Meriitti 04/2011 by Suomen Nuorkauppakamarit ry

JÄSENLEHTI 4/2011

www.jci.fi

, Tiäsitkö sää muuten rdin mukanen a d n a st fjd on la el os Ul että tuatanto. u it ro b li a ik ss se ro ja u viksu tyänkulk itusta. im to a sa p o n ja a tu a eta la lle tasasen korke in Ne meinaa asiakkaa a ISO -standard nt lli ha rin vä ja jä utsenmerkitty Painotuatteet on jo onnistuu. i sk u a k k a L . iso n aa nk kuite mukasta. Hinta ei oo

Palvelussa pyritään tiätty olemaan ystävällisiä, mutta senhän sää uskot vasta kun meillä asioit.

AIROSTI LAARUKAS

PAINOTALO VAAN EI PAHA HINTANE.

OFFSET ULOSEN VÄKI TOIVOTTAA RAUHALLISTA JOULUNAIKAA JA TOIMELIASTA UUTTA VUOTTA 2012 ITSE KULLEKIN SÄÄDYLLE.

Offset Ulonen Oy Ilmailunkatu 19 33900 Tampere Puh. 010 841 1510 www.ulonen.com

JC I- M ER IITTI

4/2011

JCI-Meriitti 4/2011

Sisältö Pääkirjoitus .................................................................. 3

Nuorkauppakamarivuosi on maailman lyhin vuosi ... 4 PÄÄKIRJOITUS

Tippaleipä-aivot vs. Putkiaivo: Yritysten omistajavaihdoksista tulevaisuuden viestintään S: Jos ei omasta perheestä löydy jatkajaa/jatkajia, niin yrityksiä ei saada myytyä “seuraavalle sukupolvelle”, kun pienyrittäjät etenkin syyllistyvät oman työnsä alihinnoitteluun, niin eiväthän he osaa hinnoitella koko yritykselle hintaa tai toinen vaihtoehto on, että hinnoitellaan mukaan myös tunne, jolloin ammutaan täysin yli. M: Uskallusta hintojen korotukseen (lue: päivitykseen) ei välttämättä ole vakiintuneen asiakaskunnan menettämisen pelossa. Markkaajalla toimineilla, etenkin pienyrittäjillä, voi olla vielä tarve peilata hintoja markka-aikaan, jolloin ollaan kaukana nykyaikaisesta kannattavuuden ja hinnoittelun määrittämisestä. S: Ostaja monesti luulee saavansa valmiin asiakaskunnan, mutta eihän ne asiakkaat automaattisesti siirry uudelle yrittäjälle, vaan se vaatii kentän tuntemista entuudestaan. M: Yrityksen vahva tausta, kokemus ja osaaminen luovat vanhalle asiakaskunnalle turvalliset puitteet yhteistyön jatkamiseen, mutta edellyttää uuden yrittäjän jämäkkää aktivoitumista asiakkaiden suuntaan. Uuden yrittäjän tulee saada asiakkaat luottamaan siihen, että yrityksen vahvuudet eivät yrittäjän vaihdoksessa katoa mihinkään. S: Vanha sukupolvi ei luota nuoren sukupolven kykyihin tehdä menestynyttä businessta. Toisaalta taas nuoret ajattelevat, että eihän tuo vanha kansa mitään tiedä, ajat ovat muuttuneet. M: Uusi sukupolvi on tottunut siihen, että nykytekniikan avulla tuotantoa voidaan huomattavasti tehostaa ja ennen kaikkea helpottaa prosesseja. Vanhan kaartin tietämättömyys nykytekniikan mahdollisuuksista voi olla merkittävä hidaste yrityksen kehittymiselle, koska tosiasiahan on, että vanha kansa pelkää nykytekniikkaa. Vai oppiiko vanha koira uusia temppuja? S: Loistava aasinsilta tulevaisuuden viestintään, jota tarvitsee ilmeisesti miettiä eri tavalla kuin aiemmin. Kauheasti höpötetään, että tarvitsee ottaa huomioon Y-sukupolven vaatimukset ja odotukset, sen sukupolven hetkessä eläminen. Onhan täällä maapallolla eletty jo kauan, mitenkä nykyteknologia sitä muka muuttaisi niin radikaalisti... Ja kyllä vanha koira oppii uusia temppuja ;) M: Tottuminen nykyviestinnän reaaliaikaisuuteen asettaa haasteen yritysviestinnälle. Onko SOME (Facebook, Twitter yms.) tuottavan toiminnan lahja vai kirous? Tulevan viestinnän priorisointi? Point: Tulevaisuuudessa SOME laajenee tasolle, jossa sen hallinta muuttuu kaaokseksi. Ensimmäisiä merkkejä SOME-pahoinvoinnista on nähtävissä jo mm. yritysten henkilöstöstrategioissa.

Saara Liukkonen, Viestintäjohtaja, Suomen Nuorkauppakamarit ry Miika Natunen, Joensuun Nuorkauppakamari ry

Vastuullisen johtajuuden vuosi 2012 ...................... 6 Jatkaja-hanke ......................................................... 8 Yrityskauppa on mahdollisuus yrittäjyyteen ........... 9 JCI Finland Foundation - rahasto kamareiden tukena! ................................................................... 12 Tapaturmavakuutuslain uudistus kannustaa turvallisuustyöhön .................................................. 14 Verkkokauppa kiihdyttää – oletko kisassa mukana? 16 JCI World President Kentaro Harada in Finland .... 18 Nuorkauppakamari – tulevaisuuden johtajien työharjoittelupaikka ................................................ 22 Tamro investoi tulevaisuuteen ................................ 23 Perintäprosessi alkaa maksumuistutuksen lähettämisellä .......................................................... 25 Hallitustyöhön potkua lisää ulkopuolelta ................. 27 Päivänpolttava pähkinä purtavana .......................... 28 Nuorten yrittäjien kongressissa Pietarissa .............. 30 Vientitykki lappeenrantalaiselle Metehe Oy:lle ....... 32 Jussi Oittinen on Vuoden Nuori Maaseutuyrittäjä .. 34 2012 JCI Vice President Jukka Vainionpää ........... 36 Kansainvälinen toiminta - uusi oppimisen mahdollisuus .......................................................... 39 Kamari, älä unohda senaattoriasi .......................... 41 Kimmo Kauranen visioi OpusCapitan ja Itella Informationin yhteistyötä ........................................ 42 YK Global Compact ................................................ 44 JKC valmentaa systemaattiseen myyntiin .............. 45 Turun Kehittäjä – jo vuodesta 1988 ........................ 46 Katja Noponen on Vuoden Nuori Johtaja ................ 48 NetPosti säästää aikaa, rahaa ja luontoa ................ 51 Julkaisija: Suomen Nuorkauppakamarit ry, www.jci.fi World Trade Center, Aleksanterinkatu 17, 7. krs, 00100 Helsinki Postiosoite: PL 1049, 00101 Helsinki Päätoimittaja: Saara Liukkonen Taitto: Graafinen suunnittelu Susanna Muurman Paino: Offset Ulonen Oy Painosmäärä: 5500 Lisätiedot, palaute ja juttuvinkit: tiedotus@jci.fi ILMOITUSHINNAT Koko 1/1 sivu 210x297 (+3 mm bleed) 1/2 sivua, vaaka 190x134 1/2 sivua, pysty 93x272 1/4 sivua 93x134 1/8 sivua 93x65 palveluhakemisto 93x20 Kaikki hinnat alv 0%.

Hinta 995 € 595 € 595 € 390 € 190 € 100 €

ILMOITUSMYYNTI: Suomen Nuorkauppakamarit ry Toimitusjohtaja Timo Wallenius, timo.wallenius@jci.fi

J C I-ME R I I T T I

4/ 2011

Nuorkauppakamarivuosi on maailman lyhin vuosi Taas on tulossa yksi nuorkauppakamarivuosi tiensä päähän. Tässä vaiheessa vuotta aina huomaa ihmettelevänsä, miten se menikin niin nopeasti? Sama tuntuu toistuvan kaikkien virkojen osalta. Tämä on nuorkauppakamarin suuri vahvuus ja samalla iso haaste. Toimintaan tulee uutta verta ja uusia ajatuksia, mutta olennainen haaste piileekin siinä, että aina ei aloiteta täysin alusta, vaan pystyisimme hyödyntämään aikaisempina vuosina tehtyä kehitystä. Se on järjestön kehittymisen elinehto. Teksti ja kuvat: mika tuomainen, puheenjohtaja 2011, suomen nuorkauppakamarit ry

Vuosi 2011 – Unique Opportunities Kulunut vuosi on tarjonnut monipuolista nuorkauppakamaritoimintaa. Suomi on ollut erittäin näkyvä kansainvälisesti ja se on myös huomattu. Uskon, että sillä on ollut myös paljon vaikutusta siihen, että olemme saaneet kansainvälisiin tehtäviin kaksi erinomaista ehdokasta läpi Suomesta. Jukka Vainionpää valittiin Vice President-virkaan toiseksi parhailla pisteillä maailmasta! Jonna Engblom valittiin Eurooppaan JCI Presidentin personal assistentiksi. Ainutlaatuisia kokemuksia on varmasti luvassa molemmissa viroissa! Suomi on myös näkynyt Eurooppa- ja maailmankokouksissa ollen jälleen yhtenä suurimmista delegaatioista molemmissa kokouksissa. On ollut hienoa toimia Suomen virallisena edustajana molemmissa kokouksissa. Emme myöskään ole virallisissa kokouksissa jääneet sanattomiksi vaan tänä vuonna olemme ajaneet useampaakin asiaa, yhtenä tärkeimmistä JCI Training ja siellä koulutuskomission toiminta. Tämä on jo tuottanut tuloksia ja ko. toimintaan tulee muutoksia, jotka jatkossa parantavat koulutusputkea etenevien ihmisten urakehitystä. Tänä vuonna on ollut neljä tärkeää tavoitetta, joita on viety aktiivisesti eteen-

päin. Tavoitteena on ollut ajaa toimitusjohtaja sisään tehtäviinsä ja vuoden aikana roolittaa hänen vastuualueitaan. Sama tavoite on koskenut myös viestintäjohtajan virkaa ja viestintätiimiä. Molemmissa on ollut vuoden aikana haasteita, mutta niistä on päästy yli ja tavoitteeseen on päästy.

vuosi. Sen suunnittelu on jo monella kamarilla pitkällä ja jos ei vielä ole, niin on jo kiire. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, sanoo vanha sanonta. Uusi toimintavuosi tarjoaa varmasti myös aivan uusia kokemuksia sekä tavallisille jäsenille, että viroissa ja koulutustoiminnassa toimiville.

Lisäksi tälle vuodelle esiteltiin vaikuttamissuunnitelma, joka toivottavasti saadaan aktiiviseen käyttöön kaikkiin kamareihin. Osalla kamareista sen sisältö on viety kamaristrategiaan, osalla on oma vaikuttamissuunnitelma. Sen toteuttaminen joka paikassa nostaa kamaritoiminnan profiilia merkittävästi koko valtakunnassa. Tämän ohella tälle vuodelle konseptoitiin yhteistyökumppanitoimintaa, joka johti siihen, että pääyhteistyökumppanibudjetti ylitettiin ensimmäistä kertaa todella pitkään aikaan.

Itse haluan kiittää mahdollisuudesta toimia kansallisena puheenjohtajana. Olen saanut tavata monia teistä vuoden aikana ja sitä kautta näkemykseni upeista ihmisistä järjestömme toiminnassa on entisestään vahvistunut. Olen saanut myös mahdollisuuden ainutlaatuisiin kokemuksiin, jotka varmasti muistan pitkään. Ennen kaikkea olen saanut uusia ystäviä ja uusia oppimiskokemuksia. Siinä kiteytyykin muutama erittäin tärkeä elementti koko nuorkauppakamaritoiminnassa.

Kaikkiaan vuosi on ollut vauhdikas ja vaiherikas. Kokonaisuutena melkoinen muutoksen vuosi, joka voi osalle henkilöistä olla haastavaa. Mutta kamaritoiminnan on uusiuduttava, näin tekee myös ympäröivä yhteiskunta.

Ota sinäkin rohkeasti oma osasi nuorkauppakamaritoiminnasta ja sen tarjoamista ainutlaatuisista mahdollisuuksista! Toivotan kaikille onnea ja menestystä loppuvuodelle sekä alkavalle uudelle vuodelle 2012. Carpe Diem! 

Kohti vuotta 2012 Vuosi 2012 on toivottavasti sekä kamareissa että Keskusliitossa jälleen kaikkien aikojen paras nuorkauppakamari-

Vuoden 2011 menossa mukana

JC I- M ER IITTI

4/2011

J C I-ME R I I T T I

4/ 2011

Vastuullisen johtajuuden vuosi 2012 Arvoisa jäsen, koejäsen senaattori, kunniajäsen, yhteistyökumppani Teksti ja kuvat: jami holtari, puheenjohtaja 2012, suomen nuorkauppakamarit ry Uusi toimintavuosi on lähdössä vauhdikkaasti liikkeelle, ja on hieno huomata millä innolla kamarilaiset kautta maan ovat lähteneet toteuttamaan visioitaan. Suomen Nuorkauppakamarit on parhaimmillaan todella toimiva järjestö, joka haluaa vaikuttaa ja kasvattaa jäsenistään vastuullisia johtajia. Aivan kuten missiomme sanoo: Nuorkauppakamari tarjoaa nuorille aikuisille kehittymismahdollisuuksia positiivisen muutoksen aikaansaamiseksi. Vuoden teeman mukaisesti seuraavat painopisteet nousevat esiin. Mukana on paljon asiaa, mistä jokainen meistä voi ottaa kiinni ja viedä omaan kamariinsa edelleen kehitettäväksi.

Vastuullisten johtajien kehittäjä Nuorkauppakamarin keskeisin tehtävä on tarjota edellytyksiä sille, että jäsentemme johtamistaidot kehittyvät jäsenyyden aikana ja että se näkyy myös työuralla etenemisenä ja työyhteisössä parempana johtajana erottumisena. Tämä merkitsee johtamistaitojen jatkuvaa kehittämistä. Tänä vuonna on lanseerattu Johtajuuspolku, joka antaa työkaluja käytännön johtamistyöhön ja lisää valmiuksia strategiseen ajatteluun ja suunnitteluun niin kamareissa kuin työelämässäkin. Koulutuskokonaisuus opettaa muun muassa projektin hallintaa, tulosten seurantaa ja

analysointia ja antaa näin edellytykset paremman kamaritoiminnan luomiseen. Se sisältää kaikki tärkeimmät johtajuuskoulutuksen elementit jatkuen tasaisesti läpi vuoden, alkaen hallitusvirkailijakoulutuksesta. Parhaiten nuorkauppakamari tarjoaa johtajuuden oppeja kamareiden puheenjohtajille. Näkyvyys johtajuuden kehittäjänä sisäisesti ja ulkoisesti lisää järjestömme vaikuttavuutta ja haluamme olla viemässä eteenpäin oikeanlaisen johtamisosaamisen arvostusta. Tästä hyvänä keihäänkärkenä tulee olemaan Vuoden Nuori Johtaja -kilpailu, jonka merkitystä tullaan korostamaan monin eri toimin, eikä vähiten sen näkyvyyden lisäämisenä eri medioissa. Me haluamme nostaa nuoria, pystyviä ja vastuullisia johtajia esiin. Ehkä sinäkin tiedät hyvän esimerkin tästä ja siis myös ehdokkaan kilpailuun? Hyvin tärkeänä tavoitteena on myös strategisen ajattelun jalkauttaminen kamaritoiminnan kaikille tasoille. Vuonna 2013 kaikista kamareista tulee löytyä ajantasaiset strategiat, jotka vievät paikallista toimintaa oikeaan suuntaan ja joka huomioi myös yhteiset tavoitteemme. Yhteinen iso projektimme on luoda Suomen Nuorkauppakamareille uusi strategia. Maailma ympärillämme muuttuu yhä kiihtyvässä tahdissa ja nykyinen strategiamme alkaa olla wanhentunut. Suomen Nuorkauppakamarit on jo aloittanut strategiaprosessin ja kamareiden

puheenjohtajat ovat avainasemassa tässä työssä. Tulemme tarvitsemaan parhaat resurssit, jotta saamme toimivan strategian seuraaviksi vuosiksi.

Aktiivinen vaikuttaja yhteiskunnassa JCI:n tavoitteita mukaillen olemme myös Suomessa asettaneet strategiseksi tavoitteeksemme yhteiskunnallisen vaikuttamisen aktiivisesti. Olemme tehneet jo paljon töitä, mutta edelleen julkikuvamme keskustelun herättäjänä ja avaajana vaatii parannustoimia. Tavoitteeksi on asetettu lisätä medianäkyvyyttä johtajuuden kehittämisessä kaikilla toiminnan tasoilla. Luontevat keinot tähän ovat kaikki meidän kansalliset kilpailumme, hankkeet sekä paikalliset projektit, jotka kukin pyrkivät vastaamaan ympäröivän yhteiskunnan eri haasteisiin ja niistä selviämiseen. Keskusliiton tärkeimpiä tavoitteita on auttaa paikallisia kamareita verkostoitumaan oman alueensa elinkeinotoimijoiden kanssa. Hyvin liikkeelle lähtenyt yhteistyö Kauppakamareiden kanssa on jo nyt johtanut siihen, että toimistomme muutti yhteisiin tiloihin Keskuskauppakamarin kanssa ja voimme olla päivittäisessä kontaktissa päivän polttavissa aiheissa sekä tulevaisuuden visioita määriteltäessä. Tästä yhteistyöstä tulette kuulemaan vielä paljon hyvää. Jo nyt on

JC I- M ER IITTI

4/2011

“Meillä on mahdollisuus näyttää, että olemme johtajuuden kehittäjänä kärjessä ja samalla voimme aktiivisin toimin kehittää yhteiskuntaamme oikeaan ja vastuullisempaan suuntaan.” jokaisella alueellisella kauppakamarilla ’velvoite’ ottaa paikalliset Nuorkauppakamarit läheiseen yhteistyöhön, osallistaa valiokuntiin ja kiltoihin. Lisäksi jokainen kamari etsii aktiivisesti merkittävimmät yhteistyötahot alueeltaan, jotta vaikuttavuus yhteiskuntaan saa parhaan pohjan.

