1/2022 M
U
U
T
O
S -
LE H T I RO H K E I LLE JA VASTUULLI S I LLE HUOM I S EN J OHTAJ I LLE
LEA DE RS FOR A C HAN G ING WOR LD
SU OMEN NUORKAUPPA KAMARI T RY
5 Argenis Angulo: Leading is our Duty
14 Muuttuiko tietotyö lopullisesti?
8 Miten tuottavia ideoita syntyy, Juhani Mykkänen?
JCI - DEVELOPIN G
M
U
U
T
O
S -
PÄÄKIRJOITUS
4
LETTER FROM JCI PRESIDENT
5
LETTER FROM JCI SECRETARY GENERAL
6
LYHYESTI
7
MITEN TUOTTAVIA IDEOITA SYNTYY, JUHANI MYKKÄNEN?
8
Mari Männistö: Ride the wind of change Argenis Angulo: Leading is our Duty
/
LE HTI ROHK E ILLE N UOR ILLE JOH TAJIL LE, JOTKA HALUAVAT LUODA VASTUU LLISTA MU UTOSTA YR ITYKSIIN JA YHTEI SKU NTAAN
VUOSIKOKOUKSESSA INSPIROIVAT KEYNOTET
11
EUROOPPA MUUTOKSEN EDESSÄ
12
Mitä me huomisen johtajat voimme tehdä?
5
10
ETURIVIN ARTISTIT SÄRKÄNNIEMEN KESÄSSÄ
TYÖELÄMÄ MUUTTUU VIESTINNÄN JOHDOLLA
13
MUUTTUIKO TIETOTYÖ LOPULLISESTI?
14
TUTKITTUA JOHTAJUUDESTA
16
TUOTTAVA IDEA
17
INTERNATIONAL EMPLOYER OF THE YEAR
27
Tietotyön tuottavuutta lähellä ja etänä
– muutoksen ja innovaation ytimessä jo 45. Kerran
What if we did not have a scarcity of people working in the future?
NUORKAUPPAKAMARI KAUPUNGIN APUNA STRATEGISESSA MUUTOKSESSA 21
8
JOHTAJA /
J O H TA JA
Kevin Hin
2
TÄSSÄ NUMEROSSA
VOIKO ASIAKKAIDEN AUTTAMINEN OLLA STRATEGIAN YDIN?
22
NEW TIMES DEMAND NEW LEADERS
24
Filipe Carrera
Nuorkauppakamari on verkosto rohkeita huomisen johtajia, jotka luovat vastuullista muutosta yrityksiin ja yhteiskuntaan. Kaikkien jäsentemme käyntikortissa ei kuitenkaan vielä lue "johtaja", joillakuilla ei välttämättä tule koskaan lukemaankaan. Nuorkauppakamarissa johtajuus ei ole titteli, vaan asenne ottaa vastuuta ja luoda proaktiivisesti muutosta siellä, missä huomaamme epäkohtia. Johdamme rohkeasti tulevaisuutta positiivisempaan ja vastuullisempaan suuntaan. JULKAISIJA Suomen Nuorkauppakamarit ry, www.jci.fi PÄÄTOIMITTAJA Laura Pullinen TOIMITUS Satu Holma, Liisa Ketomäki, Heikki Liukkonen, Ella Marttila, Tiina Mikkonen, Mari Männistö, Pauliina Papunen, Laura Pullinen TAITTO Ville Kujansuu, Virpi Mäkelä PAINO Grano ILMOITUSMYYNTI Antti Filpus, Sini Havukainen ja Riku Happonen KANNEN KUVA Maiju Liisi @maijuliisidraws
PÄÄTOIMITTAJALTA
NUORKAUPPAKAMARI ASENTEITA MUUTTAMASSA Parasta kamarissa on ihmiset! Tältä toteamukselta ei kai kukaan koejäsenyyttä harkitseva ole voinut välttyä, sillä näin se todellakin on. Nuorkauppakamari kokoaa yhteen aktiivisia nuoria aikuisia eri taustoista ympäri Suomen. Yksi asia on kuitenkin yhteistä – asenne.
Suomen Nuorkauppakamareiden strategian päämäärä on olla rohkea johtajuuden uudistaja, yhdessä ja aktiivisesti. Muutosvalmius on koko toimintamme DNA:ssa. Ei liene enää tarpeellista todeta, mutta totean silti – pandemia-aika tämän viimeistään osoitti. Monikaan yhteisö ei ollut pakotettuihin muutoksiin niin valmis kuin nuorkauppakamari.
27 JCI LUKUPIIRI
25
CHANGING LEADERSHIP AT SCALE
26
Inspiraatiota muutokseen The National Leadership Barometer is here
ETÄNÄ, TOIMISTOLLA VAI HYBRIDINÄ? 27 Asiantuntijan viisi vinkkiä uudesta murroksesta selviämiseen
KEHYSTYSKELPOISIA JOHTAJIA 2022
Tämän vuoden JOHTAJA-lehdet ovat suorastaan kehystyskelpoisia! Haluamme tänä vuonna nostaa lupaavia nuoria taiteilijoita esiin JOHTAJA-lehden kansissa. Tiedätkö nuoren taiteilijan, jonka käsialaa haluaisit nähdä Johtaja-lehdessä? Tai oletko se sinä itse? Vinkkaa meille! Voit lähettää vinkin potentiaalisesta kansitaiteilijasta osoitteeseen aineisto@jci.fi. Ensimmäisen lehden kansi on kuvittaja Maiju Liisin käsialaa. Voit ihastella Maijun muita töitä Instagramissa @maijuliisidraws.
LUE LEHDEN JUTUT JA PALJON MUUTA DIGILEHDESTÄ Digilehti löytyy osoitteesta johtaja.nuorkauppakamarit.fi. Pääset lukemaan digilehteä myös skannaamalla viereisen QR-koodin.
Kuten tiedämme, mikään ei ole niin pysyvää kuin muutos. Kyse on asenteesta. Nuorkauppakamarilainen ei ole ainoastaan muutoskestävä, vaan vähintäänkin muutosvalmis. Se on paitsi sisäänrakennettua, myös yhteisön voimasta kumpuavaa suhtautumista tulevaisuuteen. Tästä asenteesta moni yhteisö voisi oppia. Mutta miten sitä asennetta luodaan? Jokainen kohdataan sellaisena kuin on, lahjakkuuksineen ja puutteineen. Jokaiselle annetaan mahdollisuus, jokaiseen uskotaan. Jokainen saa kokeilla, tehdä ja antaa mennä. Kaiken tämän pohjalla on ilo – ilo tekemisestä, ilo kohtaamisista, ilo yhteisöstä. Parempaa kasvualustaa ei liene olemassa. Legendaarinen mediapersoona, johtaja ja esikuva Oprah Winfrey on sanonut: ”Kaikkien aikojen suurin löytö on, että ihminen voi muuttaa tulevaisuuttaan pelkästään muuttamalla asennettaan.” Me nuorkauppakamarissa olemme paitsi valmiita kasvamaan ja muuttamaan omia asenteitamme, myös tekemään asennemuutosta ja luomaan tulevaisuutta laajemmin läpi koko yhteiskunnan. Nuorkauppakamari on tismalleen oikea alusta pohtia sitä, mitä tulevaisuuden johtajuus on. Onkin valtavan hienoa, että historian ensimmäinen Johtajuusbarometri on toteutettu tänä keväänä juuri nuorkauppakamarissa. Me, jos jotkut, tiedämme, mitä tulevaisuuden johtajuudelta odotamme – mitä me jo olemme. Me olemme muutos. LAURA PULLINEN PÄÄTOIMITTAJA
Mitä pidit JOHTAJA-lehdestä? Seuraavan lehden teema tulee olemaan vastuullinen business johtaja. Haluaisitko tarjota juttuvinkkiä lehteen? Vinkkaa juttua, haastateltavaa tai anna palautetta tiimille. Meidät tavoittaa sähköpostitse osoitteesta etunimi.sukunimi@jci.fi tai aineisto@jci.fi. 3
/
J O H TA JA
PÄÄ KIRJ O I T US / MAR I MÄN N ISTÖ
RIDE THE WIND OF
CHANGE
T
his year JCI Finland’s theme is Huomisen johtajat – vastuullinen muutos - Tomorrow’s leaders – sustainable change. The theme has been chosen because I believe that inside every one of us, there is a leader, who is ready to create sustainable change in businesses and society. In February, we were faced with a shock most of us young adults never thought we would face. War in Europe. It changed our view of the world in most profound ways, leaving us worrying not only about those directly affected, but also our own futures. Now we tomorrow’s leaders are needed more than ever. To keep the wheels of our society turning, to make sure our society is ready for the challenges that are facing us. And to do it according to our strategy, by offering our members and partners the possibility to create sustainable change in society, and develop tomorrow’s young enterprising leaders while doing so.
4
/
J O H TA JA
When the world changes around us, Jaycees act. JCI Finland has added a new national project to our Plan of Action to support our local organizations help the people that are fleeing from Ukraine and arriving to Finland. I am so proud of all our members and local organizations for your leadership that you have shown in these challenging times in your thoughts, words and in action. Writing this, I’m on my way back home from the last regional conference of the spring, in region D. During the weekend, we really got to experience the warm
hearts contradicted by the cold wind in Kemi. The local president of the host chamber JCI Meri-Lappi, Joel Kallankari, almost poetically stated in his speech, that the ruthless wind in Kemi has brought the town more hardships than they have deserved, one after another. But the people in Kemi, they are resilient. They have chosen not to fall, but instead ride the wind of change and make the best out of the worst that they were forced to face, by innovating, renewing, networking and boldly investing in their future. I think we all can learn a thing or two about this attitude – to ride the wind of change that might at first seem negative but if we take advantage of the opportunities it brings along, we may end up further and higher than ever before. This issue of Johtaja delivers different perspectives on change leadership, that we can also learn from. Sometimes the wind of change blows hard and cold, sometimes it’s a warm gentle caress, sometimes something in between. The only thing that is certain is that the future is in the air. JCI helps us see the future, because the experience we gather here allows us to see the future clearer than without it. But above all, JCI helps us create the future proactively, towards a more sustainable and better tomorrow for all. With these Steve Job’s words that I think describe us Jaycees perfectly, I want to wish everyone a successful year with a lot of exciting changes: People who are crazy enough to change the world, are the ones who do.
