
3 minute read
Kesän villit lätyt
Luonnossa liikkuminen on ihanaa, mutta pienen lisätwistin metsäretkeen saa, kun matkalla pysähtyy poimimaan luonnon superfoodeja kotiin tuomisiksi. Tässä kaksi helppoa reseptiä, joilla pääset villiyrtteilyn alkuun. Seikkailun ja herkuttelun iloa!
Villiyrttipannari
Advertisement
• 150 g tuoretta tai pakastettua vuohenputkea (myös nokkonen sopii ryöpättynä mainiosti pannariin) • 2 dl vehnäjauhoja • 1,5 dl grahamjauhoja tai tattarijauhoja (myös vehnäjauho on ok) • 1,5 dl kikhernejauhoja • 1 tl suolaa • 6,5 dl kasvimaitoa • 2 rkl öljyä • (2–4 rkl ravintohiivahiutale)
1. Hienonna vuohenputket. 2. Sekoita kuivat aineet keskenään. 3. Sekoita kasvimaito kuivien aineiden joukkoon. 4. Lisää öljy ja villiyrtit. 5. Voit halutessasi lisätä taikinaan ravintohiivahiutaleita tuomaan juustoista makua. 6. Paista 225 asteessa noin 30 min. 7. Tarjoile pannari lämpimänä esimerkiksi hummuksen ja itujen kanssa. Pannari sopii myös loistavasti retkievääksi.
Vuohenputki, Aegopodium podagraria
Vuohenputken tunnistaa siitä, että lehdet ovat kahteen kertaan kolmisormiset: lehti jakautuu kolmeen haaraan, joista kukin jakaantuu edelleen kolmeen sahalaitaiseen lehdykkään. Toisinaan kolmisormisuutta on vaikeampi havaita, jos sivuhaarojen alimmat lehdet ovat kasvaneet yhteen. Vuohenputken löytää tiheänä mattona esimerkiksi pihoilta ja ojanpientareilta. Porkkanannaattia muistuttava maku on parhaimmillaan, kun kasvi on vielä nuori, vaaleanvihreä ja hiukan nupullaan, mutta vanhempiakin lehtiä voi hyvin käyttää ruuanlaittoon. Paras vuohenputken keruuaika on toukokuussa. Tämä ”luonnon oma pinaatti” sisältää muun muassa rautaa ja Cvitamiinia.


HUOM! Opi tunnistamaan vuohenputki kunnolla, sillä monet sen kanssa samaan heimoon kuuluvat kasvit ovat myrkyllisiä.
Aromaattiset ruusuletut
• 2 dl kasvimaitoa • 1 tl suolaa • 3 rkl sokeria • 1 tl vanilliinisokeria • 2 rkl öljyä • 4 dl vehnäjauhoja • 3 dl vissyä (tai korvaa kasvimaidolla) • ½ l tuoksuvia ruusun terälehtiä (jos käytät kuivattuja terälehtiä noin 3 dl riittää)
1. Nypi ruusun terälehdistä valkoinen piikki pois. Hienonna terälehdet. 2. Sekoita kuivat aineet kasvimaidon joukkoon. 3. Lisää ruusun terälehdet. 4. Lisää lopuksi vissy. 5. Paista kuumalla pannulla kullanruskeiksi. 6. Tarjoile esimerkiksi hillon, sokerin tai jäätelön kanssa.
Ruusut, Rosa
Syötävien ruusujen terälehdet on helppo tunnistaa ja löytää, sillä kaikkien ruusujen terälehdet sopivat lautaselle. Erityisen suositeltavaa on poimia haitallisen vieraslajin, kurtturuusun (Rosa rugosa), terälehtiä. Kurtturuusu kukkii kesä–syyskuussa.
HUOM! Ethän koskaan poimi luonnosta kasvia, jonka tunnistamisen suhteen olet epävarma. Muista myös kerätä villiyrtit puhtaalta paikalta, eli poimi tarpeeksi kaukaa vilkkaasti liikennöidyiltä teiltä (noin 50–100 metriä), teollisuus alueilta, navetoista ja komposteista.
Lue lisää:
Lehmuskallio & Lehmuskallio: Luonnon villit käyttökasvit (2019). Readme.fi. Lue verkossa: luontoportti.com/suomi/fi arktisetaromit.fi
Hämeen piiri
Ville Lahtinen, puheenjohtaja ville.lahtinen@live.com puh. 040 765 9395 Takamaanrinne 9 B 83 33870 Tampere lhp@luontoliitto.fi Faceboook: Luonto-Liiton Hämeen piiri
Instagram: luontoliitto_hame Kaakkois-Suomen piiri
Yhteydenotot kaasu@luontoliitto.fi facebook.com/kaasu.luontoliitto Keski-Suomen piiri
Oula Palttala, puheenjohtaja oula.p.palttala@student.jyu.fi puh. 040 091 7864 kessu@luontoliitto.fi luontoliitto.fi/kessu Pohjanmaan piiri
Asseri Laitinen puh. 044 566 4290 asseri.laitinen@gmail.com polp.fi Savo-Karjalan piiri
Emma Thitz, puheenjohtaja thitzemma@gmail.com puh. 045 246 7104 saka@luontoliitto.fi luontoliitto.fi/saka Pohjois-Suomen piiri
Maria Honkanen, puheenjohtaja maria.honkanen@student.oulu.fi puh. 044 283 7259 possu@luontoliitto.fi luontoliitto.fi/possu
Uudenmaan piiri / Espoon nuoret ympäristönsuojelijat / Vantaan Luonnonystävät
Rauna Lilja, puheenjohtaja rauna.lilja@gmail.com puh. 050 406 7216 lup@luontoliitto.fi luppi.fi Varsinais-Suomen piiri
Milla Aalto puh. 050 572 2345 milla.aalto@luontoliitto.fi luontoliitto.fi/vasp Satu Suvanto, aluetyöntekijä puh. 045 127 1228 satu.suvanto@luontoliitto.fi
Luonto-Liiton keskustoimisto
Itälahdenkatu 22 B 00210 Helsinki puh. (09) 684 4420 toimisto@luontoliitto.fi luontoliitto.fi facebook.com/luontoliitto
Ellei toisin mainita, sähköpostiosoitteet muodostetaan kirjoittamalla etunimi.sukunimi@luontoliitto.fi
Toiminnanjohtaja
Anne Porthén puh. 040 053 0990 Puheenjohtaja
Ina Rosberg Järjestöpäällikkö
Sami Säynevirta puh. 040 560 7303
Nuorten Luonnon päätoimittaja
Aino Huotari Viestintäpäällikkö
Anna Stenius puh. 044 075 5635
Sieppo-lehti
sieppo.toimitus@luontoliitto.fi Ympäristökasvatuspäällikkö
Malva Green puh. 044 045 8898 Talousjohtaja
Tarja Karppinen Talouspäällikkö
Pirjo Puttonen puh. (09) 6844 4250
Toimisto- ja jäsenrekisterivastaava
Jyrki Pynnönen puh. (09) 6844 4223 Metsävastaava
Lauri Kajander puh. 045 117 9610 Susikampanjavastaava
Francisco Sánchez Molina puh. 044 516 6227 Kouluvierailuvastaava
Hanna Jauhiainen puh. 044 700 6113
Projektipäällikkö (Kiertotalousaiheinen kouluvierailukampanja)
Leena Koivula puh. 044 516 6228