Kansainvälisyyden mahdollistaja

pyritään. Kaiken tämän toteuttamiseksi meidän tulee toimia herkällä korvalla ja kuunnella niitä toiveita, joita jäsenistöstämme syntyy. Pienempiä tavoitteita, joista jokainen jäsen saa kiinni, syitä miksi toimintaan kannattaa lähteä mukaan ja ottaa entistä parempi ote. Toimikaa aktiivisesti ja viestittäkää eteenpäin miten haluatte toiminnan kehittyvän. Nyt on sen paikka!

Olen varma, että näihin tavoitteisiin meistä jokainen voi sitoutua ja viedä nuorkauppakamaritoimintaa entistä korkeammalle tasolle. Meillä on mahdollisuus näyttää, että olemme johtajuuden kehittäjänä kärjessä ja samalla voimme aktiivisin toimin kehittää yhteiskuntaamme oikeaan ja vastuullisempaan suuntaan. Be Better! 

Suomi on koko ajan kansainvälisempi maa, jonka on otettava huomioon niin elinkeinoelämässä kuin julkisella puolellakin maailman liikkeet. Nuorkauppakamaritoiminta voi antaa todella hyviä eväitä ymmärtää kansainvälisyyttä ja eri kulttuureja. Parhaita esimerkkejä nopeaan ja syvälliseenkin kontaktiin maailmalle on twinning-toiminta. Tätä monet suomalaiset kamarit jo harrastavat. Yhteistyötä yritetään tehdä paikoin varsin raskaalla mallilla ja silloin pitkäkin suhde voi kuivua. Tavoitteemme on tämän toiminnan helpottaminen kamareille siten, että etsimme jopa kansainvälisestikin uraa uurtavia ja toimivampia malleja toteuttaa twinningiä. Multitwinning vastaa jo moneen ongelmaan, mutta näidenkin rinkien rakentamista pitää edelleen helpottaa. On myös tärkeää että Suomen Nuorkauppakamareiden kokoinen organisaatio saa arvoisensa näkyvyyden JCI:ssa. Olemme Euroopan suurimpia organisaatioita ja maailmanlaajuisestikin delegaatiomme koko kokouksissa on kärkipäätä. Emme kuitenkaan ole riittävästi hyödyntäneet painoarvomme mukaista mahdollisuutta vaikuttaaksemme JCI:n kehitykseen. Konkreettisia tavoitteita vaikuttavuutemme parantamiseksi on kansainvälisten kouluttajien määrän kasvu, mihin uusi kouluttajakoulumme tarjoaa nopeastikin ratkaisuja. Suomen Nuorkauppakamareiden vahvempi näkyminen kentällä merkitsee käytännössä aktiivisempaa roolia päätöksentekopaikoissa, kehitysideoiden tuottajana, projektiemme esille tuojana ja ennen kaikkea uusien kansainvälisiin virkojen ja kokouksien hakijoiden määrän kasvuna. Tässä katsaus tavoitteista, joihin Suomen Nuorkauppakamareissa tulevana vuonna

J C I-ME R I I T T I

4/ 2011

Jatkaja-hanke 55-74 vuotiaita yrittäjiä on Suomessa noin 70 000, joista noin 15 000 on ilman jatkajaa. Tällaisella yritysmassalla on merkitystä kansantaloudellisesti sekä alueellisesti. Esimerkiksi Pohjois-Savossa tämä tarkoittaa noin 600 työpaikkaa, jotka ovat vaarassa kadota. Yrittäjyyden kynnystä on madallettava ja yritysosto on nähtävä yhtenä mahdollisuutena aloittaa yritystoiminta. Tämä malli on monesti rahoittajien suuntaan uskottavampi ja nopeampi tapa aloittaa yritystoiminta.

Tarve Jatkaja-hankkeelle on osoitettu useissa selvityksissä, esim. valtakunnallisessa yrittäjäbarometrissa sekä omistajanvaihdosten kansallisessa evaluoinnissa. Nuorkauppakamarin näkökulmasta myös johtajuuden ja yrittäjyyden edellytysten turvaaminen on omistajanvaihdoksissa tärkeää. Tätä varten hankkeessa luodaan arviointimalli, jolla voidaan todeta jatkavan yrittäjän valmiudet. Tämän jatkoksi kehitetään tarvittavia valmennus- ja koulutusohjelmia, joilla näitä valmiuksia voidaan kehittää.

Suomen Nuorkauppakamarit ry:n tehtävänä:

• toimia hankkeen omistajanvaihdosasioiden koordinoijana

• kehittää yhteistyössä YTEK:n kanssa jatkajille suunnatun palvelumalleja

Teksti: timo wallenius, toimitusjohtaja suomen nuorkauppakamarit ry

• vastata johtajuuden arviointi mallin kehittämisestä

• koordinoida jatkajien herättelyseminaarien järjestämistä

• kehittää, toteuttaa ja ylläpitää jatkaja-rekisteriä yhdessä YTEK:n kanssa

• vastata jatkajille suunnattujen

valmennusohjelmien kehittämisestä ja markkinoinnista

• vastata jatkajaohjelman laatimi-

sesta ja toimintamallin dokumentoinnista

• koordinoida yhteistyösuhteita

omistajanvaihdosten parissa työskenteleviin kansallisiin organisaatioihin, kuten Suomen omistajanvaihdosseura, Keskuskauppakamari, Suomen yrittäjät

Konkreettisimmat toimet Nuorkauppakamarilla ovat Jatkoon! –seminaarit, Jatkaja-opas sekä johtajuuden arviointimallin kehittäminen. Jatkoon! –seminaareja järjestetään paikallisten kamareiden toimesta yli 20 kappaletta. Seminaarien sisällön tuottavat kumppanimme: Nordea, Finnvera, PwC, Varma, If, Psycon, Finpro, Suomen Yrityskaupat, ELY-keskus, Kauppakamari, Yrittäjät, Omistajanvaihdosseura sekä itse Nuorkauppakamari. Lisäksi paikallinen innostava yrittäjätarina sopii ohjelmaan. Tänä syksynä järjestettiin ensimmäinen Jatkoon!-seminaari Helsinki-Itäväylän toimesta, yhdessä Aalto Yliopiston yrittäjäalumnien kanssa. Kolmetuntinen asiantuntijaseminaari kiinnosti yleisöä ja valotti tärkeitä detaljeja jatkajayrittäjille ja omistajanvaihdosprosessien kanssa työskenteleville. Sisältö on myös sellaista, joka kiinnostaa suurinta osaa kamarilaisista. Seminaari on helppo järjestää kumppaneiden kanssa. Samalla se toimii luonnollisena välineenä tehdä yhteistyötä mielenkiintoisten organisaatioiden kanssa. Jatkaja-opas käsittelee samojen kumppaneiden seminaareissa esittämiä aiheita kirjallisessa muodossa. Opas tulee toimimaan käytännönläheisenä työkaluna yrityksen jatkoa suunnitteleville tuleville yrittäjille. Opasta on rakennettu kumppanien kanssa pitkin syksyä, ja se saadaan painettua vielä tämän vuoden aikana. Johtajuuden arviointimallia kehitetään yhdessä Psycon Oy:n kanssa. Arviointimalli toimii konkreettisena työkaluna. Tällaiselle työkalulle on tarvetta, ja se on todettu muun muassa rahoittajien toimesta. He haluavat arvioida kattavasti potentiaalisia jatkajaehdokkaita rahoituspäätöksenteon tueksi. Sama arviointitulos helpottaa myös yrityskaupan toteutumista, kun luopuva yrittäjä voi todeta jatkajalla olevan tarvittavat kyvykkyydet yritystoiminnan jatkamiseen.

JC I- M ER IITTI

4/2011

Aina ei tarvitse aloittaa nollasta –

Yrityskauppa on mahdollisuus yrittäjyyteen Yrittäjäksi voi ryhtyä myös yrityskaupan kautta. Tätä mahdollisuutta puitiin tarkemmin Helsinki-Itäväylän Nuorkauppakamarin ja Aalto-yliopiston yrittäjäalumnien yhdessä järjestämässä Jatkoon! -seminaarissa Kauppakorkeakoulussa. Kauppakorkeakoulun alumni Peter Aho Administer Oy:stä kertoi oman yrittäjätarinansa ja yrityskauppojen merkityksen. teksti ja kuvat: Anna-Maija Aalto, Helsinki-Itäväylän nuorkauppakamari ry

J C I-ME R I I T T I

4/ 2011

Vuonna 1994 yrittäjäksi omistajavaihdoksen kautta tullut Aho kannusti yrittäjiä kasvamaan: - Yksinyrittäminen ei ole minusta järkevää, sillä työmäärään hajoaa. Kun on enemmän liikevaihtoa ja henkilöstöä, on helpompi pyörittää liiketoimintaa. Sähköisiä taloushallinnon palveluita tarjoava Administer Oy on kasvanut Ahon aikana yhden miehen yrityksestä yli 100 ammattilaista neljällä paikkakunnalla työllistäväksi yritykseksi. Yritys on kasvanut sekä yrityskauppojen kautta että panostamalla myyntityöhön. - Yhden miehen yritys ei ollut uskottava, joten päätin vuonna 2001 laajentua yrityskaupan kautta. Se oli strategisesti tärkeä kauppa ja onnistui hyvin, vaikka sinisilmäisiäkin kyllä oltiin näin jälkeenpäin ajateltuna. Nykyään korostan kasvamisessa myyntityön merkitystä. Meillä on jokaisessa toimipisteessä oma myyntitiimi, joskus se muodostetaan jopa ennen kirjanpitäjien palkkaamista. Kari Villikka Finnverasta valotti yrityskaupan rahoittamista ja sitä, mihin Finnvera kiinnittää huomiota yrityskauppoja

ja omistusjärjestelyjä rahoittaessaan. Yrityskaupan haasteina Villikka piti sitä, tietääkö ostaja, mitä ja miksi on ostamassa; onnistutaanko arvioimaan kohdeyritys ja luopujan tavoitteet; onko jatkajalla mahdollisuuksia menestykseen; onko ajoitus ja hinta oikea ja mitkä ovat jatkuvuuden edellytykset sekä onnistu-taanko löytymään yhteinen tahtotila. Antti Hyttinen PwC:ltä kertoi seikoista, joita on hyvä huomioida niin ennen kuin jälkeen yrityskaupan. Lisäksi hän vertaili liiketoimintakauppaa, osakekauppaa ja osakekauppaa hankintayhtiötä käyttäen. - Kerran mekin peräännyimme liiketoimintakaupasta, kun aivan viime metreillä onneksi tarkistimme vastuiden siirtymisen ja huomasimme, että kaikki ei ollut kunnossa, Peter Aho valotti yrityskaupan toteutustapaa konkreettisesti Hyttisen tietoiskun jälkeen. Yrityskaupan toteutustapa on syytä huomioida myös vakuuttamisessa. - Kun kaupassa siirtyy vain liiketoiminta, on muistettava oman vakuutusturvan lisäksi kartoittaa myös yrityksen turvatarve. Lisäksi korostaisin, että vaik-

ka luotat yrityksesi, niin huolehdi oma eläketurvasi kuntoon, sanoi omassa esityksessään Jussi Peltonen Varmasta. Miten sitten yrityksensä huikealle kasvuuralle luotsannut Peter Aho summaisi yrittäjyyttä? - Hauskaa on ollut, voin suositella yrittäjyyttä, vaikka en sitä alun perin itselleni uraksi kaavaillutkaan. Tämä on tosi koukuttavaa, kun vauhtiin pääsee, ei loppua näy! 

Jatkoon! Yrittäjäksi yrityskaupalla -seminaari Järjestäjinä Aalto-yliopiston yrittäjä-alumnit ja alumnisuhteet yhdessä Helsinki-itäväylän Nuorkauppakamarin kanssa osana Global Entrepreneurship -viikkoa ja EU-rahoitteista Jatkaja-hanketta. Yhteistyökumppaneina hankkeessa on Nordea, Finnvera, If, Varma, PricewaterhouseCoopers, Psycon, Omistajanvaihdoseura ja Suomen Nuorkauppakamarit.

Kesä 2012

Kesäkohteet nyt myynnissä Kreikka Turkki Bulgaria Kypros Portugali Espanja

Syysuutuus

Turkin monipuolinen Bodrum

Lennot 15 kentältä ympäri Suomen! Lisätiedot ja varaukset: Puhelinmyynti 020 120 4100 (ma-pe 8-18, la-su 10-14), www.lomamatkat.fi Matka-Vekan toimistot ja valtuutetut jälleenmyyjät

J C I-ME R I I T T I

4/ 2011

JCI Finland Foundation rahasto kamareiden tukena!

Suomen Nuorkauppakamareiden hallitus päätti vuoden 2010 lopussa perustaa JCI Finland Foundationin, jonka tarkoituksena on tukea Suomen Nuorkauppakamareiden jäsenkamareita. Rahastoon voivat tehdä 400 euron suuruisen lahjoituksen kaikki nykyiset ja entiset nuorkauppakamarilaiset. Teksti ja kuva: Jenni Salmenkangas, kamaritukipäällikkö 2011

Rahastoa hallinnoi kamaritukipäällikkö yhdessä Suomen Nuorkauppakamarit ry:n hallituksen kanssa. Lahjoittajien määrä on ensimmäisen vuoden aikana kasvanut yli asetettujen tavoitteiden ja meitä tulee vuoden 2012 alussa olemaan hieman yli 40. Merkiksi lahjoituksesta jokainen saa kantaa suomalaisissa JCIjuhlatilaisuuksissa erityistä JCI Finland Foundationin pinssiä. Ensimmäisenä toimintavuonna rahastosta päätettiin myöntää tukea paikallisille kamareille jäsenhankintatilaisuuksiin sekä yhteiskunnallisesti vaikuttaviin projekteihin. Tahdottiin panostaa järjestömme ulkoiseen näkyvyyteen ja tunnettuuteen oikeassa kohderyhmässä. Kamaritukipäällikkö vastaanotti 11 hakemusta ja tuet jaettiin parhaille hakijoille huhtikuussa 2011. Sen jälkeen onkin ollut kamaritukitiimissä ilo seurata läheltä hienoja toteutuksia. Raha on saatu kamareissa hyvin tuottamaan. Meri-Lapin Nuorkauppakamari järjesti tuen avulla lokakuussa Yritysten menestystekijät -seminaarin. Se totetutettiin yhdessä Lapin ELY-keskuksen kanssa ja keräsi kovasti kiitosta osallistujilta. Merilappilaiset saivat hyödyllistä kokemusta seminaarijärjestelyistä ja kipinän oman toimintansa laajamittaisempaan kehittämiseen.

Vammalan, Raahen, Loimaan, Heinolan ja Imatran kamareissa Foundationin tuki käytettiin jäsenhankintatilaisuuksien järjestämiseen. Osa oli perinteisempiä järjestömme esittelytilaisuuksia innovatiivisilla ideoilla höystettynä, osassa vietettiin esittelyn ohessa elokuvailtaa paikallisessa elokuvateatterissa. Tärkeintä on ollut se, että kamareissa pysähdyttiin miettimään millä keinoin saamme parhaiten kerrottua muillekin, että tässä järjestössä kannattaa olla mukana ja miten saamme sitoutettua uudet tulokkaat parhaalla mahdollisella tavalla toimintaan. Tulokset ovat hienot ja näissä viidessä tuen avulla jäsenhankintaansa aktivoineessa kamarissa on vuoden 2012 alussa yli 30 koejäsentä! Toivottavasti he kaikki innostuvat kehittämään itseään ja ovat mukana vuoden päästä ihan oikeina jäseninä. Yksi vuosi takana, monta upeaa edessä. JCI Finland Foundation jakaa tukia myös vuonna 2012 usean tuhannen euron edestä. Hakuprosessi käynnistyy tammikuussa, joten puheenjohtajien kannattaa olla heti alkuvuodesta aktiivisia hakemuksen tekemisessä. Lisätietoja saatte kamaritukipäälliköltä. Kiitos kaikille lahjoittajille, että olette mahdollistaneet hienoja onnistumisen hetkiä suomalaisissa nuorkauppakamareissa! 

KUN HELP DESK TARVITSI APUA. Jaana oli kytkemässä serveriä, kun hän kompastui johtoihin. Olkapäässä vihlaisi ilkeästi. Onneksi työnantaja oli ottanut henkilöstölleen myös Iﬁn sairaanhoitovakuutuksen, sillä vammaa tutkittaessa olkanivelestä löytyi vaiva, joka ei olisi kuulunut lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin. Ja nopea hoitoon pääsy oli tietysti sekä työnantajan että Jaanan etu. Mielestämme tämä on korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin.

