Ekonomi 1/2012

1.12 Ekonomien ammattilehti

PERHEVAPaalta palaavan oikeudet

MAINOSTAJAT TARTTUVAT VERKKOON

TYÖ Tulevaisuuden

palkitsee

moniosaajan

Oululainen Zef myy vaalikoneita

harmaa ylityö

käy omalle kukkarolle

palvelulle oma design 6 | Juristi auttaa Työsopimuksen tarkastamisessa 42

1.12

Sisällys / Innehåll

28

Person Helena NordmanKnutson kombinerar telekom och finans

4 Pääkirjoitus 6 Must Palvelumuotoilu tutuksi 8 5 x Ura Luottavatko työntekijät talon johtoon?

10 Mukautuva moniosaaja menestyy 16 Svenska sidan Claes Andersson 17 Opinnot ja alku-ura Nimet paperiin ja töihin 20

24

27

28

Kansainväliset osaajat Vaalikoneita Amerikkaan asti Liiketoimintaosaaminen Verkot verkkoon Akateeminen vartti Kiireen ongelma Person Kunskapstörstande tävlingsmänniska

32

35

Klinikka Miten saan työrauhan avokonttorissa?

Lyhyet

37 Edunvalvonta Palkaton ylityö on harmaata taloutta 40 Pykälät Kilauta juristille 42 Palvelut Perhe ja työ sopivat yhteen 44 Ajassa

50 Susanne Päivärinta 52 Ekonomitoimintaa

32

Avokonttorimetelistä kärsivän työtehokkuus laskee.

kannen kuva kaisa rautaheimo tämän sivun kuvat kaisa rautaheimo, laura mendelin, katri nietosjärvi

24

verkosta kiinni Yritykset mainostavat siellä, missä yleisö on.

Enemmän kuin tinasta näkyy

E

Eeva Riittinen-Saarno, päätoimittaja eeva.riittinen-saarno@sefe.fi

01 Ekonomien ammatti-, koulutusja jäsenlehti | Ekonomernas fack-, utbildnings- och medlemstidning

Julkaisija | Utgivare SEFE ry – Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki , P. 0201 299 299 www.sefe.fi Kustantaja | Redaktion Otavamedia Oy, Kynämies Köydenpunojank. 2 a D, 00180 Helsinki, p. (09) 1566 8510 www.kynamies.fi

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti.

Päätoimittaja | Chefredaktör Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@sefe.fi, p. 0201 299 254 Toimituspäällikkö | Redaktionschef Leena Leppänen, leena.leppanen@ otavamedia.fi, p. 050 328 8561 Tuottaja | Producent Mikko Huotari, mikko.huotari@ otavamedia.fi, p. 050 310 3022, Sarianna Toivonen Graafinen suunnittelija | Grafisk formgivare Katri Nietosjärvi, katri.nietosjarvi@otavamedia.fi, p. 050 346 0779 Toimitusneuvosto | Redaktionskommittén Eeva Riittinen-Saarno, Johanna Lähteenmäki ja Arja Vuorela SEFEstä sekä Kynämies Ilmoitusmyynti | Annonsförsäljning Myynti, Försäljning Media Duo Oy, www.mediaduo.fi Varaukset, Reserveringar Tuija Isosuo, tuija.isosuo@otavamedia.fi, p. (09) 1566 303 Jäsenyhdistysuutiset | Medlemsnyheter SEFE, Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@ sefe.fi Osoitteenmuutokset | Adressförändringar p. 020 693 200 tai info@sefe.fi (huom. ilmoita myös jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) Tilaukset | Prenumerationer Otavamedia, p. (09) 1566 65, faksi (09) 1566 511 (myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset) Hinta | Pris 65 euroa/vsk Repro | Aste Helsinki Oy Paino | Tryckeri PunaMusta, Joensuu ISSN 2242-3311 www.ekonomilehti.com Ekonomi ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta.

Seuraava Ekonomi ilmestyy 9.3.2012, jäsenyhdistysten tiedotteet 8.2.2012 mennessä SEFEen. Nästa Ekonomi utkommer 9.3.2012, meddelanden från medlemsföreningarna senast 8.2.2012 till SEFE.

tommi utomi

lämme tulevaisuuden työelämää jo nyt. Joustavuus, mukautuvuus ja moniosaajuus sekä hyvät vuorovaikutustaidot toistuvat rekrytointi-ilmoituksissa.

Kielitaitoa ja monikulttuurisuuden ymmärtämistä pidetään itsestäänselvyytenä korkeasti koulutettua palkattaessa.

Ekonomia arvostetaan työelämän osaajana, ja se näkyy myös työllisyydessä. Ekonomien työtilanne on säilynyt hyvänä ja vastavalmistuneet työllistyvät ilman suurempaa viivettä. Valtaosa on jo valmistuessaan työelämässä.

Liitteenä oleva tuore ekonomien palkkatasotutkimus kertoo, että ekonomien palkkataso on kehittynyt hyvään suuntaan. Erityisesti vastavalmistuneiden palkat ovat nousseet edelliseen vuoteen verrattuna.

Palkkatasotutkimus on yksi liiton vanhimmista palveluista, ja sitä on opittu hyödyntämään palkkapyynnön ja omien palkkaneuvottelujen tukena. Omasta taloudellisesta hyvinvoinnista kannattaa itsekin pitää huolta ja ottaa palkka puheeksi ainakin, jos sen kokee jääneen jälkeen.

Jäsensivujen palkkatutka antaa palkkatasotutkimusta yksityiskohtaisempaa tietoa siitä, mihin palkan pitäisi asettua työtehtävän, ekonomi-iän, työkokemuksen, aseman sekä työpaikan sijainnin, koon ja toimialan mukaan.

Pakkasten keskellä on aika ajatella myös tulevaa kesää ja kesätyöpaikkaa. Kesätyössäkin pätevät reilun työelämän säännöt. Me työelämässä olevat voimme vaikuttaa niiden toteutumiseen. Niistä kylterin on myös itse pidettävä huolta.

Kevään aikana kysymme, mitä jäsenet ja tulevat jäsenemme, sekä ekonomit että kylterit, odottavat omalta SEFE-yhteisöltään. Millaisia palveluja, tapahtumia ja edunvalvontaa? Miten SEFE voi tukea verkostoitumista ja millaisia kokemustenjakoareenoja tarjota? Haluamme herkällä korvalla kuulla jäseniämme ja tarjota vaihtoehtoja. Vahvistamme myös yhteistyökumppanuuksiamme niin, että entistä paremmin pystymme tukemaan jäseniämme.

Hyvää ja osallistavaa vuotta 2012!

Maailma, jossa tulevaisuutta ei luoda poppakonstein.

ERI OTA KYLT !

IN KESÄTÖIH Tee ennakkovaraus huomisen tekijöistä – tarjoa kylterille kesätöitä. Kauppatieteiden opiskelijasta saat työyhteisöösi aktiivisen ja osaavan työntekijän, jolla on annettavaa ja vastuuntuntoa vaativaankin kesätyöhön. Kylterillä on kykyä käyttää oppimaansa käytännön työssä.

Jätä ilmoitus maksutta SEFEn Ekonomipörssiin ja tavoita lähes 15 000 kylteriä eri puolilta Suomea: www.ekonomirekrytointi.fi

must!

6

1.12

Syynissä tulevaisuuden hitit ja hudit

Parempaa asiakasymmärrystä Mitä asiakas kokee palvelutilanteessa? Tähän kysymykseen vastaa tulevaisuudessa yhä useammin palvelumuotoilija. Teksti Marianna Salin Kuva kaisa rautaheimo

P

alvelumuotoilija kaivaa esiin tietoa, jota ei tule asiakashallintajärjestelmistä eikä kyselylomakkeista. Hän ei etsi keskiarvoasiakasta, vaan profiloi kärjistäen.

Keinoja on monia. Palvelumuotoilija tarkkailee asiakkaita kaupan tai viraston käytävillä ja haastattelee näitä lippukassan vieressä. Hän heittää asiakaspalvelijat asiakkaiksi ja markkinoinnin väen myyjiksi ja kokeilee rooleja itsekin.

– Suuret lomaketutkimukset kertovat olemassa olevista palveluista. Sen sijaan pienestä ja syvästä otoksesta haetaan ideoita uudistuksiin, sanoo muotoilun professori Satu Miettinen Lapin yliopistosta.

Miettinen huomauttaa, että palvelun prototyyppiä testaa jo suurempi asiakasjoukko, ja prototyyppiä seuraa vielä pilotti ennen varsinaista starttia.

Rauhala pitää uusien palvelumallien huolellista jalkauttamista vähintään yhtä tärkeänä työvaiheena kuin niiden kehittämistä. Jos organisaatio ei ole valmis suureen muutokseen, hän suosittelee tarkasti harkittuja täsmäiskuja.

– Silloin voi keskittyä aluksi vaikka pelkästään asiakasymmärrykseen. Esimerkiksi motiiveja ja käyttäytymismalleja kuvaavia asiakasprofiileja voi hyödyntää helposti koko organisaatiossa.

Lisää ammattilaisia

Voisi kuvitella, että palvelumuotoilija, jonka työkalupakki näyttää joskus lelulaatikolta ja työnteko seuraleikiltä, taistelee uskottavuusongelmien kanssa numerotiedon täyttämissä neuvotteluhuoneissa. Rauhala korostaakin, että asiakaskokemusta kehitettäessä on aina pystyttävä mittaamaan, miten toimenpiteet vaikuttavat asiaVisuaalisuus avuksi kasarvoon: miten usein asiakas ostaa, paljonko hän maksaa ja miPalvelumuotoilija hyödyntää siis vuorovaikutteisen tutkimuksen ja ten todennäköisesti hän suosittelee tuotetta tai palvelua muille. luovan ongelmanratkaisun menetelmiä siinä – Asiakaskokemusta ei kannata kehittää missä tuote- tai ohjelmistokehittäjäkin. Leikehittämisen ilosta.

Viime vuosina palvelumuotoilun menemallista palvelumuotoilulle on sen visuaalisuus. Tunnelmia selvitetään kuvakorttien ja telmiä ovat hyödyntäneet etenkin kulutvideoiden avulla, ja asiakasprofiileja havaintajamarkkinoille suuntautuneet yritykset. nollistetaan karrikatyyrein.

Rauhala odottaa julkisen puolen heräävän Tutkimustyön tulos kiteytyy palvelupolseuraavaksi. Esimerkiksi julkisrahoitteinen Jopa 80 prosenttia yrityksistä kehitysyhtiö Culminatum perehdyttää kunkuun, joka voi edetä fyysisesti vaikkapa myyuskoo tarjoavansa ylivertaisia tia aktiivisesti palvelumuotoilun mahdollimälässä, mutta myös paikallaan lippuluuasiakaskokemuksia. Silti vain suuksiin. kulla tai nettikaupassa. Asiakkaan jokainen 8 prosenttia arvioi saaneensa – Vie aikansa ennen kuin tilanne muuttuu kontakti kuvaillaan tarkasti, oli toisena osaerinomaisia asiakaskokemuksia, selviää konsulttiyhtiö Bain & puolena sitten myyjä, lomake tai kahvikuppi. julkisella puolella, mutta tarve on varmasti Companyn tutkimuksesta.

– Monesti on ajateltu, että visualisointi loputon, Esa Rauhala arvioi. on koristamista ja viimeistelyä. Viime aiSamaa mieltä on sosiaali- ja terveyspalkoina on tajuttu, että sille on tarvetta suunnittelun alusta alkaen, veluja kehittänyt Satu Miettinen. Hän on myös huomannut, että Miettinen sanoo. palvelumuotoilun täydennyskoulutus Aalto-yliopistossa ja Lahden Vielä viitisen vuotta sitten palvelumuotoilu oli käsitteenä tuo- ammattikorkeakoulussa kiinnostaa yhä useampia.

– Suurimman joukon muodostavat niiden alojen ammattilaiset, re, ja ensimmäinen alaan erikoistunut yritys oli vasta perusteilla.

Silloin kehitettiin pääasiassa digipalveluja, mutta vähitellen mu- jotka täydentävät osaamistaan palvelumuotoilun menetelmillä.

35 työntekijän Palmu Inc:ssä tämä tieto tuskin yllättää. Siellä kaan tulivat myös fyysiset kohtaamiset. Nyt konkarit kärsivät jo jokaisen muutoskonsultin päänsärystä: Miten uudet konseptit palvelumuotoilijoina toimii muun muassa interaktio- ja konsepsaadaan läpi koko organisaatiossa, sen kaikissa palvelukanavissa? tisuunnittelijoita, etnografeja, palveluanalyytikkoja, entisiä kon– Monilla isoilla firmoilla kanavapaletti on laajentunut nopeas- sultteja ja markkinatutkijoita – sekä muotoilijoita.

Rauhala odottaa, että osaamista siirtyisi myös palveluyrityksiin. ti, ja kanavien johtaminen on eriytynyt. Se alkaa näkyä loppuasi– Jotkut ovat jo rekrytoineet palvelumuotoilijoita, mutta se on akkaalle, jollei kokonaisuutta tarkastella tämän näkökulmasta, vasta alkuvaiheessa. selittää Palmu Inc:n toimitusjohtaja Esa Rauhala.

8%

7

5 Teksti johanna mitjonen Kuva kaisa rautaheimo

x ura

Työpaikan vaihtajat kertovat urastaan.

Toimenkuvana vastuullisuus

U

lla Roiha, 31, aloitti syksyllä Finnish Business & Societyn (FiBS) yhteiskuntavastuun asiantuntijana. Kymmenisen vuotta sitten perustettu voittoa tavoittelematon FiBS on yhdistys, joka auttaa yrityksiä löytämään kilpailuetua vastuullisuudesta tarjoamalla jäsenilleen tietoa, kontakteja ja vertaistukea.

Roihan pääaineena oli Turun kauppakorkeakoulussa kansainvälinen liiketoiminta, ja hän keskittyi opinnoissaan yhteiskuntavastuuseen. Opintojen jälkeen hän asui kuutisen vuotta Intiassa ja työskenteli Finpron palveluksessa konsulttina. Tämän jälkeen hän käynnisti suomalaisen konepajan Intian toiminnot.

Roihan työnantajalla FiBS:lla on jäseniä lähes pari sataa. Useimmilla suomalaisilla yrityksillä vastuullisuus on jo kirjattuna strategiassa, mistä Roiha on erittäin mielissään.

– Ihmiset yrityksissä haluavat tehdä enemmän, että myös muu yhteiskunta ja luonto voivat paremmin.

Monella mantereella toimivalla yrityksellä voi vastuullisuusasioissa olla myös lisähaasteita.

– Suomessa asiat ovat kunnossa, mutta yrityksen haasteet saattavat olla kehittyvissä maissa, joissa se toimii. Kerromme esimerkiksi kuinka alihankkijoiden kanssa asioista voi sopia ulkomailla, Roiha kuvailee.

Roihan työpäivät täyttyvät tilaisuuksien järjestämisestä, tutkimustyöstä ja yhteistyökumppaneiden hankkimisesta. Tulevaisuudessa hän pyrkii kasvattamaan yhdistyksen jäsenmäärää.

– Toivon, että saamme yrityksiä tekemään myös uusia avauksia ja astumaan astetta syvemmälle, hän korostaa.

Roiha arvioi, että taloustilanteen heikkeneminen tuo haasteita vastuullisuustyöhön. Riskinä on, että pehmeämmät arvot tippuvat yritysten prioriteettilistoilta.

– Pyrimme vaikuttamaan, ettei näin käy. Esimerkiksi ympäristöasioiden huomioiminen voi tuoda yrityksille myös taloudellisia säästöjä. Yhteiskuntavastuu on myös riskienhallintaa, joka voi auttaa kantamaan vaikeiden aikojen yli, Roiha muistuttaa.

Oluen imagon nostattaja Johan Jakobsson, 32, on aloittanut Sinebrychoffilla oluiden markkinointipäällikkönä.

Edelliset kuusi vuotta hän työskenteli KeskiSuomessa Panda-yhtiössä, ja kolme viimeistä vuotta markkinointijohtajana.

Sinebrychoffin pitkä historia pani-

1.12

– Imagon kehittäminen on yksi pitkän tähtäimen tavoitteista. Nyt keskustelu myös pyörii liiaksi rajoituksissa ja veroissa.

Oluen markkina-

mo- ja juoma-alalla vaikutti Jakobs-

asema on kypsä, jo-

sonin päätökseen vaihtaa työpaikkaa.

ten kilpailua riittää.

– Meillä on vahvoja brändejä portfoliossa,

8

Jakobsson pitää oluen ympärillä käytävää keskustelua myös yhtenä työnsä haasteista.

Jakobssonin tavoit-

joita pitää vaalia. Odotan, että pääsen kehit-

teena on säilyttää

tämään asioita eteenpäin, hän kuvailee.

markkinajohtajan

Jakobssonille uusi tuotekategoria on mie-

asema ja pitää ve-

lenkiintoinen työskentelyn kohde. – Olut he-

tovastuu edelleen

rättää paljon tunteita ja keskustelua.

Sinebrychoffilla.

Oma yritys Chilessä

Ekotehokkuutta kehittämään

Kosmetiikan lippulaivaan

Niina Fu, 35, on perustanut Partner Mana-

Marko Nurminen, 42, on vaihtanut pienem-

Jukka Lång, 48, on aloittanut Lumenella

gement konsultointiyrityksen Chileen, jossa

mästä työpaikasta suurempaan. Hän työs-

myyntijohtajana ja myös johtoryhmän jäsene-

hän perheensa kanssa asuu. Asiakkaana on

kentelee Rambollin Tampereen toimistolla

nä. Långilla on vastuualueenaan Suomi, Poh-

suomalaisyrityksiä, jotka toimivat Latinalai-

projektipäällikkönä Ympäristökonsultointi-yk-

joismaat ja noin 20 muuta maata, joilla Lumene

sessa Amerikassa, esimerkiksi metsäteolli-

sikössä. Edelliset kolme vuotta hän työsken-

toimii jakelijaorganisaation kautta.

suudessa ja kaivosteollisuudessa.

teli Ekokumppanit-yhtiössä hankepäällikkönä.

Fun yritys auttaa asiakkaitaan markkinoil-

– Tehtävänkuvani liittyy ekotehokkuuteen

Aiemmin Lång on toiminut monikansallisissa vahvojen brändien yrityksissä Unileverilla,

le etsimällä niille sopivia kumppaneita. Yritys

ja ilmastonmuutokseen. Työssäni pyrin yh-

Danonella ja Kraftilla, joten kulutustavarapuoli

työllistää kaksi ihmistä.

distämään yrityksen eri alojen insinöörien

on hänelle tuttu. Kosmetiikka-ala on kuitenkin

– Toiminta on lähtenyt viidessä kuukau-

ja maisterien osaamista, jotta ilmastonmuu-

uusi aluevaltaus.

dessa jo sutjakkaasti liikkeelle, Fu kuvailee.

toksesta tulee parempaa bisnestä yrityksel-

Aiemmin Fu on työskennellyt Chilessä Fin-

lemme, Nurminen kuvailee.

– Roolini on nyt erilainen, aiemmin toimin kansainvälisten merkkituotteiden kanssa Suo-

Kansantaloutta ja ympäristöjohtamista

men markkinoilla ja nyt vien huippulaadukasta

elämäntilanne oli sopiva oman yrityksen pe-

opiskellut Nurminen on työskennellyt muun

suomalaista brändiä ulkomaille. Tähän mukaan

rustamiselle. Yrityksen perustamisessa aut-

muassa Jyväskylän yliopistossa tutkijana,

pääseminen on hienoa, hän sanoo.

toi Chilen valtion start-up Chile -ohjelma.

ympäristöalan freelancerina ja Tampereen

prossa markkina-analyytikkona, mutta nyt

Lång odottaa pääsevänsä hyödyntämään

kaupungilla. Hän on tehnyt aiemmin päästö-

kokemustaan etenkin yrityksen kansainvälis-

perustaa yritys. Haasteena pienessä firmas-

laskentaa ja ollut mukana muissa kunta- ja

tymistyössä. – On hienoa olla viemässä tällais-

sa on Fun mukaan fokuksen säilyttämisen.

aluetason ilmastohankkeissa.

ta tuotemerkkiä muille markkinoille.

