Meriitti 03/2011 by Suomen Nuorkauppakamarit ry

JÄSENLEHTI 3/2011

www.jci.fi

JC I- M ER IITTI

3/2011

JCI-Meriitti 3/2011

Sisältö PÄÄKI RJO I TUS

Syksy saa - kohti vaaleja ja Brysseliä ..................................

Ainutlaatuisia mahdollisuuksia - Unique Opportunities

Nordic Academy – Kehittymisen ja tavoitteiden asettamisen paikka ...................................................................................

Kotkan Meripäivillä vahva nuorkauppakamaritausta ............

OK Perintä hoitaa riitaisia saatavia .......................................

Tänä syksynä ovat lööppejä hallinneet negatiiviset talousuutiset, jotka omalta osaltaan edesauttavat negatiivisuuden ja tulevaisuuden pelkäämisen lisääntymistä. Entäpä jos otaisimme nämä uutiset siltä kannalta, että meille tätä kautta aukeaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia ja uudistumisen mahdollisuuksia. Itse hyppäsin keväällä tuntemattomaan irtisanoessani itseni irti vakituisesta työpaikasta ja lähdin yrittäjäksi viestinnän ja markkinoinnin pariin. Osa tuttavista sekä sukulaisista kauhisteli tekemiäni päätöksiä, ja entistä enemmän nyt syksymmällä, kun meitä jatkuvasti peloittellaan edellistä pahemmasta taantumasta ja silmiemme eteen luodaan uhkakuvia tulevasta. Omasta mielestäni tein oikean ratkaisun ja aion omalla esimerkilläni näyttää epäileville tuomaille, että ainutlaatuisiin mahdollisuuksiin kannattaa ja tulee tarttua, niiden tullessa ulottuville.

Lasten Festarit valtasi Töölönlahden ....................................

50.000 ainutlaatuista mahdollisuutta eri puolilla Suomea

Julkaisija: Suomen Nuorkauppakamarit ry, www.jci.fi World Trade Center, Aleksanterinkatu 17, 7. krs, 00100 Helsinki Postiosoite: PL 1049, 00101 Helsinki

Luin eräästä talousjulkaisusta, että seuraavien viiden vuoden aikana yli 50.000 pk/keskisuurta yritystä poistuu Suomesta. Uutinen oli uutisoitu provosoivasti ja hieman hiiltyneenä taloudellisen ahdingon uhkakuvalla uutisointiin, aloitin uutisen lukemisen. Mutta eihän kyseessä ollutkaan taloudelliset syyt, vaan yksinkertaisesti se, ettei näille yrityksille ole jatkajaa! Tämä on tiedostettu myös Suomen Nuorkauppakamarit ry:ssä ja siksi olemme tänä vuonna käynnistäneet yhdessä yhteistyötahojen kanssa Jatkaja-hankkeen. Yritys, joka etsii jatkajaa, voi hyvinkin olla jollekulle se ainutlaatuinen mahdollisuus, ehkä kenties sinulle? Otetaan kiinni mahdollisuudet ja nautitaan niistä,

Saara Liukkonen Viestintäjohtaja 2011 Suomen Nuorkauppakamarit ry

JCI Global Partnership Summit 2011 .................................... 14 Avainklubi jalostaa arjen oivallukset suomalaisiksi menestystuotteiksi ................................................................

Suomalaiset ottavat tietoisia riskejä liikenteessä ..................

EC 2011 Tarragona - Onko tuote nimeltä Nuorkauppakamari kunnossa? .............................................

Riku Virtanen ja Miia Kivipelto maailmanmenestykseen TOYP-kilpailussa ..................................................................

Johtaminen on hurmaamista ................................................

Sähköiset palvelut parantavat bisnestä ................................

Vuoden Positiivisin Suomalainen 2011 Antero Mertaranta ...

Päätoimittaja: Saara Liukkonen Taitto: Graafinen suunnittelu Susanna Muurman Paino: Offset Ulonen Oy Painosmäärä: 5500 Lisätiedot, palaute ja juttuvinkit: tiedotus@jci.fi ILMESTYMINEN Numero Aineistopäivä 4/2011 21.11.2011 ILMOITUSHINNAT Koko 1/1 sivu 210x297 (+3 mm bleed) 1/2 sivua, vaaka 190x134 1/2 sivua, pysty 93x272 1/4 sivua 93x134 1/8 sivua 93x65 palveluhakemisto 93x20 Kaikki hinnat alv 0%.

Ilmestyminen vko 50 Hinta 995 € 595 € 595 € 390 € 190 € 100 €

LISÄTIETOJA ja ILMOITUSMYYNTI Suomen Nuorkauppakamarit ry Toimitusjohtaja Timo Wallenius, timo.wallenius@jci.fi Viestintäjohtaja Saara Liukkonen, tiedotus@jci.fi

J C I-ME R I I T T I

3/ 2011

Syksy saa – kohti vaaleja ja Brysseliä

Kesä on kääntynyt syksyä kohti ja taas alkaa JC-vuoden kiireinen aika sekä pikkuhiljaa valmistautuminen jo seuraavaan vuoteen. Vuosi menee yllättävän nopeasti ja sen aina huomaa, kun on jossain virassa. Syksyn huipennuksia ovat ja ovat olleet alueelliset ja kamareiden vaalikokoukset sekä tietysti tuleva kansallinen vaalikokous. Uusia ihmisiä on taas tulossa framille ja valmiina tarttumaan haasteisiin ja ainutlaatuisiin mahdollisuuksiin. Se on upeaa, sillä vaalit ovat toiminnan suola ja tarjoavat loistavia itsensä kehittämisen ja henkilökohtaisen kasvun paikkoja. Teksti ja kuva: mika tuomainen, puheenjohtaja, suomen nuorkauppakamarit ry

Vaalit ovat JC-maailman yksi virstanpylväs Aluevaalit on käyty ja kansallisen tason kisa paikoista kulminoituu Jyväskylässä Sauna Experiencessä. Tätä suomalaisen JCI-vuoden yhtä kohokohtaa saapuu todistamaan myös JCI:n puheenjohtaja Kentaro Harada Japanista. Vaalit ja pyrkiminen johtamispaikkoihin ovat vastuunkantoa omasta kehittymisestä. Vaaleissa vaihtuvat tekijät onkin yksi muutoskohta järjestömme toiminnassa. Vaalien jälkeen uusien tekijöiden ryhmä alkaa rakentaa ja suuntaa katseen kohti seuraavaa vuotta. Suomen nuorkauppakamarit tarjoaa useita erilaisia paikkoja ja tilaisuuksia oman kehityspolun eteenpäin viemiseen. Ole mukana tekemässä järjestöämme entistäkin paremmaksi ja samalla itse kokemassa asioita, joita et ole ennen päässyt kokemaan. Vuoden aikana kokemuksiin tulee myös oppimistilanteita ja -paikkoja, joita voi hyödyntää myöhemmin sekä uralla että henkilökohtaisessa elämässä.

Brysselin maailmankokous lähestyy Maailmankokous tuo Brysseliin tuhansia nuorkauppakamarilaisia ympäri maailmaa. Hotellit ovat keskittyneet varsin pienelle alueelle, joten on suuri mahdollisuus törmätä ja tutustua aivan uusiin nuorkauppakamarilaisiin. Sinulla on mahdollisuus kokea kansainvälistä ilmapiiriä ja jotain ainutlaatuista JCI-maailmassa. Itse olen jäsenyysaikanani kokenut kaikki, paitsi yhden maailmanko-

“Suomen nuorkauppakamarit tarjoaa useita erilaisia paikkoja ja tilaisuuksia oman kehityspolun eteenpäin viemiseen. “

kouksen. Voin siis kokemuksella sanoa, että osallistuminen kannattaa! Maailmankokouksen koulutukset edustavat tyypillisesti JCI-maailman ja parhaimmillaan koko maailman huippua. Koulutuksista voi löytyä helmiä omalle kehitykselle ja uralle. Olennaista on myös muiden kulttuurien ja toimintatapojen oppiminen sekä uusien kansainvälisten ystävien löytäminen ja heidän ajattelumaailmansa ymmärtäminen. Maailmankokous tarjoaa erittäin harvinaisen perspektiivin koko maailmaan – pienoiskoossa. Missä muualla voisimme kokea samaa? Vuosi 2011 kääntyy loppusuoralle ja tämän vuoden tekijöiden loppukiri alkaa. Tässä vaiheessa muistaa aina, että vuosi loppuu yllättävän nopeasti. Uudet tekijät tulevat ja tuovat järjestön toimintaan uutta virtaa sekä ajatuksia. Niin pitääkin.Oletko sinä mukana rakentamassa vuotta 2012 ja 2013? Carpe Diem! 

JC I- M ER IITTI

3/2011

Kuvassa Suomen puheenjohtajan Mika Tuomaisen seurassa JCI:n puheenjohtaja Kentaro Harada puolisonsa kanssa sek채 Euroopan varapuheenjohtaja (vas. laita) ja Japanin kansallisen organisaation puheenjohtaja vihre채ss채 asussa.

J C I-ME R I I T T I

3/ 2011

Nordic Academy

– Kehittymisen ja tavoitteiden asettamisen paikka Teksti ja kuvat: Jonna Engblom, keskuspuiston nuorkauppakamari - helsinki ry ja turo vihermaa, porin nuorkauppakamari ry

JCI NORDIC ACADEMY

Jonna Engblom valmiina nousemaan omatekoisilla valjailla kohti korkeuksia tiimiläisten voimin.

Nordic Academy -koulutus on loistava johtajakoulutus tuleviin kansallisiin nuorkauppakamaritehtäviin, jossa saa oppia myös kansainvälisestä toiminnasta. Koulutus on korkeatasoinen ja intensiivinen, ja se keskittyy henkilökohtaiseen johtajuuteen niin teoriassa kuin käytännössäkin kokeneiden kansainvälisten kouluttajien toimesta. Koulutuksessa saadut opit ovat sovellettavissa ja hyödynnettävissä työelämässä. Nordic Academyn osallistujat ovat Pohjoismaiden ja Baltian maiden nuorkauppakamarilaisia.

JC I- M ER IITTI

3/2011

Vuoden 2011 Nordic Academy (NA) järjestettiin 24.-28.elokuuta Kööpenhaminasta noin tunnin ajomatkan päässä keskellä ei-mitään. Yhteensä 17 henkilöä kahdeksasta maasta halusi kehittää taitojaan, kokeilla rajojaan ja tutustua muihin tulevaisuuden tekijöihin NA koulutuksessa. Suomesta osallistujia oli tänä vuonna kaksi, Jonna Engblom Keskuspuiston Nuorkauppakamarista ja Turo Vihermaa Porin Nuorkauppakamarista. Nordic Academy koulutuksen tehtävänä on valmistaa osallistujia tuleviin Suomen Nuorkauppakamarit ry:n keskusliiton ja hallituksen tehtäviin. NA 2011 keskittyi tänä vuonna ryhmätyökalujen kehittämiseen ja hyödyntämiseen sekä oman kasvun vauhdittamiseen. Tarjolla oli intensiivinen paketti johtamiskoulutusta sisältäen teoriaa, toimintaa ja itsetutkiskelua. Erityisen tärkeäksi osoittautui omien ja muiden vahvuuksien huomaaminen sekä näiden vahvuuksien hyödyntäminen ryhmätyöskentelyssä.

Kommunikointi osana ryhmätyöskentelyä Ryhmässä toimiminen vaatii hyviä sosiaalisia taitoja, joista erittäin tärkeäksi osoittautuivat kuunteleminen ja tehtävien ymmärtäminen – ei siis pelkkä lukeminen. Jos ihminen olisi homogeeninen, olisi ryhmässä toimiminen helppoa. Käyttäytymismallimme, persoonallisuutemme, kulttuuristen ja uskonnollisten erojemme takia ajattelumaailmamme harvoin kohtaa sataprosenttisesti samalla aaltopituudella liikkuvia ryhmän jäseniä. Tämän vuoksi onkin hyvä tunnistaa erilaiset toimintamallit, ryhmän heikkoudet, vahvuudet ja tarpeet, jotta päästään huikeisiin tuloksiin hyvässä hengessä toinen toistaan tukien.

