohjeistaneet sekä tukeneet ja pyrkineet löytämään apuja paikallisseuroille. Järjestön johto on tehnyt määrätietoista vaikuttamistyötä valtakunnan tasolla. Mielestämme toinenkin lupaus on täyttynyt, ehkä hiukan eri tavalla kuin alun perin ajattelimme.

Kauden aikana vapaaehtoistoimintaa on tuettu monella tavalla. Kolmivuotiskaudella otettiin käyttöön pitkään odotettu jäsenrekisteri helpottamaan paikallisseurojen työtä. Rahankeruumenetelmiä on uudistettu monipuolisemmiksi, muun muassa pienkeräysluvat ja Facebook-kampanjat. On huippua, että jokainen voi syntymäpäiviensä kunniaksi laittaa varainkeruun nuorisoseuroille pystyyn Facebookissa. Lupauksen pitämisessä on onnistuttu näiltä osin. Huolta kuitenkin aiheuttaa vapaaehtoisten etääntyminen toiminnasta rajoitusten aikana, kuinka saadaan heidät takaisin ja uusia mukaan tilanteen tasaantuessa.

Toiveena keskustelualusta valtuuston jäsenille Näin ollen voimme todeta menneen kolmivuotiskauden onnistuneen hienosti. Seuraavalle valtuustokaudelle jää

kuitenkin toteutettavaksi paljon toivottu keskustelualusta valtuuston jäsenille. Toivomme, että toteutuessaan se voisi vahvistaa yhteenkuulumisen tunnetta ja syventää keskustelua ja tiedonvaihtoa eri alueiden kesken valtuustonkokouksien väleillä sekä aktivoida valtuuston jäseniä osallistumaan kokouksiin. Parasta kolmivuotiskaudella on ollut yhteisen asian äärellä oleminen ja asioiden tarkastelu monesta näkökulmasta yhdessä. On ollut mielenkiintoista päästä seuraamaan näköalapaikalta liiton hallitustyöskentelyä ja liiton työntekijöiden ammattitaitoista ja innostunutta työtä. Puheenjohtajuuden aikana olemme saaneet oppia niin liitosta kuin itsestämmekin uutta, vahvuuksista ja heikkouksista. Kaikin puolin mielenkiintoinen ja merkityksellinen kausi. Kiitos kaikille yhteistyöstä. Toivottavasti nähdään ja halataan pian.

Nuorisoseurasta toiseen

Opiskelu vei Kirsin EteläHämeestä Pohjois-Pohjanmaalle

Vitsinä heitetystä ajatuksesta syntyi uusi seura Ouluun Teksti Pia Matilainen Kuva Mikko Törmänen

irsi Raetsaari on 45-vuotias kahden tytön äiti, joka yhdistystoiminnan lisäksi viettää vapaa-aikaansa perheen kanssa talvisin laskettelurinteessä ja kesäisin asuntovaunukiertueella. Hänen nuorisoseurapolkunsa on kiertänyt Hollolan Nuorisoseurasta Oulunsaloon, jonka jälkeen hän oli perustamassa Ouluun Nuorisoseura Vilikkaan. Miten tulit mukaan nuoriseuratoimintaan? Muutin lukion alkaessa Lahteen, ja äitini mielestä tarvitsin harrastuksen. Alakoulussa harrastamani pianonsoitto ja tanhu olivat hautautuneet yläkoulun alussa. Äitini ystävän tytär, Pirita Laiho, tarvitsi apuohjaajan kansantanssiryhmäänsä Hollolan Nuorisoseurassa. Ensimmäisen talven aikana suoritin C-ohjaajakoulutuksen, ja seuraavana syksynä minulle annettiin oma lasten ryhmä ja suoritin B-ohjaajakoulutuksen. Missä nuorisoseuroissa olet ollut ja millaisissa rooleissa olet toiminut? Tanssin Matissa ja Maijoissa 1990-luvun lopulle. Hollolan Nuorisoseurassa ohjasin kesään 1996 asti, jolloin muutin Ouluun opiskelemaan yliopistoon kasvatustieteitä. Tein päättöharjoitteluni Suomen Nuorisoseurojen Liitolla koulutussuunnittelijana kehittäen kansantanssiohjaajakoulutusta. Kesällä 2000 olin Kalevan nuorten liitolla kesätöissä kehittämässä KNoppi-kerhonohjaajakoulutusta. Palkkatöiden lisäksi luurasin kymmenisen vuotta monenlaisissa vapaaehtoistehtävissä, muun muassa liiton nuorisotoimikunnassa, edustajana CIOFF:n elimissä, festareilla kaikissa mahdollisissa tehtävissä stagemanagerista lasten kenttäohjelmien koreografiointiin ja Tanssirallin tuomarointiin. Olin kuusi vuotta myös Kalevan Nuorten Liiton hallituksen jäsenenä. Pidin kansantanssin viikonloppukursseja lähialueen seuroissa ja KNoppi-koulutuksia pitkin Suomea yhdessä Pirita Laihon ja Annukka Kyytisen kanssa. Muuttaessani Ouluun opiskeli paljon kavereitani tanssinopettajiksi Oulun konservatoriossa. He rekrytoivat minut Oulunsalon Nuorisoseuraan ohjaajaksi keväällä 1997. Ohjasin Oulunsalossa eri-ikäisiä lapsia kevääseen 2007 asti, jolloin jäin äitiyslomalle. Aloittaessani seurassa oli kaksi lasten ja yksi aikuisten kansantanssiryhmää. Toiminnan kasvaessa toimin ohjaajavastaavana ja rekrytoin myös lisää ohjaajia muun muassa Tarja

Koskelan ja Heli Honkalammen. Heli oli suunnitellut ”vauvatanhun” perustamista, ja hänen jäätyä äitiyslomalle vuotta ennen minua ”vauvatanhun” kehittelyä jatkoivat Hanna Poikela harjoittelijana ja Niina Susan Sassali Oamkin opettajana eli harjoittelun ohjaajana. Kun jättäydyin vapaalle, tuntui siltä, että takki oli aika tyhjä. Helin ja Tarjan kanssa tuli puheeksi, että olisipa hienoa aloittaa tyhjältä pöydältä jotain ihan uutta. Ensin se oli vitsi, mutta kun lapset kasvoivat, aloimme puhua vähemmän vitsikkääseen sävyyn siitä, mik-

si kuljettaisimme heitä harjoituksiin Oulunsaloon, kun voisimme aivan hyvin perustaa Ouluun oman ja ennen kaikkea omannäköisemme kaupunkiseuran. Toukokuun lopulla 2010 istuimme Helin ja Tarjan kanssa alas suunnittelemaan toimintaa tarkemmin ja vähän jälkeen puolen yön Nuorisoseura Vilikas oli ilmoitettu yhdistysrekisteriin. Elokuussa aloittivat toimintansa vanhempi-lapsi -ryhmä Kintas Helin ohjaamana sekä 3–4-vuotiaiden Hyrrä, johon viimein pienen suostuttelun jälkeen Hanna Poikela alkoi ohjaajaksi. Tällä hetkellä ryhmiä on yhteensä yhdeksän. Olen toiminut alusta saakka Vilikkaan varapuheenjohtajana, taloudenhoitajana ja ohjaajavastaavana.

Miksi olet muuttanut? Onko muuttoihin vaikuttanut nuorisoseuratoiminta uudella paikkakunnalla? Olen muuttanut aina muista kuin nuorisoseurasyistä. Nuorisoseuralaisena on ollut helppo pysyä paikkakunnasta riippumatta. Miten paikallisuus on näkynyt eri nuorisoseuroissa? Se näkyy siinä, miten harrastustoimintaa paikkakunnalla arvostetaan. Jossakin toimintaan riittää tulijoita, koska harrastuksella on hyvä maine. Kansantanssissa yksi paikallinen ominaisuus on yllätyksekseni myös perinteet: jossakin on pitkät perinteet nimenomaan perinteisen kansantanssin ylläpitämisessä, toisaalla arvostetaan enemmän uutta luovaa ja koreografisoitua kansantanssia. Merkittävämpää on ehkä se, pyöriikö toiminta oman talon ympärillä vai ei. Talo on toisaalta valtava voimavara, mutta myös iso ylläpidettävä kustannuserä. Kansantanssitoiminnassa oleellista on myös festareille osallistuminen. Näin pohjoissuomalaisena kieltämättä kirpaisee joka kerta, kun suunnitellaan massiivista talkoourakkaa talvelle, jotta saadaan kokoon bussimatkoihin tarvittavat rahat. Jos voisit ottaa yhden hyvän asian jokaisesta seurasta mukaasi, mitä ne olisivat? Enemmän kuin asioita kaipaan, arvostan ja lämmöllä muistelen tiettyjä ihmisiä. Ehkä se kertoo minusta toimijana jotain. Arvostan yhteistyötä, johon kaikki sitoutuvat lupaamallaan tavalla. Olen onnekas, kun olen saanut toimia eri tehtävissä niin monen mahtavan tyypin kanssa. Parasta on, kun festareilla kulkiessa tulee vastaan niin paljon tuttuja vuosien varrelta. Ja kun seuratoimintaa pyörittäessä tulee pulmia vastaan, on heti mielessä monta, keneltä voi kysäistä konsultaatiota. Mitä yhdenvertaisuus merkitsee sinulle? Kukin saa osallistua omista lähtökohdistaan ja omilla ehdoillaan mukaan yhteiseen toimintaan. Yhdessä tekeminen on aina enemmän kuin yksin tekeminen. Joskus joku jaksaa ja haluaa tehdä enemmän, jolloin hän voi ottaa enemmän vastuuta. Joskus joku haluaa olla mukana, vaikka tiukassa tilanteessaan tai pienemmillä voimavaroillaan pystyy osallistumaan vain pienemmällä panoksella. Hänenkin panoksensa on silti yhtä tärkeä ja arvokas.

Tunnetut nuorisoseuralaiset

Sedän esimerkkiä seuraten mukaan seuratoimintaan

”Tylsistyminen on lahja, se nostaa luovuuden esiin” Teksti Pia Matilainen

uha Vidgrénin setä Esa oli aktiivinen nuorisoseuralainen Iisalmessa ja hänen kauttaan Juha sai ensikosketuksen nuorisoseuratoimintaan 1980-luvulla. ”Täällä maaseudulla nuorten toiminta ja suomalaisen kulttuurin ylläpitäminen on ollut lähellä sydäntä pienestä pitäen, ja siitä on tullut itselle tärkeä osa oman, paikallisen kulttuurielämän tukemisen kautta”, kertoo Juha Vidgrén, joka työskentelee vieremäläisen perheyrityksen Ponsse Oyj:n tehtaalla päivittäin henkilöstö- ja yhteiskuntasuhdetyössä. Opettajaksi Oulussa valmistunut Vidgrén on yrityksen suurin omistaja. Ponsse Oyj on yksi maailman johtavia metsäkonevalmistajia. Yrityksen perusti Juha Vidgrénin isä Einari 1970 Vieremälle. Nimensä yritys on saanut kirkonkylällä vapaana kuljeskelleen sekarotuisen sitkeän jäniskoiran mukaan. Ponsse-koiran turkki oli harmaankirjava ja ruma – kyläläisten mukaan yhtä ruma kuin Einarin ensimmäinen, kier-

rätysosista tehty metsätraktori. ”Mikähän Ponsse tuostakii tulloo”, kylällä ihmeteltiin. ”Nyt sillä on jo nimikii – siitä tulloo Ponsse!”, päätti Einari.

Turvallinen ja luotettava kasvuympäristö Juha Vidgrén asuu maaseudulla, maailman pohjoisimman savolaiskunnan Vieremän Niemisen kylällä. ”Meillä oli todella aktiivista lentopalloa täällä 2000-luvun alussa ja tuolloin Vieremän Niemisen Nuorisoseuran lentopallojoukkueen kautta tulin mukaan nuorisseuratoimintaan.” Hän harrastaa edelleen kylätoimintaa: ”Toimin Vieremän Kylänraitin ja Oriyhdistyksen puheenjohtajana. Tarkoituksenamme on saada aikaan toiminnallisuutta kunnan alueella ja antaa kaikille turvallinen ja luotettava kasvuympäristö – sellainen kuin se itselleni oli 1970- ja 1980-luvulla. Samalla järjestän toimintaa uuden kylätalo Rientolan osalta, joka valmis-

tui tänä vuonna helmikuussa, ja johon olemme jo saaneet toimintaa matalalla kynnyksellä kaikenikäisille kuntalaisille.” ”Nuorisoseura Nuori Iisalmi on yhteistyökumppanimme Vieremän raviradan toiminnassa – luotettavaa kumppanuutta arvostan todella paljon ja sitä, että erilaisiin töihin ja tehtäviin löytyy vielä tekijöitä. Sain setä-Esan kautta myös pohjan Ylä-Savon Hippoksen toimintaan.”

