8 minute read
OPINNÄYTETYÖT
from Pedanssi 2/2021
by OamkTanssi
ERILAISET OPETUSMENETELMÄT OHJAAVAT AIKUISOPPIJAA KOHTI MONIPUOLISEMPAA OPPIMISTA Emma Laitinen ja Sofia Timonen tutkivat opinnäytetyössään erilaisten opetusmenetelmien hyödyntämistä kansantanssin yksilötekniikan opettelussa. Menetelminä he käyttivät rytmin kautta opettamisen metodia, malliopettamisen metodia sekä näiden hybridimallia. Opinnäytetyö osoittaa, että monipuoliset opetusmenetelmät mahdollistavat aikuisoppijan kokonaisvaltaisen oppimisen. Tutkimus tapahtui yhteistyössä oululaisen Nuorisoseura Vilikas ry:n kanssa. Laitinen ja Timonen toteuttivat tutkimuksensa tanssituntina. Tanssitunti oli jaoteltu osioihin, joissa menetelmiä tutkittiin valittujen kansanomaisten paritanssin lajien, polska, polketti ja polkka, kautta. Laitinen ja Timonen käyttivät tutkimuksessaan aineistona tanssitunnin jälkeen oppijoilta kerättyä palautetta sekä tunnin jälkeen käytyä palautekeskustelua. Lisäksi aineistona käytettiin opettajien omia havaintoja sekä tunnilta kuvattua videotallennetta.
Tutkimuksen päätelmänä nousi esille useamman metodin yhdistelemisen positiivinen vaikutus aikuisoppijan oppimiseen. Metodit tukivat oppijan oppimista silloin, kun opittava aines oli oppijan tasolle ja kehitykselle sopivasti jäsenneltyä. Lisäksi korostui myös opittavan substanssin mielekkyyden merkitys oppijalle ja aikuisoppijan omistaman valmiin tietopohjan monipuolisuus. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää aikuisten tanssinopettamisessa monipuolisesti. Tuloksia voidaan soveltaa niin kansantanssin opetustilanteisiin kuin muiden tanssin lajien opetustilanteisiin.
Advertisement
Lisätiedot:
Laitinen, E. & Timonen, S. 2021. Rytmitä, toista perässä, tanssi! – Malliopettaminen ja rytmin kautta opettaminen aikuisoppijan oppimisen tukena kansantanssin opetustilanteessa. Opinnäytetyö. Tanssinopettajan tutkinto-ohjelma. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu.
Opinnäytetyö on tallennettu Theseus-tietokantaan osoitteessa: https://www.theseus.fi/handle/10024/495235 KOKONAISVALTAINEN OHEISHARJOITTELU TUKEE NUOREN SHOWTANSSIN HARRASTAMISTA Henna Hamunen ja Maisa Moberg selvittivät opinnäytetyössään, mitä on 13‒15-vuotiaiden showtanssijoiden kokonaisvaltainen oheisharjoittelu. Tutkimuksesta käy ilmi, mistä fyysisistä ominaisuuksista sekä psyykkisistä ja sosiaalisista taidoista on hyötyä nuorelle showtanssijalle. Työ tuo myös esiin keinoja, joiden avulla tanssinopettajat voivat auttaa oppilaitaan kehittämään näitä ominaisuuksia ja taitoja, sekä ohjeita tanssikouluille, miten ne voivat ottaa oheisharjoittelua mukaan toimintaansa.
