norwegian wood THE FINNISH LFC FANZINE
N RO 5 4 | S YY S K U U 2 0 1 6
PÄÄKIRJOITUS TEKSTI Tommi Liutu
K Liverpool Football Club Perustettu: 1892 Pääomistaja John W. Henry Puheenjohtaja: Tony Werner Manageri: Jürgen Klopp LIIGAMESTARUUDET 1900-01, 1905-06, 1921-22, 1922-23, 1946-47, 1963-64, 1965-66, 1972-73, 1975-76, 1976-77, 1978-79, 1979-80, 1981-82, 1982-83, 1983-84, 1985-86, 1987-88, 1989-90 EUROOPAN CUPIN (UCL) VOITOT 1976-77, 1977-78, 1980-81, 1983-84, 2004-05 UEFA CUPIN (EL) VOITOT 1972-73, 1975-76, 2000-01 UEFA SUPER CUPIN VOITOT 1977, 2001, 2005 FA CUPIN VOITOT 1964-65, 1973-74, 1985-86, 1988-89, 1991-92, 2000-01, 2005-06
ausi 2016/17 on startannut melko mallikkaasti yhtä pienen pientä kauneusvirhettä lukuunottamatta. Punaisten peli on parhaimmillaan ollut huikeaa seurattavaa. Maalintekokaan ei ole tuottanut vaikeuksia ja yhtä maalirikas kauden alku taitaa olla hyvän matkaa yli sadan vuoden takaa. Allekirjoittanutta miellyttää myös maalien jakautuminen useamman pelaajan kesken. Hyviä otteluesityksiä on varmasti kelvannut seurata myös paikan päällä Anfieldin uudesta Main Standista (josta enemmänkin asiaa muutaman sivun päästä). Muutama yhdistyksen jäsenkin on käynyt tuota komeutta jo ihmettelemässä – ja kauden aikana määrä vain kasvaa. Valitettavan pitkään seurassa, luonnollisesti moninaisista syistä, onnistuttiin pähkäilemään rakennetaanko uutta stadionia vai laajennetaanko vanhaa. Onneksi jotain konkreettista vihdoinkin tapahtui. Olisi toki saanut tapahtua jo paljon aiemminkin. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa ja seuraavaksi lienee Anfield Road Endin vuoro.
Kannattajayhdistys vuosikokousti elokuussa ja Wellulle – joka hetkellisesdti seisoi Jumalan oikealla puolella – löydettiin seuraaja. Päätoimittaja haluaa kiittää väistyvää puheenjohtajaa kaikesta yhdistyksen eteen tehdystä työstä ja toivottaa uuden puheenjohtajan tervetulleeksi: Kiitos Wellu ja tervetuloa remmiin Iiro! Syyskokous järjestetäänkin Kotkassa 29.10. ja sinne luonnollisesti toivotaan kanssapunaisia paikalle sankoin joukoin. Puitteet ovat kyllä kunnossa, sen päätoimittajakin voi vakuuttaa kokemuksen syvällä rintaäänellä. Sitten taas omakohtaiseen häpeään: Tämän numeron taitto valitettavasti venyi venymistään monista syistä johtuen. Onneksi puhutaan kuitenkin viikoista eikä kuukausista. Pahoittelen viivästystä. Toivottavasti lukuhetket kuitenkin ovat antoisia. ■
Seuraava takaraja on sunnuntaina 25. joulukuuta 2016. Tällöin kaiken lehteen tulevan materiaalin on
LIIGACUPIN VOITOT 1980-81, 1981-82, 1982-83, 1983-84, 1994-95, 2000-01, 2002-03, 2011-12
ehdottomasti oltava editor@olscfinland.com-osoitteessa. Kaikki artikkelit ovat tervetulleita!
Suomen LFC kannattajayhdistys ry Official Liverpool FC Supporters Club Finland
PUHEENJOHTAJA Iiro Romo (theiiro80)
VARAPUHEENJOHTAJA Kristian Blomberg (FinnKop)
SIHTEERI Jani Arponen (jarponen)
Tapahtumavastaava Thomas Nieminen (tonisan)
NW päätoimittaja Tommi Liutu
www.olscfinland.com
2 |
nw | SYYSKUU 2016
(Esclavo)
TUOREEN PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS TEKSTI Iiro Romo
T
ervehdys arvon kanssakannattajat!. Yhdistyksen vuosikokous tarjosi lauantaina 20.8.2016 Bar Kipinässä paikalla olleille draaman kaarta ja jännitystä kerrakseen, kun kolme tasaväkistä ja pätevää (ja komeaa) hakijaa mittelivät vapautuneesta puheenjohtajan pestistä. Tiukkojen kysymysten, veljellisen kettuilun, parran pärinän ja kinkkisen väännön jälkeen allekirjoittanut sai kunniatehtäväkseen ottaa vastaan Suomen LFC kannattajayhdistyksen puheenjohtajuuden, suurkiitos kaikille äänestykseen osallistuneille. Niille joille olen vielä hieman tuntemattomampi kasvo, kerrottakoon lyhyesti että olen 36-vuotias meriupseeri Helsingistä ja olen kannattanut LFC:tä aina 90-luvun puolivälistä saakka. Edeltäjäni Aki Welanderin aikana yhdistyksemme siirtyi 1980-luvun paperiajasta nykyiseen digiaikaan ja toteutti päämäärätietoisesti niitä tehtäviä, jotka se on säännöissään itse itselleen asettanut. Lisäksi yhdistys on hankkinut Y-tunnuksen, avannut jäsentuotteilleen verkkokaupan, solminut lukuisia yhteistyökumppanuussopimuksia, vakiinnuttanut Norwegian Wood Fanzinen osaksi yhdistyksen toimintaa, päivittänyt ja nykyaikaistanut kotisivumme ja niin edelleen. Tätä kirjoittaessa olen viimeiset pari päivää viettänyt yhdistyksen arkistoja ja mappeja selaillen ja voin ylpeydellä todeta, että yhdistyksen toimintamallit ja -tavat noudattavat kaikilta osin niitä ohjeita ja määräyksiä, joita yhdistyksellemme on asetettu. Yhdistyksen tilanne on nykyisellään vakaa, ja
Sisältö NORWEGIAN WOOD on Suomen LFC Kannattajayhdistys ry:n jäsenlehti. Sekä yhdistys että fanzine ovat täysin epävirallisia eivätkä millään tavoin riippuvaisia seurasta, vaikka yhdistys omaakin virallisen Liverpool Supporters Branch-statuksen. Kaikki lehdessä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivät seuran tai yhdistyksen hallituksen.
vankka perusjalkamme on vuosien saatossa muurattu kiinteäksi osaksi suomalaista jalkapallokulttuuria. Siitä kertoo viimeistään viime kesän uskomattoman hieno kulkue Kipinästä Olympiastadionille. En jaksa uskoa että mikään muu kannattajayhdistys tässä maassa olisi moiseen pystynyt! Hyvä valmentaja löytää pelaajista vahvuudet ja pyrkii vahvistamaan niitä, jotta saavutetaan optimituloksia. Edellä mainittu kuvaus MEIDÄN yhteisestä kulkueesta on juuri tämän yhteisön vahvuus, ME emme ole vain kannattajia, ME olemme yhteisö, joka tekee asioita YHDESSÄ. Tämä on se asia, jonka varaan uskallan omalla puheenjohtajakaudellani nojata, ja jota aion edelleen korostaa, jotta yhteisömme jatkaa kehittymistään. Kehittymisessä haluan korostaa ennen kaikkea yhdistyksen toiminnan aktivointia varsinkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella, mutta tässä tehtävässä myös jäsenten oma aktiivisuus korostuu. Suuria muutoksia ja tiukkoja linjavetoja on turha lähteä heti tekemään, iso laiva kääntyy hitaasti. Jos joku leikkisästi vertasi Akia vuosikokouksessa Bob Paisleyyn, niin tulenko minä sitten olemaan Roy Hodgson vai Bill Shankly sen aika näyttäköön, siihen asti YNWA! ■
2
Pääkirjoitus
X
Simo Syrjävaara -cup 2016
3
Tuoreen puheenjohtajan tervehdys
X
Illallinen Jumalan kanssa
4
Terveiset väistyvältä puheenjohtajalta
18
“Fellow scouser” Arto Nyberg
4
Lippuvastaavalta
23 Pubivisa
5
Vuosikokouksen anti pähkinänkuoressa
25 Kannatusnurkkaus
5
Tjäreborg yhteistyökumppanina
25 Kuin kaksi marjaa
6
Uusi Anfield avautuu - lopultakin
26 Ristikko
X
Basel – Onnistunut reissu, epäonninen peli
X
Analysing Jurgen Klopp’s tactics at Liverpool
PÄÄTOIMITTAJA Tommi Liutu TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI editor@olscfinland.com JULKAISIJA Suomen LFC Kannattajayhdistys ry (Official Liverpool FC Supporters Club Finland)
SYYSKUU 2016 |
nw | 3
TERVEISET VÄISTYVÄLTÄ PUHEENJOHTAJALTA TEKSTI Aki Welander
O
len tässä hakenut nyt viikon verran inspiraatiota mistä kirjoittaisin. Vieläkään se ei ole kovin kirkkaana mielessä. Olo on jotenkin tyhjä. Se iski kyllä aika kovaa, kun istuin teidän edessänne viimeistä kertaa puheenjohtajana. Meillä oli kolme erittäin hyvää hakijaa uudeksi puheenjohtajaksi ja heistä Iiro Romo tuli valituksi. Onnea. Toivon omalta osaltani että Iiro ja istuva hallitus saavat samanlaisen työrauhan kuin hallitus on ennenkin saanut. Minulta kysyttiin vuosikokouksessa muutamaan otteeseen mikä on minun ns. paras saavutukseni mitä tulen myöhemmin ylpeänä muistelemaan. Se on kirkkaasti vuosi sitten vedetty HJK-tapahtuma. Se oli jotain jonka uskon jääneen monelle mieleen: Marssit, laulut, legendailtama ja niin edelleen. Toki saavutettiin hallituksen kanssa paljon muutakin hyvää, mutta kai tuo on se isoin asia. Toinen asia mitä minulta kysyttiin muutamaan otteeseen, on se asia jota toivoisin tulevan hallituksen vaalivan. Toivoisin heidän vaalivan yhteisöllisyyttä. Siihen toki tarvitaan jokaisen teidänkin panosta. Tapahtumat tarvitsevat osallistujia. Olkaa siis jatkossakin aktiivisesti paikalla mikäli alueellanne tullaan järjestämään tapahtumia. Ei mulla muuta. Kaikki on varmaan jo sanottu. Iso kiitos vielä kaikille teille jotka olitte minun vetovastuuni aikana mukana tekemässä ja mahdollistamassa meidän olemassa oloa. Teitä on paljon. Kiitos. Nyt lepoa ja katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. ■
LIPPUVASTAAVALTA TEKSTI Jani Arponen
J
a taas tuli aika ihmetellä lipunhakua kesätauon jälkeen. Hyvin on jäsenistö omaksanut tämän lipunhakusysteemin, sillä hirveästi siellä ei enää neuvomista tarvita. Tietysti uudet jäsenet ovat vähän hukassa mutta hyvin meni tämä haku Kaikkiin syksyn peleihin haettiin lippuja, mutta ihan kaikkiin ei niitä saatu; ManUtd, WBA ja Sunderland -matsit jäivät vaille lippuja. Sen sijaan kauden kotiavaukseen Leicesteriä vastaan saimme täydet 14 lippua. Muutoinkin lippujen saanti oli hyvä ja saldona olikin yhteensä 74 lippua. Kun tämä haku meni näinkin hyvin niin olkaapas taas yhtä valppaina ja tarkkoina marraskuussa kun kevään lippuhakuruljanssi pyörähtää käyntiin! HUOM! Mikäli olet jäänyt ilman lippua ja kiinnostaisi lähteä katsomaan ottelua, kannattaa foorumilla käydä tarkastamassa Lippuosiosta ”Ylimääräisten ottelulippujen myynti/osto 2016/17” -otsikon alta, josko jollain olisi tarjota lippua. Sinne voi käydä myös ilmoittamassa halukkuutensa ostaa lippu(ja). ■
4 |
nw | SYYSKUU 2016
VUOSIKOKOUKSEN ANTI PÄHKINÄNKUORESSA TEKSTI Jani Arponen
V
uosikokous pidettiin lauantaina 20. elokuuta Helsingissä sijaitsevassa Bar & Bistro Kipinässä. Paikalle oli saapunut 29 yhdistyksen jäsentä ja seuraavia asioita oli käsittelyn alla: Hallitus Puheenjohtaja: Iiro Romo Muut jäsenet: Jani Arponen ja Kristian Blomberg Jäsenmaksu Jäsenmaksu kaudelle 2017/18 on 29e ja perhejäsen 10e. Mikäli tulee tarvetta muuttaa summia, voidaan kauden 2016/17 lopussa pitää ylimääräinen kokous asiasta. Yhteistyökumppanit Tjäreborg (tarjouksista enemmän tässä lehdessä) Bar & Bistro Kipinä (brittioluista -50c ja ruuasta -10%) Intersport (tarjoaa jäsenistölle pelipaidat edullisesti) Tapaamiset Syystapaaminen järjestetään Kotkassa Kevättapaamiseen hallitus kyselee halukkaita syksyn aikana Vuosikokous sujui muutoin rattoisissa merkeissä. Kiitoksia kaikille osallistuneille! ■
TJÄREBORG YHTEISTYÖKUMPPANINA TEKSTI Jessica Virtanen, Tjäreborg
T
arjoamme ottelupaketteja Liverpool FC:n kotiotteluihin. Sisaryhtiömme Thomas Cook Sport on Liverpoolin virallinen yhteistyökumppani. Ottelupakettiin kuuluu 2 tai 3 yötä hotellissa aamiaisella + ottelippu. Lisäyöt ovat mahdollisia, kysy lisää. Emme myy pelkkiä ottelulippuja. Hotellit sijaitsevat Liverpoolin keskustassa Otteluliput sijaitsevat Main Stand katsomossa. Joissakin suosituimmissa otteluissa paikat voivat olla myös Red Barsin lähellä tai katsomossa Anfield Lower. Määrättyjä istumapaikkoja ei voi varata tai toivoa etukäteen. Tarjolla myös lippuja Anfield Beat Loungeen. Paikat tällöin Main Stand katsomon alaosassa. Lipun hintaan kuuluu otteluohjelma, sisäänpääsy loungeen joka avautuu 3 tuntia ennen ottelua ja suljetaan 1 tunti ottelun päättymisen jälkeen ,sekä juomat erätauolla (viini/olut/mineraalivesi). Otteluliput noudetaan Anfield-stadionin lippupisteestä ennen ottelua. Ottelun siirtyessä maksimissaan 36 tuntia voi hotelliyöpymisen ajankohtaa siirtää tarvittaessa yhdellä yöllä ilman kuluja. Jos ottelu siirtyy yli 36 tuntia alkuperäisestä ajankohdasta on ottelupaketti mahdollista perua ja ottelupaketin hinta palautetaan asiakkaalle. Kauttamme voi myös ostaa lentoliput. Ottelupaketit voi varata nettisivujemme kautta osoitteesta www.tjareborg.fi/jalkapallo tai puhelinmyynnistämme numerosta 09 1271. Kaikki kauden kotiottelut ovat myynnissä. Voitte lähettää meille myös sähköpostia osoitteeseen jalkapallo@tjareborg.fi. Yhteyshenkilöinä toimii Tjäreborgin puolelta Jessica Virtanen ja Sami Koivusaari. Lisätietoa matkaehdoista, hotelleista ja ottelupaketeista saat nettisivuiltamme www.tjareborg.fi! ■
SYYSKUU 2016 |
nw | 5
UUSI ANFIELD AVAUTUI – LOPULTAKIN TEKSTI Arto Rautio
Edelleen mukanani kulkevaan Liverpoolin karttaan on piirretty Stanley Parkiin Anfield Roadin ja Priory Roadin väliin ”Liverpool FC Stadium (Due open 2007)”. Hanke oli jopa niin pitkällä, että suomalainen Ruukki oli ehtinyt sopia toimittavansa stadionin neljä 75 metriä korkeaa kulmamastoa. Kuten kaikki tiedämme, ei uutta stadionia lopulta tehty. Sen sijaan päätettiin laajentaa perinteistä Anfieldia. Kun tämä saaga on nyt uuden Main standin osalta lopultakin ohi, on sopiva hetki tehdä yhteenvetoa stadionin kehityksen eri vaiheista.
