Jatkajaopas2013 by Suomen Nuorkauppakamarit ry

Jatkaja opas omistajanvaihdokseen

Julkaisija: Suomen Nuorkauppakamarit ry P채채toimittaja: Timo Wallenius Ulkoasu: Mainostoimisto Synergia Oy

Sisällysluettelo Nuorkauppakamari uuden yrittäjän tukena .......................................................... 5

Ohjeita ostajalle!.................................................................................................. 9

Yrityksen jatkajan omat ja yrityksen vakuutukset omistajanvaihdostilanteessa................................................................................ 13

Onnistu rekrytointiviestinnässä ............................................................................ 17

Yrityksen omistajanvaihdokseen liittyvä verotus ................................................... 21

Yrityksen onnistunut sukupolvenvaihdos edellyttää hyvää suunnittelua................ 27

Käytännön ohjeita yrityksen ostajalle ................................................................... 29

NUORKAUPPAKAMARI UUDEN YRITTÄJÄN TUKENA Suomen Nuorkauppakamarit ry

Kirjoittaja

Suomen Nuorkauppakamarit ry on perustettu vuonna 1957. Suomessa on varsinaisia jäseniä n. 2500. Yhdessä alumnien kanssa he muodostavat n. 5000 nuorkauppakamarilaisen verkoston. Globaalisti toimiva Nuorkauppakamari on hyödyllinen verkosto yrittäjää lähellä; 200 000 kontaktia 5 000 paikkakunnalla 115 maassa. Suomessa lähellä yrittäjää yli 60 paikkakunnalla.

Nuorkauppakamari on strategiatyössään määritellyt tarkoituksekseen: Kehitämme yhteiskuntaa ja johtajuutta paremman tulevaisuuden turvaamiseksi. Toiminnan päämääräksi on määritelty: Nuorkauppakamarit ovat vuonna 2016 arvostettu ja tunnettu kestävän johtajuuden ja yhteiskunnan kehittäjä. Menestyksen kannalta kriittiset painopisteet ovat: • Yksilön johtamistietojen ja –taitojen kehittäminen innostavan tekemisen sekä oppimisen kautta • Verkoston hyödyntäminen erityisesti kansainvälisen liiketoiminnan edistämisessä • Yhteiskuntavastuullisen toiminnan edistäminen

Johtajuuspolku Nuorkauppakamarissa voit oppia johtajuutta käytännönläheisesti. Johtajuuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kehittää taitoja mm. tiimityöskentelyssä, projektien johtamisessa, strategian luomisessa, ihmisten motivoinnissa ja tavoitteellisessa tekemisessä. Toiminnan strategista suun-

nittelua ja johtamista pääset oppimaan esim. Strategia! -koulutuksessa, johtajuus- ja hallitusakatemiat puolestaan tarjoavat eväitä hallituksessa toimimiseen sekä johtamiseen. Jokainen virka tai tehtävä nuorkauppakamarissa tarjoaa mahdollisuuden opetella ihmisten johtamista. Pieninkin projekti vaatii suunnittelua, organisointia, delegointia, budjetointia sekä monia muita taitoja. Haasteista kenties suurimmat ovat ihmisten johtamiseen ja yhteistyöhön liittyviä. Nuorkauppakamari tarjoaa mahdollisuuksia oppia johtamista ja organisointia paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Johtajuuspolku antaa työkaluja käytännön johtamistyöhön. Se lisää valmiuksia strategiseen ajatteluun ja suunnitteluun. Vuosittainen polku opettaa projektin hallintaa, tulosten seurantaa ja analysointia. Se parantaa taitojasi ja kykyjäsi ihmisten johtamisessa. Johtajuuden parantaminen mahdollistaa ammatillisen ja liiketoiminnan kehityksen.

Johtajuusakatemia – Ihmisten johtaminen Mitä opin

Ihmisten johtamista, sitouttamista, motivaatiotekijöiden löytämistä sekä 3–5 erilaista johtajuuden työkalua.

Tavoite

Saada keinoja strategian jalkauttamiseen, oman johtajuuden kehittämiseen sekä tiimijohtamiseen.

Kenelle

Hallitusten puheenjohtajille, aluejohtoryhmille, alueen projektipäälliköille sekä keskusliitolle.

Hallitusakatemia – Projektitaidot ja suunnitelmallisuus Mitä opin

Asioiden ja projektien johtamista ja hallitustyöskentelyä.

Tavoite

Antaa välineitä oman vastuualueen johtamiseen sekä hallitustyöskentelyyn sekä yhtenäiseen ja laadukkaaseen kamaritoimintaan.

Kenelle

Kamarin hallituksen jäsenille sekä kamarin projektipäälliköille, jotka koordinoivat kansallisia projekteja.

PreAkatemia – Johtajuusakvaario Mitä opin

Ideointityökalun, menetelmä soveltuu muun muassa strategiatyön kehittämiseen sekä toiminnan ideointiin ja arviointiin.

Tavoite

Antaa puheenjohtajille näkökulmia oman kamarin strategiaprosessiin sekä työkaluja osallistavaan ideointiin ja suunnitteluun.

Kenelle

Puheenjohtajille.

Strategia! – Strategian työstäminen Mitä opin

Strategia- ja tiimityökaluja

Tavoite

On oppia luomaan strategiaa ja ymmärtämään, miten strategian avulla voidaan suunnitella toimintaa useaksi vuodeksi eteenpäin.

Kenelle

Tulevaisuuden tekijöille.

PRES-Akatemia – Strategiaan osallistaminen

Mitä opin

3–5 johtamisen työkalua.

Tavoite

Suomen Nuorkauppakamarit ry:n strategiatyöhön osallistuminen ja saada työkaluja kamarin hallitustyön johtamiseen oman kamarin strategiaprosessissa.

Kenelle

Puheenjohtajille.

Kansainvälisen uran motivaatiotekijät, johtajuusakvaario Mitä opin

Ideointityökalun soveltamisen. Menetelmä soveltuu myös kehittämiseen sekä arviointiin.

Tavoite

Aktivoida ja herättää kansainvälisen uran ja kansainvälisen verkoston mahdollisuuksiin.

Kenelle

Kaikille kansainvälisestä urasta ja kansainvälisistä kontakteista kiinnostuneille.

Vaikuttaminen ja onnistunut kampanja Mitä opin

Vaikuttavan vaalikampanjan elementit suunnittelusta, toteutukseen, arviointiin ja jatkotoimenpiteisiin, vaaleihin asettumisen säännöt, vaatimukset ja ohjeet sekä käytännön esimerkkejä.

Tavoite

Vaikuttamistaitojen ja vaalityöskentelyn perusteiden tuntemisen kehittäminen.

Kenelle

Puheenjohtajille ja keskusliiton tehtäviin hakeutuville tai niihin harkitseville. Koulutus antaa eväitä myös heille, jotka haluavat kehittää vaikuttamistaitojaan ja jotka miettivät julkisiin vaaleihin osallistumista.

Koulutuspalvelut Työssä ja jokapäiväisessä elämässä tarvitsemme erilaisia vaikuttamistaitoja ja -kanavia, riippumatta omasta asemasta yhteiskunnassa, joka voi muuttuvassa yhteiskunnassa olla mikä tahansa. Oman aseman ja määränpään suunnan voi jokainen määritellä itse - nuorkauppakamari antaa siihen loistavat ja oppimista tukevat puitteet. Järjestö tarjoaa käytännönläheistä kouluttautumista ja kehittymistä niin yksilönä kuin johtajanakin, ja tämän vuoksi olemme ainutlaatuinen toimintakenttä itsensä kehittymistä ja kasvamista ajatellen. Nuorkauppakamarissa opitut taidot ovat suoraan siirrettävissä työelämään. Vaikuta - Opi vaikuttajataitoja Vaikuttamistaitoja ja - kanavia tarvitsemme työssä ja jokapäiväisessä elämässä. Nuorkauppakamarissa opitut taidot ovat suoraan siirrettävissä työelämään. Järjestön johtotehtävät tarjoavat jäsenelle mahdollisuuden harjoitella vaikuttamista käytännössä. SNKK:n koulutuspalvelujen tarjoama johtajuuskoulutus tukee osaltaan viroissa ja tehtävissä oppimista, lisää tietotaitoa ja kokemusten vaihtoa. Vaikuttamistaitoja voi nuorkauppakamarissa kehittää myös erilaisissa valmennuksissa ja koulutuksissa sekä yhteiskunnallisissa tehtävissä, joita aukenee JC-uran myötä. Esiintymistaitoja voi harjoitella esim. vuosittaisissa debattija puhekilpailuissa. Kilpailuja ja debatti-iltoja voi järjestää myös osana kamarin kuukausitapahtumia tai yhteistyökumppanitilaisuuksia.

Järjestämme myös Vaikuttajakoulua, jossa osallistujat pääsevät tutustumaan erilaisiin yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanaviin. Vaikuttajakoulussa tutustutaan mm. eduskunnan, poliittisten puolueiden ja Euroopan Unionin toimintaan. Vaikuttajakoulu järjestetään parin vuoden välein. Kouluttaudu ja kouluta - Ylitä itsesi kouluttajana Nuorkauppakamarin virallisella kouluttajakoulutuksella tarkoitetaan kehityskaarta kouluttajana kasvamisessa. Aluksi kouluttajana voi toimia mm. oman kamarin koulutuksissa ja muutaman vuoden päästä kouluttajakoulutuksen käyneillä voi olla mahdollisuus kouluttaa kansainvälisissä kokouksissa joko kokousosallistujia tai pitkälle omassa kouluttajakoulutuksessa ehtineitä ihmisiä. Nuorkauppakamarin kouluttajakoulutus tarjoaa käytännönläheisen väylän oppia ja kasvaa hyväksi kouluttajaksi. Kouluttajakoulutuksia järjestetään Eurooppa - ja maailmankokouksien lisäksi Suomessa alueellisissa ja kansallisissa vuosi- ja vaalikokouksissa, joissa pääsee osallistumaan JCI Presenter- ja JCI Trainer-koulutuksiin. Koulutuksiin ilmoittaudutaan aina etukäteen www.jci.cc -sivuston kautta. Kouluttajakoulutus - Opi ja kasva tekemällä JCI Presenter, JCI Trainer ja JCI Designer koulutukset ovat osa JCI:n virallista kouluttajakoulutusta. Näiden koulutusten avulla on mahdollisuus edetä ja kasvaa kouluttajaksi sekä kouluttajana. JCI:n koulutukset tukevat myös kielellistä kehitystä ja kansainvälisyyttä - opetus ja kommunikointi tapahtuvat englanninkielellä.

Kouluttajakoulutusten kautta opit esiintymään, kouluttamaan ja suunnittelemaan hyviä koulutuksia. Koulutuksissa opiskellaan käytännön ja teorian kautta aikuisoppimisen ja -kouluttamisen periaatteita. Kouluttajakoulutuksen kautta avautuu väylä niin paikallisen, alueellisen, kansallisen kuin kansainvälisenkin kouluttajauran rakentamiseen nuorkauppakamarissa. Kouluttajataidot ovat luonnollisesti tärkeitä ja tarpeellisia työssään kouluttaville, mutta myös kaikille johtajille. JCI Presenter on esitystaidon kurssi, joka kehittää esitystaitoja ja itseluottamusta esiintyjänä. Se on yhden päivän mittainen kurssi, jossa käytetään uusimpia esitystekniikoita. Presenter on suunnattu niille, jotka haluavat parantaa esitystaitojaan - vaikuttaa esiintyjänä niin omassa työssään kuin nuorkauppakamaritoiminnassakin. Koulutus keskittyy tehokkaiden esitysten laatimiseen ja pitämiseen käyttämällä visuaalisia apuvälineitä ja esitystapoja. Koulutus on ensimmäinen etappi JCI kouluttajakoulutuksessa.

JCI Trainer on kaksipäiväinen koulutusten suunnittelu- ja esityskurssi aloitteleville kouluttajille. Koulutuksessa käytetään uusimpia opetusmenetelmiä, ja se on ensimmäisen tason kouluttajakoulutus JCI kouluttajille. Se on kehitetty kouluttajiksi haluaville, joilla ei ole vielä paljoa kokemusta, mutta halua kehittyä kouluttajana. JCI Trainerin käytyään osallistuja hallitsee koulutuksen suunnittelua, itse kouluttamista, koulutuksen arvioimista sekä osaa ottaa huomioon koulutusten suunnittelussa osallistujien tarpeet. Koulutuksessa oppii esiintymistä, uusien tilanteiden hallintaa sekä tapoja osallistujien motivoimiseen – aikuisoppimisen periaatteita. JCI Designer on koulutus, jossa osallistujat oppivat tekemään, luomaan ja kehittämään koulutuksia. Koulutus on suunnattu kokeneille kouluttajille, joilla on jo kouluttajakokemusta nuorkauppakamarissa. JCI Designer koulutuksessa käytetään viimeisimpiä menetelmiä, konsepteja ja teknologioita luomaan sopiva oppimisympäristö.

10 kysymystä yrittäjälle

Miten kehität omaa osaamistasi?

Miten kehität henkilökunnan osaamista?

Miten olet verkostoitunut paikallisesti, alueellisesti, toimialallasi?

Haluatko nopeasti verkoston joka on myös potentiaalista asiakaskuntaa?

Haluatko kartoittaa kansainvälisen liiketoiminnan mahdollisuuksia?

Millaista vertaistukea ja samanhenkistä ajatustenvaihtoa tarvitset ideoidesi sparraamiseen?

Millainen on itsetuntemuksesi?

Haluatko kehittää markkinoinnin, myynnin ja johtamisen taitojasi?

Haluatko ratkoa yhteiskunnan ongelmia kannattavan liiketoiminnan avulla?

10.

Oletko mielestäsi ansainnut hyvän työn päälle kiitoksen ja hetken jotain ihan muuta?