Tutkimuksessa hyödynnettiin urheilumaailman tietoa fyysisestä harjoittelusta ja psyykkisestä valmennuksesta, ja tätä tietoa sovellettiin showtanssiin. Tietoa kerättiin myös teemahaastattelujen avulla neljältä tanssin kentän ammattilaiselta. Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että tanssikoulujen pitäisi ottaa oheisharjoittelua suunnitellessa huomioon kauden eri tapahtumat sekä ryhmien erilaiset tarpeet, jotta harjoittelu tukisi parhaiten juuri sen hetkisiä tavoitteita. Tanssikoulut voisivat myös järjestää koulutuksia kokonaisvaltaisesta oheisharjoittelusta tanssinopettajille, jotta he voisivat toteuttaa sitä opetuksessaan tai jakaa tietoa suoraan tanssijoille. Kokonaisvaltainen oheisharjoittelu tukisi nuorten turvallista ja mielekästä tanssin harrastamista sekä heidän hyvinvointiaan. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää suoraan tanssinopetuksessa. Työ antaa konkreettisia ohjeita tanssinopettajille tuoda kokonaisvaltaista oheisharjoittelua opetukseensa ja tanssikouluille tietoa oheisharjoittelun suunnittelusta ja järjestämisestä.
Lisätiedot:
Hamunen H., & Moberg, M. 2021. 13‒15-vuotiaiden showtanssioppilaiden kokonaisvaltainen oheisharjoittelu. Opinnäytetyö. Tanssinopettajan tutkinto-ohjelma. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu.
Opinnäytetyö on tallennettu Theseus-tietokantaan osoitteessa: https://www.theseus.fi/handle/10024/495341
KUVA: SAARA SAVUSALO
Tanssinopettajaopiskelija Vilma Kivekäs tutki opinnäytetyössään ”Kosketus tanssinopettajan työvälineenä” kosketuksella ohjaamista tanssinopettajan työssä. Tulosten mukaan kunnioittavalla kosketuksella ohjaten voidaan luoda tanssitunneille sellaisia oppimistilaisuuksia, joita ei muilla opetusmetodeilla olisi toteutettavissa. Tutkimus osoittaa, että kunnioittava kosketus saa aikaan positiivisia tapahtumia sekä kehon psyykkisellä että fyysisellä puolella. Kivekäs teetti syksyllä 2020 haastattelututkimuksen neljän eri tanssilajin opettajalle. Keväällä 2021 Kivekäs teetti kyselytutkimuksen samojen tanssilajien tanssijoille. Tutkimuksilla pyrittiin selvittämään tanssinopettajien ja tanssijoiden kokemuksia kosketuksen käytöstä ja sen merkittävyydestä tanssinopettajan työvälineenä. Tulokset osoittivat kosketuksen olevan paljon käytetty ja monipuolinen työväline. Tärkeinä huomioina tutkimuksista nousivat kunnioittavaan kosketukseen liittyvät seikat. Kunnioittava kosketus pitää sisällään turvallisen ympäristön, luottamuksen, aidon läsnäolon, oikeanlaisen kosketustekniikan ja tarkoituksenmukaisen motiivin, joka on molemmilla osapuolilla tiedossa. Kosketustilanteiden ainutkertaisuus ja sen kautta tilanteiden aistimisen tärkeys osoittautuivat merkittäviksi tekijöiksi kosketustilanteissa.
Tehdyt tutkimukset osoittavat kosketuksella ohjaamisen edistävän oppimista. Kunnioittava kosketus luo oppimismahdollisuuksia ja kehossa kokonaisvaltaisesti näkyviä positiivisia reaktioita. Kivekkään tekemä tutkimus osoittaa, että kosketuksella ohjaamisen tulisi olla konkreettinen osa tanssinopettajakoulutusta.
Lisätiedot:
Kivekäs, V. 2021. Kosketus tanssinopettajan työvälineenä. Opinnäytetyö. Tanssinopettajan tutkinto-ohjelma. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu.
