Espressi 1/2024

Aivotutkijan vinkit tiedonkulun ja yhteisöllisyyden ylläpitoon hybridityössä.

ASIAKASPALVELU Kaupunkiympäristön aspa on todellinen tietopankki.

Gallup: Miten sinun työpaikallasi pidetään huolta yhteishengestä?

Suomen kieli sujuu jo!

Anna Faggioli on opiskellut ahkerasti suomea Espoon työntekijöilleen tarjoamilla kursseilla.

YHTEISÖLLISYYS

Matinkylän uuden lukion yhteyteen nousi myös kilpailutoimintaan sopiva liikuntahalli ja oma kuntosali.

Poimittua

Espoon kaupungin yleiskaava 2060 saadaan nähtäville tänä keväänä.

Kysymys & vastaus

Mitä tarkoittaa käytännössä TE-palvelujen siirtyminen kaupungin vastuulle?

Yhteisöllisyys

Hybridityö syö yhteisöllisyyttä – vai syökö? Aivotutkija Katri Saarikivi vastaa.

Taiteiden Espoo EMMA teki viime vuonna kaikkien aikojen kävijäennätyksen!

Tiesitkö tämän?

Mikä on suurin Espoossa järjestettävä tapahtuma? Montako tapahtumaa on Espoo-päivänä?

Onnistumisia

Ilmaiset suomen kielen koulutukset ovat upea valttikortti, jota Espoo tarjoaa työntekijöilleen.

Kuntalaisella töissä

Kaupunkiympäristön asiakaspalvelussa työskentelee Espooasioiden superosaajia.

Hetkinen Espoota

Matinkylän lukion opiskelijat ja henkilökunta pääsivät uusiin, valoisiin tiloihin.

Gallup

Miten työyksikössäsi vaalitaan yhteisöllisyyttä? Kysyimme kolmelta Espoon työntekijältä.

Pallo saa lukiolaisilta kyytiä uudessa liikuntahallissa.

JUTTA TAKALA HENKILÖSTÖJOHTAJA

AALLON OPISKELIJAT

ESPOON HAASTEIDEN KIMPPUUN

SYKSYLLÄ Aalto-yliopistossa käynnistyy jälleen Designing for Services -kurssi, jonka opiskelijat pohtivat miten Espoon kaupungin työntekijöiden haasteita ratkottaisiin palvelumuotoilun keinoin. Nyt on loistava tilaisuus tuoda oman yksikkösi ratkaistava ongelma tarjolle kansainvälisten maisteriopiskelijoiden selvitettäväksi. Ehdotetuista haasteista valitaan muutamia, jotka pääsevät mukaan kurssiohjelmaan. Kurssin kulut maksaa konsernihallinto.

Ilmoittaudu mukaan 31.5. mennessä, minna.salaspuro@espoo.fi. Lisää aiheesta voit lukea Essistä.

Läsnäololla kohti yhteisöllisyyttä

NYT VERKKOESPRESSISSÄ!

Verkko-Espressin löydät Essin ylävalikosta ja etusivulta.

Espoon kaupungin henkilöstölehti ilmestyy myös verkossa. Löydät sen Essistä. Lue verkosta lisää tarinoita – esimerkiksi kahden kaupungilla työskentelevän perheenisän kertomukset omista vanhempainvapaistaan!

ESPRESSI ON ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä PÄÄTOIMITTAJA Johanna Pajakoski

TOIMITUSNEUVOSTO Johanna Halava, Ronja Määttä, Susanna Nikko ja Taina Vehviläinen TUOTTAJA

Paula Ristimäki, Otavamedia ULKOASU Otavamedia PAINO PunaMusta REPRO Aste Helsinki

ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) YHTEYSTIEDOT espressi@espoo.fi

ALKUVUODESTA kuuntelin aivotutkija Katri Saarikiven puheenvuoroa digi- ja hybridijohtamisesta sekä vuorovaikutuksen vahvistamisesta. Saarikivi avasi esimerkkien ja tutkimustulosten avulla sitä, miten aivomme toimivat vuorovaikutuksessa toistemme kanssa ja erityisesti sitä, miten digitaaliset välineet haastavat meitä. Älypuhelimet, videoyhteydet ja paikasta riippumattomuus ovat parhaimmillaan antaneet meille paljon vapautta ja ne myös nopeuttavat työtämme monin tavoin. Samaan aikaan moni meistä on jo tunnistanut sen, mistä Saarikivenkin tutkimukset kertovat – virtuaalinen tapaaminen ei vastaa livekohtaamista.

Yhteisöllisyyden heikkeneminen huolettaa erityisesti työyhteisöissä, joissa tehdään paljon etä- ja hybridityötä, mutta aiheesta keskustelu on aivan yhtä tärkeää meille kaikille. Vaikka kohtaisimme päivittäin, ei yhteisöllisyys synny itsestään. Tarvitaan empatiaa, yhteisen ymmärryksen muodostamista ja hiljaisen tiedon jakamista. Yhteisistä käytännöistä on hyvä sopia: Milloin on aikaa keskustelulle? Miten annamme palautetta? Miten esihenkilön saa kiinni? Meidän tulee keksiä keinot, miten vuorovaikutusta ylläpidetään, vaikka työssä olisikin kiire.

Tässä lehdessä tutkija Katri Saarikivi antaa vinkkejä läsnäolon ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Suosittelen juttua lämpimästi. Lukemisen jälkeen seuraava askel voisi olla, että juttelemme aiheesta yhdessä. Ihan kasvotusten.

Espoon yleiskaava 2060 nähtäville kevään aikana

ESPOON YLEISKAAVA 2060 on edennyt vaiheeseen, jossa asukkaat saavat yleiskaavaluonnoksen pian nähtävilleen. Espoon päättäjät ovat talven ja kevään aikana käsitelleet kaavaluonnosta, ja seuraavana on kaupunkilaisten vuoro – yleiskaavaluonnos tulee olemaan kaikkien nähtävillä ja kommentoitavissa.

Asukkaita on toki kuultu jo aiemminkin, mielipiteitä on kerätty erilaisissa asukastilaisuuksissa ja kyselyin. Kaava on tärkeä ja tarpeellinen, sillä kaupungin jatkuvasti kasvaessa tarvitaan lisää palveluja, asuntoja ja joukkoliikennettä, ja myös luonnosta ja virkistysalueista on huolehdittava. Yleiskaavan avulla tämä tehdään suunnitelmallisesti ja hallitusti Lisätietoa espoo.fi/yleiskaava

YLEISKAAVA määrittelee Espoon maankäytön, liikennejärjestelmän ja kasvun suunnat vuoteen 2060.