Fu on erittäin tyytyväinen päätökseensä

Kasvavat Latinalaisen Amerikan markkinat

– Taloustieteilijän koulutus on yllättävän

Lumene on kotimaassa markkinajohtaja ja

ovat hyvä paikka

joustava moneen

tavoitteena on aseman

yrittää.

työhön.

vahvistaminen entises-

Nyt uutta on

– Koska EU:ssa

tään.

on velkakriisi, us-

työskentely isossa

– Ulkomailla olemme

kon että olen saanut

talossa työskentely

haastajan asemassa. Jo-

täällä enemmän asi-

ja aiempaa vahvem-

kaisella markkinalla on

akkaita kuin olisin

pi bisnespuoleen

omia erityispiirteitä, jot-

saanut yritykselleni

panostaminen.

ka pyrimme kääntämään

Suomessa.

mahdollisuuksiksi.

työnantaja Tutkimusten mukaan työntekijöiden ja työn johdon välinen luottamus on merkittävä hyvän työpaikan merkki.

Luottamuksen saavuttaminen vaatii työnantajalta etenkin kykyä kuunnella ja välittää, kertoo Suomen parhaat työpaikat -listauksessa menestyneen ohjelmistoyritys Reaktorin teknologiajohtaja Hannu Terävä.

Luottavatko työntekijät teillä talon johtoon

Mitä keinoja luottamuksen rakentamisek-

taan työssä ja annetaan joustoja jos elämän-

ja esimiehiinsä?

si on?

tilanne vaatii sellaista.

Uskallan sanoa, että erittäinkin hyvin. Näen

Meillä uskotaan vahvasti keskusteluun, avoi-

Tärkeää asiantuntijayrityksessä on, että

tämän toteutuvan siinä, että työntekijät kehit-

muuteen ja rehellisyyteen. Tämä alkaa jo työ-

työolosuhteet ja työvälineet ovat kunnossa.

tävät firmaa jatkuvasti. Työntekijöiden vaihtu-

haastattelussa, jossa yrityksestä kerrotaan

Meillä tekemisen tapa on vapaa, jokainen tiimi

vuus on pientä, meillä viihdytään.

avoimesti. Kuukausikokouksessamme kerro-

voi yhdessä asiakkaan kanssa päättää miten

taan mitä taloussuhdanteiden muutokset tar-

asiat hoidetaan ja minkälaisia työkaluja käy-

koittavat kohdallamme.

tetään. Tiimeillämme on myös mahdollisuus

Yritys menestyy, kun sillä ja sen työntekijöillä on sama suunta ja tavoitteet. Firman tuloskin vaikuttaa luottamuksen syntymiseen. Jos

Usein kuulen, että meillä arvostetaan sitä,

sisustaa työtilansa. Sinne voi valita esimerkik-

firma ei menesty, se varmasti syö luottamusta,

että johdolle on helppo tulla juttelemaan.

si viherkasveja ja omat tuolit, sellaista mikä on

eikä työntekijä näe tulevaisuuttaan yrityksessä.

Työntekijöitä kuunnellaan. Meillä toista tue-

toimivaa ja viihtyisää itselle.

9

Mukautuva

moniosaaja menestyy Tulevaisuuden työelämässä menestyy joustavasti uusiin tehtäviin mukautuva moniosaaja, joka hallitsee useamman kielen ja ymmärtää monikulttuuristen työyhteisöjen erot.

V

uonna 2020 rekrytointi-ilmoituksissa haetaan todennäköisesti peliekonomeja, avatar-opettajia, virtuaaliegokonsultteja, sääpoliiseja, muistikirurgeja ja pilvenpiirtäjämaajusseja – miksei myös avaruuspellejä! Asiantuntijoiden mukaan tarve tuon kaltaisille osaajille on selvä, koska olemme matkalla monikerroksisten elämysten ja palvelujen yhteiskuntaan, jossa perinteiset osaamisen raja-aidat hämärtyvät.

Kun yritykset kilpailevat avoimilla markkinoilla, hakeutuu niiden tuotanto globaalisti tehokkaammille ja työkustannuksiltaan edullisimmille markkinoille. Kun suuryritykset ja etenkin teollisuus työllistävät jatkuvasti vähemmän ihmisiä Suomessa, mitä tehtäviä meille jää?

Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori Satu Kalliola uskoo, että Suomi selviää tulevaisuudessa osaamisyhteiskuntana.

– Suomen väkiluku on suhteessa työvoiman tarjontaan ja markkinoihin niin pieni, että yksinkertaiset ja vähän koulutusta edellyttävät, suurille markkinoille tarkoitetut tuotteet tehdään jatkossakin jossain muualla, Kalliola sanoo.

– Osaamiseen perustuvalla työllä on Suomessa sen sijaan vahva asema tulevaisuudessakin, hän korostaa.

Finanssikriisin aikaan paljonkin otsikoissa ollut teollisuuden pako Suomesta jo osittain todellisuutta. Ainakin massateollisuu10

1.12

Teksti Olli Manninen Kuvat kaisa rautaheimo

den aika Suomessa on ohi, arvioi työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinaneuvos Päivi Järviniemi.

Suomesta tulee entistä enemmän palveluja tuottava yhteiskunta.

– Teollisuus tai tuotteiden valmistus ei kokonaan katoa. Elintason nousun myötä kysyntää kotimarkkinoilla on enemmän yksilöllisemmille hyödykkeille ja palveluille, Järviniemi lisää.

Keskipalkkaisten kato

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Rita Asplund arvioi, että Suomessa ei ole vielä nähty isoja muutoksia ammatti- ja tehtävärakenteessa. Muissa Pohjoismaissa ja Euroopassakin ammatit ja tehtävät ovat jo nyt polarisoituneet voimakkaammin.

– Meille syntyy edelleen suhteessa enemmän hyvin palkattua, korkeaa koulutusta vaativia työpaikkoja, samoin myös matalan palkan työpaikkoja. Sen sijaan keskipalkkaisten tehtävien ja ammattien työpaikat ovat vähenemässä, Asplund sanoo.

Vahva teknologiaosaaminen on ja myös pysyy suomalaisten valttina globaalissa kilpailussa. Insinööriosaamista viedään perinteisestä teollisuudesta nyt myös muille alueille. Rovio-yhtiön Angry Birdsin viitoittama peliteollisuuden kansainvälinen menestys kertoo myös digitaaliseen kulttuuriin ja siihen liittyvien markkinoiden vetovoimasta.

Ja peliteollisuuskin tarvitsee tuekseen pelinkehittäjien rinnalle ekonomeja, markkinaosaajia, lakimiehiä tai viestinnän ammatti-



Tulevaisuuden rekrytoija hakee todennäköisesti peliekonomeja, sääpoliiseja ja avatar-opettajia.

11

laisia. Vaikka menestystä syntyisi siis uusille toimialoille, tarvitaan yhä perinteistäkin osaamista.

kansainvälisellä tasolla vaikuttaa siihen, miten työllistyvä Suomi lähivuosina kehittyy, Kalliola sanoo.

Palvelut, palvelut, palvelut

Sukupolvien haasteet

Teollisuusvetoisesta yhteiskunnasta palveluyhteiskunnaksi muuttuneessa Suomessa tarvitaan tulevaisuudessakin palveluja. Kalliola muistuttaa, että palvelutyötä tai palvelualan työpaikkoja ei voida ulkoistaa muualle.

– Vapaa-aikaan, elämyksiin ja hemmotteluun tai sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvitaan varmasti lisää osaajia lähivuosina.

Ikääntyvän väestön myötä näiden palvelujen kysyntä kasvaa, Kalliola sanoo.

Palvelujen toteuttaminen edellyttää aina jossain määrin myös kauppatieteellistä osaamista.

– Vaikka palvelujen varsinainen tuottaja olisikin perinteinen lääkäri, lakimies tai muu ammattihenkilö, tarvitaan palvelujen tuotteistamisen ja liiketoimintaosaamisen tueksi ekonomeja, jotka ymmärtävät bisneksen päälle, Kalliola sanoo.

Kalliola on tutkinut paljon työelämän muutoksia ja työhön liittyvien odotusten ja ristiriitojen suhdetta. Samaan aikaan kun elinkeinoelämä haluaa pidentää työuria, työlle viileä sukupolvi haluaa leppoistaa elämäänsä tekemällä vähemmän töitä. Mitä uusi sukupolvi odottaa työltään?

– Arvot ohjaavat ihmisten valintoja ja vaikuttavat myös siihen, miten suhtaudumme työhömme. Yleiset elämän arvot, oman elämän tilanne sekä työvoiman kysyntä ja tarjonta kansallisella ja

Kun työpaikoilla voi olla työntekijöitä kolmesta eri sukupolvesta ja monista eri kulttuureista, työtä tehdään fyysisesti ja virtuaalisesti, on työnjohdolla ratkottavana monenlaisia arjen haasteita.

– Työn pitää olla sisällöllisesti mielekästä kaikille työntekijöille heidän omista lähtökohdistaan. Samaan aikaan pitää oppia uutta, sietää epävarmuutta, muutoksia ja innostuttava sisäisestä yrittäjyydestä, Kalliola korostaa.

– Työyhteisöt ovat kansainvälistyneet, mikä vaatii kulttuurien ymmärtämystä. Johtaminen ja työyhteisöjen sosiaalinen toimivuus edellyttää monipuolisia vuorovaikutustaitoja, Kalliola sanoo.

Varmaa on myös, että teknologian kehittyminen vaikuttaa monen työhön ja työtehtävien hoitoon tulevaisuudessakin. Esimerkiksi virtuaalisen työskentelyn lisääntyminen pohdituttaa Kalliolaa.

– Aito työyhteisö edellyttää kuitenkin edes joskus kasvokkaisia kohtaamisia, Kalliola sanoo.

Koulutus kaipaa remonttia

Millaisia osaamisvaatimuksia muuttuva työelämä tuo ekonomille? Katoaako esimies- tai myyntityö, tarvitaanko enää rahoitusosaamista tai taloushallintoa, jos teknologiset innovaatiot vievät kaiken osaamisen verkkoon ja ravistelevat toimialoja ja ammattinimikkeitä toisensa jälkeen?



Malliksi optimistinen kehitysmaa Sarjayrittäjä Marko Parkkisen unelma on kutsua Suomea kehitysmaaksi. Kehitysmaa on kasvunnälkäinen ja tulevaisuuteen optimistisesti katsova yhteisö, joka kannustaa yrittäjyyteen, haluun oppia uutta ja luoda yhteistä hyvää.

M

arko Parkkinen avaa ajatuksiaan Suomen itsenäisyyden juh-

pk-yritykset työllistävät 10 prosenttia vähemmän yrityksissä työs-

larahaston Sitran ja Otavan julkaisemassa Ratkaisujen Suomi:

kentelevistä kuin EU:ssa keskimäärin ja 5 prosenttia vähemmän kuin

unelmista totta -kirjassa, jossa joukko nimekkäitä asiantuntijoita esit-

Suomessa yhden hengen yrityksistä tulee harvoin kymmenen

Parkkisen lisäksi näkemyksiään esittelevät Ilmarisen johtaja Jaakko

hengen yrityksiä tai sadan hengen yrityksistä tuhannen hengen yri-

Kiander, Kemiran toimitusjohtaja Harri Kerminen, Konecranesin

tyksiä. Yli 250 henkeä työllistäviä yrityksiä on vain 656 kappaletta.

toimitusjohtaja Pekka Lundmark ja Fazerin johtaja Heli Arantola.

Parkkisen mukaan yrityskasvu syntyy, kun omistajien halua ja or-

Kirja nostaa Suomen tulevaisuuden mahdollisuuksina esiin metsä-

ganisaation kyky kohtaavat. Hän pitää rahoituksen lisäksi yritysten

teollisuuden innovaatiot, vesi globaalina megatrendinä, teollisuuden

kasvun esteinä kolmea helmasyntiä.

turvallisuuden ja tuottavuuden parantamiseen liittyvät uudet palvelut

– Ensinnäkin suomalaiset yritykset ovat erittäin hyviä suunnitte-

sekä ruokaturvallisuuteen liittyvät mahdollisuudet. Parkkinen arvioi,

lemaan, mutta usein huonoja tekemään. Toinen merkittävä haaste

että suuryritykset työllistävät jatkuvasti vähemmän ihmisiä Suomes-

useissa yrityksissämme on konseptointiosaamisen puute. Konseptia

sa. Hän uskoo, että uudet työpaikat syntyvät keskisuuriin yrityksiin.

tarvitaan yhdistämään strategia ja käytäntö toisiinsa. Kolmas haaste

Suomessa keskisuurissa yrityksissä on tällä haavaa paljon vä-

liittyy lähijohtamiseen. Johtajan tulee varmistaa ihmisten ymmärrys

hemmän työpaikkoja suhteessa muihin maihin verrattuna. Meillä

12

Ruotsissa.

telee näkemyksiä suomalaisen tulevaisuuden menestystarinoiksi.

1.12

yhteisestä tavoitteesta, Parkkinen arvioi.

Pitää oppia uutta ja sietää epävarmuutta.

13

Etlan tutkimusjohtaja Rita Asplund arvioi, että tulevaisuuden työelämässä menestyvät sellaiset osaajat, joilla on hyvän perustutkinnon lisäksi erikoisosaamista sekä kykyä joustaa ja nopeasti oppimaan uutta.

– Koulutusjärjestelmän pitäisi antaa nuorille, ekonomit mukaan lukien, laaja tietopohja, jonka avulla nuoret ja vanhemmatkin työntekijät pystyvät siirtymään vaivattomasti uusiin tehtäviin ja sopeutumaan siihen, että työelämässä on käynnissä jatkuva muutos, Asplund sanoo.

Asplundin mukaan nykyinen koulutusjärjestelmämme kaipaisi suurremonttia.

– Nyt nuoria koulutetaan liikaa johonkin tiettyyn lohkoon, josta on vaikea siirtyä muihin tehtäviin. Koulutus johtaakin umpikujaan, hän sanoo.

Lisäksi hän korostaa kielitaidon merkitystä elinkeinoelämän palvelukseen tuleville ekonomeille. Englanti ei yksinomaan riitä. Venäjä, ranska, saksa tai espanja ovat valtteja työmarkkinoilla. Ja tietysti ruotsi.

– Monilta ruotsia taitamattomilta nousee tie pystyyn jo pohjoismaisissa firmoissa. On hämmästyttävää, että kielikeskustelua toisen kotimaisen kielen osalta on käyty väärällä tasolla ja vääristä asioista. Jos joku joensuulainen automekaanikko ei tarvitse ruotsin kieltä, niin tilanne on hieman toinen skandinaavisen yrityksen markkinointiin tähtäävällä, Asplund sanoo.

Maailman jäsentämistä

Työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinaneuvos Päivi Järviniemi arvioi vuorovaikutustaitojen merkityksen vahvistuvan työelämässä entisestään tulevina vuosina. Tähän vaikuttavat esimerkiksi työyhteisöissä lisääntyvä monikulttuurisuus ja työskentelyn monimuotoisuus.

– Esimiestyö vaatii enemmän tilannetajua ja erilaisuuden ymmärtämistä. On osattava puhutella oikealla tavalla eri-ikäisiä ja löytää synergia työntekoon, Järviniemi sanoo.

Satu Kalliola näkee tulevaisuuden ekonomin henkilönä, joka perustaitojensa lisäksi osaa jäsentää sosiaalista maailmaa ympärillään. Hän on henkilö, joka osaa selittää talousarviot ja niiden seurannat eräänlaisina tukipalveluina palveluita tarjoaville henkilöille.

– Etenkin sosiaali- ja terveyspalvelujen puolella talousihmiset nähdään usein mörköinä, jotka talouden rationaliteeteista puhuessaan unohtavat palvelujen vaikuttavuuden. Laaja-alainen ymmärrys tuottavuudesta tai tuloksellisuudesta sekä henkilöstön työelämän laadusta olisivat myös tärkeitä näkökulmia, korostaa Kalliola – Olisi hienoa, jos esimerkiksi vapautta rakastavan y-sukupolven edustaja osaisi talousvastuussaankin muistaa ja ymmärtää työntekijöiden yksilöllisyyden ja soveltaisi erilaisia luovan johtamisen muotoja, jatkaa Kalliola.

Kohti superläpinäkyvää yrityskulttuuria

Z

ipipop jakaa asiantuntijatietonsa oman henkilökuntansa lisäk-

na, kun laittaa osaamisensa nettiin. Kun sen kerran on tehnyt, ei se

si myös asiakkailleen ja toimialansa keskeisille sidosryhmille.

enää kirpaise, hän sanoo.

– Kaikki tietomme ovat yrityksenne sisällä julkisia, palkkatieto-

Zipipopissa testataan jatkuvasti erilaisia teknologisia työympäris-

ja lukuunottamatta, kertoo yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja

töjä, sillä yrityksen asiakkaat ovat kiinnostuneita eri vaihtoehdoista.

Helene Auramo.

Auramo myöntää, että muutos yhdestä työympäristöstä toiseen edel-

– Elämme nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä, joka vaatii meiltä ketteryyttä ja tehokkuutta. Tietojen pitää olla ajantasaisesti kaikkien saatavilla missä ja milloin vain, Auramo perustelee.

– On hyvä käydä läpi uuden työympäristön ominaisuudet jotta kaikki omaksuvat sen tarjoamat mahdollisuudet, hän sanoo.

Läpinäkyvän kulttuurin mahdollistaa teknologinen yhteistyöympä-

Auramon mukaan Zipipopissa omaksuttu avoin yrityskulttuuri

ristö, jonka avulla tietojen saatavuus ja ihmisten tavoitettavuus sujuu

kannustaa ihmisiä tekemään enemmän yhteistyötä, mikä on omi-

mutkattomasti. Sähköpostin käyttö Zipipopissa on lähes kuopattu.

naista verkottuvalle sosiaaliselle medialle.

– Nuorena yrityksenä meidän on ollut helppo omaksua uusi toi-

– Keskustelut sosiaalisesta mediasta eri yritysten kanssa on avan-

mintatapa. Pitkään toimineille yrityksille vastaava muutos on var-

nut silmäni uudella tavalla. Usein yritykset näkevät sosiaalisen me-

masti suuri haaste, Auramo arvioi.

dian vain jonkun osaston erityistarpeena, kun käytännössä päätös

Pelkästään kysymys oman ammattiosaamisen jakamisesta avoimesti kaikille saattaa tuntua epämiellyttävältä.

– Väistämättä miettii aluksi, mikä on oma arvonsa ammattilaise-

14

lyttää kunnollista koulutussessiota onnistuakseen saumattomasti.

1.12

olla läsnä sosiaalisessa mediassa tarkoittaa myös sitä, että yritysten eri osastojen on pakko tehdä töitä yhdessä nykyistä enemmän, Auramo sanoo.

kampaus ja meikki heidi reponen, poliisi- ja spaceman-asu Punanaamio

Läpinäkyvyyden merkitys on korostunut yrityksissä ja työelämässä jo pitkään. Sosiaalisen median konsultointiin, strategioihin ja kampanjoihin erikoistunut Zipipop on omaksunut superläpinäkyvän yrityskulttuurin.

Esimiestyö vaatii tilannetajua ja erilaisuuden ymmärtämistä.