Opinnäytetyö on tallennettu Theseus-tietokantaan osoitteessa https://www.theseus.fi/handle/10024/495074
VUOROVAIKUTUSTEKIJÖIDEN TUNNISTAMINEN AUTTAA TANSSINOPETTAJAA PARANTAMAAN OPETUKSEN LAATUA Anni Lantto selvitti opinnäytetyössään tanssinopettajien näkemyksiä ja kokemuksia vuorovaikutustekijöiden merkityksestä tanssinopetuksen laatuun. Tutkimus vahvisti lähtöoletusta, jonka mukaan vuorovaikutuksen luonne ja laatu ovat avainasemassa onnistuneen opetuksen kannalta. Lantto toteutti keväällä 2021 teemahaastattelun kolmelle tanssinopettajalle vuorovaikutuksen eri teemoista. Tutkimuksessa keskityttiin nuoriso- ja aikuisoppilaiden ryhmäopetukseen. Tutkimuksen mukaan hyvän vuorovaikutuksen perustaksi nousevat opettajan sosiaaliset vuorovaikutus- ja tunnetaidot, kyky hallita ryhmän toimintaa, opetuksen dialogisuus sekä yksilön näkeminen ja kohtaaminen. Vuorovaikutuksen lisääntyminen tanssitunneilla edellyttää turvallisen ilmapiirin luomista. Opettajan tunnetaidot toimivat kaiken sosiaalisen vuorovaikutuksen taustalla ja ovat edellytys empatialle. Toimivin keino antaa tilaa vuorovaikutukselle on sisällyttää sitä edistäviä elementtejä opetussisältöön. Tanssinopetuksessa tulisi huomioida sanallisen ja sanattoman viestinnän merkitykset sekä mahdollistaa palautteen antaminen molempiin suuntiin. Tutkimus vahvisti pieneksi koettujen, arkisten vuorovaikutustekijöiden merkitystä niin oppilaan, opettajan kuin ryhmänkin viihtymisen ja jaksamisen kannalta. Jatkossa aiheeseen tulisi kiinnittää huomiota enemmän niin ammatillista koulutusta tarjoavien oppilaitosten kuin työnantajien puolesta. Aivan erityisen tärkeää on tiedostaa sen luonne ja rooli opetuksessa, jossa toimitaan valta-asemassa oppilasta kohtaan. TANSSIKASVATUS TARVITSEE VAHVUUSPERUSTAISTA OPETUSTA JA POSITIIVISTA PEDAGOGIIKKAA Lotta Leinonen tutki opinnäytetyössään ”Positiivinen pedagogiikka tanssikasvatuksessa” positiivisen psykologian ja pedagogiikan metodeja osana tanssinopetusta. Tanssikasvatuksessa tulisi vaalia vahvuusperustaista opetusta, hyvinvointitaitoja sekä tunnetaitojen harjoittamista. Positiivisen pedagogiikan menetelmillä pystytään vahvistamaan oppilaiden vahvuuksien tunnistamista, motivaatiota ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Leinonen perehtyi positiivisen pedagogiikan harjoitteisiin ja lähti muokkaamaan niitä tanssitunneille soveltuvammiksi. Leinonen testasi valitsemiaan ja muokkaamiaan harjoitteita eri-ikäisten ryhmiensä kanssa ja valitsi niistä parhaiten toimivat opinnäytetyöhönsä. Harjoitteiden avulla saatiin positiivisia tuloksia aikaan, esimerkiksi uusia ideoita tuntirakenteisiin, pedagogisiin menetelmiin, opetuksen eriyttämiseen sekä vahvuusperustaiseen ja ratkaisukeskeiseen opetukseen. Leinonen totesi työssään, että pienilläkin muutoksilla on suuri merkitys siihen, minkälainen ilmapiiri ja oppimisympäristö tunnille pystytään luomaan. Opettajalla on suuri vastuu siinä, pystyykö hän luomaan turvallisen ja luotettavan oppimisympäristön, jossa jokainen oppilas voi kokea olonsa turvalliseksi. Opetuksen tärkeimpiin tukipilareihin kuuluu myös opettajan läsnäolo, oppilaiden kannustaminen ja kuuntelu sekä vahvuuksien ja hyvän näkeminen toisissa ihmisissä. Tutkimus osoitti, että positiivista pedagogiikkaa pystytään hyödyntämään tanssikasvatuksessa ja se koetaan toimivaksi opetusmenetelmäksi kaiken ikäisten oppilaiden kanssa.
