JOHTAJA 1/2021 - Lehti rohkeille nuorille johtajille

1/2021 V

A

I

K

U

T

T

A

V

A

LE H T I RO H K E I LLE JA VASTUULLI SI LLE HUOM I SEN J OHTAJ I LLE

SUO ME N N UOR KAU PPA KAMA RI T RY

19 Verkostot tekivät urahaaveista totta

LE AD E RS FOR A CHA NG I NG WORL D

13 Becoming a CEO

8 Vaikuttava johtaja uskoo itseensä

JCI - D EV E LOPING

A

I

K

U

T

T

A

V

A

V

/ 2

LE HT I ROHK E I LLE NUOR ILLE JO HTAJI LLE , JOT KA HA LUAVAT LU ODA VASTUU LLISTA MU U TOSTA YR ITYKSIIN JA YHTE IS KU NTAA N

Huomisen johtaja on askeleen edellä

TÄSSÄ NUMEROSSA

4

VAIKUTTAVUUTTA ETSIMÄSSÄ

5

5 TAPAA MOTIVOIDA MUITA EPÄVARMASSA TYÖELÄMÄSSÄ

6

GROWTH AND DEVELOPMENT IN EUROPEAN DEVELOPMENT COUNCIL

7

VAIKUTTAVA JOHTAJA USKOO ITSEENSÄ

8

Haastattelussa insinöörineuvos Clas Palmberg & filosofian tohtori Tuomo Nissinen

20

TUOTTAVA IDEA -KILPAILU TARVITSEE LISÄÄ NÄKYVYYTTÄ

12

BECOMING A CEO

13

Helena Rebane’s leader path

JCI FINLAND FAN CLUB

14

KAISAN JA ASSIN PIKAOPAS ETÄKOULUTUKSEEN OSALLISTUVILLE

15

TUKEA JÄRJESTÖJEN KEHITYSTYÖHÖN JA JOHTAMISEEN 16 Sivis kumppaniartikkeli

TOWARDS POSITIVE IMPACT ON SOCIETY 18 Column Christian Kutschke

VERKOSTOT TEKIVÄT URAHAAVEISTA TOTTA

8

19

Haastattelussa jäsen Anu Antikainen

Nuorkauppakamari on verkosto rohkeita huomisen johtajia, jotka luovat vastuullista muutosta yrityksiin ja yhteiskuntaan. Kaikkien jäsentemme käyntikortissa ei kuitenkaan vielä lue "johtaja", joillakuilla ei välttämättä tule koskaan lukemaankaan. Nuorkauppakamarissa johtajuus ei ole titteli, vaan asenne ottaa vastuuta ja luoda proaktiivisesti muutosta siellä, missä huomaamme epäkohtia. Johdamme rohkeasti tulevaisuutta positiivisempaan ja vastuullisempaan suutaan.

JULKAISIJA Suomen Nuorkauppakamarit ry, www.jci.fi PÄÄTOIMITTAJA Jenni Välkky TOIMITUS Hanna Ikonen, Hanna Manninen, Hanna Muukka, Aino-Liisa Sandholm, Jeni Suhonen, Sofia Saarinen, Miia-Tatjaana Salakka, Jaana Kuusisto, Hannele Ranta, Anu Antikainen, Kaisa Marin, Assi Heino, Helena Rebane, Christian Kutschke, Mari Männistö, Hanna Nieminen OIKOLUKU Saija Honkanen TAITTO Jenni Välkky PAINO Grano ILMOITUSMYYNTI Anni Rasinen KANNEN KUVA Anu Antikainen

J O H TAJA /

J O H TA JA

PÄÄKIRJOITUS

2

/

J O H TA JA

PÄÄTOIMITTAJALTA

PRINTTILEHTI, DIGILEHTI, NÄKÖISLEHTI

25

NUORKAUPPAKAMARIN JA KUNNAN YHTEISTYÖLLÄ LUODAAN ELINVOIMAA

23

TIEKARTTA OPPAANA KIERTOTALOUTEEN 24 Haastateltavana Circular Turku -tiekarttatyön projektipäällikkö Liisa Lahti Turun kaupungilta

26

MINDFULNESS KESYTTI IKILIIKKUJAN

27

Kokeilucornerin vieraana Ilkka Koski

Terveisiä alueilta ja senaatin sivut

TUTUSTU UUTEEN DIGILEHTEEN Digilehti löytyy osoitteesta johtaja.nuorkauppakamarit.fi.

Pääset lukemaan digilehteä myös skannaamalla viereisen QR--koodin.

Mikä digilehti sitten on?

Digilehdestä luet tästä lehdestä löytyvät jutut ja myös paljon muuta, mm. ne jutut mitkä eivät tähän lehteen mahtuneet. Digitaalisuus mahdollistaa juttujen selaamisen kategorioittain ja käyttämällä hakusanoja. Voit esimerkiksi listata näkyville kaikki julkaisemamme jäsentarinat tai vaikkapa kumppaniartikkelit. Ja tietenkin pääset lukemaan juttuja mistä ja milloin vain. Digilehdestä löydät myös näköislehden, joka on painetun lehden kopio digitaalisessa muodossa.

Lähde rohkeasti tutustumaan sisältöön!

JENNI VÄLKKY PÄÄTOIMITTAJA

Mitä pidit vuoden ensimmäisestä JOHTAJA-lehdestä?

Seuraavan lehden teema tulee olemaan vastuullinen johtaja. Haluaisitko tarjota juttuvinkkiä lehteen? Vinkkaa juttua, haastateltavaa tai anna palautetta tiimille. Meidät tavoittaa sähköpostitse osoitteesta etunimi.sukunimi@jci. fi tai aineisto@jci.fi.

3

/

J O H TA JA

JÄSENSIVUT 28

VAIKUTTAVA JOHTAJA IRTAUTUU 1800-LUVUN ASENNEPERINNÖSTÄ

Nimenvaihdos ei ole ainut uudistus, jota viestintätiimi on suunnitellut jäsenlehteä varten. Tämän vuoden ensimmäisen numeron kanssa otamme jälleen harppauksen eteenpäin. Samaan aikaan kun lehti jaetaan jäsenistölle perinteisesti printattuna, julkaistaan myös uusi digilehti. Viimeisen vuoden aikana on tehty paljon työtä sen eteen, että juuri tänään sinulla on mahdollisuus lukea historian ensimmäistä Suomen Nuorkauppakamareiden Digilehteä.

20

3LED Johtajuuskoulun sisältö vuonna 2021

JOHTAJUUSPOLKUA UUDISTAMASSA

Maailma muuttuu ympärillämme kovaa vauhtia. Myös jäsenlehtemme on kokenut muutoksia. Vuoden 2020 viimeinen numero ehti jo ilmestyä uudella nimellä JOHTAJA. Jäsenlehtemme tehtävä on vielä eteenpäin meidän näkemystä johtajista ja johtajuudesta, siksi lehden kannessa nähdään aina myös jokin johtajuutta kuvaava sana. Tämän lehden teemana on Vaikuttava Johtaja.

PÄÄ KIRJ O I TU S / AR I SAAVALA IN EN

HUOMISEN JOHTAJA ON ASKELEEN EDELLÄ

M

uutokset ympärillämme tuovat nyt uusia virtauksia joka suunnasta työelämään. Aiemmin arvostamamme työskentelytavat ja johtamistyylit kokevat nyt murroksen. Nuorkauppakamarimaailman hyvä puoli tässä kaikessa on ollut se, että tätähän me olemme tehneet aina. Joka vuosi tuo ”nyt laitetaan kaikki uusiksi” -kortin jossain kohtaa ja tekijät vaihtuvat. Mikään virka tai tila ei ole pysyvää nuorkauppakamarimaailmassa, vaan ainut varmuus on jatkuva muutos.

Vaikuttava johtaja määriteltiin joskus tietyllä tapaa; karismaattinen ja jyrähtelevä tyyli olivat varmasti jossain kohtaa vaikuttavuuden mittareita. Nyt samat opit eivät varmasti toimi, vaan päivitys uudelle vuosikymmenelle on vaatinut mukautumista heiltä, ketkä haluavat olla vaikuttavia myös nykyisin. Pitää tuntea johdettavansa, jotta pystyy motivoimaan heitä ja tarjoamaan haasteita, jotka vievät eteenpäin. Kun johdettavat ajattelevat uudella tapaa, on johtajien pysyttävä myös muutoksessa mukana.

Uudet arvot, jotka nyt muokkaavat maailmaa, tulevat tuomaan vielä oman mausteensa tulevaisuuden muutokseen. Kestävä kehitys ja merkityksellisyys ovat jo nyt niitä asioita, joita nuoret arvostavat arjessaan ja ovat valmiita työskentelemään näiden eteen. Se, kuinka vaikuttavasti johtaja osaa näitä tuoda esiin jokaisen päivittäisessä tekemisessä, motivoi ihmiset ympärillä ja saa kaikki työskentelemään kohti yhteisiä tavoitteita.

Tämän päivän vaikuttavan johtajan tulisikin olla askeleen edellä jo nyt, eli aidosti huomisen johtaja. Tulevaisuutta on toki mahdoton ennustaa, että mikä virtaus nousee ylitse muiden ja veikata yhden kortin varassa. Se, mitä tässä päivässä voi tehdä, on kulkea mieli valppaana ja seurata mitä tapahtuu. Tuskin yhden kortin varaan enää lukitaan omia ajatuksia, vaan uutta seurattavaa ja omaksuttavaa riittää.

Vaikuttavuus vaatii juuri niitä taitoja, joita pääsemme harjoittamaan jo nyt etämaailmassa; jatkuvaa uuden oppimista sekä ryhmätyötaitoja. Olemme etuoikeutetussa asemassa, koska meillä on etupenkin paikat muutoksen kyydissä. Meidän täytyy nyt vain pitää vauhti maltillisena, jotta pystymme katsomaan myös ympärillemme, mihin uuteen maailmaan kuljemme. Nyt jos koska tässä kyydissä kannattaa olla. 

4

/

J O H TA JA

ARI SAAVALAINEN KANSALLINEN PUHEENJOHTAJA SUOMEN NUORKAUPPAKAMARIT RY

V IE STINTÄ JOHTAJA N TE RV E IS E T / LE HT I ROHKE I LLE NU ORI LLE JOHTAJI LLE , JOT KA HA LUAVAT LUO DA VASTU U LLISTA MU U TOSTA YRITYKSIIN JA YHTE IS KUNTAA N.

VAIKUTTAVUUTTA ETSIMÄSSÄ

7

0 000 lahjaa lapsille, liikenneturvallisuutta, värityskirjoja, Itämeren suojelua, messuja, vuoden positiivisimpia ihmisiä, ja paikallismarkkinoita: Vuosikymmenten aikana Nuorkauppakamariprojekteja on ollut lukematon määrä. Jokaisella projektilla on ollut tavoite ja usein se on saavutettu. Mutta kuinka vaikuttavia projektimme ovat olleet?