Lomarahat vapaaksi

Lomarahan vaihtaminen vapaaksi on mahdollista

Sarastia-järjestelmässä 2.4.–31.5. välisenä aikana. Vaihtoa on haettava viimeistään 31.5., jotta lomaraha maksetaan oikein. Hae tämän jälkeen vapaata, kuten vuosilomaa haetaan. Vapaaksi voi vaihtaa koko lomarahan tai osan siitä. Lomarahan vaihto vapaaksi edellyttää, ettei säästövapaita ole, eikä lomarahavapaita saa myöskään siirtää säästöön. Tänä vuonna sovitut lomarahavapaat on pidettävä 2.5.2025 mennessä. Viime kädessä lomarahan vaihtamisesta vapaaksi päättää esihenkilö yksikön työtilanteen mukaan. Huomaa, että OVTES:iin kuuluva yleissivistävän opetuksen henkilöstö ei voi vaihtaa lomarahaa vapaaksi, sillä OVTES:issa ei sovelleta vaihtamista koskevaa KVTES:in pykälää.

Kerro meille mielipiteesi tästä Espressi-lehdestä sähköpostilla: espressi@espoo.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 25 euron GoGift-superlahjakortti. Vastausaika päättyy 31.5.2024.

LÄHDE INNOVAATIOKILPAILUUN

Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailu järjestetään tänäkin vuonna. Kilpailuaika on 1.5.–14.6. Tavoitteena on tuoda esiin espoolaista kehittämis- ja innovaatiotyötä. Kilpailuun voivat osallistua kaikki kaupungin työntekijät. Mitä sinä ja kollegasi olette innovoineet työssänne kaupungin palveluiden parantamiseksi?

Tarkemmat tiedot ja hakulomake löytyvät Essistä. Kirjoita hakukenttään kaupunginjohtajan innovaatiokilpailu.

TOIMITILATURVALLISUUS-VIDEO Espoon kaupungin toimitilojen turvallisuus on tiivistetty näppärään, kolmeminuuttiseen videoon. Jokainen työntekijä on omalta osaltaan vastuussa työpaikan turvallisuudesta, ja videosta löytyvät hyvät vinkit siitä huolehtimiseen. Tavoitteena on estää kaupungin omaisuuden tai tiedon anastaminen ja tuhoutuminen. Tärkeimpiä keinoja ovat avainten hallinta, kulunvalvonta ja lukitus.

Mene Essiin ja kirjoita hakuun toimitilaturvallisuus, niin pääset sivulle, josta on linkki videoon.

PODCAST OPETTAJILLE

Tukevaa puhetta -podcastsarjassa keskustellaan koulumaailmaa puhuttavista aiheista. Oppimisen tuen kehittäjäopettajat Taina Ek, Johannes Ruoho ja Mirka Tuulisaari jututtavat sarjassa vierailevia Espoossa työskenteleviä alan asiantuntijoita. Podcastin löydät muun muassa Espoon kaupungin Spotify- ja SoundCloud-tileiltä

KOONNUT Toimitus KUVITUS Espon kaupunki

VASTAAJANA

työllisyyspalvelupäällikkö Hilla-Maaria Sipilä

TÄLLÄ HETKELLÄ Espoon työ- ja elinkeinopalveluita eli TE-palveluita hoidetaan sekä Uudenmaan TE-toimistossa että Espoon kaupungilla. TE-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kokonaan kaupungille 1.1.2025. Silloin myös Uudenmaan TE-toimistosta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta eli ELY-keskuksesta sekä ELYkeskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksesta eli KEHA-keskuksesta siirtyy työntekijöitä kaupungin palvelukseen. Jatkossa työllisyyspalveluissa työskenteleekin noin 310 henkilöä, ja organisaatio myös muuttuu ja laajenee. Tähän kaikkeen valmistaudutaan parasta aikaa. Espoo järjestää jatkossa myös Kauniaisten TE-palvelut.

Työllisyyden kuntakokeilu on antanut meille kokemusta ja ymmärrystä siitä, mitä TE-palveluiden järjestäminen ja tarjoaminen asiakkaille käytännössä tarkoittaa. Eri ihmiset tarvitsevat erityyppistä tukea työllistymiseen, samoin eri yritykset ja työnantajat tarvitsevat erityyppistä neuvontaa ja apua työntekijöiden rekrytointiin ja osaamisen kehittämiseen.

Kuntalaisten työllistyminen ei ole vain työllisyyspalvelujen asia. Työllisyyden edistäminen on yhteistyötä, johon voidaan sovittaa muita kaupungin palveluja, esimerkiksi koulutuspalveluja. Olisi mukava, jos toimialoilla ja yksiköissä pohdittaisiin, mikä kunkin yksikön rooli tässä voisi olla.

Tavoitteemme on, että Espoo tarjoaa tulevaisuudessa kattavat ja laadukkaat palvelut niin työnhakijoille kuin työnantajillekin.

TEKSTI Paula Ristimäki KUVA Sabrina Bqain

KYSYMYS & VASTAUS

TE-palvelut siirtyvät

kokonaan kuntien vastuulle ensi vuodenvaihteessa.

Mitä se tarkoittaa Espoossa?

Vaalitaan yhteisöllisyyttä yhdessä

Hybridityö voi tukea työhyvinvointia, mutta saattaa myös hankaloittaa tiimien tiedonkulkua, heikentää yhteisöllisyyttä ja työmotivaatiotakin. Aivotutkija Katri Saarikivi antaa vinkit toimivaan vuorovaikutukseen hybridityössä.

TEKSTI Anne Ventelä KUVITUS iStock ja Katja Nirkkonen

Jokaisella työpaikalla tulisi viimeistään nyt pysähtyä miettimään, miten etä- ja lähityön käytäntöjä järjestetään.

Näin sanoo aivotutkija, psykologian tohtori Katri Saarikivi (kuvassa). Hän toimii vuorovaikutusvastaavana Turun yliopiston Finsci-hankkeessa, jossa tutkitaan tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja oppimiseen liittyviä tunteita. Lisäksi hänen perustamansa Samoi Oy tarjoaa kursseja ja koulutuksia etä- ja hybridityön haasteiden ratkomiseen.

Saarikivi on vuosien ajan tutkinut tiiminsä kanssa empatiaa työelämässä ja perehtynyt muun muassa siihen, miten kasvokkainen tai digitaalisesti välittyvä kanssakäyminen työyhteisön kanssa vaikuttavat esimerkiksi tiedonkulkuun, yhteisöllisyyden tunteeseen, motivaatioon ja työssä kehittymiseen. – Empatia on kokonainen joukko taitoja, jotka vaikuttavat siihen, miten ymmärrämme toisiamme, pystymme tarkastelemaan asioita eri kanteilta ja tekemään valintoja. Kaiken pohjalla on se, että pystymme asettumaan toistemme rooleihin, tarkastelemaan maailmaa toistemme näkökulmista, Saarikivi sanoo.