15

svenska sidan

Kroppen och språket Det kroppsliga och det psykiska är det mänskliga livets grundform. Mellan det kroppsliga och det psykiska försiggår en ständig ömsesidig växelverkan. Kroppen uppenbarar sig i det psykiska och det psykiska i det kroppsliga. Vill man förlikna vår kropp vid någon teknisk manick är det en termostat eller självreglerande automat som samordnar våra inre och yttre impulser till det som vi upplever som vår ”verklighet”.

Enigt den moderna psykosomatiska och psykoanalytiska forskningen är det väsentligt att vi förstår kroppen och psyket som en totalitet där vår livssituation ständigt påverkar våra kroppsfunktioner och också vår psykiska, mentala verklighet. Kroppen lever sitt eget liv och utvecklar sina egna sätt att uttrycka sig, att tala sitt eget ”språk”, till exempel i form av spänningstillstånd och svettningar.

Kroppen berättar om den ångest och inre spänning som inte hittat nå-

got språkligt uttryck. Joyce McDougall talar om ”den psykosomatiska mänskligheten” – mänskans kropp formulerar sig, eller ”talar” cancer, astma, reuma, blodtryck eller hudutslag. Det som vi inte kan minnas och formulera med vårt språk och genom orden förmedla till andra mänskor, minns vi och formulerar vi med vår kropp, våra organ och vävnader.

Kroppen är klok, kroppen är också poet, säger psykoanalytikern Wilhelm Kütemeyer. Vi reagerar på de besvikelser, motgångar och förluster vi möter, med kroppsliga uttryck och symptom, tillfälliga eller kroniska stressreaktioner, särskilt när konflikterna blir så övermäktiga att vi inte klarar av att formulera dem med vårt språk.

Min psykoanalytiska mentor Martti Siirala ansåg att det finns tre olika psykiska sjukdomar: schizofreni, manodepressiv sjukdom, och cancer. Han ansåg att vissa former av cancer kan ses som en psykos eller galenskap på cellnivå, där cellerna i raseri förökar sig och dödar allt omkring sig.

Det skulle alltså vara viktigt att vi lärde oss förstå kroppens språk, vad vi vill säga med våra sjukdomar och symptom. Då kunde vi också förstå varför någon störning uppkommer i ett speciellt organsystem, vid en speciell tidpunkt och i en speciell situation.

Vad innebär det när ”ryggraden bryts”, när vi inte längre orkar med våra bördor? Varför gråter vår tarm ”blodiga tårar” vid någon svår upplevelse av att ha blivit övergiven eller förrådd? Hur ofta är jag inte ”skitförbannad”?

Och våra händer, vad betyder och uttrycker de? Händerna som rör och smeker, slår eller uttrycker sexuellt begär? Vad berättar händernas sjukdomar för oss?

Förr trodde vi också att uttrycket ”han dog av brustet hjärta” var en metafor som hörde poesin till. Idag vet vi, med forskningens mandat, att det verkligen och högst konkret förhåller sig på det sättet.

Claes Andersson är psykiater och författare, fd riksdagsman och kulturminister, aktiv också som jazzpianist.

16

1.12

Opinnot ja alku-ura

Nimet paperiin ja töihin Kesätyösopimus kannattaa tehdä huolella. Jos olet epävarma työsuhteen ehdoista, voit kysyä neuvoja SEFEstä.

Teksti Johanna Mitjonen Kuvitus hannele törrö

17

K

un työnantaja soittaa iloisen ”sinut on valittu tehtävään” -puhelun, hän saattaa pyytää myös luokseen kirjoittamaan työsopimuksen. Jos työantaja ei ehdota työsopimuksen kirjoittamista, sitä kannattaa

ehdottaa itse.

Suullinenkin työsopimus on pätevä, mutta suullisesti sovittujen asioiden todistaminen kiistatilanteessa voi olla vaikeaa.

Siksi työsopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti.

– Kesätyösopimus kannattaa tehdä huolella ja tarkastuttaa täällä ammattiliitossa asiantuntijalla. Suositeltavaa on, että kirjallinen työsopimus sisältää kaikki sovitut ehdot, ja jos jotain erityistä sovitaan, kannattaa se erikseen kirjata työsopimukseen, SEFEn lakimies Emilia Reinikainen sanoo.

SEFEn jäsenille, myös opiskelijajäsenille, työsopimusten tarkistaminen Ekonomiliitossa on maksutonta.

Työsopimuksessa sovitaan, millä ehdoilla työntekijä antaa työpanoksensa työnantajan käyttöön. Palkanmaksuvelvollisuus taas on työnantajan tärkein velvollisuus.

Työsuhteen ehtoja säätelevät muun muassa lait, työehtosopimukset, työsopimus, vakiintunut käytäntö ja työnantajan määräykset. Siksi kannattaa selvittää jo etukäteen, sovelletaanko työsuhteessa jotain tiettyä työehtosopimusta. Jos sovelletaan, siihen on hyvä tutustua etukäteen ennen työsopimuksen kirjoittamista.

– Toisinaan luullaan tiettyjen työehtosopimuksiin perustuvien oikeuksien olevan lakisääteisiä ja kuuluvan aina automaattisesti kaikille työntekijöille, Reinikainen valottaa.

Jos työsuhteessa ei sovelleta mitään työehtosopimusta, ei työntekijällä välttämättä ole esimerkiksi oikeutta esimerkiksi loma-

18

1.12

rahaan tai lakisääteistä pidempään palkalliseen sairauslomaan.

Tarkat muotoilut

Mihin asioihin omassa työsopimuksessa kannattaa sitten kiinnittää huomiota? Ainakin väljästi muotoiltuja työsopimusehtoja esimerkiksi työtehtävien tai työntekopaikan suhteen kannattaa välttää. Mitä väljemmin työsuhteen ehdot on määritelty, sitä suurempi mahdollisuus työnantajalla on määrätä niistä.

Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota siihen, onko työsopimuksessa maininta koeajasta. Tärkeää on ylipäätään määritellä työaika ja se, miten mahdolliset lisä- ja ylityöt korvataan. Jos työhön sisältyy matkustamista, kannattaa selvittää miten matka-aika korvataan.

Lisäksi on hyvä käydä läpi palkan määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi.

Joitakin asioita on työsopimuksessa myös syytä suorastaan välttää.

Työsopimuksen tärkeimmät kohdat  Palkka, palkanmaksukausi ja palkanmaksupäivä  Työtehtävät ja työntekopaikka  Työnteon alkamisajankohta  Määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste  Työaika ja ylitöiden korvaaminen  Matka-ajan sekä matkakustannusten ja muiden kustannusten korvaaminen  Mitä työehtosopimusta sovelletaan  Vuosiloman määräytyminen ja lomaraha/lomaltapaluuraha  Mahdolliset kilpailukielto- ja salassapitosopimukset  Irtisanomisaika

– Jos kesätyöläisen sopimuksessa on työsuhteen päättymisen jälkeistä aikaa koskeva kilpailukielto- tai salassapitosopimus, tulisi hälytyskellojen soida. Kannattaa olla tekemättä niitä ilman harkintaa, sillä ne ovat työntekijälle aina jossain määrin haitallisia.

Ne on hyvä laittaa aina juristille katsottavaksi ennen hyväksymistä, Reinikainen neuvoo.

Kesätyöntekijä palkataan yleensä määräaikaiseen työsuhteeseen. Määräaikaisuutta ei voi pääsääntöisesti irtisanoa, jos irtisanomisen mahdollisuudesta ei erikseen työsopimuksessa sovita.

Määräaikainen työsopimus sitoo sekä työnantajaa että työntekijää.

– Voi toki yrittää sopia irtisanomisehdon, joka toimii takaporttina, jos määräaikaisesta työsuhteesta haluaakin irtisanoutua, Reinikainen sanoo.

Festareille tai viikon Välimeren matkalle ei tarvitse kesätyöntekijänkään automaattisesti sanoa ei. Työnantajan kanssa kannattaa keskustella lomastakin, koska jokaiselta täydeltä työkuukaudelta kerääntyy lomapäiviä.

Kolmen kuukauden työsuhteesta voi kerääntyä jo kuusi lomapäivää, joiden pitämisestä työsuhteen aikana voidaan sopia erikseen. Työnantaja voi myös suostua pitemmän palkattoman loman pitämiseen.

Muista SEFEn suositukset

SEFEn opiskelija-asiamies Katri Haakana kertoo, että opiskelijoita kiinnostavat nimenomaan palkka-asiat.

– SEFEn palkkasuosituksia käytetään laajalti kyltereiden keskuudessa. Ne ovat hyvä apu palkkaneuvotteluun, koska suositukset perustuvat tutkittuun tietoon.

Moni kylteri on epävarma siitä, voiko kesätöissäkin neuvotella erikseen palkasta.

– Kyllä siitä voi, Haakana sanoo.

Työsopimuslaki ei määrää minimipalkkaa. Jos työsuhteessa ei sovelleta minkään tietyn työehtosopimuksen palkkausta eikä palkasta sovita työsopimuksessa, tulee työs-

tä lain mukaan maksaa tavanomainen ja kohtuullinen palkka.

Palkkakeskusteluun voi valmistautua selvittämällä mikä yleinen palkkataso vastaavissa tehtävissä ja omalla koulutuksellasi on. Kun palkkaneuvottelussa puhutaan palkasta, kannattaa miettiä omat vahvuudet ja osaaminen valmiiksi. Suositettu opintopistemääräkin voi vaikuttaa palkkaan, jos työnantaja käyttää suosituspalkkoja.

Omaa palkkapyyntöäsi voit perustella esimerkiksi laskemalla yhteen aiemman työkokemuksen vastaavissa tehtävissä.

Haakana muistuttaa laittamaan mukaan neuvotteluvaran.

Tukea sparrauskeskustelusta

Haakana myös muistuttaa, että neuvottelemaan oppii vain neuvottelemalla. Jo kesätöissä kannattaa alkaa harjoitella palkasta neuvottelemista, jotta sitten pidempiaikaisissa työsuhteissa on jo harjaantunut tekijä.

– Jos epäröi, voi ennen neuvotteluun menoa soittaa SEFEn neuvojille ja käydä sparrauskeskustelun. Uraneuvojatkin voivat neuvoa. Ansioluettelun lukemisen jälkeen heillä voi olla ideoita millä voit perustella omaa palkkapyyntöäsi.

Kylteritytöille Haakanalla on vielä lisäneuvo.

– Naisten kannattaa muistaa, että palk-

kakuoppa alkaa helposti jo opiskeluaikoina.

Haakanan mielestä opiskelijoiden kannattaisi keskustella avoimemmin palkoistaan. Tällöin tiedossa olisi, minkälaisia palkkoja missäkin yrityksessä oikeasti maksetaan.

Jos työnantaja tarjoaa alempaa palkkaa, kuin mitä suositusten puitteissa voisi odottaa, Haakana kannustaa pyytämään perusteluita.

– Itseään ei kannata myydä alennuksella.

Kauppatieteellistä koulutusta arvostetaan jo opiskeluaikoina.

Jos kesätyöläisen sopimuksessa on työsuhteen päättymisen jälkeistä aikaa koskeva kilpailukielto- tai salassapitosopimus, tulisi hälytyskellojen soida.

19

Kansainväliset osaajat

ZEF Solutions Kotipaikka Oulu Liikevaihto 1,4 miljoonaa euroa (2010) Liikevoitto 19 prosenttia Vienti tavoite 25 prosenttia liikevaihdosta (2012) Henkilöstö 20 Suomessa ja viisi Kanadassa

20

1.12

M

ikä onnistuu Suomessa, voi onnistua myös Amerikassa, uskoo ZEF Solutionsin toimitusjohtaja Jaakko Alasaarela, 31.

ZEF Solutions tekee internetiin markkinointi-, tiedonkeruu- ja vaalikonesovelluksia, joissa pelimäinen käyttökokemus yhdistyy usein kyselytutkimuksissa käytettyyn nelikenttämalliin. Kone järjestää asiakkaan vastaukset nelikenttämallilla tyyliin hyvä–huono ja tärkeä–ei tärkeä.

Ensimmäisen sähköisen version ZEF teki mallistaan jo vuonna 1997.

– Tutkin gradussani tuhat yritystä ja ensimmäinen vastaava löytyi vasta vuodelta 1998, Alasaarela mainitsee.

Alasaarela puhuu Oulun murretta, vaikka on jo vuosia työskennellyt pääkaupunkiseudulla. Oululaisella ZEfillä on toimitilat yhä myös Oulussa.



Vaalikoneita

amerikkaan asti

Oululais-espoolainen ZEF Solutions valloitti ensin Suomen suosituilla vaali- ja myyntikoneillaan. Seuraavaksi yritys vie keksintönsä Yhdysvaltain presidentinvaaleihin.

Teksti Veli-Pekka Leskelä Kuvat anni koponen

21

Haaste on viedä ulkomaille sama tekemisen meininki kuin meillä on.

ZEFin konttori sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Espoon Keilaniemessä Nokian ja Koneen pääkonttoreiden tuntumassa, mutta asuntolautassa vetten päällä. Asuntolautan yläkerrasta löytyvät sauna ja poreamme, alakerrasta keittiö ja kaksi asuntoa.

– Tarjoamme asiakkaillemme menestystarinoita niin, että työntekijöillämme on hyvä fiilis, Alasaarela painottaa.

ZEFin pääkaupunkiseudun tilojen huoneissa ei juurikaan näy työntekijöitä. Kaikki markkinoijat ovat asiakkaiden luona, niin kuin pitääkin, koska kauppa syntyy kasvotusten asiakkaan kanssa.

Kekseliäs alku

ZEFin tarina juontaa juurensa Jaakon isän Esko Alasaarelan lukuisiin keksintöihin, joiden pohjalle Oulun yliopiston lääketieteen tekniikan tohtori perusti useita yrityksiä. Hän kehitti ultraäänien 3D-mallin, jonka Texas Instruments kopioi.

Esko Alasaarelan keksintöjen sarjaan kuuluu muun muassa Moistick-kosteusmittari, jonka Mars Incorporated osti.

Isä Alasaarelan aikana yritys teki myös konsulttitöitä suurille yrityksille käyttäen nelikenttään perustuvia kysymys-vastauskaavakkeita. Niiden avulla hän pystyi määrittelemään yritysten tärkeät kehittämiskohteet.

– Isäni siirsi ensimmäisenä kaavakkeet sähköiseen muotoon. Hän rahoitti tekniikan kehittämisen 200 000 euron liikevaihdollaan.

Vuonna 2004 isä Alasaarelan terveys joutui koetukselle. Yritys siirrettiin pojalle, joka oli ollut töissä mukana jo muutaman vuoden, vaikka opiskeli samalla kauppatieteitä Vaasassa.

Poika Alasaarelan aikana yrityksessä pää22

1.12

tettiin lopettaa konsulttityöt, ja koko toiminnan muokkaus aloitettiin sadan euron pääomalla, jonka isä toimistohuoneesta keräsi. Yrityksen tekninen johtaja kehitti sähköisen nelikenttätuotteen tekniikkaa, ja Jaakko Alasaarela aloitti mielettömän myyntirallin.

Läpimurto vähitellen

ZEFin läpimurto tapahtui vähitellen.

– Eräillä messuilla MTV3:n edustaja sanoi ideamme kuulostavan hyvältä ja antoi korttinsa. Pian ilmestyi ensimmäinen kyselyymme perustuva MTV:n juttu ja ZEF näkyi joka kodissa, kuvailee Alasaarela.

– Kauppa kävi ja vuosi 2004 oli ensimmäinen voitollinen vuosi, vaikka kävimme karvan päässä lopettamisesta.

Vaikka ZEF tunnetaan tänään nimenomaan vaalikoneista, MTV3 ei aluksi innostunut presidentinvaalikoneesta, mutta osti sen kahdella tuhannella eurolla. Zefläiset ajattelivat, että kauppa kannattaa tehdä ainakin mainosmielessä.

Ja hups – vaalikoneesta tulikin menestys.

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa MTV3:n vaalikone oli 1,4 miljoonalla kävijällä jo suosituin. Lisäksi selvisi, että koneella oli myös vaikutusta vaaleihin.

– Vaalien jälkeen julkaistiin tutkimus, jonka mukaan 50 prosenttia kävijöistä sanoi

vaalikoneen vaikuttaneen äänestämiseen ja joka kuudes sanoi valinneensa ehdokkaansa suoraan vaalikoneen perusteella.

ZEF jättää myös vastaajien tiedot yritysten käytettäviksi. Eikö tässä ole kaikuja George Orwellin Isoveli valvoo -tyyppisestä tarkkailuyhteiskunnasta?

– Ei ole. Me autamme yrityksiä tekemään kyselyitä, mutta emme ota kantaa sisältöön.

Me autamme demokratiaa antamalla äänestäjille lisää tietoa, Alasaarela linjaa.

Taipuu moneen

Sama nelikenttämenetelmä sopii myyntikoneeseen, joka auttaa asiakasta valitsemaan itselleen sopivimman tuotteen. Esimerkiksi Ilta-Sanomien Hauvakone on noussut suosikiksi, ja nosti aikoinaan cockerspanieleiden rekisteröintimäärää 32 prosenttia.

– Koneemme vaikuttaa jo Suomen faunaan, Alasaarela iloitsee.

Samaten Suosikki-lehdelle tehty ammatinvalintatesti keräsi 600 000 kävijää viikossa, kun koululaiset vielä suosittelivat testiä Facebookissa. ZEF ja Suosikki saivat täsmämarkkinointia juuri niin kuin sosiaalisen median aikakaudella parhaimmillaan käy.

Parhaimmillaan ZEFillä on tuottanut verkkoon vaalien alla jopa 22 vaalikonetta eri yrityksille ja yhteisöille. Myyntikoneita

yhtiö on tehnyt kymmenille suomalaisille ja kansainvälisille tuotemerkeille, ja asiakkaita on jo 500.

Tekemisen meininki

Kun Kauppalehti taannoin kysyi Alasaarelalta, mikä on ZEFin vaalikoneen seuraava markkina, hän vastasi, että tietenkin USA:n presidentinvaalit. Heitto päätyi lehden otsikoksi ja sai aikaan laajaa huomiota.

– Egyptistä soitti Finpro Afrikan päällikkö Seppo Keränen ja pyysi, että hoitaisimme kuitenkin ensin Egyptin vaalit – siellä kun oli Facebook-vallankumous, Alasaarela kuvailee.

Sitten Yhdysvaltain politiikan asiantuntija Tuomas Koskenniemi otti yhteyttä ja lupasi tehdä kysymykset Amerikan vaalikoneeseen.

ZEFin viiden hengen kumppanuusyritys solmii jo yrityksiin kontakteja Kanadassa Suomen mallin mukaan. Se neuvottelee useiden mediatalojen kanssa tavoitteenaan

sellainen referenssi, joka poikisi menestystä MTV3:n tapaan.

Alasaarela määrittelee ZEFin kilpailijoiksi lähinnä mainostoimistot. Suomesta on helppo myydä ulkomaille, sillä suomalaiseen tekniikkaan luotetaan. Peliyhtiö Roviokin antaa Angry Birdsillään loistavaa imagotukea.

– Haaste on viedä ulkomaille sama tekemisen meininki kuin meillä on, Alasaarela arvioi.

Hetkinen – eikö myynti ole nimenomaan amerikkalaisilla verissä?

– Se on asennekysymys! Turhaan juututaan siihen, että emme muka osaa myydä.

Kun eräs ulkomaalainen toimittaja kysyi, miten me Suomessa menestymme näin hyvin, vastasin, että ”kun me myymme niin hyvin”, Alasaarela hehkuttaa.