Sitra kuvaa vaikuttavuutta vaikutusketjun avulla. Tekemällä jotain syntyy teko, jolla on joku lopputulema. Lopputulema puolestaan luo vaikuttavuutta. Kyse on siis siitä, saavutetaanko toiminnalla haluttu lopputulema ja vaikutus. Tämän määritelmän mukaisesti Nuorkauppakamariprojektit ovat erittäin vaikuttavia. Olemme jättäneet upeita jälkiä suomalaiseen yhteiskuntaan ja paikkakunnille joilla toimimme. Myös yksilötasolla projektit ovat vaikuttaneet, ei pelkästään projektin kohteisiin, vaan myös projektien toteuttajiin.

ANNI RASINEN KANSALLINEN VIESTINTÄJOHTAJA 2021

Nuorkauppakamaritoimintaan kuuluu uusien ideoitten keksiminen ja toteuttaminen, rohkeus ja edelläkävijyys. Millainen projekti olisikaan Joulupuu 2.0 tai paikallismarkkinat 2.0? Sinä voit keksiä sen!

▶ Liittynyt Keskupuiston Nuorkauppakamariin v. 2009 ▶ PRES Keskuspuisto 2015 ▶ Kansallinen Viestintäpäällikkö 2020 ▶ Työskentelee Fiskarssilla Senior Manager Analytics roolissa ▶ Perheeseen kuuluu mies ja kolme lasta

Suomen Nuorkauppakamareiden uudessa strategiassa sanotaan: “Nuorkauppakamaritoiminnan tarkoituksena on mahdollistaa pysyvää positiivista ongelmanratkaisua, ei pelkästään väliaikaisen oireen hoitoa.” Tämä on kunnianhimoinen tavoite, suorastaan vaikuttavuus 2.0. Pelkkä projektin alussa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ei riitä, vaan tarkoitus on tuottaa pysyviä muutoksia. Tämä asettaa aivan uudenlaisia vaatimuksia projektien tavoitteiden määrittelyyn ja juurisyiden tunnistamiseen.

/

/

5

J O H TA JA

5

J O H TA JA

5 TAPAA MOTIVOIDA MUITA EPÄVARMASSA TYÖELÄMÄSSÄ

1

AUTA

KAIKKIA

MÄRTÄMÄÄN,

TIIMILÄISIÄSI MIKÄ

JUURI

YMHEITÄ

MOTIVOI JA MISTÄ HE SAAVAT ENERGIAA JOKA PÄIVÄ.

Reiss Motivaatioprofiili sisältää 16 elämän perustarvetta, ja niissä korostuu yksilöllinen intensiteetti. Nämä perusmotiivit täytyy tyydyttää, jotta tuntisimme elämämme mielekkääksi. Ne muodostuvat sekä geeniperimämme että lapsuuden ja nuoruuden kokemuksista, ja pysyvät tähän asti tehtyjen tutkimusten mukaan suhteellisen samoina läpi koko elämän. Siksi ne tarjoavat meille pitkäjänteistä orientaatioapua yksilöllisiin tarpeisiin ja motivaatioon.

3

LISÄÄ VAKAUDEN, PYSYVYYDEN JA TURVALLISUUDEN TUNNETTA

6

/

J O H TA JA

Mieti, mitä pysyvyyteen liittyviä asioita voisit painottaa ja hyödyntää omassa johtamisessasi? Esimerkiksi tiimikokoukset, jotka pidetään joka viikko samaan aikaan samantyyppisellä agendalla motivoivat erityisen paljon niitä, joilla on vahva järjestyksen tarve. Hienoa on myös, jos ihmiset voisivat pidemmän aikaa tehdä töitä samoissa kokoonpanoissa.

4

KYSY, KOHTAA, KUUNTELE JA JÄRJESTÄ ”HUOLIHETKIÄ”

Onko jokaisella tiimin jäsenellä joku luotettava henkilö, johon voi matalalla kynnyksellä olla yhteydessä ongelmatilanteissa sekä apua pyytääkseen? Ehkä se olet sinä, mutta se voi olla myös työkaveri tai organisaatiosi tarjoama ammattiauttaja. Järjestä myös ”huolihetkiä”. Ne ovat kokouksia, jotka on erikseen pyhitetty huolille, murheille ja ongelmille. Kun huolille on varattu erikseen oma aikansa ja paikkansa, ei niitä tarvitse jatkuvasti murehtia jokapäiväisessä työssä.

2

ANNA POSITIIVISTA PALAUTETTA – PALJON JA USEIN!

Osalla ihmisistä on vahva hyväksynnän tarve. He saavat erityisen paljon energiaa ja motivaatiota siitä, kun heitä kehutaan ja kiitetään – eli kun he saavat positiivista palautetta. Usein vahva hyväksynnän tarve ei näy ihmisestä päällepäin, vaikkakin siihen liittyy usein perfektionismia ja erinomainen työn laatu. Jos emme tiedä, kuinka vahva ihmisen hyväksynnän tarve on, olisi parempi olettaa sen olevan vahva sekä antaa hänelle ja koko tiimille usein ja paljon positiivista palautetta ja kiitosta

5

HUOLEHDI ITSESTÄSI JA VÄHENNÄ ”VAHINGOSSA HUONOA JOHTAMISTA”

Vaikka organisaatiosi olisi kuinka itseohjautuva ja olisit delegoinut valtaa ”alaspäin”, tiimiläiset seuraavat yhä, miten sinä itse toimit. Johtajien toiminta voi olla erityisen tärkeää niille työntekijöille, joilla on vahva statuksen tarve, vahva hyväksynnän tarve tai vahva kunnian tarve. Johdettavat eivät kaipaa esimerkkiä parhaana olemisesta, vaan kaikkensa antamisesta, parhaimpanaan olemisesta.

Lähde: Mayor, P. (2020) 5 tapaa motivoida muita epävarmassa etätyöelämässä.

TAMK-blogi,18.11.2020.

E DC / HE ID I JÄ NT TI

In the international level you got a better picture of how the whole JCI organization works.

“

The European Development Council, also known as the EDC is an elected body within JCI Europe, supporting growth and development of National and Local Organizations. EDC promotes JCI in those European countries that are still without national organizations and helps existing national and local organizations to get tools to develop and increase their member growth.

Heidi Jäntti was one of the three Finnish Jaycees who were elected to international JCI positions during the National Presidents’ meeting in JCI World Congress 2019.

She is a member of JCI Helsinki and has a long career in JCI. She has held various positions over the years on local, regional and national levels. To most of us she is well known as a JCI trainer with a long list of JCI training qualifications. Now we get to hear a bit about how the year as a councilor of EDC went.

Heidi’s official position for 2020 was one of the two EDC councilors for Intensive Support. The tasks included providing intensive support and guidance to struggling national and local organizations and being responsible for mentoring program and maintaining other peer support programs to mentor, help and provide tools for the growth and development of national and local organizations.

The biggest responsibilities for the year 2020 for Heidi’s intensive support portfolio were the development of the EDC mentoring program and Growth and Development Academy, of which the latter was organized remotely for the first time.

Heidi had a central role in the academy. It was based on her idea, she coordinated it and she was the head trainer of the academy. Moreover, the academy also had one module focused on strategy work where Heidi could leverage her strong strategic skills in sparring national and local organizations.

“The year was a wonderful learning opportunity because I have never built an organizational mentoring program before. It is usually professional men-

What is European Development Council?

GROWTH AND DEVELOPMENT IN EUROPEAN DEVELOPMENT COUNCIL – HEIDI JÄNTTI

toring for individual development purposes, but in 2020 we turned this the other way around - a mentoring program for organizations to grow and develop. “ Name few good practices and learnings of the EDC year?

“EDC gave insight on how different national organizations operate. You were able to see different operational models that lead to good outcomes being achieved in different ways.“ “It was different working as a part of an international team. It was rich in its internationality, with team members coming all over Europe.”

If you are interested in pursuing councilor position in EDC: The application period for EDC is open each year around September. The most important thing is to be sufficiently qualified to apply. You are required to have held a position at the national level. The process itself is application based, where you need a signature from your NP. Thus, do start by being in contact with NP concerning your wishes to apply. 

7

/

J O H TA JA

VAIKUTTAVA JOHTAJA USKOO ITSEENSÄ

8

/

J O H TA JA

TEKSTI: JENI SUHONEN

|

KUVAT: HAASTATELTAVIEN OMAT

Insinöörineuvos Clas Palmberg on tehnyt 45 vuoden uran Woikoskella (www.woikoski.fi), josta 40 vuotta perheyrityksen toimitusjohtajan roolissa.

Kaasualan yrityksen värikkäässä historiassa on päästy eteenpäin vain uutta kehittämällä.

Viimeisimpänä valloituksena toimintatavat ja kulttuurin muuttanut digiloikka.

MINKÄLAISIA EROJA TAI SAMANKALTAISUUKSIA ON KOKENEEN JA TUOREEN JOHTAJAN TOIMINTATAVOISSA? MINKÄLAINEN ON TULEVAISUUDEN VAIKUTTAVA JOHTAJA? Näitä kysymyksiä avaavat Woikoski Oy:n pitkäaikainen toimitusjohtaja Clas Palmberg sekä startup-yritys 3AWaterin toimitusjohtaja Tuomo Nissinen.

Johtajaksi voi joko hakeutua tai päätyä Clas Palmbergille ura perheyrityksessä oli hänelle unelma jo pikkupoikana. Kun hän olisi ollut valmis aloittamaan Woikoskella, eivät muut siellä kuitenkaan olleet samaa mieltä. Tällöin hän hakeutui muualle töihin, mikä oli hänen mukaansa onni.

Myöhemmin tie vei kuitenkin perheyritykseen, jota johti silloin hänen isänsä. Siihen vaadittiin silti ovelaa ”jippoa”, jolla hän tarkoitushakuisesti suututti isänsä, mutta varmisti paikkansa Woikoskella.

Tuomo Nissinen kuvailee ennemmin päätyneensä, kuin hakeutuneensa 3AWater Oy:n vetäjäksi. Yrityksen soveltama teknologia oli tuttua yliopistolla sitä tutkineelle Nissiselle.

Kun muita halukkaita toimitusjohtajaksi ei ollut, otti hän vetovastuun yrityksestä. Oppeja johtamiseen hän on saanut muutamalta mentorilta, sekä seuraamalla muiden johtamista esimerkiksi akateemisessa maailmassa. Tekniseltä pohjalta ponnistaneelle Nissiselle johtamistehtävä on synnyttänyt halun kehittyä johtajana pidemmälle.