MARI MÄNNISTÖ NATIONAL PRESIDENT 2022 JCI FINLAND
Letter from JCI President Argenis Angulo:
LEADING IS OUR DUTY
Direct success in leadership goes beyond achieving obvious results. As enterprising young leaders, we have a responsibility to ourselves, to society and to JCI to go even further. 2022 JCI President Argenis Angulo strongly believes that “Leading is Our Duty” as JCI members, and is urging our leaders around the world to take ownership of their inherent responsibilities this year to achieve maximum and long-lasting results.
J
CI is composed of ambitious leaders - young people who seek success, progress and innovation in everything they do. Our global membership is full of dynamic people who are never satisfied with “just good enough” - these are leaders who take ownership of the change they want to see. These members see the merit in our shared values, that is why our annual theme is “Leading is Our Duty”. At JCI, rather than having our members focus on what they want to get or receive in their societal and professional life, we want to uniquely focus on instilling responsibility, a sense of duty and purpose in them, so that they want to do what they should do for a better world. Over a hundred years after the launch of the JCI Movement, our National Organizations have continued to empower our members to develop themselves into leaders for this changing world. JCI is making stands across the world, as we have continuously faced all types of challenges for the last two years and have come out on the other side not only standing, but thriving in order to push economic and societal growth! Together with our Board of Directors, I shall accompany you along the way, as Leading is our Duty! ARGENIS ANGULO 2022 JCI PRESIDENT
JCI President Argenis Angulo will visit JCI Finland in the Annual Spring Conference in Tampere 22.-24.4.!
Argenis Angulo was born on July 23, 1983, in Maracaibo, Venezuela. He joined JCI on 2001 when he was only 18 years old. He is a journalist, businessman, executive consultant and permanent advisor on the board of many different business groups. As an academic, he is the General Director of the Politics Center Academy of Florida Global University. He holds a Master of Science in communication and completed several post graduate programs and certifications from institutions such as the George Washington University and the University of Pennsylvania. He also graduated as an Executive Coach and as a Professional Television and Radio Presenter. Argenis joined JCI Zulia in 2001 and has served in several offices such as 2008 Local President, 2011 National President, 2014 JCI Vice President, 2019 JCI Executive Vice President, and 2021 Chief Executive Assistant to the JCI President and now in 2022 the JCI President. He has attended 10 JCI World Congresses and 19 JCI Area Conferences. Argenis was honored as JCI Senator 76543 and speaks Spanish and English.
5
/
J O H TA JA
24 March 2022
DEAR MEMBERS OF JCI FINLAND I would like to thank you for all your efforts in developing young leaders in these years and encourage you to keep up the hard work undertaken to promote change leadership. I kindly remind you that you now have the future of our beloved organisation in your hands. At a global level, we promote the leadership development of all our members through several significant actions centred around the four areas of opportunity: → Business and Entrepreneurship: dynamic programs to promote members and their activities, including the Creative Young Entrepreneur contest. → International Cooperation: hybrid and in-person events will help us focus on practical content to increase membership growth and retention. → Individual Development: new practical training courses, online masterclasses on global leadership, also open to non-members: Global Entrepreneur, Global Networker, Global Communicator and Global Changemaker. → Community Impact: economic projects aligned with the global JCI RISE initiative, focusing on supporting businesses and economies, tackling youth unemployment through training and entrepreneurship and promoting mental health.
6
/
J O H TA JA
This direction helps transform an individual with latent talent into the JCI global enterprising young leader who masters all four areas of opportunity in equal measure and therefore becomes a leader in government, business and civil society in order to generate economic and societal growth. We invite you to create valuable actions that will raise JCI Finland’s brand awareness, boost membership growth and retention, enhance its financial sustainability - and most importantly, empower your members and make them feel special, whilst enabling your beautiful country to shine on the world stage! The bid to host the 2024 JCI European Conference in the city of Oulu is a sign of JCI Finland’s ambition to this effect and I am convinced that it will help bring up your success to the next level. Thank you for giving me the opportunity to share some of our 2022 aims and values. Once again, enjoy this new beginning and keep pursuing your actions to an elevated standard during the rest of the year, as Leading is our Duty and I know that for JCI Finland, the best is yet to come!
KEVIN HIN JCI SECRETARY GENERAL
LY HYESTI
In the picture, from left to right NPP Ari Saavalainen, VP D Ulla Pirkola, SG Kevin Hin, Senior Events Manager Mariana Arce, Nordic Advisor Stefan Höglund, NP Mari Männistö, Deputy COC Director Elena Oikarinen, NO INT Riikka Pohjanen.
European Conference 2024 site inspection was held in Oulu on March 24th JCI Oulu and JCI Tervaporvarit are bidding in to host the European Conference 2024 in Oulu. JCI Finland supports the bid wholeheartedly and hopes to see a lot of Finnish Jaycees wearing the waving Finnish flags at the bidding in the European Conference Assembly in Bruges. JCI Oulu, JCI Tervaporvarit and JCI Finland were honored to have the JCI Secretary General Kevin Hin and JCI Senior Events Manager Mariana Arce to visit the potential site of the EC 2024. They will report their findings at the bidding in Bruges, but it is safe to say already that they were quite pleased about what they saw. Let’s go to Bruges to support Oulu & Tervaporvarit!
European Conference in Bruges is calling – do you answer? Register now! Now is the perfect moment to mark the upcoming events to calendar and start to plan JCI adventures around the world! You still have some time to register to JCI EC Bruges on 8.–11.6.2022! The theme is “Food For Generations” with a vision to inspire a brighter food future. The key question of the conference is: Will global food and agricultural systems be able to feed humanity in a sustainable way while also accommodating additional non-food agricultural demands? The registration for programs, including Debating, Public Speaking, Twinning, and Awards is on and the deadline for these programs is April, 27th. The registration for the 2022 Creative Young Entrepreneur Program is available until May 25th.
P R E S -A k a t e m i a j ä r j e s t e t ä ä n 19.–21.5.2023, mutta missä? Nyt on mahdollisuus päästä hostaamaan nuorkauppakamareiden puheenjohtajia (PRES) sekä valmistautuvia puheenjohtajia (DP) ympäri Suomen järjestämällä PRES-Akatemia vuonna 2023. Viikonlopun tavoitteena on tukea istuvia puheenjohtajia kehittymään johtajina, sekä antamaan uusia eväitä viemään puheenjohtajavuosi loppuun. Parhaimmillaan PRES-akatemia mahdollistaa järjestävälle kamarille kokousjärjestämisen kokemusta ja oppia, yhteistyökumppanuuksia sekä ikkunan kansallisen nuorkauppakamaritoiminnan ytimeen! Haku päättyy 30.4. klo 23.59 ja hakemukset jätetään Lyyti-lomakkeen kautta. Lisätietoja hakemisesta sekä hakukriteereistä voi tiedustella Kansalliselta koulutuspäälliköltä Minttu Porrilta.
Vastuullisen Bisneksen Viikko 30.5.-3.6. Vastuullisen Bisneksen viikko toteutetaan kesän korvalla ympäri Suomea. Mukaan mahtuu vielä useita paikalliskamareita tekemään viikon toteutuksia. Päätapahtuma järjestetään perjantaina 3.6. Tampereella Särkänniemessä. Iltapäiväseminaarissa pureudutaan Johtajan hyvinvointiin ja ajankäyttöön. Keynote-puhujina mm. Eka Ruola sekä Joni Jaakkola. kamarihintaiset liput tulee myyntiin huhtikuussa, eli seuraa ilmoittelua! Lisätietoja projektit ja toiminta -päällikkö Pauliina Hirviniemeltä.
LE HTI ROHKEIL LE NUORIL LE J OHTAJ ILLE, JOT KA HA LUAVAT LUODA VASTU ULL ISTA MU U TOSTA YRITYKSIIN JA YHTEI SKUNTAAN.
Viimeiset hetket hakea PRES-Akatemian järjestelyoikeuksia!
Juhani Mykkänen
→ →
Co-founder, Wolt
→
Harrastuksina crossfit, musiikki ja reppureissaus, viimeisimpänä kohteena Romania
8
/
J O H TA JA
→
Tuottava Idea 2022 -kilpailun suojelija
Tärkein oppi johtajuudesta: Kahmi vastuu epäonnistumisista itsellesi ja anna kunnia onnistumisista muille.
Lue lisää Tuottava Idea -kilpailusta www.tuottavaidea.fi
MITEN TUOTTAVIA IDEOITA SYNTYY? Tuottava Idea 2022 -kilpailun suojelija Juhani Mykkänen on nähnyt, miten ideasta johdetaan tuottavaa liiketoimintaa.
