Meriitti 03/2013 by Suomen Nuorkauppakamarit ry

NUMERO 3/2013 SUOMEN NUORKAUPPAKAMARIT RY:N JÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI

KESTÄVÄN JOHTAJUUDEN KEHITTÄJÄ

WWW.JCI.FI

KUVA: TEPPO KAUPPINEN

2 30

HYVÄT VIESTINTÄTAIDOT YRITYKSEN MENESTYSTEKIJÄNÄ RUOANLAITTOA JA RATIN PYÖRITYSTÄ LASTEN JA NUORTEN HYVÄKSI

DIGITALISAATIOSTA POTKUA KILPAILUKYKYYN

YRITTÄMISEN PALO

Chiara Milani JCI President 2013 FROM JCI Italia THE first European woman serving as

JCI President THEME for 2013: “Dare to act!”

VASTUU ON MINUN TEKSTI: HENNA VÄÄTÄINEN KUVAT: LOTTA HANSKI

MAAILMANPRESIDENTTI Chiara Milani vieraili Suomessa 6.-8.8. Aiheena oli Individual Social responsibility. Jokaisella on vastuu omasta elämästä, päätöksistä ja siitä, miten nämä päätökset vaikuttavat muihin ihmisiin. Vastuu meillä on niin perheessä, työssä kuin harrastuksissamme. Vierailun aikana presidentti Chiara tutustui Naisyrittäjyyskeskuksen, Terveystalon ja Tukikummien toimintaan. Nämä organisaatiot kuvastavat hyvin vastuunkantoa yksilöstä ja yhteiskunnasta sen ympärillä.

TEPPO KAUPPINEN

JENNI LOPONEN

SISÄLTÖ 3/13

JULKAISIJA Suomen Nuorkauppakamarit ry, www.jci.fi – kansainvälisen Junior Chamber

International:n (JCI) jäsenorganisaatio. www.jci.cc PÄÄTOIMITTAJA Ville Järvenpää TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Jenni Ahlstedt TOIMITUS Susanna Terkola, Anu Partonen, Juha Tyrni ja Teppo Kauppinen ULKOASU Kumppania Oy TAITTO Susanna Muurman PAINO Kopijyvä Oy ILMOITUSMYYNTI Toimitusjohtaja Timo Wallenius, p. 044 777 0066, timo.wallenius@jci.fi TEEMAT, VARAUSPÄIVÄT JA ILMESTYMINEN 1/2013 Kestävä johtajuus, elinikäinen oppiminen 4.2. - ilmestyy vko 11, 2/2013 Kansainvälisyys 2.4. - ilmestyy vko 19, 3/2013 Yrittäjyys ja yhteiskuntavastuu 1.8. ilmestyy vko 36, 4/2013 Koulutus ja kehittyminen 11.11. - ilmestyy vko 51

VAIKUTTAMASSA

JCI:n kansainväliseen strategiaan

MITEN MINUSTA TULI

SUOMEN SENAATTIIN

ammattimentori uusi hallitus

RUOANLAITTOA JA RATIN PYÖRITYSTÄ

lasten ja nuorten hyväksi

KAMARIT VAIKUTTAVAT

DIGITALISAATIOSTA

toiminnan kautta potkua kilpailukykyyn

14 26

YHTEISTUUMIN

KALLE KESKINEN –

MITEN PARANTAA KILPAILUKYKYÄ

ROBBERT VAN WAART

TIINA NASKALI

syntyvät isotkin tapahtumat menestyksen nälkä kehittämällä viestintää?

Laadi vuoden 2014 budjetti ja jatkossa myös rullaavat ennusteet selaimellasi Visma Navita on ainutlaatuinen asiakasyritystemme käyttöön kehitetty raportointi-, budjetointi- ja ennustejärjestelmä, joka toimii selaimessa pilvipalveluna. Näet mm. tulos- ja kassavirtaennusteet reaaliaikaisesti. Palvelu on integroitu Visma Services Oy:n tuottamaan taloushallintopalveluun. Toimi heti niin pääset hyödyntämään sitä vuoden 2014 suunnittelussa. Kiinnostuitko? Ota yhteyttä niin kerromme lisää. JCI-yhteys: Office Manager Niko Ruohonen, Visma Services Oy Tampere Puh. 040 5219 176, niko.ruohonen@visma.com

visma.fi/tilitoimistot/tampere 5

www.mercedes-benz.fi

Uutta! C 220 CDI 4Matic.

Neliveto ja automaatti vakiona.

Varustele näyttävästi.

Varustepaketit C-sarjaan nyt alkaen 480 €. Premium Business -paketit Hinta alkaen nyt AMG Sport -paketti 480 € Nahkaverhoilu 480 € Mukavuuspaketti: muistipaketti + kääntyvät takaselkänojat 480 € Becker MAP Pilot navigointi 480 € Paketit yhteensä 1 920 €

Norm. 3 146 € 2 655 €

Etu 2 666 € 2 175 €

2 470 € 1 291 € 9 562 €

1 990 € 811 € 7 642 €

Etu koskee uusia C-sarjan Premium Business -tilauksia.

C 220 CDI BE 4Matic A Premium Business, autoveroton hinta 37 800 € + arvioitu autovero 11 572,76 € = 49 372,76 € + toim.kulut 600 €. Vapaa autoetu 925 €/kk, käyttöetu 730 €/kk. CO2-päästöt 144 g/km, EU-keskikulutus 5,5 l/100 km. Kuvan auto lisävarustein.

Omaksi alk. 599 €/kk

C 180 CDI BE Premium Business, autoveroton hinta alk. 31 850 € + arvioitu autovero 8 126,55 € = 39 976,55 € + toim.kulut 600 €. Vapaa autoetu alk. 795 €/kk, käyttöetu alk. 600 €/kk. CO2-päästöt 127 g/km, EU-keskikulutus 4,9 l/100 km. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kiinteällä kk-maksulla alk. 28 €/kk. Rahoituslaskelma: Kokonaishinta 40 576,55 € • Käsiraha (10 %) 4 057,66 € • Rahoitettava määrä 36 683,90 € • Viimeinen erä (25,14%) 10 200,00 € • Rahoituskorko 6,9 % • Luottoaika 60 kk • Perustamismaksu 165 € • Kk-erä 590,10 € • Käsittelypalkkio 8,95 €/kk • Kk-erä yht. 599,05 € • KSL:n mukainen luottohinta 49 608,98 € • Todellinen vuosikorko 7,7 % • Korot yht. 8 330,43 € • Luottokustannukset yht. 9 032,43 € • Rahoitusyhtiö OP-Pohjola. Edellyttää hyväksyttyä luottopäätöstä ja kaskovakuutusta.

SNKK:N KUVAPANKKI

SUOMALAISTA MENESTYSTÄ RAKENTAMASSA

Jokaisen meistä on kannettava vastuu omista päätöksistämme.

YHTEISKUNTAVASTUU liitetään osaksi yritysten toimintaa. Yrityksillä on velvollisuuksia ja yksilöillä oikeuksia. Puhumme ihmisoikeuksista. Ymmärrämmekö, että meillä on myös velvollisuuksia ja vastuita sekä työantajina, työntekijöinä että kanssaihmisinä? Individual Social Resposibility – tästä puhuimme JCI President Chiaran kanssa hänen Suomen-vierailullaan. Jokaisen meistä on kannettava vastuu omista päätöksistämme. Yhteisön ja yritysten menestys on käsissämme. Tätä vastuuta ei voi ulkoistaa. Kaiken vastuun kantavat aina ihmiset. Näin syntyy kestävää johtajuutta – vastuullisen toiminnan ja inhimillisyyden kautta. IHMISET rakentavat yritykset. Inhimillinen pääoma on yrityksen paras menestymisen mittari. Osaamisen tunnistaminen ja sen kehittäminen ovat aina vain tärkeämmässä roolissa. Kilpailukyky rakennetaan yrityksen sisällä. Intohimo työn tekemiseen, oikeisiin asioihin keskittyminen ja taloudellisen tuloksen rakentaminen näiden elementtien kautta ovat avainasemassa.

SUOMI tarvitsee menestyjiä. Taloudellisesti haastavassa tilanteessa aktiivisen myynnin merkitys korostuu. Yrityksen strategisella johtamisella on tärkeä merkitys. Tulevaisuuden liiketoiminta rakennetaan tänään ja sitkeys palkitaan. Menestystarinat syntyvät aina yrityksen ja erehdyksen kautta. Miten me voimme nuorkauppakamarilaisina olla rakentamassa kestäviä menestystarinoita?

HENNA VÄÄTÄINEN puheenjohtaja

YRITTÄJÄ: KEHITTÄÄKSESI YRITYSTÄSI, LIITY NUORKAUPPAKAMARIIN! TÄRKEIN nuorkauppakamaritoiminnasta saatu hyöty Markon mukaan on verkostoituminen samanhenkisten yrittäjien ja asiantuntijoiden kanssa. Toinen asia, joka korostuu haastattelun aikana ovat koulutukset. Kamariuran aikana hankittu tieto, kokemus ja esiintymistaito tulisivat paljon kalliimmaksi muuta kautta. Vuosien aikana saadut verkostot avartavat, laajentavat ja monipuolistavat omia ajatuksia. Alle 20 hengen yrityksissä on harvoin tehtynä liiketoimintastrategiaa. Marko toteaa: ”Ne kamarit, joilla on olemassa oleva strategia, menevät eteenpäin, kasvavat ja laajentuvat. Sama toimii myös yritysmaailmassa vielä konkreettisemmin. Ne yritykset, jotka kasvavat, myös työllistävät.” Aktiivisimman kamariuran jälkeen Aitoasuntojen henkilökunnan määrä on kolminkertaistunut ja kauppoja on tehty koko ajan aktiivisesti. Aitoasuntojen verojalanjälki on yllättävän iso. Koko yrityksen sekä henkilökunnan verot maksetaan Mikkeliin ja Suomeen. Välilliset verot ovat vielä tämän lisäksi huomattavan isot. Marko on yrityksensä kanssa ollut rahoittamassa Mikkelin kaupungin kanssa yhteistyössä nuorten työllistymistä edistäviä projekteja ja tapahtumia. Työharjoittelupaikat yrityksessä ovat mieluisia näköalapaikkoja suomalaiseen yrityselämään. SAARA LIUKKONEN

DESIGN LAB / PEKKA NOKELAINEN

PÄÄKIRJOITUS

Senaattori #72275 Marko Palhomaa Yritys: Aitoasunnot | Palhomaa Oy

SHINE BHASKARAN

HENKILÖKOHTAINEN MAHDOLLISUUS

TAPAHTUMIA, PROJEKTEJA JA AJANKOHTAISIA ILMIÖITÄ.

