Johtaja 3/2021 - Lehti rohkeille nuorille johtajille by Suomen Nuorkauppakamarit ry

3/2021 K

LE H T I RO H K E I LLE JA VASTUULLI S I LLE HUOM I S EN J OHTAJ I LLE SU OMEN NUORKAUPPA KAMARI T RY

8 Positiivinen psykologia johtamisen työkaluna

22 Digiloikasta vauhtia sähköisiin kokouksiin

LEA DE RS FOR A C HAN G ING WOR LD

24 Makkaratehtaalta määrätietoisesti pankin johtotehtäviin

JCI - DEVELOPIN G

TÄSSÄ NUMEROSSA

/ 2

KEHITY JOHTAJAKSI NUORKAUPPAKAMARISSA

JÄSENISTÖN PIKAGALLUP

MENTORI APUNA URAKEHITYKSESSÄ

POSITIIVINEN PSYKOLOGIA JOHTAMISEN TYÖKALUNA

SKILLS EVOLVE SO DO LEADERS

DEVELOPING AS A LEADER WITH GLOBAL NETWORKS

LE HTI ROHK E ILLE N UOR ILLE JOH TAJIL LE, JOTKA HALUAVAT LUODA VASTUU LLISTA MU UTOSTA YR ITYKSIIN JA YHTEI SKU NTAAN

Kehittyvä johtaja

POLKUNI TOIMITUSJOHTAJAKSI Jäsenemme Sini Toivosen tarina

JOKAINEN NUORI ON KESÄTYÖNSÄ ANSAINNUT

NUORKAUPPAKAMARILAISTEN INNOVAATIOPOTENTIAALI PITÄÄ HYÖDYNTÄÄ PAREMMIN

TUOTTAVA IDEA JA VUODEN NUORI MENESTYJÄ HERÄTTIVÄT LAAJAA KIINNOSTUSTA – NUMEROITA KILPAILUIDEN TAKAA

Suomen Nuorkauppakamarit mukana edistämässä nuorten kesätyöllistymistä kesällä 2021

VUODEN NUORI JOHTAJA -KILPAILUSSA ETSITÄÄN HUOMISEN JOHTAJIA 17 VOTE BY HEJMO

Digiloikasta vauhtia sähköisiin kokouksiin

JOHTAJA /

J O H TA JA

PÄÄKIRJOITUS 4

MITÄÄN EN TEKISI YRITTÄJÄURALLANI TOISIN 20 VERKOSTOISSA ON VOIMAA

Nuorkauppakamari on verkosto rohkeita huomisen johtajia, jotka luovat vastuullista muutosta yrityksiin ja yhteiskuntaan. Kaikkien jäsentemme käyntikortissa ei kuitenkaan vielä lue "johtaja", joillakuilla ei välttämättä tule koskaan lukemaankaan. Nuorkauppakamarissa johtajuus ei ole titteli, vaan asenne ottaa vastuuta ja luoda proaktiivisesti muutosta siellä, missä huomaamme epäkohtia. Johdamme rohkeasti tulevaisuutta positiivisempaan ja vastuullisempaan suutaan. JULKAISIJA Suomen Nuorkauppakamarit ry, www.jci.fi PÄÄTOIMITTAJA Jenni Välkky TOIMITUS Laura Merisaari, Anne Salminen, Jeni Suhonen, Lakshmi Bg, Sofia Saarinen, Sini Toivonen, AnnaMari Alkio, Hanna Muukka, Sami Nummela, Taru Mikkonen, Hanna Manninen, Jussi Alamäki, Johannes Halmevuo, Kimmo Hollmén, Sanna-Leena Linna, Jenni Välkky, Kirsi Leimu, Camilla Järvinen, Janika Ohtonen, Katja Väkevä, Kaisu Aarno-Kaisti, Niina Merilaita, Mari Männistö, Hanna Huurre, Laura Hart, Minna Karjalainen, Sirkku Hoikkala, Essi Kortesalo, Johanna Paavilainen, Jarmo Malin OIKOLUKU Saija Honkanen TAITTO Ville Kujansuu PAINO Grano ILMOITUSMYYNTI Anni Rasinen KANNEN KUVA Sanna-Leena Linna

PÄÄTOIMITTAJALTA

Ensikertalaisena veneen puikoissa – merikelpoisuus saavutettu

AINUTLAATUINEN KOKEMUS – EUROPEAN ACADEMY

KOLUMNI 28 Developing tomorrows leaders

SOCIAL SELLING MUUTTAA MYYNTIÄ 29

JÄSENSIVUT

Terveisiä alueilta ja senaatin sivut

LISÄYS VIIME LEHTEEN:

Jäsenlehtemme viime numerossa (Johtaja 2-2021) jäi julkaisematta alue B:n yhteistyökumppanijutun yhteydessä 3K Savon toimitusjohtaja Pekko Häklin kuva ja LMI:n logo. Yhteistyökumppanin mainos löytyy nyt tämän lehden sivulta 6. Päätoimittaja pahoittelee toimitusprosessissa sattunutta virhettä.

LUE LEHDEN JUTUT JA PALJON MUUTA DIGILEHDESTÄ Digilehti löytyy osoitteesta johtaja.nuorkauppakamarit.fi. Pääset lukemaan digilehteä myös skannaamalla viereisen QR-koodin.

Tehkäämme siis omaa osaamistamme näkyväksi, mutta annetaan krediittejä myös muille. JENNI VÄLKKY PÄÄTOIMITTAJA

Mitä pidit JOHTAJA-lehdestä? Seuraavan lehden teema tulee olemaan kehittyvä johtaja. Haluaisitko tarjota juttuvinkkiä lehteen? Vinkkaa juttua, haastateltavaa tai anna palautetta tiimille. Meidät tavoittaa sähköpostitse osoitteesta etunimi.sukunimi@jci.fi tai aineisto@jci.fi. 3

J O H TA JA

EUROOPAN PARASTA DEBATOINTIA

Oman osaamisen huomaaminen on tärkeää myös oman hyvinvoinnin kannalta, jotta voi hyvin ja pärjää elämässä. Kun tulee tietoiseksi omista kyvyistään ja siitä että hitsi hei, minähän itse asiassa osaan tehdä aika montaakin juttua tai että minähän olenkin erityisen hyvä jossain, saa itselleen sellaisen helpotuksen tunteen että minä osaan ja riitän tällaisena. Kun puhutaan omasta osaamisesta, positiivista ajattelua ei voi tarpeeksi korostaa. Syvälle meidän suomalaisten mieliin on kuitenkin iskostettu ajatus siitä, että älä kehu itseäsi, luulevat pian ylpeäksi. Tästä vanhasta ajattelutavasta pitäisi päästä eroon ja rohkeasti kannustaa jälkipolviammekin olemaan ylpeitä siitä missä he ovat hyviä, juuri se tekee heistä ainutlaatuisia. Kehumalla toista autetaan häntä huomaamaan omia taitojaan.

PALUU TÖIHIN SAI AIKAAN KRIISIN, MUTTA TOI MYÖS TOIVOTUN MUUTOKSEN 30

Kaikkialla syntyvä osaaminen on yhtä arvokasta. Ei myöskään tarvitse osata samoja juttuja kuin muut, sillä kaikenlaiselle osaamiselle on tarvetta. Monesti mennäänkin metsään siinä että mietitään mitä kaveri osaa. Meidän ei kuitenkaan pitäisi miettiä että mitä kaikkea se naapurin triathlonisti Pertti osaakaan mihin itsellä ei rahkeet riitä, sen sijaan meidän pitäisi ajatelle asiaa positiivisuuden kautta että mitä minä jo osaan. Missä minä olen hyvä, missä asioissa ihmiset pyytävät minulta apua. Jokaisella on monenlaista osaamista, ja kun sen huomaa, löytää osaamiselleen käyttöä.

KOKEILUCORNER 25

Jäsenemme Jani Taskisen tarina

MAKKARATEHTAALTA MÄÄRÄTIETOISESTI PANKIN JOHTOTEHTÄVIIN

Oman osaamisen tunnistaminen on tärkeää esimerkiksi työuramietinnöissä, onko tämä minulle se oikea työpaikka ja voinko hyödyntää riittävästi osaamistani. Kun on hakemassa uutta työpaikkaa ja yrittää tiivistää osaamisensa CV:een ja motivaatiokirjeeseen, asioita tulee mietittyä. Moni ei kuitenkaan äkkiseltään osaa listata mitä kaikkea osaakaan. Osaamista kun kertyy niin arjessa kuin työelämässä. Myös harrastuksissa ja vapaaajalla tapahtuu paljon oppimista, välillä huomaamattakin ja jopa perhe opettaa.

Syyskuussa Sitran luotsaamalla Osaaminen näkyviin -tempauksessa painotettiin että osaamisen tunnistaminen on tulevaisuuden yleissivistystä. Mutta miksi meidän olisi tärkeää tunnistaa omaa osaamista?

KESKITY OSAAMISEEN, JOTA SINULLA JO ON, ÄLÄ SIIHEN MITÄ SINULLA EI OLE

PÄÄ K IRJOIT US / ARI SAAVALAINEN

KEHITTYVÄ JOHTAJA

uorkauppakamarissa kehittyminen on jatkuva olotila. Kehitysorganisaatio ei koskaan vietä kahta samanlaista vuotta, koska jo meidän vuosi per virka ajatus pitää huolen siitä, että joka vuonna tekijät tekevät omannäköisensä vuoden. Kaiken tämän lisäksi meillä on aina repullinen ideoita täynnä, joita lähdemme edeltäjien pohjalta tekemään.

Tämä kehittymisvauhti olisi varmasti tämän maailman ulkopuolella aivan liian raju, ja moni juttu jäisi tekemättä. Toisaalta, kun tekijämme ovat tottuneet tähän vauhtiin, voi työelämän muutostahti tuntua aivan liian hitaalta ja kankealta. Täällä opitut tavat tulevat usein jopa vuosien viiveellä ajankohtai-

siksi työelämässä, joten olemme todella edelläkävijöitä monissa asioissa. Kehittääkseen johtajan tulee toki tuntea myös historia hyvin. Kehittämistä ihan vain kehittämisen vuoksi on turha tehdä, jos ei tiedä, miksi asioita tehdään tietyllä tapaa. Usein on monta syytä siihen, miksi tavat ovat muodostuneet. Toki näitäkin on hyvä välillä pölläyttää pölyt pois, mutta muutos vailla merkitystä voi johtaa varsin sekasortoiseen tilaan. Parhaan kehittyvän johtajan ominaisuus olisikin kyky ymmärtää kokonaisuuksia hetkessä. Harvoin meillä kuitenkaan on käytössä sitä kaikkea viisautta, joka kehittämisen hetkellä tarvitaan. Sen vuoksi on usein kokeiltava, mikä suunta olisi se oikea. On uskallettava myös ottaa iskuja vastaan, koska jos kehittämisessä ei tule raja vastaan, niin onko silloin tavoitteet ja toiminta ollut tarpeeksi uskaliasta. Jos tässä kohtaa miettii, minkälainen johtaja itse oli, kun vuosi alkoi. Mitä kaikkea projekteja ja koulutuksia on tähän mennessä ehtinytkään käymään. Keitä ihmisiä onkaan ehtinyt tavata. Nämä kaikki kokemukset muokkaavat ja kehittävät meitä. Uskoisin siis, että kehittymistä johtajanakin on päässyt tapahtumaan, jos sille antaa mahdollisuuden.

J O H TA JA

ARI SAAVALAINEN KANSALLINEN PUHEENJOHTAJA

VIE STINTÄ JOHTAJAN TERV EISET / LEHTI ROHKEIL LE NU OR IL LE JOHTAJILLE, JOTKA HALUAVAT LUODA VASTUU LLISTA M U UTOSTA YRITYKSII N JA Y HTEISKUNTAAN.

KEHITY JOHTAJAKSI

NUORKAUPPAKAMARISSA

ANNI RASINEN KANSALLINEN VIESTINTÄJOHTAJA 2021

▶ Liittynyt Keskupuiston Nuorkauppakamariin v. 2009 ▶ PRES Keskuspuisto 2015 ▶ Kansallinen Viestintäpäällikkö 2020 ▶ Työskentelee Fiskarssilla Senior Manager Analytics roolissa ▶ Perheeseen kuuluu mies ja kolme lasta

uorkauppakamarin uuden strategian mukaisesti olemme “edelläkävijöiden kasvualusta kohti parempaa johtajuutta ja vastuullisia tekoja”. Näin hieno lause ei ollut itselläni mielessä kun liityin kamariin 12 vuotta sitten. Tuolloin minulla oli epämääräinen käsitys ihmisiin tutustumisesta ja kivoista tapahtumista. Ihailin kamarimme puheenjohtajia, joilla tuntui olevan sana hallussa ja ajattelin, että minulla ei ole rahkeita samaan. Kuitenkin vuosien kuluessa huomasin, että aiemmin vaikeina pitämäni asiat olivatkin mahdollisia. Miten kehittyminen kamarissa tapahtuu? Nuorkauppakamari tarjoaa erinomaisia koulutuksia, mutta koulutuksissa istuminen ei riitä. Kehittymistä tapahtuu tekemällä ja kokemalla. Kun käytännössä joudut ratkaisemaan vastaan tulevia asioita ja miettimään miten ja keiden kanssa tavoitteet saavutetaan. Kehittyminen on oikeastaan suurelta osin henkistä. Kokemuksien myötä itseluottamuksesi kasvaa, ja alat näkemään uusia mahdollisuuksia. Myös kamarin kannustavalla ilmapiirillä on iso merkitys siinä, että uskallat tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Minulle tärkeimpiä kehityskokemuksia ovat olleet oman kamarin projektit, puheenjohtajuus, kokouspäällikkyys ja viestintäjohtajana toimiminen. Kaikissa olen päässyt ja joutunut haastamaan itseäni. Miten järjestetään 10 000 ihmisen tapahtuma Töölönlahden rannalla? Miten kasvatetaan kamarin jäsenmäärää? Missä kanavissa toimintaamme kannattaisi markkinoida? Kysymyksiä on lukemattomia. Eniten olen kuitenkin oppinut erilaisilta ihmisiltä, joiden monipuolisuus on toimintamme rikkaus. Tähän 12 vuoteen mahtuu todella pitkä lista kokemuksia, upeita ihmisiä, onnistumisia ja epäonnistumisia. Nuorkauppakamari on parhaimmillaan hyvin poikkeuksellinen harrastus. Jos todella ottaa kamarin tarjoamista mahdollisuuksista kiinni, omaa kehittymistä ei voi välttää. Itse koen, että kamarissa olen saanut olla parhaimmillani, ja olen päässyt kehittämään vahvuuksia, joista hyödyn lopun elämääni. Kamaritoiminnalla on ollut erittäin iso merkitys kehittymisessäni johtajaksi.