Yhdenvertaisuus kaiken perusta Yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus on Juha Vidgrénin mielestä suurimpia arvoja. Hän pitääkin niiden merkitystä kaiken perustana. ”Meille suomalaisille yhdenvertaisuus on ollut täällä maaseudulla hyvin vahva arvo – on eletty maatalouskulttuurissa, jossa työn tekeminen ja naapurien auttaminen loivat vahvan arvopohjan – olimme kaikki samanlai-

sessa taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa asemassa. Tänä päivänä, jos koskaan, tarvittaisiin asenteissa yhdenvertaisuutta lisää”, Vidgrén miettii. Entäpä millaisia terveisiä Vidgrén lähettää nykyisin nuorisoseurassa harrastaville nuorille? ”Harrastakaa hyvässä porukassa, nauttikaa erilaisista vuodenajoista ja luonnosta, pitäkää kaikista kavereista huolta – ja muistakaa levätä kaiken sometykityksen keskellä.” ”Olen usein sanonut meidän koululaisille, että paras asia, minkä Vieremän kirkonkylä on minulle teini-iässä antanut, on tylsistyminen. Kun mitään ei tapahtunut, eikä missään ollut mieleistä tekemistä, niin piti tulla toimeen itsensä kanssa ja huomaamatta luovuuskin alkoi tulla esiin – minulla se tosin kesti kolmekymmentä vuotta, mutta hyvät työkalut sain tylsyyttä vastaan myöhempää elämää varten”, naurahtaa Vidgrén lopuksi.

Tanssimania tuo Tanssikiellon lavalle P

Maniapajat toteutetaan verkkokoulutuksina lauantaipäivän aikana. Tarjolla on kansantanssin ja kansanmusiikin lisäksi tanssia 1920-luvun tyyliin. Nuorten tanssijoiden DÄÄNS-leiri toteutetaan verkossa, ja siihen sisältyy

työpajojen lisäksi kattava paketti tapahtuman striimattuja konsertteja. Pispalan Sottiisin Tanssimania-tapahtumaa on järjestetty Tampereella vuodesta 1993 lähtien. Tapahtuman järjestää Suomen Nuorisoseurat yh-

teistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Tapahtuman toteutuksessa noudatetaan voimassa olevia rajoituksia ja suosituksia. tanssimania.fi Carita berg

ispalan Sottiisin Tanssimania järjestetään kaksipäiväisenä 24.– 25.9.2021 Tampereella. Kansantanssin ja -musiikin konsertti- ja koulutustapahtuman kaikkia tilaisuuksia on mahdollista seurata myös verkossa. Tanssimanian ohjelmisto peilaa sadan vuoden takaista tanssikieltoa tämän päivän rajoituksiin tanssin, musiikin ja kulttuurin harjoittamisessa. Avajaiskonserttina nähdään Tanssiteatteri Tsuumin, Tanssiteatteri Minimin ja Kuopion kaupunginteatterin produktio Tanssikielto. Perjantaina Tanhujalostamo-seminaarissa Marko Tikka kertoo historian tanssikieltojen syistä ja seurauksista, ja Petri Hoppu puolestaan pureutuu kansantanssin sukupuoliajattelun taustaan ja nykyajan muutoksiin. Lauantaina uusia kansantanssiteoksia esittävät mm. Motoran Pelmakat ja Rajan Nuorten Kimurantti. Tapahtuma huipentuu Ajassa on Maniaa -konserttiin, jossa julkistetaan Pispalan Sottiisin vuoden 2022 kansantanssiyhtye.

Jutajaiset 8.–11.9.2021

Tanssi, pukuloisto ja temput valtaavat Rovaniemen Teksti Elle Syväjärvi

yksyllä on aikaa jälleen hengähtää kesän kiireiltä, ja mikä sen parempi tapa kuin kulttuurin parissa. Jo 46. kertaa järjestettävä folktapahtuma Jutajaiset on järjestetty Rovaniemi-viikon yhteydessä jo parina vuonna, ja jälleen olemme osa Rovaniemen juhlaviikkoa. Lisäksi Jutajaiset juhlii Suomen Nuorisoseurojen 140-vuotista juhlavuotta ja tapahtumapaikoilla voit tutustua nuorisoseurahistoriaan Nuorisoseurojen pop up -näyttelyssä. Ohjelma muotoutuu eri teemojen alle, ja tapahtumapaikat ovat levittäytyneet laajalle. Temppuja, pukuloistoa, tanssia ja tekemistä on luvassa tulevissa Jutajaisissa keskiviikosta lauantaihin Rovaniemen alueen kouluilla, kylillä sekä kaupungilla. Jutajaisilla halutaan tavoittaa mahdollisimman kattavasti kaikenikäiset ja ajatuksena onkin, että viedään tapahtumaa myös sinne, mistä eri katsojia tavoittaa. Esimerkiksi nuoret ovat vaikeasti tavoiteltava katsojakun-

ta, joten Jutajaiset haluttiin viedä sinne missä nuoret ovat – kouluilla. Tapahtuma vierailee keskiviikkona kahdella Rovaniemen alueen koululla esityksin ja ohjatuin työpajoin. Myös historian patinaa haluttiin hakea tapahtumalle viemällä ohjelmistoa kylille, Sonkaan sekä Vikajärvelle. Ohjelmassa on huomioitu myös paikallinen ja pohjoinen osaaminen, ja luvassa on esityksiä, työpajoja, koulutuksia, konsertteja sekä koko perheen maksuton ulkotapahtuma. Myös yhteistyökumppanit ovat paikallisia, ja tapahtumaa tehdään tiiviissä yhteistyössä. Viime vuotiseen tapaan tapahtumassa tullaan huomioimaan koronaturvallisuus ohjeistuksilla, hyvällä hygienialla sekä turvaväleillä. Tulethan terveenä nauttimaan kansanperinteen tapahtumasta Jutajaisiin. jutajaiset.nuorisoseurat.fi

Paula Kettu aloitti tanssin palvelutuottajana Kansantanssi on tapa elää, tuntea ja katsoa maailmaa Naurua ja uusia ideoita Tanssijana hänet on nähty muun muassa teoksessa Rauha – lottatytön tarina palavasta maasta sekä viime keväänä ensiesitetyssä soolotanssiteoksessaan Kotia, joka tehtiin yhteistyössä Sampo Korvan ja kansanmusiikkiyhtye Tallarin kanssa. Mikäli et ole vielä nähnyt teosta, kurkkaa Tallarin YouTube-kanavalle! Paulalle kansantanssi ja -musiikki on tapa elää, tuntea ja katsoa maailmaa. Nuorisoseuralaisuus merkitsee Paulalle toisinaan kovaa työtä; pitkiä päiviä, hikeä, ähinää ja kyyneleitä, mutta useimmiten hersyvää naurua, uusia ideoita, määrätietoista työtä ja tavoitteiden saavuttamista, ja aina yhdessä tekemistä, toisten tukena olemista ja oppimista; sukupolvien välistä yhteistyötä – perinteiden siirtämistä ja kehittämistä. Paula haluaa työssään edistää kansantanssitietoisuutta, musiikin ja tanssin yhteyttä sekä kokemuksellisuutta ja monipuolistaa kansantanssin harrastamista ja ohjaajakoulutusta. Paulan tavoittaa tanssin asioissa sähköpostilla paula.kettu@nuorisoseurat.fi tai puhelimella 044 744 3939.

Kimmo Känsälä

uomen Nuorisoseurojen tanssin osaamiskeskuksen palvelutuottajana on aloittanut elokuussa Paula Kettu. Hänen tehtävänään on tuottaa ja kehittää tanssin palveluita, koulutuksia, yhteydenpitoa ja viestintää kansantanssin kentän tueksi. Paula on koulutukseltaan tanssinopettaja YAMK, ja hän on tullut tutuksi monille kansantanssitoimijoille muun muassa Kalenoiden yhteisohjelmien koreografina, tapahtumissa ja kansantanssin ohjaajakoulutuksessa kouluttajana, tanssinopettajana, koreografina ja tanssijana eri puolilla Suomea. Ennen tätä pestiä Paula on opettanut kansantanssia eri-ikäisille harrastajille ja ammattiin opiskeleville musiikkipedagogeille sekä vetänyt FolkJamryhmiä. Keski-Suomen aluetoimistossa opettajana työskennellessään Paula kehitti muun muassa Pikkujoulutanssit-konseptin, jonka perusajatus on tuoda yhteen maakunnan nuorisoseuroja luoden esiintymismahdollisuuksia kansantanssiryhmille ja mahdollistaa siten uutta toimintaa. Paula on tehnyt myös tuotannollisia tehtäviä, ja viime kesänä hän toimi ohjelmatuottajana Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla.

Nuorisoseuralaisuus merkitsee Paula Ketulle useimmiten naurua, ideoita ja tavoitteiden saavuttamista sekä aina yhdessä tekemistä.

Folklandia-risteily tulee taas tammikuussa P

ohjolan viilein ja kuumin talvifestivaali Folklandia kutsuu jälleen keinumaan kansanmusiikin aalloille 7.–8.1.2022 Silja Europalla. Kansantanssiryhmät kautta maan täyttävät lavat liikkeellä ja loistolla, ja kansainvälisten huippubändien rytmit menevät jalan alle. Eläköön Folk! -tilaisuus palkitsee alan ansioituneet toimijat heti risteilyn irtauduttua laiturista. Koko ohjelma julkaistaan marraskuussa osoitteessa folklandia.fi. Seuraa meitä myös somessa: Facebookissa @folkkis ja Instagramissa @sottiisi.

Kerää porukka kasaan ja varaa teille hyttipaikat pikimmiten Ikaalisten Matkatoimistosta osoitteesta matkat@imt.fi tai numerosta 03 45800. Lippuja voi ostaa myös verkosta. Esiintyjäehdotuksia ja ohjelmaideoita otetaan vielä syyskuussa vastaan osoitteessa info@sottiisi.net. Tapahtuman järjestelyissä noudatetaan koronapandemian säädöksiä ja turvallisuusohjeita. folklandia.fi

7.–8.1.2022 | www.folklandia.fi

Nuorisoseurojen 140-vuotisjuhlia vietettiin ympäri Suomea kesäkuussa

Juhlakahvit keitettiin yli 100 paikassa noin 5 000 vieraalle Teksti Minna Pasi ja Joonas Pokkinen Kuvat Riia Niemelä ja Minna Pasi

uorisoseuraliike täytti juhannusviikolla 140 vuotta, ja juhlan kunniaksi pöytä katettiin koreaksi eri puolilla Suomea. Juhlakahvit olivat tarjolla yli sadassa paikassa ja niihin osallistui arvion mukaan noin 5 000 kahvittelijaa. Juhlapäiväksi valikoitui 24.6., sillä kyseisenä päivänä vuonna 1881 pidettiin ensimmäisen nuorisoseuran, Kauhavan Nuorisoyhtiön, perustuskokous Kalan torpalla.

ja yhteistä toimintaa. Nuorisoseuratoiminnassa harrastajien taidot kasvavat, mutta myös ilon määrä, joka yhdessä onnistumisesta tulee – sillä porskuttaa helposti läpi pimeät syksyt. Entä ketä erityisesti haluttaisiin Koirakivelle mukaan nuorisoseuratoimintaan? ”Kaikki vauvasta vaariin – erityisesti mahtavan yhteishengen vuoksi”, kertovat kahvittelijat kuin yhdestä suusta.

