Ekonomi 3/2011

Kohti kimppatyösuhdeautoa 6 Kesäopinnot 17 Mentorointi kasvattaa 42 Taina West 50

3.11 Ekonomien ammattilehti

Nokia piilottelee valttikorttejaan Sopimusosaaminen tuo kilpailuetua Rekola Trolley exporterar städkunnandet

Tekijä nainen

~

Aija Bärlund luotsaa SEFEä

Maailma, jossa aika on rahaa.

Parasta ennen klo 17: www.sefe.fi/tyoaikalaskuri

3.11

Sisällys / Innehåll 4 Pääkirjoitus 6 Must Työsuhdeautoilija on muita vihreämpi 8 5x Ura Irtoaako kouluttautumiselle vapaata?

10 Nokia piilottelee valttikorttejaan 16 Svenska sidan Max Arhippainen 17 Opinnot ja alku-ura Opintielle kesällä

20

24

27

28

Internationella proffs Rekola Trolley exporterar städkunnandet Liiketoimintaosaaminen Hyvä sopimus joustaa Akateeminen vartti Suuruuden ekonomia kunnissa Persoona Aija Bärlund

32

35

Klinikka Miten katkaisen kiusaamisen?

Lyhyet

37 Edunvalvonta Tähtäimessä hallitusohjelma 40 Pykälät Oikeusturvavakuutus 42 Palvelut ”Kehityin sekä ammatillisesti että ihmisenä” 44 Ajassa

50 51

Taina West Ekonomitoimintaa

kannen kuva marjo tynkkynen tämän sivun kuvat tommi tuomi, katri nietosjärvi

10

Nokian strategia Tuoko Windows-yhteistyö sittenkin Nokialle valttikortin alan murroksessa?

37

edunvalvonta SEFE lobbaa tavoitteitaan hallitusohjelmaan.

32

Klinikka Kiusaamiseen puuttuminen on esimiehen vastuulla.

Uutta hallitusta odotellessa

T

ämän Ekonomin ilmestyessä polttaa jo: eduskuntavaaleihin on enää kaksi yötä.

Vaalipäivänä valvotaan ja odotetaan jännityksellä paikkajakoa. Erityisen mielenkiintoista tulosten odottaminen on tänä vuonna, kun neljä puoluetta ovat hyvin lähellä toisiaan gallup-lukemissa. Kuka on seuraava pääministeri? Mitkä puolueet istuvat hallituksessa? Pääseekö minun ehdokkaani läpi?

Nyt on aika äänestämällä ottaa kantaa siihen, mikä puolue ja kuka ehdokas parhaiten ajaa minulle tärkeitä tavoitteita. Jos oma ehdokas on vieläkin hakusessa, tarjolla olevat vaalikoneet selvittävät, kuka edustaa samanlaista ajatusmaailmaa ja kenen arvot ovat lähellä omia. Äänestämällä annamme ehdokkaallemme valtakirjan edustaa meitä ja käyttää ääntämme seuraavat neljä vuotta kun yhteisistä asioista päätetään. Antamalla ehdokkaalle äänemme, teemme hänen kanssaan sopimuksen, ja luotamme että jos hänet valitaan, hän myös pitää antamansa lupaukset. Hyvässä sopimuksessa sisältö ja sovittujen suoritteiden todentaminen on yksiselitteisesti sovittu. Mutta omaa aktiivisuutta tarvitaan, kun haluaa seurata miten oma ehdokas sopimuksensa vaalikaudella täyttää.

Eeva Riittinen-Saarno, päätoimittaja eeva.riittinen-saarno@sefe.fi

03 Ekonomien ammattilehti | Ekonomernas facktidning

Julkaisija | Utgivare SEFE ry – Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki , P. 0201 299 299 www.sefe.fi Kustantaja | Redaktion Otavamedia Oy, Kynämies Köydenpunojank. 2 a D, 00180 Helsinki, p. (09) 1566 8510 www.kynamies.fi

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti.

suvi laine

Vaalien jälkeen selviää, mitkä puolueet pääsevät hallitusohjelmaneuvotteluihin ja luovat sen toimintasuunnitelman, jossa ovat tavoitteet ja toimenpiteet, joita hallituskaudella ajetaan. On tärkeää, että ohjelmassa näkyvät myös SEFEn ajamat tavoitteet, muun muassa ettei tuloverotusta kiristetä, että perhevapaalta palaavan irtisanomissuojaa korotetaan ja että kuntasektorin toimintaa ja palvelutuotantoa tehostetaan.

Myös ekonomi- ja kylteriehdokkaita on useita kymmeniä. He tarjoavat oman ekonomiosaamisensa yhteiskunnan käyttöön. Liiketoimintaosaamiselle onkin käyttöä näinä aikoina myös maan taloudenhoidossa ja siihen liittyvän lainsäädännön luomisessa.

Suomi tarvitsee kasvua ja kilpailukykyä, ja samalla kasvavat edellytykset kasvattaa korkeasti koulutettujen ostovoimaa.

Aktiivista kevättä,

Päätoimittaja | Chefredaktör Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@sefe.fi, p. 0201 299 254 Toimituspäällikkö | Redaktionschef Leena Leppänen, leena.leppanen@ otavamedia.fi, p. 050 328 8561 Tuottaja | Producent Sarianna Toivonen, sarianna.toivonen@ otavamedia.fi, p. (09) 1566 8558 Graafinen suunnittelija | Grafisk formgivare Katri Nietosjärvi, katri.nietosjarvi@otavamedia.fi, p. 050 346 0779 Toimitusneuvosto | Redaktionskommittén Eeva Riittinen-Saarno, Johanna Lähteenmäki ja Erja Vuorela SEFEstä sekä Kynämies Ilmoitusmyynti | Annonsförsäljning Myynti, Försäljning Media Duo Oy, www.mediaduo.fi Varaukset, Reserveringar Tiina Myllykangas, tiina.myllykangas@otavamedia.fi, p. (09) 1566 502 Jäsenyhdistysuutiset | Medlemsnyheter SEFE, Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@ sefe.fi Osoitteenmuutokset | Adressförändringar p. 020 693 200 tai info@sefe.fi (huom. ilmoita myös jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) Tilaukset | Prenumerationer Otavamedia, p. (09) 1566 65, faksi (09) 1566 511 (myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset) Hinta | Pris 65 euroa/vsk Repro | Aste Helsinki Oy Paino | Tryckeri PunaMusta, Joensuu www.ekonomilehti.com Ekonomi ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta.

Seuraava Ekonomi ilmestyy 20.5.2011, jäsenyhdistysten tiedotteet 15.4.2011 mennessä SEFEen. Nästa Ekonomi utkommer 20.5.2011, meddelanden från medlemsföreningarna senast 15.4.2011 till SEFE.

”Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun Parnassoon tuli kuvia.” ������ ����

par nass o 2 | 2011

1 nr o 2 | 201

7,4 0 €

kirjal

i k a k au linen a

slehti

ide Proosan ta

n s. 36 a ilmaisuu ittejä ideast äkkäin? Re päätyvät per Mitkä sanat lender

isten Hyvien ihm anit Kirjojen veijariroma misen tta ä ilu nn pa kil ovat täy a s. 42 ihanuus ja 18–27 toivo kurjuus s.

Tommi Me tunnustaa: tinen ”Olen fetisis 31 lukija” s.

www.parnasso.fi

must!

Syynissä tulevaisuuden hitit ja hudit

TyĂśsuhdeautoilija on muita

6

3.11

Työsuhdeautosta on tullut käyntikortti, jossa korostuvat käytännöllisyys ja ympäristö-ystävällisyys. Kehitys voi kulkea kohti kimppatyösuhdeautoja.

”

Teksti Timo Sormunen Kuvat tommi tuomi

K

äytännöllinen perhefarkku, pieni kulutus ja CO2-päästöt noin 150 grammaa kilometriä kohti. Eli aika kaukana ökyilystä, tiivistää LeasePlan Finlandin toimitusjohtaja Petteri Pihlas työsuhdeautojen nykyiset peruskriteerit.

Suomen suurimman autoliisaajan kokemuksella hän tähdentää, että sama järkilinja näkyy myös merkki- ja mallilistalla. Työsuhdeautojen kärjessä keikkuvat samat ajokit kuin omalla rahalla ostettujen autojen eli Volkswagen Golfit, Skoda Octaviat ja muut arkiset perusautot. Lista paljastaa senkin, ettei työsuhdeautoa hankita vain omaan, vaan koko perheen tarpeisiin.

– Entistä useampi yritys on asettanut työsuhdeautoille jo varsin tiukat päästörajat. Sillä halutaan viestiä paitsi omaa edistyksellisyyttä myös sitä, että ympäristöasiat otetaan todesta, Pihlas arvioi.

Jotain muutosvauhdista kertoo, että vielä muutama vuosi vuotta sitten 180 gramman päästörajaa pidettiin edistyksellisenä. Nyt sillä saisi lähes minkä tahansa ajokin, myös sen niin sanotun ökyauton.

– Toki myös autoilijoiden asenteet ovat muuttuneet. Takavuosina alle kaksilitraista moottoria pidettiin aivan liian tehottomana.

Nyt useimmat päätyvät selvästi sitä pienempiin vaihtoehtoihin, Pihlas huomauttaa.

Vaikuttaa imagoon

LeasePlanin ja Tuulilasi-lehden yhdessä tekemän kyselytutkimuksen mukaan työsuhdeautoilijat ovat jo perusasenteiltaan ympäristötietoisempia kuin yksityisautoilijat. Ympäristöseikat painavat selvästi autovalinnassa ja liki kolmannes on vaihtanut ajokkinsa tietoisesti vähemmän kuluttavaan vaihtoehtoon.

Myös työnantajan asettamille päästörajoille löytyy ymmärrystä.

Työsuhdeautoilijoista 84 prosenttia oli kyselyssä sitä mieltä, että yrityksen on huomioitava ympäristöasiat kaikissa päätöksissään ja linjausten pitää näkyä autovalinnoissa. Lisäksi 70 prosenttia katsoi, että työsuhdeautoilla on iso vaikutus yrityksen imagoon.

Sama asia paljastuu myös LeasePlanin välittämän autokaluston CO2-päästöistä. Ne ovat pudonneet jo alle markkinoiden 150 gramman keskitason.

Ympäristötietoisuudesta huolimatta hybridien suosio on jäänyt työsuhdeautomarkkinoilla vielä marginaaliseksi. Selitys on Pihlaksen mukaan yksinkertainen.

– Nykyiset mallit ovat liian ahtaita ja esimerkiksi perhekäyttöön sopiva perusfarmari puuttuu. Sama pulma on edessä myös sähköautoilla.

Työsuhdeautojen downsizing ja vihertyminen ovat osuneet myös

Suomen Palkitsemiskeskuksen toimitusjohtajan Tomi Rantamäen silmiin. Hän muistuttaa työsuhdeauton olevan lähinnä myynnille ja johdolle suunnattu etu. Paljon ajavien myyjien kohdalla se on yritykselle kilometrikorvauksia edullisempi vaihtoehto.

Monessa tapauksessa ehtoja on kuitenkin tiukennettu ja järkevöitetty, jotta ne istuisivat paremmin yrityksen ympäristöarvoihin.

– Esimerkiksi Primula saa työsuhdeautojensa polttoaineen oman tuotannon ylijäämien jatkoprosessoinnista, Rantamäki kertoo.

Kytkös strategiaan

Löytyykö työsuhdeautolle vakavaa haastajaa, on Rantamäen mielestä jo mutkikkaampi kysymys. Verokohtelun takia autoedun taloudellinen merkitys ei ole saajalle huomattava.

Jos autoetu on osa kokonaispalkkaa, vastaa siitä kertyvä hyöty melko tarkasti autoedun nauttijan maksamia kuluja. Silloin välttyy vain auton ostamiseen tarvittavan pääoman hankinnalta ja auton vaihtamisen vaivalta.

– Autoetu on paikallaan erityisesti silloin, kun sitä tarvitaan työtehtävien hoitamiseen. Pelkät kodin ja työpaikan väliset matkat hoituvat paljon ekologisemmin työsuhdematkalipuilla tai työsuhdepolkupyörällä, Rantamäki tähdentää.

Vaikka autoedun suosio näyttää juuri nyt vankkumattomalta, voi tulevaisuus tuoda mukanaan myös yllätyksiä. Leasingyhtiöt tietysti näkisivät työsuhdeautoilun jatkavan kasvuaan.

– Yhtälö voi toteutua, jos yritykset voivat tätä kautta säästää kustannuksia ja ympäristöä. Tulevaisuudessa voisi olla esimerkiksi kimppatyösuhdeautoja niille, jotka tarvitsevat autoa harvoin, Rantamäki pohtii.

Samalla hän kuitenkin muistuttaa, että jokaisella palkitsemiselementillä pitää lopulta olla kytkös yrityksen strategiaan.

– Mikäli autoedulle ei tällaista kytkentää enää jonakin päivänä löydy, se voidaan myös lopettaa.

76%

Työsuhdeautoilijoista 76 prosenttia on sitä mieltä, että auton valinta heijastaa myös yrityksen arvoja.

7

5

Teksti Satu Rämö Kuva marjo tynkkynen

x ura

Työpaikan vaihtajat kertovat urastaan.

Pk-yritysten sparraajaksi

C

hristian Holmlund, 32, on aloittanut konsultin työt Industriassa. Hänen uusi työpaikkansa sijaitsee Tampereella.

– Helsingissä on paljon konsulttifirmoja, mutta asiakkaita on myös muualla Suomessa, sanoo Holmlund.

Peräti neljä viidestä suomalaisesta yrityksestä sijaitsee Tampereen, Helsingin ja Turun muodostamassa kolmiossa. Kymmenen konsultin kokoinen Industria tarjoaa asiantuntijapalveluitaan kolmion kärkipisteistä käsin.

– Tehtäväni liittyvät yritysten kansainvälistymiseen ja strategian kehittämiseen, Holmlund kuvailee.

Käytännössä se tarkoittaa yritysasiakkaiden kansainvälistymismahdollisuuksien kartoittamista, myynnin tehostamistoimenpiteitä ja strategian päivitystyötä.

Industrian asiakkaat ovat pääosin suomalaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Holmlund siirtyi Industriaan valomainosyhtiö Tammerneonilta, jossa hän työskenteli muun muassa vientipäällikkönä. Työssä karttui hyödyllistä kokemusta kansainvälisistä markkinoista, sillä vienti muodostaa Suomen suurimman valomainosyhtiön liikevaihdosta yli kaksi kolmasosaa.

Yritysten liiketoiminnan kehittäminen alkoi tuntua kiinnostavalta vaihtoehdolta.

Holmlund näki Industrian työpaikkailmoituksen ja haki paikkaa.

– Koen mielekkääksi ja motivoivaksi, että voin hyödyntää omaa osaamistani yhden yrityksen sijasta monen yrityksessä.

Holmlund on hakenut yliopistokoulutuksensa ulkomailta. Holmlund piti aikoinaan vientipäällikön tehtävistä vuoden vapaan ja suoritti MBA-opinnot arvostetussa Warwickin yliopistossa Isossa-Britanniassa. Alemman korkeakoulututkinnon opinnot hän teki Northumbrian yliopistossa Newcastlessa.

– Nyt viihdyn Suomessa, mutta ei ura ulkomailla myöhemmin tulevaisuudessa ole mitenkään poissuljettu vaihtoehto.

Viestintäbisnestä uudistamaan Jaana Mäkiniemi, 47, on aloittanut viestintätoimisto Euro RSCG BNL:n johdossa. Mäkiniemi hakeutui viestintä- ja markkinointialalle jo opiskeluaikana.

– Opiskelin markkinointia ja menin töihin

– Haluan käyttää ja kehittää osaamistani viestinnässä, markkinoinnissa sekä palvelujen ja liiketoiminnan uudistamisessa. Myös lisävastuu kiinnos-

johdin kansainvälisesti toimivien yritysten

ti. Siirtyminen Euro

markkinointia ja viestintää, hän kuvailee.

RSCG:n viestintätoimiston johtajak-

tarjoaa integroituja viestinnän, markkinoin-

si sopi tavoitteisiini

nin ja digiratkaisujen palveluita. Mäkiniemi

hienosti.

siirtyi nykytyöhönsä viestintätoimisto Cocommsin kehitysjohtajan paikalta.

Työpaikanvaihtoa edelsi vuoden vuorotte-

3.11

ta ja pohtia työhön liittyviä intohimoja.

mainostoimistoon. MBA-tutkinnon jälkeen

Markkinointiviestintätoimisto Euro RSCG

8

luvapaa, jonka aikana ehti nauttia vapaudes-

Kohti uusia palveluhaasteita

Urakiertoa Finnairilla

Lisää projektien vetovastuuta

Miikka Suominen, 33, siirtyi viime vuoden

Kati Kaksonen, 30, siirtyi maaliskuussa

– Tässä työssä näkee kiinnostavia kehityspro-

lopussa Celerant Consultingista Ernst & Youn-

lentoyhtiö Finnairin sijoittajasuhteiden asi-

jekteja ja pääsee niihin mukaan mielenkiin-

gin palvelukseen. Senior managerina hän vas-

antuntijaksi. Hän on viihtynyt Finnairilla jo

toisimmassa ja vauhdikkaimmassa vaiheessa,

taa uudessa tehtävässään käyttöpääomapal-

viisi vuotta muun muassa lentoemäntänä,

sanoo August Associatesilla Associate Mana-

veluista.

verkostoanalyytikkona ja strategisiin hank-

geriksi ylennetty Elina Holkko, 28.

– Ex-työkaverini otti yhteyttä ja kertoi, että tänne oltiin hakemassa minun profiililla ole-

keisiin liittyvissä projekteissa.

– Monipuoliset työtehtävät ovat luoneet

Konsulttiyhtiö asiakkaat ovat pääosin suomalaisia pörssiyhtiöitä ja pääomasijoittajien

vaa henkilöä. Näin tässä mahdollisuuteni, hän

operatiivisen tuntemuksen lisäksi hyvän

omistamia portfolioyrityksiä. Holkko on työs-

kertoo.

pohjan yrityksen kannattavuuden ajureiden,

kennellyt Augustilla vuodesta 2007.

Edellisen työnantajan palveluksessa Suominen työskenteli kansainvälisten asiakasprojektien parissa ja pääosin ulkomailla.

– Haastavuus, oppimiskäyrän jyrkkyys, tekemisen hauskuus ja innostavuus saivat mi-

kilpailuympäristön ja toimialan kehityssuuntien ymmärtämiseen, Kaksonen kuvailee.

Työnkiertomahdollisuudet lisäävät ammaoppimista ja yhteistyötä.

sien saatossa lisää niin paljon kuin on kyennyt

toi ehdottoman hyvät lähtökohdat pidemmän

satorisella yhteistyöllä on tärkeä rooli, ja tätä

aikavälin uratavoitteille.

pyritään Finnairissa myös systemaattisesti

kiintoisena:

– Aluksi tein pääosin analyyseja, presentaatioita ja sen sellaista. Vastuuta on saanut vuo-

– Suuressa organisaatiossa poikkiorgani-

den vetäjänä Suominen pitää erittäin mielen-

vuosien aikana paljon.

tillista osaamista ja tukevat organisaation

nut viihtymään työssäni erittäin hyvin. Se an-

Nykyistä pestiään käyttöpääomapalvelui-

Työn sisältö ja oma rooli ovat muuttuneet

kehittämään, Kaksonen kertoo.

Uudessa työssään Kaksosen keskittyy sijoittajasuhteisiin ja talousviestintään.

– Tämä on mie-

– Uskon, että uu-

ottamaan. Roolini on nyt todella erilainen kuin täällä aloittaessani.

Ylennys lisää Holkon vastuita projektien vetämisessä. Työhön kuuluu nyt myös samassa projektitiimissä mukana olevien ohjaamista.

Tyypillinen konsultin ura kestää pari vuotta, jonka jälkeen siirry-

sien haasteiden vas-

lenkiintoinen teh-

tään esimerkiksi asi-

taanottaminen luo

täväkenttä, jossa

akkaan palkkalistoille.

aina pohjaa tulevai-

pääsen tekemään

suudelle.

yhteistyötä niin si-

sulttina pidempään

säisten kuin ulkois-

kuin keskimäärin. Se

tenkin sidosryhmi-

kertoo viihtymises-

en kanssa.

täni.

– Olen ollut kon-

työnantaja Moni työ vaatii täydennysopintoja, ja joskus tarpeen saattavat olla laajemmatkin opinnot työn ohella. Mutta löytyykö opinnoille tukea työnantajalta? Henkilöstöjohtaja Maria Aaltonen kertoo, että asiantuntijatalo KPMG:ssä opintoihin suhtaudutaan myönteisesti.

Mitkä ovat suosituimpia kouluttautumisen

sisäistä että ulkopuolisten kouluttajien tar-

työaikaa voi käyttää opiskeluun.

alueita?

joamaa koulutusta. Neuvontapalveluiden ja

Muiden opintojen osalta käytämme harkintaa.

Tilintarkastuspuolella meillä on hyvin syste-

veropuolen asiantuntijoille järjestetään talon

Suhtaudumme opiskelemiseen myönteisesti.

maattisesti etenevä koulutuspolku, jonka avul-

sisäistä, ja tarpeen mukaan myös ulkopuolis-

la varmistamme osaamisen kehittymisen uran

ta koulutusta.

alusta alkaen. Seuraamme tarkasti tällä kou-

Miten suhtaudutte opintovapaisiin?