Vuoden 2011 Nordic Academystä kunnialla suoriutuneet

Aseta päämääriä ja saavuta ne Nordic Academy 2011 neljä kantavaa päämäärää olivat: 1) Jos päätän jotain, teen sen myös (Always Act) 2) Vain päämäärällä on väliä (Create your own World) 3) Kokeilen rajojani (Always Stretch) 4) Sitoudun 110% (Commitment, what ever it takes) Tulevaisuuden suunnittelu on vaikeaa. Maailma muuttuu yhä nopeammin ja meidän tulisi pysyä mukana muutoksessa. Henkilökohtaisen kasvun ja ke-

hityksen kannalta tekemisen suunnittelu ja tavoitteiden asettaminen on tärkeää. Tavoitteiden saavuttaminen palkitsee ja antaa tilaisuuden luoda uusia tavoitteita. Koulutuksen aikana asetimme itsellemme päämääriä, jotka meidän tulisi saavuttaa ensi vuoteen mennessä. Nordic Academy on loistava paikka tutustua muihin Nordic Groupin maiden aktiivisiin nuorkauppakamarilaisiin, kehittää ja pohtia omia toimintamalleja niin harrastuksen kannalta kuin työelämänkin sekä saada uusia nuorkauppakamariystäviä sekä mahtavia kokemuksia.

Oletko sinä jo suunnitellut ensi vuoden päämääräsi?

NA-koulutus sisältää teoriaa niin sisä- kuin ulkotiloissa, vauhdikkaita tiimiaktiviteetteja unohtamatta.

J C I-ME R I I T T I

3/ 2011

Kotkan Meripäivien historialla vahva nuorkauppakamaritausta Kotkan Nuorkauppakamarin sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 28.02.2011 upeissa puitteissa Haminan raatihuoneeseen samalla tutustuen. Teksti ja kuva: kotkan nuorkauppakamari ry

Kuvassa Senaattori #3383 Arvo.A.V. Mäki, jolta ilmestyi 9.2.2011 ”Kotkan Meripäivien alkutaival” –teos, joka sisältää tarkempaa historiikkia Meripäivistä.

JC I- M ER IITTI

Arvovaltaiseksi vieraaksi oli kutsuttu kamarin senaattori #3383 Arvo.A.V. Mäki (Synt. Kauhajoella 14.08.1926), ”Kotkan Meripäiväidean isä”, Suomessa 6. pienimmän senaattorinumeron omaava elossa oleva senaattori. Arvo kutsuttiin Kotkan Nuorkauppakamarin riveihin heti Kotkaan asetuttuaan 1959, vain vuosi Kotkan Nuorkauppakamarin perustamisen jälkeen (4. vanhin kamari). Arvo loi pitkän ja ansioituneen työuran Huber Oy:n Kaakkois-Suomen piirijohtajana. Arvo sai senaattoriarvon 27.03.1963. Arvo valmistui insinööriksi 1957 legendaarisesta Tampereen teknillisestä opistosta (nyk. TAMK) Pyynikiltä. Hän toimi aktiivisesti oppilaskunnassa ja puheenjohtajana ollessaan hän oli Suomen ensimmäisen oppilastalohankkeen todellinen voimahahmo, tuolloin perustettiin Rasti (TAMK:n 1. opiskelijaasuntola T:reella). Samalla kaavalla Arvon avulla toteutettiin 1965 myös Kotkan teknillisen oppilaitoksen opiskelija-asuntolat (Koto-pas). Arvo sai paljon uusia kontakteja ja suhteita Nuorkauppakamaritoiminnassa, joista oli paljon hyötyä myös työelämässä. Tuohon aikaan Suomessa kamareiden toiminta oli alkuvaiheessa ilman kansallista ohjelmaa. Kukin silloisesta neljästä kamarista joutui vuosittain itse kehittämään omat projektinsa talouselämän aloilta.

16.01.1961 Kotkan Nuorkauppakamarin hallitus suunnitteli puheenjohtajansa Arvon johdolla vuoden 1962 ohjelmaa. Kaupunginjohtaja toivoi vuosittaisen kesäyön-tempauksen lisäksi merellisempää ohjelmaa. Arvo alkoi kehitellä Kotkan Meripäivät–nimistä suurempaa kansanjuhlaa, jonka nimi hyväksyttiin kielitoimistossa. Tapahtuman ajankohdaksi valittiin heinäkuun loppu, koska meteorologit sanoivat silloin olevan parhaat ilmat. Ohjelma ensimmäisen vuoden osalta lyhyesti: ”Haluamme näyttää vieraillemme, miten suomalainen satamakaupunki elää ja miten hoidetaan sitä solmukohtaa, mikä yhdistää kotimaan teollisuuden ja ulkomaan kaupan”. Kotkan Nuorkauppakamarin osuus oli 1. vuonna ”Mitä Kotka tuo ja vie -näyttely” ja Arvo toimi siinä näyttelypäällikkönä. Näyttelystä muodostui ensimmäisten Meripäivien huomattavin ja tuottoisin tapahtuma. Kamari jakoi voiton (n. 2 milj. silloista markkaa) puoliksi Meripäivät Oy:n kanssa. Seuraavan vuoden 1963 maailmankokouksesta Tel Avivista, Israelista, Arvo sai tuoda Kotkan Nuorkauppakamarille taloussektorin arvostetun palkinnon onnistuneesta Meripäivä-näyttelystä.

3/2011

maa vaan seuraavat 10 Meripäivä-tapahtumaa järjestettiin talkoina kaupungin ja muiden yhdistysten, järjestöjen ja seurojen kanssa aina vuoteen 1972, johon mennessä Meripäivillä oli käynyt n. miljoona henkeä ja rahaa on jäänyt paikkakunnalle runsaasti. Vuodesta 1974 Meripäiviä alettiin järjestämään vakinaisella henkilökunnalla. Tänä päivänä Suomen yksi suurimmista festivaalitapahtumista, yleisömäärä yli 200 000. Kaikki tietävät jo ”Kotkan Meripäivät”. Ilman Kotkan Nuorkauppakamaria ja Arvo A.V. Mäen sisukasta puurtamista ja täydellistä itsensä likoon laittamista ei Kotkassa olisi näin vetovoimaista ja tunnettua kansantapahtumaa. Arvolta ilmestyi 9.2.2011 ”Kotkan Meripäivien alkutaival” –teos, jossa tarkempaa historiikkia Meripäivistä. Tiivistetysti Arvo A.V. Mäen sanoin: HYVÄÄ TUULTA! http://www.jcikotka.com/ http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1 &ag=121&t=975&a=4935 

Mitä Kotka on hyötynyt aloittaessaan yhteistyön aikoinaan Kotkan Nuorkauppakamarin kanssa? Koska Nuorkauppakamaritoiminta keskittyy jäsenistönsä kouluttamiseen, ei sen ollut mielekästä yksin järjestää koko Meripäivä-tapahtu-

J C I-ME R I I T T I

3/ 2011

OK Perintä hoitaa riitaisia saatavia Perintäyhtiöt perivät tavallisimmin riidattomia saatavia. Riitatilanteissa velkojat kääntyvät usein asianajo- tai lakiasiaintoimistojen puoleen. Tämä ei kuitenkaan ole tarpeen, jos yhteistyökumppaniksi on valinnut perintäyhtiön, joka ottaa hoitaakseen myös riitaisia saatavia. OK Perintä ottaa. Teksti: Milla Anttila Kuva: Martti Anttila

OK Perintä Oy:n lakimies, OTK Olli Rinne. Perintäyhtiön käyttö ei nykypäivänä ole mikään äärimmäinen keino, johon yritykset turvautuvat, kun oma osaaminen tai kärsivällisyys loppuvat. Yritykset siirtävät erääntyneitä saataviaan perintäyhtiöiden hoidettavaksi yleensä säästääkseen resurssejaan ja nopeuttaakseen kassavirtaansa. Pääsääntöisesti perintäyhtiöiden perintätoimet kohdistuvat saataviin, jotka ovat riidattomia, jolloin velkojan ongelma on lähinnä velallisasiakkaan maksukyvyttömyys tai -haluttomuus. Usein pelkkä tieto velalliselle siitä, että perintä on siirretty perintäyhtiön hoidettavaksi, riittää vauhdittamaan saatavan kotiutumista. Jos vapaaehtoinen perintä ei onnistu, siirtää perintäyhtiö saatavan oikeudelliseen perintään.

Ongelmalliseksi velkojan näkökulmasta asia muuttuu, jos saatava on riitainen. Joskus velallinen riitauttaa asian ja saattaa ilmoittaa vasta maksukehotuksen saatuaan tai saatavan jo siirryttyä perintäyhtiön perittäväksi, ettei aio syystä tai toisesta maksaa laskua. Tällaisessa tilanteessa tarvitaan kokeneen lakimiehen apua, jotta perinnän menestymisen mahdollisuudet kartoitetaan riittävän perusteellisesti ja selvitetään velkojan mahdollinen oikeusturva vakuutusyhtiöstä. “OK Perinnän lakimiehet hoitavat riitaisia saatavia ja tekevät sen suhteellisen vähin kustannuksin. Usein asiat hoituvat neuvottelemalla osapuolten kanssa. Ellei asiakkaamme tavoittelemaa sovintoratkaisua saavuteta, keskustelemme asiakkaamme kanssa siitä, mikä vaihtoehto on hänelle tarkoituksenmukaisin. Perintäyhtiön lakimiehen käytössä on vapaaehtoisen perinnän aikana kertynyt tieto yksittäisestä saatavasta, mikä helpottaa merkittävästi jatkotoimenpiteiden harkitsemista. Saatava voidaan joko kirjata luottotappioksi tai jatkaa perintää oikeusteitse riita-asiana”, kertoo OK Perinnän lakimies, OTK Olli Rinne. OK Perintä ottaa hoitaakseen myös jo valmiiksi riitaisia saatavia. “Näistäkin saatavista aika monet hoidetaan neuvottelemalla. Harkitsemme tarkkaan missä tilanteessa suosittelemme asiakkaallemme riitaoikeudenkäynnin aloittamista, koska prosessit ovat pitkiä ja kalliita. Lisäksi niihin liittyy jonkinasteinen tappion mahdollisuus”, Olli Rinne sanoo. “Annamme aina vastapuolelle aikaa ja mahdollisuuden kertoa oma näkemyksensä. OK Perinnän toimintatapaan kuuluu kertoa asiakkaalleen kaikki jutun voittoa tai häviämistä puoltavat seikat ja antaa oma suositus jatkotoimista. Asiakas eli velkoja kuitenkin viimekädessä itse päättää, miten asiassa edetään.”

Onnistumisprosentti yli 90 Aina neuvottelu ja sopiminen eivät onnistu ja perintäprosessi etenee käräjäoikeuteen. “Suosituksemme on, että oikeuteen lähdetään vain, jos jutun voittaminen näyttää todennäköiseltä ja oikeudenkäynti on järkevässä suhteessa asiakkaan liiketoimintaan nähden. Yleensä asiakkaamme noudattavat suositustamme”, Olli Rinne sanoo. Rinteen käräjille viemistä jutuista viimeisen vuoden aikana velkojan kannalta myönteinen päätös on annettu usein. Onnistumisprosentti on yli 90.