T
ein vuodenvaihteessa 2006–2007 jutun suomalaisten teräsrakentajien roolista mm. Brittein saarten urheilupaikkarakentamisessa. Ruukki panosti tuolloin kovasti sekä saarten markkinoille että urheiluhankkeisiin. Yhtiö oli jo ollut mukana esimerkiksi Arsenalin uuden stadionin teossa ja kertoi sopineensa toimituksista myös Liverpoolin uudelle stadionille. Valmistelut uuden 60 000 katsojan jalkapallopyhätön rakentamiseksi olivat tuolloin niin pitkällä, että Ruukista kerrottiin Kalajoen konepajan ehtineen jo aloittaa stadionin neljän kulmamaston valmistustyöt. Mutta sitten uusiksi omistajiksi tulleet herrat George Gillett ja Tom Hicks pistivät suunnitelmat uusiksi eikä uutta stadionia loppujen lopuksi koskaan rakennettu. Niinpä vanhan kunnon Anfieldin taru saa jatkua uusissa kuoseissa.
Ensin oli Everton Kun Liverpoolin Evertonissa sijaitseva Anfieldin stadion avattiin vuonna 1884, sitä käytti 1878 perustettu Everton FC.
6 |
nw | SYYSKUU 2016
Everton oli pelannut aiemmin Priory Roadin varrella olleella kentällä, mutta sen ympäristön asukkaat valittivat ottelupäivien melusta. Everton FC:ssä vaikuttaneen ja seuraa paikallispoliitikkonakin tukeneen John Houldingin ystävä ja panimotoimintakumppani John Orrell omisti sopivan maakappaleen, jonka Everton FC vuokrasi uudeksi pelikentäksi. Orrellin maille tehdyn Anfieldin avausottelu oli 25.9.1884 Evertonin ja Earlestownin välillä. Ensimmäinen virallinen sarjapeli pelattiin 8.9.1888 Evertonin ja Accrington FC:n välillä. Everton ehti myös voittaa liigamestaruuden Anfieldilla kauden 1890–91 aikana. Anfieldin ensimmäinen kehityshankekin ehti noihin Everton-vuosiin, kun Oakfield Roadin puoleinen ränsistynyt katsomorakenne uusittiin. Stadionille mahtui jo noina alkuvuosina jopa 20.000 katsojaa, vaikkei Everton yleensä noin suurta joukkoa otteluihinsa saanutkaan. John Houlding, joka toimi vuodesta 1897 lähtien myös Liverpoolin kaupunginjohtajana, ja Everton FC neuvottelivat stadionalueen ostamisesta Orrellilta. Tämä prosessi johti riitoihin ja lopulta siihen, että stadion jäi Houldingille ja Everton lähti Goodison Parkille. Houlding perusti Liverpool F.C. and Athletic Grounds Ltd:n, joka alkoi pyörittää Anfieldin stadionin uutta kotiseuraa. Uusi Liverpool FC aloitti uransa korkeintaan parin sadan katsojan edessä voittamalla ystävyysottelussa Rotherham Townin 7–1 syyskuun 1. päivänä 1892. Uuden seuran ensimmäinen liigaottelu Anfieldilla oli 9.9.1893 Lincoln Citya vastaan. Liverpoolin 4–0 voittoa oli todistamassa jo noin 5 000 katsojaa. Uuden ajan ensimmäinen stadionkehityshanke, joka jäi samalla vuonna 1902 kuolleen Houldingin ajan viimeiseksi, oli vuorossa vuonna 1895, jolloin tehtiin arkkitehti Archibald Leitchin suunnittelema katsomo suunnilleen nykyisen Main standin kohdalle. Katsomolle loi omaleimaisuutta punavalkoinen kaari katsomokatoksen keskiosassa. Sitä seurasi vuonna 1903 Anfield Road Endin uusi puusta ja aaltopellistä tehty katsomo. Vuonna 1906, kun Liverpool FC oli voittanut ensimmäisen liigamestaruutensa, oli vuorossa Walton Breck Roadin puolen katsomon tekeminen. Samoihin aikoihin tuli uusi katsomo myös Kemlyn Roadin puolelle kenttää eli toiselle pitkälle sivulle. Tuo Walton Breck Roadin puoleiseen mäkirinteeseen tehty seisomakatsomo sai nimen The Spion Kop, jonka antoi toimittaja Ernest Edwards. Edwards halusi tällä kunnioittaa sitä pääosin liverpoolilaisista koottua joukko-osastoa, jonka jäseniä menehtyi samannimisellä kukkulalla suuri määrä Etelä-Afrikan buurisodassa vuonna 1900.
vulla, kun Kemlyn Roadin varteen tehtiin ensin 1963 uusi 6 700 henkeä vetävä katsomo, jossa oli kannatuspalkkien varassa oleva katos, ja sitten 1965 Anfield Road End uusittiin katetuksi seisomakatsomoksi. Nykyistä edellinen Main stand oli peräisin vuodelta 1973. Uuden pääkatsomon teko oli tuolloin mittava investointi ja satsaus tulevaisuuteen. Samana vuonna valopylonit purettiin ja valot sijoitettiin Kemlyn Roadin varren ja Main standin rakenteisiin. Seisomakatsomoiden roolia alettiin pienentää 1980-luvun alussa muuttamalla pääkatsomon edessä olleet seisoma-aitaukset ja Anfield End istumakatsomoiksi. Anfield Endin muutostyö tehtiin 1982. Samana vuonna valmistui myös Shankly Gates. Siinä sivussa seura hankki omistukseensa Kemlyn Roadin varren asuintaloja. Kun viimeinen vastaan hangannut sisarusparikin oli saatu myymään asuntonsa vuonna 1990, päästiin Centennary standiksi nimetyn uuden katsomon tekoon. Se vihittiin käyttöön 1.9.1992. Hillsborough’n vuoden 1989 tragedian jälkeen seisomakatsomoiden aika oli ylimmällä sarjatasolla ohi. Tämän ta-
96 Avenue on Main Standin edessä oleva puiden reunustama kulkuväylä, joka yhdistää Walton Breck Roadin Stanley Parkiin. Tällä alueella sijaitsee jatkossa myös Hillsborough’n muistomerkki.
Koppia 30 000:lle ja uutta Stanley Parkiin The Spion Kop säilyi avotaivaan alla olevana seisomakatsomona vuoteen 1928 asti, jolloin oli vuorossa Anfieldin seuraava isompi rakennustyö. The Kop muutettiin tuolloin 30 000 hengen katetuksi seisomakatsomoksi. Tämä Kop oli myös todistamassa Anfieldin yleisöennätystä 61 905 vuonna 1952, kun Liverpool kohtasi Wolverhamptonin. Pimeys katosi Andfieldilta vuonna 1957, kun stadionille rakennettiin pylonien päähän valonheittimet. Niitä käytettiin ensimmäisen kerran 30.10.1957 ottelussa Evertonia vastaan. Seuraavat isommat remontit olivat vuorossa 1960-lu-
Paisley Square sijaitsee puolestaan stadionin kulmassa, jossa Kop kohtaa uuden Main Standin. Alue on nimetty Liverpoolin menestyksekkäimmän managerin mukaan. Täällä kannattajat voivat kokoontua nauttimaan Anfieldin ilmapiiristä ennen ottelua.
SYYSKUU 2016 |
nw | 7
1
2
3
1) Vuonna 2000 seura julkistaa suunnitelmansa rakentaa 60 000 katsojaa vetävä stadion Stanley Parkiin. 2) Kuitenkin jo vuonna 2001 julkistetaankin 75 000 paikan stadion rakennettavaksi Spekeen, mutta kannattajat torppaavat siirron. 3) Stadionsuunnitelmat palaavat Stanley Parkiin vuonna 2002. Nyt vuorossa on 55 000 ihmistä vetävä stadion. 4) Seuraavana vuonna suunnitelmia päivitetään ja luvatun stadionin koko kasvaa 60 000:een. kia oli myös The Kop muutettava 12 900 katsojan istumakatsomoksi vuonna 1994. Kun Anfield Roadin puolen katsomoa vielä uusittiin 1998, oli se Anfield, jolla vielä viime kaudella pelattiin, pääpiirteissään valmis. Seuran silloisen pääomistajan David Mooresin ja muun johdon mielissä tuon 1998 työmaan piti myös olla viimeinen satsaus vanhaan Anfieldiin. Jo vuonna 2000 tuotiin julki ajatus uuden 70 000 katsojan stadionin rakentamiseksi. Kapasiteettitavoite muuttui kuitenkin aika pian 60 000 henkeen. Lokakuussa 2003 uuden stadionin hinnaksi arvioitiin 60 miljoonaa puntaa. Hankkeen tultua julki Liverpoolin kaupunki yritti vakavissaan saada Liverpool FC:n ja Everton FC:n muuttamaan samalle uudelle stadionille. Kun kumpikaan seura ei ajatukselle lämmennyt, sai Liverpool FC lopulta 2004 luvan suunnitella uuden stadionin Stanley Parkiin 270 metrin päähän Anfieldista. Vuonna 2006 kaupunki lisäksi lupasi vuokrata stadionalueen Liverpool FC:lle 999 vuodeksi.