J O H TA JA

JÄSENISTÖN PIKAGALLUP Pikagallup suoritettiin jäsenistön suljetussa facebook-ryhmässä. Saimme vastauksia kyselyyn 113 kpl. 1. Mikä on eniten auttanut kehittymistäsi johtajana? 8%

Mentorointi 10 kpl

9% 8%

20% 55%

Koulutukset 9 kpl Projektit 23 kpl Käytännön johtajakokemus 62 kpl Jokin muu 9 kpl

2. Jos vastasit edellisessä kysymyksessä ”Jokin muu”, kerro alla mikä sinua on eniten auttanut? • • • • • • • •

Kaikki yllä mainitut yhdessä Uskallus tarttua vastuullisiin rooleihin. Vierestä oppiminen paremmilta johtajilta. Erilaisten tiimien, työryhmien ja verkostojen johtaminen Elämänkokemus (perheenlisäys: -ajankäytön priorisointi kun kaikkea ei voi tehdä sekä armollisuus itseä ja muita kohtaan) Työelämässä koetut tilanteet lopulta vaikuttaneet eniten. Toisten ihmisten kannustus Epäonnistuminen.

J O H TA J U U D E N Ä Ä R E L L Ä Johtajuus on avain menestykseen ja hyvinvointiin

J O H TA JA

Olemme johtajuuskehityksen ammattilaisia ja kehitämme motivoivaa ja tunneälykästä johtajuutta organisaation kaikilla tasoilla henkilökohtaisella ja konkreettisella otteella. Visiomme on, että jokainen ihminen ja organisaatio Suomessa on menestyksellinen. 60 vuotta johtajuuden äärellä Rakennamme Suomea johtaja kerrallaan

LAURA MERISAARI

ANNE SALMINEN

MENTORI APUNA URAKEHITYKSESSÄ

eski-Uudenmaan Nuorkauppakamarin ensimmäinen mentorointiohjelmajärjestettiinvuonna 2014. Mentorointiohjelman tavoitteena on ollut saada uusia koejäseniä kamarille, auttaa ihmisiä eteenpäin työelämässä ja tarjota jäsenistölle mentorointikokemusta ja mahdollisuus verkostoitua eri alojen edustajien kanssa. Myös Keskuspuiston Nuorkauppakamarilla on pitkät perinteet mentoroinnista jo useamman vuoden ajalta. Tänä vuonna Keski-Uudenmaan ja Keskuspuiston Nuorkauppakamarit yhdistivät voimansa ja järjestävät mentorointiohjelman yhdessä. – Omassa kokemuksessani aktorina jäin kaipaamaan jotain kättä pidempää mentoroinnin tueksi ja tästä ajatuksesta lähdin liikkeelle Keskuspuiston tämän vuoden mentorointiohjelmaa suunnitellessani. Lähestyin benchmarkkaus mielessä Annea Keski-Uudenmaan kamarista, sillä tiesin, että heidän mentorointiohjelmansa on pitkälle mietitty kokonaisuus. Se, mikä minun korvaani teki heidän ohjelmastansa erityisen, olivat aktorien asettamat selkeät tavoitteet sekä työkirja mentoroinnin tueksi. Työkirjan

tarkoitus oli antaa ideoita mentorien ja aktorien tapaamisiin, sekä teemoihin, joita ohjelman aikana voi käsitellä. Annen ehdotuksesta päätimme mennä askeleen pidemmälle ja tehdä mentorointiprojektin yhteistyössä, kertoo Laura Keskuspuistosta yhteistyön alkumetreistä. Keski-Uudenmaan Nuorkauppakamarin mentorointiohjelmassa on joka vuosi ollut selkeä rakenne ja koko mentorointiryhmän yhteisiä tapaamisia. – Osallistuin itse mentorointiohjelmaan vuonna 2016 avoimella ja uteliaalla mielellä. Sain huippumentorin, jonka kanssa luottamus rakennettiin ensitapaamisella, kommunikaatio oli suoraa ja saatu tuki konkreettista. Oli hyvä ottaa aikaa urapolun suunnitteluun ja peilata ajatuksia oman työkuplan ulkopuolisen mentorin kanssa. Tapaamiset eivät jääneet yleisen tason juttutuokioiksi, vaan etenivät kohti asetettuja tavoitteita. Mentorointiohjelmaan osallistuminen on ollut yksi parhaista asioista nuorkauppakamarissa ja haluan olla mukana tarjoamassa tätä kokemusta myös muille. Pienen kamarin aktiivisilla jäsenillä on usein kädet täynnä työtä, joten jaettu projektinjohto yhdessä toisen kamarin

kanssa auttaa toteuttamaan isojakin projekteja”, Anne Keski-Uudenmaan kamarista jatkaa. Kahden kamarin yhteistyön etuna on laaja aktorien ja mentorien kirjo, joka mahdollistaa sopivien mentorointiparien löytämisen ja verkostoitumisen yli kamarirajojen. Myös parhaiden toimintatapojen jakaminen puolin ja toisin on erittäin virkistävää tällaisissa vakiintuneissakin projekteissa. Keskuspuiston ja Keski-Uudenmaan Nuorkauppakamarien mentoreina ovat toimineet työelämässä ansioituneet senaattorit ja kunniajäsenet. Ohjelmaan osallistuminen tarjoaa myös mentoreille uusia näkökulmia sekä oppimisen ja onnistumisen paikkoja. Osa mentoreista onkin ollut mukana useana vuonna. Tämän vuoden mentorointiohjelmassa on mukana myös mentori, joka on aiemmin osallistunut ohjelmaan aktorina. Mukaan mentorin rooliin lähdettiin saatesanoilla: “Ilman muuta, se on kunniatehtävä.” LAURA MERISAARI KESKUSPUISTON NUORKAUPPAKAMARI ANNE SALMINEN KESKI-UUDENMAAN NUORKAUPPAKAMARI

J O H TA JA

POSITIIVINEN PSYKOLOGIA JOHTAMISEN TYÖKALUNA Johtajan on nähtävä ihmiset asioilta ja ymmärrettävä, mikä motivoi ihmisen tavoittelemaan parasta itseään joka päivä. Kokonaisvaltainen hyvinvointi auttaa tämän tavoittelussa ja sen saavuttamiseen voi keinoja löytää positiivisesta psykologiasta. Aiheesta lisää kertoo kasvatustieteen maisteri ja yrittäjä Reetta Yrttiaho.

TEKSTI: JENI SUHONEN | KUVA: ILONA SAVOLA

J O H TA JA

ein pitkän uran opettajana ja työni sisälsi myös kehittämistä, johtoryhmätyöskentelyä sekä tiimin johtamista. Suoritin elämääni täysillä ja koin uupumuksen. Se herätti huomaamaan oman hyvinvoinnin tärkeyden ja vei kouluttautumaan valmentajaksi sekä positiivisen psykologian asiantuntijaksi.

Positiivista psykologiaa voi kutsua hyvinvoinnin tieteeksi. Esimerkiksi kuinka voimme hyödyntää luonteenvahvuuksia elämässämme ja työssämme, kuinka voimme lisätä omia voimavaroja tai kuinka saamme myönteisyyden hyödyt käyttöön. Se ei ole ”pakkopositiivisuutta” tai ”onnellisuushömppää”. Elämän varjopuolia tai epämiellyttäviä tunteita ei ole tarkoitus lakaista maton alle, vaan saada työkaluja niiden käsittelyyn ja taitoja ponnahtaa takaisin vaikeuksista.

J O H TA JA

Kiinnitämme liian vähän huomiota palautumiseen ja yritämme suoriutui niin työstä kuin kotiarjesta sata lasissa. Silloin oma hyvinvointi unohtuu.

Nykypäivän työelämän suurimmat haasteet Myönteisen vuorovaikutuksen puute. Annamme aivan liian vähän myönteistä palautetta ja kannustusta työpaikoilla. Työ tuntuu merkitykselliseltä, kun koemme työmme hyödylliseksi muille. Kiitos, kannustus ja aito myönteinen palaute ovat todella tärkeä osa merkityksen kokemusta. Riittämättömyys. Kamppailemme valtavien työmäärien alla ja kiireen keskellä. Se hämärtää käsityksen tärkeästä ja oleellisesta. Olemme myös valtavan kriittisiä itseämme kohtaan. Piiskaamme vain kovempiin suorituksiin ja asetamme mahdottomia tavoitteita. Olisi tärkeä ottaa huomioon omat tunteet sekä olla armollisempi itseään kohtaan. Palautuminen. Kiinnitämme liian vähän huomiota palautumiseen ja yritämme suoriutui niin työstä kuin kotiarjesta sata lasissa. Silloin oma hyvinvointi unohtuu.

1 0

J O H TA JA

Keinoja haasteiden selättämiseen Kiinnitä huomio hyvään. Se kasvaa, mille annamme huomiota. Kun kiinnitämme huomion niihin asioihin, jotka ovat hyvin tai josta olemme kiitollisia, myönteisyys lisääntyy. Kollegaa voi myös kehua kiinnittämällä huomio hänen vahvuuksiinsa. Itsemyötätunto auttaa meitä olemaan armollisempia itseämme ja sitä kautta myös toisia kohtaan. Anna myönteistä

palautetta myös itsellesi. Mieti missä olet onnistunut viimeksi? Voisitko vähän hellittää ja laskea rimaa? Anna aikaa palautumiselle. Sitä ei tule jättää pelkästään vapaa-ajalle. Myös työpäivän aikana on hyvä tunnistaa mikropalautumisen hetkiä, joissa siirtää ajatukset pois töistä. Kolme tietoista rauhallista hengitystä, pieni taukojumppa ikkunasta ulos katsellen tai vaikkapa musiikin kuuntelu voivat toimia tehokkaasti. Käytän myös itse positiivisen psykologian työkaluja päivittäin. Yritän muistuttaa itsemyötätunnosta ja palautumisen tärkeydestä. Yrittäjänä voisin tehdä 24/7 töitä, mutta se ei olisi arvojeni mukaista, vaikka aiheet ovatkin niin kiinnostavia, että veisivät helposti mukanaan. Mikään ei ole tärkeämpää kuin hyvinvointiin panostaminen. Koen kiitollisuutta, että saan tehdä työtä näin tärkeiden teemojen parissa päivittäin Työkaluja paremmaksi johtajaksi kehittymiseen Omien sekä työntekijöiden vahvuuksien tunnistaminen on keino päästä työn imuun ja kokea flown tunteita. Tutkimusten mukaan yritämme liian paljon kehittää heikkouksiamme. Työn merkityksen kokemus on äärimmäisen tärkeää työhyvinvoinnin kannalta. Olisi tärkeää keskustella työyhteisössä työpaikan arvoista ja siitä toteutuvatko arvot jokapäiväisessä työssä.

Yksi hyvin tutkittu harjoitus on kiitollisuuspäiväkirjan kirjoittaminen. Kirjoita joka ilta kolme kiitollisuuden aihetta elämästäsi tai työstäsi. Harjoitusta tulisi jatkaa ainakin kahden viikon ajan. Kiitollisuuden lisääntyminen vaikuttaa niin henkiseen kuin fyysiseen hyvinvointiimme. Toinen hyvä työkalu on VIAluonteenvahvuuksiin tutustumien ja sitä kautta oman itsetuntemuksen lisääntyminen. Luonteenvahvuuksiin voi tutustua lisää osoitteessa www.viame.org. Positiivista psykologiaa voit harjoittaa myös miettimällä omia vahvuuksia, arvoja ja toimintamalleja. Näin lisäät omaa itsetuntemustasi.  Lisää positiivisesta psykologiasta voit lukea alan kirjallisuudesta tai esimerkiksi www.openminds.fi -sivujen blogista. Siinä Reetta kertoo yhtiökumppaninsa Susannan kanssa lisää positiivisen psykologian yhdistämisestä työelämään. Tutustu myös heidän Instagram-tiliinsä @openminds_oy ja @reetta_yrttiaho.

SKILLS EVOLVE SO DO LEADERS

he young and vibrant JCI United celebrates its fifth anniversary this year. One of the new challenges that we embraced during this milestone was launching the JCI United video podcast on our youtube channel. The motive was to create a platform wherein people can share their JCI journey, experiences, opportunities for development, and the different paths that they choose which in turn can motivate each one of us to embrace new challenges. The vision of JCI Finland is to be courageous in renewing leadership. Our podcast topics have been around this line. The brave guest for the first episode of the podcast was our Chapter’s president Christian Kutschke. He shares the diversity and

TEXT AND PHOTO: LAKSHMI BG, LIO, JCI UNITED

the international spirit along with his goals for his chapter. Did you know that he was one of the founding members of ESN Into (Erasmus club) at Tampere University of Technology? Followed by Heikki Hauskaviita and Jouni Markkanen who are among the founding members and first presidents of JCI United. They shared the story about finding a destination that provides an opportunity for Finns to become more International and for Internationals to find a home at Tampere, Finland 5 years ago. I,e. JCI United. It was an episode of courageous leadership and finding the right opportunities. Not to forget that JCI United made it to the top 3 best chapters in Finland this year (2021) at the Hämeenlinna conference. The National communications officer Anni Rasinen had joined us to share her

dynamic experiences on ‘‘How to travel the JCI road beyond your local and national chapters. Then we had Sanna Silvennoinen, INT of JCI Pori talking about Porigami, the upcoming national conference in Pori. It is quite delightful to hear how each one takes up different leadership roles outside their comfort zone and enjoys them. On a personal note, they are quite dear to me. Well, you do not have to agree with me by just reading these words. Do check out our podcast with the link shared here and let us know what you feel. 