Luota näkemykseesi Mikään tietty johtamisoppi tai esikuva ei ole ohjannut kumpaakaan, vaan ennemmin on luotettu omaan kokemukseen ja havainnointiin.

Tuomo Nissinen: ”Hyvät ja huonot esimerkit ja käytännöt ovat vaikuttaneet paljon johtamiseeni ja lisäksi tiedostan jatkuvasti toimintaani alaisten parissa. Koen armeijan aliupseerikoulun syväjohtamiskurssista ja kokemuksista olleen apua jonkin verran.”

Clas Palmberg jatkaa esikuviin liittyen: ”Joskus minulla on ollut esikuvia, mutta varsin nopeasti olen huomannut, ettei toisten matkimisesta hyvä seuraa. Olen kylläkin ihaillut joitain karismaattisia johtajia, mutta samalla todennut ”tämä ei ole minun juttuni”.

Onnistuminen vaatii sitoutumista Tuomo Nissinen nimeää suurimmaksi onnistumisekseen johtajana hyvän ja tehokkaan tiimin rakentamisen 3AWaterille.

Tiimin vahvuutena on vahva sitoutuminen yritykseen sekä kiireenkin keskellä horjumaton positiivisuus.

Clas Palmberg nostaa suurimmaksi onnistumiseksi, ”että yleensä olemme olemassa.” Hän muistuttaa, ettei yrityksen omistaja-

9

/

J O H TA JA

na oleva johtaja voi ylipääsemättömän tilanteen edessä vain lähteä etsimään uutta työpaikkaa, vaan on taisteltava. Se ei ole helppo tie, mutta katastrofit voi kääntää menestykseksi. Kuten Woikoskella on tehty.

Johtaja kantaa vastuun Katastrofien yhteydessä punnitaan kyky kantaa vastuuta. Sitä kuvaa Clas Palmbergin esimerkki: ”Urani aivan alussa jouduin tilanteeseen, jolloin eräänä aamuna ei enää ollut asiakkaita, ja jos asiakkaita olisi ollut, ei olisi ollut myytävää. Ainoa ”lohtu” oli, että kaikki kulut, myös niin sanotut muuttuvat kulut, jäivät. Siitä kehkeytyi pelastuksemme ja menestyksemme, sillä kaikki meni uusiksi. Mutta maailma oli silloin erilainen, kaikki tapahtui ”slow motionissa”, eikä tapahtumasta voi vetää yhtäläisyyksiä nykypäivään, jossa kaikki tapahtuu reaaliajassa.”

Myös Tuomo Nissinen painottaa johtajan vastuuta. Startup-yrityksessä päätöksiä täytyy tehdä jatkuvasti: ”Kuitenkin se vastuu on otettava ja päätökset tehtävä, koska ei niitä kukaan muukaan hoida. Päätöksen siirtäminen tai passiivisuus on myös päätös.” On myös mietittävä tarkemmin, miten ajatuksensa ilmaisee työpaikalla. Omaa turhautumista on hillittävä ja sen sijaan keskityttävä viemään asioita eteenpäin.

Helposti lähestyttävä Kumpikin kokee olevansa helposti lähestyttävä johtajana.

Tuomo Nissinen: ”Johtajana olen tyypillinen pienen, innovatiivisen ja matalahierarkkisen yrityksen johtaja. Helposti lähestyttävä ja kuin työntekijä muiden joukossa, jolla on kuitenkin päätöksiin viimeinen sana ja vastuu kokonaisuudesta.”

Clas Palmberg: ”Uskon, että minua pidetään teknisesti osaavana, helposti lähestyttävänä, rohkeana sekä konstailemattomana. Mutta kysymys pitäisi tehdä muille, ei kuitenkaan vaimolleni.”

1 0

/

J O H TA JA

Kokonaiskuvan hallinnalla menestystä Kummankin mielestä kokonaiskuvan hallinta on tärkeintä tiellä menestykseen. On ymmärrettävä mihin tähdätään, mutta pystyttävä muuttamaan tähtäystä tilanteen niin vaatiessa. Johtajan on tunnistettava oman organisaationsa tarpeet ja vahvuudet. Yksilöiden johtamisessa he painottavat selkeästi määriteltyjä sekä realistisia tavoitteita. Näin jokainen pystyy myös itse näkemään onnistumisensa ja ohjaamaan omaa toimintaansa.

Vain muutos on pysyvää Clas Palmberg peilaa pitkään uraansa johtamisen murrosta vuosien saatossa. ”Johtamistapa on muuttunut aivan valtavasti. Aikanaan oli niin kutsuttu patruunahenki, jossa johtaja oli kaikkitietävä ja päätökset tehtiin siten, että ”johtaja löi nyrkin pöytään ja kertoi, miten asiat ovat ja, miten ne tehdään”. Ruotsin ajastani muistan, että ruotsalaiset luonnehtivat suomalaista johtamistapaa ”management by perkele”. Toisaalta ruotsalaiset ”diskuteerasivat” loputtomiin, mutta siinä taustalla kuitenkin pieni ydinryhmä päätti kaikesta.”

Itse hän on vuosikymmenten aikana joutunut tietoisesti muuttamaan johtamistapaansa osallistuvaksi, tukevaksi ja edistäväksi. On ymmärrettävä, että mikään ei ole niin pysyvää kuin jatkuva muutos.

Pelolla johtaminen on katoava luonnonvara Tulevaisuuden johtajia Clas Palmberg muistuttaa: ”Jos kaikki näyttää hyvältä, jotakin on jäänyt huomaamatta.” Muutoksesta hän jatkaa: ”Henkilökunta on tänään töissä aivan muista syistä kuin muutama vuosi sitten ja asiakkailla on aivan erilaiset odotukset. On oltava joustava ja osattava toimia tilanteen mukaan.

Korona on osoittanut, että parhaatkin suunnitelmat menevät hetkessä uusiksi ja sellaista tapahtuu mitä ei missään ennusteessa tai visiossa ole voinut ennakoida.”

Tuomo Nissinen uskoo nykypäivän johtajien olevan lähempänä työntekijöitä. Startup-kulttuuri on tuonut organisaatioihin epämuodolliset tiimit, joita hän on huomannut pyrittäneen omaksumaan jossain määrin myös vanhoissa organisaatioissa.

Tulevaisuudessa menestyvät hänen mukaansa varmasti monen tyyppiset johtajat, mutta ”vanhan liiton” pelolla johtamisen kulttuuri on häviämässä erityisesti yrityksissä. ”Se tuottaa huonommat tulokset ja parhaat työntekijät häviävät tämän tyyppisistä työpaikoista.”

Vastapainoa työlle Johtajana toimiminen on iso osa elämää, mutta sen vastapainoksi tarvitaan muutakin. Clas Palmberg nauttii harrastuksista, jotka vaativat täyden omistautumisen silloin, kun niiden parissa on: lentäminen, ratsastaminen ja kilpa-autoilu. Ne opettavat nöyryyttä ja hetkessä elämistä. Tuomo Nissinen rentoutuu kuntosalilla, laittamalla ruokaa tai soittamalla kitaraa hevibändissä. Ehkäpä Nissinen saa Palmbergin mainitsemaa ”management by perkelettä” musiikkigenrensä kautta, jolloin työpaikalla voi keskittyä olemaan helposti lähestyttävä ja rakentava johtaja. 

Filosofian tohtori Tuomo Nissinen toimii vuonna 2019 perustetun 3AWater Oy:n (www.3awater. com) toimitusjohtajana. Oman projektin kautta syntyi idea ja yrityksen teknologian konsepti. Yrityksen kehittämällä laitteella ympäristökonsultit ja kaivosteollisuuden toimijat saavat reaaliajassa tietoa veden metallipitoisuudesta.

KUVA: LASSI SAIJETS

1 1

/

J O H TA JA

TU OT TAVA I D E A

TUOTTAVA IDEA -KILPAILU TARVITSEE LISÄÄ NÄKYVYYTTÄ TEKSTI: HANNA MUUKKA

Yli neljä vuosikymmentä Suomen nuorkauppakamarit on halunnut tuoda esille yrittäjyyden ja innovaatioiden merkitystä kansakuntamme hyvinvoinnille Tuottava Idea -kilpailun avulla.

TUOTTAVA IDEA -KILPALU ▶ Järjestetty vuodesta 1977 ▶ Yritys-, Yhteiskunta- ja StartUp-sarjat ▶ Tunnettuja voittajia: Polar Electro, Ponsse, Genelec ▶ Yhteistyökumppanit: Grano, Nasdaq, Hurja Solutions, Genelec ▶ Kilpailuhakemusten jättöaika 1.3.-15.4.2021

Tämmöttis kilpailul o tarvis Tavoite on edelleen yhtä ajankohtainen ja tärkeä myös kilpailun yhteistyökumppani Nasdaqille, joka ylläpitää Nasdaqin pohjoismaisia pörssejä. Listautumisista vastaava johtaja Erja Retzén muistuttaa, että ilman yrittäjyyttä ja kasvuyrityksiä yhteiskunnan toimintaedellytykset heikentyisivät, sillä kasvuyritykset luovat työpaikkoja yhteiskuntaan.

Kilpailun juuret ovat Turun Nuorkauppakamarissa, joka järjesti kilpailun alueellisesti Varsinais-Suomessa vuonna 1977. Jo seuraavana vuonna kilpailusta tuli valtakunnallinen.

Tuottavan Idean toinen yhteistyökumppani kaiutinvalmistaja Genelec on voittaja vuodelta 1981. ”Se oli upea juttu epävarmana aikana, kun oltiin tappiolla ja teknologia oli uutta”, kertoo toimitusjohtaja Siamäk Naghian siitä, miten voitto valoi itseluottamusta ja uskoa tekemiseen.

1 2

/

J O H TA JA

Millainen on tuottava idea?

Retzénin mukaan idea on tuottava, jos se ratkaisee jonkin ongelman tai haasteen: ”Nykyiset ja tulevat tuottavat ideat ovat yhä useammin myös kestäviä. Yrityksiin sijoittavat tahot ovat hyvin kiinnostuneita kestävistä liiketoimintamalleista, ja jatkossa ei-kestävät ideat eivät saa rahoitustakaan niin helposti.”

Naghian on samaa mieltä, että uuden innovaation on kytkeydyttävä kestävään kehitykseen. ”Tuottavalla idealla on arvoa koko ketjul-

le, se vaikuttaa positiivisesti ihmisten elämään, mutta samalla sen tulee säästää luontoa ja siitä ollaan valmiita maksamaan.”

Upeat yritykset esille!

Gelenecille kilpailu on luonteva osa sosiaalista vastuuta. ”Voimme nyt omalta osalta tukea uusia yrityksiä ja tunnistaa tulevaisuuden tekijöitä. Edelleen ihmettelen, miten meidän yrityksemme aikoinaan löydettiin”, Naghian naurahtaa.

