Espressi 2/2024

Kulttuuriohjaaja opastaa maahanmuuttajaperheitä kodin ja koulun yhteistyössä.

Voiko työhön perehdyttää mobiilipelillä?

Gallup: Harrastatko työmatkaliikuntaa?

Ympäristön &ilmaston puolesta

Niina, Anna ja Paula varjelevat työkseen espoolaista luontoa ja torjuvat ilmastonmuutosta kaupungissa.

Venturotalosta on tulossa Espooseen uusi pieni tapahtumakeskus.

Poimittua

TE- ja KOTO-uudistukset astuvat voimaan vain puolen vuoden päästä!

Kysymys & vastaus

Digitalisaatio tuli osaksi lasten uimaopetusta. Tulokset olivat varsin lupaavia.

Kokeilemalla oppii

Taiteiden Espoo

4 12 20 5 14 22 6 16 24

Espoon Digiagenda on poikinut jo 20 kokeilua. Mitä on opittu ja mitä on käynnissä nyt?

Venturo-talo asettui Tapiolaan. Käynnissä on muutos pieneksi tapahtumakeskukseksi.

Tiesitkö tämän?

Taloustutkimus selvitti, millaisena työnantajana Espoota pidetään.

Onnistumisia

Hiilineutraali Espoo 2030, ilmastonmuutoksen torjunta – Espoo vaalii ympäristöä viisaasti.

Kuntalaisella töissä

Kielitaitoinen kulttuuriohjaaja on tärkeä linkki koulun ja maahanmuuttajaperheiden välillä.

Hetkinen Espoota

Espoo-päivää juhlitaan tänä vuonna 30–31.8. Lähde mukaan järjestämään oma tapahtuma!

Gallup

Miksi harrastat työmatkaliikuntaa? Kysyimme kolmelta Espoon työntekijältä.

Venturo on kotiutunut Tapionpuistoon.

RANTAMARATONILLE KYMPILLÄ

ESPOON kaupungin henkilöstö pääsee osallistumaan Rantamaraton-tapahtumaan edullisesti: osallistumismaksu on vain 10 €. Voit osallistua mille tahansa aikuisten matkalle, eli maratonille, puolimaratonille, rantakymppiin tai rantavitoseen. Rantamaraton juostaan lauantaina 21.9.2024.

Ilmoittaudu Essin kautta ja varmista paikkasi!

NYT VERKKOESPRESSISSÄ!

Verkko-Espressin löydät Essin ylävalikosta ja etusivulta.

Espoon kaupungin henkilöstölehti ilmestyy myös verkossa. Löydät sen Essistä. Lue verkosta lisää tarinoita – esimerkiksi miten

Kino Tapiolan luvattomasta sisäänpyrkijästä kasvoi Espoon kulttuuripalvelupäällikkö!

ESPRESSI ON ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä PÄÄTOIMITTAJA Johanna Pajakoski

TOIMITUSNEUVOSTO Johanna Halava, Ronja Määttä, Susanna Nikko ja Taina Vehviläinen TUOTTAJA

Paula Ristimäki, Otavamedia ULKOASU Otavamedia PAINO PunaMusta REPRO Aste Helsinki ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) YHTEYSTIEDOT espressi@espoo.fi

HARRI RINTA-AHO KASVUN JA OPPIMISEN TOIMIALAJOHTAJA

Hyvinvointi syntyy yhteistyössä

VANTAAN Viertolan tragedia nosti taas keskiöön lasten ja nuorten hyvinvoinnin. Toivottavasti ei vain hetkellisesti.

Suurin osa espoolaisista lapsista ja nuorista voi edelleen hyvin. Koulu sujuu, heillä on harrastuksia ja välittäviä aikuisia ympärillään. Kaikilla lapsilla ei kuitenkaan ole turvallista, kasvatuksesta huolehtivaa kotia. Näiden lasten turvalliset aikuiskontaktit ovat usein varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa. Lasten saaminen liikunta- ja kulttuuriharrastusten pariin auttaisi myös turvallisiin aikuiskontakteihin.

Jokaisella kasvatustyötä tekevällä aikuisella on velvollisuus kuunnella ja tukea lapsia ja nuoria parhaan kykynsä mukaan. Tässä työssä tarvitaan myös opiskeluhuollon ammattilaisia. Opiskeluhuolto on lain mukaan yhteisöllistä ja palvelut täytyy järjestää koulussa tai sen välittömässä läheisyydessä. Yhteisöllisyys syntyy kuraattorien, psykologien ja terveydenhoitajien ollessa osa kouluyhteisöä.

Kaikista ponnisteluista huolimatta opiskeluhuolto ei aina onnistu. Siksi tarvitaan toimivia lastensuojelun sosiaali- ja perhepalveluja. Hyvinvointialueisiin kohdentuvien leikkausten uhatessa on syytä katsoa, ettei lapsi mene pesuveden mukana. Vain hyvinvoiva lapsi ja nuori voi oppia elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja.

POIMITTUA

Tutustu yleiskaavaan ja vaikuta!

Espoon yleiskaava 2060:n kaavaluonnos on kaupunkilaisten nähtävillä 3.6.–3.9.2024 osoitteessa www.espoo.fi/ yleiskaava2060. Lisäksi yleiskaavaluonnoksen keskeisimpiin aineistoihin voi tutustua kaupunkiympäristön asiakaspalvelussa, Entressen ja Lippulaivan Espoo­infoissa sekä Kalajärven palvelutorin, Sellon kirjaston ja Ison Omenan palvelutorin asiointipisteissä. Nähtävilläolon aikana kaupunkilaiset voivat kertoa mielipiteensä luonnoksesta ja kommentoida sitä syyskuun alkupuolelle asti. Nyt on hyvä hetki vaikuttaa siihen, miten Espoota kehitetään! Katso kaikki yleiskaavan asukastapahtumat: espoo.fi/yleiskaava.

Työllisyys- ja kotoutumisuudistukset pian voimaan

MUISTATHAN, että työllisyys- ja kotoutumisuudistukset (TE- ja KOTO-uudistukset) astuvat voimaan vain puolen vuoden päästä. Nämä uudistukset tuovat mukanaan muutoksia organisaatiomme rakenteeseen, toimintaamme ja tarjoamiimme palveluihin.