Toistuva riitely on merkki virheellisistä toimintatavoista Jos asiakkaat jatkuvasti riitauttavat laskujaan, yrityksen kannattaa paneutua miettimään toimintatapojaan ja asiakkuuksiaan. “Jos yrityksen toiminta, palvelu ja tuotteet ovat moitteettomia ja reklamaatiot käsitellään asianmukaisesti ja avoimesti riitajuttuja ei pitäisi olla kovin paljon. Jos saatavista joudutaan jatkuvasti riitelemään, yrityksen kannattaa tarkistaa toimintatapansa ja sopimusehtonsa vaikka kääntymällä käyttämänsä perintäyhtiön lakimiehen puoleen. Tavallisesti kysymys on jonkin yksittäisen sopimuskohdan kirjoittamisesta selkokielelle”, Olli Rinne neuvoo. OK Perintä räätälöi tarvittaessa asiakkailleen tai asiakkaidensa toimialaa edustaville edunvalvojille, yhdistyksille ja liitoille perintää koskevaa ja sopimusoikeudellista koulutusta. Koulutuksen tavoitteena on minimoida riitaiset saatavat ja saada asiakkaan liiketoiminta sujumaan hyvin. 

JC I- M ER IITTI

1/2011

www.okperinta.ﬁ www.okdebtcollect.ee

Pienistä virroista Många bäckar små Väikesest suureks

J C I-ME R I I T T I

3/ 2011

Lasten Festarit valtasi Töölönlahden Lasten Festarit kutsui lapsiperheet huvittelemaan Helsingin Töölönlahdelle oopperatalon viereen sunnuntaina 21.08.2011. teksti ja kuvat : Sini Saarenheimo, Projektipäällikkö, Lasten Festarit 2011 Keskuspuiston nuorkauppakamari – Helsinki ry Jo seitsemältä sunnuntaiaamuna Töölönlahdella alkoi tapahtua, kun telttoja ja erilaisia toimintapisteitä nousi puistoon kuin sieniä sateella. Ahkerat Keskuspuiston kamarilaiset apujoukkoineen ratkaisivat kaikki pulmat, ja festarialue saatiin kasaan aikataulussa. Päivällä ohjelman ollessa lavalla ja eri puolilla puistoa täysillä käynnissä, paikka täyttyi tuhansien iloisten pikkuveijareiden ja heidän perheidensä lisäksi värikkäistä ilmapalloista, palo- , poliisi- ja kirjastoautoista, eläinhahmoista, värikkäistä kasvomaalauksista, sirkustempuista, pinkinvärisistä soittimista, Töölönlahdella lipuvista optimistijollista ja liikunnan ilosta! Tapahtuma järjestettiin nyt neljättä kertaa tuttua konseptia laajentaen ja hioen. Aidosti molempia osapuolia hyödyttävät yhteistyökumppanuudet mahdollistivat ilmaistapahtuman järjestämisen. Kävijämääräennätys rikottiin taas kerran: arvioiden mukaan puistossa olisi vieraillut 6000-7000 festarikävijää. Tänä vuonna kehitettiin etenkin tapahtuman viestintää ja markkinointia sekä liikunnallista sisältöä. Laatua on kasvatettu vuosi vuodelta ammattimaisempaan suuntaan järjestelyjen suhteen, onhan Lasten Festarit kasvanut yhdeksi suurimmista Helsingissä järjestettävistä lasten tapahtumista. Tapahtuma on jo saavuttanut niin vakaan aseman, että yhteistyökumppanuudet arvioidaan kriittisesti tapahtuman imagon kannalta. Kaupallisten yhteistyökumppaneiden lisäksi yksi pitkäaikaisimmista kumppaneista ovat koko alueen kahvilatoiminnan hoitaneet Vantaan Rajakylän koululaiset. Tapahtuma halutaan pitää hyvänmielentapahtumana, ja tämä huokuu niin kävijöiden, yhteistyökumppanien kuin järjestäjienkin palautteista: kaikilla tuntuu jääneen päivästä hurjan hyvä mieli! Hyvä mieli auttaa myös tapahtuman järjestämistä tulevina vuosina. Lasten Festareiden ympärille on ehtinyt muodostua varsinainen Lasten Festarit -perhe: entiset projektipäälliköt ja muut pääjärjestäjät – ikääntyneetkin – haluavat vuosi vuoden jälkeen olla uudelleen toteuttamassa tapahtumaa. Tänäkin vuonna heitä oli mukana myös muista kamareista. Tähän perheeseen otetaan avosylin vastaan joka vuosi uusia tekijöitä ja sopivia yhteistyökumppaneita. Lasten Festarit on erinomainen esimerkki I love Central Park –hengestä, jonka voimalla kaikki on mahdollista! 

JC I- M ER IITTI

3/2011

Haasta itsesi ja tule mukaan nuorkauppakamaritoimintaan: www.jci.fi Nuorkauppakamari on kansainvälinen jäsentensä kehittymis- ja johtamiskouluttautumisjärjestö sekä kontaktiverkosto, joka vaikuttaa aktiivisesti yhteiskunnassa. Vaikutamme yhteiskuntaan positiivisesti kehittämällä nuorten aikuisten johtamistaitoa, sosiaalista vastuuta, yrittäjyyttä ja kansainvälisyyttä. Nuorkauppakamari on tarkoitettu kaikille alle 40-vuotiaille itsensä kehittämisestä ja kouluttamisesta kiinnostuneille ihmisille. Jäsenistömme Suomessa sekä kansainvälinen toiminta luovat hyvät mahdollisuudet oman kontaktiverkoston luomiselle. Suomen Nuorkauppakamarit ry on perustettu vuonna 1957. Suomessa varsinaisia jäseniä on n. 2500 ja yhdessä kunniajäsenten, koejäsenten ja senaattoreiden kanssa, muodostamme n. 5000 nuorkauppakamarilaisen aktiivisen verkoston. Katto-organisaatioon kuuluu 72 paikallista nuorkauppakamaria eri puolilta Suomea.

www.vuosikokous.fi Ainutlaatuinen kokouspaikka - uusi Holiday Club Saimaa Lappeenrannan Rauhassa

Löydä ENERGIASI Lappeenrannasta! Yhteistyössä mukana

MediaNYT Mainostoimisto

J C I-ME R I I T T I

3/ 2011

“Looking ahead to 2015 and beyond, there is no question that we can achieve the overarching goal: we can put an end to poverty ... But it requires an unswerving, collective, long-term effort.” - United Nations Secretary-General Ban Ki-moon

JCI Global Partnership Summit 2011 JCI:n Global Partnership Summit, huippukokous, järjestettiin kesäkuussa New Yorkissa. Siihen osallistui yhteensä noin 380 nuorkauppakamarilaista ja kumppania lähes 60 maasta. Teksti: Mari Pitkänen, JCI UN Affairs Commissioner for Europe 2011, Kirjoittaja tyoöskentelee Suomen YK-edustustossa New Yorkissa. Huippukokouksen tavoitteena oli 1) etsiä parhaita käytänteitä yhteistyölle JCI-näkökulmasta, 2) korostaa strategisia kumppanuuksia ja sitä kuinka niitä voidaan toimeenpanna paikallistasolla YK:n vuosituhattavoitteiden edistämiseksi ja 3) esitellä hyviä projekteja osallistujille. Kokouksessa oli puhujina YK:n virkamiehiä sekä JCI:n kumppaneita. Yksi kokouksen sessioista keskittyi YK:n Global Compactiin. Huippukokouksen lopputuloksena osallistujat julkistivat päätöslauselman. Päätöslauselman vapaa käännös kuuluu näin: “ Aktiivisina kansalaisina, jotka haluamme edistää YK:n vuosituhattavoitteita ja joita inspiroi yhteinen sitoutuminen, me JCI Global Partnership Summitin osallistujat päätämme:

YK:n vuosituhattavoiteet vuoteen 2015 mennessä

Että jokainen JCI:n kansallinen organisaatio identifioi Brysselin maailmankokoukseen mennessä yhden tarpeen YK:n vuosituhattavoitteiden viitekehyksessä omassa maassaan.

1. puolittaa äärimmäisessä köyhyydessä elävien ja nälkäisten osuus maailman väestöstä

Että jokainen JCI:n kansallinen organisaatio sitoutuu vähintään yhteen projektiin maailmankokoukseen 2011 mennessä, mutta voi aloittaa useampia projekteja, mikäli uusia tarpeita tunnistetaan ennen vuotta 2015.

3. poistaa sukupuolten välinen epätasa-arvo kaikilla koulutusasteilla

Toimia projektin aloittamiseksi yhtä aikaa maailman ympäri, JCI aktiivisen kansalaisen päivänä 11. joulukuuta 2011. Sitoutua raportoimaan vuosittain projektin edistymisestä JCI Global Partnership Summitissa. Tämä päätöslauselma ohjaa JCI:n kansallisten organisaatioiden toimintaa vuoteen 2015 saakka. “ 

2. taata kaikille lapsille peruskoulutus

4. vähentää alle viisivuotiaiden kuolleisuutta kahdella kolmanneksella 5. vähentää äitiyskuolleisuutta kolmella neljänneksellä 6. kääntää laskuun hi-viruksen ja aidsin, malarian ja muiden merkittävien tautien leviäminen 7. varmistaa ympäristön kestävä kehitys ja mm. puolittaa niiden ihmisten osuus maailman väestöstä, joilla ei ole käytössään puhdasta juomavettä 8. luoda globaali kumppanuus kehitykselle

JC I- M ER IITTI

3/2011

Avainklubi jalostaa arjen oivallukset suomalaisiksi menestystuotteiksi Teksti: Merja Mantila, Suomalaisen Työn Liitto - Suomalaisilla kuluttajilla on sellaista tietoa hallussaan, jota parhaatkaan tuotekehittäjät eivät osaa edes ajatella. Me yhdistämme tuotekehittäjien ammattitaidon, kuluttajien hiljaisen tiedon ja arkiset oivallukset sekä suomalaisten yritysten osaamisen. Avainklubissa avoin tieto yhdistetään aivan uudenlaisiksi innovaatioiksi ja jopa kansainvälisiksi menestystuotteiksi, hehkuttaa Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Pekka Tsupari. Huhtikuun lopussa lanseerattu uusi palvelu yhdistää suomalaiset yritykset ja kuluttajat. Palvelussa on jo 4.400 klubilaista. Avainklubissa jokainen voi esittää ideoitaan tai ottaa osaa suomalaisten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Pekka Tsupari haastaa kaikki kekseliäät nuorkauppakamarilaiset mukaan: - Avainklubi on kekseliäiden suomalaisten kohtaamispaikka. Palveluun on tulossa ideasta tuotteeksi –polku, jossa yhteisön suosimat ideat menevät Keksintösäätiön asiantuntijoiden arvioimaksi. Tavoitteena on löytää yrittäjä parhaille ideoille. Avainklubissa ovat mukana Suomen ykkösyritykset: Fazer Makeiset Oy, F Secure Oyj, K-Plus Oy, Lumene Oy, M.A.S.I. Company Oy, Olvi Oyj, Orion Oy, Oy Orthex Ab, Sinituote Oy, Stala Oy, Suomen Kerta Oy (Havi), Tapiola-ryhmä, Tikkurila Oyj, Valio Oy ja VVO-yhtymä Oyj. Klubilaiset voivat ideoida yrityksille tuot-

teita sekä ottaa osaa tuotekehityshankkeisiin. Suomalaisen Työn Liitossa on tutkittu syitä, jotka saavat suomalaiset liittymään Avainklubi-tyyppiseen yhteisöpalveluun. - Teettämämme tutkimuksen mukaan suomalaiset haluavat olla mukana kehittämässä suomalaisia tuotteita ja parantamassa tuotteiden kilpailukykyä. Uskomme myös pelimäisyyden voimaan. Ihmiset haluavat kertoa omasta kekseliäisyydestään ja luovuudestaan. Virtuaalipalkinnot, ja etenkin niiden jakaminen muissa sosiaalisissa medioissa, innostavat. Pelimäisyydellä voidaan myös ohjata haluttuihin toimintoihin, kertoo Tsupari. Pekka Tsupari kertoo, että yhteisöllinen palvelu Avainklubi on liiton vastaus vaatimukseen olla mukana sosiaalisessa mediassa: - Yritykset ovat lähteneet sosiaaliseen mediaan ajatellen, että sieltä ei voi olla poissa. Viestinnän kentän ennustettavuusjänne on lyhentynyt viisivuotissuunnitelmasta kvartaaliksi. Avainklubi on yrityksille myös yhteisen oppimisen verkosto. Parhaat käytännöt jaetaan, ja arvostetuista toimijoista koottu ryhmä saa yksittäistä yritystä helpommin maan eturivin asiantuntijoiden osaamisen. Avainklubi-yhteisöstä syntyy merkittävä kansallinen hanke, joka kokoaa kuluttajat, yritykset, asiantuntija ja muut tahot yhteen parantamaan Suomen työllisyyttä. 