Lisätiedot:
Lantto. A. 2021. ”Toimivan vuorovaikutuksen rakentaminen tanssinopetuksessa”, Tanssinopettajien kokemuksia toimivan vuorovaikutuksen rakentumisesta tanssitunnilla ryhmäopetuksessa. Opinnäytetyö. Tanssinopettajan tutkinto-ohjelma. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö on tallennettu Theseus - tietokantaan osoitteessa: https://www.theseus.fi/handle/10024/495075 Lisätiedot:
Leinonen, L. 2021. ”Positiivinen pedagogiikka tanssikasvatuksessa”. Opinnäytetyö. Tanssinopettajan tutkintoohjelma. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu.
Opinnäytetyö on tallennettu Theseus-tietokantaan osoitteessa: https://www.theseus.fi/handle/10024/496322
KUVA: PETRI KEKKONEN
FUSKUN SYNTYTARINOITA KARTOITETTIIN HAASTATTELEMALLA Tanssinopettajaopiskelija Timo Toivonen keräsi opinnäytetyössään ”Fuskun syntytarinoita – fuskun ja muiden swing-tanssien historiaa Suomessa” tietoa fuskusta. Fuskun historia on moniulotteisempi kuin yleensä kerrotaan. Se ei ole syntynyt pelkästään kilpatanssin jiveä yksinkertaistaen, vaan juuret ulottuvat amerikkalaiseen swing-tanssiperinteeseen. Opinnäytteessä avataan swing-tanssien historiaa Suomessa.Fuskun syntyhistoriaanperehdytäänkirjallisuuden ja haastattelujen avulla. Näissä eri puolilla Suomea vaikuttaneet tanssinopettajat sekä muuten pitkään swing-lajien parissa olleet tanssijat kertovat näkemyksiäänlajeista. Ensimmäiset swing-tanssilajit tulivat Suomeen toisen maailmansodan molemmin puolin. Niissä oli ilmeisesti käytössä jo silloin myös single time swing versio, joka on fuskun kantamuoto. Lajeista kehittyi lukuisia tyylejä, ja nimitysten paljousaiheutti hämmennystä. Suomessa soitettu foksimusiikki ja foksitanssin jousto vaikuttivat 1980-luvulta alkaen fuskun kehittymiseen nykymuotoon. Myös 1990-luvulla alkaneissa fuskukilpailuissa käytetty musiikki ja voittajien tyylit vaikuttivat lajiin, samoin kuin sitä opettaneiden opettajien näkemykset. Vienti-seuraamiskäsityksiin vaikuttivat muiden lajien, kuten argentiinalaisen tangon jawestcoastswingin, kautta saadut opit keholla viemisestä. Fusku nimenä on tullut siitä, että siinä fuskataan eli huijataan askelia jiveen verrattuna. Nimen yleistyessä käytössä se syrjäytti vähitellen muut nimet, kuten lavajiven ja swingin. Lopullisena sinettinä oli Suomen tanssinopettajain liiton suositus lajin nimestä opettajillensa.
Lisätiedot:
Toivonen, Timo. 2021. Fuskun syntytarinoita, fuskun ja muiden swing-tanssien historiaa Suomessa. Opinnäytetyö. Tanssinopettajan tutkinto-ohjelma. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu.