OHJEITA OSTAJALLE! Suomen Omistajanvaihdosseura ry.

Kirjoittaja

Suomen Omistajanvaihdosseura ry. (SOVS ry) on jo vuonna 2002 perustettu yhdistys, jonka roolina on koko toiminnan ajan ollut jäsentensä osaamisen ja hyvien käytänteiden edistäminen. Lähtökohtana seuran perustamiselle oli se, että silloin vuosituhannen alkupuolella eri puolella Suomea käynnistettiin useita omistajanvaihdoksiin liittyviä hankkeita joiden projektipäälliköillä saattoi olla hyvinkin ohut substanssitietämys asiasta. Sen vuoksi ajatus kokemusten ja tiedon jakamisesta ”avoimen koodin periaatteella” tuntui hyvältä keinolta päästä niskan päälle uudesta ja melko tuntemattomasta asiakokonaisuudesta. Seura rekisteröitiin vuonna 2005 ja perusajatus toiminnassa on edelleen pysynyt samana. Useat seuran perustajäsenistäkin hoitavat edelleen alueidensa ov-neuvontaa joko yksityisinä konsultteina tai kehittämisyhtiöiden asiantuntijoina. Seuran jäsenistöä yhdistää siis konkreettinen päivittäinen työskentely omistajanvaihdosten kanssa eri puolella Suomea eli voimme perustellusti sanoa olevamme ”kentän ääni”. Seuran www-sivuille (www.omistajanvaihdosseura.fi) pyritään kokoamaan kattava tietopaketti aiheesta sekä myös aihe-alueeseen liittyvää tutkimusaineisto. Tämän ohjeistuksen pohjana on seuramme jäsenen Sakari Oikarisen laatima opaskirja, jonka tilaajana on ollut TEM:n hallinnoima ”Omistajanvaihdosten valtakunnallinen koordinointi” –hanke. Tässä artikkelissa keskitytään erityisesti ostajiin, joilla ei ole aiempaan yrittäjäkokemusta eikä kokemusta yrityskaupoista.

Miksi ostaisin yrityksen sen sijaan että perustaisin kokonaan uuden ja hyödyntäisin siinä omaa ammattitaitoani? Kysymys on tosiaan aiheellinen ja sitä pohtivat ostajan lisäksi myös yrityskaupan rahoittajat! Jo toimivan yrityksen ostamista voi perustella mm. seuraavilla syillä: • saat usein valmiin asiakaskunnan, maineen ja toimintakonseptin nopeasti (”hypätään liikkuvaan junaan”) • saat yleensä aina myyjän opastuksen ja tuen starttivaiheessa • saat usein käyttöösi valmiin toimittajaverkon ja valmiiksi neuvotellut ostoehdot • toimialueen kilpailuasetelma pysyy ennallaan Toisaalta toimivan yrityksen ostoon liittyy myös riskitekijöitä: • ellet tunne toimialaa, voit ostaa yrityksen, joka on elinkaarensa lopussa • ellet tunne yritystä, voit ostaa huonomaineisen yrityksen • voit ostaa yrityksen jonka tuotteet ja/tai palvelut eivät enää vastaa asiakkaiden tarpeita

•

ellet tunne yritystä, voit ostaa vanhat tuotantokoneet ja joudut investoimaan heti alussa kohtuuttomasti yrityksen kehittämiseen

Mistä löytyisi sopiva ostokohde? Kun yrittäjyys kiinnostaa, niin suuresta innokkuudesta huolimatta pitäisi osata kriittisesti miettiä mitä haluaa! Sen kautta tarkentuu myös se, mistä ostettava kohde voisi löytyä. Kannattakaakin aloittaa jo hyvissä ajoin oman liiketoimintasuunnitelman laadinta eli pohtia millainen se yritys pitäisi olla joka minua kiinnostaa. Hyvä LTS sisältää seuraavat elementit: • mille toimialalle aiot yrittäjäksi • toimiala voi liittyä koulutukseesi, työkokemukseesi tai jopa harrastuksiisi • millaisella liikeidealla aiot erottua muista ja menestyä • millä maantieteellisellä alueella yrityksesi pitäisi sijaita • millaisen asiakaskunnan kanssa haluat olla tekemisissä • millaisia tuotteita ja palveluita haluat tuottaa ja myydä • millaiset ovat taloudelliset tavoitteesi liikevaihdon ja tuloksen suhteen

• • • •

paljoko olet rahallisesti itse valmis panostamaan millainen on oma visiosi – miltä yrityksesi tulee näyttämään kymmenen vuoden päästä oletko valmis palkkaamaan yritykseesi työntekijöitä vai haluatko toimia itsenäisesti paljonko ”ihanneyrityksesi” perustaminen ja toiminnan käynnistäminen maksaisi

Seuraava vaihe on lähteä etsimään yritystä, jossa näitä tarvitsemiasi elementtejä on parhaiten tarjolla. Hyvin äkkiä huomaat että yksikään tutkimasi yritys ei 100%:sti vastaa toiveitasi ja tulevaisuuden suunnitelmiasi. Joudut siis laatimaan kriteerit, joiden pohjalta arvioinnin teet. Kriteerit löytyvät hyvin omasta liiketoimintasuunnitelmastasi. Kriteerien tarkoituksena ei niinkään ole tunnistaa juuri se oikea, vaan ennemminkin rajata pois mahdollisimman pian sellaiset, jotka eivät missään tapauksessa tule kysymykseen. Ostokriteereiden teko helpottaa ja nopeuttaa tätä kohteiden seulontaprosessia. Yrityksen ostamisesta kiinnostuneen on oltava aktiivinen. Läheskään kaikki myytävät yritykset eivät ole julkisissa yrityspörsseissä tai vastaavissa kauppapaikoissa, vaan ne pitää löytää. Voit esim. kierrellä kaupungilla ja tarkkailla kiinnostavia yrityksiä. Sitten voit ruveta tekemään ”salapoliisityötä” eli seuraat yrityksen mainontaa ja asioit yrityksessä useita kertoja. Tutustu myös yrityksen tuotekuvastoihin, www-sivuihin ja yrityksestä tehtyihin lehtiartikkeleihin. Jos mahdollista, kerää rekistereistä yrityksen taloudellista informaatiota eli tilinpäätöstietoja. Oy -muotoisissa yrityksissä nämä tiedot ovat julkisia, muiden yhtiömuotojen kohdalla on tietojen saanti huomattavasti vaikeampaa. Kun olet mielestäsi saanut jo tarpeeksi tietoa kohteesta, niin helpoin tapa aloittaa kauppaprosessi on tietysti soittaa nykyiselle yrittäjälle ja tiedustella asiaa suoraan. Jos tämä menettely tuntuu liian tunkeilevalta, niin voit laittaa asialle esim. tutun pankinjohtajasi tai paikallisen kehittämisyhtiön yritysneuvojan. Heidän rooliinsa tämmöisen tiedustelun tekeminen liittyy luontevasti.

Kauppaprosessi Yrityskauppa on usein vaiheittain etenevä tapahtumaketju. Osaavan asiantuntijan avulla voit edetä vaihe kerrallaan joko kohti lopullista kauppaa tai neuvotteluista irtautumista. Sopimuksilla on hyvä sekä aikatauluttaa että pilkkoa prosessia välipäätöksiksi. Salassapitosopimus on syytä solmia mahdollisimman aikaisessa vaiheessa myyjän kanssa. Se varmistaa että asioista voidaan puhua vapaasti ja luottamuksellisesti. Etenkin vähänkin isommissa yrityskaupoissa on tapana tehdä aiesopimus. Siinä voidaan sopia mm. neuvottelurauhasta eli siitä että mukaan ei oteta uusia ostajaehdokkaita aiesopimuksen voimassaoloaikana. Aiesopimuksessa ei useinkaan kauppahintaa ole vielä määritelty. Mikäli neuvottelut etenevät suotuisasti, on syytä tehdä esisopimus. Sen laatiminen on aiheellista tilanteessa, joissa

osapuolet eivät vielä ole sopineet kaikista yksityiskohdista, mutta ovat valmiit sitoutumaan yrityskaupan toteutukseen. Kaikki nämä sopimukset on syytä jättää ammattilaisten laadittaviksi. Ennen kuin lähdet kauppaneuvotteluihin, varmista että myyjä oikeasti omistaa osakkeet/osakkeet ja hänellä on oikeus tehdä niitä koskevia sitoumuksia.

Ostettavan yrityksen toimintaan tutustuminen ja eri kauppamuodot. Ihan ensimmäiseksi on määritettävä yksiselitteisesti, mikä on kaupan kohde. Tästä molemmilla osapuolilla on oltava yksimielinen näkemys. Ostokohteena voivat olla yrityksen osakkeet tai osuudet, kokonaan tai osittain. Tällöin myyjänä on näiden osakkeiden/osuuksien omistajat ja kauppahintakin tulee suoraan heille. Ostajalle siirtyy yhtiö ”nahkoineen ja karvoineen” eli varoineen ja velkoineen. Toiminta jatkuu entisellä Ytunnuksella ja entisillä tase-arvoilla. Ostaja tekee tavallaan sijoituksen, eli ottaa usein henkilökohtaisen lainan ja ostaa sillä osakkeita tai osuuksia. Hänen sijoituksensa arvo realisoituu vasta siinä vaiheessa kun hän on puolestaan niitä myymässä eli ehkä jopa vasta kymmenien vuosien päästä! Jos hän on pystynyt yritystä kehittämään ja sen arvoa nostamaan, niin silloin hänen sijoituksensa arvo on kasvanut. Toisinkin päin voi tietysti käydä. Myyjän kannalta tämä osakkeiden /osuuksien kauppa on yleensä se paras vaihtoehto, onhan hänellä mahdollisuus päästä kokonaan eroon yhtiöstä ja kaiken lisäksi hän voi ehkä tehdä kauppahinnasta ns. hankintameno-olettaman verotuksessa (40%) jos hän on omistanut osakkeet/osuudet yli 10 vuotta. Hänen verorasituksensa siis voi olla hyvinkin kohtuullinen. Ostajan kannalta taas useinkin olisi järkevämpää perustaa uusi yritys, ottaa velka sen nimissä ja ostaa myytävän yrityksen liiketoiminta ja ehkä nimi. Silloin mm. kauppasummaan ehkä sisältyvä liikearvo (goodwill) on mahdollista saada ostajan taseeseen poisto-omaisuudeksi. Siis sieltä kautta ikään kuin verottaja maksaa osan kauppahinnasta. Samoin jos ostettavan yhtiön taseessa on omaisuuseriä, joiden tase-arvo on merkittävästi pienempi kuin käypä arvo, puoltaa liiketoimintakauppa paikkaansa. Liiketoimintakaupassa kauppahinta jaetaan yleensä seuraaviin eriin joiden perusteella ne ostajan yhtiön taseeseen kirjataan: •

• •

Käyttöomaisuus eli kaikki se omaisuus mitä tarvitaan bisneksen pyörittämiseen. (esim. koneet ja laitteet, kalusto, rakennukset ja rakennelmat sekä maa-alueet) Vaihto-omaisuus eli myytävät vaihtuvat vastaavat (tyypillisesti raaka-aineet ja valmiit tuotteet) Liikearvo eli goodwill, joka on sellaista aineetonta arvoa, jonka varassa yrityksessä voidaan jatkossakin tehdä kannattavaa bisnestä. Näistä liikearvon elementeistä on myyjällä usein oma hyvinkin tunnepitoinen näkemys…

Liiketoimintakaupassa ostajalla on myös se etu että hänen ei välttämättä tarvitse ostaa kaikkea myytävän yrityksen taseessa olevaa omaisuutta. Hän voi ikään kuin mennä ”ostokärrien kanssa yritykseen” ja ostaa esim. koneista ja laitteista vain ne mitkä hän ensisijaisesti tarvitsee. Myös vaihto-omaisuudesta ostaja voi jättää ostamatta epäkurantiksi katsomansa omaisuuden. On kuitenkin syitä, jotka voivat puoltaa osakkeiden/osuuksien ostamista. Yleensä nämä syyt liittyvät sopimusjuridiikkaan eli kaupan kohteessa olevan yrityksen nimissä tehtyihin kirjallisiin sopimuksiin. Hyvänä esimerkkinä voisi olla esim. isännöitsijätoimisto. Jos ostokohteena on yrityksen liiketoiminta ja ostajana uusi perustettava yritys, niin kaikki entisen yhtiön nimissä tehdyt talokohtaiset isännöintisopimukset raukeavat ja ne on neuvoteltava uudelleen koska sopimuskumppani muuttuu. Toki osake/osakkuus-kaupassakin sopimuskumppanit voivat olla herkkiä reagoimaan sopimuksiin mutta kuitenkin heitä periaatteessa sitoo tehdyt sopimukset. Yleisesti on käsitys, että jos ostaja haluaa ottaa käyttöön myyjäyhtiön ehkä hyvinkin tunnetun ja hyvämaineisen nimen, niin osake/osakkuuskauppa on ainoa vaihtoehto. Näin ei kuitenkaan ole, sillä myös liiketoimintakaupassa voi kaupan kohteena olla yrityksen nimi. Silloin vain myyjä joutuu muuttamaan jäljelle jääneen yhtiönsä nimen joksikin muuksi jotta uusi ostaja entisen nimen pystyisi rekisteröimään uuden yrityksensä käyttöön.