Koirakivessä viihdytään hyvässä seurassa

Nuorisoseuralaisuus kulkee suvussa

Koirakivessä Mäntyharjulla vietettiin juhlakahveilla samalla uuden kesäkahvilan avajaisia. Nuorisoseuran toimintaan Koirakivessä on vetänyt mukaan hyvän porukan imu – ja teatteritoiminta. Kahvikupin äärestä tavoitetut pertunmaalaiset ovat esiintyneet useammissa seuran näytelmissä; joukosta löytyy mm. Baddingin ja Olavi Virran äidin roolin takaa tuttuja. Mukana on myös seurasta toiseen siirtyneitä: muistoja löytyy Varsinais-Suomesta ja Etelä-Hämeen puolelta. Juhlakahveilla kuultiin myös, että nuorisoseura on monelle kesäperhe, mutta usealle kokovuotista, tärkeää

Matti Ruokolainen Valkealan kirkonkylän Nuorisoseurasta on ollut nuorisoseuran toiminnassa jo vuosikymmeniä. Nuorisoseuralaiseksi tie on kulkenut hyvän harrastuksen kautta – mutta myös verenperintönä. Ruokalaisen nuoruudessa ei harrastuksia Valkealassa juuri ollut ja tie vei nuorisoseurantalolle. Hänen vaarinsa oli taas nuorisoseuran johtokunnassa jo 1920-luvulla. ”Parhaat muistot löytyvät oman seuran toiminnasta: teatteritoiminnan käynnistyminen 50 vuotta sitten ja oman nuorisoseurantalon saaminen takaisin käyttöön tulipalon jälkeen. Valta-

Tanssia harrastava Heli Halla kävi juhlakahveilla Lahdessa. Nuorisoseuraan Heli on tullut lapsena kansantanssiharrastuksen kautta. ”Toimintaan mukaan pyytäisin mukavia kavereita, jotka eivät ole vielä mukana. Nuorisoseuroissa pääsee kokemaan yllättäviä ja hauskoja asioita – ja tanssimaan”.

kunnallisista tapahtumista mielessä on erityisesti nuorisoseuraliikkeen 90-vuotisjuhlat tasan 50 vuotta sitten Seinäjoella, jossa oman seuran lipun kantaminen oli kunniatehtävä”, muistelee Matti Ruokolainen, joka pyytäisi toimintaan mukaan erityisesti niitä, joilla ei ole tunnetta johonkin yhteisöön kuulumisesta. ”Olen saanut mukaan joitakin, joille seuratoiminta ei ole niin tuttua. Näen nuorisoseuratoiminnan myös mahdollisuutena kehittää itseään.” Matti Ruokolainen teki tarkan havainnon valkealalaisista nuorisoseuroista; vuosikymmenten läpi on aate kanta-

nut erityisesti niissä seuroissa, joilla on oma talo ylläpidettävänään. Sikäli aaterikasta aluetta Valkeala on, että Ruokolainen luetteli puolenkymmentä seuraa, jolla oli joko talo, osuus seurantalosta tai tanssilava yhteisön toimintapaikkana. Taloihin tutustumaan kutsuu myös Maiju Laurila Valkealasta: ”Valkealassakin moni ajaa talon ohi, eikä ajattele tarkemmin, mitä talon sisällä tapahtuu. Talot ovat muutakin kuin juhlapaikkoja. Nuorisoseurat ovat mielestäni yhteisöjä, jotka kutsuvat kaikkia mukaan osallistumaan – ja niissä on hyvä meininki!”

”Mulle tulee ehkä mieleen – varmaan nyt se historia tietysti – mutta nuorisoseurat on tällainen ajan mukana muuntuva järjestö: sellanen nuorekas ja dynaaminen, tekevä yhteisö, joka sitten sitä kylähenkeä nostattaa”, totesi Leena Muotio valkealalaisen Tirvan Nuorisoseuran juhlakahveilla.

Striimattuna Helsingin Oodista 7.10.2021 klo 10–12.30 Miten koronavuosi vaiku� lasten ja nuorten harrastamiseen? Miten ko�tausta vaiku�aa harrastamiseen? Millaisia hyvinvoin�vaikutuksia harrastamisella on? Tule kuulemaan harrastustoiminnasta nuorisoseuraliikkeen 140-vuo�sjuhlawebinaariin. Webinaari on maksuton ja tarkoite�u kaikille harrastustoiminnasta kiinnostuneille. Webinaari järjestetään yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa ja se striimataan Helsinki-kanavalle helsinkikanava.ﬁ Katso lisä�etoja nuorisoseurat.ﬁ/seminaari

Pyrkijä vuonna 1960

Suomen Nuorison Lehti N:o 9 * SYYSKUU * 1960 Nuorisoseurajärjestön äänenkannattaja ● Julkaisija: Suomen Nuorison Liitto r.y. ● Toimitusvaliokunta: Suomen Nuorison Liiton johtokunta ● Päätoimittaja: kouluneuvos A. Salmela, puh. 14 588 ● Toimitussihteeri: toimittaja Allan Ruotsala, puh. 39 660 ● Taloudenhoitaja ekonomi Reijo Rahkamo, puh. 62 26 78, konttori (kassa) puh. 39 640 ● Toimituksen ja konttorin osoite: Helsinki, Simonkatu 12 B ● Tilaushinnat: koko vk. 700 mk, puoli vk. 400 mk, ulkomaille koko vk. 800 mk ● Postisiirtotilin numero 6139

Nuorisoseura Televisiossa Uusi ja samalla vaativa esiintymispaikka on televisio. Jo TES-tv:ssä eli teekkarien ”harrastelijatelevisiossa” lähes neljä vuotta sitten nuorisoseuraväki suoritti ensiesiintymisensä. Pääkaupungissa toimiva

N. Karjalan Nuoret esitti silloin ohjelman, mikä käsitti nuorisoseuran toiminnan esittelyn, kansanmusiikkiyhtyeen ja tanhujoukkueen esityksiä, lausuntaa ja näytelmän. Sen jälkeen moni muukin nuorisoseuralais-

ryhmä on jo ehditty nähdä tv:n kuvaruudussa. Viimeksi Teuvan nuorisoseuralaiset vierailivat 18.8. näissä merkeissä Helsingissä Suomen Television kutsumina esittäen omin voimin laaditun ja omintakeisen ohjelman, kansankäräjät. Kotona Teuvalla ja Turussa se oli jo ehtinyt tuoda nuorisoseuralle runsaasti sekä ”kultaa että kunniaa”. Pääkaupunki oli yhtä antelias, kiitos teuvalaisten itsensä, jotka ”tulivat, näkivät ja voittivat”, kuten Helsingin Sanomien Oculus ja Uuden Suomen Ynselmi lehtiensä radio- ja tv-arvostelijoina kohdaltaan varauksetta todistavat: ”Teuvan nuorisoseuran näyttelijät valmistivat peräti hauskan yllätyksen pitäjänkäräjien kuvaelmallaan, sillä tuskinpa monikaan olisi etukäteen osannut aavistaa, että tällainen historiallisaiheinen kertomus voidaan tehdä näin pirteäksi. Ainakin minä pelkäsin pitkästyttävää jaarittelua. Mutta kuinka kävi? Mainioita tyyppejä, Pentti Taivaisen nasevasti naamioimina ja kuhunkin tehtävään kuin luotuina. Aimo Pöyhkösen lavastus oli myös teh-

nyt miltei ihmeitä studion pienissä tiloissa. Tämä oli mitä loistavin esimerkki nuorisoseurojen näyttämöharrastusten korkeasta tasosta. Oculus” ”Viikko-ohjelmassa tuo lähetys ei tuntunut lupaavan mitään kehuttavaa, koska moneen kertaan on jo ehditty todeta, että hyvistä ideoista ja yrityksistä huolimatta, harrastelijat ovat vain harrastelijoita. Teuvan nuorisososeuran näyttelijät tekivät tästä säännöstä kerrassaan ilahduttavan poikkeuksen: esitys oli riemastuttavan mehevää ja valmista, tyypit mainioita ja kerrassaan aitoja niin asuiltaan kuin asenteiltaankin ja jokaista esiintyjää tuntui siivittävän todellinen näyttelemisen riemu. Kukkia ja aplodeja. Ynselmi”

Teatteri Sujossa sankareita ei ole tehty yhdestä muotista Teksti Tiina Kämäräinen Kuva Topi Marin

Heinäkuussa ensi-iltansa saaneessa Sankarit-esityksessä Pörsänmäen Nuorisoseuran Teatteri Sujossa Ylä-Savossa kurkistetaan sankaruuden moniin kasvoihin. Katsojalle esitys tarjoaa tärkeän muistutuksen siitä, että arjen sankaruuteen ei tarvita supersankarin viittaa ja pienetkin teot riittävät.

äytelmän hahmoista löytyy oman elämänsä sankareita, jumalhahmo ja pelimaailman sankareita, jotka eivät anna iän näkyä tai tuntua. Episodeissa etenevän näytelmän kohtauksissa käsitellään pelkojen ja traumojen kohtaamista, äitiyttä, lapsuutta ja ennen kaikkea toisista ja itsestä huolehtimista. Sankarit-näytelmässä Santa Muerte -hahmoa näytellyt Susanna Kettunen kertoo, että näytelmässä pohdittiin myös sellaista sankaruutta, kun pelkkä tavallisuus ja keskeneräisyys riittävät. ”Jokainen voi olla sankari jollekin, jokainen voi olla sankari itselleen, jokaisella voi olla sankari. Myös fiktiiviset sankarit ovat tärkeitä - niiden kautta on luvallista käsitellä asioita pelkistetysti ilman inhimillisyyden tuomia harmaan sävyjä”, Kettunen kertoo.

Nykypäivän sankaruuden ei tarvitse olla suurta ja näkyvää - vaikka voi se olla sitäkin. Pienetkin teot ja valinnat ovat tärkeitä. Voisiko sankaruus olla asenne, jossa pyritään huomaamaan omat mahdollisuudet hyvän tekemiseen? Näytelmässä sankaritekoja tehdään yhdessä ja näinhän on elämässäkin; kun monen tavallisen ja keskeneräisen ihmisen supervoimat yhdistetään, voi tehdä paljon hyvää. Jos ei voi pelastaa ihan koko maailmaa, niin ehkä voi parantaa ainakin palan jonkun tai joidenkin maailmaa. Sankarit-näytelmä on ideoitu, käsikirjoitettu ja harjoiteltu alusta loppuun kolmessa viikossa. Kaikki työryhmän jäsenet saivat näytelmässä vaikuttaa sisältöön merkittävästi, koska mitään valmista ei ollut – esityksen nimeä lukuun ottamatta. Ohjaaja Topi Marinin lisäksi työ-

ryhmään kuului ohjaajan assistentti sekä 5 näyttelijää. Kaikki työryhmässä saivat Marinilta ennakkotehtävän sankaruusteemaan liittyen, joista näytelmän sisältö lähti kypsymään. ”Näytelmä kurottiin kasaan viimeisellä viikolla, ja sitä viilattiin vielä esityskautena – joka esityskerta oli siis erilainen”, Kettunen tiivistää. Susanna Kettunen kuvaa Sujon työryhmää adjektiiveilla hauska, luova, joustava, energinen, kannustava, pohdiskeleva, lämmin, turvallinen ja moninainen. Työryhmä koostui eri-ikäisistä ja eri elämäntilanteissa olevista ihmisistä, mutta kaikkia yhdisti tekemisen ilo. Koska projekti oli niin intensiivinen, työryhmä hitsautui yhteen hyvin ja kävi rakkaaksi yhteisten kokemusten kautta. ”Ohjaaja Topi Marin antoi työryhmän ideoille tilaa; jokaisen työryhmän

jäsenen osaaminen, ajatukset ja persoona näkyivät lopputuloksessa, eikä se olisi ollut samanlainen millään muulla porukalla”, Kettunen kertoo. Pörsänmäen Nuorisoseuran Teatteri Sujon näytelmässä sankaritekoja tehdään yhdessä: jokainen voi olla sankari toiselle tai itselleen.

Sujo-teatteri Pörsänmäen Nuorisoseuran Teatteri Sujo on vuonna 2019 perustettu pieni, navetasta teatteriksi muutettu, kesäteatteri pörsänmäkeläisessä maalaismaisemassa Ylä-Savossa. Näyttelijöinä Sankarit -näytelmässä nähtiin Kati Marin, Petri Kainulainen, Milja Mehtonen, Sanna Repo ja Susanna Kettunen. Ohjaajan assistenttina toimi Sipi Myllynen.