Tietolaatikko Avainklubi on internetissä toimiva yhteisöpalvelu, joka tarjoaa kuluttajille mahdollisuuden osallistua suomalaisten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Jokaisella suomalaisella on mahdollisuus vaikuttaa ja olla mukana luomassa työpaikkoja ja auttamassa Suomea menestykseen. Avainklubi-yhteisöä hallinnoi ja johtaa Suomalaisen Työn Liitto. Hankkeessa pilottiyrityksinä ovat mukana Fazer Makeiset Oy, F Secure Oyj, K-Plus Oy, Lumene Oy, M.A.S.I. Company Oy, Olvi Oyj, Orion Oy, Oy Orthex Ab, Sinituote Oy, Stala Oy, Suomen Kerta Oy (Havi), Tapiola-ryhmä, Tikkurila Oyj, Valio Oy ja VVO-yhtymä Oyj. Palvelun teknisestä toteutuksesta vastaavat Sonecta Oy, Mediamaisteri Group Oy ja Intunex Oy. Kampanjan ulkoasun on suunnitellut Mainostoimisto Museokadun Rytmi ja sivuston käytettävyyden Kisko Labs Oy. Tekes ja Sitra ovat myöntäneet hankkeelle rahoitusta. Keksintösäätiö on mukana saattamassa ideoita tuotteiksi tai palveluiksi. Sivusto www.avainklubi.fi lanseerattiin vapun tienoilla 2011. Tuotekehityspalvelu jakaantuu kahteen osioon: avainklubilaisten vapaaseen ideointiin ja pilottiyritysten tuotekehitystehtäviin. Vapaissa ideoissa klubilaiset voivat esittää aloitteita ja jatkokehittää tai kommentoida muiden aloitteita. Kuluttajille Avainklubi tarjoaa yhteisöllisen palvelun, jossa voi ideoida, luoda uutta ja vaikuttaa. Palvelua kehitetään yhdessä käyttäjien kanssa, ja kehittäjiä kannustetaan kilpailuilla ja palkinnoilla.

J C I-ME R I I T T I

3/ 2011

Suomalaiset ottavat tietoisia riskejä liikenteessä Suomalaisten liikennekäyttäytymisessä on parantamisen varaa. Kaksi kolmesta on käyttänyt ajaessa kännykkää ilman hands freetä ja lähes yhtä moni on ajanut ylinopeutta viimeisen vuoden aikana. Joka neljäs ei pysähdy aina suojatien eteen, vaikka viereinen auto olisi pysähtynyt. Pysähdytkö sinä? Teksti : Mari Hätinen Auto kaartaa suojatien eteen ja pysähtyy äkillisesti, kun pieni koululainen loikkaa tielle huomaamatta lähestyvää autoa. Tällä kertaa autoilija on onneksi valppaana ja koululainen pääsee ylittämään tien turvallisesti. Tilanne on usein toinen, sillä suomalaiset eivät pysähdy suojatien eteen aina silloinkaan, kun toinen auto antaa tietä jalankulkijoille. Joka neljäs autoilija ei pysähdy aina suojatien eteen, vaikka viereisellä samansuuntaisella kaistalla oleva auto olisi pysähtynyt. Alle 23-vuotiaista lähes joka toinen jatkaa pysähtymättä matkaansa. Tiedot ilmenevät If Vahinkovakuutusyhtiön liikenneturvallisuustutkimuksesta, johon vastasi noin tuhat ihmistä toukokuussa 2011. Erityisesti nuoret ovat huolettomia liikenteessä. Joka viides 18–22-vuotiaista autoilijoista on ajanut ilman hands freetä viimeisen vuoden aikana ja kolme neljästä on ajanut ylinopeutta. Nuoret ovat kaasuttaneet myös muita useammin punaisia päin sekä ajaneet ilman ajokorttia. Juopuneena myöntää ajaneensa 8 prosenttia 18–22-vuotiaista autoilijoista, kun koko väestössä juopuneena ilmoittaa ajaneensa 2 prosenttia.

Kaikki nuoret eivät kaahaa Nuorten liikennekäytöksestä piirtyy tutkimuksessa huolestuttava kuva. - Juuri autokoulun käyneillä turvallisen liikkumisen pitäisi olla muistissa, joten ainakaan tietämättömyydestä liikennesääntöjen rikkomisen ei pitäisi johtua, ajoneuvovakuutusten johtaja Mikko Pöyhönen Ifistä toteaa.

Pöyhösen mukaan kaikki nuoret eivät kuitenkaan ole välinpitämättömiä liikenteessä. - Nuoret aikuiset ovat jakautuneet toisistaan selvästi poikkeaviin kuljettajaryhmiin. Ifin vahinkotilastot osoittavat, että vaikka osalle sattuu paljon vahinkoja, suurin osa nuorista kuljettajista onnistuu ajamaan vahingoitta. Kuljettajan ajotapa ja asenne ovat tärkeitä osatekijöitä liikenneturvallisuudessa. Siinä missä nuorimmat tutkimukseen vastanneet rikkovat liikennesääntöjä muita useammin, kaksi–kolmekymmenvuotiaat keskittyvät useaan asiaan ajaessaan. 23–34-vuotiaat syövät, juovat, meikkaavat ja selaavat navigaattoria ajaessa muita ikäryhmiä useammin. Selvästi vähiten rikkomuksia ja riskejä harrastaa tutkimuksen vanhin ikäryhmä, 55–74-vuotiaat.

Lasten huomaaminen liikenteessä haasteellista Suomalaisia huolestuttavat liikenteessä eniten päihteet, vaaralliset ohitukset, ylinopeudet ja turvavälien unohtaminen. Mitä vanhempi autoilija on, sitä enemmän hän on huolissaan alkoholista, huumeista ja lääkkeistä liikenteessä. Vanhemmat ikäluokat ovat nuorimpia selvästi useammin huolestuneita punaisia päin ajamisesta. Nuorimmat autoilijat ovat muita huolestuneempia iäkkäistä kuljettajista liikenteessä. Yhteensä 63 prosenttia autoilijoista pitää jalan tai polkupyörällä liikkuvia lapsia vaikeimmin havaittavana kevyen liikenteen ryhmänä. Parhaiten lasten havainnointia

helpottaisi autoilijoiden mielestä vauhdin hidastaminen kadunylityspaikoissa. Seuraavaksi useimmin lasten näkyvyyttä parantaisi huomioviirin käyttö polkupyörässä ja kirkkaan väriset asusteet. If Turvallisuusrahasto parantaa lasten erottautumista liikenteessä jakamalla heijastimia ja heijastinliivejä niitä tarvitseville. Viime vuonna rahasto lahjoitti 10 000 heijastintuotetta parantamaan kevyen liikenteen turvallisuutta. Tukea heijastinliiveihin ja muihin arjen turvallisuutta edistäviin hankintoihin sai yli sata suomalaista päiväkotia, koulua, harrastusseuraa tai yhdistystä. Lue lisää If Turvallisuusrahastosta ja hae tukea Internetissä osoitteessa if.fi/turvallisuusrahasto. 

ETUJA NUORKAUPPAKAMARIN JÄSENILLE. HYÖDYNNÄ JÄSENETUSI TÄYSIMÄÄRÄISESTI NYT. Tiesithän, että Nuorkauppakamarin jäsenenä sinulla on vakuutusetuja Iﬁssä. Kannattaa hyödyntää kaikki edut, säästät selvää rahaa. Keskittämällä kaikki vakuutuksesi Iﬁin saat reilun lisäalennuksen vakuutusmaksuistasi. Järjestöasiakkaiden

keskittämisalennukset ovat normaalia suurempia, parhaimmillaan jopa 15 %. Ja vahingon sattuessa saat aina korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin. Lisätietoja 010 19 19 19.

EC 2011 Tarragona

Onko tuote nimeltä Nuorkauppakamari kunnossa? Teksti ja kuvat: Jarmo Malin, JCI Senator 65493, Turun Nuorkauppamari ry Selasin keväällä läpi VIA Groupin viime vuonna tekemän, Nuorkauppakamaria koskevan tutkimuksen. Liitteineen tuhti parinsadan sivun mittainen paketti, johon oli haastateltu yli kahdeksaasataa nuorkauppakamarilaista. Tutkimusta kannesta kanteen lukematta, vain mehukkaimpiin yksityiskohtiin tarttuneena, olo oli kuin iltapäivälehden selaamisen jälkeen: kriisejä, skandaalinpoikasia, mielipahaa, tyytymättömyyttä ja protestihenkeä. Mikään ei tunnu olevan kunnossa. Täytyy myöntää, että se laittoi paljon nuorkauppakamarielämää nähneen, ja siihen aikoinaan hurahtaneen senaattorin miettimään. Onko tuotteemme sellainen, että se vastaa nykyisten kamarilaisten tarpeisiin? Tältä ajatukselta en voinut välttyä haahuillessani kamarimme ainoana edustajana läpi EC Tarragonan katuja. Tai no, olihan puheenjohtajamme Mikko Pirilä paikalla viran puolesta. Ja hyvä oli, että oli. Mikko pääsi stagelle pokkaamaan, kun ecoFootr voitti parhaan projektin palkinnon sarjassa Best environment development program by Lom. Hienoa! 18

Nuorkauppakamaria päivitettävä Tutkimuksessa toivottiin kamaritoiminnalta uudistumista ja vastaamista paremmin tulevien sukupolvien tarpeisiin ja elämäntilanteisiin. Vertailuksi mainittiin mm. miten nopeasti nykyään verkkoyhteisössä luodaan tuhansien ihmisten verkostoja. Toisaalta yrityksen puutteesta ei voi kamaritoimintaakaan syyttää. Vuosittain kamareissa pitkin Suomenniemeä aloittavat uudet innokkaat hallitukset ja siihen vielä keskusliitto päälle. Ideat sinkoilevat, touhua piisaa ja joka vuosi saadaan ainakin uudet sloganit, parhaimpina logotkin. Mutta jos kaikesta panostamisesta huolimatta tuotteen ei mielletä olevan kunnossa, mitä sitten pitäisi tehdä. Olen onneksi jo siinä vaiheessa kamariuraani ettei minun tarvitse keksiä sitä viisastenkiveä, jolla toimintaa kehitettäisiin kaikkia tyydyttävään suuntaan. Eikä ratkaisua ole todennäköisesti edes olemassa, kaikkia ei voi

koskaan miellyttää. Itse koin tutkimusta lukiessani tiettyä riittämättömyyden tunnetta: toisaalta senaattoreilta toivottiin tukea ja viisaita neuvoja kamareiden toimintaan, mutta miten voisin keskiikäisenä mitenkään käsittää, mitä nyt kamareihin astumassa oleva, itseäni 20 vuotta nuorempi sukupolvi, haluaa elämältään ja vapaa-ajaltaan. Varsinkin, kun kommunikoinnin vaihtelevasta menestyksestä kotona olevan kolmen teiniikäisen kanssa ei juuri mediapalkintoja kannata odotella.