Suomen Omistajankun olet perusteelli-vaihdosseuran www-sivuilla sesti tutustunut koh(www.omistajanvaihdosseura.fi) teeseen voit ehkä on myös ”Kysy asiantuntijalta” tämän päätöksen –linkki jonka kautta voit lähettää mielessäsi tehdä. yrityskauppaa tai sukupolvenvaihNeuvottelujen alkudosta käsittelevän kysymyksesi vaiheessa ei omaa seuramme asiantuntijoiden ratkotmielipidettä kaupan tavaksi. Palvelu on maksuton toteutustavasta kan-ja on käytössä kaikkialla nata voimakkaasti esiin in Suomessa! tuoda, vaan kuulostella tella mitä myyjä asiasta on n mieltä. Lopullinen kohteen arvonmääritys on annettava ammattilaiselle tehtäväksi, jotta sillä olisi painoarvoa erikoisesti rahoittajan silmissä. Loppujen lopuksihan he melko pitkälti kauppahinnan määräävät. arvonmäärityksen teko voi maksaa 1.000 -10.000 euroa asiantuntijasta ja tarvittavasta työmäärästä riippuen, joten kannattaa kysellä hinta-arviota useammalta kuin yhdeltä. Usein myyjän intresseissä on arvonmäärityksen tekeminen ja hän sen sitten maksaakin. Toki ostajakin voi teettää vertailevan arvonmäärityksen, kun on kohteesta tarpeeksi tietoa saanut sen tekemiseksi.

Ostokohteen kauppahinnan määritys

Joka tapauksessa PKT -yrityksellä ei ole yhtä ainoaa oikeaa arvoa, jos arvonmääritys tehdään vaikkapa neljällä asiantuntijalla niin saadaan neljä arvoa! Lopullinen kauppahinta määräytyy kuitenkin lopullisesti myyjän ja ostajan välisissä neuvotteluissa. Usein sanotaankin että kauppahinta on kohdallaan silloin kun ostaja miettii että maksoinkohan liikaa ja myyjä miettii että pyysinköhän liian vähän…

Yrityksen arvonmäärityksellä ei sinällään ole käytännön hyötyä, ennen kuin olet selvillä siitä, mitä lopulta olet ostamassa, osakkeita/osuuksia vai liiketoimintaa. Vasta sitten

Oheiseen muistilistaan on koottu ne perusasiat, jotka on vielä syytä kerrata ennen kuin nimeään kauppakirjaan kirjoittaa!

Ostajan chekkauslista: 1.

Olenko saanut tarpeeksi informaatiota kaupan kohteesta?

Olenko käynyt saamani tiedon läpi asiantuntijan kanssa?

Olenko tehnyt oman liiketoimintasuunnitelmani?

Tiedänkö mikä on toimialan tulevaisuuden näkymät?

Onko minulla perheeni/läheisteni täysi tuki yrityskaupalle?

Onko yrityksen arvonmäärityksen tehnyt ulkopuolinen asiantuntija?

Olenko selvittänyt mahdollisuuteni saada starttirahaa?

Onko yrityskaupan rahoituskuvio selvillä?

Onko myyjä sitoutunut olemaan tukenani alkuvaiheessa?

10.

Onko yrityksen avainhenkilöt sitoutettu jatkamaan palveluksessani?

Kyllä

YRITYKSEN JATKAJAN OMAT JA YRITYKSEN VAKUUTUKSET OMISTAJANVAIHDOSTILANTEESSA Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma

Kirjoittaja

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on maamme suurin työeläkevakuutusyhtiö, jonka noin 43 000 yrittäjää on valinnut omaksi työeläkevakuuttajakseen. Lisää tietoa aloittavan yrittäjän ja yrityksen eläkevakuuttamisesta saat mm. Varman verkkosivuilta (www.varma.fi) Yrittäjät ja yritys -osion Sinustako yrittäjä -sivuilta ja niihin liittyvästä Yrittäjän laskurista. Tässä osiossa esitetyt vahinkovakuutustiedot perustuvat Varman jakelutiekumppanin, Ifvahinkovakuutuksen tietoihin. Omistajanvaihdostilanteessa vakuutukset eivät ole ensimmäinen mieleen tuleva asia, mutta unohtaakaan niitä ei parane. Uuden yrittäjän siirtyessä jatkamaan yritystoimintaa, on hänen huolehdittavaniin omasta kuin yrityksenkin vakuutusturvasta. Suomalainen yrittäjä huolehtii usein hyvin huonosti henkilökohtaisesta vakuutusturvastaan, vaikka hän on yrityksensä tärkein resurssi! Myös yrityksen vakuutuksiin tulee kiinnittää huomiota etenkin, jos kyseessä on liiketoimintakauppa.

YRITTÄJÄN HENKILÖKOHTAISET VAKUUTUKSET 1. YEL-VAKUUTUS ON YRITTÄJÄN TÄRKEIN VAKUUTUS YEL-vakuutuksen tärkeys perustuu siihen, että se on yrittäjän koko sosiaaliturvan perusta. Se ei siis suinkaan tuo turvaa pelkästään alkavan yrittäjän kaukaisessa horisontissa olevan vanhuuden varalle, vaan koko yrittäjäuralle. YEL-vakuutuksen työtulon määrittely realistiselle tasolle on siis erittäin tärkeää. Ihminen, joka siirtyy toisen palveluksesta yrittäjäksi pettää itseään yrittämisen kannattavuudessa, jollei hänellä mielestään ole varaa hankkia samaa henkilökohtaista turvatasoa samalla hinnalla kuin, mitä hänellä oli toisen palveluksessa ollessaan! Alkavan yrittäjän YEL-työtulon realistiselle tasolle asettamista helpottaa uudelle yrittäjälle myönnettävä 25 prosen-

tin alennus YEL-vakuutusmaksusta. Oikeus tähän alennukseen on 48 kuukauden ajan, ja tuo aika voi jakautua korkeintaan kahteen yrittäjyysjaksoon. YEL-vakuutus on otettava kuuden kuukauden kuluessa yritystoiminnan aloittamisesta, mutta suositeltavaa on ottaa se mahdollisimman pian. Näin siksi, ettei asia vain pääse unohtumaan, ja myös siksi, että turva on joka tapauksessa saatettava voimaan heti yrittämisen aloittamisesta, joten myös maksut kertyvät siitä lähtien. YEL-vakuutus antaa monenlaista turvaa. Vanhuuseläkkeen lisäksi sen turvan piiriin kuuluu työkyvyttömyys ja kuolemantapaus. Mikäli yrittäjä tulee pysyvästi työkyvyttömäksi, hän on oikeutettu työkyvyttömyyseläkkeeseen, jonka suuruus määritellään ns. tuleva aika huomioon ottaen. Tämä tarkoittaa sitä, että työkyvyttömyyseläkkeen suuruus määritellään lisäämällä jo karttuneeseen eläketurvaan tulo, joka vastaa sitä että yrittäjä työsken-

telisi vanhuuseläkeikään asti työkyvyttömäksi tulohetken työtulotasolla. Nämä ”tulevat vuodet” kartuttavat eläkettä 1,5 prosenttia kukin. Työkyvyttömyyseläke on heti sen suuruinen kuin näin määräytynyt vanhuuseläke olisi. Turva on täten vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen verrattuna erinomaisen hyvä! Kuolemantapausturvaa YEL-vakuutus antaa siten, että alaikäiset lapset ja pienituloinen leski ovat oikeutettuja perhe-eläketurvaan. Itse YEL-vakuutukseen kuuluvien turvien lisäksi YEL-työtulo määrittelee myös yrittäjän muun sosiaaliturvan tason.

5. TYÖTERVEYSHUOLTO Vaikka työterveyshuolto ei liitykään yrittäjän vakuuttamiseen, on se syytä ottaa tässä henkilökohtaisen turvan käsittelyssä esiin. Sehän on yksi niistä eduista, jonka ihminen menettää siirtyessään pois toisen palveluksesta. Yrittäjä on oikeutettu hankkimaan itselleen työterveyshuollon. Sitä kannattaa ainakin harkita, ja verrata sen kustannuksia muuten hankittuun terveydenhuoltoon. Työterveyshuollon puolesta puhuu sen korkea KELA-korvausten taso: 60 prosenttia ennaltaehkäisevistä ja 50 prosenttia sairaanhoidon kustannuksista.

YRITYKSEN VAKUUTUKSET 2. YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA Saadakseen turvaa työttömyyden varalta, yrittäjän on liityttävä yrittäjän työttömyyskassan jäseneksi. Näitä kassoja toimii kaksi: Ammatinharjoittajien ja Yrittäjien työttömyyskassa (AYT) ja Suomen Yrittäjien työttömyyskassa (SYT). Kassan jäsenmaksun perusteeksi yrittäjän on ilmoitettava työtulo, jonka tulee olla samansuuruinen kuin YEL-työtulo. Näin siksi, että työttömyysturvan taso on vain sen suuruinen kuin näistä tuloista alempi, jos ne eivät ole yhtä suuret. 3. TAPATURMAVAKUUTUS Yrittäjän on huolehdittava myös muusta henkilökohtaisesta turvastaan itse, toisin kuin usein työntekijän. Toisen palveluksessa olevan henkilön työnantajan on otettava tälle mm. lakisääteinen tapaturmavakuutus ja työntekijäin ryhmähenkivakuutus. Yrittäjällä näitä turvia ei ole, ellei hän itse niistä huolehdi! Yksi näistä itse huolehdittavista turvista on tapaturman varalle. Yrittäjällä on mahdollisuus ottaa itselleen yrittäjän tapaturmavakuutus, jonka turvataso on sama kuin työntekijöiden lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa vielä sillä parannuksella, että yrittäjän vakuutus on voimassa täysaikaisesti eikä vain työaikana. 4. HENKIVAKUUTUS Yrittäjän henkilöön liittyy suuri riski. Kyse ei ole pelkästään hänen panoksestaan perheensä toimeentuloon vaan myös hänen yrityksensä menestykseen. Yrittäjän kuolema asettaa usein vaakalaudalle koko yrityksen olemassaolon. Näin yrittäjälle tulisikin olla sen suuruinen riskihenkivakuutus, että se kattaa hänen henkilökohtaiset rahoitusvastuunsa yrityksessä sekä 1 – 2 vuoden tulot. Muuten on olemassa vaara, että pahimman toteutuessa perheelle jää yrittäjäjäsenestään vain suuret velat, mutta pienet tulot.

Yrityksen vakuutusten käytännön järjestely omistajanvaihdostilanteessa riippuu olennaisesti siitä, koskeeko omistajanvaihdos itse yritystä vai vain sen liiketoimintaa. Koko yrityksen vaihtaessa omistajaa vanhan yrityksen vakuutukset jäävät sellaisinaan voimaan, jollei niihin tehdä varta vasten muutoksia. Liiketoimintakaupan yhteydessä sen sijaan yritykselle on tehtävä kaikki uudet vakuutukset. Koko yrityksen kaupan yhteydessäkin uuden yrittäjän on aina syytä käydä läpi yrityksen vakuutusturva. Asioita tarkasteltaessa huomiota kannattaa kiinnittää soveltuvin osin samoihin seikkoihin, jotka tulevat esiin seuraavassa, liiketoimintakaupan näkökulmasta tehtyyn selvitykseen. 1. TYÖNTEKIJÄN ELÄKEVAKUUTUS TyEL Jos liiketoimintakaupan yhteydessä liiketoiminnan ostaneeseen yritykseen tulee työntekijöitä, on uuden yrityksen otettava heille TyEL-vakuutus kuukauden kuluessa ensimmäisestä palkanmaksusta. Tämä velvollisuus koskee kaikkia yrityksiä, joiden palkkasumma on vähintään 7 746 euroa puolessa vuodessa (vuonna 2012, rajamäärää tarkistetaan indeksillä vuosittain). Tätä pienemmät ansiotkin on TyEL-vakuutettava (raja-na 54,08 euroa / henkilö / kuukausi vuonna 2012), mutta yritys, jolla ei ole vakituisia työntekijöitä, voi halutessaan tällöin hoitaa asian maksamalla TyEL-maksut kuukausittain. Mikäli liiketoimintakaupassa uuteen yritykseen siirtyvät kaikki, tai ainakin melkein kaikki luovuttavan yrityksen työntekijät, on mahdollista, että luovuttavan yrityksen TyEL-vakuutukseen liittyvä rahasto voidaan siirtää uuteen yritykseen. Tällöin uusi yritys saa lisärahoitusmahdollisuuden rahaston takaisinlainauksen muodossa. Lisäksi rahasto tuottaa osan työeläkeyhtiön vakuutusmaksuhyvityksistä, jotka siis alentavat yrityksen TyEL-vakuutusmaksuja. Rahaston siirto uuteen yritykseen edellyttää aina luovuttavan yrityksen ja työeläkeyhtiön suostumusta!

3. YRITYKSEN MATKAVAKUUTUS

2. LAKISÄÄTEINEN TAPATURMAVAKUUTUS LIITÄNNÄISINEEN Tapaturmavakuutuslain mukaan työnantajan on otettava työntekijöilleen lakisääteinen tapaturmavakuutus työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yrityksesi on otettava tapaturmavakuutus ennen kuin työntekijöiden työskentely alkaa. Lakisääteinen tapaturmavakuutus on pakollinen niille työnantajille, joilla on työssään palkattuja työntekijöitä. Vakuutus on otettava myös sellaisille yrityksen omistajille, yhtiömiehille ja osakkaille, jotka työskentelevät yrityksessä ja omistavat yrityksestä enintään puolet (enintään 50 %). Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ottamisella yritys hankkii työntekijöilleen myös pakollisen ryhmähenkivakuutuksen ja työttömyysvakuutuksen. (Nämä ovat automaattisia liitännäisiä.)

Vakuutuskohde

Matkavakuutuksella yritys vakuuttaa yksittäisten henkilöiden, valitun ryhmän tai koko henkilöstön matkoilla sattuvien tapaturmien, ilmenevien sairauksien, matkavastuu- tai matkaoikeusturvavahinkojen varalta. Matkavakuutusturva voidaan valita kattamaan työmatkat tai työ- ja vapaa-ajan matkat kaikkialla maailmassa tai kotimaassa. 4. YRITYKSEN OMAISUUSVAKUUUTKSET Yrityksen omaisuus kannattaa vakuuttaa omaisuusvahinkojen, kuten tulipalon, rikoksen tai rikkoutumisen varalta, sillä omaisuusvahingoissa voi aiheutua vahinko, joka uhkaa yrityksen tulevaisuutta yhtä lailla kuin liikeriskitkin. Oheinen kaavio antaa yleiskuvan yrityksen omaisuuden eri vakuutuskohteista ja suositeltavista turvalaajuuksista.