Kuhmon vahva teatteriseura täytti 60 vuotta Teksti Juha-Matti Huusko Kuva Kuhmon Nuorisoseuran arkisto

uhmon Nuorisoseura vietti 60vuotisjuhlavuottaan esittämällä kesäteatterissa Heikki Luoman Kahen akan loukussa -näytelmän ja julkaisemalla noin satasivuisen kirjan historiastaan. Parhaillaan Kuhmossa on avoinna seuran historiasta kertova näyttely. Alkuvuosina seuralla oli opinto- ja tanhukerhoja, mutta kun Kuhmoon perustettiin kansalaisopisto, seura keskittyi toiminnassaan kesäteatteriesitysten järjestämiseen. Ensimmäisiä näytelmiä oli 1963 Kainuun Nuorisoseurojen suvijuhlilla esitetty Rykmentin murheenkryyni. Näytelmän näki noin 4 000 katsojaa ja se myös televisioitiin seuraavana vuonna. Kertyneiden hyvien kokemusten kannustamana seura vuokrasi itselleen maata ja järjesti kesäteatterin esittämiseen puitteet kauniissa luonnonrinteessä. Vuosina 1969–78 Kuhmon Nuorisoseuran kesäteatterilla oli ainutlaatuisia piirteitä Suomessa: kuhmolainen kirjailija Unto E. Heikura kirjoitti näytelmiä paikallisista aiheista ja myös ohjaaja Jussi Koivusilta ja näyttelijät olivat paikallisia. Kesäteatterin markkinointinimeksi otettiin osuvasti käyttöön Kuhmolaisteatteri. Menestyneen kesäteatterin näyttelijät avustivat Havukka-ahon ajattelija -televisiosarjan kuvauksissa (1971), Ket-

tuvaari-näytelmä televisioitiin (1973), ja Vartioitu kylä -näytelmän (1974–75) pohjalta tehtiin kokoillan elokuva vuonna 1978. Kuhmon nuorisoseura järjesti 70–80 -luvuilla myös sisänäytelmiä ja säännöllistä lapsiteatteritoimintaa. Erityisesti Peppi Pitkätossu -näytelmä (1977) on jäänyt monien mieleen. Näytelmässä oli mukana aito hevonen ja toimintaa säestämässä livebändi. Tuohon aikaan Suomessa oli vain kaksi vakituista lapsiteatteria, toinen Hämeenlinnan Aulangon Satuteatteri ja toinen Kuhmon lapsiteatteri. Muutama kesäteatterissa mukana ollut on saanut näyttelemisestä ammatin. Maankuulu Ulla Tapaninen oli mukana Vartioitu kylä -näytelmässä. Eija Kyllönen, joka näytteli muun muassa Yleisradion Taivaan tulet -sarjassa, esitti Peppi Pitkätossua. Näytelmissä mukana oleminen on vaikuttanut positiivisesti monien harrastajien elämään ja ilmaisutaitoihin. Kesäteatteri on ollut myös mukava harrastus ja osalle myös elämäntapa. Kuhmon Nuorisoseuran historiaa esittelevä näyttely on avoinna koko syyskuun ajan Kuhmo-talolla. Näyttelyssä on mm. valokuvia, lehtileikkeitä ja näytelmäjulisteita kuluneilta vuosikymmeniltä. kuhmolaisteatteri.fi

Kapteeni Koukku on huolissaan ikääntymisestään vuoden 1993 Peter Pan -näytelmässä. Suurin osa näyttelijöistä oli lapsia eri rooleissa: Kultasen perheen lapsina, kadonneina poikina, intiaaneina, merenneitoina, ja joku lapsi merirosvonakin.

Toiminta nousi uuteen loistoon Reisjärvellä Teksti ja kuva Helena Koivusalo

esällä 2019 Sampolan nuorisoseurantalon takapihalla kasvoi polvenkorkuinen heinikko. Heinäkuussa 2020 muurattiin kesäteatterin peruskivi, ja vuosi sen jälkeen vietettiin uuden teatterin avajaisia. Matka alkoi kesällä 2019 keskusseuran seuravierailusta, kun pitkään hiljaiseloa viettänyttä seuraa ravisteltiin miettimään uusia toimintalinjoja. Aluksi keskusteltiin jopa yhdistyksen lakkauttamisesta, mutta pian seuran väki keksi yhdistää voimansa paikkakunnan eri toimijoiden kanssa. Vain viikon kuluttua vierailusta oli syntynyt unelma omasta kesäteatterista. Reisjärven Nuorisoseura, Harrastajateatteri ReTé ja Reisjärven kulttuurin ystävät löivät hynttyyt yhteen. Nuorisoseuran hallinnoima kesäteatterihanke sai yli 73 000 euroa tukea Keskipiste-Leader ry:lta. Seuran oma rahoitusosuus katettiin talkootyönä ja yhdistysten yhteisenä varainhankintana. Vielä viime kesänä kukaan ei tiennyt, miten pitkään koronapandemia jyllää. Nuorisoseurassa oli kunnianhimoinen tavoite saada uusi katsomo vuodessa valmiiksi. Olihan teatteriryhmän ensi-ilta jo kertaalleen siirtynyt vuodella, minkä myötä talkoille oli aikaa. Suunniteltu aikataulu piti ja heinäkuussa sai ensi-iltansa kahden vuoden harjoittelun tulos, paikallishistoriaan pohjautuva esitys Tanssin sun kanssasi aamuun. Esitys kertoi Reisjärvelle saapuneen opettaja Juho W. Trobergin ta-

rinan. Tapani Hyvösen alkuperäisteksti pohjautui aitoihin vuoden 1906 tapahtumiin. Tarinan dramatisoi ja täydensi 1950-luvun tapahtumilla ryhmän ohjaaja Milla Puurula-Tilli. Jos teatterin rakennusvauhti häkellyttää, sen teki myös upea näyttelijöiden joukko. Uuden teatterin lavalle kipusi kokonaisuudessaan noin 30-henkinen työryhmä. Liki kolmituntinen esitys eteni taidolla tunnelmasta toiseen. Minimalistinen lavastus muuntui näppärästi kohtausten välillä. Esityksessä hyödynnettiin upeasti myös lavan taakse sijoittuvaa nuorisoseurantaloa. Milloin talon ikkunasta aukesi ovet huussiin, kun taas toisinaan ikkunan takana tarkkailivat kylän uteliaat vanhukset. Äänentoisto toimi mainiosti ja esityksen kulkua tahdittivat omat pelimannit lavan reunalla. Hieno tunnustus Reisjärvellä tehdylle työlle oli Harrastajateatteri ReTén valinta vuoden 2021 harrastajateatteriksi. Liikutuksen hetkiä koettiin myös ensi-illassa, kun todelliselle pitkän linjan nuorisoseuralaiselle, nuorisoseurantalossa syntyneelle Mikko Huuskoselle luovutettiin Hermannin arvonimi. Huuskonen toimii Reisjärven Nuorisoseuran puheenjohtajana ja on merkittävä tekijä koko teatterihankkeen onnistumiselle. Kesän seitsemässä esityksessä uudessa teatterissa kävi 1300 katsojaa. Seuraavaksi Reisjärvellä suunnitellaan nuorisoseurantalo Sampolan mittavaa korjausprosessia.

Uusi katsomo sijaitsee nuorisoseurantalon takapihalla.

Webinaari torstaina 7.10.2021 klo 10–12.30 Helsinki-kanavalla

Harrastustoiminta Suomessa tänään ja tulevaisuudessa Miten koronavuosi vaikutti lasten ja nuorten harrastamiseen? Miten kotitausta vaikuttaa harrastamiseen? Millaisia hyvinvointivaikutuksia harrastamisella on? Amanda Rannanjärvi

uorisoseuraliikkeessä on harrastettu erilaisia kulttuurillisia ja liikunnallisia lajeja läpi 140-vuotisen historiamme. Harrastustoiminnalla on paljon erilaisia hyvinvointivaikutuksia, ja itse tekeminen on monin tavoin merkityksellistä. Avasimme keskustelun kulttuuriharrastamisen yhteiskunnallisista vaikutuksista jo toukokuun Nuori Kulttuuri Digifestivalin yhteydessä pidetyissä Talkskeskustelutilaisuuksissa. Neljässä erilaisessa keskustelutilaisuudessa heijasteltiin nuorten tuntoja harrastustoiminnan merkityksestä, ja keskusteluja käytiin tosi moninaisissa kokoonpanoissa. Yhteen tulivat nuoret itse, nuorisotyöntekijät, päättäjät, virkamiehet ja ammattitaiteilijat. Keskusteluissa nousi esiin erityisesti harrastusten merkitys tekijälleen sekä osallisuuden kokemukset. Nuoret saatetaan nähdä ongelmana, ja he itse haluavat, että heihin luotettaisiin. Kun vuoropuhelu niin harrastajien, harrastusten mahdollistajien sekä muun muassa päättäjien välillä on avattu, on helpompi jatkaa keskustelua ja uudistaa näkemyksiä. Tähän Nuori Kulttuuri Talks -keskustelutilaisuudet avasivat tien. Jatkamme tätä vuoropuhelua lokakuussa järjestettävässä harrastustoiminnan seminaarissa. Tilai-

suudessa on luvassa nuorisotutkija Mikko Salasuon puheenvuoro harrastamisesta korona-aikana. Erilaisia näkökulmia harrastamisen kulttuuriin saadaan muun muassa opetus-ja kulttuuriministeriön Henni Axelinin, musiikinopettaja ja nuorisoseura-aktiivi Mika Jämsän sekä Helsingin kaupungin Pirjetta Mularin toimesta. Webinaarin päättää paneelikeskustelu harrastamisen hyvinvointivaikutuksista.

Webinaarin avaa tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen sekä Helsingin kaupungin apulaispormestari Paavo Arhinmäki. Webinaari järjestetään yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa ja se striimataan Helsinki-kanavalle, helsinkikanava.fi, josta jokainen voi seurata sitä maksutta. nuorisoseurat.fi/seminaari

Harrastusviikko tulee jälleen 6.–12.9.2021 H

arrastusviikon tavoite on, että jokainen lapsi ja nuori löytää itselleen mieleisen harrastuksen – oli se sitten lukemista, liikkumista, piirtämistä tai metsässä käyskentelyä. Kaikki harrastukset ovat yhtä tärkeitä. Harrastusviikko linkittyy harrastamisen Suomen malliin ja se käynnistää syksyn harrastuskauden.

Idea harrastusviikosta lähti alun perin nuorten toiveesta saada oman paikkakunnan harrastusmahdollisuudet koululle tai sen lähistöön kokeiltavaksi. Harrastusviikon aikana oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia kokeilla taiteen, kulttuurin, tieteen, liikunnan ja muiden alojen harrastustoimintaa, huomioiden las-

ten toiveet ja oman paikkakunnan tarjonta. Harrastusviikko järjestetään nyt neljättä kertaa. Nuorisoseurojen kotisivuilla on niin kouluille ja paikallisille toimijoille kuin opettajille, ohjaajille ja itse harrastajille suunnattuja toimintavinkke-

jä. Käy tutustumassa tanssiaskeleisiin, luontoseikkailuihin, Luova lava-monitaidetoimintaan ja muihin virtuaalisiin makupaloihin. nuorisoseurat.fi/harrastusviikko harrastusviikko.fi

Nuori Kulttuuri Roots-ideahaku luo tietä nuorten projekteille Teksti Johanna Hurme

uori Kulttuuri Roots-ideahakuun etsitään koko ajan nuorten omaehtoisia projekteja. Tavoitteena on mahdollistaa nuorille tukea omien ideoiden toteuttamiseen ja antaa tuotannollista apua projektien loppuun viemiseen. Duo He eli Helmi Luttinen ja Emma Yildirin (kuvassa) olivat ensimmäisiä, jotka hakeutuivat mukaan. ”Saimme kuulla ideahausta Lahden Mahdollistamon kautta. Olimme tehneet heidän kanssaan jonkin verran yhteistyötä, mutta he eivät pystyneet auttamaan meitä niissä tarpeissa, joita meillä oli produktion loppuun saattamiseksi tarpeen tehdä”, Helmi ja Emma muistelevat. Duon mielestä hakuprosessi oli vaivaton. Esittelyvideon lähettämisen jälkeen he sopivat yhteistyötapaamisen

etäyhteyden avulla Nuori Kulttuurin kanssa. ”Tämä on kyllä todella hyvä vaihtoehto niille, joilla on idea, mutta eivät tiedä, miten lähtisivät viemään ideaa käytäntöön. Nuori Kulttuuri auttaa työntämään projekteja oikeaan suuntaan”, Emma toteaa.