Ihmiset haluavat kommunikoida En kuitenkaan malttanut olla pohtimatta asiaa rajallisilla kyvyilläni. Ehkä ei olekaan niin väliä, mitä tehdään. Pääasia, että tehdään jotain. Tapahtuu vapaa-ajan kommunikointi sitten kupoliteltassa kuten vanhempieni sukupolvella, Kårenilla tai Iskerissä kuten omalla ikäluokallani tai netissä erilaisissa verkkoyhteisöissä

JC I- M ER IITTI

3/2011

hoitojen uuvuttamana. Hän jaksoi toki osallistua presidenttivuotensa aikana muutamiin tapahtumiin lähinnä kotimaassaan, mutta olisi taatusti halunnut antaa suuremman panoksen vuotensa aikana. Joku voi ajatella, että mitä järkeä on lähteä enää tuossa iässä ja kunnossa kilvoittelemaan aikaa vievistä hallituspaikoista. Minä näen asian niin, että jotain ihmeellistä ja koukuttavaa tässä nuorkauppakamaritoiminnassa täytyy olla, kun se saa ihmiset mukaan toimimaan aktiiveina vielä siinäkin vaiheessa, kun voimat alkavat jo ehtyä.

Niin se Tarragona

Euroopan senaatin presidentin käätyjen vaihto.

Jaa, mitäkö kokouksessa sitten muuten tapahtui, tämänhän piti olla matkaraportti Eurooppakokouksesta. No ihan sitä samaa kuin yhdessätoista aiemmassa käymässäni Eurooppakokouksessa. Tekstin voi ottaa miltä vuodelta tahansa, ja liittää vain uudet kuvat juttuun. Joku asiaan vihkiytymätön voisi ehkä ajatella, että miksi edes vaivautua paikanpäälle, jos siellä on noin tylsää, samat vanhat jutut vuodesta toiseen. Mutta siinä se juju onkin. Jokaiselle kokouskävijälle muodostuu vuosien saatossa ne omat juttunsa, kaveripiirinsä ja joillekin villeimmille ehkä seikkailunsakin, joista tylsyys on kaukana, ja jotka saavat lähtemään aina vain uudelleen. Niin minullekin, ensi kesänä tulee vuoroon kokous numero 13, sopivan enteellisesti Seppo Rädynkin rakastamassa Saksassa. 

Eurooppakokouksen gaalatunnelmaa. kuten lapsillani (siitä kolmikymppisten ikäluokasta, minkä toiveisiin minun senaattorina pitäisi vastata tai antaa vinkkejä, minulla ei ole mitään hajua), kaikki tiivistyy tekemisestä tai käytetyistä kommunikaatiovälineistä huolimatta ihmisten tarpeeseen kommunikoida toisten kaltaistensa kanssa. Ja siinä Nuorkauppakamari on hyvä. Kokoamaan samanhenkiset ihmiset tekemään yhdessä jotain (joskus hyvinkin aikaa vievää ja haastavaa) ja tutustumaan sekä kommunikoimaan toistensa kanssa. Kaikille toiminta ei kolahda, mutta sitten ei ehkä koe muita kamarilaisia kaltaisikseen, ja mielenkiinnon kohteet ja sopiva vapaaajan toiminta löytyy jostain muualta. Silti, siihen kysymykseen en vieläkään osaa vastata, onko tuote nimeltä nuorkauppakamari ja erityisesti sen Eurooppakokous täysin pielessä, vai onko meillä

Turun kamarissa vain 79 jäsentä, jotka eivät koe itseään kaltaisekseen.

Toiminta koukuttaa edelleen Minun kokoukseni kului pääasiassa Euroopan Senaatin (ASE) aktiviteetteihin osallistuen. Euroopan senaatin tunnelmat olivat luonnollisesti hyvin mollivoittoiset ASE:n Presidentin Francis Defauwin menehdyttyä pitkällisen sairauden uuvuttamana pari viikkoa sitten. Francis ei ollut enää poikanen mutta silti jo hieman odotettukin uutinen vetää aina surulliseksi. Itse näin Francisin viimeksi kaksi vuotta sitten, kun hän piti vaalipuhettaan Budapestin kaupungintalolla pyrkiessään DP:n virkaan. Vuosi sitten, kun käätyjä siirrettiin hänen edeltäjältään hänelle, hän ei jaksanut olla paikalla

Kirjoittaja Jarmo Malin, oikealla, on monivuotinen Turun Nuorkauppakamarin hallituksen jäsen, vuoden 2003 puheenjohtaja ja vuoden 2004 Keskusliiton talousjohtaja, sekä Turun 2008 Eurooppakokouksen senaattoriohjelman kokouspäällikkö. Tarragonan Eurooppakokouksessa hänet valittiin Euroopan Senaatin hallituksen ja EC 2012 Braunschweigin kokousorganisaation väliseksi yhdyshenkilöksi.

J C I-ME R I I T T I

3/ 2011

Riku Virtanen ja Miia Kivipelto maailmanmenestykseen TOYP-kilpailussa Teksti ja kuva: Nuoret Menestyjät kansallinen projektipäällikkö Tero Rantaruikka, Seija Heikkinen ja Tiina Laurila

Suomalaismenestys kansainvälisen Nuorkauppakamarin arvostetussa Ten Outstanding Persons of The Year (TOYP) kilpailussa jatkuu. Kolmen Vuoden Nuori Menestyjä palkitun joukosta Nuorkauppakamarin Brysselin maailmankokouksessa nousevat kahdeksan muun palkittavan kanssa lavalle oikeustieteen maisteri, maailman ensimmäinen kuurosokea ihmisoikeusjuristi Riku Virtanen ja lääketieteen tohtori, dosentti, dementiatutkija Miia Kivipelto.

Uuden Sukupolven esikuvia TOYP on maailmalla arvostettu palkinto, jonka tavoitteena on löytää henkilöitä, jotka nuoresta iästään huolimatta ovat saavuttaneet omassa elämässään jotakin ainutlaatuista, samalla hyödyttää yhteiskuntaa, kansakuntaa tai maailmaa. Voittajat ovat uuden sukupolven esikuvia, jotka esimerkillään ja kasvullaan innostavat ja inspiroivat nuoria aikuisia elämässä ja urallaan. Vuodesta 1990 alkaen suomalaisia on palkittu maailmalla 13 kertaa

ja nyt Kivipelto ja Virtanen nostavat luvun viiteentoista. Suomalaiset TOYP voittajat ovat kehitelleet käänteentekeviä syöpähoitoja, inspiroineet kuulovammaisia tavoittelemaan haaveitaan, edistäneet maailmanrauhaa, ja luoneet sosiaalista tasa-arvoa edistäviä teknisiä innovaatioita. Jotkut menestyjistä ovat voittaneet lähes ylitsepääsemättömiltä tuntuvia esteitä inspiroiden ihmisiä yrittämään, voittamaan ja ponnistelemaan kohti unelmiaan. Vuonna 2010 palkittiin Japanin Osakassa myös kaksi suomalaista kun Pihlajalinna Oy:n perustaja Mikko Wirén palkittiin sarjassa liike-elämä ja talous sekä Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen sarjassa humanitaarinen ja vapaaehtoistoiminta. Virtanen ja Kivipelto palkitaan Nuorkauppakamarijärjestön maailmankokouksessa Brysselissä 2.11.2011. Molemmista palkittavista löytyy kattavammat edellisestä Meriitissä, joka ilmestyi huhtikuussa. 

JC I- M ER IITTI

Miia Kivipelto Dosentti, akatemiatutkija Miia Kivipelto syntyi vuonna 1973 Alajärvellä. Suomi ja Ruotsi ovat dementian tutkimuksen kärkimaita Euroopassa ja yksi huippututkijoista on Miia Kivipelto. Väestön ikääntymisen myötä lisääntyvä dementia ja Alzheimerin tauti ovat tragedioita sairastuneelle ja omaisille sekä vakavimpia haasteita kansantaloudelle ja –terveydelle. Tauti on koskettanut läheltä myös Miia Kivipeltoa hänen oman isoäitinsä sairastumisen myötä. Kivipelto johtaa Karoliinisessa Instituutissa Tukholmassa, Kuopion yliopistossa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella toimivaa tutkimusryhmää, joka tutkii ympäristön ja geenien yhteisvaikutusta muistihäiriöissä. Tutkimusryhmät ovat tehneet uraa-

3/2011

uurtavaa ja menestyksekästä työtä näiden sairauksien riskitekijöiden tunnistamiseksi ja löytäneet tapoja, joilla jokainen meistä pystyy vaikuttamaan omilla elämäntavoilla ja valinnoilla sairauden puhkeamiseen. Kivipellon ainutlaatuinen tutkimustyö ja sen tulokset koskettavat meitä kaikkia. Kivipelto herättää jälleen kerran jokaista meistä miettimään, miten voimme omilla valinnoilla ja elintavoillamme vaikuttaa vanhuutemme laatuun jo nyt. Miia Kivipeltoa ei kiinnosta pelkästään miten elämään saadaan lisää vuosia, vaan miten vuosiin saadaan mahdollisimman paljon elämää. Hän haluaa työllään ja julkisilla esiintymisillään muuttaa suhtautumista vanhenemiseen ja vanhuuteen positiivisemmaksi ja myönteisemmäksi.

Riku Virtanen Vammaisjärjestö Kynnys ry:n puheenjohtaja, oikeustieteen maisteri Riku Virtanen on vammaisten puolestapuhuja ja ihmisoikeuslähettiläs. Hämeenkyrössä vuonna 1981 syntyneellä Riku Virtasella todettiin leikkikouluiässä silmä- ja näköhermojen rappeuma. Virtanen suoritti oikeustieteen maisterin tutkinnon Turun Yliopistossa, tiettävästi ensimmäisenä kuurosokeana maailmassa. Parhaillaan Virtanen valmistelee väitöskirjaa YK:n ihmisoikeussopimuksesta. Virtanen levittää tietoa vammaisten mahdollisuuksista Suomen lisäksi myös maailmalla tavaten vaikuttajia, puhuen kouluissa ja vammaisten keskuudessa sekä medioissa Kuurosokeaa juristia pidetään monissa maissa absoluuttisena mahdottomuutena. Kun tällainen henkilö tulee paikalle, menevät ennakkoasenteet kerralla uusiksi. Rikun tie maailman ensimmäiseksi kuurosokeaksi oikeustieteen maisteriksi, ihmisoikeusjuristiksi ja yhdeksi maamme vammaisliikkeen keulakuvista on vaatinut rautaista tahtoa ja sinnikkyyttä, halua taistella omien oikeuksiensa puolesta sekä aitoa intohimoa parantaa omaa ja muiden samassa tilanteessa olevien asioita.

J C I-ME R I I T T I

3/ 2011

Johtaminen on hurmaamista - vaikuta ja vaikutu, ole kiinnostunut johtamastasi ihmisestä ”Johtajan tärkein tehtävä on suunnan määrittäminen ja sen näyttäminen. Tätä tehtävää ei voi delegoida. Suunnan määrittämiseen ja näyttämiseen on varattava riittävästi aikaa.” Näin aloitti kenraali Gustav Hägglund alustuksensa Innoveturin avajaisseminaarissa Ylivieskassa. Johtajuudessa tärkeää on siis kyky nähdä tulevaisuuteen ja ennakoida sitä mitä ei vielä ole. Teksti: Henna Väätäinen

kuvat: Mira Piispa ja henna väätäinen

JC I- M ER IITTI

Gustav Hägglundin johtajuuden ventti kiinnittää huomiota johtajuuden kannalta olennaisiin asioihin. Hallinto ei saa syödä liikaa resursseja. Johtajan on kyettävä järjestämään hallintonsa siten, että häntä tarvitaan vain poikkeamien hallintaan. Asioiden sujuvuuden ja etenemisen vuoksi on tärkeää, että jokaisella asialla on oma hoitajansa.