Suositus vakuutusturvaksi

Rakennukset

Palo, Luonnonilmiö, Rikos, LVIS*)

Koneet ja kalusto

Palo, Luonnonilmiö, Rikos, LVIS tai Täysturva

Tärkeä yksittäinen kone

Täysturva

ATK-laitteet

Palo, Luonnonilmiö, Rikos, LVIS tai Täysturva

Tiedostot ja ohjelmat

Täysturva

Rahat ja arvopaperit

Palo, Rikos

Vaihto-omaisuus

Palo, Luonnonilmiö, Rikos, LVIS tai Täysturva

*) lämmityksestä, vesijohdoista, ilmastoinnista tai sähköistä aiheutuvat vahingot

5. KESKEYTYSVAKUUTUS

6. TOIMINNANVASTUUVAKUUTUS

Keskeytysvakuutuksella voi turvata yrityksen jatkuvuuden, kun omaisuusvahingon seurauksena syntyvä keskeytysvahinko lamauttaa liiketoiminnan ehkä pitkäksikin ajaksi. Toiminnan keskeytyminen jo sinällään on paha asia, mutta vielä pahempaa on se, että kustannuksia syntyy koko ajan, vaikka firman toiminta on keskeytynyt.

Yritystoimintaan liittyy aina riski, että jokin menee pieleen aiheuttaen toiselle vahinkoa. Toiminnanvastuuvakuutus on yrityksen perusvastuuvakuus, joka korvaa vakuutuksenottajan aiheuttamat henkilö- ja esinevahingot. Kun yrityksellä on tämä vakuutus, niin vakuutusyhtiö selvittää, onko vakuutuksenottaja vahingonkorvausvelvollinen. Vakuutus kattaa lisäksi vahingon määrää tai korvausvelvollisuutta koskevan oikeudenkäynnin kustannukset.

7. OIKEUSTURVAVAKUUTUS Oikeusturvavakuutus korvaa vakuutuksenottajan vakuutuskirjaan merkitystä toiminnasta johtuvista riita-, rikos- ja hakemusasioista aiheutuneet välttämättömät ja kohtuulliset asianajokulut. Vakuutus on voimassa vakuutuskirjassa mainitulla alueella, yleensä EU-maissa. Markkinointipäällikkö Jussi Peltonen Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma

Kompakti turvakartoitus TARKISTUKSEN KOHDE Oletko ottanut YEL-vakuutuksen? Onko YEL-työtulosi realistisella tasolla? Onko sinulla itselläsi tapaturma- ja henkivakuutus? Ovatko yrityksesi työntekijöiden lakisääteiset vakuutukset kunnossa? Kattavatko yrityksesi omaisuusvakuutukset mahdolliset vahingot? Onko yrityksesi turvattu toiminnan mahdollisen keskeytymisen varalta? Tunnetko yrityksesi toimintaan liittyvät vastuut ja oletko varautunut kattamaan ne?

KYLLÄ

ONNISTU REKRYTOINTIVIESTINNÄSSÄ JustRecruitMe

Kirjoittaja

JustRecruitMe on online-rekrytointipalvelu, joka hyödyntää videoesittelyitä sekä sosiaalista mediaa rekrytoinnissa. Tarjoamme palveluita työnhakuun ja rekrytointiin liittyen sekä työnhakijoille että työnantajille. Kauttamme toteutat rekrytointisi tehokkaasti ja ketterästi – autamme sinua kaikilla rekrytointiviestinnän osa-alueilla suunnittelusta toteutukseen.

1 Johdanto Onnistunut rekrytointi on yksi yrityksen menestystekijöistä, jolla yritys voi varmistaa liiketoimintansa kannattavuuden ja kilpailukykynsä säilyttämisen myös tulevaisuudessa. Menestyksekäs rekrytointi voidaan saavuttaa suunnitelmallisesti ja huolellisesti toteutetulla rekrytointiprosessilla, jonka avainasemassa on rekrytointiviestintä. Rekrytointiviestinnän tavoitteena on löytää potentiaaliset työntekijät ja houkutella heidät yrityksen palvelukseen. Rekrytointiviestintä myös rakentaa ja vahvistaa yrityksen työnantajamielikuvaa. Houkuttelevalla ja positiivista työnantajamielikuvaa tukevalla rekrytointiviestinnällä on erityisen suuri merkitys nykyisillä työmarkkinoilla, joilla kilpaillaan osaavasta, motivoituneesta ja sitoutuneesta henkilöstöstä. Kilpailuun työvoimasta ovat ajaneet erityisesti voimakas ikärakenteen muutos ja työntekijöiden suuri vaihtuvuus. Osaamisesta ja tietopääomasta onkin tullut merkittävä kilpailutekijä työntekijämarkkinoilla. Rekrytointiviestintä elää myös murrosta, jonka myötä perinteisestä rekrytointi-ilmoittelusta on siirrytty innovatiivisempaan ja vuorovaikutteisempaan rekrytointiviestintään. Rekrytointiviestinnän murrosta todentaa erityisesti sosiaalisessa mediassa rekrytointi, joka on yhä tärkeämpi osa yritysten rekrytointiprosessia. Myös työnhakijat ovat aktivoituneet sosiaalisessa mediassa, jossa he hakevat töitä ja ”brändäävät” itseään osaajina. Tässä artikkelissa tarkastelemme rekrytointiviestintää työnantajamielikuvan, ulkoisten rekrytointikanavien ja vuorovaikutteisen rekrytointiviestinnän näkökulmista. Lisäksi esittelemme rekrytointiviestinnän trendejä. Artikkelin lopuksi summaamme tärkeimmät tekijät onnistuneeseen rekrytointiviestintään.

2 Rekrytointiviestintä 2.1 Rekrytointiviestintä ja työnantajamielikuva Rekrytointiviestintä on yrityksessä sekä ulkoista että sisäistä viestintää, jonka tavoitteena on luoda yrityksestä

houkutteleva mielikuva potentiaalisten työnhakijoiden ja nykyisten työntekijöiden silmissä. Rekrytointiviestinnän tehtävänä on myös edesauttaa sopivien osaajien löytyminen työnhakijoiden suuresta massasta. Työnantajamielikuva syntyy sanoista ja teoista. Laajasti ajatellen kaikki yritysviestintä voidaan ymmärtää rekrytointiviestinnäksi – heijastuuhan yrityksen jokainen viestintäteko työnhakijoiden mielikuviin yrityksestä. Onnistunut rekrytointiviestintä ei pelkästään houkuta potentiaalisia osaajia yrityksen palvelukseen, vaan se myös sitouttaa nykyisiä työntekijöitä omaan organisaatioon. Jokaisen yrityksen kannattaa panostaa rekrytointiviestintään sekä positiivisen työnantajamielikuvan rakentamiseen ja vahvistamiseen – rekrytoipa yritys sitten yhden henkilön tai satoja henkilöitä vuodessa. Rekrytointiviestinnässä keskeistä ovat erityisesti rekrytointikanavan valitseminen, työpaikkailmoituksen laatiminen ja yhteydenpito työnhakijoihin. Oikealla rekrytointifoorumilla ja onnistuneella työpaikkailmoituksella on suuri merkitys erityisesti silloin, kun yrityksen brändi ei ole vielä vahva tai se ei ole työnhakijoiden joukossa entuudestaan tunnettu ja haluttu. 2.2 Ulkoiset rekrytointikanavat Ulkoisen rekrytoinnin hakukanavia on monia niin lehtiilmoituksista radiomainoksiin kuin rekrytointisivustoista sosiaaliseen mediaan. Rekrytointikanavaa valittaessa on hyvä pohtia esimerkiksi rekrytoinnin kohderyhmää ja avoimen tehtävän luonnetta, jotka määrittävät rekrytointiviestinnän linjaa. Myös oman yrityksen resurssit ja osaaminen sekä yrityskulttuuri vaikuttavat hakukanavan valintaan. Sopivien hakukanavien valintaan on syytä panostaa, sillä myös valittu hakukanava vaikuttaa yrityksen työnantajamielikuvaan. Mahdollisia rekrytointikanavia ovat muun muassa lehtiilmoitukset sanoma-, aikakausi ja -ammattilehdissä, radio- ja televisiomainonta, rekrytointitapahtumat sekä työvoimatoimiston palvelut ja oppilaitosten urapalvelut. Rekrytointiprosessin voi myös ulkoistaa käyttämällä esimerkiksi työvoiman vuokrausyrityksiä tai suorahakukonsulttia.

Yhä useampi organisaatio on kuitenkin keskittänyt rekrytointiviestintänsä verkkoon, jolloin rekrytointikanavina voivat toimia muun muassa yrityksen omat verkkosivut sekä rekrytointisivustot ja online-rekrytointipalvelut. Tällaisiin sivustoihin ja palveluihin lukeutuvat muun muassa JustRecruitMe, Heebo, Monster, Duunitori ja Aarresaari. Erityisesti sosiaalinen media on kasvattanut suosiotaan rekrytointikanavana – mahdollistaahan se tehokkaan, kohdennetun ja edullisen rekrytointiviestinnän. Sosiaalisen median etuja ovat myös vuorovaikutuksellisuus, epämuodollisuus, yhteisöllisyys ja verkostoitumisen mahdollisuus, jotka hyödyttävät sekä työnantajaa että työnhakijaa. Sosiaalisesta mediasta on mahdollista tavoittaa myös passiiviset työnhakijat. Yhä useampi organisaatio on ymmärtänyt sosiaalisen median tarjoamat hyödyt ja siirtynyt perinteisestä lehti- ja verkkoilmoittelusta sosiaalisen median palveluihin. Suomessa sosiaalista mediaa hyödynnetään kuitenkin vielä verrattain vähän rekrytointiviestinnässä. Sosiaalisen median käyttö tulee kuitenkin yleistymään lähitulevaisuudessa, sillä yhä useampi organisaatio hyödyntää sosiaalista mediaa organisaatioviestinnässään. Yleisemmin käytettyjä sosiaalisen median foorumeita ovat yhteisöpalvelut Facebook ja LinkedIn sekä mikroblogi Twitter. Osa yrityksistä on valjastanut myös yritysbloginsa rekrytointikanavakseen. 2.3 Vuorovaikutteinen rekrytointiviestintä Valittu rekrytointikanava vaikuttaa olennaisesti työpaikkailmoituksen sisältöön ja rekrytointiviestinnän laatuun. Rekrytointiviestintä on perinteisesti ollut yksisuuntaista ilmoittelua, josta on uupunut työnantajan ja työnhakijan välinen vuorovaikutus. Usein vuorovaikutus on ollut mahdollista vasta siinä vaiheessa, kun työnhakijat ovat kontaktoineet työnantajaa avoimesta työpaikasta. Yksisuuntaisuuden lisäksi rekrytointiviestinnän luonnetta ovat kuvastaneet muodollisuus ja hierarkkisuus. Uudet rekrytointikanavat – ja erityisesti sosiaalinen media – ovat haastaneet perinteisen rekrytointiviestinnän mahdollistamalla vuorovaikutuksen jo rekrytointiprosessin alkuvaiheessa. Sosiaalisessa mediassa työnhakijat voivat osallistua rekrytointiviestintään esimerkiksi keskustelemalla avoimesta työtehtävästä ja rekrytoivasta organisaatiosta sekä jakamalla sosiaalisessa mediassa julkaistun työpaikkailmoituksen. Jaetuista työpaikkailmoituksista voi tulla myös viraaleja, jolla viitataan sisällön nopeaan leviämiseen sivustojen linkityksen ja jatkolinkityksen avulla. Sosiaalinen media siis myös sitouttaa työnhakijat osaksi rekrytointiviestintää. Sen lisäksi, että avoin ja vuorovaikutteinen rekrytointiviestintä rakentaa positiivista työnantajamielikuvaa työnhakijoiden keskuudessa, se myös tekee rekrytointiprosessista läpinäkyvämmän. Avoimuus ja vuorovaikutteisuus myös tehostavat rekrytointiprosessia, sillä ”virhemarginaali” pienenee, kun työnantajalla ja työnhakijalla on mahdollisuus arvioida toisiaan kattavamman informaation valossa.

3 Rekrytointiviestinnän trendit 3.1 Sosiaalinen media Sosiaalisen median hyödyntäminen on nouseva trendi ja hiljalleen vakiintuva käytäntö rekrytointiviestinnässä. Suomalaiset yritykset rekrytoivat erityisesti Facebookissa, Twitterissä, LinkedIn:ssä ja yritysblogeissa. Nousevia sosiaalisen median rekrytointifoorumeita ovat esimerkiksi YouTube, Google+ ja Pinterest. Facebookin ajatellaan olevan sosiaalisen median foorumeista merkittävin, sillä se mahdollistaa sekä sisällön jakamisen suurelle yleisölle että viestinnän kohdentamisen halutulle kohderyhmälle. Facebookissa rekrytoidaan erityisesti yrityssivuilla ja Facebook-mainonnalla. Myös Twitter tarjoaa laajan yleisön rekrytointiviestinnälle, mutta myös epämuodollisen ja epähierarkkisen vuorovaikutuksen, jota nykypäivän työnhakijat arvostavat. LinkedIn:stä on puolestaan tullut merkittävä asiantuntijahakemisto, jossa työnantaja voi tutustua eri alojen asiantuntijoiden osaamiseen, koulutukseen, työkokemukseen, kontakteihin ja suosituksiin. 3.2 Videot Osa yrityksistä on valjastanut videot osaksi rekrytointiviestintäänsä. Esimerkiksi keväällä 2012 Vaasan seutu rekrytoi Energialähettilästä houkuttelevalla rekrytointikampanjalla ja esittelyvideolla, jotka kertoivat työnhakijalle mielenkiintoisesti kaiken oleellisen avoimesta työtehtävästä. Videoiden tavoitteena onkin parantaa työnhakijan käsitystä tarjotusta työtehtävästä sekä tarjota yrityksestä ja työstä sellaista informaatiota, joka ei välttämättä välity perinteisen työpaikkailmoituksen kautta. Työpaikkailmoitukseen liitetty videoesittely kannattaa suunnitella tukemaan työpaikkailmoitustekstin sisältöä. Videolla ei kannata kuitenkaan toistaa samoja asioita kuin ilmoituksessa, vaan sen tulisi tarjota selkeää lisäarvoa työnhakijalle. Videolla työnantaja voi esitellä esimerkiksi tulevan työpaikan tiloja, kollegoita ja esimiehiä sekä antaa vinkkejä yrityksen työkulttuurista.