Myös Nasdaq on vuosien varrella tutustunut kilpailun kautta hyvinkin lupaaviin yrityksiin. ”Toivomme tietysti, että osa yrityksistä päätyy myöhemmässä vaiheessa pörssiin joko Nasdaq First North -kasvumarkkinalle tai jopa suoraan pörssin päämarkkinalle.”

Retzén kuitenkin toivoo, että tulevaisuudessa kisa ja sen voittajat saisivat lisää näkyvyyttä esimerkiksi mediayhteistyökumppanin kautta: ”Sen avulla kilpailun houkuttelevuus ja osallistujamäärät voisivat kääntyä nousuun.”

Naghian kaipaa myös enemmän näkyvyyttä: ”Tämä Nasdaq-juttu on upea ja harvinainen! Kilpailun taustalla tehdään iso työ, joka pitäisi hyödyntää paremmin nostamalla potentiaalisia yritystapauksia kaikkien tietoisuuteen.

Myös niitä, jotka eivät voita.” 

TEXT & PHOTO: HELENA REBANE

P

robably the quickest path to become a CEO is to create your own company. My story doesn’t follow that path, though. I often get inspired by other people’s bold ideas and then develop a vision and plan to reach that. CEO is just a great position to do that!

I joined JCI in 2016. As I was pondering if my career has any real direction, I decided to have a mentor through my chapter Central Park Helsinki. That was the best decision! After some time of figuring things out I developed a goal for myself – l wanted to become a CEO of an international technology company. It felt so bold to have a goal like this!

The beginning of my life was not very promising for that path. I was born in Estonia (back then still part of Soviet Union) to a family of a teacher and a basketball coach. So, I didn’t know much about the business world when I was a child. I ended up studying Tourism and Hotel Management in university, which most people don’t consider the best education to support becoming a CEO.

I figured that becoming a COO could be a good step towards CEO. I even added COO as job alert to the most common job search platforms. Without telling anyone about my plans publicly, after some time I was approached by old business friends who invited me to join their company AddSearch – as a COO!

However, during my studies I joined AIESEC, which is an international youth organization. Through AIESEC I was exposed to a huge international network, and also went to work in Nigeria. The experience was priceless, and it gave me the courage to explore more options in my life.

After a year, the CEO decided to leave the position and I was offered to take the place. I was not expecting it to happen, but I knew immediately I’d take it. I guess it’s true that success occurs when opportunity meets preparation. 

So instead of going to work in tourism, my first real job was a community manager position in a Finnish technology start-up. They were looking for someone with good social media skills, which was a lot to ask in 2009. Luckily to me, I had become a social media wizard thanks to opportunities through AIESEC. Also, my video application made with my very first smart phone was a hit!

LEH T I ROHK EI LLE NUOR IL LE JOH TAJI LLE, JOT KA HA LUAVAT LU ODA VASTU ULLISTA M U U TOSTA YRITYKS IIN JA YH TE IS KUNTAAN.

BECOMING A CEO -HELENA REBANE

As I worked with the company’s international brand and learning a lot, it was a dream come true! That’s also when I fell in love with technology and how you can use it to help people from all over the world. I was hooked! During the following years I was excited to jump into every possible opportunity in the technology field, even when I was not sure if I had the needed skill set or experience.

/

1 3

J O H TA JA

JCI FINLAND FAN CLUB VIESTINNÄN TUKENA TEKSTI JA KUVA: ANNE SALMINEN

Vuoden 2021 alussa perustettu JCI Finland Fan Club kohdistaa huomion Suomen Nuorkauppakamarien ja paikalliskamarien kärkihankkeisiin ja tarjoaa tärkeää tukea viestinnälle.

C

Anne Salminen KeskiUudenmaan Nkk:sta luotsaa FAN CLUBia tänä vuonna.

lubilaiset saavat tiedon ajankohtaisista kampanjoista ja nopealla ison tiimin reagoinnilla saamme vaikuttavaa näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Fan Clubissa on tietysti tarjolla myös tapahtumia, arvontoja ja club-tuotteita yksinoikeudella clubilaisille.

Fan Clubin toiminta kattaa koko Suomen, sillä ensimmäisessä haussa clubiin liittyi 47 aktiivista nuorkauppakamarilaista 30 eri kamarista! Uusi JCI Finland Fan Club -jäsenhaku avataan vielä tämän vuoden aikana.

Haluatko tukea alueen tai kamarin kärkihankkeen viestintään?

Kerro seuraavat tiedot projektista sähköpostitse osoitteeseen anne.salminen@jci.fi tai Teams-kanavalle (JCI Finland Fan Club):

▶ lyhyt saateteksti projektista ▶ toimintapyyntö (tykkäys, jako, kommentointi) ▶ toiminta-aika ▶ käytettävä kanava (Teams, Instagram, Facebook, LinkedIn) ▶ suora linkki

1 4

/

J O H TA JA

YHTEISTYÖSSÄ JOHTAJUUDEN JA VASTUULLISUUDEN HYVÄKSI

KAISAN JA ASSIN PIKAOPAS ETÄKOULUTUKSEEN OSALLISTUVILLE TEKSTI : KAISA MARIN JA ASSI HEINO

Etäkoulutukset ovat avanneet aivan uuden lähtökohdan koulutusten luomiseen.

Kouluttajat käyttävät valtavasti aikaa valmistautumiseen ja interaktiivisuuden mahdollistamiseen eri työkalujen ja harjoitteiden kanssa. Kuitenkin huipun ja aktiivisen etäkoulutuksen luovat kouluttaja sekä osallistujat yhdessä.

Mikä on siis osallistujan rooli ja vastuu etäkoulutuksen innostavuudessa ja onnistumisessa?

Kansallisesta koulutuspäällikkö Kaisa Marinista ja A-alueen koulutuspäällikkö Assi Heinosta on tullut koronavuoden myötä etäkoulutusten konkareita, kouluttajina sekä osallistujina.

OLE LÄSNÄ On hyvin helppoa tehdä monta muuta asiaa koulutuksen aikana. Etäilyn aika on myös multitaskaamisen aikaa, mutta multitaskaamisesta saattaa nopeasti tulla multipaskaamista, jos et muista fokusoida. Ajan varaamisella, rauhallisen ympäristön järjestämisellä ja erityisesti keskittymällä etäkoulutukseen saat osallistujana enemmän ja koulutuskokemus on innostavampaa.

VIDEOT PÄÄLLE Videoiden käyttö luo etätilanteessa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja henkilökohtaista otetta. Et livekoulutukseenkaan osallistu pussi päässä tai pystytä ympärillesi näköesteitä. On tottakai paikkoja, joissa et voi videota käynnistää, se on ymmärrettävää. Mutta jos järjestäjä pyytää videon laittamaan päälle, näyttäydy edes hetken verran, erityisesti omien puheenvuorojen kohdalla.

P.S. Kukaan ei huomaa etänä oletko meikannut vai et, tai oletko kammannut tukkasi. Pääroolissa on se, että olet elävä, ihana ihminen!

OSALLISTU ”Entä jos kukaan ei sano mitään?”. ”Entä jos kukaan ei osallistu?”. Nämä kysymykset ovat etäkouluttajan suurimmat jännityksen aiheet etäkoulutuksen alussa. Etäkoulutuksessa läsnäolo ei automaattisesti tarkoita, että osallistut. Asennoidu kommentoidaan chattiin, puheenvuoroihin sekä osallistumaan kouluttajan käyttämiin työskentelytapoihin. Jos olet päättänyt osallistua etätapahtumaan, osallistu kunnolla ja anna oma panoksesi. Vain siten saat tapahtumasta täyden kokemuksen ja opit haltuun.

LUE JÄRJESTÄJÄN OHJEISTUS Tapahtuman järjestäjä saattaa ohjeistaa, mitä odottaa osallistujilta. Usein etä-work shopeissa ohjeistetaan enemmän aktiiviseen osallistumiseen ja etämassaluennoissa enemmän aktiiviseen kuunteluun. Ohjeistuksesta tiedät, milloin etäkoulutus sopii lenkkikuunteluksi ja milloin on hyvä olla valmiina interaktiiviseen menoon. Järjestäjä saattaa ilmoittaa myös erikseen tapahtumassa käytettävistä työkaluista ja aktiviteeteista. ”Onko sillä lopulta eroavaisuutta osallistutko livenä vai etänä tapahtumaan? Etänä osallistuminen on helppoa, mutta mieti miten olisit osallisena livetapahtumassa. Kun olet aktiivinen, osallistut, näytät itsesi edes hetken videon välityksellä, voit kuvitella että nämä olisit tehnyt livetapahtumassakin. Puoliksi kuunneltu on myös puoliksi koettu” kertoo Assi ja muistuttaa vielä ladata akut täyteen! 

1 5

/

J O H TA JA

KU M PPA N I

TUKEA JÄRJESTÖJEN KEHITYSTYÖHÖN JA JOHTAMISEEN

TEKSTI: MARI TOIVONEN

|

KUVAT: SUSANNA NORDVALL

Opintokeskus Sivis on valtakunnallinen järjestöjen oppilaitos. Sivis järjestää ja toteuttaa yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa erityisesti aktiivista kansalaisuutta ja järjestötoimintaa sekä vapaaehtoistoimintaa edistävää koulutusta ja tuottaa koulutusmateriaaleja. ‒ Tavoitteemme Siviksessä on, että järjestöt pystyvät toteuttamaan strategiansa mukaista vaikuttavaa toimintaa muuttuvassa toimintaympäristössä sekä osaavat ennakoida ja varautua muutoksiin. Sivikselle on myös tärkeää, että järjestöt ja yhdistykset tunnistetaan merkittävinä oppimisympäristöinä ja niissä syntyvää osaamista tunnistetaan ja tunnustetaan, toteaa Siviksen toiminnanjohtaja Marita Salo.

Koulutuksia, verkostoja ja työryhmiä Siviksen koulutustarjonta koostuu järjestöosaamisen, laadukkaan järjestökoulutuksen, osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen sekä digi- ja verkkokoulutuksen teemoista.

1 6

/

J O H TA JA

‒ Tarjolla on koulutuksia liittyen muun muassa muutosjohtajuuteen, järjestön uudistumiskykyyn sekä strategialähtöiseen henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Viime aikoina suurta kysyntää on ollut etenkin digiosaamiselle, tulevaisuuden ennakointitaidoille sekä kestävän elämän teemoille, luettelee Salo.

Koulutusten lisäksi jäsenjärjestöjen työntekijöille ja vapaaehtoisille on tarjolla erilaisia verkostoja, kehittämisryhmiä sekä keskustelutilaisuuksia. Sivis on mukana myös useissa kansainvälisissä hankkeissa.