Rappio-Anfield uuteen nousuun Kun kävin Manchesterissa ja Liverpoolissa ensimmäisen kerran 1990-luvun alussa, olivat molemmat kaupungit vielä hyvin alamaissa rankan rakennemuutoksen ja sen tuoman työttömyyden ja taloudellisen kurjistumisen takia. Esimerkiksi Albert Dockin alueen nykykokonaisuutta vasta suunniteltiin tuolloin.
“Uusi Anfield linkittyy koko PohjoisLiverpoolin kehittämiseen.” Kun kiersimme tuolloin Liverpoolissa, kuljimme myös Anfieldin kulmilla. Isäntämme kertoivat alueen asukkaiden huonosta tilanteesta ja erinäisistä ongelmista, joista yksi heijastus oli jalkapallon ympärille kehittynyt hulinointi. Vaikka Liverpool alkoi sitten nousta yhdeksi Englannin parhaiten menestyvistä kaupungeista, ei tämä nousu ole ulottunut kaikille alueille. Eräs tuttavani, joka työskentelee University of Liverpoolissa, kertoi jokin aika sitten eläkkeelle jäämässä olleen opettajan ahdingosta. Opettaja nimittäin huomasi viimeisinä työvuosinaan kasvattavansa jo saman perheen kolmatta polvea elämään aikanaan työttömänä ja syrjäytyneenä. Edellä sanotun jälkeen on ymmärrettävää, että hanke rakentaa uusi stadion sai aika pian rinnalleen laajempiakin tavoitteita. Stadionhanke liitettiin vahvasti koko pohjoisen Liverpoolin kehittämiseen. Ajatuksena oli toistaa Water
8 |
nw | SYYSKUU 2016
frontin alueella, johon myös Albert Dock liittyy, nähty muutos. Waterfront-projektiin muuten liittyi myös Ruukin teräsosaamista. Ruukki oli nimittäin vahvasti mukana King Waterfront Arenan eli nykyisille Liverpool-kävijöille varmaan tutummin Echo Arenan rakentamisessa valmistauduttaessa Liverpoolin vuoden 2008 kulttuuripääkaupunki-vuoteen. Lainaan tässä vuoden 2007 alussa Teräsrakenne-lehdessä ilmestynyttä juttuani: ”Uusi Anfield linkittyy koko Pohjois-Liverpoolin kehittämiseen. Tämä on joint venture -hanke seuran, kaupunginhallinnon ja paikallisen yhteisön välillä, johon liittyy mm. alueen asuntostrategian uusiminen. Kysyimme esimerkiksi paikallisilta lapsilta, mitä he haluaisivat vanhan Anfieldin tilalle, ja yksi lapsista piirsi paikalle maailman suurimman Kentucky Fried Chicken -ravintolan. Se kuvastaa yhteisön haluavan toimintoja, joissa vieraat kuluttavat rahaa ja tuovat siten työtä ja hyvinvointia tänne, kertoo Richard Parry. Vanhan Anfieldin kohdalle on tulossa jonkinlaisen puistotilan ohella ainakin hotelli-, ravintola- ja myymälätoimintoja. Syksyllä Anfieldilla kerrottiin vierailijoille, että ns. Kop End, jossa ovat nyt seuran museo, tuotemyymälä sekä mm. seuran legendaarisen managerin Bill Shanklyn patsas ja muistoportit, jäisivät vanhalle paikalleen. Richard Parry on kuitenkin sanonut julkisuudessa, että uudelle Anfieldille tullee mm. aiempaa parempi ja suurempi museo ja fanituotemyymälä, keskus stadionkierroksille sekä kahvilatoimintoja lipputoimiston yms. seuratoimintojen ohella. Muistomerkkien sijainti ratkotaan hänen mukaansa ajan kanssa. Anfieldin lähialueen tyhjilleen jääneitä vuokrataloja on kunnostettu ja kunnostetaan yksityissektorin voimin ja myyty omistusasunnoiksi. Näin alueen väestörakenne monipuolistuu. Kehittämiseen kuuluu Richard Parryn mukaan myös Stanley Park -puiston, jonka reunaan uusi Anfield tulee, kunnostaminen ja palauttaminen alkuperäiseen loistoonsa. Stanley Parkissa on mm. paljon harrastejalkapalloilijoille tarkoitettuja kenttiä, hautausmaa ja alkujaan viihtymispaikaksi tehty ja ympäristön mukana ränsistynyt Anfield Plaza. Uuden stadionin tiloihin tulee erilaisia yhteisön toimintaa palvelevia toimintoja, esimerkiksi Vernon Sangster Sports Center ja Liverpool Hope University Collegen alainen koulu. Seuran kannalta tärkeintä on tietysti saada nykyaikaiset ja riittävät toimintatilat. Richard Parry kertoo, että alkujaan pohdittiin 70 000 katsojan stadionia, mutta siitä olisi pitänyt tehdä ovaalin muotoinen. Lopullinen manchesterilaisen arkkitehtitoimisto AFL Architects’in tekemä suunnitelma perustuukin perinteisen stadionin layoutiin, jolla haetaan
4
5
6
7
8
5) 2007 Hicks & Gillett ostavat LFC:n ja lupaavat 60 000 henkeä vetävän stadionin rakentamisen alkavan 60 päivässä. Mitään ei tapahdu luvatussa ajassa, mutta uuden 76 000 paikkaisen stadionin suunnitelmat julkaistaan. 6) Jälleen uudet suunnitelmat: Nyt vuorossa 71 000 ihmistä vetävä stadion Stanley Parkiin. 7) Seura saa uudet omistajat 2010. Aiempien omistajien suunnitelmat unohdetaan ja palataan vuoden 2003 hahmotelman äärelle. 8) Uuden stadionin rakentaminen hylätään ja seura päätyy laajentamaan nykyistä stadionia. mm. sitä samaa tiivistä tunnelmaa kuin nykyisellä Anfieldilla. Liverpoolissa ei haluta viedä katsojia kauas kentästä. Uudella stadionilla on neljä erillistä katsomo-osaa, joista yhdestä tulee kaikkein innokkaimpien fanien uusi The Kop.”
Amerikassa kaikki on suurempaa Suomalaistoimittaja ei päässyt jututtamaan henkilökohtaisesti toimitusjohtaja Richard Parrya eikä ketään muutakaan seuran edustajaa, vaan Parryn kommentit on poimittu saadusta aineistoista. Haastattelupyyntööni tuli aika tyly vastaus, jonka voi kiteyttää ”seuran edustajilla ei ole mitään uutta sanottavaa näihin ulos jo annettuihin tietoihin”.
“Suunnittelussa vilahti julkisuuteen jopa ajatus 80 000 hengen katsomosta.” Juttelin Dr. Duncanissa (jossa viihdyin aikoinaan hyvin Cainsin oluitten parissa) paikallisten kanssa stadionhankkeesta mm. tuolla ottelu- ja jutuntekomatkalla. He kertoivat, että Anfieldin ympäristön omistusasukkaita yritettiin saada myymään asuntonsa samaan tapaan kuin oli tehty ennen Centennaryn rakentamista. Eräs juttukaveri sanoi, että tilanne oli asukkaille kaksipiippuinen. Jos seura tarjosi vanhasta asunnosta esimer-
kiksi 60 000 puntaa, se oli seuralle pikkuraha ja asukkaalle valtava summa. Asukkaan kannalta ongelma vain oli, että sillä rahalla ei saanut mitään vastaavaa asuntoa läheltäkään keskustaa. Silti muutos eteni ja jo tuolloin Anfieldin ympäristössä alkoi olla asuntoja, joiden ikkunat ja ovet oli peitetty pellillä. Hiljalleen lähiseudulta alkoi löytyä kokonaisia kadunpätkällisiä ja kortteleita vastaavanlaisia taloja, kun sekä vuokralla että omassa asuneet muuttivat muualle. Hankkeen etenemisessä oli kuitenkin yksi ongelma. David Mooresilla oli halua, mutta ei rahaa toteuttaa hanketta, jonka kustannusarvio oli seuran osalta noussut jo 190 miljoonaan puntaan. Toivottua ulkopuolista aluekehitysrahaa ei saatu itse stadionin tekoon, vain ympäröivän alueen kehittämiseen. Tässä vaiheessa David Moores päätti myydä seuran. Uusiksi omistajiksi tulivat vuoden 2007 alussa amerikkalaiset George Gillett ja Tom Hicks. Aika pian sitten selvisi, että jenkit pistivät manchesterilaistoimiston suunnitelmat roskikseen. Uudet omistajat pitivät vanhan johdon kaavailuja aivan liian vaatimattomina. Uuden suunnittelussa vilahti julkisuuteen jopa ajatus 80 000 hengen katsomosta. Myös luku 76 500, jolla olisi silläkin kiilattu ohi Old Traffordin stadionkisan kakkoseksi heti Wembleyn jälkeen, oli esillä. Suunnittelijoiden stadionideat saivat lentää. Yksi tällainen amerikkalaisen arkkitehtitoimisto HKS:n ehdotus toi ulkoapäin mieleeni lähinnä jäähallin. Toista samojen aikojen hahmotelmaa nimiteltiin porukalla naureskellen vessanpöntöksi.
SYYSKUU 2016 |
nw | 9
Kun suunnitelmia uusittiin, suureni myös hankkeen kustannusarvio. Loppuvuodesta 2007 puhuttiin jo 400-500 miljoonan punnan satsauksesta. Tuolla rahalla piti tosin tehtämän aluksi ”vain” 60 000 katsojan jalkapallopyhättö, jonka voisi kasvattaa myöhemmin jopa 78 000 katsojan stadioniksi. Uuden The Kopin piti tässä paketissa vetää 18 000 katsojaa. Joulukuussa 2007 Richard Parry sitten kertoi julkisuuteen, että nyt tähtäimessä on uusi 70 000 katsojan pyhättö vuodeksi 2011. Parryn mielestä tuo hanke toteutuisi varmasti.
Suurista puheista loppuluisuun
Vatuloinnista lopultakin rakennustöihin
No eiväthän asiat tietenkään menneet noin suoraviivaisesti. Tammikuun 2008 alussa nimittäin Mooresin aikana suunnittelua tehnyt arkkitehtitoimisto AFL Manchesterista ja uusien omistajien löytämä HKS Dallasista esittelivät omat ”on-budget” versionsa. New Anfieldin, joksi hankkeen työnimi oli vakiintunut alkuaikojen Stanley Park Stadiumista, hinnaksi arvioitiin tässä vaiheessa 350 miljoonaa puntaa. Kisan voitti HKS, jonka viimeisimmän suunnitelman ilmoitettiin tammikuun lopulla maksavan 300 miljoonaa. Vaikka omistajat kovasti vakuuttelivat, ettei maailmaan iskenyt luottolama ja talouskriisi vaikuta stadionhankkeeseen, uutisoitiin elokuussa 2008 uudesta takaiskusta asiassa juuri rahoitusongelmien takia. Spirit of Shankly -kannattaja-
1892
10 |
nw | SYYSKUU 2016
yhdistyksen väki sanoi suoraan, ettei usko omistajilla olevan rahkeita toteuttaa hanketta, ja vaati seuran välitöntä myyntiä ”kunnon omistajille”. Silti vielä 2009 vakuuteltiin, että rahoitus järjestyisi kevääksi 2010, jolloin työt voisivat alkaa. Kuten kaikki muistanevat, seura ja sen omistajat Gillett ja Hicks kuitenkin vajosivat yhä syvemmälle taloudelliseen suohon, ja seura otettiin rahoittajien haltuun vuonna 2010. Uudeksi omistajaksi tuli lokakuussa 2010 Fenway Sports Group ja seuran puheenjohtajaksi John W. Henry. Kannattajien kiroama Gillettin ja Hicksin jyrkkään loppuluisuun päättynyt aika oli ohi.