Kovat kasvutavoitteet

ZEF Solutions komeilee konsulttiyhtiö Deloitten kokoamalla kasvuyritysten listalla si-

jalla 30. Yritys on kasvanut jo kuuden vuoden ajan voitollisesti joka vuosi noin 40 prosenttia omalla rahoituksellaan.

Alasaarela kertookin, että ZEF palkkaa uusia työntekijöitä jatkuvasti. ZEF on listannut tavoitteekseen kasvaa sata prosenttia vuoteen 2013 mennessä.

ZEFin liikevaihdosta viennin osuus on vielä vähäinen, mutta tavoitteet ovat korkealla. Ensi vuonna yritys odottaa että liikevaihdosta neljännes tulisi ulkomailta ja vuonna 2013 jo puolet.

Kansainvälistymisessä ZEFillä on tukena myös Kasvuväylä-hanke, jota koordinoivat Tekes, työ- ja elinkeinoministeriö ja elinkeinokeskukset. Alasaarela kehuu hanketta mainioksi palveluksi kiireiselle yrittäjälle, koska siinä julkinen sektori tuo palvelunsa oma-aloitteisesti yrityksen saataville.

– Mutta jos nostamme ulkopuolista rahoitusta, meille kelpaa vain älykäs raha, jossa pääomasijoittaja tuo myös laajentamisosaamista, Alasaarela korostaa.

23

Liiketoimintaosaaminen

Verkot verkkoon

Verkkomainonnan yl eistymistä voi perustella yhdellä to della hyvällä syyllä. Yritykset mai nostavat siellä, missä yleisökin on.

Teksti Satu Rämö

24

1.12

Kuvat kaisa raut aheimo

V

erkko- ja mobiilimainonnan odotetaan tänä vuonna kasvattavan edelleen osuuttaan suhteessa sanoma- ja aikakauslehtimainontaan. Silti Suomessa verkkomainonnan osuus markkinointiviestinnästä on kuitenkin melko pieni: reilu kuusi prosenttia.

– Muualla Euroopassa verkkomainonnan osuus on paljon suurempi. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa verkko on jo isoin mainosmedia, kertoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski.

Pohjoismaissa verkkomainonta ei ole vielä ohittanut printtiä. Ruotsissa verkkomainonnan osuus on 9 ja Tanskassa 14 prosenttia.

Digimedia jatkaa voittokulkuaan myös Suomessa, vaikka liikkeellelähtö on ollut naapureita hitaampaa.

Perinteiset bannerit, hakusanamainonta, sähköiset hakemistot ja sosiaalisen median ratkaisut tarjoavat paljon mahdollisuuksia. Hyvällä idealla verkkomainonta voi osoittautua paljon tv- tai lehtimainontaa kustannustehokkaammaksi.

Yhä useampi käyttää nettiä kännykällä. Myös vähitellen yleistyvät iPadit ja muut tabletit lisäävät mobiilimainonnan mahdollisuuksia.

– Monimediakäyttö yleistyy. Ihmiset saattavat esimerkiksi televisiota katsoessaan selata iPadilla samaan aikaan jotain netistä. Sitä miten, mihin aikaan, miten paljon ja millä tavalla kuluttajat käyttävät mitäkin mediaa, tutkitaan paljon, sanoo Hanski-Pitkäkoski.

Sellainen tieto on tietysti arvokasta yrityksille, jotka etsivät jatkuvasti uusia tapoja tavoittaa kuluttajia.

Videotkin jo käytössä

Tapiola-ryhmän markkinointipäällikkö Kirsi Juusti kertoo verkon merkityksen reippaasta kasvusta yhtiön markkinointiviestintäpainotuksissa. Kanavan valintaan pätee yksinkertainen sääntö: mennään sinne, missä yleisö ja kohderyhmät jo ovat.

Suurin osa elämänmuutoksista, jolloin siis pankkija vakuutusratkaisujakin mietitään, tapahtuu ruuhkavuosien aikaan. Nuoret aikuiset ja keski-ikäiset etsivät tietoa useimmiten netistä. Asuntolaina- ja autovakuutusmainonnalla on siis paikkansa verkossa. Säästämisratkaisuja pohtii taas yleensä vanhempi väki.

– Printti on meille edelleen tärkeä media, mutta painotamme sitä kohderyhmien mukaan.

Tapiola-ryhmä näkee verkkomainonnassaan ja verkkoläsnäolossa mahdollisuuksia erityisesti sosiaalisen median kanavissa. Läsnäolo Facebookissa on myös asiakkaiden palvelua ja avun tarjoamista.

Juusti kertoo esimerkin: Vuosi sitten lanseerattiin

 25

Tapiola UNDO -nuorten vakuutus. Samaan aikaan Facebookiin avattiin ”Koska aina ei mene putkeen” -sivusto. Siellä nuoret jakoivat kertomuksiaan tosielämän vahingoista ja vakuuttamisen arvoisista asioista.

– Hyödynsimme näitä nuorten tarinoita mainonnassa tekemällä mokatilanteista esimerkiksi mainosvideoita Youtubeen.

Some palautekanavana

Veikkauksen periaatteet verkossa Veikkauksen liikevaihdosta kolmannes tulee verkon kautta. Urheilupeleistä jo yli puolta pelataan verkossa. Markkinointijohtaja Kimmo Tolosen mukaan Veikkauksella on nämä neljä keskeistä verkossa toimimisen periaatetta:

1

Veikkauksen verkkokaupan on kasvettava vähintään samaa tahtia

kuin suomalaisen verkkokaupan. Olemme

Äärimmäinen kohdennus

pysyneet tässä tavoitteessa hyvin, sillä

Syynä on äärimmäisen kohdennettu mainonta ja se, että toimimisen motiivi on auttaa kanssaihmisiä. Mainosta klikkaamalla tukee hyväntekeväisyysjärjestöjä.

Sharewood.orgin käyttäjät lahjoittavat mainoksia klikkaamalla rahaa valitsemalleen avustusjärjestölle, kuten SOS Lapsikylälle tai Suomen Sydänliitolle. Raha tulee mainostavilta yrityksiltä, eikä lahjoittaminen maksa sivuston käyttäjille mitään. Verkkosivulla olevien bannereiden lisäksi käyttäjiä lähestytään esimerkiksi uutiskirjeillä.

Sivustolla on tällä hetkellä yli 20 000 rekisteröitynyttä käyttäjää. Myös Facebook

olemme muutaman pinnan edellä.

2

Mainostamisen pitää tapahtua sellaisissa paikoissa, josta on mah-

dollisimman lyhyt matka siirtyä meidän peleihin.

3

Yli 18-vuotiaiden nuorten tavoittamisessa netti on kustannustehok-

kain vaihtoehto.

4

Asiakas valitsee asiointikanavan.

Veikkauksen on oltava helposti ta-

voitettavissa näissä kanavissa.

26

Tapiolan omilla nettisivuilla toimii Suunnannäyttäjät-verkkoyhteisö, joka osallistuu antamansa palautteen kautta palvelutuotteiden kehittämiseen.

– Sosiaalisen median kanavien kautta oppii paljon kuluttajista, sanoo Juusti.

Yrityksissä läsnäolo somessa nähdäänkin ennen kaikkea asiakaspalveluna ja palautekanavana, ei varsinaisesti mainontana.

Kun asiakkaiden elämä tulee tutummaksi, se luonnollisesti tukee markkinointiviestintää.

Bannereita Tapiola-ryhmä käyttää verkkomainonnassaan yhä vähemmän.

– Banneri sivuutetaan niin helposti, Juusti perustelee.

Verkkomainoksen näkevistä alle 0,1 prosenttia klikkaa mainosta. Tosin poikkeus voi vahvistaa tämänkin säännön.

Suomalainen yhteisöpalvelu ja hyväntekeväisyysmedia Sharewood.org:n sivuilla mainoksia klikkaa 1–10 prosenttia mainoksen nähneistä. Luku on siis jopa satakertainen tavanomaisiin mainosbannereihin verrattuna.

1.12

tarjoaa kohdennetun mainonnan työkaluja. Mihin mainostajat tarvitsevat Sharewoodia?

– Halusimme luoda oman vahvan brändin erittäin kohdennetulle bannerimainonnalle. Mainonnan suunnittelu- ja hallintatyökalumme mahdollistavat jopa yksilötasolla muunnellun mainonnan. Facebookin tyydyttää ihmisten sosiaalisten suhteiden tarpeita. Sharewoodissa sosiaalisuus on valjastettu hyvän tekemiseen, kertoo Sharewoodia julkaisevan Givget-yrityksen toimitusjohtaja Matti Tuomisto.

Mobiilikampanjointi heräämässä

Sharewood tarjoaa mainostajille bannereiden ja sähköpostimainonnan lisäksi myös mahdollisuutta mobiilikampanjontiin. Mobiiliin ei olla vielä kovin hanakoita tarttumaan.

– Monet mainostajat pelkäävät mobiilimainonnan häiritsevän kuluttajia. Vaikka asiahan voi olla aivan päinvastoin. Jos viesti on tarkoin kohdennettu ja vastaanottajasta kiinnostava, mobiiliviesti voidaan kokea todella merkityksellisenä.

Suomessa mobiilimainonnan osuus mainonnan suunnittelu- ja tuotantokustannuksista on alle prosentin, vaikka netin käyttö kännykällä on lisääntynyt valtavasti. Merkkejä siivun kasvamisesta on kuitenkin ilmassa.

Syksyllä Mainostajien Liiton Mainosbarometriin vastanneista lähes kolmannes yrityksistä ilmoitti aikovansa lanseerata uusia mobiilipalveluja vuoden sisällä. Erityisesti hakukonemarkkinoinnin ja sosiaalisen median yleistyminen lisäävät kiinnostusta mobiilimarkkinointiin.

– Mobiilin mittaaminen vaikuttaisi olevan osalle yrityksiä vielä hieman hankalaa, kertoo Hanski-Pitkäkoski.

Linkki bisnekseen

Verkossa bisnestä tekevät yritykset myös mainostavat siellä aktiivisimmin.

– Monilla aloilla on siirretty perinteistä liiketoimintaa nettiin. Silloin luonnollisesti myös mainontaa on siirtynyt sinne. Esimerkkejä tällaisista aloista ovat matkatoimistot, pankki- ja vakuutusyhtiöt ja osittain

asunnonvälityskin, Hanski-Pitkäkoski sanoo.

Veikkauksen liikevaihdosta noin kolmannes tulee tällä hetkellä verkosta. Raaputusarvat ovat ainoa peli, jota saa vain kivijalkakaupoista. Kaikki muut pelit ovat netissä, niin Lotto kuin Vakioveikkauskin.

Veikkauksen markkinointibudjetissa verkolla on merkittävä osuus, mutta tarkkoja lukuja markkinointijohtaja Kimmo Tolonen ei kerro. Esimerkkinä menestyneestä monimediakampanjasta Tolonen nimeää Minivakion. Syksyllä SM-liigan alkaessa Veikkaus teki Urheilupelien ja Minivakion kampanjan, joka näkyi niin televisiossa, netissä kuin printissäkin. Mainosten päätähtenä näyttelee Mikael Granlund.

– Kampanja oli todella onnistunut ja tavoitti hyvin asiakkaamme ja ennen kaikkea vauhditti urheilupelien myyntiä.

n vartti

ine Akateem

Vastuullinen liiketoiminta haastaa yritykset

M

itä vastuullisella liiketoiminnalla tarkoitetaan? Onko se jotakin epämääräistä, vihertävää ja vaikeasti lähestyttävää? Ei nyt sentään.

Vastuullinen liiketoiminta voidaan määritellä kestävän kehityk-

sen toteuttamiseksi yritystasolla. Kestävä kehitys yhdistetään usein nimenomaan ekologiseen kestävyyteen, vaikka sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuus ovat erottamaton osa vastuullisen liiketoiminnan kokonaisuutta. Ekologisten, taloudellisten ja sosiaalisten kysymysten liittäminen samaan kuvaan on kunnianhimoinen tavoite, joka lähtökohtaisesti edellyttää monitieteellistä osaamista

Roolit muuttuneet

Verkkomainonnan yleistyminen ja monimediaisuus vaikuttavat myös siihen, keneltä yritykset markkinointiviestinnän palveluita ostavat.

Mainosbarometrin mukaan mainostajat aikovat tänä vuonna yhä hanakammin ostaa palveluja digitoimistoilta. Myös mediaja designtoimistot sekä markkinatutkimus- ja tapahtumamarkkinointiyritysten palveluille on kysyntää. Viestintä- ja mainostoimistojen näkymät näyttävät huonommilta.

– Media- ja mainostoimistojen perinteiset roolit ovat muuttuneet, eivätkä toimistojen alueet ole enää kovin rajatut, Tapiolaryhmän Juusti kertoo.

ja keskusteluyhteyden avaamista tieteenrajojen yli.

Monitieteellinen tutkimus haastaa perinteiset tieteentekemisen tavat. Turun yliopiston Suomen Akatemian rahoittamissa CORECOja REGSUS-hankkeissa luonnon-, talous- ja ihmistieteilijät sopivat hyvin saman pöydän ääreen.

Pöydän ympärillä puhutaan luontevasti samassa hengenvedossa ekosysteemeistä, liiketoimintamahdollisuuksista ja kongnitiivisista resursseista. Tutkimusyhteistyön hedelmällisenä tuloksena vastuullisen liiketoiminnan käsite rakentuu entistä vankempaan tieteelliseen perustaan. Tämä hyödyttää myös niitä, jotka käytännössä kohtaavat vastuullisuuteen liittyviä päätöksentekotilanteita.

Mikä erottaa aidosti vastuullisen liiketoiminnan korukielisistä juh-

Tapiolan verkkomainontakakun palaset

lapuheista tai 1980-luvulla tutuksi tulleesta viherpesusta? Aito vastuullisuus ei ole muotitrendi tai markkinointikikka.

Aito vastuullisuus integroituu kokonaisvaltaisesti yrityksen pää-

Pankkipalvelut menivät Suomessa nettiin monia muita maita ai-

töksentekoon. Aito vastuullisuus ei ole aina helppoa tai hauskaa.

emmin, joten alan yrityksille verkkomainontakin on jo tuttua.

Vastuullisuutta on myös myöntää puutteet ja kertoa, kun nume-

Markkinointipäällikkö Kirsi Juusti listaa Tapiola-ryhmä verkkomainostamisen periaatteet: 1 On näyttävä siellä, missä ostopäätöksiä tekevät ihmiset ovat.

Ostopäätöspaikkamarkkinoinnilla tavoitetaan asunto- ja autokauppaa tekevät – eli asuntolainaa ja autovakuutusta tarvitsevat – ihmiset.

2 Hakusanamainonnalla on tärkeä rooli. Kun kuluttaja vertailee vakuutuksia tai pankkipalveluja, hän menee useimmiten Googleen eikä pankkien tai vakuutusyhtiöiden omille kotisivuille.

3 Vertailupaikkojen kuten vertaa.fi-verkkosivujen merkitys tulee kasvamaan ja niiden käyttäjämäärät yleistyvät. Näkyvyys näillä sivustoilla on tärkeää.

4 Perinteisten bannereiden käyttö vähenee.

5 Verkkomainonnan tärkein painopiste on tällä hetkellä sosiaalinen media eli läsnäolo Facebookissa ja Youtubessa.

rot eivät täsmääkään, liittyivätpä ne sitten päästöraja-arvoihin tai kirjanpitoon.

Vastuullinen liiketoiminta on kuitenkin enemmän kuin pelkkiä numeroita. Se on näkemistä laskelmien yli ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin. Usein kysymys onkin määrällisen muutoksen sijaan laadullisesta muutoksesta ja uudenlaisen ajattelumallin omaksumisesta. Tämä merkitsee kykyä nähdä oma toiminta osana moniulotteista vuorovaikutusjärjestelmää, jossa päätösten seuraukset voivat kompleksisten mekanismien kautta lopulta päätyä yrityksen omalle etupihalle – niin hyvässä kuin pahassa. Tiedon sanotaan lisäävän tuskaa, mutta tieto lisää myös vaihtoehtoja. Vastuullinen liiketoiminta on mahdollisuus tehdä asiat paremmin.

Kolumnin kirjoittaja Nina Aarras tutkii Turun yliopiston tulevaisuuden tukimuskeskuksessa kestävää kehitystä ja vastuullista liiketoimintaa.

27

Person

Helena Nordman-Knutson Åldern över 40 år Utbildning Ekonom-examen vid Hanken och statsvetar-examen från Helsingfors universitet, 1989 Karriär Manager Business Intelligence, Ericsson 1989-93, analysansvarig för telekom på Enskilda 94-99, telekomanalytiker på Öhman, numera Pareto Öhman 2000 till dags dato Familj Maken P-O samt barnen Joel, 16 och Julia, 14 Hobbies Läsning, promenera med hundarna, kokkonst, trädgården

28

1.12

Kunskapstörstande

tävlings-

människa Stockholmsbaserade finlandssvenska Helena Nordman-Knutson kombinerar telekom och finans.

Text Sören Viktorsson Foton LAura Mendelin

N

är Nokia och Ericsson presenterar nya telefoner eller bokslut dyker hon ofta upp i tv-rutan.

Finlandssvenska telekomanalytikern Helena Nordman-Knutson har skapat sitt eget, starka brand i såväl Sverige som Finland.

– Jag är en utpräglad tävlingsmänniska och drivkraften är att hela tiden lära mig mer, förklarar hon.

Bakom framgångsrika kvinnor finns ofta en stark far. Helenas pappa, bergsrådet Kurt Nordman, drev avregleringen av mobiltelefonin i Finland och tog Elisa Communication till börsen.

– En kärleksfull far, som samtidigt tog oerhört mycket plats. Jag fick tidigt kämpa för att få utrymme.

– Den här tävlingsinstinkten har jag burit med mig genom livet. Relationen till pappa är en del av drivkraften, att ofta medvetet jobba från underläge en annan.

Att Helenas karriär skulle kretsa kring telekom var naturligt. Redan salig gammelfaster skötte manuella telefonväxeln i byn Komossa i Österbotten.

– Under min uppväxt hade vi ett skåp fyllt med olika telefonmodeller därhemma och var alltid först med de senaste modellerna.

 29

Makro och mikro

Efter gymnasiet, 1984, började hon läsa statskunskap vid Helsingfors universitet och specialiserade sig på internationell politik.

– Jag var flera gånger i Israel och studerade bland annat den arabisk-israeliska konflikten.

Statskunskapen gav makroperspektivet på samhället, men 1986 sökte hon även in på Hanken.

– Jag ville även ha mikroperspektivet.

Företag och samhälle är beroende av varandra och det är viktigt att de förstår varandras förutsättningar, vilket de inte alltid gör.

Tufft plugga på två högskolor samtidigt?

– Ja, men jag var väldigt effektiv och hade ambitionen att snabbt komma ut i arbetslivet.

Examensarbetet från universitetet skrev hon om det nordiska NMT-samarbetet inom mobiltelefoni, och uppsatsen från Hanken om nordiskt samarbete som en viktig faktor till Ericssons och Nokias framgångar.

Headhuntad

Vid det här laget hade man på andra sidan Östersjön börjat fått upp ögonen för begåvade fröken Nordman.

– Ericsson ringde 1989 och erbjöd jobb som Manager Business Intelligence. Jag byggde upp konkurrensbevakningen, något man knappt haft innan.

Efter några år slog hon i glastaket.

– Jag var för ung för att begripa, att om jag skulle göra fortsatt karriär i företaget måste jag också gå ner och jobba på kundnivå. År 1993 gick hon till fondkommissionären SEB Enskilda, som analysansvarig för telekom.

– Arbetsuppgifterna var desamma, plus att jag nu också hade värderingsperspektivet. Jag visste knappt vad en aktie var när jag kom dit, så det var ett hopp ut i det okända...!

