YHTEISÖLLISYYS
Arvostava ote omaa ja muiden työtä kohtaan vahvistaa koko organisaatiota.
Näin espoolaislapsia kannustetaan liikkumaan.
Gallup:
Miten pysyt lämpimänä ulkohommissa?
Emmi Kauhanen ja Olivia Koskinen kutsuvat katsomaan:
Keran Hallien muraalit
ONNISTUMISIA
Leiki ja liiku -toiminta innostaa espoolaislapsia liikkeelle ilon ja uuden kokemisen kautta.
Marianne Uppa ja Nanna Karkkunen olivat mukana perustamassa Espooseen Leiki ja liiku -toimintaa.
Miten ulkotöissä pysytään talvisin lämpimänä? Kysyimme kolmelta Espoon työntekijältä. 22 4 12 20 5 14 22 6 16 24
Poimittua
Työllisyyden edistämisestä tulee vuodenvaihteessa kunnan uusi peruspalvelu.
Kysymys & vastaus
Mikä on tänä päivänä kaupungin rooli hyvinvoinnin edistäjänä?
Yhteisöllisyys
Hyvinvoivassa työpaikassa arvostetaan omaa ja toisten työtä sekä koko työyhteisöä.
Taiteiden Espoo
Keran Hallien upeita muraaleja ehtii vielä katsomaan ennen kuin ne kesällä puretaan.
Tiesitkö tämän?
Millaista on elää ulkomaalaistaustaisena Espoossa? MoniSuomi-kyselyn tuloksia.
Onnistumisia
Espoon Leiki ja liiku -toiminta laajenee. Se on hieno eri tahojen yhteinen ponnistus ja saavutus.
Kuntalaisella töissä
Terveystarkastaja Juho Kutvonen nauttii työstään ja sen merkityksellisyydestä.
Hetkinen Espoota
Espoon rannat ja Itämeri ovat kaupunkilaisille rakkaita. Ota vastaan Itämeri-haaste!
Gallup
KAUPUNKI TYÖNANTAJANA RASISMIA VASTAAN
ESPOON kaupunki työnantajana on sitoutunut mukaan valtioneuvoston rasismin vastaiseen työhön. Rasismiin puuttuminen on osa arvostavaa työyhteisökulttuuria ja aitoa kohtaamista. Rasismin vastaisen kampanjan keskeinen viesti on, että muutos syntyy vain tekoja tekemällä. Me Espoossa teemme monia toimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Esimerkiksi henkilöstölle on tarjolla tietoa, koulutusta ja myös anonyymi rekrytointi on jo käytössä.
TAVOITTEENAMME on edistää moninaisuutta ja yhdenvertaisuutta. Konkreettisilla teoilla voimme vähentää rasismia ja syrjintää.
NYT VERKKOESPRESSISSÄ!
Verkko-Espressin löydät Essin ylävalikosta ja etusivulta.
Espoon kaupungin henkilöstölehti ilmestyy myös verkossa. Löydät sen Essistä. Lue verkosta lisää tarinoita – opi esimerkiksi mitä pinkit heijastinliivit koulun työntekijän päällä tarkoittavat.
ESPRESSI ON ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI
JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä PÄÄTOIMITTAJA Johanna Pajakoski
TOIMITUSNEUVOSTO Johanna Halava, Ronja Määttä, Susanna Nikko, Sanni Olasvuori ja Taina Vehviläinen
TUOTTAJA Paula Ristimäki, Otavamedia ULKOASU
Otavamedia PAINO PunaMusta REPRO Aste Helsinki ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) YHTEYSTIEDOT espressi@espoo.fi
JUKKA MÄKELÄ KAUPUNGINJOHTAJA
Me
olemme joukkue
OLEN USEIN todennut – ja kokemuksen kautta todeksi oppinut – että onnistumme parhaiten silloin, kun teemme asioita yhdessä. Se on espoolainen tapa toimia ja meidän tekemisemme kivijalka. Tällainen toimintakulttuuri on johdattanut meidät myös tänä vuonna Euroopan innovaatiopääkaupunkikisan finaaliin. Olemme nyt jo siis kolmen kärkikaupungin joukossa ja kilpailemme yli 250 000 asukkaan sarjassa yhdessä kahden muun finalistin kanssa.
Yhdessä tekeminen edellyttää toimivaa vuorovaikutusta ja aktiivisuutta. Se tarkoittaa yhteisten tavoitteiden ymmärtämistä ja toistemme kuulemista ja kuuntelemista. Parhaita tuloksia syntyy silloin, kun aidosti yritämme ymmärtää toisiamme ja oppia uutta.
Tästä lehdestä voit lukea siitä, miten tärkeää on kehittää oman työyhteisön vuorovaikutusta. Kun kommunikaatio toimii omassa työyhteisössä, toimii se hyvin myös ulospäin. Tämä näkyy toimivana kumppaniyhteistyönä, mutta myös esimerkiksi asiakaspalvelun laatuna tai sujuvana työskentelynä, jossa aikaa ei kulu turhaan työhön tai päällekkäisten asioiden tekemiseen.
Avainasia on se, että me olemme yhteisö. Kukaan meistä ei onnistu yksin, vaan työtä tehdään joukkueena, joka puhaltaa yhteen hiileen. Euroopan innovaatiopääkaupunkikisan ratkaisu selviää 13.11.2024. Silloin jännitetään yhdessä miten pitkälle espoolainen tapa tehdä asioita meitä vie.
POIMITTUA
KOONNUT Toimitus KUVITUS Espoon kaupunki
TYÖ on parasta kotoutumista ja merkityksellisen elämän takuu.
Kunnan uusi peruspalvelu
TYÖLLISYYDEN edistämisestä tulee vuodenvaihteessa lakisääteinen tehtävä kunnille, samalla tavalla kuin koulutus, varhaiskasvatus tai vaikka rakennusvalvonta. Espoo ja Kauniainen muodostavat työllisyysalueen, jossa Espoo toimii työvoimaviranomaisena järjestäen palvelut henkilöasiakkaille ja työnantajille yhdessä verkoston kanssa. Tehtävästä vastaa vuodenvaihteessa aloittava työllisyyden tulosyksikkö. Työllisyyspalveluilla autetaan työnhakijoita työllistymään nopeasti ja työnantajia saamaan osaavaa työvoimaa.
Työttömyyden ennaltaehkäisyyn tarvitaan koko kaupunkia: tietoa, neuvoa ja ohjausta, jotta espoolaisilla on keinot työllistyä jo ennen työttömyyttä. Työ on parasta kotoutumista ja merkityksellisen elämän takuu. Nuorten ja kaikkien asukkaidemme pääsy työmarkkinoille on elinehto kaupungin tulevaisuudelle. Siksi työllisyyden edistäminen on koko kaupungin asia.