Opinnäytetyö on tallennettuTheseus- tietokantaan osoitteessahttps://www.theseus.fi/handle/10024/496888
TIIMIOPETUKSELLA VOIDAAN MAHDOLLISTAA ONNISTUNUT OPPIMISKOKEMUS Anni Kirppu ja Ella Rautamies tutkivat opinnäytetyössään tanssioppilaiden kokemuksia tiimiopetuksen hyödyistä tanssin opetustoiminnan kehittämisen näkökulmasta. Tutkimukseen osallistuneiden tanssiharrastajien mukaan tiimiopetus on hyödyllisintä tanssillisissa harjoitteissa ja miellyttävän oppimisympäristön luomisessa. Kirppu ja Rautamies keräsivät tanssioppilaiden kokemuksia tiimiopetuksesta kyselylomakkeen avulla. He toteuttivat tiimiopetuksen testijakson osana opetusharjoitteluaan syksyllä 2020. Opetukseen osallistuneista ryhmistä kaksi valikoitui opinnäytetyön tutkimuskohderyhmiksi. Tulokset osoittavat tiimiopetuksen vaikuttavan oppimiskokemukseen positiivisesti ja sitä toivotaan hyödynnettävän nykyistä enemmän kansantanssinopetuksessa. Oppilaat hyötyivät kahden opettajan toisiaan täydentävästä työotteesta ja opetusta monipuolistavasta erilaisuudesta. Tiimiopetus toi enemmän samaistumispintaa useammalle tanssijalle ja näin paransi työskentelyilmapiiriä ja helpotti oppimista. Tiimiopetus nähtiin oppimista monipuolistavana ja nopeuttavana, ja sen avulla tanssijat saivat enemmän palautetta kuin yksinopetuksessa. Saaduilla tuloksilla voidaan perustella tiimiopetuksesta saatuja hyötyjä tanssijoiden näkökulmasta sekä tuoda esille vaihtoehtoisia tapoja tehdä työtä tanssinopettajana. Tutkimuksesta saadut tiedot auttavat kehittämään tanssialaa. Opetustoiminnan monipuolistamiseksi työnantajien tulisi herkemmin hyödyntää erilaisia opetusmalleja toimintaa suunniteltaessa. HETEROGEENISET TANSSIRYHMÄT HYÖTYVÄT OPETUKSEN ERIYTTÄMISESTÄ Milla Lassila tutki opinnäytetyössään opetuksen eriyttämisen tarpeellisuutta tanssitunnilla ja etsi keinoja eriyttämisen toteuttamiseen. Tutkimuksen mukaan opetuksen eriyttäminen on tärkeässä roolissa heterogeenisten ryhmien tanssitunneilla ja eriyttämisestä hyötyy koko ryhmä. Työtään varten Lassila haastatteli kolmea tanssinopettajaa, jotka edustivat katutanssia, balettia ja showtanssia. Tutkimuksen mukaan heterogeeninen ryhmä on monipuolinen ja opettaa suvaitsevaisuutta sekä sinnikkyyttä. Opetuksen eriyttäminen ja mieluummin hidas eteneminen ovat tärkeässä osassa etenkin tanssitaipaleen alkuvaiheessa, jotta jokainen oppilas saa oppimisen ja onnistumisen kokemuksia. Eriyttämällä opetusta ryhmän taitotasoerot tasoittuvat ajan kanssa ja samalla ryhmän opettaminen helpottuu. Toimiviksi eriyttämisen keinoiksi tutkimuksessa nousivat liikkeiden huolellinen pilkkominen, vertaisoppiminen, palauteenanto ja henkilökohtaiset tehtävät. Eriyttäminen lähtee kuitenkin aina oppilaan ja ryhmän tarpeista sekä realistisesti asetetuista tavoitteista. Ennen kuin opetusta voi eriyttää, on opettajan ensin tarkkailtava oppilaita ja selvitettävä, mitä kukin tarvitsee päästäkseen tavoitteeseen.
Opetuksen eriyttäminen vaatii opettajalta paljon tietoa, taitoa ja suunnitelmallisuutta. Aihe kannattaisi ottaa laajempaan käsittelyyn myös tanssinopettajakoulutuksessa, jotta ammattiala kehittyisi ja eriyttämisestä tulisi tulevaisuudessa luonnollisempi osa tanssituntia ja tanssinopettajan työtä.