1894
FSG:n tulo omistajaksi ei haudannut uusi stadion -hanketta heti. Kaupunki jatkoi Stanley Parkin alueen varausta kesällä 2011. Kaupungin johto kannatti uuden stadionin rakentamista, mutta FSG:ssä harkittiin rinnalla vanhan stadionin kehittämistä. Toimitusjohtajaksi tullut Ian Ayre kertoi julkisuudessa, että uusi stadion kiinnostaisi enemmän, mutta vanhan kehittäminen maksaisi paljon vähemmän. Niinpä vatulointi jatkui. Vuoden 2012 alussa kerrottiin seuran kaivaneen esiin Gillettin ja Hicksin roskikseen heittämät AFL:n suunnitelmat, joiden teko oli aloitettu jo vuonna 2003. Mutta eipä mennyt kauan eteenpäin, kun Stanley Park-hanke hylättiin. Lokakuussa 2012 alettiin jo puhua van-
1906
1955
han stadionin kehittämisestä ja istumapaikkojen nostamisesta reiluun 55 000:een. Seuran ja kaupungin yhdessä sopimat uudet suunnitelmat Anfieldin alueen kehittämisestä julkistettiin kesällä 2013. Kaikkiaan 260 miljoonan hankkeessa seuran osuudeksi ilmoitettiin 150 ja kaupungin 110 miljoonaa. Uuden Main standin lisäksi projektissa oli 300 asunnon purkaminen, 500 asunnon korjaaminen ja 250 uuden rakentaminen lähialueilla sekä mm. uusi hotelli ja uusia ravintola- ja palvelutiloja. Suunnitelmat Anfieldin kehittämiseksi esiteltiin yleisölle keväällä 2014. Näiden suunnitelmien mukaisesti on lopulta sitten myös tehty jotain. Stadionin vanhin osa eli Main Stand on muutettu kolmekerroksiseksi, millä katsomon kapasiteetti nousi 9 000:lla 20 500 henkeen ja koko stadionin yleisömäärä 54 000 katsojaan. Suunnitelmissa oli lisäksi mukana ajatus uusia myös Anfield Roadin puoleinen katsomo. Sinne on aikomus tehdä jossakin vaiheessa lisätilaa 5 000 hengelle, jolloin Anfieldista tulisi lopulta se noin 60 000 katsomopaikan stadion, jollaisen tekoa alettiin valmistella siis jo 2000-luvun alussa. Anfield Road Endin uusimista puoltanee sekin, että sen nykyinen rakenne ei luetun lähdeaineiston perusteella ole kaikkein onnistunein. Stadionsaagaa seuratessa tuli mieleen Nobel-palkitun romaanin ”Hiljaa virtaa Don” nimi. En osaa sanoa, virtaako Mersey hiljaa, mutta Liverpool FC:n stadionhankkeessa vir-
taus on ollut kyllä harvinaisen hidas. No onneksi meille ei käynyt, kuten kävi suomalaisarkkitehtien suunnittelemalle Valencian uudelle stadionille. Sen rakentaminenhan aloitettiin, mutta työ on yhä kesken. Rahat loppuivat tekijöiltä kesken Espanjan talouden sakatessa. ■
Anfieldin vanha Main Stand vuonna 1965. Katsomo valmistui 1906 ja oli käytössä vuoteen 1973 asti.
Anfield on muuttunut vuosien saatossa muutamaan kertaan.
1966
1989
2010
1994
SYYSKUU 2016 |
nw | 11
BASEL ONNISTUNUT REISSU, EPÄONNINEN PELI TEKSTI JA KUVAT Jussi Uotila
M
aaliskuun puolivälissä Ossi muistutti, että Eurooppaliigan finaalin lippuarvonta on kohta, pitäisikö laittaa hakemusta sisään? No eihän sellaisesta voi voittaa, eikä LFC finaaliin kyllä pääse. Mutta kokeillaan. 5.4. tuli sitten sähköpostia: ”Your ticket application for the UEFA Europa League™ Final Basel 2016 was successful”. Täh, hetkinen, mitäs nyt? Pitäisi saada Liverpool finaaliin. Helppo homma. ManUa vastaan ollaan johdossa 2–0 ekan osan jälkeen. Hetken näytti pahalta, mutta Coutinhon taikuutta ekan jakson loppuun ja homma paketissa. Tämän jälkeen arvonnasta vastaan Borussia Dortmund. Auts. Kloppin vanha seura ja monta askelta edellä tätä joukkuetta. Eka osa, hyvä peli, mutta turhaan päästettiin Hummels tasoittamaan. Toinen osa, katastrofialku. Homma paketissa ja liput myyntiin? Kunnes Dejan ”ofallthepeople” Lovren ja Mama ”the Beast” Sakho iskevät pelin väkisin tilanteeseen 4–3 ja jatkoon. Dopingkäry. Maailma uhkaa romahtaa uudestaan. Kolon johdolla sitten Villarealia vastaan. Eka osa ja lopun ka-
12 |
nw | SYYSKUU 2016
tastrofi, mutta toisessa osassa tasoero on selkeä sekä finaalipaikka plakkarissa! Turussa Hunter’s Inn -baarissa paikalla oli myös yksinäinen Villareal kannattajakin. Pelin jälkeen reilut juttelut ja oma hymy korvissa, kun taskusta löytyy lippu jolla kehuskella. Hotellivaraustilanne Baselissa vaihteli valtavasti kevään mittaan. Pahimmillaan katsoin kaupungin olevan 92% varattu ja oman varaukseni tein siinä 80% paikkeilla, jolloin Dortmundin putoaminen vapautti paljon huoneita eikä scouserit olleet vielä alkaneet uskoa mahdollisuuksiinsa. Hotelliksi osui kilometrin keskustasta ollut huoneistohotelli. Aivan mahtava paikkaa, vaikka WLAN ei pysynytkään pystyssä. Sveitsissä – tai ainakin Baselissa – hotellin varanneille tulee automaattisesti ilmainen julkisen liikenteen lippu ja ratikka kulki korttelin päästä hotellista. Loistava systeemi! Vaimon kanssa katseltiin lentoja, mutta ongelmallista oli saada matka-aika kohtuulliseksi. Lopulta maksettiin enemmän, että saatiin Amsterdamin kautta lennot Baseliin. Zürich ja Geneve olivat hieman halvempia lentojen osalta, mutta matka-aika ja varsinkin kustannukset olisivat nousseet pakollisen junaetapin vuoksi. EuroAirport on erikoinen paikka, pitää olla tarkkana mihin maahan poistuu. Olisi hel-
posti eksynyt Saksaan. Kenttä on Saksan, Ranskan ja Sveitsin yhteinen kenttä. Lentokenttäbussiin piti ostaa lippu, mutta onneksi ystävälliset paikalliset (kyllästyttyään jonottamaan takanamme) auttoivat ja selittivät miten se automaatti oikein toimii ja millainen lippu pitää ostaa. Booking.com ja sveitsiläiset olivat hiukan hukassa etu- ja sukunimen kanssa (U. Jussi), mutta kolmen yön reissulle nimen saamisen summeriin oli kyllä bonus. Ensimmäisenä iltana tutustuttiin paikkakuntaan. Ruokapaikaksi löytyi jenkkidiner, jossa ruoka oli tosi hyvää mutta aivan sikamaisen kallista. Vasta keskustasta löydettiin ruokakauppa, josta saimme hankittua eväät hotellille (melko kallista). Pitkä kävely hotellille raskaan kassin kanssa. Seuraavana päivänä sitten havaitsimme, että korttelin päässä hotellista olisi ollut isompi kauppa… Kierreltiin pienen keskustan katuja kirjaimellisesti ylös ja alas, bongattiin UEFA rakentamassa toristudioita Marktplatzilla ja Barfusselplazalla, jonne myös scouserit rakensivat ohessa omaa showtaan. UEFA myös pystytti Sevillan porukalle toiselle torille yleiskatsomoa. Illalla etsittiin vielä kaupungin ainoa brittipubi (siis mitä löydettiin), joka näyttäisi ManUn siirretyn pelin (vaimo kun on väärä punainen). Olut oli hyvää, maksoi 9,20 per tuoppi (1 frangi = n. 1 euro) ja se yksi tarjoilija ei koskaan antanut vaihtorahaa – eli aina 10 frangia. WiFi oli, mutta ei ilmeiseti toiminut, koska ainakaan henkilökunta ei suostunut kertomaan salasanaa.
Pelipäivä! Aamulla hyvän keittonurkkauksen ansiosta kunnon aamupala. TV:stä sääkanavalta grillaussääennuste, mikä kertoi ettei pelin aikana sataisi (juu, ei satanut ei). Punaista väriä päälle ja keskustaan! Koitettiin sovittaa palaveria Ladan kanssa, mutta kartat ei meinanneet millään osua. Lopulta Barfüsselplazalle, jossa bongattiin Mikkokin ja [se toinen kaveri]. Lada yllättäen oli ”yksityispubissa”, jonne pääsimme Ladan ohjeilla. Kyseessä oli ilmeisesti norskien varaama yksityispubi – eli lauta-aidalla erotettu osa parvekeesta. Täältä oli hienoa katsella scoucemassan kerääntymistä, nauttia olutta ja aistia jalkapallon kannattamisen juhlaa. Tunnelma oli huikean korkealla ja Sammy Hyypiäkin oli bongattu samalta torilta Carran jengin pyöriessä myös lähistöllä.
Päätettiin sitten Mikan(?) kanssa lähteä etsimään ruokapaikka ja suunnata siitä sitten stadionia kohti. Vaimoa odotellessa yhtäkkiä huomattiin, että ei helvetti – Carrahan on siinä vieressä odottamassa ruokaa. Kuvahan siitä pitää saa-
da! Nimmaria ei saatu kun kynä ja paperi puuttui, eikä haluttu häiritä enempiä. Oltiin siis tyypillisiä suomalaisia: tätähän ne kehuvat meissä, että maailmantähdet saa olla suht rauhassa täällä. Pidämme etäisyyden ja annamme kullekin omaa rauhaa.
Kuvien jälkeen suuntaamme syömään lähikadun hienomman näköiseen paikkaan. Hampurilaisia nekin myivät ja scousereita sielläkin oli. En tiedä oliko kaupungissa mitään paikkaa missä ei ollut punaista väriä esillä. Ruoan jälkeen kohti ratikkapysäkkiä. Löydettiin yksi ja seuraava juna on kohdalla kohta, mutta aikataulu pimenee ja tiedotetta pukkaa saksaksi. Hetki tavailtiin ja pääteltiin, että ratikkaliikenne on lopetettu (UEFA hei, eihän sinne stadionille kannata kuljettaa ihmisiä julkisilla?). Ohi kulkevan punaisen massan sekaan ja kohti toivottavasti oikeaa suuntaa. Matka tuntui pitkältä, mutta onneksi sade osui lähinnä siihen kohtaan kun oltiin tunnelissa. Matkan varrella oli muutama pubi ja niissä punainen tunnelma terasseilla. Joku kilometri ennen stadionia oli ensimmäinen lippukontrolli – ja heti sen takana oli kavereita kyselemässä olisiko lippuja myynnissä. Muutenkin kontrolli tuntui olevan päätiellä, mutta sen ohi pystyi ilmeisen vaivatta menemään. Stadionin portilla oli vielä lippukontrolli ja saattoi siinä olla turvatarkastuskin. Kauhea ryysis, ei mitään aitaohjauksia. Olympistadionillakin on tämä osuus hoidettu tyylikkäämmin.