TEKSTI Ira Ensio
Pilatesta, kuntojumppaa ja kehonhuoltoa
Kaupungin henkilöstölle on tarjolla maksuttomia liikuntaryhmiä sekä livestriimattuja liikuntatunteja etäyhteydellä. Pilates, kuntojumppa ja kehonhuolto sopivat kaikenikäisille ja -kuntoisille. Liikkeet ovat helppoja ja nivelystävällisiä. Paikan päällä järjestettäville tunneille ei ole ennakkoilmoittautumista, mukaan pääsee näyttämällä liikunnanohjaajalle Espoon kaupungin henkilökorttia tai uusinta palkkakuittia. Livestriimattujen tuntien ilmoittautumislinkit ja tarkemmat tiedot löydät Essistä.
Kerro meille mielipiteesi tästä Espressi-lehdestä sähköpostilla: espressi@espoo.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 25 euron GoGift-superlahjakortti. Vastausaika päättyy 29.11.2024.
SINFONIETTAN AFTER WORK -KONSERTTIIN KYMPILLÄ
Kaupungin henkilöstö pääsee Tapiola Sinfoniettan After Work -konsertteihin alennettuun 10 euron hintaan. Orkesterin ohjelmistossa on ollut parin vuoden ajan perjantai-iltapäivien After Work -konsertteja, jotka alkavat kello 17 ja kestävät noin tunnin ilman väliaikaa. Seuraava konsertti on 8.11. ja sitä seuraava 31.1. Henkilöstölipun saa hankittua henkilökorttia näyttämällä Espoon kulttuurikeskuksen lipunmyynnistä ennen konsertin alkua. Lipun hintaan lisätään myyntipisteen palvelu- ja toimitusmaksut. Tule nauttimaan Suomen parhaimpiin kuuluvasta kamariorkesterista!
LEMMIKIT
KOTONA – TURVALLISUUDEN VUOKSI
Kaupunki haluaa pitää työympäristönsä terveellisenä ja turvallisena kaikille työntekijöilleen. Lemmikkejä ei pitäisi tuoda kaupungin käytössä oleviin toimistotiloihin, ellei asiasta ole erikseen sovittu esihenkilön kanssa. Tilojen käyttäjiltä on tullut jonkin verran palautetta, jossa on nostettu esiin lemmikkieläimiin liittyviä allergioita sekä muita sisäilmaan ja terveyteen liittyviä huomioita. Tästä syystä lemmikit kannattaa jättää työpäivän ajaksi kotiin.
VASTAAJANA hyvinvointipäällikkö
Taru Ikäheimonen
Mikä on kaupungin rooli hyvinvoinnin edistäjänä?
SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT
ovat hyvinvointialueen vastuulla, mutta myös kaupungilla on lakisääteinen rooli edistää asukkaidensa hyvinvointia. Sekä hyvinvointialueille että kunnille on lain mukaan annettu tismalleen samat tehtävät. Käytännössä tämä tarkoittaa, että käymme jatkuvaa keskustelua hyvinvointialueen kanssa siitä, mitkä asiat kuuluvat meille ja mitkä heille.
Tavoitteenamme on, että kuntalaiset voivat hyvin. Meidän palvelumme tähtäävätkin siihen, että jokainen voi tehdä oman hyvinvointinsa kannalta hyviä valintoja. Kaupungin rooli on ottaa asukkaat mukaan heitä koskevaan päätöksentekoon. Teemme paljon yhteistyötä esimerkiksi erilaisten järjestöjen ja asukasyhdistysten kanssa.
Olemme koonneet erilaisia yhteistyöryhmiä, joissa eri asioita voidaan suunnitella yhdessä sekä hyvinvointialueen että kaupungin puolelta. Tässä työssä riittää tekemistä. Meillä oli esimerkiksi elintapaohjausta varten aiemmin oma palvelupolku, mutta polku katkesi, kun osa vastuusta siirtyi hyvinvointialueelle. Nyt rakennamme palvelupolkua yhdessä uudelleen. Se vaatii paljon keskustelua ja tiimityötä.
Käytännössä hyvinvointitiimi toimii eräänlaisena kapellimestarina, jonka tehtävänä on saada eri toimialat, elinvoiman tulosalue ja tulosyksiköt soittamaan samaa tarinaa.
TEKSTI Pi Mäkilä KUVA Sabrina Bqain
KYSYMYS & VASTAUS
Anna arvostuksesi kuulua puheessasi!
Kun näytät avoimesti arvostuksesi sekä omaa että muiden työtä kohtaan, kaikki työpaikalla voivat paremmin. Sen sijaan juoruilu, ilkeät kommentit ja negatiivinen julkinen puhe omasta työpaikasta voivat nakertaa työhyvinvointia ja työhön sitoutumista. Siksi niihin pitää suhtautua vakavasti, sanoo työterveyspsykologi, organisaatiokonsultti Kaisu Behm. Espoon kaupungilla on toimintamalleja negatiivisuuden kierteen katkaisemiseen.
TEKSTI Anne Ventelä KUVITUS iStock ja Katja Nirkkonen
Juorut, valitus ja ilkeät kommentit – joskus työroolissa joutuu kohtaamaan näitäkin. – Niin ikävää kuin se onkin, ei ole realistista ajatella, ettei negatiivisia kommentteja koskaan tulisi. Esimerkiksi omaan kotikaupunkiin liittyy paljon odotuksia, ja se myös herättää ihmisissä paljon tunteita. Mielipiteet ja tunteet ovat hyvin henkilökohtaisia kokemuksia, sanoo Espoon viestintäjohtaja Johanna Pajakoski.
Mutta entä jos organisaation toiminnasta tulee julkisuudesta esiin merkittävä ja nolokin epäkohta?
Tai jos sosiaalisessa mediassa kritisoidaan oman tiimin toimintaa tai työyhteisön sisälle pesiytyy valittamisen ja juoruilun kulttuuri?
tiokonsultti Kaisu Behm Lääkärikeskus Aavasta.
Siksi negatiivista puhetta ei tule liiaksi pelätä, vaan sitä voi tarkastella informaationa.
– Jos keskusteluissa tulee vastaan virheellistä tietoa, on näitä väärinkäsityksiä hyvä koettaa korjata, Johanna sanoo ja jatkaa:
– Lisäksi, jos toiminnassa on aidosti korjaamisen paikka, on viestiä tärkeä viedä eteenpäin omassa organisaatiossa. Mikäli keskustelua käydään sosiaalisessa mediassa, voi keskustelusta vinkata viestinnän ammattilaisille tai esihenkilölle, jolloin voidaan yhdessä harkita, miten siihen vastataan tai reagoidaan muutoin.