Mitä läheisemmin olemme toistemme kanssa tekemisissä, sitä paremmin empatiamekanismit toimivat. Jos taas vuorovaikutus suodattuu digitaalisten viestintävälineiden läpi, empatian edellytykset herkästi heikkenevät. Tätä myötä heikkenee myös työyhteisön kyky yhteistyöhön – ellei siis työnteon ja viestinnän käytäntöjä suunnitella viisaasti.

Seuraaviin asioihin työntekijöiden, tiimien ja esihenkilöiden tulisi Saarikiven mukaan paneutua.

Mitä läheisemmin olemme toistemme kanssa tekemisissä, sitä paremmin empatiamekanismit toimivat.

1. Milloin olisi aiheellista tavata kasvokkain?

Etätyöhön siirryttiin monissa organisaatioissa koronan myötä yllättäen ja nopeasti – ja siinä todettiin olevan paljon hyvää. Työn tehokkuus saattoi kasvaa samalla, kun työmatkojen vähenemisen kautta työpäivät lyhenivät.

– Etätyöstä ei missään nimessä tulekaan luopua kokonaan niissä töissä, joihin se sopii, Saarikivi sanoo.

Kuitenkin tulee miettiä rehellisesti, milloin etätyöstä on työn tavoitteiden kannalta hyötyä, milloin ei.

– Kasvokkainen vuorovaikutus on tutkitusti tehokkaampaa ja vähemmän kuormittavaa kuin esimerkiksi videopalaverit. Tämä johtuu muun muassa siitä, että kasvokkain saamme toisiimme katsekontaktin, pystymme aistimaan toistemme kehonkieltä ja voimme myös vuorotella puheenvuoroja luontevammin kuin etänä, jolloin esimerkiksi videokuva tulee viiveellä.

Lisäksi kasvokkaiset tapaamiset ovat Saarikiven mukaan olennaisia esimerkiksi luottamuksen, motivaation ja hiljaisen tiedon siirtymisen kannalta.

– Fyysiset kohtaamiset työpaikalla lisäävät ymmärrystämme omasta roolistamme työyhteisön jäsenenä. Näin ne tukevat motivaatiota ja kokemusta työn merkityksellisyydestä. Kasvokkain myös saadaan ja annetaan herkemmin esimerkiksi palautetta, joka on tärkeää työssä kehittymisen ja työn merkityksellisyyden näkökulmista. Harva sopii palautteen antamiselle omaa videopalaveriaan.

Mitään yhteisesti määriteltyä suhdetta etä- ja lähipäivien määrälle Saarikivi ei suosittele. Etätyö on järkevää silloin, jos kalenterissa ei ole läsnäoloa vaativia tapaamisia ja jos työ on itsenäistä ja vaatii keskittymisrauhaa. Lähipäiviä taas kannattaa pitää silloin, kun on tarkoitus tehdä tai kehittää yhteistyötä tai esimerkiksi ideoida yhdessä uutta.

2. Mitä kautta viestimme?

Kun työyhteisö hajaantuu tahoilleen, on tärkeää, että viestintäkanavat on valittu järkevästi ja niitä osataan käyttää oikein. Vain näin voidaan varmistaa, että tieto välittyy tehokkaasti.

– Monessa organisaatiossa tämä työ on kesken, Saarikivi sanoo.

Esimerkiksi Teamsin käyttötavoista ei korona-aikana välttämättä ehditty sopia, ja tämä voi hankaloittaa työyhteisöjen viestintää edelleen. Samoista teemoista voidaan keskustella päällekkäisissä ryhmissä ja työtiloissa, ja saman aiheen kannalta olennaista tietoa voi olla myös intrassa tai sähköposteissa. Toisaalta sähköisissä kanavissa voidaan myös käsitellä asioita, joita olisi järkevämpi hoitaa kasvokkain – tai päinvastoin.

– Polveileva sähköpostiketju on hyvä esimerkki asiasta, jonka olisi saattanut paremmin hoitaa esimerkiksi kokouksena. Vastaavasti tiedoksiannosta ei kannata järjestää kokousta, vaan asiasta voi kirjoittaa sähköpostin tai tekstin intraan, Saarikivi sanoo.

Synkroniseen eli yhtä aikaa käytävään keskusteluun sopivat Saarikiven mukaan parhaiten kasvokkainen tapaaminen, puhelu tai Teams-kokous. Näissä keskustelu etenee sujuvasti, eikä vastauksia tarvitse jäädä päivystämään. Jos taas viestien ja reaktioiden välillä voi olla pitkiäkin viiveitä, on luontevampaa perustaa esimerkiksi Teams-keskustelu.

– Hyvä peukalosääntö on, että jos tarvitaan hyvää ongelmanratkaisukykyä, luottamusta ja samaistumista toisten kokemukseen, kannattaa kohdata kasvokkain.

Siitäkin tulee työyhteisössä sopia, mitä kanavaa pitkin toista tavoitellaan silloin, jos vastausta odottaa nopeasti – ja kuinka tiiviisti eri viestintäkanavia tulee seurata.

– Perinteinen puhelu sopii moneen asiaan parhaiten. Puhelu on myös kahdenkeskeisissä keskusteluissa Teamsia parempi, koska puhelinverkossa puheen viive on optimoitu Teamsia lyhyemmäksi, jolloin keskustelusta tulee luontevampaa, Saarikivi sanoo.

3. Digitaalista vuorovaikutusta tulee tehostaa

Kun työkavereiden kanssa viestii tekstin välityksellä, riski väärinkäsityksille kasvaa.

– Ihmiset tulkitsevat neutraalitkin viestit negatiivisemmin kuin mitä viestin lähettäjä on tarkoittanut. Siksi myönteisyys pitää ikään kuin kääntää kovemmalle, kun viestitään tekstillä, Saarikivi kertoo.

PEREHDYTYKSESSÄ ON KYSE MYÖS HILJAISEN TIEDON SIIRTYMISESTÄ

ESPOON PEREHDYTYSOHJE painottaa arvostavaa, luottamuksellista vuorovaikutusta ja yhdenvertaista kohtaamista työntekijöiden kesken. Ohjeen mukaan työyhteisön tulee ennalta valmistautua uuden työntekijän vastaanottamiseen, ja vastaavasti uutta työntekijää kannustetaan jakamaan omia havaintojaan perehdytykseen ja työn tekemiseen liittyvistä asioista sitä mukaa kun kysymyksiä tai kommentteja herää.

”Yhteinen keskustelu uuden työntekijän kanssa saa aikaan oivalluksia työyhteisössä, mikä mahdollistaa uuden oppimista puolin ja toisin”, perehdytysohjeessa todetaan.