KUM PPA NI

Opintokeskus Sivis tukee ja vahvistaa järjestöjen osaamista. Siviksen koulutukset ja verkostot tarjoavat huikean mahdollisuuden kehittyä ja oppia uutta.

Tärkeässä roolissa ovat esimerkiksi johtaminen ja tulevaisuustaidot.

Väylä oman osaamisen kehittämiseen Koulutukset on suunnattu ensisijaisesti Siviksen jäsenjärjestöjen järjestöjohtajille ja -kehittäjille, koulutuksista vastaaville sekä muille järjestö- ja yhdistysaktiiveille, mutta useimmat koulutukset ovat avoimia myös kaikille muille kiinnostuneille. ‒ Siviksen koulutukset tarjoavat oivallisen väylän oman osaamisen vahvistamiseen ja järjestön tai yhdistyksen toiminnan kehittämiseen. Koulutusten kautta avautuu myös loistava mahdollisuus verkostoitua muiden järjestö- ja yhdistystoimijoiden kanssa, tiivistää Marita Salo koulutusten hyötyjä.

Mikä Sivis?

• Sivis toteuttaa ja kehittää itse sekä yhdessä 75 valtakunnallisen jäsenjärjestönsä kanssa järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa edistävää koulutusta.

• Järjestökoulutuksen kautta Sivis tukee elinikäistä oppimista, kansalaisten aktiivisuutta, kestävää elämää ja yhteiskunnan toimintaa.

• Sivis järjestää vuosittain 6 600 koulutusta ja 77 000 opintotuntia.

• Suomen Nuorkauppakamarit ry on Opintokeskus Siviksen jäsenjärjestö.

Tutustu Siviksen koulutustarjontaan: sivisverkko.ok-sivis.fi

‒ Suosittelen lämpimästi tutustumaan Siviksen koulutustarjontaan. Aina voi kehittyä ja oppia uutta! 

1 7

/

J O H TA JA

COLU M N / CHRISTIAN KUTSCHKE

TOWARDS POSITIVE IMPACT ON SOCIETY TEXT AND PHOTO: CHRISTIAN KUTSCHKE

With the leadership within our chapter we set the course towards positive impact on society and hopefully we are an inspiration for other Jaycees.

CHRISTIAN KUTSCHKE

1 8

/

J O H TA JA

• From Leipzig in Germany • Came to Finland in 2003 as exchange student • After graduation at Tampere University of Technology he joined Cavitar Ltd. where he still works • He is responsible for international sales and marketing for laser illumination and welding cameras • Joints JCI United in 2016 • JCI UNITED PRES 2021

Our chapter JCI United is celebrating its 5th anniversary this year. We are still a young chapter and last year we noticed that our identity has changed since our foundation. The board recognized the need to reflect on who we are, so we sat down together with our full members as well as prospective members and we renewed our own strategy and focus areas. This was a very important task as it aligned us much better to JCI and it gave us a goal and a guideline for the next years and a more focused purpose.

In the new strategy, we especially wanted to help our members to thrive in the changing world, with the leadership skills and networking opportunities JCI could offer to them. Additionally, we wanted to emphasize our diverse, driven and relaxed member base which all of our activities are built on. We also critically reviewed our project portfolio and focused on generating project ideas that are close to our heart and that have a positive impact on society.

I am excited to see one of the ideas taking shape at this moment. JCI United is working on an Award for the Most International Employer in Tampere Region. Labor shortage is a long-term risk for Finland and the government has many activities to attract foreign professionals to fill the future gaps.

However, it is currently still very difficult for foreigners to find a job.

With our award we want to encourage more businesses to invest in international talents by showcasing and rewarding the companies that have successfully recruited, on-boarded and retained international talents. Our focus is on unearthing the best practices that have changed the company and the well being of the talents for the better.

We also realized that we have a great position to contribute to domestic internationalization (kotikansainvälisyys). Throughout the years we have established relations with many chapters across the country and it would be nice to visit many chapters in Finland in the coming years. We also have good relations to other chapters abroad.

Leadership is recognizing change and developing clear goals as response. Communication is essential so that everybody in the organization knows the direction and feels prepared for the journey. 

Anu Antikainen aloitti Kuopion Nuorkauppakamarin koejäsenenä kesäkuussa 2006. Siitä alkoi Antikaisen jo 15 vuotta kestänyt kamariura, joka tulee vasta tänä vuonna päätökseen. Nyt, oman kamarin puheenjohtajavuoden jälkeen, uusin työpaikka löytyi Pohjois-Savon ELY-keskuksesta ylitarkastajana.

VERKOSTOT TEKIVÄT URAHAAVEISTA TOTTA

“

En olisi saanut tätä paikkaa ilman nuorkauppakamarissa rakentamiani alueellisia verkostoja ja verkoston johtamisen taitojani.

TEKSTI JA KUVA: ANU ANTIKAINEN

Ihanan kamala epämukavuusalue Anu Antikainen aloitti tammikuussa TYÖ2030-kehittämisohjelman aluepilotissa projektipäällikkönä. Projektipäällikkyys oli yksi urahaaveista, jota Antikainen oli viime vuodet tavoitellut.

Aluepilotissa on tarkoitus kehittää kahden alueen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon, työelämätoimijaverkostojen yhteistoimintaa sekä sparrata yrityksiä kehittämisen ja tuottavuuden kasvattamisen tiellä. – En olisi saanut tätä paikkaa ilman nuorkauppakamarissa rakentamiani alueellisia verkostoja ja verkoston johtamisen taitojani. Tunnen D-alueen. Varapuheenjohtaja- sekä puheenjohtajavuosina olin myös Kuopion alueen kauppakamarin osaamisvaliokunnassa JC-Kiltalaisena, Antikainen summaa.

Antikainen sanoo kuuluvansa siihen koulukuntaan, joka on ottanut nuor-

kauppakamaritoiminnan aina kirjaimellisesti oppimisjärjestönä. Olen tehnyt tehtäviä, joihin minulla ei ole ollut mitään aiempaa osaamista. Olen halunnut kasvattaa työelämätaitojani, joita en koulunpenkillä ja työelämässä ole saanut. Kamarin oman puhekilpailijan estyessä Antikainen pääsi vielä puheenjohtajavuotenaankin edustamaan kamaria alueen puhekilpailussa. - Jännitti, mutta lopputulos myös lämmitti, myöntää Antikainen.

Elämää ja kamaria Antikainen kannustaa löytämään oman tapansa olla kamarilainen. – Kun olin parikymppinen imin kaiken tiedon ja toiminnan. Ikä on tuonut kuitenkin halun osallistua yhä enemmän yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tavoitella nuorkauppakamarin itselle antamaa

tiettyä osaamista juuri tässä vaiheessa elämää. Samalla sydän sykkii myös oman kamarin uudelle strategialle. – Siinä onkin mietittävää, kuinka uudet koejäsenet saisivat sen saman kestävän kipinän, jonka itse aikoinani sain, Antikainen pohtii.

Työelämätaitojen ja menestysverkostojen kasvattaminen nuorkauppakamaritoiminnassa ei ole Antikaiselle klisee. Antikainen viimeistelee myös kauppatieteiden väitöskirjaansa, joka käsittelee tämän päivän johtajille asetettuja fyysisiä, psyykkisiä ja ulkonäöllisiä vaatimuksia. – Olen pystynyt yhdistämään kauppatieteellisen koulutukseni ja kamaritoiminnan työelämää edistäväksi paketiksi, jota ei todellakaan kaikilla ole, Antikainen tiivistää. 

1 9

/

J O H TA JA

JOHTAJUUSPOLKUA UUDISTAMASSA

TEKSTI: MARI MÄNNISTÖ

|

KUVA: RIKKA KYLÄHEIKO

J

älleen kerran on yksi vuosikurssi innokkaita huomisen johtajia aloittanut matkansa Suomen Nuorkauppakamareiden 3LED-johtajuuspolulla. Vuodelle 2021 varapuheenjohtajien valmennuskokonaisuus on uusittu kansallisen DPn, aluekoordinaattoreiden sekä paikalliskamareiden DPiden yhteistyönä.

Tavoitteena uudenmuotoisella DP-koulutuksella on varapuheenjohtajien johtajuustaitojen kehittämisen lisäksi kirkastaa DPille jo mahdollisimman hyvissä ajoin vaikutusmekanismeja ja -mahdollisuuksia päätöksenteossa, sekä tuoda Keskusliiton hallituksen toimintaa entistä läpinäkyvämmäksi. Varapuheenjohtajia osallistetaan myös seuraavan vuoden Keskusliiton kokoonpanon sekä budjetin suunnitteluun.

2 0

/

J O H TA JA

Mari Männistö Kansallinen Varapuheenjohtaja Suomen Nuorkauppakamarit ry

Jokaisella jäsenellä on mahdollisuus osallistua johtajuuspolulle hakemalla oman kamarinsa valmistautuvaksi puheenjohtajaksi ja sitä kautta (vara) puheenjohtajavalmennukseen, tai ilmoittautumalla suoraan mukaan Talent Pooliin ja sitä kautta alueja kansallisten virkojen vaali- ja johtajuusvalmennukseen.

Koulutukseen on lisätty tärkeimpiä DPn vastuualueeseen liittyviä teemoja, kuten jäsenhankinta sekä kumppanuuksien hankinta omalle puheenjohtajavuodelle. Projektien osalta koulutuksen tavoitteena on valmistella hallittua toiminnan muutosta paikallistasolla kohti entistäkin terävämpää strategista kärkeä, sekä ylipäätään jakaa DPiden kesken kokemuksia poikkeusajan (epä)onnistumisista projekteissa, varainhankinnassa sekä jäsenhankinnassa.

Lopputuloksena vanha kuudesta lähimoduulista koostunut koulutus muotoutui yhdeksän moduulin koulutuskokonaisuudeksi. Kaikki moduulit ovat toteutettavissa joko lähi-, etä-, tai hybridimallisina.

Normaalitilanteessa suunnitelmaan kuuluu toteuttaa kuusi moduulia lähitoteutuksena ja kolme etätoteutuksena. 

3 LE D -J O HTAJU USPOLKU

Uusittu varapuheenjohtajakoulutuksen rakenne:

THE MOST DIFFICULT THING ABOUT HYBRID LEADERSHIP

according to JCI Finland 2021 DPs:

ENGAGEMENT AND MOTIVATION

19%

Innokkaimmat JCt osallistuvat tosin Talent Pool -valmennukseen jo puheenjohtajavuonnaan, ja toisaalta Talent Poolin johtajuusvalmennukset ovat avoinna myös kenelle tahansa alue- ja kansallisiin vaaleihin ehdolle asettuneelle myös ilman puheenjohtajakokemusta.