Tällöin niin esihenkilöltä kuin työntekijöiltäkin vaaditaan malttia ja rakentavaa käytöstä. Näin se käy.
1. Kuuntele ja mieti, miten vastaat
Negatiiviset kokemukset nostavat pintaan negatiivisia tunteita. Tätä ei voi välttää. Kuitenkaan tunteiden varassa ei pidä itse lähteä toimimaan.
Jos osuu paikalle keskusteluun, jossa kritiikki lentää, voi puhetta ensin yrittää rauhallisesti kuunnella. Mistä on kyse, mistä kommentit kertovat?
– Parhaassa tapauksessa keskustelua kuuntelemalla voi oppia jotain siitä, mitä organisaatiossa tapahtuu tai liittyykö asioihin esimerkiksi väärinkäsityksiä, Johanna sanoo.
Negatiivisista kokemuksista kertovat kommentit voivat myös olla merkki siitä, että jokin asia organisaation tai tiimin toiminnassa vaatii kehittämistä, sanoo työterveyspsykologi, organisaa-
Tärkeää on, että negatiiviseen kierteeseen ei lähde mukaan, vaan siitä yrittää päästä rakentavasti eteenpäin.
– Jokainen työntekijä on Espoon kaupungin käyntikortti ja vaikuttaa käytöksellään siihen, mitä meistä ajatellaan asuinpaikkana, kaupunkina tai työyhteisönä. Ilmapiiriä ja mielikuvia rakennetaan yhdessä toiminnan kautta, Johanna muistuttaa.
2. Tilaa tunteille
Joskus myös julkiseen keskusteluun nousee tapauksia, jotka asettavat oman työyhteisön ikävään valoon. Tällainen julkinen mainehaitta voi vaikuttaa merkittävästi työhyvinvointiin, sanoo Kaisu.
– Työntekijä voi kokea pettymystä ja häpeää, jos ei ole tiennyt julkisuuteen nousseesta asiasta, tai syyllisyyttä, jos onkin tiennyt siitä.
Negatiivinen julkisuus voi nakertaa psykologisen turvallisuuden tunnetta ja horjuttaa luottamusta työnantajaan. Henkilökohtaisella tasolla se voi jopa johtaa pohdiskeluun siitä, onko organisaation toi-
Johanna Pajakoski
Kaisu Behm
minta omien arvojen mukaista ja haluaako työpaikkaansa jatkossa sitoutua.
Tällaiset tunteet ovat Kaisun mukaan normaaleja, ja niille saa antaa tilaa.
Tunteiden käsittelyä voi helpottaa se, että asiasta puhuu esimerkiksi läheisen kollegan kanssa. Äkillisiä päätöksiä tunteiden vallassa ei kuitenkaan tule tehdä.
– Jos esimerkiksi sitoutuminen työyhteisöön horjuu, voi omaa huomiota ohjata päivittäisiin työtehtäviin. Valintoja jatkon suhteen voi tehdä sitten, kun ongelmatilannetta on päästy ratkomaan ja tunteet ovat tasoittuneet.
3. Mahdollisuus keskustelulle Kun negatiivinen keskustelu valtaa työyhteisön, täytyy esihenkilön ja johdon ottaa tilanteesta vastuu.
Avoin keskustelu aiheesta voi tuntua esihenkilöstä hankalalta. Joku voi olla huolissaan työntekijöiden voimakkaista tunteista. Sitäkin monet pelkäävät, että keskustelun avaaminen johtaa negatii-
On tärkeää, että negatiiviseen keskusteluun ei lähde mukaan, vaan siitä yrittää päästä rakentavasti eteenpäin.
visuuden kehään, jossa aihetta vellotaan loputtomasti kahvipöydissä ja käytävillä. Kaisun mukaan esihenkilöiden ei tulisi pelätä puhumista, sillä suurempi riski on puhumattomuudessa.
– Ongelmia tulee nimenomaan siitä, jos tilanne sivuutetaan. Tällöin ihmiset eivät pääse käsittelemään tuntemuksiaan eivätkä saa vastauksia kysymyksiinsä.
Siksi avoimelle keskustelulle on järjestettävä tilaa. Ensin esihenkilön tulee
käydä läpi, mitä on tapahtunut. Sitten on keskusteltava siitä, mitä asialle aiotaan organisaatiossa tehdä. Tässä Kaisu painottaa keskustelua: asioiden kulkua ei tule sanella työntekijöille, vaan heidän näkemyksiään ja mielipiteitään on kuultava.
– On hyvä varautua siihen, että tilanne ei välttämättä helpota yhdellä keskustelulla, Kaisu sanoo.
Johanna kannustaa hyödyntämään keskustelussa Espoon eettisiä periaat-
”JOKAINEN VUOROVAIKUTUSTILANNE ON MAHDOLLISUUS”
– TOISTEMME TYÖN arvostaminen on yksi olennaisista perusjutuista, kun puhutaan hyvästä työilmapiiristä ja sujuvasta arjesta. Meille kaikille on yksilöinä tärkeää kokea työn arvostusta. Se luo motivaatiota ja hyvää työfiilistä, toteaa ympäristö- ja rakennusvalvontakeskuksen johtaja Pasi Timo Negatiivisuuden kierre voi saada alkunsa siitä, että toisen työ on itselle vierasta.
– Pidän tärkeänä, että arvostamme sekä yksilö- että organisaatiotasolla sitä työtä ja erityisosaamista, mitä kunkin tehtäviin kuuluu. Arvostava vuorovaikutus, osaamisen arvostus ja luottava ihmiskäsitys kuuluvat jo Espoo-tarinan ja Espoon eettisten periaatteidenkin mukaan meidän perusarvoihimme.
Pasin mukaan jokainen kaupungin sisäinen tai ulkoinen vuorovaikutustilanne on mahdollisuus tukea toistemme työntekoa ja hyvää työfiilistä.
– Emme lähde mukaan negatiiviseen puheeseen. Se on meidän jokaisen etu. Tai sitten voimme heittää bensaa liekkeihin ja vain pahentaa tilannetta. Samalla ammumme myös omaan nilkkaamme heikentämällä työilmapiiriä ja työnantajakuvaa.
Ympäristö- ja rakennusvalvontakeskus muodostettiin vuoden 2021 organisaatiouudistuksessa. Tuolloin rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon ammattilaisista tuli kollegoja.
Aluksi yksikössä järjestettiin koko joukolle yhteisiä tilaisuuksia, joissa käytiin läpi kunkin palvelualueen erikoisosaamista ja työtä sekä palvelualueiden yhteisiä rajapintoja.
– Näin haluttiin lisätä ymmärrystä toimintojen välillä ja arvostusta kollegoiden tekemää työtä kohtaan, Pasi kertoo.