TE-uudistus tuo uusia asiakkaita ja henkilöstöä valtiolta Espoon kaupungin palvelukseen. Elinvoiman tulosalueelle syntyy uusi yksikkö, joka vastaa Espoon ja Kauniaisten työllisyyspalveluista 1.1.2025 alkaen. Uuden yksikön johtajana aloittaa Hilla-Maaria Sipilä, joka siirtyy tähän työllisyyspäällikön tehtävästä 1.9.2024.

KOTO-uudistus on kotoutumislain uudistus, joka käynnistyy yhtä aikaa TE-uudistuksen kanssa. Molemmat uudistukset valmistellaan yhdessä, ja ne kattavat alkuvaiheen kotoutumispalvelut. KOTO-uudistusta johtaa kehittämispäällikkö Sanna Lindholm. Koska kasvun ja oppimisen toimiala käyttää myös lyhennettä KOTO, ollaan tarkkoja, etteivät nämä mene sekaisin.

mieltä?

Kerro meille mielipiteesi tästä Espressi-lehdestä sähköpostilla: espressi@espoo.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 25 euron GoGift-superlahjakortti. Vastausaika päättyy 31.7.2024.

PST! Toivotetaan uudet kollegat tervetulleiksi ja tuetaan heidän ja uusien yksiköiden työtä!

UUSI HESSU TAPATURMILLE

HESSU2-työturvallisuusjärjestelmä otettiin käyttöön 1.4.2024. Samanaikaisesti kaupungin työntekijöiden tapaturma- ja ammattitautivakuutuksen hoitaminen siirtyi Pohjola Vakuutus Oy:lle. Työtapaturmista ja läheltä piti -tilanteista ilmoitetaan jatkossa Hessu2:ssa, joka löytyy Essin työkaluista. Työtapaturman sattuessa työntekijän tulee tehdä ilmoitus Hessu2-järjestelmään, josta esihenkilö jatkaa sen käsittelyä. Tapaturmailmoituksen tiedot siirtyvät suoraan Pohjolaan.

HR ABC OHJEISTAA

ESPOON kaupungin uusi HR ABC -sivusto on nyt käytettävissä Essin työkaluissa. Sivusto tarjoaa kattavan ohjeistuksen kaupungin henkilöstöasioista palvelussuhteen alusta loppuun. Esihenkilöt ja työntekijät löytävät selkeät toimintaohjeet työsuhteen eri vaiheisiin: aloitukseen, ylläpitoon ja päättymiseen.

HR ABC sisältää myös suorat linkit tärkeisiin ohjeisiin ja järjestelmiin.

TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄ

Tervetuloa asiantuntijaluennoille, jotka valottavat työelämää uusista näkökulmista! Luennot järjestetään Teamsissa.

Loppuvuoden aiheina ovat muun muassa tekoälyn hyödyntäminen työssä, hybridityön seuraava taso, ennakointi ja megatrendit sekä eettiset kulutusvalinnat. Löydät luennot Essin koulutuskalenterista hakusanalla “asiantuntijaluento”.

KOONNUT Toimitus KUVITUS Espon kaupunki

VASTAAJANA

liikunnan ja urheilun tulosyksikön hankekoordinaattori Oona Koivula

UIMAOPETUKSESSA kokeiltiin digitalisointia vuoden 2023 keväällä osana digitalisoitavan urheilun EU­hanketta. Kokeilu toteutettiin yhdessä startup­yhtiö Hydrohexin kanssa Leppävaaran uimahallissa.

Käytännössä digitaalisuus tarkoitti projektissa sitä, että uima­altaan reunalle tuotiin iso näyttö, johon Hydrohex oli tuottanut videomateriaalia. Materiaalia hyödynnettiin uimaopetuksen tukena. Opettajat pystyivät havainnollistamaan lapsille muun muassa sitä, mitä liikkeissä tapahtuu vedenpinnan päällä ja alla.

Hankkeeseen osallistui 51 koululaisryhmää, eli karkeasti arvioituna noin tuhat lasta.

Tulokset olivat erinomaisia sekä lasten että uimaopettajien kannalta. Digitalisaation ansiosta nopeimmat oppilaat, jotka ymmärsivät ohjeet helposti, pystyivät lähtemään suorittamaan liikkeitä itsenäisesti. Muut jäivät seuraamaan ohjeistusta näytön ääreen.

Häiriökäyttäytyminen ja ylimääräinen hälinä vähenivät, ja keskimäärin tunneilla ohjeistukseen käytetty aika kasvoi. Lisäksi opettajien sairauspoissaolot vähenivät.

Myös kielineutraaliuden koettiin olevan yksi digitalisaation parhaista puolista. Lapset, jotka eivät puhu suomea, kertoivat, etteivät ymmärtäisi ohjeita hyvin ilman videoita.

Toivon, että tällaisia ratkaisuja voidaan hyödyntää liikunnanopetuksessa myös jatkossa!

TEKSTI Pi Mäkilä KUVA Juho Kuva

Miten

digitaalisuus helpotti lasten uimaopetusta?

KYSYMYS & VASTAUS

Tulevaisuuden palveluita kokeillaan yhdessä

Espoon Digiagenda-ohjelma on poikinut jo yli 20 kokeilua, joilla edistetään kuntapalveluiden digitalisointia ja uusien toimintatapojen hyödyntämistä. Miten Digiagenda-kokeilut valitaan, ja mitä niistä on opittu?

TEKSTI Anne Ventelä KUVITUS iStock ja Katja Nirkkonen

Kaupungilla on pulaa kiinteistönhoitajista – voisiko heidän rekrytointiaan tukea mobiilipelillä, jossa työtehtäviä voisi kokeilla käytännössä?

Tämä on idea, jota juuri nyt testataan Espoon kaupungin Digiagenda-ohjelman kokeilussa. Digiagenda on poikkihallinnollinen ohjelma, jossa pyritään kehittämään asukkaille ja muille asiakasryhmille sujuvampia palveluita samaan aikaan, kun parannetaan kuntapalveluiden ja hallinnon kustannustehokkuutta ja tuottavuutta.

Ideatasolla olevia tuotteita ja palveluita testataan ja tuotetaan yhdessä yritysten, järjestöjen, oppilaitosten sekä asukkaiden ja asiakkaiden kanssa.

– Lähtökohtana kaikille kokeiluille

dyntää myös kaupungin muissa toiminnoissa tai muiden asukasryhmien palvelemisessa, kertoo kehittämispäällikkö Valia Wistuba, joka on luotsannut Digiagendaa vuodesta 2017.