Pyydetyt opintovapaat on pystytty järjestä-

Voiko työaikaa käyttää opiskeluun?

mään. Opintovapaa on KPMG:llä palkatonta,

Myös KHT-, JHTT- ja HTM-tutkintoihin val-

KHT-, HTM- ja JHTT-tutkintoon valmistautu-

ja yleensä se on sovittu pidettäväksi täysiai-

mentavat koulutukset ovat tärkeä osa kou-

misen osalta työnantaja tukee tenttiin valmis-

kaisena. Osa on kuitenkin tehnyt tuntiperus-

luttautumista KPMG:llä, ja näihin liittyy sekä

tautumista. Olemme määritelleet, miten paljon

teisesti töitä opintovapaan ohella.

lutuspolulla etenemistä.

9

valtti

10

3.11

Nokia

korttejaan piilottelee

Asiantuntijat uskovat, että Nokia ei ole vielä paljastanut kaikkia korttejaan Microsoft-yhteistyön motiiveista. Kännykkäjätti hakee etulyöntiasemaa alan seuraavassa murrosvaiheessa.

Teksti Teppo Kuittinen Kuvat tommi tuomi

M

atkapuhelinjätti Nokian ja ohjelmistojätti Microsoftin helmikuussa ilmoittama yhteistyö on kummastuttanut asiantuntijoita. Jollain muotoa yhteistyö tuntuu omituiselta. Aivan kuin kaikkea ei olisi kerrottu.

– Oma tulkintani on, että näytelmän ensimmäiset vuorosanat on lausuttu ja pari ensimmäistä näyttelijää on kehissä, Nokiatutkija Jyrki Ali-Yrkkö Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta Etlasta sanoo.

– On ensi-ilta ja kukaan yleisöstä ei tiedä, mikä on jutun juoni. Tässä kuviossa on muita osapuolia mukana. Sopimuksen logiikkaa ei ole kerrottu, eikä myöskään syitä taustalla. Sen takia tämä tuntuu niin kummalliselta, että mitä ihmettä ne oikein puuhastelee?



11

voimaisia verrattuna x86-prosessoreihin, joten niitä voidaan asentaa myös miniläppäreitä pienempiin laitteisiin.

Käyttöjärjestelmien kilpa

Nokian windows-yhteistyö voidaan nähdä strategisena neronleimauksena.

Aivan. Tosin Nokian toimitusjohtaja Stephen Elop vihjaisi, että sijoittajat tulevat pitämään yhteistyötä hyvänä pitemmällä ajanjaksolla. Tällä hän viittasi seuraavaan teknologiseen murrokseen, johon Nokia ja Microsoft valmistautuvat.

Kohti tehokännykkää

Tämä suuri teknologinen murros on se, että älykännykät ja taulutietokoneet ovat riittävän tehokkaita toimimaan oikeina tietokoneina. Microsoftin seuraava, aikaisemmin pelkästään tietokoneissa toiminut Windows-käyttöjärjestelmä tulee laajentumaan myös mobiililaitteisiin.

Tähän asti Windows on toiminut vain tietokoneissa käytettävillä x86-arkkitehtuurin prosessoreilla. Prosessori eli suoritin on se 12

3.11

tietokoneen keskusyksikön osa, joka suorittaa koneessa pyörivät ohjelmat.

X86-prosessoreiden markkinoita on hallinnut ylivoimaisesti yhdysvaltalainen Intel.

Vuosikaudet Windows on myynyt tietokonevalmistajille käyttöjärjestelmän ja Intel prosessorit. Molemmat ovat tehneet erinomaista bisnestä. Tilannetta onkin yleisesti kutsuttu Wintel-ilmiöksi.

Microsoftin pääjohtaja Steve Ballmer ilmoitti kuitenkin tammikuun alussa Las Vegasin kulutuselektroniikkamessuilla, että seuraava Windows-käyttöjärjestelmä tulee toimimaan myös ARM-arkkitehtuurin prosessoreissa.

ARM-prosessorit dominoivat älykännyköiden ja taulutietokoneiden markkinoita.

Niiden virransäästöominaisuudet ovat yli-

ARM on brittiläinen yhtiö, joka kehittää ARM-arkkitehtuuria. Yhtiöllä ei ole omaa tuotantoa, vaan se myy lisenssejä suurille puolijohdevalmistajille kuten Texas Instrumentsille, Qualcommille ja Nvidialle.

Vaikka ARM-prosessorit vievät vähän virtaa, ne eivät nykyisellään jaksa pyörittää oikeaa Windowsia. Tämän vuoksi älykännykät ja taulutietokoneet ovat käyttäneet eri käyttöjärjestelmiä eli perusohjelmia laitteen ja sovellusohjelmien välillä kuin tietokoneet. Kännyköissä tarjolla ovat olleet Nokian, hakukoneestaan tunnetun Googlen sekä amerikkalaisen Applen ja kanadalaisen RIM-yhtiön käyttöjärjestelmät. Lisäksi Microsoft on tehnyt erikseen kännyköihin ARM-prosessoreille tarkoitetun Windows Phone 7 -käyttöjärjestelmän.

Yksikään näistä viidestä kännyköiden käyttöjärjestelmästä ei pysty pyörittämään tietokone-Windowsille tarkoitettuja bisnesohjelmia. Sen tietää käyttäjäkin: jos olet lähtenyt reissuun, niin älykännykällä tai taulutietokoneella voi surffata netissä, lukea sähköpostit, kuunnella musiikkia ja katsoa elokuvia. Mutta työssä käytettäviä ohjelmia varten mukaan on täytynyt ottaa kannettava tietokone.

Historiallinen merkkipaalu

Mutta nyt tämä kaikki muuttuu.

Seuraava Windows-käyttöjärjestelmä, joka on todennäköisesti nimeltään Windows 8, tulee markkinoille arvioiden mukaan ensi vuonna. Ja se tulee toimimaan myös virtapihillä ARM-suorittimella. Tämä johtaa siihen, että älykännykässä tai taulutietokoneessa voi käyttää ensimmäistä kertaa ihan oikeaa Windowsia.

ARM-prosessoreiden suorituskyky kehittyy vauhdilla. Tällä haavaa älykännykät käyttävät niin sanottuja yhden ytimen prosessoreita. Ensi vuoden aikana käytössä ovat jo tehokkaammat neljän ytimen ARMprosessorit.

Prosessorivalmistaja Nvidian toimitusjoh-

taja Jen-Hsun Huang totesikin tammikuussa Wall Street Journal -lehdelle, että tästä vuodesta tulee merkkipaalu toimialan historiassa. Taustalla oli se, että Microsoft ilmoitti Windowsin tulosta ARM-prosessoreille.

– Tänä vuonna PC-teollisuus määritellään uudelleen, Jen-Hsun Huang korosti.

Ja tähän rakoon Nokia iskee.

Viimeistään kahden vuoden päästä ollaan siirrytty markkinatilanteeseen, jossa Nokia Windows -älypuhelimia ja taulutietokoneita voidaan käyttää nykyisten tietokoneiden tapaan. Samaan aikaan kilpailevan Google-leirin nyt suosittu Android-käyttöjärjestelmä toimii vain älykännyköissä ja taulutietokoneissa – mutta ei tietokoneiden käyttöjärjestelmänä.

Bisnesmarkkinoiden valtias

Myös amerikkalaisen i-tuotteistaan tunnetun Applen epäillään valmistelevan tietokoneidensa käyttöjärjestelmän tuomista taulutietokoneisiin. Apple operoi pienellä kalliiden laitteiden markkina-alueella.

Näin ollen se ei ole yhtä paha uhka Nokia Windows -laitteille kuin Googlen Android.

Android-käyttöjärjestelmä pohjautuu vapaasti muokattavissa olevaan Linux-käyttöjärjestelmään. Vaikka monet yritykset käyttävät avoimia Linux-pohjaisia ohjelmia, Windows hallitsee yhä bisnesmarkkinoita.

On huomionarvoista, että Nokian uusi toimitusjohtaja Stephen Elop ei ole puhunut kännyköissä käytettävässä Windows Phone 7 -järjestelmästä vaan hän on järjestelmällisesti käyttänyt sanaa ”Windows”.

Tämä voidaan tulkita niin, että Nokian tuotteisiin tulee ihan oikea Windows.

Nokia on saamassa siis valtavan etulyöntiaseman. Windows-yhteistyö voidaan nähdä siis myös strategisena neronleimauksena.

Toki ensimmäiset Nokia Windows -puhelimet käyttävät matkapuhelimille räätälöityä Windows Phone 7 -järjestelmää, koska se on tällä hetkellä jo valmis. Windows 8:han on vielä julkaisematta.

Mutta nimenomaan oikean Windowsin Nokialle tarjoama etulyöntiasema selittää, miksi juuri nyt Nokia näyttää tehneen epäedullisen diilin Microsoftin kanssa: Nokia on Microsoftin asiakas. Nokia maksaa lisenssin jokaisesta käyttöjärjestelmästä.

Tosin Windows ryhtyy käyttämään Nokian Navteq-karttayhtiön paikkatietoja, ja maksaa siitä korvausta Nokialle. Nokia saa myös muita rahavirtoja Microsoftilta.

Applekaan ei heti vakuuttanut

Yhteistyötä on silti pidetty Microsoftin voittona. Microsoft kun on jäänyt kännyköiden käyttöjärjestelmäkilpailussa täysin margi-

naaliin. Nokian valittua Windows älykännyköidensä ainoaksi käyttöjärjestelmäksi, kännyjätti laittaa kaiken Microsoftin varaan.

– Jos Nokia Windows -puhelimet eivät myy, Nokia on tuhoon tuomittu. Mutta Microsoftia tilanne ei hirveästi hetkauta.

Heillä ei ole yhtä paljon hävittävää, analyytikot ovat kuin yhdestä suusta ihmetelleet.

Analyytikoiden kommentit tulee suodattaa lähdekritiikin läpi. Johtavat analyytikot eivät muutama vuosi sitten antaneet juurikaan toivoa Applen ensimmäiselle kännykälle iPhonelle. Mutta iPhone muutti koko toimialan.

Nokia piti pitkään kiinni omasta kännyköiden Symbian-käyttöjärjestelmästään.

Jälkikäteen katsottuna liian pitkään.

Strateginen perustelu Symbianissa roikkumiselle oli toisaalta selkeä. Nokia ei halunnut pelkäksi laitevalmistajaksi.

Kauhukuva hidastutti

Tietokoneiden puolella laitevalmistajat yltävät hädin tuskin viiden prosentin liikevoittoon, kun ohjelmistojätin ja prosessorivalmistajan Wintel-kaksikko kääri isot rahat. Tämä oli Nokian kauhukuva.

ARM-prosessoreiden osalta ei teoriassa voi syntyä uutta Wintel-ilmiötä. ARM-yhtiön roolin vuoksi Intelin tapaista mono-



Ohjelmistoalalla jopa työvoimapulaa

N

okian strategian muutoksen odotetaan tuovan mukanaan työn-

ei hoivattaisi kuoliaaksi.

tekijöiden irtisanomisia. Nokian tuotekehitystoiminnoissa työs-

– Välillä tuntuu, että yrityksiä paapotaan liikaakin. Yrityksen täy-

kentelevillä on kuitenkin hyvät mahdollisuudet työllistyä, uskoo

tyy vain antaa mennä kylmään veteen eli markkinoille. Näin yrittäjä

Nokian ja sen vaikutuksen kansantalouteen hyvin tunteva Elinkei-

saa arvokasta tietoa siitä, miten tuotetta tai palvelua tarvitsee ehkä

noelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkija Jyrki Ali-Yrkkö.

muuttaa asiakastarpeiden vaatimaan suuntaan.

– Suomessa on tuhansia ohjelmistoyrityksiä ja osa niistä kärsii oikeasti työvoimapulasta.

Ali-Yrkkö ennustaa kuitenkin jonkinlaista sokkia, jos Nokialta irtisanottavien määrä on suuri. Suomi on pieni maa, ja työvoimapulasta huolimatta suuren joukon työllistyminen ei tapahdu aivan hetkessä.

– Riippuu tietenkin irtisanottavien määrästä, mutta tässä vaihees-

– Jos yritys ei pärjää, niin ehkä se ei ollutkaan niin kunkku idea. Kaiken kaikkiaan on tervettä, että eri aloilla yrityksiä perustetaan ja lopetetaan. Tämä kertoo siitä, että markkinat toimivat, ja että uusilla yrittäjillä on mahdollisuus tulla alalle.

Ali-Yrkkö muistuttaa, että kansantalouden kannalta olisi tärkeää, että menestyviä uusia yrityksiä ei myytäisi ulkomaille.

sa en olisi kuitenkaan heittämässä kirvestä kaivoon, Ali-Yrkkö toteaa.

– Nyt monet hyvät ideat myydään, kun firma on 50-henkinen. On-

Osaavan työvoiman vapautuminen Nokialta tulee myös synnyttä-

gelma ei ole, että ulkomaisia ostajia on liikaa, vaan että suomalaisia

mään uutta yritystoimintaa. Ali-Yrkkö toivoo, että aloittavia yrityksiä

ostajia on liian vähän.

13

polia ei synny yhtä helposti. Tästä huolimatta samansuuntainen kehitys on ollut meneillään, sillä amerikkalainen puolijohdevalmistaja Qualcomm on saanut noin 75 prosentin markkinaosuuden Androidpuhelimien prosessoreissa.

Onkin ryhdytty puhumaan Quadroid-ilmiöstä, jossa Android ja Qualcomm tekevät isot rahat ja varsinaiset matkapuhelinlaitteiden valmistajat jäävät kitumaan kutistuvien liikevoittoprosenttiensa kanssa. Viime aikoina korealaiset kännykkävalmistajat Samsung ja LG ovatkin ottaneet etäisyyttä Qualcommiin.

Qualcomm on ollut pitkään Nokian verivihollinen. Mutta viime vuoden lopulla yhtiöt ilmoittivat, että Nokia ryhtyy käyttämään Qualcommin tuotteita tietyissä Yhdysvaltain markkinoille tarkoitetuissa puhelinmalleissaan.

Nokian hovitoimittajia ARM-prosessoreiden osalta taas ovat olleet Texas Instruments ja ST-Ericsson. Ennen Nokian ja Microsoftin yhteistyön julkistamista Qualcommilla oli yksinoikeus toimittaa ARMprosessorit Windows Phone 7 -käyttöjärjestelmällä varustettuihin puhelimiin.

Aggressiivinen neuvottelija

Microsoft ilmoitti Nokia-yhteistyön julkistamisen jälkeen, että se sallii myös muiden toimittajien ARM-prosessorit. Tämä on Nokian intressien mukaista. Nokian liiketoiminnan tärkein ohje on, että yhtiöllä pitää olla jokaiseen asiaan vähintään kaksi toimittajaa.

– Nokia hankki systemaattisesti 2000-luvun aikana vähintään yhden vaihtoehdon jokaiselle alihankkijalle. Monessa tapauksessa alun perin oli yksi suomalainen alihankkija, jolle hankittiin ulkomainen vaihtoehto, Etlan toinen Nokia-tutkija Timo Seppälä muistuttaa.

Nokia haluaa aina olla neuvottelutilanteessa, jossa se ei ole riippuvainen yhdestä toimittajasta.

Nokian aggressiivinen neuvottelupolitiikka selittänee myös yhtiön johdon sekavat viestit kuluneena talvena.

Nokia vakuutti julkisuudessa alkutalvesta yhtiön luottavan yhä omaan Symbian-käyt14

3.11

Nokia on Windowskortin varassa todennäköisesti vain tilapäisesti.

töjärjestelmäänsä sekä kehitteillä olleeseen MeeGo-järjestelmään. Samaan aikaan Nokia kuitenkin kävi julkisuudelta salaa neuvotteluita Microsoftin ja Googlen kanssa.

Vaikka Nokia olisi alusta alkaen tähdännyt sopimukseen Microsoftin kanssa, se pystyi neuvotteluissa vetoamaan mahdolliseen yhteistyöhönsä Googlen kanssa sekä mahdollisuuteen pysyä omissa käyttöjärjestelmissään.

Microsoft taas tiesi tarkkaan omat valttinsa. Windows on tulossa ARM-prosessoreille, ja se oli kova juttu neuvottelupöydässä Nokian kanssa.

Microsoftkin nöyrtyi

Mutta jos Nokia olisi mennyt mukaan Googlen Android-leiriin, Microsoftin Windows Phone 7 -käyttöjärjestelmä olisi ollut poissa pelistä. Microsoftille on eittämättä eduksi, että Windows Phone 7 saa suosiota.

Tästä tilanteesta on sitten hyvä siirtää ihan oikea Windows kännyköihin.

Amerikkalaisen Wall Street Journal -leh-

den saamien sisäpiiritietojen mukaan Nokian ja Microsoftin neuvottelut olivatkin todella hektiset. Tietyssä vaiheessa Nokia oli jo viheltää pelin poikki, kun Microsoft kohteli Nokiaa kuin tavallista kännykkävalmistajaa.

Nokia on kuitenkin ylivoimaisesti maailman suurin matkapuhelinten valmistaja.

Monissa kehittyvissä maissa matkapuhelinta kutsutaan yleisnimellä nokiaksi. Nokialla on valtava tuotantokapasiteetti ja jakeluverkostot.

Microsoft ymmärsi yskän, ja yhtiöt pääsivät yhteisymmärrykseen. Nokia saa Microsoftilta myös korvausta kalliilla ostetun Navteqin karttojen käytöstä.

Nokia sai myös itselleen karttoihin tulevan paikallisen mainonnan. Se tarkoittaa sitä, että kun esimerkiksi olet oudossa kaupungissa, voit katsoa Windowsin karttapalvelusta lähimmät ravintolat ja muut palvelut. Nokia myy näitä ilmoituksia paikallisesti ympäri maailmaa.

Microsoft käyttää myös valtavia markkinointiresurssejaan edistääkseen Nokia Windows -laitteiden myyntiä. Näin Nokian ei tarvitse yksin maksaa markkinointia.

Nokia myös säästää tuotekehityskustannuksissa, kun se ei tee enää itse omaa käyttöjärjestelmäänsä.

Riippuvuussuhde tilapäinen

Mutta miten kävi Nokian tärkeimmän periaatteen? Aina pitää olla kaksi vaihtoehtoa.

Miksi yhtiö sitten siirtyy yhden kortin varaan eli vain Windowsin käyttöön?

Tilanne on todennäköisesti tilapäinen.

Nokiahan on jo ilmoittanut, että se kehittää uutta käyttöjärjestelmää ”seuraavaa teknologista murrosta varten”.

Seuraavan sukupolven käyttöjärjestelmä pohjautuu nyt kehiteltyyn Nokian MeeGo-käyttöjärjestelmään, joka puolestaan pohjautuu Googlen Androidin ta-

paan Linux-käyttöjärjestelmään. Nokian oma kehitteillä oleva Linux-pohjainen käyttöjärjestelmä tulee olemaan paha peikko Microsoftille.

Nokia haluaa varautua seuraavaan toimialan murrokseen. Vedenjakajaksi voi nousta se, että Linuxin kaltaiset avoimet ja ilmaiset käyttöjärjestelmät jyräävät Windowsin suljetut versiot. Käyttöjärjestelmien avoimuutta vertailtaessa Nokian MeeGo on lisäksi vielä paljon avoimempi kuin Googlen Android.

Tällä haavaa kännykkävalmistajat voivat muokata Androidia, mutta Google pitää hallussaan Androidin ydintä. Toisin sanoen kännykkävalmistajat ovat riippuvaisia Googlesta. MeeGon ydin on avoin ja sitä hallinnoi Linux Foundation.

Kasparovkin voi erehtyä

jätti, ja siksi se vihaa ja pelkää Linuxia. Sen suurin uhkakuva on se, että yritykset siirtyvät vähitellen käyttämään avoimia Linuxpohjaisia ohjelmia ja käyttöjärjestelmiä.

Nokiaa on kutsuttu mobiilimaailman Garri Kasparoviksi. Yhtiö pohtii liiketoiminnan siirtoja kuin maailman etevin shakinpelaaja.

Esimerkiksi 1990-luvulla Nokia satsasi rajusti matkapuhelinten gsm-teknologiaan, kun pahin kilpakumppani Motorola panosti cdma-teknogiaan. Ja lopulta gsm valtasi maailman markkinat ja Motorola joutui pahoihin vaikeuksiin.

Kasparovkin voi erehtyä. Nokia pysyi liian pitkään omasta Symbian-käyttöjärjestelmästään, ja ajautui nykyiseen kriisiin.

Nokia on nyt tehnyt viimeisimmän ison liikkeensä. Kilpailijat seuraavat huolestuneina. Kaatuuko Nokia vai kilpailijat?

Microsoftin on suljettujen ohjelmistojen

shakkimestarikin voi epäonnistua. kaatuuko nokia vai kilpailijat?

15

/// svenska sidan

Max Arhippainen

Pengens makt och maktlöshet

V

ärlden är inte rättvis, varken då resurser eller uppmärksamhet fördelas.

De olyckliga rumänska romska tiggarna i gatubilden har blivit en stor fråga. Samtidigt går vårt lands akademiska elit själv aktivt omkring med tiggarstaven. Har den saken problematiserats tillräckligt djupt?

Då Aalto-universitetet grundades behövdes eget kapital. Staten hängde fram en läcker morot: för varje donationseuro dess stiftelse skrapade ihop skulle staten sticka till 2,5 euro. Men universitetsreformen gjorde alla universitet offentligrättsligt självständiga, oberoende av stiftelse. Också de andra behövde eget kapital. De ställde en berättigad fråga: varför skulle bara Kauppis, Polis och Konstindustriellas resonemangsäktenskap få en så givmild hemgift?