19%

CONVEYING AND INTERPRETING EMOTIONS

3LED-johtajuusvalmennus on Suomen Nuorkauppakamarit ry:n palkittu kolmiosainen johtajuusvalmennus, joka alkaa varapuheenjohtajavuonna, jatkuu puheenjohtajavuonna ja loppuu IPP-vuonna, jolloin mahdollisuutena on osallistua Talent Pool -vaalivalmennukseen kohti seuraavia kamariurahaasteita.

50%

3LED-johtajuusvalmennus

19%

TECHNICAL ISSUES

Mukaan 3LED-(vara)puheenjohtajavalmennukseen pääset oman kamarisi vaalien kautta, ja Talent Pooliin pääset mukaan asettumalla ehdolle alue- tai kansallisiin virkoihin. Seuraa viestintää!

CONCENTRATING

19%

INCLUDING ALL PARTICIPANTS

/

2 1

J O H TA JA

KEYNOTE: HYBRID LEADERSHIP TEKSTI: MARI MÄNNISTÖ

|

Timo Savolainen

T

he corona virus has accelerated the digital transformation of business life, and Timo stated that the old normal will never come back – the future of work will stay hybrid wherever it is possible. Your team will want to hold on to their new found freedom of working from where ever they want, and to some extent also whenever they want.

The new normal is a networked team in multiple locations, coming together

Kansallinen vuosikokous

Vir tuaalikokous 16.-18.4.2021 Rekisteröidy nyt mukaan

ainutlaatuiseen vir tuaalikokoukseen!

Lisätiedot / more info:

J O H TA JA

www.vuosikokous2021.fi

/

KUVA: TIMO SAVOLAINEN

Deputy Presidents’ kickoff on 30.1.2021 featured an interactive keynote session with Timo Savolainen, co-author of Surfing the Digital Tsunami - A playbook for continuous business transformation.

2 2

in digital workspaces. This means a new paradigm for leadership altogether, and the hybrid leader will always be balancing between the needs of the organization and the needs of the team members. 

3 TIPS FOR HYBRID LEADERSHIP

1) Always use video!

2) Make sure to engage all participants 3) Create a hybrid playbook for work, together with your team

JCI WAS HE RE

KUVA: AURANMAAN NUORKAUPPAKAMARI

Olen työni puolesta iloinen, että Säkylän kunnan alueella toimii aktiivinen nuorkauppakamari.

Saamme alueelle tapahtumia ja toimintaa, jotka luovat sitä kuuluisaa elinvoimaa. Lisäksi olen iloinen, että olen itse saanut olla mukana luomassa oman nuorkauppakamarin kautta elinvoimaa Auranmaalle.

Ilolla olen myös huomannut, että työkollegani naapurikunnissa ovat tätä nykyä kaikki nuorkauppakamariharrastajia. Liekö sattumaa, vai onko meissä vaan sitä jotain?

Missä JCI, siellä elinvoimainen kunta!

2 3

/

Teen siviilityötäni Säkylän kunnalla liiketoimintajohtajana. Tehtävänäni on rakentaa yhteistyötä kunnan ja sen yrittäjien välillä, tehdä kuntamarkkinointia ja luoda kuntaan elinvoimaisuutta erilaisia yhteisöjä ja aktiviteetteja tukemalla. Aloittaessani työni 2018, Säkylässä ei ollut nuorkauppakamaria, sillä Teljän nuorkauppakamari oli lopettanut toimintansa. Koin tämän isona menetyksenä, sillä ymmärsin, ilman muuta myös pöydän toiselta puolelta,

Onneksi nuorkauppakamarihenkisillä ihmisillä on tapana löytää toisensa ja olipa Säkylässäkin entuudestaan kamariharrastajia, toki he olivat jäseninä kamareissa oman kotiseutunsa ulkopuolella. Kun yksi paikallinen innostuu ja saa myös muut innostumaan, niin lopputuloksena syntyy uusi kamari. Näin syntyi myös Pyhäjärviseudun nuorkauppakamari, jonka ensimmäinen toimintavuosi oli 2020. Kamari toimii Säkylän lisäksi naapurikunnan Euran alueella ja jäseniä on vähän yli 40. Olemme käyneet kamarin kanssa juuri yhteistyökeskustelun ja olemme tehneet yhteistyösopimuksen vuodelle 2021, joka pitää sisällään useamman tapahtuman ja tempauksen.

Yhteistyö kuntien kanssa on ollut mm. erilaisten seminaarien, tapahtumien, nuorten kesätyömessujen ja vaalipaneelien järjestämistä kunnan alueella. Yleensä sopimuksessa on eritelty yhdessä kunnan edustajan kanssa mitä kaikkea vuoden aikana aiomme kunnan alueella toteuttaa jäsenistömme toimesta. Kamarimme kunnat ovat aina suhtautuneet yhteistyöehdotuksiimme positiivisesti ja he ovat aidosti halunneet miettiä yhteistyötä kanssamme. Tämän johdosta sopimuksetkin ovat syntyneet niin, että molemmat osapuolet ovat olleet tyytyväisiä.

millaista elinvoimaa aktiivinen nuorkauppakamari olisikaan voinut tarjota omaa työtäni helpottamaan.

len toiminut oman kotikamarini, Auranmaan Nuorkauppakamarin, puheenjohtajana vuonna 2019.

Kamarimme on siitä poikkeuksellinen, että kuntayhteistyöllä on pitkät perinteet. Kamarimme on vuosittain sopinut eri kuntien kanssa yhteistyöstä ja kamaritoiminnan tukemisesta. Auranmaan nuorkauppakamari toimii nykyisin viiden eri kunnan alueella ja jokaiselle kunnalle tarjotaan yhteistyön mahdollisuutta aina uuden puheenjohtajan aloittaessa tehtävässään.

|

O

TEKSTI: HANNA NIEMINEN

NUORKAUPPAKAMARIN JA KUNNAN YHTEISTYÖLLÄ LUODAAN ELINVOIMAA

J O H TA JA

TIEKARTTA OPPAANA KIERTOTALOUTEEN TEKSTI. JENNI VÄLKKY

|

KUVA: WWW.YMPARISTONYT.FI

Turku on hyvää vauhtia matkalla hiilineutraaliksi vuoteen 2029 mennessä, mutta kaupunki tavoittelee myös resurssiviisautta – jätteettömyyttä, päästöttömyyttä ja kestävää luonnonvarojen käyttöä. Turun tavoitteena on toteuttaa nämä resurssiviisauden periaatteet vuoteen 2040 mennessä. Tavoitteen toteutuminen edellyttää ripeää kiertotalouteen siirtymistä.

Y

hteistyössä seudun kiertotaloustoimijoiden kanssa Turun kaupunki on vuoden 2019 syksystä asti kehittänyt Circular Turku -resurssiviisauden tiekarttaa vauhdittamaan koko seudun siirtymää kohti kiertotaloutta. Tiekarttaa valmistellaan laajana alueellisena yhteistyönä. Kumppaneina ovat mm.

Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Valonia, ICLEI (Local Governments for Sustainability) -verkosto ja Sitra.

Liisa Lahti Turun kaupungilta toimii Circular Turku -tiekartan projektipäällikkönä ja kuvailee tiekarttatyötä kiertotalouteen vauhdittavana yhteistyönä. Matkalla tunnistetaan tarvittavat toimenpiteet ja organisaatiot, joiden avulla siirtyminen kiertotalouteen onnistuu. Kiertotalous on keino, millä resurssiviisaus saavutetaan.

Liisalle ympäristö ja kestävä liiketoiminta ovat aina olleet lähellä sydäntä. Maalta kotoisin oleva Lahti on valmistunut ympäristötekniikan diplomiinsinööriksi Lappeenrannan yliopistosta ja on aiemmin työskennellyt mm. Sitrassa hiilineutraalin teollisuuden ja resurssiviisaan elämän parissa. Liisa tekee Sitran ja ICLEIn kanssa tiivistä yhteistyötä. ”ICLEI tuo meille koko ajan parhaita oppeja maailmalta ja vie meidän käytäntöjä eteenpäin. Lisäksi kehitämme toimintamalleja yhdessä lähes päivittäin.”

“

2 4

/

J O H TA JA

Tavoitteena on tehdä Turun alueesta resurssiviisas - kiertotalous on työkalu sen saavuttamiseen.

Ettei katsota asioita vain yhdestä näkökulmasta Turussa tiekarttaprojektia toteutetaan monialaisesti ja näkökulmia tarkastellaan laaja-alaisesti. Resurssiviisauden työhön onkin kytketty sekä ilmastonmuutoksen torjuminen, luonnon monimuotoisuuden parantaminen ja sosiaalinen kestävyys, ja reilu siirtymä kohti kiertotaloutta. Tarkoituksena on viestiä selkeästi, että voimme tehdä asioita paremmin yhtä aikaa sekä ympäristön, talouden että ihmisten näkökulmista. ”Resurssiviisaus on esimerkiksi sitä että, panostetaan toimintamallien ja kriteerien suunnitteluun niin, että ymmärrys sen potentiaalista paranee ja toteutusvaiheessa luonnonvaroja säästäviä ratkaisuja pystytään ottamaan helposti hyötykäyttöön”, Lahti kertoo. Hän toivoo, että käytännön työtä esimerkiksi rakentamisessa, liikenne- tai ruokapalveluissa voitaisiin suunnitella ja toteuttaa monialaisesti ja systemaattisesti.

Esimerkiksi aluesuunnittelussa ja rakentamisessa kiertotalouden ratkaisuja voidaan käyttää paikallisesti hukkaenergian ja veden hyötykäytön, viherrakentamisen tai liikennevälineiden yhteiskäytön osalta. Resurssiviisaasti toimimalla tehdään elämisestä mukavaa ja viihtyisää, mutta myös turvallista ja vastuullista.

On oltava rohkeutta ajatella laajemmin ja tarttua toimeen Lahti kannustaa tekemään yhdessä ja panostamaan niihin asioihin, joilla on vaikuttavuutta. Vaikkei kaikkea olla vielä ratkaistu, niin pitää olla uskoa

H AASTAT TE LU / LII SA LA HTI

Lisätietoa Turun tiekartasta: https://www.turku.fi/en/carbonneutral-turku/circular-turku

Tiekartta valmistuu ennen kunnallisvaaleja

”Toivon että tiekartta saa aikaiseksi innostusta ja keskustelua päättäjien, asiantuntijoiden ja yritysten parissa, mutta myös kuntalaisten keskuudessa. Tärkeää olisi, että ihmiset kiinnostuisivat asiasta ja haluavat olla mukana.

Niin yksittäisellä kuntalaisella kuin esimerkiksi toimitusjohtajalla on oma, joskin erilainen rooli ja mahdollisuudet vaikuttaa. Toivomme, että jokainen löytää oman paikkansa yhteisessä työssä, kun mietimme miten asioita voitaisiin jatkossa tehdä resurssiviisaasti”, Liisa visioi.