T
TEKSTI: LAURA PULLINEN
eknologiayritys Woltin tarina tuli koko Suomen tietoisuuteen viimeistään marraskuussa 2021, kun suomalaisyritys myytiin amerikkalaiselle pörssiyhtiö DoorDashille. Ideasta tehdä ruoan saamisesta helpompaa syntynyt yritys jää nyt historian kirjoihin Suomen suurimpana yrityskauppana. Juhani Mykkänen on yksi Woltin perustajista. Miten tuottavia ideoita siis johdetaan? Ideointi osana kaikkea toimintaa Yrityksissä, jotka ovat syntyneet modernin teknologian aikakaudella, ideointi ja kehittäminen ovat osa kaikkea tekemistä. Ideointi erillisenä prosessina on Mykkäselle vieras. – Puolet porukasta tekee päivittäin jossain muotoa tuotekehitystä ja ideointia. Oman sukupolveni ihmisille ja yrityksille se on itsestään selvyys. Prosesseja tämän tueksi voi kuitenkin miettiä. Woltissa jatkuvan ideoinnin ja kehityksen lisäksi kysymme esimerkiksi muutaman kuukauden välein koko tiimiltä, mitä uusia ominaisuuksia meidän pitäisi kehittää, kuvailee Mykkänen. Lähtökohtana vapaa ilmapiiri Koko organisaatio voi tukea kehitystä, kun ilmapiiri on oikea. Ideoita pitää voida heittää ilmoille ilman pelkoa tyrmätyksi tulemisesta. Vasta kun ihminen tulee kuulluksi ja idean äärelle pysähdytään ainakin hetkeksi, voidaan miettiä, viekö idea yritystä siihen suuntaan, johon halutaan päästä. Kaikki ideat eivät päädy jatkokehittelyyn, eikä tarvitsekaan: – Yhtä toteuttamiskelpoista ideaa tarvitaan 20 muuta ideaa. Siksi vapaa ilmapiiri on niin tärkeä, Mykkänen kuvailee. Optimitilanteessa ilmapiiriä ei tarvitse erikseen luoda tai miettiä. Pohjimmiltaan ilmapiiri syntyy paikalla olevista ihmisistä. Mykkänen kuvailee, että organisaatiokult-
tuurista jopa 80 % syntyy siitä, keitä porukassa on ja miten he luonnostaan toimivat ja 20 % siitä, mitä kulttuurista halutaan luoda. – Jotain on jo pielessä, jos ilmapiirin muuttamista pitää erikseen miettiä, huomauttaa Mykkänen. Avainpelaajana innovatiivisessa tiimissä on tiiminvetäjä. Tiimi katsoo aina luonnostaan esimerkkiä johtajastaan. – Alitajuisestikin ihminen seuraa johtajaa: miten johtaja reagoi, heitteleekö itse ideoita, kuuleeko muiden ajatukset. Jos tiiminvetäjä ohittaa ideat, eikä pysähdy kuuntelemaan, on vaikea olettaa, että muut toimisivat toisin. Miten ideoita johdetaan? Idea itsessään on abstrakti asia, mutta siitä voidaan johtaa tuottava idea. Ensin analysoidaan idean toteuttamisen kustannuksia ja liiketoiminnallisia vaikutuksia vaikkapa myyntiin, kannattavuuteen ja asiakastyytyväisyyteen. – Ideaa tulee arvioida myös vasten muita ideoita ja niiden kustannuksia ja toteuttamisen aikatauluja. Miten ideat vertautuvat toisiinsa niiden vaikutusten myötä? Priorisointi on tärkeää myös ideoiden johtamisessa. Mykkänen kiteyttää käytännön: – Ensimmäisenä tehdään nopeasti tehtävät asiat, joilla on suuri myönteinen vaikutus. Seuraavaksi listalla ovat todennäköisesti hitaasti toteutettavat, mutta suuren myönteisen vaikutuksen ideat. Vaivalloisia ja vaikutuksiltaan vähäisiä ideoita ei edistetä. Ideat synnyttävät aina muutosta – ja toisin päin Juhani Mykkänen on tietoisesti treenannut muutosvalmiuttaan. Uransa suurimmaksi muutospäätökseksi hän kuvailee irtisanoutumistaan media-alalta. – Ennen Woltia työskentelin toimittajana ja esimiehenä. Median laskusuhdan-
teen alkaessa totesin, että sen sijaan, että olisin alkanut valittaa asiasta, lähdin etsimään itselleni jotain muuta. Irtisanouduin ilman suunnitelmaa. Puolen vuoden kuluttua perustimme Woltin. – Muistan ajatelleeni, että työuraa on vielä kymmeniä vuosia edessä ja haluan opetella sen, miten muutoksia tehdään myös omassa elämässä. Väitän, että minullekin tulee vielä useita kertoja eteen se hetki, kun pitää jättää vanha ja lähteä vain kohti uutta. Jossain kohtaa se piti opetella, Mykkänen muistelee. Muutoksen tekemistä voi siis opetella. Tarpeen muutokselle tuntee itsessään, kun on itselleen rehellinen. – Jos on kivi kengässä, niin miksi ottaa yhtäkään askelta lisää, kun tietää, ettei kivi itsestään sieltä hyppää pois? kuvailee Mykkänen filosofiaansa. Ihminen tietää luontaisesti vastauksen vaikeisiin kysymyksiin paljon ennen itse ratkaisun tekemistä, mutta vaikeita päätöksiä helposti lykätään. – Monesti tiedetään, että muutosta tarvitaan, mutta oivallus siitä, että muutoksen tekijä voi ollakin itse, ottaa aikansa. Kysymys on, mitä minä voin tehdä, ei mitä joku muu voisi tehdä. Tuottavaa Ideaa suojelemassa Juhani on Tuottava Idea 2022 -kilpailun suojelija ja tuomariston puheenjohtaja. Palkinnot jaetaan kolmessa sarjassa: yrityssarjassa, yhteiskuntasarjassa ja start up -sarjassa. – En ole aiemmin suojellut mitään, joten tämä on hauska kokemus! On kiinnostavaa nähdä, mitä ideoita tulee ja miten tämä poikkeuksellinen aika on vaikuttanut innovaatioihin. Mistä sitten tunnistaa tuottavan idean? – Idea on tuottava, kun se on saatu käytäntöön niin, että se on tuonut jotakin nettovaikutuksiltaan hyvää maailmaan, kiteyttää Mykkänen.
9
/
J O H TA JA
VUOSIKOKOUKSESSA INSPIROIVAT KEYNOTET moottoriradalta hallitusammattilaisiin Tampereen Vuosikokous kokoaa nuorkauppakamarilaiset tuliterälle Nokia Arenalle 22.–24.4.2022. Keynote-puheenvuoroissa inspiroivat Emma Kimiläinen, Ilkka Kaikuvuo ja Henkka Hyppönen .
Emma Kimiläinen: Menestyksen resepti – Mitä voittaminen vaatii ja mistä henkinen kantti syntyy?
1 0
/
J O H TA JA
Emma Kimiläinen on autourheilija, joka aloitti ajamisen jo 3 vuoden iässä. Lisäksi hän on yrittäjä ja ylpeä pienen tytön äiti. Hän on tullut tunnetuksi myös radiojuontajana ja MTV Sportin F1-kommentaattorina. Emmalta irtoaa puhetta eri näkökulmista ja hän on kerennyt jo useamman vuoden ajan juontaa eri yritysten yksityisiä sekä julkisia tapahtumia ja luennoida inspiroivasti niin yrityksille, nuorille kuin lapsillekin. Emman tyyli puhua on innostava, positiivinen, humoristinen ja usein myös itseironinen. Paljon elämänkokemusta ikäänsä nähden keränneellä naisella on monta tarinaa kerrottavanaan. Ilkka Kaikuvuo: Baarista kokoushuoneeseen; kasvuyrityksen hallitustyö Rinnakkainyrittäjä, intohimoinen kestävyysliikkuja ja hallitusammattilainen
Ilkka Kaikuvuo puhuu kasvusta, kivusta, sitkeydestä ja yrittämisestä omien kokemustensa ja yrittäjiensä kanssa kokemansa pohjalta. Ilkka on ollut perustamassa ja kasvattamassa lukuisia yhtiöitä (mm. Framery ja Surveypal), sparraa päivittäin yrittäjiä ja hallituksia kasvusta & yrittäjänä toimimisesta sekä toimii hallitusammattilaisena ja bisnesenkelinä. Rakkaudesta lajiin! Ilkka on myös vuoden 2021 nuori hallitustekijä. Kasvu on Ilkka Kaikuvuon intohimo; samaan aikaan hän ymmärtää ettei kasvua aina synny ja kyllä, useimmiten se myös sattuu. Käytännönläheiset, suorasanaiset ja ajatuksia herättävät luennot jättävät kuulijat miettimään omaa elämäänsä ja panostaan. Henkka Hyppönen: Ihmisen ja koneen yhteistyö ja johtaminen Henri Hyppönen on luova johtaja, kirjailija, puhuja, TV-isäntä ja sarjayrittäjä. Hän on viiden yrityksen perustaja, mukaan lukien Henrin uusin startup-yritys, joka
suunnittelee dataa ja tekoälyä tukevia tuotteita ja palveluita. Henri puhuu säännöllisesti yrityksille tekoälystä, tulevaisuudesta, liiketoiminnasta, johtajuudesta, luovuudesta sekä ihmisen ja koneen älykkyyden yhdistämisestä Henriä innostaa nyt uusien teknologisten kykyjen käyttäminen ihmisten käyttäytymisen ymmärtämiseen ja ennustamiseen – sekä ihmisen ja koneen yhteistyön edistämiseen luovuudessa ja tutkimus- sekä kehitystoiminnassa. Hän on keksinyt termin lisätty tuotekehitys kuvaamaan tätä uutta alaa. Hän on saanut tunnustusta työstään niin puhujana, mediassa kuin kirjojensa tiimoilta.