Mentorointi ylitti kaikki odotukset Nuori Kulttuuri tarjosi sparrausapua Duon Touko & Valo lastenteatteriteokselle Ninni Parviaisen kautta, joka työskentelee Teatterikoulu Timotein rehtorina. Hän mentoroi duoa, ja yhteistyö laajentui nopeasti. ”Kävin katsomassa esityksen harjoituksia ja ihastuin saman tien omaperäiseen ja viisaaseen tekstiin ja esityk-

sen muotokieleen. Esittelin Duo He:n idean Orimattilan teatterin hallitukselle. Ilokseni he innostuivat asiasta ja esitys on vierailulla heillä syksyllä 2021”, Ninni kertoo. Helmi ja Emma yllättyivät, kuinka inspiroitunut mentori oli heidän teoksestaan, sillä teosta ei ennen tätä oltu esitetty ulkopuolisille. He saivat vahvistusta siihen, että teos toimii lapsille. Ninnin 5-vuotias poika oli katsomassa esitystä ja pysyi hievahtamatta penkissä koko esityksen ajan. Mentorointi ylitti Duon kaikki odotukset. Esitys sai ensi-iltansa elokuussa, ja he olivat myös esiintymässä Lahti Fringe Festival -tapahtumassa syyskuun alussa. Helmi ja Emma ovat iloisia, että pääsivät esittämään teoksensa tilassa, mihin ovat sen alkujaan suunnitelleet.

”Teos kertoo museovartija Valon ja taulun hahmon Toukon unohtumattomasta yöseikkailusta erikoisten esineiden museossa. Esityksemme sisältää tanssia, sirkusta, musiikkia ja taikuutta sekä osallistaa katsojat mukaan eriskummalliselle museokierrokselle”, Duo esittelee produktiotaan. Roots-ideahaku on Ninnin mielestä hyvä apu nuorille, jotka haluavat kehittyä oman harrastuslajinsa parissa ja luoda oma tiensä kohta ammattilaisuutta. Duo He onkin jo valmistellut uusia esityksiä muuan muassa Tuusulan Taiteiden Yöhön. Roots-ideahaku on avoinna 13–29vuotiaille harrastajille ympäri vuoden. nuorikulttuuri.nuorisoseurat.fi

Nuori Kulttuuri On Air kannustaa videoimaan esityksiä Teksti Ville Laitinen

uori Kulttuuri On Air yhdistää satelliittipaikkakuntien live-tapahtumat sekä livelähetyksen Tampereelta vuonna 2022 ensimmäistä kertaa. Nimi On Air yhdistää ihmiset ympäri maan yhteen hetkeen. Satelliitti viittaa tapaan, jolla nuoret ympäri Suomen yhdistetään tapahtumissa vierailevalla livestreamilla omista tapahtumistaan yhdeksi juhlivaksi kokonaisuudeksi parin tunnin ajaksi On Air -päivän iltana Tampereen live-lähetyksessä. Vuoden aikana tuodaan esiin nuorten taideharrastusten tämänhetkisiä ilmiöitä. Luvassa on konkreettista taiteen tekemistä tapahtumissa, mutta myös nuorten tarinoita harrastuksesta ja ilmiöitä harrastusten takaa. Ja mikä parasta, satelliittitapahtumien

lisäksi, jokainen voi omalla paikkakunnallaan luoda oman näköisen pienen On Air -tapahtuman ja liittyä verkkoalustoilla mukaan. Kaikilla 13–20-vuotiailla nuorilla on mahdollisuus hakea mukaan sekä ryhmänä että yksilönä. Haku tapahtumaan tehdään videolla. Vuoden vaihteen tienoilla avautuvaan hakuun kannattaa valmistautua jo heti syksyllä. Videon voi kuvata omin välinein tai jos on mahdollisuus, käyttää myös studio-olosuhteita. Kännykkäkamera on kuitenkin riittävä väline. Kuvatessa on tärkeää muistaa ennen kaikkea valaistus. Hyvässä valossa ei kuvausvälineellä ole olennaista merkitystä. Arviossa ei kuitenkaan painoteta videon laatua tai kuvausta, vaan arviointi kohdistuu videoituun esitykseen.

Kaikki videonsa hakuun toimittaneet saavat ammattilaisraadin palautteen teoksestaan ja hakuun lähetetyt videot pääsevät myös Nuori Kulttuurin Digistagelle, joka oli jo käytössä Porin Digifestivalin yhteydessä.

Mikä on Nuori Kulttuuri On Air? » Vuoden kestävä kulttuurisen nuorisotyön tapahtuma » Huipentuu 7.5.2022 monipaikkaiseen festivaaliin » 4–5 satelliittitapahtumaa ympäri Suomea » Vuoden huipentava livenä Tampereelta tehtävä päälähetys

Erikoisremontti

Kerkkoon Nuorisoseurantalo Toivolan korjaukset onnistuivat Esteettömyys parantaa talon saavutettavuutta Teksti Hannu Ala-Sankola

Kerkkoon Nuorisoseura halusi talonsa Toivolan mittavan peruskorjauksen yhteydessä parantaa myös esteettömyyttä, jotta talo palvelisi paremmin erilaisten käyttäjien tarpeita. Suunnitelmiin kuului esteettömän wc:n ja sisääntuloluiskan rakentaminen.

”S

uunnittelun alkuvaiheessa tapasimme Kotiseutuliiton rakennustutkijan kanssa paikan päällä Toivolassa ja saimme tietoa muun muassa eri wc-ratkaisujen mitoitusperiaatteista sekä sisääntuloluiskan korkoeroista ja nousukulmasta. Tutkimme myös aiheeseen liittyviä nettisivustoja ja rakentamismääräyksiä. Olimme yhteydessä Porvoon museon rakennustutkijaan, joka kannusti sisääntuloluiskan rakentamiseen, vaikka se vaikuttaakin talon ulkoasuun”, kertoo Kerkkoon Nuorisoseuran puheenjohtaja Heli Pelkonen. Peruskorjauksessa mukana ollut arkkitehti teki tarvittavat suunnitelmat. Suunnitteluvaiheessa kysyttiin myös kokemuksia ja vinkkejä seuran

toiminnassa mukana olevalta perheeltä, jossa on pyörätuolia käyttävä henkilö. Vanhan talon käytettävissä olevat neliöt ja rakenteet asettivat rajat wc:n sijoittamiselle ja koolle. Toteutuksessa jouduttiin hieman joustamaan joidenkin vaatimusten kohdalla, jotta kokonaisuus saatiin toimivaksi. ”Kantavia seiniä ei voinut siirtää, mutta yksi uusi oviaukko oli mahdollista tehdä, ja niin palapelin palat loksahtivat kohdilleen”, kertoo Pelkonen. Sisääntuloluiska päätettiin rakentaa talon sivusisäänkäynnin yhteyteen, jossa sen toteutus oli helpompaa eikä talon julkisivu muuttunut niin paljon. Myös maasto sivusisäänkäynnin ympäristössä oli valmiiksi tasaisem-

paa. Ulko-ovien uusimisen yhteydessä oven avautumissuunta vaihdettiin, jotta luiskaa käytettäessä oven avaaminen ja käynti on helpompaa.

Liuta asiantuntijoita apuna Suunnitteluvaiheessa käytettiin paljon asiantuntijoita: Kotiseutuliiton rakennustutkija, korjauksen suunnitellut rakennusarkkitehti, Porvoon museon rakennustutkija sekä lämpö- vesi- sähkö- ja ilmanvaihtotöiden ammattilaiset. Remontin toteutusvaiheessa oli mukana eri alojen ammattilaisia: kirvesmies, sähköasentaja, lvi-asentaja, lattiavalutyön osaaja ja lattiapinnoitteen asentaja. Hankkeen suunnittelu käynnistettiin keväällä 2017 ja työt tehtiin vuo-

den 2018 aikana. Korjauksen akuuttivaihe kesti reilut kaksi kuukautta. Tuona aikana talolla ei ollut tilaisuuksia eikä juhlia, joten töistä ei ollut juurikaan haittaa talon normaalille toiminnalle. Ainoastaan talkoolaiset ja työntekijät joutuivat turvautumaan välillä viereisen koulun saniteettitiloihin uusia wc-tiloja odotellessa. Sisääntuloluiskan rakentaminen ei vaikeuttanut talon käyttöä tai kulkua taloon. ”Kestopuupinokin hupeni keittiön nurkalta nopeasti, kun luiskaan rakennettiin kaiteet”, Pelkonen muistelee. Esteettömyyskorjaukset toteutettiin osana laajempaa korjaushanketta. Korjauksiin saatiin opetus- ja kulttuuriministeriön seurantalojen peruskorjausa-

Pirita Laiho

Kerkkoon Nuorisoseurantalo Toivola, Porvoo, Uusimaa Kokonaisbudjetti: 161 000 €, josta esteettömyyskorjaukset 35 000 € Rahoitus: 45 000 € peruskorjausavustusta loppu omarahoitusta ja talkootyötä Talo rakennuttu 1919 Talon virallinen maksimihenkilömäärä 350, käytännössä n. 200

”Monet taloamme vuokraavista kiinnittävät huomiota esteettömyyteen – sen onkin hyvä valttikortti myös markkinoinnissa”, kertoo Kerkkoon Nuorisoseuran puheenjohtaja Heli Pelkonen. Sisääntuloluiska päätettiin rakentaa talon sivulla olevan sisäänkäynnin yhteyteen. Se on parantunut todella paljon talon saavutettavuutta.

vustusta kahtena vuotena. Yli puolet hankkeen kokonaiskustannuksista katettiin kuitenkin talkootyönä ja omarahoituksella.

Esteettömyys on markkinoinnin valttikortti ”Palaute ja käyttökokemukset ovat olleet todella positiivisia”, kertoo Heli Pelkonen. Sisääntuloluiska on parantanut paljon talon saavutettavuutta. Luiskaa ovat käyttäneet mm. pyörätuolia käyttävät, rollaattorin avulla kulkijat, ihmiset, joille portaiden nousu on vaikeampaa ja myös lastenvaunuja ja -rattaita työntävät perheet. Myös tavarankuljetus esimerkiksi keittiöön tai orkestereiden roudaus on helpompaa luiskaa käyttäen. Luiskan teräsritilät on helppo puhdistaa lumesta, joten rampin käyttö onnistuu myös ympäri vuoden. Esteetön vessa on myös ollut hyvä ja tarpeellinen. Wc-istuimen käsinojat

ovat toimivat ja hieman tavanomaista alempana oleva pesuallas toimii hyvin myös lasten kohdalla. Joskus esteetön vessa on tilavuutensa ansiosta palvellut myös morsiamen wc:nä, jos ei juhlissa muuten ole ollut esteettömälle wc:lle tarvetta. ”Perehtyminen kunnolla esteettömyyteen ja saavutettavuuteen ennen korjaushankkeeseen ryhtymistä kannattaa. Se on niin paljon enemmän kuin ensin tulee ajatelleeksikaan. Edelleen vuosia hankkeen jälkeenkin tulee mieleen, mitä kaikkea vielä tulevissa kunnostuksissa voisikaan parantaa. Monet talomme vuokraamista suunnittelevat kiinnittävät myös huomiota esteettömyyteen. Se onkin myös markkinoinnissa valttikortti. Tärkeintä on käyttäjiltä saatu hyvä palaute – se on lämmittänyt mieltä. Yhdenvertaisuus on Toivolassa tärkeää”, kiteyttää Pelkonen.

Uusi esteetön vessa on hyvä ja tarpeelllinen. Hieman tavallista matalammalla olevaa allasta käyttävät myös lapset mielellään.