3.3 Suorahaku sosiaalisessa mediassa Suorahaku ja headhunting mielletään yleisimmin yrityksen ulkopuolelta ostettavaksi palveluksi, jossa konsultti etsii yritykselle potentiaalisia työntekijöitä. Työnantajat voivat myös itse toimia ”kykyjenmetsästäjinä”, sillä sosiaalisesta mediasta on tullut yhä merkittävämpi rekrytointifoorumi työnhakijoiden tehdessä julkisia uraprofiileita ja jakaessa niitä verkossa. Sosiaalinen media mahdollistaakin kustannustehokkaan suorahaun ja passiivisten työnhakijoiden löytymisen. Työnantajan kannattaa siis huolehtia omista liiketoimintaan liittyvistä sosiaalisen median kontakteistaan ja verkostoistaan, sillä niitä hyödyntämällä hän voi myös itse etsiä kiinnostavia työntekijöitä. Merkityksellistä on myös aktiivinen läsnäolo sosiaalisessa mediassa.

3.4 Kevyet rekrytointityökalut

Kirjoittajat

Käsillä oleva rekrytoinnin murros on sosiaalisen median hyödyntämisen, videoiden sekä muiden uusien rekrytoinnin työvälineiden lisäksi luonut tarpeen kevyemmille rekrytointityökaluille. Yhä vahvemmin verkossa tapahtuvan kommunikoinnin ja sosiaalisen median hyödyntämisen innoittamana rekrytoijat ovat alkaneet vaatia helppokäyttöisiä työkaluja eri rekrytointiprosessin vaiheisiin ja tarpeisiin vanhanaikaisten ja raskaiden HR-työkalujen tilalle.

KTM Paula Narkiniemi on JustRecruitMe-online-rekrytointipalvelun viestintäpäällikkö, joka vastaa palvelun viestinnästä, markkinoinnista ja tuotekehityksestä. FM Nina Tikkanen toimii JustRecruitMe-palvelun viestinnän suunnittelijana, jonka erityisosaamista ovat organisaatio-, työyhteisö- ja rekrytointiviestintä.

Rekrytoinnista halutaan tehdä entistä helpompaa, epäbyrokraattisempaa ja eri rekrytointiprosessien tarpeisiin sulavasti mukautuvaa. Uudet verkossa toimivat rekrytointipalvelut pyrkivät tarjoamaan asiakkailleen omia viestintäjärjestelmiä ja työkaluja palvelunsa sisällä muun muassa työpaikkailmoitusten julkaisemiseksi sekä työhakemusten vastaanottamiseksi ja lajittelemiseksi. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi JustRecruitMe, Heebo, Duunitori ja Duunio.

Koivisto, K. 2004. Oikea valinta. Rekrytoinnin menetelmät. Jyväskylä: Gummerus.

Kirjallisuutta

Markkanen, M. 2002. Onnistu rekrytoinnissa. Helsinki: WSOY. Talouselämä. 28.2.2012. Työntekijä: Näin sinut löydetään sosiaalisesta mediasta. Viitala, R. 2004. Henkilöstöjohtaminen. 4. painos. Helsinki: Edita. Österberg, M. 2005. Henkilöstöasiantuntijan käsikirja. Helsinki: Edita.

Onnistunut rekrytointiviestintä -checklist 1.

Oletko paneutunut huolellisesti rekrytointikanavien valitsemiseen ja työpaikkailmoituksen laatimiseen? Edesauttavatko valintasi sopivien työnhakijoiden löytymistä avoimeen työtehtävään?

Onko yrityksesi rekrytointiviestintä avointa, rehellistä ja vuorovaikutteista?

Rakentaako ja vahvistaako rekrytointiviestintä yrityksesi positiivista työnantajamielikuvaa?

Uskallatko toteuttaa myös innovatiivista ja rohkeaa rekrytointiviestintää, joka herättää ajatuksia ja tunteita työnhakijoissa?

Muistatko kommunikoida työnhakijoiden kanssa rekrytointiprosessin jokaisessa vaiheessa ja informoida heitä rekrytointiprosessin etenemisestä?

Oletko valjastanut sosiaalisen median yrityksesi yhdeksi rekrytointikanavaksi?

Oletko tutustunut myös kevyempiin rekrytointityökaluihin, kuten esimerkiksi online-rekrytointipalveluihin?

Oletko kuvannut yrityksestäsi videoesittelyn, jossa tarjoat työnhakijoille syvällisempää tietoa yrityksestäsi ja avoimesta työtehtävästä?

Muistatko etsiä myös passiivisia työnhakijoita sosiaalisen median potentiaalisilta foorumeilta, kuten esimerkiksi Facebookista, LinkedIn:stä ja Twitteristä?

Kyllä

YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOKSEEN LIITTYVÄ VEROTUS PwC

Kirjoittaja

Autamme yrityksiä kasvamaan, kehittymään, toimimaan tehokkaasti sekä raportoimaan luotettavasti − on asiakas sitten kasvuyhtiö, perheyritys, pörssilistattu tai julkisen sektorin toimija. Tärkeintä meille on, että asiakkaamme saa yhteistyöstä haluamaansa arvoa. Palvelumme kattavat niin liikkeenjohdon konsultoinnin ja yritysjärjestelypalvelut kuin verokonsultoinnin, tilintarkastuksen ja muut varmennuspalvelut. PwC Suomi on suomalainen yritys, joka kuuluu kansainväliseen 158 maassa toimivaan PwCketjuun. Suomessa meitä on yli 700 asiantuntijaa 20 paikkakunnalla ympäri maan.

Yrityksen omistajanvaihdokset ja verotus Yritystoiminnan jatkajan näkökulmasta on omistajanvaihdokseen liittyvän verotuksen selvittäminen tärkeä osa hanketta. Tähän kuuluvat erilaisten vaihtoehtojen kartoittaminen ja mahdollinen kohteen myyntikuntoon saattaminen. Jatkajan kannalta keskeisimmät verosäännökset liittyvät yrityskauppaan ja sukupolvenvaihdokseen. Omistajavaihdosten verovaikutukset ovat usein niin merkittäviä, että usein päädytään hakemaan järjestelystä ennakkopäätöstä Verohallinnolta.

1 Yleistä Ennakkopäätös Laki ja muut oikeuslähteet eivät läheskään aina kerro selkeästi ja kattavasti niitä käytännön tilanteita, joihin lainkohtia voidaan soveltaa. Verotuksellisesti tästä aiheutuu verovelvolliselle riskejä. Tällaisia lain tulkintaan liittyviä veroriskejä voidaan pienentää huomattavasti hakemalla Verohallinnolta etukäteen sitova päätös siitä, minkälaisia veroseuraamuksia yksittäisessä asiassa aiheutuu. Verohallinnolta voi hakea ennakkopäätöstä useista verotukseen liittyvistä seikoista. Hakemus on tehtävä kirjallisesti, siinä on ilmoitettava yksilöitynä verokysymys, johon ratkaisua haetaan ja esitettävä asian ratkaisemiseksi tarvittava selvitys. Verohallinto ei anna ennakkopäätöstä esimerkiksi hakemuksesta, jossa kysytään yleisluontoisesti, minkälaisia veroseuraamuksia hakemuksessa ilmaistussa menettelystä voi aiheutua. Verohallinto on antanut ohjeen (Dnro 1008/345/2009) ennakkopäätöksen hakemiseen liittyen.

Yrityksen käyvän arvon määrittäminen verotuksessa Monesti yrityksen luovuttajan ja jatkajan käsitys yhtiön arvosta ei vastaa verottajan käsitystä. Verohallinto on antanut ohjeen (763/36/2011) varojen arvostamisesta perintöja lahjaverotuksessa. Vaikka ohje kohdistuu nimenomaan perintö- ja lahjaverotukseen, sitä sovelletaan käytännössä laajasti myös muissa verolajeissa laskettaessa esimerkiksi luovutettavien yritysten arvoja. Ensisijaisesti käypä arvo määräytyy ohjeen mukaan vertailuluovutuksissa käytettyjen kauppahintojen perusteella. Mikäli niiden käyttäminen ei tule kyseeseen tai niitä ei yksinkertaisesti ole käytettävissä, tukeudutaan käyvän arvon määrittelyssä yleensä substanssi- ja tuottoarvoon. Ohjeen mukaan substanssiarvo lasketaan yritykseen verovelvollisuuden syntyhetkellä kuuluvan varallisuuden perusteella. Käytännössä substanssiarvo siis saadaan, kun yrityksen varoista vähennetään sen velat. Jos velat ovat varoja suuremmat, on yrityksen substanssiarvo nolla. Pääsääntöisesti varat ja velat määritetään yrityksen luovutukseen nähden viimeksi päättyneen tilikauden taseen mukaan. Esimerkiksi maa- ja vesialueet ja rakennelmat arvostetaan käypään arvoon kuitenkin käyttäen muun muassa kustannusarvo-, kauppa-arvo ja tuottoarvomenetelmiä. Tavallisesti yrityksen tuottoarvon määrittämisessä käytetään kolmen viimeisimmän tilikauden kirjanpitolain mukaan laadittujen tuloslaskelmien mukaisia tuloksia. Tuottoarvoa laskettaessa tilikauden tulosta oikaistaan poistamalla siitä satunnaiset erät sekä tilinpäätössiirrot. Tuloverot voidaan osakeyhtiössä huomioida oikaistun tuloksen mukaisina ja henkilöyhtiössäkin voidaan tuloksesta vähentää lasken-

nalliset tuloverot. Tulosta voidaan oikaista tämän lisäksi yrittäjän laskennallisilla palkkakustannuksilla. Lopulta laskelmassa käytetyistä tuloksista lasketaan keskiarvo, joka

pääomitetaan käyttämällä yleensä 15 %:n korkokantaa. Yhtiön vuositulosten kes-kiarvon ollessa negatiivinen, on yhtiön tuottoarvo kuitenkin nolla.

Esimerkki tuottoarvon laskemisesta A Oy:n viimeisimmät tulokset oikaistuina Vuosi 120.000 E Vuosi 223.000 E Vuosi 329.000 E

Tulosten keskiarvo (20.000+23.000+29.000) /3=24.000

Tuottoarvon laskenta käyttäen 15 % korkokantaa 24.000/0.15=160.000

Yhtiön tuottoarvo on 160.000 euroa

Käypä arvo lasketaan substanssi- ja tuottoarvon perusteella tavallisesti siten, että tuottoarvon ollessa substanssiarvoa suurempi, käypä arvo on tuottoarvon ja

substanssiarvon keskiarvo. Mikäli taas substanssiarvo on tuottoarvoa suurempi tai yhtä suuri, käypä arvo on sama kuin yhtiön substanssiarvo.

Esimerkki käyvän arvon laskemisesta käyttäen substanssi- ja tuottoarvoa Yhtiön substanssiarvo 150.000 E Yhtiön tuottoarvo 180.000 E

Yhtiön käyvän arvon laskenta (150.000+180.000)/2=165.000

Yhtiön käypä arvo on 165.000 euroa

Sukupovenvaihdoksen kohteena olevan yrityksen arvoa ja sitä kautta perintö- ja lahjaveron määrää voidaan pienentää pidättämällä yritykseen tuotto-oikeus vanhalle omistajalle määräajaksi tai eliniäksi. Siirrettävän varallisuuden arvosta voidaan vähentää perintö- ja lahjaverolain 9 §:n 3 momentin mukaan erilaisten velvoitteiden arvo siten, että myös ne on määritetty käypiin arvoihin. Verotustappiot ja poikkeuslupa Luovutuksen kohteena olevassa yhtiössä voi olla aiemmilta vuosilta/luovutusvuodelta verotustappioita. Jos yli puolet yhtiön omistuksesta vaihtuu tappiovuonna tai sen jälkeen suoraan tai välillisesti, niin yhtiö menettää oikeuden vähentää kyseisen tappion tuloverolain 122 §:n mukaisesti. Tappioiden vähennysoikeuden palauttamiseksi voidaan saada tietyin edellytyksin verovirastolta poikkeuslupa.