KUM PPA NI
ETURIVIN ARTISTIT TÄHDITTÄVÄT SÄRKÄNNIEMEN ILON KESÄÄ
S
ärkänniemen kesän 2022 tapahtumatarjonta on laajempi kuin koskaan. Suomen eturivin artistit tähdittävät huvipuiston kesän tapahtumia, joista riittää iloa kaikenikäisille. – Olemme tämän kesän tapahtumatarjonnassa halunneet erityisesti korostaa yhdessäolon ja ilon tärkeyttä. Haluamme tarjota kesän, jossa ihmiset saavat taas nauttia yhdessä hyvästä musiikista, festaritunnelmasta ja huvipuiston huveista, kertoo Särkänniemen toimitusjohtaja Miikka Seppälä. Aikuisten huveja Kesän tapahtumat starttaavat jo heti toukokuussa. Jääkiekon MM-kisojen kunniaksi Särkänniemi järjestää perjantaina 27.5. Kiekon kotibileet -tapahtuman, jossa esiintyvät Matti ja Teppo, Klamydia, Oku Luukkainen ja Portion Boys. Lauantaina 28.5. lavalla loistavat Blind Channel ja Cyan Kicks. Elokuussa nähdään tähtiä entistä enemmän; Back to School -tapahtumassa 12.8. Estraadille astuvat Antti Tuisku ja Mikael Gabriel. Särkänniemi Soi kajahtaa ilmoille kahtena peräkkäisenä perjantaina: 19.8. esiintyy Vesala, Stig ja Erika Vikman sekä 26.8. lavalle nousee Haloo Helsinki! ja The Rasmus.
LIPUT MYYNNISSÄ NYT!
Kesäkausi huipentuu syyskuisena lauantaina 24.9. kesäkauden päättäreihin, joissa esiintyy JVG. Jokaiselle jotakin – ikärajattomasti – Tänä vuonna tarjoamme tapahtumia myös lapsille ja nuorille. Särkänniemen kesän tarjonnasta jokainen varmasti löytää itselleen sopivan tapahtuman, kertoo Särkänniemen kehitysjohtaja Ville Aarresuo.
Ikärajattoman Back to School -tapahtuman sekä Blind Channel -keikkapäivän lisäksi toukokuussa vietetään Meet & Greet -tapahtumapäiviä 23.–25.5., jolloin Särkänniemessä pääsee tapaamaan somesta tuttuja tähtiä ja tubettajia. Lapsiperheille on toukokuussa 29.5. myös omat mahtavat Mini Festit.
Särkänniemi-faktat haltuun → Särkänniemi on vuonna 1966 perustettu → → → → → →
omistama matkailuyhtiö
Tampereen kaupungin
Huvipuisto avattiin käyttäjille yhdeksän vuotta myöhemmin, vappuna 1975 Särkänniemen vanhin laite on vuonna 1974 hankittu Troika, joka oli ensimmäisen vuoden lainassa Helsingin Linnanmäellä Suomen korkein rakennus, Pekka Ilveskosken suunnittelema näköalatorni Näsinneula, avattiin vuonna 1971 Tampereen Särkänniemi Oy:n liikevaihto oli 21,4 miljoonaa euroa (2019) Sesongin ollessa vilkkaimmillaan, Särkänniemi työllistää yli 500 henkilöä Särkänniemelle myönnettiin helmikuussa 2021 Visit Finlandin hallinnoima Sustainable Travel Finland -merkki ensimmäisenä huvipuistona Suomessa
EUROOPPA MUUTOKSEN EDESSÄ – mitä me huomisen johtajat voimme tehdä?
Helmikuun lopussa 2022 Eurooppaa kohtasi tilanne, jota kukaan meistä nuorista aikuisista ei varmasti uskonut elämänsä aikana kohtaavansa. Sota. Maailmanjärjestys, jonka varaan perusturvallisuudentunteemme on rakennettu – jossa sivistyneet itsenäiset valtiot elävät Euroopassa rauhanomaisesti – on järkkynyt. TEKSTI: TIINA MIKKONEN JA MARI MÄNNISTÖ
1 2
/
J O H TA JA
T
ilanne Ukrainassa ja sen myötä koko Euroopassa on kehittynyt huolestuttavasti ja ihmisten hätä on käsinkosketeltava. Myös Suomen Nuorkauppakamarit ryhtyi toimeen ja alkoi etsiä keinoja, miten voimme auttaa ja tukea sota-alueelta Suomeen saapuvia pakolaisia. Auttamisessa tärkeintä on pyrkiä ensin rauhoittamaan oma mieli, edistämään oikean tiedon leviämistä sekä auttamaan strategiamme mukaisella tavalla. Suomen Nuorkauppakamarien strategian ytimessä on tekeminen sekä vaikuttavat projektit, joten oli luonnollista valjastaa tämä vahvuus avuksemme Ukrainassa hädänalaiseksi joutuneille henkilöille. Suomen Nuorkauppakamarit päätti perustaa Ukrainasta tulevien pakolaisten auttamiseen tähtäävän projektin, jonka projektitiimiin löydettiinkin innokkaita kamarilaisia.
– Projektissa tullaan keskittymään juurisyihin eli esimerkiksi poistamaan mahdollisia työllistymisen esteitä, kuten ennakkoluuloja tai kielimuuria tarjoamalla erilaisia toimintamalleja. Projekti tukee SNKKn strategisia valintoja, summaa yhteiskuntavaikuttamisen kehitysjohtaja Tiina Mikkonen. Projektin keskeiseksi teemaksi nousi integroitumisen edistäminen suomalaiseen yhteiskuntaan työn ja työelämän kautta. Keinoina ja toiminnan keskiössä on kummitoiminta, koulutukset sekä erilaisten pakolaisten tarinoiden esiin nostaminen. Näitä toteutetaan ja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden, sekä yritysten että muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Projektiin lähti ympäri Suomen mukaan 14 kamarilaista, joita asia koskettaa tavalla tai toisella. Projektille ei valittu yksittäistä projektipäällikköä, vaan poik-
keuksellisesti johtoryhmä, johon kuuluvat Elena Chiksoeva Kuopion Nuorkauppakamarista, Juuso Tulonen Tammerkosken Nuorkauppakamarista ja Emma Lipiäinen Espoon Nuorkauppakamarista. Johtoryhmä on tarttunut jo toimeen ja projekti edistyy hyvää vauhtia. Kehitysjohtaja Tiina Mikkonen muistuttaa lopuksi nuorkauppakamarilaisia: – Meidän tulee olla proaktiivisia, ei reaktiivisia. Meidän tulee tehdä jotain tässä hetkessä, harkiten ja vastuullisesti. Yhteistyö ja yhdessä tekeminen on tärkeämpää nyt kuin koskaan. Ollaan suvaitsevaisia, vahvistetaan demokratiaa, johdetaan esimerkillä työpaikoilla. Sen me jokainen voimme joka päivä tehdä rauhan ylläpitämiseksi ja demokratian vahvistamiseksi.
KUM PPA NI
TYÖELÄMÄ MUUTTUU VIESTINNÄN JOHDOLLA Työ on monilla aloilla viimeisen parin vuoden aikana merkittävästi irtautunut paikasta ja ajasta. Pandemia vauhditti muutosta, ja nyt työyhteisöt uusivat tapojaan viestiä.
Kumppanian omistaja ja toimitusjohtaja Leena Roskala on parinkymmenen vuoden kokemuksella varustettu rautainen viestinnän osaaja, joka on omimmillaan erityisesti rajapinnalla, jossa työntekijänäkökulma ja asiakaskokemus kohtaavat.
H
ybridityöarki mietityttää, miten yhteinen arki pyörähtää käyntiin, mistä rutiineista pidetään kiinni ja miten avoimuutta edistetään etäyhteyksillä. – Uudistunut työelämä on lisännyt tarvetta muutosten viestinnälle ja sisäisen viestinnän uudelleenrakentamiselle organisaatioissa. Hyvä fiilis työyhteisössä näkyy myös asiakkaille, ja siksi sisäiseen viestintään kannattaa satsata, toteaa Kumppanian toimitusjohtaja Leena Roskala. Etä- ja hybridimaailmassa vaaditaan paitsi uusia tapoja välittää tietoa myös keskittymistä viestien tulkintaan nonverbaalisen viestinnän ollessa rajallista. Monet organisaatiot sopivat nyt vuorovaikutuksen ja viestinnän pelisäännöistä digitaalisessa työympäristössä. Viestinnällä voidaan vaikuttaa esimerkiksi työhyvinvointiin tai työn imuun.
Vaikutusta viestinnällä Muutoksiin liittyy vahvasti tiedon tarpeen lisääntyminen. Ihmiset haluavat tietää, mikä muuttuu sekä miksi, milloin ja miten muutos näkyy omassa arjessa. – Proaktiivisuus ja osallistaminen ovat hyvän muutosviestinnän elinehtoja. Kuunnellaan ja täytetään tiedolliset tyhjiöt, jotka ilman selkeää tietoa täyttyvät spekulaatioilla ja arvailuilla, selventää Roskala.
Kumppania Oy
Muutosviestinnän tärkein tehtävä on vastata ihmisten tarpeisiin ymmärtää, mitä ympärillä tapahtuu. Sekin on viesti, jos ei ole mitään viestittävää. Ihmiset sitoutuvat uusiin toimintatapoihin ja sietävät muutokseen liittyvää epävarmuutta, kun hyvin suunnitellulla ja johdetulla muutosviestinnällä luodaan luottamusta sekä vähennetään muutosvastarintaa.
Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointisektorille erikoistunut viestintätoimisto. Kumppanialaisten kanssa hoituvat niin viestinnän kehityskokonaisuudet, asiakas- ja työpäiväkokemuksen muotoilu kuin arkiset viestinnän teot, sekä valmennukset ja koulutukset. Tavoitteena on tehdä elämästä parempaa.
MUUTTUIKO TIETOTYÖ LOPULLISESTI?