Henkilöstön kanssa tehdyn työn pohjalta kirjoitettiin myös yhteisen tekemisen tarina, YRK-tarina, jossa avataan sitä, mitkä kyvyt ovat yksikölle kokonaisuutena tärkeitä.
– YRK-tarinan yhden terälehden keskeiseksi teemaksi nostimme ”Me ympäristö- ja rakennusvalvontakeskuksessa luomme hyvää yhteishenkeä ja työilmapiiriä sekä kaikkien työtä arvostavaa kulttuuria. Tätä teemme keskuksen sisällä, kaupungin sisällä ja kaupungin ulkopuolella.” Tämä on vahvasti mukana myös YRKjohtamisen pelisäännöissä, jotka kirjoitettiin yhdessä johtoryhmän ja laajan johtoryhmän kanssa.
Työkulttuurin kannalta Pasi pitää olennaisena, että kukaan ei moiti muita tai muiden tekemisiä eikä pidä itseään muita parempana tai tietävämpänä. Siksi hän ei myöskään halua ohjeistaa muita siinä, miten työkulttuuria tulisi kehittää tai ristiriitatilanteisiin puuttua.
– Jos negatiivista puhetta herää, on jokaisen tiimin tehtävä työtä omista lähtökohdistaan. Kun asioista keskustellaan yhdessä, voimme kaikki oppia niistä lisää. Tämän eteen teemme itsekin töitä koko ajan. Kaupungin yhteiset eettiset periaatteet on hyvä huoneentaulu, jolla kukin huolehdimme hyvän työfiiliksen luomisesta työkaverille ja myös itselle, Pasi kiteyttää.
HENKILÖKUVA OTAVAMEDIA
teita. Myös HR:stä voi tarvittaessa pyytää apua ja lisää työkaluja keskustelujen ohjaamiseen.
– Kriittisten keskustelujen käyminen voi olla kuormittavaa itse kullekin. Siksi on normaalia, jos matkan varrella tulee olo, ettei keskusteluihin halua enää osallistua, Kaisu toteaa.
– Sivuun vetäytyminen on tapa suojata itseään kuormitukselta. Kuitenkin on hyvä olla paikalla yhteisissä tilaisuuksissa, joissa epäkohtia yritetään ratkoa. Tämä voi palauttaa luottamusta ja turvallisuuden tunnetta.
4. Stop vellomiselle
Pieni määrä juoruiluakin voi joskus olla ihan hyvästä, se on työyhteisössä sosiaalista liimaa, sanoo Kaisu Behm. – Se voi tehdä itse kullekin ihan hyvää, jos pääsee ventiloimaan ja jakamaan omia huolenaiheitaan.
Jos kuitenkin pahan puhumisesta tulee tapa, se tuskin voimaannuttaa ketään. Päinvastoin: vellova valittamisen kulttuuri syö yleistä jaksamista, motivaatiota ja voi pahimmillaan lamauttaa, Kaisu sanoo.
Siksi tällaiseen vatvomiseen ei kannata lähteä mukaan.
– Hyvä klassinen kysymys on se, mitä tulee huoneeseen, kun minä tulen sinne. Jokainen valitsee itse, onko rakentamassa työyhteisöön hyvää ilmapiiriä vai rapauttaako omalla käytöksellään sitä.
Toistuvasti negatiivista kahvipöytäkeskustelua voi koettaa ohjata toisaalle sanomalla esimerkiksi suoraan, ettei
Pasi Timo
Jokainen valitsee itse, onko rakentamassa työyhteisöön hyvää ilmapiiriä vai rapauttaako omalla käytöksellään sitä.
asiasta taas jaksaisi keskustella. Tällöin tilalle kannattaa ehdottaa jotain muuta puheenaihetta, Kaisu sanoo.
Keskusteluun puuttuminen voi myös tuntua epämukavalta. Tällöin asiasta on hyvä puhua esihenkilön kanssa. Hän ei välttämättä ole tilanteesta edes tietoinen.
– Monesti pahan puhumisen kulttuuri on sen verran juurtunut, että sitä on vaikea lähteä yksin purkamaankaan, Kaisu muistuttaa.
5. Syyllisten sijaan etsittävä ratkaisuja
Jokaisessa keskustelussa on vähintään kaksi osapuolta. Syyllisten etsiminen näiden väliltä ei vie tilanteessa eteenpäin.
Joskus negatiivisuus keriytyy yksittäisten henkilöiden tai tiimien välille.
Tällöin apua on yleensä siitä, että kollegoihin ja heidän työhönsä tutustutaan paremmin.
– Joskus kärhämät johtuvat esimerkiksi siitä, että toisten työ ja siinä tapahtuvat viivytykset vaikuttavat oman työn sujumiseen. Tällöin on hyödyllistä tutustua toisten työhön paremmin. Mistä esimerkiksi viivytykset johtuvat ja miten niihin voidaan vaikuttaa, Kaisu sanoo.
Kun työkavereitaan tuntee paremmin, on kitkatilanteissa myös helpompi ottaa toiseen yhteyttä sen sijaan, että jupisisi ärsyyntyneenä käytävillä. Kun asioista puhutaan kasvokkain, vältytään turhilta väärinkäsityksiltä ja tulkinnoilta.
Parhaassa tapauksessa yhteistyö paranee, jolloin voidaan myös kehittää parempia tekemisen tapoja.
TAITEIDEN ESPOO TEKSTI Tarja Västilä KUVAT Roope Permanto
Valloittavat muraalit
Katutaiteen ystävillä on vajaa vuosi aikaa rientää hämmästelemään
Keran Hallien upeita seinämaalauksia.
Kun hallit puretaan, yli 40 taiteilijan työnjälki jää historiaan.
TAIDETTA ON JOKA PUOLELLA, kun seisoo entisen logistiikkakeskuksen kahden vielä olemassa olevan hallin sisäpihalla Keran alueella. Jättimäiset muraalit yltävät maantasolta korkeuksiin. Taidetta löytyy myös toisen hallin sisäpuolelta.
Alueen kulttuuritoimintaa organisoinut Kerakollektiivi järjesti Concreate Urban Art -festivaalin, johon kutsuttiin yli 40 taiteilijaa työskentelemään kahdeksi viikoksi ja luomaan ainutlaatuista katutaidekokonaisuutta Keran Halleille.
– Muraaleja on käyty katsomassa ulkomaita myöten, seuraavaksi odotamme delegaatiota Chilestä tutustumaan myös Keran kestäviin kaupunkiratkaisuihin, kertoo projektikoordinaattori Olivia Koskinen.
Osa halleista on jo purettu, ja kahdella viimeisellä on sama kohtalo kesäkuussa 2025. Mutta vielä ehtii!