Katri Saarikiven mukaan lähityö on etenkin perehdytysvaiheessa tärkeää – eikä pelkästään siksi, että uusi työntekijä oppisi tuntemaan tiiminsä jäseniä.

– Työkulttuurista ja organisaatiolle tärkeistä arvoista usein kirjoitetaan esimerkiksi intrassa tai perehdytyspaketeissa, mutta todellisuudessa ne opitaan toisia kuuntelemalla ja matkimalla.

Läheinen tekeminen kokeneen kollegan kanssa on Saarikiven mukaan paras tapa päästä kärryille kollegoiden kertyneestä osaamisesta ja yksittäisistäkin toimintatavoista: näillä sanoilla asioista keskustellaan, näin viestimme arvostuksesta.

Työntekijän perehdytyksen materiaalit löytyvät Essin perehdytyssivuilta ja Suuntaamosta.

Siltikään emme etänä pysty tulkitsemaan toistemme eleitä ja ilmeitä, aikeita tai ajatuksia yhtä tehokkaasti kuin kasvokkaisissa kohtaamisissa.

– Tätä konkretisoi hyvin tutkimus, jossa tarkasteltiin lääkärin ja potilaan välistä vuorovaikutusta etävastaanotolla. Jos lääkäri katsoi muistiinpanojaan, potilas saattoi tulkita, että lääkärin huomio herpaantui eikä tämä ollut hänen asiastaan kiinnostunut, Saarikivi kertoo.

Tämän vuoksi digitaalisessa vuorovaikutuksessa pitää olla selvempi ja yksiselitteisempi kuin kasvokkaisessa kanssakäymisessä. Omia aikeita kannat-

taa selostaa ääneen. Esimerkiksi videopalaverissa voi kertoa, että aikoo katsoa muistiinpanojaan tai etsiä tiedon, joka on keskustelun kannalta olennainen.

Lopulta luotettavuuden tunteeseen vaikuttavat pienetkin valinnat. Tutkimuksissa on esimerkiksi havaittu, että videopuheluissa tausta ja valaistus vaikuttavat tähän.

– Blurrattu tausta voi herättää epäluottamusta, koska siitä voi herätä tunne, että henkilö salailee jotain. Vastaavasti kirjahyllyt ja huonekasvit lisäävät luotettavuuden tunnetta, samoin hyvä valaistus, Saarikivi kertoo.

4. Esihenkilön tulee osallistua ja kannustaa keskusteluun

– Mitä enemmän työyhteisö viestii etänä, sitä enemmän vuorovaikutusta lähtökohtaisesti tulee suunnitella, Saarikivi summaa.

Tämä on etenkin esihenkilöiden tehtävä. Esihenkilön tulee erityisesti huolehtia siitä, että uudet työntekijät tulevat tutuiksi muiden kanssa ja pääsevät kärryille työyhteisön tavoista. Samaan aikaan heidän tulee panostaa siihen, että pysyvät itsekin keskusteluissa mukana.

– Etätyössä voi herkästi käydä niin, että esihenkilö valvoo keskusteluja

Uuden työntekijän kanssa tulee aina ensin tulla tutuiksi kasvokkain.

etäällä ja pyytää tapahtumista jälkikäteen raportteja. Kuitenkaan tiimin toiminnasta ei voi pysyä kärryillä, jos ei osallistu sen vuorovaikutukseen.

– Uuden työntekijän kanssa tulee aina ensin tulla tutuiksi kasvokkain. Vain näin voi syntyä hyvä luottamus työntekijän ja esihenkilön välille, Saarikivi painottaa.

Luottamusta ja sitoutumista työhön lisää se, että asioista keskustellaan yhdessä.

– Esihenkilön kannattaa esimerkiksi rohkaista tiimiä keskustelemaan yhdessä siitä, miten tiimin vuorovaikutus toimii ja miten eri työkaluja käytetään. Näin tiimi voi löytää itselleen parhaat tavat hyödyntää näitä.

5. Yhteisöllisyyden tunne vaatii yhteyttä toisiin Selkeiden pelisääntöjen ja laadukkaan vuorovaikutuksen lisäksi Saarikivi peräänkuuluttaa myös vapaamuotoisia kohtaamisia – ennen kaikkea yhteisiä juhlia.

– Toimivat ihmissuhteet ovat iso hyvinvointitekijä työelämässä. Yhteishenki ja ryhmäytyminen vahvistuvat parhaiten nenätysten.

Teams-aamukahveista ei Saarikiven mukaan ole yhteisten lounaiden tai toimistokahvien korvaajaksi. Yhteishengen vahvistamisen kannalta näitäkin paremmin toimivat juhlat – joita ei hänen mukaansa järjestetä läheskään tarpeeksi.

– Korona-aikana syntyi bilevaje, joka näkyy työyhteisöissä vieläkin. Juhlissa ihmiset keskittyvät tutustumiseen ja hauskanpitoon, jotka luovat pohjaa luottamukselle, Saarikivi sanoo.

Näin saadaan tietoa esimerkiksi siitä, millainen huumorintaju työkaverilla on tai mikä hänelle on tärkeää elämässä. Tällainen tieto edistää yhteisymmärrystä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

– Tällaiset asiat eivät välity Teamspalavereissa.

NÄIN ESPOO OHJEISTAA HYBRIDITYÖTÄ

ESPOON nykyisen etätyöohjeistuksen mukaan 100-prosenttista etätyötä ei enää suositella kenellekään. Kuitenkaan ohjeistuksessa ei ole yksiselitteistä linjausta sille, paljonko lähi- tai etäpäiviä tulisi olla.

Espoon ohjeistuksen mukaan yksikön toiminnan luonne ja yksittäisen työntekijän toimenkuva määrittävät sen, voidaanko etätyötä tehdä ja minkä verran. Esihenkilö myös arvioi yksikkönsä osalta ne tehtävät, joihin etätyö soveltuu. Pääsääntöisesti etätyö käy itsenäisiin työtehtäviin.

Etätyöstä tulee sopia työnantajan ja työntekijän välillä kirjallisesti. Toisaalta, vaikka etätyöstä olisi sovittu, tulee työntekijän tulla työpaikalle, jos esihenkilö niin toivoo. Sama pätee silloin, jos kokouksen järjestäjä toivoo lähikokousta.

Lisäksi on olennaista, että työntekijä noudattaa etätyössä tietoturvaohjeita ja on työpäivän ajan tavoitettavissa puhelimen, Teamsin tai sähköpostin välityksellä. Katri Saarikiven mukaan etätyökäytäntöjä kannattaa aktiivisesti kehittää tiimien sisällä. Lisäksi tulisi suunnitella, miten hyviksi havaituista toimintatavoista viestitään eteenpäin muille.