1 1

J O H TA JA

DEVELOPING AS A LEADER WITH GLOBAL NETWORKS TEXT: SOFIA SAARINEN | PHOTO: MIIKA KOSTAMO

iika Kostamo, an internationally oriented active citizen, has a strong JCI career of almost 8 years behind him, and the speed has not slowed down. In 2021 Miika is leading an international group of Jaycees as JCI Europe Business Committee chairperson. What inspired you to direct your way towards the I in the JCI, the international fields? – It was the international aspect in JCI that my interest towards JCI started. I wanted to expand my international network beyond my professional network and gain new viewpoints. When I visited Bali, the local JC people took good care of me. We also had a visit to a local wine factory. Through JCI members you get to hear things and recommendations for your stay, if you wish. In South Korea, outside office hours, we had a touch of local dinner culture e.g. how you pour the drinks, so you respect your elders, with JCI Gangnam. JCI creates a gateway for its members to network internationally. In the business world, creating a mutual trust between the parties can take several years to build. – Through JCI you already have a mutual trust, so the threshold to contact fellow JC members is low. You can just contact.

1 2

J O H TA JA

How has JCI helped you to develop as a leader? – To act with different kinds of people. In the international fields it is the trust that is built within JCI. You are able to discuss openly. The key is to have a common nominator, JCI. You will gain important knowledge through your JCI contacts about local business culture e.g. South Korea, your JCI role was asked and you were seated at the table according to that. There is a formal code to act. In many Asian business cultures you are also expected to give your business card to most senior person

first, just handing it out a younger member could be considered disrespectful. You will learn the business etiquette. What kind of skills have you developed in JCI? – Presentation technique, trainings and being a trainer. Developing these skills would not be possible through work, own perspective has also broadened. How did you take on the position as a chair of the Business Committee in 2021? – I sent my application last year, when the application period was open. After presenting my ideas for this year I was also selected as the committee chair. This year, BusCom works to advance the networking of the JCIs interested in business, provides skills development, and runs a L.E.A.D podcast about business topics. In the committee the aim is to do sustainable activities, which the future committee are able to continue. Your tips for other developing leaders in JCI: – You should make use of the international possibilities provided through the JCI. This will broaden your views of the world and bring new aspects to your work as well.

MIIKA KOSTAMO Age: 40 Education: Bachelor of Business Administration, Master of Engineering Work: Business Development Manager Family: Senator spouse, 4 children, a dog Current Chapter: JCI Vihti Motto: “Live as if you were to die tomorrow. Learn as if you were to live forever.” Mahatma Gandhi

JÄSE NTAR INA / SI NI TOIVONEN

POLKUNI TOIMITUSJOHTAJAKSI Olen itse toimitusjohtajapolkuni alussa. Ilman ympärilleni keräämiäni ihmisiä, jotka esittävät vastausten sijaan kysymyksiä, uskaltavat sanoa vastaan, mutta haluavat minulle hyvää, en olisi onnistunut tämän vuoden tapahtuman järjestämisessä näin hyvin. Nautin suuresti siitä, että toimitusjohtajana voin antaa aplodit tiimille hyvästä esityksestä haastavina aikoina ja kehittää niin SHIFTin yleisöä, yhteisöä kuin yksilöitä tuomaan entistä enemmän arvoa SHIFTin kävijöille, kumppaneille ja taustaorganisaatioille. Yhdessä olemme enemmän. SINI TOIVONEN TOIMITUSJOHTAJA AIRISTON NUORKAUPPAKAMARIN JÄSEN

1 3

yrityksestä Helsingistä ja pakkasimme mieheni kanssa laukut. Etäisyys SHIFTiin ja Turkuun teki siinä kohtaa hyvää. Sopiva hetki koitti myöhemmin vuonna 2020, kun Mari jäi perhevapaalle, ja minulla oli halun lisäksi myös edellytykset nousta SHIFTin seuraavaksi toimitusjohtajaksi. Koin, että yli kymmenen vuoden yrittäjämäinen työskentely, tapahtuma-alan kattava tuntemus ja nopea reagointikyky muutoksiin antoivat minulle avaimet johtaa SHIFTiä pandemian aikana. Toimitusjohtajuus on opettanut paljon. Tärkein tehtäväni on antaa muulle tiimille edellytykset onnistua ja auttaa tarpeen vaatiessa ongelmien ratkaisussa ja perustoimintojen ylläpidossa. Tänä aikana vapaaehtoisorganisaation pyörittäminen on erityisen herkkää, jokaiselle tulisi olla mielekästä ja kehittävää tekemistä eikä johtamista ja motivointia voi hoitaa vasemmalla kädellä. Tietyt koulussa opetetut hampurilaispalautemallit ja motorolat alkavat vanheta, ja yksilöiden tarpeet korostuvat pienen organisaation johtamisessa.

len nuorisoteatteriharrastustaustani takia tykännyt aina olla esillä. Esiintyminen on minulle luontevaa, vaikka luonteelleni on sopinut yhtä lailla tiimityöskentely ja muiden pää- ja sivuroolissa esiintyvien henkilöiden osaamisen korostaminen. Lukioikäisenä teatterilavalla koin, että olisin kyllä tarpeen vaatiessa suoriutunut pääroolistakin, ja sama tunne jatkui myöhemmissä koulu- ja työrooleissani. Urapolkuni alkuun kuuluneet KPMG:n kahvinkeittotehtävät olivat myyntihenkiselle ja vastuuta haluavalle nuorelle ihmetyksen aihe. Onneksi itseluottamusta löytyi jo vastavalmistuneena ja kerroin, että assistenttitehtävien sijaan minusta voisi olla enemmän hyötyä neuvotteluhuoneessa, jossa voin kertoa asiantuntijoidemme osaamisesta ja kuunnella asiakkaiden tarpeita. Minusta tuli alueohjausryhmän jäsen ja pääsin myynti- ja markkinointitehtävien lisäksi tutustumaan niin yritysten kuin numeroiden johtamiseen. Liityin nuorkauppakamariharrastukseen KPMG:n ja KTM-maisteriopintojen sivussa. SHIFTin ensimmäinen toimitusjohtaja Alexander houkutteli minut mukaan Turussa järjestettävään kasvuyritystapahtumaan, ja pian huomasin vetäväni SHIFTin myyntitiimiä. Lopulta vastasin JCI-tapahtumaprojektin siirtymisestä kaupalliseksi liiketoiminnaksi. Toisen SHIFT-vuoteni jälkeen Alexander antoi minulle Jim Collinsin Good to Great -kirjan lainaksi. Olin melko vakuuttunut, että olisin valmis siirtymään SHIFTin toimitusjohtajaksi, jos paikka vapautuisi. Hinku päärooliin oli kova ja siitä tuli tavoitteeni. Toimitusjohtajapaikka aukesi kannaltani huonoon aikaan vuotta myöhemmin, kun olin juuri lähdössä työvaihtoon San Franciscoon. Myöhemmin sain mielenkiintoisen työroolin tapahtuma-alan

LEHTI ROHKE ILLE NU ORILLE JOHTAJILLE, JOTKA H ALUAVAT LUODA VASTUULL ISTA MUUTOSTA YRI TYKSIIN JA YHTEIS KU NTAAN.

TEKSTI: SINI TOIVONEN | KUVA: JOUNI KURU, BRAVE TEDDY

J O H TA JA

JOKAINEN NUORI ON KESÄTYÖNSÄ ANSAINNUT

– Suomen Nuorkauppakamarit mukana edistämässä nuorten kesätyöllistymistä kesällä 2021 TEKSTI JA KUVAT: ANNA-MARI ALKIO

Muistatko vielä, miltä tuntui saada ensimmäinen kesätyöpaikka? Entä, jos maailmanlaajuinen pandemia olisi vaikeuttanut merkittävästi kesätöiden saamista?

1 4

J O H TA JA

esätyöllä on merkittävä rooli nuoren kasvussa kohti aikuisuutta ja työelämää. Vuonna 2020 nuorten kesätyöpaikkojen määrä romahti. Koronakriisin vaikutus on näkynyt laajasti nuorissa, joiden luottamus tulevaisuuteen on nopeasti heikentynyt. Nuorten sosiaaliset ongelmat ovat kärjistymässä ja syrjinnän /syrjäytymisen vaarassa olevien nuorten määrä kasvaa. Tähän haasteeseen myös Suomen Nuorkauppakamarit halusi omalta osaltaan tarttua. Suomen Nuorkauppakamarit osallistui 4H:n Kadonneen kesätyön metsästys -kampanjaan. Kampanjassa 4H lupasi työllistää 250 nuorta kesällä 2021. Kadonneen kesätyön metsästys -kampanjassa 4H:n kumppaneita olivat Suomen Nuorkauppakamareiden lisäksi Suomen Yrittäjät sekä Duunitori. Hanke vastasi erityisesti kahteen tarpeeseen: tuetaan nuorten kesäyrittäjyyttä ja vauhditetaan kesätöiden löytämistä. Kadonneen kesätyön metsästys -kampanjassa haluttiin tarjota suomalaisille nuorille kesätyöpaikka 4H-yrittäjänä tai palkkasuhteessa 4H-yhdistyksen

kautta. Esimerkiksi Auranmaan Nuorkauppakamari osallistui hankkeeseen paikallisella toteutuksella, jossa tehtiin laajaa yhteistyötä kunnan yrityspalveluiden ja nuorisotyön, yrityskentän sekä paikallisen 4H-yhdistyksen kanssa. Yhteistyö alkoi yhteisestä yrittäjien, verkon yli toteutuneesta, aamukahvitilaisuudesta, joka kutsuttiin kasaan kolmen kunnan yrityspalveluiden kanssa. Tilaisuudessa kerrottiin hankkeesta ja nuorten työllistymistilanteesta, jonka jälkeen kirjattiin yrittäjien ja yritysten työllistämistarpeet sekä piilotyöpaikat, joita ei ole ollut aiemmin haettavana. Kunnan nuorisotoimi oli tämän jälkeen mukana markkinoimassa tulevaa nuorten kesätyötilaisuutta, jossa olisi mahdollista löytää vielä kesätöitä. Yrittäjien aamukahvitilaisuudessa tehty kysely ja koonti työpaikoista vietiin suoraan Härkätien 4H-yhdistyksen ja paikalliskamarin järjestämään 4H Cafe -tilaisuuteen, jossa nuorille välitettiin tietoa viime hetken kesätyömahdollisuuksista. Samassa tilaisuudessa Auranmaan Nuorkauppakamari kertoi vinkkejä työnhakuun sekä 4H-yrittäjyys oli esittelyssä. Tilaisuus oli onnis-

tunut, sillä jo samassa tilaisuudessa nuori ja paikalla ollut yrittäjä sopivat työsuhteesta. Lisäksi moni nuori lähti tilaisuudesta mahdollisen kesätyön yhteystiedon kera.  #KESÄTYÖ #JCIFI #HAAVIAUKI #KADONNEENKESÄTYÖNMETSÄSTYS #4HSUOMI #YHTEISTYÖ

NUORKAUPPAKAMARILAISTEN INNOVAATIOPOTENTIAALI

PITÄÄ HYÖDYNTÄÄ PAREMMIN

TEKSTI: HANNA MUUKKA

uorkauppakamareihin ympäri Suomen hakeutuu usein ihmisiä, jotka ovat aktiivisia, haluavat luoda uutta ja tehdä yhdessä. Nuorkauppakamarilainen keksintö -kilpailu on kehitetty juuri sitä varten, että tämä potentiaali saataisiin paremmin esiin ja hyvien ideoiden idut muutettua yhteiskuntaa hyödyntäviksi innovaatioiksi. Onko tämä kamareiden parhaiten pidetty salaisuus? Tänä vuonna neljättä kertaa järjestettävän Nuorkauppakamarilainen keksintö -kilpailun takana on Suomalaisten Keksijöiden Tukisäätiö. – Haluamme kannustaa erityisesti nuoria keksijöitä, joten oma kilpailu nuorkauppakamarilaisille tuntui luontevalta, kertoo säätiön hallituksen varapuheenjohtaja Matti Matikainen. – Tiedän itse kamarilaisena, että meissä on kekseliäisyyttä, joka kuitenkin tarvitsee rahallista tukea muuntuakseen innovaatioksi. Nuorkauppakamarilainen keksintö -kilpailussa jaossa on 5000 euroa verovapaata tukea parhaalle idealle. Matikainen huomauttaa, että voittaja saa toki myös mainetta sekä kunniaa, ja kilpailun voit-

taminen on myös osoitus siitä, että säätiö uskoo keksijään. Keksintö voi olla myös palvelu Säätiö on jakanut tukea keksinnöille jo 15 vuoden ajan ja saa vuosittain hieman alle sata hakemusta. Apurahaa haetaan niin fyysisille kuin digitaalisillekin keksinnöille. – Moni keksintö yllättää fiksuudellaan ja yksinkertaisuudellaan, Matikainen kertoo. – Erityisesti ilmastonmuutos näkyy nyt useissa keksinnöissä, yhä enemmän on myös palveluinnovaatioita.