LUE LISÄÄ YRITYKSEN HENKILÖVAKUUTUKSISTA IF.FI/VAKUUTAHENKILOSTO TAI SOITA 010 19 15 00

if.ﬁ/vakuutahenkilosto 010 19 15 00

J C I-ME R I I T T I

4/ 2011

Tapaturmavakuutuslain uudistus kannustaa turvallisuustyöhön Työtapaturmavakuutusta koskeva lainsäädäntö on uudistumassa. Vuodenvaihteessa voimaan astuva muutos kannustaa yrityksiä tapaturmien ennaltaehkäisyyn. Hyvä työturvallisuustyö laskee vakuutusmaksuja ja luo turvallisuutta työpaikalle. Teksti ja kuva: if vahinkovakuutusyhtiö Työssä voi sattua ja tapahtua, mutta onneksi suomalaisten turvana on lakisääteinen tapaturmavakuutus, joka kattaa työhön liittyvät tapaturmat ja sairaudet. Yli 60-vuotiasta tapaturmavakuutuslainsäädäntöä ollaan parhaillaan uusimassa laajoin siveltimen vedoin. Uudistustyössä otetaan askel eteenpäin ensi vuoden tammikuussa, kun tapaturmavakuutuksen maksusääntelyä vähennetään. Muutokset antavat mahdollisuuden aiempaa joustavampaan vakuutusten hinnoitteluun. Esimerkiksi Ifin asiakkaat voivat vaikuttaa aiempaa enemmän lakisääteisten tapaturmavakuutusten maksuihin. Yritys voi esimerkiksi alentaa vakuutusmaksuaan panostamalla työturvallisuuteen ja työkyvyn ylläpitoon. Vuodenvaihteessa voimaan astuva tapaturmavakuutuslain muutos on vasta yksi osa laajempaa kokonaisuudistusta. Muutos näkyy kuitenkin aktiivisille yrityksille tulosviivan alla. - Kaava on yksinkertainen; mitä paremmin yrityksen ennaltaehkäisevä työturvallisuustyö on hoidettu, sitä vähemmän vahinkoja syntyy, mikä näkyy myös vakuutusmaksuissa. Uskomme, että yrityksillä on halua aiempaa asiakaskohtaisempaan hinnoitteluun. Tällöin vakuutusmaksuihin voi vaikuttaa teoilla, jotka parantavat myös muuten työyhteisön hyvinvointia, yritysten henkilövakuutusjohtaja Mari Alho If Vahinkovakuutusyhtiöstä kertoo. Jatkossa yritykset voivat valita vakuutusmaksujen perusteena käytettävän hinnoittelun vastaamaan paremmin yrityksen omaa riskinkantokykyä ja -halua. Yrityksen koko vaikuttaa siihen, millaisia vaihtoehtoja se voi valita.

Päivittäin 360 tapaturmaa Viime vuonna vakuutuslaitokset korvasivat lähes 131 000 palkansaajille ja yrittäjille sattunutta työtapaturmaa. Käytännössä se tarkoittaa noin 360 työtapaturmaa vuoden jokaisena päivänä. Vaikka eri toimialoilla tapaturma-alttius vaihtelee merkittävästi, yrityksissä on herätty huomaamaan, että kaikkein haastavimmillakin aloilla tapaturmien määriin on mahdollista vaikuttaa. - Suurin muutos työturvallisuuskulttuurin parantamisessa tapahtuu ihmisten mielissä. Hyvän työturvallisuuskulttuurin luominen vaatii aikaa, ja se tarkoittaa sitoutumista turvalliseen työympäristöön ja työtapoihin kaikilla yrityksen tasoilla. Työturvallisuus vaatii panostuksia niin toimitusjohtajalta kuin tilapäiseltä tuntityöntekijältäkin. Turvallisuusajattelun edistämisessä myös vakuutusyhtiöllä on tärkeä osa, Mari Alho toteaa.

- Turvallinen työpaikka, vähemmän tapaturmia ja niiden aiheuttamia poissaoloja sekä pienemmät vakuutusmaksut ovat yhtälö, joka kiinnostaa varmasti jokaista menestyvää yritystä. Odotamme innolla tulevaa vuotta ja sitä, miten asiakkaamme ottavat tapaturmavakuutuksen uudet mahdollisuudet vastaan. 

Lakisääteisen tapaturmavakuutuslain uudistaminen on valtava urakka • Lakisääteinen tapaturmavakuutus kattaa työhön liittyvät tapaturmat sekä työstä aiheutuneet ammattitaudit. • Työtapaturmavakuutusta koskeva lainsäädäntö on peräisin vuodelta 1948, mutta sitä on uusittu useaan otteeseen. Nyt lainsäädäntöä uudistetaan kokonaisuudessaan. • Lakisääteistä tapaturmavakuutusta koskeva uudistustyö on ollut käynnissä vuodesta 2007 lähtien. Valtava urakka saataneen päätökseen vuosikymmenen puolivälissä. • Vaikka laki määrittelee tarkkaan

korvausten sisällön, lakisääteisissä vakuutuksissa on eroja muun muassa vakuutusyhtiöiden tarjoamissa palveluissa ja hinnoitteluratkaisuissa.

• Maksusääntelyä koskeva laki-

muutos kannustaa yrityksiä työturvallisuusriskien ennakointiin ja vahinkojen ennaltaehkäisyyn. Se astuu voimaan tammikuussa.

• Jokainen poissaolopäivä maksaa yritykselle keskimäärin 300 euroa.

Pienistä virroista Många bäckar små Väikesest suureks Vaasa – Helsinki – Tampere – Turku – Tallinn Vasa – Helsingfors – Tammerfors – Åbo – Tallinn

www.okperinta.fi

www.okdebtcollect.ee okperinta@okperinta.fi

J C I-ME R I I T T I

4/ 2011

Verkkokauppa kiihdyttää – oletko kisassa mukana? Kauppiasyritykset ja –yrittäjät pohtivat jatkuvasti toimintansa kehittämistä, kilpailussa menestymistä ja asiakaskuntansa laajentamista. Saavutanko isomman ostajajoukon laajentamalla nykyistä liikettä, avaamalla uuden liikkeen, vai mikä olisi ratkaisu? Teksti : Juha Mattila, Maajohtaja, Cash Management Sales Finland, Nordea Pankki Suomi Oyj

Nykypäivän trendiksi on noussut vahvasti verkkokauppa. Suomalaiset ovat aktiivisia verkosta ostajia ja verkosta on ostoksia tehnyt jo yli 2,8 miljoonaa suomalaista. Verkkokauppaa käytiin Suomessa vuonna 2010 lähes 10 miljardilla eurolla. Vielä muutama vuosi sitten valtaosa verkkokaupan rahavirrasta meni ulkomaille, mutta nyt suunta on kääntynyt. Suomalainen tarjonta on lisääntynyt voimakkaasti ja ostosten rahavirrasta jää suurin osa Suomeen. Verkkokaupan ostajiin vaikuttaa kolme asiaa: myyjän brändi, valikoima ja hinta. Ostajien määrä lisääntyy ja erityisesti 65 täyttäneiden joukossa, mutta vielä tänään verkkokaupan suurkäyttäjiä ovat nuoret aikuiset. Monen myyjän osalta yrityksen nettisivut ovat kunnossa, mutta mikä on tilanne kaupankäynnissä verkossa? Voiko asiakas ostaa tuotteita ja palveluja myös verkossa? Verkkokaupan perustaminen tuo kauppiaalle uuden ostajajoukon: netissä kävijät ja sieltä ostavat. Verkkokauppa voi toimia nykyisen kauppaliikkeen rinnalla tai jopa ainoana kauppapaikkana. Potentiaalisten ostajien määrä lisääntyy merkittävästi ja samalla myös

ostosten maksaminen ja rahan tilittäminen myyjälle yksinkertaistuu ja nopeutuu. Ostaja voi maksaa ostoksensa kahdella tavalla. Se voi tapahtua joko e-maksulla tai luottokortilla. Kummassakaan tapauksessa myyjän ei tarvitse lähettää laskua. Rahat tulevat tilille joko luottokorttitilitysten yhteydessä tai e-maksua käytettäessä heti, kun ostaja on ostoksensa maksanut. Myyjän kannalta maksun kotiutuminen tuskin voi olla enää nopeampaa. Verkkokauppa on osa yrityksen sähköisiä palveluja ja sen avulla yrityksen on entistä helpompaa automatisoida sisäiset taloushallinnon prosessinsa ja säästää kustannuksissa. Samalla jää enemmän aikaa päätyöhön eli yrityksen liiketoiminnan pyörittämiseen ja yrittämiseen. Kysy meiltä, Nordean asiakasvastuulliset ja maksuliikkeen asiantuntijat antavat tukensa näissä tehostamistoimissa.

Onnistuneita kauppoja, niin liikkeessä kuin verkossa! 

J C I-ME R I I T T I

4/ 2011

“He himself is a good example of a talented young leader who puts his passion into action!”

JCI World President Kentaro Harada in Finland I had the privilege to get to know the World President of Junior Chamber International (JCI), Mr. Kentaro Harada in October, when he visited Finland and the National Conference of JCI Finland in Jyväskylä 14.10.-16.10.2011. It was a great opportunity and an honor to JCI Finland and for me as well to have such a guest visiting our country. text: Arja Virtanen, National Director, International Affairs, JCI Finland During his visit he wanted to focus on accomplishing and advancing the objectives of the JCI Plan of Action 2011. The three (3) main goals for 2011 during his visit were: 1.Building a global organization with shared values and common goals Over 180 world leaders agree that the United Nations Millenium Development Goals (MDGs) are an ideal list of challenges that need to be overcome. As young people embracing the future, we must address the MDGs but we must also look beyond the MDGs to a world that will have problems to solve. This responsibility we must accept. One example of a great campaing is “JCI Nothing But Nets” campaign which helps poor people without bed nets to get those to prevent malaria.

2. Building global partnerships for development It is important for us to identify partners who share common values, and together we can work to implement solutions that will create positive change in every JCI community. We must encourage businesses to align their operations and strategies with the ten universally accepted principles set by the United Nations Global Compact. 3. Active citizenship through the Citizens Initiative The importance of promoting people of the world in the establishment of permanent and everlasting world peace in the Japanese philosophy of OMOYIARI. Keeping these objectives in mind I planned a program for his visit with my

team. Rami Valli from JCI Tampere was taking care of the daytime program on Friday. In Helsinki we arranged meetings with a member of the parliament, Mr. Harri Jaskari, and with the Ambassador of Japan, Mr. Hiroshi Maruyama. Mr. Jaskari is a former member of JCI, so President Harada was very pleased not to have to explain the JCI organization goals. Mr. Ambassador Maruyama had also already met 50 Finnish JCI members in October 2010 when I organized a visit to the Japan Embassy just before the World Congress held in Osaka, Japan. Both meetings were very nice discussions of how JCI can promote worldwide co-operation between different countries, and how JCI can be a part of the educational aspect as well. Before arriving in Jyväskylä, we had a nice lunch meeting in Tampere, at the

JC I- M ER IITTI

4/2011

Santen company. Jyrki Liljeroos, the CEO of Santen, welcomed us and we also had Santen staff and members of JCI Tampere, JCI Tammerkoski and Tampere Chamber of Commerce accompanying us. The meeting was very interesting and we also got to know Santen as a company. With all these visits President Harada hopes to help JCI Finland to build a social network, build a global organization with shared values and common goals, build global partnerships for development and advance active citizenship through the Citizens Initiative. At the JCI National Conference in Jyväskylä Mr. President Harada met international guests, local JCI chapter presidents and the board of JCI Finland as well as the newcomers of this organization. One of the first timers, Mr. Peter Rasmussen, had a nice chat with President about their similar looks in Friday Evening at the first timers cocktails, where 70 first timers got a change to interview President Harada. President Harada said to Peter: “I have travelled a lot around the world. And as I look at your face, I think we look very similar!” They both agreed that they have the same (good) looks, and they wanted to have a picture taken where they changed their glasses. During the gala night, President Harada found Peter again at the dinner table, and the President wanted to have another picture taken with his own camera: “of similar good looking guys changing glasses” Afterwards Peter wanted to know more about President Harada, and to his surprise he realized that they also had the same education, they both were lawyers! On Saturday in Jyväskylä we organized a seminar for the future leaders of our organization. Mr. Harada met the future JCI Leaders and gave them advice on how to get the best out of JCI and what it has given Mr. Harada to be the World President 2011 of Junior Chamber International. He encouraged future JCI Leaders to consider both national and especially international duties. In this “Future Leaders Club” seminar there was also the former World President of JCI Petri Niskanen from Finland. He was The JCI World President in 1998 and, so far, he is the only Finnish JCI World President. In this seminar the future leaders also heard some advice from JCI Advisor Colvin Houston and from JCI Nordic Advisor Stefan Höglund. One of President Harada’s meeting was with Ms. Taru Päivike, the CEO of Women’s enterprise agency. Taru spreads awareness of how women in Finland are active in JCI and in business. The discussion was about women’s role in business life and JCI organisation. In Japan, women are very highly educated, but after getting married they disappear from business life. Also the JCI organisation n Japan is very maledominated, only 5% of JCI members are women. Mr. Harada suggested that somebody should establish a JCI chamber for women in Japan. The membership fees are 15,000 dollar per year. If women are not active in working life, it’s quite impossible for them to pay these amounts of JCI membership fees. In Japan, companies normally pay the membership fees of their employees and they presume that the members will be very active in the JCI organisation.

J C I-ME R I I T T I

4/ 2011

“I am happy that President Harada took that step to serve as a JCI World President, because I believe that the members and people who have been able to speak with Kentaro Harada will be more involved in JCI than earlier.”

In Finland, women’s participation in JCI activities is equal to men. Instead, 26% of women are entrepreneurs of all entrepreneurs in Finland. So there is a lot to do with regard to supporting women in entrepreneurship while the participation in the work force of women and men is equal. Harada believes that young people must lead the world to a sustainable peace through the Citizens´ Iniative, in which individual citizens rather than nations take action to achieve human security and the UN Millenium Development Goals. He himself is a good example of a talented young leader who puts his passion into action! He said that he has grown in every position that he has taken in JCI. In the beginning of his JCI career he would have never thought that one day he would be a JCI World President. But as he served in a JCI position after position, one day he just felt that there is so much support and so many people believe in him that he just has to take one more step to serve JCI as a World President. One of the basic principlesof JCI is to have a positive impact on society. Leadership Experience for leisure activities will bring a new work culture and depth into management. A stick and carrot or salaries cannot be used as a tool for management when everything is done on a voluntary basis in addition to regular paid work and in JCI members’ leisure time. When the team leader manages to get a team to work without pay, labor management after that is easy! These real leadership experiences cannot be measured in money. When JCI educates its members to be better leaders, it will have a positive impact on the society as a whole. I am happy that President Harada took that step to serve as a JCI World President, because I believe that the members and people who have been able to speak with Kentaro Harada will be more involved in JCI than earlier. He has promoted the JCI Mission among JCI members, JCI Partner organizations, heads of states as well as among community and company leaders. President Harada has encouraged JCI Finland members to take part in JCI pro-jects and congresses all over the world and encouraged them to be better lea-ders in the future. In that way members will be better leaders and JCI Finland will be stronger. Together we are strong and we can accomplish anything! 

Vahvat kotimaiset ravintolisät. + + + + + + + Elivo - Löydä elinvoimasi.

Elivo Monivitamiini sisältää 17 vitamiinia ja kivennäisainetta,mutta ei A-vitamiinia, joten sopii myös raskauden aikana. Valmiste on hiivaton, laktoositon, gluteeniton ja makeuttamaton. Valmiste ei sisällä turhia lisäaineita, joten se sopii useimmille.

Lisääntynyt D-vitamiinintarve hoituu yhdellä omenanmakuisella Elivo Vahva D3-vitamiinitabletilla, sillä se sisältää 25 mikrogrammaa D-vitamiinia. Makeutettu ksylitolilla. Saatavana myös 10 mikrog. Elivo D-vitamiini.

Elivo omega-3 -kalaöljykapselit sisältävät päivittäin tarvittavan määrän tärkeitä EPA- ja DHA-rasvahappoja, ja ne on pilkottu elimistölle helposti hyödynnettävään muotoon. Uusi Elivo Omega Vahva Plus on markkinoiden vahvimpia kalaöljyjä. Päiväannos yksi kapseli sisältää omega-3-rasvahappoja 1020 mg, josta E-EPA 600 mg ja E-DHA 300 mg.

Elivo. on myös Facebookissa

VAIN APTEEKISTA • www.elivo.fi

J C I-ME R I I T T I

4/ 2011

Nuorkauppakamari –

tulevaisuuden johtajien työharjoittelupaikka Suomen Nuorkauppakamareiden vuoden 2012 teemana on Vastuullinen johtajuus. Tämän sateenvarjon alle kätkeytyy koko nuorkauppakamaritoiminnan ydin. Kasvatamme toiminnassamme tulevaisuuden johtajia kehittämällä heidän ominaisuuksiaan. Tarvitseeko siis olla johtaja tai tulla johtajaksi ollakseen kelpo nuorkauppakamarilainen? Teksti: Henna Väätäinen, kansallinen varapuheenjohtaja 2012 Ei välttämättä. Oma tarinani Nuorkauppakamarissa alkoi vuonna 2002 Kuusamossa. Liityin koejäseneksi kamariimme tähtäimenäni verkostoituminen ja kouluttajan ura. Ensi vuonna vietän siis 10-vuotistaiteilijajuhlaani. Minun ei koskaan pitänyt tulla johtajaksi, ei nuorkauppakamarissa, eikä muutoinkaan. Ensi vuonna aloitan kaksivuotisen taipaleeni Suomen Nuorkauppakamareiden kirkkaimmilla paikoilla. Ensin varapuheenjohtajana valmistautuen puheenjohtaja vuoteen ja sitten vuonna 2013 puheenjohtajana, joka toki edellyttää vahvistusta vaaleilla ensi syksynä. Työssäni toimin kehitysjohtajana Ylivieskan teknologiakylä YTEK Oy:ssä, joten tälläkin rintamalla johtajan tehtävät kutsuivat. Miten näin sitten pääsi käymään? Nuorkauppakamaritoiminta on omien taitojensa testaamista ja kehittämistä. Tätä kehittämistä tehdään erilaisissa paikallisissa projekteissa. Paikallisesti toteutamme monenlaisia tapahtumia ja yhteiskunnallisesti vaikuttavia projekteja. Vaikutamme muun muassa kestävään kehitykseen ja luonnonvarojen hyödyntämiseen esimerkiksi Aurajoen Nuorkauppakamarin Suojele Saaristomerta ja Turun Nuorkauppakamarin ecoFootr projekteilla. Elinkeinoelämän kehittämiseen osallistumme kansallisesti koordinoidun Jatkaja-hankkeen kautta. Paikallisesti yrityselämää viedään eteenpäin muun muassa Mikkelin Nuorkauppakamarin toteuttamassa NOSTO–tapahtumassa. Projektit opettavat projektinhallintaa, -johtamista ja tietysti erilaisten ihmisten kanssa työn tekemistä. Tutuksi tulevat eri ammattikuntien viestinnälliset erot, erilaisten persoonallisuuksien ajattelutavan poikkeavuus ja tapa nähdä maailma. Kehittämisen keskiössä ovat siis vuorovaikutustaidot.

join tänä syksynä tullakseni kansalliseksi varapuheenjohtajaksi ensi vuodelle. Kampanjatiimini muodostui kaiken kaikkiaan noin parista kymmenestä tekijästä. Kampanjan rakentaminen tarjosi itsensä kehittämisen mahdollisuuksia niin kampanjapäällikölleni Tero Taviolle kuin monelle muullekin tekijälle. Kaikella toiminnallamme on aina oppimistarkoitus, päämäärä vaikuttaa yhteiskuntaan ja mahdollisuus verkostoitua.