– Tietotyön tuottavuutta lähellä ja etänä
Covid19-pandemia järkytti työelämää maaliskuussa 2020 perinpohjaisesti. Ajasta ja paikasta riippumaton tietotyö ei ollut enää pelkkää sanahelinää, kun toimistot hiljenivät ja etätyöstä tuli hallitseva, ellei jopa ainoa tapa järjestää töiden tekeminen. Kun rajoitukset ja suositukset ovat hellittäneet, ei maailma ole enää entisensä. Lähi- ja etätyöllä on omat etunsa, haasteensa ja kannattajansa.
TEKSTI: HEIKKI LIUKKONEN
1 4
/
J O H TA JA
K
evättalvisena aamuna 2022 toimistolle matkatessa osaa jännittää, ketähän työkavereita mahtaa olla paikalla. Työpaikan autohallista saa jo hieman osviittaa, onko kahvikoneella jonoa. Jo tähän mennessä on mieleen iskostunut muistijälki, että arkipäivät tiistaista torstaihin ovat konttorilla vilkkaampia kuin maanantait ja perjantait, jolloin on mahdollisuus palautua viikonlopusta tai siirtyä sen viettoon jossain muualla. Toisaalta väenpaljous työpaikoilla on taattu ainakin pikkujoulu-, kesäjuhla- ja after work -päivinä, joskaan se ei silloin tunnu parkkipaikoilla asti. Lähityöstä tykästynyt on saattanut huomata, että päivittäinen lounasporukka on muotoutunut viimeisen kahden
vuoden aikana uudestaan. Samalla kahden vuoden takaisessa työyhteisössä on myös niitä, joita ei juuri näe enää koskaan. Mistä ammentaa ihmisten kohtaamisia ja vuorovaikutteisuutta? Ennen kuin joku ehtii julistaa, että ”mihin toimistoja enää tarvitaan?”, on paikallaan todeta, että niille on kyllä vahva paikkansa, syynsä ja perustelunsa. Samalla tavalla kuin yrityksillä on tapana klusteroitua, on läheinen sijainti omiaan parantamaan myös yksittäisten työntekijöiden tuottavuutta. Tämä ei tarkoita sitä, että etätyö olisi aina vähemmän tuottavaa, mutta samalla sijainnilla on monia erinomaisia hyötyjä. Työntekijöiden live-tapaamisten eduiksi on luettu muun muassa työn
tuottavuutta parantavat keskustelut. Harvemmin työpaikalla on mitattu saati keskusteltu kenenkään konekirjoitusnopeudesta, mutta esimerkiksi kynnys sparrailuun ja ideoiden vaihtoon vaikkapa vaativissa asiakas-caseissa on pienempi, jos työkaveri on tavattavissa muutaman askelluksen päässä. Chatissa siitä puuttuisi myös non-verbaalinen viestintä, ja toisaalta videopuhelukin on päällä usein vain rajoitetun välittömän ajan. Ihmiset ja ihmisten kohtaaminen ovat yksi motivaation lähde, persoonallisuuksista riippuen toisille enemmän ja toisille vähemmän. Siksi tuottavuutta lisää osaltaan myös se keskustelu, jonka työkaverit käyvät kahvikoneella illan Ensitreffit alttarilla -jaksosta, vaikkei se töihin suoraan liittyisikään. Vaikka etätyö mahdollistaa ja helpottaa monia käytän-
Lue vinkit onnistuneeseen siirtymään takaisin toimistolle sivulta 27!
Lähityön eduista ja kohtaamisista nauttimassa kirjoittaja Heikki Liukkonen työ- ja kamariystävänsä Paula Roiman kanssa.
nön asioita, ei Teams-puhelu koskaan korvaa aitoa kasvokkain kohtaamista. Haasteina työ- ja vapaa-ajan erottaminen sekä itsensä johtaminen Monet toimistolla viihtyvät kollegat sanovat tekevänsä matkan toimistolle ja takaisin mielellään, koska voivat virittyä paremmin työasioihin siihen tarkoitetussa ympäristössä, jossa ei ole kotona huomiosta kilpailevia virikkeitä ja houkutuksia. Samalla koti pysyy pyhänä paikkana, johon toimistolta töiden ei ainakaan periaatteessa tarvitsisi seurata. Tämä on varmasti yhtä totta kuin se, että toiset saavat kotona avokonttoreissa kaipaamansa työrauhan. Kotona eivät työkaverit ole alvariinsa nykimässä hihasta, millä voi olla omat hyvätkin puolensa. Työympäristölle on monen-
laisia tarpeita ja parhaimmillaan lähi- ja etätyö voivat täydentää toisiaan. Toisaalta keskittyminen, töiden ja tehtävien hallinta, ajanhallinta ja aikaansaavuus liittyvät itsensä johtamiseen, eikä niiden ole pakko olla sidoksissa työn tekemisen paikkaan. Kuitenkaan kotona työpäivää eivät rytmitä yhteiset lounaat, kahvitauot tai kuikuilevat työkaverit, vaan tässä tarvitaan ripaus lisää yrittäjyyttä, omistajuutta ja itsekuria. Yksi työhyvinvoinnin keskeisimpiä tekijöitä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön. Kun etä- ja miksei lähityöpäivänkin voi rakentaa niin, että sen saa ajallisesti ja paikallisesti osumaan yksiin lasten päivähoidon, taloyhtiön hallituksen, pyykinpesun ja harrastusten kanssa, on luottamukseen perustuvassa ja suoritemitallisessa työssä mahdollisuus
onnistua paremmin varsinkin verrattuna siihen maailmaan, jossa työnteon joustavuus oli kategorisesti kielletty tai ankarasti rajoitettu. Jokainen voi löytää parhaan tyylinsä Pandemian ja lockdownin alussa kauhisteltiin äkkinäistä työn tuottavuuden putoamista ja yhtäkkistä siirtymistä toimistoilta kotitoimistoille. Varmasti syystä, mutta onneksi ihmiset ovat oppivaisia ja sopeutuvaisia. Kun asiakkaat ovat kiinnostuneita tunteja enemmän tuloksista ja tietotyötä mitataan kellokortin sijaan suoritteiden perusteella, on tietotyön tekijöillekin luontevaa antaa vapaus löytää paras tapansa olla tuottava työntekijä. Covid-19 kirkasti erilaiset työn tekemisen tavat.
1 5
/
J O H TA JA
T U T KI T T UA J O H TAJ UU DESTA
Mielenterveysjohtamisella hyvinvoivia ihmisiä ja tuottavia organisaatioita
M
ielenterveyden häiriöt lisääntyvät kaikissa ihmisryhmissä. Masennuksen voidaan sanoa olevan jo suomalainen kansantauti. Pandemiavuodet ovat vain kiihdyttäneet tätä kehitystä. Inhimillisten vaikutusten lisäksi mielenterveyden häiriön aiheuttavat merkittävää taakkaa yrityksille ja yhteisöille ja sitä kautta koko valtion talouteen. Mielenterveyden kustannukset ovat Suomessa OECD-maiden suurimpien joukossa. On arvioitu, että mikäli mielenterveysperusteisia työkyvyttömyyseläkkeitä vähennettäisiin 10–15 %, bruttokansantuote vahvistuisi 0,3–0,5 %:lla.
Vastuu mielenterveysjohtamisesta on valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien harteilla, mutta jokaisessa yhteisössä voidaan edistää mielenterveyttä. Läsnäoleva johtaminen vahvistaa työntekijöiden arvostuksen, työn merkityksellisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Muutostilanteissa myös kuormitustekijät muuttuvat. Työterveyshuollon laatiman työpaikkaselvityksen ja henkilöstökyselyjen pohjalta voidaan tunnistaa mielenterveyden riskitekijöitä. Rehellinen ja johdonmukainen viestintä mahdollistaa keskustelun muutostilanteissa. Muutoksen suunnitteluun osallistaminen on keskeinen osa hyvinvoinnin tukemista muutoksessa.
Osaamispääoman vahvistaminen lisää muutosresilienssiä
O
1 6
/
J O H TA JA
rganisaatioiden menestys perustuu osaamiseen. Muuttuvat markkinat ja työelämän murros vaativat uudistumista ja kehittymistä. Osaaminen on keskeinen osa yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia. Työelämäbarometrin 2020 mukaan suurin osa (85 %) palkansaajista mielsi työpaikkansa sellaiseksi, että siellä voi oppia koko ajan uutta. Osuus on kasvanut aiemmasta vuodesta kaksi prosenttiyksikköä. Henkilömäärältään suurilla työpaikoilla oltiin hieman tyytyväisempiä oppimismahdollisuuksiin kuin pienillä työpaikoilla.
Osaamisen kehittäminen jatkuu läpi elämän eri tavoin. Korona-aika on siirtänyt opiskelun myös työajalla verkkoon. Koulutuspäivien määrä on laskenut jo vuodesta 2004 lähtien. Vielä 2000-luvun alussa koulutuspäivien määrän keskiarvo oli yli kuusi, kun nyt se on alle viiden. Osaamistaan kehittävät työyhteisöt ovat valmiimpia sekä äkillisten että pitkän aikavälin muutosten vastaanottamiseen. Ammatillinen osaaminen on merkittävä osa työkykyä. Kun työn haastavuus ja osaaminen ovat balanssissa, syntyy hyvinvointia.