Matikainen haluaa painottaa, että keksintöjen kehittäminen on tiimityötä. – Harva pystyy viemään onnistuneesti idean alusta loppuun täysin yksin ja vaikka kilpailussakin mainitaan vain yhden ihmisen nimi niin taustalla on hyvin usein tiimi. Vuoden 2021 kilpailu on juuri nyt käynnissä. Hyvä aika siis kasata porukka ja miettiä millainen idea voisi hyödyntää yhteiskuntaa. Jos ei vielä tänä vuonna ehdi kisaan, aina on ensi vuosi. 

Vuoden nuorkauppakamarilainen keksintö -kilpailu Hakuaika: 16.8.-30.9.2021 Kenelle? Kaikki nuorkauppakamarilaiset koejäsenistä Finland Foundation -lahjoittajiin. Mitä? Kilpailuun voi osallistua millä tahansa bisnesidealla: digitaalisella, fyysisellä, tuotteella tai palvelulla. Ei tarvitse olla yritystä, pelkkä idea riittää. Miten osallistun? Täytä apurahahakemuslomake osoitteessa: www.keksijoidentukisaatio.fi/apurahat/hae-apurahaa/ (laita hakemuksen AIHEEKSI "Vuoden nuorkauppakamarilainen keksintö”)

1 5

J O H TA JA

TUOTTAVA IDEA JA VUODEN NUORI MENESTYJÄ HERÄTTIVÄT LAAJAA KIINNOSTUSTA – NUMEROITA KILPAILUIDEN TAKAA TEKSTI: SAMI NUMMELA

TUOTTAVA IDEA -KILPAILUUN TULI TÄNÄ VUONNA

VUODEN NUORI MENESTYJÄ -KILPAILUUN TULI TÄNÄ VUONNA

HAKEMUSTA

ILMIANTOA

Aluevoittajat julkistettiin aluekokouksissa ja kansalliset voittajat Helsingin pörssitalossa 1.10. järjestettävässä kutsuvierastilaisuudessa. Samalla tilaisuudessa julkistettiin myös Genelecin lahjoittaman SDG-erikoispalkinnon voittaja sekä arvottiin kaiutinpari osallistujien kesken.

Ilmiantojen pohjalta varsinaisia kilpailukokemuksia syntyi 35 kappaletta. Yleisön suosikki -äänestyksessä annettiin yhteensä 1165 ääntä ja yleisön suosikiksi valikoitui Päivi Kujanen, muusikkona tunnettu myös nimellä Ida Elina, 22,7 %:n ääniosuudella. Kilpailun kärkikymmenikkö ratkaistiin esiraadin äänestyksellä ja kärkikymmenikköön selvisi mukaan ehdokkaita kaikista kilpailusarjoista. Kilpailussa palkitaan kolme voittajaa ja voittajat valitsee päätuomaristo. Voittajat palkitaan 23.10.2021 Tampereella Finland Youth Forumissa.

JCI Helsinki presents

1 6

J O H TA JA

Get Smarter - Johtajuusakatemia 2022 13.-14.11.2021 | Helsinki www.johtajuusakatemia.fi Kuva © Helsinki Marketing

VUODEN NUORI JOHTAJA -KILPAILUSSA

ETSITÄÄN HUOMISEN JOHTAJIA TEKSTI: TARU MIKKONEN, KILPAILUPÄÄLLIKKÖ, VUODEN NUORI JOHTAJA KUVA: VILLE PESONEN

Taru Mikkonen ja A-alueen Vuoden Nuori Johtaja -kilpailupäällikkö Salla Niemelä.

illaisia ominaisuuksia on huomisen johtajilla? Tai mitä on hyvä johtajuus? Vuoden Nuori Johtaja -kilpailussa etsitään henkilöitä, joiden johtaminen ansaitsee saada tunnustusta.. – Meillä on Suomessa iso määrä nuoria johtajia, jotka omalla toiminnallaan edesauttavat yritysten menestystä ja luovat hyvää johtamisen kulttuuria organisaatioissaan. Kilpailulla haluamme nostaa esiin näitä tekijöitä, sanoo kansallinen kilpailupäällikkö Taru Mikkonen. Tänä vuonna kilpailussa painotetaan vastuullisuutta, ongelmanratkaisukykyä,

den kansallinen puheenjohtaja Ari Saavalainen ja VIA Groupin Tero J. Kauppinen. Kilpailun TOP 5 -listalaiset saavat kumppanilta VIA Groupilta stipendin VOITTAVA johtaminen – WINNING Leadership -työpajaan ja seminaariin (arvo 1 480 euroa + alv). Lisäksi voittaja pääsee hyödyntämään Kaisa Hietalan ammattitaitoa liiketoiminnan vastuullisuussparraukseen. Ehdotuksia tehneiden kesken arvotaan viisi VIA Groupin Tero J. Kauppisen kirjoittamaa Johtaminen-kirjaa. Tänä vuonna C-alue palkitsee oman alueensa Vuoden Nuoren Johtajan 13.10. Kansallisen Vuoden Nuoren Johtajan julkistus tapahtuu marraskuussa. 

vaikuttavuutta, resilienssiä, paineensietokykyä, analyyttisyyttä, johtamisotetta, innovatiivisuutta ja aloitteellisuutta. Kilpailuun on voinut ehdottaa vuonna 1981 tai myöhemmin syntyneitä vastuullisissa johtotehtävissä toimivia henkilöitä. Kilpailun suojelijana toimii tänä vuonna vastuullisesta johtajuudesta tunnettu Kaisa Hietala, joka nähdään myös kansallisen vaalikokouksen Porigamin key notena. Hietalan lisäksi kilpailun tuomaristossa istuvat Experiksen liiketoimintajohtaja Anne Koivusaari, Rastor-instituutin liiketoimintajohtaja Katri Kanerva, Ylen henkilöstöjohtaja Eija Hakakari, Suomen Nuorkauppakamarei-

1 7

J O H TA JA

VOTE BY HEJMO – digiloikasta vauhtia sähköisiin kokouksiin

1 8

J O H TA JA

TEKSTI: HANNA MANNINEN (SNKK), JUSSI ALAMÄKI & JOHANNES HALMEVUO KUVA: JUSSI ALAMÄKI

oronapandemia on antanut oman panoksensa työelämän muutokselle tehden etätöiden tekemisestä uutta normaalia ja kokoontumisrajoitukset ovat tehneet erilaisten kokousten järjestämisestä erittäin haasteellisia. Useiden yhdistysten ja taloyhtiöiden kokouskäytännöt eivät ole aiemmin tukeneet etäkokoustamista, eikä markkinoilla ole ollut riittävän monipuolista ja luotettavaa äänestysjärjestelmää. Tästä syystä esimerkiksi sääntömääräisten vuosikokousten järjestäminen lainvoimaisesti on aiheuttanut todellista päänvaivaa. Jussi Alamäki ja Johannes Halmevuo ovat vastanneet tähän tarpeeseen luomalla Vote by Hejmo -sähköisen äänestysjärjestel-

Vote by Hejmon luojat Johannes Halmevuo (vas.) ja Jussi Alamäki.

män. Toista hieman erilaista verkkopalvelua varten jo aiemmin luotu Hejmo sai uuden tarkoituksen, sillä tarve sähköiseen äänestysjärjestelmään oli konkreettinen ja selkeä. Loput puuttuvat palaset löytyivät verkostojen kautta ja ensimmäinen kokous Vote by Hejmo -äänestysjärjestelmän kanssa pidettiin kesäkuussa 2020 erään urheilulajin kansallisen lajiliiton toimesta. Päätökseen muuttaa Hejmo alkuperäisestä verkkopalvelusta äänestysjärjestelmäksi vaikutti myös vahva usko siihen, että siirtymä etätöihin ja etäkokoustamiseen tulee muuttamaan työn tekemisen lisäksi kokoustamista merkittävästi. Ihmisten tottuessa käyttämään uusia sähköisiä kokousvälineitä paluuta täysin perinteisiin läsnäolokokouksiin tuskin on näköpiirissä. Järjestelmässä on alusta lähtien huomioitu tulevaisuuden hybridikokousten tarpeet sekä mm. läsnäoloäänestyksen toteuttaminen paikan päällä, mikäli osallistujalla ei ole käytettävissä omaa älypuhelinta, tablettia tai vastaavaa. Koronan aikaansaama digiloikka avasi liiketoimintamahdollisuuden sähköiselle äänestysjärjestelmälle, mutta keskustelu on kuitenkin kääntynyt enenevässä määrin kohti etä- ja hybridikokousten hyötyjä. – Moni organisaatio on käytännön kautta nähnyt erityisesti hybridikokousten toimivuuden, ja iso osa Hejmonkin asiakkaista on ilmaissut aikovansa jatkaa hybridikokousten järjestämistä tulevaisuudessakin. Monessa kokouksessa tästä on jopa äänestetty, ja sähköisen kokoustamisen suosio on ollut huima, kertoo Jussi – Eritysesti hybridikokoukset ovat tulevaisuutta, koska silloin pystytään tarjoamaan osallistujille vaihtoehto. Osa ihmisistä pitää live-osallistumista erittäin merkityksellisenä, kun taas toisilla sähköisen osallistumisen mahdollisuus saattaa olla ainoa realistinen vaihtoehto, Johannes jatkaa. Varsinkin organisaatioilla, jotka toimivat ympäri Suomen, osallistumisprosentit ovat olleet Jussin ja Johanneksen mukaan ennätyslukemissa etä- ja hybridikokouksissa, ja samaan aikaan kokousten kestot ovat lyhentyneet merkittävästi kehittyneemmän tekniikan ansiosta. Hyvänä esimerkkinä tästä on ääntenlaskennan tapahtuminen käytännössä saman tien.

Vote by Hejmo -äänestysjärjestelmä on siis kehitetty markkinalle, joka on oikeastaan kunnolla muodostunut vasta viimeisen 18 kuukauden aikana. Hejmo on saanut palvella lukuisia merkittäviä suomalaisia organisaatioita erilaisissa etä- ja hybridikokouksissa, ja tarkoituksena on tuoda palvelu yhä useamman saataville tulevaisuudessa. – Osana tätä työtä autamme asiakkaitamme myös kokousten järjestämisessä ja kokouksiin liittyvän digiloikan ottamisessa, koska olemme keränneet lyhyessä ajassa todella kattavan kokemuksen ja kumppaniverkoston erilaisten etä- ja hybridikokousten järjestämisestä, kertoo Jussi. – Ajatuksena on alusta asti ollut palvelun mahdollisimman hyvä saavutettavuus käytettävyyden, teknisten vaatimusten sekä hinnoittelun osalta. Olemme kaikki kokeneet Koronan tuomat haasteet ja halusimme Hejmossa rakentaa järjestelmän, joka palvelee ympäröivää yhteiskuntaa ja auttaa osaltaan eteen tulleessa digiloikassa. Hejmon lähitulevaisuuden suunnitelmissa on myös kansainvälistyminen, jota on jo valmisteltu nykyisten ja potentiaalisten yhteistyökumppanien kanssa. Kansainvälistymisessä pyritään hyödyntämään myös kansainvälisiä verkostoja, kuten esimerkiksi JCI ja BNI. Mutta keitä ovat miehet Hejmon takana? Jussi on 39-vuotias KTM Espoosta. Jussi on työskennellyt vuonna 2003 alkaneen työuransa aikana Eduskunnassa, sijoitusalalla, ohjelmistoalalla, verkkokaupan kehittäjänä sekä viimeisen 10 vuoden aikana liiketoiminnan kehittämisen parissa. Hejmon kaupallistaminen on Jussin tämän hetken ykkösprojekti, mutta työn alla on myös myyntiprosessien rakentamista ja kehittämistä muissa yrityksissä. Jussilla on pitkähkö ja monipuolinen kokemus innovaatioiden kaupallistamisesta, sekä iso määrä kokouksia erilaisissa organisaatioissa pj-nuijan kummallakin puolen. Jussin JCI-ura alkoi vuonna 2012 Porin Nuorkauppakamarissa, jossa hän oli myös puheenjohtajana vuonna 2015 ja nykyään hän harrastaa JC-toimintaa Helsingin Nuorkauppakamarissa. Johannes on 40-vuotias isännöintialan yrittäjä, joka on toiminut alalla vuodesta 2006 alkaen ja yrittäjänä vuodesta 2013. Johanneksella on liiketoiminnan kasvattamisen lisäksi rautainen kokemus erilai-

sista kokouksista, niiden johtamisesta, sekä niihin liittyvästä juridiikasta. Molemmilla on ollut ja on edelleen muitakin yrityksiä, joten kynnys uuden yhtiön aktivointiin oli kummallakin varsin matala. Jussille yrittäjyys on aina ollut luonteva tapa tehdä töitä, ja yrityksiä onkin vuosien varrella tullut perustettua, ostettua ja myytyä useita. Yrittäjyyden kautta on helpompi hallita useiden projektien ja konsulttikeikkojen kokonaisuutta, ja se antaa myös mahdollisuuden helpommin tarttua ajankohtaisiin mahdollisuuksiin, kuten esimerkiksi äänestysjärjestelmän rakentamiseen keskellä koronakriisiä. Jussille yrittäjyys ei kuitenkaan ole mikään identiteettikysymys, vaan tapa tehdä työtä ja luoda arvoa mahdollisimman tehokkaasti. – Kaikki ovat kuitenkin lopulta samalla tavalla vastuussa oman työnsä tuloksista, oli taskussa sitten työsopimus, osakassopimus tai toimeksiantosopimus, Jussi kuvailee. Johanneksella yrittäjyys ei varsinaisesti ole itseisarvo tai intohimo, vaikka äidin mukaan yrittäjyys on ollut tavoitteena jo murrosikäisenä. – Laiskalla vain kesti hetken päästä näihin tavoitteisiinsa, Johannes naurahtaa. Yrittäjyys on pohjimmiltaan asenne ja tapa suhtautua tekemiseen, ja Johannekselle motivaattorit ovat asemasta riippumatta koko työuran olleet haasteet ja vastuu omasta tekemisestä. – Yrittäjyyden mukana on tullut lisähaasteena mahdollisuus kehittää sekä omaa että yrityksen toimintaa sekä testata omia näkemyksiä, Johannes summaa ajatuksiaan. Jussi ja Johannes lähettävät terveisiä tulevaisuuden johtajille ja yrittäjyydestä haaveileville: Kuuntele, visioi ja tee. Yrittäjyydessä ja johtajuudessa kysymys on pohjimmiltaan asenteesta sekä tavasta hahmottaa ympäröivää maailmaa. Johtajuudessa priorisointi tarkoittaa aina valintoja eri asioiden välillä, jolloin kaikkeen ei voi panostaa. Hieman vastaavasti yrittäjyydessä on pakko sietää epätäydellisyyttä, jos haluaa saada aikaan kasvua ja edes jotenkin järkevää tuottoa tehdyille panostuksille. Molemmissa on hyvä olla alusta lähtien sinut sen kanssa, ettei kukaan ole täydellinen. Olennaisempaa on tunnustaa omat rajansa ja löytää ympärille ihmisiä, joiden kanssa kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. 