– Katutaiteen väliaikaisen luonteen mukaisesti teokset häviävät, kun Keran alue muuntuu rakentamisen edetessä. Tulevaisuudessa Kera on 14 000 asukkaan kestävä asuin- ja työssäkäyntialue, toteaa kehittämispäällikkö Emmi Kauhanen.
Väliaikainen taidekin voi olla ikuista
Tällä hetkellä toisen hallin sisätiloissa urheillaan monipuolisesti: eri liikuntalajeja löytyy harrastajille toistakymmentä. Toinen halli on pyhitetty erilaisiin tuotantotarpeisiin, esimerkiksi ruoka- ja juomatuotannolle. Löytyypä tiloista myös high tech -yrityksiä. Keran Halleilla palveluita ja toimintaa riittää.
Keran Hallien muraalit ulottuvat ja koskettavat: Jukka Metsäahon (ylh.) ja Timo Tyynismaan (oik). teosten sanaton vuoropuhelu yltää yli asfalttipihan ja herättää tunteita.
Projektikoordinaattori Olivia Koskinen (vas.) ja kehittämispäällikkö Emmi Kauhanen kertovat Kera-tarinaa vielä ensi kesään asti. Sitten on uusien tarinoiden vuoro.
Kansainvälisesti työskentelevä katu- ja graffititaiteilija Viv Magia on ikuistanut angolalais-suomalaisen räppärin NaharY:n.
Muraalit ilahduttavat myös hallin sisäpuolella.
elementeistä näköiskuviin ja ihmishahmoihin. Elämyksen lisäksi plussaa on se, että Keran Hallien taidetta voi ihailla ihan ilmaiseksi. Perille pääsee junalla tai autolla, eikä ympärillä hyörivää rakennustyömaata kannata pelästyä.
Emmi toivoisi, että Keran Hallien tapainen tyhjien tilojen väliaikaiskäyttö yleistyisi.
– On parempi täyttää kaupunkitilat toiminnalla ja taiteella kuin jättää ne tyhjilleen vuosiksi. Muutoinkin Keran Hallien purkamisessa on huomioitu kiertotalous: rakennusosille on kartoitettu uusia käyttötarkoituksia, ja hallien ensimmäisen vaiheen purun betonimurskaa on hyödynnetty katurakentamisessa.
– Kaupunki elää ja on täynnä erilaisia ajallisia kerrostumia. Koko ajan luodaan uutta tulevaisuutta, kiteyttää Olivia.
Käy vilkaisemassa ja kysymässä lisää!
Emmi muistuttaa Keran alueen luovasta historiasta. Viherlaakson Kattotiili Oy:sta syntyi keramiikkatehdas Kera Oy, jonka koriste-esineitä löytyy vieläkin kodeista ympäri Suomea.
Jopa kahdeksan metrin korkeuteen yltävät muraalit tarjoavat erilaista estetiikkaa. Katutaide on monipuolista: graafisista ja sarjakuvamaisista
Keran kehittämishankkeen tukikohtana toimii Espoon kaupungin ylläpitämä Kera Hub -tila, joka sijaitsee hallien A-sisäänkäynnin yhteydessä. Kera Hub vastaanottaa vierailijaryhmiä, jotka ovat kiinnostuneita muraaleista ja alueen kestävästä kehityksestä.
Anetta Lukjanovan maalaus edustaa maagista realismia kaupunkiolohuoneessa.
TIESITKÖ TÄMÄN?
TAITEIDEN ESPOO TEKSTI Paula Ristimäki GRAAFIT Katja Nirkkonen KUVITUS Espoon kaupunki
Suomeen muuton tärkein syy Espoossa
MUUTON SYY
Lähes puolet, 47 prosenttia, Espooseen muuttaneista tuli tänne työn tai opiskelun takia. Työ- ja opiskeluperusteella tulevien osuus oli Espoossa suurempi kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa.
Inkerinsuomalainen
ULKOMAALAISTAUSTAISENA ESPOOSSA
Miten ulkomailla syntyneet ja Espooseen muuttaneet ihmiset pärjäävät täällä? Millaista heidän elämänsä on?
MoniSuomi-kyselytutkimus on selvittänyt tätä kansallisella tasolla. Me kohdistamme katseemme Espoon tuloksiin.
MONISUOMI-tutkimuksessa kerätään tietoa Suomessa asuvan aikuisen, ulkomailla syntyneen väestön terveydestä, hyvinvoinnista ja sosiaali- ja terveyspalvelukokemuksista. Tutkimuksesta saatu tieto auttaa arvioimaan, miten Suomessa asuvat ihmiset voivat. Lisäksi tutkimuksen tulokset auttavat kehittämään palveluita, jotka tukevat väestön terveyttä ja hyvinvointia muuttuvassa maailman tilanteessa. Tähän juttuun me poimimme katsauksen nimenomaan Espoon tilanteesta.
MoniSuomi-tutkimuksen tiedot kerättiin syyskuun 2022 ja maaliskuun 2023 välisenä aikana. Tutkimukseen vastasi yhteensä 7 838 henkilöä, joista 876 Espoosta. Suomeen muuttaneet Espoossa MoniSuomi-tutkimuksen tulosten valossa -yhteenvedon ovat keränneet Pasi Saukkonen ja Topias Tanska.
Pääasiallinen toiminta sukupuolen mukaan Espoossa, %
Työllisyys
Tutkimukseen osallistuneiden miesten työllisyystilanne oli selvästi parempi kuin naisten: kokopäivätöissä oli 73 prosenttia miehistä, mutta vain 52 prosenttia naisista.
Kokopäivätyössä Työtön tai lomautettu Jokin muu
Osaaikatyössä Perhevapaa ym. Eläkkeellä Opiskelija
Työelämään osallistumista vaikeuttaneet tai estäneet tekijät Espoossa, %
Puutteellinen kielitaito
Vähäiset suhteet kantasuomalaisiin
Työkokemuksen puute
Työpaikoista vaikea saada tietoa
Liian vähäinen koulutus
Työnantajien syrjivät asenteet
Oma epävarmuus ja pelot Oma terveys
Ammatin tai koulutuksen hyväksymättömyys
Vaikea perhetilanne
Perheenjäsenten kielteinen suhtautuminen
VAIKEUDET TYÖELÄMÄSSÄ
Työelämään osallistumista vaikeuttaneista tekijöistä olennaisin on ollut puutteellinen suomen tai ruotsin kielen taito. Myös vähäiset suhteet ns. kantasuomalaisiin ovat vaikeuttaneet työelämään osallistumista.