Tre frågor

1 2 3 30

1.12

Vad har du för mobiltelefon?

– En iPhone 4S. Vad är ditt motto?

– Carpe Diem.

Vad driver dig?

– Sökandet efter kunskap och att förmedla den vidare.

SEB Enskilda var den första fondkommissionärfirman med en telekomanalytiker som kom från själva branschen.

– Det hade naturligtvis fördelar. Tidigt insåg jag vikten av internet, berättar Helena som under fem år byggde upp telekomanalysen från scratch.

Förstår företagen

När Ekonomen träffar henne sitter hon på Pareto Öhman fondkommission vid Berzeeli park i centrala Stockholm.

Hit kom hon år 2000 och även här har det handlat om att i grunden bygga upp en ny verksamhet. Till de företag hon bevakar hör bl a Nokia, Ericsson, TeliaSonera, Transmode, Doro samt Millicom.

– Kunderna är institutionella placerare, som försäkringsbolag. Är de rätt positionerade? Ska de äga eller inte äga exempelvis aktier i Ericsson?

En rikssvensk IT-journalist säger om Helena Nordman-Knutson att hon ”inte enbart fokuserar på siffror utan verkligen förstår företagen bakom”.

– Jag har ju bra kontakter direkt in i de här företagens ledningar. Kundkontakterna är också mycket stimulerande.

– Nu i morse hade jag en dragning om Ericsson för tolv personer hos en av våra kunder.

En avgörande faktor bakom Helena Nordman-Knutsons starka brand torde vara, att hon står med ena benet i finansvärlden och det andra i telekomindustrin.

Av och till går hon även in i telekomföretag och internkonsultar, vilket naturligtvis ger en exceptionell insyn.

– Att jag sitter kvar som analytiker här beror på att jag får fortsätta med industrin.

Jag drivs av det som händer inom såväl telekom som finans!

Slagkraftigt budskap

Vad fascinerar med telekom?

– Att det är så dynamiskt och händer saker hela tiden.

Hur är en god telekomanalytiker?

– Modig och vågar gå mot strömmen.

När gjorde du det senast?

– Just nu, när jag har köprekommendation på Nokia. För några år sedan ville jag ha ut Kallasvuo och Ollila ur företaget och fick då hatbrev från Finland.

Helena Nordman-Knutson förekommer flitigt i såväl finländska som svenska media. En rikssvensk journalist fastslår, att hon förstår media och kan exempelvis i tv kan förmedla ett slagkraftigt budskap.

– Jag brukar tänka att jag ska tala så att även en gammal tant, som min framlidna mormor, kan förstå.

Det händer faktiskt, berättar hon, att äldre svenskar lyckas ta sig igenom Öhmans telefonväxel och ber om ett råd.

– Men jag har en mäklarlicens för institutionella placerare, inte privat rådgivning. Inte heller får jag äga aktier i de bolag jag bevakar.

Familjen viktig

En vän till Helena beskriver henne som ”entusiastisk, klipsk och med nära till skratt”. Hon hoppar av och till över lunchen för att hinna hem till middagen med maken P-O och tonårsbarnen Joel och Julia.

– Den är jätteviktig! Vi har väldigt bra och öppna diskussioner om allt från politik till hur dagen varit.

Helena Nordman-Knutson förklarar att hon med åren lärt sig att sätta barnen i centrum.

Innan de lämnat tonåren hoppas hon kunna göra en riktig långresa med dem.

Men mina barn är ju inte finländare, utan väldigt svenska.

Och du själv...?

– Jag vet inte riktigt var jag hör hemma längre. Men ett ställe jag tycker mycket om är Barösund i Ingå kommun, där vi har sommarhus.

Fått kämpa

Fram träder bilden av en person som hela

tiden gått sin egen väg; Finländska i Sverige, ekonom och statsvetare bland ingenjörer, kvinna i den extremt mansdominerade finansbranchen.

– Jag har fått kämpa en hel del bland annat för att bygga upp min självkänsla, avslöjar hon.

Vad gör du om fem, tio år?

– Då tror jag att jag gått vidare till något annat jobb. Kanske är jag styrelseproffs, om någon vill ha mig. Eller konsult. Eller VD på något litet internetföretag.

– Något jag också skulle vilja är att skriva romaner, utifrån mina erfarenhet från telekom och finans.

Ett stalltips är att vi en dag får se Helena signera sina böcker på bokmässan. Bergsrådet Nordmans dotter brukar genomföra det hon föresatt sig...

31

Klinikka Klinikka-sarjassa ratkotaan työelämän arkisia ongelmia. Lähetä pulmasi osoitteeseen ekonomilehti@otavamedia.fi tai Ekonomi-lehti, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki.

Miten saan

työrauhan avokonttorissa?

Minun on vaikea keskittyä työntekoon avokonttorimme metelissä. Miten ongelmaa voisi ratkaista?

Teksti Tuula-Maria Ahonen Kuvitus Kate nietosjärvi

Nimimerkki Sairauslomalainen

32

1.12

A

vokonttorimaiset työtilat ovat viime vuosina yleistyneet. Samalla on vähitellen huomattu, että avoimissa työtiloissa työskentelevät kohtaavat erilaisia ongelmia kuin omassa työhuoneessa työskentelevät.

Avokonttoreiden yleisin ongelma vaikuttaa olevan melusta ja häiriöäänistä kärsiminen. Eikä melu ole työpaikoilla edes mikään pieni ongelma: Työterveyslaitoksen kyselytutkimuksessa työntekijät pitivät nimittäin melua suurimpana stressin aiheuttajana. Samaa kertovat myös ulkomaiset tutkimukset.

– Melu on monelle sietämättömänkin tuntuista, vahvistaa Työterveyslaitoksen professori ja työterveyslääkäri Kari Reijula.

– Kun ihminen yrittää keskittyä työhönsä metelissä, hän helposti jännittää niskahartiaseutuaan, mikä tuottaa usein selkäkipuja ja päänsärkyä. Kun tilanne jatkuu, seurauksena voi olla poikkeavaa väsymystä, Reijula kuvailee.

Laskee tehokkuutta

Metelistä kärsivän työtehokkuus laskee.

Onhan selvää, että jos ihminen päivästä toiseen patoaa ärtymyksen ja kiukun tunteitaan, tämäkin alkaa tuntua työkyvyssä ja -terveydessä sekä fyysisesti että psyykkisesti.

Reijula ei usko, että yhdenkään avokonttorin meluongelma korjautuu pelkästään ottamalla se puheeksi metelöivien työtovereiden kanssa. Usein tarvitaan esimiehen

tukea ja ongelmaan puuttumista.

Tältäkin osin monella työpaikalla pitäisi sopia yhteisistä pelinsäännöistä. Työtovereille on annettava työrauha.

– Liian usein vastaanotolleni tulevat kertovat, että kun he ottavat asiallisen asiansa esille, he saavatkin työtovereiden vihat niskaan. Asioiden tilan parannuksen sijaan heitä aletaan nimitellä ikävästi, Reijula sanoo.

– Asia on syytä ottaa esille esimiehen ja työsuojelupäällikön kanssa, hän jatkaa.

Akustiikka kuntoon

Ongelmana voi olla se, että toimistotyötiloja ei ole mietitty niissä tehtävän työn kannalta. Mutta kannattaa muistaa, että vaikka työnantaja ei olisi halukas uusimaan

työtiloja, voidaan nykyisiä tilojakin monilla työpaikoilla järjestellä paremmiksi.

– Kun kierrän toimistoja, näen jatkuvasti, että avokonttoreissa ei ole tehty minkäänlaisia akustisia järjestelyjä, sanoo Työterveyslaitokset vanhempi tutkija Valtteri Hongisto.

Avokonttoreiden akustiset ohjeet ovat ylipäätään melko uusia, sillä ensimmäiset julkistettiin vasta vuonna 2004. Niiden avulla avokonttoritilan suunnittelija voi huomioida melun ja äänten kulkeutumisen tilaa suunnitellessaan.

– Ääntä voidaan vaimentaa sekä seinissä, lattialla että katossa äänenvaimennuslevyillä. Joissakin paikoissa on käytössä sermejä, mutta ne ovat usein liian matalia vaimentaakseen melun. On hyvä selvittää 33

asiantuntijan kanssa, että sermit ovat riittävän korkeita, kertoo Reijula.

– Valoisuutta ajatellen sermien on hyvä olla lasisia. Toisaalta avokonttoreissa valitetaan myös yksityisyyden puutteesta, joten peittävä sermi on joillekin myös erittäin hyvä vaihtoehto.

Eri tilanteet huomioon

Työtilojen suunnittelussa kannattaa kuunnella työntekijöiden tarpeita.

– On olemassa myös puheäänen peitejärjestelmiä. Tutkimusten mukaan parhaiten toimivat ilmanvaihdon kaltaiset tasaiset humisevat äänet, joihin korva tottuu, mainitsee Reijula.

Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että eniten häiritsee puhe, joka kuuluu niin hyvin, että yksittäiset sanat pystyy erottamaan. Aivojen toiminta kun on viritetty niin, että ihminen helposti alkaa seurata alitajuisesti puheääntä, vaikka ei haluaisikaan.

– Tulin juuri tänä aamuna vierailulta firmasta, joissa tilat oli järjestetty hyvin toimintoja tukeviksi ja hyvinvointia edistäviksi, Reijula kertoo.

Jos häiriöääniin yritetään puuttua luomalla työpaikalle yhteiset pelisäännöt, niissä kannattaa huomioida erilaiset tilanteet.

Reijulan kuvaamassa esimerkkiyrityksessä oli erikseen käytössä hiljainen huone, jossa puhuminen on täysin kiellettyä.

Hiljaiseen huoneeseen mahtui kymmenkunta ihmistä tekemään keskittymistä vaa-

tivaa työtä. Samassa talossa oli työtilojen joukossa oli myös sermein eristettyjä pulinatuokiopaikkoja ja sohvapaikkoja tiimien kokoontumista varten.

Esimiehellä vastuu valvoa

Työpaikoilla kannattaisi suhtautua meluongelmaan asiallisesti. Tanskalaisen tutkimuksen mukaan nimittäin sairauspoissaolojen riski kasvaa avokonttoreissa. Jo silloin, kun työhuoneessa on toinen työntekijä, poissaolojen riski kasvaa 45–50 prosenttia.

– Yleisin syy poissaoloon ovat flunssaoireet. Tämän korkeammaksi sairastumisriski ei juuri nouse, vaikka ihmisiä on samassa työtilassa enemmän. On kuitenkin tärkeätä olla selkeä pelisääntö, että työpaikalle ei tulla kuumeisena pärskimään, muistuttaa Reijula.

– Jokaisella tulee olla oikeus pystyä keskittymään. Esimiehen on syytä kuunnella työntekijöiden kokemuksia vakavasti ja ryhtyä tarvittaviin toimiin, Reijula korostaa.

Organisaatiopsykologi Pekka Järvinen kirjoittaa Esimiestyön vaikeus ja viisaus -kir-

Näin puutut meluun  Jos kärsit työtiloissa melusta, ota asia puheeksi esimiehesi kanssa.  Kerro erilaisista malleista ratkaista ongelma: tilajärjestelyt, pelisäännöt, äänenvaimennuslevyt, sermit, puheäänen peitejärjestelmät.  Muista, että lain mukaan sinulla on oikeus keskittyä työhösi.

Katso myös: www.sefe.fi  jäsensivut  Onnistu urallasi  Työhyvinvointi

34

1.12

jassaan, että esimiehen valvontavastuu on useissa asioissa tärkeä, vaikka ei aina mukavaa työtä.

– Tämä lakiinkin kirjattu esimiehen valvontatehtävä ei ole millään tavalla miellyttävä työ. Siksi onkin tavallista, että esimiehet laistavat tätä tärkeätä tehtävää ja jättävät puuttumatta erilaisten ohjeiden tai jopa määräysten vastaiseen käyttäytymiseen, Järvinen arvioi.

Työkyky ennen kaikkea

Moni esimies perustelee puuttumattomuuttaan sillä, että hän ei halua kytätä alaisiaan tai olla pikkumainen nipottaja, vaan luottaa ja kohtelee alaisiaan aikuisina ihmisinä.

– Tällainen esimiehen ajattelu- ja toimintamalli on virheellinen, vaarallinen ja vastuuton. Se on sama kuin liikenteestä poistettaisiin kokonaan valvonta ja sitä perusteltaisiin sanomalla, että kyse on aikuisista ihmisistä, joiden vastuullisuuteen ja oikeaan ajokäyttäytymiseen halutaan luottaa, Järvinen muistuttaa.

Jos meluongelma estää työn tekemisen eikä tilanteeseen saada työpaikalla yhteisillä toimilla muutosta, työntekijä voi äärimmillään tehdä melusta valituksen viranomaiselle eli oman alueen työsuojelutarkastajalle.

– Kun työntekijä tekee meluvalituksen, esimies voisi aloittaa tilanteen parantamisen tilaamalla melumittauksen, sanoo Hongisto.

Suomessa tosin Hongiston mukaan suositusten noudattaminen on vapaaehtoinen asia. Fiksut työnantajat noudattavat suosituksia, sillä onhan työnantajankin etu, että työntekijät ovat työkykyisiä.

Koonnut Sarianna Toivonen

Jaettu johtajuus vaatii yhteisyyttä

J

ohtajuus liitetään yleensä johtajaan henkilönä ja hänen ominaisuuksiinsa.

Liian usein johtaminen kuitenkin

kaatuu yksilökeskeisyyteen, arvioi Jari

Mielonen Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tekemässään väitöstutkimuksessa.

Mielonen analysoi ns. jaettua johtajuutta ja siihen liittyviä teorioita, jotka kyseenalaistavat vallalla olevan johta-

den tiimeissä kannattaa kiinnittää huomiota

määrätä, eikä siitä voi paperilla sopia, selvittää

juusmallin yksilöjohtajuudesta. Tutkimuk-

tiimin jäsenten omalle kyvylle hoitaa johta-

Mielonen.

sessa seurattiin asiantuntijatiimin johta-

misen tehtäviä ja luoda luottamuksellista il-

mista, johtamisen prosesseja, käytäntöjä

mapiiriä, joka mahdollistaa vaikeidenkin asi-

roolien ja vastuiden jakamisen lisäksi asioita

ja työskentelyä viiden vuoden ajan.

oiden yhteisen käsittelyn.

täytyy työpaikalla tehdä yhteiseksi. Yhtei-

Tutkimus osoitti, että johtamisen voi

Jaettua johtajuutta on kritisoitu siitä, että

Mielonen korostaa, että työtehtävien,

syys on parhaimmillaan vuorovaikututusta,

viedä kabineteista tiimin omalle työlistal-

se ei tuo mitään uutta tiimin johtamiseen,

jonka avulla luodaan yhteinen merkitys, ym-

le ja jakaa jopa koko tiimin kesken. Käy-

koska kyse on vain delegoinnista ja valtuuk-

märrys ja sisältö yhteisistä asioista.

tännössä tällöin tiimi valtuutetaan huo-

sien jakamisesta. Mielonen on eri mieltä.

– Lisääntyvä tiimi- ja asiantuntijatyö on

– Jaettu johtajuus edellyttää suostumista

aiheuttanut paineita tarkastella johtajuutta

se yhdessä rakentaa keinot johtaa omia

kollegan johdettavaksi. Tiimin jäsenten täytyy

uudesta näkökulmasta. Yhä koulutetummat

toimintojaan, seuraa niiden toteutumista

olla valmiita tarjoamaan omia johtamispalve-

ihmiset ja globaalit muutospaineet tekevät

ja tekee korjaavia toimenpiteitä.

luitaan ja heillä täytyy olla valmius vastaanot-

ylhäältä tulevan johtajuuden yhä huonom-

taa niitä muilta. Tällaista toimintatapaa ei voi

min toimivaksi, muistuttaa Mielonen.

lehtimaan omasta johtamisestaan, jolloin

Tutkimuksen mukaan jaetun johtajuu-

Masennus vie aiempaa harvemmin eläkkeelle Suomi pyrkii työelämäykköseksi

Masennusperusteisten työkyvyttömyyseläkkei-

Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes val-

Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan masen-

mistelee työelämää uudistavaa ohjelmaa. Visiona on, että

nuksen takia eläkkeelle siirtyi toissavuonna noin 4

Suomessa olisi Euroopan paras työelämä vuonna 2020.

100 henkilöä, kun vuonna 2007 luku oli 4 600.

den määrä on laskussa. Eläketurvakeskuksen ja

Työterveyslaitoksen asiantuntijat arvioivat Lää-

Hyvä työelämä ja työyhteisöjen kyky tuottaa innovaatioita ovat tulevaisuudessa tärkeitä kilpailutekijöitä.

Maanosan paras työelämä voisi houkutella Suomeen muualta

kärilehdessä, että todennäköisesti työpaikoilla, terveydenhuollossa ja sosiaalivakuutuksessa toteu-

osaajia, ruokkia innovaatioiden syntymistä ja kannustaa ihmisiä

tetut toimet ovat tepsineet. Silti masennus on yhä

pysymään pidempään työelämässä. Yrityksemme voisivat hyödyn-

yksittäisistä sairauksista yleisin työkyvyttömyys-

tää parhaan työelämän brändiä luodessaan positiivista yritysku-

eläkkeen peruste. Toissavuonna oli masennuksen

vaa kansainvälisesti ja houkutellessaan investointeja Suomeen,

takia eläkkeellä yli 38 000 ihmistä.

Kuvat shutterstock

Tekes haastaa ohjelman suunnitteluun kumppaneikseen yrityksiä, muita organisaatioita sekä tutkimus- ja kehittämisyksiköitä. Ohjelma suunnitellaan maaliskuun loppuun mennessä.

NUMERO

Tekes linjaa.

-1,0 %

Sampo Pankki ennustaa, että bruttokansantuote vähentynee tänä vuonna yhden prosentin. Viime vuonna kertyi kasvua arviolta 2,6 prosenttia.

35

KY-Speksi 2012 - hykerryttävä opiskelijamusikaali

Edunvalvonta

Palkaton ylityö on harmaata taloutta Saisitko sätkyn, jos työurasi jälkeen huomaisit, että palkoistasi on jäänyt kuittaamatta roima osa?

Teksti Mikko Huotari Kuvat kaisa rautaheimo

37

Edunvalvonta

J

os 3 500 euroa kuukaudessa ansaitMotivoituneelle työntekijälle saattaa seva tekee palkatonta ylityötä kol- tulla vauhtisokeus, jolloin hän ajaa itsenme tuntia viikossa, 65-vuotiaana sä piippuun. Savinko huomauttaa, että hän on menettänyt bruttoansiotu- vaikka ihmiset tekisivät omasta tahdosloistaan 157 000 euroa. Korvaamat- taan ylitöitä, niin esimiehellä on edelleen tomien ylitöiden vuoksi eläke on työsuojeluvastuu. pienentynyt 133 eurolla kuukaudesTyöelämässä on toki tilanteita, jolloin sa. Lisäksi sairauspäivärahat ja kaikki muut täytyy tehdä ylitöitä. Ne vain täytyy kirjaansiosidonnaiset edut ovat pienentyneet. ta ja niistä täytyy saada korvaus.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n tilasto- – Ihminen jaksaa painaa väliaikaisesti pitjen mukaan 46 prosenttia ylemmistä toi- kääkin päivää silloin, kun hän tietää saavanmihenkilöistä on tilanteessa, jossa ylitöitä sa siitä kohtuullisen korvauksen. ei kirjata lainkaan. Kirjaamattomassa eli Savinko arvioi, että urakka- ja uraorienharmaassa ylityössä on kyse harmaasta ta- toituneetkin ylemmät toimihenkilöt kirjailoudesta, joka työntekijän etujen tallaami- sivat tuntinsa, jos siihen olisi mahdollisuus sen lisäksi syö yhteiskunnan varoja. Aka- eikä niiden vaatimisesta korvattaviksi jouvan tutkimuksen mukaan valtio ja kunnat tuisi silmätikuksi. menettävät palkattomien ylitöiden vuoksi yli 129 miljoonaa euroa vuodessa.