VAIKUTTAMASSA JCI:N KANSAINVÄLISEEN STRATEGIAAN 2013-2018 TEKEMINEN luo uusia mahdollisuuksia: vastuullinen rooli oman kamarin puheenjohtajana, mukanaolo Braunschweigin Eurooppa-kokouksessa ja siellä erityisesti aktiivinen strategiatyöryhmään osallistuminen johtivat siihen, että maailmanpresidentti Bertolt Daems kutsui minut mukaan Junior Chamber International:n (JCI) strategiakomiteaan. JCI:n pääkonttorille St. Louisiin Yhdysvaltoihin saapui lisäkseni 13 muuta kamarilaista, joista puolet oli edellisiä tai tulevia maailmanpresidenttejä. Yhteinen tavoitteemme oli luoda JCI:n strategia vuosille 2013-2018. Tehokas viikko sisälsi mielenkiintoisia keskusteluita, ryhmätöitä ja esityksiä. Tutustuimme niin historiaan kuin nykyiseenkin toimintaan ympäri maailman ja loimme yhteisiä suuntaviivoja tulevaisuuteen. Oli huikeaa päästä vaikuttamaan järjestömme tulevaisuuteen. Uskon entistä vahvemmin, että nuorkauppakamarissa voimme vaikuttaa rohkeasti ja positiivisesti yhteiskuntaan kaikkialla maailmassa. Vaikuttavuus syntyy jokapäiväisistä teoista, kun suunta on oikea. HANNELE NIEMISTÖ

JCI:n strategiakomitean jäsenet

Maakunnan strategiaa rakentamassa KAJAANIN Nuorkauppakamari kutsuttiin mukaan

Kainuun maakuntastrategia -työryhmän tulevaisuusjaostoon. Ryhmittymän tarkoituksena oli luoda kauaskantoinen maakuntastrategia ja -visio aina vuoteen 2035 saakka. Nuorkauppakamarille tämä oli loistava mahdollisuus päästä vaikuttamaan maakunnan tulevaisuuteen ja olla mukana tekemässä pitkäjänteistä työtä – ei pelkästään yhden kaupungin, vaan koko maakunnan hyväksi. Kajaanin Nuorkauppakamaria strategiatyöryhmässä edusti puheenjohtaja Toni Keränen ja hänen taustavoimi-

JENNI AHLSTEDT

YHTEISKUNNASSA

MAAILMANTALOUS PELISSÄ PÄÄSIN tutustumaan maailmankauppaan Ruotsin Halmstadissa järjestetyssä International Crayfish Conferencessa 10.8. World Trade Gameen osallistui parikymmentä pelaajaa tusinasta Euroopan maasta. Pelasimme eli teimme kauppaa puuvillalla, kaakaolla, öljyllä ja lihalla. Oman maan kansa piti ravita, pukea ja saada töihin samalla, kun neuvoteltiin raaka-aineiden ja tehtaitten kustannuksista. Pelikierrosten eli vuosien kiihtyvä tahti, investoinnit ja sopimukset eri maiden välillä tekivät pelistä mielenkiintoisen, taktikoivan ja antoi käsityksen siitä, mitä maailmankauppa tosiaan voi olla. Toiset maat rikastuivat, toiset köyhtyivät – ja sen kaiken näki käytännössä jo parin kierroksen aikana. Miksi yhdysvaltalaiset kuluttavat niin paljon itse ja miksei Ghanalla ole muuta myytävää kuin kaakao... Miksi puuvillan ylituotanto tai tehtaiden epätasapainoinen kuormitus vie toiset vararikkoon? Näistä jäi ajatuksia pyörimään vielä moneksi päiväksi pelin jälkeenkin. Suomea ei pelissä erikseen mukana ollut, mutta Eurooppa yhtenä joukkueena oli yksi voittajista. Kantapään opettama vinkki tuleville pelaajille; investoinnit kannattaa aloittaa ajoissa! JENNI AHLSTEDT

naan toimivat useat aktiiviset kamarilaiset. Tämä kamarin sisäinen työryhmä kokoontui muutamaan otteeseen ja loi oman visionsa siitä, mitä Kainuu tulee olemaan vuonna 2035. Vision mukaan Kainuu on yksi Suomen johtavia matkailumaakuntia sekä elinvoimainen, uusia yrityksiä tukeva alue – eräänlainen Suomen Piilaakso. Tätä kirjoittaessa maakunnan tulevaisuusvisio ja pohjastrategia vuodelle 2035 on valmis ja sen toteutuksen painopisteet määritellään valtuustokausittain. TEPPO KAUPPINEN

Mahdollisuuksien Kouvola KOUVOLAN NUORKAUPPAKAMARI jatkaa positiivisen Kouvolan teeman ympärillä ja tämän vuoden ponnistus on 64-sivuinen Mahdollisuuksien Kouvola -lehti. Se esittelee nimensä mukaisesti Kouvolan mahdollisuuksia yrittää, harrastaa, tehdä töitä ja elää alueella – rajusta teollisuuden rakennemuutoksesta huolimatta. Julkaisu on osa Yrittämisen ILO -tapahtumaa, joka on Kouvolan yhteinen projekti Yrittäjän päivän kunniaksi. Tämä on hyvä osoitus nuorkauppakamarin monipuolisesta yhteistyön vaalimisesta ja konkreettinen esimerkki näkyvästä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Lehti julkaistiin 25.8. JANI KIVIRANTA

Aluetärpit

A B

LOHJAN Nuorkauppakamari järjestää 4.10. Uskalla Menestyä -seminaarin. Keskiössä on varallisuudenhoito ja erityisesti indeksi- ja asuntosijoittaminen. Seminaari on tarkoitettu kaikille oman taloutensa kehittämisestä kiinnostuneille. SUSANNA TERKOLA TAVOITELLUN Vientitykki-palkinnon hakuaika on jälleen käynnissä. Vientiyritysten kilpailuhakemuksia voi lähettää 27.9. saakka. Katso lisää www.vientitykki.ehdolla.fi. Palkinto jaetaan 14.11. KIVINETtapahtumassa Mikkelissä. JENNI AHLSTEDT SEINÄJOEN Seudun Nuorkauppakamari järjestää 12.9. International Business Culture Workshopin, joka kehittää vuorovaikutustaitoja eri kulttuurien välisessä kanssakäymisessä. Ilmoittaudu osoitteeseen info@jcseinajoki.fi. JUHA TYRNI KIUSAAMISTA vastaan Varkaudessa: Warkauden Nuorkauppakamari toteutti Toimi oikein – Puutu kiusaamiseen -seminaarin Lions Clubin Justiinoiden kanssa. Dome Karukoski kertoi kokemuksistaan koulukiusattuna ja seminaarissa käsiteltiin myös työpaikkakiusaamista. KATJA SARAKETO

TAPAHTUMIA, PROJEKTEJA JA AJANKOHTAISIA ILMIÖITÄ.

TOMMARI

VERKOSTOSSA

Elovirkku Oy

ELOVIRKKU on vuonna 2012 perustettu kuntouttavaa yksilöohjausta asiakkaan kotiin vievä yritys, jonka yrittäjänä toimii Lappeenrannan Nuorkauppakamarin jäsen, lähihoitaja Mira Pöllänen, 31. ”Ensimmäinen ajatus Elovirkusta syntyi syksyllä 2011 tutustuttuani opiskelujeni kautta Parkinsonin tautia ja syöpää sairastavaan vanhaan mieheen, joka asenteellaan valaisi puoli Lappeenrantaa. Elovirkku perustettiin, jotta saisin hoitajana tehdä työtä eettisesti ja ajan kanssa kuntouttaen. Minut pyydetään yleensä paikalle silloin, kun omainen tai asiakas itse on ymmärtänyt, että asialle on tehtävä jotain, jotta kotona pärjättäisiin mahdollisimman pitkään. Omaan yrittäjyyteeni liittyy vahvasti vanhempieni historia yrittäjinä, enkä ole päässyt elättelemään ruusuisia kuvia yrittäjyyden auvoisuudesta. Olen ensimmäiseltä koulutukseltani taloushallinnon tradenomi ja yrittäjän veri sykkii suonissani paksuna ja vaativana. Ennen Elovirkkua

olin tehnyt useita liiketoimintasuunnitelmia, mutta lopulta Elovirkun liiketoimintasuunnitelma oli se, jonka halusin todella toteuttaa. Nuorkauppakamaritoiminnasta on ollut minulle paljon hyötyä. Projektipäällikkyys positiivisuusprojektissa toi minulle uusia kontakteja, joista on ollut yrityksen käynnistysvaiheessa hyötyä. Kamarirajojen yli tapahtuva verkostoituminen mahdollisti upean graafisen suunnittelun Elovirkun logossa ja käyntikortissa. Taito puhua vakuuttavasti julkisissa tilanteissa sekä omalle epämukavuusalueelle syöksyminen ovat helpottaneet yrittäjän arkea. Kamaritoiminnan kautta olen saanut ystäviä, joille voi purkaa sekä negatiivisen että positiivisen stressin ja pystyn käyttämään heitä myös ideoiden pallotteluun. Syvällisesti kamaritoiminta on syventänyt uskoani ja ymmärrystäni siihen, ettei mikään ole mahdotonta. Ei mikään.” SUVI AHOLA

INNOVETURI - YRITYKSESI KUMPPANI Innoveturi – Seudulliset yrityspalvelut Auttaa sinua ja yritystäsi valintojen tekemisessä tarjoten vaihtoehtoja, toimintamalleja ja mahdollisuuksia. Yrityksen matka ei ole yksittäinen kertamatka, vaan se on sarja onnistuneita eri pituisia matkoja, joissa vauhti ja käännökset on sovitettava toisiinsa. Yrityksen koko ei myöskään vaikuta yrityksen kehittämiseen ja kasvuhakuisuuteen. Innoveturin palvelut on suunniteltu niin mikro- kuin pk-yrityksille. Innoveturi toimii Ylivieskan seutukunnassa - Alavieska, Kalajoki, Merijärvi, Oulainen, Sievi ja Ylivieska.

JATKOON - SEMINAARI

Haluaisiko sinun kamarisi olla järjestämässä Jatkoon! -seminaaria? Seminaarin tarkoituksena on verkottaa potentiaaliset jatkajat ja luopujat toisiinsa. Tavoitteena on myös antaa jatkajille tärkeää tietoa yrityksen jatkamisesta. Tämä on myös kamarilaisille mahdollisuus verkottua paikallisen elinkeinoelämän kanssa. Lisätietoja toimitusjohtaja Timo Walleniukselta.

PIMP MY BUSINESS - KESTÄVÄ KASVU Innoveturi - Seudulliset yrityspalvelut on julkaissut kirjan “Pimp my business - Kestävä kasvu”. Tutustu kirjan sisältöön osoitteessa www.innoveturi.fi, josta kirja on myös tilattavissa.

TAPAHTUMIA, PROJEKTEJA JA AJANKOHTAISIA ILMIÖITÄ.

HENKILÖKOHTAINEN MAHDOLLISUUS

MITEN MINUSTA TULI AMMATTIMENTORI

SATU TAUSTA

TYÖSKENNELLESSÄNI kansallisena Vuoden nuori johtaja -projektipäällikkönä olen saanut tehdä yhteistyötä monien todella kiinnostavien johtajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Olin silti täysin yllättynyt, kun CxO Mentor Oy:n toimitusjohtaja Toni Hinkka halusikin viime keväänä keskustella minun henkilökohtaisesta tulevaisuudestani. Toni oli seurannut pääyhteistyökumppanin roolissa toimintaani projektipäällikkönä ja tiesi myös minun työskentelevän pk-yrityksen toimitusjohtajana. Toni tarjosi mahdollisuutta lähteä mukaan ammattimentoroinnin koulutusohjelmaan opiskelemaan johtajien mentorointia. Tartuin epäröimättä tilaisuuteen! Tämän vuoden aikana olen saanut läpikäydä CxO Mentor Oy:n järjestämän ammattimentorointikoulutuksen, joka valmentaa mentoroimaan muita johtajia, tarjoamaan heille uusia näkökulmia ja auttamaan haastavien tilanteiden ratkomisessa tai henkilökohtaisessa kehittymisessä johtajana. Harrastus toi yllättäen mukanaan kokonaan uuden ammatin. Kuulun nyt huippujohtajien mentoriverkostoon ja tunnen siitä nöyryyttä ja suurta ylpeyttä. MINJA KIVINEN

SENAATIN PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS JCI SENATE IN FINLAND RY (Suomen

Senaatti) piti Iisalmessa vuosikokouksensa, jossa se valitsi uuden hallituksen. Vuoden 2013-2014 teema on Senaatti Tulevaisuuden Tukija. Se kuvastaa senaattoreiden mahdollisuutta olla vaikuttamassa maamme

yhteiskunnan ja talouselämän positiivisen kehityksen aikaansaamiseksi. Vahva painopiste toteuttamisessa on Suomen Senaatin strategian tuominen paikallisiin nuorkauppakamareihin, minkä avulla haluamme lisätä nuorkauppakamarilaisten ja senaattoreiden

keskinäistä vuorovaikutusta kamareissa. Kamarilaiset saavat näin toiminnastamme hyötyä verkostoitumisen ja mentoroinnin avulla, joka johtaa kamareissa jäsenmäärän kasvuun. Toiminnassamme kaikki lähtee kamareiden tarpeista. Tulemme kannus-

YHTEISKUNNASSA ISS PALVELUT

Vastuu mielessä VASTUULLISUUTTA ja vastuun kantajia tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Kun työelämä kovenee, erilaisia vaihtoehtoja on joskus liian vähän. Tarvitaan yrityskulttuuri, jossa ymmärretään, että jokainen työntekijä on arvokas osa arvontuottoketjua. Tarvitaan osaamista, jolla työt jaetaan oikein ja tasapuolisesti henkilöstön kyvykkyys ja työkyky huomioiden. ISS:llä pyrimme tätä kohti. Työn tarjoaminen on vastuun kantamista myös heistä, joille työ on uusi asia. ISS palkkasi viimekin kesäksi noin tuhat kesätyöntekijää ja harjoittelijaa. Monelle nuorelle tämä on ensimmäinen kosketus työelämään. ISS:lle kesätyön tarjoaminen on mahdollisuus saada kontakteja uusiin ammattilaisiin. SARI ÄIJÄLÄ, JOHTAJA, ISS PALVELUT

tamaan nuoria senaattoreita mukaan, koska heillä on hyvät luontevat yhteydet kamareihin. Me senaattorit uskomme saavamme kokemustamme jakamalla myös itsellemme tämän

päivän tietoa ja taitoja, joten voittajia olemme kaikki. Senaatti tulee kannustamaan vuorovaikutuksen kehittämistä, mutta siitä lisää myöhemmin. TAPIO SOMPPI #39003

TAPAHTUMIA, PROJEKTEJA JA AJANKOHTAISIA ILMIÖITÄ.