2 Yrityskauppa verotuksessa Yrityskaupan käytännön toteuttaminen voidaan tilanteesta riippuen suorittaa useilla eri tavoilla, eikä aina ole kyse pelkästään osake- tai yhtiöosuuskaupasta. Verotuksen kannalta on usein järkevää pyrkiä myös rajaamaan myyntikohdetta esimerkiksi jakautumisen tai liiketoimintasiirron

avulla. Lisäksi tilanteesta riippuen voidaan omistajan vaihdoksessa käyttää apuna esimerkiksi apuyhtiötä. Lisäksi jatkaja voi omistaa jo valmiiksi yrityksen, jonka omistukseen uusi yritystoiminta voidaan hankkia. Liiketoimintakauppa Yrityskaupassa vaihtuu omistajuus joko yritykseen tai yrityksen liiketoimintaan. Ensiksi mainitussa vaihtoehdossa omistajaa vaihtaa käytännössä avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön yhtiöosuudet tai osakeyhtiön osakkeet. Liiketoimintakaupassa voi yhtiön omaisuus vaihtaa omistajaa varsinaisen yhtiön omistuksen pysyessä ennallaan. Liiketoimintakaupassa, jossa tavallisesti yhtiö ostaa jonkin toisen yhtiön liiketoiminnan, verotus tapahtuu elinkeinoverolain yleisten perusteiden mukaisesti. Luovutushinta on myyjälle pääsääntöisesti veronalaista tuloa, josta vähennetään kyseiseen omaisuuteen liittyvä verotuksessa poistamatta oleva hankintameno. Vastaavasti ostajan näkökulmasta kauppahinta muodostaa verotuksessa vähennyskelpoisen hankintamenon, joka vähennetään elinkeinoverolain mukaisesti. Verotuksessa käytettävä hankintameno määräytyy sen mukaan, miten kauppahinta jakautuu kaupan kohteen sisältämän varallisuuden kesken.

Liiketoimintakaupan kohteeseen sisältyvistä kiinteistöistä ja arvopapereista on luovutuksensaajan maksettava varainsiirtovero. Kiinteistöjen kohdalla tämä tarkoittaa 4 prosenttia ja arvopapereiden kohdalla 1,6 prosenttia kauppahinnasta. Osakekauppa ja yhtiöosuuskauppa Osakekaupassa myyjää verotetaan elinkeinoverolain mukaisesti myyntivoitosta/-tappiosta tai tuloverolain mukaisesti luovutusvoitosta/-tappiosta. Kun ostajana on toinen yhtiö, ostajan näkökulmasta osakkeet ovat elinkeinoverolain säännösten mukaan yleensä joko käyttö- tai vaihtoomaisuutta. Kun osakekanta ostetaan kokonaan, hankitaan osakkeet kuitenkin tavallisesti käyttöomaisuudeksi, jolloin osakkeiden hankintameno poistetaan vasta osakkeita luovutettaessa. Kun osakkeiden myyjänä on toinen yhtiö, myyjän näkökulmasta ratkaisevaa on, kuuluvatko osakkeet käyttöomaisuuteen. Käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoitto on myyjälle verovapaata tuloa silloin, kun kyseessä ovat elinkeinoverolain 6 b §:n tarkoittamat verovapaasti luovutet-

tavat osakkeet. Verovapaudelta edellytetään lainkohdassa esimerkiksi, että osakkeet on omistettu yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan ja omistusosuus on ollut vähintään kymmenen prosenttia luovutettavan yhtiön osakepääomasta. Vastaavasti myyntitappio on vähennyskelvoton. On kuitenkin huomioitava, että verovapaus/myyntitappion vähennyskelvottomuus koskee ainoastaan elinkeinotoiminnan tulolähdettä, eikä tuloverolaissa ole vastaavankaltaisia säännöksiä. Kun kaupassa myyjänä on luonnollinen henkilö (ihminen), osakekaupasta ja yhtiöosuuskaupasta voi aiheutua myyjälle luovutusvoiton verotus tuloverolain 45 §:n mukaisesti. Luovutusvoittoa laskettaessa luovutushinnasta vähennetään omaisuuden poistamattoman hankintamenon ja voiton hankkimisesta aiheutuneiden menojen yhteismäärä. Luovutushinnasta vähennetään kuitenkin aina vähintään omaisuuden hankintameno-olettama, joka on 20 prosenttia luovutushinnasta tai mikäli omaisuus on omistettu vähintään 10 vuoden ajan, 40 prosenttia luovutushinnasta. Luovutusvoitto on pääomatuloa, joten sen veroprosentti on 30 ja 50.000 euron ylittävältä osalta 32 (vuonna 2012).

Esimerkki myyjän luovutusvoiton verotuksesta A on hankkinut X Oy:n osakkeet 12 vuotta sitten hintaan 500 euroa. Nyt A myy osakkeet hintaan 2.000 euroa. Luovutusvoitto todellisella hankintamenolla

2.000 – 500

=1.500 E

Luovutusvoitto hankintameno-olettamalla

2.000 – (2.000 x 40 %)

=1.200 E

Luovutusvoiton verotuksessa käytetään 1.200 euron luovutusvoittoa, sillä se on vaihtoehdoista pienempi.

Osakekauppa on varainsiirtoveron alainen saanto ja veron määrä on 1,6 % osakkeiden kauppahinnasta. Yhtymäosuuden ostaminen ei sen sijaan aiheuta varainsiirtoveron maksuvelvollisuutta. Käytännössä verotus ohjaa pitkälle kaupan toteuttamistapaa. Myyjän näkökulmasta järkevintä on usein osakekauppa, mikäli osakkeiden kauppahinta on sille verovapaata tuloa ja vastaavasti liiketoiminnan myyminen synnyttäisi verotettavaa tuloa. Ostajan näkökulmasta liiketoimintakauppa voi sen sijaan olla järkevin vaihtoehto, sillä siinä ostajalle syntyy verotuksessa vähennettävää hankintamenoa esimerkiksi liikearvon osalta. Osakekaupassa ostaja ei puolestaan voi vähentää osakkeiden hankintamenoa juoksevassa toiminnassaan. Edellä mainittujen kauppojen lisäksi yritys voidaan hankkia myös esimerkiksi osakevaihdon kautta. Osakevaihdossa osakeyhtiö hankkii sellaisen osuuden toisen osakeyhtiön osakkeista, että sen omistamat osakkeet tuottavat enemmän kuin puolet toisen yhtiön kaikkien osakkeiden tuot-

tamasta äänimäärästä ja antaa vastikkeena toisen yhtiön osakkeenomistajille liikkeeseen laskemiaan osakkeita tai hallussa olevia omia osakkeita. Verotuksen näkökulmasta osakevaihto on veroneutraali järjestely, eikä aiheuta välittömiä tuloveroseuraamuksia. Hankkivalle yhtiölle sen sijaan aiheutuu varainsiirtoveron maksuvelvollisuus hankittujen osakkeiden käyvän arvon perusteella. Kohdeyrityksen rajaaminen Jakautuminen Yrityskaupassa kohdeyrityksen varallisuusrakenne ei aina parhaalla mahdollisella tavalla palvele jatkajan tarpeita. Varallisuutta voi olla joko liikaa tai se on toiminnan jatkamisen kannalta vääränlaista. Kun yhtiössä on suuri määrä varallisuutta, yrityksen arvo on korkea ja näin ollen myös mahdollinen kauppahinta ja varainsiirtovero muodostuvat korkeiksi. Tämä voidaan välttää suorittamalla jakautuminen, jolloin yhtiön varallisuus saadaan hajautettua toimintaan sopivimmiksi kokonaisuuksiksi. Jakautuminen on siinä mielessä verotehokas järjestely, että se ei esimerkiksi

katkaise omistusaikaa sovellettaessa tuloverolain huojennussäännöstä, joka esitetään tässä kirjoituksessa jäljempänä. Jakautuminen ei siis aiheuta välittömiä tuloeroseuraamuksia osakkaille tai yhtiölle.

ron määrän varmistamiseksi. Ennakkopäätösten avulla voidaan eliminoida riski, että yrittäjä ja veroviranomainen arvioivat edellä mainittuja seikkoja eri tavoin, jonka vuoksi voisi aiheutua yllättäviä verokustannuksia.

Liiketoimintasiirto Elinkeinoverolain mukaan liiketoimintasiirrolla tarkoitetaan järjestelyä, jossa osakeyhtiö luovuttaa joko kaikki tai yhteen tai useampaan liiketoimintakokonaisuuteen kohdistuvat varat, siirtyviin varoihin kohdistuvat velat ja siirtyvään toimintaan kohdistuvat varaukset siirtyvää toimintaa jatkavalle osakeyhtiölle saaden vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita tai sen hallussa olevia omia osakkeita. Liiketoimintasiirron avulla voidaan luoda sopiva juridinen yksikkö yrityskauppaa varten. Tämän jälkeen liiketoimintakokonaisuuden myynti on mahdollista suorittaa liiketoimintakaupan sijaan osakekaupalla.

Tuloverolain huojennussäännös Osakekaupasta ja yhtiöosuuskaupasta voi aiheutua myyjälle luovutusvoiton verotus kuten edellä todettu. Sukupolvenvaihdoksessa myyjän luovutusvoitto on kuitenkin verovapaata, jos tuloverolain huojennussäännöksen (48.1 §:n 3 -kohta) edellytykset täyttyvät. Luovutuksen kohteena tulee ensinnäkin olla sellaisen yhteisön osakkeita tai osuuksia, jotka oikeuttavat vähintään kymmenen prosentin omistusosuuteen yhtiössä, toiseksi luovutuksensaajan tulee olla lainkohdan mukaisessa sukulaisuussuhteessa luovuttajaan ja kolmanneksi luovutettavan omaisuuden on tullut olla yhteensä yli kymmenen vuotta luovuttajan tai hänen ja sellaisen henkilön omistuksessa, jolta hän on saanut sen vastikkeettomasti. Lisäksi jo ansaittu vapautus (huojennus) veronmaksusta voidaan peruuttaa ja siten, että luovutuksensaaja joutuu maksamaan veron, mikäli hän luovuttaa kyseistä omaisuutta edelleen ennen kuin viisi vuotta on kulunut saannosta.

Apuyhtiön käyttäminen Yrityskaupassa voidaan käyttää apuyhtiötä, jolloin kauppa tehdään perustettavan yhtiön nimissä. Apuyhtiön käytön hyöty perustuu kaupan rahoituksen järjestelyyn sen mahdollistaessa tietyin edellytyksin esimerkiksi lainan korkojen vähennyskelpoisuuden. Kun luonnollinen henkilö ostaa yrityksen ja rahoittaa tämän lainalla, haasteeksi muodostuvat lainanlyhennysten ja korkojen maksamisen rahoittaminen ja henkilökohtaiseen riskiin liittyvät tekijät. Käytettäessä apuyhtiötä voidaan apuyhtiön korkomenoja kattaa tavallisesti hankitun yhtiöin jakamilla osingoilla. Apuyhtiötä käytettäessä muodostuu konsernirakenne, jossa hankittu yhtiö on siis apuyhtiön tytäryhtiö. Tällaisessa tilanteessa voi olla järkevää joko suorittaa veroneutraali sulautuminen yhtiöiden välillä tai vaihtoehtoisesti suorittaa tytäryhtiön purkaminen, jossa tilanteesta riippuen on erilaisia veroseuraamuksia.

3 Sukupolvenvaihdos verotuksessa Juridisesti vaihtoehtoisia sukupolvenvaihdoksen toteuttamiskeinoja ovat kauppa, lahja sekä näiden välimuoto eli lahjanluonteinen kauppa. Verotuksellisesti edullisin ratkaisu voi löytyä yhdistämällä edellä mainittuja vaihtoehtoja erilaisiin yritysjärjestelyihin kuten jakautumiseen ja osakeyhtiössä yhtiön omien osakkeiden hankintaan. Merkittävä osa sukupolvenvaihdoksen verosuunnittelua ovat myös tuloverolain sekä perintö- ja lahjaverolain sisältämät huojennussäännökset. Eri toteuttamisvaihtoehtojen verovaikutukset voivat tilanteesta riippuen vaihdella merkittävästi toisistaan ja viimeistään harkittaessa sukupolvenvaihdoksen toteuttamisvaihtoehtoja, voi olla järkevää tukeutua asiantuntija-apuun. Sukupolvenvaihdostilanteessa on usein suositeltavaa hakea ennakkopäätös veroviranomaiselta. Ennakkopäätöstä kannattaa hakea sekä perintö- ja lahjaverolain huojennussäännösten soveltamisen eli niissä asetettujen vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi sekä toisaalta lahjave-

Kun yhtiön jatkaja on jo valmiiksi yhtiön osakas, voi luopuva omistaja luovuttaa omistuksensa jatkajan sijaan yhtiölle. Järjestelyyn ei kuitenkaan sovellu tuloverolain huojennussäännös ja lisäksi omien osakkeiden hankkiminen osakkeenomistajilta on eräs tapa jakaa yhtiön varoja, jonka vuoksi menettely voidaan joissakin tilanteissa katsoa peitellyksi osingonjaoksi. Perintö- ja lahjaverolain huojennussäännös Perintö- ja lahjaverolain 55 §:n mukaan lahjana tai lahjanluonteisella kaupalla saadusta varallisuudesta maksettava lahjavero on mahdollista jättää panematta maksuun joko kokonaan tai osittain, mikäli pykälässä mainitut edellytykset täyttyvät. Säännösten mukaan veronalaiseen saantoon tulee sisältyä yritys tai sen osa (vähintään 10 %). Toiseksi luovutuksensaajan tulee jatkaa yritystoimintaa saadussa yrityksessä. Kolmanneksi huojennettavan veron määrä tulee olla yli 850 euroa. Kaikkien kolmen edellä mainitun edellytyksen tulee täyttyä, jotta perintö- ja lahjaverolain huojennus on mahdollinen. Huojennuksen laskemisessa käytettävää kaavaa voidaan luonnehtia vaikeaselkoiseksi. Huojennuksen laskemiseksi määritetään käyvän arvon lisäksi myös ns. sukupolvenvaihdosarvo. Huojennettavan lahjaveron määrä on käyvästä arvosta lasketun veron ja sukupolvenvaihdosarvosta lasketun veron erotus tai vaihtoehtoisesti käyvästä arvosta lasketun veron ja 850 euron erotus. Sukupolvenvaihdosarvo lasketaan puolestaan siten, että yhtiön yritysvarallisuus arvostetaan määrään, joka vastaa yleensä 40 prosenttia arvostamislain 4 ja 5 §:n mukaisten perusteiden mukaan lasketusta määrästä. Tarkemmat ohjeet perintö- ja lahjaverolain mukaisen huojennuksen laskemiseen löytyy esimerkiksi Verohallinnon 17.3.2010 antamasta ohjeesta (Dnro 57/349/2010).

