AJANKOHTAISTA: KANSANTANSSI ETSII UUSIA KANAVIA

Kansantanssi etsii uusia kanavia

TEKSTI: EBBA LAITINEN KUVAT: SAARA SAVUSALO

Virtuaalisuus on yhä suuremmassa roolissa suomalaisessa kansantanssissa.

Kansanperinteen ja virtuaalisuuden yhdistelmä ei välttämättä kuulosta luontevalta. Nykyään virtuaaliset toteutustavat ovat kuitenkin yhä suurempana osana kansanperinnettä: tanssitunteja järjestetään etänä, konsertteja streamataan ja yhteisöt tiivistyvät sosiaalisessa mediassa. Virtuaalinen kansanperinne on viime vuosina kehittynyt hurjaa vauhtia. Ilmiö koki varsinaisen sysäyksen viime keväänä, kun koronarajoitukset muuttivat live-tapaamiset virtuaalisiksi. Kansantanssi, yksi suomalaisen kansanperinteen näkyvimmistä muodoista, onkin äkillisen virtualisoitumisen myötä joutunut sopeutumaan. Oulun ammattikorkeakoulun tanssin lehtori ja kansantanssin kentän toimija Milla Korja kertoo, että sopeutumista on hankaloittanut kansanperinteen yhteisöllinen luonne. –Kansanperinteessä yhteisöllisyys on ydinasia, eikä virtuaalisuudella voi sitä korvata. SOSIAALISEN MEDIAN ROOLI KASVANUT Tanssinopettajaksi opiskeleva Emma Laitinen on elänyt kansanperinteen piirissä koko elämänsä. Laitinen kertoo, että kansantanssin virtualisoituminen näkyy muun muassa erilaisina haasteina ja tempauksina. Esimerkiksi oululaisen kansantanssiryhmä Polokkareiden viime keväänä kuvaama Poikkeustilapolkka-tempaus keräsi suuren suosion, sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Videossa ryhmä tanssii yhteistä tanssia ympäri Suomen, ja video päätyi MTV:n live-uutisiin sekä saksalaiseen Stuttgarder Zeitung -verkkolehteen. Sosiaalinen media on siis kasvattanut rooliaan kansantanssin piirissä, ja monilla tanssiryhmillä onkin aktiivisia some-tilejä. Laitinen kertoo, että sosiaalinen media on korona-aikana ollut erityisen tärkeä kansantanssikansan maanlaajuisen yhteisöllisyyden ylläpitämisessä.

”Ihmiset huomaavat, että kyllä täällä Suomessakin osataan.”

Sosiaalinen media on toiminut kanavana pitää yhteyttä ja tsempata toisiamme, kertoo Laitinen. Vaikka virtuaalisuus yksin ei palvele kansantanssin olemusta, on sosiaalisella medialla positiiviset puolensa, koska se itsessään on eräänlainen yhteisö, kertoo Korja. Lisäksi kansantanssi on harrastajalähtöinen perinnemuoto, ja sosiaalisen median alustat toimivat ikään kuin ilmaisena mainoskanavana.

VIRTUAALISUUS LAAJENTAA PERINTEEN PIIRIÄ Vaikka kansantanssin ydinasia on fyysinen yhdessäolo, virtuaaliset julkaisut ja tapahtumat ovat tuoneet kansanperinnettä myös sisäpiirin ulkopuolelle. Laitisen mukaan virtualisoituminen kasvattaa kansaperinteen piiriä, koska sosiaalinen media tavoittaa eri yleisön kuin vaikkapa sanomalehti. Tapahtumat myös saavuttavat suuremman joukon, kun osallistujia on sekä paikan päällä että ruudun äärellä. Virtuaalinen kansantanssi on muuttanut myös kansanperinteeseen liittyviä mielikuvia, kertoo Korja. Virtuaalisuus on tuonut perinnettä ihmisten tietoisuuteen jopa vähän pakolla, ja monet ovat tätä kautta huomanneet suomalaisen kansainperinteen hienouden. Sosiaalisesta mediasta ihmiset huomaavat, että kyllä täällä Suomessakin osataan, kertoo Korja.

Kirjoittaja opiskelee journalistiikkaa Tampereen yliopistossa.

Vihdoinkin päästiin tanssimaan lähes livenä

TEKSTI: PETRI KAUPPINEN KUVAT: PETRI KEKKONEN

Kolmas kerta toden sanoo. Koronapandemian jähmettämä tapahtuma-alan sulku vaikutti myös Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajakoulutuksen näytöstoimintaan. Onneksi lukuvuosi saatiin ansaitsemaansa päätökseen ja patoutunut esiintymisenergia kanavoitua kotikatsomoihin Valve-salista 19.5.2021 striimatun Tanssia! näytöksen siivin.