Kokeilut edistävät yhteistyötä

Vuonna 2015 käynnistetty Digiagenda perustuu kokeiluihin, jotka kestävät muutamasta kuukaudesta vuoteen. Toimintamalleja ja teknologioita kokeillaan jo varhaisessa vaiheessa käytännössä, jolloin saadaan nopeasti tietoa siitä, olisiko palveluilla käyttäjiä, toimisivatko ne osana Espoon palveluita ja tuottaisivatko ne hyötyä.

Kokeilukulttuurin edistäminen Espoossa on ollut suora toive kaupungin johdolta ja saanut tukea kaupunginjohtajalta.

– Palveluita on järkevää kokeilla

VOISIKO TYÖHÖN PEREHDYTTÄÄ MOBIILIPELILLÄ?

TILAPALVELUIDEN Leppävaaran alueen aluepäällikkö Ville Kaisla osallistuu Digiagendakokeiluun, jossa kiinteistönhoitajien rekrytointia ja perehdytystä pyritään edistämään peleillä.

Tammikuussa 2024 käynnistetyssä kokeilussa testataan, voidaanko peleillä vahvistaa työnantajakuvaa ja tehostaa perehdytystä.

Omalla laitteella pelattavan rekrytointipelin on tarkoitus tutustuttaa etenkin nuoria kiinteistönhoitajan työhön. VR-laseilla pelattavalla perehdytyspelillä puolestaan testataan, miten pelillisyys voisi tukea perehdytystä uuteen työnkuvaan.

Kokeilun ensimmäisinä kuukausina tilapalvelut, rekrytointipalvelut ja pelin toteuttava ulkoinen kumppani ovat yhteistyössä suunnitelleet pelin sisältöjä ja pelimaailman sävyä.

– Olen ollut mukana suunnittelemassa sitä, millaisia työtehtäviä peliin tuodaan, missä järjestyksessä niitä suoritetaan ja millaisia häiriötekijöitä pelaajan eli kiinteistönhoitajan työpäivään voisi kuulua, Ville kertoo.

Pelit julkaistaan toukokuun aikana. Ennen lanseerausta pelejä ovat testanneet Espoon kaupungin työntekijät ja kiinteistöalan opiskelijat. Lisäksi niitä on testattu kaupungin yhteistyökumppani Virtual Dawnin verkostoissa.

– Pelit ovat iskeneet etenkin nuoriin, ja heille ne onkin ensisijaisesti suunnattu.

Villen mukaan vastaavia toteutuksia voisi hyvin suunnitella muidenkin toimialojen tarpeisiin. Niitä voitaisiin myös tarpeen mukaan kääntää eri kielille vieraskielisten työntekijöiden perehdytyksen tueksi.

Ylipäätään sekin voi olla eduksi, jos käytännön tilanteita ja tehtäviä pääsee harjoittelemaan sellaisessa ympäristössä, jossa jokainen voi suhtautua virheisiin huumorilla.

Digiagendan kuhunkin kokeiluun nimetään tulosyksiköstä projekti- tai yhteyspäällikkö, joka tuo kokeiluun substanssiosaamista, koordinoi tulosyksikön osallistumista projektiin ja on mukana myös kokeilun arvioinnissa. Myös kaupungin tietohallinto osallistuu kokeiluihin, ja toimialojen viestintävastaavat voivat tukea projektivastaavia kokeilujen viestinnässä mahdollisuuksien mukaan.

– Kokeilukulttuurin etuna on sekin, että se edistää yhteistyötä ja samaan suuntaan kulkemista niin kaupungin organisaation sisällä kuin ulkoisten kumppanienkin kanssa, Valia muistuttaa.

Esimerkiksi rekrytointi- ja perehdytyspelikokeilussa ovat mukana tilapalvelut, rekrytointipalvelut ja ulkoinen palveluntuottaja, joka tuottaa pelit.

Digiagenda-ohjelman kannalta kokeilut päättyvät loppuarvioon, jossa käydään läpi kokeilusta kertyneet opit. Kokeiluista tehdään loppuraportit ja tallenteet, ja mahdollisesti niissä kertyneitä oppeja voidaan tulevaisuudessa

DIGITAALINEN

PALVELU

KIELITAIDON TESTAAMISEEN

KUN ESPOO kasvaa, etenkin monikielisen väestön osuus kasvaa. Viime vuosina tämä on aiheuttanut haasteita kaupungin työllisyyspalveluissa, kertoo projektipäällikkö Olga Silfver.

– Tällä hetkellä noin 60 prosenttia asiakkaistamme on vieraskielisiä, eli he eivät puhu äidinkielenään suomea tai ruotsia. Järjestelmässämme vain 40 prosentilla näistä asiakkaista on merkintä siitä, millä tasolla he suomea tai ruotsia puhuvat.

Tämä tarkoittaa, että tuhansien työnhakijoiden kohdalla ei tiedetä, millä tasolla heidän kielitaitonsa on. Tällöin ei myöskään tiedetä, millaiset palvelut tai työpaikat heille soveltuvat, ja millaista koulutusta he mahdollisesti tarvitsevat.

Perinteisesti kielen taitotasoa selvitetään kasvokkaisilla testeillä, joita Olga kutsuu isoksi ponnistukseksi. Ne kestävät tyypillisesti useamman tunnin ja ovat toimeksiantajalle kalliita. Vaihtoehtoa näille kehitetään parhaillaan Digiagendan kokeilussa. Siinä työllisyyspalvelut ja ulkoinen palveluntuottaja Reactored tuottavat kielen taitotasotestin, jonka työnhakija voi tehdä omatoimisesti netissä.

– Testi ei ole yhtä tarkka kuin ammattilaisten tekemät testit. Sen ei myöskään ole tarkoitus korvata niitä. Kuitenkin ajatuksena on, että kevyellä testillä saadaan riittävää osviittaa siitä, millaisiin palveluihin voimme asiakkaitamme ohjata, Olga kertoo.

Tammikuussa alkanut kokeilu kestää syyskuuhun saakka. Siihen osallistuu työllisyyspalveluista ja Digiagenda-ohjelmasta reilu kymmenen henkilöä, Olga kertoo.

Kevään aikana on suunniteltu testin sisältöä ja toteutusta. Sisällöistä vastaavat Reactoredin palkkaamat suomen kielen opettajat. Testi on suunniteltu niin, että se kattaa kaikki neljä kielitaidon osa-aluetta: puheen ymmärtämisen ja tuottamisen sekä kirjoitetun tekstin ymmärtämisen ja tuottamisen. Testin suorittaminen kestää noin puoli tuntia.