Stadionilla sitten Uefan sikahintatiskille, jossa onneksi laittoivat vahingossa yhden hinnalla kaksi otteluohjelmaa kassiimme. Siitä kiipeämään yläkatsomoon ja edessä jyrkät betoniportaat: ei kunnollisia valoja vaan kirkkaat työmaavalot portaiden yläpäässä. Ehdottomasti turvalliset. Not. Katsomo ja takakäytävä olivat OK. Ruokaa ja juomaa oli tarjolla, tosin 2 frangin tuoppipantti oli osalle yllätys. Ja hiukan huvitti, että Eurooppaliigan pääsponsoreihin kuuluu
SYYSKUU 2016 |
nw | 13
Amstel, mutta myynnissä oli Carlsbergin olutta. Seliteys ilmeisesti, että Amstelilla ei ole alkoholitonta. Katsomossa todettiin, että paikat olivat mitä parhaat, suoraan keskiviivalla ja ekassa rivissä, eli saatiin Suomen lippu ja LFC-lippu (jonka sain kun liityin seuran jäseneksi, eli joku 15 vuotta meni ennen kuin tuli käyttöä liittymislahjalle) kiinni kaiteeseen. Viereen tuli myös pari LFC kannattaa, vaikka tämä oli ns. neutraalia aluetta. Kaksikko oli ilmeisesti tanskasta ja mukana oma taskumatti. Niin, oliko turvatarkastus jossain? Koko stadion oli ehkä 3/4 punainen, loppuosa jakautui puoliksi median sekä kutsuvieraiden ja Sevillan kannattajien kesken. Mutta se olikin sitten organisoitunut ryhmä, tiukasti kasassa. Peliä edelsi Sevillan päädyssä tappelu, koska ilmeisesti Sevillan pääsylippuja oli isossa määrin mennyt LFC kannattajille. UEFA oli hienosti eristänyt porukat peräti kolmen järkkärin voimin siinä vaiheessa! Nuo kolme järkkäriä (10–15 vastaavaa oli mainosaidan kentän puolella suojaamassa, ettei kukaan tule kentälle, koska sehän olisi vaarallista – toisin kuin tappelu) yrittivät pitää parikymmenen hengen kokoiset rähinöitsijät erossa toisistaan. Mellakkapoliisi saapui minuuttien päästä, eristi ryhmät ja katsoi matsin siinä ryhmien välissä. Ei enempää häiriöitä. Pelistä ei sen enempää, eka jakso oli hyvä, mutta sitten joukkue jätti saapumatta toiselle jaksolle. Ja oli se paitsio. Kotimatkalle jalan, koska mitään vaihtoehtoa ei ollut. Matka kotiinpäin on lyhyempi, jopa näin häviöpelinkin jälkeen. Juuri ennen keskusaukeaa kohdattiin vielä Mikko ja saimme kuulla synkeän ennusteen tulevaisuudesta, mutta jätetään se Mikon itsensä kirjoitettavaksi. Suosittelen kirjoittamaan sen kuitenkin pian, koska muuten sen toteutuessa kukaan ei usko, että sen sanoit jo keväällä 2016. Ja toivon että olet väärässä! Seuraavana aamuna (siis jossain puolenpäivän paikkeilla) meillä oli vielä reissua jäljellä koko päivä ja aikaa Baselille. Menimme Barfüsselplazalle toteamaan Sveitsiläisen tehokkuuden. LFC fanit olivat poistuneet korkeintaan 10 tuntia aiemmin jättäen jälkeensä tuhansia pulloja, tölkkejä, roskia ja muuta sälää. Nyt siitä oli jäljellä yhden baarin lakana seinällä, että tervetuloa jälleen LFC. Kaikki siistiä, toripäivä, ei mitään jälkeä edellisyön festivaalista. Tälle päivälle oli ruksittu museokäyntejä, mutta moneenkaan ei ehditty. Ekasta löytyi heti klubituolikatsomon jäänteet jostain tuhannen vuoden takaa. Joka tuoli nimetty omistajalleen. Reinin (ei siis Juha, vaan se pikkujoki) ylitys oli erikois-
14 |
nw | SYYSKUU 2016
ta, vene kiinnitetään kokasta vaijeriin ja sitten perämoottori laitetaan niin linkkuun kuin saa. Virtaus hoitaa suuntiman siten, että keula on ylävirtaan ja moottorin avulla liikutaan sivuttain. Joen virtaus on huima. Kotimatkalla vielä pientä jänskätystä, kun lennot olivat Baselista maan sisäisellä lennolla Charles De Gaullelle ja sieltä Suomeen. Ensin pienen pieni sisämaan terminaali, jossa yksi ruoka-automaatti ja yksi kahvila, jossa hintataso putosi huomattavan paljon Sveitsiin verrattuna. Siinä konetta odotellessa pieni show paloautojen kurvatessa koneelle. Joku häikkä siellä oli. Puolisen tuntia tutkivat ja sitten meidät kävelytettiin samaan koneeseen! Nousua odotellessa kävi mielessä, että toivottavasti kaikki on kunnossa. Ei ongelmia, mutta laskeutuminen Charles De Gaullelle oli taas kerran shokki! Tai ei laskeutuminen, vaan järjestelyt. Laskeuduimme siis terminaali 2G:hen. 3h 10min aikaa siirtyä terminaaliin 2D. Luulisi sen olevan lähellä, mutta opasteet olivat mitä sattuu. Eikä se ollut lähellä, vaan piti ottaa bussi. Ja bussia piti vaihtaa. Lisäksi siellä vaihtopaikassa, terminaali 2F:ssä, piti käydä sisältä etsimässä tietoa mikä se toinen bussi sitten on ja mistä lähtee. Opasteet tietty nurinpäin, eli piti mennä sisälle nähdäkseen, että olimme heti oikeassa paikassa. Ranskalaiset. Lopulta oikea terminaali, pitkästä turvatarkastuksesta läpi ja odottamaan. Pieni paikka. Yksi kahvila, yksi pieni ”tax free” ja se oli siinä. Lisäksi saman ahtaan käytävätilan läpi osa ihmisistä jonotti koneisiin. Samaan tilaan tulivat myös saapuvien koneiden matkustajat. Tuloksena siis ruuhka tyyliin ”riemukaaren liikenneympyrä julkisen liikenteen lakon aikana, kun aukiolla jaetaan ilmaista patonkia ja viiniä”. Kaikkinensa Charles De Gaulle oli jälleen juuri niin kamala kenttä kuin kaikki ovat kokeneet. Niille jotka eivät ole, suosittelen ettette kokeilisikaan. Vaihtoaikaa pitää varata tunteja, vaikka portit olisivat vierekkäiset ja matkalaukkujen katoamisprosentti lienee maailman suurimpia. Ainakin eräällä palokuntalaisella. Yhteenvetona: Uefan lippuarvonnasta voi siis voittaa lipun. Reissu kannattaa varata mahdollisimman ajoissa ja tutustua kohteeseen ennakolta, jotta tietää miten matkustukset paikan päällä toimivat. Sveitsi on hieno maa, mutta järkyttävän kallis. UEFA ei osaa järjestää ottelua. Eikä Liverpool pelata kahta hyvää puoliaikaa samana iltana. Mutta paljon nähtiin, uusia ja vanhoja tuttuja tavattiin. Keväällä 2018 sitten seuraavaksi Uefan finaalissa. ■
ANALYSING JURGEN KLOPP’S TACTICS AT LIVERPOOL TEKSTI JA KUVAT Alex Yletyinen Kirjoitus on alunperin julkaistu The False 9 -blogissa 15.9.2016.
I
t was always going to be a different game at Anfield compared to the first three of the season. Jurgen Klopp has made it quite clear how he likes to approach teams in possession, and that won’t change. What did however need to change, as was glaringly evident after the defeat to Burnley, was how his team use the ball against an opponent that has no interest in keeping possession. In that respect, Leicester provided a fitting challenge. Its fair to say that Leicester’s style of play has been found out, which of course isn’t to say they won’t be successful in pursuing it. However an emphatic 4-1 scoreline at Anfield, serves as a case in point that Leicester are lacking compared to last season.
The Pressing-game Liverpool were desperately poor in breaking down Burnley a few weeks ago. There’s no getting away from that. The only thing that is mildly worth praising is the efficiency which the Reds displayed in winning the ball back. When Klopp’s team loose the ball, especially in the opponents half, the passing lanes of the player in possession are first and foremost cut out, after which the player is closed down by 2-3 players. This way, if the Reds manage to regain possession, there will be a heard of fellow redshirts providing options to start immediately moving the ball again. The deeper this type of press is deployed into the opponents half, the better, but also riskier. If the player being closed down is able to find his way passed the ‘first-press,’ the Reds’ midfield can be played through with a single pass.
Say Firmino, Lallana and Wijnaldum go to press Danny Drinkwater who is 40 yards from his own goal and facing his keeper. If the three manage to dispossess Drinkwater, A) they will find themselves a short pass away from being in an area where they can realistically score from, and B) they might find an immediate option beyond them in Sturridge or Mane. In such a scenario, Sturridge would ideally find himself receiving a pass in a so called ‘half-space’ between the winger and central midfielder, or between a centre-half and full-back. In either case the front-man, Sturridge in this case, shouldn’t be stationed directly in-front of the two centre-halves.
Positional awareness Despite Daniel Sturridge starting up-front in a 4-23-1 shape, which at times looked like a 4-1-4-1 or even a 4-1-5, at no point was he the out-ball. Unlike Benteke last season, Sturridge will often find himself in the inside-right channel, cutting in onto his left foot. For Firmino’s first goal, Sturridge makes a diagonal run, technically ‘into’ the Brazilian’s position who in turn cuts into the central space that Sturridge has vacated. This fluid interchanging of the front 4 - or even a front 5 with Wijnaldum joining in to take up spaces similar to where a traditional number 10 would get on the ball - makes man making a nightmare. The only way defending teams will have success against this Klopp side in-the-making, is by defending space. However doing so, is not made easy by a side who are as mobile as they are irregular locomotion. There are definite parallels to be,
SYYSKUU 2016 |
nw | 15
Liverpool are playing from the back. However, especially in the second half against Leicester, it’s notable how Clyne and Milner position themselves, in an attacking sense, in relation to one-another. That is to say if Milner is hugging the touchline as he often does, and the Reds are in the final third, Clyne will take up an ‘inside-forward’ position. Once again occupying the half-space, similar to where Sagna would find himself for City. This is all part of attacking a small, narrow spaces in central areas. Which of course leaves you vulnerable to a counter-attack, at Xabi Alonso pointed out to Jamie Carragher in a recent Sky Sports interview where the former compared Guardiola’s and Jose Mourinho’s tactics. Just before Adam Lallana scores For Firmino’s first goal, Sturridge makes a diagonal run, technically Liverpool’s 3rd, Sturridge has a chance to do so himself ‘into’ the Brazilian’s position who in turn cuts into the central space but Schmeichel saves his effort. As a result of the narrow that Sturridge has vacated. attacking shape, Clyne is the one running onto the rebound. Another distinct facet of Guardiola’s teams is the role if not drawn at least hinted at, between the Klopp and his of the defensive midfielder. Whether it be Busquets, Lahm counterpart at the Etihad. As Sean Rodgers recently noted or Fernandinho, that player always maintains reservations on the Anfield Wrap, ‘two managers who have spent time in about going forward. Klopp has tasked Jordan Henderson Germany are playing the same way in England, I don’t know with that role, at least in the absence of Emre Can, and whether Klopp has been having too many conversations Henderson seems to be growing into the assignment. His with Guardiola before he came over…’. passing ability is up there with Fernandinho’s. Defensively Henderson put a real shift in against Leicester, but you Kloppiola can’t really see past Emre Can slotting into that role once he regains his fitness. Henderson can play further up the Before making grandiose statements comparing the two pitch - instead of Wijnaldum for example - whereas Can has managers, which I will avoid doing regardless, it’s vital to only ever featured as an out-and-out defensive midfielder remember the following caveat: Manchester City arguably in the Red shirt. don’t have a player in their starting XI who wouldn’t get into Much of the punditry since Guardiola has come into the Liverpool’s XI. There is an inherent difference in quality Premier League has focused on his use of full-backs and when it comes to individuals. Then again, many thought - central midfielders. Likewise for Klopp, attention has been and rightly so - that Dortmund would edge the clash with paid to his insistence on a high-press. the Reds last season because of that David Silva and Kevin De Bruyne particularity. Turns out they didn’t. have really excelled playing - or at “Is it a coincidence that two Klopp’s mantra since day one at least setting out to play - in slightly managers coming into the his current and previous club(s), deeper central midfield roles for City. Premier League from the has been/is to facilitate conditions Both players are effectively ‘number Bundesliga approach games in which a side synthesise into 10s,’ as are Adam Lallana and Gini similarly?” something greater than the sum of Wijnaldum for Liverpool. Despite their parts. their previous inclinations to at least Both Guardiola and Klopp employ players of a similar start further up the field, and even close to the touchlines at skill set, out of their traditional positions, but nonetheless times, Klopp, like Guardiola, has employed both players in in areas of the pitch where those said qualities are vital. central positions. Once again, crowding an already narrow Klopp’s hand might have been forced to play Lucas as a space. centre-half against Leicester, but despite the howler that Is it a coincidence that two managers coming into the led to Vardy’s goal, it was a bit of a blessing in disguise. Premier League from the Bundesliga approach games Lucas is an experienced reader of the game, with a range of similarly? Maybe. It also might be that the English game passing that at the very least matches that of Joel Matip’s. has become saturated to the extent where even foreign I can’t help but liken his performance on Saturday to managers who come into the Premier League, feel how Guardiola deployed Mascherano at Barcelona. The they must adapt to that which has come before them, Brazilian former team mate of Mascherano, tallied the most as opposed to sticking to the guns which have brought passes against Leicester and was involved in two of the four success elsewhere. That isn’t the case with Klopp. Getting goals against Ranieri’s men. It wouldn’t be a surprise to see rid of Benteke speaks volumes in terms of what brand of Lucas start at centre-half more often this season. football the German wants his team to play. Mobility and unpredictability being at the core of that brand. ■