1 9

J O H TA JA

AFSTOR AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄ INDUKTIOKEITTIMELLÄ • 2 kappaletta 300 W aurinkopaneelia. • 1200 W keittotaso. • 12 V pistoke valaistukselle ja muille laitteille. • Käyttötuntimittari ja CO2-päästövähennyksen seurantasivu. • Koko järjestelmän käyttöikä 21 vuotta. • Akun käyttöikä 7 vuotta. • Takuu 2 vuotta. • Kokonaisuus on koottu Suomessa • 15 käytössä, 42 merikontissa matkalla Sambiaan • www.afstor.com

MITÄÄN EN TEKISI YRITTÄJÄURALLANI TOISIN

TEKSTI: HANNA MUUKKA | KUVAT: ARI PIISPANEN

arjakeksijä ja -yrittäjä Ari Piispasta ovat aina kiinnostaneet koneet ja laitteet. – Koulunkäynti ei oikein ollut se oma juttuni, mutta koneinsinöörin opintoni sujuivat mallikkaasti, Piispanen kertoo. Hän viihtyi valmistumisen jälkeen muutaman vuoden toisen palkkalistoilla paperiteollisuudessa, mutta vuonna 1989 veri veti keksintöjen pariin ja hän perusti ensimmäisen yrityksensä Konetuote Piispasen.

2 0

J O H TA JA

60 patenttia takataskussa Viimeiset 30 vuotta Piispanen on tehnyt erilaisia keksintöjä automaatiokoneista ja tuotantolinjoista hiilidioksidin talteenottojärjestelmiin sekä perustanut ja myynyt useita yrityksiä. – Olen yrittänyt aina miettiä mitä tässä maailmassa tarvitaan, mitä pitää keksiä ja lähtenyt sitten kehittämään ratkaisua, Piispanen selventää keksijäyrittäjän motiivejaan. – Alussa toki piti saada perheelle leipää pöytään, mutta esimerkiksi Lappeenrannassa, kun lopettivat panimon, perustin uuden: Saimaan Panimon. Moottoreitakin olen kehittänyt, koska on tarve saada uusiutuvaa energiaa tehokkaammin.

Ilmastokriisi tärkein motivaattori

”En vaihtaisi päivääkään”

Piispasen yritys Afstor voitti viime vuonna Tuottava Idea -kilpailun startupsarjan aurinkosähkökeittimellä. Keksinnön moottorina oli ilmastonmuutos. – Jos Afrikka metsitettäisiin, sillä olisi isoin vaikutus globaaliin ilmastonmuutokseen, Piispanen selittää. Keittimen hän suunnitteli yhdessä LUT:n energiatehokkuusprofessori Jero Aholan kanssa, joka on toinen Afstorin perustajista. Keksinnön ideana on saada Afrikan köyhimmät luopumaan puun polttamisesta. Majan katolla on aurinkopaneelit ja sisällä energiatehokas keitin, jolla voi myös ladata akkuja ja saada sähköä valaistukseen. – Jos puuta ei tarvita, sitä ei tarvitse kerätä ja lapsille jää aikaa koulunkäyntiin ja naisille mahdollisuus istuttaa puita, Piispanen selittää. – Tämä on teknisesti ja taloudellisesti kannattavaa ja tässä olisi Suomelle suuri mahdollisuus kehitysyhteistyön näkökulmasta. Piispasella on Afstorin lisäksi kaksi muuta yritystä Elstor Oy ja Soletair Power, jotka kaikki kehittävät ratkaisuja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja ratkaisemiseksi.

Piispanen ei ole yrittäjänä pyrkinyt maksimoimaan voittoja, vaan kehittämään omaa osaamistaan insinöörinä. – Tässä työssä pystyn toteuttamaan itseäni eikä koskaan tule tylsää. Vaikeita aikoja on toki ollut, mutta asiat ovat aina lopulta menneet hyvin. Haasteet tuovat kokemusta ja näkemystä. Piispasen neuvo yrittäjälle on, ettei kannata pelätä, eikä antaa periksi. – Jos on huono tilanne, neuvottele osapuolten kanssa. Sillä asiat usein ratkeavat. 

VERKOSTOISSA ON VOIMAA TEKSTI: KIMMO HOLLMÉN, SENAATTORI #77169, AIRISTON NUORKAUPPAKAMARI RY | KUVA: KATRI HAAVISTO

letko joskus kuullut sinulle esitetyn kysymyksen ”Sä, kun tunnet sen yhden, niin kysytkö mulle alennusta?”? Itse aikoinaan kiinnitin huomiota tähän kysymyksen asetteluun, kun eräs tuttuni tarvitsi tiettyä tuotetta ja halusi hyödyntämällä minua ja verkostoani saadakseen tuotteen halvemmalla. Tarkoitus oli toki hyvä eli saada tuote halvemmalla, mutta tulokulma oli kyllä väärä. Voitte arvata teinkö paljon työtä pyynnön eteen. Väitän, että lopputulos olisi ollut eri, jos minulta olisi pyydetty vaikkapa näin: ”Minulla on tarve tuotteelle, jota saa tuttusi kautta. Voisitko pyytää häntä ottamaan minuun yhteyttä, niin voisin hankkia tuotteen verkostosi kautta?”. Tässä tulee mielestäni hyvin esiin verkoston voima. Minua on luonnehdittu sosiaaliseksi ja verkostoituneeksi ihmiseksi (tunnistan tästä kyllä itseni), joka myös mielellään auttaa ystäviään. Ja miten helppoa se loppujen lopuksi onkaan, kun käytettävissä on laaja ( jci-) verkosto niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Minä näen aina näissä tapauksissa jokaisen osapuolen hyödyn, vaikka en usein konkreettisesti itse mitään hyötyisikään, kun pystyn tuttavaani auttamaan, tai suosittelemaan verkostojeni kautta löytyvää kontaktia. Ja, kun jotain laadukasta sekä loistavaa palvelua/tuotetta olen joltain hankkinut, niin

sitä kehtaa myös selkä suorana suositella muillekin! Kehuminen ja toisen suosittelu ei maksa kuin pienen hetken aikaa, mutta se kannattaa aivan varmasti. En tiedä, onko olemassa tutkittua dataa siitä, miten paljon me jc:t käytämme verkostojamme hyväksemme, mutta varmasti tässäkin voimme olla entistä aktiivisempia. Onpa kyseessä sitten lounasseura vieraassa kaupungissa (kysy Jci-ryhmässä kuka lähtee lounaalle), Weber-grillin osto (suosittelen K-Rauta Kuninkoja/kauppias Sami Aalto), esitteen painatusta (Painola ja Johanna Saarinen), brändin rakentamista (Brändininja Melina Schmidt) taikka valokuvausta (Katri Haavisto), niin omien hyvien kokemuksien ja suosituksien kertominen on yhteiseen hiileen puhaltamista. Toki on olemassa kaupallistettuja suosittelu-verkostoja, mutta oman verkoston ylläpitäminen, laajentaminen ja hyödyntäminen on aina ilmaista. Ja jci-verkostoja voi laajentaa helposti osallistumalla tilaisuuksiin niin kotimaassa kuin globaalistikin – se on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Kirjaimellisesti voi sanoa, että vain taivas on rajana, jos edes sekään ( ja kysypä Janne Viinikkalalta, jos hän ottaisi sinut joskus lennolle kyytiin)! 

KIMMO HOLLMÉN SENAATTORI #77169 AIRISTON NUORKAUPPAKAMARI RY

2 1

J O H TA JA

JÄSE N TA R I NA / JANI TAS K IN EN

MAKKARATEHTAALTA

MÄÄRÄTIETOISESTI

PANKIN JOHTOTEHTÄVIIN Jani Taskinen nimeää omaksi johtajan supervoimaksi sopeutumiskyvyn. Muutosta ei kannata pelätä ja epäonnistumisista pitää päästä nopeasti yli. Näillä opeilla on tultu pitkä matka auktoriteettikammoisesta rentusta nöyräksi itseoppineeksi pankin esimieheksi. TEKSTI JA KUVAT: SANNA-LEENA LINNA

2 2

J O H TA JA

ohtajuus on paradoksi; pitää olla lempeä, mutta tiukka ja antaa samalla vapauksia!, näin analysoi Jani Taskinen omaa työrooliaan. – Johtajan rooli on palvella työntekijöitä ja asiakkaita. Hyvä johtaja saa muut ympärillään loistamaan. Jani Taskinen on OmaSp:n Akaan konttorin palvelupäällikkö ja Akaan Nuorkauppakamarin valmistautuva puheenjohtaja. Taskinen on toiminut nykyisessä työtehtävässään reilut kaksi vuotta. Hän kokee, että tittelillä ei ole hänelle mitään merkitystä, mutta hän saavutti yhden haaveistaan päästessään nykyiseen asemaansa. Nyt tärkein tavoite on saada Akaan konttori vastaamaan hänen omia visioitaan ja sille asetettuja tavoitteita.

Taskinen kertoo yhdeksi hyvän johtajan ominaisuudeksi kyvyn mokata. Pitää uskaltaa yrittää, jotta voi kehittyä. Mutta onko hän itse koskaan epäonnistunut? – Koko ajan, jatkuvasti. Kun mokaa, niin virheistä opitaan ja sitten mennään eteenpäin. Olen ehkä 148-vuotiaana melkein täydellinen, palvelupäällikkö pohtii. Auktoriteettikammoisesta nuoresta kasvoi nöyrä johtaja Koulu ei maistunut nuorelle Jani Taskiselle. Valkeakosken kasvatti lähti ison rahan toivossa opiskelemaan paperiprosessihoitajaksi. Hän päätyi kuitenkin usean vuoden ajaksi makkaranpakkaajan työhön paikalliselle lihajalostamolle. Lihajalostamon töiden välissä Taskinen vietti vuoden armeijan harmaissa. Armeijassa hänen oli vaikea sopeutua auktoriteetteihin. Tehtävät ilman selkeää

perustelua eivät istuneet hänen luonteeseensa. – Tuohon aikaan olin aika naiivi ja kuvittelin, että kaikki pyörii vain minun ympärilläni, Taskinen muistelee. Urheilu on aina ollut tärkeä osa Taskisen elämää, ja seuraava työpaikkakin löytyi urheiluliikkeestä. Siellä Jani sai lisää vastuuta ja pääsi mukaan rakentamaan yrityksen toista liikettä. Kuitenkaan pelkkä mukava työ ei motivoinut Taskista paria vuotta pidempään. Vaikka opinnot oli suoritettu ilman suuria panostuksia, haaveili nuori mies pukuherrojen töistä. Siinäkin mielikuvassa haisi raha, kuten aiemmin paperiteollisuudessa. Taskinen haki töihin vakuutusmyyjäksi. Hän kävi ennen haastattelua hakemassa Dressmannilta suorat housut ja slipoverin. Paikka aukesi ja kymmenen vuoden ura vakuutusyhtiöiden erilaisissa tehtävissä oli edessä.

2 3

J O H TA JA

Vakuutusyhtiöiden jälkeisessä työssään polkupyörienmaahantuontiyrityksessä hän oppi tiimityöskentelyn kautta nöyryyttä ja pitääkin sitä yhtenä tärkeimmistä ominaisuuksistaan nykyisessä esimiestehtävässä. – Ole nöyrä, mutta älä nöyristele!