OSAAMINEN

EMT –

JCI General Secretary Edson Kodama, Tiina Naskali and JCI Ambassador Fred Dubee

JCI GLOBAL PARTNERSHIP SUMMIT

– sustainable partnerships in focus JCI GLOBAL PARTNERSHIP SUMMIT gathered in July over 400 participants from 71 different countries to New York to discuss sustainable solutions to the current global challenges. The importance of this partnership event for JCI is to understand how JCI as an active network can take the active role in communities and be a responsible actor through projects, aiming at a positive change. As the Deputy Secretary General of the United Nations, Jan Eliasson, stated: “There needs to be a plan B but we cannot have a planet B.” This statement relates to both individual and corporate level social responsibility, which were discussed widely during the summit. The most fruitful outcomes of the three intensive days were to learn more about the partnership of the UN and the JCI, to discuss with other JCs and to create new ideas on how we in JCI can strengthen the social responsibility in different levels and develop projects that can lead to even more sustainable partnerships. Compared to general international JCI meetings this event introduces a relaxed platform for networking and workshops as there is space to discuss about ongoing projects also with partner representatives. TIINA NASKALI

LAPPEENRANNAN Nuorkauppakamari on ollut mukana EMT-verkostossa jo vuodesta -95. EMT:n tarkoituksena on luoda kansainvälisiä verkostoja, tehdä kulttuurivaihtoa, tutustua muiden kamareiden toimintaan sekä laajentaa omaa sosiaalista sekä ammatillista ajatusmaailmaa. Tätä kaikkea Lappeenranta on myös saanut ja EMT-osallistujia onkin ollut vuosittain 10–15 henkilöä. Yrittäjäjäsenille on twinning-tapaamisissa oma business breakfast -tilaisuus, joissa tapahtuu paljon kansainvälistä bisnesverkostoitumista. SUVI AHOLA

1 2 3

Yhteiskuntavastuutärpit Yhteisen arvon luominen; kun yritys toimii yhdessä muiden yhteiskunnallisten toimijoiden, kuten paikallisyhteisöjen kanssa, syntyy winwin-tilanne. Yhteiskunta saa ratkaisuja erilaisiin ongelmiin, yritykselle arvo on taloudellista tuottoa.

Tiedostavan kapitalismin perusteesi; paitsi ihmiskunnalle välttämätöntä, myös yrityksille järkevää on sisällyttää yritystoimintaan laajemmin arvot ja sidosryhmät, koska yhteiskunnan tärkein positiivinen muutosvoima ovat yritykset.

Sitran kestävän hyvinvoinnin malli; pohjana on kestävä luonnonvarojen käyttö, jonka päälle ihmisten kokemaa hyvinvointia rakentavat yrityiset, kansalaistoimijat ja julkinen sektori yhdessä. Monitoimijainen liiketoimintaekosysteemi, jossa yritykset ja julkinen sektori ruokkivat toistensa parhaita puolia ja toteuttavat kokeiluita, tukee yrityksen kestävyyttä.

JENNI AHLSTEDT | LÄHDE: WWW.SITRA.FI

ROBBERT VAN WAART

the European Multi Twinning

16.-18.8. järjestetyssä Senaatin vuosikokouksessa valittiin Suomen senaatin hallitukseen uusia hallituksen jäseniä. Senaatin puheenjohtajana toimii Tapio Somppi. varapuheenjohtajana Pekka Nokso-Koivisto sekä hallituksen jäsenenä Henna Väätäinen. Puheenjohtajan erityisavustajaksi valittiin Irmeli Jokilampi, talouspäälliköksi Helge Saarinen ja hallituksen avustajaksi Pia Haakana. Suomen Nuorkauppakamarit onnittelee kaikkia valituksi tulleita. Tästä on hyvä jatkaa yhteistyötä nuorkauppakamaritoiminnan hyväksi koko Suomessa. “Puheenjohtajavuoteni teemana on Senaatti Tulevaisuuden Tukija. Sen tarkoituksena on kuvastaa positiivisella tavalla yhdistystä ja sen jäsenistön

mahdollisuutta olla vaikuttamassa maamme yhteiskunnan ja talouselämän positiivisen kehityksen aikaansaamiseksi.” Tavoitteena on aidosti lisätä nuorkauppakamarilaisten ja senaattoreiden vuorovaikutusta paikallisella tasolla ja siten saada aikaan jäsenmäärän kasvua. Uuden hallituksen toimikausi alkoi 18.8.2013 ja se jatkuu seuraavaan vuosikokoukseen 17.8.2014 saakka. Suomen Senaatti on vuonna 1962 perustettu järjestö ja se koostuu entisistä ansioituneista nuorkauppakamarin jäsenistä, joille nuorkauppakamarien maailmanjärjestö on myöntänyt senaattorinarvon. Senaatin tehtävä on tukea ja auttaa paikallisia nuorkauppakamareita ja edistää niiden toimintaa. HENNA VÄÄTÄINEN

Tommi Pöllänen, MBA Managing Director

accountingROCKS

PIA HAAKANA

VERKOSTOSSA

SUOMEN SENAATTIIN VALITTIIN UUSI HALLITUS

Accounting Rocks Oy Taloushallinnon nykyaikaa 15

RUOANLAITTOA JA RATIN PYÖRITYSTÄ LASTEN JA NUORTEN HYVÄKSI TIUKASSAKIN TALOUDELLISESSA TILANTEESSA YRITYKSET MIETTIVÄT YHTEISKUNTAVASTUUTAAN. TAVOISTA JA KEINOISTA EI OLE PUUTETTA JA HYVÄÄ TAHTOA LÖYTYY. VASTUUN HYVÄKSI VOI TEHDÄ MYÖS ILOISIA JUTTUJA. KOONNUT: RAIJA NORPPA-RAHKOLA

VUOROKAUSI KEITTIÖSSÄ YHTEEN PUTKEEN Joskus pähkähulluista ideoista poikii huikeita menestystarinoita. Yksi sellainen on ravintola Murun hyväntekeväisyystempaus ”Muru 24h”, joka tuotti Tukikummit-säätiön kautta hädänalaisille suomalaisille lapsille ja nuorille peräti 15 000 euroa. Tempauksen idea oli yksinkertainen: Ravintolaa pidettiin 8.-9.6. auki tauotta vuorokauden ympäri ja vähän ylikin. Tapahtuma alkoi lauantaina lounasaikaan kello 12 ja jatkui illallisen ja yöruuan kautta sunnuntain aamupalaan ja brunssiin asti. Kello 15 iltapäivällä ovet sitten lopulta suljettiin. Idean takana olivat Murun nuoret mutta kokeneet kokit Kalle Kiukainen ja Oliver Hurskainen. ”Kaikki lähti liikkeelle kovatahtisen työvuoron jälkeisestä herjanheitosta. Rupesimme funtsimaan, kauanko keittiötyötä pystyy tekemään yhteen putkeen ja päätimme kokeilla”, Oliver Hurskainen kertoo. Tempauksen toteuttamiseen osallistui Murun koko henkilökunta, mutta vain Kalle ja Oliver huhkivat ravintolan pienessä ja ahtaassa keittiössä koko 27 tunnin ajan. ”Ideamme sai tosi hyvän vastaanoton. Gloria-lehdessä olleen ilmoituksen jälkeen pöytävarauksia tuli päivässä niin paljon, että 40 henkeä kerrallaan vetävä tilamme oli lähes täysi koko vuorokauden ajan. Ruoka riitti hyvin; ainoastaan aamuyöllä kokis ja perunat tekivät niin hyvin kauppansa, että kävimme täydentämässä varastojamme kello kolme yöllä auki olleesta lähikaupasta”, muistelee Samuil Angelov, yksi Murun

Kaikki lähti liikkeelle kovatahtisen työvuoron jälkeisestä herjanheitosta.

omistajista. ”Asiakkaita kävi tempauksen aikana yhteensä lähes 600.” ”Jaksoimme yllättävän hyvin, vaikka raskas ruumiillinen työ ja valvominen ottivatkin välillä koville. Rupeamaa voisi helposti verrata intensiiviseen urheilusuoritukseen. Kuumassa keittiössä on tärkeää pitää nesteytyksestä huolta – kivennäisvettä kului kymmeniä litroja. Paras kannustin oli kuitenkin hyvä tarkoitus”, Kalle Kiukainen sanoo. Monet yritykset ovat perinteisesti jakaneet hyväntekeväisyyteen rahaa, mutta nyt se on muuttumassa. Yritykset liittävät yritysvastuunsa yhä enemmän oman toimialaansa ja ammattiosaamiseensa. Niiden puitteissa ja asiakkaatkin mukaan ottaen saa aikaan paljon enemmän eikä siinä kaikki. ”Auttamiseen jää koukkuun. Haluamme näyttää kaikille, että hyväntekeväisyyteen ei tarvita raskaita organisaatioita. Samalla haluamme haastaa muut yritykset ja ravintolat yhteisiin talkoisiin”, sanoo keittiömestari Henri Alén, joka myös on yksi Murun omistajista.

Tukikummitsäätiö SAI ALKUNSA

Sauli Niinistön ja Hjallis Harkimon yhteisestä huolesta nuorten syrjäytymiseen PERUSTETTIIN

vuonna 2007 KERÄÄ kuukausilahjoittajia AUTTANUT jo 20082012 yhteensä 896 lasta ja nuorta yhteensä yli miljoonalla eurolla

Helsinkiläinen ravintola Muru on avattu marraskuussa 2010 ja jo viime vuonna se valittiin Suomessa vuoden ravintolaksi. Tarkoituksena oli laittaa pystyyn hyvää ruokaa tarjoileva mutkaton bistro, jossa on kaupungin paras tunnelma. Omin käsin remontoidussa pienessä ravintolassa löytyy monia hauskoja yksityiskohtia. RUOKAKIRJA TUOTTI OPASKOIRAN Kesäkuussa tehty tempaus ei ollut Murun porukan ensimmäinen hyväntekeväisyysjuttu. Viime vuonna ilmestyi Muru-ruokakirja, jossa käydään läpi Murun päivä tarinoineen, resepteineen ja kuvineen, jotka saavat veden nousemaan kielelle. Kirjan myynnistä saatu tuotto, 10 000 euroa, ohjattiin Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle

opaskoiran hankkimista ja kouluttamista varten. LIIKKUVIA MUISTUTUKSIA LIIKENTEESSÄ Toinen esimerkki omaperäisestä ideasta kantaa yrityksen yhteiskuntavastuuta on Pakuovelle.com. Yritys on ottanut käyttöönsä ensimmäiset kymmenen pakettiautoa, joiden mediapinta on annettu hyväntekeväisyysjärjestöjen käyttöön. Siniset pakut muistuttavat meitä siitä, että avun tarve yhteiskunnassamme on erittäin suuri ja jokainen voi tehdä jotakin hädänalaisessa asemassa olevien lasten ja nuorten hyväksi. Pakuovelle.comin tunnettuus pääkaupunkiseudulla on todella korkea johtuen sen käyttämästä mediasta – omista pakettiautoista. Pakuovelle.com

tekee yhteistyötä Veho Autotalojen ja Fordin kanssa autokannan uudistamisesta. Uudistuksen ohella haluttiin tehdä merkittävä yhteiskuntavastuullinen teko. ”Otimme yhteyttä muutamiin lasten ja nuorten parissa toimiviin järjestöihin ja tarjosimme heille erittäin näkyvää liikkuvaa mediatilaa. Vastaus oli hyvin myönteinen”, kiteyttää Pakuovelle.comin toimitusjohtaja Kenneth Krause. Järjestöt, jotka saavat käyttöönsä ensimmäiset mediateipatut pakettiautot ovat: Aseman Lapset ry, Lastenklinikoiden Kummit ry, SOS-Lapsikylä ry, Tukikummitsäätiö sekä Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry. ”Laita hyvä kiertämään. Jonain päivänä se palaa luoksesi”, summaa Samuil Angelov kannustuksena muille yrityksille.