‘Attacking a small space, defending a big space’
Guardiola’s use of full-backs effectively as central midfielders is something Klopp doesn’t do, at lest when
16 |
nw | SYYSKUU 2016
SIMO SYRJÄVAARA CUP 2016
O
LSC Finlandin joukkue osallistui jälleen Helsingissä järjestettävään Simo Syrjävaara Cupiin. Pelit ovat mallia 5v5 ja kestävät 20 minuuttia. Joukkueessa oli 12 pelaajaksi luokiteltavaa höntyilijää sekä lisäksi Wellu, arvon puheenjohtajamme. Turnauksen avauspäivänä perjantaina pelasimme kaksi ottelua, joista kummastakin otimme kaikkien ihmetykseksi voitot (Quant 4–0, Hyvinkään Hyväilijät 3–0) ja vieläpä nollapeleillä. Niemisen Thomas pelasi maalilla elämänsä ottelut. Lisäksi Kipinän Lauri teki kummassakin ottelussa maalin. Mainittakoon että sisäisen salsamiehensä löytänyt Wellu teki maalin Hyvinkään Hyväilijöitä vastaan – ja sen kyllä kuuli. Ja tulette myös kuulemaan tästä pitkään. Lauantaihin lähdettiin täysin palkein mutta se veto loppui sitten samantien. Harald Hirmuiset pistivät ruletin pystyyn ja ottivat selvän 7–2 voiton (Laurin sinetöidessä sisäisen maalipörssin voiton kolmella tehdyllä ja Majapuron avatessa maalitilinsä heti ensimmäisessä pelissä). Heti perään FC Ronaldo runnoi loputkin itsetunnot maanrakoon 8–0 voitolla. Sunnuntain kahteen viimeiseen peliin lähdettiin vain pelailemaan, koska jatkoon pääsy olisi vaatinut todellisia kömmähdyksiä vastustajilta. Aamuyhdeksältä saimme ennätysmäärän pelaajia tolpilleen, mutta eipä se auttanut Raiders Unitedia vastaan (nämä olivat jo varmaan puoli tuntia ennen ottelua ottamassa lämpöä tulevaan peliin). Eihän niille raukoille tullut edes hiki ottelun edetessä,
TEKSTI Jani Arponen
enemmän meillä oli töitä poimiessamme palloa koko ajan omasta maalista. Lopulta vastustajat vähän armahtivat ja voittivat vain 12–0. Viimeiseen peliin lähdettiin sitten taistelemaan FC Viikkiä vastaan. Arponen maaliin kun Raiders oli telonut Thomaksen käden. FC Viikin ulkomaalaisvahvistukset pelasivat varsin näppärästi mutta OLSC vastasi tähän massalla. Arponen torjui pari pahaa tilannetta, joskin joutui antautumaan kahdesti. OLSC taisteli kuitenkin Sorsan ja Majapuron maaleilla tasapelin ja mentiin rankkareille. Arponen ampui ensin oman rankkarinsa sisään ja aavisti vastustajan vedon mutta ei torjunut. Sorsa pisti tolpan kautta vetonsa sisään ja FC Viikin toinen rankkarinvetäjä laukoi ohi Arposen aavistaessa tämänkin vedon suunnan. Näin saatiin sentään turnaukselle mukava loppu. ■
SYYSKUU 2016 |
nw | 17
“FELLOW SCOUSER”
ARTO NYBERG Liverpool FC on minulle jo lapsuusajoilta periytyvä hyvä ystävä, jonka kanssa on mukava olla aina, kun siihen on aikaa ja mahdollisuus, luonnehtii suhdettaan seuraan Ison Pajan tunnetuin Liverpool-kannattaja Arto Nyberg. TEKSTI JA KUVAT Arto Rautio
18 |
nw | SYYSKUU 2016
A
rto syntyi ja eli lapsuutensa eteläisellä Pirkanmaalla Viialassa, joka on nykyisin osa Akaan kaupunkia. Viiala on rautatien ja hyvien vesistöyhteyksien varrelle syntynyt teollisuuspaikkakunta, josta ovat Arton lisäksi lähtöisin mm. etenkin konstaapeli Reinikaisena tutuksi tullut näyttelijä Tenho Saurèn, Teräsbetoni -laulaja Jarkko Ahola ja muusikko Harri Marstio. Yhteydet kotiseutuun ovat säilyneet, sillä Arto oli elokuussa mukana Viialassa Akaa All Star vs. Zoom -jalkapallo-ottelussa Zoomin riveissä sekä vetämässä Vasenkätisten Vestivaaleilla vasenkätisten urheilijoiden paneelia. – Koulupojan kannalta Viiala tarjoisi kesäisin mahdollisuuksia lähinnä uimiseen ja urheiluun. Siellä oli TUL:n ja SVUL:n yleisurheiluseurat sekä jalkapalloseura Viialan Peli-Veikot. Minä lähdin mukaan futikseen, jossa pelasin maalivahtina 16–17 -vuotiaaksi asti. Isäni, joka on myös jalkapalloihmisiä, toimi tuolloin ViiPV:n edustusjoukkuueen valmentajana. – Suhteeni Liverpool FC:hen on peräisin tuolta ajalta. Luin Veikkaaja-lehdestä juttuja ja ihastuin sitä kautta kymmenvuotiaana Englannin maajoukkuemaalivahtiin Ray Clemenceen. Ajattelin, että noin kovan pelaajan seurankin täytyy olla tosi kova. Sitä kautta löysin Liverpool FC:n vuonna 1976. Tätä suhdetta vielä vahvisti kirjeenvaihtoystäväni Pohjois-Englannista. Hän nimittäin lähetti minulle tuona samana vuonna Liverpoolin käsiohjelman yhden kirjeensä mukana. Se ikään kuin vahvisti, että tämä on seurani. – Liverpoolin rinnalla olen aina kannattanut Valkeakosken Hakaa, joka oli ja on Viialasta katsoen kotimaisen jalkapallon valovoimaisin seura. Olinkin vuonna 2001 Olympiastadionilla aika ihmeissäni, kun katsoin Haka–Liverpool -peliä. En oikein tiennyt, kumpaa olisin kannattanut enemmän. – Omalle jalkapallouralleni yksi ratkaiseva käänne oli Hurriganesin Roadrunner-LP, joka ilmestyi vuonna 1974. Vaikka punk sittemmin muodostuikin itselleni rakkaimmaksi musiikkityyliksi, vei tuo Roadrunner minut rockin syövereihin. Se oli lähtökohta kehitykselle, jonka seurauksena jalkapallo sitten jäi vakavana urheiluharrastuksena, kun rock ja tytöt alkoivat kiinnostaa enemmän. Kun jalkapalloon ja rockiin liitetään vielä olut, syntyy tietynlainen ihmisiä kokoava pyhä kolmiyhteys, johon pääsee hyvin tutustumaan mm. Lontoon ja Liverpoolin pubeissa. – Erilaista höntsäjalkapalloa olen toki pelannut aina viime aikoihin asti. Kun lähdin opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon, kuuluivat höntsäpelit tietysti ”opiskeluohjelmaan”. Viimeksi olen potkinut raittius- ja urheiluseura Zoomissa. Ikävä kyllä nyt on mennyt puolisentoista vuotta niin, että olen jalkani kunnon takia voinut osallistua kunnolla vain Zoomin jääkiekkotoimintaan.
Puheviestinnän opinnoista toimittajaksi TV-persoonaksi Arto kertoo tulleensa monen sattumuksen kautta. Hän haki kaverin vinkin perusteella Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan puheviestintää. – Puheviestinnän opintoihin oli aika helppo päästä ja saada opinnot siten käyntiin. Ei minusta kuitenkaan tullut opettajaa tai puheterapeuttia, vaan siirryin journalismin puolelle kuten aika moni muukin puheviestinnän opinnot aloittanut.
Opintojen ohella Arto toimi Jyväskylässä tiskijukkana ja hakeutui sitten myös paikallisradiotöihin. Paikallisradiobuumi oli tuolloin vahvimmillaan, joten sanavalmiille nuorelle miehelle riitti myös radiohommia. – En ollut mitenkään erityinen toimittaja, kuten silloiset työkaverit muistelevat, mutta sain siitä kipinän ja kokemusta alalle, Arto naureskelee vanhojen kamujen naljailuja. Tuolloin jo Ylen leivissä ollut Tero Liete kehotti Artoa hakemaan Radiomafiaan kesäksi 1992. Arto lähetti koenauhan Yleen, pääsi radioon töihin ensin kesätoimittajaksi ja sitten vakituiseksi. Samalla hän muutti Helsinkiin, joka on ollut hänen kotipaikkansa siitä lähtien. Arto on ollut ”more or less” Ylen leivissä siis kesästä 1992 lähtien. – Kävin tovin Punaisen ristin hommissa Tadžikistanissa ja olin vuonna 1994 puoli vuotta freelancerina Englannissa, kun vaimoni lähti sinne opiskelemaan. – Televisioura alkoi, kun pääsin juontajaksi Ylen tuoreeseen Aamu-tv:hen vuonna 1997. Eli ensi keväänä tulee täyteen 20 vuotta tv-töissä. Vuonna 2003 Kari Kyrönseppä kertoi, että Ylelle halutaan perustaa rauhallinen keskusteluohjelma sunnuntain alkuiltaan. Aloimme miettiä ohjelmaa Liisa Akimofin kanssa ja tämä idea, jossa on kolme erilaista haastateltavaa suorassa lähetyksessä, on kestänyt siitä lähtien. Itse ohjelma alkoi vuonna 2004. – Tällä hetkellä tiedossa on, että ohjelma jatkuu varmasti tämän vuoden loppuun. Niinpä ensi kevään futismatkoja Anfieldille ei ole vielä voinut alkaa miettiä, vaan täytyy odottaa ensin päätöstä ohjelman mahdollisesta jatkosta, mikä tietysti vaikuttaa omiin aikatauluihini. – Itse ohjelmaa tekee nykyisin kolme henkeä. Aloitimme uuden kauden suunnittelun heti kevään viimeisten ohjelmien jälkeen tiukalla parin viikon suunnittelusessiolla. Etenkin alkusyksy pitää saada valmiiksi ennen lomia. – Jo pelkästään kolmen erilaisen mielenkiintoisen henkilön löytäminen samaan ohjelmaan on aika haasteellista. Henkilömixin kokoaminen on aikamoinen palapeli, sillä mukana ei voi olla esimerkiksi kolmea urheilijaa tai näyttelijää. Lisäksi ohjelma pitää saada sopimaan kutsuttavien henkilöiden kalenteriin. Esimerkiksi presidentti Martti Ahtisaaren kalenteriin vierailu ohjelmassa sopi vasta reilun vuoden päästä siitä, kun häntä pyydettiin mukaan. – Keskusteluohjelman idea on, että haastateltavat ovat keskiössä ja saavat puhua omalla äänellään. Silloin mennään mielestäni pieleen, jos juontaja on pääosassa ja haastateltavien tehtävä on korostaa juontajan egoa.
Gerry Marsden ja Kopin purkaminen Englannissa ollessaan Arto teki freelancerina töitä mm. Radiomafialle ja kiersi niissä merkeissä eri puolilta saarta. Ylelle syntyi esimerkiksi 12-osainen ”missä he ovat nyt” -sarja, jota varten hän kävi jututtamassa mm. Sladen, Sweetin ja Damnedin jäseniä, Gary Glitteriä sekä tietysti Gerry Marsdenia. Marsdenin takia Arto lähti pariskunnan yhden huoneen, yhden sängyn, yhden kaapin ja jaetun kylpyhuoneen asunnosta Lontoon kupeelta Liverpooliin. Samalla matkalla hän pääsi vierailemaan elämänsä ensimmäisen kerran Anfieldilla.
SYYSKUU 2016 |
nw | 19
– Tein juttua Marsdenin kanssa samaan aikaan, kun vanhaa seisoma-Kopia purettiin yleisön buuatessa ympärillä. Pääsin myös käymään stadionin sisätiloissa, jossa minulla oli onni saada moikata Ian Rushia. Mutta livejalkapalloa en siis nähnyt ensivisiitilläni Anfieldille, Arto tiivistää reissun annin jalkapalloilullisessa mielessä. – Tein tuon Englannissa oleskelun aikana myös juttua Millwallista, jonka ruorissa oli siihen aikaan Mick McCarthy. Yritin terävänä toimittajana kysellä häneltä seuraan liittyvästä oikean laidan liikehdinnästä. McCarthy totesi, että ainoa oikean laidan liikehdintä, josta hän tietää jotakin, tapahtuu kentällä. Että jos olet tullut tänne puhumaan politiikkaa, tuossa on ovi, mutta jos haluat puhua jalkapallosta, jatketaan. – Suomessa olen nähnyt Liverpool FC:n livenä ensimmäisen kerran Olympiastadionilla vuonna 1982. Meitä taisi olla noin 5000 henkeä seuraamassa, kun HJK voitti Liverpoolin 1–0. Ajoimme Helsinkiin yhdessä isäni kanssa katsomaan peliä ja sitten sen jälkeen takaisin kotiin. – Harmi kyllä tuon ottelun nauhoitteet ovat tuhoutuneet. Sain ne HJK:sta lainaan yhtä ohjelmaani varten, mutta kun pistimme nauhat pyörimään, kuva oli epäselvää mössöä. Rehellisesti sanoen en muista sen ottelun maalia (tekijä oli muuten Atik Ismail), enkä noin yleensäkään eri otteluiden tapahtumia. Poikkeuksena on Istanbulin ihme, joka on kyllä taltioitunut mieleeni ilmeisen pysyvästi. – Olin myös Myllykoskella katsomassa MyPan ja Liverpoolin ottelua vuonna 1996. Menin Anjalankoskelle Liverpool-kannattajien linja-autossa ja tarkoitus oli, että tulisin myös takaisin Helsinkiin sen kyydissä. Se bussi lähti kuitenkin niin aikaisin takaisin, että jäin matkasta pois. Mutta jotenkin sieltäkin sitten kotiin selvittiin. – Kaiken kaikkiaan olen siis nähnyt Liverpoolin pelaavan livenä 1980-, 1990-, 2000- ja 2010-luvulla. Ja tarkoitus on päästä näkemään ykkösmiehistö paikan päällä myös tulevaisuudessa.