Muuttaneiden koulutustaso
Espoossa, %
KOULUTUS
Espoon ulkomailla syntyneet ulkomaalaistaustaiset ovat selvästi koulutetumpia kuin mitä tutkintorekisterin perusteella voi päätellä.
Yli puolella tutkimukseen osallistuneista oli MoniSuomitutkimuksen perusteella korkea-asteen koulutus. Toisaalta pelkän perusasteen varaan jääneiden osuus on myös suurehko. Osalla heistä on takanaan vain joitain vuosia koulua.
Julkisissa paikoissa
Työnhaussa
Työssä
Asuntoasioissa
Työllisyyspalveluissa
Sosiaalisessa mediassa
Opinnoissa
Terveyspalveluissa
Poliisin kanssa
Sosiaalipalveluissa
Perusaste tai vähemmän 17 %
aste
Perusaste tai vähemmän 52 %
aste 19 %
Syrjintää kerran tai useita kertoja kokeneet eri tiloissa tai asiayhteyksissä Espoossa, %
SYRJINTÄ
Useat olivat MoniSuomi-tutkimuksen mukaan kokeneet syrjintää julkisilla paikoilla. Myös työssä, työnhaussa ja asuntoasioissa koettu syrjintä oli varsin yleistä.
MoniSuomi Tutkintorekisteri
ONNISTUMISIA
TEKSTI Jaana Kalliokoski KUVAT Juho Kuva ja Ronja Määttä
Lapset liikkumaan ilon kautta!
Syksystä 2023 Leppävaaran varhaiskasvatuksen
5–6-vuotiaat ovat päässeet liikkumaan ja purkamaan energiaa ohjatuilla liikuntatunneilla monitoimihalli Kameleontenissa. Toiminta on laajentunut myös Tapiolaan ja Keski-Espooseen.
LASTEN LIIKKUMINEN on tutkimusten mukaan vähentynyt tasaisesti jo pitkän ajan kuluessa. Taustalla on monia syitä, muun muassa digilaitteiden parissa vietetty aika.
Espoon kaupunki haluaa kannustaa varhaiskasvatuksessa olevia lapsia liikunnalliseen elämäntyyliin. Kaupungin liikunta ja urheilu -tulosyksikkö on kehittänyt yhteistyössä suomen- ja ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen sekä liikuntaseurojen kanssa tarkoin suunnitellun Leiki- ja liiku -toiminnan.
– Haluamme tarjota lapsille tasavertaisen mahdollisuuden liikkumiseen. Tarkoitus on lisätä liikettä ilon kautta, liikuntapalvelupäällikkö Marianne Uppa kertoo. Hän vastaa Leiki- ja liiku -toiminnan johtamisesta ja varmistaa, että arjen toiminta sujuu.
5–6-vuotiaille varhaiskasvatuksessa oleville lapsille tarkoitettu Leiki- ja liiku -toiminta alkoi viime syksynä Leppävaaran alueella. Tänä syksynä toiminta on laajentunut Tapiolaan ja Keski-Espooseen, ja ensi vuonna on suunnitteilla, että mukaan tulevat Kivenlahden ja Matinkylän alueen päiväkodit.
Leiki ja liiku kehittää monia taitoja
Inspiraatiota ja oppeja toimintaan on haettu Tanskasta läheltä Kööpenhaminaa sijaitsevasta Kögen
LEIKI JA LIIKU
Leiki ja liiku -toiminnassa on mukana yhteensä 77 varhaiskasvatuksen yksikköä:
130 ryhmää,
2 204 lasta.
kaupungista, jossa vastaava toiminta on pyörinyt jo 10 vuoden ajan. Siellä Leiki ja liiku -toiminnalla on havaittu lapsissa lukuisia positiivisia vaikutuksia. Sen lisäksi, että toiminta kehittää fyysisiä ja motorisia taitoja, sillä on myös vaikutuksia lapsen sosiaalisiin taitoihin.
– Kun lapset aloittavat koulun Kögessä, opettaja huomaa heti, jos lapsi tulee Kögen ulkopuolelta. Leiki- ja liiku -toiminnassa mukana olevat lapset jaksavat muita paremmin keskittyä, Marianne toteaa.
– Vaikka liikuntahallilla harjoitellaan fyysisiä asioita, siellä oppii myös kuuntelemaan ja noudattamaan ohjeita, odottelemaan omaa vuoroaan ja ottamaan toiset huomioon, suomenkielisen varhaiskasvatuksen asiantuntija Nanna Karkkunen jatkaa.
Leiki ja liiku -toiminta on tasavertaista ja yhdenvertaista.
Tarkkaan suunniteltu liikuntatuokio Nannan mukaan Leiki ja liiku -toiminta on varhaiskasvatussuunnitelman mukaista ja solahtaa luontevasti varhaiskasvatuksen muuhun toimintaan. Lapset osallistuvat toimintaan joko kerran viikossa tai joka toinen viikko. Liikuntahallille lähteminen on lapsille samalla retki,
– Meillä on kaikilla eri vastuualueet, mutta kuntalaiset ovat meidän yhteisiä asiakkaitamme, sanovat Marianne Uppa (vas.) ja Nanna Karkkunen.
jonne kuljetaan joko bussilla tai kävellen, Nanna kertoo ja lisää, että lapset odottavat innokkaasti hallille pääsyä.
Toiminnan sisällöstä vastaavat liikuntaseurat. Tällä hetkellä mukana ovat Espoon Telinetaiturit, Olarin voimistelijat, Espoon Voimistelu ja Liikuntayhdistys ESVOLI, Tapiolan Voimistelijat sekä Grani Tennis.
Liikuntaympäristö on tehty lapsille houkuttelevaksi. Halleissa on paljon erilaisia välineitä, patjoja ja telineitä, jotka inspiroivat lasta liikkumiseen ja joilla voidaan tukea liikunnallista kehitystä monin eri tavoin.
Toiminta on tarkkaan suunniteltu niin, että samat harjoitukset järjestetään kaikissa toiminnassa mukana olevissa liikuntapaikoissa. Tunnin kestävä liikuntatuokio sisältää alkuleikin, neljä erilaista liikuntarataa, vapaa-aikaa ja lopuksi vielä venyttelytuokion ja loppurentoutuksen.
– Erilaisten liikkeiden avulla on tarkoitus harjoitella tiettyjä taitoja, ja jokaisella liikuntaradalla on jokin tavoite. Tehtäviä voidaan helpottaa tai vaikeuttaa lapsen omien taitojen mukaan, Marianne täsmentää.
– Vaikka liikuntahallilla harjoitellaan fyysisiä asioita, siellä oppii myös kuuntelemaan ja noudattamaan ohjeita, odottelemaan vuoroaan ja ottamaan toiset huomioon, Nanna kertoo.