”Seudullisesti 14 kunnan yhteistyössä tehdyt vesihuollon parannukset ovat todella hyvä esimerkki merkittävästä kiertotaloustyöstä, jossa sekä ympäristö, talous että ihminen kiittävät. Vesihuoltoon ja Kakolan puhdistamoon tehtyjen investointien ansiosta Turun seudun jätevesien aiheuttama kuormitus mereen on vähentynyt, koska jätevedet puhdistetaan tehokkaasti. Puhdistamon lietteistä tuotetaan biokaasua liikennekäyttöön ja puhdistamo tuottaa enemmän energiaa kuin käyttää. Lisäksi käyttöveden laatu on parantunut.” Liisa kertoo jo tehdyistä muutoksista.

Turun seudulla toimintaa ohjaa pitkän aikavälin tavoitteet. Matkalla hiilineutraaliksi kaupungiksi 2029 hiilidioksidipäästöt puolitettiin viime vuonna. ”Tekeminen on kuitenkin tässä ja nyt, ja seuraavan valtuustokauden aikana merkittävät asiat on saatava mukaan päätöksentekoon ja jatkettava työtä”, Lahti korostaa.

Muutoksia on jo tehty, mutta laakereille ei voi jäädä lepäämään

”Teillä nuorkauppakamarissa on mahdollisuus olla kiertotalouden edelläkävijöitä ja vauhdittajia. ” Tapoja tekemiseen ja vaikuttamiseen on monia. Tärkein on, että seisotaan asian takana ja uskotaan siihen ja viestitään tavoitteista selvästi. Jäsenistöä voi kouluttaa kiertotaloudesta ja sen liiketoiminnasta. Myös yrityksiä, joissa jäsenet työskentelevät voi kouluttaa ja haastaa mukaan. ”Parhaiten asiat sisäistää, kun pääsee itse tekemään”, summaa Liisa.

Nuorkauppakamarit ympäri Suomen voivat järjestää vaikka innovointiprojekteja ja hackathoneja. Lähialueen yritysten kannustus on myös tärkeää.

Esimerkiksi Turun alueella tehtiin syksyllä 2019 selvitys, jonka mukaan alueella toimii jo noin 800 kiertotalouden toimijaa, joista 270 on yrityksiä. Varsinkin yksinyrittäjät voivat kokea olevansa yksin, joten tuki voikin tulla tarpeen.

“

Paljon on jo hyviä käytäntöjä, nyt tarvitsemme niiden systemaattisempaa käyttöönottoa ja yhteistyötä.

Kaikki mukaan yhteiseen työhön

ja kunnianhimoa, että asioita voidaan ratkaista yhdessä. Pitää olla myös halua ajatella oman työn ulkopuolelle ja panostaa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen niin paikallisesti kuin alueellisestikin.

Esimerkiksi liikenteen ratkaisut eivät rajoitu vain yhteen kaupunkiin, vaan laajemmalle alueelle. Samoin ruokaa tuotetaan ja sitä jalostavia yrityksiä on eri puolilla maakuntaa.

2 5

/

J O H TA JA

JÄS E NS I V UT

VAIKUTTAVA JOHTAJA IRTAUTUU 1800-LUVUN ASENNEPERINNÖSTÄ TEKSTI: MIIA-TATJAANA SALAKKA JA JAANA KUUSISTO

Muinaisissa kulttuureissa sekä uskonnoissa ja muissa hengellisyyden perinteissä uni on nähty porttina johonkin meitä suurempaan. Uni nähtiin arvokkaana välttämättömyytenä, jota arvostettiin samoin kuin ruokaa ja juomaa.

Unelle oli jopa omia temppeleitä. Mitä tälle arvostukselle oikein tapahtui teollisen vallankumouksen myötä? Keinotekoinen valo muutti ensinnäkin suhdettamme pimeään. Pimeästä tuli uhan ja vältettävän ajan sijaan mahdollisuus hyödynnettäväksi.

O 2 6

/

J O H TA JA

letko koskaan toivonut, että nukkumiselle olisi enemmän aikaa? Entä oletko ihmetellyt, miksi kaikesta tiedosta ja vinkeistä huolimatta kännykän hylkääminen ennen puolta yötä on vaikeaa? Arianna Huffington pureutuu ajatuksia herättävässä Univallankumous kirjassaan siihen, miten suhteemme uneen on ajansaatossa muuttunut. Etenkin teollinen vallankumous muutti suhtautumistamme uneen radikaalisti.

Huffington kuvaa, miten käytännössä suhteen muutos pimeään tarkoitti sitä, että mahdollisuus pesiytyi narratiiviin ja unen kulttuurinen merkitys muuttui radikaalisti. Yksi ajan vaikuttavista innovaattoreista oli Edison. Hän vihasi nukkumista. Edisonin mielestä uni oli vain ajanhukkaa ja hukkaan heitetty mahdollisuus - ja että amerikkalaisten pitäisi seurata hänen esimerkkiään ja nukkua ainoastaan 4-5 tuntia yössä. Unen vähyydestä tuli edistyksellisyyden ja modernin yhteiskunnan symboli. Se tarkoitti mahdollisuutta olla tuottava yöllä eli olla tehokas. Tehokas ja tuottava ihminen kesti unettomuutta, joten lyhyistä yöunista muotoutui maskuliinisuuden ja vahvuuden lippulaiva. Ajatusmaailma unesta turhana laiskuuden merkkinä tarkoitti työelämässä sitä, että esimerkiksi yli 20 tunnin työnteon jälkeen nukahtaminen vuorossa tiesi potkuja.

Oikeuksia puolustaessaan työnväen liike alkoi käyttää sloganina ”8 tuntia työtä, 8 tuntia unta ja 8 tuntia mihin ikinä

haluamme” -vaatimusta oikeudenmukaisemmasta työajasta. Kuulostaako tutulta päivärakenteelta? Jo tällöin tunnistettiin, että suuri osa kuolemiin johtavista onnettomuuksista johtuivat unen puutteesta. Pysäyttävää, eikö?

Mitä tästä sitten pitäisi ajatella? Mitä uni meille symboloi ja millaiseen piilomerkityksien verkostoon se kietoutuukaan?

Meillä on kollektiivinen asenneongelma, jonka olemme perineet suoraan 1800-luvulta. Se, että emme saa nukuttua ei ole teknologian vika, vaan käyttäjinä meidän on opeteltava hyödyntämään sitä tavalla, joka ei aiheuta meille haittaa. Kun kyse on elämäntapaan liittyvästä kysymyksestä tieto haitallisuudesta ei yksinään riitä. Pitäisikö unen siis olla osa työterveyttä? Tulisiko se ottaa entistä enemmän huomioon työpaikoilla? Monet ihmiset tekevät asiantuntijatyötä, osa työtä on jatkuvasti oppia uutta ja pysyä mukana alati muuttuvassa työssä. Uni on oppimisen ja muistamisen keskeinen edellytys. Unessa aivot lajittelevat tietoa edeltävien päivien tapahtumista ja omaksutut asiat tallentuvat pitkäkestoiseen muistiin. Miten siis vaikuttava johtaja tukee työntekijöitään, jotta he saavat tarpeeksi unta? Vaikuttavan johtajan, joka tunnistaa oman sekä työntekijöidensä hyvinvoinnin tuottavuuden, pitäisi aktiivisesti purkaa 1800-luvulta periytynyttä ajatusmaailmaa. 

KOK E ILU

CORN ER

KUVAT: ILKKA KOSKI

|

TESKTI: HANNA IKONEN

MINDFULNESS KESYTTI IKILIIKKUJAN

Mikä harjoituksessa oli helppoa/vaikeaa?

Ajan löytäminen pysähtymiselle on vaikeaa mutta itse harjoituksen tekeminen oli helppoa.

Miten mindfulness voi auttaa sinua paremman johtajuuden tiellä?

Mindfulnessin avulla pääsin katsomaan asioita hieman kauempaa ja luovuus sai tilaa. Se on taito, mitä tarvitaan myös johtajana toimiessa.

Kenelle mindfulness sopii mielestäsi?

Voitko suositella mindfulness-harjoittelua myös muille?

Jokaisella on mahdollisuus hyötyä mindfulnessista ja se tarjoaa jokaiselle yksilöllisen kokemuksen. Sille vain pitää uskaltaa antaa mahdollisuus. 

KOKEILUCORNERIN VIERAANA ILKKA KOSKI

Ikä: 36 vuotta Kamari: Joensuun Nuorkauppakamari, mukana toiminnassa vuodesta 2011 alkaen.

Ammatti: Yrittäjä/valokuvaaja jo vuodesta 2015 Supervoima: Hymy ja sympaattisuus

2 7

Eikö olisikin ihanaa olla piirun verran rauhallisempi, pystyä antamaa asioiden olla ja olemaan rohkeampi kertomaan mikä on tärkeää ja mikä ei?

Oletko aiemmin kokeillut mindfulness-harjoituksia ja oliko sinulla minkälaisia ennakkokäsityksiä siitä?

En ole koskaan kokeillut tätä aikaisemmin. Tämä oli minulle aivan uusi juttu, joten ennakkokäsityksiäkään ei ollut.

Koin harjoituksen hyödylliseksi ja rentouttavaksi. Keskittyminen oli yllättävän helppoa. Tämä oli kaivattu hetki hiljaisuutta ja pysähtymistä arkeen.

Mindfulness ja johtajuustaidot kulkevat hyvin usein käsi kädessä. Mindfulnessharjoittelun avulla tulemme paremmin tietoisiksi omasta käytöksestämme ja reaktioistamme erilaisissa johtajuutta vaativissa tilanteissa. Sen avulla voimme oppia olemaan paremmin läsnä keskusteluissa ja keskittymään päätöksentekoon. Harjoittelun avulla pystymme keskittymään olennaiseen kovimman äänen sijaan sekä jakamaan vastuuta tiimeillemme.

Kokeilucornerissa laitoimme mindfulnessin voiman äärimmäiseen testiin, kun sitä pääsi kokeilemaan Joensuun Nuorkauppakamarin ikiliikkuja Ilkka Koski. Ilkka tunnetaan hymystään ja ylitsepursuavasta energisyydestään, joka tarttuu myös muihin läsnäolijoihin.

Tämän vuoksi Ilkka olikin oiva ehdokas kokeilemaan mindfulnessin voimaa tekemällä 30 minuutin mindfulness-harjoituksen arjen kiireiden keskellä. Tämä on kokeilukulttuuria ja heittäytymistä parhaimmillaan!

S

tressi nähdään usein arkeen kuuluvana hyväksyttynä epämukavuustekijänä.