2 4

J O H TA JA

Punk-mies tykkää olla kaikessa mukana Palvelupäällikön eli tuttavallisemmin pankinjohtajan työpäivä sisältää paljon lainvaatimia valvontatehtäviä ja asiakastapaamisia. Esimiestehtävään pitää myös löytää riittävästi aikaa. Päivät kuluvat parhaaseen palveluun tähdäten asiakkaiden, henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Verkostoituminen on Taskisen vahvuus ja hän tykkää olla monessa mukana. Musiikki ja urheilu ovat kuuluneet lapsesta saakka Janin elämään. Bändejä on ollut niin paljon, ettei niitä pysty enää edes laskemaan. Välillä sähkökitaraa rämpytettiin punk-bändissä ja nyt taas soitetaan metallia ja muutamilla projekteilla covereita häistä hautajaisiin. Hiihto,

jääkiekko ja salibandy olivat vuosikaudet tärkeimmät ja aikaa vievät harrastukset Taskisen elämässä. Ensi vuonna Janilla on edessään taas erilainen haaste, jos hän tulee valituksi Akaan Nuorkauppakamarin puheenjohtajaksi. Hän haluaisi motivoida kamarilaiset toimimaan yhdessä yhteisten tavoitteiden eteen. Taskinen uskoo, että harrastuksessakin voi päteä sama oppi kuin työpaikoilla: Oikeat ihmiset oikealla paikalla takaa menestyksen! Kehittyvä johtaja sopeutuu muutokseen Jani Taskisen vahvuus johtajana on sopeutumiskyky. Muutos ei ole koskaan pelottanut häntä. Hän osaa myöskin ohittaa omat epäonnistumiset nopeasti. Taskisen yksi lempilainauksista onkin: ”Älä murehdi viittä minuuttia enempää asiaa, millä ei ole viiden vuoden päästä merkitystä!”. Jani Taskinen on kiitollinen työnantajallensa OmaSp:lle, joka tarjosi hänelle mahdollisuuden suorittaa Tampereen yliopiston kanssa yhteistyössä toteutetun OmaSp Master esihenkilö- ja asiantunti-

jakoulutuksen 2019-2020. Johtajuuskirjoja lukeva Taskinen ei edelleenkään ole kiinnostunut koulunpenkillä istumisesta, mutta tämä koulutus kolahti itseoppineeseen johtajaan lujasti. – Olen sitä mieltä, että on kaksi tapaa päästä pitkälle työelämässä: joko käy koulut aikanaan kunnolla tai sitten valitsee sen vaikeamman tien niin kuin minä ja tekee työnsä niin hyvin, että ovia aukeaa, Taskinen pohtii. Mitä yrittäjämäisellä asenteella edennyt Jani Taskinen sitten voisi vielä kehittää johtajuustaidoissaan? – 90 % hyvistä johtamisen paikoista menee ohi eli toisten kuuntelemista pitäisi opetella, Taskinen sanoo. Hetkessä eläjälle myös kalenterointi on välillä vaikeaa. Päivät tuppaavat venymään, kun tulee tilanteita, joissa ajattelee: ”äkkiäkös minä tämän tässä välissä teen”. Kehittyvä johtaja on siis aina matkalla kohti parempaa työminää! 

KOKEILUCORNE R

Kuski ei saa hermostua, vaikka kaverit menee ohi nopeammalla veneellä.

Veneenohjaus on helpompaa kuin autolla ajo.

ENSIKERTALAISENA VENEEN PUIKOISSA

– MERIKELPOISUUS SAAVUTETTU

TEKSTI JA KUVA: JENNI VÄLKKY, RAISIO-NAANTALIN NKK

ja se maistuikin aukolla, jossa joki päättyy ja meri alkaa. Kauemmas ei ollut lupa mennä. Siinä sitä oli kiva nautiskella elämästä ja hyvästä seurasta. – Jos tulee tilaisuus lähteä veneilemään, kannattaa rohkaistua ja kokeilla itse myös ajamista. Minuakin jännitti ensin, mutta se oli turhaa, sillä sain nopeasti tuntuman ruoriin. Rantautuminen jäi vielä apukipparille, mutta seuraavalla kerralla aion kokeilla myös sitä. 

C LU

ORNERIN VIE RA A A

Kääntyykö tämä samaan suuntaan kuin autonratti? Ajossa Jatalla oli sähkömoottorivene, joka kulki miellyttävän pehmeästi. Veneeseen oli laitettu onneksi rajoitin, joten hurjapäinen ensikertalainenkaan ei pääse ajamaan liian kovaa. – Kokemuksena veneily ei ollut lainkaan vaikeaa. Sähkömoottori oli käynnissä, joten sitä ei tarvinnut erikseen startata. Ohjeet ajoon olivat myös todella yksinkertaiset: Työnnä kahva keskiasennosta eteen, niin päästään eteenpäin ja vetämällä kahvaa keskiasennosta taaksepäin, vene peruuttaa. Merimerkkien keskeltä kun vaan muistaa mennä, niin kaikki sujuu hyvin, Jatta muistelee. Jos osaa ajaa autolla, osaa ajaa veneellä. Tämä vene tosin näytti kulkevan nopeampaa peruuttamalla. Yksinkään ei tarvinnut joella kulkea, vaan matkalla tuli vastaan toisia veneitä, lokkeja, melojia ja tietenkin Turun ylpeys Föri, lautta joka kuljettaa ihmisiä tois puol jokkee. Ohituskohdassa piti olla tarkkana ettei jää sen alle. Jatta muisti kuitenkin rannalla saadut ohjeet, että ohita Föri aina takaa, näin ollen kaikki meni hyvin, eikä vaaratilannetta syntynyt. Ilma oli kaunis ja täydellinen koeajolle, aurinko paistoi eikä tuullut, alkusyksyn viileys kuitenkin tuntui heti kun vauhti kiihtyi. Matkaan oli evääksi ostettu pizzaa

ällä kertaa kokeilucornerissa laitettiin Raisio-Naantalin Nkk:n tämän vuoden LOM:n Jatta Nurmen hermot testiin, kun hän sai tilaisuuden kokeilla moottoriveneellä ajoa. Moottoriveneen kyydissä hän on kyllä ollut aiemminkin, viimeksi lapsena, mutta itse ajamista hän ei ole koskaan kokeillut. Innostunutta jännitystä oli aistittavissa, kuten aina kun kokeilee jotain ensimmäistä kertaa. Veneilyä päästiin testaamaan Turussa kamarimme järjestämässä VenePicnictapahtumassa Lånan vuokraveneillä. Veneily tapahtui Aurajoessa, joka laskee mereen, mutta ihan merelle saakka ei tällä kertaa ehditty mennä. Ensikertalaisille oli muutenkin sopivampaa pysytellä rannan tuntumassa. Lajikokeiluun ei tarvinnut itsellä olla mukana kuin säähän sopivat vaatteet, kaiken muun sai vuokraamolta. Oikeastaan muita varusteita ei tarvittukaan kuin pelastusliivit. Pelastusliivejä löytyy monen kokoisia ja kokeilemalla Jattakin löysi itselleen sopivat. – Saimme lähdössä hyvät ohjeistukset turvalliseen veneilyyn. Veneessä ei saa seistä, merelle saakka ei kannata lähteä. Muita veneilijöitä saa ohittaa, mutta tarpeeksi kaukaa ja vasemmalta puolelta, Jatta kertaa saamiaan ohjeita.

JATTA NURMI Kamari: Raisio-Naantalin Nkk, mukana toiminnassa vuodesta 2016 Supervoima: rohkea kokeilija

2 5

J O H TA JA

AINUTLAATUINEN KOKEMUS

– EUROPEAN ACADEMY TEKSTI JA KUVAT: KIRSI LEIMU, CAMILLA JÄRVINEN, JANIKA OHTONEN, KATJA VÄKEVÄ, KAISU AARNO-KAISTI JA NIINA MERILAITA

European Academy (JCI EA) on Ruotsin Göteborgissa järjestettävä neljän päivän toiminnallinen johtajuuskoulutus valmistautuville puheenjohtajille. Viimevuotinen koulutus peruttiin, jolloin poikkeuksellisesti tänä vuonna Suomesta mukaan saivat hakea myös istuvat puheenjohtajat.

2 6

J O H TA JA

ärjestyksessään 24. akatemia keräsi poikkeusvuonna 53 osallistujaa yhteensä 18 eri maasta. Suomesta delegaatteja oli tänä vuonna kuusi. Tapahtuma oli hyvä osoitus nuorkauppakamarilaisten rohkeasta ja ratkaisukeskeisestä johtajuudesta: oli hienoa nähdä, kuinka näinkin merkittävä kansainvälinen tapahtuma saatiin terveysturvallisesti onnistumaan vallitsevasta maailmantilanteesta huolimatta. Osallistujien ylle rakennettiin turvallinen kupla, jossa ensimmäistä kertaa hyvin pitkään aikaan pystyi olemaan ilman maskia – ja jopa halaamaan kanssajiiceetä! Neljässä päivässä pääsi melkein unohtumaan, että elämme keskellä pandemia-aikaa. Tämä oli erittäin vapauttavaa ja mahdollisti aidon kohtaamisen.

Osalle kokemus oli ensimmäinen kansainvälinen jc-tapahtuma tarjoten mahdollisuuden tutustua järjestön toimintaan Suomen ulkopuolella ja jakaa ajatuksella parhaita käytäntöjä ympäri Eurooppaa. Akatemia on yksi oivallisimmista tavoista verkostoitua kansainvälisesti ja luoda kestäviä suhteita, jotka kantavat kauas. Mikä ihmeen European Academy? Kiteytettynä akatemia on kiihdytettyä oppimista omiin johtamis- ja tiimityötaitoihin. Oppia vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamisesta ja siitä, miten toimia erilaisissa ryhmissä mahdollistaen tiimin hyvän suoriutumisen joka tilanteessa. Oppiminen oli monipuolista ja havainnollistavaa, kun taitoja harjoiteltiin sekä

teoriassa että käytännössä. Kokemusten, epäonnistumisten ja vinkkien jakaminen edesauttoi oppimaan jatkuvasti myös toisilta osallistujilta. Akatemiassa syvennyttiin tunnetaitojen kehittämiseen ja omien reaktioiden säätelemiseen sekä kommunikointiin. Taustalla vaikuttavien tekijöiden takia omien tarpeiden havaitseminen, tunnistaminen, ymmärtäminen ja nimeäminen ei välttämättä ole helppoa, mutta niiden tärkeys ja vaikutus korostuvat kaikessa toiminnassa. Tunteet ja tarpeet suuntaavat ajatukset itsestä ja ympäristöstä ja sitä kautta vaikuttavat toimintaan. Tämän ymmärtäminen muuttaa suhtautumista ympäröivään elämään sekä edesauttaa itsensä ja muiden tehokasta sekä motivoivaa johtamista.

Kukaan osallistujista ei ole missään vaiheessa valmis johtaja. Itsensä kehittäminen ja uuden oppiminen on jatkuvaa, ja kenestä tahansa on hyväksi johtajaksi – tämä tuli todistettua akatemiassa. Jokaisella on omat vahvuudet ja heikkoudet. On kuitenkin lohdullista ymmärtää, että omia taitojaan voi jatkuvasti kehittää tutustumalla itseensä ja suhtautumalla avoimen kiinnostuneesti muihin. Kehittyvä johtaja näkee sekä puut että metsän Akatemiassa pohdittiin johtajuutta ja johtamisessa kehittymistä. Kokemuksen perusteella itsensä motivoiminen on johtajan yksi tärkeimmistä taidoista, sillä motivoitunut johtaja motivoi esimerkillään muita. Kehittyvä johtaja etsii jatkuvasti uusia innostamisen tapoja sekä kehittää jo olemassa olevia keinoja. Kehittyvä johtaja pitää kirkkaana mielessään organisaation tavoitteet, stra-

tegian ja vision, jotka hän osaa yhdistää käytäntöön. Osallistamalla tiiminsä ja visualisoimalla yhdessä seuraavat stepit, määrittelemällä pelisäännöt ja hyödyntämällä jokaisen tiimiläisen vahvuuksia kehittyvä johtaja vie tiiminsä kohti tavoitetta. Aito läsnäolo, empatia, muiden arvostus sekä ympäristön huomioiminen tarjoavat johtajalle oppimisen paikkoja sekä mahdollisuuden tiedostaa omat kehittymistarpeensa ja kääntää ne vahvuudeksi. Kehittyvän johtajan oppimisen ja kehittymisen tie jatkuukin loputtomiin, mikä mahdollistaa itsensä ylittämistä ja ajan hermolla pysymistä. Kehittyvä johtaja osaa päästää irti pettymyksen pelosta ja uskaltaa yrittää. Turvallinen ympäristö antaa myös luvan epäonnistua. Kehittyvä johtaja ymmärtääkin erityisesti karille ajautuneiden kokemusten tärkeyden ja osaa analysoida ne. Välillä vaaditaan uskallusta

viedä uudet ideat käytäntöön. Kehittyvä johtaja osaa säädellä omia tunteitaan ja niiden ilmaisemista. Maineensa veroinen koulutus Voimme kokemuksemme mukaan koko sydämestämme suositella European Academya. Vaikka pitkä koulutusviikonloppu oli vaativa, oli se kokonaisuudessaan äärettömän ihana kokemus jättäen valtavasti hyviä muistoja. Akatemia oli silmiä avaava kokemus, jonka vaikutus, kertynyt sosiaalinen pääoma ja saadut ystävyyssuhteet kantavat varmasti pitkälle tulevaisuuteen. Olemme erittäin onnellisia saatuamme kokea tämän kansainvälisen tapahtuman ja koulutuksen sisällön. Palasimme Suomeen parempina versioina itsestämme, mistä kiitämme kokemuksen mahdollistaneita järjestäjiä ja kaikkia osallistujia. 