– Tähän kannattaa kehittää selkeä prosessi, ettei tiimien välille synny epätasa-arvoisia käytäntöjä.

EMMA kipusi ennätykseen

EMMAn väki teki viime vuonna monta oikeaa valintaa ja ratkaisua: museo houkutteli vuoden 2023 aikana lähes 200 000 kävijää, mikä on EMMAn kaikkien aikojen ennätys. Tulokseen siivitti museon monipuolinen anti.

ESPOON modernin taiteen museossa EMMAssa jännitettiin vuoden viimeiseen päivään asti, ylittyykö maaginen 200 000 kävijän raja. Ei ihan mutta melkein: museossa kävi viime vuonna tarkalleen 199 034 vierailijaa.

– Edellinen ennätys oli vuodelta 2007, jolloin museo oli ensimmäistä kertaa auki kokonaisen vuoden, kertoo EMMAn kehitysjohtaja Saara Suojoki

Suosion salaisuus on Suojoen mukaan selvä: museo tarjoaa kävijöitä kiinnostavia, monipuolisia näyttelyitä ja tapahtumia. Ohjelman valinnoissa ja niistä tiedottamisessa on onnistuttu. Ja hyvä museokokemus houkuttelee paikalle uudelleenkin.

Laatu ja monipuolisuus vetoavat Suojoen mukaan museossa on aina esillä 5–7 kokonaisuutta, joista jokaisen on helppo löytää jotakin itseään puhuttelevaa ja koskettavaa. Myös pysyvät kokoelmat kiinnostavat vuodesta toiseen.

Ennätysvuonna 2023 EMMAssa järjestettiin useita muotoiluun liittyviä näyttelyitä. Päänäyttely Taikahuone esitteli muotoilija Yrjö Kukkapuron värikästä ja moniulotteista tuotantoa. Näyttely toi konkreettisesti esille Kukkapuron suuren inspiraationlähteen, kuvataiteen.

Rut Brykin ja Tapio Wirkkalan tuotantoa on pysyvästi esillä EMMAn katseluvarastossa, joka on näyttelyn, säilytystilan ja työskentelytilan yhdistelmä.

EMMAn uusi tuhannen neliön lisätila heti lipunmyyntipisteen takana toi EMMAan uuden näyttelykokonaisuuden, Collection Kakkosen, jossa oli ja on esillä liikemies Kyösti Kakkosen suomalaisen lasi- ja keramiikkataiteen kokoelmaa.

Taikahuone esitteli muotoilija Yrjö Kukkapuron värikästä ja moniulotteista tuotantoa vuonna 2023.

Alma Jantusen Lady Hyacinth, 2022 vasemmalla ja Mänty sarjasta Hvitträsk, 2021 oikealla. Teokset kuuluvat Collection Kakkonen -pysyväisnäyttelyyn.

TAITEIDEN ESPOO TEKSTI Tarja Västilä KUVAT Ari Karttunen, Ella Tommila, Paula Virta / EMMA

Vuoden aikana kävijöitä kiehtoivat myös taiteilija Katarina Reuterin maalaukset. Samoin kuvataiteilija Hannaleena Heiskan ja tanssija-koreografi Minna Tervamäen lyhytelokuvasta, installaatiosta ja performansseista koostunut kokonaisuus varattiin esitysten osalta loppuun.

– Uskoisin, että uusia kävijöitä houkutteli myös Mauri Kunnas -näyttely. Se on jatkossa pysyvästi esillä Näyttelykeskus WeeGeellä, Suojoki sanoo.

Museokortilla myös oheistapahtumiin

Suojoen mukaan monipuolisista ja laadukkaista sisällöistä saadut kokemukset saavat tulemaan aina uudestaan. Myös eri kohderyhmille suunnatut oheistapahtumat ovat suosittuja: muun muassa vauvojen värileikit, konsertit ja queer-opastukset. Palvelutarjonta yltää tyhy-päiviin, joita on mukava viettää EMMAssa.

EMMAn maksavista kävijöistä 70 prosenttia käyttää Museokorttia. Alle 18-vuotiaat pääsevät museoon aina maksutta, ja perjantai-iltaisin sisäänpääsy on ilmainen kaikille kävijöille.

Tapio Wirkkalan Pollo, 1970, Bryk & Wirkkala -katseluvarastossa.

Rut Brykin taidetta esillä katseluvarastossa.

Edessä jälleen vuosi täynnä taidetta Tämän vuoden kokoelmanäyttelyn teemana on kokeileva konkretismi. Vuoden kestävä näyttely avautui maaliskuussa ja juhlistaa samalla Lars-Gunnar ”Nubben” Nordströmin 100-vuotisjuhlavuotta. Esillä on hänen ja aikalaistensa abstrakteja teoksia sekä nykytaidetta, joka on saanut vaikutteita konkretismista.

Jo keväällä kannattaa mennä katsomaan puolalaisen kuvanveistäjän Monika Sosnowskan ja newyorkilaisen kollaasitaiteilijan Tschabalala Selfin teoksia. Sosnowska hyödyntää teoksissaan tunnistettavia rakennusmateriaaleja. Selfin monimateriaaliset maalaukset ja veistokset luovat betoniseen näyttelytilaan värikkäitä, tilallisia kokonaisuuksia.

Museolipun hinnalla voi osallistua avoimiin taidepajoihin, joista osa sopii myös koko perheelle. Kokeileva konkretismi on tämän vuoden kokoelmanäyttelyn teema.

TAITEIDEN ESPOO

TIESITKÖ TÄMÄN?

Kaupungin omien suurtapahtumien kävijät, kaupunkitapahtumien tuotannot

Espoo-päivä 2023, 220 tapahtumaa ja tilaisuutta 130 000

Uusi vuosi

Espoon Tapiolassa

27 000

Tapiolan yö -valopolku

15 000

Uusi vuosi

Taian aallot -valoteos, Kirkkopuisto 25 000

Itsenäisyyspäivän juhlakonsertti, Espoo Metro Areena 10 000

TEKSTI Paula Ristimäki

KUVITUS Espoon kaupunki

GRAAFIT Katja Nirkkonen

TAPAHTUMIEN ESPOO KUTSUU KAIKKIA!

Espoon on vilkas tapahtumakaupunki, jossa niin kaupunkilaisille kuin muualta tuleville vieraillekin on tarjolla monipuolisesti ohjelmaa ja tapahtumia. Taustalla tekee töitä suuri joukko ihmisiä – Espoon työntekijöitä, yhteistyökumppaneita ja ulkoisia tapahtumanjärjestäjiä – jotka mahdollistavat nämä iloiset ja rennot yhteen kokoontumiset.

VAIKKA Espoolla on jo pitkät perinteet useiden tapahtumien järjestäjänä, kehitetään kaupungin tapahtumatarjontaa edelleen tavoitteellisesti.