Uusi Tempoa Tenaviin -materiaali on ilmestynyt Kuvat tukevat erilaisia oppijoita Teksti Pirita Laiho

uorisoseurojen oma toimintamuoto Tempoa Tenaviin -musiikkiliikunta on aikuisen ja alle kouluikäisen lapsen yhteinen harrastus. Oma aikuinen mahdollistaa erilaisten lasten osallistumisen tunneille. Tunneilla aikuinen-lapsi- parit toimivat yhdessä; juostaan, temppuillaan, silitellään, soitetaan, lauletaan ja sylitellään ryhmän vireystilan mukaan. ”Ohjaajan tehtävänä on ohjata niin lasta kuin aikuistakin yhteiseen tekemiseen. Taitava ohjaaja osaa soveltaa toimintaa ryhmän koon, osallistujien vireystilan, vauhdin hurman tai ujojen osallistujien mukaan”, sanoo varhaiskasvatuksen erityisopettaja Kirsi Moilanen, joka on yksi uuden Tempoa Tenavaniin -materiaalin tekijöistä. Materiaali sisältää ohjeet, musiikin ja kuvakortit. Se on rakennettu viideksi juonelliseksi tarinaksi. ”Tarinan mukana tulee itselle ohjaajana eläytyvämpi ohjaustyyli. Tunti on elämys sekä itselle että osallistujille. Osallistujat keskittyvät paremmin, tarina on leikkiä, jota eletään yhdessä ja johon päästään syvemmälle. Aikuiset pääsevät irti arjen ajatuksista. Tarinallisuus vahvistaa aikuisen ja lapsen vuorovaikutusta ja yhteistä eläytymisen kokemusta”, kertoo myös ohjaajana toimiva Kirsi Moilanen. Materiaaliin on uutena otettu mukaan kuvakortit, jotka jäsentävät toimintaa. Toiminnalla on selkeä struktuuri: alku ja loppu. Toiston kautta kuvat ohjaavat toimintaa ja ennakoitavuutta. ”Kortit edistävät osallistujan kielen kehitystä, sanalla ja tekemisellä on symboli tai kuva. Esimerkiksi traktorin tai possun kuva kertoo osallistujalle sanan lisäksi, miltä asia näyttää, jolloin on helpompi osallistua leikkiin. Kuvat tukevat erilaisia oppijoita”, Moilanen toteaa. ”Kuvat mahdollistavat myös lapsen osallisuuden eri tavalla. Lapset, joilla on puheenkehityksessä viiveitä, ovat ujoja tai on kielellisiä haasteita, voivat kuvakorteista näyttää eri lei-

keissä, mitä tehdään. Ne myös sujuvoittavat ohjaustilannetta. Ohjaaja näkee kuvien pohjalta myös itse, mihin ollaan menossa ja kuvien kautta saadaan siirtymätilanteet hoidettua, eikä ryhmän keskittyminen pääse herpaantumaan”, kertoo Moilanen.

Merirosvoteeman tarina musiikkikasvatuksen tukena Kirsi Moilanen toimi työssään varhaiskasvatuksen erityisopettajana vuoden ryhmän kanssa merirosvoteeman ympärillä. Teema sai koko ryhmän motivoitumaan ja oppimaan erilaisia pedagogisia taitoja, kuten laulua ilman säestystä, soittamista ja rytmittelyä sekä musiikin mukaan liikkumista. Nämä sisällöt toistuivat joka tunnilla teeman sisään rakennettuna. ”Merirosvot ovat niin mielikuvitusta kutkuttava teema, että siitä saa rakennettua tunnit vaikka koko vuodeksi. Merirosvolaiva voi vierailla Pääsiäissaarilla sekä etsiä aarteita koralliriutoilta merenneitojen keskeltä. Teemaan voi yhdistää ilmapallomiekkailua, merirosvotanssia ja myrskyn kourissa pyörimistä. Ohjaajan oma innostus ja mielikuvitus ovat toiminnan keskiössä”, kertoo Moilanen. Tempoa Tenaviin -seikkailumateriaalissa on merirosvoteemainen tarina, jossa kolme aihiota ovat merirosvokoulu, myrsky ja aarteen etsintä. Mikään ei estä kehittämästä tarinaa pidemmälle.

Vinkki ohjaajalle kuvien käytöstä Kuvakortteihin liittyy aina joku tietty leikki. Kun on tarpeeksi kauan menty jotain leikkejä, voivat lapset päättää kuvia apuna käyttäen toivomusleikkiä. Lisäksi esimerkiksi eläinkorteista voi tehdä vaikka toimintaradan, jossa lapset päättävät, millä tavalla eläin liikkuu tai ääntelee sen kortin kohdalta.

Lisätietoa toiminnasta nuorisoseurat.fi/tempoa-tenaviin Tempoa Tenaviin -seikkailumateriaali on tilattavissa Puoti-verkkokaupasta osoitteessa puoti.nuorisoseurat.fi

B22

E11

B15

E13

SUN EI TARVI MAHTUA TIETTYYN MUOTTIIN OLLAKSESI JOTAIN Teksti Riina Kylmälahti

Erilaisia tilanteita syntyy kaveriporukassa tai vaikkapa harrastusryhmässä. Joskus voi syntyä uuden oppimisen ja iloisten kohtaamisten lisäksi myös hämmennystä, eripuraa tai yksinolon tunnetta. Nuorisoseurat ovat koonneet materiaalin, jonka avulla niitä voi käsitellä. Erilaisia tunteita ja tilanteita voi harjoitella itse tai ryhmän kanssa. Nuorisoseurojen kotisivuilla työkalupakissa on materiaali ”Sun ei tarvi mahtua tiettyyn muottiin ollaksesi jotain”, jossa on monta harjoitusta erilaisten ryhmätilanteiden varalle - niihinkin, joihin voi liittyä kiusaamista tai eripuraa. Voitte käyttää ohjeita vapaasti, soveltaa ja kokeilla rohkeasti tilanteen mukaan. Samalla on kuitenkin tärkeää kuunnella, millaisia ajatuksia muilla lapsilla ja nuorilla on. Materiaali on koottu tueksi vuoden 2019 Kalenoiden yhteisohjelmaproduktioon, jossa sukellettiin kiusaamiseen liittyvään tematiikkaan niin anteeksi

pyytämisen ja antamisen kuin yhdessä olon, erilaisuuden ja kaveruuden juhlistamisen merkeissä. Mikäli koet harrastustoiminnassa jotain ikävää tai pelottavaa, olethan siitä aina heti yhteydessä omaan ohjaajaan tai huoltajiisi, jotka voivat auttaa sinua tässä tilanteessa. Tai jos huomaat, että joku kaverisi on yksinäinen tai arka osallistumaan, voisitko käydä juttelemassa hänelle tai pyytämässä hänet mukaan yhteiseen toimintaan? Nuorisoseurojen työntekijät tapaavat ohjaajia tapahtumissa, koulutuksissa sekä ohjaajien omissa kokoontumisissa. Kerromme heille mielellämme kaikkien harrastajien ajatuksia ryhmätoiminnasta ja harrastuskaveruudesta. Haluamme myös kuulla harrastajien ja ohjaajien kokemuksia ryhmän toimimiseen ja dynamiikkaan liittyen. Jos siis haluat, kerro meille kokemuksiasi 30.9.2021 mennessä laittamalla sähköpostia osoit-

teeseen harrastustoiminta@nuorisoseurat.fi tai tekstiviestillä tai WhatsApp-viestillä puhelinnumeroon 040 772 1609. Voit lähettää myös ääniviestin. Voit vastata esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: ♦ Millainen on hyvä ystävä? ♦ Millainen ryhmä on kiva? ♦ Mitä kiusaaminen tarkoittaa? ♦ Mitä anteeksi pyytäminen tarkoittaa? ♦ Mitä voit tehdä jos huomaat, että jotakuta kiusataan? ♦ Miten pyydät ystävää leikkimään kanssasi?

Lue lisää nuorisoseurat.fi/tyokalupakki nuorisoseurat.fi/kaveritaidot

Huonot naiset herätti talon talviunesta

Lyhyesti KOUTAharrastajateatteritapahtuma 26.–28.11.2021

Teksti Hanna Littow Kuva Maiju pohjanheimo

Onnentuntoa etsitään Kemijärvellä Kouta kutsuu teatteriväen Kemijärvelle 26.–28.11. tapahtumaan, jonka aiheena on ”Onnentuntoa etsimässä”. Poikkeuksellisesti tänä vuonna jatketaan jo toisen kerran peräkkäin koulutustapahtumalla, sillä vallitsevan tilanteen vuoksi harvalla harrastajateatterilla on valmiina uutta esitystä. Viikonlopun kurssimuotoisessa koulutuksessa paneudutaan ryhmälähtöiseen yhteisöteatteriin, jonka työtapoja opiskellaan monipuolisesti. Ohjaajina ovat alan ammattilaiset Pieta Koskenniemi, Sanna Saarela, Hanna-Leena Metsävainio, Anne Niskanen ja Anna-Leena Nordberg. Uutena Koutassa tänä vuonna on lasten oma Kouta-kurssi 8–14-vuotiaille. Tapahtumaviikonlopun kruunaa odotettu Suomen Harrastajateatteriliiton lappilaiselle harrastajateatteriteolle 2021 myöntämä nimikkostipendi.

Merkkien saajat 13.5.–8.9.2021 KULTAINEN ANSIOMERKKI

Saarelainen Maarit

Suomen Nuorisoseurat KULTAINEN TUNNUSTUSMERKKI

Ahl Piritta

Huuvarin-Särkijärven Nuorisoseura Huuvarin-Särkijärven Nuorisoseura

KUPARINEN TUNNUSTUSMERKKI LEHVILLÄ

Laakso Martti Lindberg Tiina Samuli Pertti Snirvi Harri Toivonen Jukka

Berg Tarja Haapatalo Juha Helander Teresa Kavenius Markku Kullberg Seppo Lindberg Larissa Lindberg Piia Mahkonen Seija Nikula Markku Piela Eino

Penttilä Lasse Pulkkinen Jyrki Saarenvirta Teemu Snirvi Hannu Snirvi Satu Uusi-Simola Annukka Uusi-Simola Oskari Vallas Valtteri

Pukkilan Nuorisoseura HOPEINEN TUNNUSTUSMERKKI

Elo Pirjo Franzén Erik

Kouta on pohjoisen harrastajateatteriväen oma tapahtumakonsepti, joka on vuodesta 2018 lähtien vuosittain koonnut heidät yhteen koulutuksen tai esityskatselmuksen merkeissä. Edellinen Kouta järjestettiin Rovaniemellä syksyllä 2020. Kouta 2021 on osa Kemijärven kaupungin 150vuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Tapahtuman pääjärjestäjinä toimivat Suomen Harrastajateatteriliitto, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi, Suomen Nuorisoseurat, Kemijärven kaupunki sekä Kemppateatteri ja Kemijärven Lausujat. Lisäinfoa tapahtumasta julkaistaan alkusyksyllä 2021. Koutaan odotetaan harrastajateatterilaisia ympäri pohjoista Suomea, joten tapahtuma tuo marraskuun viikonlopuksi säpinää Kemijärven kaupunkiin.