Hallitusvirkamme opettavat vastuullisuutta. Paikallisten nuorkauppakamareiden hallitusten jäsenet ja kansalliset toimijat kantavat vastuunsa yhteisten asioiden hoidosta. Luottamustehtävissä toimivien tehtävänä on kehittää järjestöä eteenpäin vastaamaan tulevaisuuden johtajuuden tarpeita. Vapaaehtoistyötä tehdessämme tekemisen priorisointi ja ennalta suunnittelu ovat korostetussa asemassa. Ihmisten sitouttaminen ja motivointi kulkemaan kohti yhteistä päämäärää on keskiössä. Nuorkauppakamaritoiminnan moninaisuudesta kertovat myös vuosittain käytävät vaalit. Niin paikallisella, alueellisella kuin kansallisellakin tasolla tekijämme aidosti kampanjoivat tullakseen valituiksi haluamiinsa virkoihin. Tämä on osa vaikuttamistaitojen kehittämistä. Opimme vaikuttavien puheiden valmistelua ja niiden pitämistä. Itse kampan-

Marraskuun alussa olin Brysselin maailmankokouksessa. Kansainvälinen verkostomme on tärkeä osa toimintaamme. Eri kansallisuuksien ja maiden erilaiset tarpeet muun muassa yhteiskunnallisen vaikuttamisen suhteen ovat hyvin erilaisia. Silti olemme yhtä nuorkauppakamariperhettä. Meitä ohjaavat samat arvot, sama tarkoitus ja sama päämäärä. Toteutuksessa on eroja, mutta tavoitetila on sama. Kansainvälisyys on mahdollisuus jokaiselle jäsenellemme. Nuorkauppakamarilaiset oppivat käytännön työharjoittelun kautta. Lukuisat kansalliset koulutusohjelmamme, paikalliset koulutukset sekä kansainvälisten kokousten koulutustarjonta rytmittävät tätä työharjoittelujaksoa. On sanottu, että Suomen Nuorkauppakamareissa ei ole lasikattoa. Täällä menestyä voivat yhtä hyvin miehet ja naiset. Järjestömme tarjoamat mahdollisuudet omien taitotasojensa kehittämiseen luovat edellytyksiä itseluottamuksen ja rohkeuden kasvattamiseen myös työelämässä. Siellä missä on tahtoa, rohkeutta ja taitoa ei ole lasikattoa, ei naisille eikä miehille. Järjestömme on avoin kaikille aktiivisille nuorille, alle 40-vuotiaille, aikuisille, jotka haluavat kehittyä itse ja kehittää ympäröivää yhteiskuntaa parempaan suuntaan. 

JC I- M ER IITTI

4/2011

Keväällä 2012 valmistuva logistiikkakeskuksen laajennusosa vastaa suuruudeltaan n. 400 omakotitaloa

Tamro investoi tulevaisuuteen Tamro Suomen nykyisen logistiikkakeskuksen laajennuksessa Tampereella, on otettu ympäristönäkökulmat laaja-alaisesti huomioon. Teksti: Tamro/Konserniviestintä Kuva: Tamron kuvapankki Tamro on käynnistänyt Tampereen Lahdesjärvellä sijaitsevan logistiikkakeskuksensa laajennuksen, jonka valmistuttua tilat Tampereella lähes kaksinkertaistuvat. Laajennusosa käsittää noin 11 000 m2:n ja 183 000 m3:n uutta tilaa. Rakenteilla oleva laajennusosa on korkeavarastoratkaisu, jossa lääketurvallisuusvaatimukset, korkea automaatioaste, energiatehokkuus ja ympäristönäkökulmat on täysimääräisesti huomioitu. Rakennusurakka aloitettiin huhtikuussa 2011 ja laajennusosan odotetaan valmistuvan keväällä 2012.

Taustalla volyymien kasvu Laajennuksen tarve perustuu Tamron volyymien kasvuun ja tilatarpeeseen. Tampereen aluepalvelukeskuksen kapasiteetti on viime aikoina ollut lähes

täydessä käytössä. Volyymien kasvun taustalla ovat päämiesten uudet, muuttuvat tarpeet sekä ei-lääkkeellisten hyvinvointituotteiden jakelun voimakas lisääntyminen. Laajennuksen myötä on luvassa uudistuksia myös Vantaan toimipisteessä. Vantaalle siirtyy vähittäiskauppaa palveleva varastointi, keräily ja toimittaminen sekä infuusionesteiden logistiikka kokonaisuudessaan. Vantaan muutokset käynnistettiin vuoden 2011 puolivälissä.

Energiatehokkuus keskeistä Ympäristönäkökulmat ovat olleet yksi päätöksenteon keskeisistä kriteereistä urakkaa suunniteltaessa. Ympäristöystävällisiä, yhä energiatehokkaampia ratkaisuja on tarjolla koko ajan enemmän, ja erityisesti kehitys huomattiin

lämmitysratkaisun osalta. Laajennuksen lämmitysenergia pyritään saamaan maalämpönä tontilla sijaitsevan kallion sisältä. Muutamassa vuodessa tekniikka on kehittynyt niin, että maalämmön pumppaamiseen tarvitaan aiempaa vähemmän sähköä. Lämpötilojen hallinta on lääkelogistiikassa merkittävä ympäristö- ja lääketurvallisuustekijä, sillä osa tuotteista vaatii tarkasti määriteltyjä kylmäolosuhteita koko toimitusketjun ajan. Tampereen laajennuksessa kylmässä säilytettäville tuotteille on suunniteltu omat säilytys- ja käsittelytilat siten, että tuotteet ovat koko varastointi- ja käsittelyketjun ajan tarkoin säädellyissä lämpötiloissa. Lämpötiloja seurataan reaaliaikaisesti useissa mittauspisteissä. 

J C I-ME R I I T T I

4/ 2011

Tervetuloa asumaan ja viihtymään kanssamme Lohjalla Lohjan sijainti Espoon ja Salon puolivälissä tarjoaa poikkeuksellisen onnistuneen ja turvallisen asuinpaikan lähellä Helsinkiä. 40 000 asukkaan kaupungilla on edellytykset rakentaa uusille asukkaille toimivat julkiset palvelut. Kysy Lohjan edullisia omakotitontteja, puh. 019 369 4403 tai vieraile verkkosivuillamme www.lohja.fi

Haasta itsesi ja tule mukaan nuorkauppakamaritoimintaan: www.jci.fi Nuorkauppakamari on kansainvälinen jäsentensä kehittymis- ja johtamiskouluttautumisjärjestö sekä kontaktiverkosto, joka vaikuttaa aktiivisesti yhteiskunnassa. Vaikutamme yhteiskuntaan positiivisesti kehittämällä nuorten aikuisten johtamistaitoa, sosiaalista vastuuta, yrittäjyyttä ja kansainvälisyyttä. Nuorkauppakamari on tarkoitettu kaikille alle 40-vuotiaille itsensä kehittämisestä ja kouluttamisesta kiinnostuneille ihmisille. Jäsenistömme Suomessa sekä kansainvälinen toiminta luovat hyvät mahdollisuudet oman kontaktiverkoston luomiselle. Suomen Nuorkauppakamarit ry on perustettu vuonna 1957. Suomessa varsinaisia jäseniä on n. 2500 ja yhdessä kunniajäsenten, koejäsenten ja senaattoreiden kanssa, muodostamme n. 5000 nuorkauppakamarilaisen aktiivisen verkoston. Katto-organisaatioon kuuluu 72 paikallista nuorkauppakamaria eri puolilta Suomea.

JC I- M ER IITTI

4/2011

Perintäprosessi alkaa maksumuistutuksen lähettämisellä Teksti: Milla Anttila Kuva: OK Perintä Oy/kuva-arkisto

Luottotappiot ovat yksi yritystoiminnan riskeistä. Niin yritys- kuin kuluttajaluottoja myönnettäessä luottotappioriskin mahdollisuus on aina olemassa, mutta riskiä on suhteellisen helppo hallita. Tarvitaan vain johdonmukainen luotonantopolitiikka ja huolellinen luotonvalvonta. Apua tehokkaaseen perintään saa ammattitaitoiselta perimistoimistolta. ”Asiakkaan luottokelpoisuuden tarkistaminen on nykypäivänä helppoa ja myös perusteltua. Muun muassa luottotieto- ja yritysinformaatioalan toimijat Soliditet ja Suomen Asiakastieto Oy tarjoavat erilaisia työkaluja yritysten luoton- ja riskienhallintaan. Liian luottavainen ei kannata olla pitkäaikaistenkaan asiakkaiden suhteen, sillä asiakkaiden maksukyky saattaa heiketä nopeastikin”, sanoo OK Perinnän liiketoimintajohtaja Sami Vesto. Hyvin hoidetun laskutuksen kulmakivi on virheetön, sopimuksenmukainen lasku, jossa on kaikki lain edellyttämät laskumerkinnät, oikea viivästyskorko ja osoite. ”Laskun lähettäminen ei ole saatavan perimistä, vaan osa kaupantekoprosessia. Laskut on syytä lähettää viiveettä. Perintä alkaa, kun erääntyneestä maksamattomasta saatavasta muistutetaan”, Sami Vesto toteaa.

Perinnän noudatettava lain määräämiä aikarajoja Perintä on osa tervettä ja toimivaa taloutta. Yrityssaatavien ja kuluttajasaatavien periminen poikkeavat joiltakin osin toisistaan. Yrityssaatavien kohdalla on paikallaan lähettää kirjallinen maksumuistutus jo muutaman päivän kuluttua eräpäivästä. ”Muistutuskirjeen sanamuodon tulee olla määrätietoinen ja kohtelias ja siinä on ilmettävä riittävät tiedot asian yksilöimiseksi. Yritysvelalliselta maksua voidaan vaatia maksumuistutuksessa ”heti”. Ilmaisun epäselvyyden vuoksi on

kuitenkin parempi antaa selkeä eräpäivä ja varata asiakkaalle esimerkiksi 7 päivän maksuaika. Kuluttajasaatavien kohdalla perintätoimissa tulee noudattaa perintälain määräämiä aikarajoja. Maksumuistutuksen, johon on lisätty 5 euron muistutuskulu, saa lähettää aikaisintaan 14 päivän kuluttua alkuperäisen laskun erääntymisestä. Maksuaikaa suositellaan annettavaksi 7-14 päivää. Perintätoimiston maksuvaatimuksen, johon on lisätty perintäkuluja, saa kuluttajalle lähettää vastaavasti aikaisintaan 14 päivää maksumuistutuksen lähettämisen jälkeen. Aikarajat on asetettu turvaamaan kuluttajan mahdollisuuksia reagoida asiaan. Kuluttajasaatavien oikeudellinen perintä voidaan aloittaa pääsääntöisesti vasta, kun on lähetetty vähintään yksi maksuvaatimus ja sen eräpäivä on mennyt”, Sami Vesto toteaa.

Milloin kannattaa kääntyä perimistoimiston puoleen? Avun pyytäminen perimistoimistolta jo perinnän alkumetreillä ei ole ylireagointia. Etenkin, jos perittävää on paljon, voi omatoiminen perintä viedä yritykseltä kohtuuttomasti aikaa ja voimavaroja, kassavirran merkityskin on suuri. Kun maksumuistutusten tekeminen annetaan perimistoimistolle, yritys voi olla varma, että saatava siirtyy asianmukaisesti eteenpäin perintäprosessissa aina oikeudelliseen perintään saakka, jos sellainen on tarpeen. Näin pystytään myös varmistamaan saatavien mahdollisimman tehokas kotiutuminen. Useimmiten oikeudelliselta perinnältä vältytään, edellyttäen, että velallisella on maksukykyä ja -halua. ”OK Perintä on erikoistunut vapaaehtoisen perinnän mahdollisuuksiin. Tavoitteenamme on ratkaista asiat velkojan kassavirran kannalta mahdollisimman nopeasti kuitenkin myös velallisasiakasta kuullen ja heidän maksukykynsä huomioiden. Hyödynnämme prosesseissamme nykyaikaisia tekniikoita, joidenka avulla pystymme tarjoamaan velallisasiakkaille vaivattomia tapoja huolehtia maksuistaan”, kertoo Sami Vesto.

Perintäprosessi viedään loppuun saakka Perittäessä velkaa yritykseltä käytetään ensisijaisena perintäkeinona trattaperintää. Pääosa saatavista saadaan perityksi tällä tavoin vapaaehtoisen perinnän keinoin. Oikeudelliseen perintään edetään vain muutamassa prosentissa kaikista tapauksista. Kuluttajaperinnässä oikeudellinen perintä on hieman yleisempää. ”Haemme oikeudellisessa perinnässä käräjäoikeudesta ulosottokelpoisen tuomion, joka toimitetaan velallisen kotipaikkakunnan kihlakunnan ulosottoviranomaiselle velan perimiseksi korkoineen ja kuluineen. Ulosottoperintää jatketaan kunnes saatava on kokonaisuudessaan ulosmitattu tai kunnes velkaa ei enää voida periä ulosottolain määräaikojen vuoksi. Jos velallinen on haetun päätöksen perusteella todettu varattomaksi, jälkiperintäyksikkömme valvoo velallisasiakkaan taloudellista tilannetta ja huolehtii siitä, ettei saatava vanhene. Kun velallisen taloudellinen tilanne paranee, neuvottelemme velallisasiakkaan kanssa ratkaisusta, jolla velka saadaan hoidetuksi”, Sami Vesto toteaa. 

OK Perintä Oy:n liiketoimintajohtaja Sami Vesto.

JC I- M ER IITTI

4/2011

Hallitustyöhön potkua lisää ulkopuolelta Mikä onkaan sen tärkeämpää kuin ansioluettelon pitäminen edustavana, ytimekkäänä ja täynnä viliseviä maagisia kolmikirjaimisia tutkintolyhenteitä? Teksti ja kuva: Jarkko Sanisalo, Mikkelin Nuorkauppakamari ry Kuivakat ja puuduttavat aiheet strategiasta, visiosta, missiosta, suunnitelmista, laista ja asetuksesta, vastuista ja velvollisuuksista – eli reilu lupaus yli kahdenkymmenen tunnin uhrauksesta työpäivän jatkeeksi. Puolen tusinaa kokoontumiskerta muutaman kuukauden sisään ja turhan tiukoilta tuntuvat hakuproseduurit – eikä sen jälkeenkään ole vielä kuin pelkän kurssin käynyt vailla tuota kolmikirjaimista arvoa. On vielä odotettava aikaa, jolloin alkaa haku itse tutkintoon ja tutkintokin on kaksivaiheinen, etätehtäviä ja niiden läpäisyn jälkeen tentti. Ja mitä vielä – Tampereella? Asian voisi muotoilla ja ajatella toisinkin; mistä saada kattavan perusteellinen ja tiivis tietopaketti hallitustyöstä, sen organisoinnista ja merkityksestä sekä mahdollisuus pohtia ja näyttää oma oppimaansa näkyväksi suorituksesi – jos näin haluaa ja lähestulkoon omilla aikatauluilla. Nämä molemmat ajatukset kävivät kieltämättä mielessäni aloittaessani suorittamaan kauppakamarin hyväksytty hallituksen jäsen –koulutusta eli nasakasti lyhennettynä HHJ-kurssia, kun siihen tarjoutui oiva tilaisuus. Myöhemmin menin innostumaan oppimastani ja ilmoittautumaan myös suorittamaan tutkintoa täksi syksyksi. Tätä kirjoittaessa odottelen kuumeisesti tietoa etätehtävien läpäisystä ja kutsua lopputenttiin. Miksi ylipäätään kouluttautua tai kouluttaa hallituksen jäseniä, yhtiökokouksethan ne valitsevat ja antavat vastuun ja viisauden? Mihin tarvitaan aikaa vievää ja hankalaa byrokratiaa? Ehkeivät asiat ole näin mustavalkoisia. Hyvän hallituk-

sen perustehtävänä on huolehtia, että edellytykset menestyksekkäälle yritystoiminnalle ovat olemassa, mutta hallitustyöskentelyn painopisteet ja luonne vaihtelevat luonnollisesti yrityksen elinkaaren vaiheen mukaan. Hallituksiin tulisi hankkia jäseniä, jotka ovat kiinnostuneita ja sitoutuneita kehittämään liiketoimintaa ja edistämään yrityksen etua. Hallituksen jäsen luo lisäarvoa yritykselle ensisijaisesti omalla asiantuntijuudellaan ja kokemuksellaan päätöksenteossa. Hallitus on siis enemmän kuin jäsentensä summa. Hallittuun ja kestävään liiketoiminnan kehitykseen tarvitaan johdonmukaista ja eteenpäin vievää voimaa. Tutkimusten mukaan yritysten hallituksiin tarvitaan enemmän hallitustyön osaavia tekijöitä. Näin on myös meillä Etelä-Savossa ja muussa itäisessä Suomessa. Alueemme kilpailukyvyn ja kehittymisen näkövinkkelistä olisi hienoa, että oppia hallituksen työskentelystä, tehtävistä, vastuista ja velvollisuuksista kasvatettaisiin alueen omiin voimiin. Etelä-Savo ja Itä-Suomi tarvitsevat paikallisia osaajia kehittymiseen nyt ja tulevaisuudessa niin sorvien ääressä kuin hallituspöydissä. Pätevä ulkopuolinen hallituksen jäsen luo myös uskottavuutta yrityksen rahoittajiin ja muihin sidosryhmiin sekä usein antaa näköaloja ja sparrausta yrityksen toiminnan kehittämiseen yrityksen koosta riippumatta. Ammattimainen ja toimiva hallitus on strateginen voimavara, joka jämäköittää ja rytmittää toimintaa. Oppineella on aina omaisuus mukanaan, sanoo eräs kuvitettu huoneentaulu, ja niinhän asia on. Ketä muuta varten kannattaisikaan opiskella kuin itseään ja omaa osaamistaan varten (työ)elämässä? Yhä

useammat kuitenkin nykyään opiskelevat, koska on tavalla tai toisella “pakko” pysyä mukana tai mieluummin askeleen edellä muuttuvaa maailmaa; ulkopuolelta tulevat paineet ohjaavat opintojen pariin tai oma kiinnostus muuttuvan maailman haasteita kohtaa. Eivät ne kolmikirjaimiset lyhenteet ratkaise tai tee autuaaksi. Loppujen lopuksi jokainen opiskelee itseään varten ja omien tarkoitusperien menestymisen eteen, vaikka näin ei aina osaakaan ajatella. Oppimisen kannaltahan aina on parempi, mitä tarpeellisimmaksi itse kokee opiskelun ja sen tarkoituksen sekä miten siihen suhtautuu. 