Aito oikea savusaunapalvin maku Kevyttä, maukasta lihaa helposti Korpela on vuonna 1958 perustettu satakuntalainen liha-alan yritys. Laajaan tuotevalikoimaamme kuuluvat aidot savusaunatuotteet, perinteiset ruoka- ja leikkelemakkarat sekä erilaiset kokoliha- ja erikoisvalmisteet. Lisäksi valikoimaamme kuuluu Korpela Lähellä tuottettua -tuorelihasarja – kasvatetaan, tuotetaan ja myydään lähellä Huittisten tuotantolaitosta. Korpelan tuotteita haukatessasi tiedät takuuvarmasti nauttivasi maukasta, korkealaatuista ruokaa.

Vuoden Nuori Menestyjä 2013 -kilpailun kumppani esittelyssä

SUOMEN LIIKEMIES-YHDISTYS

LÄHES 120 VUOTTA TOIMINTAA SUOMALAISEN LIIKE-ELÄMÄN PUOLESTA MONI ON VARMASTI HUOMANNUT SUOMEN NUORKAUPPAKAMARIEN UUTENA KUMPPANINA TOIMIVAN SUOMEN LIIKEMIES-YHDISTYKSEN (SLY) LOGON VUODEN NUORI MENESTYJÄ -PROJEKTIN YHTEYDESSÄ. MIKÄ TÄMÄ LÄHES 120-VUOTIAS YHDISTYS ON JA MITÄ SE TEKEE? SIITÄ SEURAAVASSA. SUOMEN LIIKEMIES-YHDISTYKSEN HISTORIAA

Yhdistyksen perustamiskokous pidettiin marraskuussa 1896. Yhdistyksen historiassa mainitaan mm. sellaiset nimet kuin Ernst Borenius KOP:sta, K. G: Göös (josta tuli yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja) sekä G. W. Sohlberg. Liikemies-Yhdistys perustettiin sellaisena aikana, jolloin sinivalkoinen pääoma oli jo ehtinyt organisoitua uudella tavalla. Kansallispankki, Pohjola ja Suomi aloittivat kaikki toimintansa vuosina 1889-91. Pohjola-yhtymän rakentaja K. A. Paloheimo oli yhdistyksemme pioneereja, joka kuului johtokuntaan peräti 28 vuoden ajan. Vuosisadan alussa voidaankin sanoa tapahtuneen jo selvää ”verkottumista”, sillä samat liikemiehet olivat monen edistyksellisen hankkeen takana. Liikemies-Yhdistys perusti itse Kauppalehden ja sen keskeiset johtohenkilöt olivat myös vaikuttamassa mm. Kauppakorkeakoulun, Liikesivistysrahaston, Liikemiesten Kauppaopiston ja Suomen Kukkasrahaston syntyyn. TOIMINTA NYKYISIN

SLY:n toiminnan tavoitteena on edistää liikeelämän ja yrittäjyyden yleisiä toimintaedellytyksiä Suomessa. Yrityksiä kannustetaan

hallittuun kasvuun. SLY pyrkii vaikuttamaan siihen, että yrittäjyyttä palkitaan verotuksellisin keinoin ja se tukee kestävään kehitykseen ja hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävää elinkeinopolitiikkaa. SLY tarjoaa jäsenilleen kuukausikokouksissa suomalaisen elinkeinoelämän tunnettujen edustajien korkeatasoisia ja ajankohtaisia esityksiä. Kuukausikokoukset tarjoavat jäsenille myös mutkattoman tilaisuuden keskusteluun ja verkottumiseen. Ehkä tunnetuin yhdistys on vuosittain tekemästään Vuoden Liikemies -valinnasta. Vuoden liikemiehiksi on valittu mm. Johanna Ikäheimo, Anne Berner, Jari Sarasvuo, Rabbe Grönblom, Einari Vidgrén, Kirsti Paakkanen ja monia muita menestyneitä liikemiehiä ja -naisia. MIKSI YHTEISTYÖHÖN NUORKAUPPAKAMAREIDEN KANSSA

Yhteistyö käynnistyi kummassakin yhdistyksessä toimivien henkilöiden havaitessa samoja päämääriä kummankin yhdistyksen toiminnassa. Kumpikin taho edistää tuloksellista, pitkäjänteistä, vastuullista sekä esimerkillistä johtamista suomalaisessa liike-elämässä ja yritystoiminnassa. Myös vahva koulutustoiminta ja verkottuminen on mukana kummassakin.

Lisäksi nähtiin että monelle 40 vuotta täyttävälle kamarilaiselle olisi luontevaa toimia jatkossa Suomen Liikemies-Yhdistyksen toiminnassa. LIIKEMIES-YHDISTYS LUONTEVANA JATKONA KAMARIURALLE

Liikemies-Yhdistys on oiva jatko on oiva jatko nuorkauppakamariuralle ja toimii hyvin myös sen ohessa tapahtuvana toimintana. Jäseneksi yhdistykseen voi hakea liikealalla johtavassa asemassa tai vaativissa asiantuntijatehtävissä työskentelevä tai muulla alalla toimiva yhdistyksen tarkoitusta harrastava henkilö, jota joku yhdistyksen jäsen ehdottaa ja johtokunta siksi hyväksyy. Hakemus löytyy yhdistyksen verkkosivuilta. Jos kiinnostuit Suomen Liikemies-Yhdistyksen toiminnasta, voit ottaa aiheesta yhteyttä allekirjoittaneeseen tai yhdistyksen puheenjohtajaan Erkki Pärssiseen. JANNE PAKARINEN

Suomen Liikemies-Yhdistyksen johtokunnan jäsen Mukana Nuorkauppakamaritoiminnassa vuodesta 2000 janne.pakarinen@sitefactory.fi www.suomenliikemiesyhdistys.fi

VASTUULLINEN JOHTAJUUS

Vaikuttamista toiminnan kautta! TEKSTI: SANNA TOPPARI KUVAT: SANNA TOPPARI, SALLA BRUNOU

HAVIS AMANDAN Nuorkauppakamarissa on tänä vuonna tehty projekteja, jotka tuovat esiin sekä jäsenille että yhteistyötahoille kamarimme vuoden teemaa “Vastuu vaikuttaa”. Opinpaikkojen lisäksi ajankohtaiset projektit ovat kiinnostaneet mediaa ja innostaneet uusia jäseniä. Niin taloudessa, yhteiskunnassa kuin arvoissa tapahtuvien muutoksien vaikutuksia työelämään pohdittiin 17.4. järjestetyssä Menesty työelämän muutoksessa -seminaarissa. Erityisesti puhujien kohdalla onnistuttiin; Saku Tuominen ja Susanna Rantanen tarjosivat sekä pohdittavaa että neuvoja ja innoittivat aamun päätteeksi vilkkaan paneelikeskustelun. Seminaarissa sovellettiin hyväksi havaittua toteutuskonseptia, mutta kokeiltiin myös uutta, esimerkiksi aamua ajankohtana. Seminaarit saavat jatkoa 1.11., jolloin Kasvu 2013 -seminaarissa tarkastellaan tulevaisuutta ja kasvua liiketoiminnallisesta, yhteiskunnallisesta ja yrittäjyyden näkökulmasta. Mutta pienemmilläkin tempauksilla voidaan vaikuttaa. Nuorkauppakamariviikolla Amandat vierailivat tyttöjen ja nuorten naisten kohtaamispaikassa Tyttöjen talossa juttelemassa kesätöistä, opinnoista ja urasta. Tempaukseen osallistuneita ilahdutti etenkin mahdollisuus kannustaa omilla esimerkeillään nuoria työelämän alkumetreillä ja samalla oli tietysti oiva tilaisuus kertoa nuorkauppakamarin tarjoamista mahdollisuuksista!

1 Tyttöjen kanssa mietittiin mm. harrastusten kautta saadun osaamisen merkitystä, jos työkokemusta ei ole kertynyt kovin paljon. 2 Saku Tuominen herätteli yleisöä nykyajan työntekijän maailmaan, jossa kiire ja pirstaloitunut tekeminen johtavat keskinkertaiseen ajatteluun ja tehottomaan tekemiseen. 3 Paneelikeskustelussa kyseenalaistettiin jopa sitä, onko muutosta liian vähän? 4 Kasvu 2013 -seminaarin suunnittelu on täydessä vauhdissa! 5 Tyytyväinen semmatiimi onnistuneen aamun jälkeen.

Kaikki paino- ja tulostuspalvelut onnistuneisiin kohtaamisiin.

5 21

KESTÄVÄ JOHTAJUUS

DIGITALISAATIOSTA POTKUA KILPAILUKYKYYN DIGITAALISEN TEKNOLOGIAN ROOLI ON TUNNUSTETTU YRITYKSISSÄ ERI TOIMIALOILLA. SIIHEN INVESTOIDAAN JA SILTÄ ODOTETAAN PALJON. KAIKKIEN SUOMALAISYRITYSTEN ON KUITENKIN YMMÄRRETTÄVÄ, ETTÄ DIGITALISAATIOSTA SAADAAN KAIKKI HYÖTY IRTI VASTA, KUN VANHAT TOIMINTATAVAT MUUTTUVAT. TEKNOLOGIAINVESTOINNIT OVAT VAIN VÄLINE MUUTOKSELLE – NIIDEN LISÄKSI TARVITAAN KOULUTUSTA, INNOVATIIVISUUTTA JA HALUA KASVAA.

WORLD ECONOMIC FORUM julkaisi huhtikuussa Global Information Technology 2013 -raportin, jossa Suomi nousi ensimmäiselle sijalle digitaalisen ajan luomien mahdollisuuksien hyödyntäjänä. Keskuskauppakamarin asiantuntjian Ilkka Lakaniemen mukaan suomalaisyritykset eivät kuitenkaan ole täysin hyödyntäneet digitalisaation mahdollisuuksia.  “WEF:n tutkimuksen valossa Suomi esittäytyy digitalisaation edelläkävijänä, kun vertaillaan monien tekijöiden yhteisvaikutusta, kuten liiketoimintaympäristön tilaa eri maiden välillä. Todellisuudessa digitalisaation vaikutus suomalaisessa yhteiskunnassa ja yrityksissä on vielä alkuvaiheessa.” Historialliset esimerkit uuden teknologian käyttöönotosta osoittavat, että vaikutuksen ulottuminen koko kansantalouteen, sen kaikkiin kerroksiin ja eri toimialoihin vie aikaa. Esimerkkeinä toimivat höyry- ja sähkövoima. “Digitaalisaation todelliset hyödyt ja “positiivinen teknologiakierre” syntyvät vasta uusien toimintatapojen omaksumisen kautta ja niiden mahdollistamien innovaatioiden muodossa”, sanoo Lakaniemi.