Perintö- ja lahjaverolain huojennus menetetään ja huojennettu määrä pannaan maksuun korotettuna, mikäli verovelvollinen luovuttaa pääosan saannon kohteena olleesta varallisuudesta ennen kuin viisi vuotta on kulunut lahjaverotuksen toimittamispäivästä. Lisäksi perintö- ja lahjaverolain 56 §:ssä säädetään maksuaikahuojennuksesta, jonka saamisen edellytykset vastaavat pitkälti perintö- ja lahjaverolain huojennusedun saamisen edellytyksiä. Lahja- ja lahjanluonteinen kauppa verotuksessa Sukupolvenvaihdosluovutuksissa yritystä ei aina haluta myydä jatkajalle, vaan se halutaan lahjoittaa. Kun kauppahinta on alle käyvän arvon, kutsutaan luovutusta lah-

janluonteiseksi kaupaksi. Verotuksellisesti merkittävää on nimenomaan kauppahinnan osuus käyvästä arvosta. Jos kauppahinta on yli 75 % käyvästä arvosta, lahjan osuudesta ei veroteta. Jos yrityksen tai sen osan luovutus on osittain vastikkeellinen ja vastike on enemmän kuin 50 % käyvästä arvosta, yritykseen tai sen osaan kohdistuva lahjavero jätetään verovelvollisen vaatimuksesta kokonaan maksuunpanematta, jos muut perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoksen edellytykset täyttyvät. Jos kauppahintaa ei makseta lainkaan, jätetään osa perintö- ja lahjaverosta maksuunpanematta, mikäli edellä mainitut perintö- ja lahjaverolain huojennuksen edellytykset täyttyvät. Perttu Ervasti PWC, Senior Tax Manager

Tarkistuslista 1.

Onko arvioitu tarvetta hakea omistajanvaihdokseen liittyen ennakkopäätöstä Verohallinnolta?

Onko eri omistajanvaihdoksen toteuttamistapojen veroseuraamukset selvitetty?

Onko kartoitettu riski siitä, että verottaja arvostaa kohdeyrityksen eri tavalla kuin luovutuksen osapuolet?

Onko arvioitu tarvetta hakea omistajanvaihdoksesta johtuen poikkeuslupaa tappioiden vähentämiseksi?

Onko selvitetty, olisiko kohdeyritystä syytä rajata erilaisten yritysjärjestelyiden avulla?

Onko arvioitu apuyhtiön käytön järkevyyttä omistajanvaihdoksessa?

Onko selvitetty, voitaisiinko omistajanvaihdokseen soveltaa verolakien huojennussäännöksiä?

Onko varmistettu, ettei omistajanvaihdoksessa tule sovellettavaksi veronkiertosäännös tai ettei omistajan-vaihdoksessa katsota muodostuvan peiteltyä osinkoa?

Onko selvitetty, että yrityksen omistus vaihtuu verotuksen näkökulmasta järkevällä tavalla (kauppa, lahja, lahjanluonteinen kauppa)?

10.

Koetaanko edellä mainituista asioista sellaista epävarmuutta, että olisi järkevää turvautua omistajanvaihdoksessa asiantuntija-apuun?

Kyllä

YRITYKSEN ONNISTUNUT SUKUPOLVENVAIHDOS EDELLYTTÄÄ HYVÄÄ SUUNNITTELUA Nordea

Kirjoittaja

Nordea on Pohjois-Euroopan suurin finanssipalvelukonserni, joka tarjoaa kokonaisvaltaista varallisuudenhoitoa yrittäjäperheelle ja monipuoliset ratkaisut yrityksen tarpeisiin. Autamme asiakkaitamme löytämään verotuksellisesti tehokkaan tavan siirtää yritystoiminta seuraavalle sukupolvelle ja siirtää varoja yrityksen omistajille. Sopivimman vaihtoehdon toteuttaminen ja asiakirjojen laatiminen kuuluu olennaisena osana palveluumme. Yritysvarallisuuden siirtäminen lapsille tai lapsenlapsille on mahdollista toteuttaa alhaisilla veroseuraamuksilla hyödyntämällä sukupolvenvaihdoksen verohuojennussäädöstä. Se edellyttää kuitenkin hyvää suunnittelua ja tarpeeksi aikaa siirron toteuttamiseen.

Huolellisesti tehdyssä sukupolvenvaihdoksessa kartoitetaan aina jatkajan, yritystoiminnasta luopujan sekä yrityksen tarpeet ja edellytykset toimia omistajavaihdoksen jälkeen. Omistajanvaihdoksessa on lisäksi huomioitava perintö-, lahja-, tulo-, varainsiirto- ja arvonlisäverotusta koskevat näkökohdat. Johan Karlsson Nordea Private Bankingista muistuttaa, ettei sukupolvenvaihdosta kannata useinkaan lykätä, sillä sukupolvenvaihdoksen verotehokas toteuttaminen voi viedä useamman vuoden. Suurimmat verotukselliset hyödyt sukupolvenvaihdoksissa saadaan aikaan, kun järjestely toteutetaan oikea-aikaisesti. Lykkäämällä yrityksen omistuksen siirtoa tulevaisuuteen ei useinkaan huomioida sitä, että yrityksen arvo nousee jatkuvasti ja tämä arvonnousu kertyy vielä vanhoille omistajille.

Onnistunut yrityksen sukupolvenvaihdos edellyttää hyvää suunnittelua ja valmistelua, mikä on pitempiaikainen prosessi. •

•

On tärkeää suunnitella tarkkaan sukupolvenvaihdoksen jokainen osa-alue. On varmistuttava, että yrityksen jatkaja on oikea henkilö sekä hänen perehdyttämiseen yritykseen ja sen yhteistyökumppaneihin varataan riittävästi aikaan. Myös verotuksellisesti on järkevää hakea verottajalta ennakkopäätös, miten verotus tullaan kyseissä tilanteessa toimittamaan, Johan Karlsson jatkaa. Pidempi suunnitteluaika tarjoaa myös paremmat mahdollisuudet jakaa omaisuutta etukäteen perheenjäsenille ja siten vähentää esimerkiksi lastenlasten verotusta, Johan Karlsson lisää.

Aloita sukupolvenvaihdoksen suunnittelu hyvissä ajoin

Sukupolvenvaihdoksen verohuojennukset

Sukupolvenvaihdoksen aikaistamista tukee myös se, että lahjaverotuksessa suunnittelumahdollisuudet ovat paremmat kuin perintöverotuksessa. Kun ryhdytään riittävän ajoissa sukupolvenvaihdokseen, voidaan lahjan arvoon vaikuttaa alentavasti esimerkiksi pidättämällä tuotto-oikeus osinkoihin.

Sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa lahjalla, kaupalla tai näiden yhdistelmällä. Osakeyhtiöissä sukupolven vaihdoksen helpottamiseksi käytettävissä olevia keinoja ovat myös: omien osakkeiden lunastaminen, osakeannin käyttäminen, liiketoiminnan luovutus, jakautuminen ja apuyhtiön käyttäminen.

•

Tuotto-oikeuden pidättäminen on sitä edullisempaa, mitä nuorempia oikeuden pitäjät ovat. Tuotto-oikeuden pidättäminen mahdollistaa usein puhtaan lahjoituksen ilman kauppahintaa ja turvaa samalla yritystoiminnasta luopuvan eläketulot, Johan Karlsson Private Bankingista kertoo.

Lahjaverotuksen arvostushuojennuksen soveltamisen kolmena perusedellytyksenä ovat: 1. veronalaiseen lahjaan sisältyy vähintään 1/10 elinkeinotoimintaa harjoittavan yrityksen omistamiseen oikeuttavista osakkeista

2. verovelvollinen jatkaa lahjana saaduilla varoilla yritystoimintaa 3. edellä 1 kohdassa tarkoitetusta yrityksestä määrätyn lahjaveron suhteellinen osa koko verosta on suurempi kuin 850 euroa. Sukupolvenvaihdosten lahjaverotukseen on säädetty kaksi muutakin huojennusta. Jos toiminnan jatkaja maksaa luopujalle vastiketta yli 50 prosenttia yrityksen käyvästä arvosta, lahjaveroa ei panna maksuun. Arvostushuojennuksen jälkeen maksuun pantavalle lahjaverolle voidaan myöntää korotonta maksun lykkäystä viidelle vuodelle. Lahjaverotuksen huojennus tarkoittaa käytännössä sitä, että lahjavero on tällöin enintään 6,4 prosenttia omaisuuden käyvästä arvosta. Käyvin arvoin tapahtuvassa lahjassa lahjavero on enintään 16 prosenttia omaisuuden käyvästä arvosta.

Tuloverolain perusteella omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ei ole veronalaista tuloa, jos verovelvollinen luovuttaa 1. osakkeita, jotka oikeuttavat vähintään 1/10 omistusosuuteen tuossa yhtiössä, 2. saajana on lähisukulainen 3. luovutettava omaisuus on ollut yhteensä yli kymmenen vuotta omistuksessa Luovutusvoittoverotuksen huojennus ei – toisin kuin perintö- ja lahjaverolain tarkoittama huojennus – edellytä luovutettavan yhtiön harjoittavan elinkeinotoimintaa. Huojennuksen voi saada luovutettaessa esimerkiksi kiinteistöosakeyhtiön osakkeita.

10 tärkeää asiaa, jotka kannattaa huomioida yrityksen sukupolvenvaihdoksessa YRITYSTOIMINNASTA LUOPUJALLE:

KYLLÄ

Onko sinulla muita perillisiä, joiden asema pitäisi ottaa huomioon sukupolvenvaihdoksessa? Onko elantosi riippuvainen yrityksestä saatavista tuloista? Onko yritykseen kertynyt varallisuutta, jota ei tarvita liiketoiminnassa? Ovatko tärkeimmät yhteistyökumppanit hyväksyneet omistajanvaihdoksen? Oletko miettinyt omistajanvaihdoksessa sinulle siirtyvien varoille sijoituskohdetta? Oletteko kartoittaneet eri vaihtoehtoehtoja sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseksi? YRITYSTOIMINNAN JATKAJALLE Tarvitsetko rahoitusta sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseksi? Onko sukupolvenvaihdoksen veroseuraamuksista haettu ennakkoratkaisu verottajalta? Oletko selvittänyt miten ylimääräinen varallisuus voidaan turvata liiketoimintariskeiltä? Onko perheesi taloudellinen asema turvattu, mikäli sinulle kävisi jotakin?

KÄYTÄNNÖN OHJEITA YRITYKSEN OSTAJALLE Suomen Yrityskaupat Oy

Kirjoittaja

Juha Rantanen, toimitusjohtaja

Perustamista parempi ratkaisu Yrityksen osto on oikein tehtynä ehkä kaikkein turvallisin ja nopein tie menestyväksi yrittäjäksi. Vain noin 10 % jatketuista yrityksistä lopettaa toimintansa ensimmäisen viiden vuoden aikana, kun uusista yrityksistä saman kohtalon kokee yli puolet. EU:n tutkimuksen mukaan yrityksen jatkaminen on jopa kolme kertaa turvallisempaa kuin uuden perustaminen. Lisäksi jatketut yritykset ovat niitä peräänkuulutettuja kasvuyrityksiä: 70 % ostajista kasvattaa ostamaansa yritystä, kun uudessa yrityksessä voimat ehtyvät hengissä pysymiseen. Suurille yrityksille yritysostot ovat arkipäivää, mutta yhtä lailla pienille yrityksille yritysosto on nopein tapa laajentaa yritystoimintaa. Yhä useamman yrityksen tullessa myyntiin koittaa ainutlaatuinen mahdollisuus asiakaskunnan uusjakoon ostojen kautta. Samalla koittaa hyvä mahdollisuus hankkia nykyiseen liiketoimintaan uusia terveitä ja turvallisia tukijalkoja. Soitellen ei kannata lähteä tässäkään sotaan. Kun kauppasummatkin ovat yleensä uuden yrityksen perustamiskustannuksiin verrattuna huomattavasti suuremmat, ovat riskitkin toteutuessaan suuria. Kyseessä on luultavasti elämäsi suurin sitoumus ja velka. Kuten sanonta viisaasti kuuluu: ”Älä tee tätä kotona”. Ihan kotikonstein ei nimittäin kannata hommaan ryhtyä. Yrityskauppa on kokeneelle ammattilaisellekin joka kerta oppimisen paikka.

Miten liikkeelle? Tärkeintä on löytää, ei kaikkein menestynein tai tuottavin ostettava yritys, vaan itselleen parhaiten sopiva yritys. Yritys on omistajalle väline tai työkalu tulevaisuuden tekemiseen ja unelmien täyttämiseen. Kannattaa tutkailla firmoja ja miettiä, mitkä niistä ovat kokonsa, sijaintinsa, ammatillisten vaatimusten, muun osaamisen, kokemuksen, mahdollisuuksien, laajentamisen, ajankäytön ja vaadittavan rahoituksen näkökulmista parhaiten sopivia juuri sinun tarpeisiisi, suunnitelmiisi ja ominaisuuksiisi. Onko edullinen ja hyvin tuottava firma elämäntilanteeseesi sopiva, jos kotona tarvitaan apua pienten lasten kanssa ja työmatkasi venyy nykyisestä varttitunnista yli tuntiin per

suunta työpäivien luultavasti muutenkin pidentyessä? Sopiva yritys ei tarkoita sitä, että kauppahinta on pieni. Se tarkoittaa sellaista kokonaisuutta, jonka jatkaja kykenee taloudellisesti ja ammatillisesti hankkimaan ja ennen kaikkea jolla jatkaja menestyy vuosia. Yrityksen myyjä on oman alansa kokenut ammattilainen, jota jatkaja harvoin on. Oleellinen kysymys on, kuinka hyvin itsesi ja pankinjohtajan mielestä tämän paikan täytät? Järkevästi rakennetulla ja vaiheistetulla kauppatavalla kaupan jälkeistä osaamiskadon riskiä voidaan oleellisesti pienentää. Tapoja tässä on monia, ja ne ovat ammattilaisille arkipäivää. Yksi tapa sopii yhteen, toinen toiseen.