“Johtajan tehtävä ei ole ratkaista ongelmia. Asiantuntijat palkataan organisaatioon ratkaisemaan ongelmia.”

Itse luin taannoin kirjan Minuuttijohtaja teilaa apinat. Mikään tehtävänjako ei pääty ennen kuin jokaisella asialla on hoitajansa. Asioiden loppuun saattaminen on tärkeää. Kun tehtävät on jaettu, jokaisen johtajan on huolehdittava, että johtosuhteet ovat selkeät. Jokaisen alaisesi on tiedettävä, mitä kukanenkin hoitaa. Tähän ei tarvita matriiseja. Pitää innostaa ja motivoida. Johtaminen on hurmaamista. Hurmaamisella Hägglund tarkoittaa ihmisten kohtaamista. –Kuuntele, ole tarkkaavainen ja kiinnostunut, mitä alaisillasi on sinulle sanottavaa, täräyttää Gustav Hägglund. Viimekädessä kysymys on aidosta välittämisestä. Hurmaa tiimisi tekemään työtä yhteisen päämäärän eteen. Ristomatti Ratian sanoin ”On vain yksi todellisuus – Unelma.” Paras tapa välttää epäonnistuminen on lakata yrittämästä. Meidän on asetettava itsellemme sellaisia haasteita, jotka motivoivat. Mikä on siis paras innoittaja? Jos yritys tai organisaatio menestyy, ihmiset tuntevat tekevänsä oikein. Kun itse menestyy tuntee onnistuvansa. Tästä syntyy onnistumisen kehä. Onnistumisen kehä ruokkii uusia onnistumisia. Jos yrityksessä tai organisaatiossa on sallittua epäonnistua, työntekijät yrittävät enemmän. Kun he yrittävät enemmän, voimme asettaa korkeampia tavoitteita. Meillä on siis oltava unelmia. Uudessa tehtävässä tai organisaatiossa muutokset on tehtävä mahdollisimman pian. Ensimmäinen kuukausi voi mennä tutusteluun, mutta kaikki aikomasi muutokset on syytä tehdä ennen kuin puoli vuotta on kulunut. Muuten ehdit tottua vallitsevaan olotilaan. Tämä pätee kaikissa organisaatoissa. Päätöksissä on niin ikään oltava jämäkkä. Päätösten viivyttäminen johtaa epävarmuuteen ja epävarmuus syö jaksamista. Johtajan tehtävä ei ole ratkaista ongelmia. Asiantuntijat palkataan organisaatioon ratkaisemaan ongelmia. Tony Manninen puhui omassa puheenvuorossaan siitä, miten saamme pidettyä organisaatioissamme luovan, ongelmia ja

3/2011

Tony Manninen

haasteita ratkaisevan ilmapiirin. Manninen, peliyhtiö Ludocraftin toimitusjohtajana toteaa, että ei ole aina helppoa johtaa organisaatiota, jossa ihmiset eivät motivoidu rahasta tai arvovallasta, vaan työn mielekkyydestä. Kun motivaatio löytyy työn mielekkyydestä, johtaa se usein täydellisyyden tavoitteluun. Asiakas tulee yleensä aina tietyn rahapussin ja aikataulun kanssa. Silloin ei taiteelliseen täydellisyyden tavoitteluun ole useinkaan mahdollisuutta. Tähän Tony Mannisella on versio 0.1 –menetelmä. Tässä menetelmässä työntekijää pyydetään tekemään versio 0.1, jota hän voi tarvittaessa parannella palautteen perusteella. Usein 0.1. riittää asiakkaalle varsin mainiosti ja työntekijä pysyy tyytyväisenä. Jokainen johtaja johtaa persoonallaan. On siis oltava oma itsensä. Tästä puhuivat sekä Gustav Hägglund että Tony Manninen. Tony Mannisen sanoin - Kukaan ei osannut luoda minulle sopivaa työpaikkaa, joten loin sen itse itselleni. Tällä hetkellä hänellä on käsissään viisi vuotta vanha pelialan yritys, jonka liikevaihto on noin 2 miljoonaa euroa. Hänellä on 30 työntekijää, joita ei johdeta perinteisin keinoin. Hän kutsuu johtamismenetelmäänsä ns. Kissajohtamiseksi. Kissaa ei pakottamalla saa tekemään mitään, mutta kutittamalla leuan alta ja kehumalla kylläkin. Olosuhteet työpaikalla luodaan työntekijöille. Ludocraftista löytyy Punk-bändi, siellä osallistutaan marraskuiseen novellikilpailuun, pelataan, leivotaan ja leikitään. Ja tehdään silti liiketoimintaa. Luovuuden eteen on tehtävä työtä, eikä se työ ole seurausta säännöistä ja pakottamisesta. Jokaisella organisaatiolla on oltava yhteinen missio. Niin myös Ludocraf-

tilla. Silti johtaminen on sarja erilaisia sirkustemppuja, suuria ja pieniä. Välillä työ tuntuu leikiltä, mutta aina se ei ole hauskaa. Silti asiantuntijaorganisaatiossa on luotava sarja onnistumisen elämyksiä työntekijöille. Muutoin he eivät jaksa, eivätkä motivoidu tekemään parastaan. Jokainen meistä kaipaa myös palautetta. Tarvitsemme kiitosta ja palkitsemista, mutta sen on oltava oikeudenmukaista. Yksikin väärin perustein annettu tunnustus vie pohjan kaikelta johtamiselta. Tämä on johtajalle suuri vastuu. Edeltä on helppo löytää yhtymäkohtia myös Nuorkauppakamaritoimintaan. Emme voi motivoida palkalla, palkitsemme ja annamme kiitosta ja harjoittelemme asioita käytännössä. Toimitusjohtajamme Timo Walleniuksen sanoin y-sukupolvi sitoutuu heimoon , työyhteisöön ja asiakkaaseen. Vasta sitten se saadaan sitoutumaan työnantajaan. Tämä asettaa aivan eri vaatimuksia tulevaisuuden johtamisympäristöille. Tony Manninen totesi, että yhtiö, joka edustaa tiettyjä arvoja ja jolla on väriä, kiinnostaa tulevaisuuden tekijöitä. Anne Savukoski, Oy Terapiapisteen toimitusjohtaja, yhtyi tähän käsitykseen -Työyhteisöt pirstaloituvat, jolloin hyvä porukka vetää tekijöitä puoleensa. Ylivieskan seutukunnan seudulliset yrityspalvelut – Innoveturi avasi ovensa 27.9.2011 Ylivieskatalo Akustiikassa. Avajaisten aiheena oli Voittajajoukkueen johtaminen. Aiheesta alustivat kenraali Gustav Hägglund sekä toimitusjohtaja Tony Manninen. Tilaisuuteen sisältyi myös paneeli johtajuudesta. Paneeliin osallistuivat kenraali Gustav Hägglund, seutujohtaja Timo Kiema, toimitusjohtaja Anne Savukoski, toimitusjohtaja Tony Manninen ja toimitusjohtaja Timo Wallenius. Suomen Nuorkauppakamarit rakentaa Innoveturin kanssa yhteistyössä Jatkaja-yrittäjien palvelumalleja, johtajuuden arviointimallia ja järjestää Jatkoon! –seminaareja ympäri Suomea. 

Henkilökohtainen Profiili

Miten voit auttaa yksilöitä ymmärtämään toisiaan paremmin?

Yhteenveto

Kuinka voit auttaa työntekijöitäsi kehittämään itsevarmuuttaan?

•

Kuvittele, jos voisitkin löytää mukaansatempaavan ja käytännöllisen tavan auttaa yksilöitä kehittämään itseään.

Jokainen on ainutlaatuinen ja niin on myös heidän Insights Discovery -profiilinsa

•

Yksinkertainen, helposti muistettava värijärjestelmä, joka tarttuu!

•

Myönteinen, tukea antava kieli auttaa ajattelemaan: “Minä olen ok, sinä olet ok”

•

Validiteetin jatkuva varmennus

•

Auttaa ihmisiä saamaan käsityksen tyylistään ja sen vaikutuksista muihin

•

Auttaa ihmisiä kehittämään ihmissuhdetaitojaan ja parantaa näin ryhmän suoritusta. Luo myönteisemmän ja tuottavamman toimintaympäristön.

•

Helpon ymmärrettävyyden ja muistettavuuden ansiosta pitkäaikainen käyttö ja muutos ovat todennäköisempiä

Mitä jos voisitkin muuttaa tapaa, jolla bisnestä tehdään? Insights Discovery -persoonallisuusprofiili on henkilökohtaisen kehittymisen työkalu, joka antaa yksilölle mukaansatempaavan ja vahvistavan muutosnäkökulman itseensä ja muihin. Saadakseen profiilin yksilö täyttää 25-kohtaisen arviointilomakkeen. Tuloksena on 20+ sivuinen profiili, joka auttaa saajaansa saavuttamaan yksityiskohtaisen käsityksen henkilökohtaisesta tyylistään ja siitä kuinka se vaikuttaa hänen ihmissuhteisiinsa sekä henkilökohtaisessa että työympäristössä. Korostaen kunkin henkilön yksilöllisyyttä profiili havainnollistaa, kuinka erojen tunnistaminen ja arvostaminen voi kehittää yksilöitä, tiimejä ja koko organisaatiota. Jokaiseen profiiliin sisältyy perusosio, joka kertoo yksilölle hänen tyylistään ja lähestymistavastaan sekä avainvahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan. Profiilissa käsitellään myös henkilön merkitystä tiimille, kommunikointityyliä, mahdollisia sokeita kohtia, vastakkaista ihmistyyppiä ja se antaa kehittymisehdotuksia. Perusosion sisältämää informaatiota voidaan laajentaa Discoveryn lisäosioilla. Ne tukevat jatkuvaa oppimista ja kehittymistä valituilla erityisalueilla. Insights Discovery Energian suuntautuminen Tietoinen Minä 6

SININEN

VIHREÄ

KELTAINEN PUNAINEN

Energian Suuntautuminen 100

Vähemmän tietoinen Minä 6

SININEN

VIHREÄ KELTAINEN PUNAINEN

Johtaminen -osio Tämä osio on merkittävä lisä yrityksen johtajuuden tai johtamisen kehittämisohjelmaan. Sen avulla johtajat voivat punnita omaa johtamistapaansa sekä heidän johdettavanaan olevien ihmisten tarpeita motivaation, työympäristön ja mieluisaksi koetun johtamistavan valossa. Henkilökohtainen saavuttaminen -osio Tämä osio johdattaa yksilöä alkuvaiheen itsensä ymmärtämisestä sen tutkimiseen, miten hän voi kasvaa ja kehittyä henkilökohtaisen saavuttamisen eri osa-alueilla, kuten tavoitteiden asettamisessa. Tämä osio voi muodostaa olennaisen osan henkilökohtaisen tehokkuuden -tai muuta valmennusohjelmaa. Tehokas myynti -osio Tämä osio tutkii, miten yksilö lähestyy myynnin ja vaikuttamisen kutakin vaihetta aina valmistautumisesta loppuunsaattamiseen asti. Sitä voidaan räätälöidä yrityksen sisäisiä myyntimalleja vastaavaksi.

Haastattelu -osio on yksisivuinen lisäosio, joka tarjoaa tarkoituksenmukaisia ja osuvia kysymyksiä käytettäväksi osana valintatapahtumaa. Kysymykset tutkivat hakijan itsetietoisuuden astetta ja tunnistavat henkilön vahvuudet ja kehittymisalueet.