KOULUTUS JA UUDET TAVAT OSANA YHTÄLÖÄ Perinteisesti ICT-teknologian käyttöönotto on tehostanut olemassaolevaa tuotantoa, nopeuttanut sisäistä informaationkulkua ja parantanut yhteyksiä asiakkaisiin ja arvoketjun muihin toimijoihin. Muutokset ovat edellyttäneet paitsi investointeja uusiin työkaluihin, myös työvoiman kouluttamista. “Monesti kouluttaminen on kaiken touhotuksen keskellä unohtunut, ja ihmisluonteelle yleinen muutosvastarinta on estänyt saamasta kaikkea taloudellista hyötyä irti uusista teknologioista. Internet-maailmassa digitalisaation vaikutus yrityksen kilpailukykyyn on moniosainen yhtälö. Yrityksen on kyettävä yhdistämään perinteisen automaation ja uuden teknologian kustannus- ja tehokkuushyödyt uusiin tapoihin toimia yrityksenä”, Lakaniemi painottaa. Internet-teknologian yleistyminen ja sen alati laajeneva käyttö on mullistanut perinteisen ajattelun ICT-teknologian hyödyntämisestä yrityksessä. Tämä mullistus on jo tapahtunut tai on parhaillaan tapahtumassa monella toimialalla, joilla Internet on muuttanut paitsi logistiikkaketjuja ja tuotantoa, myös tapaa kuluttaa. Tämä on

K3 FIN

TEKSTI: SANNA KUIVALAINEN

INGIMAGE

SUOMEN NUORKAUPPAKAMARIT RY:N KUMPPANEITA

Parempi kilpailukyky syntyy, kun halu luoda uutta ICT-teknologiaa hyödyntäen uutta on suurempi kuin kilpailijoilla. tehnyt esimerkiksi virtuaalisista tuotteista hyväksyttäviä ja saatavilla olevia kaikille. “Yrityksen kyky ja tarve innovoida vaihtelee eri toimialoilla ja on sidonnainen historiallisiin ja kulttuurisiin tekijöihin. Yleisesti Internetin lisääntynyt käyttö on kuitenkin jo poistanut vanhoja raja-aitoja ja sumentanut perinteisiä liiketoimintakäsitteitä eri toimialoilla. Digitalisaation ja ICT-teknologian suurin positiivinen vaikutus on toimia yrityksen innovaatiotoiminnan mahdollistajana ja ajurina”, toteaa Lakaniemi.  KILPAILUKYKYÄ UUDEN LUOMISESTA Kansainväliset kansantaloudelliset tutkimukset yhdistävät usein yrityksen investoinnit ICT-teknologiaan yrityksen yleiseen kykyyn ja nopeuteen innovoida ja muuttua. Eurooppalaisissa tutkimuksissa ICTteknologiaan investoivat eri toimialojen yritykset yleensä myös päihittävät kilpailijansa. Tämä ei kuitenkaan ole automaattinen seuraus digitalisaatiosta tai ICT-investoinneista. “Parempi kilpailukyky syntyy yrityksissä, joissa halu tai tarve luoda uutta on suu-

rempi kuin kilpailijoilla ja ICT-teknologiaa hyödynnetään tässä tarkoituksessa. Digitalisaatio on yhä tärkeämpi väline yrityksen kilpailukyvyn parantamiselle”, uskoo Lakaniemi. Tänä vuonna julkistettu kansallinen ICT-strategia-raportti “21 polkua kitkattomaan Suomeen” (TEM, 4/2013) kuvaa eri tapoja, joilla ICT-teknologia mahdollistaa paremman kilpailukyvyn Suomelle ja suomalaisille yrityksille. Raportin keskeisin anti on yhteinen näkemys ICT-teknologian yhä kasvavasta merkityksestä uusien, kilpailukykyisten suomalaisten tuotteiden kehittämisen kannalta. Samalla korostetaan mahdollistavan liiketoimintaympäristön, kuten koulutuksen, lainsäädännön ja rahoituksen merkitystä. “Digitalisaatiolla on kasvava merkitys kaikille suomalaisille yrityksille niiden valmistautuessa sisäisiin ja ulkoisiin muutoksiin. Siten digitalisaatio ei saa jäädä vain IT-alan asiantuntijoiden ja insinöörien mukavuusalueeksi, vaan sen tuottamien mahdollisuuksien parempi ymmärtäminen on kaikkien suomalaisten etu”, muistuttaa Lakaniemi.

Vinkkilista

2 3 4

VALJASTA digitalisaatio yrityksesi kilpailukyvyn parantajaksi.

Digitalisaatio ei saa jäädä vain IT-alan asiantuntijoiden ja insinöörien mukavuusalueeksi. Sen ymmärtäminen on kaikkien suomalaisten etu.

INVESTOI parhaaseen teknologiaan. KOULUTA työvoima.

TUNNISTA muutosvastarinta ja panosta sen voittamiseen.

MAHDOLLISTA muutos vanhoja tapoja uudistamalla ja kokonaan uusia luomalla.

www.finska.net 24

TARKASTELE digitalisaatiota innovaatioiden mahdollistajana. KÄYTÄ ICT-teknologiaa välineenä uuden luomisessa.

OLE kilpailijoitasi tehokkaampi ja motivoituneempi ICT-teknologian mahdollisuuksien tunnistamisessa ja omaksumisessa.

USKALLA AJATELLA ISOSTI! TEKSTI: SUSANNA VALKEUS KUVAT: HEIKKI PELKKIKANGAS

KESKUSPUISTON Nuorkauppakamarin näkyvimpiin projekteihin lukeutuva Lasten Festarit keräsi elokuussa koko joukon perheen pienimpiä vanhempineen Töölönlahteen. Nyt seitsemättä kertaa järjestetty musiikkipainotteinen tapahtuma on kasvanut oman kamarin perhepäivästä tuhansien kävijöiden massajuhlaksi huippuluokan esiintyjineen. ”Ehkä tapahtuma on ollut niin kiva, että se on lähtenyt kasvuun siitäkin huolimatta, että pääkaupunkiseudulla ihmisten aika on hyvin kilpailtua ja tapahtumia on paljon,” arvelee vuoden 2013 projektipäällikkö Anni Rasinen. Innokkaita projektintekijöitä löytyy vuosittain omasta kamarista puolenkymmenen hengen ydintiimin lisäksi reilut parikymmentä vapaaehtoista tekemään itse

tapahtumapäivää. Toiset haluavat tutustua kamaritoimintaan, toiset haastaa itsensä ja oppia uutta projektin kautta. Erityisen palkitsevaksi Rasinen mainitsee itsensä voittamisen tunteen sekä uskalluksen ajatella isosti. Hän kertoo suunnitelleensa jo projektin vetovastuun otettuaan luovansa kaikkien aikojen Lasten Festarit. ”Olin vähän suuruudenhullu, ja tavoitteiden asettaminen korkealle tuotti tulosta.” Pääesiintyjäksi saatiin 17-henkinen big band UMO solistinaan Johanna Försti. Tapahtuman mahdollistivat Valio Onni, Lastenhuone.fi, Lasten ja nuorten lääkäriasema Pikkujätti, Radio City sekä Helsingin kaupungin kulttuurikeskus.

Soltti Green Crain Viljan vastaanotto, kuljetus ja kuivauspalvelu Petteri Åström 69001 040-501 8004

K-Viljatie

Soltintie 14 08680 LOHJA 25

YHTEISTUUMIN

SYNTYVÄT ISOTKIN TAPAHTUMAT YHTEISTYÖKUMPPANUUDET OVAT TÄRKEÄSSÄ ASEMASSA TAPAHTUMIA RAKENNETTAESSA, OLIPA KYSE SITTEN PIENEMMISTÄ KAMARITAPAHTUMISTA TAI SUURISTA YLEISÖTAPAHTUMISTA. YHTEISTYÖTÄ VOIDAAN TARKASTELLA KAHDESTA ERI NÄKÖKULMASTA, TOISISSA TAPAHTUMISSA NUORKAUPPAKAMARI ON PÄÄJÄRJESTÄJÄNÄ JA TOISISSA TAPAUKSISSA TAAS MUKANA ITSE YHTEISTYÖKUMPPANIN ROOLISSA. ESIMERKKEJÄ YHTEISTYÖSSÄ JÄRJESTETYISTÄ TAPAHTUMISTA LÖYTYY YMPÄRI MAATA. SEURAAVASSA KUITENKIN HIEMAN SIITÄ, MITEN YHTEISTYÖKUMPPANUUDET ILMENEVÄT ALUEELLA D. TEKSTI: TEPPO KAUPPINEN, ERIKKA MANNILA, NINA RIEKKI, KIRSI LEHTIKANGAS KUVAT: TEPPO KAUPPINEN

YHTEISTYÖKUMPPANIT TUOVAT TURVAA KAMARILLE Warkauden Nuorkauppakamarin Sampea ja Samppanjaa -kaupunkifestivaali kasvaa ja komistuu vuosi vuodelta. Tänä vuonna viidettä kertaa järjestetyn kaksipäiväisen tapahtuman pääesiintyjiä olivat Jari Sillanpää ja Eppu Normaali. Vuonna 2012 Kaija Koon ja Yön tähdittämät iltajuhlat ja perheiden maksuton päivätapahtuma vetivät yli 5000 henkeä. Tapahtuma sai myös Senaatin palkinnon. Festivaalin järjestäminen ei onnistuisi ilman kamarilaisten talkoopanosta sekä yhteistyötä Varkauden kaupungin ja yritysten kanssa. Festivaalin alkuperäisidea on Varkauden kaupunginjohtajan Hannu Tsuparin, joka kaipasi uutta tapahtumaa piristämään juhlavuottaan viettäneen kaupungin kesää. Monia tahoja tarvitaan tekemään festareita. Suora taloudellinen tuki myös pienentää riskiä, etenkin, kun järjestävänä tahona on nuorkauppakamari, Sampea ja Samppanjaa 2013 -tapahtumapäällikkö Sanna Lehtomäki muistuttaa. Yhteistyökumppaneiden taloudellinen tuki on tärkeässä roolissa huippuesiintyjien värväämisessä Varkauteen. Ulkoilmatapahtumien järjestämisessä on aina suuri riski. Yhteistyökumppanien avulla pystymme tekemään rohkeampia päätöksiä esimerkiksi esiintyjien suhteen, Warkauden Nuorkauppakamarin puheenjohtaja Paula Koponen sanoo. Taantuma ja etenkin Varkauden talousalueen taloudellinen tilanne heijastui tänä vuonna myös festivaaliin. Yhteistyökumppanuuksien hankinta oli yt-neuvottelujen keskellä haastavaa, samoin sisäänpääsylippujen myyminen

Yhteistyökumppaneiden taloudellinen tuki on tärkeässä roolissa. yrityksille, mutta lopulta onnistuttiin hyvin, Koponen toteaa. Oli myös paljon asioita, joihin yhteistyökumppanuutta ja näkyvyyttä vastaan oli halukkuutta käydä ns. oravannahkakauppaa, Lehtomäki lisää. KAMARI YHTEISTYÖKUMPPANINA Sulatto (www.sulatto.net) on nuorille suunnattu musiikkitapahtuma, joka järjestettiin jo 11. kerran Raahessa Pikkulahden rantaviheriöllä lauantaina 3. elokuuta. Tapahtuma on päihteetön, pääsymaksuton ja nuorten järjestämä. Sulatto koostuu kahdesta osiosta, lapsille ja heidän perheilleen suunnatusta Huvilahti-tapahtumasta ja illan nuorille suunnatusta Sulatto’13:sta. Raahen Nuorkauppakamari oli mukana rakentamassa ja tukemassa tämän vuoden tapahtumaa. Lapsille ja heidän perheilleen suunnattu Huvilahtitapahtuma oli liikuntapainotteinen erilaisine tehtävärasteineen, keppihevosineen ja kaverikorineen. Illan aikana lavalle nousi neljä tunnettua kokoonpanoa: Kuningasidea, Brädi, Kemmuru sekä Stepa & Are. Lisäksi tapahtumassa esiintyi paikallisia bändejä Flush, Last Rose ja Disco Fiasco.

Sampea ja Samppanjaa -tapahtuma sai nimensä varkautelaisen tuotteen innoittamana. Carelian Caviarin sampilaitoksella valmistetaan kaviaaria.

Yleisöä Sulatto -tapahtumassa

Sampea ja Samppanjaa -festivaali on kasvanut vuosi vuodelta. Tänä kesänä se järjestettiin Varkaudessa jo viidettä kertaa.