Huuvarin-Särkijärven Nuorisoseura Huuvarin-Särkijärven Nuorisoseura Huuvarin-Särkijärven Nuorisoseura Huuvarin-Särkijärven Nuorisoseura Huuvarin-Särkijärven Nuorisoseura Huuvarin-Särkijärven Nuorisoseura Huuvarin-Särkijärven Nuorisoseura Huuvarin-Särkijärven Nuorisoseura Huuvarin-Särkijärven Nuorisoseura Huuvarin-Särkijärven Nuorisoseura

Huikko Samuli Huuskonen Mikko Isokääntä Hilkka Isokääntä Terho Kerttula Antero Kerttula Pirkko Kippola Ritva Kippola Eero Kneckt Lea Koivisto Esa Koivisto Seija Kopsala Leila Kujala Anna-Maija Laajalahti Kaisu Laajalahti Reino Lassila Anja Lassila Hannu Määttälä Mikko Niemi Keijo Niemi Laila Salmela Erkki Salmela Laila Toivonen Kaija

Rutalahden Nuorisoseura Reisjärven kirkonkylän Nuorisoseura Ylivieskan Nuorisoseura Ylivieskan Nuorisoseura Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura Ylivieskan Nuorisoseura Ylivieskan Nuorisoseura Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura Ylivieskan Nuorisoseura Ylivieskan Nuorisoseura Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura Ulmalan Nuorisoseura Ulmalan Nuorisoseura Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura Ylivieskan Nuorisoseura Ylivieskan Nuorisoseura Huuvarin-Särkijärven Nuorisoseura

Keminsuun nuorisoseurantalo havahtui talvihorroksestaan viime tammikuussa: kuka kumma kolisuttelee ovea, kun ei ole kesä? Kynnyksen yli astui Keminmaassa toimivan Keminsuun Nuorisoseuran kunniapuheenjohtaja Marjatta Kouri. Perässä käveli sisään toppavaatteisiin sonnustautuneita elokuvantekijöitä, jotka olivat etsimässä kuvauspaikkoja uuteen kotimaiseen komediaelokuvaan Huonot naiset, joka kertoisi lappilaisista häistä. ”Ensimmäisen näyttökerran jälkeen en ikinä olisi uskonut, että meidän talomme pääsee jatkoon kuvauspaikkojen valinnassa. Olihan talossa lähes 20 astetta pakkasta sisällä. Toisella kerralla he tulivat isommalla porukalla. He kiertelivät huoneissa ja sanoivat, että tämä olisi hyvä”, Kouri kertoo. Talkoilu alkoi. Traktori aurasi kinokset, halkolaatikot täyttyivät polttopuista ja Keminmaan kirkon vanhat puulämmitteiset kamiinat pöhisivät lämpöä pirttiin. Talo alkoi elää. Paikalle tuli lavastajia, rakentajia, valaisijoita ja järjestelyvastaavia sekä heidän jälkeensä maskeeraajia, puvustajia, tarpeistonhoitajia, assistentteja, avustajia, kuvaajia, näyttelijöitä ja ohjaajia. ”Elokuva oli seuralle upea kokemus. Yhteistyö tuotantoyhtiön kanssa sujui loistavasti. Olin melkein päivittäin yhteydessä elokuvaporukan kanssa. Muun muassa parkkipaikkoja tarvittiin ja kyselin pihojen omistajilta lupia parkkeerauksiin. Ja yökuvauksia ennen piti ilmoittaa naapureille, etteivät kutsu virkavaltaa paikalle”, lähietäisyydeltä elokuvan tekoa seurannut Kouri nauraa. Kuvaukset päättyivät vapun tienoilla. Kouri ja muu seuran väki odottaa elokuvaa innolla: näkyyhän siinä oma talo.

Keminsuun vanha nuorisoseurantalo Keminmaassa sai kunnian päästä uuden kotimaisen elokuvan kuvauspaikaksi talvella 2021.

Huonot naiset -komedia Ensi-ilta: 2022 Näyttelijät: Leea Klemola, Emma Kilpimaa, Mikko Penttilä, Jussi Vatanen, Anna Ackerman, Rea Mauranen, Tiina Pirhonen, Sinikka Mokkila, Eeva Semerdjiev, Anna-Leena Sipilä, Kari Ketonen Ohjaaja: Niklas Lindgren Käsikirjoittajat: Karoliina Lindgren ja Niklas Lindgren Tuottaja: Miia Haavisto

25 Nuorisoseurat on Kansalaisfoorumin jäsenjärjestö ja sen kaikki palvelut ovat jokaisen nuorisoseuran käytettävissä. Kansalaisfoorumi tarjoaa koulutusta, tietoa, tukea ja muita palveluita kulttuuri- ja kansalaistoimintaan. Katso lisää: kansalaisfoorumi.fi

Rawpixel

VOIT HAKEA KURSSITUKEA KANSALAISFOORUMILTA » viikkoharrastusryhmälle » päivän tai viikonlopun kurssille » lyhyelle luennolle Tuki enintään 60 % kuluista. Ota yhteyttä ideasi kanssa ja kysy lisää: info@skaftuki.fi tai 045 657 7358

Oppiminen kuuluu kaikille Jatkuvan kehittymisen äärellä

oulutus ja sivistys kuuluvat kaikille. Kansalaisfoorumi opintokeskuksena ja sivistysliittona jatkaa osaltaan kansansivistystraditiota, jossa sivistymisen mahdollisuuden on lähtökohtaisesti haluttu kuuluvan kaikille – ei vain varakkaille tai jo valmiiksi korkeasti koulutetuille. Nyt, vuonna 2021, ajatus kaikkien mahdollisuudesta kouluttautua ja sivistyä haastaa opintokeskuksen yhä uudelleen alkuperäisten kysymysten äärelle: Onko koulutuksemme todellisesti kaikille mahdollista ja millaisia osallistumisen esteitä vielä huomaamme? Ovatko maksut riittävän alhaisia ja pedagogiikka sellaista, että se sopii kaikille? Onko kouluttajilla riittävästi rohkeutta ja tietoa yhdenvertaisesta kohtelusta ja häirinnästä ja siihen puuttumisesta? Entä ovatko koulutuskuvaukset kaikille ymmärrettäviä? Onko kaikille selvää, miten koulutuksiin pääsee mukaan? Voiko koulutukseen tuleminen tuntua jostain syystä pelottavalta? Miten osallistumiskynnystä voisi madaltaa ja turvallisen ilmapiirin varmistaa?

Tavoitteita kohti koulutuksen keinoin Yhdenvertaisuuden vaaliminen vaatii jatkuvaa kehittymistä, empatiataitoja, kykyä asettua toisen asemaan, tietoa – ja tahtoa. Kansalaisfoorumin tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelmassa me tahdomme, että – Kaikki koulutukseen/opinnolliseen palveluun osallistuvat henkilöt kokevat, että heitä on kohdeltu tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti koulutuksen/ opinnollisen palvelun eri vaiheissa. – Kaikki koulutukselliseen ja opinnolliseen toimintaan osallistuvat henkilöt kokevat, että Kansalaisfoorumissa on tasa-arvoinen ja yhdenvertainen oppimisilmapiiri. Tämä tavoite ja edellä esitetyt kysymykset haastavat meidät jatkuvasti tarkastelemaan omaa toimintaamme kriittisesti ja miettimään konkreettisia keinoja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Tänä vuonna julkaistaan verkko-opas kouluttajillemme yhdenvertaisuuden huomioimisesta ja toteuttamisesta Kansa-

laisfoorumin koulutuksissa. Vielä tänä syksynä kaikki halukkaat pääsevät myös kouluttautumaan muun muassa ohjaajien ja kouluttajien vuorovaikutustaidoista, kulttuurienvälisestä viestinnästä ja Erätauko-dialogiohjaamisen taidoista. Lisäksi yhdenvertaisuuden teemat ovat osa kokonaisvaltaista kestävän kehityksen edistämistä. Sosiaaliseen ja siihen tiiviisti kytkeytyvään kulttuuriseen kestävyyteen sisältyy moninaisten ihmisten ja heidän kulttuurinsa huomioiminen. Muun muassa näitä teemoja lähestytään myös meneillä olevassa Erasmus+-hankkeessamme, Education as a Constructor of Social and Cultural Sustainability for the 21st Century, Sus21, 2020–2022.

Ekososiaalisen sivistyksen jäljillä Kaikkien ihmisten osallisuuden mahdollistaminen on monille järjestöille ja yksittäisille yhdistyksille yksi toiminnan elinehdoista. Toiminta tuo ihmiset yhteen ja lujittaa yhteenkuuluvuuden tunnetta entisestään.

Luja me-henki ja yhteisöllisyys voivat myös joskus hankaloittaa uusien ihmisten tulemista mukaan koulutuksiin tai muuhun toimintaan. Vaikka kukaan ei niin olisi tarkoittanutkaan, voi syntyä turhia raja-aitoja vaikkapa sisäpiiriläisten ja ulkokehällä olijoiden tai vanhojen tekijöiden ja uusien kokeilijoiden väliin. Ekososiaalinen sivistys tarkoittaa muun muassa sitä, että ihmisten välisiä hierarkioita ja kynnyksiä tietoisesti madalletaan, jotta voimme kaikki todella kokea olevamme yhdenvertaisia ja samassa veneessä, niin paikallisesti kuin globaalistikin. Toisemme aidosti kohtaamalla ja arvon antamalla pääsemme lopulta lähemmäs toisiamme. Samalla myös ihmiskunnan yhteisiin vakaviin haasteisiin, kuten ekokriisiin, vastaaminen yhdessä helpottuu.

Anna Kirstinä Mari Tapio Kansalaisfoorumi

Kolumni

Tuovatko nuoret ongelmia vai mahdollisuuksia? K

oulujen alku tarkoittaa myös harrastusryhmien jatkumista. Tämä tuo omat haasteensa seuroille, joiden tavoitteeksi jää houkutella lapsia ja nuoria mukaan toimintaansa. Näin nuoren näkökulmasta on merkittävä ero, lähdetäänkö harrastuskysymystä käsittelemään ratkaisua vaativana ongelmana vaiko tasavertaisena mahdollisuutena. Millainen on ideaali nuorisoseura? Millaisessa seurassa nuoren on hyvä ja turvallista harrastaa? Ovat kysymyksiä, joita ollaan käsitelty läpi nuorisoseurojen historian. Vastauksia miettiessä sorrumme kuitenkin usein luomaan kuilun ikäluokkien välille. Silloin nuorisoseurojen rikkaudet – kuten eri sukupolvien kohtaaminen – saattavat kärsiä. Tarve tulla kuulluksi ja nähdyksi on meissä jokaisessa iästä huolimatta. Sen kuuluisi mielestäni olla keskiössä harrastustoimintaa järjestäessä. Tasa-arvon

ikäryhmien välillä ei tulisi tarkoittaa iän mukaisen tason unohtumista, vaan ennemminkin yhtäläistä mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin sekä kuulluksi ja arvostetuksi tulemista. Jos jäämme jumiin siihen, mitä kaikkea lapsi ei vielä voi tehdä, saatamme sokaistua kaikelle sille, mihin hän jo kykenee. Uskallus luottaa nuoriin voi viedä seuran täysin uudelle tasolle. Uusi ei aina ole pahasta. Perinteitä ei tarvitse unohtaa, mutta muuttumattomuuden hinta voi koitua seuran kohtaloksi. Nuorisoseuran on pysyttävä riittävän freesinä, ja kuka muukaan olisi tehtävään parempi kuin aikakauden asiantuntija-nuori. Aikuisen vastuu on kuitenkin suuri. Yhteistyön toimiminen vaatii uskallusta luottaa ja olla avoin uusille ideoilla. Ollessani viidennellä luokalla perustin ystävineni lastenteatterin nuorisoseuraamme. Seuran tarjoama mahdol-

H-kilta

han mahtava, lyhyt, mutta kaikenkattava video löytyy nuorisoseurojen verkkosivulta kohdasta Nuorisoseurat 140-vuotta otsikolla ”Juhlavuoden voittaja on...”. Joskus ajattelee, että aatteet ovat kuolleet. Että sellainenkin kuin nuorisoseura-aate, on hukattu jonnekin. Kun katsoin videon, huomasin, että järjestön ydinsanoma 140 vuoden takaa on edelleen voimissaan. Nuorisoseura avaa ovensa yhdenvertaisesti kaikille ja sanoo: tehdään yhdessä! Aito suvaitsevaisuus on valtava arvo itsessään, ja kun se toteutetaan käytännössä, se on vastaansanomaton voima. Suomalaiset muodostavat tutkimusten mukaan maailman onnellisimman kansan. Vaikka meillä kaikilla on ongelmia ja huolia, perusasiat ovat kunnossa. Voimme esteettä opiskella, harjoittaa uskontoamme, sairastua turvallisesti, äänestää vapaasti ja salaisesti, valita puolisomme ilman pelkoa ja puhua ja kokoontua ja olla mitä mieltä haluamme. Ani harva maa maailmassa voi tarjota etuja, joita me pidämme luonnollisina. Itsestään selviä ne eivät tietenkään ole. Ne on saavutettu ennakkoluulottomien ja päättäväisten ihmisten ansiosta. Kun Suomi on pieni maa, sen piti keksiä itselleen keinot, joilla se pärjää muiden kanssa. Ehkä Suomen suurin valtiomies kaikista, J. V. Snell-

lisuus merkitsi, paitsi minulle myös lukuisille kylämme nuorille, paljon. Nyt viisi vuotta myöhemmin seuramme johtokuntalaisena voin vain olla kiitollinen saamastamme tilaisuudesta. Teatteri jatkaa yhä toimintaansa lasten ja nuorten itse räätälöimänä. On kuitenkin monia asioita, joissa olisimme voineet parantaa. Yhteistyö eri ikäluokkien välillä ei aina ole ollut mutkatonta. Siitä huolimatta työmme hedelmä on kaiken vaivan arvoista. Yhteistyö on mahdollisuus niin toimintaa ylläpitäville aikuisille kuin siitä nauttiville nuorillekin. Mahdollisuuksien luominen on kuitenkin paljolti kiinni seuran johdon tekemistä päätöksistä. Ei saisi vain istua odottelemassa nuorten saapumista. Tarjoamalla mahdollisuuksia toivotat uudet aktiiviset nuorisoseuralaiset tervetulleeksi mukaan perheeseen!