Matkoilla Babelin ja Suarezin kanssa – Ensimmäinen jalkapallokokemukseni Anfieldilta on vuodelta 2001, jolloin olin katsomassa Englannin ja Suomen välistä jalkapallomaaottelua. Sen jälkeen olen sitten onnistunut käymään siellä katsomassa myös Liverpoolin pelejä muistaakseni 6–7 kertaa. – Kun matkustan Englantiin Lontoon kautta, tulevat pelireissut hoidetuksi junalla Lontoosta. Joskus tarjolla on ollut myös tosi edullisia junalippuja ensimmäiseen luokkaan. Huomasin yhden tällaisen reissun paluumatkalla Lontooseen siellä ensimmäisessä luokassa, että vieressähän istuu ihan Ryan Babelin näköinen mies. Etätsekkasin viesteilemällä Kari Ylänteen kanssa, että näköhavaintoni oli oikea. Ja kun se oli oikea, aloin jutustella hänen kanssaan. Jari Litmanen oli tietysti yksi tärkeä puheteema entisen Ajax-pelaajan kanssa. – Kun matka eteni, havaitsin Liverpool-väritteistä liikehdintää junassa. Hetken kuluttua sen syykin selvisi, kun Luis Suarez tuli osastoon lastensa kanssa. Tietysti hänenkin kanssa piti muutama sana vaihtaa. Selvisi, että Luis on kovin mukava ja rento kaveri. (Tämä oli havaittavissa Arton ja Luisin lämminhenkisestä yhteiskuvastakin, jonka Arto etsi
20 |
nw | SYYSKUU 2016
jutustelun aikana esille kännykästään.) – Ikävä kyllä etenkin tämä sunnuntain alkuillan suora lähetys haittaa aika paljon ottelumatkojen tekoa. Lisäksi Liverpoolin pelit ovat muutenkin viime aikoina usein jääneet väliin, kun niitä on ollut kovin paljon juuri sunnuntaisin. Mielestäni jalkapallo pitää nähdä suorana, minkä takia ei ole ottanut pelejä kovalevylle jälkikatsontaan. Erikoisen hienot maalit tms. huippukohdat voin kyllä kaivaa esiin jälkikäteen, mutta muuten siis elän ottelut mukana niiden ollessa käynnissä tai en ollenkaan. – Olen seuran jäsen ja ostin jäsenyyden myös pojalleni, että yhteiset futismatkat olisivat mahdollisia. Esimerkiksi alkavalle kaudelle en ostanut kesän myynnistä yhtään lippua, kun otteluohjelma ja tv-ohjelmani tai lomiemme aikataulut eivät antaneet siihen edellytyksiä. Jos on tullut yllättäen tilaisuus käydä paikan päällä, olen kyllä saanut kavereideni kautta ihan normihintaan lipun aina. – Poikani käy jalkapallopeleissä kanssani, jos pyydän hänet mukaan. Muuten innostus jalkapalloon ei ole tarttunut häneen. Hän viihtyy enemmän lukemisen ja shakin parissa. Etenkin tuo innostus shakkiin on varmaan veren perintöäkin, sillä olen itsekin harrastanut lajia. Etenkin pikashakki on mieleeni. Siinä olen myös kilpaillut ihan hyvällä menestykselläkin aina SM-kisoja myöten.
Olutkirjailija ja rokkari matkustaa Tv-työn ja jalkapalloharrastuksen lisäksi Arto tunnetaan mm. Lontoon pubit -kirjasta ja Nyrok Dolls -yhtyeen jäsenenä. – Lontoon pubit on kyllä Kari Ylänteen kirja, jonka teossa avustin parin vuosikymmenen Lontoon käyntien tuomalla tiedollani. Hyvät pubit kuuluvat myös Liverpool-käyntieni ohjelmistoon. Liverpooliahan sanotaan real alen pääkaupungiksi ja hyvän oluen ystävänä tietysti maistelen niitä mielelläni. Samaten paikallinen hyvä ruoka kiinnostaa. Mielestäni kussakin maassa pitää perehtyä sen maan ruokaperinteen helmiin, mikä ohjaa ruokapaikkavalintojani. Sekä oluen että ruoan kanssa olen jossain keskivertokuluttajan ja hifistin välimaastossa. En esimerkiksi tee tarkkoja muistiinpanoja nauttimistani oluista. – Matkustaminen on ollut aina yksi intohimoni. Olen onnistunut käymään tähän mennessä jo 55 eri maassa. Tämän päivän maailmantilannetta katsellessa tulee välillä mieleen, että onneksi. Kyllähän sitä toisinaan miettii, uskaltaako kohta matkustaa mihinkään. Mutta täytyy uskoa, että tilanne tästä rauhoittuu hiljalleen. Yksi näistä Lontoon käynneistä oli vuonna 1996 jalkapallon EM-kisojen aikaan. Arto muisteli vuoden 2016 EM-kisojen aikaan tehdyssä ja yhä Yle Areenasta löytyvässä Pallopojat-jatkossa etenkin tuon reissun seikkailua Wembleyllä. Arto lähti kavereineen etsimään lippuja Englanti–Sveitsi -otteluun, kun sattui olemaan silloin Lontoossa, ja sai liput lopulta epämääräiseltä hipiltä ilmaiseksi. Stadionilla paljastui, että ko. liput oli varastettu joskus ja paikat myyty sittemmin uusilla lipuilla, ja Arto ystävineen heitettiin kesken ottelun ulos. Vuosien 2000 ja 2004 EM-kisoissa hän on istunut katsomossa ihan virallisilla lipuilla. Arto on ollut reilun 10 vuotta myös Mauri Kunnaksen kokoaman Nyrok Dolls -yhtyeen jäsen.
– Tämä lähti Otavan pikkujouluista vuonna 2003. Mauri kierteli siellä ja pyysi suunnilleen kaikkia mukaan bändiinsä. No sanoin sitten lopulta, että lähden jos Pasi Heikurakin lähtee. Pasi lupautuikin mukaan ja lisäksi Juba Tuomola lähti basistiksi. Siitä se alkoi. Bändin nimi on yhdistelmä Maurin Nyrok City -sarjakuvan ja New York Dolls -yhtyeen nimistä. – Itse en ole mitenkään musikaalinen ihminen enkä soita mitään instrumenttia. Olen ”suunsoittajana” bändissä nykyisin soittavien ja laulavien Mauri Kunnaksen, Juba Tuomolan, Kjell Westön, Aku Syrjän, Silja Sillanpään eli Katti Matikaisen ja Pasi Heikuran jatkeena. Tämä on minulle sellaista mukavasti miestä karaisevaa omille epämukavuusalueille menemistä. Kovin paljon bändi ei vie aikaa, sillä tänä vuonna on harjoituksia ollut kahdesti. On meillä vuosittain yksi keikkakin. Raittius- ja urheiluseura Zoom on Artolle Nyrok Dollsia selvästi aktiivisempi harrastus. Tiistai- ja perjantaiaamuisin hän on mukana Zoomin harjoituksissa, tosin nyt siis vain jääkiekkotreeneissä. Zoom on Artolle tavallaan myös osa työtä, sillä Zoomissa syntyneet verkostot ja käydyt jutustelut auttavat myös oman ohjelman suunnittelussa.
Olen casual-kannattaja Arto luonnehtii itseään Liverpool FC:n casual-kannattajaksi. – En seuraa Liverpoolia fanaattisesti, mutta en osaa olla ilmankaan, ja olen ollut seuran jäsen jo vuosia. En siis muista klassikko-otteluita tai -maaleja paitsi tuon jo mainitun Istanbulin ihmeen. En myös ole jaksanut aktivoitua esimerkiksi paikallisen kannattajayhdistyksen toimintaan. Seura
kulkee elämässä mukana hyvänä ystävänä koko ajan, mutta yhteytemme ei ole erityisen tiivis eikä säännöllinen. Toki työllänikin on tähän vaikutuksensa, kuten jo totesin. – Televisiosta olen seurannut seuran sarjapelit, kun siihen on ollut mahdollisuus, harjoituspelejä en niinkään. Futiksen ohella seuraan myös jonkin verran lätkää, jossa suosikkijoukkueeni on Tappara. Käymme Simo Frangenin kanssa katsomassa livenä Tappara-Ässät pelin kerran kaudessa ja lisäksi katson jääkiekon arvokisalähetyksiä. – En kulje Liverpool-asusteissa, en kyllä myöskään Valkeakosken Hakan tai Viialan Peli-Veikkojen. Liverpool-esineistöni rajoittuu vanhoihin otteluohjelmiin ja jäsenmaksun yhteydessä saatuihin kyniin, huiveihin, kirjasiin yms. tuotteisiin. Nyt viimeksi, kun tässä yhteydessä tuli uuden Main standin valmistumisen kunniaksi seuran historiasta kertova kirjanen, ihmettelin muuten, ettei Sami Hyypiää ollut mainittu kirjasessa ollenkaan. – Olen tyytyväinen, että Anfield säilyi samalla paikalla kuin se on ollut. Näin sen perinne ja tunnelma eivät hävinneet uuden stadionin rakentamisen mukana. Arsenal-kaverini ainakin ovat valittaneet, ettei seuran uudella stadionilla ole samanlaista tunnelmaa kuin vanhalla Highburylla.
Arto Nybergin lyhyet nopeat All-time suosikkipelaajasi Liverpoolissa?
– Maalivahti Ray Clemence Miksi juuri hän?
– Hänen pelejään en muista yhtään, mutta hänen takiaan aloin seurata Liverpool-merkkistä seuraa noin vuonna1976.
Arto Nybergin koti on ollut Helsingissä jo noin 25 vuotta ja nämä rautatieaseman kulmatkin ovat niinä vuosina tulleet hyvin tutuiksi.
SYYSKUU 2016 |
nw | 21
Entä suosikkisi nykyjoukkueessamme (tai viime kaudella kai oikeammin)?
Moikkasin myös Ian Rushin kanssa stadionin uumenissa.
– Viime kauden joukkueesta on kyllä paha nimetä ketään, mutta sanotaan nyt Coutinho.
Montako kertaa yhteensä, koska viimeksi, peli ja tulos?
Kenet haluaisit ehdottomasti joukkueeseemme?
Laulatko Anfieldilla aina mukana? Osaatko kannatuslauluja?
– Hänet, joka parhaiten siihen sopii. Entä mille pelipaikoille haluaisit nyt vahvistuksia (tärkeysjärjestyksessä)?
– 6–7 kertaa, en muista viime kerran peliä..
– En Oletko käynyt stadionkierroksella ja/tai Melwoodissa?
– En
Tätä fundeeratessa se vasen puolustaja taitaa puuttua. Liverpool kaupunkina max kolmella sanalla kuvattuna? Miten Jürgen Klopp on onnistunut managerina asteikolla 1-10?
– Ystävällinen kulttuurikaupunki
– Early days. Onko joku vastustajistamme sinulle erityinen inhokki tai erityisen rakas?
– En jaksa keskittyä jalkapallossa jonkun henkilön tai seuran inhoamiseen. Omien seuraamisessa on ihan riittävästi.
Harrastatko Liverpoolissa oluthifistelyä vai meneekö mikä vain sopivassa seurassa tai paikassa?
– Kyllä, joka kerta. Real alen pääkaupunki, kuten itse mainostavat itseään. Hienoja pubeja, loistavia oluita. Arvioi brittiläinen keittiö max kolmella sanalla.
– Mainettaan parempi Seuraatko reserviemme tai juniorijoukkueidemme otteita?
– Enpä juuri. Ensimmäinen käyntisi Anfieldilla, peli ja tulos?
– Maaliskuu 2001, Englanti – Suomi, 2-1. Mutta ihan ensimmäisen kerran kävin keväällä 1994, kun siellä järjestettiin tapahtuma, jolla juhlistettiin, tai ”juhlistettiin” Kopin muuttamista seisomakatsomosta istumakatsomoksi. – Olin tekemässä radiohaastatteluja liverpoolilaisista entisaikojen ykkösbändeistä. Jututin tuona päivänä mm. YNWA:n levyttänyttä Gerry Marsdenia. Mukava mies.