Kirsi Leimu, JCI Loimaan seutu PRES, Niina Merilaita, JCI United DP, Kaisu Aarno-Kaisti, JCI Tammerkoski DP Camilla Järvinen, JCI Havis Amanda PRES, Janika Ohtonen, JCI Kajaani PRES, Katja Väkevä, JCI Lappeenranta DP 2 7

J O H TA JA

KO LU MNI

DEVELOPING TOMORROW’S LEADERS

– BEST PRACTICES OF SUSTAINABLE LEADERSHIP TEXT: DEPUTY NATIONAL PRESIDENT, JCI FINLAND MARI MÄNNISTÖ | PICTURE: GROWTH AND DEVELOPMENT COMMITTEE

2 8

J O H TA JA

had the privilege to hold a mini keynote about sustainable leadership in a global webinar arranged by the Growth and Development Committee of Junior Chamber International. The idea of the webinar was to bring forth global insights on how to develop and implement sustainability in leadership. The one year to lead -principle ensures that we offer development opportunities to maximum amount of members. However, it brings forth a challenge of sustaining development – not starting from zero every year, but building on the work of our fellow leaders before us. This is why talking about sustainable leadership, succession planning and leadership transition is very important in JCI. JCI Finland is one of the largest national organizations in JCI, and the three-year long DP – NP – IPP training program is unique globally. My topic – best practices of sustainable leadership – consisted of some insights from my experiences of almost 10 years of leadership positions in JCI, as well as sharing how the unique training program for local

Deputy Presidents of JCI Finland, is built to provide support and sustainable transition of leadership from year to year, to maximise development and the strategic aim, and minimize loss of information. As for this year, the last module of the Deputy President training is held in the regional conferences, and the toolbox and peer support for facing next year’s challenges is ready. I want to wish all tomorrow’s leaders luck for inspiring members to join the local boards as new future leaders next year – and so the development journey continues! Tips for tomorrows leaders in a nutshell • Offer chances to fail learn • Offer second chances after the failures learnings • Assume people mean well, discuss and ask before accusing • Share responsibility of membership acquisition to e.g. each newly elected member • Share responsibility of motivation for action – e.g. board recruitment to acting board members

• Empower your team as a community • Offer leadership training to support the learning by doing -philosophy • Use digital tools and workspaces for community feeling and effective documentation Keynotes of the webinar • Growth influenced by sustainable leadership, Firas Deeb, 2019 JCI Vice President • Three essential pillars of sustainable leadership, Andy Lau, 2020 JCI Vice President • How JCI Impacts sustainable leadership, Nathan Martin, 2021 JCI American Development Council Officer • Best practices of sustainable leadership, Mari Männistö, 2021 Deputy National President of JCI Finland Watch the keynote: bit.ly/jci-sustainable-leadership

Laura Pääkkösen vinkit:

MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN SOSIAALISESSA MYYNNISSÄ? 1. Tunnista omat osaamisalueet, mihin teemoihin haluat profiloitua 2. Ole tarkka omasta ajankäytöstäsi. Tärkeintä on verkostoitua ja olla vuorovaikutuksessa systemaattisesti. Ryhmiä, mielenkiintoisia sisältöjä ja keskusteluja on loputtomasti. 3. Panosta verkostoitumiseen. Somessa voi olla liberaalimpi oman verkoston suhteen. Koskaan ei kannata mennä ketunhäntä kainalossa. Ei voi odottaa saavansa muilta jotain ennen kuin itse antaa omalle verkostolle jotain hyödyllistä. TEKSTI: JOHANNA HUURRE

SOCIAL SELLING MUUTTAA MYYNTIÄ KUVA: JANI UTRIAINEN

Äiti, yrittäjä, innovaattori ja ”Queen of Social Selling”, kaikkea tätä on Laura Pääkkönen. Hän on tuttu monelle nuorkauppakamarilaiselle Social Selling -koulutuksesta, joka pidettiin osana Havis Amandan nuorkauppakamarin järjestämää kansallista vaalikokousta 2020.

aura Pääkkönen on puhunut myynnin puolesta yli 16 vuotta. Jo silloin, kun myynnin maine ei ollut hääppöinen. – Myynnistä tuli pitkään mieleen helppoheikit ja tuputtaminen. Myynnin arvostus on noussut samalla, kun yrittäjyyden arvostus on kasvanut. Hyvä myynti on sitä, että autetaan ihmistä löytämään sopiva ratkaisu, Laura Pääkkönen tiivistää. Samalla kun myynti on kehittynyt ihmisläheisemmäksi, myös myynnin välineet ja keinot ovat muuttuneet täysin. – Kun itse aloitin myyjänä 2000luvun alussa, työvälineinä oli pöytäpuhelin ja internetissä yritysten kotisivut. 2020-luvulla hakukoneet ja sosiaalinen media ovat muuttaneet tavan kerätä tietoa ja pitää yhteyttä. Myynnin muuttuessa myös myynnin johtaminen vaatii uudenlaista otetta. Pääkkösen mielestä myyntijohtaja muis-

tuttaa entistä enemmän viestintäjohtajaa. Viestintä on johtamisessa avainasemassa. Jatkuvaa kehittymistä Myynti ja viestintä kohtaavat myös sosiaalisessa myynnissä. – Sosiaalisen median myötä jokaisen myyjän on oltava oppimiskykyinen ja kehittämishaluinen. Vanhaan tapaan ei voi jäädä jumiin. Somen käyttö ei ole enää valinnaista, vaan myyjien on pakko olla siellä aktiivisia, Pääkkönen toteaa. Hänen mukaansa ihmisillä on kova halu oppia. Tähän tarpeeseen sosiaalinen myynti vastaa. – Kaikessa myynnissä olennaista on tukea asiakaspolun eri vaiheissa. Tulosta voi saada käyttämällä somea järjestelmällisesti. Puskemistyylillä ei pääse pitkälle, vaan asiakkaille täytyy tuottaa todellista hyötyä. Oma aktiivisuus helpottaa myös omaa työtä. Kun Social Selling tehdään oikein, ei myyjän tarvitse tehdä enää

niin paljon reaktiivista työtä, Pääkkönen selventää Aktiivisuus sosiaalisessa mediassa ammatillisesti rakentaa myös omaa tulevaisuutta. Kun verkostot ja oma asiantuntijabrändi on kunnossa, auttaa se muun muassa työllistymisessä. Sosiaalisen myynnin puolesta puhumisen lisäksi, Laura Pääkkönen on Bonfire Agencyn ja Bonfire.fi -bisnesmedian perustajaosakas. Bonfire on tuonut ajatusjohtajuuden rakentamisen ja vaikuttajamarkkinoinnin B2B-yritysten keinovalikkoon. Bonfiren verkostossa on 170 bisnesvaikuttajaa ja vuosittain noin 400-500 sisältöä. Lukijoita näille sisällöille kertyy 20 000 kuukaudessa. Se on paljon ajassa, jossa kilpailu ihmisten ajasta on kovaa. Nämä luvut tukevat Pääkkösen näkemystä ihmisten oppimishalusta. Tähän tarpeeseen Bonfire on onnistunut vastaamaan. 

2 9

J O H TA JA

PALUU TÖIHIN SAI AIKAAN KRIISIN,

MUTTA TOI MYÖS TOIVOTUN MUUTOKSEN TEKSTI JA KUVA: LAURA HART

3 0

J O H TA JA

ain esikoiseni syksyllä 2019 ja jäin äitiyslomalle. Joulukuussa Kiinasta kantautui huolestuttavia uutisia. Sanoin puolisolleni, että tuosta tulee vielä iso juttu. Tuoreet äidit viihtyvät helposti kotona vauvojensa kanssa ainakin alkuun. Ensimmäiset kuukaudet vauvan kanssa olivat myös itselle ihanaa hattaraa, mutta kun korona peruutti keväälle suunnitellut perhekerhot ja vauvamuskarit, aloin kaivata elämään muutakin. Onneksi oli nuorkauppakamari. Osallistuin etänä yli kymmeneen koulutukseen. Ymmärrän niitä, joille pyllyposkien puuduttaminen Teamsin äärellä ei maistunut työpäivän jälkeen, mutta itselle läppärin avaaminen oli todella tervetullutta vaihtelua. Oltuani kotona vuoden ja kolme kuukautta, palasin radiotuottajaksi Yle Tampereen toimitukseen. Odotin töihin pääsyä valtavasti, mutta en ollut osannut varautua paineisiin, joita työn ja perheen yhdistäminen toi eteen ensimmäistä kertaa. Esimiestehtäväni oli muuttunut merkittävästi poissa ollessani. Tiimi oli osin uusi ja työtehtäväni, nyt koronan vuoksi kokonaan etänä hoidettava, oli aiempaa vaativampi. Entisessä elämässä kiiretilanteet olivat ratkaistavissa ylitöillä, mutta nyt lapsi piti hakea päiväkodista ajallaan. Usein päädyin jatkamaan töitä vielä illalla. Halusin näyttää, että pystyn samaan kuin ennenkin.

Kaikesta huolimatta töitä alkoi kasaantua ja tunne riittämättömyydestä kasvaa ylivoimaiseksi. Koin, etten kyennyt olemaan yhtä hyvä työntekijä kuin aiemmin, enkä olemaan tarpeeksi läsnä lapselleni arjessa. Aloin väsyä. Asia oli vaikea kohdata, sillä olinhan vasta palannut töihin. Olen kuullut sanottavan usein, että hyvä johtaja tunnistaa työyhteisönsä muutostarpeet. Omalla kohdalla oli lopulta pakko sanoa kevään kehityskeskustelussa, ettei työ enää vastannut toiveita. Onneksi minulla on hyvä esimies, joka kuunteli. Sovimme, että vaihtaisin kesän alussa tehtävää ja syksyllä saisin alkaa tehdä jo aiemmin toivomaani nelipäiväistä työviikkoa. Tämän Johtaja-lehden ilmestyessä syksy on tullut ja olen saanut jo viettää lapseni kanssa aiempaa pidempää viikonloppua. Työskentelen Yle Pirkanmaan alueuutisissa ankkurina ja opin lisää tv-työstä, mikä on uralla uusi aluevaltaus. Johdan tiimin sijasta toistaiseksi vain itseäni. Olen innostunut ja motivoitunut, jaksan ja voin hyvin. Kehittyminen tarkoitti siis tällä kertaa hölläämistä. Ihanaa syksyä kaikille kamariystäville! 

LAURA HART Kamari: Porin Nuorkauppakamari Työ: Uutisankkuri, Yle Alueuutiset/ Tampere Perhe: Puoliso ja 2v. prinsessa Harrastukset: Kamarin lisäksi harrastaa podcastien/äänikirjojen kuuntelua, mökkeilyä ja ei-niinsäännöllistä lenkkeilyä

EUROOPAN PARASTA DEBATOINTIA TEKSTI: MINNA KARJALAINEN | KUVA: HEIKKI LINDFORS

Keskuspuiston Nuorkauppakamarin edustusjoukkue voitti debatoinnin Eurooppa-kilpailun

uomen Nuorkauppakamarien kansallinen edustusjoukkue, Keskuspuiston Nuorkauppakamarin joukkue, on voittanut nuorkauppakamarien välisen Euroopan mestaruuskilpailun debatoinnissa. Debatointi eli väittely on tyypillinen harrastus esimerkiksi Brittien saarilla, ja tänäkin vuonna finaalissa kilpailtiin Irlannin joukkuetta vastaan. Eurooppa-kilpailuissa Keskuspuiston joukkueessa olivat mukana kapteeni Laura Merisaari, ensimmäinen puhuja Hanna Muukka sekä toinen puhuja Minna Karjalainen. Viime syksyn alue- ja kansallisessa kilpailussa ensimmäisenä puhujana oli Anita Härkönen. – Debattimatkamme alkoi viime syksynä pääkaupunkiseudun debattiklubista, josta tie vei ensin voitokkaasti aluekilpailuihin ja sitten kansallisiin kilpailuihin. Määrätietoisuus, tiimityöskentely, debattituntemus ja argumentointitaito ovat olleet joukkueemme

vahvuuksia aivan alkumetreiltä lähtien, toteaa joukkueen kapteeni Laura Merisaari. – Debatti-innostus on ollut nuorkauppakamarissa käsin kosketeltavissa, ja hyvästä osaamisen tasosta kertoo jo se, että aloitimme alue- ja kansallisissa kisoissa eri kokoonpanolla ja pystyimme pitämään saman hyvän tason, vaikka joukkueessamme vaihtui jäsen ennen kansainvälisiä kilpailuja, jatkaa Minna Karjalainen. Keskuspuiston joukkue debatoi alkuerissä Moldovaa vastaan ja välierissä vastassa oli New York Cityn joukkue. Finaalissa Keskuspuisto kaatoi Irlannin puolustaen aihetta To remain competitive in their industry, the future of work and education must continue to provide remote and online opportunities for young people, vapaasti suomennettuna pysyäkseen kilpailukykyisinä, työelämän ja koulutuksen tulee jatkossakin tarjota nuorille virtuaali- ja etämahdollisuuksia.

– Debatointitaidoista on myös suoraa hyötyä työelämään. Enää ei mene sormi suuhun tiukkojenkaan kysymysten edessä, vaan debatoinnin tuomilla taidoilla on helppo selvitä myös improvisoiduista esiintymistilanteista, toteaa Hanna Muukka. Joukkueen matka jatkuu vielä syksyllä nuorkauppakamarien debatoinnin maailmanmestaruuskilpailuihin, jotka järjestetään nuorkauppakamarien maailmankokouksen yhteydessä marraskuussa. Nuorkauppakamarille tyypilliseen tapaan opitut uudet taidot laitetaan verkostossa myös tehokkaasti kiertämään. Luvassa on mm. debattikoulutuksia ja -valmennuksia koko jäsenistölle sekä valmennusta tämän syksyn alue- ja kansallisissa kilpailuissa menestyville. 

3 1

J O H TA JA

JÄSEN SIVUT

LASTENFESTARIT SAATIIN TOTEUTETTUA TEKSTI: SIRKKU HOIKKALA | KUVA: NIKLAS NYSTRÖM / MUSIKANTIT.

PuskaPromotionin ja Keskuspuiston Nuorkauppakamarin 15-vuotisjuhlastriimi Lasten Festarit järjestettiin lauantaina 7.8.2021. Dynaaminen ja taitava tiimi onnistui järjestämään antoisan festarikokemuksen katsojille kokoontumisrajoituksista huolimatta! Taiteellinen sisältö oli monipuolinen. Tarjolla oli musiikin, teatterin, kuvataiteen, kirjallisuuden ja tanssin ammattilaisia kutsumassa lapsia osallistumaan lasten kulttuurin aktiiviseen tekemiseen. Synttäriakatemiassa opiskeltiin piirtämistä, perinneleikkejä ja ekologisen lahjan tekemistä oman kotipihan kasveista. Tietokisassa pohdittiin ovatko kaikki ystävät samanlaisia ja miten kutsutaan hiljaisempia ystäviä mukaan leikkeihin.