100 4.16 69%

5.32 89%

2.64 44%

2.16 36%

0 46.9%

3.36 56%

3.84 64%

1.84 31%

0.68 11%

Insights Discovery persoonallisuusprofiili on saatavilla yli 30 maassa ja 25 kielellä.

Insights Finland Riistakatu 10 B, 20900 Turku Puh: +358 400 616 198 E:finland@insights.fi www.insights.com

arie Malli ne-M Lyn Matti

Howden

lopment Ltd

ing & Deve

Insights Learn 05/06/2006

Chapters: n Foundatio nt Manageme vement Personal Achieg Effective Sellin Interview

Haastattelu -osio

ili

leProfi inen Proﬁ

l onaohta Hen Perskilök

Mitä asiakkaamme sanovat: “ Henkilöiden on ollut helppo tunnistaa itsensä profiilistaan, mikä on tehostanut oppimista ja auttanut sen käytäntöön soveltamista. Lisäksi Insights Discoveryn kieli on hauska oppia, innoittava kokea ja helppo muistaa.” Paula Oksman Henkilöstöjohtaja, Ponsse akatemian rehtori Ponsse Oyj

Suomen Nuorkauppakamarit ry, www.jci.fi Toimitusjohtaja Timo Wallenius, timo.wallenius@jci.fi

Aktia Kiinteistönvälitys

www.aktialkv.fi

Ratkaisuja koti-ikävään.

Asumisen ammattilainen Aktia kiinteistönvälitys on asunto-ja kiinteistönvälityksen ammattilainen. Ota yhteyttä minuun pohtiessasi asuntosi myyntiä. Teemme yhdessä markkinointisuunnitelman ja sovimme miten asuntosi myynti järjestetään tehokkaimmin, oikeaan hintaan ja toivomallasi aikataululla. Palvelen sinua asuntoasioihin liittyvissä asioissa!

•

Kiinteistönvälitys •

•

Vuokravälitys

Asiakirjapalvelut •

Arviointi

Timo Ojanen Kiinteistönvälittäjä, LKV timo.ojanen@aktialkv.fi

050 505 5396 Välityspalkkiomme 4,3% - 4,92% (sis alv 23%) velattomasta myyntihinnasta. Asiakirjakulut 150eur (sis alv23%)

Aktia Kiinteistönvälitys Oy Hyrylänkatu 8 04300 TUUSULA

Kotimaista, luotettavaa teknokemiaa vuodesta 1982. Oy Alfa-Kem Ab valmistaa ja markkinoi ALFA-teollisuuskemikaaleja, BETA-suurkeittiöaineita ja PUHTO-siivousaineita yrityksille, kunnille ja laitoksille. Markkinoimme myös siivouskoneita ja –välineitä sekä teollisuus- ja hygieniapyyhkeitä. 20 henkilön myyntiorganisaatiomme kattaa koko Suomen. Olemme osa pörssinoteerattua kehitysyhtiö Panostaja Oyj:tä.

Haemme aktiivista yrittäjäpohjaista

MYYNTIEDUSTAJAA

Kuopion, Joensuun, Rovaniemen sekä Turun alueelle Tarjoamme sinulle: • haastavan ja vapaan työn • laadukkaat, kilpailukykyiset tuotteet • myyntipiirin Kuopion, Joensuun, Rovaniemen tai Turun alueella • jatkuvan tuotekoulutuksen ja myyntituen • palkkaus: provisio

Odotamme sinulta: • aktiivisuutta • ahkeruutta ja rehellisyyttä • myyntihenkisyyttä • palvelualttiutta • oppimishalukkuutta • kykyä itsenäiseen työskentelyyn • kokemusta myyntityöstä

Yhteydenotot toimitusjohtaja Veli-Heikki Saareen puh. 0400 406 273 tai veli-heikki.saari@alfa-kem.fi. Senaattori 56959 Oy Alfa-Kem Ab • Rataskatu 5 • 15700 Lahti • info@alfa-kem.fi • www.alfa-kem.fi 25

J C I-ME R I I T T I

3/ 2011

Sähköiset palvelut parantavat bisnestä E-lasku, verkkokauppa ja yhtenäinen euromaksualue SEPA näyttäytyvät yhä useammin yritysten arjessa. Niiden käyttöön otto luo monia etuja liiketoiminnalle. Teksti : nordea oyj Yrityksen näkövinkkelistä siirtyminen SEPAan on iso askel sähköisten palvelujen käyttöönotossa. Uudet eurooppalaiset standardit merkitsevät tuntuvia hyötyjä yritykselle. - Niiden myötä yritys saa käyttöönsä yhden maksutyypin, joka sopii erilaisille maksuille. Nythän erilaiset maksutyyppit edellyttävät niille sopivia tietojen tallennusohjelmia, reskontraa sekä käsittelysääntöjä, kertoo johtaja Erkki Saarelainen Nordeasta. SEPA yhdistää palkanmaksun, maksut kotimaahan ja maksut euroissa euroalueella samaan standardiin.

Entä mitä lysti maksaa? - Totta kai uuden hankkiminen vaatii investointeja, mutta tässä tapauksessa ne maksavat itsensä takaisin sangen nopeasti, sillä järjestelmän päivittäminen yksinkertaistuu. Nykyäänhän päivityksiä on tilattava niin palkanlaskentaan kuin laskujen ja ulkomaan maksujen hoitamiseen. Jatkossa tarvitaan vain päivitys maksamisen ohjelmistoon. SEPAa onkin tarkasteltava pitkän tähtäimen investointina, Saarelainen sanoo. Hän korostaa myös, että tietojärjestelmien ja ohjelmistojen käyttäjien toimet helpottuvat, kun ohjelmistojen määrä vähenee.

SEPA helpottaa myös yrityksen laajentumisoperaatioita maasta toiseen. - On samantekevää, minne päin euroaluetta yritys laajenee, maksaminen hoituu euroalueella yhtenäisillä säännöillä. Eurotilejä ei tarvita enää useassa maassa. Yksi tili riittää, koskapa maksaminen euroissa on samanlaista niin kotimaahan kuin ulkomaille. - Myös likvidideetin hallinta yksinkertaistuu, kun yksi tili kertoo, kuinka paljon euroja on käytettävissä, Saarelainen huomauttaa.

E-lasku yksinkertaistaa asioiden hoitoa Asioiden yksinkertaistamiseen ja tehokkuuden lisäämiseen liittyy myös e-laskutus. Sen avulla varmistetaan, että kaikki esteet katoavat rahan kotiuttamiseksi yrityksen tilille.

Verkkokaupan kotimaan osuus on kasvanut ripeästi viime vuosina. Verkkokauppatilaston luvut vuodelta 2010 kertovat, että verkkokaupan kokonaismäärä oli viime vuonna noin 9,4 miljardia euroa, mistä kotimaahan jäi reilut 80 prosenttia. Saarelaisen mukaan edelleen tavoiteltava osuus on kuitenkin 1,6 miljardia euroa, mikä siirtyy verkkokaupassa ulkomaille. - Verkkokauppa helpottaa ostamista ratkaisevasti. Ostaja voi mennä nettiin kun hänelle sopii, tilata tavarat ja maksaa ne. Myyjää puolestaan on tyytyväinen, kun maksaminen tapahtuu tavaran tilaamisen yhteydessä. - Myyjän likvidideetin hallinta ei juuri voi tehokkaammaksi tulla, Saarelainen sanoo.

Saarelaisen mukaan e-lasku on nopea ja helppo tapa hoitaa laskutusta.

Mistä yritysten kannattaa aloittaa e-palveluiden käyttöönotto?

-On myös muistettava, että mitä helpompaa laskun maksaminen on sitä nopeammin lasku tulee hoidetuksi. Tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi kännykkään tuleva lasku maksetaan saman tien.

-B-to-b-liiketoimintaa harjoittaville luonnollinen aloituspaikka on e-lasku. Kuluttajakaupan puolella se voisi olla verkkokauppa ja e-maksun käyttäminen. 

Saarelainen uskoo, että myös verkkokauppa ja siihen liittyvä maksaminen kasvaa voimakkaasti jatkossa. Yhä

useampi yritys harkitsee verkkokaupan perustamista vakituisen kauppapaikan tilalle tai sen rinnalle.

Nordea Pankki Suomi Oyj

SEPA koskee jokaista suomalaista yritystä. Yhtenäinen euromaksualue SEPA koskee aivan kaikkia yrityksiä, riippumatta siitä toimitaanko kotimarkkinoilla vai kansainvälisesti. Muutoksia tulee laskujen ja palkkojen maksamiseen, suoraveloitukseen, korttimaksamiseen sekä tilinumeroiden käyttöön. Älä tyydy kalliiksi tuleviin tilapäisratkaisuihin, vaan käänny asiantuntijan puoleen ja laita yrityksesi SEPA-asiat kuntoon nyt. Soita 0200 2121 (pvm/mpm) ma–pe klo 8–18 tai lue lisää nordea.fi/sepa

Teemme sen mahdolliseksi

nordea.fi

J C I-ME R I I T T I

3/ 2011

Vuoden Positiivisin Suomalainen 2011 -

Antero Mertaranta

JC I- M ER IITTI

3/2011

Mitä yhteistä on piispa Eero Huovisella, Aleksander Stubbilla, Pirjo Kauppisella, Kiira Korvella ja Arto Mertarannalla? He ovat ”Vuoden posiivisimpia suomalaisia”. TEKSTI: Reino Rasilainen Harva asia sytyttää suomalaiset yhtä tehokkaasti kuin Antero Mertarannan urheiluselostus. Mertaranta pitää katsojat otteessaan, ja välittää urheilutapahtumien hienoimman puolen: yhteenkuuluvuuden ja positiivisen energian. Ja mies itse suorastaan pursuaa iloista peruspositiivista henkeä. Ei siis ihme, että selostaja ja toimittaja Antero Mertaranta valittiin Vuoden 2011 Positiivisimaksi suomalaiseksi. Hän myöntää itsekin, että positiivisuus on yksi hänen keskeisimpiä luonteenpiirteitään. ”Ehkä se johtuu jo siitäkin, että suonissani virtaa karjalaisverta”, Mertaranta sanoo. ”Olen tällainen elämän humoristi.” Urheiluselostaja Antero Mertaranta (s.1956) on antanut äänen ja kasvot suomalaiselle urheilulle. Hänestä on kasvanut modernin ajan Pekka Tiilikainen, jonka sinivalkoisessa äänessä kuuluu suomalaisuus sen hohdokkaimmissa ulottuvuuksissa ja sävyissä. Jääkiekon MMkisoissa 2011 hänen mukaansatempaavat selostuksensa olivat monelle kisoja seuraavalle yhtä tärkeitä kuin itse ottelut. Mertaranta selosti myös Suomen edellisen, voitokkaan kultamitaliottelun Tukholmassa vuonna 1995. Hänen äänensä on tehnyt omalta osaltaan niistä unohtumattomat. Antero Mertaranta on ollut monessa mukana; urheiluselostusten lisäksi television viihdeohjelmissa, yrittäjänä, jääkiekkojunnujen valmentajana, palomiehenä ja muusikkona. Hänet palkittiin viime vuonna Radio Gaalassa ”Kaikkien aikojen radiopersoonana”. Mertaranta on osoittanut ennakkoluulottomuutta ja ylittämätöntä huumorintajua kaikissa toimissaan. Kun muut tyytyvät tekemään, mitä osaavat, Mertaranta on tehnyt ja tekee, mitä hän haluaa. Positiivisena persoonana hän näyttää esimerkkiä innostumalla työstään kerta toisensa jälkeen – ja laittamalla itsensä toistuvasti likoon.