Kohti asennemuutosta Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen ohjelSattuu omaan nilkkaan massa harmaan talouden kitkeminen on niEdunvalvontajohtaja Lotta Savinko SEFEs- metty kärkihankkeeksi. Arvioiden mukaan tä ei ole huolissaan pelkästään rahasta, vaan harmaan talouden myötä useampi miljartyöntekijöiden jaksamisesta. di livahtaa verottajan ohi. Yleensä harmaa – Yli puolet korkeasti koulutetuista koke- talous mielletään ravitsemus- ja rakennusvat joskus olevansa lähellä vakavaa työuu- alojen ongelmaksi, mutta harmaan ylityön pumusta, Savinko sanoo. vuoksi se levittäytyy miltei kaikille aloille.

Ylemmät toimihenkilöt tekevät usein yliYlitöitä tekevä ihminen ei koe olevantöitä omasta tahdostaan. He ovat sitoutu- sa rikollisen harmaan talouden osa, vaan neita työhönsä ja haluavat edetä urallaan. päinvastoin hän tuntee itsensä tunnolli– Palkattomat ylityöt edustavat ”oma seksi työntekijäksi. urakka” -ajattelua eli työntekijät asettavat Harmaata ylityötä vastaan taisteleminen itse itselleen tavoitteita ja työskentelevät on haasteellista, koska työnantajat hyötyvät urakkaluontoisesti, Savinko pohtii. tunnollisten työntekijöiden kirjaamattoSavinko johtaa SEFEn edunvalvontaa

S

EFEn edunvalvontatehtävissä vuodesta 2006 asti toiminut Lotta Savinko toimii vt. edunvalvontajohtajana seuraavan nelivuotiskauden, jonka liiton edunvalvonta-

johtaja Sture Fjäder toimii Akavan puheenjohtajana.

Savingon mukaan edunvalvonta vaatii pitkää pinnaa ja loputonta kärsivällisyyttä.

Asioiden eteenpäin vieminen on hidasta, ja edunvalvonnan sisältö sekä merkitys ovat usein epäselviä jäsenistölle.

– Olen asiakeskeinen, mutta myös jonkinasteinen idealisti, koska uskon edunvalvonnan puitteissa tehtävän työn parantavan työelämää ja parhaassa tapauksessa yksittäisen jäsenen jaksamista. Edunvalvonnassa pyrimme yksikön kanssa entistä määrätietoisempaan ja tavoitteellisempaan toimintaan kärkihankkeittemme hyväksi, Savinko kuvailee.

38

1.12

Mitä laki sanoo työaikakirjanpidosta?  Työaikakirjanpitoon kirjataan kaikki tehdyt työtunnit, ylityötunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijöittäin.  Työaikalain ulkopuolelle jää käytännössä ainoastaan yrityksen ylin johto.  Jos työaikalain sallimalla tavalla on johtavassa asemassa olevan tai pääasiassa työnjohtotehtävissä toimivan henkilön kanssa sovittu lisä-, yli- tai sunnuntaityökorvausten maksamisesta erillisenä kuukausikorvauksena, merkitään työaikakirjanpitoon arvioitu lisä-, yli- tai sunnuntaityön määrä.  Asianmukaisella työaikakirjanpidolla vältetään erimielisyyksien syntymistä ja esimerkiksi ylitöiden määrää koskevissa riitatilanteissa työaikakirjanpidolla on usein ratkaiseva merkitys.  Työntekijällä on oikeus saada kirjallinen selvitys häntä koskevista merkinnöistä työaikakirjanpidossa.  Myös henkilöstöä työsuhde- ja työsuojeluasioissa edustavilla henkilöillä on oikeus saada nähdä työaikakirjanpito sopimuksissa ja laissa mainituin edellytyksin.

masta työpanoksesta. Laskelmien mukaan työnantajat säästävät yli neljännesmiljardin vuodessa.

– Ylitöiden kirjaamisesta puhuminen koetaan vielä hankalaksi, Savinko sanoo.

Työnantaja pelkää byrokratian lisääntymistä ja työntekijä joustavuuden menettämistä, jos työaikaa aletaan seurata tarkemmin.

Savingon mukaan asenteiden muuttaminen lähtee siitä, että ihmiset saadaan tietoiseksi harmaan työn vaikutuksista.

– Työnantajakaan ei tee tätä välttämättä ilkeyttään, vaan monissa tapauksissa kyse voi olla tietämättömyydestä ja vanhoista luutuneista käytännöistä.

Yli puolet korkeasti koulutetuista kokevat joskus olevansa lähellä vakavaa työuupumusta.

39

Pykälien takaa

Kilauta juristille

”P

arasta työsuhdejuristin työssä on se, että voi auttaa ihmisiä ongelmatilanteissa, sanoo Jan Degerlund, SEFEn lakiyksikön uusi johtaja. Degerlund aloitti tehtävässään joulukuun alussa.

Degerlund johtaa SEFEn lakiyksikkö, jossa työskentelee kuusi lakimiestä ja yksi työttömyysturva-asiamies. Yksikkö neuvoo SEFEn jäseniä työelämän oikeudellisissa asioissa.

Työsuhdeneuvonta auttaa jäseniä kaikissa työlainsäädäntöön liittyvissä tilanteissa, kuten työsopimuksen laatimisessa, työpaikan vaihdokseen liittyvissä kysymyksissä tai irtisanomisen uhatessa. SEFEn työsuhdejuristille voi esimerkiksi lähettää työsopimuksen tarkastettavaksi ennen sen allekirjoittamista.

Jos erimielisyydet työsopimuksen tulkinnasta tai palkkauksesta äityvät riidaksi asti, SEFEn lakimiehiltä saa myös neuvotteluapua. Yleensä ongelma ratkeaa, kun SEFEn juristi aloittaa neuvottelut ottamalla yhteyttä työnantajaan.

– Tarjoamme oikeudellista neuvontaa myös työnantaja-asemassa oleville SEFEn jäsenille, Degerlund muistuttaa.

Hankalimmat tilanteet, joissa jäsenet tarvitsevat apua liittyvät usein irtisanomisiin.

40

1.12

Ongelma työsuhteessa. Arvaatko, kysytkö kavereilta vai kilautatko juristille? SEFEn lakimiehet ja työttömyysturva-asiamies auttavat työelämän oikeudellisissa asioissa.

Ota yhteyttä, ennen kuin ongelma kasvaa suureksi. teksti satu rämö Kuvat arto wiikari

Vaikka irtisanominen tapahtuisikin tuotannollisista ja taloudellisista syistä, moni ottaa tilanteen silti henkilökohtaisesti.

– Ne ovat aina rankkoja tilanteita irtisanotulle. Työsuhdejuristille irtisanomis-caset ovat vaativimpia ja stressaavimpia työtehtäviä.

Degerlundilla on pitkä kokemus työoikeuden kysymyksistä. Takana on seitsemän vuotta Tekniikan Akateemisissa lakimiehenä. TEKin vuosina Degerlund toimi myös neuvottelijana Ylempien Toimihenkilöiden YTN:n työehtosopimusneuvotteluissa Teknologiateollisuuden kanssa.

Sitä ennen Degerlund työskenteli viisi vuotta silloisessa Tietoliikenneliitossa neuvottelupäällikkönä.

– Erittäin positiivisella mielellä tartun näihin uusiin tehtäviin. Tämä on mielenkiintoinen urahaaste ja tehtäväkenttä on kiinnostava, Degerlund sanoo.

Johtajan paikka SEFEn lakiyksikössä tuo mukanaan hallinnointia ja muuta esimiestyötä. Degerlund aikoo kuitenkin itse osallistua myös neuvontatyöhön.

– Työoikeuden parissa tapaa paljon ihmisiä, se on palkitsevaa. Sitä paitsi kun tekee käytännön neuvontatyötä, pysyy oma ammattitaitokin terässä.

– Arvostan paljon myös mukavia työkavereita ja hyvää työilmapiiriä. Pidän työoikeudesta, koska siinä ollaan paljon tekemissä ihmisten kanssa eikä se ole niin paperipainotteista kuin moni muu oikeudenala, hän jatkaa.

SEFEn työsuhdeneuvonta on hyvin suosittua jäsenten keskuudessa, joten yhteyttä kannattaa ottaa mahdollisimman varhain. Useimmat asiat pystytään hoitamaan puhelimitse ja sähköpostilla, ja henkilökohtaiseen tapaamiseen tulee varata aika hyvissä ajoin.

SEFEn lakiyksikkö  Lakiyksikön johtaja Jan Degerlund Kokemus: Tekniikan akateemiset, YTN, Tietoliikenneliitto Parasta työssä: Ihmiset. Työjuridiikka on oikeudenaloista vähiten paperinmakuinen.

Haastavinta työssä: Haastavimpia työtilanteita ovat jäsenten kohtaamat graafisen alan irtisanomistilanteet. Irtisanominen on aina yksilölle kova paikka.  Työsuhdelakimies Emilia Reinikainen vastaa opiskelijajäsenten, komennussopimusten ja seurakuntien työsuhdeasioista  Työttömyysturva-asiamies Susanna Rintala vastaa kaikista työttömyysturvaan liittyvistä kysymyksista, kuten yrittäjien, palkansaajien, konsulttien ja freelancereiden sekä ulkomailla asuvien työttömyysturvaneuvonnasta  Työsuhdelakimies Lasse Johansson vastaa yksityisen sektorin ja opiskelijajäsenten työsuhdeneuvonnasta sekä komennussopimusten neuvonnasta  Työsuhdelakimies Petteri Kivelä vastaa rakennusalan, Finnveran ja valtion työsuhdeneuvonnasta  Työsuhdelakimies Riku Salokannel vastaa rahoitusalan työsuhdeneuvonnasta sekä yrittäjäneuvonnasta, jopa yrityksen perustamisneuvonnasta  Työsuhdelakimies Timo Voutilainen vastaa palvelualan, tilintarkastusja liikkeenjohdon konsultointialan sekä kunta- ja opetusalan työsuhdeneuvonnasta Työsuhdeneuvonta jäsenille, arkisin klo 8.30–13, p. 020 693 205 Työttömyysturvaneuvonta jäsenille, arkisin klo 8.30–13, p. 020 693 273

41

Palvelut

Perhe ja työ sopivat yhteen Hotelli Presidentin Sylvi-sali täyttyi joulukuun alkupuolella äideistä ja lapsista, kun SEFE järjesti ensimmäistä kertaa Työtä ja perhettä -tapahtuman.

S

Teksti ja kuva Mikko Huotari

EFEn asiantuntijat tarjosivat Työtä ja perhettä -tilaisuudessa tuhdin asiapaketin käytännöllisistä, kulttuurillisista ja juridisista näkökulmista. Paikalle kertynyttä väkeä puhutti etenkin työelämään palaaminen perhevapaiden jälkeen.

Tilaisuuteen osallistunut Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja Pia Metsähuone muistutti aluksi työn ja perheen yhteensovittamisesta. Hän kertoi omiin kokemuksiinsa pohjautuen, kuinka kaksi haastavassa työssä olevaa ihmistä saavat arjen sujumaan lapsiperheessä.

– Lähtiessäni puhumaan tänne mieheni käski sanoa, että se on vaikeaa, Metsähuone naurahti.

Metsähuoneen mielestä perheiden sisällä pitäisi jakaa lasten hoitovastuuta tasaisemmin isän ja äidin kesken. Pikkulapsivaiheen aikana yleensä mies on töissä ja nainen kotona.

Suomalaisessa työkulttuurissa ollaan joko töissä tai sitten ollaan pois työelämästä. Tätä tottumusta voisi murtaa siten, että kumpikin vanhempi tekisi töitä osa-aikaisesti silloin, kun lapset ovat aivan pieniä.

Metsähuone arveli, että harvempi kuiten-

42

1.12

kaan myöhemmin katuu sitä, että tuli vietettyä aikaa lasten kanssa.

Lastenhoito naisten kontolla

SEFEn jäsenkysely on paljastava perheiden roolijaon suhteen. Kyselyn mukaan tänä vuonna perhevapailla on ollut jäsenistä 1 228 naista ja 8 miestä.

– Positiivista tässä on ainakin se, että miesten määrä on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Silloin heitä oli neljä, SEFEn asiamies Johanna Lähteenmäki veisteli.

Lähteenmäki pohti, ratkaiseeko raha, kun lapsiperheessä mietitään, kumpi vanhemmista kantaa vastuun lastenhoidosta.

Kyselyn vastaukset näyttävät paljastavan, että raha kyllä ratkaisee, mutta nainen saa jäädä kotiin.

– Jotkut perustelivat, että isä ei pitänyt vapaata, koska hänellä on suurempi palkka. Toiset saattoivat perustella, että äiti piti vapaata, koska hänellä on suurempi palkka, joten korvaus on suurempi, Lähteenmäki sanoi.

Töihin palaavan oikeudet

SEFEn lakimies Timo Voutilainen puhui perhevapaalta palaavan oikeuksista. Kun työelämästä on ollut pois jonkin aikaa, moni asia on saattanut muuttua omalla työpaikalla.

Vaikka perhevapaalta palaavalla on oikeus palata aikaisempaan työhönsä, organisaatio on hyvinkin voinut muuttua poissaolon aikana siten, että entiset työtehtävät ovat muuttuneet tai hävinneet.

– Vaikka lain mukaan työnantaja voi ja tilanteesta riippuen työnantajan pitää tarjota muuta vastaavaa työtä, on perhevapaalta palaavan paluuoikeus aikaisempaan tehtävään hyvin vahva, Voutilainen sanoi.

Paluuoikeuden toteutumista ei saa kiertää tai hankaloittaa keinotekoisin töiden uudelleenjärjestelyin, mutta jos perhevapaalta palaavan työ on aidosti lain tarkoittamalla tavalla hävinnyt, on työnantajalla velvollisuus tarjota joko työsopimusta vastaavaa työtä tai muuta soveltuvaa työtä.

Muihin oikeuksiin liittyen Voutilainen muistutti, että perhevapaalta palaavalle tulee lisätä palkkaan vapaan aikana mahdollisesti tulleet yleis- tai indeksikorotukset eli sellaiset korotukset tai muut edut, jotka on annettu kollektiivisesti kaikille työntekijöille.

SEFEn tavoitteet  Vanhempainvapaalta palaaville pitäisi antaa paluuta koskeva jälkisuoja. Käytännössä se tarkoittaisi samanlaista korotettua irtisanomissuojaa kuin raskaana olevilla on.  Perhevapaat pitäisi jakaa 6+6+6-mallin mukaisesti. Se tarkoittaisi, että äiti ja isä saisivat omat nimikoidut osuutensa, ja lisäksi kolmannen osuuden käyttäjä olisi perheen itsensä valittavissa.

– Perhevapaalta paluuseen liittyvät ongelmat valitettavasti työllistävät SEFEn lakimiehiä tasaisesti, Voutilainen sanoi.

Hänen mukaansa tyypillisin ongelma on se, että tehtävä on hävinnyt perhevapaan aikana enemmän tai vähemmän aidosti eikä vastaavaa korvaavaa työtä tahdo löytyä tilalle.

Sparrausta uravalmentajalta

Annika Tammi oli saapunut tilaisuuteen poikiensa Samuelin ja Antonin kanssa.

Hän on ollut lasten kanssa kotona vähän reilut kaksi vuotta.

– En tiedä vielä, milloin töihinpaluu on omalla kohdallani ajankohtainen, mutta aihe kiinnosti ihan yleisesti. On hyvä tietää omista oikeuksista, Tammi sanoi.

Tammea kiinnostivat myös SEFEn tarjoamat uravalmennuspalvelut, joita tilaisuuden lopuksi oli esittelemässä uravalmentaja Taija Kääriäinen.

– Tämä tilaisuus oli ihan loistava. En ole käyttänyt SEFEn palveluja vielä paljonkaan.

En ole esimerkiksi tiennyt, että uravalmentajalta voi pyytää sparrausapua.

43

shutterstock

ajassa

Vahva kielitaito edistää uraa yvä kielitaito edistää ekonomien urakehitystä ja uraliikkuvuutta. Hyvä vieraiden kielten hallinta lisää myös tyytyväisyyttä omaan uraan. Englannin kielen hyvä tai erinomainen taito näyttää olevan minimivaatimus ekonomin urapolulla. Tulokset selviävät kielen vaikutuksia ekonomien uraliikkuvuuteen selvittävästä tutkimuksesta, jossa Suomen Ekonomiliitto SEFE oli mukana.

Yli puolet ekonomeista käyttää kolmea tai useampaa kieltä työssään. Noin 42 prosenttia tutkimukseen osallistuneita ekonomeista työskentelee yrityksissä, joissa konsernikielenä on englanti.

Kielellisen osaamisen taso on uran kannalta tärkeämpää kuin vieraiden kielten lukumäärä erityisesti englantia virallisena konsernikielenään käyttävissä organisaati-

H

oissa. Ylimmässä johdossa kielten osaamisen taso korostuu.

Kielitaitoon osana urapääomaa kannattaa panostaa. Hyvä kielitaito vahvistaa ammatillista identiteettiä, mahdollistaa verkostoitumisen ja uraliikkuvuuden, mikä edesauttaa uratyytyväisyyttä.

Verkostoitumalla voi lisätä urapääomaa.

Verkostoissa siirtyy hiljaista tietoa ja tietoa avoimista työpaikoista. Verkostoituminen myös mahdollistaa kielitaidon ylläpidon ja kehittämisen.

Englannin hyvä hallinta avaa uramahdollisuuksia

Englantia työkielenään käyttävät ovat tyytyväisempiä uraansa kuin ei-englantia työssään käyttävät. Englanti työkielenä voi viitata monipuolisempiin työtehtäviin ja isoihin konserneihin, joissa on mahdollisesti edis-

tyneitä käytänteitä ja enemmän uramahdollisuuksia.

Konsernikieli vaikuttaa uraliikkuvuuteen sekä positiivisesti että negatiivisesti. Konsernikieli muodostaa lasikaton yksilöiden uraliikkuvuudelle ja siten heidän urakehitykselleen, mikäli konsernikielen osaaminen ei ole erinomaista tasoa.

Yrityksille kielikysymys voi antaa etulyöntiaseman kansainvälisillä rekrytointimarkkinoilla, joilla kilpailu lahjakkuuksista käydään pitkälti mielikuvilla ja maineella.