Yksi esimerkki on Tapahtumien yhteisöllinen Espoo -kehitysohjelma, jonka tavoitteena on edistää asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen osallisuutta sekä aktiivisuutta tapahtumien keinoin, ja rakentaa Espoosta toimivampi tapahtumakaupunki.

Eri hallinnonalojen yhteistyöhön perustuva ohjelma on mahdollistanut uusien tapahtumien pilotoinnin Espoossa. Viime vuonna syntyivät muun muassa Endurance Quest -seikkailuurheilutapahtuma, Tapiolan Kupla-klubi ja Elävä Espoo -nuortentapahtuma.

Yli 10 000 hengen suurtapahtumia Espoossa tuottavat kaupunkitapahtumat ja liikunnan ja urheilun tulosyksikkö. Kaupungin omista tapahtumista suurimpia ovat Espoo-päivä, itsenäisyyspäivä ja uusi vuosi.

Vuoden 2023 suurin yksittäinen tapahtuma oli Omnian toteuttama Taitaja 2023 -ammattitaidon SM-kilpailu, jonka eteen myös moni Espoon työntekijä osallistui.

Listasimme tälle aukeamalle kävijäja muutakin tietoa tapahtumista. Täytyy kuitenkin muistaa, että ne ovat vain osa totuutta. Kulttuurin ja liikunnan tulosyksiköissä tuotetaan runsaasti niiden omien alojen tapahtumia, joiden luvut ovat varsin vaikuttavia. Myös mestiksen pelit ja urheiluseurojen tapahtumat keräävät isoja kävijämääriä.

Juttua varten on haastateltu kaupungin tapahtumapäällikkö Lea Rintalaa ja projektisuunnittelija Minna Kaarmilaa.

Näin arvioivat espoolaiset itse tapahtumiaan

Espoon tapahtumat medioissa eri puolilla maailmaa (esimerkkinostoja)

Elisa Masters 650 milj. verkkokatselua

U23 – yleisurheilun alle 23-vuotiaiden kisat/YLE 700 000 tv-katsojaa

Endurance Quest 1 milj. seuraajaa verkossa

Joulu Tapiolassa

-konsertti/ YLE 450 000 tv-katsojaa

Susijengi–Saksa/YLE 466 000 tv-katsojaa

Susijengi–Viro, harjoituspeli 372 000 tv-katsojaa

Taitoluistelun EM-kisat YLE (jäätanssi) 670 000 tv-katsojaa

Moderni Espoo- ohjelma, 10 lähetystä 120 000 kuulijaa

TAITEIDENONNISTUMISIAESPOO

TEKSTI

Jaana Kalliokoski

KUVAT Sabrina Bqain

Kielikoulutus houkuttelee töihin Espoolle

Espoon kaupunki tarjoaa maksutonta suomen kielen

koulutusta niille työntekijöilleen, joiden äidinkieli on muu kuin suomi. Anna Rubanova ja Anna Faggioli ovat tarttuneet mahdollisuuteen, ja kiittelevät koulutuksia työn kannalta hyödyllisiksi.

VETOVOIMAINEN Espoo houkuttelee jatkuvasti uusia asukkaita, joista moni on maahanmuuttaja. Maahanmuuttajien työllistymistä edistää hyvä suomen kielen taito, ja siksi Espoo tarjoaa kaupungin työntekijöille maksutonta kielikoulutusta. Kaupungin tarjoamien kielikoulutusten määrä onkin selkeästi lisääntynyt viimeisen kahden vuoden aikana, kun koulutustarjontaa alettiin kehittää osana Espoon kaupungin kotouttamisohjelmaa.

Koulutusten organisoinnista vastaavat HR:n henkilöstökehittämisen vastuualueella kaksi osaamisen kehittäjää: Päivi Korhonen ja Tanja Oikkonen.

– Lähdimme uudistamaan kaupungin tarjoamaa kielikoulutuskonseptia ja pohtimaan, miten siitä tehdään vaikuttavaa, Päivi kertoo.

TÄTÄ KAIKKEA

KAUPUNKI TARJOAA

KIELIKOULUTUKSET

• etänä tai lähikoulutuksena

• kesto 8–15 viikkoa, 90 min viikossa

• perus-, keski- ja korkean tason ryhmiä (A1-C1)

• eri ammattiryhmille räätälöityjä kursseja: lastenhoitajat, koulunkäynnin ohjaajat, laitoshuoltajat

• keskustelu, kirjoittaminen ja luetun ymmärtäminen

• ruotsi toisena kielenä vieraskielisille

HAKEMINEN JA LISÄTIEDOT

• Koulutuksiin haetaan esihenkilön luvalla Essin kielikoulutukset-sivun kautta

• Kielitasotestin voi tehdä verkossa 24/7

• Pyydä verkkokoulun käyttöoikeus osaaminen@espoo.fi

Tanja Oikkonen (vas.) ja Päivi Korhonen (oik.) kehittävät suomen kielen opiskelua kaupungilla. Heidän välissään tyytyväinen opiskelija Anna Faggioli.

Koulunkäyntiavustaja Anna Rubanovan mielestä on hienoa, että kielikoulutuksessa käsitellään omaan työhön liittyviä asioita.

Tiedossa oli, että eniten koulutuksen tarvetta on työvoimavajealueilla, eli varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Myös erilaisissa asiantuntijatehtävissä on lukuisia vieraskielisiä työntekijöitä.

Aiemmin kaupunki tarjosi B1- ja B2-perustason yleistä suomen kielen koulutusta.

– Kun aloimme järjestää koulutusta A1- ja A2alkeis- ja perustasoille, kurssit tulivat nopeasti täyteen. Toisaalta monilla on jo valmiiksi hyvä suomen kielen taito, mutta halua kehittää sitä vielä paremmaksi. Heille räätälöitiin C1-tason asiantuntijakoulutusta, ja nekin kurssit täyttyivät heti, Tanja toteaa.

Nyt uudistusten ansiosta kielitasoja ja ammattikielen opetusta on tarjolla ihan perusteista korkean tason osaajille asti. Asiaa pidetään yllä myös rekrytoinnissa: kaikissa kaupungin rekrytointi-ilmoituksissa on maininta, että työntekijöillä on mahdollisuus maksuttomaan kielikoulutukseen.

Opit suoraan käytäntöön

Merkittävää Espoon kaupungin tarjoamissa kielikoulutuksissa on se, että kursseille voi osallistua työaikana. Koulutukseen osallistuminen edellyttää esihenkilön lupaa.

Sunan koulussa koulunkäyntiavustajana työskentelevä Anna Rubanova osallistuu kerran viikossa etänä suomen kielen opetukseen, joka on räätälöity koulunkäyntiavustajille.