Staten utvidgade snabbt modellen med motfinansiering. Därför har tiggare från alla universitet sprungit omkring hos företag och allmännyttiga samfund. De har ett bra argument; ”det ni nu ger får mycket mångfalt”. I Hanken har två anonyma (gissa själva) gynnare dessutom lovat lägga till en euro på varje alumnislant (som alltså staten ytterligare tvåkommafemdubblar). Är det här bra eller dåligt? Kritikerna målar upp hot mot den akademiska frihe-

ten. Är det bara de ”nyttiga” vetenskaperna som får en chans? Skapas det dolda beroendeförhållanden till donatorerna? Vilka styrmekanismer uppstår i lönndom?

Berättigade frågor, även om jag tror att rädslan är obefogad.

Förespråkarna igen målar upp en utopi av en akademisk värld befriad av den offentliga finansieringens bojor.

Sanningen är att rörelsefriheten i grunden inte alls förändras: vetenskaplig tyngd och offentlig finansiering kommer ändå att styra.

Jag jämförde snabbt medelinsamlingarna. Hanken, Åbo Akademi och Helsingfors universitet har alla föresatt sig att samla ihop 10 miljoner, oberoende av storleksskillnaden. Aaltouni som startade det hela satte sin ribba vid 200 miljoner.

Alla verkar nå målet, Hanken med råge.

Ger det här ökat ekonomiskt utrymme? Om medlen placeras med en trygg normalavkastning så kan HU få knappt en procent mera till sin totalbudget, ÅA möjligen några procent. För Hankens och Aaltos del kan framgångarna fatktiskt öka rörelsefriheten med en tvåsiffrig procentsiffra. Men för alla är den övriga finansieringen alltjämt helt beroende av ett samhällsfinansieringen.

En alumni kan alltså stöda sitt alma mater med mera genomslag än vanligt denna vår.

Gör det. Det kan ge en guldkant. Men minns: insamlingarna är varken en så big deal som systemets starkaste kritiker eller förespråkare säger.

Max Arhippainen är nationalekonom och direktör för samhällsrelationer vid Finlands Pälsdjursuppfödares Förbund.

16

3.11

Opinnot ja alku-ura

Teksti Johanna Mitjonen Kuvat Terhi Ekebom

Kesälläkin opintielle

Jos hyödyllistä kesätyötä ei tunnu löytyvän, kannattaa harkita kesäopintoja.

Valmistuminen nopeutuu ja vuoden rästikursseista pääsee kätevästi eroon.

17

V

iime kesänä Emma Böös, 24, paahtoi kilpaa auringon kanssa tenttikirjojen äärellä.

Hän valitsi opinnot kesätöiden sijaan, koska hänellä oli jo osa-aikainen työ.

– Sekin vaikutti, että kesätyömarkkinat näyttivät siltä, ettei itselle oikeasti hyödyllistä kesätyötä olisi löytynyt.

Böös tuumi, että opintojen vauhdittaminen olisi hyvästä.

Kesän kurssitarjonta vaihtelee eri kouluissa ja oppiaineissa, mutta kesäopintoja suunnittelevan opiskelijan kannattaa olla valppaana. Aikainen lintu nappaa madon, niin myös fiksu opiskelija kesäkurssipaikan.

– Olin varhaisessa vaiheessa liikkeellä varaamassa paikkoja. Aavistelin ettei kesäduuneja välttämättä ole tarjolla, jolloin kursseille voi olla ryntäys. Ilmoittauduin heti, kun ilmoittautuminen alkoi ja myöhemmin huomasinkin kurssien täyttyneen.

Böösillä ei ollut valittamista kurssitarjonnasta. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun valikoimasta löytyi hyviä kursseja johtamista opiskelevalle kylterille.

– Olen onnekas, koska pääaineessani kursseja tarjotaan. Monet samassa koulussakin olevat ovat ihmetelleet, että voin opiskella kesällä, kaikkien aineissa kursseja kun ei ole tarjolla.

jos valmistuminen nopeutuu, kesäopinnoista

Vaatii motivaatiota

Kesän aikana Böös suoritti kaksi kirjatenttiä ja loppukesästä vielä kansainvälisen liiketoiminnan kurssin.

– Annan ihan hyvän arvosanan kursseille. Minusta ne vastasivat tavallisia korkeakoulun kursseja tasoltaan.

Suven opinnoista jäi Böösille muutenkin hyvä mieli.

– Välillä on tullut laistettua liikaakin opiskeluista. Kesän aikana sain kuitenkin suoritettua viimeiset kanditason kurssit ja elokuussa sain paperit ulos. Sain hyvin kurottua kiinni mitä minulta oli jäänyt suorittamatta.

Häntä ei jäänyt myöskään harmittamaan se, että urasuunnitelmien kannalta hyvää kesätyöpaikkaa ei löytynyt.

– Sain käytettyä ajan mielestäni näin hyödyllisemmin.

Kesäopiskelu erosi Böösin mielestä tavallisen lukukauden opintiestä. Yleensä koululla on esimerkiksi kavereita sekä vilinää ja vilskettä, mutta kesällä ei.

Opiskelut vaativat myös erilaista asennoitumista: kurssikirjoihin pitää tarttua vaikka aurinko paistaa. Hän sanookin, kuinka kesällä opiskelu vaatii enemmän motivaatiopuuskia.

– Aiemmin kesäopintoni ovat jääneet vain pariin kirjatenttiin – ja muutenkin enemmän aikomuksen asteelle.

Böösiä kiinnostaisi tulevinakin kesinä

kesäopinnot vaativat erilaista asennoitumista. kurssikirjoihin pitää tarttua, vaikka aurinko paistaisi.

18

3.11

kartuttaa opintopistesaldoa. Sen tiellä on kuitenkin esteitä.

– Vaikka jatkossa haluisin opiskella, ei se todennäköisesti ole mahdollista. Ainakaan viime kesän perusteella ei maisteritason kursseja ole tarjolla.

Toiveita kuunnellaan

Näin alkukeväästä korkeakouluissa vielä kartoitetaan tulevan kesän opintotarjontaa. Esimerkiksi Vaasan yliopistossa vasta kesätenttipäivät on sovittu. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa taas tarjotaan todennäköisesti kesäopetusta ainakin avoimen yliopiston puolella.

Sekä Vaasan yliopiston että Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppatiellisessä tiedekunnassa tehdään ylioppilaskunnan tai eri ainejärjestöjen kanssa yhteistyötä, kun kesällä järjestettäviä kursseja kartoitetaan.

Lappeenrannassa ylioppilaskunta tekee jäsenistölle kyselyn, mitä kursseja opiskelijat toivovat kesällä koulussaan järjestettävän. Vaasassa kauppatieteilijöiden ainejärjestö Warrantti kerää listan kesätenttitoiveista.

– Pyrimme toteuttamaan sitä mahdollisimman pitkälle, opintopäällikkö MiiaLeena Mikkilä Vaasan yliopistosta kertoo.

Toiveiden kartoittaminen on myös haasteellista.

– Kun monelta kysytään, tulee myös monenlaisia toiveita, Lappeenrannan kauppatieteellisen tiedekunnan opintopäällikkö Minna Ranta sanoo.

Ongelmana kato

Perinteisesti Lappeenrannassa on järjestetty massakursseja esimerkiksi talous- ja finanssimatematiikasta. Monelta kyseiset

hyötyy myös yliopisto.

kurssit ovat jääneet varsinaisen lukuvuoden aikana rästiin, ja siksi niille on kesällä kysyntää.

Molemmissa tiedekunnissa on kuitenkin huomattu sama ongelma. Moni opiskelija ilmoittautuu, muttei sitten kuitenkaan suorita kurssia.

– Ilmoittautumisia kursseille saadaan paljon. Jos kesätyötilanne onkin sitten ollut parempi, ei osallistumisprosentti ole kovin korkea, Ranta Lappeenrannasta sanoo.

Tilastollisen analyysin perusteet -kurssille ilmoittautui viime keväänä yli 60 opiskelijaa, ja kurssia varten perustettiin kaksi harjoitusryhmää. Kato oli kuitenkin niin kova, että kesällä kaikki mahtuivat lopulta yhteen ryhmään.

Kesäkurssien lisäksi opiskelijoille on kesällä mahdollisuus suorittaa tenttejä. Lappeenrannan teknillisessä opistossa opettajat voivat vapaasti järjestää aineistaan kesätentin.

Vaasassa on havaittu, että kesätentteihinkin on ilmoittautumisvaiheessa tunkua, mutta osallistumisprosentti on lopulta heikko.

– Ilmoittautuneita ja toiveita on paljon, mutta suorittaneiden määrä jää sitten pienemmäksi, kun työt ja kesätapahtumat verottavat. Tämä on sinänsä ikävää, Miia-Leena Mikkilä sanoo.

Kohti kesäkouluja

Tarve kesäopinnoille on Mikkilän mielestä kasvanut parin viime vuoden aikana. Myös

Lappeenrannan teknillisen yliopiston opintopäällikkö Minna Ranta arvioi kesäopintojen yleistyneen.

Vaikka vielä ei voida puhua kesästä kolmantena lukukautena, on koko vuotta alettu tehokkaammin käyttää hyödyksi.

– Jos ajatellaan kauppatieteellisen opetuksen alkuaikoja, niin silloin ei välttämättä edes järjestetty kesäopetusta, sanoo Ranta.

Ehkäpä Suomessa saatetaan nähdä tulevaisuudessa enemmän ulkomailla suosit-

tuja summerschooleja, kun kansainvälinen yhteistyö jatkuvasti lisääntyy.

– Olemme mielellämme vastanneet kesäopiskelutarpeeseen. Kun kesänkin ajalta voi saada opintotukea, on opintoja pystyttävä tekemään yliopistolla myös silloin, Ranta lisää.

Hänestä kesäopinnoista hyötyvät molemmat – sekä opiskelija että yliopisto – kun valmistuminen nopeutuu.

19

Internationella proffs

utlandet

Städkunnande

till

Mäntsäläbolaget Rekola Trolley Systems exporterar städutrustning till Norden och övriga Europa. Bolagets städ- och miljökunnande har en marknad som sträcker sig ända till Japan och USA.

Text Eija Hietanen foton Arto Wiikari

E

nligt Stephan Arts har bolaget ett mål: – Vi vill förändra världen, konstaterar han utan ironi i rösten.

Bolaget är Rekola Oy Trolley Systems, som finns i Mäntsälä och som exporterar städvagnar och städutrustning. Arts är född i Holland, men kärleken har fört honom till Finland. Han ansvarar tillsammans med ägaren Petri Rekola för bolagets export.

– Då man frågar människor vad det första de tänker på är när de hör ordet renhet är det vanligaste svaret god doft och vatten.

Men det att man använder doftande rengöringsmedel och mycket vatten i städningen innebär ändå inte att det blir rent.

20

3.11

Tvärtom – sannolikt är följden att det skadar miljön.

– Ju mer vatten man använder för att tvätta golvet, desto mer vatten blir det kvar på golvet. I Finland är det inget problem, men i många länder är rent vatten en bristvara och det lönar sig inte att slösa vatten på städning, påpekar Arts.

Enligt Petri Rekola är konkurrensen hård inom branschen i Mellaneuropa, men också där klarar sig bolaget bra och skiljer sig från mängden genom sitt kunnande. I Finland, och också i de övriga nordiska länderna, använder vi klart mindre vatten i städningen än i många andra länder i Europa och på andra håll i världen. Här i Norden är städningen vanligtvis förnuftigt ordnad.



Rekola Oy Trolley Systems Grundat: 1981 Hemort: Mäntsälä Omsättning: ungefär tre miljoner euro (2011) Exportens andel av omsättningen: ungefär 50 procent Huvudmarknadsområden: Norden och övriga Europa, Nordamerika och Japan Antal anställda: 14

Hannu Hokkanen böjer och stansar metallrör. Rören behövs i Rekolas huvudprodukter, de vagnar som används i städ- och avfallsservicen.

21

“Kunderna köper ändå en helhet, inte enskilda produkter.”

– Dessutom är våra moppar och dukar av mikrofiber effektiva städredskap och man behöver inte använda mycket vatten med dem, berättar Rekola.

Genomtänkt helhet

I Europa är bolagets potentiella andel av hela städutrustningsmarknaden ca 30 procent. Olika städmetoder kräver olika städvagnar, som bolaget själv utvecklat.

I helheten har man beaktat hårdvaran, det vill själva vagnarna, och mjukvaran, det vill säga städredskapen och sättet att städa.

Bolaget har redan länge följt den valda strategin.

– I tio års tid har vi haft en vision om vilken riktning vi vill gå i. Vi vill exportera finländskt städkunnande. Ekologi är en viktig del av kompetensen.

Rekolas finländska städexpertis sprids i världen på många olika sätt.

– Då vi presenterar våra innovationer på mässor kan konkurrenterna redan om några veckor ha likadana produkter i sitt sortiment. Kunderna köper ändå en helhet, inte enskilda produkter, påpekar Rekola.

Snabbare, effektivare

Duon medger att varken deras eller kundernas enda mål är att för-

Jari Orassaari övervakar svetsroboten. Rekola Trolley Systems gör också underleveranser inom metallbranschen, till exempel rörböjning och svetsning.

22

3.11

bättra världen eller ens att ta hand om miljön. Också tid är pengar.

– I städbranschen utgör lönekostnaderna 80 procent. Om man kan städa snabbare med bättre redskap och effektivare städmetoder, ger det också klara besparingar, berättar Rekola.

Arts tillägger att det vid sidan av tidsbesparingen också lönar sig att fundera på vad som är ändamålsenlig och vettig kvalitet i varje städobjekt. Till exempel finns det olika behov och standarder när det gäller att städa på sjukhus än till exempel på ett varuhus eller i ett lager eller en verkstad.

En ingrediens i framgångsreceptet är kundcentrering. Då man behärskar produktionshelheten ända från planeringen kan man tillverka produkter utgående från kundernas behov och till och med skräddarsy dem.

Frakten sätter gränser

Petri Rekola tog över bolaget 1995 då hans pappa blev pensionerad från bolaget.

– Då märkte jag att man inte kan sälja städvagnar till Mellaneuropa om man inte säljer en hel städmetod, berättar han.

Utgående från det började Rekola i början av 2000-talet utveckla en produktserie för professionell städning som säljs som helhet.

Numera låter bolaget producera städutrustning såsom moppar

och mikrofiberdukar i Fjärran Östern. Utrustningen används sedan i städvagnar som har tillverkats i Finland eller på andra håll nära marknaderna.

– Det lönar sig inte att frakta städvagnar särskilt långa sträckor, berättar Rekola.

Strategin verkar ha bitit på kunderna. Systemen säljs redan vid sidan av Norden och flera europeiska länder i Nordamerika och Japan.

Finland har Rekola ingen egentlig konkurrens. Också på nordisk nivå är bolaget en rätt stor och känd aktör.

Bolaget har bara 14 fastanställda, men dessutom använder man många underleverantörer. Bland annat i Kina har bolaget fyra producenter.

Mikrofiberdukar får man inte längre i Europa, eftersom ingen längre tillverkar mikrofibergarn, berättar Rekola.

Expansion lockar

Rekola Trolley Systems har många stora städföretag som kunder, i Finland till exempel SOL, Lassila & Tikanoja och ISS Palvelut.

Petri Rekola söker aktivt tillväxt för sitt företag, men ändå på ett förnuftigt sätt. Bakgrundsanalyserna görs omsorgsfullt och man försäkrar sig om att inträde på nya marknader är lönsamt.

– Vi har till exempel varit tvungna att bromsa japanernas iver, eftersom vi inte ville utvidga vår verksamhet dit innan vår serie är helt klar, säger Rekola.

Nu planerar bolaget att utvidga sitt område till Nordamerika.

Bolaget exporterar också till Ryssland. Prissättningen och expan-

Holländska Stephan Arts och Petri Rekola sörjer tillsammans för den utländska verksamheten och exporten. Arts huvudansvarsområde är verksamheten i Kina.

sionen planeras alltid enligt marknaden.

– I Ryssland vill vi att kundernas ser oss som förmånligare än många av de nuvarande alternativen. Men det lönar sig givetvis inte att sälja för billigt. Vi funderar ut ett bra pris och koncept skilt för varje land.

Lönsamhet framför allt

Petri Rekola är uppenbart stolt över hur hans bolag klarat sig i världen.

– För ett litet bolag är det en framgång att utveckla, producera och sälja sina egna produkter runtom i världen.

Det är fint att man i dag inte behöver vara ett bolag i världsklass för att kunna göra affärer globalt.

En annan sak som ägaren är stolt över är lönsamheten. Depressionen ledde till att omsättningen sjönk i fjol och detsamma gäller resultatet. Trots det förblev lönsamheten utmärkt.

– Enligt Balance Consultings rating placerade vi för lönsamhetens del bland de 3 000 bästa på listan över de 12 000 största finländska bolagen, berättar ägaren.

23

/// liiketoimintaosaaminen

T S A U A O J Tavarakaupan maailma rakennettiin jäykkien sopimusten varaan, mutta palveluliiketoiminta vaatii joustavampaa sopimista.

Parhaimmillaan sopimus on liiketoiminnan aktiivinen työkalu.

Teksti Olli Manninen Kuvat tommi tuomi

K

assakaapeissa pölyttyvien sopimusdokumenttien aika alkaa auttamattomasti olla ohi. Modernissa verkostotaloudessa sopimusosaaminen on osa yritysten kilpailukykyä ja myös kilpailuetu.

– Sopimusten laadinnassa yrityksillä on paljon tekemistä. Sopimukset ymmärretään usein vain välttämättöminä juridisina dokumentteina, jotka on vain allekirjoitettava ja joihin palataan vain ristiriitatilanteissa, sanoo Itä-Suomen yliopiston siviilioikeuden professori Soili Nystén-Haarala.

Sopimukset jäävät tallelokeroon ja toivotaan, ettei niihin tarvitse palata, koska niihin palaaminen tietää yleensä riitelyä tuomioistuimessa tai sillä uhkaamista.

24

3.11

Nystén-Haaralan mukaan yritysten kannattaisi kehittää sopimustoimintaansa uusia liiketoimintamalleja vastaavaksi ja päivittää sopimusasiakirjat ajan tasalle.

– Maailma ja toimintatavat muuttuvat ja monimutkaistuvat. Yksittäisten yritysten väliset sopimukset vaihtuvat lisäarvoa tuottavien verkostojen välisiksi sopimuksiksi.

Palvelujen kauppa on jo tuotteiden kauppaa merkittävämpää liiketoimintaa, hän sanoo.

Parhaimmillaan viestikapula

Hyvä ja laadukas sopimusosaaminen on sitä, että dokumentit, prosessit ja yhteistyötaidot ovat kunnossa ja nivoutuvat joustavasti yhteen.

– Sopimus tulisi ymmärtää prosessina, joka alkaa jo hankintojen, tuotteiden sekä

Hyvän sopimuksen ominaisuudet  Tarjouksen tai sopimuksen sisältö sekä

palveluiden suunnittelusta ja päättyy kaikkien vaiheiden kautta hallittuun sopimukseen ja aikanaan myös hankkeen päättymiseen, Nystén-Haarala sanoo.

Jäykkä, asemoiva näkökulma sopimiseen korostaa osapuolten vastakkaisia intressejä ja tarvetta varautua riskeihin. Sopimusehdot ovat luonteeltaan selkeitä ja pysyviä. Perinteinen sopimusosaaminen tukeutuukin klassiseen, legalistiseen näkemykseen sopimuksesta.

Sen sijaan joustava näkökulma sopimiseen korostaa joustavuutta, hyvää tahtoa ja sitoutumista yhteistyöhön. Yhteistyön raamit ja tavoitteet sovitaan yhdessä. Joustavia sopimusehtoja voidaan täsmentää myöhemmin.

Parhaimmillaan sopimus on kuin viestikapula, joka sisältää tiedon aina seuraavan portaan tarpeeseen. Yhteistyönä laaditut sopimukset ovat liima, joka nivoo verkoston toimijat toisiinsa. Jokainen osapuoli on yhtä mieltä ja selvillä palveluidensa velvollisuuksista ja vastuista.

– Laadukas sopimusosaaminen on luontevasti sidoksissa kuhunkin liiketoimintamalliin. Kun tavarakaupan sopimuksissa ollaan kiinnostuneita vastuunrajoitus- ja takuulausekkeista, on palveluliiketoiminnassa keskeistä palvelun laajuuden määrittäminen sekä muutosten hallinta, hän sanoo.

– Juristeja käytetään vasta siinä vaiheessa, kun oikeastaan mitään ei ole enää tehtävissä ja juristien tarkistukset viivyttävät sopimuksen allekirjoitusta. Tosiasiassa juristien pitäisi olla mukana alusta asti sopimuksia laadittaessa. Se edellyttäisi heiltä myös enemmän ymmärrystä liiketoiminnan prosesseista, hän sanoo.

Suurissa projekteissa sopimukset itsessään luovat verkoston, jonka tulisi toimia yhteen niin että myös vastuut ja velvollisuudet nivoutuvat yhteen.

– Suurissa hankkeissa joustavuus on keskeinen ominaisuus, sillä myös sopimusten laadinnassa ovat jatkuvat muutokset arkipäivää. Muutosten hallinnan pitäisi olla luontevaa myös sopimusdokumenttien sisällä.

muutoksen hallintatavat on yksiselitteisesti määritelty.  Sovittujen suoritteiden todentaminen on yksiselitteisesti sovittu.  Myynnin ja oston sopimusehdot ovat linjassa keskenään.  Sitoudutaan vain sellaisiin suoritteisiin, jotka ovat sopimusosapuolten päätettävissä.  Otetaan huomioon paikalliset lait, määräykset ja liiketoimintakäytännöt.  Riitatilanteiden ratkaisu on sovittu puolueettomalle maaperälle.  Osapuolten välisestä tiedonvaihdosta ja päätöksenteosta yhteistyön aikana on selkeästi sovittu.