Tapahtuman suojelija Nasima Razmyar kävi synttärivieraana, ja juontajan apuna läpi koko ohjelman olivat upeat sairaalaklovnit – sekä Lafe Lammas. Katseluja striimi sai yli 1200 kappaletta ja katsojaluvut pysyivät striimin ajan tasaisena. Palautteen mukaan lasten huomio on ollut herpaantumatonta ja innostunutta. Laadukkaan striimin jälkeen 15-vuotisjuhlien tunnelma jatkuu syksyyn. Kiitämme suojelija Nasima Razmyaria sekä pääkumppaneitamme Tradeka Osuuskuntaa, Pilke Päiväkoteja ja Kotimaanapua. Vuonna 2022 Lasten Festarit järjestetään Hesperianpuistossa. Näemme jälleen!

RAUMAN TAAJUUDELLA

3 2

J O H TA JA

TEKSTI: RAUMAN NUORKAUPPAKAMARI | KUVA: RAUMANTAAJUUDELLA.FI

Kesäkuussa Vanhassa Raumassa lanseerattiin aivan uudentyyppinen, ilmainen, koko perheen virtuaalinen mobiilikaupunkiseikkailu ”Rauman Taajuudella”, joka kuljettaa pelaajia ympäri Unescon maailmanperintökohdetta. Peli hyödyntää pakohuonepeleistä tuttua konseptia, ja se on pelattavissa vuoden ajan. Rauman Nuorkauppakamarin ideoiman ja tuottaman pelin pääyhteistyökumppanina toimii Rauman kaupunki. Ilmaista pelikokemusta mahdollistamassa on myös useita paikallisia yrityksiä ja muita toimijoita. – Halusimme aktivoida sekä kaupunkilaisia että matkailijoita kokemaan Vanhan Rauman uudenlaisella tavalla tarjoten mielekästä ja turvallista puuhaa korona-arjen vastapainoksi. Lisäksi halusimme vahvistaa kamarimme projektisalkkua ja tarjota jäsenistölle lisää mielekkäitä tekemisen paikkoja ja kehittymismahdollisuuksia, vahvasta

projektiosaamisesta tunnetun kamarin puheenjohtaja Johanna Lainio kertoo. Lainio uskoo, että pelitoteutuksia on tulevina vuosina tulossa Raumalle lisää ja näkee konseptin olevan monistettavissa myös muiden kamarien käyttöön. Mobii-

lipeliä on syyskuuhun mennessä pelattu noin 2000 kertaa ja pelin nettisivuihin on tutustunut jo yli 6000 kävijää. Myös pelaajapalautteet ovat olleet positiivisia. LUE LISÄÄ WWW.RAUMANTAAJUUDELLA.FI

JÄSENSIV UT

VIERIVÄ KIVI EI SAMMALOIDU Koulutuksissa pureudutaan eri aihein johtajuuden kärkiteemoihin ja näihin koulutuksiin ovat tervetulleita kaikki nuorkauppakamarilaiset. Mihin näistä koulutuksista sinä tulet kehittämään omia johtajuustaitojasi?

haastaminen onkin yksi kehittyvän johtajan tärkeimmistä työkaluista. On mentävä omalle epämukavuusalueelle, opittava uutta ja oltava myös valmis epäonnistumaan, jotta voi kehittyä paremmaksi johtajaksi. Tämänhetkinen maailmantilanne on haastanut meitä kamarilaisia pohtimaan uusia tapoja kehittää omia johtamistaitoja. Kehittymisen tueksi B-alueen kamarit ovat yhdessä luoneet Kärki 13 -koulutussarjan, jossa jokainen alueen kolmestatoista kamarista järjestää syksyn aikana yhden koulutustilaisuuden.

Varmasti jokainen meistä on kuullut sanonnan Vierivä kivi ei sammaloidu. Vaikka lause onkin jo kulunut, niin siinä alleviivataan sitä, että ei pidä jäädä paikoilleen, vaan jatkaa itsensä kehittämistä. Me nuorkauppakamarilaiset olemme siitä etuoikeutettu joukko, että meille on tarjolla monenlaista tapaa kehittyä johtajana. Koulutuksia järjestetään ympäri Suomen, kokousviikonloput kannustavat kehittämään verkostoitumistaitoja ja mittelöidäänpä meillä niin puheiden pitämisessä kuin debatoinnissa. Itsensä

TEKSTI: ESSI KORTESALO

LÄHDE LENTOON KOKO HALLITUKSEN VOIMIN TEKSTI: JOHANNA PAAVILAINEN

Kaipaatko jo lentokentän lähtöselvityksen aiheuttamaa kutinaa vatsanpohjassa: ehdinkö ajoissa, painaako matkalaukku yli sallitun rajan? Nyt pääset kertailemaan matkustamisen etikettisääntöjä Lentoon! - Alue D:n vuoden 2022 hallitusakatemiassa Iisalmessa 26-28.11.2021. Järjestäjien riesana on lentomatkustamista yhtä lailla piinaava alati muuttuva Covid-19-tilanne, mutta järjestelyt ovat hyvässä vauhdissa. Tähtäimenä on päästä paikan päälle nauttimaan hyvästä seurasta, kouluttautumaan hallitusvirkoihin, tutustumaan hallituskollegoihin ja verkostoitumaan livenä. Ei tyydytä vain läppärin tuijotteluun etänä. Perjantaina pääsee nauttimaan Ylä-Savon NKK:n loungen antimista ja lauantaina runsaasta lounaasta.

Luonnollisesti iltagaalan tarjoilut ovat ykkösluokasta. Lentokenttähotelli Golden Dome tarjoaa laadukkaat majoitustilat. Matkustamohenkilökuntamme huolehtii matkustajien viihtymisestä ja

turvallisuudesta. Kaivakaa siis kaapeistanne matkalaukut sekä passit esiin ja suunnatkaa kohti lentokenttää! Welcome on board!

3 3

J O H TA JA

SENAATIN SIV UT

TEKSTI: JARMO MALIN | KUVA: KARI J. HIETALA

SENAATTI KAMAREIDEN TUKENA

Senaattoreita Tampereen vuosikokouksessa. Senaatin hallitus ja senaattorit näkyvät aktiivisesti eri tapahtumissa. Tule rohkeasti juttusille.

3 4

J O H TA JA

CI Senate in Finland ry:n eli tuttavallisemmin Suomen Senaatin säännöissä kuvataan Senaatin tarkoitus ytimekkäästi: ”Senaatin tarkoituksena on tukea nuorkauppakamaritoimintaa Suomessa sekä ylläpitää ystävyyttä jäsenten kesken.” Senaat ti kokoontui 20.-22.8. Tampereelle sääntömääräiseen vuosikokoukseensa Tampereen Nuorkauppakamarin senaatin isännöimänä. Viikonlopun aikana jäsenten vahva ystävyys ja halu ylläpitää verkostoja näinä poikkeuksellisinakin aikoina huokui lähes 250 osallistujan tapaamisesta. Kokouksessa keskusteltiin myös paljon kamareiden ja suomalaisen nuorkauppakamaritoiminnan tukemisesta. Vaikka kahdeksankymmentäluvun ennätysjäsenmääristä on tultu noin puoleen, on nuorkauppakamaritoiminnalla edelleen vahva asema Suomessa. Emme kuitenkaan voi pitää sitä itsestäänselvyytenä, emmekä tuudittautua siihen, että näin on myös tulevina vuosikymmeninä. Ruotsissa on nykyisin n. 400 senaattoria, mutta vain viiti-

senkymmentä jäsentä ja Norjassa n. 500 senaattoria, mutta alle 100 jäsentä. Naapurimaitamme, jakaen hyvin samanlaisen kulttuurin ja yhteiskuntarakenteen. Maita, jotka olivat 30-40 vuotta sitten vahvoja kamaritoiminnassa, mutta eivät ole sitä enää. Ilman vahvaa kamaritoimintaa myös Senaatti väistämättä hiipuu pikkuhiljaa. Sitä kehitystä ei kukaan toivo. Siksi Senaatti ja senaattorit haluavat jatkossakin olla nuorkauppakamaritoiminnan tukena. Senaatti voi vahvalla taseellaan tukea taloudellisesti ja jokaisella senaattorilla on valtavasti kokemusta ja verkostoja tukea paikallisesti kamaritoimintaa. Senaattorit eivät tuputa neuvojaan, mutta ovat kysyttäessä mielellään tukena ja apuna. Kun maailma toivottavasti hyvin pian jo normalisoituu noin puolentoista vuoden poikkeusolojen jälkeen, on merkittävä huolenaihe, kuinka moni jäsenistä, koejäsenistä tai senaattoreista palaa mukaan toimintaan. Näin siitä huolimatta, että virtuaalitapahtumien kautta on pidetty aktiivisesti yhteyksiä yllä. Jos

jollekin on aina oma aikansa ja optimaalisin ikkunansa, niin sellainen on juuri nyt mahdollisimman laajan tuen antamisessa nuorkauppakamaritoiminnalle. Senaatin uusi vastavalittu hallitus miettii omalta osaltaan yhdessä Suomen nuorkauppakamareiden hallituksen kanssa tapoja tukea kotimaista kamaritoimintaa niin taloudellisesti kuin muutoinkin. Hyviä ideoita kuunnellaan mielellään. JARMO MALIN #65493 SENAATIN PUHEENJOHTAJA

Senaatin yhteystiedot: suomensenaatti.fi

SUOMEN SENAATIN HALLITUS 2021 - 2022

SEN AATIN SIV UT

Aluesenaattori C Jari Toivola JCI Senator #66662 Kankaanpään Nuorkauppakamari jari.toivola@suomensenaatti.fi +358 50 1521

Edellinen Puheenjohtaja Jarno Kanninen JCI Senator #71772 Tampereen Nuorkauppakamari jarno.kanninen@suomensenaatti.fi +358 40 548 4415

Viestintäpäällikkö Susanna Kaharinen JCI Senator #74125 Forssan Seudun Nuorkauppakamari susanna.kaharinen@suomensenaatti.fi +358 40 705 9925

Aluesenaattori B Elli Ahonen JCI Senator #76507 Lappeenrannan Nuorkauppakamari elli.ahonen@suomensenaatti.fi +358 40 579 0195

Varapuheenjohtaja Hanna Toimi JCI Senator #76503 Pirkanmaan Nuorkauppakamari hanna.toimi@suomensenaatti.fi +358 40 577 2773

Talouspäällikkö Osmo Soinio JCI Senator #70855 Turun Nuorkauppakamari osmo.soinio@suomensenaatti.fi +358 40 575 1735

Puheenjohtaja Jarmo Malin JCI Senator #65493 Turun Nuorkauppakamari jarmo.malin@suomensenaatti.fi +358 45 634 5450

Varapuheenjohtajan erityisavustaja Sami Siurola JCI Senator #78902 Tampereen Nuorkauppakamari sami.siurola@suomensenaatti.fi +358 40 199 0113

Aluesenaattori A Janne Puurunen JCI Senator #75392 Turun Nuorkauppakamari janne.puurunen@suomensenaatti.fi +358 40 558 7987

Puheenjohtajan erityisavustaja Sarianne Mäkelä JCI Senator #75072 Aurajoen Nuorkauppakamari sarianne.makela@suomensenaatti.fi +358 40 096 2849

Aluesenaattorit

Suomen Senaatin hallituksen virkailijat

Aluesenaattori D Mari Viirelä JCI Senator #75396 Oulun Nuorkauppakamari mari.viirela@suomensenaatti.fi +358 50 482 2305 suomensenaatti.fi

Hallituksen jäsen Björn Hägerstrand JCI Senator #66660 JCI Mariehamn rf bjorn.hagerstrand@suomensenaatti.fi +358 457 313 5313 Hallituksen jäsen Mari Männistö Suomen Nuorkauppakamarit ry mari.mannisto@suomensenaatti.fi +358 45 868 4808

3 5

J O H TA JA

Experis™ on johto- ja asiantuntijatason rekrytointi- ja projektiratkaisuihin erikoistunut kansainvälinen yritys. Luomme uusia ura- ja kasvumahdollisuuksia osaaville yksilöille. Yrityksille tarjoamme kattavat palvelut parhaiden talenttien löytämiseksi. • • • • • •

Rekrytointipalvelut Suorahaku IT-konsulttipalvelut Vuokrajohtajapalvelut Projektiratkaisut Arviointipalvelut

Johtaja 3/2021 - Lehti rohkeille nuorille johtajille

Articles inside

SOCIAL SELLING MUUTTAA MYYNTIÄ

EUROOPAN PARASTA DEBATOINTIA

KOLUMNI

JÄSENSIVUT

PALUU TÖIHIN SAI AIKAAN KRIISIN, MUTTA TOI MYÖS TOIVOTUN MUUTOKSEN

AINUTLAATUINEN KOKEMUS EUROPEAN ACADEMY

TUOTTAVA IDEA JA VUODEN NUORI MENESTYJÄ HERÄTTIVÄT LAAJAA KIINNOSTUSTA NUMEROITA KILPAILUIDEN TAKAA

KOKEILUCORNER

VUODEN NUORI JOHTAJA -KILPAILUSSA ETSITÄÄN HUOMISEN JOHTAJIA

MITÄÄN EN TEKISI YRITTÄJÄURALLANI TOISIN

MAKKARATEHTAALTA MÄÄRÄTIETOISESTI PANKIN JOHTOTEHTÄVIIN

VERKOSTOISSA ON VOIMAA

VOTE BY HEJMO

NUORKAUPPAKAMARILAISTEN INNOVAATIOPOTENTIAALI PITÄÄ HYÖDYNTÄÄ PAREMMIN

JOKAINEN NUORI ON KESÄTYÖNSÄ ANSAINNUT

SKILLS EVOLVE SO DO LEADERS

POSITIIVINEN PSYKOLOGIA JOHTAMISEN TYÖKALUNA

MENTORI APUNA URAKEHITYKSESSÄ

PÄÄKIRJOITUS

KEHITY JOHTAJAKSI NUORKAUPPAKAMARISSA

POLKUNI TOIMITUSJOHTAJAKSI

DEVELOPING AS A LEADER WITH GLOBAL NETWORKS