Lisätiedot:
Kirppu, A. & Rautamies, E. 2021. ‘’Kaksin kaunihimpi’’, Tanssioppilaiden kokemuksia tiimiopetuksesta kansantanssin tanssituntitoiminnassa. Opinnäytetyö. Tanssinopettajan tutkinto-ohjelma. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu.
Opinnäytetyö on tallennettu Theseus - tietokantaan osoitteessa: https://www.theseus.fi/handle/10024/495301 Lisätiedot:
Lassila, M. 2021. Opetuksen eriyttäminen tanssitunnilla. Yksilöllisten oppimistarpeiden huomiointi heterogeenisessä ryhmässä. Opinnäytetyö. Tanssinopettajan tutkinto-ohjelma. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu.
Opinnäytetyö on tallennettu Theseus-tietokantaan osoitteessa: https://www.theseus.fi/handle/10024/494779
OamkTanssissa nyt
KUVA: SÄDE MERJANAHO KUVA: PETRI KEKKONEN
KANTAMUSHANKE KÄYNNISTYI MAALISKUUSSA Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston yhteinen KanTaMus-hanke käynnistyi maaliskuussa. Kahden ja puolen vuoden mittainen työjakso on ensimmäinen kansantanssin ja kansan-musiikin yhteistä pedagogiikkaa tutkiva projekti Suomessa.”Hanketyön tuloksena luodaan kansantanssin ja -musikin yhteinen pedagoginen kehys, KanTaMus-malli. Tässä mallissa määritellään yhteiset periaatteet, menetelmät ja toimenpiteet, jotka julkaistaan digitaalisina materiaaleina alan toimijoiden vapaaseen käyttöön”, kiteyttää hanketta johtava tanssin yliopettaja Petri Hoppu. Muut projektin työntekijät ovat asiantuntijat Osmo Hakosalo, Petri Kauppinen ja Aale Luusua. Viestinnän harjoittelijana käynnistysvaiheessa toimii Johanna Laurila.
KanTaMus-malli, valmiit digitaaliset materiaalit sekä hankkeen tuloksena muotoutuva monialainen yhteistyöverkosto helpottavat ammattilaisten työllistymistä, palvelevat harrastajia ja houkuttelevat uusia tekijöitä ja yleisöjä hyvinvointia tukevan harrastuksen pariin. TANSSIN DIGILOIKKA VAHVISTUU Epidemian myötä pakollinen digiloikka on koskenut myös tanssinopettajan tutkinto-ohjelman opintojen järjestämistä. European EdTech -hankeen puitteissa olemme voineet tutkia tanssiin opiskeluun soveltuvia digipedagogisia menetelmiä sekä testata erilaisia etäopetuslaitteistoja. Erilaisten kokeilujen avulla on pyritty selvittämään millaiset pedagogiset ratkaisut ja laitteistot tukevat tanssin ammatillista koulutusta. Hankkeessa pohditaan myös, millaisia teknologisia valmiuksia tämän päivän tanssinopettajaksi opiskelevilta edellytetään ja miten teknologian avulla voidaan varmistaa elinkeinon jatkuminen kriisitilanteissa sekä miten teknologian avulla voidaan laajentaa uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin tanssin saralla. Hankkeen tulokset on luettavissa heinäkuussa 2021 osoitteesta www.eetn.eu . TANSSIA! -NÄYTÖS TOTEUTETTIIN STRIIMINÄ
Koronapandemian aiheuttama tapahtuma-alan alasajo on vaikuttanut myös Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajakoulutuksen näytöstoimintaan. Pienoisteoksia ja eri tanssinlajeja ristiintuulettava Tanssia!- näytös on keskeinen osaamisen osoittamisen paikka tanssijanja esiintyjäntyötä sisältävissä opintojaksoissa.