Sara Hänninen Kirjoittaja on lukiolainen, osa Nuorisoseurojen Nuoret Vaikuttajat -ryhmää sekä oman kotinuorisoseuransa, Tarvasjoen Nuorisoseuran, johtokunnan jäsen ja seura-aktiivi.

Juhlavuoden voittaja on... man, tajusi 180 vuotta sitten, että sivistystason nostaminen on pienen kansan tärkein selviytymiskeino, ja siksikin sivistys kuuluu kaikille. Juuri näinä aikoina yhdenvertaisuuden arvo on erityisen suuri, kun olemme saaneet seurata maailman pauhuja. Edelleen ihmisiä syrjitään sukupuolen, värin, seksuaalisen suuntautumisen tai vaikka uskonnon vuoksi. Eipä silti; ei yhdenvertaisuus kovin vanha juttu Suomessa ole, vaikka Suomen naiset ensimmäisinä Euroopassa 1906 pääsivätkin äänestämään. Tämmöisen vanhan Hermanninkin elinaikana on tapahtunut paljon: naiset ovat tasavertaistu-

neet opiskelussa, työelämässä ja politiikassa, he voivat pitää nimensä avioituessaan ja nainen on voitu valita pappisvirkaan vuodesta 1986 alkaen. Nuorisoseurassa on aina itänyt radikalismin siemen. Se on ollut luja vaikuttaja Suomen kehittymisessä maailman valioksi. Leimallista on ollut tasa-arvo, opiskelu, yhdessä tekeminen ja sitä kautta tuhansien nuorisoseuralaisten eteneminen kaikissa puolueissa politiikkaan sen korkeimmille paikoille asti. Kun 10 vuoden kuluttua järjestö täyttää 150 vuotta, voimme olla rauhallisin mielin. Vahva maailmanparantaja voi silloin paremmin kuin aikoihin.

Heikki Tuomi-Nikula Ukko-Hermanni

Kiltapäivät siirtyvät huhtikuulle Pandemia tekee yhä tepposia. Nuorisoseurajärjestön senioreiden valtakunnalliset H-Kiltapäivät oli tarkoitus järjestää Rovaniemellä syyskuussa 2021 Jutajaisten aikaan, mutta toisin kävi. Koronan vaikutus kokoontumisiin on Lapissakin niin suuri, että H-Kiltaneuvosto päätti siirtää Kiltapäivät ensi huhtikuulle. Paikkana on edelleen Rovaniemi.

Kaikki nuorisoseurojen näyttämöt ovat Suomen Harrastajateatteriliiton jäsennäyttämöitä. Se tarkoittaa, että SHT:n tuottamat koulutukset ja muut palvelut ovat nuorisoseurojen saatavilla. Katso lisää osoitteessa shtl.fi.

Yhteystiedot

Suomen Harrastajateatteriliitto tiedottaa

Suomen Nuorisoseurat ry Eija Jokilahti

Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 09 584 0610 info@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi

Etelä-Pohjanmaa Keskuskatu 11 B 16, 60100 Seinäjoki 045 119 5319 etela-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/etela-pohjanmaa

Etelä-Suomi Pirita Laiho 040 558 7870 pirita.laiho@nuorisoseurat.fi Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa Johanna Lindstam 044 491 9299 johanna.lindstam@nuorisoseurat.fi Rautienkatu 3, sisäpiha, 15100 Lahti www.nuorisoseurat.fi/etela-suomi

Tunnusta teatteria! Suomen Harrastajateatteriliiton henkilöjäsenyys uudistui täysin

Kainuu Pentinpurontie 133, 88270 Vuolijoki 040 418 7412 tervonen.timo@gmail.com

Keski-Pohjanmaa Siltatie 20, 69600, Kaustinen 044 342 5220 keski-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/keski-pohjanmaa

Keski-Suomi

uomen Harrastajateatteriliitto on julkistanut uudistuneen henkilöjäsenyytensä. Henkilöjäsenien palveluihin kuuluvat lukuisten yhteistyökumppaneiden tarjoamien etujen lisäksi alennuksia ammatti- ja harrastajateattereiden esityksistä, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, näyttelijäpankki ja rahanarvoiset jäsenedut liiton palveluista sekä uusi SHT-appi. ”Haluamme olla ihan jokaisen teatterin harrastajan liitto. Henkilöjäseneksi voi liittyä kuka vaan, olitpa sitten innokas näyttelijä, lavastaja, ohjaaja, katsoja tai vaikkapa lähikaupan myyjä. Riittää, että haluat kuulua Suomen suurimpaan harrastajateatteriperheeseen. Kaikenlainen teatterin harrastaminen on yhtä arvokasta, ja jäsenedut kuuluvat kaikille teatterista tavalla tai toisella nauttiville”, kertoo liiton toiminnanjohtaja Sanna Saarela. Yksi isoimmista uudistuksista jäsenyyteen liittyen on SHT-appi, joka toimii sähköisenä jäsenkorttina, tiedo-

tuskanavana ja kertoo jäsenille kaikista lukuisista eduista. Etuja tarjoavia harrastaja- ja ammattiteattereita on mukana jo yli kahdeksankymmentä ja yrityksiä lähes kaksikymmentä. Lisää otetaan mukaan jatkuvasti. SHT-apin lisäksi henkilöjäsenten saataville on uudistuksen myötä tullut Näyttelijäpankki, johon voi ilmoittautua näyttelijäksi. Pankista esimerkiksi harrastajateatterit ja casting-toimistot voivat hakea sopivaa näyttelijää produktioihinsa valtakunnallisella haulla. Näyttelijäpankin toivotaan helpottavan esimerkiksi työryhmien kokoamista. Henkilöjäseneksi voi liittyä vuoden 2021 loppuun saakka edullisemmalla hinnalla 14,90 €/hlö. Vuoden 2022 alusta alkaen jäsenyyden hinta on 49 €/vuosi. Uudistuneen Suomen Harrastajateatteriliiton henkilöjäsenyyden pääset hankkimaan itsellesi helposti osoitteesta shtl.fi/henkilo-jaseneksi-liittymislomake.

Sepänkatu 14 C, 40720 Jyväskylä 040 505 2659 keski-suomi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/keski-suomi

Lappi Rovakatu 26 A 11, 96200 Rovaniemi 0400 530 598 elle.syvajarvi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/lappi

Lounais-Suomi Tiina Koskinen 050 340 6566 Keskustori 4, 33100 Tampere Karoliina Hursti 044 059 1913 Yhteisötalo Otava, Otavankatu 5, 28100 Pori lounais-suomi@nuorisoseurat.fi www.lounais-suomi.nuorisoseurat.fi

Pohjois-Karjala Siltakatu 14 B 18, 80100 Joensuu 050 342 2054 pohjois-karjala@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-karjala

Pohjois-Pohjanmaa

Tulossa Erityinen-festivaali 20.11.2021 Helsingissä SPOTTI – Lasten ja Nuorten Teatteripäivät 14.–15.5.2022 Riihimäellä Koulutukset löydät osoitteesta shtl.fi/yleista-koulutuksista/koulutuskalenteri shtl.fi / info@shtl.fi

Kirkkokatu 22 A 1, 90100 Oulu 044 720 8509 timo.nevanpera@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-pohjanmaa

Pohjois-Savo Puijonsarventie 54, 70260 Kuopio 050 556 4748 jussi.salmi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-savo

Saimaa Kirkkokatu 12 A 6, 53100 Lappeenranta 040 537 2363 saimaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/saimaa

Ylä-Savo Päiviönkatu 27, 74100 Iisalmi 050 539 3333 katja.partanen@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/yla-savo

TAPAHTUMAKALENTERI MARRASKUU

6.–12.9. Harrastusviikko 8.–11.9. Folktapahtuma Jutajaiset, Rovaniemi 11.9. Seurantalopäivä 15.9. Aluefoorumi, Pyhäjokialue 17.9. Valtakunnallinen teatteritoimijoiden tapaaminen verkossa 18.9. Eväitä ryhmänohjaukseen -ohjaajakoulutus, Lehmon nuorisoseurantalo 22.9. Pohjois-Savon aluefoorumi, Leppävirta 22.9. Aluefoorumi, Siikalatva 24.9. Nuori Kulttuuri -kahvit verkossa 24.–25.9. Tanssimania, Tampere 25.9. Dääns-leiri verkossa 29.9. Aluefoorumi, Siikajoki 30.9–19.12. Hygieniapassi ja EA-koulutus, Pohjois-Pohjanmaa

LOKAKUU 1.10.–31.12. Saimaan Improliiga 2.–3.10. KNoppi-ohjaajakoulutus Itä-Suomi, jakso I 6.10. Aluefoorumi, Oulujoki 9.–10.10. Nuorisoseurakokous, Lahti 13.10. Aluefoorumi, Oulun alue 14.–16.10. Teatteritorstain pidennetty esitysviikonloppu, Kuopio 16.10. Järjestyksenvalvojankoulutus, Pohjois-Pohjanmaa 16.10. Lasten ja nuorten teatteritapahtuma, Imatra 16.10. Teatterimetakka, Imatra 16.–17.10. Tempoa Tenaviin -ohjaajakoulutus, Imatra 20.10 Pohjois-Karjalan aluefoorumi, Joensuu 28.10. Nuori Kulttuuri –kahvit, virtuaalinen ohjaajatapaaminen 29.10. Nuori Kulttuuri -kahvit verkossa 30.10. Etelä-Suomen Aluefoorumi, Lahti 30.–31.10. KNoppi-ohjaajakoulutus Itä-Suomi, jakso II

3.11. 4.–6.11. 6.11. 6.11. 6.–7.11. 7.11. 13.11. 13.11. 13.11. 13.–14.11. 26.11. 27.11. 27.11. 27.–28.11.

Virtuaaliset seurakahvit Lounais-Suomi, Teams Kallava nuorisoteatterifestivaali ja valtakunnallinen ohjaajatapaaminen, Kuopio Aluefoorumi, Rovaniemi Ohjaajapäivä 2021, Pohjois-Karjala KNoppi-ohjaajakoulutus osa 1, Rovaniemi Aluefoorumi, Tornio Tervetuloa Nuorisoseuraan -koulutus (Lounais-Suomi), Teams Kansantanssin kääntöpiiri -webinaari Lasten- ja nuorten Kultturelli, Iisalmi Etelä-Suomen alueen KNoppi I, Munkkivuoren nuorisotalo Nuori Kulttuuri -kahvit verkossa Neljän maakunnan joulujuhla, Oulunsalo Tanssikimara, Imatra ja Lappeenranta KNoppi osa 2, Rovaniemi

JOULUKUU 10.12. 10.–11.12. 17.12.

Pohjois-Pohjanmaan avoimet ovet toimistolla ja joulukahvitus, Oulu KNoppi-ohjaajakoulutuksen 3. jakso, Saimaa Nuori Kulttuuri -kahvit verkossa

Noudatamme tapahtumissa voimassa olevia viranomaismääräyksiä. Muutokset mahdollisia.

Onnittele nuorisoseuroja - osallistu juhlakeräykseen

Nuorisoseurojen 140-vuo�sjuhlakeräys on käynnissä! Juhlakeräyksen tuotot käytetään nuorten harrastustoiminnan edistämiseen ja valtakunnallisen nuorisoseuratoiminnan kehi�ämiseen Suomessa. Kerätyistä varoista voidaan tulevaisuudessa myöntää avustusta nuorten harrastusmaksuihin sekä tukea nuorisoseurojen pienhankkeita.

orelle lla nu i Satase us vuodeks t harras

Kiitos, e�ä olet mukana viemässä nuorisoseuratoimintaa uusille vuosikymmenille. nuorisoseurat.ﬁ/lahjoita Rahankeräyksen järjestää: Suomen Nuorisoseurat ry Rahankeräyksen lupanumero RA/2020/1286

Kolmellakympillä kol me harrastuskertakokeilu a

Valeriia Miller / Unsplash

SYYSKUU

Nuorisoseurat 3/2021

Articles inside

Kansalaisfoorumi: Oppiminen kuuluu kaikille – jatkuvan kehittymisen äärellä

Lyhyesti