Säästäminen kostautuu

Yritykset panostavat laiskasti sopimusosaamisensa terävöittämiseen, sillä sopimus-



Juristit mukaan ajoissa

Nystén-Haaralan mielestä monissa yrityksissä sopimuksiin liittyvät oikeudelliset kysymykset elävät irrallaan yrityksen muista toiminnoista.

25

/// liiketoimintaosaaminen

”Sopimuksissa on kyse riskienjaosta ja -hallinnasta.

Kun ennen riski oli kokonaan myyjällä, nyt sitä hajautetaan hankekohtaisesti.”

Useita tutkimushankkeita vireillä

M

onissa yliopistoissa on tällä hetkellä käyn-

distetään verkostojohtamista, liikkeenjoh-

nissä hankkeita, joilla kartoitetaan sopi-

tamista ja juridiikkaa. Hanke päättyy huh-

musosaamisen kehittämistarpeita eri näkökul-

tikuun lopussa.

mista. Itä-Suomen yliopiston ja VTT:n yhteisessä

Turun ja Vaasan yliopistoissa on käyn-

Intellectual Property in Open Innovation -hank-

nissä hanke verkostojuridiikan ja -johtami-

keessa kehitetään sopimuksia tutkimus- ja ke-

sen kehittämisestä. Aalto-yliopistossakin

hittämisverkostoissa, joiden sisällä tieto liikkuu

on alkanut julkisten hankintojen menet-

suhteellisen avoimesti. Kun immateriaalioikeus ei

telyä simuloiva hanke ja sopimusten sekä

suojaa yhteistä innovointia, nousee sopimusten

sopimusprosessien visualisointiin tähtää-

ja sopimisen rooli merkittäväksi. Hankkeessa yh-

vä hanke.

tävissä eikä yhteistyö asianajotoimistojen kanssa aina suju toivotulla tavalla.

Yrityksissä tulisi olla edes yksi henkilö, joka ottaisi sopimukset vastuulleen ja pitäisi sopimusprosessit hanskassa.

– Sopimukset eivät ole vain juridiikkaa, vaan yhteistoimintaa, eivätkä ne pienessä yrityksessä ole edes kovin monimutkaisia.

Selkeät sopimukset auttaisivat alihankkijoina toimivia pk-yrityksiä hahmottamaan paremmin asemansa suurissa hankkeissa, hän sanoo.

Haasteita kulttuurieroista

osaamisen taloudellisia hyötyjä on vaikea laskea. Hyödyt näkyvät käytännössä verkoston sujuvana toimintana ja riidoilta välttymisenä, mikä vahvistaa verkoston toimivuutta ja luo siten kustannussäästöjä, tuottoa ja tehokkuutta.

– Yrityksissä pikemminkin lasketaan, mitä kuluja sopimuksen tekemisestä syntyy ja miten niissä voitaisiin säästää. Tällainen säästö tulee kostautumaan, hän arvioi.

Hyvät, toimivat sopimukset tai käytännön sopimustoiminnan tutkiminen ei ole tähän asti myöskään kiinnostanut akateemista sopimustutkimusta. Sopimusoikeudessa on keskitytty lähinnä tuomioistuin26

3.11

ratkaisuihin ja sopimusoikeuden oppien soveltamisesta niihin.

– Tutkimuksen tulisi olla enemmän yhteydessä käytännön liiketoimintaan, jotta siitä olisi hyötyä liike-elämälle. Tuomioistuinriidat hyödyttävät vain riitojen parissa työskenteleviä juristeja ja merkitsevät muille pelkkää kulua, Nystén-Haarala sanoo.

Vanhentuneet sopimukset ja sopimuskäytännöt voivat hänen mukaansa johtaa monenlaisiin ongelmiin. Sopimukset voivat aiheuttaa väärinkäsityksiä, jotka kasvavat riidoiksi.

– Erityisesti tämä korostuu pk-sektorilla.

Pk-yrityksillä ei yleensä ole juristeja käytet-

Etenkin vientimarkkinoille tähtäävät pkyritykset voivat kompastua monenlaisiin sudenkuoppiin puutteellisten sopimustaitojen vuoksi. Koska vallitsevia kansainvälisiä standardeja ei ole, vaihtelevat sopimusmallit alueittain. Lisäksi Coca-Colan, Toyotan tai Nokian kaltaiset kansainvälisille markkinoille investoineet suuryritykset sanelevat omat toimintaperiaatteensa ja poimivat verkostoonsa omalta kannaltaan soveliaimmat hovihankkijat.

– Kun maakohtaiset käytännöt vaihtelevat, ei aina voi olla varma, miten sopimuksia ylipäätään tulkitaan, sanoo Wärtsilän laatujohtaja Osmo Härkönen, joka on toiminut myös Projektiyhdistyksen puheenjohtajana.

Akateeminen vartti

Suuruuden ekonomia kunnissa

H

yvinvointiyhteiskunnat ovat paineiden alla niin Suomessa kuin muuallakin OECD-maissa. Esillä ovat kestävyysvaje, ikääntyvä väestö, kansalaisten ja asiakkaiden muuttuvat

Kulttuurierot tuovat hänen mukaansa sopimustoimintaan myös uusia ulottuvuuksia ja pakollisia kumppaneita. Kehittyvissä talouksissa rahoittajat ja viranomaiset säätelevät hyvin pitkälle, mitä hankkeita toteutetaan. Projekteihin liittyy myös protektionistisia piirteitä.

– Latinalaisen Amerikan markkinoille pääsee usein vain hyväksymällä paikallisille toimijoille leijonanosan urakasta, mutta vastuu hankkeen toteutumisesta saattaa silti olla kokonaan ulkomaisten yritysten harteilla. Pelataan suurilla riskeillä, Härkönen sanoo.

Kiinassa sopimukset ovat luonteeltaan hyvin avoimia, mutta paikalliset tahot määräävät käytännössä, miten toimitaan.

Hankkeiden kansainvälisten emoyritysten on vaikea päästä seuraamaan, millaisissa oloissa tuotteet syntyvät.

– Kansainvälisten teknologiatoimittajien on vain hyväksyttävä, että heillä on moraalinen vastuu lopputuotteesta, vaikka sitä ei toteutettaisikaan annettujen ohjeiden mukaan, arvioi Härkönen.

Yhdysvalloissa vallitsee puolestaan avoin ja läpinäkyvä sopimuskulttuuri, mikä voi osaltaan yllättää yritykset.

– Amerikkalainen tilaaja haluaa tietää, miten menetellään, jos asiat menevät pieleen. He edellyttävät myös, että tuotteiden ja palvelujen huolto- tai varaosapalvelu löytyy samalta aikavyöhykkeeltä, mitä yritykset eivät aina tule ajatelleeksi.

tarpeet sekä yksityisen ja julkisen sektorin rajapinta palvelutuotannossa. Koska suomalainen malli nojaa kuntien itsehallintoon, hyvinvointiyhteiskunnan ongelma on samalla kuntatalouden ongelma.

Mielenkiintoinen piirre keskustelussa on ajatus kuntien ”leveämmistä hartioista”, siitä että ongelmat ratkeavat kuntakokoa kasvattamalla. Taustalla on oletus suuruuden ekonomiasta, mittakaavaetujen hyödyntämisestä julkispalvelujen organisoinnissa. Tähän pohjautuu esimerkiksi laajasti esillä ollut Paras-hanke.

Suuruuden ekonomian periaate ymmärretään aivan liian suppeasti. Kuntien koon kasvattamisella viitataan yleensä vain väestömäärän kasvattamiseen. Toisin sanoen palvelujen organisoinnin tehokkuushyödyt syntyisivät jo ennestään suuren kaupungin väestömäärän lisäämisestä. Tutkimuksesta itse asiassa tiedetään se yksinkertainen rationaliteetti, että väestömäärällä mitattuna kunnan ei kannata olla aivan pieni mutta ei myöskään erityisen suuri.

Oleellista on se, miten tehdyt rakenneratkaisut vaikuttavat kustannusrakenteisiin ja miten suuruuden ekonomiaa hyödynnetään.

Miten kunnat ja kaupungit uudistavat palveluverkkoaan? Millaisia innovaatioita synnytetään palvelutuotantoon?

Toinen keskustelu on se, miten kuntakoon kasvattaminen vaikuttaa paikallisyhteisön ja seudun taloudelliseen elinvoimaan. Kaupunkiseutu, joka huomioi yritystoiminnan ja asukkaiden sijoittumisen, maankäytön ja liikennejärjestelyt määrätietoisella strategisella ot-

Operatiivinen työkalu

teella, on keskeinen talouden kasvudynamiikan lähde. Suurempi

Härkönen uskoo, että monimutkaistuvien projektien maailmassa menestyvät sellaiset yritykset, joiden sopimukset joustavat ja ovat muokattavissa tilanteiden mukaan.

– Sopimus on operatiivisen toiminnan työkalu, joka määrittelee projektin laajuuden, tavoitteet ja vastuut. Kun projekteja tehdään nopealla aikataululla, kulkee niiden suunnittelu, hankintatoimet ja toteutukset päällekkäin. Sopimusten pitää pystyä reagoimaan nopeasti myös yllättäviin muutoksiin, Härkönen sanoo.

Uutta on hänen mukaansa myös se, että tilaajalle syntyy myös uusia velvollisuuksia.

– Kansainvälisiin rakennushankkeisiin liittyy erilaisia lupia, joita urakoitsijoiden on mahdotonta hankkia. Paikalliset tilaajat voivat myötävaikuttaa lupien saamiseen, hän sanoo.

Palveluliiketoimintaan siirtymistä kirittää ulkoistamisaallon ohella kasvun ja kannattavuuden tavoitteet, joita ei saavuteta pelkällä tavaratuotannolla.

– Sopimuksissa on kyse riskienjaosta ja -hallinnasta. Kun ennen riski oli kokonaan myyjällä, nyt sitä hajautetaan hankekohtaisesti.

koko voi olla edullinen tässä mielessä.

On paljon vastakkaisia esimerkkejä, joissa yksittäisten kuntien osaoptimointi heikentää koko seudun taloudellista elinvoimaa.

Suuruuden ekonomia toimii siis tässäkin, mutta ei kansalaisille järjestettävien palveluissa, vaan tavassa järjestää ihmisille ja toimijoille laadukkaat toimintaolosuhteet.

Optimaalinen kuntakoko ei ole pakettiratkaisu hyvinvointiyhteiskunnan talousongelmaan. Vaikka kuntapalvelujen tehokkaassa järjestämisessä koko on tärkeä tekijä, se on vain yksi tekijä. Ihan samalla tavalla kuin muissakin organisaatioissa.

Tämä ei vähennä kuntakokoa ja suuruuden ekonomiaa koskevan analyyttisen keskustelun tarvetta. Päinvastoin.

Jarmo Vakkuri toimii kunnallistalouden professorina Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa.

27

Tekijänainen

Aija Bärlund on tehnyt suuren osan urastaan Finprossa edistämällä suomalaisyritysten menestymistä kansainvälisillä markkinoilla.

Nyt on vuorossa pesti Ekonomiliiton toiminnanjohtajana.

Teksti Eija Hietanen Kuvat marjo tynkkynen

N

– Fakta edellä, intuitio mukana, hän kuvaa toimintatapaansa. eljä vuotta sitten Tanskanmaalla ei ollut – Jos jostain ihmisestä näkee, että hän ei ole oikea henkilö tehtäkaikki hyvin – ainakaan mitä tulee Finpron Kööpenhaminan toimiston tulevaisuuteen. vään, niin ei tilanne siitä yleensä ajan kanssa paremmaksi muutu, Finpron johto harkitsi jopa toimiston lo- Bärlund kertoo esimerkin ensivaikutelman voimasta. pettamista, mutta sitten päätettiin kokeil– Minulla olisi ollut vielä yli kaksi vuotta komennusta jäljellä la vielä uutta strategiaa, ja Aija Bärlund Tanskassa, mutta keväällä 2010 tuli kutsu muuttaa takaisin Suokutsuttiin puhaltamaan eloa toimistoon. meen, Bärlund jatkaa.

– Finpron Norjan toimisto oli lopetettu muutama vuosi aikaiFinprossa oli perustettu uusi strateginen toiminto, hanke- ja semmin, ja Ruotsin markkinoita hoiti suomalais-ruotsalainen projektikehitys, ja hänet pyydettiin sen vetäjäksi. kauppakamari. Minut palkattiin saamaan Kööpenhaminan toimis– Tehtävänäni oli rakentaa tiimi synnyttämään yhdessä Finto nousukiitoon. Jouduin aloittamaan irtisanomisella ja organisoi- pron toimialatiimien ja ennakointitiimin kanssa Suomelle uusia malla tiimin uudelleen, Bärlund kertoo. vientitoimialoja.

Kun hän kolme vuotta myöhemmin kePerustetussa projektissa on useita kansalAija Bärlund väällä siirtyi Kööpenhaminasta uuteen tehlisesti tärkeitä strategisia hankkeita, muun tävään, toimisto oli jo saanut – siis myynyt muassa sporttiklusteriin, mobiiliosaamiseen Syntynyt: Kurussa 2.5.1962 – koko vuoden tavoitteet täyteen. ja siviilikriisinhallintaan liittyen. Yksi niisKoulutus: Helsingin tä näyttää olevan erityisesti vetäjän sydäntä kauppakorkeakoulu, MBA, Fakta edellä, intuitio mukana lähellä: Suomen koulutusosaamisen vienti.

International Business Edellä kerrottu kuvaa hyvin Bärlundin Bärlundin mukaan kysyntää koulutusosaaTyökokemus: Muun muassa luonnetta. Hän ei pelkää haasteita vaan misellemme on, sillä yhteydenottoja ja kyseUM, IIR Finland, Finpro, Novintel, käärii hihansa ja ryhtyy toimeen. Hän on lyjä tulee ympäri maailmaa. Suomen PisaHunting Minds yltiöpäisesti optimisti, kuulemma jopa siimaine on osoittautunut mainioksi myynti- ja Perhe: Pojat Robert ja Max nä määrin, että ympäristöä saattaa rasittaa. markkinointivaltiksi.

Harrastukset: Lukeminen, hiihto Samalla kuitenkin realisti, joka luottaa inLisäksi koulutus on yksi maailman noja rullaluistelu tuition voimaan. peimmin kasvavista bisnesalueista. Finpron

28

3.11



”fakta edellä, intuitio mukana”, kuvaa bärlund toimintatapaansa.

29

”nautin välillä vain tuijottelemalla metsänreunaan tai ihailemalla auringonlaskua.”

30

Future Learning Finland -projektin tavoitteena on rakentaa koulutusosaamisestamme brändi, ja tehdä siitä menestystuote maailmalla – luoda uusi vientitoimiala Suomelle.

Tapaus osoittaa hänen mielestään myös, että tähtäimen pitää olla korkealla, ja pyyteettömyys kantaa hedelmää, itsekkyys ei niinkään. Kun uskoo asiaansa ja hyvään, saa muutkin mukaansa.

Pyyteettömyys kantaa hedelmää

Kehittäminen on yhteistyötä

Projektissa on mukana paljon koulutusalan yrityksiä ja tietysti myös oppilaitoksia. Verkottumalla ja yhteistyöllä suomalaisilla alan osaajilla on mahdollisuus vastata kysyntään ja suurten ulkomaisten asiakkaiden tarpeisiin. Kysyntää on ennen kaikkea kehittyvillä markkinoilla.

– Kun olimme Kampodžassa tapaamassa paikallisia koulujärjestelmän kehittämisestä vastaavia ja Aasin kehityspankin edustajia, opetusministeri halusikin yhtäkkiä tavata meidän kasvokkain, Bärlund kertoo esimerkin kiinnostuksesta koulutusosaamiseemme.

Suomen Ekonomiliiton toiminnanjohtajana Bärlundin aloitti tehtävässä huhtikuun alussa. Bärlund haluaa kehittää Ekonomiliittoa yhä paremmaksi palveluorganisaatioksi ja edunvalvojaksi yhdessä SEFE-yhteisön toimijoiden ja jäsenten kanssa. Hän tietää, että kehittäminen on yhteistyötä, siinä eivät sooloilijat oikein pärjää.

SEFEn palveluihin Bärlund on tutustunut käyttäjänä ja pitää niitä erittäin hyvinä. Hänen arvojärjestyksessään myös tasa-arvo on korkealla.

– Haluan edelleenkin kehittää jäsenpalveluja sekä vaikuttaa

3.11

Kolme kysymystä

1 2 3 siihen, että naisten euro palkkapussissa on sama kuin miesten. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työpaikoilla pitää olla käytössä palkkausjärjestelmä ja työnkuvaukset, ja että samansisältöisestä työstä maksetaan samaa palkkaa naisille ja miehille.

Bärlund on ollut SEFEn jäsen vuodesta 1995. Hän on myös toiminut Helsingin Ekonomien liikkeenjohdon kerhon hallituksessa vuosina 2004–2006. Järjestökokemusta Bärlundilla on lisäksi Kauppaoppilasyhdistyksen puheenjohtajan tehtävistä sekä Suomen Nuorkauppakamarista.

Johtoryhmiä sparraamassa

Aikaisemmin Bärlund on toiminut muun muassa johtotehtävissä Finpron vientikeskuksessa Pekingissä sekä johtamisen kehittämisyhtiössä Hunting Mindsissa yhdessä Helena Åhmanin kanssa. Lisäksi hän on työskennellyt markkina- ja kilpailijaseurannan asiantuntijapalveluyrityksessä Global Intelligence Alliancessa, entiseltä nimeltään Novintelissa.

Bärlund on kasvanut tehtäviensä myötä ja ylennyt. Välillä häntä on myös headhuntattu, mutta on hän myös itse hakeutunut mielenkiintoisiin tehtäviin.

Hakeutumisesta on esimerkkinä se, kun hän ryhtyi työskentelemään yhdessä Helena Åhmanin kanssa. Bärlundia kiinnosti ajatus, että hyvään johtamiseen pitäisi panostaa nykyistä enemmän. Uratiellä kun on tullut vastaan kaikentasoista johtamista.

– Olin ensimmäinen työntekijä, jonka Helena palkkasi yritykseensä. Tehtäväni oli myynti, palveluiden tuotteistaminen sekä toteutuksissa mukana oleminen. Rekrytoin myös uusia työntekijöitä yrityksen palvelukseen.

minne haluat matkustaa?

Etelä-Amerikkaan, koska siellä en ole koskaan käynyt. parasta suomessa?

Puhdas luonto. Metsä ja vesi ovat minulle tärkeitä elementtejä.

miten hemmottelet itseäsi?

Esimerkiksi liikkumalla luonnossa ja saunomalla. Tai vain katselemalla auringonlaskua.

– Ollessani äitiyslomalla kirjoitimme yhdessä Helenan ja Annika Vatasen kanssa kirjan voittajajohtoryhmistä.

Vuorotellen töitä ja opintoja

Voittajajohtoryhmät -kirjassa varoitetaan johtoryhmää liiallisesta yksimielisyydestä. Kirja lienee yhä ajankohtainen, sillä kuinka monessa suomaisyrityksen johtoryhmässä monimuotoisuus ja erilaisuuden kunnioittaminen kukoistaa?

Ja onkohan erilaisuuden sietokyky vieläkään vahvimpia puoliamme, vaikka yhä kansainvälisemmässä ympäristössä sitä tarvitaan entistä enemmän.

Kirjaprojekti johti siihen, että Bärlund otti yhteyttä Helsingin kauppakorkeakoulun johtamisen laitokselle, kirjoitti esseen ja sai hakuoikeuden tohtorikoulutukseen.

Tämäkin kuvaa hyvin Bärlundia: hän on tehnyt työtä ja opiskellut vuorotellen, aina sen mukaan, kun motivaatiota ja tarvetta on ilmennyt. Työ on johdattanut lisäopintoihin, opinnot ja kokemus taas eteenpäin uralla.

Aina ei tarvitse suorittaa

Monet kiinnostuksen kohteet ja nykyinen elämäntilanne kahden pienen pojan yksinhuoltajana pitävät huolen siitä, että aikataulut pitää suunnitella hyvin.

– Olen oppinut minimoimaan riskit ja epävarmuustekijät, hän toteaa.

Talvella Aija Bärlund hoitaa kuntoaan ja rentoutuu hiihtämällä murtomaahiihtoa. Kesällä sukset vaihtuvat vain rullaluistimiin, sillä hän myös luistelee sauvojen kanssa. Kulttuuripuolella kiinnostaa kaunokirjallisuus, elokuvat ja teatteri. Mutta ei aina tarvitse suorittaa.

– Nautin välillä vain tuijottamalla metsänreunaan tai ihailemalla auringonlaskua, hän kertoo.

31

/// klinikka Klinikka-sarjassa ratkotaan työelämän arkisia ongelmia. Lähetä pulmasi osoitteeseen ekonomilehti@otavamedia.fi tai Ekonomi-lehti, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki.

32

3.11

Miten katkaisen

kiusaamisen?

Alaiseni kertoi, että häntä kiusataan. Tiedän vastuuni esimiehenä, mutten ymmärrä, miten voisin ratkaista kahdenvälisiä riitoja. Teksti Marianna Salin Kuvitus katri nietosjärvi

J

oku arvostelee selän takana, toinen äksyilee suoraan edessä. Hyvät tavat tuppaavat joskus unohtumaan työpaikoilla. Mutta miten törppöilystä ja törmäilystä tuli kiusaamista, joka on laissa kielletty?