J C I-ME R I I T T I

4/ 2011

Lakesin omistajanvaihdosneuvoja Pasi Kangas kuuluu Suomen Omistajanvaihdosseuraan, joka on maassamme toimivien alan eksperttien muodostama yhdistys.

Päivänpolttava pähkinä purtavana Mikro- ja pienyritysten omistajanvaihdokset koskettavat syvältä suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän rakenteita. Visaisen pulman parissa työskentelee maakunnissamme todellisten asiantuntijoiden joukko. Pasi Kangas on yksi heistä. Hän toimii Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy – Lakesin omistajanvaihdosneuvojana. Teksti: Jarmo Mäkeläinen kuva: Loma Graphics Oy

JC I- M ER IITTI

Pasi Kangas, 29, on koulutukseltaan ekonomi. Opinnäytetyönsä Kangas teki yrityksen arvonmäärityksestä ja pienyrityksen myymisestä. Hänellä on siis vahva teoriatietämys yritysten omistajanvaihdosten kiemuroista. – Opinnäytetyötäni varten haastattelin päijäthämäläisiä pienyrittäjiä. Lisäksi olen laatinut tutkimusaineistoa Euroopan laajuisesta tilanteesta. Käytännön kokemusta olen hankkinut nykyisen työni kautta Lakesin omistajanvaihdosneuvojana. Työni suurena haasteena on lisätä onnistuneiden omistajanvaihdosten määrää ja laatua, Pasi Kangas toteaa. Kangas kertoo nähneensä nuoruudessaan varsin läheltä, millaista on yksityisyrittäjän arki iloineen ja suruineen. – Isäni oli ryhtynyt rakennusalan yrittäjäksi Järvenpäässä ja jatkoi yritystoimintaansa Heinolassa, jonne muutimme vuonna 1988. Yrittäjänä hän joutui kokemaan 1990-luvun laman jälkiseuraukset hyvin konkreettisesti, Kangas kertoo. Konkurssiin ajautunut yritystoiminta saatiin kuitenkin viriämään uudelleen 1990-luvun kuluessa. Myös Pasilla ja hänen isoveljellään heräsi sisäinen palo lähteä yrittäjänuralle. – Isäni pyöritti vuosikaudet menestyksekästä liiketoimintaa, kunnes hän yhtäkkiä menehtyi vuonna 2006 vain 53-vuotiaana. Samalla hetkellä veljeni kanssa viritteillä olleet suunnitelmat perheyrityksen perustamisesta menivät uusiksi, Pasi Kangas sanoo. Kangas todella osaa arvostaa yrittäjänuralle uskaltautuvia. – Yrittäjät ovat oma rotunsa; yrittämisessä tarvitaan lievää hulluutta ja nopeaa päätöksentekokykyä. Yrittäjä ei tyydy peruspalkkatyöhön, vaan on valmis ottamaan riskin oman unelmansa toteuttamiseksi. Hänellä on oltava vahva usko omaan tekemiseensä, Kangas korostaa.

Asiantuntemusta ja yhteistyötä yli rajojen Kymmenettuhannet suomalaisyritykset tarvitsevat lähitulevaisuudessa uudet vetäjät, kun vanhempi yrittäjäpolvi on kovaa vauhtia eläköitymässä. Omasta yrityksestä luopuminen on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Monet yrittäjät kokevat oman yrityksensä kauppaamisen yhtä tunnepitoiseksi asiaksi kuin omasta lapsesta luopumisen. Omistajanvaihdosprosessin haastavuut-

ta lisää se, että yritys on usein kuin sille vanhalle yrittäjälle räätälöity puku, joka ei välttämättä sovi sellaisenaan puvun uudelle omistajalle. – Mitä aiemmin luopuva yrittäjä ottaa yhteyttä Lakesiin, sitä enemmän me voimme häntä auttaa. Asiantuntijan tehtävänä on saada omistajanvaihdosprosessi liikkeelle ja toimia aina mahdollisimman puolueettomasti, Pasi Kangas mainitsee. Lakesin organisoimat yrityskauppa- ja sukupolvenvaihdosten infotilaisuudet ovat olleet todella suosittuja. Toisaalta valtaosa yrittäjistä kaipaa ennen kaikkea henkilökohtaista neuvontaa; siksi Lakesin asiantuntija myös kiertää yrityskentällä aina kuin mahdollista. – Omassa käytännön työssäni tapaan sekä yrittäjiä, jotka ovat luopumassa omasta yritystoiminnastaan, että mahdollisia ostajaehdokkaita. Minun on kyettävä selvittämään kunkin yrittäjän alkutilanne ja ohjaamaan heidät eteenpäin juuri kyseiseen tilanteeseen sopivan asiantuntijan luokse. Jos yritystoimintaa on kehitettävä omistajanvaihdosta ajatellen, voimme yhdessä pohtia, olisiko esimerkiksi joku ELY-keskuksen tuotteistettu palvelu tarkoitukseen sopiva, Kangas kertoo. Yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa Lakes toteuttaa myös omistajanvaihdosklinikkapalvelua, joka järjestetään nykyisin Lahden Alueen Kehittämisyhtiön toimitiloissa. – Meillä on olemassa joustava yhteistyöverkosto elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Jatkajaetsinnässä voimme hyödyntää muun muassa yritysvälittäjiä, Uusyrityskeskusta, Liiketoimintapörssiä ja Yrityspörssiä sekä tietysti myös yrittäjän omaa puskaradiota, Kangas sanoo. Myös silloin, kun yritykselle ollaan laatimassa hinta-arviota, luopuvan yrittäjän kannattaa tukeutua todelliseen asiantuntijaan. – On todella haastavaa määritellä, mikä on yrittäjän itsensä arvo yrityksen kokonaistuloksen kannalta. Yrityskaupoissa ollaan ostamassa aineetonta tietopääomaa, brändiä ja asiakassuhteita – menestyvän yrittämisen kannalta oleellisia tekijöitä. Arvonmäärityksestä ei kuitenkaan kannata tehdä mitään mörköä; asiantuntija pystyy kyllä määrittämään sopivan hintahaarukan kullekin yritykselle, Pasi Kangas vakuuttaa.

4/2011

“Yrittäjät ovat oma rotunsa; yrittämisessä tarvitaan lievää hulluutta ja nopeaa päätöksentekokykyä...“

Omistajanvaihdoksissa riittävä siirtymäaika on todella tarpeen; näin ollen hiljainen tieto siirtyy luontevasti uusille vastuunkantajille. – Myyjän on kuitenkin ymmärrettävä, että uusi omistaja tekee yrityksestä oman näköisensä, Kangas painottaa. Uusien vastuunkantajien myötä moni pienyritys on saanut lisää tuulta purjeisiinsa ja lähtenyt uuteen kukoistukseen. – Uusien yrittäjien joukossa on idearikasta väkeä, joka näkee menestyvän liiketoiminnan aivan uudesta näkökulmasta. Osaavien ja kasvuun pyrkivien vetäjien käsiin eläköityvän yrittäjän on hyvä luovuttaa oma elämäntyönsä, Kangas julkituo näkemyksensä. 

• Alueellinen kehittäjäorganisaatio, jonka ydintehtäviä ovat alueen yrityspalvelut, sijoittumispalvelut, elinkeinopolitiikan koordinointi sekä Lahden alueen markkinointi ja elinkeinopoliittinen edunvalvonta Suomessa ja ulkomailla. • Vastaa yleisten yrityspalvelujen

lisäksi mekatroniikkaklusterin, viljaklusterin, hyvinvointiklusterin sekä matkailualan ja logistiikka-alueiden kehittämis- ja verkostoitumispalveluista.

• Lakesin yleinen yritysneuvonta puh. 0207 809 322, www.lakes.fi

• Lahden alueen yritysrekisteri, toimitilapörssi ja liiketoimintapörssi: www.liike.info

J C I-ME R I I T T I

4/ 2011

Nuorten yrittäjien kongressissa Pietarissa Pietarin nuorkauppakamarin päätapahtuma on vuosittain syksyllä järjestettävä nuorten yrittäjien kongressi. Kongressissa on monenlaista ohjelmaa: verkostoitumistapaamisia, koulutuksia, kulttuuri- ja viihdeohjelmaa sekä hyvää kansainvälistä seuraa. Teksti: heikki nurminen, kouvolan nuorkauppakamari ry kuvat: Aleksei Prohorov Kongressi järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2010, mutta itse en silloin päässyt työkiireiden vuoksi mukaan. Tämän vuoden kalenterin järjestelin siten, että olin perjantaiaamuna Kouvolan rautatieasemalla odottamassa aamun ensimmäistä Pietarin junaa ja matkaa kongressiin. Venäjällä viettämistäni vuosista huolimatta en ole vieläkään oppinut venäläistä ajankäyttöä: tarkoitukseni oli sujahtaa Suomen asemalta asiakkaalle, hakea nimi toimeksiantosopimukseen ja jatkaa suorinta tietä metrolla kongressiin. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan neuvottelin ensin kierroksen sopimuksen yksityiskohdista, sen jälkeen juotiin teetä ja neuvoteltiin lisää. Kahden teekupillisen ja reilun parin tunnin neuvottelujen jälkeen poistuin asiakkaalta allekirjoitettu sopimus mukanani - mikä muistutti taas siitä,

että Venäjällä asiat tuppaavat kummasti aina järjestymään. Tämä olikin hyvä esinäytös kongressin seikkailuille.

Itse kongressissa Odotukseni olivat kohtalaiset. Tavoitteeni eivät olleet kunnianhimoisia: halusin osallistua kiinnostaviin koulutuksiin, nähdä miten Venäjällä järjestetään JCI-tapahtuma ja saada muutaman uusi kontakti Venäjän kauppaa silmälläpitäen. Koulutuksien tasosta yllätyin iloisesti: perjantain kokonaisuus ”Liiketoiminta Venäjällä” oli hyvin koottu kokonaisuus, jossa sekä venäläiset että ulkomaalaiset puhujat valaisivat liiketoiminnan erikoisuuksia käytännön tasolla. ”Venäläiset ostajat voivat tehdä teidän mielestänne järjettömiä kysymyksiä, mutta ne muuttuvat aivan ymmärrettäväksi, kun selvitän

teille minkälaisesta lainsäädännöstä ja kauppatavasta ne johtuvat,” mainitsi Markus Scheiblhofer puheenvuorossaan. Samanlaisia tuntemuksia olen kokenut omien asiakkaideni kanssa yrittäessäni saada heitä ymmärtämään pelkästään riidattoman laskun maksamiseen tarvittavien papereiden määrää. Verkostoituminen osallistui yli odotusten: tapasin kongressissa nuoria venäläisiä liikemiehiä ja yrittäjiä, ja vain viikko kongressin jälkeen olin Pietarissa neuvottelemassa uudesta projektista - kongressissa syntyneen kontaktin kautta. Yllätysohjelmaakin venäläiset olivat järjestäneet: lauantai-illan jokiristeily ”Kesä Nevalla” oli odottamaton poikkeus: yleensähän jokiristeilyillä käydään kauniina kevätpäivinä. Nyt käytössämme oli kaksikantinen alus, bändi soitti ja

JC I- M ER IITTI

kongressin osallistujat tanssivat Pietarin avautuneiden siltojen alla. Kongressin järjestelyt onnistuivat hyvin ottaen huomioon Pietarin nuorkauppakamarin lyhyen historian: heiltä ei voikaan odottaa samanlaista kokemusta ja perinteitä kuin suomalaisilta kokousjärjestäjiltä. Kaikki kuitenkin toimi, ja teetä oli koko ajan saatavilla.

4/2011

“Suosittelen kaikille Venäjästä kiinnostuneille ja venäläisten kanssa kauppaa tekeville nuorkauppakamarilaisille kongressiviikonloppua Pietarissa.”

Verrattuna joihinkin venäläisiin ammattitason konferensseihin verrattuna järjestelyt sujuivat venäläisittäin loistavasti. Sen sijaan venäläiseen toimintatapaan tottumattomat saksalaiset olivat ihmeissään.

JCI-toimintaa Venäjällä Suomalaisesta näkökulmasta Pietari on lähellä, mutta muu Venäjä kovin kaukana. Kongressin yhteydessä järjestettiin Venäjän nuorkauppakamareiden vuosikokous, jossa Moskovan, Zelenogradin ja Uralin nuorkauppakamarit esittelivät toimintaansa. Esimerkiksi kaukainen Uralin nuorkauppakamaria edustanut Jekaterinburg paljastui kamaripaikkakunnaksi, joka toteuttaa kunnianhimoisia koulutusprojekteja Euroopan rajalla. Nuorkauppakamaritoimintaa ollaan myös laajentamassa Venäjällä: tarkoituksena on perustaa Suomen lähialueilla kamarit Pihkovaan, Novgorodiin ja Petroskoihin. Perustettavissa kamareissa on varmasti paljon kysymyksiä JCI-toiminnasta ja siten kouluttajapaikkoja myös suomalaisille kouluttajille. Miltä tuntuisi lähteä kouluttamaan iänikuisen aluekokouksen sijaan Äänisen rannoille tai Pihkovan Kremlin juureen? Suomalaisia en saanut tällä kertaa lähtemään mukaan Nuorten yrittäjien kongressiin - mutta ensi vuonna suosittelen kaikille Venäjästä kiinnostuneille ja venäläisten kanssa kauppaa tekeville nuorkauppakamarilaisille kongressiviikonloppua Pietarissa. 

J C I-ME R I I T T I

4/ 2011

Vientitykki lappeenrantalaiselle Metehe Oy:lle Suomen Nuorkauppakamarit ry:n alueen B vuoden 2011 JC-Vientitykki-palkinto myönnettiin Metehe Oy:lle, joka sai pronssista valetun tykin huomionosoituksena ansioituneesta yritystoiminnan kehittämisestä viennin avulla. Teksti ja kuvat: Katriina Vesala, JC Vientitykki 2011 alueprojektipäällikkö

Vientitykki-kilpailun tarkoituksena on kiinnittää huomiota viennin tehostamiseen. Samalla se on yrityksille keino tehdä tunnetuksi itseään ja vientityötään. Vuosittain kilpailussa tykillä palkitaan yksi vientitoiminnassa ansioitunut yritys. Vientitykki-kilpailun yhteistyökumppaneina toimivat alueen yrittäjäjärjestöt, Osuuspankit ja Finnvera. Kilpailun yhteistyökumppaneista koostunut palkintoraati perusteli vuoden 2011 voittajayrityksen valinnan seuraavasti: ”Metehe Oy on vahva ja hyvin menestynyt pk-yritys, joka työllistää paikallisesti. Yrityksellä on pitkälle kehitetyt innovatiiviset tuotteet, joita yritys on itse lähtenyt rohkeasti viemään Euroopan markkinoille. Suomalainen rakentamisosaaminen sekä katto- ja julkisivutuotteet ovat saaneet paljon näkyvyyttä JCIvuosien ajan.”

Metehe Oy on vuonna 1998 perustettu teräsohutlevyjen maahantuoja ja jatkojalostaja, joka palvelee kuluttajia ja teollisuutta ilman jälleenmyyjiä tai muita välikäsiä. Metehen tuotteet on jaettu kolmeen eri kategoriaan: kattoratkaisut, julkisivuratkaisut ja raaka-ainemyynti. Julkisivuratkaisuissa yrityksellä on käytössä patentoitu ja mallisuojattu julkisivujärjestelmä MTH Concertto. Metehe Oy toimii Lappeenrannan Joutsenossa. Yritys työllistää 26-40 henkilöä vuodenajasta riippuen. Yrityksen menestyksen takana on jatkuva tuotekehitys sekä toimintojen ja tuotteiden laatu. Vuonna 2010 Metehe Oy:n liikevaihto oli n. 15 miljoonaa euroa, josta viennin osuus oli n. 55 prosenttia. Yritys on saavuttanut perustuotteillaan vahvan aseman niin kotimaan kuin vientimarkkinoilla. Päävientialueet ovat Venäjä, Ukraina, Puola, Baltia, Saksa ja Sveitsi.

“Vientitykki-kilpailun tarkoituksena on kiinnittää huomiota viennin tehostamiseen. Samalla se on yrityksille keino tehdä tunnetuksi itseään ja vientityötään.”

JC I- M ER IITTI

4/2011

Metehe Oy:n toimitusjohtaja Janne Strömberg ja hallituksen puheenjohtaja Seppo Jääskeläinen vastaanottivat Vientitykin Mäntsälässä 19.11.2011. Palkinnon luovuttivat Suomen Nuorkauppakamareiden aluejohtaja Satu Temonen, Vientitykki-alueprojektipäällikkö Katriina Vesala Kouvolan Nuorkauppakamarista sekä pääyhteistyökumppaneiden edustaja Harri Hatakka Riihimäen Osuuspankista.