Konsernikielen sopivalla valinnalla ja sen johdonmukaisella käytöllä yritysjohto voi vaikuttaa organisaatiosta syntyviin mielikuviin. Yritysten kannattaa palkata kielitaitoista väkeä ja investoida henkilöstön kielikoulutukseen, koska kielitaitoiset ovat tyytyväisempiä uraansa ja kokevat menestyneensä urallaan paremmin.

www.sefe.fi >Tutkimukset ja julkaisut >Työelämään liittyvät julkaisut

44

1.12

SEFE strategiseen yhteistyöhön Talentumin kanssa

S

uomen Ekonomiliitto SEFE ry on sopi-

painotteisesti tarjoamassa jäsenillemme. Kun

Jäsenmaksulaskut toimitettu

nut Talentum Oyj:n kanssa strategises-

yhdistämme Talentumin kanssa voimavaram-

ta yhteistyöstä vuosiksi 2012-2014. SEFE ja

me, voimme toimia tehokkaammin ja saamme

Talentum kehittävät yhteistyötä yhteisesti

synergiaetuja jäsentemme ja asiakkaidemme

senille tammikuun lopulla. Huomaat-

sovittavaan suuntaan ja erikseen sovittavina

hyödyksi”, SEFEn toiminnanjohtaja Aija Bär-

han, että jos olet valinnut maksavasi

hankkeina ja toimenpiteinä.

lund arvioi.

jäsenmaksun neljässä erässä, saat kaik-

V

uoden 2012 jäsenmaksulaskut on lähetetty kaikille ekonomijä-

Yhteistyön ansiosta SEFEn jäsenet saavat

SEFE ja Talentum järjestävät yhdessä sosiaa-

uusia jäsenetuja ja uudenlaisia mahdollisuuk-

lisen median koulutusta sekä kehittävät somen

kien erien tilisiirrot yhdellä kertaa. Eris-

sia päivittää ammatillista osaamistaan. SEFEn

osallistavuutta ja verkostoja. Yhteistyössä myös

osaaminen ja tietämys korkeasti koulutettujen

tuotetaan ekonomeille ja kyltereille tapahtumia

Tilaa nyt sähköinen e-lasku!

ekonomien tarpeista auttavat Talentumia ke-

ja koulutusta eri puolilla Suomea.

E-lasku säästää aikaa ja vaivaa: sinun

tä ei lähetetä erillisiä laskuja postitse.

SEFEn jäsenet saavat lisäksi etuja Talentumin

ei tarvitse itse syöttää laskun tietoja,

”Yhteiskunnan, työelämän ja vuorovaikutuk-

tapahtumista ja seminaareista sekä bisneskir-

vaan hyväksyt sen maksuun vain yhdel-

sen murros merkitsee, että myös ammattijär-

jallisuudesta ja verkkopalveluista. Kehitteillä on

lä klikkauksella.

jestön on pystyttävä tarjoamaan uudenlaisia

myös uudenlaisia verkkopohjaisia sovelluksia

Tilaa e-lasku helposti omassa verk-

palveluja ja toimimaan muuttuvassa ympäris-

SEFEn jäsenten käyttöön. Talouselämä-lehti

kopankissasi. Tunnistetietoina tarvit-

tössä. Digitaalinen maailma tarjoaa ratkaisuja

jatkuu edelleen osana SEFEn jäsenetuja.

set ainoastaan jäsennumerosi ja hen-

hittämään toimintojaan.

ja mahdollisuuksia, joita haluamme olla etu-

kilötunnuksesi.

Panostukset ekonomien osaamiseen edesauttavat työnantajan menestystä

Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry aloitti toimintansa

yönantajat suhtautuvat ekonomityön-

Työnantajat suosivat työssä oppimista ja

tekijöidensä osaamisen kehittämiseen

ekonomit omatoimista tiedonpäivitystä, ko-

pääosin myönteisesti. Suhtautumisessa on kui-

kemusten jakamista sekä lyhyitä koulutuksia.

tenkin eroja asematasojen ja osin ikäryhmien

Osaamisen kehittämisen suurimpana esteenä

ta osaksi Palkansaajien hyvinvointi ja ter-

välillä. Enemmistö ekonomeista on tyytyväisiä

molemmat osapuolet kokevat ajanpuutteen ja

veys PHT ry:tä. Järjestö uudistaa perinteistä

tarjottuihin osaamisen kehittämisen mahdol-

seuraavana työnantajalle aiheutuvat kustan-

kuntoremontti- ja perhekuntotoimintaa ja

lisuuksiin ja omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa

nukset.

lanseeraa kevään aikana uudet työkyvyt-

T

A

kava-järjestöjen Lomayhdistys A-lomat ry on yhdistynyt vuoden alus-

työpaikallansa. Suurin osa työnantajista kokee

Panostukset osaamisen kehittämiseen kui-

tömyyttä ehkäisevät ja toimintakykyä pa-

vastuun osaamisen kehittämisestä olevan osa-

tenkin vaihtelevat eri ryhmissä. Eniten vaiku-

rantavat tuotteet, jotka ovat myös SEFEn

puolten yhteinen.

tusta on ekonomin asematasolla ja kokemus-

jäsenten käytössä.

Lisätietoja: www.pht.fi.

Organisaatioissa ymmärretäänkin yhä pa-

vuosilla työnantajan palveluksessa. Johdon

remmin osaamisen kehittämisen merkitys

osaamisen kehittämiseen panostetaan ja sen

muuttuvassa maailmassa ja kiristyvässä kil-

tärkeys tunnistetaan paremmin verrattuna

pailuympäristössä. Osaamisen kehittämiseen

alemmilla organisaatiotasoilla toimiviin ekono-

kohdistuvat panostukset parantavat paitsi or-

meihin. Asiantuntijoiden ja toimihenkilöiden

ganisaation suoriutumista, myös työnantaja-

osaamisen kehittämisen panostamisen tärke-

yhteystietojen muutos

kuvaa houkuteltaessa organisaatioon parhaita

yttä ei ole täysin tunnistettu organisaatioissa.

Yhteystietojen muutokset voit tehdä

osaajia. Nämä taas edesauttavat organisaation

Yli 10 vuotta organisaatiossa työskennelleet

menestystä tulevaisuudessa.

myös Internetin kautta: www.sefe.fi

kokevat useimmin tarjotut kehittämisen mah-

> Jäsensivut > Omat tiedot ja tietojen

Suomen Ekonomiliitto SEFEn Anna Harti-

dollisuudet riittävinä. Alle vuoden organisaation

muutokset. Kirjaudu jäsentietoihin jä-

kaiselta tilaamassa pro gradu -tutkimukses-

palveluksessa olleet ovat osin epävarmoja asi-

sennumerollasi ja henkilötunnuksen

sa tarkasteltiin ekonomien osaamisen kehit-

asta eivätkä usein olleet saaneet lainkaan mah-

loppuosalla tai olemassa olevilla käyt-

tämiseen kohdistuvia panostuksia ekonomien

dollisuutta keskustella tai osallistua osaamisen

täjätunnuksillasi.

ja työnantajien näkökulmasta.

kehittämiseen ensimmäisen vuoden aikana. www.sefe.fi >Tutkimukset ja julkaisut >Työelämään liittyvät julkaisut

45

SUOMALAISESTA Toimistotarviktki emeytös nyt vaivattomasomista!

Suomalainen.c TARJOUS

MUOVIMAPPI A4 10 KPL YHTEENSÄ Yksittäin 2,50 (3,50)

1995 (35,00)

sefe kehittää ja kouluttaa

JÄRJESTYS TOIMISTOON Kokopäivän seminaarit PIDÄ PROJEKTI HALLINNASSA -PROJEKTIKOULUTUS Päivän asiasisältö:  projektin perustaminen ja tavoitteen kirkastaminen  realismia projektin suunnitteluun ja seurantaan  projektipäällikön rooli ja ohjausryhmän tehtävä  viestintä projektin resurssina  muutokset ja riskit hallintaan  projektin onnistuminen on myös mielipidekysymys Seminaarit: to 16.2. Kuopio to 22.3. Helsinki Palautteenantovalmennus Päivän sisältö:  palautteen antamisen perusideat  kannustavan palautteen edellytykset  vaikuttavan palautteenantamisen perusteet  palautteen vastaanoton olennaiset kohdat  arvioinnin ja palautteenantamisen yhteiset – ja erottavat tekijät Seminaarit: Oulu 17.4.

Lahti 8.5.

Tampere 4.9.

TARJOUS

YES BRONZE KOPIOPAPERI A4/500 80G 5 RIISIÄ

Seinäjoki 17.9.

Lappeenranta 30.10.

Turku 20.11.

19

95

(4,95)/riisi

Muut koulutukset: 23.2. Esiinny Eduksesi – Kansainväliset presentaatiot  iltatilaisuus, Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Illan sisältö:  erilainen kulttuuri, erilainen presentaatio  presentaation esitystapa eri maissa  esiintymisjännitys

Yrityskorttiasiakkaana saat 10 % alennuksen toimistoja paperitarvikkeista, kalentereista ja toimistolaskimista – myös tarjoushintaisista tuotteista. Liity osoitteessa www.suomalainen.com tai myymälässämme.

46voimassa Hinnat 9.1.-12.2.2012.

www.suomalainen.com

 monikulttuurisen presentaation suunnittelu ja rakenne  hankalien tilanteiden hallinta eri maissa  DO’s and DON’Ts LinkedIn-webinaarit 27.3. ja lokakuussa

kylterit

kyltereiden kesätyöpalkkasuositukset 2012

nimityksiä

Kyltereiden kesätyöpalkkasuositukset perustuvat syksyllä

Uusia kylteriyhdyshenkilöitä

2011 tehtyyn tutkimukseen, yleiseen ansiotasokehitykseen

Vuodenvaihteessa SEFEssä aloitti neljä uutta kylteriyhdyshenkilöä.

ja vuodelle 2012 annettuihin taloudellisiin ennusteisiin. SEFEn vuo-

Oulun ja Rovaniemen kyllinä Jouni Nykyri, Vaasan kyllinä (Vaasan yli-

sittaisista suosituksista voi hakea tukea omiin palkkaneuvotteluihin,

opisto & Hanken Vasa Campus) Viktor Hollsten, Lappeenrannan kylli-

mitään ehdottomia alarajoja ne eivät kuitenkaan ole. Suositukset

nä Maria Salmela ja KY:n kyllinä (sekä Helsingin että Mikkelin yksiköt)

koskevat työtä, jossa pääset käyttämään ekonomikoulutuksessa

Alexander Pihlainen.

R

hankkimiasi oppeja ja valmiuksia. Palkkahajontahan kasvaa myös työkokemuksen myötä.

Kyllin toimenkuvaan kuuluu toimia yksikkönsä opiskelijoiden ensimmäisenä linkkinä SEFEen. Kyllit välittävät tietoa SEFEn palveluista ja edunvalvonnasta sekä tukevat kylterien verkostoitumista. Kylleihin

Opintopisteitä

Helsingin talousalue

Muu maa

voit ottaa yhteyttä kaikissa SEFEen liittyvissä kysymyksissä. Kyllit ta-

Suositus

Suositus

voitat sähköpostitse, puhe-

<120 op

1 960

1 780

limitse tai nykimällä hihasta

120 – 180 op

2 040

1 830

koulun käytävillä.

181 – 220 op

2 150

1 910

Muiden yksiköiden kyllit

220<

2 270

2 010

ovat: Richard Varis (SHS),

Pro gradu –palkkiosuositukset

Raisa Räisänen (TuKY &

Palkattaessa opiskelija työsuhteeseen pro gradu –työskentelyn ajak-

(MK), Heidi Kivelä (Boomi),

si hänelle maksetaan 2 350 euron kuukausipalkkaa.

Kimmo Laaksonen (Pörssi),

PorKy), Anna-Maria Huldén

Kun korvaus toimeksiantona tehdystä pro gradu –tutkielmasta

Laura Vainikainen (Preemio

maksetaan muulla tavoin kuin kuukausipalkkana, suositus korva-

& Optimi).

uksen suuruudeksi on 6 800 euroa.

Pro gradu -palkkiosuositusten perustana ovat vuonna 2010 val-

Ylärivissä Jouni Nykyri (vas.) ja Viktor Hollsten. Alarivissä Maria Salmela ja Alexander Pihlainen.

mistuneiden kauppatieteiden maistereiden kyselystä saadut tilastolliset tulokset.

Kylteripuheenjohtajien verkosto vahvistaa yhteishenkeä Kylterijärjestöjen puheenjohtajien verkosto toimii tänäkin vuonna kauppatieteellisten opiskelijayhteisöjen yhdistäjänä ja edunvalvojana sekä jäsentensä keskustelu- ja kokemustenvaihtofoorumina. Se päättää kansallisten kylteritapahtumien linjauksista ja tekee työtä vahvistaakseen kylterien yhteishenkeä ja imagoa.

Ekonomien alkupalkkasuositus 2012

Verkostoon kuuluvat

Lauri Jukarainen / Preemio

Vastavalmistuneen alkupalkkasuositus yksityisellä sekto-

Riku Jokinen / Boomi

Juho Tikkanen / Pörssi

rillavuodelle 2012 on 3 000 – 3 400 €/kk. Suositus koskee

Juuso Almgren / Enklaavi

Rasmus Savander / SHS

koulutusta vastaavia, vakituisia ei-esimiestehtäviä, kun opis-

Lauri Tenhunen / Finanssi

Markus Heikkilä / SSHV

keluajalta ei ole pitkäaikaista työkokemusta.

Annukka Erkheikki / Futuuri

Jussi Heikkonen / TuKY

Sauli Böhm / KY

Ossi Cavén / Warrantti

Suositus koskee kokonaisansioita ilman tulospalkkausta.

Alkupalkkasuosituksen tausta-aineistona ovat palkkata-

Mikael Lindén / Merkantila Klubben

sotutkimuksen vuonna 2011 valmistuneiden palkkatiedot.

Petri Makkonen / Optimi

Lisäksi läsnäolo- ja puhe-

Suvi Kaskimäki / PorKY

oikeudella Elias Nygren / Probba

47

kylteriltä

ENd of an era

S

ince it has been one full year for me as the president of Probba ry (I know it should be “chairman”, but “president” sounds way cooler), it’s a time to wrap

things up and share my experience of the past year with all of you.

Since many of people don’t exactly know what Probba is, I can try to enlighten you a little bit. We are the student organization of Aalto University School of Economics Mikkeli campus BScBAprogram. Now, we can get to the common next question: what BScBA-program? Well, The Bachelor of Science in Economics and

Ekonomikoulutus antaa hyvät eväät työelämään

Business Administration is an officially accredited university degree in Finland. What is special about our program compared to other Finnish university business programs is that the language of instruction is English, we have only visiting staff around the world and our studies are really fast-paced.

One specialty about Probba is that we are the smallest business student organization with only around 240 members of which roughly 80 are doing their mandatory exchange period.

Another specialty is that the board consists of first year students who are also studying full-time. This makes the basis rather demanding: how to give the 110 percent of your effort to the stu-

K

auppatieteellinen koulutus antaa vastavalmistuneiden kauppatieteiden kandidaattien ja maistereiden mielestä hyvät valmiudet

dent organization without previous experience and with limited

työelämään. Peräti 41 prosenttia kauppatieteellisen kandidaateista ja

amount of time?

30 prosenttia maisterivastaajista suoritti osan tutkintoonsa kuuluvista

Of course, it has felt hard sometimes with course deadlines and

opinnoistaan ulkomailla joko opiskelijavaihdossa tai työharjoittelussa.

a workload which seems to be endless. But on the other hand, be-

Kauppatieteellisen koulutuksen vahvimmiksi osa-alueiksi vuonna

ing in a student organization has given me an experience, which

2010 valmistuneet ekonomit nostivat Johanna Saarisen pro gra-

can’t be learned by sitting in lectures. First and foremost, I’ve

du – tutkimuksessa valmiudet ryhmätyöskentelyyn ja uusien asioi-

gained loads team working and management experience, which

den omaksumiseen. Heikoimmiksi osa-alueiksi koettiin koulutuksen

I hope to find valuable in my future working life. The best thing

antamat sekä tiedolliset että asenteelliset valmiudet yrittäjyyteen.

about working in a student board is that you are allowed to make

Myös viestintävalmiudet toisella kotimaisella kielellä arvioitiin heikoksi.

mistakes and most likely you won’t get fired. Instead, you can de-

Vastavalmistuneiden ekonomien työllistyminen on parantunut vuo-

velop yourself on how to do things better next time. Secondly,

desta 2009: vakituisessa kokopäivä-tai osa-aikatyössä työskentelevien

I’ve had the privilege to meet a lot of great people throughout

vastaajien osuudet kasvoivat 6 prosenttia 53 prosenttiin ja työnhaki-

Finland and thereby make many new friends. It’s funny that after

joiden määrä vähentyi jopa 5 prosentilla 16 prosenttiin. Lisäksi määrä-

a couple of beers in a student event, many co-operation decisions

aikaisten työsuhteiden osuus pieneni. Valmistumishetken työtilantee-

between different student organizations have been made gain-

seen tyytyväisiä vuonna 2010 olikin 65 prosenttia maisterivastaajista.

ing benefit to many business students in Finland Last year went by incredibly fast and was full of work, but on the other hand, it gave me a lot. I thereby recommend you to be

Tuoreiden ekonomien palkan nousivat noin neljä prosenttia vuonna 2010 vuodentakaisesta. Vastavalmistuneen kauppatieteiden maisterin keskiarvoansio vuonna 2010 oli 3 028 euroa kuukaudessa.

involved in a student organization post,

Työnsaantikanavista merkittävässä roolissa on opiskeluajan työko-

you won’t regret it. The best of luck to all

kemus. Lisäksi yhä useammalle vastavalmistuneelle on tarjottu työtä

the new student boards, enjoy your year!

suoraan. Keskimääräinen työnhakuaika maistereilla vuonna 2010 oli

Take care,

kaksi kuukautta.

Niko Uusitalo is the President of Prob-

SEFE toteuttaa yhteistyössä ekonomikoulutusyksiköiden kanssa jat-

ba, which is the Student Organization

kuvana valmistumishetken seurantana palautekyselyn vastavalmistu-

of Aalto University School of Economics

neille kauppatieteiden kandidaateille ja maistereille kauppatieteellisen

Mikkeli Campus.

koulutuksen laadun ylläpidon ja kehittämisen tueksi. www.sefe.fi >Tutkimukset ja julkaisut > Ekonomikoulutuksen laadunarviointi

48

1.12

Vielä parempaa opetusta

Ei riitä, että luennolla pysyy hereillä. Opetuksesta on opittava ja innostuttava, muistuttaa SEFE tänäkin vuonna jakamalla opetuspalkinnon parhaasta kauppatieteellisestä opetuksesta. teksti helinä hirvikorpi kuva shutterstock

iten kauppatieteiden opetuksella ja opinnoilla voidaan edistää kansainvälistymistä kotimaassa? Tästä näkökulmasta tarkastelee opetusta SEFE vuoden opetuspalkintoa etsiessään.

Ekonomiliiton opetuspalkinnon palkintoraatiin kuuluu SEFEn koulutuspoliittinen toimikunta ja 2–3 opiskelijajäsentä.

Raati haravoi ehdotuksia talven ja kevään aikana, ja palkinto luovutetaan elokuussa.

– Kilpailuesitykset tekee opiskelijayhteisö, ainejärjestö tai ylioppilaskunta. Heillä on mahdollisuus nostaa esiin hyvää opetusta, painottaa SEFEn koulutuspoliittinen asiamies Eeva Salmenpohja.

– Tärkeää on, että palkintoehdotukset tulevat opiskelijoiden suusta, eivätkä eri laitokset pääse liiaksi päsmäröimään esityksiä. Ehdotusten on siis oltava opiskelijoiden näkemyksiä hyvästä opetuksesta.

Akateemisella uralla olevien tutkijoiden opetustaitoon ei yliopistoissa juurikaan kiinnitetä huomiota. Tärkeämpää tutkijan uralla etenemiselle on tutkimusten etene-

M

minen ja julkaisuluettelo.

– Juuri tähän SEFE haluaa palkinnolla vaikuttaa. Liian usein yksittäiset tutkijat näkevät opetustyöhön panostamisen olevan pois varsinaisesta tieteellisestä pätevöitymisestä, Salmenpohja sanoo.

– On yliopistojen itsensä käsissä, millaisia pedagogisia valmiuksia opettajilta vaaditaan ja miten järjestelmällisesti opetustyötä tuetaan. Esimerkiksi ammattikorkeakouluissa tai toisen asteen opetuksessa on taas tarkasti määritelty, kuka on pätevä opettamaan.