TUNNETTU TEKIJÄ

YRITTÄMISEN PALO BRITNEY SPEARS, SEX PISTOLS, STRAY CATS, SNOOP DOG, BON JOVI, BRYAN ADAMS, KEVIN COSTNER & W.A.S.P., BACKSTREET BOYS, ALICE COOPER, KONKURSSI, UUSI YRITYS, STATUS QUO, GUNS N’ ROSES, THE PRODIGY, KORN, CHRIS ISAAK, LYNYRD SKYNYRD, DEEP PURPLE. RAUMANMEREN JUHANNUS, LAHDEN FORMULA 1 GP BOAT RACE, HELSINKI INTERNATIONAL AIRSHOW, BOOMBOX-FESTIVAALI, VISULAHDEN JUHANNUS

NUORESTA iästään huolimatta Kalle Keskinen on toiminut pitkään yrittäjänä ja promoottorinakin 10 vuotta. Kalle on tuonut Suomeen kansainvälisiä huippuartisteja ja järjestänyt festivaaleja. Aina kaikki ei kuitenkaan mennyt ihan kuin oppikirjassa. Rallia SM-tasolla harrastanut Keskinen päätti toteuttaa yhden haaveensa, yhdistää moottoriurheilu ja festivaali. “Vuonna 2003 järjestin esimmäisen tapahtuman Seinäjoen Karting Centeriin. Karting-kilpailun ympärille oli rakennettu paljon muutakin ohjelmaa.” Tapahtuman jälkeen heitettiin villi, mutta epätodelta kuulostava idea Vauhtiajoista, joita oli aikoinaan ajettu Seinäjoella. “Muistin sen, ja ajattelin heti, ettei tuon kokoista tapahtumaa voi alkaa kehittämään. Ajatus jäi itämään, asia eteni ja pian oli yritys sitä varten perustettu, Speed Promotions. Vuoden kovan aherruksen jälkeen tapahtuma järjestettiin ja saatiin jotenkin vietyä läpi, keltanokkia kuin oltiin. Vauhtiajot Race & Rock festivaalissa kävi 20.000 ihmistä.” Kalle ei tyytynyt, vaan mieli halusi enemmän. Haave oli tuoda Suomeen maailmanluokan artisteja. “Ensimmäinen konsertti oli vuonna 2006, se järjestettiin Hartwall Areenalla ja vieläpä kaksipäiväisenä! Suuri riski otettiin, että

lavalla nähtiin tuolloin genrensä ykkönen, jengiräppäri 50 Cent. Enää eivät kaikki artistit lentäneet Suomen yli Ruotsiin.” Promootiobisnes oli nousukiidossa ja kaikki oli hyvin; maailmanluokan tähtiä, menestyneitä festivaaleja, taloudellisesti onnistuneita tapahtumia. Aivan ilmaiseksi ei menestys Kallelle tullut. Syyte sopimusrikkomuksesta erään yhteistyökumppanin kanssa vei kuitenkin oikeuteen ja sitä kautta Speed Promotionsin konkurssiin. “Tottakai, kun on yrittäjä ja yrittää kaikkensa ja epäonnistuu, se tuntuu pahalta. Aivan kuin pettäisi työntekijätkin. Tuntuu hirveältä irtisanoa hyvä tiimi. ” Lannistuminen ei kuitenkaan käynyt Kallella mielessäkään. “Helppoa olisi ollut lyödä hanskat tiskiin. Näin ei kuitenkaan tehty, vaikka silti välillä vieläkin lyödään päätä seinään. Sitten vain otetaan pari askelta taaksepäin, mutta vain siksi, että saadaan lisää vauhtia.” Tänä vuonna Keskisen johtama Loud`n Live Promotions järjestää useita tapahtumia ja festivaaleja ympäri Suomea, mm. Boombox, Visulahden Juhannus, Wanaja Festival, Aura Fest ja tietysti Vauhtiajot. Tapahtuma nousi Seinäjoella järjestettävien kolmen valtakunnallisen festivaalin joukossa toiseksi. Loud’n Live Promotions on suurin yksityinen festivaalijärjestäjä Suomessa.

JUHA HARJU

TEKSTI: VILLE JÄRVENPÄÄ

KOLUMNI

YRITTÄMISTÄ MUKAVUUSALUEELLA YRITTÄJÄKSI ALKAMINEN ON MONELLE ISO JA PELOTTAVA ASKEL KOHTI TUNTEMATONTA. OLEN TULLUT SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ JOKAISELLA ON KÄYTETTÄVISSÄÄN VAIN RAJALLINEN MÄÄRÄ ROHKEUTTA. NÄYTTÄÄ SILTÄ, ETTÄ USEIMMAT MEISTÄ TUHLAAVAT OMANSA LOPPUUN JO YRITYKSEN PERUSTAMISVAIHEESSA, MINKÄ JÄLKEEN MENO EPÄMUKAVUUSALUEELLE UNOHTUU. TOIMINTATAVAT JÄMÄHTÄVÄT, EIKÄ UUSIA KOKEILUJA TEHDÄ.

MINUSTA TUNTUU, että monelle riittää yrittämisellä saatu leipä. Eikä haittaa, vaikkei päälle aina riittäisikään makkaraa. Herkullisen siivun eteen kun pitää ponnistella enemmän... Jos teet kuten olet aina tehnyt, saat, mitä olet aina saanut. Tämä luonnonlaki unohtuu yllättävän usein. Saan itseni usein kiinni epämukavien tehtävien välttelystä. Välttelen raskaita henkilöstöpäätöksiä, vetkuttelen ja toivon ihmettä. Toimintani johdosta työntekijäni voivat joutua kärsimään. Myös minä kärsin joko henkisesti tai taloudellisesti – tyypillisesti molempia. Ja silti raskaiden, mutta välttämättömien, päätösten tekeminen tuntuu pahalta. Ehkäpä olen ihminen? Tunnen noin viisikymmentä yrittäjää. Heistä vain noin viisi suunnittelee jatkuvasti tulevaisuutta. He uskaltavat vaihtaa strategiaa ja muuttaa toimintatapoja. Kun vanhalla tavalla ei päästä riittävän hyviin tuloksiin, he kokeilevat uutta ja astuvat tietoisesti epämukavuusalueelle. Ja arvatkaapa mitä: nämä viisi yrittäjää ovat myös ne menestyneimmät. Kaikki eivät halua kasvaa ja yksilön kannalta se on ihan ok. Suomi sen sijaan tarvitsee aktiivisia yrittäjiä, jotka kehittävät uusia tuotteita ja palveluita, synnyttävät verotuloja ja työpaik-

koja. Yrittäjä toimii yhteiskuntavastuullisesti kehittäessään yritystään ja liikevaihtoaan. Oletko sinä jämähtänyt mukavuusalueellesi? Onko sinulla konkreettinen aikaan sidottu tavoite? Etenetkö kohti tavoitettasi? Pääsetkö nykyisillä keinoilla ajoissa maaliin? Uskalla haaveilla ja unelmoida. Se antaa sinulle voimia ylittää itsesi. Sitoudu tavoitteeseesi ja konkretisoi se. Lupaa itselle vaikkapa x kpl uusia asiakkaita Q1:llä tai y%:n kasvua kuluvan vuoden aikana. Puhu tavoitteistasi ystävillesi ja läheisillesi. Se paitsi sitouttaa sinut, huomaat myös saavasi heiltä vilpitöntä kannustusta ja sparrausta. Tietysti kohtaat myös ”erilaisia” ystäviä, jonka mielestä olet kusipää, koska yrität ja tavoittelet jotain. Suomessa kateus ajaa kiimankin ohi. Tee asioita, jotka oikeasti vievät lähemmäs tavoitettasi. Usko itseesi ja ota riskejä. Asenteesi on tärkein työkalu!

Uskalla haaveilla ja unelmoida. Se antaa sinulle voimia ylittää itsesi.

JANNE VIINIKKALA

Kirjoittaja on kasvuyrittäjä ja toimitusjohtaja Leanware Oy:ssä. Yritys on noin 80 hengen energinen ja positiivinen asiantuntijaorganisaatio. Kirjoittaja on ollut Tampereen Nuorkauppakamarin jäsen vuodesta 2008.

GAALA & GLAMOUR

JCI EUROOPPA-KOKOUS MONTE CARLOSSA 29.5.-1.6.2013

TIINA NASKALI

Suomen joukkue, Paula Perälä, Riikka Jahkonen ja Peter Rasmussen, voittivat englanninkielisen sarjan debatissa.

TIINA NASKALI

MONACOSSA Suomi niitti kunniaa niin paikallisella kuin kansallisellakin tasolla. Kansallisesti palkittiin Best National Growth and Development program sarjassa Suomen Nuorkauppakamarien Johtajuuspolku. – Johtajuuspolussa keskitymme erityisesti strategisen ajattelun kehittämiseen. Johtamista kehittämällä luomme parempia työyhteisöjä ja kasvua niin järjestössämme kuin työyhteisöissä, toteaa Suomen Nuorkauppakamarit ry:n puheenjohtaja Henna Väätäinen. Palkintoja olivat jakamassa JCI President Chiara Milani sekä JCI Executive Vice President for Europe Lesley Young.

VELI-MIKKO OVASKA

a s s o c a n o M i u t h a p a T

Tampereen Nuorkauppakamari palkittiin Euroopan parhaana nuorkauppakamarina Most Outstanding Local Organization.

INGIMAGE

Monte Carlon pimenevässä gaalaillassa Suomella oli aihetta juhlaan. Neljän Eurooppa-palkinnon saaminen kertoo Suomessa tehtävästä laadukkaasta nuorkauppakamaritoiminnasta.

Tervetuloa! Ravintola Food Court tarjoaa Flamingon viihdekeskuksessa lounaan, A la Carte ja take away ruoat sekä erikoiskahvit Koe meillä Aasian eksoottisuus, Idän tulisuus ja EteläEuroopan merellisyys Suomen luovuudella!

JCI MONACO

Ryhmävaraukset info@foodcourt.fi tai 0445465965.

Tampereen Nuorkauppakamarin Sijoitusmessut palkittiin Euroopan parhaana talousprojektina, Best Local Economic Development Program.

Kysy Nuorkauppakamaritarjousta!

Ravintola Food Court Viihdekeskus Flamingo Tasetie 8 Vantaa www.foodcourt.fi 31

a t s i m u t i o t s o k r e v a j Golfia a l l e e u l C-a

GAALA & GLAMOUR TEKSTI: TERO RAUTIAINEN KUVAT: PERTTU POIKONEN

KAUNIINA kesäpäivänä 13.7. Jyväskylän kamari järjesti jo perinteeksi muodostuneen C-alueen golfmestaruuskisan. Mukana luonnonkauniissa Laukaan Peurunka Golfissa oli edustus lähes kaikista alueen kamareista. Mukaan golfin saloihin tutustumaan pääsi myös ilman green cardia, ja taisipa golf-kärpänen muutamaa puraistakin! Palkintojakin jaettiin runsaasti, kiitos yhteistyökumppaneiden. Yhdessä tekeminen ja pieni kisailu hitsaavat ihmisiä yhteen. Jälkipeleissä ja iltaohjelman yhteydessä olikin otollista verkostoitua ja luoda uusia kontakteja. Tätä nuorkauppakamaritoiminta parhaimmillaan onkin, näihin tapahtumiin kannattaa osallistua. Ensi vuonna nähdään taas Jyväskylän seudulla C-alueen golfmestaruuskisojen tiimoilta, sillä mestaruus jäi Jyväskylään tapahtuman projektipäällikölle Tero Saarnolle!

1 Me ollaan sankareita kaikki! Alhaalla kuvassa C-alueen golfmestari Tero Saarno Jyväskylän kamarista 2 Rangella lyötiin pois turhat jännitykset 3 ”Kuuma” ryhmä sai ansiokasta opastusta golfin saloihin 4 18. reiän jälkeen on hyvä huilata 5 Energiatasoja nostettiin kunnon keittolounaalla

GAALA & GLAMOUR

Sommarlovsentreprenörerna på Åland:

UNDER våren och sommaren har JCI Mariehamn drivit ett nytt kammarprojekt som samarbetspartner till Ålands Näringslivs nya koncept Sommarlovsentreprenörer. Detta projekt fokuserar på att stimulera ungdomar (15-19 år) att utveckla sina entreprenöriella egenskaper genom att låta dem driva ett eget företag som sommarjobb. JCI Mariehamns roll i projektet har varit att genom kammarens medlemmar erbjuda expertiskunskap till sommarslovsentreprenörerna inom lämpliga områden så som försäljning, marknadsföring, redovisning, produktutveckling, kundrelationer, prissättning, företagande, juridik etc. Detta har skett både i form av föreläsningstillfällen för ungdomarna under en skolningsvecka i början av sommaren. Den andra delen i kammarprojektet har bestått av ett mentorskapsprogram där ett tiotal JCI medlemmar har fått fungera mentor åt sommarlovsentreprenörerna för att supporta och uppmuntra dem i de 12 nystartade sommarföretagen. Skolningsveckan gav ungdomarna grunden i många ämnen som de fick nytta av under sommaren och gav dem en kickstart att skapa sin affärsplan och sin första ”elevator pitch”. En del kreativa affärsidéer lanserades, allt från företaget Smarta Smoothies, Snigelflickorna, Seglarskola för vuxna till caféverksamhet i skärgården, hälsobakning och hamnförsäljning etc. Entreprenörerna har visat framfötterna och flera av dem har fått en bra inblick i entreprenörskap och förhoppningsvis kommer vi att få se några av dem som framtida företgare på Åland i framtiden.

TEXT: ANNA-LENA SVENBLAD BILDER: FRIDA GARDBERG

Ett inspirerande projekt för både JCI mentorer och unga entreprenörer

1 Blivande entreprenörer på skolbänken 2 Anna-Lena Svenblad Projektledare JCI Mariehamn, Frida Gardberg Projektledare Ålands Näringsliv samt tre av de nya entreprenörerna som drivit seglarskola och caféverskamhet under sommaren. 3 Mentorer från JCI Mariehamn; Susanne Olofsson, Daniel Dahlén, Peter Nylund, Lasse Aspbäck, Carl Mörn och Fredrik Häggblom. 4 Daniela Forsgård föreläser om redovisning

5 Susanne Olofsson inspirerade med egna erfarenheter som caféentreprenör 6 Företagarna Smarta Smoothies tillverkade drycker med hjälp av cykel

AJANKOHTAISTA

Kamarien vaikuttavaa toimintaa ympäri Suomen KAMAREISSA ON TOIMINNAN PAINOPISTEINÄ TÄNÄ VUONNA RUNSAASTI YHTEISKUNTAVASTUULLISIA JA YRITTÄJYYTEEN KANNUSTAVIA TAPAHTUMIA SEKÄ PROJEKTEJA. POIMIMME SYKSYN AJANKOHTAISET ESITTELYYN SEKÄ MENOVINKEIKSI.

VIHTI TOIMII NUORTEN HYVÄKSI – Vihdin Nuorkauppakamarin VASTUU!-projektin tarkoituksena on nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja työllisyyden lisääminen Vihdin talousalueella. Projektissa etsitään ja haastetaan mukaan vihtiläisiä yrittäjiä tukemaan vihtiläisten nuorten syrjäytymisen ehkäisyä ja työllistymistä. Tarkoituksena on saada aikaan toimivat ja kestävät kontaktit vihtiläisten yrittäjien ja Vihdin nuorisotyön kesken. SUSANNA TERKOLA

FUTURE TALENT –HANKE – VakkaSuomen Nuorkauppakamarin tänä vuonna käynnistämä Future Talent -hanke auttaa nuoria löytämään ja tavoittamaan oman alueensa työnantajat aiempaa paremmin sekä tuo työnantajat lähemmäksi nuoria tulevaisuuden tekijöitä mm. sosiaalista mediaa hyödyntäen. Hanke huipentuu tammikuussa 2014 pidettävään Future Talent Day -tapahtumaan. SUSANNA TERKOLA

VENÄJÄNKAUPANILTA HÄMEENLINNASSA – Tervetuloa kuulemaan Venäjän monista mahdollisuuksista. Hämeenlinnan Nuorkauppakamari ja Kehittämiskeskus Oy Häme järjestävät Venäjänkaupan teemaillan 24.10. Illan puhujalistalla mm. Moskovan Kauppakamarin edustaja ja paikallisen asianajotoimiston ulkomaankaupan lakimies. Ilmoittautumiset ja lisätiedot (IND) Mika Lehtimäki, mika. lehtimaki@thetrust.fi JUHANA PELTOMAA 34

PIEKSÄMÄEN NUORKAUPPAKAMARI MUISTUTTI liikenneturvasta ja koulujen alkamisesta BigWheelsin tapahtumassa. Kamari ja poliisi jakoivat liikenneturvamateriaaleja, joiden avulla voi harjoitella koulutietä. Kolme tulevaa tokaluokkalaista Veera, Minttu ja Sani olivat mukana jakamassa lukujärjestyksiä ja karkkeja. He olivat viime vuonna saaneet tapahtumassa turvaliivit kamarin yhteistyökumppaneilta. ANU PARTONEN

PIRKANMAAN NUORKAUPPAKAMARI järjestää kaikille avoimen ja ilmaisen Itämeri tänään – entä huomenna? -seminaarin Tampereen Ammattikorkeakoululla 28.9. Tapahtumassa jaetaan tietoa ja herätetään kiinnostusta Itämeren nykytilasta. Puhujina mm. johtava tutkija Harri Kuosa SYKE:lta sekä tutkijatohtori Nina Tynkkynen Tampereen Yliopistolta. Lisätietoja sivulla jcipirkanmaa.fi/ intohimona-itameri JUHA TYRNI

PORIN NUORKAUPPAKAMARI järjestää mediaesiintymistaidon ja viestinnän koulutuksen 10.9. Kouluttajana Porissa on media-ammattilainen ja viestintäkouluttaja Peter Nyman. Viestintätaitojen merkitys kasvaa jatkuvasti, ja kyky kommunikoida on oleellinen osa yhä useammissa työtehtävissä kokouksissa, koulutuksissa ja muissa tilaisuuksissa. Kyse on tekniikkalajista, jonka voi oppia kuka tahansa. JUHA TYRNI

ROCKED IN JOENSUU – KANSALLINEN VAALIKOKOUS 2013 – Kokousten toteuttaminen tapahtuu suurelta osin nuorkauppakamarilaisten toimesta, mutta aina taustalla on myös joukko toimijoita, yhteistyökumppaneita, joita ilman monikaan kokous ei olisi sellainen mitä olemme tottuneet näkemään. Kumppaneista huolehtiminen on tärkeää yhteistyön jatkumisen kannalta. Kuvassa Liina Matveinen suunnittelee yhteistyökumppanin näkyvyyttä kokouksen aikana. JANNE PAKARINEN JA TEPPO KAUPPINEN

YRITYSVIERAILU TYRNÄVÄLLE – Suomen Siemenperunakeskus ja alkoholitehdas Shaman Spirits tulevat tutuksi yritysmatkalla Tyrnävällä 14.-15. syyskuuta. Samalla kuullaan myös Warkauden nuorkauppakamarilaisen Daniel Farzanin Ufo Shot -likööribrändin tarina. Hannuksen piilopirtissä luvassa on olympialaiset. Alue D:n reissulle voi lähteä kauempaakin! Lisätiedot: Daniel Farzan, p. 040 529 3107. ERIKKA MANNILA

VAALIPANEELI TULEE – OLETKO VALMIS? – Syksy on kamaritoiminnassa vaalien aikaa. Vaalilautakunta ja -toimikunnat ovat liikkeellä ehdokkaita valmentaen ja kannustaen. Hakijat saavat palautetta osaamisestaan huomioiden myös kehityskohteet. Perinteinen vaalitentti korvataan ehdokkaiden puheiden ohella vaalipaneelilla, jossa yleisöllä on tärkeä rooli. Tule kokemaan uusi vaikuttamistilaisuus ja haastamaan ehdokkaasi aluekokouksissa. JAMI HOLTARI JA SARI TOIVOLA

4 5

8 PETER NYMAN

ANDRZEJ WOJCIECHOWSKI

JANNE AUVINEN

TIMO WALLENIUS

SHAMAN SPIRITS

JENNI ISOVIITA

1 3

INGIMAGE

MITEN PARAN MENESTYVÄ BRÄNDI VAATII OMAPERÄISTÄ OTETTA; HOUKUTTELEVA TARINA SAA OSTAJAT INNOSTUMAAN. VIESTINTÄTAITOJEN KEHITTÄMINEN ON TULEVAISUUDEN MENESTYKSEN SALAISUUS. BRÄNDIASIANTUNTIJA LISA SOUNION VINKIT NUORKAUPPAKAMARILAISILLE.

TEKSTI: JENNI AHLSTEDT

BISNES YKKÖSSIJALLE, BRÄNDI KAKKOSEKSI ”Mistä brändinrakentaminen pitäisi aloittaa?” Lisa Sounion mukaan kaikkein olennaisinta on miettiä, mitä yritys tekee, mikä tuotteessa on ainutlaatuista ja mistä raha tulee. Sen jälkeen on brändin viilaamisen aika. Omasta tekemisestä on luotava tenhoava tarina, jolla vedotaan asiakkaisiin. Hyvänä esimerkkinä Angry Birds, viestinnällisesti loputtoman kekseliäs yritys, jonka periaate on ”jokainen minuutti voi ylittää uutiskynnyksen, luodaan Suomen nuorkauppakamarilaiset pääsivät käsiksi brändäyksen saloihin Mikkelin vuosikokouksen key note -puhujan, brändiasiantuntija Lisa Sounion luennolla.

TEPPO KAUPPINEN

Lisa Sounio

BRÄNDIKOULUTTAJA ja -asiantuntija JULKAISSUT menestyskirjan Brändikäs PERUSTI ja myi internetyritys Dopplr:n

NTAA YRITYKSEN KILPAILUKYKYÄ KEHITTÄMÄLLÄ VIESTINTÄÄ? ja jaetaan uutisia itse” – se on ilmaista ja tehokkainta markkinointia. Yhteiskuntavastuu on muodikas termi, jota usein käytetään harhaanjohtavasti. Pinnallisen viherpesun sijaan tulisi saada aikaan kestävä muutos. Taustalla tulisi aina olla isompi tavoite. Mitä, jos Suomessakin alettaisiin toimia kuten Yhdysvalloissa, ja käytettäisiin 10% ajasta, rahasta sekä ihmisresursseista yhteiskuntavastuuseen? Täällä sen sijaan ajatellaan, että senhän takia me maksamme veroja... Sounio käyttää poikkeuksellisia esimerkkejä yhteiskuntavastuun toteuttamisesta, joissa näkyy aitous ja läpinäkyvyys. Pikkuruisen Ivana Helsingin ja Artekin markkinointi on tehty kiinnostavammin kuin suuryritysten. Pienikin voi näyttää suuntaa suurille. Kotimaisuus on Sounion mukaan haastava juttu brändäyksessä. Ulkomailla suomalaisuutta ei sinänsä arvosteta; täytyy osata perustella, miksi meiltä kannattaa ostaa. Meillä olisi mahdollisuuksia mm. Suomessa valmistetun tuotteen tarinan esiinnostamiseen, mutta meidän on opeteltava kertomaan tarina yhtä kiehtovasti kuin kansainväliset luksusbrändit tekevät. Suomalainenkin lankeaa ostamaan kalliin merkkituotteen uskoessaan ostavansa palan alkuperästä. Naiset himoitsevat käsilaukkuja ja kenkiä, miehet tekniikkaa ja laitteita.

Brändäyksessä haetaan persoonaa; ihmisen tai yrityksen tai tuotteen.

Usein tarina ratkaisee, vaikkei kuluttaja sitä itse huomaa. ”Italiassa haluan ostaa jotain taatusti italialaista. Alkuperä pitää olla tiedossa, koska olen valmis maksamaan italialaisesta osaamisesta. Petyn, jos tuote on tehty Kiinassa”, Lisa toteaa. Tuotteen kustannusrakenne täytyy miettiä ja tietysti myös se, onko jossain muualla parempaa osaamista kuin meillä Suomessa. Hinta on kuitenkin vain yksi tekijä bisneksessä – viestintätaitojen parantamiseen kannattaisi jokaisen yrityksen panostaa. Brändiä tarvitaan erottautumiseen muista; niin ihmiset, yritykset, julkinen sektori kuin järjestötkin. Kolme tärkeää adjektiivia ovat aitous, läpinäkyvyys ja kiinnostavuus. Lisa tiivistää: ”Brändäys on yrityksen osaamisen esille tuomista kiinnostavalla tavalla.”