Kielitaitotestiä on jo kokeiltu sisäisesti, ja seuraavaksi se aukeaa testaukseen työllisyyspalveluiden asiakkaille ja muille potentiaalisille käyttäjille.

Jatkossa tämäntyyppistä testiä voitaisiin hyödyntää myös esimerkiksi koulutuksiin haettaessa tai oman henkilöstön kielitaidon määrittelyssä, jos työntekijä on siirtymässä uuteen tehtävään, jossa kielitaitovaatimukset eroavat edellisestä tehtävästä.

myös jakaa erilaisissa tapaamisissa tai tilannekatsauksissa.

Tämän jälkeen kokeilua varten tuotetut ratkaisut voidaan joko jättää toimialalle käyttöön tai ajaa alas.

– Jos tuotteita tai palveluita halutaan kokeilun jälkeen kehittää edelleen, vastaavat toimialat itse tästä työstä ja esimerkiksi mahdollisista kilpailutuksista.

Ohjelma tukee vuoropuhelua markkinoiden kanssa

– Yksi Digiagendan keskeisistä tavoitteista on tunnistaa markkinoilla jo toimivia tulevaisuuden digitaalisia ratkaisuja, joilla voidaan vastata kaupungin tarpeisiin, Valia kertoo.

Kokeiluissa voidaan siis hyödyntää yritysten tai järjestöjen jo olemassa olevia digitaalisia palveluita, kunhan ne on tuotettu vastuullisesti, tukevat kaupungin tavoitteita ja palveluita eivätkä syvennä digitaalista eriarvoisuutta asukkaiden tai työntekijöiden välillä.

Valian mukaan se, että yritysten tai järjestöjen digitaalisia ratkaisuja voidaan kokeilla kaupungin palveluissa, on hyödyllistä kahdella tapaa. Ensinnäkin näin pystytään varmistamaan, että kaupungilla on nyt ja tulevaisuudessakin tarvittavaa teknologiaa ja osaamista uudenlaisten palveluiden hyödyntämiseen.

– Toisaalta, kun kaupunki tarjoaa yrityksille tai järjestöille tilaisuutta testata palveluitaan kaupunkiorganisaation kanssa, päästään samalla kertomaan heille, millaisia tarpeita Espoolla on, Valia sanoo.

– Näin voidaan varmistaa, että markkinoilla kehitetään sellaisia digipalveluita, jotka soveltuvat Espoon kaupungin tarpeisiin.

Kokeiluideoita on kerätty kampanjoilla

Vaan miten Digiagendan kokeilut sitten valitaan? Voisiko omankin toimialan haasteeseen lähteä etsimään ratkaisua kehitysohjelman kautta?

Kokeiluideoita on vuosien varrella kerätty esimerkiksi ehdotuskampanjoissa, kertoo Valia. Tähän mennessä on kerätty yli 180 kokeiluehdotusta. Näistä kokeiluiksi asti on jalostettu yhteensä 23 ideaa.

Kokeiluiksi kehitettävien ideoiden tulee tukea Espoon kaupungin tavoitteita ja strategiaa. Niiden tulee olla skaalautuvia ja soveltua myös muiden toimialojen tai asiakasryhmien tarpeisiin. Olennaista on sekin, että kokeiluun osallistuvilla on tarjota riittävät resurssit kokeilun ajaksi.

– Kokeiluihin osallistuminen on yleensä hyvin opettavaista, mutta vaatii myös paljon valmistelua ja suunnittelua, Valia pohtii.

Jos omassa työssään havaitsee haasteen tai tarpeen, jota voitaisiin ratkoa myös muiden toimintojen ja palvelujen tarpeisiin muokkautuvalla digitaalisella ratkaisulla, kannattaa ideaa ehdottomasti jalostaa eteenpäin.

– Näillä näkymin seuraava kokeiluehdotuskampanja järjestetään aikaisintaan ensi syksynä. Tällä hetkellä työtä riittää jo käynnistettyjen kokeilujen kanssa.

Parhaillaan kokeiluja on käynnissä kaksi. Rekrytointi- ja perehdytyspelien lisäksi pilotoidaan digipalvelua, jossa vieraskieliset työnhakijat voivat tehdä kielitaitotasostaan itsearvioinnin omilla älylaitteillaan. Toiveena on, että tämä helpottaa ja tukee vieraskielisten työnhakijoiden rekrytointia ja työllistymistä.

Myös ohjelman toteutusta täytyy arvioida

Valia uskoo, että kaupungin kehitystyön kannalta Digiagenda-ohjelma kokonai-

Näillä näkymin seuraava kokeiluehdotuskampanja järjestetään ensi syksynä.

suudessaan on ollut hyödyllinen työkalu.

– Kokeilujen kautta olemme saaneet arvokasta oppia esimerkiksi markkinoiden toiminnasta, hankintojen ja kilpailutusten suunnittelusta, osaamistarpeista ja digitaalisten ratkaisujen käytettävyydestä.

Kuluneen yhdeksän vuoden aikana myös kokeilujen vaatimustaso on kehittynyt ja kasvanut.

– Tietosuoja- ja tekoälyasetusten myötä kokeilujen sisällöt ja ratkaisut pitää määritellä hyvin tarkasti jo ennen kuin kokeilu alkaa. Se syö kokeilujen ketteryydestä.

Tämän vuoksi myös Digiagendaohjelmaa tulee kehittää ja sen jatkoa arvioida, hän sanoo.

– Sitä on tärkeä pohtia, onko kokeiluja jatkossa kannattavaa tehdä nykyisellä mallilla, ja jos näin jatketaan, miten varmistetaan, että kokeiluja voidaan toteuttaa nopeasti ja ketterästi.

TAITEIDEN ESPOO TEKSTI Tarja Västilä KUVAT Unto Rautio, KAMU, Taina Vehviläinen, Vantaan kaupunginmuseo, Aarne Mikonsaari/Etelä-Karjalan museo

Venturo saapui Tapiolaan

Tapionpuisto on saanut maamerkin, joka houkuttaa luokseen hämmästelijöitä läheltä ja kaukaa. Venturo-talosta tulee uusien tapahtumien keskus ympärivuotisesti.