Opettajasta selostajaksi Mertaranta opiskeli 1980-luvulla Jyväskylässä peruskoulun opettajaksi, mutta

ala-asteen oppilaat eivät saaneet kauaa nauttia suulaan opettajan tunneista. Vuosikymmenen lopulla Mertaranta hakeutui lahtelaisen paikallisradioon Rytmiradio Lahteen selostamaan jääkiekkoa. ”Olen ollut pienestä asti urheilusta kiinnostunut. Minun oli helppo hypätä tuohon hommaan, koska tunsin paljon urheiluelämää ja hyvin monia lajeja. Siirtyminen oli jopa loogista”, Mertaranta kertoo. ”Olen myös aina ollut puheilmaisusta kiinnostunut, ja miksei myös esiintymisestä – ja nuorempana ihan esillä olostakin...” Lopullinen uravalinta, jota Mertaranta itse luonnehtii ”hirveäksi vahingoksi” tapahtui 1990-luvun alussa, kun hän haki toimittajaksi Yleisradioon. ”Pääsin testeihin, ja sitä kautta sisään”, Mertaranta sanoo.

Tietoa ja tunnetta Kun kuuntelee Mertarannan innoittunutta otteluselostusta, ei tule ajatelleeksi, kuinka paljon taustatyötä yksi selostus vaatii. ”Minulta on usein kysytty – onneksi nykyään jo harvemmin, että mitä sinä silloin teet kun et selosta”, Mertaranta sanoo. ”Kun olen ollut mukana kouluttamassa toimittajia ja opiskelijoita, olen aina sanonut, että työssä tärkeintä se, että perusta on rakennettu kuntoon. On seurattava asioita, perehdyttävä asioihin, otettava selvää asioista.” Mutta totta kai selostaminen on työn varsinainen suola. ”Urheiluselostajan tehtävänä on välittää asioita katsojille, ja silloin on tärkeää heittäytyä itse mukaan. Yritän välittää sen mitä koen ja tunnen”, Mertaranta sanoo ”Itse selostustapahtuma on kunkin ihmisen persoonallinen tuotos. Urheilun selostamisen rikkaus on juuri siinä, että ihmiset tekevät sitä eri tavalla.” Antero Mertaranta on tehnyt työnsä todellakin omalla tavallaan. Hänen lukuisista huudahduksistaan ja ilmaisuistaan, kuten ”Ihanaa, Leijonat, ihanaa!”, ”Se on siinä!” tai ”Taivas varjele!” on tullut ikivihreitä. Viime kevään MM-jääkiekkokisojen aikaan Mertarannan reaktio Mikael Granlundin kuuluisaan ilmaveivi-maaliin oli pitkään YLE Areenan katsotuin video – katsotumpi kuin itse ilmaveivi. ”Tärkeissä ot-

teluissa ei tarvitse hakea fiilistä”, Mertaranta toteaa. ”Huippu-urheilu, samoin kuin vaikka huipputaide tai -musiikki, vie mennessään. Samanlaisia vahvoja tunne-elämyksiä koen monella muullakin estradilla kuin urheilussa, mutta katsojana.”

Allstars-pelaaja Suuri yleisö tuntee Mertarannan ennen kaikkea jääkiekkoselostajana, mutta hän itse tunnustaa katsovansa mieluummin jalkapalloa. ”Erityisesti Englannin liiga on ollut jo nuoruudesta lähtien lähellä sydäntäni.” Mutta Mertarannan varsinainen ”leipälaji” on ollut pesäpallo. ”Pelasin aikanaan pesäpalloa viistoista vuotta Ykköspesiksessä ja Suomensarjassa”, Mertaranta sanoo. ”Olen ollut aina perusnopea, joten pelasin lähes koko urani numerolla yksi, eli kärkietenijänä. Ulkokentällä toimin ykkösvahtina.” Urheilun lisäksi Mertarannalta on riittänyt koko elämänsä ajan aikaa ja energiaa myös musiikkiin. Nuoruuden harrastus jatkuu yhä, vieläpä ”oman” yhtyeen merkeissä . Anza Mertaranta All Stars on perustettu syksyllä 2004, Mertaranta on yhtyeen rumpali. ”Teemme vuosittain tasan 30 keikkaa, mikä alkaa olla maksimi, sen me pystymme hoitamaan”, Mertaranta kertoo. ”Kesän keikat ovat takana, ja jatkamme syyskuun loppupuolella kohti pikkujoulukautta, ja sitten taas tauko.” Kesällä 2010 Anza Mertaranta All Stars julkaisi kappaleen ”Sinistä ja vihreää”, josta tuli radiosoitossa kesähitti. Innokkaat fanit ovat jo pitkään odotelleet yhtyeeltä albumia. ”Levyä on pitkään mietitty ja suunniteltu, mutta sen tekeminen on kuin Iisakin kirkon rakentamista. Minua ja basistia lukuun ottamatta kaikki ovat ammattimuusikoita, joten kaiken kaikkiaan hommassa on paljon säätämistä.”

Vapaa toimija Vaikka Mertaranta onkin selostanut säännöllisesti Yleisradiossa, hän on jo toistakymmentä vuotta ollut free lancer. Urheiluselostusten lisäksi hänet tunnetaan ”Se on siinä” ja ”Urheiluhullut”

J C I-ME R I I T T I

3/ 2011

Projektista tuli hyvä mieli

-ohjelmien juontajana. Lisäksi hän on esiintynyt usein erilaisissa tapahtumissa ympäri Suomea. ”Tällaisella työkuvalla haluan jatkaa, oman työn sääteleminen sopii minulle hyvin”, Mertaranta toteaa. Sen sijaan konkreettisista tulevaisuudensuunnitelmista hän on vaitonainen. ”Jo keväästä lähtien minulta on asiaa tiedusteltu, ja vastaan yhä yhtä omaperäisesti: no comments”, Mertaranta toteaa. ”Olen ollut elämän realisti, en maalaile mitään haavekuvia, ja otan vastaan sen mikä tulee. Se on elämässä hyvä konsti.”

julkisuusmylläkän. ”Ei tämä työntekoa kummempaa hommaa ole, vaikka välillä muilla tuntuu menevän kovempaa kuin itsellä. Julkisuus ei ole minua muuttanut miksikään, olen aivan samanlainen ihminen kuin olen aina ollut”, Mertaranta sanoo. ”Ehkä olen entistä enemmän oppinut arvostamaan yksityisyyttä, omaa yksityistä aikaa, hengähdysaikaa.” 

Jalat maassa -asenne on auttanut häntä myös kestämään välillä hyvinkin hurjan

Valintakriteerit Vuoden Positiivisin suomalainen on henkilö, joka voi olla nuori tai vanha, mies tai nainen, urheilija tai johtaja, opettaja tai hoitaja. Hänen ammatillaan ei ole väliä, mutta on tärkeää, että hän on henkilö, joka voi toimia esikuvana meille muille, koska • hän on osoittanut todellista tahdonvoimaa, sisua ja ahkeruutta, • hänen saavutuksensa ovat merkittäviä, • hän auttaa myös muita onnistumaan, on innostunut ja palveluhenkinen, • hän on pitkäjänteinen tekijä, joka on aina uskonut asiaansa, • hän on oman tiensä kulkija, joka on ryhtynyt sanoista tekoihin. Palkinnon voi vaihtoehtoisesti saada myös organisaatio; yritys tai yhteisö, joka on toiminnallaan vaikuttanut ympäristössään positiivisesti edellä mainittujen kriteerien mukaisesti.

Vuoden Positiivisin Suomalainen projekti on kansallinen projekti joka toteutetaan yhteistyössä Positiivareiden kanssa. Kamarit valitsevat ja palkitsevat paikkakuntansa oman Vuoden Positiivisimman henkilön joka etenee loppukilpailuun kilpailemaan Vuoden Positiivisimman Suomalaisen tittelistä. Valintaraati koostuu VPS projektin yhteistyökumppaneista sekä SNKK:n ja Positiivareiden edustajista. On ollut ilo huomata, miten kamarit ovat löytäneet ja ottaneet tämän projektin omakseen. Projekti on loistava mahdollisuus vaikuttaa positiivisesti ympäröivään yhteiskuntaan – ja samalla saada positiivista julkisuutta kamarille ja luoda yhteistyökumppanisuhteita alueen yrittäjiin. Positiivisuus myy hyvin! Moni kamari on järjestänyt projektin ympärille suuren tapahtuman tai yhdistänyt sen jo olemassa olevaan kyläjuhlaan. Tämä projekti kiinnostaa ihmisiä joka puolella, se on näkyvä ja kuuluva projekti ja sitä myötä myös potentiaalinen rahaprojekti kamarille. Tänä vuonna olemme nähneet upeita kamaritoteutuksia, hienoja arjen sankareita, positiivisia kamarilaisia ja peukutuksen arvoisia Jiiceitä. Tästä projektista tuli kaikille hyvä mieli! Ja loppuhuipennuksena sain halata Antero Mertarantaa, Vuoden Positiivisinta Suomalaista 2011.

Katja Häkkinen,

Espoon Nuorkauppakamari, Vuoden Positiivisin Suomalainen 2011 Projektipäällikkö

Kuka on vuoden 2011 nuori johtaja? Vuoden Nuori Johtaja on vuosittain järjestettävä kilpailu, jonka tavoitteena on nostaa esiin taitavia nuoria johtajia ja kannustaa nuoria hakeutumaan johtotehtäviin sekä kehittymään johtajina. Turun Kauppakorkeakoulun johtaja, professori Satu Lähteenmäen mukaan alle nelikymppinen on liian nuori johtajaksi. Vuoden Nuori Johtaja –kilpailun tavoitteena on osoittaa väite vääräksi. Suomalaisista yrityksistä ja julkishallinnon organisaatioista eläköityy lähivuosina suuri määrä johtoporrasta. Samalla johtaminen itsessään on murroksessa, sillä työntekijä- ja johtajapolven nuorentuessa johtajuuden edellytykset ja haasteet muuttuvat. Julkisuudessa ovat kuitenkin eniten esillä väistyvien sukupolvien edustajat, mikä näkyi muun muassa Suomen Nuorkauppakamarit ry:n tekemässä johtajuustutkimuksessa - suomalaisten ihailemia johtajia ovat Kirsti Paakkanen, Jorma Ollila ja vänrikki Koskela. Suomessa on siis tilausta sekä nuorille johtajille että uuden sukupolven esikuville. Vuonna 2007 ensi kertaa järjestetty Vuoden Nuori Johtaja -kilpailu pyrkii kannustamaan nuoria johtotehtäviin identifioimalla ja nostamalla esiin uuden sukupolven huippujohtajia. Etsimme alle 40-vuotiasta, vastuullisissa johtotehtävissä työskentelevää henkilöä, jonka toiminta johtajana on esimerkillistä. Vuoden nuoren johtajan työpaikkana voi olla niin liikeyritys, julkishallinnon organisaatio kuin järjestökin - olennaista on, että hänellä on johtajan vastuu niin asioista kuin ihmisistä

ja hän työllään toimii kannustavana esimerkkinä ja uuden sukupolven johtajien esikuvana. Vuoden Nuoren Johtajan ohella etsimme myös Suomen edustajaa kansainväliseen Creative Young Entrepeneur – kilpailuun. Vuonna 2010 Vuoden Nuori Johtaja palkinnon sai pelastusjohtaja Piia Vähäsalo. Vuonna 2009 palkittu Mikko Wirén on palkittu lisäksi työstään Nuorkauppakamarin maailmanlaajuisella tunnustuksella The Young Outstanding Person of the World. Aiemmin Vuoden Nuori Johtaja -kilpailun ovat voittaneet Valtter Kari, Pöyry CM Oy:stä sekä Pekka Kopra, Versowood Oy:stä.

Kilpailu käynnistyy 5.9.2011 ja hakuaika päätty 31.10.2011. Lue lisää osoitteesta www.nuoretmenestyjat.fi Lisätietoja: Suomen Nuorkauppakamarit ry. Tero Rantaruikka Nuoret Menestyjät -projektipäällikkö tero.rantaruikka@jci.fi, 050-910 5810