Vuoden 2011 Vientitykki-kilpailussa myönnettiin lisäksi kunniamaininta, jonka sai öljy-, kaasu- ja yhdistelmäpolttimia voimalaitoksiin, teollisuuteen, ongelmajätteen polttoon, lämpölaitoksiin ja laivoihin valmistava Oilon-Yhtiöt. Usealla mantereella toimivalla konsernilla on pitkä kokemus kansainvälisestä liiketoiminnasta. Lähes 350 henkilöä työllistävän Oilonin tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa Lahdessa, Hollolassa, Kokkolassa ja Tuusulassa sekä Kiinassa Wuxissa.

maakuntien alueella sijaitsevalle yritykselle kokoon katsomatta. Vuonna 2010 alue laajeni Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueille. Palkinnon avulla voidaan antaa tunnustusta myös vientikaupassa ansioituneelle henkilölle. Ehdotuksen Vientitykin saajaksi voi tehdä yritys itse, nuorkauppakamarilainen tai kuka tahansa sopivan ehdokkaan tietävä henkilö. 

Vientitykki-palkinto on jaettu vuodesta 1984 lähtien aluksi Etelä-Karjalan, Etelä-Savon tai Kymenlaakson alueella

J C I-ME R I I T T I

4/ 2011

Jussi Oittinen on Vuoden Nuori Maaseutuyrittäjä Verkostoituminen ja ympäristöystävällisyys avaimina menestyvään liiketoimintaan Oittisen broilerinlihantuotantoon keskittyvää tilaa Sastamalassa isännöivä Jussi Oittinen valittiin vuoden 2011 nuoreksi maaseutuyrittäjäksi. Tila keskittyy broilerinlihantuotantoon HK Ruokatalolle ja kaikki tilan toiminnot tukevat ydinliiketoimintaa. Teksti: PÄIVI IiKKAnen, projektipäällikkö, suomen nuorkauppakamarit ry kuvat: Jarmo Räihä, Tuhansien järvien Nuorkauppakamari ry Oittisen tila on osakkaana broilerinlihantuottajien perustamassa Satarehu Oy:ssä, joka tuottaa broilerinrehua. Osakkuus on parantanut yrityksen kilpailukykyä ja tuotantotuloksia huomattavasti. ”Tilaa kehitetään ja johdetaan monipuolisesti, pitkäjänteisesti ja päämäärätietoisesti”, toteaa kilpailun suojelijana ja palkintoraadin puheenjohtajana toiminut Valio Oy:n toimitusjohtaja Pekka Laaksonen. Oittisen tilalla kannetaan huolta myös ympäristön hyvinvoinnista. Tilalla tuotetaan tuulisähköenergiaa omalla tuulivoimalalla ja käytetään lämmityksessä sekä viljan kuivaamisessa kotimaisia biopolttoaineita. Yksi Oittisen tilan vahvuuksista on kokeilunhalu; jokin uusi kokeilu esim. viljan viljelyn kehittämiseksi on aina meneillään.

Aluevoittajat Ville Simola, Elina Lamminmäki ja Tuomas ja Juho Laamanen palkittiin KoneAgria messuilla 21.10. Palkintojenjaossa olivat mukana Valtran Toni Helen (vasemmalla), aluepäällikkö Elina Kallio ja projektipäällikkö Päivi Iikkanen

Kunniamaininta Lomakylä Järvisydän Oy, kansainvälisesti palkittua luontomatkailua ja ravitsemistoimintaa Kunniamaininta www-palvelujen hankintaan oikeuttavan lahjakortin muodossa annettiin Rantasalmella toimivan Lomakylä Järvisydän Oy:n toimitusjohtaja Markus Heiskaselle. Lomakylä on alueellaan merkittävä työllistäjä. Yritys on tehnyt viime vuosina useita mittavia investointeja mm. rakentanut ravintolan ja rinnehuviloita. Yrityksessä on panostettu vahvan brändin rakentamiseen.

Alue A:n voittaja Isontuvan tila/Isontuvan jäätelö Oy Sijaitsee Pöytyän Karinaisissa. Tilan omistavat Ville Simola ja Elina Lamminmäki.

Jyväskylän palkintojenjakotilaisuuden juonsivat aluepäällikkö Joel Puhakainen ja projektipäällikkö Päivi Iikkanen. 34

Tilalla on lypsykarjataloutta sekä maidon jatkojalostusta jäätelöksi Isontuvan jäätelö Oy:n tuottamana. Tilalla on jatkojalostettu tuotteita innovatiivisesti, panostettu suoramyyntiin ja tilan toiminnalla on hyvä noste. Tilan liikeidea on erikoinen ja rohkea. Liitännäiselinkeino

JC I- M ER IITTI

4/2011

Voittajat Markus Heiskanen ja Jussi Oittinen. Palkintojenjaossa olivat mukana Valio Oy:n toimitusjohtaja ja kilpailun suojelija Pekka Laaksonen, Suomen Nuorkauppakamarit ry:n puheenjohtaja 2011 Mika Tuomainen ja Sitefactory Oy:n Janne Pakarinen.

tukee ydintoimintaa ja mahdollistaa tulevaisuudessa paremman katteen perustuotteesta.Yrittäjäpariskuntaonkehittänyt tilan toimintaa räjähdysmäisesti, mutta harkitusti aina vuodesta 2008 alkaen. Hankinnat ja laajennukset on toteutettu harkiten eri vuosille jaksotettuina ja kuitenkin itse ydintoimintaa tukien. Viimeisin investointi oli jäätelöbaarin perustaminen heinäkuussa 2011.

Alue B:n voittaja Turakkalan puutarha Sijaitsee Juvalla. Toimitusjohtajana toimii Tuomas Laamanen ja tuotantovastaavana Juho Laamanen. Tuomaristo kiinnitti huomioita erityisesti yrityksen johtamiseen, työllistävyyteen, ympäristön huomioimiseen sekä vakaaseen talouteen. Johtaminen yrityksessä on vakiintunutta ja pitkäjänteistä. Yritys on kasvanut maltillisesti ja tehnyt hyvää taloudellista tulosta. Yritys työllistää vaki-

tuisesti huomattavan määrän ihmisiä ja henkilökunnan vaihtuvuus on vähäinen. Yhteistyö paikallisen biokaasuvoimalaitoksen kanssa on myös oiva osoitus panostuksesta uusiin ympäristöystävällisiin ja energiatehokkaisiin tuotantotapoihin.

Alue D:n kunniamaininta maitotilallinen Aino Kurtti Mellakoskelta Aino Kurtti on puolisonsa kanssa ollut aktiivisesti mukana MTK:n toiminnassa ja innostamassa muita nuoria maanviljelijöitä osallistumaan yhteiseen toimintaan. Aino kertoo: ”Maaseudun voima ja sen arvostus lähtee siitä, että me maalla asuvat ihmiset arvostavamme elintapojamme ja välittämme hyvää oloa eteenpäin. Ruokaa ei voi tuottaa kaupungeissa, ja olen ylpeä siitä, että voin olla sekä alkutuottaja että maaseudun yrittäjä ja elävöittäjä.” 

J C I-ME R I I T T I

4/ 2011

2012 JCI Vice President

Jukka Vainionpää Kamariurani alkoi helmikuussa 2004 koejäsenenä Mikkelin Nuorkauppakamarissa, missä ensimmäisessä kuukausitapaamisessa osallistuin kamarin puhekilpailuun. Olin aivan yllätyksestä soikeana, kun silloinen tuomaristo valitsi minut kyseisen kisan voittajaksi. Vähänpä osasin tuolloin aavistaa, mihin järjestömme tehtävään minut on nyt vuoden 2011 loppupuolella valittu. Teksti: Jukka vainionpää kuvat: Team Finlandia / Arja Virtanen

JC I- M ER IITTI

4/2011

“Vastuulleni kuuluvat kansalliset organisaatiot ovat perinteikkäät Englanti, Skotlanti, Irlanti sekä Saksa, Sveitsi ja Itävalta sekä välimerellistä lämpöä edustava Malta.”

Tuskinpa tuolloinen puhekilpailun tuomaristokaan osasi odottaa, että olen marraskuun puolella Brysselin maailmankokouksessa tullut valituksi kattojärjestömme Junior Chamber Internationalin Vice Presidentin tehtävään. Ääniä sain toiseksi eniten kaikista reilusta kahdestakymmenestä Vice President – ehdokkaasta, mitä voinee näissä olosuhteissa pitää sangen onnistuneena suorituksena. Näissä karkeloissa ”Hopee ei ole häpee!” Vuoden 2012 JCI Vice President - tittelin ja koejäsenyyden välissä olen ehtinyt sangen mainiosti toteuttaa kamaritoimintaan olennaisesti kuuluvaa ”vuosi per virka” – periaatetta. Ensimmäinen hallitusvirkani oli kamarin sihteerin, posti, josta etenin johdonmukaisesti varapuheenjohtajuuden kautta puheen-

johtajaksi. Kansallisella tasolla olen ollut mukana kansallisessa palkintoraadissa, aluejohtajana vanhalla alueella 6 (, joka siis käsitti Kaakkois-Suomen maantieteellisen alueen) sekä kansallisena kehitysjohtajana Suomen Nuorkauppakamarien historian toistaiseksi viimeisessä Työvaliokunnassa vuonna 2009. Suosittelen kaikille lämpimästi hakeutumista oman kamarin ja kamarin ulkopuolisiin luottamustehtäviin. Näissä tehtävissä saa tavata upeita ihmisiä, kehittyä uusien asioiden kohtaamisen myötä ja haastaa itsensä tasoilla, jotka jättävät jälkensä. Kaikkein parasta oppia saa silloin, kun pääsee vaalitilanteeseen muita ehdokkaita vastaan. Silloin siirrytään todellisen syväoppimisen puolelle. Kansainvälisyys on ollut minulle aina olennainen ja oikeastaan kaikkein antoi-

sin osa kamaritoimintaa. Ensimmäinen kansainvälinen kokoukseni oli Fukuokan maailmankokous 2004 Japanissa. Yhteensä olen ollut kaikkiaan viidessä Eurooppa- ja kuudessa maailmankokouksessa. Näissä kokouksissa olen päässyt näkemään paikkoja joihin en olisi muuten tullut lähteneeksi ja tapaamaan ihmisiä, joita en olisi koskaan tullut muuten tavanneeksi. Syvimmän kansainvälisyyspureman minuun upotti kuitenkin eksoottinen Göteborg, missä vuonna 2006 pääsin osallistumaan European Academyyn yhdessä upeiden eurooppalaisten kamarilaisten kanssa. JCI järjestää vuosittain erilaisia akatemioita, joissa tarkoituksena on syventää kamarilaisten tietojen ja taitojen tasoa erilaisilla kohdealueilla ja samalla luoda kansainvälinen verkosto, josta voi ammentaa voimaa tulevissa haasteissa. Näin jälkikäteen arvioituna

J C I-ME R I I T T I

4/ 2011

European Academy ja Nordic Academy ovat olleet ehdottomasti avainasemassa miettiessäni kansainvälisiin tehtäviin hakeutumista. Näissä koulutuksissa tapaamani ihmiset muodostavat edelleen ydinjoukon kansainvälisestä nuorkauppakamariverkostostani. Varsinainen ehdokastaipaleeni alkoi tämän kuluvan vuoden alkupuolella Seinäjoen Vuosikokouksessa, jolloin Suomen Nuorkauppakamarien hallitus valitsi minut ehdokkaaksi. Tämän jälkeen pääsin pänttäämään kattojärjestömme JCI:n Constitutionia ja Policy Manualia sekä olen opiskellut JCI:n strategisen komitean suosituksia tulevaisuuden toimenpiteistä. Valituksi tullakseni, piti minun siis tietää, mistä järjestössämme on kyse. Lisäksi minulta odotetaan kykyä viestiä järkevästi ja uskottavasti näistä asioista järjestön sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille. Kataloniassa, Tarragonan Eurooppa-kokouksessa pääsinkin sitten pitämään ensimmäiset julkiset puheeni, ensin Nordic Groupin kansallisille puheenjohtajille ja myöhemmin heidän eurooppalaisille kollegoilleen yleisen kokouksen ehdokkaiden julkistamisen yhteydessä. Olennainen osaa toimenkuvaani oli myös kaikenlainen verkostoituminen jäsenistön päättäjien ja ihan tavallisten rivijäsenten kanssa. Tämän johdosta minua vietiin iltavastaanotolta toiseen, tarkoituksena tutustua olennaisiin vaikuttajiin kattojärjestömme puolelta. Sain samalla mahdollisuuden tavata kaikki kilpailijani. Eurooppa-kokouksen jälkeen ehdokkuusaikani meni varsinaiseen päätapahtumaan valmistautuessa. Valmistauduin siis Brysselin maailmankokoukseen Pohjoismaiden, Baltian maiden ja Suomen Nuorkauppakamarien virallisena ehdok-

kaana. Brysselissä minua odottivat vaalilautakunnan tentti, julkinen vaalitentti puheineen ja olennaiset ehdokaskoulutukset, mitkä jokaisen ehdokkaan tulee suorittaa ennen varsinaisia valintoja. Ehdokaskoulutukset kestivät kaksi päivää. Omalta kohdaltani ne alkoivat heti JCI:n Nomination Committeen tentillä, missä kuusi kappaletta kansainvälisen kattojärjestömme JCI Presidentin virassa toiminutta arvostettua tekijää tenttasivat allekirjoittanutta ja arvioivat kyvykkyyttäni suhteessa tulevaan tehtävään. Tämän jälkeen pätevien kouluttajien johdattamana kertasimme uudestaan JCI Vice Presidentin toimenkuvan kulmakivet sekä mietimme vastauksia haasteisiin, joita mahdollinen tuleva tehtävämme voisi polullemme asettaa. Julkinen vaalitentti puheineen oli 3. marraskuuta torstaina, osana virallista kokousta. Haasteena kyseisessä tilaisuudessa oli kehittää mielekäs, mutta kuitenkin sisällöltään riittävän antoisa puhe, joka riittäisi vakuuttamaan äänestäjät kelvollisuudestani suorittamaan tehtävään. Aikaa puheen pitämiselle oli vain kaksi minuuttia, mikä ei ole todellakaan paljon, kun pitää saada yleisö vakuutetuksi siitä, että tässä meillä on huipputyyppi, jolle äänet kuuluu antaa ennen kilpailijoita. JCI Vice Presidentin paikkaa oli kärkkymässä tässä vaiheessa vielä 21 ehdokasta, joista 17 kappaletta tuli valituiksi varsinaiseen JCI Vice Presidentin tehtävään. Eurooppaan Vice Presidenttejä vuodelle 2012 tuli viisi kappaletta. Kampanjan tavoite täyttyi täydellisesti ja minusta tuli JCI Vice President vuodelle 2012. Tämä ei olisi onnistunut ilman monen vapaaehtoisen ystävän ja tukijan panosta koko kampanjani ajan. Olen ikuisesti kiitollinen kaikille

kampanjaan osallistuneille tahoille. Vastuulleni sain seitsemän kansallista organisaatiota, joissa kaikissa minun tulee vierailla vähintään yhden kerran kuluvan vuoden aikana. Näissä maissa vieraillessani minun tulee viestiä JCI:n virallisista tavoitteista, mahdollisuusalueista ja ohjelmista kansallisille organisaatioille sekä vastavuoroisesti vastaanottaa jokaisen kansallisen organisaation raportit ja kuulumiset, jotka vien takaisin kattoorganisaatioon päin. Vastuulleni kuuluvat kansalliset organisaatiot ovat perinteikkäät Englanti, Skotlanti, Irlanti sekä saksankieliset Saksa, Sveitsi ja Itävalta sekä välimerellistä lämpöä edustava Malta. Kaiken edellä mainitun lisäksi osallistun JCI Vice Presidentin roolissa kattojärjestömme hallituksen JCI Boardin kokouksiin, missä tehdään kunkin vuoden aikana päätökset toimenpiteistä, joilla järjestöämme viedään eteenpäin. Jokaisen JCI Boardin jäsenen ensisijaisena tehtävänä on toimia JCI mission mukaisesti ja ohjata järjestöämme kohti yhteistä visiotamme. Missio ja Visio kuuluvat seuraavasti: JCI mission is to provide development opportunities that empower young people to create positive change. Our vision is to become to be the leading global network of young active citizens. Pidetään yhteyttä ja käydään yhdessä kohti upeaa tulevaisuuttamme! 

JC I- M ER IITTI

4/2011

Kansainvälinen toiminta uusi oppimisen mahdollisuus Teksti: Henna Väätäinen, kansallinen varapuheenjohtaja 2012

Nuorkauppakamarit on aktiivisten kansalaisten järjestö. Me pyrimme jättämään yhteiskuntaan positiivisen jäljen. Kehitämme johtamis- ja vaikuttamistaitojemme. Meillä on vahva kansainvälinen ulottuvuus, joka näkyy paikallisten kamareiden toiminnassa monella eri tavalla. Teemme aktiivista twinning-toimintaa kansainvälisten yhteistyökamareidemme kanssa, kouluttaudumme kouluttajiksi kansainvälisille kentille ja osallistumme kansainvälisiin kokouksiin. Kansainvälisen toimintamme kasvot ovat moninaiset. Usealle meistä kansainvälisyys lähtee juuri kansainvälisistä kokouksista. Ensikertalaisten kasvoilta loistava ilo verkostoitumisen ja uusi-en kansainvälisten kontaktien laajenemisesta, kokeneemman kertomukset koulutuksista ja kansainvälistä kouluttajan tarinat onnistumisistaan, kertovat kaikki samaa kieltään. Maailmaa kannattaa laajentaa. Itselleni Brysselin maailmankokous lokakuun puolivälissä oli erityinen. Kokemukseni laajeni virallisiin kokouksiin ja pohjoismaiseen yhteistyöhön. Tuleviin kollegoihin tutustuminen oli tärkeää valmistautumista tuleviin vuosiin. Eri kulttuurien ja kansallisuuksien toimintaa oli mielenkiintoista seurata. JCI:n strate-giset linjaukset ja vuoden 2012 strategiset painopistealueet laajensivat ymmärrystä. Nuorkauppakamaritoiminta on edelläkävijyyttä. Teemme yhteiskunnallisesti tärkeitä projekteja. Jokaisessa maassa ja kulttuurissa edelläkävijyys tarkoittaa eri asioita. Päämäärämme on yhteinen, toimintapamme vaihtelee yhteiskunnan tilasta ja kulttuurista johtuen. Ymmärrys on hyvän kansainvälisen yhteistyön edellytys. Hienoa oli myös olla todistamassa JCI VP Jukka Vainionpään vaalityötä läpi viikon. Suomalaisia tekijöitä kansainvälisillä kentillä tarvitaan. Ensi vuonna painopistealueenamme on kansainvälisen toiminnan monipuolistaminen. Haluamme tarjota näitä mahdollisuuksia yhä useammalle. Kansainvälisiin mahdollisuuksiin kannattaa tarttua. Ehkäpä saamme luotua myös uusia kansainvälisiä projekteja paikallisten kamareiden ja yhteistyökumppaneidemme kanssa. 