SIINÄ se nyt on – ja on ollut jo jonkin aikaa. Arkkitehti Matti Suurosen suunnittelema Venturotalo on löytänyt kotinsa Espoon Tapionpuistosta.

– Ensin mietittiin, josko Venturo asettautuisi WeeGeen lähettyville, mutta Tapiolan keskus sopii sille paremmin. Näin se on koko ajan kaikkien nähtävillä, kertoo kaupunkitapahtumien verkostosuunnittelija Laura Läntinen

Sekä Venturo että Futuro ovat Suurosen kynästä syntyneitä, lujitemuovista valmistettuja taloja. Lauran mukaan yksityishenkilö otti yhteyttä ja tarjosi mahdollisuutta hankkia Venturo Espooseen, jonne se saapui viime vuoden syksyllä.

Espoon Venturo on toiminut 70–90-luvuilla huoltoasemana Ylöjärvellä ja ollut sen jälkeen moduuleina varastossa. Talon hankkimista Espoon kaupungin omistukseen voidaan pitää kulttuuritekona.

Tapahtumien talo

Kunnostuksen jälkeen Venturo avautuu espoolaisten iloksi tapahtumien keskukseksi. Ensimmäisenä odotettavissa on Venturo-näyttely.

Jo joulu–maaliskussa talon valtasi valoteos, jota pääsi ulkoapäin katselemaan. Jatkossa tapahtumia ja toimintaa on tarkoitus järjestää ympärivuotisesti.

– Miellyttävän muotoinen, läpikuultava ja esteettinen Venturo utopistisine ideologioineen istuu hyvin puutarhakaupunki Tapiolaan, jossa yhdistyvät ihminen, luonto ja arkkitehtuuri, määrittelee Laura.

Venturo-talo sopii oivallisesti Tapiolan henkeen.

Espoon Venturo-talo toimi aikoinaan Ylöjärvellä huoltoasemana.

Casa Finlandia -sarjaan kuuluvan Venturo-talon esite. Casa Finlandia -sarja koostui lujitemuovista tehdyistä rakennuksista, joita valmistettiin vuosina 1968–1978. Espoossa WeeGeen vieressä seisova Futuro kuuluu samaan sarjaan.

Luumäellä sijainneen kahvila Ufon Venturo-osan sisustusta vuonna 1972.

Venturo-talo Espoo-päivänä 2023. Myös joulu–maaliskuussa talo hehkui teoksessa, jossa värit vaihtuivat Venturon sisällä.

Tapionpuisto sijaitsee kauppakeskus Ainoan ja Tapiola Gardenin välisellä alueella. Puistossa on alkuperäisiä 50-lukuisia oransseja penkkejä sekä vapaassa käytössä useampia grillejä. Paikalla voi kesän aikana uppoutua myös esittävään taiteeseen, joten puistoa kannattaa hyödyntää monipuolisesti.

Maailman valloittaja

Venturo on yksi talo Suurosen suunnittelemasta

Casa Finlandia -sarjasta, johon kuuluu myös Otaniemen vanhan ostoskeskuksen vieressä oleva grillikioski. Sarjan taloja on ollut ja on käytössä muun muassa autokorjaamona ja huoltoasemana Vantaan Simonkylässä, asuinrakennuksena Helsingin Kannelmäessä ja kahvilana Luumäellä.

Kaiken kaikkiaan taloa on valmistettu 33 kappaletta, joista kymmenen on ollut Suomessa. Talon valmistuslisenssi myytiin 11 maahan eri puolille maailmaa: Venturoita voi bongata ainakin Euroopassa, Lähi-idässä, Afrikassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Japanissa.

Espoossa Venturo on saanut myönteistä palautetta. Talo sopii hyvin uuteen puistoon ja Tapiolan maisemaan. Erityisesti alueen asukkaat ovat mieltyneet esteettiseen pikkutaloon, joka liittyy suomalaisen muotoilun historiaan.

TAITEIDEN ESPOO

TIESITKÖ TÄMÄN?

TEKSTI Toimitus ja Espoon kaupunki

KUVITUS Espoon kaupunki

GRAAFIT Espoon kaupunki ja Katja Nirkkonen

MILLAINEN

ESPOO ON TYÖNANTAJANA?

Taloustutkimuksen viime vuoden lopulla tehdyssä kyselyssä selvitettiin, millaisena työnantajana Espoota pidetään. Vastauksia kysyttiin niin kaupungin omalta henkilökunnalta kuin ulkopuolisiltakin. Kiitos kaupungin työntekijöille vastaamisesta!

Hyvä työilmapiiri pitää Espoolla

Kolme tärkeintä ominaisuutta, jotka saavat sinut jatkamaan työskentelyä Espoon kaupungilla?

• Hyvä työilmapiiri

• Mielenkiintoiset työtehtävät

• Organisaatiossa tehdään merkityksellistä työtä

KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT antavat kyselyn yhteenvedossa parhaat arviot siitä, että työ kaupungilla koetaan merkitykselliseksi. Silti parannettavaa löytyy. Yhteenvedon mukaan Espoon kaupungin kannattaisi panostaa erityisesti henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimiseen ja rooliinsa vastuullisena edelläkävijänä. Tärkeää olisi myös johtamisen, esihenkilötyön sekä työilmapiirin edelleen parantaminen. Toimialoittain tuloksissa oli eroavaisuuksia.

Myös muut kuin kaupungin työntekijät antavat kyselyn yhteenvedon mukaan hyvän arvion siitä, että kaupungin organisaatiossa tehdään merkityksellistä työtä. Suuri osa arvioista jää kuitenkin vain tyydyttävälle tasolle, ja parannettavaa työnantajakuvassa löytyy.

Jos kiinnostuit, lue lisää tutkimuksesta Essistä!