Kun lapsi oppii uusia taitoja ja kehittyy, hänen itsevarmuutensa kasvaa ja tulee rohkeutta kokeilla uusiakin asioita.
Kaikista liikuntasuoritteista laaditaan etukäteen materiaalia, kuten esimerkiksi videot liikuntaradoista. Näin varhaiskasvatuksen henkilöstö pääsee etukäteen yhdessä lasten kanssa tutustumaan niihin. Materiaali tuotetaan luonnollisesti molemmilla kotimaisilla kielillä.
Toimintaa kehitetään edelleen
Leiki- ja liiku -toiminta on mukana Espoon kaupungin tiedolla ja vaikuttavuudella johtamisen arvioinnissa, mikä on myös yksi kaupungin painopistealueista. Tarkoitus on vielä valita mittarit, joiden avulla selvitetään toiminnan vaikuttavuutta.
– Meillä on ollut hyviä keskusteluja varhaiskasvatuksen kanssa asioista, joita haluaisimme tutkia. Vaihtoehtoja on paljon. Näkökulmina voivat olla lasten fyysinen ja motorinen kehitys sekä sosiaaliset taidot tai erilaiset asiat varhaiskasvatuksen henkilöstön näkökulmasta, kuten siitä, miten oppeja voidaan tuoda varhaiskasvatuksen arkeen, Marianne valottaa.
Toimintaa on tarkoitus vielä laajentaa ja kehittää entistä toimivammaksi.
– Aina kun saamme uusia alueita mukaan, on huomioitava monia asioita. Esimerkiksi liikuntasaleja voi olla joskus vaikea löytää. Lisäksi viestintää voi aina parantaa, Marianne sanoo.
Toimintaa on mahdollista skaalata myös muualle Suomeen ja jopa muihin Pohjoismaihin. Upan
– Kun käymme keskusteluja eri yksiköiden kanssa, pystymme näkemään asioita laajemmin ja ymmärtämään niitä paremmin, sanovat Marianne Uppa ja Nanna Karkkunen.
mukaan muissakin Suomen kaupungeissa ollaan kiinnostuneita Leiki ja liiku -toiminnasta, ja kaupunkien edustajia on käynyt tutustumassa toimintaan.
Leiki ja liiku vaatii sitoutumista
Leiki- ja liiku -toiminnan aloittamista edelsi 1,5 vuoden suunnittelu. Marianne Upan mukaan oppimisprosessi on ollut mahtava ja yhteistyö eri tahojen kanssa antoisaa. Kun mukana on useita tahoja, toiminnan varmistamiseksi on määritelty selkeät vastuut ja roolit.
– Opimme koko ajan lisää, siksi tämä on niin hyvä juttu. Kun käymme keskusteluja eri yksiköiden kanssa ja kuulemme, mitä muut tekevät, pystymme näkemään asioita laajemmin ja ymmärtämään niitä paremmin. Ja vaikka meillä on kaikilla eri vastuualueet, kuntalaiset ovat meidän yhteisiä asiakkaitamme, Marianne iloitsee.
– On hienoa, että tällaisella laaja-alaisella yhteistyöllä voidaan saavuttaa jotain näin hienoa. Se ei olisi mahdollista ilman yhteistyötä eri yksiköiden ja seurojen kanssa, Nanna kiittelee ja jatkaa:
– Toiminnan säännöllisyys tekee tästä erityislaatuista, ja se vaatii sitoutumista myös varhaiskasvatuksen henkilöstöltä. Sopivien bussiyhteyksien löytäminen ja kulkeminen liikuntapaikkaan sekä päiväkodin muun rytmin huomioiminen, kuten ruokailujen sovittaminen, vaatii hyvää ja sujuvaa yhteistyötä ja organisointia.
Aina lukukauden päätteeksi varhaiskasvattajilta ja liikuntaseuroilta kerätään palautetta Leikija liiku -toiminnasta. Upan mukaan palaute on ollut tosi hyvää, rakentavaa ja arvokasta, mikä auttaa osaltaan parantamaan toimintaa entisestään.
– Lapset kertovat päiväkodissa, mitä ovat Leiki ja liiku -hetkellä tehneet. Kun lapsi oppii uusia taitoja ja kehittyy, hänen itsevarmuutensa kasvaa ja tulee rohkeutta kokeilla uusiakin asioita, Nanna lisää.
– Haluamme tarjota lapsille tasavertaisen mahdollisuuden liikkumiseen, Marianne sanoo.
1. & 2. Juho on työskennellyt Espoon kaupungilla parin vuoden ajan. – Olen itsekin espoolainen, joten tänne oli helppo hakea.
3. Vapaa-ajalla Juho harrastaa sekä liikuntaa että Euroviisuja. – Tennis on aina ollut osa elämää. Tällä hetkellä pelaan sitä Csarjassa ja kisaan säännöllisesti. Euroviisuja olen päässyt katsomaan livenä kahdesti.
4 & 5. Uimarannoilla terveystarkastaja arvioi paitsi rannan siisteyttä myös muun muassa sinilevätilannetta. – Lainsäädäntö määrittelee, mitä täytyy tiedottaa. Esimerkiksi pienemmillä uimarannoilla tulee olla esillä uimaveden viimeisin testausseloste, terveydensuojeluviranomaisen yhteystiedot ja uimarannan ylläpitäjän yhteystiedot.
TERVEYSTARKASTAJA
KUNTALAISELLA
Elintärkeissä hommissa
Terveystarkastaja Juho Kutvosen tehtävänä on pitää huolta siitä, että uimarantojen, uima-altaiden ja vesilaitosten veden laatu on kunnossa. Juho tietää, että töiden parissa viihtyy, kun taustatukena on hyvä tiimi ja työ itsessään on yhteiskunnallisesti merkityksellistä.
HARVOIN TÖISSÄ TULEE vastaan hetkeä, jolloin työ ei olisi kiinnostavaa. Näin ajattelee Espoon kaupungilla terveystarkastajana toimiva Juho Kutvonen. Juhon työhön kuuluu pitkä litania tehtäviä, joista monia voi pitää yhteiskunnallisesti tärkeinä: tarkastusten tekeminen niin vesilaitoksille, uimarannoille kuin uima-altaille, näytteenottosuunnitelmien laadinta näille ja tuloksista raportoiminen tarvittaessa eteenpäin.
– Yleensä tulokset ovat kunnossa, mutta joskus on mukana pieniä poikkeamia. Talousvesi on kaikkein kriittisin. Jos siihen on päässyt haitallisia bakteereja, annamme yleensä keittokehotuksen. Veden laadun tuloksia onkin tosi tärkeää seurata, ja niihin täytyy reagoida nopeasti, Juho kertoo.
Juhon työhön kuuluu myös asukkaiden ohjausta ja neuvontaa.