Yrityksen Joustoluotto on edullinen rahoitusvaihtoehto yrityksille. Kun yrityksesi tulot ja menot ajoittuvat eri aikaan, Joustoluotolla voit tasapainottaa tilannetta. Luotolta siirretyt varat ovat heti yrityksesi käytössä. Lisätietoja saat konttoreistamme sekä

puhelimitse Yrityspalvelusta 0200 2121 (pvm/mpm) ma–pe 8–18. Yrityksen Joustoluoton myöntää Nordea Rahoitus Suomi Oy normaalein luotonmyöntöehdoin.

Teemme sen mahdolliseksi

nordea.fi

Nordea Pankki Suomi Oyj

Joustoluotto pitää yrityksesi tasapainossa

JC I- M ER IITTI

4/2011

Kamari, älä unohda senaattoriasi Senaattori, tuo pitkän ja maineikkaan kamariuran luonut, parasta ennen päivämäärän ohittanut entinen jäsen. Hän elää omassa symbioosissa kaltaistensa kanssa kamaritoiminnan iholla. Arvostettu ja pelätty osallistumisoikeuden omaava vanhus ilmaantuu ajoittain kamarin tilaisuuksiin, jos hänet on kutsuttu. Tilaisuuden kulkuun läsnäololla ei ole merkitystä. Senaattorilla ei ole äänioikeutta. Arvonsa tunteva senaattori kuitenkin sopivan tilaisuuden tullen muistaa kertoa, kuinka kaikki oli toisin hänen ollessaan jäsen. Kärjistetty yleistys mutta väitän, että tämä on monen nuoren kamarilaisen senaattorikuva. Teksti ja kuva: Turun Nuorkauppakamarin tuorein senaattori Joni Öfverström Senaattorin arvo on korkein tunnustus, jonka yksittäinen jäsen voi saada. Tämä on henkilökohtainen huomionosoitus hänen ansiokkaasta toiminnasta nuorkauppakamaritoiminnan edistämiseksi. Tunnustuksen saa siis henkilö, jolla on todistetusti intohimoa ja poltetta toimintaa kohtaan. Mielestäni on käsittämätöntä, että kamarit jättävät tällaisen henkilön osaamisen ja kokemuksen hyödyntämättä aktiiviuran päätyttyä. Samalla tavalla senaattorien passivoituminen mietityttää. Miksi näin? Syitä on varmaan monia. Mielestäni syiden setvimisellä ei ole merkitystä vaan tärkeämpää olisi puuttua nykytilanteen muuttamiseen. Molempien, kamarien ja senaattorien. Suomen nuorkauppakamareissa on muiden järjestöjen lailla käynyt jäsenkato vuosien saatossa. Parhaimmista ajoista Suomen nuorkauppakamarilaisten määrä on lähes puolittunut. Hyvä uutinen kuitenkin on, että asiaan ollaan herätty ja uutta nousua rakennetaan niin kansallisesti kuin paikallisesti. Uskon, että nuorkauppakamareilla on parhaimmat edellytykset muuttaa vallitseva laskeva kehitys muihin verrattuna. Näihin talkoisiin kannattaa sitouttaa myös kamarien senaattorit.

Senaatti tulee, oletko valmis Suomen senaatti on omalta osaltaan ryhtynyt ratkomaan ongelmaa. Senaatin puheenjohtajan Tero J. Kauppisen johdolla senaatti ryhtyi noin vuosi sitten miettimään senaatin ja senaattorien roolia järjestön toiminnan tukemisessa. Sen pohjalta syntyi Quo Vadis Nuorkauppakamari -tutkimus, joka esiteltiin virallisesti Seinäjoen vuosikokouksessa. Mikäli et ole vielä tutustunut tutkimukseen, suosittelen lataamaan sen Suomen senaatin kotisivuilta (www.suomensenaatti.com).

# 70917

Tutkimuksen pohjalta senaatti on ryhtynyt työstämään sen missiota ja strategiaa. Missioksi on muotoutunut “Senaatti tekee hyvää”. Suomen senaatti tukee ja auttaa paikallisia nuorkauppakamareita ja edistää niiden toimintaa. Strategia ja toimintasuunnitelma mission toteutumiseksi ovat työn alla ja ensi vuonna senaatti käärit hihat ylös ja ryhtyy konkreettisiin toimenpiteisiin. Tämä työ on kuitenkin täysin turhaa tai vähintään turhauttavaa, mikäli kamarit eivät omalta osaltaan ole valmiita antamaan panostaan senaatin hankkeeseen.

Mitä siis odotamme? Senaatin herääminen on mielestäni selkeä viesti kamareille, että senaattorit ovat valmiita olemaan mukana nykyistä laajemmin toiminnassa. Ennen kuin senaatti on saanut oman työnsä valmiiksi, kannustan kamareita toimimaan jo nyt. Ensi vuoden hallitukset ovat valittu ja suunnitelmat laadittu. Kutsukaa senaattorinne kahville ja esitelkää ne. Miettikää yhdessä, missä projekteissa ja hankkeissa senaattorit voisivat olla mukana ja miten. Uskon, mahdollisuuksia on enemmän kuin osaamme edes vielä arvata.

J C I-ME R I I T T I

4/ 2011

Kimmo Kauranen visioi OpusCapitan ja Itella Informationin yhteistyötä Itella Informationin ja OpusCapitan liitosta kerrottiin kesäkuussa, ja nyt Itella Informationista OpusCapitan ruoriin siirtyy Kimmo Kauranen. Teksti: Tiina Härkönen Kuva: Sami Mannerheimo

Kesäkuun lopulla julkistettiin uutinen kahta innovatiivista yritystä koskevasta kaupasta, kun taloushallinnon palveluprosesseja tarjoava Itella Information osti ohjelmistokehitystalo OpusCapita Group Oy:n osakekannan. Samalla kerrottiin myös, että OpusCapita tulee jatkamaan liiketoimintaansa itsenäisenä yhtiönä. Itella Information on johtava talouden tietovirtojen tehostaja ja sähköisen laskutuksen edelläkävijä Euroopassa. OpusCapita on puolestaan suomalainen edelläkävijä kassavirtojen automaatioratkaisuissa. Yritysoston takana perusteltiin olevan Itella Informationin kiinnostus kasvattaa omaa asiantuntemustaan ja asiakaspotentiaaliaan alan parhaiden käytäntöjen avulla. Yrityskauppa toi mukanaan myös muutoksia OpusCapitan johdossa, kun marraskuun puolivälissä tiedotettiin uudesta nimityksestä. Itella Informationin myyntijohtaja Kimmo Kauranen, 46, siirtyy OpusCapitan toimitusjohtajaksi 1.1.2012 alkaen. Paikka vapautuu OpusCapitaa lähes neljä vuotta luotsanneelta toimitusjohtaja Kari J. Mäkelältä, joka palaa OpusCapitan hallitukseen. ”Itella Informationin ja OpusCapitan ratkaisut täydentävät toisiaan, minkä myötä pystymme lisäämään tuottavuutta asiakkaillemme”, taustoittaa Kimmo Kauranen yrityskauppaan johtaneita syitä.

Kaiken kaikkiaan 140 henkilöä työllistävän ohjelmistotalon liiketoimintamalli ja kulttuuri ovat alkujaankin hyvin erilaisia kuin suuren, 1900 työntekijää kattavan Itella Informationin. OpusCapita toimii Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa, Itella Information puolestaan 15 maassa ympäri Euroopan. OpusCapitan innovatiivisuutta on pyritty kaikin tavoin tukemaan myös alkaneen yhteistyön jälkeen. ”OpusCapita on koko 28-vuotisen olemassaolonsa ajan ollut edelläkävijä. Haluamme säilyttää tämän innovatiivisuuden, ja osittain juuri sen takia OpusCapita jatkaakin toimintaansa itsenäisenä yhtiönä. Yhteistyöhön hyödynnetään molempien yritysten hyvät puolet, joita todella vaalitaan”, Kauranen kertoo.

Hyvä vastaanotto Kauranen kertoo OpusCapitan ja Itella Informationin yhteistyön lähteneen käyntiin loistavasti. Itella Informationilla on vahva osaaminen taloushallinnon liiketoimintaprosesseista, ja kaupan ansiosta yritys pystyy nyt tarjoamaan asiakkailleen lisäksi myös OpusCapitan ydinosaamista. OpusCapitan innovatiiviset automaatioratkaisut, kuten kassanhallintaratkaisut, sopivat Itella informationin tarjontaan erittäin hyvin. ”Kesäkuussa julkistettu uutinen on otettu positiivisesti vastaan. Asiakkaiden kes-

kuudessa on selvästi ymmärretty kaupan tuoma lisäarvo. OpusCapitan asiakkaat ovat todenneet hyväksi Itellan tuoman kansainvälisyyden. Vahva viesti OpusCapitan jatkamisesta itsenäisenä yrityksenä oli heti yritysoston jälkeen tärkeää, sillä näin on huomattu, että uusi omistaja ei syö pienempäänsä. Molempien yritysten tarjonta ja niiden yhteensopivuus tarjoavat asiakkaillemme erittäin hyvän kokonaisuuden. Nyt pystymme tarjoamaan entistä suuremman valikoiman tuotteita ja palveluita yhdestä paikasta”, Kauranen jatkaa.

Yritykset jatkavat yhdessä – entistä vahvempina ja kilpailukykyisempinä. Kimmo Kauranen toimii vuoden loppuun Itella Informationin myyntijohtajana ja aloittaa 1.1.2012 OpusCapitan toimitusjohtajana. Kauranen kertoo OpusCapitassa vallitsevan ”tekemisen meiningin” sopivan hänelle hyvin. Asiakeskeisenä ja energisenä henkilönä hän odottaa erityisesti pääsemistä uusille markkinoille sekä korostaa asiakkaiden kuulemista. ”Kari J. Mäkelä on tehnyt OpusCapitan ruorissa hienoa työtä, ja samalla linjalla haluan jatkaa myös omassa toimessani. Jatkuvuus on tärkeää”, Kauranen päättää.

61 % yrittäjistä harkitsee kasvua. Oletko sinä yksi heistä? Tuemme ja tutkimme yrittäjien tarpeita. Katso lisää www.varma.ﬁ

Hyvää työtä.

J C I-ME R I I T T I

4/ 2011

Global Compactin 10 periaatetta: Ihmisoikeudet • Yritysten tulee tukea ja kunnioittaa yleismaailmallisia ihmisoikeuksia ja • huolehtia, että ne eivät ole osallisina ihmisoikeuksien loukkauksiin.

Työelämä • Yritysten tulee vaalia yhdistymisvapautta sekä kollektiivisen neuvotteluoikeuden tunnustamista, • tukea kaikenlaisen pakkotyön poistamista, • tukea lapsityövoiman käytön poistamista ja • tukea työmarkkinoilla ja ammatinharjoittamisen yhteydessä tapahtuvan syrjinnän poistamista.

YK Global Compact

Ympäristö

teksti ja kuva: Mari Pitkänen, JCI UN Affairs Commissioner for Europe 2011 Kirjoittaja työskentelee Suomen YK-edustustossa New Yorkissa. YK:n Global Compact on aloite, joka määrittää yhteiskuntavastuullisen toiminnan kymmenen yleistä periaatetta. Aloitteen sisältämät kymmenen periaatetta perustuvat kansainvälisille sopimuksille ihmisoikeuksista, työntekijän oikeuksista, ympäristökysymyksistä ja korruption vastaisuudesta. Periaatteet antavat hyvän lähtökohdan yritysten yhteiskuntavastuulliselle toiminnalle. Yritykset voivat liittyä Global Compactin jäseniksi ja näin sitoutua noudattamaan periaatteita. Myös erilaiset kansalaisyhteiskunnan edustajat ovat olennainen osa Global Compactia. Periaatteiden noudattamisesta tehdään vuosittain raportti, jota varten osallistuvat yritykset täyttävät web-pohjaisen kyselyn anonyymisti.

• Yritysten tulee tukea varovaisuusperiaatetta ympäristöasioissa, • tehdä aloitteita, jotka edistävät vastuullisuutta ympäristöasioissa ja • kannustaa ympäristöystävällisten teknologioiden kehittämistä ja levittämistä.

Korruptionvastaisuus • Yritysten tulee toimia kaikkia korruption muotoja vastaan, mukaan lukien kiristys ja lahjonta. Lisätietoa Global Compactista: http://www.unglobalcompact.org/

Kansainvälinen kattojärjestömme on ollut YK:n Global Compactin kumppani vuodesta 2008 lähtien. Kumppanuus keskittyy koulutuksiin pienille ja keskisuurille yrityksille yhteiskuntavastuullisesta toiminnasta. Suomen Nuorkauppakamarit ry on aloittamassa yhteistyön Global Compactin kanssa. SNKK:lla ja sen jäsenkamareilla on annettavaa yritysten kouluttamisessa ja vastuullisen johtajuuden edistämisessä.

meriitti • 3/2009

! a u l u vää Jo

Susanna Muurman GRAAFINEN SUUNNITTELU

p. 0400-994 702, susanna@susannamuurman.com www.susannamuurman.com

JC I- M ER IITTI

4/2011

JKC valmentaa systemaattiseen myyntiin Jo yli 40 vuoden ajan Jorma Kylander on tehnyt leipätyönsä myynnin parissa. Hän aloitti uransa myymällä milloin mitäkin, niin Suomessa kuin ulkomailla. Vähitellen konsultin ja valmentajan ura alkoi kuitenkin kiinnostaa. Niinpä hän kiertää nykyisin ympäri Suomea valmentamassa yritysten henkilökuntaa paremmiksi kuuntelijoiksi, siis myyjiksi. Myyjäkö kuuntelija? Sitä hän juuri on. 80 % myyntityöstä on asiakkaan tarpeiden selvittämistä. Siinä korvat ovat mainio ja paras apuväline. Kun tiedät mitä asiakas tarvitsee, sinun ei tarvitse arvata. Anna siis asiakkaan itsensä kertoa, mitä hän haluaa. Näin hän myös sitoutuu tarpeisiinsa ja kaupan tekemisen todennäköisyys kasvaa.

- Myös minun pitää myydä palveluitani. Ottaa lakki kouraan ja lähteä kiertämään. Ei näitä tuotteita muutoin kaupaksi saa. Jorma uskoo systemaattiseen myyntityöhön. Sattuma ei tuo kauppoja, vaan niiden eteen on tehtävä työtä. Nyt Jorma kaipaisi jo rinnalleen jatkajaa opettelemaan liiketoimintansa saloja. – Jos olet kiinnostunut valmentamaan ja konsultoimaan yrityksiä yhdessä tärkeimmistä ja vaikeimmista liiketoiminnan lajeista, myynnissä, ota yhteyttä. Voin tarjota sinulle mukavan työympäristön, tehokkaan valmennuksen tuleviin tehtäviisi sekä valmiita asiakkaita, Jorma toteaa.

toiminnasta saa parhaan mahdollisen hyödyn irti. Kun laskusuhdanne koittaa, on myynnin valmentajilla usein kova kysyntä. Yritykset haluavat tehostaa sitä toimintaansa, josta raha tulee, myyntiä. Myös kaikille jatkajayrittäjille myyntitaitojen hallitseminen ja systemaattisen myyntityön merkityksen ymmärtäminen on erittäin tärkeää menestyksekkään liiketoiminnan rakentamiseksi. Lisätietoa JKC Oy:n valmennuksista osoitteessa www.jkc.fi.