Lähteet: Espoon kaupunki ja Taloustutkimus

Yhteenveto tuloksista

Organisaatiossa tehdään merkityksellistä työtä

Tarjoaa mielenkiintoisia työtehtäviä

Monimuotoinen työyhteisö

Kouluttaa ja kehittää henkilöstöään

Hyvä työilmapiiri

Edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa

Asukas- ja asiakaslähtöinen

Hyvä esihenkilötyö

Organisaatiossa huomioidaan työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen

Huolehtii henkilöstön hyvinvoinnista

Oikeudenmukainen

Vastuullinen edelläkävijä

Tarjoaa mahdollisuuksia urakehitykseen organisaation sisällä

Sisäinen, Espoon kaupungin työntekijä, n = 1875

Ulkoinen, ei työskentele kaupungilla, n = 554

Keskiarvo 1–5 (1=Sopii erittäin huonosti, 5 = Sopii erittäin hyvin) Millä toimialalla työskentelee:

Vastanneiden kaupungin työntekijöiden taustat

Asema:

Konsernihallinto (sis. sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen)

Ollut Espoon kaupungin palveluksessa:

Toimialajohtaja tai tulosyksikön johtaja >0 %

TAITEIDENONNISTUMISIAESPOO

TEKSTI Jaana Kalliokoski

KUVAT Sabrina Bqain

Luonnon puolella

Luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat vahvasti mukana Espoo­tarinassa. Ne on sulautettu olennaiseksi osaksi kaupungin johtamista ja prosesseja ihan jokaisessa yksikössä. Espoon tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

ESPOOLAISET ovat tiedostavia kaupunkilaisia ja uskovat, että ilmastonmuutos johtuu pääosin ihmisen omasta toiminnasta, siksi omilla teoilla on myös merkitystä sen hillitsemiseksi. Kaupungin viheralueet ovat heille tärkeitä, ja ulkoilu espoolaisilla luontoalueilla on erittäin yleistä.

Muun muassa nämä asiat ilmenevät kaksi vuotta sitten tehdystä kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin espoolaisten ympäristöasenteita yhdessä muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. – Näen, että Espoon kaupungin tekemä luontoja ilmastotyö vastaa asukkaiden aitoon huoleen ja tarpeeseen, kehittämispäällikkö Niina Nousjärvi toteaa. Hän työskentelee Espoon kaupungin kestävän kehityksen osaamiskeskuksessa, joka on muun muassa ollut vastuussa Hiilineutraali Espoo 2030 -tiekartan valmistelusta.

Hiilineutraali Espoo vuoteen 2030 mennessä on valtuustokauden yksi päätavoitteita, ja tiekartan saattaminen päätöksentekoon on Niinan työtä. Työn valmistelua on tehty laajassa yhteistyössä, ja ilmastotyö toteutuu monen tekijän ansiosta. Valtuusto hyväksyi Hiilineutraali Espoo 2030 -tiekartan 20.5.2024.

Hiilineutraali Espoo 2030 on saavutettavissa

Hiilineutraaliin Espooseen on kuusi vuotta aikaa, mutta Niinan mukaan tavoite on saavutettavissa.

ESPOON ILMASTOTAVOITTEET

Espoon tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraalisuudella tarkoitetaan sitä, että kaupunki aiheuttaa vuodessa vain sen verran kasvihuonekaasupäästöjä kuin niitä pystytään sitomaan.

Hiilineutraaliustavoite on Espoossa määritelty 80 prosentin päästövähennykseksi vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Jäljelle jäävä 20 prosentin osuus voidaan sitoa hiilinieluihin tai kompensoida muilla keinoilla. Hiilinieluilla tarkoitetaan kasvavaa hiilivarastoa, kuten kasvavaa metsää. Kompensoinnilla viitataan kaupunkiorganisaation oman toiminnan ulkopuolelta hankittaviin päästövähennysyksiköihin, joilla hyvitetään jäljelle jääneet kasvihuonekaasupäästöt.

Lähde: espoo.fi

Se tosin vaatii määrätietoista etenemistä ja konkreettisia toimenpiteitä.

Tiukassa seurannassa ovat päästöt. Keskeisiä sisältöjä ovat energia, liikenne, maankäyttö ja rakentaminen, kiertotalous sekä kestävä elämäntapa. Ilmastoyhteistyötä tehdään kaupungin eri yksiköiden ja yhteistyökumppaneiden kesken, ja siitä viestitään avoimesti.

Toimenpidelistalla on konkreettisia energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa lisääviä toimenpiteitä.

– Energian suhteen teemme yhteistyötä Fortumin kanssa tavoitteena siirtyä kokonaan hiilineutraaliin kaukolämpöön tällä vuosikymmenellä. Fortum lopetti kivihiilen käytön kaukolämmöntuotannossa huhtikuussa, Niina avaa.

Liikenteessä ja liikkumisessa Espoo panostaa kestäviin kulkutapoihin eli joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja

Anna Ikonen, Niina Nousjärvi ja Paula Kuusisto-Hjort tekevät kaikki omalta osaltaan työtä luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja ilmastonmuutoksen torjunnan eteen.

pyöräilyyn. Uusimpien HSL:n liikkumistutkimusten mukaan espoolaiset kävelevät ja käyttävät joukkoliikennettä aiempaa enemmän. Espoon kaupunki on investoinut merkittävästi joukkoliikenteeseen, josta metron jatkuminen länteen näkyy jo nyt julkaistuissa tuloksissa.

Kaupunki kehittää myös kiertotalouden ratkaisuja niin omassa toiminnassa kuin yhteistyössä yritysten ja kumppaneiden kanssa.

Luontoviisas Espoo ohjaa kaavoitusta Espoo on edelläkävijöitä monimuotoisen luonnon ja kasvavan kaupungin yhdistämisessä. Kaupungissa tarvitaan niin tiiviisti rakennettuja keskuksia hyvine joukkoliikenneyhteyksineen kuin lähiluontoa ja vehreyttä.

Se on kasvavassa kaupungissa haaste, johon pyritään osaltaan vastaamaan Luontoviisas Espoo -työllä. Siinä selvitetään, miten kaupunki pystyisi turvaamaan ja lisäämään luonnon monimuotoisuutta keskittyen erityisesti maankäytön vaikutuksiin. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä kaupunkisuunnittelukeskuksen, ympäristönsuojelun ja kaupunkitekniikan keskuksen kesken.

– Tavoitteenamme on ensisijaisesti välttää ja lieventää luontoarvojen menettämistä. Pyrimme kohti luonnon kokonaisheikentymättömyyttä, eli tilannetta, jossa ihmisen toiminta ei vähennä luonnon monimuotoisuutta tai ekosysteemipalveluja, suunnittelupäällikkö Paula Kuusisto-Hjort kaupunkisuunnittelukeskuksesta avaa.

Hiilineutraaliin Espooseen on kuusi vuotta aikaa, mutta Niinan mukaan tavoite on saavutettavissa. Hän työskentelee kehittämispäällikkönä Espoon kestävän kehityksen osaamiskeskuksessa.