Lähteet: • Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma 2020–2030, STM • Hyvän mielen työpaikka -materiaali, Työterveyslaitos • Työolobarometri 2020, TEM
85% palkansaajista mielsi työpaikkansa sellaiseksi, että siellä voi oppia koko ajan uutta
TUOTTAVA IDEA muutoksen ja innovaation ytimessä jo 45. kerran
N
uorkauppakamaritoiminnan ytimessä on positiivisen muutoksen luominen ympäröivään yhteiskuntaan. Nuorkauppakamaritoiminnan ytimessä on samoin uteliaisuus ja halu tietää uusista innovaatioista, tutkimuksista ja ajatuksista. Verkostomme ja yhteiset kokoukset kansallisesti ja kansainvälisesti ovat foorumeja, joissa kuulemme, opimme ja keskustelemme. Projektit ovat toisaalta konkreettisia osoituksia niistä arvoista, joita haluamme viedä eteenpäin. Projektien kautta teemme näkyväksi sen, mihin uskomme. Tänä keväänä Suomen Nuorkauppakamarit järjestää 45. kerran vuonna 1977 perustaman Tuottava Idea -kilpailun. Kilpailu on alun perin Turun Nuorkauppakamarin perustama ja sen ideoijina olivat senaattorit Keijo Ketonen, Ilpo Siro, ja Pekka Ström sekä entiset jäsenet Tapio
Peltonen ja Rauno Virtanen. Ensimmäisen kilpailun voitti Arisuo Oy, nykyinen Turvanasta Oy, Aris holkkinastallaan. Jo seuraavana vuonna kilpailusta tuli valtakunnallinen. Ja Turvanasta menestyy tänäkin päivänä globaalisti. Kilpailun tavoitteena alusta saakka on ollut edistää yrittäjyyden arvostusta ja osoittaa mikä osuus ja merkitys innovaatioilla on talouselämämme terveessä kasvussa sekä elintasomme positiivisessa muutoksessa. Kilpailun alkuperäinen tavoite on koronapandemian jälkeen vähintään yhtä ajankohtainen nyt kuin vuonna 1977. Kilpailussa halutaan tehdä näkyväksi kaikki se maastamme löytyvä ”luova hulluus”, joka näyttäytyy konkreettisesti esimerkiksi luovan alan tekijöidemme kansainvälisessä menestyksessä tai väkilukuumme suhteutettuna poikkeuksellisena määränä haettuja patentteja. Käytännössä tämä tarkoittaa uusien ja tuotteistamisvaiheessa olevien ideoi-
den nostamista esille kilpailun kautta. Kilpailussa on kolme sarjaa eli yrityssarja, yhteiskuntasarja ja start up -sarja. Vuosien varrella Tuottaviksi Ideoiksi on valittu sellaisia ideoita ja yrityksiä kuin Polar Electro, Genelec, Ponsse ja Oura. Yhteiskuntasarjan voittajia ovat nykyisin arkipäiväämme olevat Tampereen matalalattiabussit sekä Loimaan kassana tunnettu nykyinen Yleinen työttömyyskassa. Nämä kaikki aikanaan uudet ideat ovat muodostuneet tuottaviksi ja vakiintuneiksi tuotteiksi ja jopa kansainvälisiksi menestystarinoiksi. Jokainen niistä on myös omalla tavallaan muuttanut omaa kenttäänsä. LIISA KETOMÄKI TUOTTAVA IDEA -KILPAILU, KANSALLINEN KILPAILUPÄÄLLIKKÖ SUOMEN NUORKAUPPAKAMARIT RY TURUN NUORKAUPPAKAMARIN JÄSEN
Kilpailuaika on 1.3.-15.4.2022. Ilmianna idea osoitteessa: www.tuottavaidea.fi
1 7
/
J O H TA JA
WHAT IF WE DID NOT HAVE A SCARCITY OF PEOPLE WORKING IN THE FUTURE? International Employer of the Year competition TEXT: PAULIINA PAPUNEN
V
arious companies and industries are facing or have already faced a shortage of skilled workforce. It limits the business and the growth of the organisations and affects the competitiveness of whole industries. Also, the number of working-aged Finnish people is decreasing, meaning that we cannot rely on having enough Finnish people to provide all the necessary services. Thus, we need international talents in the mix, who can, among others also bring new innovation to the organisations. International Employer of the Year competition tackles the issue positively and solution-based. We believe that numerous innovative organisations have found creative solutions to recruit, onboard, and retain international talents, and these solutions should be brought forth. The competition brings visibility to the successful organisations and reinforces the organisations’ employer of the brand. The competition also encourages other organisations to hire international talents
by providing good ideas how to improve the internationalization. The competition is new at the national level, but it was launched in the Pirkanmaa area in 2021 by JCI United. What characteristics could make an organisation an International Employer of the Year? The ideal organisation has an inclusive working culture, uses equal ways to recruit, incorporates inclusive ways to onboard and retain employees. These characteristics can manifest in various ways. Last year Raami Arkkitehdit won the competition. The business environment of Raami Arkkitehdit didn’t dictate a need to recruit international talents, e.g. to be competent in certain markets. Raami Arkkitehdit had done so solely because they wanted to recruit the right talent regardless of the candidates’ nationality. After daring to make the first international hire that proved successful, they continued building a multicultural and diverse team of architects. Is your company or the organisation you work in the next International Employer of the Year?
Winner of the International Employer Award 2021 was Raami Arkkitehdit, led by CEO Rami Kolehmainen.
THE COMPETITION IN A NUTSHELL • The time of the competition 4.4.-29.5.2022 • Categories: small and medium-sized companies, large companies and public organisations. • Follow the competition on Linkedin: www.linkedin.com/company/international-employer-of-the-year • Website: www.internationalemployer.fi
1 9
/
J O H TA JA
Teemme kaikkemme, jotta asiakkaidemme arki olisi sujuvaa ja markkinointi vaikuttavaa. Reagoimme nopeasti muutoksiin ja olemme asiakkaan apuna 24/7. Ota yhteyttä, kun kätesi ovat täynnä töitä ja kaipaat vaikuttavia viestinnän ratkaisuja.
Arjen auttaja – muutoksen mahdollistaja grano.fi
Tulevaisuusfoorumin päättänyt Elinvoimaseminaari keräsi Isomäki Areenan D-päädyn täyteen Porin päättäjiä, viranhaltijoita sekä nuorkauppakamarilaisia.
NUORKAUPPAKAMARI KAUPUNGIN APUNA STRATEGISESSA MUUTOKSESSA Porin Nuorkauppakamarin järjestämässä Tulevaisuusfoorumissa Porin kaupungin vastavalitut luottamushenkilöt ja kaupungin johto saivat visioida yhdessä tulevaa ja peilata alueen elinkeinoelämän tarpeita pohjaksi käynnistyvälle kaupungin strategiatyölle.
P
TEKSTI: ELLA MARTTILA | KUVA: TEEMU SAARI
orin Nuorkauppakamari ja Porin kaupunki tekivät laajaa ja monipuolista yhteistyötä viime syksyn kansallisen vaalikokouksen Porigamin ympärillä. Yksi yhteistyön muoto oli tulevaisuusfoorumi – tapahtumakokonaisuus, jossa hyödynnettiin kaupungin tarpeisiin parhaat palat vaalikokousviikonlopun ohjelmasta. – Porin kaupungin strategiatyötä on tehty osallistavalla mallilla ja olemme järjestäneet talven aikana noin 35 tilaisuutta eri sidosryhmille. Työ käynnistyi Tulevaisuusfoorumissa, jonka avulla loimme pohjaa keskustelulle, kertoo Porin kaupungin strategiapäällikkö Tomi Lähteenmäki. Tulevaisuusfoorumi muodostui nuorkauppakamarilaisten kaupungin
päättäjille fasilitoimista Tulevaisuustaajuus-työpajoista ja elinvoimaseminaarista. Sitran konseptiin perustuvissa työpajoissa tulevaisuusajattelu yhdistyy muutoksentekemiseen: osallistujat viritetään pohtimaan tulevaisuutta, joka on kuvittelemisen ja tavoittelemisen arvoinen. Elinvoimaseminaarissa lavalle pääsivät Satakunnan alueen keskeisten toimialojen yritykset kiinnostavine case-esimerkkeineen. Seminaaripäivä päättyi innostavaan visionääri Perttu Pölösen luotaukseen tulevaisuuden lukujärjestyksestä. Tulevaisuustaajuus-työpajojen teemat määriteltiin yhteistyössä kaupungin ja nuorkauppakamarilaisten kesken ja ne linkitettiin Porin kaupungin ja TEMin väliseen ekosysteemisopimukseen sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. – Teemoitettujen työpajojen avulla pääsimme hedelmällisiin keskusteluihin
ja saimme luotua hyviä ja konkreettisia avauksia. Kaikki teemat tulevat näkymään Pori 2030-strategiassa, iloitsee Tomi Lähteenmäki. – Menetelmä toimi siis loistavasti!, hän täydentää vielä. Tulevaisuusfoorumi tarjosi kuntapäättäjille mahdollisuuden ravistella ajatuksiaan ja visioida tulevaisuutta rennossa ilmapiirissä. Lähteenmäen mukaan osallistujat arvostivat erityisesti vapaamuotoista, mutta fasilitoitua, puolue- ja organisaatiorajat ylittävää keskustelua. Porin Nuorkauppakamarille Tulevaisuusfoorumi tarjosi kanavan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja loi yksittäisille jäsenillemme kehittymisen ja itsensä haastamisen paikkoja.
2 1
/
J O H TA JA
VOIKO ASIAKKAIDEN ARJEN AUTTAMINEN OLLA STRATEGIAN YDIN? Työskentely maailman eri puolilla avartaa näkökulmia. Joskus on mentävä kauas nähdäkseen lähelle. Granossa yhdistyy kutkuttavalla tavalla perinteinen käsityöläisyys ja huipputeknologia. Se on Granon toimitusjohtaja Kimmo Kolarin mukaan kuin Suomi pienoiskoossa.