– Jos esimerkiksi asukas epäilee, että vedessä on jotain epämääräistä, alamme selvitellä, mistä se johtuu ja mitä toimenpiteitä täytyy tehdä.
Oikea-aikaisen viestinnän merkitys korostuu Juhon työssä usein. Siihen hänellä riittää myös intoa.
– Erityisesti silloin, kun veden laadussa on parannettavaa, tiedottamisen tärkeys korostuu. Mutta tiedotamme tietyistä asioista kyllä muutenkin. Esimerkiksi keväisin julkaisemme yleensä kaivovesitiedotteen eli muistutamme kaivon omistajia veden tutkimisen ja kaivon rakenteiden tarkastami-
sen tärkeydestä. Kesäisin laadimme uimarantatiedotteita ja kerromme, miten uimavesiä valvotaan lain näkökulmasta. Myös sinilevätilanteesta tulee muistutettua.
Työn yhteiskunnallinen merkitys on yksi syy siihen, miksi Juho päätyi juuri terveystarkastajan tehtäviin.
– Opiskelin ympäristötieteitä, ja vasta viidentenä opiskeluvuonna kirkastui ajatus siitä, että haluan juuri tällaisiin tehtäviin. Espoon kaupungille päädyin pari vuotta sitten. Ympäristöterveys sotketaan usein ympäristönsuojeluun, eikä meidän tehtäviämme yleensä oikein tunnisteta. Toivon, että jatkossa voin itsekin vaikuttaa siihen, että meidän toimintaamme saadaan aiempaa enemmän näkyväksi asukkaiden suuntaan.
Juhon työstä suurin osa on toimistotyötä. Kesäisin työpäivät kuluvat välillä myös uimarantojen tarkastuskäynneillä.
– Laboratorio ottaa ja tutkii nykyisin näytteet, eli terveystarkastajan tehtäväksi jää muun muassa uimarannan hygieenisten olosuhteiden arviointi, Juho tarkentaa.
Aina työ ei ole helppoa. Haastavia tilanteita tulee vastaan esimerkiksi silloin, kun nopeaa ja yksinkertaista vastausta ei löydy.
– Varsinkin isot häiriötilanteet nostattavat herkästi sykettä. Meillä on tarkat varautumissuunnitelmat häiriötilanteiden varalle, mutta jokainen tapaus on kuitenkin omanlaisensa. Oman tiimin ja esihenkilöiden tuki ja asiantuntemus ovat silloin tosi tärkeitä, hän kertoo.
TÖISSÄ TEKSTI Pi Mäkilä KUVAT Sabrina Bqain
Ota vastaan Itämerihaaste!
Itämeri on kallisarvoinen osa kaupunkiamme ja sen asukkaiden elämää. Meren suojelemiseksi kaupunki on koonnut vuosille 2024–2028 toimenpideohjelman, jossa kannustetaan tarttumaan Itämeri-haasteeseen ja lähtemään mukaan Itämeri-tekoihin. Varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja lukioissa näin on toimittu, ja niissä muun muassa vietettiin syksyllä monin tavoin Itämeri-päivää. Lasten ja nuorten lisäksi me kaikki voimme tehdä asioita Itämeren hyväksi, sekä arjessamme että työssämme.
Lisätietoja Essistä ja verkosta itamerihaaste.fi.
ITÄMERI ja sen rannat ovat oleellinen osa Espoon kaupunkikuvaa ja merkittävä hyvinvoinnin lähde monille kaupunkilaisille. Suojellaan sitä parhaamme mukaan!
HETKINEN ESPOOTA KUVA Juho Kuva
GALLUP
PYSY LÄMPIMÄNÄ
TALVELLA!
Kysyimme kolmelta kaupungin työntekijältä näiden parhaita vinkkejä pärjätä ulkotöissä talvikeleillä. Kaikki vannoivat kerrospukeutumisen nimeen.
”ULKOILEMME paljon, ja siksi tarvitaan paljon vaatteita eri keleihin. Talvella helpointa on kerrospukeutuminen. Esimerkiksi takin pitää olla niin tilava, että sen alle mahtuu pakkasella useampi kerros muita vaatteita. Myös hanskoja voi olla kahdet päällekkäin, vaikka sormikkaat toisten käsineiden alla. Niiden on kuitenkin oltava helpot riisua, sillä autamme lapsia monissa näppäryyttä vaativissa asioissa ja kirjaamme lähteneet lapset puhelimeen. Villasukat ja hyvät kengät pelastavat varpaat paleltumisilta.”
HEIDI SALMINEN , varhaiskasvatuksen lastenhoitaja
Kerrospukeutuminen
Aluskerros: Alusvaatetuksen tärkein tehtävä on pitää iho kuivana. Valitse alin kerros sen mukaan, mitä ulkona teet. Tekninen asu sopii paljon liikkuvalle. Kannattaa harkita myös merinovillaa, joka lämmittää myös kosteana.
Välikerros: Lämmittävässä välikerroksessa voi olla 1–3 vaatekerrosta. Hyviä vaihtoehtoja ovat ohuet fleecet, villapaidat tai keinokuiduista valmistetut asut.
Kuorikerros: Päällysvaatteiden tehtävä on suojata pakkaselta, tuulelta ja kosteudelta. Mitä valitsetkin, sen pitää olla niin väljä, että alle mahtuvat niin alus- kuin väliasutkin. Lähteet luontoon.fi ja ttl.fi/tyopiste
”TALVIPUKEUTUMISESSA tärkeintä on kerrospukeutuminen. Kylmällä kelillä vaatetus lähtee merinovillaisesta kerrastosta, jonka päälle lisätään vaatetta kelistä riippuen. Itselläni kerraston päälle tulee ainakin viiltosuojahousut, hyvä pitkähihainen paita ja sen päälle vielä huomiotakki. Pipoa, kaulaliinaa ja hanskoja ei saa unohtaa! Tärkein varuste on ehdottomasti villasukat. Villasukat turvakengissä on ehdoton juttu.”
JONNA HAAVISTO, ympäristötyöntekijä
”TALVELLA pitää varautua monenlaiseen säähän. Työtehtäväni vaihtelevat toimistotyön ja moottorikelkkailun välillä, joten vaatetuksen pitää olla sellainen, että voi joustavasti hypätä työtehtävästä toiseen – suihkun kautta, tietenkin. Kelkkaillessa ja muutenkin lumikeleillä korostuvat hyvät jalkineet ja käsineet, ettei pieni kosteus kastele heti ja työ keskeydy sen takia. Kylmässä myös kerrospukeutuminen on tärkeää. Kerrosten määrä riippuu kelistä.”
PETRI FORSMAN, ulkoliikuntapäällikkö