Niina, Paula ja Anna iloitsevat muun muassa siitä, että EU:n komissio myönsi maaliskuussa Espoon ilmastotyölle

Mission Label ­tunnuksen. Tunnus on myönnetty vain 33 eurooppalaiselle ilmastotyön edelläkävijälle.

Paula on projektipäällikkönä Luontoviisas Espoo -työssä. Hän ottaa esimerkiksi kaupungin yleiskaavoituksen ja kertoo, että luontoarvojen turvaaminen on tärkeä osa maankäytön suunnittelua. Kaavoituksessa pyritään huomioimaan luontoarvot siten, että arvokkaimmat luontoalueet säästetään rakentamiselta.

Aina rakentamista ei voida kuitenkaan välttää. Tällöin haittoja pyritään lieventämään esimerkiksi istuttamalla rakennettavalle alueelle puita ja kasvillisuutta, joilla voidaan turvata ekologista yhteyttä.

Jos tämäkään ei ole mahdollista, rakentamisen vuoksi menetettyä luontoa voidaan hyvittää ekologisella kompensaatiolla. Ekologinen kompensaatio on kirjattu myös luonnonsuojelulakiin, mutta se perustuu vapaaehtoisuuteen.

– Se tarkoittaa sitä, että jos menetämme jollain alueella rakentamisen vuoksi luontoa, ennallistamme tai suojelemme luontoa jollain toisella alueella.

Kaavoituksen avulla pyritään myös sopeutumaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin vaikutuksiin, esimerkiksi huomioimaan hulevedet ja tulvariskit lisääntyneiden rankkasateiden myötä. On

myös ratkaistava, miten yhä kovemmat helleaallot voidaan huomioida kaupunkiympäristössä.

Kolme uutta luonnonsuojelualuetta per vuosi

Luonnon monimuotoisuutta pyritään turvaamaan monin eri tavoin. Kaupunki esimerkiksi torjuu vieraslajeja ja huomioi myös metsänhoidossa luonnon monimuotoisuuden. Kaupunki tekee paljon yhteistyötä asukkaiden kanssa.

Espoon kaupunki on tehnyt luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelman, joka muun muassa kokoaa yhteen Espoon käytännöt luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi ja luonnonsuojelualueiksi sovitut kohteet.

– Me ympäristönsuojelussa pyrimme esittämään sopivia alueita luonnonsuojelualueiksi. Se ei ole ihan helppoa, kun pitää huomioida kasvavan kaupungin monet tarpeet. Kun luonnonsuojelualueesta päätetään, se edistää Espoon luonnon monimuotoisuutta ja turvaa luontoa myös tuleville espoolaisille, ympäristöasiantuntija Anna Ikonen kertoo.

Anna on Espoon kaupungin ilmastovahdin yhteyshenkilö, ja hänen tehtävänään on tukea ilmas-

tonmuutoksen hillintää kaupunkiympäristössä. Ilmastovahti kokoaa yhteen kaikki kaupungin tekemät ilmastotoimet ja seuraa niiden edistymistä sekä arvioi niiden vaikutusta.

Espoo on EU:n ilmastomissiokaupunki Espoon kaupungin hyvä työ ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on huomioitu myös EU:ssa. Espoo on mukana Euroopan komission 100 ilmastoneutraalia ja älykästä kaupunkia -missiossa. Maaliskuussa komissio myönsi Espoon ilmastotyölle Mission Label -tunnuksen.

Taustalla on kaupungin ja 25 yrityksen, yliopiston, tutkimuslaitoksen ja yhteisön yhteinen sitoumus tavoitella hiilineutraalia kaupunkia vuoteen 2030 mennessä. Komissio on myöntänyt tunnuksen vain 33 eurooppalaiselle ilmastotyön edelläkävijälle. Valinta vahvistaa Espoon asemaa yhtenä johtavista eurooppalaisista ilmastokaupungeista. Espoossa ilmastomissiotyö on osa Kestävä Espoo -ohjelman toteutusta ja Hiilineutraali Espoo 2030 -tiekartan toimeenpanoa. Tavoitteena on pitkäjänteinen kilpailukyvyn kehittäminen yhdessä yritysten ja tiedeyhteisön kanssa. Tämä näkyy myös Espoon elinvoimaisuudessa ja houkuttelevuudessa niin uusille asukkaille kuin yrityksille ja yhteisöille.

– Mielestäni voimme Espoon kaupungin työntekijöinä olla ylpeitä siitä ilmastotyöstä, mitä teemme. Vielä on paljon tehtävää, mutta olemme oikealla polulla ja hyvällä matkalla, Niina summaa.

Anna on Espoon kaupungin ilmastovahdin yhteyshenkilö, Paula projektipäällikkö Luontoviisas Espoo -työssä.

1. & 2. Manuchehr ”Manu” Salimi tietää, että koulunkäynti on monella tavalla haastavaa etenkin lapsilla, joilla on sotataustaa tai pitkiä oleskeluja vastaanottokeskuksessa.

3. Suurin osa Manun asiakkaista on etenkin lukuvuoden alkaessa alakoulun ensimmäisten luokkien oppilaita tai muilta paikkakunnilta Espooseen muuttaneita.

4. & 5. Yhteensä Espoossa tarjotaan kulttuuriohjausta tällä hetkellä 14 eri kielellä. Kuvassa Manun kollega kulttuuriohjaaja Hui Tian-Hänninen

TEKSTI Pi Mäkilä KUVAT Juho Kuva

KOTOUTTAMASSA

Tärkeä linkki kodin ja koulun välillä

Kulttuuriohjaajana toimiva Manuchehr ”Manu” Salimi opastaa espoolaisia maahanmuuttajaperheitä kodin ja koulun välisessä yhteistyössä.

YHÄ USEAMMAN espoolaislapsen juuret ovat muualla kuin Suomessa. Jotta heidän kotiutumisensa Suomeen sujuu ja kodin ja koulun yhteistyössä päästään hyviin tuloksiin, tarvitaan Manuchehr ”Manu” Salimin kaltaisia moniosaajia.

Manu työskentelee kulttuuriohjaajana persian (dari, farsi) ja kurdin (sorani) kielillä ja auttaa espoolaisia maahan muuttaneita perheitä neuvomalla arjen kouluun liittyvissä asioissa. – Tämän työn tavoitteena on tehdä maahan muuttaneiden oppilaiden koulunkäynnistä sujuvampaa. Kulttuuriohjaajan tehtäviin kuuluu kaikenlainen koulun ja huoltajien välinen yhteistyö ja siinä auttaminen. Kun yhteistyö sujuu, vältytään väärinymmärryksiltä ja perhe pääsee paremmin kiinni suomalaiseen yhteiskuntaan, Manu selventää.