Ei siitä tullutkaan. Ekonomiliiton lakiyksikön johtaja Anna Lavikkala korostaa, että kiusaaminen kohdistuu toistuvasti samaan henkilöön. Yksi nöyryyttää häntä, tiimi eristää hänet joukosta tai esimies asettaa hänelle kohtuuttomia aikatauluja.

Tilanne jatkuu, vaikka kiusattu on huomauttanut asiasta.

Esimiehen urakka alkaa, kun hän saa tietää alaisensa – tai alaisensa alaisen – tilanteesta mitä tahansa reittiä.

– Esimiehen on tärkeä tiedostaa, että lain mukaan työnantajan eli käytännössä esimiehen velvollisuus on saada kiusaaminen loppumaan.

Esimiehen vastuu

Esimiehen tehtävänä on tutkia tapaus puolueettomasti, vaikka vastakkain olisivat hänen suosikkinsa ja inhokkinsa, vaikka töissä olisi vuoden kovin kiire, vaikka kiusattu vaikuttaisi hieman yliherkältä.

– Esimiehen pitääkin miettiä, onko hän oikea ihminen hoitamaan asiaa: onko hänellä aikaa ja osaamista, ja ennen kaikkea,

millainen ennakkoasenne hänellä on, sanoo johtava asiantuntija Maarit Vartia Työterveyslaitokselta.

Vartia muistuttaa, että esimiehen on aivan sopivaa pyytää apua tai jopa selvitystyön tekemistä joltain toiselta, esimerkiksi työterveyshuollon psykologilta. Joissain yrityksissä paras tuki tulee henkilöstöhallinnosta tai työturvallisuusvaltuutetulta, joskus myös toiselta esimieheltä.

Lavikkalan mukaan selvitys meinaa joskus tyssätä esimiehen välinpitämättömään esimieheen.

– Silloin on tärkeää, että esimiehellä on vaikkapa sähköpostia todisteena siitä, että hän on pyytänyt apua.

Suoraan asiaan

Kiusaaminen on siis selvitettävä, mutta miten? Sitä laki ei sentään sanele. Vartia tietää, että joskus esimiehet alkavat puuhata ryhmälle työnohjausta tai polkaisevat käyntiin ilmapiiritutkimuksen. Turhaan.

– Yksittäiset kiusaamistapaukset tulee hoitaa suoraan asianosaisten kanssa. Jokaisessa yrityksessä ja organisaatioissa tulisi olla siihen toimintamalli, Vartia painottaa.

Tavallisesti kuullaan ensin erikseen sitä, joka tuntee itsensä kiusatuksi, ja sitten sitä, jota tämä pitää kiusaajana. Sen jälkeen neuvotellaan yhdessä ja haetaan rauhaisan yhteiselon kaavaa.

Selvittäjän tehtävänä ei ole mitata tunnemyrskyn voimaa eikä tulkita sen pyör-

teitä, vaan ohjata keskustelu konkreettisiin tapahtumiin. Mitä on tapahtunut? Miten usein? Minkälaisen toiminnan koet epäasiallisena ja kiusaavana?

– On kiusaajaksi syytetyn oikeus saada tietää, mistä häntä syytetään, Vartia toteaa.

Näin ei käynyt esimerkiksi viime syksynä, kun työsuhteensa jo jättäneet johtajat avautuivat kiusaamisesta julkisuudessa ja kovin epämääräisesti.

Taistelu asemasta

Patologisen kiusaajan ego suorastaan janoaa uhreja. Sen sijaan jotkut kiusaavat varsin käytännöllisistä syistä, omaa asemaansa vahvistaakseen. Anna Lavikkala arvelee ilmiön levinneen viime vuosien saneerausten myötä. Irtisanomisen tai organisaatiomuutoksen pelossa mustamaalataan ja vähätellään kollegoita.

– Ihmisen raadollinen puoli voi nousta esiin myös muissa muutostilanteessa.

Esimerkiksi esimies yrittää vaientaa osaavan alaisensa, jotta pääsisi itse loistamaan uuden johtajan silmissä, Lavikkala sanoo.

Kiusaaminen voi kummuta myös väärinkäsityksestä. Hoitovapaalta palannut työntekijä vaikuttaa suorastaan kerjäävän solvauksia, kun ei hoida hommiaan. Palaaja itse ei ole välttämättä kuullutkaan uudesta työnjaosta.

Maarit Vartian mukaan kiusaamisen jäljet johtavat tämän tästä työn järjestelyihin ja epäselvään vastuunjakoon.

 33

/// klinikka

Näin puutut kiusaamiseen Koetko olevasi kiusattu?

Esimies, miten selvität kiusaamis-

 Kerro kiusaajalle, miltä hänen

tapauksen?

käytöksensä vaikuttaa.  Jos et uskalla tai jos keskustelu ei auta, kerro esimiehellesi. Jos kiusaajasi on esimies, kerro tämän esimiehelle.  Kerro, miten kiusaaja toimii. Älä analysoi tämän luonnetta.

 Keskustele erikseen kiusatun ja kiusaajan kanssa.  Järjestä yhteiskeskustelu, jossa etsitään ratkaisua.  Tee selväksi, millainen käyttäytyminen ei ole hyväksyttävää.  Muista, että sinulla on velvollisuus

Työkaveri, huomaatko kiusaamista?

saada kiusaaminen loppumaan. Käytä

 Ota asia puheeksi kiusatun kanssa.

äärimmäisinä keinoina tehtävänsiirtoja,

Tarjoa hänelle apuasi.  Kehota epäasiallisesti käyttäytyvää

varoitusta tai irtisanomista.  Seuraa tilannetta.

lopettamaan.

mies pystyisi ottamaan huomioon jokaisen lomatoivetta.

– Huonon esimiestyön ja kiusaamisen välillä kulkee kovin häilyvä raja. Kyse ei ole edes aina siitä, mitä esimies tekee, vaan siitä, miten hän sen tekee, Vartia tarkentaa.

Hyvityksen toivossa

Pomo tai pomottaja

Tyypillisimmillään kiusaaja on kollega tai esimies, joskus jopa kollega asiakasyrityksessä, jonka tiloissa konsultti työskentelee päivittäin. Lavikkala muistuttaa, että työnantajan eli käytännössä esimiehen työsuojeluvastuu ulottuu sinnekin.

Periaatteessa myös alainen voi kiusata esimiestä. Lavikkalan mielestä esimiestyö vaatii silloin remonttia sen perusteista alkaen. Esimiestyön perusajatus saattaa olla hukassa joskus myös silloin, kun alainen syyttää esimiestään kiusaamisesta.

– Koetaan, että esimies pomottaa ja kiusaa, kun tämä käyttää työnjohto-oikeuttaan, Lavikkala sanoo.

Johtaminen voi siis olla asiallista, johdonmukaista ja tasapuolista, vaikkei esi-

Pitkään kiusatun haaveissa kiusaaja saa rangaistuksen ja häviää silmistä. Maarit Vartia varoittaa odottamasta täydellistä hyvitystä.

– On kyllä melko tavallista, että sovitaan talon sisäisistä siirroista. Pahimmillaan joudutaan antamaan varoitus sille, joka on kiusannut, tai jopa päättämään työsuhde, Anna Lavikkala kertoo.

Kiusaamisen jälkeen on aika varmistaa, että uusi tapaus ei muhi ilmeisen suotuisassa kasvualustassa.

– Voidaan miettiä yhdessä, minkälaiset tilanteet ovat riskipaikkoja juuri siinä työyhteisössä. Sen jälkeen jokaisen on helpompi kiinnittää huomiota omaan käyttäytymiseen ja puuttua, jos huomaa muiden käyttäytyvän epäasiallisesti, Vartia toteaa.

Kiusoittelua vain

Minäkö kiusaaja? Hämmästys voi olla joskus vilpitön, kun kiusaajaksi epäilty saa kuulla yksityiskohtaisen selostuksen tempuistaan.

Katso myös: www.sefe.fi  jäsensivut  Onnistu urallasi  Työhyvinvointi

34

3.11

– Roiskis-paiskis-tyyppi ei voi uskoa, että joku pelkää häntä tai kokee hänen vitsailunsa loukkaavaksi, Lavikkala sanoo.

On työyhteisöjä, joissa roisi huumori kantaa rankkojen tehtävien yli ja karkeakin kiusoittelu lämmittää. Pitääkö siitä luopua, jos joukkoon liittyy ohutnahkaisempi yksilö?

Vartia uskoo, että sopivat pelisäännöt löytyvät, kunhan niistä päästään keskustelemaan koko joukolla. Tarkoitus ei ole hakea enemmistön mielipidettä vaan pikemminkin vähemmistön kipurajaa. Esimerkiksi härskejä vitsejä ei pidä heitellä, jos yksikin kokee ne seksuaalisena häirintänä.

Puolustuskyvytön uhri

Vaikuttaa siltä, että osa kiusaamistapauksista voi selvitä tai pikemminkin raueta, kun osapuolet pääsevät puheisiin keskenään. Siksi Lavikkala ja Vartia kehottavatkin kiusattua antamaan aivan ensimmäiseksi palautetta suoraan kiusaajalleen.

Mutta kiusaajallahan on valta, ja kiusattu on puolustuskyvytön. Tältä kiusatusta monesti tuntuu.

Vartia arvelee, että juuri tämä tunne saa ihmiset puhumaan nimenomaan kiusaamisesta eikä niinkään häirinnästä tai epäasiallisesta kohtelusta. Tämä tiedoksi niille, jotka ihmettelevät, miksi aikuisten maailmaa käsitellään hiekkalaatikkotermein.

Koonnut Sarianna Toivonen

Pienillä työpaikoilla parhaat oltavat

P

ienten yritysten työntekijät ovat

ten toiminta olivat paremmin hoidettuja kuin

aiheuttivat varsinkin lämpöolot sekä keskus-

työoloihinsa tyytyväisempiä kuin

suurilla työpaikoilla. Myös työolojen seuran-

telu työtehtävistä ja työn tavoitteista. Ter-

suurten yritysten. Työsuojeluhal-

ta sujuu pienemmissä yrityksissä paremmin.

veyspalveluissa ongelmia liittyi työn suju-

linnon raportin mukaan tyytyväisimpiä

Toisaalta työsuojelun muodollinen yhteistoi-

vuuteen ja kiireeseen.

oloihinsa ovat alle 20 hengen työpaikoilla

minta ja vaarojen selvittäminen osattiin suu-

työskentelevät.

rissa yrityksissä pieniä paremmin.

Finanssialalla sekä informaatio- ja viestintätoimialalla myös työsuojelu oli parhaiten

Raportissa painotetaan, että erot hyvien

hoidettu. Huomattavasti heikommin suojelu-

lytutkimus, jossa selvitettiin työntekijöi-

ja huonojen työpaikkojen välillä olivat suuria.

asiat oli huomioitu esimerkiksi rakennusalal-

den fyysistä työympäristöä ja psykososi-

Jonkin verran vaihtelua löytyi myös eri toimi-

la, teollisuudessa ja koulutusalalla.

aalista kuormitusta vuosina 2002–2009.

alojen välillä.

Raportin aineistoissa oli mukana kyse-

Vastaajina oli jopa 28 000 työntekijää

Parhaat yritykset olivat työsuojelutarkastajien mukaan hoitaneet hyväksyttävästi

Parhaiksi työolot koettiin informaatio- ja

1 500 eri työpaikalla. Lisäksi työsuojelu-

viestintätoimialalla sekä pankeissa ja vakuu-

yli 90 prosenttia lakisääteisistä työsuojelu-

tarkastajat arvioivat työsuojelua yli 3 000

tuslaitoksissa. Kehnommiksi olot koettiin

velvoitteista. Heikoimmissa yrityksissä taas

työpaikalla.

teollisuudessa, kuljetuksissa sekä terveys- ja

laiminlyötiin vaarojen selvittämistä, omia

sosiaalipalveluissa.

työsuojelutarkastuksia ja työsuojeluhenki-

Pienillä työpaikoilla työntekijöiden opetus ja ohjaus sekä esimies-

Teollisuudessa tyytymättömyyttä

Kiina kiilasi kakkoseksi

löstön koulutusta.

Yrityksiä perustettiin vilkkaasti Uusyrityskeskusten avulla saatiin viime vuonna käyntiin yli 8 300 uutta yritystä. Luku

Kiina nousi loppuvuonna

on korkein Uusyrityskeskusten 20-vuotisen histo-

maailman toiseksi suurim-

rian aikana.

maksi kansantaloudeksi

Eniten uusia yrityksiä perustettiin palvelualal-

ohi Japanin. Kiinan vahvuu-

le. Toiseksi suosituin ala oli kauppa ja kolmantena

tena oli teollisuustuotannon

teollisuus.

Elinkeinoelämän perustamia Uusyrityskeskuk-

kasvu, kun Japani taas kärsi viennin ja kotimaisen kysynnän heikentymisestä.

sia on maassamme 31. Viime vuonna ne saivat kaikkiaan 20 000 uutta asiakasta.

Muutos on historiallinen, sillä

arvioitiin loppuvuonna olleen 5,8 biljoonaa dollaria, kun Japani jäi 5,5 biljoonaan.

Ekonomistit odottavat Kiinan talouden jatkavan huimaa kasvua niin, että 123RF

se nousee Yhdysvaltain ohi maailman suurimmaksi taloudeksi noin vuosikymmenessä.

NUMERO

Japani pysytteli maailman toiseksi suurimpana taloutena neljä vuosikymmentä. Kiinan bruttokansantuotteen

45

Suomalainen viettää päivittäin noin 45 minuuttia vapaa-ajastaan tietokoneen ja internetin

parissa. Kymmenen vuotta sitten vastaava luku oli 11, selviää Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksesta.

35

Edunvalvonta

Tähtäimessä

hallitusohjelma Vaalien jälkeen hallitukseen nousevilla puolueilla on edessään hallitusohjelman lukkoon lyöminen. SEFE lobbaa hallitusohjelmaan tavoitteita, jotka nousevat jäsenistön tarpeista.

Teksti Veli-Pekka Leskelä Kuvat tommi tuomi ja 123rf

H

allitusohjelmat nousivat tärkeiksi, kun hallitukset rupesivat kestämään koko vaalikauden ajan 1980-luvulla. Pitkäjänteisyys korostui 1990-luvun laman hoidossa. Samalla siirryttiin vuosittaiseen kehysbudjetointiin, joka sitoo hallituksen linjauksia entisestään.

– Hallitusohjelmassa määritellään asiat, joita hallitus ajaa koko seuraavalla vaalikaudella, asiamies Tage Lindberg SEFEstä muistuttaa.

SEFEn tavoitteissa verotus on etusijalla.

Palkkaveroa ei saisi kiristää. Veropohjaa pitäisi laajentaa verottamalla kulutusta ja ympäristöä haittaavia toimia.

SEFEn verolinjat purjehtivat myötätuulessa: perinteiset suuret puolueet eivät nostaisi palkansaajan tuloverotusta. Keskusta ja kokoomus nostaisivat arvonlisäveroa, SDP ei. Kokoomus keventäisi palkkatulojen ve-

 37

Edunvalvonta

rotusta, SDP ja keskusta eivät. Perussuomalaiset eivät korottaisi mitään kulutusveroja ja kiristäisivät yli 5 000 euroa kuussa ansaitsevien palkkaveroa.

Suoja perhevapaalta palaavalle

SEFEn toinen keskeinen hallitusohjelmatavoite on saada irtisanomissuoja perhevapaalta työelämään palaavalle. Se on noussut asialistalle jäsenten tarpeista. Akavakin on sisällyttänyt asian omiin hallitusohjelmatavoitteisiinsa.

Raskaana ja perhevapaalla ollessa henkilöllä on korotettu irtisanomissuoja, ja työsopimuslaissa on säädetty perhevapaalta palaavan työntekijän oikeudesta palata entiseen tai vastaavaan työhön. Usein työpaikan organisaatio on kuitenkin muuttunut poissaolon aikana, eikä entistä tehtävää välttämättä ole enää olemassa, SEFEn työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko valottaa.

Entinen toimenkuva on kadonnut tai jaettu palasiksi ja näin työhön palaaja on ikään kuin tyhjän päällä. Palaajalle saatetaan tarjota myös vaativuudeltaan ja asematasoltaan selkeästi aikaisempaa huonompia tehtäviä. Varsinkin ekonomikunnassa tämä on ollut jo pitkään ongelma.

SEFE ajaa parannusta irtisanomissuojaan niin, että suoja ulottuisi koskemaan myös perhevapaalta paluun jälkeistä aikaa. Mi38

3.11

käli perhevapaalta palaajaa suojaisi enintään kuuden kuukauden irtisanomissuoja, parantaisi se huomattavasti nykyisen lainsäädännön paluusuojaa.

– Suoja-aika kannustaisi työntekijää palaamaan työhön, kun suoja-ajan puitteissa olisi myös mahdollisuus osoittaa osaamisensa ja löytää oma paikkansa. Tämä helpottaisi myös työnantajaa henkilöstösuunnittelussa, Savinko korostaa.

Suoja-aika ei tarkoita, että perhevapaalta palaavalla olisi kaikenkattava irtisanomissuoja. Korotettu irtisanomissuoja eli niin sanottu presumptio-sääntö tarkoittaa sitä, että mikäli perhevapaalta palaava henkilö irtisanotaan, oletusarvona on, että irtisanominen johtui perhevapaasta. Työnantajan on siis selkeästi osoitettava irtisanomisen johtuvan muusta kuin tästä syystä.

Eväitä kansainväliseen työhön

Ekonomit toimivat tehtävissä, joissa jokainen tarvitsee kokemusta kansainvälisessä ympäristössä toimimisesta. Paras keino on solmia kansainvälisiä kontakteja muiden maiden kulttuureihin ajatustapoihin jo nuorena, SEFEn koulutuspoliittinen asiamies Juuso Leivosen sanoo.

– Valmistuvalla opiskelijalla olisi takanaan jonkinlainen kansainvälistymisjakso, joka voi olla opiskelijavaihto, työharjoittelu, työ tai muu ulkomailla vietetty aika joko opiskelun aikana tai sitä ennen, Leivonen täsmentää.

Opiskelijavaihto kasvaa jatkuvasti. Suosituin on EU:n Erasmus-ohjelma. Noin 40 prosenttia alkavista ekonomiopiskelijoista käy opiskelijavaihdossa ulkomailla, kun keskiarvo on 25 prosenttia. Vain oikeustieteilijät vaihtavat ekonomeja innokkaammin.

Puolueiden kannat SEFEn hallitusohjelmatavoitteisiin Pitkäjänteistä työtä

Lindbergin mukaan SEFE pitää tiiviitä ja hyviä suhteita hallituspuolueisiin ja suurimpaan oppositiopuolueeseen.

SEFE on tervetullut vieras päättäjien pöytiin. Perussuomalaisiinkaan tutustuminen ei lähde tyhjästä.

– Tunnen Timo Soinin vanhastaan ravikatsomoista, joissa olemme keskustelleet monesti, Lindberg paljastaa.

Lindbergin mukaan edunvalvonta vaatii pitkäjänteisyyttä: suhteiden rakentaminen ja tavoitteiden ajaminen tähtää vuosien päähän ja välillä pitää varautua pettymyksiinkin. Hallitusohjelmalobbausta on valmisteltu syksystä saakka ja työ jatkuu hallitusohjelmaneuvotteluihin saakka, joihin liitto on valmis toimittamaan näkemyksiään, vaikkei itse kaikkiin neuvottelupöytiin pääsekään.

SEFEn tavoitteet on määritelty liiton hallituksessa perusteellisen valmistelun pohjalta. SEFEn edustajat ovat olleet luomassa myös Akavan tavoitteita.

– Saavutukset ovat usein yhteisiä eikä niitä voi lukea pelkästään SEFEn ansioksi. Mutta esimerkiksi ansiotulojen verotusta on kevennetty paljolti SEFEn linjausten mukaisesti, Lindberg puntaroi.

1) Työn verotusta ei kiristetä, vaan laajennetaan veropohjaa kulutuksen ja ympäristöä haittaavien toimien verotuksella.

2) Vanhempainvapaalta palaavalle työntekijälle taattava korotettu irtisanomissuoja samalla tavalla kuin se koskee raskaana olevaa tai perhevapaata käyttävää työntekijää.

3) Ammattiliitoille annetaan kanneoikeus jäsentensä puolesta työsuhteisiin liittyvissä asioissa.

4) Lisätään kaikkiin korkeakouluopintoihin pakolliseksi kansainvälistymisjakson suorittaminen.

Suomen Keskusta puheenjohtaja Mari Kiviniemi: 1) Kyllä. 2) Kyllä. 3) Ei. 4) Ei pakkoa, kannustusta.

Kansallinen Kokoomus puoluesihteeri Taru Tujunen: 1) Kyllä. 2) Kyllä. 3) Ei. 4) Kyllä.

SDP puheenjohtaja Jutta Urpilainen: 1) Kyllä. 2) Kyllä. 3) Kyllä. 4) Kyllä.

Vasemmistoliitto puheenjohtaja Paavo Arhinmäki: 1) Ei. 2) Kyllä. 3) Kyllä. 4) Ei.

edunvalvonta vaatii pitkäjänteisyyttä.

Suhteiden rakentaminen ja tavoitteiden ajaminen tähtää vuosien päähän.

Vihreä liitto eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Niinistö: 1) Kyllä. 2) Kyllä. 3) Kyllä. 4) Kyllä.

Kristillisdemokraatit puheenjohtaja Päivi Räsänen: 1) Ei. 2) Tulee harkita. 3) Tulee harkita. 4) Ei. Ruotsalainen Kansanpuolue puoluesihteeri Johan Johansson: 1) Kyllä. 2) Kyllä. 3) Kyllä. 4) Ei. Perussuomalaiset Vastauksia ei saatu lehden painoon mennessä.