Mistä ostettava yritys löytyy? Kaikki yritykset ovat periaatteessa myytävissä, mutta vain hyvin harva oikeasti ostettavissa. Osa yrityksistä on jo siinä kunnossa, että niihin ei kannata koskea kuin korkeintaan ostamalla sieltä ulos koneita ja laitteita tai muuta tarpeellista. Osalla myyjien odotukset kaupasta ja maksettavasta kauppahinnasta eivät ole tässä maailmassa toteutettavissa. Ei kannata tuijottaa pelkästään yrityksen tulokseenkaan. Voit tehdä huippulöydön firmasta, jolla menee huonosti esimerkiksi myyjän sairauden takia. Kauppahinta on huonosti kannattavalla yrityksellä aina alhainen, vaikka yritys voi olla helpostikin käännettävissä uuteen kukoistukseensa, jolloin jälleenmyyntihinta on aivan jotain muuta. Tällaisia yritysten kehittäjiä, sarjayrittäjiä, saneeraajia ja kuntoon saattajia on liikkeellä yhä enemmän, ja juuri näin tehdään makoisia voittoja aivan muutamassa vuodessa. Myytäviä yrityksiä löytyy sanomalehdistä, netistä ja viidakkorummun kautta. Ehkä suurin ero tarjotussa tavarassa on siinä, kuka sitä tarjoaa. Laatuaan varjelevat yritysvälittäjät eivät esimerkiksi ota myyntiin muita yrityksiä kuin niitä, joita ostajat oikeasti pystyvät ja heidän kannattaa ostaa. Jokainen yritys ei tietenkään sovi jokaiselle, mutta ammattilaisella on kyllä käsitys kenelle yritys sopii. Välittäjät ovat varsin syvällä kohteessa ja osaavat kertoa siitä paljon sellaistakin, jota myyjä ei osaa mitenkään ilmaista. Ammattivälittäjät ovat tehneet ostajan puolesta valmiiksi arvonmäärityksiä, duediligenssejä, yritystä kuvaavia esitteitä ja suunnitelmia, ja lisäksi he ovat koonneet kaiken rahoitukseen tarvittavan materiaalinkin valmiiksi.

Tämä palvelu ei maksa ostajille mitään silloin kun myyjä on antanut myynnistä toimeksiannon välittäjälle. Näin ollen voit varsin tehokkaasti ja edullisesti vertailla välittäjillä myytävänä olevia yrityksiä. Jos kohde on välittäjällä myynnissä, se on ensimmäinen signaali siitä, että siinä on järkeä. Kukaan kauppias ei ota hyllyyn tavaraa, jota kukaan ei voi tai halua ostaa. Välittäjät eroavat toisistaan myös siinä, ovatko he järjestäytyneitä vai eivät. Yritysvälittäjäin liitto valvoo välitystoiminnan laatua, ja siihen halutaan kuulua. Mikäli ostat suoraan myyjältä, varaudu käyttämään aikaa ja rutkasti omaa rahaa asioiden selvittelyyn ja valmisteluun. Myyjillä ei jo koulutustaustansakaan takia ole useinkaan kykyjä valmistaa mitään käyttökelpoista materiaalia ostajalle ja tämän rahoittajan tarpeisiin. Kohde voi silti olla hyvä, totuus pitää vain itse kaivaa lennokkaiden tarinoiden ja sotkuisten paperivuorien seasta. Ammattilaisen kontaktiverkostot ovat laajat ja kyky erottaa jyvät akanoista kouliintunut. Jos kohdetta ei löydy, niin voit tehdä ostotoimeksiannon ammattilaiselle, joka ryhtyy käskystä sellaista etsimään. Sekin voi olla maksun arvoinen tieto, että toivekohdetta ei ole nyt missään kaupan. Yrityskaupassa turhan työn osuus on varmasti suurempaa kuin missään muussa kaupassa. On varsin tavallista, että neuvottelut eivät johda tulokseen puolentoistakaan vuoden jälkeen. Käytetty hukka-aika jää vahingoksesi, ellet sitten ole käyttänyt yritysvälittäjää tekemään hukkatyötä puolestasi.

Kun kohde löytyy Kun sopivalta vaikuttava kohde löytyy, toimi seuraavasti. Pyydä myyjältä tai tämän edustajalta arvonmääritys ja yritystä kuvaava esittelymateriaali. Jos myyntiä hoidetaan kuten pitää, sinulle laitetaan ensin salassapitosopimus allekirjoitettavaksi (kutsutaan myös nimellä NDA). Se on hyvä merkki. Jos nimittäin päädyt ostamaan yrityksen, voit olla varma, että kaikki muutkin, joille tietoja on luovutettu, ovat joutuneet allekirjoittamaan saman sopimuksen. Lisäksi saat tietää, keitä he ovat. Ei ole ostajan etu, jos hänen tulevasta yrityksestään levitellään holtittomasti tietoja sinne tänne. Joukossa on varmasti myös tulevia kilpailijoitasi, joten salassapitosopimus on todellakin sinunkin etusi. Jos yritystä kuvaavaa materiaalia ja arvonmääritystä ei ole tai et sellaisia saa, sinun on pyydettävä tilinpäätökset, viimeisin kuukausiajo ja haastateltava myyjää. Tämän jälkeen sitten teet tai teetät tarvittavan aineiston itse. Kun materiaali on valmiina ja se on laadukasta, pystyt sen pohjalta nopeasti päättelemään, jatkatko syventymistä tähän yritykseen vai siirrytkö seuraavaan. Kun kohde edelleen kiinnostaa, selvitä tarkkaan, mihin näkemyksiin hintapyyntö perustuu ja mistä komponenteista se rakentuu. Näkemättä koneita, laitteita, varastoa yms. ei kannata vielä kyseenalaistaa mitään. Se on liian aikaista. Käy yrityksessä ja kiinnitä huomiota arvonmäärityksen

komponentteina oleviin omaisuuseriin ja arvioi väitteiden oikeellisuus. Joskus ne on arvioitu alakanttiin, mutta monesti esimerkiksi varastossa on tinkaamisen varaa. Siihen ei kuitenkaan kannata jäädä jumimaan, sillä varasto voidaan inventoida ja sen kauppa voidaan paloitella monella tavalla myöhemmin. Selvitä myyjän halukkuus antaa osalle kauppahintaa maksuaikaa tai jäädä joksikin aikaa vähemmistöosakkaaksi. Myöntävä vastaus molempiin on positiivinen merkki ja kielteinen tietenkin päinvastoin. Seuraavaksi mene pankkiin ja keskustele millaisen rahoituksen voisit enimmillään saada. Muista, että oli kauppahinta mikä vain, sinulta luultavasti odotetaan omia vakuuksia tai silkkaa rahaa noin puolet maksettavasta hinnasta. Tämänkin takia myyjän antama maksuaika tai kaupan porrastaminen on hyvin merkittävä. Jos sinulla on hyviä ideoita siihen, mitä firmalla voi tehdä, älä kerro niitä myyjälle. Myyjältä kannattaa kyllä kysyä, onko tällä tällaisia vielä toteuttamatta olevia ideoita. Kun olet saanut riittävän realistisen kuvan yrityksestä ja vastaat myöntävästi kysymykseen, oletko juuri tästä yrityksestä järjettömän innoissasi, voit ryhtyä tarjouksen laadintaan. Jos taas et kihelmöi innosta, unohda koko juttu. Menestyvät yritykset perustuvat ihmisiin, jotka kokevat valtavaa työniloa ja tarvetta tehdä työnsä muita paremmin. Kun alalla muut näin tekevät, ei sinne kannata toisella asenteella edes lähteä. Tunnetila ei toki ole kenelläkään jatkuva, mutta huonot päivätkin kestää, kun motivaatio on kohdallaan. Kun intoa piisaa, tee perusteltu, ehdollinen ostotarjous. Perustelu on tärkeää! Pilaat välit myyjän kanssa heti, jos tinkaat, mutta et osaa sanoa miksi. Myyjä on ihminen, jolle asia on hyvin herkkä. Häntä tarvitset vielä kaupan rahoituksessa pyytämällä maksuaikaa sekä konsulttina yritystoimintasi vaikeina hetkinä, ehkäpä sairaspäivinä jopa tuuraajanasi. Parempaa selkänojaa et löydä mistään, joten varjele tätä suhdetta ja pysy asialinjalla, jos mielit ostaa tämän yrityksen. Ammattilaisen laatima hintapyyntö pohjautuu aina arvonmäärityksestä kumpuaviin perusteisiin. Jos myyjä myy itse, se voi perustua ihan mihin vain. Tee tarjous ehdollisena ja kirjallisena. Ehtona voi olla esimerkiksi se, että kauppahetkellä yrityksen taseen luvut ja tulos on jollakin tietyllä tasolla tai ne eivät poikkea epäedulliseen suuntaan enempää kuin enintään x %. Ei siis kannata heti lähteä kahlaamaan läpi kirjanpitoa ja sopimuksia, jos edes hinnasta ei olla samalla kartalla. Myyjän halutessa jatkaa keskustelua esitetyllä hinnalla, tulee aika tutkia väitetyt asiat ja arvot tarkemmin. Allekirjoitustilanteessa tulee lopulta olla kaikki kivet käännetty ja tiedot saatu. Myyjällä on korostunut tiedonantovelvollisuus ja ostajalla selonottovelvollisuus. Kuluttajan suojaa tässä pelissä ei ole. Käytä kokenutta yrityskaupan ammattilaista sopimuksen laadinnassa, mutta muista, että jos tämä puolustaa vain sinun etujasi, välit viilenevät myyjän kanssa helposti, ja myyjään turvaavat ehdot laitetaan sinne joka tapaukses-

sa, jos myyjää ylipäätänsä kiinnostaa neuvotteluja jatkaa. Aikaa kuluu itsestäänselvyyksiin. Hyvä yrityskauppa perustuu rehellisyyteen, ei toinen toisensa kusetusyrityksiin.

Hinnasta vielä Halpa hinta ei tarkoita yrityskaupassa sitä, että yrityksestä maksettava euromääräinen rahamäärä on pieni. Halpa hinta tarkoittaa vain sitä, että se on pieni suhteessa yrityksen tuottoihin nyt ja useana seuraavana vuotena. Näin ollen jos yrityksen euromääräinen hinta on suuri, se myös tuottaa paljon, ja toisin päin pienellä kauppahinnalla saa pienen tuoton. Jos haluat nopeasti rikkaaksi, on panosten oltava sen mukaisia. Hinta riippuu myös siitä, kenelle yritystä on ajateltu myydä. Jos se on ajateltu myydä saman toimialan suuremmalle yritykselle, joka ostaa sen omilla rahoilla ja saa säästöjä aikaiseksi, hinta on tuntuvasti korkeampi, kuin jos ostajana olisi starttirahayrittäjä. Niin on yrityksen tuloksentekokykykin kaupan jälkeen. Joten jos hinta tuntuu poskettomalta, se voi johtua siitä, että sitä ei ole ajateltukaan myydä kaltaisillesi ostajille. Oikea kauppahinta on sellainen, jonka saa rahoitettua ja jonka pystyy rahoitusehtojen mukaan maksamaan takaisin. Kun pankki ja Finnvera ovat mukana, takaisinmaksuajat vaihtelevat 2–6 vuoden välillä aivan tapauksesta ja ostajastakin riippuen. Hinnan tulee olla laskettu siten, että pienet notkahdukset tai koron nousut eivät tuota suurempia ongelmia yritykselle. Kassavirrassa on oltava siis puskuria.

Yrityksen hinta lasketaan esimerkiksi yrityksen oikaistusta käyttökatteesta. Oikaisuilla tulos on muokattu sen malliseksi, joka parhaimman arvauksen mukaan vastaa ostajan todellisuutta kaupan jälkeen. Näin ollen on lähes yhdentekevää millainen sen tulos on myyjälle ollut. Ostajana ostat tulevaisuutta, ja siihen koko kauppa rakentuu. Yrityksen hinta voi tuntua liian korkealta myös siksi, että on esimerkiksi unohdettu mainita, mitä kaikkea yritys pitää sisällään. Jos konsulttitoimistossa lepää miljoonien sijoitussalkut, niin toki hinta tuntuu korkealta suhteessa tulokseen ilman tätä tietoa. Yrityksessä on kahdenlaista varallisuutta: tarpeellista, jota tarvitaan tuloksen tekoon, ja sitä, jota ei tarvita. Tuo tarpeellinen varallisuus sisältyy tuloksen perusteella laskettuun kauppahintaan, ja tarpeeton ei kuulu, eikä sitä yleensä kannata edes ostaa. Liiketoimintakaupassa tämä on helppoa, ja rahoittajatkin siitä tykkäävät. Osakekaupassa tämä taas vaatii myyjältä enemmän toimenpiteitä ja aiheuttaa kustannuksia, mistä rahoittajat eivät tykkää. Verotuksellisesti osakekauppa taas on useimmiten myyjälle huomattavasti parempi vaihtoehto. Myyjän ja ostajan optimit ovat kaupassa eri pisteessä, joten neuvotteluja tarvitaan, jotta ratkaisu syntyy. Varaudu joustamaan ja vaatimaan joustoa. Peukalosääntönä lisäksi on, että yrityskaupassa suurin rahapino siirtyy pöydän yli liiketoimintakaupassa. Osakekaupassa yrityksessä jo olevat velat pienentävät tätä pinoa. Yrityksen kovan ytimen arvo on molemmissa sama, mutta myyjälle maksettava kauppahinta voi olla kovastikin eri.

Julkaisija Suomen Nuorkauppakamarit ry