Manu työskentelee peruskouluikäisten espoolaisten kanssa. Pulmat, joissa apua tarvitaan, ovat usein hyvin arkisia.

– Autan esimerkiksi Wilman käytössä ja kouluhakemusten tekemisessä sekä viestinnässä koulun ja huoltajien välillä. Tavoitteena on, että kulttuuriohjaajan ansiosta vältyttäisiin väärinymmärryksiltä ja siltä, että perhe ei kielitaidon puutteen takia saisi palveluita. Kulttuuriohjaajat työskentelevät sekä espoolaisissa kouluissa että kolmena päivänä viikossa Entressen kirjaston neuvontapisteessä. Pääosin työskennellään aivan muualla kuin toimistossa. – Espoo on työalueena iso, joten välillä tulee ajettua päivässä yhteensä jopa yli 70 kilometrin matka, kun kuljen

koululta toiselle. Jokainen työpäivä on erilainen, hän sanoo.

Vaikka työssä tulee törmättyä monenlaisiin asioihin, ei Manu herkästi hätkähdä. Syynä on vankka kokemus.

– Olen työskennellyt ohjaajana melkein parikymmentä vuotta, joten koen, että ihmisten kohtaaminen ja työ itsessään on helppoa. Eniten haasteita tässä työssä aiheuttaa liikenne ja esimerkiksi haastavat sääolosuhteet, jotka vaikeuttavat siirtymisiä, Manu nauraa.

Manu päätyi kulttuuriohjaajaksi Espooseen vuonna 2018. Tätä ennen hän työskenteli vastaavan kaltaisissa tehtävissä Järvenpäässä.

– Tämä työ on kuin minulle tehty. Olen aina ollut kiinnostunut kielistä ja ihmisten kanssa tekemisestä. Tiedän kokemuksesta, millaista kotiutuminen uuteen maahan on. Monesti voi kestää vuosia ennen kuin kielitaito on kohdillaan ja arjesta selviytyminen sujuu vaivattomasti.

Palkitsevinta Manun työssä onkin se, kun sekä huoltajat että koulun henkilökunta kokevat hyötyvänsä kulttuuriohjaajan työstä.

– Yleensä kaikkiin tilanteisiin löytyy ratkaisu, ja saan kiitoksia sekä perheiltä että koululta. Monella lapsella on kielellisiä haasteita koulun alkaessa, mutta on hienoa katsoa, miten hyvin he lopulta pääsevät mukaan koulun arkeen. Opettajat tekevät heidän kanssaan tosi hyvää työtä, ja perheet ovat innoissaan, kun lapset pääsevät kouluun ja saavat siihen tarvittavan tuen, Manu iloitsee.

KUNTALAISELLA TÖISSÄ

HETKINEN

ESPOOTA KUVA Robert Sjöblom

Kaupungin suurin juhlapäivä

Espoo-päivää vietetään 30.–31. elokuuta. Silloin espoolaiset juhlivat järjestämällä ohjelmaa ympäri kaupunkia.

Tehdään yhdessä juhlasta suuri: järjestä sinäkin tapahtuma Espoo-päivänä! Nyt on loistava mahdollisuus esitellä osaamistasi ja intohimojasi. Saat näkyvyyttä toiminnallesi tai yhteisöllesi, luot uusia tuttavuuksia ja verkostoidut. Ilmoittautumiset, lisätietoja ja apua löydät verkosta espoopaiva.fi.

ESPOO-PÄIVÄ levittäytyy rannoille, kaduille, toreille ja turuille. Kuva viime vuoden juhlasta. Espoo-päivän tapahtumat ovat maksuttomia ja niihin on vapaa pääsy.

GALLUP

TASSUA TASSUN ETEEN

Työmatkaliikunta on tehokas tapa vaalia hyvinvointia. Kysyimme kolmelta kaupungin työntekijältä, miten ja miksi he ovat valinneet työmatkaliikunnan osaksi arkipäiviään.

”HARRASTAN työmatkapyöräilyä, jossa yhdistyvät loistavasti huvi ja hyöty. Työni on nykyisin enimmäkseen toimistotyötä ja palavereissa istumista, joten rento fillarointi erilaisissa keleissä täydentää päivää virkistävästi.

Pyöräilyn helppous koukuttaa ja tarvittaessa fillarin saa näppärästi myös metroon tai junaan. Talvikuukausina fillarointi kuitenkin vähenee, kun pääkaupunkiseudun loistavat ladut tarjoavat mainiot puitteet hiihtoon.”

ESA YLETYINEN , liikuntasuunnittelija

FAKTAA

Työmatkaliikunnalla

• kunto paranee

• lihasvoima kasvaa

• painonhallinta helpottuu

• mieli virkistyy ja jaksaminen paranee

• istumisen määrää päivässä vähenee

• autoilusta aiheutuvat päästöt pienenevät

• bensa- ja matkalippukustannukset pienenevät

Tiesitkö, että alle 5 kilometrin matkoilla kaupunkiliikenteessä pyörä on nopein kulkuneuvo!

(Lähde: UKK-instituutti)

”HARRASTAN

työmatkaliikuntaa kaikkina vuodenaikoina: pyöräilen, kävelen tai juoksen. Siinä säästyy rahaa ja liikkuminen auttaa jaksamaan hektisessä varhaiskasvatuksen arjessa. Haluan myös näyttää hyvää esimerkkiä hyötyliikunnasta sekä omille lapsilleni että työpaikkani lapsille.”

HANNE MATTSSON , varhaiskasvatuksen opettaja

”TEEN TÖITÄ

enimmäkseen toimistolla Espoon keskuksessa, ja kävelen aina sieltä kotiin. Matkaa tulee lyhyintä reittiä 6,7 km. Suurin osa matkasta kulkee ulkoilureittejä metsäalueiden halki. Ei tarvitse kävellä autotien melussa ja katkussa. Kävellessä voi ajatella rauhassa ja seurata vuoden kiertoa luonnossa sekä katsella kun satunnainen orava, kettu tai peura kipittää tien poikki. Voittaa helposti bussissa istumisen. Kuntokin pysyy paremmin yllä.”

MARKUS LIIMATAINEN, koordinaattori, konsernihallinto