Liverpoolin pub tai ruokapaikka tai menopaikka, jossa olet viihtynyt erityisesti?
– Roscoe Head. Käyn siellä joka kerta. Aktiivisuutesi Liverpool-kannattajana asteikolla 1-10 ?
–2 Selitä itsellesi antamasi arvosana max kolmella sanalla.
– Laiska kannattaja ei ansaitse enempää.
ILLALLINEN JUMALAN KANSSA
TEKSTI Aki Welander
T
oukokuussa tiedusteltiin puhelimitse, josko illallinen Robbie Fowlerin kanssa kiinnostaisi. Tai siis gaala-ilta, jossa hän olisi mukana. Oli muuten aika vaikea vastata. Yhdistykselle tarjottiin kahta paikkaa iltamaan ja nimet pitäisi antaa viimeistään seuraavana päivänä. Hallituksen kanssa keskusteltuani tultiin siihen tulokseen että valitsemme minun mukaani yhden Suomen pitkäaikaisimmista faneista: Mikko Erosen. Iltama oli itseasiassa Viasatin järjestämä ja siellä julkistettiin uusi Jalkapallo HD -kanava. Paikalla oli kaikki jotka ovat jotain Suomen jalkapalloscenessä. Ja me. No mikäs siinä. Syötiin hyvin, luotiin suhteita ja istuttiin Fowlerin kanssa samassa pöydässä. Toki niin kaukana, että emme voineet jutella hänen kanssaan, mutta joka tapauksessa voin sanoa syöneeni Fowlerin kanssa samassa pöydässä. Toki perintesen valokuvasetin aikana ojensimme hänelle yhdistyksen huivin, josta hän vaikutti olevan oikeasti todella ilahtunut. Teräsmiesmäisesti itselläni oli puvun alla pelipaita johon sain nimmarin. Ei paha. ■
22 |
nw | SYYSKUU 2016
SYYSKUU 2016 |
nw | 23
1) Doctor Duncan 2) Ma Egerton’s Stage Door 3) The Albert (Anfield) 4) The Brewery Tap 5) The Caledonia 6) The Crown Hotel 7) The Excelsior 8) The Stork Hotel (Birkenhead) 9) The Vernon Arms
Pubivisan oikeat vastaukset: 1
2
3
4
5
6
7
8
9
Mikä pubi kyseessä?
LAATINUT “Lada66”
PUBIVISA
Liverpoolin kotiottelut TJÄREBORGIN
JALKAPALLOMATKAT
Näe, koe, ! kannusta
LIVERPOOL FC Sykkiikö sydämesi Liverpool FC:n tahtiin? Et ole yksin. Anna meidän järjestää parhaat paikat Liverpool FC:n superjännittäviin otteluihin ja koe jalkapallohuuma paikan päällä. Edulliset ottelupaketit saat vaivattomasti suoraan Tjäreborgilta. Ottelupaketti sisältää otteluliput ja hotellin. Varaa, ennen kuin muut ehtivät! Varaa oma ottelupakettisi osoitteesta: www.tjareborg.fi/jalkapallomatkat
24 |
nw | SYYSKUU 2016
KANNATUSNURKKAUS TEKSTI JA KUVA Tuomas Kariluoma
O
hessa kuva omasta huoneestani. Sängyn peiton ja ison tyynyn on äiti tehnyt vuosien varella kertyneistä kaulahuiveista. Osa aika vanhoja, mutta joukossa muutama omiltakin matsireissuilta hankittuja.
KUIN KAKSI MARJAA
Terveisin, Tuomas Kariluoma, 11-v ■
Janne Nieminen
Jari Nieminen
SYYSKUU 2016 |
nw | 25
Ristikko
Vaakaan 3. Anfieldin kuuluisin huone (4, 4) 6. Punaisten koti Suomessa (4) 7. Luis ja Moreno (7) 10. Liverpool-lompakon lyhenne (3) 12. Remes lie joka myytiin Chelseaan v. 2011 (8) 13. Garcia vai Suarez (4) 14. Eteläisessä puistossa säännöllisesti tapettu keskikentän kuningas nro 7 (5) 15. Pitkäaikaisin manageri Tom ja ”salapoliisitohtori” John (6) 16. Treenipaikalla näyttelijä Gibsonilla menee kaikki päin puuta (7) 18. Liverpoolin pelityyli - kuulostaa matkustusdokumentilta ja osoitteenmuutokselta (4, 3, 4) 20. 18+7+8+15+5+3+3 (11)
LAATINUT Robin Maylett
Pystyyn 1. Kuuluisa keskikentän käkkärätukka ja manageri (7) 2. 15.4.1989 (12) 4. Atletico > Liverpool > Chelsea > Milan > Atletico (6) 5. Miten päin vaan piileskelevä pallo joka on kärkimies (3) 8. Useimmilla kentillä kaksi mutta Anfieldilla yksi (8, 4) 9. Amerikan Linnunradan ikoni (7) 11. Manageri saa lyhyen pallon ja fanikatsomon sekaisin (6) 12. Mr. Line juoksee vastustajat sekaisin keskikentällä (6) 17. Pelurin hintalappu 5 miljoonaa puntaa mutta ALV ei? (5) 19. RGB-spektrin ykkönen (3) Ratkaisu seuraavassa numerossa.
26 |
nw | SYYSKUU 2016
LIPPUJEN HAKU JA YHDISTYSPISTEIDEN VAIKUTUS Yhdistyspisteet Selitetään ensin yhdistyspisteiden (credits) kerääminen: Kun jäsenmaksu maksetaan ennen syksyn lippujenhaun deadlineä (yleensä kesäkuun lopussa), saa jäsen käyttöönsä 3 pistettä. Kun jäsenmaksu maksetaan ennen kevään lippujenhaun deadlineä (yleensä marraskuun lopussa), jäsen saa käyttöönsä 2 pistettä. Tämän jälkeen (1.12 – 31.5 ) liittyessä jäsen saa 1 pisteen. Pisteet lasketaan yhteen aina kolmen viimeisen jäsenkauden perusteella eli näin korkein mahdollinen pistemäärä on 9 pistettä. Pisteitä voi kartuttaa kirjoittamalla yhdistyksen lehteen Norwegian Woodiin, kuitenkin niin, että mahdollista on saada vain yksi piste per lehti. Piste lisätään jäsenen saldoon kun juttu on julkaistu lehdessä. Jäsenen sen hetkiset pisteet näkyvät hänelle lähetettävässä jäsenmaksussa.
Lippujen haku Hakeaksesi lippuja jäsenellä tulee olla Liverpool FC:n jäsenyys – eli Full tai Light membership. International membership EI kelpaa. Yhdistys hakee lippuja kaksi kertaa kauden aikana: syyskaudelle (otteluohjelma vuodenvaihteeseen asti) ja kevätkaudelle (loppukauden pelit). Jokaiseen otteluun voimme hakea 14 lippua. Yhdistys saa valita kolme ottelua syksyllä ja kolme ottelua keväällä, jotka ovat ensisijaisia otteluita lippujen suhteen ja joihin Liverpool FC yrittää saada yhdistykselle liput. Loput ovat ns. ”toivotaan toivotaan” -otteluita, joihin yhdistys voi mahdollisesti saada lippuja. Yhdistyksen haut tapahtuvat ennen seuran virallisia General Sales -myyntejä.
punhakuun kannattaa varautua jo siinä vaiheessa, kun otteluohjelma julkaistaan ja katsoa valmiiksi, mitkä ottelut kiinnostavat. Hakijalista otteluihin päivitetään reaaliajassa foorumille ja on ainoa paikka mistä näkee otteluihin hakeneet
Miten lipunsaajat päätetään? Pelit jaetaan A- ja B-kategoriohin. A-kategoriaan luettavat pelit ovat Everton, Man Utd ja Arsenal sekä B-kategoriaan Man City, Chelsea ja Tottenham. Loput pelit ovat kategorioimattomia. Mikäli peleihin on yli 14 hakijaa, käytetään seuraavia karsintamalleja: 1) Ensimmäinen karsinta (jos yli 14 hakijaa): Edellisenä kautena kyseiseen otteluun saatu lippu. 2) Toinen karsinta (jos yhä yli 14 hakijaa): A/B-kategorian pelit: Yhdistyspisteiden avulla., jolloin vähiten pisteitä omaavat tippuvat ensin. Muihin peleihin liput arvotaan loppujen lähtijöiden kesken. 3) Kolmas karsinta (jos yhä yli 14 hakijaa): A- ja B-kategorian pelit : Arvonta. Karsinnoissa käytettävän arvonnan kulku: Jokaisella hakijalla on LFC:n jäsennumero ja tästä numerosta hänelle luodaan oma arvontanumero. Tätä arvontanumeroa sitten verrataan yhdistyksen luomaan numeroon (00-99) ja lähimmäksi tätä numeroa osuvat arvontanumerot saavat paikan lipunhakijoina. Tarkemmat arvontasäännöt löytyvät foorumilta.
Miten haet yhdistyksen ottelulippuja?
Yhdistyspisteiden väheneminen
Yhdistykseltä tulee excel-taulukko haettavista peleistä noin 1–2 viikkoa ennen deadlineä. Taulukkoon merkataan vain hakijan nimi, ruksataan halutut ottelut ja palautetaan kysely takaisin. Huom! Ruksaa vain ne ottelut, joihin olet oikeasti valmis lähtemään. Olet velvollinen ostamaan kaikki saamasi liput, sillä ns. kakkosprioriteetin ”jos-saan-tämän-lipun-niin-en-otakaan-muita-ruksaamiani-lippuja” -otteluita ei ole. Varsinkin syksyn haku, eli kauden ensimmäinen lipunhaku, tulee nopeasti. Syksyn li-
Kun jäsen saa lipun A-kategorian otteluun, menettää hän 3 yhdistyspistettä ja tämä vähennetään välittömästi jäsenen yhdistyspistekertymästä. Vähennys vaikuttaa siten heti seuraavaan mahdolliseen A-kategorian pelin lipunhakuun. Kun jäsen saa lipun B-kategorian otteluun, menettää hän 3 yhdistyspistettä ja tämä vähennetään välittömästi ainoastaan mikäli ottelu on yhdistyksen otteluvalintapeli. Muihin otteluihin ei käytetä yhdistyspisteiden vähennyksiä.
KIRJOITTAMINEN NORWEGIAN WOODIIN Norwegian Wood on kannatusyhdistyksen jäsenlehti, joka ilmestyy kolmesti vuodessa. Lehti julkaistaan neljän kuukauden välein syys-, tammi- ja toukokuussa. Lisätietoja lehdestä löydät kannatusyhdistyksen foorumilta. Lehden sisältö muodostuu jäsenistön kirjoittamista artikkeleista. Päätoimittaja toivookin teiltä arvon kanssakannattajat, suurta intoa, halua ja poltetta kallisarvoisen aikanne uhraamiseksi yhteisen hyvän eteen. Lehteen kirjoittamista on pyritään kannustamaan myös seuraavilla tavoilla: 1) Lehteen kirjoittamalla voit kartuttaa yhdistyspisteitäsi, mutta kuitenkin niin, että mahdollista on saada vain yksi piste per lehti. Piste lisätään jäsenen yhdistyspistesaldoon heti kun juttu on julkaistu lehdessä. 2) Jokaisen lehden paras artikkeli valitaan äänestämällä. Artikkelin kirjoittajaa lahjotaan hienolla LFC-aiheisella palkinnolla kannatusyhdistyksen toimesta. Jutut ja kuvat tulee lähettää osoitteeseen editor@olscfinland.com. Samaan osoitteeseen saa lähettää myös parannus- ja kehitysehdotuksia.
Tärppejä Kaikenlaiset reissu- tai tapahtumaraportit, kausiennakot ja -yhteenvedot ovat tervetulleita. Pelaajaesittelyt ja -arvioinnit ovat myös toivottuja, varsinkin siirtoikkunoiden aikaan. Seuran historiaa, sen käännekohtia tai tärkeitä tapahtumia sivuavat artikkelit olisivat myös mielenkiintoisia. Eri kaupunkien kokoontumispaikoista olisi mukava saada juttusarja aikaiseksi, mutta vielä ei ole tätä varten tullut riittävästi materiaalia. Jos kotonasi on punainen miesluola, LFC-henkinen ottelustudio tai punalinnun koristama baarinurkkaus, niin nyt olisi mahdollisuus sen esittelyyn. Jos kenelläkään on yhteyksiä ulkomaisiin kannattajiin ja sitä kautta englanninkielisiin artikkeleihin, julkaisemme niitäkin ilomielin. Fellow scouser -juttusarja on otettu hyvin vastaan. Pitäkää silmät ja korvat auki mielenkiintoisten haastateltavien varalta, jotta juttuja riittää tulevaisuudessakin. Päätoimittaja kiittää.