Tuki on jatkajalle tärkeä asia. Asioita ei omaksuta hetkessä. On hyvä, että rinnalla on joku kertomassa, kuinka liike-

Täyden palvelun yrityskauppaketju Suomen Yrityskaupat on Suomen suurin pk-yritysten omistajavaihdoksiin erikoistunut, puolueeton ja luotettava täyden palvelun yritys. Palvelumme kattavat yrityskaupan kaikki osa-alueet, kuten: • • • • • • • • •

ostajien ja myyjien haku sijoittajakontaktointi myyjien ja ostajien neuvonta yritysanalyysit ja arvonmääritykset kohdeyritysten hinta-arviointi myyntikohteiden markkinointi sopimusneuvottelut yrityskaupan rahoitus- ja verotusneuvonta yrityskaupan toteutus

Valtakunnalliset yhteystiedot: 010 2864 000 info@yrityskaupat.net

J C I-ME R I I T T I

4/ 2011

Turun Kehittäjä – jo vuodesta 1988 Ensi vuonna Turun Nuorkauppakamari juhlii 55-vuotista taivalta. Näin pitkään ikään mahtuu paljon tapahtumia, projekteja sekä perinteitä. Yksi näistä on kamarin yhteiskuntalohkoon kuuluva Turun Kehittäjä -palkinto, joka ensi vuonna myönnetään 25. kerran. Ensi vuodesta allekirjoittaneella ei ole mitään tietoa, mutta kuluneesta vuodesta enemmänkin. Ennen kuin mennään siihen, niin mistä tässä oikein on kyse? Teksti ja kuvat: Jan Nygård, Turun Nuorkauppamari ry Turun Kehittäjä tunnustus myönnetään vuosittain yksityishenkilölle, ryhmälle, yritykselle tai yhteisölle, joka on toiminut paikallisella tasolla merkittävänä yhteiskunnallisena kehittäjänä. Erityisiksi ansioiksi on perinteisesti luettu yhteistyön edistäminen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muiden tahojen välillä. Palkintolautakunta koostuu Turun Nuorkauppakamarin hallituksen ja jäsenistön edustajista. Aikaisempia voittajia ovat mm: Urpo Ylönen (2010), TOK Yhtymä (2009), Football Club International Turku ry (2008), Lentävä hollantilainen -oopperatuotanto (2005) ja Turun kauppakorkeakoulu / yritystoiminnan tutkimus-

ja koulutuskeskus (2004). Ensimmäisen palkinnon sai vuonna 1988 Juhani Lundén. Alusta saakka tapahtuman yhteistyökumppanina on toiminut Nordea Pankki Suomi Oyj ja sen edeltäjät. Niin myös tänäkin vuonna. Kuten kaikki JCI-projektit, vuoden 2011 Turun Kehittäjäkin nytkähti vauhdilla liikkeelle, kun sille saatiin projektinvetäjä. Kamaristamme tämän vuoden jälkeen poispotkittava Jarkko Vilén otti heti ensikontaktin jälkeen pallon haltuunsa. Ensi kuoletuksen jälkeen se myös pysyi koko peliajan, tammikuusta marraskuulle, hyvin omalla joukkueella. Kanssapelaa-

jien Teppo Forssin ja Jukka Heinosen kovalla peruskunnolla allekirjoittanut sai vain olla treeneissä mukana, ja nauttia mahtavasta ilmapiiristä, ideoista ja toteutuksesta. Hyvin varhaisessa vaiheessa joukkue oli muodostanut käsityksen siitä, miltä lopullinen palkintotilaisuus tulee näyttämään. Aikaisemmin palkitsemispäivä on pitänyt sisällään mm. lehdistötilaisuuden ja illallisen noin 50 kamarilaiselle, senaattorille ja yhteistyökumppanille. Enää siis puuttui “merkittävä yhteiskunnallinen kehittäjä”. Kolmen finalistin joukosta löytyi lopullinen voittaja. Ja tänä vuonna se oli yritys.

JC I- M ER IITTI

Perustelut olivat seuraavanlaiset: ”Vuosi 2011 on ollut haastava niin maailmantaloudelle kuin Turun talousalueelle. Koimme, että ajankohtaan sopii palkita vahva taloudellinen vaikuttaja, joka on investoinut Turun talousalueelle, pysynyt alansa kärjessä sekä tuottanut myös välillisesti hyvää alueellemme, laajoista talouden myllerryksistä huolimatta. Palkintolautakunnan mielestä kyseessä olevan yrityksen päätös pitää pääkonttori, sekä sen osaava paikallinen henkilöstö Turussa, antaa vahvan signaalin muille yrityksille ja yhteisöille, että Turun seudulla on tarjota ammattitaitoista työvoimaa sekä keskeinen sijainti ja hyvät kulkuyhteydet, jopa yhdelle Pohjois-Euroopan johtavista ruokayhtiöistä.”

Turun Kehittäjä vuonna 2011 on HKScan Oyj Valinnan tärkeimpinä perusteina oli, että yrityksen juuret ovat aidosti Turun seudulla, ja lähtölaukauksena voidaan pitää jo vuotta 1913, jolloin parikymmentä karjankasvattajaa perusti Lounais-Suomen Osuusteurastamon (nykyisin LSO Osuuskunta). Pian 100 – vuotuisen historian aikana yhtiötä on kehitetty ja on tänä

päivänä Pohjois-Euroopan johtavia ruokayhtiöitä. Palkintoraatiin teki myös suuren vaikutuksen kuinka merkittävä osa Suomen ruoantuotannosta on keskittynyt Turun seudulle ja LänsiSuomeen. HKScan:n toimitusjohtajaa, Matti Perkonojaa siteeratakseni: ”ei ole sattumaa, että kolme Suomen pörssissä olevasta elintarvikeyhtiöstä vaikuttaa vahvasti Turun seudulla”. Alueella on pitkät perinteet ja suotuisat olosuhteet. Totuus on myös se, että HKScanilla oli myös muita varteenotettavia sijoituspaikkoja pääkonttorilleen, jopa ulkomaita myöden, mutta syvällisen harkinnan jälkeen päädyttiin Turkuun. Tämän vuoden palkinnonluovutustilaisuuden kruunasi, paitsi maittava lähiraaka-aineista valmistettu illallinen, mielenkiintoinen paneelikeskustelu lähiruoasta. Panelisteina toimivat senaattori #64063 Liisa Lindroth (Lindrothin puutarha), johtaja Leif Liedes (Raisio Agro), talousneuvos Pentti Kalliala (KSupermarket Raisio Center), johtaja Pertti Saarinen (Nordea Pankki), toimitusjohtaja Matti Perkonoja (HKScan) sekä panelin pj. senaattori #41453 vararehtori Tapio Reponen (Turun Yliopisto).

4/2011

Turun Kehittäjä tunnustus myönnetään vuosittain yksityishenkilölle, ryhmälle, yritykselle tai yhteisölle, joka on toiminut paikallisella tasolla merkittävänä yhteiskunnallisena kehittäjänä.

Suuret kiitokset panelisteille ja mahtavalle työryhmälle, sekä onnittelut HKScanille ja sen henkilöstölle!

J C I-ME R I I T T I

4/ 2011

JC I- M ER IITTI

4/2011

Katja Noponen on Vuoden Nuori Johtaja Suomen Nuorkauppakamarit ry palkitsi Espoolaisen yrittäjän Katja Noposen valtakunnallisella Vuoden Nuori Johtaja palkinnolla. Teksti: Tero Rantaruikka, Nuoret Menestyjät projektipäällikkö, suomen Nuorkauppakamarit ry. Kuva: katja noponen Teini-ikäisestä saakka yrittäjyydestä haaveillut Vuoden Nuori Johtaja Katja Noponen perusti omaa nimeään kantavan yrityksen vuonna 2002 ollessaan 26-vuotias. 16-vuotiaana tehdystä päätöksestä oman yrityksen perustamiseen kului 10 vuotta. Väliin mahtui sairaanhoitajan ja psykoterapeutin opintoja sekä kouluttajana toimimista. Katja Noponen Oy on valtakunnallinen valmennusalan yritys, jonka palveluksessa on noin 50 valmennusalan asiantuntijaa yli 20 paikkakunnalla. Katja Noponen Oy on Suomen suurin yksityinen ammatillinen kuntouttaja. Noposen yrityksen palveluiden kautta työllistyy vuosittain tuhansia henkilöitä, lisäksi satoja aloittaa ammatillisen koulutuksen, kuntoutuksen tai muun työelämään suuntautuvan toiminnan. Työllistämiseen, työhönpaluuseen ja työhönkuntoutumiseen liittyvät toimenpiteet ovat yrityksen ydinosaamista. Katja Noposen tarjoamilla palveluilla on suuri yhteiskunnallinen merkitys työurien pidentämisessä niiden henkilöiden kohdalla, jotka tarvitsevat uudelleenkoulutusta tai kohtaavat muita haasteita työelämässä tai työllistymisessä. Viime aikoina yksi nopeimmin kasvava asiakasryhmä ovat olleet suuryritykset, jotka haluavat pidentää

työntekijöidensä työuria ja samalla pienentää ennenaikaisen eläköitymisen kustannuksiaan. Palveluiden tilaajina ovat mm. suurtyönantajat, julkishallinnon organisaatiot sekä vakuutus- ja eläkevakuutusyhtiöt. Suomen suurimpiin kuuluvaa TE-toimistoa Vantaalla johtava Raimo Hokkanen pitää Noposen tapaa tehdä yhteistyötä työhallinnon kanssa esimerkillisenä. Hokkasen mukaan Noponen kuuntelee asiakkaitaan ja yhteistyötahojaan, tuo innovaationsa kriittiseen tarkasteluun, konkretisoi ne ja toteuttaa uudet ajatuksensa ennakkoluulottomasti ja päämäärätietoisesti. Katja Noponen on omistamansa nimeään kantavan pääyrityksensä lisäksi perustajaosakkaana kahdessa muussa yrityksessä. Terveydenhuoltoalan yritys Suomen sairaanhoitopalvelu Jaka Oy tuottaa eettistä ja laadukasta kotisairaanhoitoa. Katnos Oy on sosiaalinen yritys, joka työllistää nuoria, työttömiä ja osatyökykyisiä alihankintatyöhön.

Tuomariston perustelut Vuoden Nuori Johtaja kilpailun tuomaristoon kuuluvan, Jyväskylän Yliopiston

kauppakorkeakoulun johtamisen professorin Iiris Aaltion mukaan Katja Noponen on johtanut yritystään taidolla muutostilanteissa ja yrityksen palvelut ovat innovatiivisesti mukautuneet kysynnän ja markkinoiden mukaan. Aaltion mukaan tällainen yritystoiminta ja sen kasvattaminen kymmenessä vuodessa nykyiseen kokoonsa edellyttää hyvää ihmisten johtamistaitoa. Johtajana Katja Noponen työstää hyvin esille tavoitteet ja tuo ne innostavasti henkilöstölle yhteisesti tavoiteltaviksi asioiksi, perustelee Aaltio. Kilpailun tuomarina toiminut Johtamistaidon Opiston tutkimusjohtaja, professori Pauli Juuti perustelee Katja Noposen valintaa sillä, että Noponen on oman toimintansa kautta vaikuttanut voimakkaasti sekä yrityksensä kehittymiseen että ympäröivään yhteiskuntaan. Juudin mukaan Noponen on samanaikaisesti sekä menestyvä liikkeenjohtaja, onnistunut liideri että eettinen johtaja. Eettisyyttä Juuti perustelee sillä, että Noponen on oman liiketoimintansa kautta kyennyt työllistämään tuhansia ihmisiä vuosittain ja kyennyt aikaansaamaan terveyttä edistäviä toimenpiteitä suurelle määrälle ihmisiä. Liikkeenjohtajana Noponen on Juudin mukaan kyennyt luomaan merkittävän kokoisen yrityksen toimialalle, joka

J C I-ME R I I T T I

4/ 2011

Katja Noponen ja liiketoimintajohtaja Jouko Koponen

“Katja Noponen on johtanut yritystään taidolla muutostilanteissa ja yrityksen palvelut ovat innovatiivisesti mukautuneet kysynnän ja markkinoiden mukaan.”

on hyvin kilpailtu. Liiderinä hän on kyennyt luomaan keskustelevan kulttuuriin johtamaansa työyhteisöön.

Aiempi menestys Vuonna 2008 Katja Noponen palkittiin pääkaupunkiseudun Vuoden Nuori Yrittäjä palkinnolla ja hän oli samana vuonna myös yksi kolmesta valtakunnallisen vuoden nuori yrittäjä palkinnon saajista. Vuoden Nuorena Johtajana Katja Noponen on Suomen Nuorkauppakamareiden ehdokas kansainvälisen nuorkauppakamarijärjestön Creative Young Entrepeneur –palkinnon saajaksi. Palkinto jaetaan marraskuussa 2012 Nuorkauppakamareiden maailmankokouksessa Taiwanissa. Aiemmin CYEA -palkinnon on saanut Pihlajalinna Oy:n yrittäjä ja toimitusjohtaja Mikko Wirén.

VUODEN NUORI JOHTAJA -KILPAILU Suomen Nuorkauppakamarit ry:n Vuoden Nuori Johtaja kilpailulla etsitään uuden sukupolven johtajia. Kilpailun tarkoituksena on nostaa esiin nuoria ja taitavia johtajia, sekä kannustaa nuoria hakeutumaan johtotehtäviin ja kehittymään johtajina. Vuoden Nuori Johtaja -kilpailussa etsitään alle 40-vuotiasta, vastuullisissa johtotehtävissä työskentelevää henkilöä, jonka toiminta johtajana on esimerkillistä ja kannustavaa. Hänen työpaikkanaan voi olla niin liikeyritys, julkishallinnon organisaatio kuin järjestökin – olennaista on, että hänellä on johtajan vastuu niin asioista kuin ihmisistä. Ennen kaikkea kilpailussa haetaan henkilöä, joka on esimiestaidoillaan luonut työyhteisöönsä hyvän ja kannustavan ilmapiirin. Kilpailua on järjestetty vuodesta 2007. Vuonna 2010 arvostetun palkinnon voitti Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja, Piia Vähäsalo.

Muuttuva työympäristö tarvitsee uusia johtajaesikuvia Sukupolvenvaihdosten keskellä niin työntekijät kuin johtajat nuorentuvat tuoden muutoksia myös johtajuuden edellytyksiin ja haasteisiin. Tämän päivän haasteet ovat luoneet pohjaa johtajuuden uusille esikuville. EVA:n tekemän analyysin mukaan keskeisin johtamisen haaste liittyy organisaation kehittämiseen ja vastaamiseen toimintaympäristön muutoksiin. Samalla koetaan, ettei oma organisaatio ole varautunut näihin muutoksiin riittävästi. Vuoden Nuori Johtaja -kilpailu on syntynyt vastaamaan näitä nykypäivän johtamistyön haasteita. Nostamalla esiin Suomen nuoria johtajia, kannustamme heitä kehittämään omaa johtamistaan ja olemaan positiivisena esimerkkinä muille tulevaisuuden nuorille johtajille. Vuoden 2012 tuomaristossa toimivat Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen professori Iiris Aaltio, Johtamistaidon Opiston tutkimusjohtaja, professori Pauli Juuti, Fakta lehden vastaava päätoimittaja Heidi Hammarsten, Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja, Vuoden Nuori Johtaja 2010, Piia Vähäsalo sekä Suomen Nuorkauppakamareiden toimitusjohtaja Timo Wallenius. Kilpailun yhteistyökumppaneina toimivat Iittala ja Fakta-lehti.

JC I- M ER IITTI

4/2011

NetPosti

säästää aikaa, rahaa ja luontoa Teksti: Sara Lindström Jo 300 000 kuluttajan käyttämä Itellan NetPosti-palvelu on nyt saatavilla myös yrityksien ja yhteisöjen käyttöön. Laajennettu NetPosti-palvelu on tarkoitettu Y-tunnuksella toimiville pienille yrityksille ja yhteisöille, jotka lähettävät ja vastaanottavat kirjeitä, kuten laskuja ja asiakasja jäsenviestintää, sähköisesti tai paperipostitse. NetPostin avulla voi hoitaa tavallisten paperikirjeiden lähettämisen lisäksi helposti myös e-kirjeiden lähetyksen, vastaanottamisen ja arkistoinnin. NetPosti ratkaisee pienten yritysten ja yhteisöjen sähköistymishaasteet, sillä käyttäjät pystyvät NetPostin kautta lähettämään omille asiakkailleen myös verkkolaskuja. ”Yhä useampi suuri yritys tai julkinen taho edellyttää nykyisin, että niille osoitetut laskut lähetetään verkkolaskuina. Julkisuudessakin on keskusteltu, että yrittäjät ja pienet yhteisöt kokevat sähköistymisen vaativan heiltä liian suuria taloudellisia panostuksia. Lähdimme kehittämään NetPostia sekä pienten, postia vastaanottavien yritysten ja yhteisöjen, että suurten, kirjeitä lähettävien yritysten tarpeista”, toteaa NetPosti-palveluiden kehitysjohtaja Pasi Ketonen.

Yrittäjän aika on kortilla NetPosti helpottaa myös yrittäjän elämää ja säästää aikaa. ”Paperikirjeiden ja -laskujen askartelu jää historiaan. Aikaansa voi käyttää tehokkaamminkin kuin etsimällä tulostimeen uutta värikasettia tai lähintä postilaatikkoa. NetPostin avulla voi lukea ja

Kuvat: Itellan kuvapankki lähettää postia mistä ja milloin vain sekä hallinnoida ja arkistoida tärkeitä posteja ja tiedostoja”, Ketonen kiteyttää. NetPostin käyttäminen on yhtä helppoa kuin verkkopankin käyttäminen. Postilaatikko ilmoittaa saapuneesta e-kirjeestä tai verkkolaskusta. Kaikki NetPostiin vastaanotetut kirjeet tai verkkolaskut sekä lähetetyt verkkolaskut myös tallentuvat NetPostiin arkistoon, josta ne voi halutessaan tulostaa tai lähettää sähköisesti esimerkiksi tilitoimistolle. ”NetPostin kautta yrittäjä voi lähettää postia sekä perinteisesti paperilla tai sähköisesti. Vastaanottaja itse päättää, mihin postinsa haluaa vastaanottaa. Eli yrittäjän ei tarvitse pakottaa asiakkaitaan sähköiseen vastaanottoon. NetPosti siis pitää huolta myös asiakaslähtöisyydestä”, Ketonen toteaa.

Polkee kustannuksia ja luonto kiittää NetPostin ansiosta käsityö paperikirjeiden osalta poistuu. Ajan lisäksi yrittäjä säästää myös rahaa, kun hän ei tarvitse tulostinta, postimerkkejä, paperia ja kirjekuoria. Palvelun käyttöönotto ei vaadi myöskään investointeja tai it-projekteja. Tietokone ja internet-yhteys riittävät. Palvelupaketteja on erilaisia, edullisimmillaan NetPostin saa yrityksen käyttöön jo 9,99 eurolla kuukaudessa (+ alv.). Palveluun voit tutustua ja rekisteröityä osoitteessa www.netposti.fi verkkopankkitunnusten avulla.

Tilintarkastusyhteisö Oy Soinio & Co otti yritysten NetPosti-palvelun käyttöön ensimmäisten joukossa. ”Turun nuorkauppakamarin ecoFootr-projektin ansiosta olen alkanut pohtia hiilijalanjälkeä myös yritykseni kannalta. Uskon, että NetPostin käyttöönotto oli tässä mielessä pieni ekoteko. Lisäksi NetPostin kautta saamme lähetettyä verkkolaskut helposti ja edullisesti”, kertoo toimitusjohtaja Osmo Soinio.