– Sain ensin itse viestejä kielikoulutuksesta, mutta en tajunnut, että siihen voi osallistua ihan työaikana. Sitten koulumme rehtori tuli kysymään minulta, haluaisinko osallistua tällaiseen, Anna kertoo.

Kolmen lapsen äidillä olisi ollut vaikea löytää töiden jälkeen aikaa kielen opiskeluun, mutta nyt hän pystyy osallistumaan joka keskiviikkoaamu etäkoulutukseen työpaikaltaan.

– Tulen aamukahdeksaksi kouluun, menen minulle varattuun tilaan ja avaan tietokoneen. Jos joku tarvitsee minua koulutuksen aikana, sanon opettajalle vain, että tulen pian takaisin.

Anna on asunut Suomessa 12 vuotta ja puhui hyvää suomea jo ennen kielikurssia. Kieliopinnot ovat hänen mukaansa kuitenkin edistäneet ja sujuvoittaneet kielen käyttöä.

– Kurssilla keskustelemme ja kirjoitamme sekä opimme kielioppia. Nyt pystyn paremmin ilmaisemaan itseäni myös kirjallisesti. Ja koska kurssin teemat ovat kouluelämästä, voin viedä oppimani suoraan käytäntöön, Anna kiittelee.

Selvityksessä kurssien vaikuttavuus Kielikursseille osallistujien määrä on ollut tasaisesti nousussa. Vuonna 2022 niihin osallistui yli 200 kaupungin työntekijää, viime vuonna jo 300.

Päivillä ja Tanjalla on työn alla kysely esihenkilöille koulutusten vaikuttavuuden mittaamiseksi.

– Haluamme tietää, onko kielikursseista ollut työyhteisöissä apua ja onko työntekijöiden kielitaito niiden ansiosta parantunut. Nyt kolmantena vuonna tiedämme jo, mitä tarjonnan pitää olla, Päivi sanoo.

Suurin osa kursseista on etäkursseja, mutta kaupunki järjestää kursseja myös lähiopetuksena. Esimerkiksi laitoshuoltajille ja kirjaston työntekijöille tarkoitetut kurssit ovat sellaisia, samoin oppisopimuksessa opiskelevien koulunkäyntiavustajien kielikurssit.

Vuosien aikana koulutusten määrää on lisätty, räätälöity ja niiden kestoja on muutettu. Uutena on alettu järjestää suomen kielen keskusteluryhmiä, kirjoitusryhmiä ja luetun ymmärtämisen ryhmiä. Tarpeen mukaan vieraskielisille järjestetään myös ruotsi toisena kielenä -kursseja. Kun ennen järjes-

Lastenhoitaja Anna Faggioli opiskelee kieliverkkokoulutuksessa ja käyttää paljon omaa aikaa kielen oppimiseen.

tettiin vain syys- ja kevätlukukauden alussa alkavia pitkiä kursseja, nyt mukana on myös kahdeksan ja kymmenen kerran kursseja.

– Näin opetukseen pääsee nopeammin mukaan eikä tarvitse odottaa lukukauden vaihtumista, Tanja toteaa.

Viime vuonna kokeiluun otettiin myös kieliverkkokoulu, jossa tarkoituksena on mahdollistaa nopea kielitason testaus sekä kielen opiskelu itsenäisesti. Kieliverkkokoulun koulutukset on tällä hetkellä räätälöity koulunkäynnin ohjaajille ja varhaiskasvatuksessa sekä laitoshuollon parissa työskenteleville.

Kieliverkkokoulutuksella tavoitellaan kielen ketterää kehittymistä oman alan sanaston ja alalle tyypillisten tilanteiden avulla.

Kieliverkkokoulutuksesta hyvä startti Kieliverkkokoulutuksesta on tullut niin hyvää palautetta, että Espoon kaupunki ottaa sen pysyväksi käytännöksi ja aikoo vielä laajentaa sen sisältämää tarjontaa.

Lastenhoitajana Kilonpuiston päiväkodissa työskentelevä juttumme toinen Anna, Anna Faggioli oli ensimmäisiä opiskelijoita, joka aloitti kieliverkkokoulutuksen. Hän käyttää paljon iltoja ja viikonloppuja suomen kielen opiskeluun.

– Verkkokurssi on tosi hyödyllinen, koska siinä oppii käyttämään kieltä tilanteissa, jotka liittyvät suoraan työhöni, esimerkiksi lasten kanssa ruokailuun ja leikkiin. Olen hyötynyt siitä tosi paljon, Anna kertoo hymyillen.

Toissa vuonna hän osallistui opettajan vetämään viikoittaiseen etäkoulutukseen, ja kuukauden päästä hänen on tarkoitus aloittaa uusi, vuoden loppuun kestävä kielikurssi etänä. Sitä ennen hän teki tasotestin.

– Etäkursseissa on se hyvä puoli, että opettajalta on mahdollisuus koko ajan kysyä asioita.

Kuusi vuotta Suomessa asunut Anna Faggioli on erittäin motivoitunut oppimaan suomea. Myös työkaverit tukevat häntä kielen oppimisessa vastaamalla hänen kysymyksiinsä.

– Minulla on tapana kirjoittaa pieneen vihkoon, miten mikäkin lause sanotaan suomeksi. Jos kuulen jotain, mitä en ymmärrä, kysyn heti ja kirjaan sen ylös.

Kollegat ja esihenkilö ovat huomanneet Annan kielitaidon parantuneen selvästi ahkeran opiskelun ansiosta. Anna kannustaa lämpimästi muitakin kielen oppimiseen.

Tanja ja Päivi kertovat, että suomen kielen opiskelijamäärät kasvavat tasaisesti.

2.

1.

1. Jaana Junkkari kokee asiakaspalvelutyöhönsä liittyvät ammattiasiat loputtoman mielenkiintoisina. Myös oma 12 hengen työporukka on hänestä aivan mahtava. Kuvassa Jaanan kanssa palveluneuvoja Tero Brandes.

2. Asiakaspalvelussa on tunnettava kaupunkitekniikkaa monipuolisesti.

3. Jaanan suurin motivaattori on halu auttaa muita.

4. Toimiston pienet yksityiskohdat piristävät päivää.

5. Pikainen kuulumisten vaihto palveluneuvoja Jaana Koskelan kanssa.

Moniosaaja

Kaupunkiasioiden tietopankki

Kun on työskennellyt 35 vuotta kaupungilla, tietää Espoosta paljon. Jaana Junkkari hyödyntää kokemustaan kaupunkiympäristön asiakaspalvelupäällikkönä.