2 2
/
J O H TA JA
G
ranolaisten palveluasenne ja poikkeuksellinen ammattitaito ovat se peruskivi, jonka päälle koko yhtiö on rakentunut. Ilman tätä ammattitaitoa ja työstään ylpeitä ihmisiä emme voisi kurottaa korkeita tavoitteitamme kohti, Kolari toteaa. Maailma palveluistuu, yhtä nopeasti, kuin se pienenee. Tiedämme jo hyvin tarkasti, miten oman toimialan yhtiöt kehittyvät toisella puolella maailmaa. – Paluumuuttajana osaan sanoa, että Suomessa ollaan tietyiltä osin ihan samalla tasolla kuin parhaat yhtiöt maailmalla, joissain osa-alueissa olemme jopa edellä. Pitkä ura kaukana Suomesta antaa Kolarille mielenkiintoisen perspektiivin Granon strategiaan. Matka tuotantoyhtiöstä kokonaisvaltaiseksi palveluyhtiöksi on hyvässä vauhdissa. Tavoitteena on muokata koko toimialaa, sekä lunastaa paikka parhaana tuloksellisen markkinoinnin kumppanina. Painoala on ollut tunnettu siitä, että painotalot tuntevat tuotteensa hyvin. Kolari kiinnittää huomion kuitenkin siihen, että nyt on koko toimialan aika siirtyä eteenpäin. Kilpailuetua tuoteominaisuuksilla on vaikea luoda, mutta
TEKSTI: PIRKKO SOININEN | KUVA: MEERI UTTI
kilpailua on vähemmän asiakkaiden tukemisen, vastuullisen tuotannon ja kokonaisvaltaisten ratkaisujen alueilla eli näillä seikoilla saadaan kilpailuetua. Jos asiakkaan arjesta voi tehdä helpompaa ja tuloksellisempaa, niin se on kilpailuetu missä päin maailmaa tahansa. Strategian ei pidä olla monimutkainen, vaan vaikuttava. Näkökenttä 360-asteiseksi Granolaisten tavoitteet ovat korkealla. Globalisaatio nähdään toimialalla usein niin päin, että työt ja investoinnit valuvat halvempien tuotantojen maihin. Digitalisaatio tuo palvelut tarjolle maailman toiselta laidalta. Mutta entä jos meillä onkin tarjota jotain sellaista, jolla haastaisimme muuta maailmaa, jatkuvan puolustustaistelun sijaan? – Asiakkaat kaipaavat oman toimialansa syvällistä ymmärtämistä sekä ratkaisuja ja ideoita oman tekemisensä helpottamiseksi ja parantamiseksi. Juuri tähän tarpeeseen muotoilimme Grano 360 -kokonaisuuden, jonka avulla näemme laajasti ja kokonaisuuksia ymmärtäen, Kolari kertoo. Eri alojen yrityksillä on toki yhteisiä tarpeita, mutta paljon myös toimialoille ominaisia erityispiirteitä ja -toiveita. – Emme saa tuudittautua siihen, että
sama ratkaisu palvelisi kaikkia asiakkaitamme, vaan meidän pitää syvällisesti kohdata asiakas hänen toimialansa erityispiirteitä ymmärtäen. Eräällä tavalla toimimme kuin vanhan ajan apteekkari, joka kuunteli potilaan vaivan ja sekoitti lääkkeen: hippunen tuota ja hippunen tuota. Kokoamme oikean mixin tuotteita, osaamista, teknologiaa ja palveluita. Siitä syntyy 360-kokonaisuus, joka palvelee asiakkaitamme kokonaisvaltaisesti, Kolari selvittää. Entistä vaikuttavampaa markkinointia Muutos ei kuitenkaan ole mikään hokkuspokkustemppu. Prosessi tuotantoyhtiöstä palveluyhtiöksi on tapahtunut vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa Grano rakensi palveluportfolion uusiksi. – Granon kymmenet yritysostot ovat mahdollistaneet sen, että tarjoamamme on laaja, ja meillä on kattavasti erikoisosaamista. Yhä useammin asiakkaamme kuitenkin halusivat kokonaisratkaisuja yhdeltä toimittajalta. Aloimme yhdistellä palapelin palasia. 360-ajattelu tarkoittaa kokonaisvaltaisuutta. Toisessa vaiheessa toimintalogiikka muuttui tuotantotaloudesta asiakastalouteen. Granossa organisoiduttiin toimialaklustereihin ja asiakkaiden tarpeet
KUM PPA NI
alkoivat ohjata entistäkin voimakkaammin päätöksiä. Olkoonkin klisee, niin asiakaskokemuksesta rakennetaan kestävää kilpailuetua. Nyt on aloitettu muutoksen kolmas vaihe, jossa Grano vahvistaa kykyään tuottaa jatkuvia kokonaispalveluita digitaalisessa ajassa yli organisaatiorajojen. Niin, että se voi ottaa kokonaisvastuun asiakkaan sisäisestä prosessista. – Tehtävämme on poistaa kuormitus asiakkaidemme markkinoinnista ja varmistaa sen tuloksellisuus. Jos asiakas tilaa messuille kyltin, kerromme, että voimme toki toimittaa kyltin, mutta haluaisimme itse asiassa järjestää koko tapahtuman suunnittelusta toteutukseen – ja auttaa näin asiakasta kokonaisvaltaisemmin, Kolari selventää. Uusi Grano 360 -palvelukokonaisuus on suunniteltu tuottamaan mitattavia hyötyjä asiakkaille. – Pystymme tekemään merkityksellisiä ja vaikuttavia juttuja asiakkaidemme kanssa. Granolainen palveluasenne kestää vertailun missä vaan. Siksi leikittelen mielelläni ääneen ajatuksella koko toimialan muuttamisesta, Kolari hymyilee. (KIRJOITUS ON JULKAISTU GRANO MAGAZINE ASIAKASLEHDESSÄ 2021.)
– Tehtävämme on poistaa kuormitus asiakkaidemme markkinoinnista ja varmistaa sen tuloksellisuus, Kimmo Kolari toteaa.
SENAATIN SIV UT
NEW TIMES DEMAND NEW LEADERS What changed in the 21st century? The quick answer is: everything! What changed in terms of leadership? The quick answer is: practically nothing!
T
oday’s leaders were born and educated in the 20th century, influenced by the leaders of the last century, and they have a very limited mastery and understanding of the technology that surrounds us. Never in the history of humanity have we been so interconnected, which forever alters the ways in which we relate, learn, communicate,
position ourselves in the market, and even how we work. It isn’t only people who are more interconnected, but also countries, markets, and organizations. Thus, leaders must have a global culture. Even before assuming positions of leadership, they should look for exposure to different cultures and realities in their learning process, JCI is the best training field you can have. Diversity is, for a leader, a type of mental gymnasium; the continuous adaptation to different realities reduces the resistance to change, and consequently, increases the possibilities of survival. I don’t know of any great leaders who lack a great ability to communicate. It is this ability that mobilizes and inspires followers. Throughout the history of humanity, it was always this way, but something changed in the 21st century. For the first time, we all can create and communicate with an audience, without the need for authorization from intermediaries. The leader in the 21st century also must grow in the digital arena, developing commun icat ion skills, understanding how to spread a message on the digital ecosystem. I don’t mean to say by this that all communication will be digital; quite the contrary, the leader must know how to make use of all the communication tools and techniques specific to the physical and online space. But one principle must always be applied regardless of the method used: a good communicator is one who manages to explain
a complex situation to an audience in an accessible way. The quality of a leadership depends heavily on the people that surround the leader and on that leader’s capacity to recruit the best and determine their unique talent. Leading is serving, and that’s why you should provide opportunities to each member of your team for the development of their talents. Leaders of excellence care about the continuity of the organizations they lead, and that’s why finding and preparing a substitute is one of their priorities, so that the substitute is ready to assume their role when such is necessary. We not only need to learn continuously to slow down aging, but leaders should also be humble and willing enough to learn with all people, regardless of social or professional status. In JCI, we are in the business of creating leaders that have a social conscience and have a clear understanding that you can’t learn to be a leader by reading leadership books, you need to learn by being every day a better leader. FILIPE CARRERA #68039 ASE DEPUTY PRESIDENT 2021/22
Senaatin yhteystiedot: suomensenaatti.fi
JCI LUKUPIIRI
Tuhdin lukupaketin on koonnut Ikaalisten kirjakaupan omistaja, senaattori Satu Holma. Kolmen tietokirjan jälkeen keveyttä tarjoaa annos romantiikkaa.
Radikaali uudistuminen – Miten johtaa murroksessa
Kohti arvoistasi – Suuntaa mielekkäisiin muutoksiin
Malmelin, Nando
Pietikäinen, Arto
Kirjassa keskitytään yritysten uudistumisen esteiden purkamiseen ja radikaalin uudistumisen johtamisen mahdollisuuksiin. Nopeasti muuttuvassa ja epävarmassa maailmassa kyky uudistua määrittää yritysten tulevaisuutta. Erityisesti kirjassa pohditaan, minkälaista uutta ihmislähtöistä ajattelua, osaamista ja johtamista tarvitaan. Kirja on tarkoitettu yrityksille, jotka pyrkivät kehittämään tuloksellista mutta samanaikaisesti radikaalisti innovoivaa tulevaisuuskestävää liiketoimintaa. Kirja perustuu ajankohtaiseen tutkimukseen, jonka havainnot syventävät ymmärrystä ihmisten johtamisesta pandemian jälkeisinä muutosaikoina. Teoksesta on hyötyä kaikille, jotka haluavat uudistaa organisaatioita, kehittää uusia tuotteita ja palveluja, rakentaa tulevaisuuskestäviä yrityksiä, luoda uusia toimintatapoja ja kyseenalaistaa ajatteluaan.