39

Pykälien takaa

SEFEn jäsenen oikeusturvavakuutus

SEFE on ottanut jäsentensä turvaksi Järjestön jäsenen oikeusturvavakuutuksen ammatissa aiheutuvien vahinkojen varalta.

Oikeusturvariski - mikä se on?

Oikeusturvavakuutuksessa vakuutustaOikeudenkäynnit ovat kalliita. Toisinaan pahtuma riita-asiassa on riidan syntyminen. omia oikeuksiaan joutuu vaatimaan ja puo- Riidan katsotaan syntyneen, kun asiassa lustamaan tuomioistuimen kautta. Omalla esitetty yksilöity vaatimus on nimenomaitoiminnalla ei aina välttämättä voi vaikut- sesti kiistetty joko perusteeltaan tai määrältaa riskin toteutumiseen. Henkilön oikeus- tään. Ennen vakuutustapahtumaa annettu turvan kannalta lakimiehen apu oikeuden- yleinen oikeudellinen neuvonta koskien käynnissä on usein välttämätöntä. esimerkiksi kyseessä olevan jutun menesOikeusturvavakuutuksen tarkoituksena tymismahdollisuuksia ei kuulu oikeusturon korvata lakimiesavun käyttämisestä ai- vavakuutuksen piiriin. heutuvia kustannuksia. Lakiasiat ovat usein Rikosasiassa vakuutu stapahtuma on satmonimutkaisia, joten oikeusturvavakuutuk- tunut, kun rikosjuttu on tullut vireille oisen tarkoituksena onkin turvata vakuutetul- keudessa. Erityistilanteissa voidaan lakile pätevän lakimiesavun käyttö. miesapua antaa jäsenelle esitutkinnassa silloin, kun järjestö ja If yhteisesti pitävät Vakuutetut sitä asian laatuun nähden tarpeellisena ja Vakuutettuja ovat toisen palveluksessa ole- asiasta on järjestön ja Ifin kesken sovittu vat liiton jäsenyhdistysten varsinaiset jä- etukäteen. senet työssä tai viran tai toimen haltijoina asioissa, jotka koskevat vakuutetun omaa Jäsenyys ja karenssiaika työ- tai virkasuhdetta. Vakuutus ei koske Korvauksen saamisen edellytyksenä on, opiskelijajäseniä. että SEFEn jäsenyys on vakuutustapahToimitusjohtaja on vakuutettu toisen pal- tuman sattuessa kestänyt vähintään kymveluksessa olevana, ei kuitenkaan, jos toi- menen kuukautta. Kymmenen kuukauden mitusjohtaja yksin tai yhdessä samassa ta- karenssiaikaa ei kuitenkaan vaadita niiltä loudessa asuvien perheenjäsentensä kanssa opiskelijoilta, jotka kahden kuukauden kuomistamien osakkeiden tuottama äänivalta luessa valmistumisesta liittyvät järjestön on yli 50 prosenttia yhtiössä käytettävästä varsinaisiksi jäseniksi. äänivallasta. Yhtiön päätoimisena hallitukJos jäsenyys on vakuutustapahtuman satsen puheenjohtajana toimiva jäsen ei ole va- tuessa kestänyt alle kaksi vuotta, tulee myös kuutettu puheenjohtajan ominaisuudessa. riidan tai syytteen perusteen olla syntynyt Jos vakuutettu on työ- tai virkasuhtee- jäsenyyden aikana. seensa kiinteästi liittyvässä tehtävässä hallituksen jäsenenä, hän on vakuutettu hal- Voimassaoloalue lituksen jäsenen ominaisuudessa.

Oikeusturvavakuutus on voimassa Pohjoismaissa ja sen lisäksi Pohjoismaiden ulkoVakuutustapahtuma puolella asiassa, joka koskee suomalaisen Vakuutuksesta korvataan jäsenyyden voi- työnantajan tai suomalaisen yhtiön määrämassa ollessa sattuneet vakuutustapahtu- ysvallassa olevan työnantajan ja työntekijän mat. Asiassa, jonka johdosta oikeusturvaa välistä ulkomailla tapahtunutta työsuorihaetaan, tulee olla kysymys syytteestä tai tusta. Oikeusturvavakuutus koskee myös riitautetusta vaatimuksesta.

Suomessa työskentelevien EU-virkamies-

40

3.11

ten sellaisia työ- ja virkasuhderiitoja, jotka käsitellään EU:n tuomioistuimissa.

Mitä korvataan?

Oikeusturvavakuutus korvaa vakuutetun asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja sekä todistelukuluja hänen omaa työ- tai virkasuhdetta koskevissa riita- ja rikosasioissa sekä hallintomenettelynä tai hallintolainkäyttönä käsiteltävissä asioissa. Vakuutus korvaa siis vakuututun asianajokustannuksia esimerkiksi laitonta työsuhteen päättämistä tai palkkasaatavia koskevissa riidoissa.

Vakuutuksesta korvataan oikeuden lainvoimaisella päätöksellä vakuutetun maksettavaksi tuomittuja oikeudenkäyntikuluja samoin ehdoin kuin vakuutetun omiakin oikeudenkäyntikuluja. Sovittuja kuluja vakuutus ei korvaa.

Välimiesmenettelyn kohteena olevassa riitajutussa korvataan välimiesoikeuden palkkioita enintään 5 000 eurolla vakuutustapahtumaa kohti vakuutusmäärien rajoissa.

Tietyin edellytyksin vakuutus koskee myös tasa-arvo- tai yhdenvertaisuuslain perusteella hoidettavia asioita sekä työtuomioistuimessa käsiteltäviä riita-asioita.

Yleisimmät rajoitukset

Vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kustannuksia asiassa, jossa vaatimuksen riitauttamista ei voida osoittaa.

Korvausta ei myöskään voi saada asiassa, joka liittyy vakuutetun osakkuuteen yrityksessä. Riidat koskien esim. osakkeiden lunastamista, eivät ole vakuutuksesta korvattavia. Poikkeuksena tästä oikeusturvavakuutus koskee sellaista vakuutetun osakkuuteen yrityksessä liittyvää asiaa, jossa on kyse työsopimukseen liitännäisen kilpailukieltolausekkeen tai salassapitosäännöksien soveltamisesta.

Vakuutus ei myöskään sovellu asiaan, joka liittyy muuhun kuin vakuutetun omaa työ- tai virkasuhdetta koskevaan asiaan. Vakuutus ei siis kata asianajokustannuksia esim. jäsenen yksityiselämään liittyvissä asioissa.

Vakuutusta voi käyttää vain rajoitetusti asioihin, joissa riidan taloudellinen intressi on kovin pieni verrattuna aiheutuvien kustannusten määrään.

Kolmen kalenterivuoden aikana jäsen voi käyttää oikeusturvavakuutusta korkeintaan yhden vakuutustapahtuman johdosta. Jos jäsenellä on useampia vakuutustapahtumia, korvataan näistä em. kolmen kalenterivuoden kuluessa sattuneista tapahtumista vain ensimmäinen.

Poikkeuksellisesti jäsen voi käyttää oikeusturvavakuutusta kolmen kalenterivuoden aikana useampaan vakuutustapahtumaan yhteensä enintään häntä koskevan yhden vakuutusmäärän suuruisena, edellyttäen, että asiaa on ensin yritetty selvittää SEFEn

lakimiehen avustuksella tai SEFEn lakimies suosittaa asiamiehen käyttöä.

hoidettavaksi. Kirjoita hakemukseen selvitys asiasta ja liitä mukaan jäljennökset vahinkoa selvittävistä asiapapereista. Toimita paperit Korvausmäärät ja omavastuu liittoon, joka lähettää ne vakuutusyhtiöön. If Vakuutusmäärä on 5 000 euroa. Omavas- tekee asiasta kirjallisen päätöksen. tuuosuus on 20 prosenttia kustannuksista, kuitenkin vähintään 350 euroa.

Edellä kerrottu ei ole täydellinen selvitys oiJos jäsenen asiaa on ensin yritetty sel- keusturvavakuutuksesta. Vakuutuksen tarkvittää SEFEn lakimiehen avustuksella tai ka sisältö selviää vakuutusehdoista ja vakuuSEFEn lakimies suosittaa ulkopuolisen asia- tussopimuksesta. miehen käyttöä, on jäsen oikeutettu käyttämään asiansa hoitamisessa valitsemaansa Lisätietoja vakuutuksesta ja lakimiestä ja vakuutusmäärä on tällöin 12 sen käyttämisestä: 500 euroa. Lisäksi, jos jäsen on Ifin kes- SEFEn lakiyksikkö kittäjäasiakas, on oikeusturvavahingossa puh. 020 693 205 (arkisin 8.30–13) vakuutusmäärä 15 000 euroa. Omavastuu www.sefe.fi on näissä tapauksissa 20 % kustannuksista, kuitenkin vähintään 350 euroa.

Ifin oikeusturvaryhmä puh. 010 515 7300 (arkisin 8–16)

Vakuutuksen käyttö

Oikeusturvaedun saamiseksi ole ensimmäiseksi yhteydessä SEFEn lakiyksikköön ennen kuin annat asian ulkopuolisen lakimiehen

www.if.fi/sefe Suvi Kuosmanen, Korvauslakimies, OTM If Vahinkovakuutusyhtiö Oy

VEROT OVAT ELÄMÄSI SUURIN SIJOITUS. Kuka hoitaa sijoitustasi?

Uskon, että verotuksen pitää tukea kasvua sekä kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen.

Uskon, että kasvuyrittäjyys voi kantaa Suomea teollisuuden rakennemuutoksen yli – yhden Nokian sijaan tarvitsemme kuitenkin lukuisia marimekkoja ja angry birdsejä.

Veroeurojen hoitaminen vastuullisesti ja hyvinvointia tuottavasti on kansanedustajan tärkein tehtävä. Nyt tarvitsemme taloudesta ymmärtäviä ja suoraselkäisiä päättäjiä, jotka katsovat rohkeasti tulevaisuuteen, eivätkä käännä selkää edessä oleville haasteille.

Jos sä haet Helsingistä liberaalia, kansainvälistä ehdokasta, niin zoomaapas Lassea.”

Tässä työhaastattelussa SINÄ olet työnantaja.

Eduskunnassa harva tajuaa taloudesta tarpeeksi. Lasse tajuaa.”

Alex Stubb, ulkoministeri

Matti Parpala, kylteri, SYL:n pääsihteeri

LASSE MÄNNISTÖN TUKIYHDISTYS

Kaiken viisauden ja muutoksen alku on tosiasioiden tunnustaminen. On tosiasia, että Suomi velkaantuu ja vanhenee. Julkisen sektorin kestävyysvaje on yli 10 miljardia euroa.

Ekonomi, talousosaaja, kaupunginvaltuutettu

41

Palvelut

”

Kehityin sekä ammatillisesti että ihmisenä

42

3.11

Hannele Rahkala valmentautui SEFEn mentorointiohjelman avulla vaativampiin työtehtäviin.

Mentorointi toi hänelle lisää itsetuntemusta.

Tavoitteet

Teksti Irma Capiten Kuvat tommi tuomi

ten tavoitteiden selkiyttäminen ja ura-

H

annele Rahkala on Hämeen ELY-keskuksen projektipäällikkö, 38-vuotias ekonomi.

Parinkymmenen työvuoden jälkeen hän hakeutui SEFEn mentorointiohjelmaan löytääkseen etenemisen välineitä urallaan.

– Halusin valmentautua vaativampiin tehtäviin, joita on odotettavissa, Hannele sanoo.

Mentorointiohjelmasta Hannele luki SEFEn kotisivuilta ja kiinnostui siitä heti.

Hän otti yhteyttä ohjelman johtajaan Ritva Heikinheimoon ja hänelle sopiva mentori löytyi pian.

Hannelen aktorivuosi tuli päätökseen tämän vuoden tammikuussa ja fiilikset ovat todella myönteiset.

– Sain lisää itsetuntemusta ja kehityin ihmisenä. Vuorovaikutustaidot paranivat, mistä on suoraa hyötyä työelämään. Prosessi ei täysin vastannut ennakko-odotuksiani, mutta se oli paljon kokonaisvaltaisempi kuin kuvittelin.

Hannele matkasi noin kerran kuussa Lahdesta Helsinkiin tapaamaan mentoriaan.

– Meille muodostui kahvilassa oma vakiopöytä, jonka ääressä vaihdoimme ajatuksia ammatillisista asioista maailmantalouteen, käsitöihin ja kirjallisuuteen. Olemme molemmat ahkeria lukijoita, joten kirjakeskustelut, esimerkiksi Mireille Guilianon uranaisen oppaasta, olivat hedelmällisiä.

SEFEn mentorointiohjelma Ammatillinen kehittyminen, ammatillissuunnitelmien eteenpäin vieminen itsetuntemuksen kehittymisen kautta.

vaikutuksellisuus, tasa-arvoisuus, kunnioitus ja luottamuksellisuus.

Hannele suosittelee mentorointiohjelmaa kaikille, jotka haluavat kehittyä ammatillisesti.

– Ryhmässäni suurin osa aktoreista oli nuoria, vastikään valmistuneita. Tämä käy kuitenkin hyvin myös vanhemmille, jotka haluavat kehittyä ammatissaan ja ihmisenä, missä vaiheessa uraa tahansa.

Mentorointiohjelman tehokkuus perustuu kahteen seikkaan, henkilökohtaisuuteen ja pitkäaikaisuuteen.

– Prosessi on niin personoitu. Koko vuoden ajan keskitytään sinun henkilökohtaisiin uratavoitteisiisi. Vuosi on myös sopivan pitkä aika, jotta kehittymistä ehtii tapahtua.

Yleisiä ja yksittäisiä keinoja

Vuoden aikana Hannelen sai mentoroinnista myös käytännönläheistä apua, kun hän sai esimiestehtäviä sisältävän luottamustoimen.

– Selvitin erään organisaation muutostilannetta, jossa oli mukana suuria henkilöstöristiriitoja. Tehtävä oli haastava. Mentoriltani sain siihen tasapainottavaa apua.

Hannele vaikuttui mentoroinnista niin, että hänellä on jatkosuunnitelmia.

– Toimenkuvaani ELY-keskuksessa kuuluu myös ammatillisen kehityksen koulutusten järjestämistä. Nyt aion ruveta itsekin järjestämään mentorointikoulutusta.

Yllätyksekseen Hannele on huomannut mentorointiohjelman jälkeen, että mentorointia saa monelta suunnalta ja lähes päivittäin.

– Havaitsin, että lähipiirissäni on suuri Missä vaiheessa uraa tahansa määrä ihmisiä, jotka välittävät ja antavat Jokainen mentorointi on yksilöllinen. Sen hienosti tukea ammatillisissa kysymyksistavoitteet asetetaan yksilöllisesti, ja halu- sä. Opin aktorikokemukseni aikana lisää tessaan tavoitteeksi voi ottaa ammatillisia- kuuntelemisen taitoa. Kun osaa avoimesti kin seikkoja. Silti mentori-aktori-suhteessa kuunnella muita, oppii koko ajan ja jokaiovat aina läsnä peruselementteinä vuoro- nen kohtaaminen opettaa.

Pääperiaatteet Tavoitteeseen pyritään kokeneemman (ei siis välttämättä vanhemman) mentorin ja aktorin välisin luottamuksellisin keskusteluin.

Jokainen prosessi on yksilöllinen ja lähtee aktorin määrittelemistä tavoitteista. Sopiva mentori-aktori–pari etsitään hakemusten ja ennakkokyselyiden avulla.

Mitä mentoroinnista saa?

Lisääntynyt itsetuntemus mahdollistaa yksilöllisten urasuunitelmien toteuttamisen.

Itsetuntemus luo hyvinvointia ja laatua koko elämään. Myös mentorille kokemus on rikastuttava. Oman osaamisen näkyväksi tekeminen on samalla matka itsetuntemukseen.

Miten ohjelma etenee?

Mentorointiohjelma kestää noin vuoden, ja sen aikana mentori ja aktori tapaavat kuukausittain. SEFEn ohjelma liittyy mentorikoulutusta, teematilaisuuksia ja ryhmätapaamisia workshoppeineen. Uutta tänä vuonna ovat LinkedIniin muodostetut ryhmäkeskustelufoorumit aktoreille ja mentoreille sekä www.sefe.fi-sivuilla luettavissa oleva mentoroinnin tietopaketti.

Miten pääsee mukaan?

Mentoripankkiin voi ilmoittautua suoraan nettilomakkeella ja aktorilistalle jättämällä yhteystietonsa verkon kautta tai sähköpostitse. Kiinnostus mentorointiin on kasvanut vuosi vuodelta, ja viime aikoina mukaan on tullut paljon miehiä, kertoo ohjelman johtaja, SEFEn ammatillisen kehittymisen asiantuntija Ritva Heikinheimo.

Lisää tietoa www.sefe.fi ->jäsensivut -> kehity ammatissasi > mentorointi ja ritva.heikinheimo@sefe.fi.

43

Ajassa

Yksi sielu, monta tarinaa

KY100-dokumenttielokuvassa kauppakorkeakoulun opiskelijoiden ja itsenäisen Suomen historiat kohtaavat. Lopputuloksessa riittää värikkäitä anekdootteja – salakapakoista vienninedistämishankkeisiin. teksti Antti Tähtinen kuvat KY:n arkisto

H

elsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry ja sen edeltäjä, Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta, juhlistavat satavuotista historiaansa dokumenttielokuvalla, joka saa ensi-iltansa huhtikuussa.

– KY:n merkitys on ollut valtava, kertoo dokumentin käsikirjoittaja Petteri Backman Franck Medialta.

– Se on paitsi luonut kauppakorkeakoulusta tiiviin yhteisön, myös rakentanut sosiaalisen verkoston, joka ulottuu kaikkialle yhteiskunnassa.

Dokumentti sitoo opiskelijoiden tarinan osaksi itsenäisen Suomen historiaa – meheviä anekdootteja ja näyttäviä juhlia unohtamatta. Tuoreen KY:n historiateoksen pohjalta laadittu elokuva vierittää silmille tuttuja nimiä ja värikkäitä tapahtumia kieltolaista KY-Exitin kuntailtoihin, Radio

44

3.11

Citystä Lordi Moyneen ja Amer-tupakasta Aalto-yliopistoon.

Mukaan mahtuu tietysti myös Aleksanterinkadun mursujaiskulkueita, tanssiaisten pukuloistoa ja runsaasti dollarinvihreitä haalareita.

– Sataan vuoteen ja pariinkymmeneen haastatteluun mahtuu monta herkullista tarinaa, itsekin kauppakorkeakoulussa 1980-luvun lopulla opiskellut Backman hehkuttaa.

– Oma suosikkini on, kun mm. Lenita Airisto ja Jukka Härmälä muistelevat KY:n vuonna 1968 Lontoossa järjestämää uivaa Suomi-näyttelyä. Se oli uskomaton ja ennakkoluuloton projekti!

KY100-dokumentin ennakkonäytös on Bio Rexissä Helsingissä 29.4. klo 19. Lippuja saatavilla Tiketistä. Ensiesitys televisiossa MTV3kanavalla 1.5. klo 17.55.

Tämän hetken lumo

E

konomiliiton perinteisissä Naistenpäivä-

seen. Yhtenä johtolankana näyttäytyi selvästi

palkkapyyntöjen esittämistä kuin epäkohtien

tapahtumissa haettiin tänä vuonna keinoja

se, että kun tahtotila on korkea, asiat kyllä jär-

esiin ottamista työ- ja yksityiselämässä. Toi-

jestyvät kuten haluaa.

vomme, että mahdollisimman moni osallistu-

parempaan arkeen. Nykyelämä vaatii jokaisel-

Lotta Savinko SEFEstä halusi korostaa pu-

ja voi yhtyä yhteen tilaisuuden jälkeen kuule-

heenvuorossaan sitä, että monesti omalla roh-

maamme kommenttiin: ”Kiitos, tuntui hyvältä

Filosofi Maija-Riitta Ollila kehotti puheenvuo-

keudellaankin saa asioita eteenpäin enemmän

olla sefeläinen!”

roissaan jokaista keskittymään enemmän tä-

kuin olisi valmis uskomaan. Tämä koskee niin

ta välillä liikaakin ja kiireiden keskellä unohtuu itsensä huoltaminen.

hän hetkeen: arkikin voi olla juhlaa, kun kaivaa itselleen muutaman rauhoittumisen hetken ja listaa mielessään asioita, joista voi olla elämässään kiitollinen.

Jokaisessa tilaisuudessa omista arjen ajatuksistaan ja selviytymiskeinoistaan kertoi myös ekonominainen. Kuopion, Helsingin, Vaasan ja Turun täydet salit saivat näiltä naisilta henkilö-

Tilaa e-lasku!

Luovu nyt turhasta paperista ja tilaa jäsenmaksu sähköisenä e-laskuna. E-lasku säästää myös aikaa ja vaivaa: sinun ei tarvitse itse syöttää laskun tietoja, vaan hyväksyt sen maksuun vain yhdellä klikkauksella.