KUN TALVI alkaa taittua kevääseen, Espoon kaupunkiympäristön asiakaspalvelun puhelimet käyvät kuumina. Enää ei kysytä hiekoituksen ja aurauksen perään, sen sijaan satelee kyselyjä muun muassa hiekoitusten poistamisesta. Asukkaita askarruttaa myös esimerkiksi pysäköinninvalvontaan, viheralueiden kunnossapitoon ja erilaisiin lupiin liittyvät asiat.

Näihin ja muihin kysymyksiin asiakaspalvelupäällikkö Jaana Junkkari on vastannut jo 16 vuoden ajan.

Espoon kaupunkiympäristön asiakaspalvelijan on oltava varsinainen tietopankki. Jotta esimerkiksi peruskunnossapitoon ja pysäköintiin liittyvään palautteeseen osaa vastata, on tunnettava liikenne- ja katujen kunnossapitolakia.

– Meidän pitää tietää myös kunnossapitotöiden, esimerkiksi viher- ja katualueiden työtavoista ja -tekniikoista sekä niiden oikea-aikaisesta käytöstä. On ymmärrettävä katuvalojen toimintaa, katujen rakenteita ja liikenteenohjausta, Jaana mainitsee muutamia esimerkkejä.

Halu auttaa motivoi

Jaana tuli Espoon kaupungille töihin vuonna 1989 puistosuunnittelijaksi. Hän on työskennellyt kaupungilla myös viheralueiden rakennuttajana ja apulaiskaupunginpuutarhurina. Vapaa-aikana hän teki pihasuunnittelua oman firman nimiin.

Kun Espoon kaupungin tekninen toimi alkoi uudelleenorganisoida asiakas-

palveluaan, Jaana pääsi mukaan työryhmään.

– Halusin ehdottomasti työskennellä asiakaspalvelussa, sillä olin koko ajan ollut asukkaiden kanssa tekemisissä, ja pidin siitä.

Aiemmista tehtävistä on Jaanalle valtavasti hyötyä, sillä hän tuntee hyvin kaupungin toiminnot ja tietää, mistä voi hakea tietoa. Jaana kiittelee työyhteisöään. Työ on välillä raskasta, mutta omien kollegoiden tuki auttaa jaksamaan. Myös ihanat kaupunkilaiset ja positiivinen palaute tuovat voimaa.

– Suurin motivaattorini on varmasti haluni auttaa muita.

Muutamasta asiakkaasta on tullut myös ystäviä.

– En koskaan unohda erästä 90-vuotiasta rouvaa, joka soitti ja pyysi apua, kun öljyauto ei päässyt perille lumipenkan vuoksi. Kuuntelin ja kerroin, että kaupunki ei valitettavasti voi auttaa häntä, ja pohdimme, miten ratkaista tilanne. Hän soitti uudestaan myöhemmin ja kiitti, kun oli saanut jutella, ja kertoi kovertaneensa lumeen puutarhakuokalla askelmat öljyntuojalle.

Kun Jaana vastaa puhelimeen, moni muistaa hänet hänen aiemmasta työstään.

– Asukas saattaa hihkaista, että olenkin se, joka on suunnitellut heidän pihansa, vaikka siitä on jo 25–30 vuotta. Ihmisten hyvä muisti jaksaa hämmästyttää.

HETKINEN ESPOOTA KUVA Juho Kuva

900 opiskelijan jättilukio

Opiskelu Matinkylän uudessa lukiossa alkoi helmikuussa. Taloon mahtuu huikeat 900 opiskelijaa. Koulun vaalea ilme ja arkkitehtuuri perustuvat Lahdelma & Mahlamäki Arkkitehtien ehdotukseen nimeltä Lyhty. Suunnittelussa on alusta alkaen kuultu myös opiskelijoita ja opettajia. Ympäristöasiat ja energiatehokkuus on otettu huomioon: talon katolla on aurinkopaneeleita ja lämmityksessä hyödynnetään maalämpöä.

VAALEAT sävyt ja valot leimaavat Matinkylän lukion sisustusta.

EI HEITETÄ YHTEISHENKEÄ ROMUKOPPAAN!

Tiimin hyvää yhteishenkeä ja koko työpaikan yhteisöllisyyttä kannattaa vaalia. Kysyimme kolmelta kaupungin työntekijältä, mitä heidän työyhteisössään tehdään yhteisen hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden eteen, ja miten he itse pitävät yhteishenkeä yllä.

”YHTEISÖLLISYYS on koulussakin kaikkien juttu. Meillä aloitettiin talvella kahvipöytäkeskustelurinki koko henkilökunnalle somekanavalla. Yhden opettajankokouksen pidimme eri kulttuurikohteissa kiertelemällä. Meillä on myös säännöllinen liikuntavuoro henkilökunnalle. Opiskelijoille järjestetään erilaisia kerhoja, osa opettajavoimin, osa pelkästään oppilaiden kesken. Yritän olla voimavarojeni mukaan monessa mukana – ja toisaalta ymmärtää, että ihan kaikkeen ei tarvitse osallistua. ”

AKI SAARIAHO, lukion lehtori

Tässä lehdessä aivotutkija, psykologian tohtori Katri Saarikivi antaa vinkkejä yhteisöllisyyden säilyttämiseen ja kehittämiseen erityisesti hybridityössä. Jos juttu jäi huomaamatta, palaa sivulle 6. Lukemisen arvoinen artikkeli!

”TYÖNKUVAANI kuuluu miettiä tapoja yhteisöllisyyden kasvattamiseksi 60 hengen strategia ja kehittäminen ­yksikössämme. Tapaamme kerran kuussa kasvotusten yhteisessä palaverissa, jossa keskustelu on fasilitoitua. Työfiilistä seuraamme kuukausittain, ja vuosittain pidämme kehittämispäivän. Lisäksi järjestämme eri teemoista keskusteluja, joissa pohdimme yhdessä ilmiöitä ja kannustamme keskusteluun. Strategia ja kehittäminen ­yksikön Kestävän kehityksen osaamiskeskuksessa olemme myös puhuneet tunteista työelämässä ja palaute siitä oli tosi positiivista.

SANNA RÖNKKÖNEN , kehittämispäällikkö

”TOISTEN huomioiminen parantaa yhteishenkeä. Työyhteisössämme mietimme kotiin lähtiessämme jo hieman seuraavaa vuoroon tulijaa: yritämme ennakoida asioita, jotta tämän olisi helpompi ja mukavampi aloittaa oma vuoronsa. Itse pyrin motivoimaan työntekoon positiivisuuden kautta ja antaa työntekijälle vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä. Järjestämme myös kerran vuodessa koko porukan kesken virkistyspäivän, jonka viettoon työntekijät saavat esittää toiveita. Silloin tällöin yritämme myös pitää yhteisiä lounashetkiä.”

JESSE HAAPAKOSKI , liikuntapaikkamestari