Hyvien ideoiden levittämistä

SEFE haluaa opetuspalkinnolla viestiä siitä, että hyvään opetukseen panostaminen on yliopiston perustehtävä. Monissa huippuyliopistoissa maailmalla edetään pienissä ryhmissä ja opiskelijat otetaan mukaan jo alkuvaiheessa tieteen ja tutkimuksen tekemiseen. Näin saattaa löytyä myös tuoreita näkökulmia eli opiskelijoilla voi olla annettavaa myös tieteeseen.

– Haluamme tuoda näkyviin hyviä opet-

tajia ja samalla myös levittää heidän luomiaan hyviä käytäntöjä muiden käyttöön.

Liian usein pyörä joudutaan keksimään uudelleen, Salmenpohja korostaa.

Ekonomiliiton opetuspalkinto on 6 000 euroa, ja se annetaan useimmiten yhdelle henkilölle jostakin määrätystä prosessista.

Ensimmäisen kerran palkinto luovutettiin 1990-luvun alkupuolella, mutta se on muuttanut nimeään vuosien saatossa. Välillä se oli ”vuoden opettaja”, ”vuoden opetussaavutus” ja sellainenkin nimi sillä oli kuin ”ekonomiopetussaavutuspalkinto-kilpailu”.

– Palkinnon saaneiden joukosta nousee muutama yliopisto esiin, joissa voittajia on ollut useimmin, Salmenpohja mainitsee.

Viime vuonna opetuspalkinnon sai yliassistentti Annika Tidström Vaasan yliopiston johtamisen yksiköstä. Tidström onnistui opiskelijoiden mielestä hyvin kandidaatin tutkielmaprosessin ohjauksessa. Opettajana Annika Tidström kokee tärkeäksi inspiroida opiskelijoita niin, että he motivoituvat ja uskovat omaan osaamiseensa.

49

susanne päivärinta

Matkalla kuuhun

K

ävelemme tarhasta kotiin. Kolmevuotias poikamme pysähtyy, katsoo ylös pilviin ja kysyy: Äiti, onko tuo ihmisten vai koirien taivas? Perään tipahtaa uusi kysymys: Miten Bessi-koira pääsi taivaaseen? Jäikö sen tassut hautaan?

Jokaisella työpaikalla pitäisi olla yksi kyselyikäinen kolmevuotias.

Loppuisivat käytävämarinat ja jupinat. Kissat ja kysymykset nostettaisiin pöydälle jatkuvasti. Asiat pyrittäisiin selvittämään perinpohjaisesti.

Harmi, että kyselyikä loppuu. Kolmevuotias on nimittäin ammattikysyjä. Hänen kysymyksensä ovat tarkkoja, koska hän ei teeskentele ymmärtävänsä. Kolmevuotias yrittää tosissaan selvittää, mistä tässä kaikessa on oikein kyse.

Kolmevuotiaan kysymykset ovat aina ajankohtaisia. Niissä mennään perim-

mäisten asioiden äärelle. Jos kyselisimme itseltämme, työkavereiltamme, pomoiltamme, puolisoiltamme ja ystäviltämme kolmevuotiaan kysymyksiä, eläisimme taatusti toisin.

Kolmevuotiaan rannekellossa ei ole numeroita. Viisarit sojottavat milloin minnekin. Eilen on nyt, viimekerta on vasta tulossa. Ainoa ajanmääre, jolla on merkitystä, on nyt. Jollei ole nyt, ei ole ollenkaan. Olemattomalla olemisella ei ole merkitystä. Ehkä kolmevuotias onkin oikeassa?

Kun katselen kolmevuotiaamme kanssa valokuvia, joissa häntä ei näy, kysyy hän heti: Missä minä olen? Kultaseni, sinua ei vielä ollut olemassa, vastaan. Missä minä sitten olin, kun minua ei ollut olemassa? Ööh ja ääh. Pitää olla tarkkana, mitä vastaa. Kolmivuotias kysyy saman kysymyksen lukemattomia kertoja uudestaan. Hän tarkkailee, oletko puhunut puppua, muuttuuko vastauksesi. Kolmivuotias muistaa kaiken kerrasta.

Kolmevuotiaamme kyselee paljon kuolemasta. Äiti, tulevatko ihmiset takaisin, kun ovat kuolleet? Minne kuoppaan minut laitetaan? Kuka minut hautaa?

Voi ei. En haluaisi millään puhua kuolemasta kolmevuotiaan kanssa. Ahdistaa. Se ei ole luonnollista, ajattelen. Kolmevuotiaastamme se on ihan luonnollista. Vastaan hänelle vastakysymyksellä: Haluatko, että ihmiset tulevat takaisin, kun ovat kuolleet? Joo haluan. Sovimme, että ihmiset tulevat takaisin.

Vaikka kolmevuotiaan kysymykset ovat enimmäkseen vaikeita, kevyempiäkin mahtuu sekaan. Äiti, missä Batman asuu? Mitä tarkoittaa mustasukkainen? Mikä on filosofi? Miksei Suomessa ole tulivuoria?

Kunnes taas vaikeutuu: Mikä on avaruus? Saanko lentää isona kuuhun? Miksi ihminen tarvitsee happea? Mistä myrsky tulee? Miksi patterista loppuu virta?

Huh. En minä tiedä. On opiskeltava niin moni asia uudestaan. Sitä paitsi kolmevuotias tietää usein itse paremmin. Kokeilkaa vaikka. Huonekaluliikkeessä ystävällinen myyjä kysyi pojaltamme: Kuinkas vanha sinä olet? Reipas pojanääni vastasi napakasti: En minä ole vanha. Minä olen aivan uusi poika.

Susanne Päivärinta on TV1:n toimittaja ja kolumnisti, jonka ystävinä on kummallisen paljon ekonomeja.

50

1.12

ekonomitoimintaa

EKONOMFÖRENINGEN NIORD

ETELÄ-POHJANMAAN EKONOMIT

Läs om Niords program i Niordbladet och på www.niord.fi.

Ajankohtaiset tapahtumat ja tiedotteet löydät kotisivuiltamme www.epekonomit.net.

15.2. Teater: Morbror Vanja 27.4. Kristina från Duvemåla 16.10. Kristina från Duvemåla Niords kansli Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors Cati Lilja, 0201 299 275 Catarina Söderström, 0201 299 274 Maria Stenholm, 0201 299 209

KESKI-SUOMEN EKONOMIT 9.2. Ensimmäinen 75-vuotisjuhlaseminaari, Agora 7.3. Naistenpäivätilaisuus, Jyväskylä

HELSINGIN EKONOMIT

Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisohjeet Keski-Suomen Ekonomien 75-vuotisjuhlavuoden tapahtumiin www.keskisuomenekonomit.fi.

HEKO järjestää n. 200 tapahtumaa vuodessa.

LAHDEN SEUDUN EKONOMIT

Tapahtumat ja yhteystiedot osoitteessa www.heko.fi sekä HEKOn jäsenlehdessä.

LSE:n hallituksen kokoonpano 2012 on seuraava: Puheenjohtaja Anne Säämänen Sihteeri Ville Salmi Viestintävastaava Pipsa Raunisto Uranhallinta- ja markkinointi vastaava Tommi Ellonen

Hyvä LSE:n jäsen tarkistathan, että yhteystietosi ovat ajan tasalla, jotta jäsenkirjeemme saapuvat sinulle oikeaan osoitteeseen!

Tapahtumista tiedotamme sähköpostilla, joten tarkistathan, että oma sähköpostiosoitteesi SEFEn jäsentiedoissa on ajan tasalla. Yhdistykselle voi lähettää sähköpostia osoitteella psekonomit@sefe.fi ja posti ohjautuu viestintävastaavalle.

OULUN EKONOMIT

PORIN SEUDUN EKONOMIT

Oulun Ekonomit ry:n uudessa johtokunnassa toimivat puheenjohtaja Juuso Heinilä, Virpi Elomaa, Janne Järvinen, Teemu Kemilä, Matti Marttila, Eeva Sassi, Elina Veijola ja Satu Virtanen.

Vuoden 2012 johtokunta: puheenjohtaja Petri Koistinen ja jäsenet Tanja Mönkkönen, Janne Pohjolainen, Sari Räikkä-Mikkola, Minna Toveri, Hannele Tuomainen, Nina Valli ja Saku Vähäsantanen.

Katso ajankohtaiset uutiset ja tapahtumat sekä vapaat ajat Syötteen mökillämme osoitteessa www.oulunekonomit.fi

Tulevat tapahtumat löydät jäsenkirjeestä tai kotisivuilta www.porinseudunekonomit.fi.

Varapuheenjohtaja Tuula Nurminen Rahastonhoitaja Mika Leppänen

POHJOIS-SAVON EKONOMIT Jäsentapahtumiimme ilmoittautuminen on osoitteessa www.sefe.fi.

RAUMAN EKONOMIT 29.2. klo 18 Ekonomien Businesspukeutumisilta Westlookissa. Lisätietoa tapahtumasta jäsenkirjeessä.

Ilmoittautumiset yllä mainittuihin tapahtumiin (erikoisruokavalioineen) osoitteeseen rauman.ekonomit@sefe.fi.

SUUR-SAVON EKONOMIT Hallituksen muodostavat vuonna 2012: Heli Tavasti, pj.

Reetta Häkkinen vpj.

Pekka Arpiainen, työmarkkinaasiat Marja Jähi-Salo, uranhallinta Kari Kotisalo, talous Matti Polvi, viestintä Sari Toijonen-Kunnari, sihteeri Alkuvuoden toiminnasta ilmoittelemme jäsenkirjeellä. Toiminnastamme löydät tietoa myös Suur-Savon ekonomien Facebook -ryhmästä.

TURUN SEUDUN EKONOMIT 15.2. klo 18 Tutustumme ensimmäisenä toimintavuotenaan Turun Paras Ruokakauppa 2011 – palkinnon voittaneeseen Finskaan, Kauppiaskatu 15 20100 Turku. Sitovat ilmoittautumiset ja myös peruutukset pe 3.2. mennessä.

24.3. klo 19 Kakola-musikaali Turun Kaupunginteatterin päänäyttämöllä. Ilmoittautumiset 8.2. mennessä.

Tilaisuuksiin ilmoittautumiset ja peruutukset viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä SEFEn tapahtumakalenterin kautta. Maksullisista tilaisuuksista peritään maksu viimeisen ilmoittautumispäivän osallistujalistan mukaan. Esteen ilmaantuessa muistathan perua osallistumisesi ajoissa!

TSE ry:n toimisto Sähköposti tsery@co.inet.fi Puhelin (02) 469 0680 Osoite Käsityöläiskatu 17 D 79, 20100 Turku Toimistoajat ma–to klo 9–14, pe suljettu

VAASAN EKONOMIT Vuoden 2012 hallitukseen kuuluvat Heidi Hellström (pj), MarjoRiitta Heikkilä-Virta, Heidi Äijö, Mari Koivunen, Aimo Syri, Katja Töyli, Sanna Ihanamäki ja Jussi Loukiainen.

Sydämellisesti tervetuloa 75-juhlavuoden tilaisuuksiin, tarkemmat tiedot jäsentiedotteessa ja kotisivuillamme www.vaasanekonomit.fi!

Kakola-musikaali Turun kaupunginteatterissa maaliskuussa.

Nana Simelius / Mainostoimisto Satumaa

Maaliskuussa Kevätkokous ja yritysvierailu. Tilaisuuden tarkka ajankohta täsmentyy myöhemmin.

Suomen Ekonomiliitto – SEFE ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299, faksi 0201 299 229, e-mail etunimi.sukunimi@sefe.fi www.sefe.fi

0201 299 255 0201 299 246 0201 299 242 0201 299 206 020 693 255

0201 299 259 0201 299 270 0201 299 265 0201 299 258 0201 299 249 0201 299 214 0201 299 295 0201 299 259 0201 299 281 0201 299 247

Oikeudelliset palvelut – Juridiska tjänster Työ- ja virkasuhdeneuvonta Anställningsrådgivning, hjälp vid arbetstvister (klo 8.30–13.00) Puhelinneuvonta – telefonrådgivning 020 693 205

Petteri Kivelä

Emilia Reinikainen

Riku Salokannel

Timo Voutilainen

Lasse Johansson (Ekonomiesimiesten työsuhdeneuvonta – Rådgivning om antällningsförhållanden för ekonomer i förmansställning)

Jan Degerlund 0201 299 243 Yrityksen perustamisneuvonta – startrådgivning för företagare

Riku Salokannel 0201 299 219 Työskentely ulkomailla – arbete utomlands

lakiasiat – juridiska ärenden 020 693 205

Emilia Reinikainen 0201 299 226 Työttömyysturvaneuvonta – rådgivning i arbetslöshetsfrågor

Susanna Rintala 020 693 273 Työttömyyspäivärahat – dagpenning vid arbetslöshet

IAET Puhelinpalvelu, ma–­to klo 10–15, pe 10–13 (09) 4763 7600

Jäsenasiat, ma–to klo 13–15 (09) 4763 7610

www.iaet.fi IAET-kassan aukioloajat Asiakaspalvelupiste, os. Ratavartijankatu 2 B, palvelee maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 10–15 sekä perjantaisin klo 10–13 (ti ja to suljettu).

Edunvalvonta – Intressebevakning Edunvalvontajohtaja – Intressebevakningsdirektör

Lotta Savinko Koulutuspolitiikka – utbildningspolitik

Minna Nieminen

Eeva Salmenpohja Työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka – Arbetsmarknads- och samhällspolitik

Kosti Hyyppä

Johanna Hämäläinen

Johanna Lähteenmäki

Riikka Mykkänen

Ulla Niemelä

Riikka Sipilä

Tuomas Viskari

Assistentti – assistent

Maija Räsänen Opiskelijatoiminta – studerandeverksamhet

Katri Haakana

Tanja Hankia

0201 299 268 0201 299 253 0201 299 289 0201 299 287 0201 299 286 0201 299 213 0201 299 285 0201 299 252 0201 299 282 0201 299 251 0201 299 237

Muut palvelut – Övriga tjänster Ekonomi-lehti – tidningen Ekonomi

Otavamedia / Kynämies (09) 1566 8540 Julkaisutilaukset – beställning av publikationer

Krista Salo 0201 299 296

sijainen–vikarie Noora Koponen Järjestötoiminta – organisationsverksamhet

Satu Taivainen 0201 299 277 Tapahtuma-assistentti – evenemangsassistent

Hannele Hämäläinen

sijainen – vikarie Krista Salo 0201 299 212 Jäsenhankinta ja -yhteydet, ekonomit

medlemsrekrytering och -kontakter, ekonomer

Maria Rantamaula 0201 299 256 Asiakashallinta – kundförvaltning

Tuija Mäkinen 0201 299 245 Viestintä – information

Eeva Riittinen-Saarno 0201 299 254

Marianne Falck-Hvilstafeldt 0201 299 240

Heidi Haapalainen 0201 299 244 Tutkimukset – utredningar

Juha Oksanen 0201 299 248 Hallinto – administration

Kirsi Hurme 0201 299 276 Talous – ekonomi

Leena Lillomäki 0201 299 269

Suvi Viinikainen 0201 299 271 Projektit – projekt

Jarmo Jaulimo 0201 299 272 Toiminnanjohtaja – Verksamhetsledare

Aija Bärlund 0201 299 284 Toiminnanjohtajan sihteeri – Verksamhetsledarens sekreterare

Teija Happonen 0201 299 279

Jäsenyhdistykset – Medlemsföreningar Ekonomiyhdistykset – ekonomföreningar Ekonomföreningen Merkur rf, Åbo Ekonomföreningen Niord rf, Helsingfors Etelä-Hämeen Ekonomit ry, Hämeenlinna Etelä-Karjalan Ekonomit ry, Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, Seinäjoki Helsingin Ekonomit ry Kainuun Ekonomit ry, Kajaani Keski-Suomen Ekonomit ry, Jyväskylä Kymenlaakson Ekonomit ry, Kotka Lahden Seudun Ekonomit ry Lapin Ekonomit ry, Rovaniemi Lounais-Hämeen Ekonomit ry, Forssa Oulun Ekonomit ry Pirkanmaan Ekonomit ry, Tampere Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, Joensuu Pohjois-Savon Ekonomit ry, Kuopio Porin Seudun Ekonomit ry Rauman Ekonomit ry Riihimäen-Hyvinkään Ekonomit ry Savonlinnan Seudun Ekonomit ry Suur-Savon Ekonomit ry, Mikkeli Turun Seudun Ekonomit ry Vaasan Ekonomit ry – Vasa Ekonomer ry Varkauden Seudun Ekonomit ry Expatriaattiekonomit-Expatriatekonomerna ry

0201 299 280

Opiskelijayhteisöt – studerandeorganisationer Boomi ry, Tampere Enklaavi ry, Lappeenranta Finanssi ry, Oulu Futuuri ry, Rovaniemi Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry, Hki Merkantila Klubben rf, Åbo Optimi ry, Joensuu Porin Kylterit ry Preemio ry, Kuopio Pörssi ry, Jyväskylä Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rf Svenska Handelshögskolans Studentkår, H:fors Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Warrantti ry, Vaasa Lisätietoja – mer information: www.sefe.fi jäsenyhdistykset ja SEFE jäsenyhdistykset www.sefe.fi medlemsföreningarna och SEFE medlemsföreningar

Kylteriyhdyshenkilöt – SEFEs kontaktpersoner Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö avustaa, kun haluat tietää SEFEn opiskelijapalveluista.

Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@sefe.fi.

Hanken: Richard Varis 040 410 7106 HSE: Alexander Pihlainen 050 554 4954 JY: Kimmo Laaksonen 050 400 0705 LTY: Maria Salmela 050 414 3625 OY/LY: Jouni Nykyri 050 329 3331 KuY/JoY: Laura Vainikainen 050 379 3556 TaY: Heidi Kivelä 050 342 8973 VY ja SHHV: Viktor Hollsten 040 775 2682 TSE: Raisa Räisänen 040 508 4508 ÅA: Anna-Maria Huldén 040 410 7106

0206- ja 0209 -alkuiset: Lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt/min. Matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt/min.

020 693 200 0201 299 246

» Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/min + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 16,9 snt/min.

Jäsenpalvelut – Medlemstjänster Jäsenyys, jäsenmaksut, osoitteenmuutokset Medlemskap, medlemsavgifter, adressförändringar jasenrekisteri@sefe.fi

Sari Ridanpää

Carina Feodoroff Opiskelijajäsenet – studerandemedlemmar

Carita Erkkilä Palkkatieto – lönerådgivning (9-13) palkkaneuvonta@sefe.fi Urapalvelut – karriärtjänster (9-13) ura@sefe.fi

Ritva Heikinheimo (vuorotteluvapaalla –

alterneringsledighet)

Arja Vuorela

Leena Simonsen

(Ekonomirekrytointi – ekonomrekrytering)

Sirja Kulmala

Taija Kääriäinen Ammatillinen kehittyminen – karriärutveckling

Birgit Lindholm

Hannele Hämäläinen

Tarja Tikkanen Työskentely ulkomailla – arbete utomlands

Arja Vuorela Kehitysjohtaja – utvecklingsdirektör

Anja Uljas Yksikön assistentti – Enhetens assistent

Salla Grönholm

FINLANDS EKONOMFÖRBUND – SEFE rf, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors , tel. 0201 299 299, fax 0201 299 229, e-mail förnamn.efternamn@sefe.fi www.sefe.fi

Are you theoretical or practical? Are you conservative or radical? Are you made to measure? We don’t know yet, but we want to find out. Join us for an internship and you get a chance to demonstrate your potential. With us you can be what ever you want – just as long as you’re curious.

www.vaisala.com/giantleap

Apply Now! The application period for the Vaisala Giant Leap internship program is now open and ends on February 12th, 2012. For more information and to apply visit www.vaisala.com/giantleap.