Tilaa e-lasku helposti omassa verkkopankissasi. Tunnistetietoina tarvitset ainoastaan jäsennumerosi ja henkilötunnuksesi.

kohtaisia vinkkejä oman elämänsä rytmittämi-

45

sefe kehittää ja kouluttaa

Vastavalmistuneiden illanvietot SEFE järjestää illanviettoja vastavalmistuneille ekonomeille yliopistopaikkakunnilla eri puolilla Suomea. Tarkoituksena on koota

Satu Lähteenmäki ABS:n puheenjohtajaksi

T

urun kauppakorkeakoulun johtaja Satu Lähteenmäki on valittu Suomen kauppakorkeakoulut – Föreningen för Handelshögskolorna i Finland – Association of Business Schools Fin-

land (ABS) –yhdistyksen puheenjohtajaksi. Yhdistyksen varapuheenjohtajiksi valittiin Svens-

yhteen tuoreet ekonomit sekä pian valmis-

ka handelshögskolan Hankenin rehtori Eva Liljeblom sekä Vaasan yliopiston kauppatieteellisen

tuvat kylterit ja pitää hauskaa hyvässä seu-

tiedekunnan dekaani Vesa Suutari.

rassa sekä tarjota ajankohtaista tietoa muun

Maaliskuussa perustetun yhdistyksen tarkoituksena on edistää kauppatieteellisten yksiköi-

muassa SEFEstä ja alku-uraan liittyvistä asi-

den yhteistyötä ja jakaa parhaita käytäntöjä. Lisäksi yhdistys tarjoaa Suomen kauppatieteelli-

oista. Juhlistetaan yhdessä valmistumistasi!

sille yksiköille yhteisen äänen kansallisena ja kansainvälisenä keskustelijana.

Yhdistys on jatkoa Kauppatieteiden kansalliselle strategia -prosessille. Strategiassa linjat-

Seuraavat illanvietot

tiin, että kauppatieteet toimivat tieteen, hyvinvoinnin ja vastuullisen kasvun edistäjänä Suo-

16.4. Mikkeli

messa ja maailmalla.

4.5. Helsingfors

– Kuten strategiassamme linjasimme, tarjoamme kauppatieteellistä osaamista julkisen ja kol-

5.5. Helsinki

mannen sektorin päätöksenteon

11.5. Turku: TSE & ÅA

avuksi, talouden kehittämiseksi,

13.5. Tampere

tiedepoliittisiin elimiin sekä julkisten hankkeiden ja selvitysten

Tarkemmat tiedot löydät lähempänä tilai-

tueksi. Julkisen ja kolmannen sek-

suuksia osoitteesta: www.sefe.fi/vastaval-

torin päätöksenteko on yhteis-

mistunut

kunnan tulevaisuuden kannalta niin oleellista, että kauppatieteellinen tietämys ja osaaminen

Nuoret Ekonomit tilaisuudet 2011

on saatava paremmin käyttöön, sanoo Lähteenmäki.

Yhteiskunnallisen toiminnan

Tilaisuudet on tarkoitettu ensisijaisesti nuo-

lisäksi kauppatieteelliset yksi-

rille uraansa aloitteleville ekonomeille ja nii-

köt haluavat yhdistyksen kautta

hin lähetetään henkilökohtainen kutsu

vahvistaa tutkimuksen ja opetuksen laatua sekä entistä tiiviimmän

Seuraavat tilaisuudet

yhteistyön kautta edistää toimin-

29.9. Turku

taansa yliopistoissaan.

13.10. Vaasa 20.10 Oulu 17.11. Helsingfors 24.11. Helsinki Lisätietoja www.sefe.fi/nuoretekonomit Mer information www.sefe.fi/ungaekonomer

Liity SEFEn optiojäseneksi

N

yt voit ilmoittaa jo opiskeluaikana-

sua). Optiojäsenenä liityt valmistuttuasi

si, että haluat siirtyä SEFEn opis-

oman opiskelupaikkakuntasi ekonomiyh-

kelijajäsenestä ekonomijäseneksi heti

distykseen, joka on helposti vaihdettavis-

valmistuttuasi. Kun liityt SEFEn optiojä-

sa, jos esimerkiksi muutat toiselle paikka-

seneksi, jäsenyytesi ei katkea opintojesi

kunnalle.

päätyttyä.

46

3.11

Kahdelta ensimmäiseltä ekonomijäse-

Liity osoitteessa www.sefe.fi/optio tai täy-

nvuodelta saat 50 prosentin alennuksen

dentämällä tieto suoraan omiin tietoihisi

jäsenmaksusta (ei koske IAET-kassamak-

jäsensivuilla.

123RF

Kylterit

Opiskelijavalinnat seulovat motivoituneet ja menestyvät Kauppatieteellisen alan nykyisissä opiskelijavalinnoissa alan opintoihin valikoituu lahjakkaita ja motivoituneita hakijoita. Monimuotoiset opiskelijavalinnat myös varmistavat, että opiskelemaan pääsevät edustavat laajasti erilaisia lahjakkuuksia, kykyjä ja taitoja.

K

auppatieteelliselle alalle opiskelijat vali-

toimiva. Tutkimuksen tuloksista voi myös epä-

tuudestaan ylempi korkeakoulututkinto. Heistä

taan valintakokeen ja ylioppilastutkinnosta

suorasti havaita, että opetusjärjestelyillä ja

suuri osa on oletettavasti työelämässä ja on ha-

-suunnitelmilla on erittäin suuri merkitys opin-

kemassa enemmän täydennyskoulutusta kuin

noissa etenemiseen.

kokonaista uutta tutkintoa. Tällaisia hakijoita

annettujen pisteiden perusteella.

Suomen Ekonomiliitto SEFE teetti viime vuonna tutkimuksen alan opiskelijavalinnois-

Tuloksista voidaan myös vetää johtopäätös,

voitaisiin todennäköisesti vähentää, jos työelä-

ta ja niiden yhteydestä opintojen etenemiseen.

että opiskelijavalinnalla kyetään erottelemaan

mässä tarvittavaa kauppatieteellistä täyden-

Aloitteentekijöinä olivat kauppatieteellisen alan

yliopistoon hakevasta opiskelijamateriaalista

nyskoulutusta lisätään ja siihen osallistumista

koulutusyksiköt ja erityisesti niiden opintohal-

nopeimmin opinnoissaan eteneviä.

helpotetaan. Tällöin maisteritason opiskelija-

linnon edustajat. Tutkimuksen tavoitteena oli

Kauppatieteissä käytössä olevan yhteisvalin-

selvittää kauppatieteellisen alan opiskelijava-

nan valintakokeen osa-alueista parhaiten opis-

valinta voisi keskittyä vakavasti tutkintoon täh-

linnan ja opintojen etenemisen välistä suhdet-

kelijoiden opintojen etenemistahtia erottele-

Alan yhteisvalinnassa hakija asettaa haku-

ta. Lisäksi tutkimuksessa käydään läpi saatuun

vat vähemmän matemaattisesti painottuneet

kohteet prioriteettijärjestykseen. Tutkimuksen

opiskelupaikkaan sitoutumista alan sisäisten

osa-alueet kuten johtaminen ja markkinointi.

mukaan saatuun opiskelupaikkaan sitoutumi-

opiskelijavirtojen kautta. Opiskelijavalinta,

Samoin ylioppilastutkinnon kielien ja reaaliai-

nen on sitä heikompaa, mitä alemman valintap-

opintojen eteneminen ja opintoihin sitoutu-

neiden kokeet ennustavat opinnoissa etene-

rioriteetin kohteeseen kauppatieteellisen alan

vuus kauppatieteellisellä alalla -tutkimuksen

mistä jonkin verran.

yhteisvalinnassa opiskelija on tullut valituksi.

täävien opiskelijoiden valintaan.

ja raportin teki KTM Timo Huttunen.

Täydennyskoulutukseen huomiota

Tutkimus löytyy internetistä osoitteesta www.

Vaikuttaa opintojen etenemiseen

Hidasta opiskelutahti näyttää olevan sellaisten

sefe.fi >tutkimukset

Nykykäytäntö opiskelijavalinnoissa on varsin

opiskelijaksi valittujen kohdalla, joilla on jo en-

47

kylteriltä

Kemiaa Mut hei ei se riitä, et on mukavaa – sen täytyy olla paljon parempaa.

Aivan aluksi haluan esittää vilpittömät pahoitteluni: Neon 2 -yhtyeen kuuluisa Kemiaa-kappale on ollut omassa tehosoitossani jo pitkään, ja kaikki

Matti huuhtoi kultaa Jyväskylän kylteri Matti Heikkinen nappasi maailmanmestaruuden 15 kilometrin perinteisessä hiihdossa maaliskuussa Oslossa.

M

atti Heikkinen palautti Suomen

sivulliset ovat varmasti saaneet osuutensa. Mannapuurolla ja mansikalla

mieshiihdon takaisin kultakan-

on menty vakaasti eteenpäin viime keväästä alkaen.

taan Oslossa maaliskuussa. Heikki-

Laulu nousi Tampereella pinnalle viime vappuna, kun eräässä tapahtumassa paukuttanut metallibändi ei suostunut lukuisista toiveista huoli-

sen voitosta entistä makeamman

matta soittamaan tätä yhtä suomipophistorian hienointa teosta. Siispä

teki se, että mestaruus tuli väliaika-

aloimme laulaa Kemiaa opiskelijajoukossa. Kierrettä ei ole ainakaan tois-

lähdöllä käydyssä kilpailussa, jonka

taiseksi pysäytetty.

arvostus hiihtomaailmassa on suurin.

Laulun sanoissa piilee kuitenkin myös vakaa sanoma. Kylteriyhdyshenkilöt

län yliopiston kauppakorkeakoulun

eli kyllit osallistuvat töidensä puolesta aktiivisesti paikkakuntiensa tapahtu-

opiskelijat -yhdistyksen jäsen. Hän

miin ja niiden järjestämiseen. Se on yksi tärkeä SEFEn palvelu opiskelijoille.

on opiskellut markkinointia Jyväsky-

Heikkinen on Pörssi – Jyväsky-

lässä vuodesta 2007.

Kylli on varmasti onnistunut työssään, jos suurin osa tapahtumaan osallistujista saa kattavan annoksen SEFE-tietoutta. Eikä haittaa ole varmasti siitäkään, jos kaikilla on mukavaa.

– Opinnot ovat edenneet täysin hiihdon ehdoilla, mutta antavat vastapainoa ajatuksille erityisesti leireillä, Heikkinen kertoo.

SEFE-tietouden, asiantuntemuksen ja hauskanpidon yhdistäminen ei

– Akateeminen vapaus luo mahdollisuuksia kurssien suorit-

kuitenkaan välttämättä riitä. Ekonomit ja kylterit eivät aina ole ammatti-

tamiseen, mutta mieluiten itse olisin paikalla myös luennoilla

liiton vankkumattomia kannattajia.

kuin pelkästään tentteihin osallistumalla.

Ehkä epäilijöiden mielipiteet ammattiyhdistyksistä rajoittuvat median välittämiin kuviin lakkovahdeista ja rankoista työsopimusneuvotteluista.

Osaltaan oikea, mutta silti hyvin rajoittunut mielikuva.

Maailman huipulle Pörssi-yhdistyksen ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun kahvitilaisuudessa kauppakorkeakoulun dekaani Jukka

Kylteriyhdyshenkilönä ei voi koskaan olla riisuttuna aseista. Tiukat SEFE-

Pellinen kysäisi maailmanmestarilta tietä maailman huipulle.

kysymykset saattavat odottaa sähköpostissa, yliopiston käytävillä tai opis-

– Huipun saavuttaminen niin hiihdossa kuin muussakin elä-

kelijabileissä. Joskus murheet ovat yksinkertaisia: ”Miksi mulle ei tule Kaup-

mässä vaatii pitkäjänteistä työtä ja täydellistä keskittymistä

palehteä? Missä mun opiskelijatarra on?”

tekemiseen, joka toivottavasti johtaa asetettujen tavoitteiden

Eräässä iltatapahtumassa jouduin kuitenkin pitkälliseen (ja kriittiseen) keskusteluun ammattiliittojen roolista yhteiskunnassa. Mielenkiintoista.

saavuttamiseen, Heikkinen opasti ja jatkoi uskolla omaan tekemiseen olevan suuri merkitys lopputuloksen kannalta.

Voit kuvitella, kuinka helppoa on yrittää selvittää työsuhdeneuvonnan ja

Markkinoinnin professori Heikki Karjaluodon mielestä maail-

lakipalvelujen roolia kevyessä laitamyötäisessä olevalle opiskelijajoukolle.

manmestari Heikkisen tekemisessä on aina näkynyt tinkimättö-

Pitkällä ja maailmoja syleilevällä keskustelulla pääsimme kuitenkin siihen

myys ja kunnianhimoisuus, josta sekä opinahjo että muut voivat

lopputulokseen, että ehkä ammattiliitoissa on jotain hyvääkin. Erävoitto.

kernaasti ottaa mallia.

Kyltereiden kanssa työskennellessä on äärimmäisen mukavaa, että val-

– Matti on esimerkki urheilijasta, joka kykenee toimimaan täy-

taosa on hyvin teräviä tyyppejä. SEFE-asiaa ei tarvitse pakkosyöttää, run-

dellisesti tavoitteidensa edellyttämällä tavalla ja onnistuneena

saat faktat ja hyvät perustelut riittävät. Jokainen tehköön liittymispäätök-

päivänä on ylivoimainen omassa lajissaan. Uskon hänen tuovan

sensä niiden perusteella.

lisää näitä hetkiä tulevaisuudessa, Karjaluoto jatkoi.

Kyllit joutuvat työssään esiintymään paljon ja rea-

Onnittelutilaisuudessa Heikkistä onnittelivat sankoin joukoin

goimaan välillä yllättäviinkin tilanteisiin. Onneksi se

sekä kauppakorkeakoulun henkilökunta että opiskelijakollegat.

ei oikeastaan ole mitään taidetta. Tarvitaan vain hiu-

SEFE muisti Pörssin välityksellä Heikkistä maailmanmestaruu-

kan maalaisjärkeä – sekä sitä oikeenlaista kemiaa.

desta frakilla, jonka tuore mestari otti yllättyneenä vastaan.

Pete Pokkinen

lätyksenä. Olen todella otettu lahjasta.

– Kiitoksia oikein paljon muistamisesta, tämä tuli täytenä ylKirjoittaja on entinen Tampereen yliopiston kylteriyhdyshenkilö.

48

3.11

Pörssi onnittelee vielä Mattia ja toivottaa lisämenestystä tuleviin kilpailuihin!

Työaikalain säännökset Työntekijöiden ja virkamiesten työajoissa sovelletaan työaikalakia. Sen ulkopuolelle jää pääsääntöisesti ainoastaan yrityksen ylin johto.  Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.  Vuorokautinen ylityö on työtä, joka tehdään yli säännöllisen 8 tunnin.  Viikoittainen ylityö on työtä, joka tehdään yli säännönmukaisen 40 tunnin.  Ylityön maksimimäärä on neljän kuukauden jaksossa enintään 138 tuntia ja kalenterivuoden aikana enintään 250 tuntia.  Kerran viikossa on oltava yhtenäinen vähintään 35 tunnin mittainen ja vuorokaudessa 11 tunnin mittainen keskeytymätön lepojakso.

Mä joka päivä töitä teen Kaikki tietävät oman palkkansa suuruuden. Mutta tiedätkö, miten monta tuntia teet sen eteen töitä? Katso netistä SEFEn työaikalaskurista. teksti satu rämö kuva 123RF

M

oni tekee pitkiä päiviä ilman asianmukaisia korvauksia.

Työaikalain mukaiset ylityötuntirajat hämärtyvät. Viidennes SEFEn jäsenistä tekee 44–50 työtuntia viikossa, kertoo Ekonomiliiton palkkatasotutkimus. Samassa tutkimuksessa neljä kymmenestä vastaajasta kertoo, että heidän työaikaansa ei seurata mitenkään.

Pitkät päivät, jatkuvat yli- ja viikonloppusekä iltatyöt kostautuvat. Tarinat loppuun palaneista ekonomeista eivät ikävä kyllä ole keksittyjä. Toive työurien pidentämisestä on turha, jos koneesta loppuu bensa ennen aikojaan.

– Välillä työpäivät venyvät, se on tosiasia. Kiireisimpään aikaan tehdään pitkää päivää, mutta se ei saisi olla normi, sanoo SEFEn työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko.

Työaikalain mukaan normaalityöajan ylittävä työ tulee korvata. Monilla työpaikoilla

ylitöistä ei kuitenkaan makseta eikä niitä voi pitää vapaana.

Todellisten työtuntien määrää voi olla hankala hahmottaa. Ratkaisuksi tähän SEFE on kehittänyt työaikalaskurin.

– Laskurin avulla haluamme saada jäsenemme huomaamaan, kuinka paljon he todellisuudessa tekevät töitä ja kuinka se vastaa heidän palkkaansa, toteaa Savinko.

Tasapaino ennen kaikkea

Työaikalaskurin avulla voit merkitä omat työtuntisi ja katsoa, paljonko kertyneiden tuntien tulisi näkyä palkassasi. Saatat yllättyä.

Jäsensivuilta löytyvään työaikalaskuriin merkitään työhön käytetty niin sanottu normaalityöaika, kuten työskentely työpaikalla ja palaverit. Laskuriin merkitään myös vapaa-ajalla tehty työ, kuten töiden tekeminen iltaisin ja viikonloppuisin kotona.

Jos on sopinut työantajan kanssa 5 500 euron kuukausipalkasta ja työviikko on 40

työtuntia, tuntipalkaksi muodostuu 35 euroa. Jos yölamppu palaa säännöllisesti ja tunteja kertyykin viikossa 56, pitäisi kuukausipalkan olla 7 700 euroa.

– Työpaikoilla tulisi olla selkeät sovitut käytännöt, mikä on liukumaa, mikä ylityötä ja kuinka ne korvataan, Savinko kiteyttää.

Ilmaisten töiden teko ei ole pois vain tilipussista. Se on pois myös eläkkeestä, Kelan maksamista päivärahoista ja muista palkkaan sidotuista korvauksista.

SEFE haluaa työaikalaskurilla herätellä jäseniään tarkistamaan, onko oma työmäärä kohtuullinen ja tuottava myös työnantajalle.

– Haluamme herättää asiasta myös aktiivista keskustelua. Työaikalakia pidetään monesti joustamattomana. Mutta mahdollisuuksia työaikajoustoihin kyllä löytyy, jos niitä halutaan työpaikoilla kehittää, sanoo Savinko.

SEFEn työaikalaskuri löytyy jäsensivuilta: www.sefe.fi > jäsensivut.

49

/// taina west

Rikollinen keittiöremontti

S

aksalainen terroristi Ulrike Meinhof määritteli kiven, rikoksen ja politiikan suhteet toisiinsa jotenkin näin: Yhden kiven heittäminen ikkunaan on rikos. Jos kiviä lentää yhtä aikaa tuhansia rikkoen ikkunoita, niin se on politiikkaa. Kyse on siis mittakaavasta. Samaa ajattelua voi soveltaa myös rahan maailmaan.

Jos naiskirjanpitäjä kavaltaa (yleensä nämä pienen luokan kavaltajat ovat naisia) usean vuoden aikana vaikkapa 200 000 euroa, niin se on rikos. Jos joku keinottelee toisten rahoilla miljardien eurojen tai dollarien edestä, on se hallitsematonta riskinottoa, josta pahimmillaan seuraa johtajan irtisanominen. Puhtaasta heitteillejätöstä ei kuitenkaan ole kysymys, koska erotettu johtaja saa niin sanotun kultaisen kädenpuristuksen. Parisataa tuhatta kavaltanut kirjanpitäjä saa tuomion, johon liittyy myös velvoite maksaa kavallettu summa takaisin. Tätä ei kukaan odota esimerkiksi suurella sydämellä toisten rahoilla keinotelleelta pankinjohtajalta. suurempi, pidetään turhana hakea esimerkiksi syyllisiä kolmen vuoden takaiseen Yhdysvaltojen asuntokuplaan, joka vaikutti ihmisten elämään muuallakin maailmassa. Holtittoman lainanannon ja korkojen nousun jälkeen sadat tuhannet ihmiset joutuivat ulos kodeistaan, koska eivät pystyneet maksamaan asuntolainojensa lyhennyksiä.

Kummasta päästä pitäisi odottaa enemmän tolkkua: raha-alan ammattilaisilta, joiden pitäisi tietää, että raha ei lisäänny keskenään tai peräti kasva puussa vai ihmiseltä, joka uskoo, että riskejä ei ole.

Tyhmempi on sitä mieltä, että ammattilaiselta sopii odottaa vastuullisempaa käytöstä. Helsingin Sanomissa (17. maaliskuuta) kerrottiin, että suuret pankit ovat jakaneet johtajilleen bonuksia niin kuin mitään pankkikriisiä ei olisi ollutkaan. Esimerkiksi Goldman Sachs varasi bonuksia varten 11 miljardia euroa, vaikka pankin liikevaihto laski. Toisen pankin yhdelle johtajalle maksettiin 850 000 euron peruspalkan päälle lähes 12 miljoonan euron bonukset.

Koska mittakaava on niin paljon

Harva ihminen osaa hahmottaa noin huimia summia. Jokainen ymmärtää, mitä ka-

valletulla 200 000 eurolla voi tehdä varsinkin, kun raha on ollut käytössä pienissä summissa. 15 000 ylimääräisellä eurolla vuodessa voisi tehdä koko perheen kanssa unelmaloman, ja tuohon vielä 5 000 euroa päälle niin sillä saisi myös tehtyä ihan kohtuullisen keittiörempan.

Mitä tekee joku ylimääräisellä 12 miljoonalla eurolla? Varsinkin, kun ei oikein edes ymmärrä, että mitä se kaveri yleensä tekee ansaitakseen edes sen 850 000 euroa vuodessa.

Kirjanpitäjän työ on käsitettävää ja kirjanpitäjä käy kahvihuoneessa yhdessä muiden kanssa. Hän tuo joskus jopa pullaa, vaikka ei ole edes nimipäivä. Ja pikkujouluissa firman kirjanpitäjä saattaa olla varsinainen hippadynamo, mutta jos se on kerran kavaltanut, niin vankilaan vaan. Kai tässä itse kullekin kelpaisi ilmainen raha ja tekisi mieli etelään.