VOIKO JOKIN MENNÄ VIKAAN? ”Brändinrakentaminen on ihmisille ja yrityksille elinikäinen tehtävä. Nousuja, laskuja ja myrskyjä aina tulee”, Sounio toteaa. Mokista kuitenkin oppii ja selviää viestintätaidoilla. Mediassa on ollut monta esimerkkiä tänäkin vuonna huonoista viestintätaidoista ja niistä johtuneista kohuista. Sounion mukaan suomalaisen keskiverto pk-yrityksen brändi verrattuna keski-eurooppalaiseen on tylsä, harmaa ja vaatimaton. Emme uskalla loihtia esiin tarinoita ja antaa persoonien näkyä. Menestyvä – tai sellaiseksi haluava – yritys tarvitsee inspiroivan johtajan. Brändi on yhtä kuin persoona, ja sosiaalinen media ruokkii meissä kaikissa asuvaa narsistia. Julkisuudessa on johtajan osattava astua esiin mutta myös vetäytyä. Esiin kannattaa ponnahtaa vain, kun siitä on hyötyä yrityksen tuotteille. Tutkimusten mukaan jos johtajille jää liiaksi ns. julkisuusvaihde päälle, alkaakin bisneksessä mennä suunta alaspäin. Moni nuori luulee, että julkisuus kantaa ja töitä ei tarvitse tehdä. Idolsit, leijonan kidat ja top chefit takaavat harvoin pitkää uraa ja vaurautta. Kannattaakin hakea kaikki mahdollinen tieto viestintätaidoista ja panostaa loistavan työsuorituksen tekemiseen. Facebook ja twitter ovat apukeinoja. Menestyksen ydin löytyy osaamisen jatkuvasta trimmaamisesta.

AJANKOHTAISTA

YHTEISTYÖTÄ JOHTAJUUDEN KEHITTÄMISEKSI

IA ILMIÖITÄ.

, PROJEKTEJA JA AJANKOHTAIS

XERESENIS IPSUM VOLOPO on MAAILMALLA. Tässä quibus 1208 merkkiä. event quatemp ererunte voluptaes molesto blam volupta im sequiae. Nam ut am asinventest officit voluptatur consend acillitiis esto ipsum endissi cusam qui oditiis aut ex estia sinventis ides vendae repella KAKSIRIVINEN VÄLIOTSIKKO TÄHÄN

ut sum re is a adipsanimi, maxim faceatur, que dicipid tioipsae volupiet re prentia experfe ribus ut esti bea non Num rorecuptas et et quae. debit dolestem et pellestis quam ea nost, serroreped anis mo conseque recuptas ini diciisin cor as modio. Lum si comnihi caboreperum volupvelitati con ni sequunt tatiae tate iuntibusci officto

sam

Xeresenis hendiIbu

quibus quatemp Tässä on 563 merkkiä. im PIKKUUUTINEN. sequiae. Nam ut am molesto blam volupta ererunte voluptaes consend endissi acillitiis esto ipsum asinventest officit voluptatur aut vendae repella estia sinventis ides cusam qui oditiis ex ut faceatur, que dicipid sum re is a adipsanimi, esti re prentia tioribus ut maxim ipsae volupiet et et quae. Num bea non experfe rorecuptas debit ea nost, serrodolestem et pellestis conseque reped quam anis mo recuptas cor as modio. Lum ini diciisin comnihi caboreperum si velitati con ni sequunt voluptate iuntibusc. JK

Uptate vit, adit que eum que vid qui odit endis

1/4 kulma

veriantur? Qui offici am re voloria quatius fuga. ciandiXersperit occum omnimus Namusapient la sit, non nulparcipsae niminctem volo que por aut et quisserae eaqui eatem quunti nis nus rem dolupti aerferis dernat eos coribuscita cum secest pliatatia dipsant officab ide hillanvent que ium et mint eostias dignam as excestem eribus ad eum sequaecus, aut que. KAKSIRIVINEN VÄLIOTSIKKO TÄHÄN

volum dolupta tisquam quae velent quas eatectur aut lab molore, coreserum poris id quo odipid min re alit quia sit ari dolorunto que mos consedita non exceped quataquis nientur autemRM quaspis as vellestruma.

KALLE

xxxxxxx tärpit

ent quibus molesto blam quatemp ererunte voluptaes ut am im asinvenvolupta sequiae. Nam acillitiis esto ipsum test officit voluptatur qui oditiis ex estia consend endissi cusam repella sum re is a sinventis ides aut vendae que dicipmaxim. adipsanimi, ut faceatur,

TÄSSÄ ON 294 merkkiä.

294 merkkiä. ent quiTÄRPPI. Tässä on voluptaes molesto bus quatemp ererunte Nam ut am im asinblam volupta sequiae. acillitiis esto ipsum ventest officit voluptatur qui oditiis ex estia consend endissi cusam repella sum re is a sinventis ides aut vendae que dicipmaxim. adipsanimi, ut faceatur,

294 merkkiä. ent quivoluptaes molesto bus quatemp ererunte Nam ut am im asinblam volupta sequiae. acillitiis esto ipsum ventest officit voluptatur qui oditiis ex estia consend endissi cusam repella sum re is a sinventis ides aut vendae que dicipm. MM adipsanimi, ut faceatur, TÄRPPI. Tässä on

NUMERO 1/2012

A KUVAAJ

MAAILMALLA

KALLE KUVAAJA

JCI FINLAND: TAPAHTUMIA

KALLE KUVAAJA

VERKOSTOSSA

YHTEISKUNTAVASTUU ja toimiva yhteistyö on sitä, että kaikki osapuolet voittavat. Kumppania on Suomen Nuorkauppakamarien mukana kehittämässä johtajuutta. Myös yhteiskuntavastuu on viestintäyritykselle kilpailukykytekijä. – Kun johtamisesta puhutaan enemmän, niin siihen myös panostetaan enemmän. Hyvä johtaminen vaatii aina rinnalleen hyvää viestintää. Kun tämä yhtälö pyörii, hyötyvät kaikki, henkilöstö, asiakkaat, muut sidosryhmät ja koko yritys. Toivon, että yhteistyömme positiiviset vaikutukset heijastuvat nuorkauppakamaritoimintaan, meidän yrityksemme tuloksiin sekä koko ympäröivään yhteiskuntaan, sanoo Kumppanian asiakkuusjohtaja Leena Roskala. Suomen Nuorkauppakamarit saavat yhteistyön kautta viestinnällään vaikuttavuutta sekä arvokasta näkyvyyttä, joka auttaa matkalla arvostetuksi ja tunnetuksi kestävän johtajuuden ja yhteiskunnan kehittäjäksi. – Kumppanialle yhteistyö on tuonut paitsi uusia asiakkaita myös näköalaa johtajuuteen. Ja mitä syvemmällä olemme aiheessa, sitä paremmin pystymme palvelemaan asiakkaitamme. 1+1 on aina enemmän kuin kaksi, kun puhutaan hyvästä yhteistyöstä. KUMPPANIA

SUOMEN NUORKAUPPAK

Xeresenis ipsum ehendiIbusam nosam

AMARIT RY:N JÄSENLEHTI

VASTUULLISEN JOHTAJUUDEN

omnimus Namusapient la sit, on VERKOSTOSSA. Tässä non nulparcipsae niminctem quibus volo 1403 merkkiä. event que por aut et quisserae eaqui quatemp ererunte volupeatem quunti nis nus rem taes molesto blam volupta dolupti aerferis dernat im eos sequiae. Nam ut am coribuscita cum secest pliatatia asinventest officit voluptatur dipsant officab ide consend hillanacillitiis esto ipsum vent que ium et mint ex eostias endissi cusam qui oditiis dignam as excestem aut vendae eribus estia sinventis ides ad eum sequaecus, repella aut que. ut adipsanimi, a is re sum maxim faceatur, que dicipid VÄLIOTSIKKO TÄHÄN tioquae ipsae volupiet re prentia volum dolupta tisquam experfe moribus ut esti bea non velent quas eatectur Num lab id rorecuptas et et quae. lore, coreserum aut debit ea sit dolestem et pellestis quo odipid min re poris anis quia nost, serroreped quam ari dolorunto que alit cor as mos mo conseque recuptas consedita non exceped commodio. Lum ini diciisin quataquis nientur autemquasvelitati Optia nihi caboreperum si pis as vellestrum fuga. iunut ea ius con ni sequunt voluptate explat labo. Ut plant, veriantur? quis tibusci officto tatiae re nectotatur audandebit Qui offici experum quosani mporitios velis modi net excerorepuda VÄLIOTSIKKO TÄHÄN resciis expeles pa porum am re voloria quatius dolor santis maio. HD fuga. ciandiXersperit occum

XERESENIS IPSUM VOLORPO REHEN DI

CORE DIGNATU

RISSINCTA VOLLORE

PUDAM

TE ATEMQUID MILLORIATUR

KEHITTÄJÄ

WWW.JCI.FI

1/4 kulma

AUT ET PREM QUE

ERCHILITA

ONSECATUR? GITIS

AD QUE LOREMIA

Palvelumuotoilu – vanhan lämmittämistä vai aidosti uutta?

VARMAAN kumpaakin. Palvelumuotoilu yhdistää vanhoja asioita ja osaamisaloja muotoilusta insinööritieteisiin ja johtamisesta yhteiskunnallisiin tieteisiin. Toisin kuin esimerkiksi tuotemuotoilu, palvelumuotoilu ottaa kantaa myös organisaation liiketoimintaan. Tuotemuotoilun voi tietyissä tapauksissa ulkoistaa, mutta palveluiden johtamista liiketoiminnassa ei. Palvelumuotoilussa ei ole kyse ainoastaan kilpailukyvyn lisäämisestä, vaan myös yrityksen säilyttämisestä tulevaisuuden markkinoilla. Palvelumuotoilu on systemaattinen tapa ottaa haltuun yrityksen palveluinnovointi. Se vaikuttaa niin strategiseen suunnitteluun kuin konkreettisiin, asiakkaille näkyvien palveluiden suunnitteluun. Lisää palvelumuotoilusta Hämeenlinnan Muoto-aluevaalikokouksessa 13.–15.9.2013. JUHA TUULANIEMI, PALVELUMUOTOILU-KIRJAN KIRJOITTAJA

Vuoden Uusyrittäjä tulee Warkaudesta SUOMEN Uusyrityskeskukset valitsivat kesäkuussa Warkauden nuorkauppakamarilaisen Oskari Tuhkasen Vuoden Uusyrittäjäksi. Tuhkasen luotsaama Nordic Power Service on kasvanut kahdessa vuodessa 75 työntekijän, välillisesti 150 henkilön yritysryppääksi. Palkintoraati nosti Nordic Power Servicen esimerkiksi siitä, miten yritys syntyy markkinoiden tarpeesta ja kuinka se kykenee tekemään palveluliiketoimintaa uudella tavalla rakennemuutospaikkakunnalla. Yrityksen perustaminen taloudellisen taantuman aikaan ei Tuhkasta pelottanut. ”Kun aloitin, tiesin, että osaan tämän homman. Sain kerättyä tiimiin huipputyöntekijöitä. Meillä

on koossa erittäin ammattitaitoinen ryhmä.” Voimalaitoskattiloiden ja prosessiteollisuuden huolto- ja korjaustöihin erikoistunut Nordic Power Service tavoittelee jo 10 miljoonan euron liikevaihtoa. Kasvua haetaan tytäryhtiöiden kautta Suomessa, Chilessä ja Saksassa. ”Tällä hetkellä yrityksellä menee erittäin hyvin, jopa vähän äärirajoilla mennään. Välillä tuntuu, että meneillään on yksi projekti liikaa”, Tuhkanen naurahtaa. ERIKKA MANNILA

AVAINLIPPU SALKOON JA MYYNTI KASVUUN! Avainlippu sopii yritykselle, joka haluaa viestiä tuotteittensa

Suomalaisen Työn Liiton jäsenenä voit saada

tai palveluidensa kotimaisuudesta ja suomalaisuuteen

Avainlipun käyttöoikeuden lisäksi paljon jäsenetuja.

liittyvistä arvoista ja näin erottua positiivisesti markkinoilla

Liitto on ainutlaatuinen kohtaamispaikka, jossa yritykset,

kilpailijoista. 96 % kuluttajista tunnistaa Avainlipun

yhteisöt, kuluttajat ja työntekijät kohtaavat ja edistävät

ja se on vahva brändi myös yritysasiakkaille.

yhdessä suomalaisen työn arvostusta ja menestystä.

OTA YHTEYTTÄ: STL@AVAINLIPPU.FI PUH: 09 696 2430 Lisätietoa Avainlipun myöntämisestä, maksusta ja käyttömahdollisuuksista: www.avainlippu.fi

kiitos! Olen kiinnostunut liiton jäsenyydestä ja haluan että 4 Kyllä minuun otetaan yhteyttä koskien Avainlipun käyttöoikeutta. Yritys

Sähköpostiosoite

Y-tunnus

Lähiosoite

Yhteyshenkilö

Postinumero

Puhelinnumero

Postitoimipaikka

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Suomalaisen Työn Liitto ry Tunnus 5007432 00003 VASTAUSLÄHETYS