Kohti arvoistasi on kirja niille, jotka kaipaavat elämäänsä uutta suuntaa sekä lisää mielekästä sisältöä ja merkitystä. Se on suunnattu myös niille, jotka haluavat toteuttaa muutoksia elämässään, ja niille, jotka ovat epäonnistuneet aiemmissa muutospyrkimyksissään. Kirja sopii erilaisten muutosten toteuttamisen tueksi esimerkiksi painon, kipuongelmien, masennuksen, ahdistuksen, sosiaalisen jännittämisen, tupakoinnin tai uuvuttavan suorittamisen kanssa kamppaileville. Lisäksi se sopii myös terveydenhuollon ammattilaisille käsikirjaksi vastaanottotyöhön. Kirja esittelee uusimpia mindfulness-pohjaisia käyttäytymisterapian sovellutuksia muutosten toteuttamiseen. Teos koostuu taustatiedosta ja helppotajuisesta teoriasta, joka perustelee kaikki kirjassa käytettävät yksittäiset harjoitukset, joita on kaikkiaan noin 30.
Kahdeksan kuplan Suomi – Yhteiskunnan muutosten syvät tarinat
Muutoksen aika
Kantola, Anu
Roberts, Nora
Suomalaiset ovat astuneet 2000-luvulla uuteen, entistä kovempaan maailmaan. Markkinoiden avautuminen ja uudet teknologiat luovat uusia mahdollisuuksia mutta lisäävät myös painetta: vaatimukset ovat kasvaneet, ja muutos murentaa vanhoja elämäntapoja ja identiteettejä. Kahdeksan kuplan Suomi kuvaa talouden murrosten silmässä elävien ihmisten kokemuksia itsestään ja yhteiskunnasta: sitä, mitä he odottavat itseltään ja toisiltaan. Se kertoo myös tahdosta ja tunteista, jotka sitovat ihmisiä yhteen. Millaista tarinaa suomalaiset kertovat itsestään, ja millaisia tunteita tarinaan liittyy? Kuulemmeko ja ymmärrämmekö toistemme tarinoita?
JC I LUKUPI IR I
INSPIRAATIOTA MUUTOKSEEN
Lumoavan trilogian toinen osa romantiikan kiistattomalta kuningattarelta! Breen Kelly löysi kauan kadoksissa olleen perheensä Irla nissa lomaillessaan - rinnakkaisesta maailmasta. Talamhin rauha on kuitenkin uhattuna, ja Breen palaa synnyinkotiinsa valmiina puolustamaan perhettään ja uusia ystäviään. Breenillä on toinenkin syy palata, syy jota hän ei haluaisi paljastaa kenellekään: komea mutta vähäpuheinen soturi Keegan. Breen aikoo suojella paitsi rakkaimpiaan myös omaa sydäntään, mutta kohtalo näyttää päättäneen toisin...
2 5
/
J O H TA JA
CHANGING LEADERSHIP AT SCALE
– the National Leadership Barometer is here TEXT: MARI MÄNNISTÖ
JCI Finland conducts the first ever national Finnish Leadership Barometer in cooperation with the Finnish Institute of Occupational Health and TYÖ2030 program. It aims to collect and provide data and insights from young adults, for developing leadership in Finnish organisations to ensure our people’s and the whole nation’s well-being and prosperity in the future.
2 6
/
J O H TA JA
T
he barometer is important to JCI Finland because it will scale our impact in developing young enterprising leaders for a changing world to new heights. We are developing leaders ourselves every day in our members, but through this barometer and our partners, our insights will spread to really change the society and work life for the better. – Already over 50% of the workforce in Finland are millennials. Our members, though, are 100% millennials or younger. Why wouldn’t we speak up how we feel we should be led and lead our organizations in the future? Better leadership produces more well-being for the people and more prosperity for the companies. The cost of bad leadership, on the other hand, can be at worst gruesome, both humanely and economically, sums up Mari Männistö. She is the National President of JCI Finland, and can be considered as the “mother” of the Leadership Barometer idea.
Here are some examples of questions asked in the barometer:
→ → → → → → → → → →
Are you happy about how the world “management/leadership” is understood in Finland? Do you agree: every person regardless of their work title, can be an enterprising young leader? What word comes first to your mind about “leader”? What would you like to change in Finnish leadership in the next 10 years? Have you changes jobs during the last 5 years because of bad leadership? What would motivate you to leadership? Do you agree: Finnish companies should be led more openly when it comes to economical information about the company? Do you believe that if you told your possible future employer about upcoming addition to your family, it would affect their decision to hire you? What makes you commit to your work? What aspect of responsibility in leadership is most important: economic responsibility, social responsibility, ecological responsibility or technological responsibility?
The first results of the barometer are released in the Annual JCI Finland Spring Convention in Tampere 22.-24.4.2022. The full report is published in TYÖ2030 program’s Työelämäfoorumi on 31.8.2022. The barometer will be conducted yearly.
TEKSTI: LAURA PULLINEN | KUVA: SAMI SIUROLA
ETÄNÄ, TOIMISTOLLA VAI HYBRIDINÄ? Asiantuntijan viisi vinkkiä uudesta murroksesta selviämiseen
Pandemian alussa yhteisöt joutuivat yhdessä yössä siirtymään konttoreilta kotitoimistoihin. Nyt aikaa siirtymiseen paljon puhuttuun uuteen normaaliin on hieman enemmän. Etäjohtamisen asiantuntija Sanna-Riikka Valtonen antaa viisi vinkkiä onnistuneeseen muutosvaiheeseen. 1. OSALLISTA – Minkälaiset uudet etätyökäytännöt otetaan käyttöön on se kysymys, mihin vastauksia odotetaan. Anna tiimisi vastata itse. Työtyytyväisyys ja sujuva arki mahdollistetaan jatkossakin osallistamalla henkilöstöä tämän kokonaisuuden miettimisessä. Ihmiset, työtehtävät ja tiimit ovat erilaisia ja niin ovat heidän tarpeensakin. Täydellistä kaikille sopivaa mallia ei ole. Balanssi löytyy laittamalla ihmiset itse pohtimaan, mikä on paras kokonaisuus tiimin ja tuloksellisuuden kannalta. 2. UUSI HYBRIDI – Pakotettu etäaika opetti organisaatiot ymmärtämään, että asioita voi tehdä etänä – myös sellaisia tehtäviä, joista ajateltiin, ettei se olisi ikinä mahdollista! Nyt ollaan viisaampia. Tiedossa on ne tehtävät, mitkä oikeasti ovat sellaisia, jotka täytyy tehdä paikan päällä. Tässä suhteessa ei ole vanhaa mihin palata. Pitää kuulla, mitä ihmiset haluavat, mutta myös pohtia, mikä on tuloksenteon kannalta järke-
vää. Voi olla tuloksellista sallia hyvinkin joustava etätyö. Myös asiakkaiden toiveet kannattaa huomioida. Etäaika on muuttanut myös heidän odotuksiaan. 3. VIESTI JA VUOROVAIKUTA – Vuorovaikutus virtuaalisissa ympäristöissä on tullut jäädäkseen. Sisäinen viestintä ja dokumenttien hallinta on siirtynyt etäalustoille. Viestinnän ja vuorovaikutuksen tulee toimia myös hybridityössä. Jos joku on etänä, niin häntä ei voi jättää toimistolla tapahtuneen viestinnän ulkopuolelle. Etäaika madalsi kynnystä palaverikutsujen lähettämiseen. Kannattaa pohtia jokaisen palaverin, sekä etä- että lähikokouksen kohdalla, onko tämä palaveri tarpeen ja mille jakelulle kutsu oikeasti tulee lähettää. 4. MERKITYKSELLISET KOHTAAMISET – Johtajana tärkeää on selkeyttää ne tilanteet, missä oikeasti haluaa ihmiset saman pöydän ääreen. Mitä asioita silloin käsitellään? Mikä on fyysisen läsnäolon tuoma lisäarvo? Myös vapaamuotoisen keskuste-
lun mahdollistamisella on painoarvonsa. Väitetään, ettei ideointi onnistu etänä. Tämän on itse asiassa todettu olevan päinvastoin! Kun etänä huolehditaan fasilitoinnista ja hyödynnetään etäalustojen mahdollisuuksia, ovat ideat itse asiassa monipuolisempia. Etänä kukaan ei pääse niin helposti jyräämään ja tyrmäämään muiden ajatuksia. Tilanne on tasavertaisempi erilaisille persoonille. 5. VASTUULLINEN ETÄTYÖ – Jos ajatellaan yrityksen vastuullisuutta, on etä- ja lähityön tasapaino yksi aspekti. Tuetaanko ympäristövastuun toteutumista ja resurssien säästämistä sillä, että sallitaan laajemmin etätyöt ja vähennetään matkustamista? Etätyö on myös tutkitusti parantanut työhyvinvointia mahdollistaen mm. työn ja muun elämän yhteensovittamisen paremmin. Etätyö mahdollistaa myös osaajien rekrytoimisen laajemmalta alueelta, jopa kansainvälisesti. On syytä pohtia, mikä on taloudellisesti ja vastuullisesti järkevää.
2 7
/
J O H TA JA
Projekti hyödytti omaa urakehitystäni sekä paikkakunnan elinvoimaisuutta Anna-Mari Alkio Auranmaan Nuorkauppakamari
Suomen Nuorkauppakamarit tarjoaa yrityksille mahdollisuuden vastuullisen muutoksen luomiseen yhteiskunnassa Kiinnostuitko yhteistyömahdollisuuksista?
SINI HAVUKAINEN Toiminnanjohtaja 040 960 6650 sini.havukainen@jci.fi
ANTTI FILPUS Kehitysjohtaja, johtajuus ja kumppanuudet 050 336 4251 antti.filpus@jci.fi