Hyvin usein huomaan ajattelevani, että tokihan kaikki stressaavat, joten minunkin on vain purtava hammasta ja puskettava stressin läpi niin kuin kaikki muutkin. Harvoin tulee kuitenkaan ajateltua, että stressillä voi olla pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. Se voi altistaa meidät muun muassa masennukselle, ahdistukselle, sydän- ja verisuonitaudeille, korkealle verenpaineelle ja ruuansulatuskanavan oireille.

Onneksi hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen! Stressiä voi hallita monin keinoin, joista yksi on mindfulness.

Tee sitä, tee tätä, deadlinet paukkuvat, etäpalavereissa pitää roikkua putkeen tunnista toiseen ja korona koputtaa ovella. Jossain välissä pitäisi vielä ennättää syömään, siivomaan ja nukkumaankin. Vähemmästäkin uupuu, saa harmaita hiuksia ja stressitaso kasvaa. Kuulostaako tutulle?

/

J O H TA JA

ALU E S IV UT

SYYSKUUSSA 2020 TAPAHTUI KITEELLÄ TEKSTI: PÄIVI HÄKKINEN JA SINI TÖRÖNEN. KUVA: KITEEN NUORKAUPPAKAMARI

K

iteen Nuorkauppakamari päätti nostaa haittakasvitietoisuutta ja kierrätyksen perusteita kuntalaisten tietoisuuteen Maailman siivouspäivänä (World Clean Up Day) viime syyskuussa.

2 8

/

J O H TA JA

Yhteistyökumppaneinamme tapahtumassa olivat Kiteen kaupunki, BioKymppi Oy, Lassila & Tikanoja, sinidesini graafinen suunnittelu ja Kierrätyskeskusyhdistys ry. Koko perheen tapahtumassa lapset saivat kisata L&T sekä Bio10 järjestämässä kierrätyspelissä kierrätyksen parissa ja pelin palkinnoista huolehti Ramirent. Lisäksi Kierrätyskeskusyhdistyksen pihalla oli takakonttikirppis.

Iltapäivällä siirryimme Kiteen uudelle Rantapuistoksi nimetylle kosteikkoalueelle keräämään haittakasveja, erityisesti jättipalsamia. Kaupunki toimitti alueelle muutaman päivän ajaksi kontin, johon sai tuoda keräämiään haittakasveja. PRES 2020 Hanna Ikonen palkitsi innokkaimman haittakasvien kerääjän Mie Kitee - viltillä.

Tapahtumaan osallistui yhteensä noin 30 henkilöä paikan päällä sekä somessa omaa pihaa siivoten muutama lisää, ja tapahtuma olikin yksi viime vuoden onnistuneimmista projekteista. Covid-19 tilanne oli tuohon aikaan alueellamme rauhallinen. Kiteen kaupunki innostui tapahtuman ideasta ja erityisesti haittakasviviestinnän toteutuksesta, ja toivoi jatkoa yhteistyölle toukokuussa tulevaan vuosittaiseen kaupungin siivouspäivään. 

A T I E U L A A A R SEU A S S A T S IN @jcialuea

@jcialueb

@jcialuec

@jcialued

A LU E S I V UT

2 9

/

J O H TA JA

S E N AAT IN S IV UT

JÄSENTIETOJEN TARKISTUKSESSA JANI VILPPONEN Pankit ovat perinteisesti olleet kuvataiteen ja kulttuurin tukijoina merkittäviä. Kokemuksesi ja näkemyksesi perusteella: jäljitteleekö taide elämää vai elämä taidetta?

Erehdyttävän paljon Sinun ja David Hasselhoffin piirteitä omaava hengenpelastaja on nähty Yyterissä. Mitä ihmettä?

OP Tampereella on kohtuullisen iso taidekokoelma ja edelleenkin tuemme paikallisia taiteilijoita mm. ostamalla heiltä tauluja henkilökunnan merkkipäivälahjoiksi. Elämä on varmasti taidetta ja taide kuuluu elämään. Eli vastaan kyllä.

Tässäkin tarina kasvaa ja kehittyy hienosti. Senaatin kokouksessa 2018 oli koko JC-Baywatch -tiimi mukana turvaamassa kokousta.

Sinua muistuttavan henkilön sanotaan ostaneen auton käteisellä Monacossa. Miten kommentoit?

3 0

/

J O H TA JA

Vastaan, että käykää näillä retkillä. Muistan kyllä tapahtuman ja minulla oli tilintarkastajani siinä kumppanina. Auto oli upea sininen Fiat 500. Mutta ostamatta se kuitenkin jäi.

Olet toiminut aktiivisesti omassa paikalliskamarissa ja sen senaatissa. Olet myös monissa muissa vapaaehtoisjärjestöissä aktiivinen; miten JCI-pohjaiset organisaatiot tuovat erilaista lisäarvoa muihin verrattuna?

JCI-organisaatioissa minusta keskeistä ovat verkostot ja ’learning by doing’. Olen itse saanut sekä ystäviä että liikekumppaneita. Osallistuminen kansallisiin ja kansainvälisiin kokouksiin on kasvattanut ja antanut paljon kokemuksia. Learning by doing -metodia olen saanut hyödyntää mm. Sijoitusmessuissa sekä EC2001 ja Huippukokous 2006 -projekteissa.

Jani Vilpponen

▶ vuosimalli ja rekisterinumero: 1968, #67525 ▶ professio: toimitusjohtaja op tampere ▶ koulutus: varatuomari, emba ▶ perhe: vaimo ja kaksi aikuista lasta. ▶ harrastukset: jääkiekko, hiihto, tennis, padel, golf, teatteri, mökkeily ▶ erityistaidot: puutyöt ja kalastus ▶ tase: viisi miljardia euroa (pankin)

Miten olet kokenut nuorkauppakamariyhteydet asiakkuuksien, toimittaja- ja työsuhteiden sekä luottamuksen rakennusperustana?

SENAATIN YHTEYSTIEDOT:

JC on hyvä yhteinen nimittäjä ja antaa heti hyvän startin luottamuksen ja

Kyllä oman puheenjohtajavuoden 2004 tapahtumat kokonaisuudessaan ovat erittäin mieleenpainuvia ja sieltä nostan Fukuokan maailmankokouksen kärkeen. Myös vierailu Asahikawan twinning-kamarin 60-vuotisjuhlissa oli ainutlaatuinen kokemus. Monia mui-

Oman kokemukseni mukaan Tampereen nuorkauppakamarista voin sanoa, että on. Kun on yhteinen visio ja motivaatio kohdallaan, niin johtaminen on helppoa. Viestintään ja sitouttamiseen tulee käyttää aikaa riittävästi ja varmistaa, että kukin pysyy mukana. Ongelmiakin toki aika ajoin on, mutta nekin asiat käsitellään henkilökohtaisesti ja asiallisesti. 

Mainitse mieleenpainuneimpia kokemuksiasi nuorkauppakamariaikana ja senaattorina.

Mieleenpainuvia on useita, mutta yllättäviä vähemmän. Tähän voisin nostaa erään tamperelaisen IT-talon myynnin Intiaan, jossa pääsin konsultoimaan rahoitusjärjestelyihin liittyen. Yllätys oli se, että tapaamisessa oli mukana myös intialainen ostaja ja meidän piti rakentaa luottamus pankin esittelystä lähtien.

Onko nuorkauppakamarilainen helppo johdettava?

Mikä on mieleenpainunein tai yllättävin liiketoiminnallinen kohtaaminen, jonka JC-harrastus on tuottanut?

kumppanuuksien rakentamiseen. Loppu onkin sitten itsestä paljon kiinni.

Osuuspankki on jäsentensä omistama suomalainen organisaatio, jonka tehtävänä on luoda kestävää taloudellista menestystä, hyvinvointia ja turvallisuutta ympärilleen. Osallistuminen nuorkauppakamaritoimintaan ja Senaatin vuosikokoukseen sopii hyvin perustehtäväämme. Myös JCI vaikuttaa yhteiskuntaan positiivisesti.

S E N AATI N

ta hienoja muistoja on oman kamarin hallituksen vaihtokokouksista milloin missäkin päin maailmaa, purjehdusreissuista Airistolla ja kansainvälisistä kokouksista, joihin usein olen osallistunut yhdessä vaimoni kanssa.

Edustat Suomen Senaatin vuosikokouksen 2021 pääyhteistyökumppanitriplaa OP Tampere + Pohjola + Ilmarinen. Miksi koet tärkeänä ja järkevänä näkyä ja tukea tässä yhteydessä?

SI VU T

suomensenaatti.fi

YHTEISTYÖN ILOA

K

ouvolalaiset senaattorit Marja-Leena Joukainen #53268 ja Merja Naroma #67204 ovat yhdistäneet voimansa vuosien varrella monta kertaa pkyritysten johtamisen tukemisessa ja käyttäneet luontevasti toistensa palveluja.

Senaattoriverkosto tuo iloa elämään ja tärkeää on myös verkostosta löytyvä tuki. Molemmille naisille useimmat läheiset ystävät ja bisneskumppanit löytyvät senaattoriverkostosta. 

- Alusta asti oli helppo kääntyä senaattorikollegan puoleen.

Yhteisen sävelen löytymiseen ei mennyt kuin ensimmäinen tapaaminen, taisi olla jokin aluekokous 2000-luvun alussa, Marja-Leena muistelee.

- Marja-Leena oli ensimmäinen ihminen, jolle kerroin perustavani oman firman keväällä 2006 ja Marja-Leenan avulla firma aloitti kaksi viikkoa myöhemmin. Vuosien mittaan on yhdessä kehitetty minun ja muiden yritysten toimintaa ja minä taas olen saanut auttaa Marja-Leenaa piharemontin ja viestinnän kanssa ja ihan nyt viimeksi Marja-Leena hankki Tulosmarkat Oy:n seinälle tekemäni maalauksen, Merja kertoo.

EC2016 Tampereella. Kuvassa senaattoriystävät Mervi Simoska, Merja Naroma, Marja-Leena Joukainen ja Iiri Laurila.

3 1

/

J O H TA JA

HANKI HYÖDYLLINEN HARRASTUS

Liity mukaan Nuorkauppakamaritoimintaan!

Sinäkin voit liittyä nuorkauppakamariin ja päästä osalliseksi noin 5 000 suomalaisen ja kansainvälisesti yli 170 000 nuorkauppakamarilaisen verkostoa.

Syitä liittymiseen voi olla useita, sillä nuorkauppakamaritoiminta on erilaisia mahdollisuuksia täynnä. Jotkut hakevat harrastuksesta johtamiskouluttautumista ja jotkut verkostoa bisnekseen – tai ihan vain elämään. Toiset puolestaan hakevat esiintymisvarmuutta ja ystäviä niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Joillekin on tärkeää vaikuttaa yhteiskuntaan positiivisesti ja jotkut taas haluavat osallistua hyvässä seurassa tyylikkäisiin tilaisuuksiin. Tule mukaan!

Lisätietoja: https://nuorkauppakamarit.fi/