Ja olisi se mukavaa, jos keittiönkalusteetkin joku toinen asentaisi, ettei itse tarvitsisi nysvätä murtuvaa kovalevyä ristipäällä kasaan. Ja ne dallaspullat se tietysti oli ostanut kavaltamillaan rahoilla.

Taina West on vapaa toimittaja ja 54-vuotias neiti-ihminen Helsingistä.

50

3.11

ekonomitoimintaa

Toukokuussa on luvassa golfin alkeita sekä Pirkanmaan että Suur-Savon ekonomeille.

EKONOMFÖRENINGEN NIORD Läs om Niords program i Niordbladet och på www.niord.fi.

19.4 Smoothiekurs 10.5 Rundtur i Brunnsparken 16.5 Bokning av Tahko /Himos vintern 2011/12 18.5 Cross Cultural 25.5 Joy of Work Niords kansli Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors Cati Lilja, 0201 299 275 Catarina Söderström, 0201 299 274 Maria Stenholm, 0201 299 209

HELSINGIN EKONOMIT HEKO järjestää n. 200 tapahtumaa vuodessa.

Tapahtumat ja yhteystiedot osoitteessa www.heko.fi sekä HEKOn jäsenlehdessä.

ETELÄ-POHJANMAAN EKONOMIT 13. – 15.5. Perinteinen KEPO-tapahtuma Ähtärissä. Huomio Vaasan, Oulun, Lapin, Kainuun ja Etelä-Pohjanmaan Ekonomit! Eteläpohojalaaset järjestävät Kepo-olympialaaset hotelli Mesikämmenen maisemissa. Lisätietoja yhdistyksemme nettisivuilta www.epekonomit.net tai sihteeri

Kirsi Peltoselta p. 050 330 5099.

Tervetuloa runsain joukoin mukaan!

Ajankohtaiset tapahtumat ja tiedotteet löydät kotisivuiltamme.

KAINUUN EKONOMIT 6.5. Laidunkauden avajaiset. Hohtokeilausta Kajaanin Keila-Keskuksessa.

KESKI-SUOMEN EKONOMIT 1.5. Perinteiset Wapputreffit Jyväskylässä. Mieskuoro Sirkat esiintyy klo 12.00 Aren Aukiolla jonka jälkeen n. klo 12.30 ekonomeille ja aveceille tarjolla lasi kuohuvaa Puistokadun apteekin edustalla. Perheen pienimmille tarjolla limua. Tervetuloa!

LAHDEN SEUDUN EKONOMIT 1.5. Perinteinen Lahden alueen akateemisten yhdistysten Wappupicnic pikku-Vesijärven rannassa sekä Vappulounas Lahden Seurahuoneella.

Tarkempia tietoja LSE:n jäsentiedotteessa ja verkkosivuilla huhtikuussa 2011.

LSE:n syksyllä alkavaan mentorointiohjelmaan voi ilmoittautua kevään ja kesän 2011 aikana joko aktoriksi tai mentoriksi! Lisätietoja mentorointiohjelmasta voi kysyä Franz Mascherilta osoitteesta franzmascher@hotmail.com. Lähde sinäkin mukaan vahvistamaan ja jakamaan osaamistasi!

Vuoden 2011 aikana siirrymme käyttämään SEFE-sivuilla olevaa tapahtumakalenteria myös LSE:n järjestämiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin.

KYMENLAAKSON EKONOMIT 18.6. Konserttimatka Hiidenvuoren yökonserttiin, Iitti. Konsertissa esiintyvät Taina Piira (sopraano), Jaakko Ryhänen (basso) ja Seppo Hovi (piano). Tapahtuma on yhdistyksen jäsenille + 1avec/jäsen maksuton. Ilmoittautumiset 5.5.2011 mennessä. Lisätietoa tapahtumasta www.sefe.fi -> Tietoa SEFEstä -> Ekonomiyhdistykset (Kymenlaakson Ekonomit).

LAPIN EKONOMIT 13.5. – 15.5. KEPO –tapahtuma.

Etelä-Pohjanmaan Ekonomit järjestää KEPO:n tänä vuonna. Lapin Ekonomit kasaavat kisajoukkueen tavoittelemaan kisamestaruutta.

Varaa viikonloppu kalenteristasi ja tervetuloa joukkueeseen!

17.5. klo 18 Wagnerin Valkyrie – Oopperaesitys Rovaniemellä Finnkinon teatterissa. Englanniksi teksti-

tetty encore-esitys välitetään New York Metropolitan Operasta. Ilmoittautuminen viimeistään 10.5. mennessä: mari.vahakuopus@ramk.fi tai 040 553 3445. Tule sinäkin kokemaan vaikuttava kulttuurielämys!

28.5. Survival games – leikkimielinen ulkorastikisa Lapin lennoston alueella Rovaniemellä. Ohjelmaan kuuluu myös F-18 Hornet kone-esittely ja simulaattorilentämistä. Tapahtuma on ainutlaatuinen tilaisuus päästä tutustumaan Lapin lennoston toimintaan. Mukaan pääsee 15 ensimmäistä ilmoittautujaa, omavastuuhinta on 15 euroa. Lisätietoja Kaisalta: kaisa.lammi@hotmail.com tai 050 375 1243. Ilmoittautumiset Kaisalle viimeistään 30.4.2011.

OULUN EKONOMIT Katso tuoreimmat tiedot tapahtumistamme ja kevään ohjelmasta osoitteessa www.oulunekonomit. fi. Syötteen parimökin varaustilanne on sivuilla näkyvissä ja varaukset voit tehdä suoraan sivuston kautta.

PIRKANMAAN EKONOMIT 10.5. - 12.5. Golf-peruskurssi 18.5. Tietoa maalämmöstä, Pirkanmaan Porakaivo Oy 19.5. Vierailu Tommiskan Puutarhatilalle

Flowpark Oy

Turun Seudun Ekonomit tutustuvat seikkaulupuisto Flowparkiin kesäkuussa.

RAUMAN EKONOMIT

123RF

13.5. Flooran päivän juhla. Iltaa vietetään yhdessä Porin Seudun Ekonomien kanssa.

Tarkemmat tapahtumatiedot ja ilmoittautumisohjeet osoitteesta www.pirkanmaanekonomit.fi

POHJOIS-SAVON EKONOMIT Tiedotamme jäsentapahtumista sähköpostilla ja tapahtumiin ilmoittaudutaan SEFEn nettisivuilla www.sefe.fi. Jäsen voi itse tehdä omien tietojensa muutoksia samassa osoitteessa. Yhdistykselle voi lähettää sähköpostia osoitteella psekonomit@sefe.fi.

PORIN SEUDUN EKONOMIT 13.5. Flooran päivän juhla. Iltaa vietetään yhdessä Rauman Ekonomien kanssa.

10.6. Illanvietto Hakkiluodossa.

Illan isäntänä on Länsi-Suomen Osuuspankki.

16.7. Ekonomijazz. Tervetuloa jazzailemaan!

Lisätietoja ja lisää tapahtumia löydät jäsenkirjeestä tai kotisivuilta www.porinseudunekonomit.fi. Ilmoittautumiset osoitteeseen info@porinseudunekonomit.fi

16.6. klo 17.30 Kesäteatteri ”Kohtuuttomuus kaikessa” Raumalla.

16.7. Ekonomijazz Porissa.

Lisätietoja tapahtumista myöhemmin jäsentiedotteessa. Ilmoittautumiset (erikoisruokavalioineen) sekä yhteystietojen muutokset: rauman.ekonomit@ sefe.fi

SUUR-SAVON EKONOMIT 24.5. Tutustumme golfiin Mikkelin lentokentän kentällä. Laji-info, harjoituslyöntejä rangella ja puttauskilpailu. Ilmoittautuminen 17.5. mennessä.

13.6. Teatteria ja viiniä Mäntyharjun kesässä. Opastettu tutustuminen Taidekeskus Salmelan näyttelyihin sekä tutustumiskäynti ja illallinen Tyryn viinitilalla. Kuljetus Mikkelistä. ilmoittautuminen 3.6. mennessä.

Nyt Suur-Savon Ekonomit myös Facebookissa. Hae nimellä ja tykkää, niin saat tietoa tapahtumista ja muista ajankohtaisista asioista.

Ilmoittautuminen ja tarkemmat tiedot www.sefe.fi tai sähköpostilla suse@sefe.fi.

TURUN SEUDUN EKONOMIT 28.4. klo 19 Turkulaisen Aurinkobaletin 30-vuotisjuhlateos Tans-

siva torni LOGOMOssa, Köydenpunojankatu 14. Peruutuspaikkoja voi kysellä toimistolta.

3.5. klo 18 Koko perheen vierailu Turun paloasemalla, Eerikinkatu 35. Ilmoittautuminen viimeistään 26.4.

10.5. klo 17.30 Yritysvierailu mainostoimisto Hungryyn, Aurakatu 10, 3. krs. Ilmoittautumiset 2.5. mennessä.

12.5. klo 17 Yritysvierailu Lääkäripalvelu Apilaan, Humalistonkatu 14. Ilmoittautumiset 2.5. mennessä.

14.5. klo 14 Koko perheen vierailu Tammenterhoon, Rantapromenadi 22. Ilmoittautumiset 2.5. mennessä. Viestitäthän ilmoittautumisen yhteydessä lasten määrän ja iät.

17.5. klo 18 MP-Team Salonen – yritysvierailu, Riimukatu 6. Ilmoittautuminen 3.5. mennessä.

31.5. klo 17 Tutustuminen Turun Pursiseuraan, Ruissalon puistotie 57. Illan hinta on 12€/ jäsen. Ilmoittautumiset ja maksut 9.5. mennessä yhdistyksen tilille Turun Seudun Osuuspankki 571004-2253932 viitteellä 31053.

7.6. klo 17 Tutustuminen Turun uudenlaiseen seikkailupuisto Flowparkkiin, Skanssin sisäpiha.

Osallistumismaksu 16 € /jäsen ja 18€ avecilta. Imoittautumiset ja maksut 23.5. mennessä. Maksut yhdistyksen tilille, viite 07061.

15.6. klo 19 Vares ja nuoruustango -kesäteatteri Emma Teatterissa, Kailon saari (Muumimaailma),

Naantali. Lipun hinta 25€ jäsenille ja 27€ avecille. Ilmoittautumiset ja maksut 2.5. mennessä. Maksut yhdistyksen tilille, viite 15066.

Tilaisuuksiin ilmoittautumiset ja peruutukset viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä: http://www.sefe.fi/, (kirjaudu jäsensivuille > tapahtumiin ilmoittautuminen).

VAASAN EKONOMIT – VASA EKONOMER Vaasan Ekonomien hallituksen kokoonpano 2011: Heidi Hellström (puheenjohtaja), Katja Lassila (varapj ja tiedottaja), Erja Saario (sihteeri), Heidi Korhonen (talous), Marjo-Riitta Heikkilä-Virta (tapahtumat), Katja Töyli (jäsenasiat ja mentorointi), Mari Koivunen (ura ja koulutus), Aimo Syri (www-sivut ja Kokkolan ekonomikilta), Mattias Högnäs (kylli) ja Ville Hellström (Warrantin pj).

28.4. klo 19 Kevätkokous, Buorre Creation –desingtoimisto, os.

Vaasanpuistikko 14 D 26. Käsiteltävinä asioina ovat muun muassa toiminta- ja tilikertomukset, sääntömuutosesitys koollekutsumisesta sähköpostitiedotteella sekä 75-vuotisjuhlallisuuksien suunnittelu vuodelle 2012. Ennen kokousta yritysesittely klo 18 alkaen. Ilmoittautuminen yritysvierailuun SEFEn tapahtumakalenterin kautta.

Tervetuloa muihinkin jäsentapahtumiimme! Tarkemmat tiedot löydät kotisivuiltamme www.vaasanekonomit.fi. Tarkista myös, että oikea sähköpostiosoitteesi on SEFEn jäsenrekisterissä, jotta saat tiedotteemme tuoreeltaan!

Suomen Ekonomiliitto – SEFE ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki p. 0201 299 299, faksi 0201 299 229, e-mail etunimi.sukunimi@sefe.fi

020 693 200 0201 299 246 0201 299 255 0201 299 246 0201 299 242 0201 299 206 020 693 255 0201 299 259 0201 299 295 0201 299 270 0201 299 265 0201 299 258 0201 299 249 0201 299 214 0201 299 295 0201 299 281 0201 299 247

Oikeudelliset palvelut – Juridiska tjänster Työ- ja virkasuhdeneuvonta Anställningsrådgivning, hjälp vid arbetstvister (klo 8.30–13.00) Puhelinneuvonta – telefonrådgivning 020 693 205

Petteri Kivelä

Emilia Reinikainen (virkavapaalla – tjänsteledighet)

sijainen - vikarie Heidi Vänskä

Riku Salokannel

Timo Voutilainen

Lasse Johansson

(Ekonomiesimiesten työsuhdeneuvonta – Rådgivning om

antällningsförhållanden för ekonomer i förmansställning)

Anna Lavikkala 0201 299 243 Yrityksen perustamisneuvonta – startrådgivning för företagare

Riku Salokannel 0201 299 219 Työskentely ulkomailla – arbete utomlands

lakiasiat – juridiska ärenden 020 693 205

Heidi Vänskä 0201 299 218 Työttömyysturvaneuvonta – rådgivning i arbetslöshetsfrågor

Susanna Rintala 020 693 273 Työttömyyspäivärahat – dagpenning vid arbetslöshet

IAET Puhelinpalvelu, ma–­to klo 10–15, pe 10–13 (09) 4763 7600

Jäsenasiat, ma–to klo 13–15 (09) 4763 7610

www.iaet.fi IAET-kassan aukioloajat Asiakaspalvelupiste, os. Ratavartijankatu 2 B, palvelee maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 10–15 sekä perjantaisin klo 10–13 (ti ja to suljettu).

Edunvalvonta – Intressebevakning Neuvottelujohtaja – förhandlingsdirektör

Sture Fjäder 0201 299 285

Koulutuspolitiikka – utbildningspolitik

Eeva Salmenpohja (vanhempainvapaa - föräldraledighet)

sijainen - vikarie Juuso Leivonen 0201 299 268 Työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka – Arbetsmarknads- och samhällspolitik

Kosti Hyyppä 0201 299 253

Johanna Hämäläinen 0201 299 289

Tage Lindberg 0201 299 252

Johanna Lähteenmäki 0201 299 287

Riikka Mykkänen (vanhempainvapaa - föräldraledighet)

sijainen - vikarie Elina Das Bhowmik 0201 299 286

Ulla Niemelä 0201 299 213

Lotta Savinko 0201 299 280 Assistentti – assistent

Maija Räsänen 0201 299 282 Opiskelijatoiminta – studerandeverksamhet

Katri Haakana 0201 299 251

Tanja Haapasalo (vanhempainvapaa - föräldraledighet)

Sijainen - vikarie Martin Härmälä 0201 299 237 Muut palvelut – Övriga tjänster Ekonomi-lehti – tidningen Ekonomi

Otavamedia / Kynämies (09) 1566 8540 Julkaisutilaukset – beställning av publikationer

Krista Salo 0201 299 296

sijainen–vikarie Noora Koponen Järjestötoiminta – organisationsverksamhet

Satu Taivainen (vanhempainvapaa - föräldraledighet)

Sijainen – vikarie Teija Happonen 0201 299 277 Tapahtuma-assistentti – evenemangsassistent

Hannele Hämäläinen

sijainen – vikarie Krista Salo 0201 299 212 Jäsenhankinta ja -yhteydet, ekonomit

medlemsrekrytering och -kontakter, ekonomer

Maria Rantamaula 0201 299 256 Asiakashallinta – kundförvaltning

Tuija Mäkinen 0201 299 245 Viestintä – information

Eeva Riittinen-Saarno 0201 299 254

Heidi Haapalainen (vanhempainvapaa - föräldraledighet)

sijainen – vikarie Simo Porola 0201 299 244 Verkkosuunnittelija – webbplanerare

Jaakko Haikonen 0201 299 240 Tutkimukset – utredningar

Juha Oksanen 0201 299 248 Hallinto – administration

Kirsi Hurme 0201 299 276 Talous – ekonomi

Leena Lillomäki 0201 299 269

Suvi Viinikainen 0201 299 271 Projektit – projekt

Jarmo Jaulimo 0201 299 272 Senior adviser

Markku von Hertzen 0400 610 715 Toimitusjohtaja – verkställande direktör

vt. – t.f. Anja Uljas 0201 299 281 Toimitusjohtajan sihteeri – VD:s sekreterare

Teija Happonen

sijainen – vikarie Salla Grönholm 0201 299 279

Jäsenyhdistykset – Medlemsföreningar Ekonomiyhdistykset – ekonomföreningar Ekonomföreningen Merkur rf, Åbo Ekonomföreningen Niord rf, Helsingfors Etelä-Hämeen Ekonomit ry, Hämeenlinna Etelä-Karjalan Ekonomit ry, Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, Seinäjoki Helsingin Ekonomit ry Kainuun Ekonomit ry, Kajaani Keski-Suomen Ekonomit ry, Jyväskylä Kymenlaakson Ekonomit ry, Kotka Lahden Seudun Ekonomit ry Lapin Ekonomit ry, Rovaniemi Lounais-Hämeen Ekonomit ry, Forssa Oulun Ekonomit ry Pirkanmaan Ekonomit ry, Tampere Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, Joensuu Pohjois-Savon Ekonomit ry, Kuopio Porin Seudun Ekonomit ry Rauman Ekonomit ry Riihimäen-Hyvinkään Ekonomit ry Savonlinnan Seudun Ekonomit ry Suur-Savon Ekonomit ry, Mikkeli Turun Seudun Ekonomit ry Vaasan Ekonomit ry – Vasa Ekonomer ry Varkauden Seudun Ekonomit ry Expatriaattiekonomit-Expatriatekonomerna ry

Opiskelijayhteisöt – studerandeorganisationer Boomi ry, Tampere Enklaavi ry, Lappeenranta Finanssi ry, Oulu Futuuri ry, Rovaniemi Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry, Hki Merkantila Klubben rf, Åbo Optimi ry, Joensuu Porin Kylterit ry Preemio ry, Kuopio Pörssi ry, Jyväskylä Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rf Svenska Handelshögskolans Studentkår, H:fors Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Warrantti ry, Vaasa Lisätietoja – mer information: www.sefe.fi jäsenyhdistykset ja SEFE jäsenyhdistykset www.sefe.fi medlemsföreningarna och SEFE medlemsföreningar

Kylteriyhdyshenkilöt – SEFEs kontaktpersoner Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö avustaa, kun haluat tietää SEFEn opiskelijapalveluista.

Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@sefe.fi.

Hanken: Richard Varis HSE: Tommi Ora JY: Kimmo Laaksonen LTY: Anni Wahlroos OY/LY: Antti Raita KuY/JoY: Laura Vainikainen TaY: Heidi Kivelä VY ja SHHV: Mattias Högnäs TSE: Raisa Räisänen ÅA: Anna-Maria Huldén

040 410 7106 050 528 2228 050 400 0705 044 301 9632 045 677 8986 050 379 3556 050 342 8973 040 579 0536 040 508 4508 040 410 7106

0206- ja 0209 -alkuiset: Lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt/min. Matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt/min.

Jäsenpalvelut – Medlemstjänster Jäsenyys, jäsenmaksut, osoitteenmuutokset Medlemskap, medlemsavgifter, adressförändringar jasenrekisteri@sefe.fi

Sari Ridanpää

Carina Feodoroff Opiskelijajäsenet – studerandemedlemmar

Carita Erkkilä Palkkatieto – lönerådgivning palkkaneuvonta@sefe.fi Urapalvelut – karriärtjänster ura@sefe.fi

Ritva Heikinheimo

Päivi Koivu

sijainen - vikarie Arja Vuorela

Leena Simonsen

(Ekonomirekrytointi – ekonomrekrytering)

Sirja Kulmala

Taija Kääriäinen Ammatillinen kehittyminen – karriärutveckling

Birgit Lindholm

Tarja Tikkanen (toimivapaalla – tjänsteledighet)

Hannele Hämäläinen Työskentely ulkomailla – arbete utomlands

Arja Vuorela Kehitysjohtaja – utvecklingsdirektör

Anja Uljas Yhteysassistentti – kontaktassistent

Pirjo Mitjonen

FINLANDS EKONOMFÖRBUND – SEFE rf, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors tel. 0201 299 299, fax 0201 299 229, e-mail förnamn.efternamn@sefe.fi

» Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/min + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 16,9 snt/min.

etunimi.sukunimi@sefe.fi, www.sefe.fi

UU T IN VAK VAIN IF

A UK S I S T

NUSTA O B T A SA

VAKUUTTAVIA JÄSENETUJA. JA KESKITTÄMÄLLÄ SÄÄSTÄT VIELÄ ENEMMÄN. Tiesithän, että Suomen Ekonomiliitto SEFE on neuvotellut sinulle vakuutusetuja Ifistä. Kannattaa hyödyntää kaikki edut, säästät selvää rahaa.

Saat esimerkiksi Ryhmäsampo Primus -henki- ja tapaturmavakuutuksen koko perheellesi markkinoiden edullisimpaan hintaan. Keskittämällä kaikki vakuutuk-

if.fi/sefe

010 19 19 19

sesi Ifiin saat myös reilun lisäalennuksen vakuutusmaksuistasi.

Tutustu jäsenmaksuusi sisältyviin vakuutuksiin ja muihin jäsenetuihisi osoitteessa if.fi/sefe. Ja vahingon sattuessa saat aina korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin.