Ekonomi 5/2011 by Otavamedia Sisältömarkkinointi

Perehdytä kunnolla 8 Lotta Backlund 16 Hur leda seniorer? 32 Fjäderin Akava 49

5.11 Ekonomien ammattilehti

Näin valmistut

tavoiteajassa

Finn-Marin

valmiina aallon harjalle

Vuosilomalain

keskeiset säännökset

Digi~ palveluiden

suuret lupaukset

5.11

Vauhtia tasa-arvoon Tasa-arvosuunnitelmaa ei kannata jättää pakkopullaksi. Parhaimmillaan se taipuu johtamisen välineeksi.

Sisällys / Innehåll 4 6 8

Pääkirjoitus Must Parempaa laatua rakentamiseen 5x Ura Miten uusi työntekijä pitäisi perehdyttää?

10 Julkiset digipalvelut osaksi arkea 16 Svenska sidan Lotta Backlund 17 Opinnot ja alku-ura Tavoite ennen kaikkea 20 24 27 28

Kansainväliset osaajat Valmiina uuteen nousuun Liiketoimintaosaaminen Kohti tasa-arvoa Akateeminen vartti Ovatko fanit hallussa? Persoona Miikka Seppälä

32 35

Kliniken Hur leda seniorer? Lyhyet

37 40 42 44 51

Palvelut Viritä työmarkkina-arvosi oikealle taajuudelle Pykälät Lomaan liittyviä pykäliä Edunvalvonta Monikansallisille yrityksille uusi yhteistyöelin Ajassa Katsaus vuoteen 2009/ Årsrapport 2009

58 59

Jarkko Tontti Ekonomitoimintaa

Kansainvälinen osaaja Venevalmistaja Finn-Marin on uuden nousun kynnyksellä.

kannen kuva tommi tuomi tämän sivun kuvat tommi tuomi, Katja Lösönen, Katri Nietosjärvi

KLINIKEN Hur kan arbetsledare bäst se till att de äldre kommer till sin rätt i arbetet?

Hei me luodaan kilpailukykyä

kuva suvi laine

käjohtaminen vie ajatukset seniorien johtamiseen. Kuitenkin käsite on paljon laajempi. Miten johdetaan työelämän noviiseja, miten keski-ikäisiä. Johtamiseen ja esimiestyöhön vaikuttavat myös ihmisten luonteenlaatu ja temperamenttierot sekä työpaikan ilmapiiri. Ihminen viettää valveillaoloajastaan suurimman osan töissä. Ei siis ole sama, mitä sinä aikana tunnemme ja miten voimme. Sillä on myös selvä jatkumo työurien pidentämiseen. Me SEFEssä pidämme tärkeänä, että työuria pidennetään molemmista päistä sekä keskeltä. On tärkeää saada nuoret opiskelemaan ja työelämään mahdollisimman saumattomasti. Esimerkiksi itse kukin meistä voi myös tukea nuorten ekonomien työllistymistä tarjoamalla mahdollisuuksien mukaan töitä, kesätöitä tai harjoittelupaikkoja sekä muistuttamalla omissa verkostoissa nuorten työllistämisestä. Työurien pidentäminen keskeltä edellyttää, että tarjolla on mahdollisuuksia erilaisiin työelämäjoustoihin. Joustot mahdollistavat työn ja muun elämän yhteensovittamisen niin, että elämän ruuhkavuosina jaksaa. Ikärasismi on rasite, joka uhkaa työuria loppupäästä. Jos viisikymppisen annetaan ymmärtää, että olisi jo aika siirtyä pois nuorenpien jaloista, se vaikuttaa haluun ja myös kykyyn tehdä työtä, vie motivaation ja työhyvinvoinnin. Jo 40-vuotiaan työttömän tuntuu olevan tiukkaa löytää uutta työpaikkaa. On koulutettujen resurssien haaskausta jättää työvoimaa reserviin. Vaikka olemme eri-ikäisiä ja vaikka meillä on erilainen näkökulma töihin, me kaikki tarvitsemme tunteen siitä, että työtämme ja työpanostamme arvostetaan. Hyvän johtamisen lisäksi me kaikki tarvitsemme työyhteisötaitoja, tapaa olla ihmisiksi organisaatiossa olemmepa sitten minkä ikäisiä tai missä asemassa tahansa. Pidentämällä työuria me myös luomme Suomelle kilpailukykyä.

05 Ekonomien ammatti-, koulutusja jäsenlehti | Ekonomernas fack-, utbildnings- och medlemstidning

Upeaa ja rentouttavaa kesää,

Eeva Riittinen-Saarno, päätoimittaja eeva.riittinen-saarno@sefe.fi

Julkaisija | Utgivare SEFE ry – Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki , P. 0201 299 299 www.sefe.fi Kustantaja | Redaktion Otavamedia Oy, Kynämies Köydenpunojank. 2 a D, 00180 Helsinki, p. (09) 1566 8510 www.kynamies.fi

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti.

Päätoimittaja | Chefredaktör Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@sefe.fi, p. 0201 299 254 Toimituspäällikkö | Redaktionschef Leena Leppänen, leena.leppanen@ otavamedia.fi, p. 050 328 8561 Tuottaja | Producent Sarianna Toivonen, sarianna.toivonen@ otavamedia.fi, p. (09) 1566 8558 Graafinen suunnittelija | Grafisk formgivare Katri Nietosjärvi, katri.nietosjarvi@otavamedia.fi, p. 050 346 0779 Toimitusneuvosto | Redaktionskommittén Eeva Riittinen-Saarno, Johanna Lähteenmäki ja Arja Vuorela SEFEstä sekä Kynämies Ilmoitusmyynti | Annonsförsäljning Myynti, Försäljning Media Duo Oy, www.mediaduo.fi Varaukset, Reserveringar Tiina Myllykangas, tiina.myllykangas@otavamedia.fi, p. (09) 1566 502 Jäsenyhdistysuutiset | Medlemsnyheter SEFE, Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@ sefe.fi Osoitteenmuutokset | Adressförändringar p. 020 693 200 tai info@sefe.fi (huom. ilmoita myös jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) Tilaukset | Prenumerationer Otavamedia, p. (09) 1566 65, faksi (09) 1566 511 (myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset) Hinta | Pris 65 euroa/vsk Repro | Aste Helsinki Oy Paino | Tryckeri PunaMusta, Joensuu www.ekonomilehti.com Ekonomi ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Seuraava Ekonomi ilmestyy 9.9.2011, jäsenyhdistysten tiedotteet 8.8.2011 mennessä SEFEen. Nästa Ekonomi utkommer 9.9.2011, meddelanden från medlemsföreningarna senast 8.8.2011 till SEFE.

must!

Syynissä tulevaisuuden hitit ja hudit

Tulevaisuuden uudisrakennukset ovat nollaenergiataloja. Energiatehokkuus ei ole pelkkää säästämistä, vaan myös kohenevaa asumismukavuutta ja nykyteknologiaa. Teksti Eija Hietanen Kuva tommi tuomi

Parempaa laatua

rakentamiseen

5.11

akentamisessa on tapahtumassa se, mitä on nähty jo autoteollisuudessa. Lainsäädännöllä on vähennetty päästöjä, ja vähitellen kulutustottumukset ovat muuttuneet. Asuinrakennusten tulee täyttää EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaan lähes nollaenergiatalon vaatimukset kymmenen vuoden kuluttua. Tämä merkitsee sitä, että rakennuksessa tai sen lähistöllä tuotetun energian määrä korvaa merkittävän osan rakennuksen käyttämästä uusiutumattomasta energiasta. Tavoite on yksinkertainen eli rakennusten käyttämän primäärienergian minimointi. Lisäksi tarvittavien kilowattituntien on oltava kestävän kehityksen mukaisesti tuotettuja. – Suomessa tämä tarkoittaa uudiskohteiden rakentamista passiivi- ja matalaenergiataloiksi, ympäristöystävällisen aurinko-, maa- ja kaukolämmön suosimista sekä entistä energiatehokkaampia asuinaluekokonaisuuksia, selvittää VTT:n asiakaspäällikkö Jyri Nieminen. Direktiivi koskee vain uudisrakennuksia, ei vanhempaa rakennuskantaa. Niemisen mielestä energiatehokas rakentaminen ei ole kiinni rahasta, vaan rakentajien tahdosta panostaa laatuun. Kustannuslisä on vain muutamia prosentteja, jonka yhä ympäristötietoisemmat asiakkaat ovat jo nyt valmiita maksamaan. – Esimerkiksi passiivipientalon toteutuksessa kustannusero tavalliseen nähden jää vain noin viiteen prosenttiin ja kerrostaloissa 2–3 prosenttiin, Nieminen vertaa. Osaamista löytyy jo

Energiatehokkuusideaa pitäisi Niemisen mielestä viedä myös aluerakentamiseen, jossa ongelma on monesti ollut kokonaisvaltaisen suunnittelun puuttuminen. Yksittäiset rakennukset ovat voineet olla erittäin ekotehokkaita, mutta ympäröivä infrastruktuuri sen sijaan ei. Isommilla asuinalueilla ja yhdyskuntarakentamisessa korostuu myös julkisten liikenneyhteyksien merkitys. – Yksikään ekokylä tai kaupunginosa ei ole energiatehokas, jos kulkuvälineeksi tarvitaan aina oma auto, Nieminen huomauttaa. Ilman lämmitysjärjestelmää

Rakennusliike Reposen kehittämän konseptin mukainen ensimmäinen matalaenergiakerrostalo valmistui Heinolaan toissavapuksi. Kerrostalossa ei ole lainkaan perinteistä lämmitysjärjestelmää, vaan se lämpenee pääosin laitteiden ja ihmisten tuottamasta lämmöstä ja ilmanvaihtojärjestelmän lämmön talteenotosta. Rakennuksessa päästään jopa yli 70 prosentin energiansäästöön verrattuna perinteiseen kerrostaloon. Reposen toimitusjohtajan Mika Airakselan mukaan tuotekehitysprojektissa ovat olleet mukana oman alansa huiput niin teknologian toimittamisessa kuin säästöjen todentamisessakin. Mitä ovat sitten suurimmat erot matalaenergiakerrostalon rakentamisessa verrattuna perinteiseen kerrostaloon? – Ulkovaipan erityksen taso, ilmatiivistys ja ilmanvaihdon jäädytys- ja lämmitysjärjestelmä, Airaksela kertoo. Parin vuoden aikana kertyneet kokemukset matalaenergiakerrostalista ovat olleet positiivisia. – Meidän, rakennuttajien ja VTT:n kyselyissä talot ovat olleet vastaavia taloja miellyttävämpiä, hiljaisempia ja tasalämpöisempiä sekä kesällä että talvella. Teknisesti talot ovat Passiivipientalon rakentamistoimineet suunnitellulla tavalla eikä käyttökustannukset ovat tavalliseen ongelmia ole ollut. taloon verrattuna noin viisi prosenttia korkeammat.

Niemisen mukaan myös tietoa ja osaamista löytyy jo, mutta se pitäisi viedä entistä laajemmin myös suunnitteluun ja rakennustyömaille. Mutta myös tilaajapuolen pitää tietää ja ottaa vastuunsa. Asennemuutos näyttää olevan käynnissä, sillä rakennusteollisuudessa ollaan entistä kiinnostuneempia energiaa säästävistä ratkaisuista. Myös kiinteistöala on alkanut kysyä niiden perään. Ajan mittaan energiatehokas on nimittäin edullinen ja taloudellinen sekä yhteiskuntavastuullinen valinta. Niemisen mukaan osaamista, tarvikkeita ja komponentteja on tarjolla, jos niitä vain halutaan käyttää. Myös arkkitehdit ovat ymmärtäneet, että passiivitalo voi edellyttää luopumista suurista ikkunapinnoista ja kaikkein näyttävimmistä tilaratkaisuista. Suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon esimerkiksi viime kesän kaltaiset hellejaksot, ettei energiaa tarvitse turhaan tuhlata tilojen viilentämiseen. – Kun ikkunat ovat etelään päin, kannattaa pohtia myös varjostusratkaisuja, Nieminen huomauttaa.

Painoa omavaraisuudelle

EU:n pitkän tähtäimen tavoite on vuodessa 2050, jolloin asumisen hiilidioksidipäästöjen pitäisi pudota jopa 80 prosenttia nykytasosta. VTT asiakaspäällikkö Jyri Nieminen korostaa EcoCity-suunnitelmassaan myös etätyön mahdollisuuksia ja palvelujen sijoittamista asuinalueiden lähelle. Suunnitelmassa kritisoidaan nykyistä mallia, jossa työssäkäynti- ja asuinalueet on erotettu toisistaan. Tulevaisuudessa asuinalue voi olla energiaomavarainen hyödyntämällä esimerkiksi tuuli- ja aurinkoenergiaa sekä jätteitä. Myös sadeveden talteenotosta syntyy säästöä. Parhaimmassa tapauksessa energiaylijäämää on myytäväksi muillekin. Tällaista asuinaluetta ollaan jo suunnittelemassa esimerkiksi Helsingin Kalasatamaan. Energiatehokkuus ei siis ole pelkkää säästämistä, vaan myös kohenevaa asumismukavuutta ja nykyteknologiaa. 7

Teksti Satu Rämö Kuva tommi tuomi

x ura

Työpaikan vaihtajat kertovat urastaan.

Kaupan konkari lihataloon

annuslainen Pouttu-konserni sai taloon rutkasti kaupan alan kokemusta ja osaamista, kun yhtiön toimitusjohtajana aloitti toukokuun alusta Pekka Kosonen, 56. Hän siirtyi lihayhtiöön autokauppaa ja korjaamotoimintaa harjoittavan MetroAuton toimitusjohtajan paikalta. Kososella on lähes 30 vuoden kokemus päivittäistavarakaupan alalta. Hän on toiminut muun muassa Suomen Sparin toimitusjohtajana, Tradekan varatoimitusjohtajana ja 12 vuoden ajan eri tehtävissä kauppakonserni Keskossa. – Päivittäistavarakaupan kokemus oli yksi syy, miksi Poutun pääomistaja Sponsor Capital Oy pyysi minua tähän tehtävään. Oma profiilini ja yhtiön tarpeet niin sanotusti kohtasivat, Kosonen kertoo. – Lisäksi olen kuulunut Poutun hallitukseen viimeiset neljä vuotta ja myös omistan yritystä, Kosonen jatkaa. Kososta innostaa se, että Pouttu on vanha, perinteikäs lihatalo, joka on koko ajan tehnyt vakaata tulosta ja jonka pääoman tuotto on ollut hyvä. – Nyt tavoitteena on kasvun aikaansaaminen kehittämällä tuoteperhettä, myyntiä ja jakelukanavia, Kosonen arvioi. – Koska olen työskennellyt pitkään kaupan ryhmittymissä, uskon, että pystyn tuomaan paljon näkemystä siihen, mitä asioita Poutun asiakkaat eli kaupat painottavat. Se auttaa haasteiden kohtaamisessa. Kosonen toteaa, että haasteiden lisäksi häntä motivoi uuteen työhön itsensä toteuttamisen tarve – yhä edelleen, vaikka ikää kertyy. – Ihminen kehittyy ja oppii, kun hän vaihtaa työpaikkaa. Rohkaisenkin kaikkia nuorempia ekonomeja ottamaan vastaan uusia haasteita, se antaa paljon. – Itselläni ainakin on säilynyt into kulkea kohti uutta. Taas mennään tarmolla eteenpäin, Kosonen naurahtaa ja lisää, etteivät eläkepäivät ole käyneet vielä mielessäkään.

Kansainvälisyys innostaa Autotarvikkeita ja sähkölaitteita myyvän

toimintojen ja liiketoimintajohtajien kanssa,

Robert Bosch -yhtiön talouspäällikkönä on

mikä on eduksi uudessa työssä.

aloittanut Susanna Ojala, 38. Aiemmin Fo-

sainväliseen konserniin ja mahdollisuuden

mineella Ojalalla on vahva kokemus talous-

hyödyntää kielitaitoa.

hallinnon prosesseista, budjetoinnista ja raportoinnista. – Tästä kokemuksesta on paljon hyötyä

aikoina vaihdossa Meksikossa. Muu-

linnon järjestelmäosaamisesta kuten SAP-

toinkin Bosch suu-

kokemuksesta. Boschilla minulla on koko-

rena kansainvälise-

naisvastuu yhtiömme taloudesta ja pääsen

nä yrityksenä tuo

tekemään yhteistyötä muiden pohjoismaa-

Suomeen mielen-

laisten kollegojen kanssa.

kiintoisia projek-

pia uutta. Hän on tehnyt paljon töitä eri liike-

5.11

– Olen opiskellut muun muassa espanjaa ja saksaa. Espanjaa opin, kun olin opiskelu-

uudessa työssäni samoin kuin taloushal-

Ojalaa motivoi työpaikanvaihtoon halu op-

Bosch tarjoaa näköalapaikan suureen kan-

nectan talouspäällikkönä ja controllerina toi-

teja.

Työn luovuus kiehtoo

Tietohallinnon taitaja

PR-agentti

Tuomo Marttalan, 27, uusi työpaikka on

Pia Viljaniemi, 41, siirtyi emoyhtiö Finnairin

sponsorointiin ja markkinointiviestintään kes-

strategiseen työympäristökehittämiseen ja

palveluksesta Aurinkomatkojen ICT-johtajak-

kittyneestä Image Matchista viestintätoimis-

sisustussuunnitteluun erikoistunut Works-

si huhtikuun alussa. Finnairilla Viljaniemi ehti

to SEK Publiciin. Ertovaara aloitti SEK Publicin

pace, jossa hän toimii nuorempana asiantun-

työskennellä yli 20 vuotta, viimeksi osasto-

projektipäällikkönä huhtikuussa.

tijana.

päällikkönä Finnairin kaupallisessa ryhmäs-

– Työskentelen julkishallinnon ja yksityisen sektorin työympäristökehittämishankkeissa projektipäällikön parina, ja

Aiemmassa työpaikassa Ertovaara toimi

sä, jossa hän oli kehittämässä sähköistä liike-

sponsoroinnin asiantuntijatehtävissä. Nyt toi-

toimintaa.

menkuvana on johtaa nimettyjen asiakkaiden

– Ehdin olla viimeisessä työtehtävässäni

tarkoituksena on kehittyä työn ohessa pro-

noin kymmenen vuotta. Halusin uusia haas-

jektipäälliköksi, Marttala kertoo.

teita sekä laajentaa omaa osaamistani mat-

Työssä Marttalaa inspiroi, että Workspa-

Tomi Ertovaara, 33, on vaihtanut työpaikkaa

kapakettien suuntaan.

viestintäprojektien etenemistä ja toteuttamista. – Minua kiinnostaa kovasti se, miten asiakkaiden sidosryhmiin voi vaikuttaa viestinnän

– Toinen suuri syy työpaikanvaihtoon oli

keinoin. Uusi työni tarjoaa laajan paletin vai-

kilöstön työhyvinvointia ja -motivaatiota.

Aurinkomatkoissa tapahtuneet muutokset,

kuttamismahdollisuuksia ja olen siitä innois-

Lisäksi yritys on mukana edistämässä asi-

kun Suomen Matkatoimiston ja Arean vapaa-

sani.

akasyritysten liiketoimintaa tulevaisuuden

ajan matkustuspalvelut yhdistettiin Aurin-

– Lisäksi minusta on mukavaa, että kuulum-

työympäristöratkaisuilla.

komatkojen puolelle. Tuoteportfolio laajeni

me yhtenä osana SEK-ryhmään: meillä on pal-

cen tekemillä ratkaisuilla voidaan lisätä hen-

– Täällä on töissä monitieteellistä poruk-

merkittävästi, minkä vuoksi yrityksessä tar-

jon yhteisiä asiakkuuksia sisaryhtiöiden kans-

kaa, toiminta on luovaa ja innostavaa. Viih-

vitaan paljon uutta osaamista ja kehittämis-

sa, mikä tuo sopivasti vuoropuhelua.

dyn mielettömän hyvin.

tä.

Aiemmin Marttala toimi Studentumin asia-

Ertovaara otti uuden suunnan työuralleen,

Viljaniemi vastaa Aurinkomatkojen koko

koska hän haluaa oppia uutta ja kehittää itse-

kasvastaavana ja

tietohallinnosta

Preview Networksin

mukaan lukien ty-

Country Managerina

täryhtiöt Venäjällä

sen jälkeen minulla

Suomessa.

ja Virossa. Omiksi

oli iso nälkä päästä

vahvuusalueikseen

äkkiä töihin. Seitse-

puolisiin asiantun-

hän mainitsee uu-

män vuoden työs-

tijatehtäviin, ja kun

det teknologiat ja

kentelyn jälkeen yksi

sain tämän paikan,

liiketoiminnan ke-

sykli täyttyi ja oli aika

olin todella iloinen.

hittämisen.

hakeutua muualle.

– Halusin moni-

ään. – Heti valmistumi-

asiantuntija Vaikka uusi työntekijä olisi kuinka kokenut, kunnollista perehdyttämistä ei kannata unohtaa. Parhaimmillaan perehdyttäminen tarjoaa organisaatiollekin kehittymismahdollisuuden, muistuttaa Hollming-yhtiön henkilöstöjohtaja Hannu U. Ketola, joka on tehnyt väitöstutkimuksen perehdyttämisestä. Miten uusi työntekijä pitäisi ottaa vastaan?

aikaisemminkin. Uusi tulija voisi tuoda yrityk-

Työnantajalla pitäisi olla selkeä työnjako pe-

Työnantajan tulisi muistaa, että olipa kyseessä

seen uusia näkökulmia, ajatuksia ja kehitystä.

rehdyttämisen toteutuksesta ja selkeä tavoite

vastavalmistunut tai jo pitkän työuran tehnyt

uuden henkilön tulolle. Perehdyttämisen aika-

henkilö, niin tämä on kuitenkin uusi tulija or-

Miten uusi toimihenkilö kannattaisi pereh-

ganisaatiossa, ja perehdyttäminen tehtäviin

dyttää?

ja työtapoihin on tärkeää. Ei saa olettaa, että

Perehdyttämisen onnistuminen sisältää val-

toimivasta perehdyttämisestä taloudellisesti

ihminen osaisi, vaikka olisi alalla jo ollutkin.

mistautumisen uuden henkilön sisäänajossa:

ja tehokkuuden näkökulmasta. Tärkeää on uu-

Organisaatio menettää myös usein suuren

siihen kuuluu perehdyttämissuunnitelma, vuo-

den tulijan nopean sisäänajon onnistuminen

kehittymismahdollisuuden, kun uusi tulija is-

rovaikutus esimiesten ja kollegoiden kanssa

ja pääsy organisaation osaavaksi jäseneksi.

tutetaan vanhaan muottiin ja toimitaan kuten

sekä palaute perehdyttämisen toteutuksesta.

na korostuu uuden tulijan verkostoituminen. Sekä työntekijä että työnantaja hyötyvät

Vuosituhannen alussa Suomi jäi kansainvälisesti jälkeen tietotekniikan hyödyntämisessä. Nyt punnerramme taas kohti kärkeä. Teksti Olli Manninen Kuvat tommi tuomi

uomi ei täysin pudonnutkaan puusta, vaan tietoyhteiskunnallamme menee taas lujaa. Olemme paluumatkalla kohti tietotekniikan hyödyntämisen kansainvälistä kärkeä ja ratkaisumme kiinnostavat muita. Suomi on jopa maailman ainoa kansakunta, jonka kansalaisten perusoikeuksiin on kirjattu oikeus langattomaan laajakaistaan. Näin hehkuttaa nyt virkavapaalla oleva valtion IT-johtaja Yrjö Benson. Kaksi vuotta valtion IT-johtamisyksikköä vetänyt Benson viittaa sanojensa vakuudeksi World Economic Forumin tuoreimpaan tutkimukseen, jonka mukaan Suomi on Ruotsin ja Singaporen jälkeen edistyksellisin maa tietotekniikan hyödyntämisessä.



5.11

Digipalvelut

osaksi arkea

– Kansainvälisen talousfoorumin tutkimuksen lisäksi myös useissa muissa viimeaikaisissa kansainvälisissä vertailututkimuksissa Suomi menestyy hyvin ja on palaamassa paalupaikalle maailman edistyksellisimpien maiden joukkoon, kun on kyse tietotekniikan hyödyntämisestä julkisissa palveluissa, Benson sanoo. Asema lipsui

Puheet Suomen uppoamisesta jonnekin Mongolian tai Hondurasin joukkoon voi hänen mukaansa heittää romukoppaan. Tällaiset puheet lähtivät liikkeelle EVA:n raportista vuonna 2009, josta julkisuuteen poimittiin yksi yksityiskohta. – Otettiin yhden tutkimuksen, yhden mittauksen, yhden kysymyksen yksi tulos, jonka mukaan Suomi oli Mongolian tasolla digitaalisten julkisten palvelujen hyödyntämisessä, Benson sanoo. – Tähän tietoon liittyi mittausvirhe, sillä tulkinta perustui Suomen valtion ruotsinkielisiin verkkosivuihin. Harmittavasti tämä tieto jäi elämään omaa elämäänsä, Benson oikaisee. Benson myöntää kylläkin, että 2000-luvulla asemamme kansainvälisissä vertailuissa alkoi lipsua, mutta nyt suunta on myönteinen: takaisin kohti huippua. Lisää palveluja

Mutta mitä nämä kansainväliset vertailut oikeastaan merkitsevät käytännössä? Esimerkiksi sitä, että meillä on saatavilla helppoja, luotettavia ja kaikille avoimia julkisia digitaalisia palveluja. Verkkopankit, sähköinen veroehdotus ja virkatodistus, virtuaalipoliisi Facebookissa tai kansalaisen asiointitili ovat palveluja, joista on tullut osa arkeamme. Kuinkahan moni kansalainen kuitenkaan tietää, että Suomi.fi -nimisessä palvelussa keskeiset viranomaispalvelut tulevat olemaan keskitetysti saatavilla nyt ja lähivuosina? Tammikuussa julkistettu palvelu sai Bensonin mukaan ensimmäisen viikon aikana tuhat käyttäjää. – Kävijämäärät lisääntyvät sen mukaan, miten paljon palveluja on tarjolla. Tänä vuonna palveluja tulee noin 20 lisää, ensi vuonna palveluja on jo yli 100. Benson arvioi, että viimeistään vuonna 2013 palvelu on jokaiselle kansalaiselle tuttu, kun Kela ja veropalvelut tulevat osaksi kansalaisen asiointitiliä. 12

5.11

Asteittain käyttöön

Asiointitilin kautta voi myös tutustua viranomaisten rekisteröimiin tietoihin meistä. Bensonin mukaan valtionhallinnon digitaaliset julkiset palvelut otetaan käyttöön asteittain eivätkä muutokset tapahdu yhdessä yössä. Esimerkiksi valtion henkilöstö- ja taloushallinnon tietojärjestelmien yhtenäistäminen tulee viemään vuosia, kun yli 80 tiliviraston hajanaiset tietovarannot muokataan yhteiseksi Kiekutietojärjestelmäksi. – Ei voi määrätä, että kaikki tuhat viranomaispalvelua pitäisi olla heti kansalaisen asiointitilin käytössä. Luontevinta on laajentaa palveluja aina jonkin tietojärjestelmän uudistuksen yhteydessä. Muutoksen läpivienti valtion virastoissa on aina tietoteknisten ratkaisujen ohella myös johtamisen haaste, Benson sanoo. Lakeja ja rakennerukkausta

Viime vuonna voimaan astunut tietoturva-asetus ja nyt kesällä todennäköisesti voimaan astuva tietohallintolaki ovat Bensonin mukaan tärkeitä päätöksiä julkishallinnon toimintatapojen kehittämiseksi. Päällekkäisten rekistereiden aika on tulevaisuudessa menneisyyttä valtionhallinnossa. – Tietohallintolaki luettelee seitsemän kansallista tietoaineistoa, joita julkishallinnossa tulisi käyttää omien rekisterien sijasta. Tämän vuoden loppuun mennessä lyödään lukkoon myös periaatteet rekisterien hinnoittelusta ja saatavuudesta, hän sanoo. Valtion tietohallinnossa on tapahtunut myös rakenteellisia uudistuksia, jotka edesauttavat dynaamisemman tietoyhteiskunnan kehittämistä. Huhtikuun alussa valtion ja kuntien IT-yksiköistä sekä valtion turvallisuusverkkoyksiköstä luotiin asetuksella Julkisen hallinnon ICT-yksikkö, joka selkiinnyttää julkisen hallinnon ICT-työtä. – Uuden yksikön vetäjä raportoi suoraan valtiovarainministeriön kansliapäällikölle. Uusi tietohallintojohtaja on näin valtionhallinnon IT-hierarkiassa korkealla tasolla, mikä vahvistaa hänen painoarvoaan päätöksenteossa, Benson arvioi. Kilpailukyvyn väline

Eikö uskottavuuden kannalta tietoyhteiskunnan edelläkävijämaak-

Meillä on jo helppoja digipalveluja: verkkopankit, sähköinen veroehdotus ja virkatodistus, virtuaalipoliisi ja kansalaisen asiointitili. si hamuavalla Suomella pitäisi olla vähintään oma tietohallintoministeriö ja -ministeri? – Tai ainakin virasto, jolle olisi keskitetty valtion noin 900 miljoonan euron IT-budjetista perustietotekniikan osuus. Nyt vastuut hajautuvat monen ministeriön kesken. Tulevaisuudessa yhteistyötä ministeriöiden välillä pitäisi tehostaa, Benson sanoo. F-Securen hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaalla on uudelle hallitukselle terveisiä. – Pankaa tietoyhteiskuntaan liittyvät asiat kuntoon jo ensimmäisen toimintavuoden aikana. Tietoyhteiskunta on keskeinen tapa pitää Suomen kansantalous kilpailukykyisenä, Siilasmaa sanoo. Jos haluamme menestyä kansainvälisessä kilpailussa ja kehittää kilpailukykyämme, tarvitsemme lisää tuottavuutta julkiselle sekto-

rille ja korkeasti palkattuja uusia työpaikkoja yksityiselle sektorille. – Muuten tämä maa ei toimi, Siilasmaa sanoo. Hidas muutos

Siilasmaa toimi kaksi vuotta sitten ilmestyneen EVAn Nykyaikaa etsimässä -raportin asiantuntijaryhmän puheenjohtaja ja harmittelee, ettei parissa vuodessa ole tapahtunut kovinkaan paljoa. Siilasmaa kritisoi sitä, että Suomen tietoyhteiskunnan kehittämiseltä on puuttunut selkeä konserniohjaus. Valtion hierarkiassa tietohallintojohtaja on ollut liian pienessä roolissa. – Jos esimerkiksi Nokiassa tietohallintojohtaja olisi vasta kuudennella tasolla, ei Nokiaa enää olisi, Siilasmaa vertaa. Valtionhallinnon IT-ohjauksessa tapahtuneita uudistuksia tänä vuonna hän pitää myönteisinä. Hän toivoisi kuitenkin ripeämpää vauhtia asioiden kehittämiseen. Kunnat jarruina

Terveydenhoitoon ja hyvinvointiin liittyvät digitaaliset ratkaisut etenevät hitaasti, kun kunnat eivät ole valmiita luopumaan piiruakaan autonomiastaan. – Mallia voisi ottaa Tanskasta, jossa on tehty aika pragmaattisia kuntien itsehallintoon liittyviä ratkaisuja esimerkiksi terveyspalveluja kehitettäessä. Meillä kunnat tuijottavat edelleen liikaa omaan napaansa ja pitävät aiemmin saavutetuista eduista kiinni, Siilasmaa sanoo. Hänen mukaansa keskustelu tietoyhteiskunnasta nähdään yhä liian teknisenä ratkaisuna. – Puhutaan sadan megan laajakaistan oikeudesta joka niemeen ja notkoon. Tämä perusta alkaa olla kunnossa. – Tärkeämpää olisi ymmärtää, että fyysisen perusinfran päälle rakentuvat yhteiskunnalliset palvelut lisäisivät kansantaloutemme tuottavuutta ja helpottaisivat kansalaisten arkea. Nyt tarvitaan nopeita ja toimivia ratkaisuja, jotta juhlapuheet lunastetaan, Siilasmaa sanoo. Paperi vai tiedostot

Kaksi kautta vihreiden kansanedustajana toiminut, tietotekniikasta useammankin kirjan kirjoittanut Jyrki Kasvi hämmästelee, ettei tietoyhteiskuntaan liittyvät kysymykset tunnu kiinnostavan

 13

paremmat palvelut syntyvät käyttäjälähtöisesti. ja samalla syntyy säästöjä. kansanedustajia. Valtionhallinnon IT-toiminnan uudistaminen ei herättänyt mitään poliittista keskustelua eikä tietoyhteiskunta noussut taannoisissa eduskuntavaaleissa keskustelujen ytimeen. – Poliittisessa keskustelussa tietoyhteiskunta mielletään vain teknisenä kysymyksenä, vaikka sen pitäisi olla keskeinen kansallinen projekti. Kasvin mielestä eduskunta jo sinällään on tietotekniikan takapajula: kansanedustajien työvälineet ovat vanhentuneita ja Arkadianmäellä luotetaan vielä enemmän paperiin kuin tiedostoihin. Eduskunnan ja valiokuntien toimintatavat hidastavat hänen mu14

5.11

kaansa parlamentaarisen työskentelyn uudistamista ja nakertavat tietoyhteiskunnan uskottavuutta. Virossa osataan

Esimerkkiä Kasvin mukaan voisi ottaa Virosta. Virossa on omaksuttu aidosti moderni, sähköinen tietoyhteiskunta eikä ole homehduttu vanhoihin kaavoihin. – Virossa kansanedustajat työskentelevät aidosti verkossa, ja lainsäädäntöprosessi on paljon avoimempi kuin Suomessa. Lakien valmistelu on täysin sähköistä ja kuka tahansa voi seurata lain

etenemistä netissä. Paperia käytetään vain presidentin allekirjoittaessa lain, Kasvi sanoo. Suomalainen konsensus-henkisyys päätöksissä hidastaa Kasvin mukaan aitoa palveluiden siirtymistä verkkoon. Jopa Botswanassa ostokset voi jo maksaa kännykällä, mutta meillä pankit ja teleoperaattorit käyvät yhä nokkapokkaa mobiilitunnistamisen ja -maksamisen periaatteista. – Näin keskeisessä asiassa valtion olisi pitänyt olla valmis ottamaan johtajuutta. Olisi pitänyt lyödä lukkoon aikaraja, mihin mennessä ratkaisu on löydyttävä, Kasvi sanoo. Kansalaiset mukaan

Suomen itsenäisyyden rahaston Sitran johtajan Ossi Kuittisen mielestä tietoyhteiskunnan kehittämisessä pitäisi laittaa enemmän painoa kansalaisille ja teollisuudelle. – Kansalaiset ja teollisuus ovat unohtuneet Suomen tietoyhteiskunnan kehittämisessä. Tietoyhteiskuntaa johdetaan ylhäältä alaspäin ja uudistuksilla tehostetaan valtionhallinnon omaa toiminnallisuutta, Kuittinen sanoo. Kuittisen mukaan kansalaisia innostavan, toimivan tietoyhteiskunnan tulisi olla yhdessä tekemisen yhteiskunta, joka perinteisiä toimintatapoja ja rajoja rikkomalla uskaltaisi uudistua ja tehdä yhteistä hyvinvointia hyödyttäviä ratkaisuja. Nyt keskustelu tietoyhteiskunnasta pyörii liikaa valtionhallinnon rakenteellisten uudistusten tai teknologian ympärillä. Päätöksenteko on Kuittisen mukaan ministeriölähtöistä, omien intressien puolustamista toisia vastaan. Eikä muutos tapahdu hetkessä. – Asioita pitäisi tehdä enemmän yhdessä, ei niin että valtionhallinto syyttää teollisuutta tai päin vastoin – eikä käyttäjältä eli kansalaiselta kysytä mitään, Kuittinen sanoo.

Unelma esille

Kuittisen mielestä keskustelussa tietoyhteiskunnasta pitäisi puhua enemmän unelmasta, johon olemme matkalla, eikä teknologiasta sinänsä. –Ihmiset ja yritykset tekevät tietoyhteiskunnassa enemmän ja julkishallinnolla on pikemminkin mahdollistajan rooli. Ihmiseen liittyvä tieto kulkee hänen mukanaan ja on hänen omaisuuttaan. Hän ottaa esimerkiksi terveydentilaan liittyvät tiedot: niiden tulisi olla saatavilla, vaikka hoitopaikka vaihtuisi. – Me olemme itse asiassa esimerkiksi oman terveystietomme omistajia. Tietojen tulisi liikkua avoimesti ja vapaasti käyttäjien ehdoilla, eikä ylhäältä määräytyvien rakenteiden sanelemana.

Singapore ja Ruotsi yhä edellä

orld Economic Forumin huhtikuussa julkistamassa Network Rediness -vertailussa Suomi kiipesi edellisvuodesta

kolme pykälää ylemmäs ja sijoittui sijalle kolme. Vertailu mittaa yhdeksän mittarin tietotekniikan hyödyntämistä kodeissa, yrityksissä ja hallinnossa. Suomen edellä listauksessa komeilivat perinteiset kärkimaat Singapore ja Ruotsi. Toisaalta Suomi ohitti vertailussa tällä kertaa pohjoismaista Tanskan ja Norjan. WEF:n raportista selviää, että Suomi pääsi kymmenen kärkeen kahdeksassa vertailussa käytetyssä muuttujassa. Selvästi muista kärkimaista Suomi jäi yhä jälkeen hallinnon IT-käytössä, missä sijoitus oli 24. Mittari arvioi muun muassa hallinnon tar-

Käyttäjälähtöisesti

Kuittinen uskoo, että kansalaiset ovat valveutuneita ja osaisivat käytännön kokemustensa kautta tuoda tarjolle ideoita arkea rikastavista palveluista. – Sellaiset eivät synny Sitrassa tai ministeriöissä, vaan ruohonjuuritasolla, kun on ratkottava käytännön ongelmia. Mikkelissä vanhustenhuoltoon syntyi uusi palvelukonsepti, kun elinkeinoelämän ja kunnan edustajat sekä Kalvitsan kyläläiset etsivät yhdessä uusia palveluvaihtoehtoja yksityistämisen tai ulkoistamisen rinnalle. Oulun rakennusvalvonta irtautui perinteisestä jälkijättöisen virkamiesmäisestä kontrollipohjaisesta lähestymistavasta ja otti tulevat asukkaat mukaan ennakoivaan hoksauttamisprosessiin. Kuntalaiset ja rakennusalan toimijat kehittivät yhdessä energiatehokkaan rakentamisen mallin, jonka idea olisi helposti monistettavissa kunnasta toiseen. – Molemmat esimerkit osoittavat, miten uudet ideat syntyvät käyttäjälähtöisesti. Palvelut parantuvat, mutta samalla syntyy myös kustannussäästöjä.

joamia IT-palveluja ja sähköisen osallistumisen mahdollisuutta. Erikseen WEF kehuu tietotekniikan hyödyntämisen suhteen maamme lainsäädännöllistä ympäristöä sekä tietotekniikan ohjelmisto- ja välineympäristöä. Elinkeinoelämämmekin määritellään aggressiiviseksi uuden teknologian käyttäjäksi, mikä näkyy esimerkiksi alan patenttien suhteellisesti suuressa määrässä.

Network Readiness Index Maa

Sijoitus 2010–2011

Sijoitus 2009–2010

Ruotsi

Singapore

Suomi

Sveitsi

Yhdysvallat

Taiwan

Tanska

Kanada

Norja

Etelä-Korea

15 Lähde: WEF

/// svenska sidan

Lotta Backlund

ag tittade på ett upprörande reportage på A-Studio. Där berättades hur det används barnarbetskraft i chokladtillverkningen, och att dessa barn stjäls och köps från andra länder och smugglas till Elfenbenskusten för att jobba på plantagerna. Från Elfenbenskusten kommer 42 procent av världens chokladråvara, så om du äter en chokladstång eller en platta eller ens en konfekt så äter du typ varannan gång små oskyldiga barnslavars sweatshop-utsugningschoklad. Som etisk konsument var jag alltså tvungen att sätta choklad på min förbudslista. Från förut stod där ju redan Nikes skor, Nestles alla produkter och kanske IKEA. I tiderna skulle man bojkotta Chiquita för dom exploaterade sina anställda i u-länderna. Sedan kom en dokumentär som berättade att Chiquitas arbetsomständigheter var exemplariska medan Rättvis handel -bananerna inte alls var rättvisa. Det hela resulterade i att jag slutade köpa bananer helt och hållet för jag visste inte vilka av dem man kunde äta med gott samvete. Redan på 1990-talet slutade jag dricka franska viner och bytte från cafe au

lait till cafe latte, för Frankrike gjorde kärnvapenprov på Mururoa. Kring dom tiderna bojkottade jag också holländska produkter, fast det berodde på att fotbollsstjärnan Ruud van Niistelrooj gick och gifte sig med någon annan än mig. Att jag var tvungen att lämna bort träskor och Gouda-ost hade till slut inte så stor inverkan på mina konsumtionsvanor. Det är tur att jag inte har körkort, för då skulle jag vara tvungen att byta bil, och det skulle vara jättesvårt att välja om ska man köpa en elbil eller en hybridbil. Bensin får man ju inte köpa från Shell, och nu inte heller från sådana företag som får sin olja från BP (solidaritet, Mexikanska golfen!). Pälsprodukter skulle det ju inte falla en in att använda. Förra året skulle man bojkotta S-gruppens butiker, för de slutade sälja Valios mjölk för att Arlas mjölk var billigare. Valio tyckte att det var opatriotiskt att välja Arla-Ingman om Valio. Då visade det ju sig att Arlas mjölk är precis lika finskt, och då var man ju tvungen att börja bojkotta Valio, för de så fräckt och populistiskt lät förstå att det var den enda finska mjölken, och jag hatar när företag underskattar konsumenters intelligens. Min man bojkottar Becel eftersom de har Keith Armstrong i sin reklam och min man tycker att han är irriterande. Lidl-kedjan borde bojkottas därför att de behandlar sina anställda dåligt. Å andra sidan borde man favorisera Lidl eftersom dess priser är så billiga. Ifall det verkligen är möjligt att sälja samma livsmedel så där billigt, så borde man ju bojkotta alla andra gamiga dagligvaruhandelskedjor för att dom rövar våra med möda förvärvade stålar med sina giriga marginaler. Den enda verkligt etiska maten är alltså sådan ekologisk närmat som man själv odlat (så länge man

inte köper fröna från någon förorenande stormarket). På vår höghuslägenhets balkong i Helsingfors centrum växer endast gräslök och basilika. Tur att vi inte är så etiska att vi inte ibland skulle kunna äta lite annat också. Kolumnisten Lotta Backlund är stå upp -komiker och en allmänt tjusig dam. Inte nödvändigtvis i den ordningen.

5.11

Opinnot ja alku-ura

Tavoite

ennen kaikkea

Kaikille turbotahtinen opiskelu ei sovi, mutta jos opinnot alkavat pitkittyĂ¤ vuosikaupalla, kannattaa hakea apua opintoneuvojilta. Teksti Mia Hemming Kuvitus hannele tĂśrrĂś

almistuminen vie kauppatieteiden opiskelijoilta keskimäärin viisi ja puoli vuotta. Tampereen yliopistossa kauppatieteistä maisteriksi opiskeleva Heidi Kivelä on yksi niistä, jotka ovat pysyneet tavoiteaikataulussa. – Opiskelen nyt kolmatta vuotta eli juuri sain kandidaatin tutkielman valmiiksi. Välillä olen kyllä itse ihmetellyt, miten olen onnistunut opinnoissani pysymään aikataulussa, Kivelä sanoo. Opintojen suoritustahti yleensä hidastuu ensimmäisen ja toisen lukuvuoden jälkeen, mikä voi johtua alkuinnostuksen lopahtamisesta. Myös sitoutumiset yksityiselämän puolella saattavat viedä aikaa opiskelulta. Kivelä on ollut tamperelaisten kauppatieteiden opiskelijoiden Boomi-yhdistyksen hallituksessa ja vastannut maineikkaasta opiskelijatapahtumasta Hämeenkadun Approsta. Hän ehtii myös pelata jalkapalloa naisten liigajoukkueessa Ilveksessä ja toimii vielä yliopistolla SEFEn yhdyshenkilönä eli kyllinä. – Opinnoissani olen edennyt hyvin aikatauluttamisen ja priorisoinnin ansiosta, Kivelä korostaa. Työnteosta hyötyä ja haittaa

Monilla opiskelijoilla työnteko opintojen ohessa saattaa hidastaa opintojen etene18

5.11

mistä, mutta toisaalta se parantaa asemaa työmarkkinoilla valmistumisen jälkeen. Jotkut saavat työstä toisaalta tukea opintojen etenemiseen, ja palkan saaminen voi myös toisinaan vähentää opintojen pysyvää keskeyttämistä. Myös Kivelä uskoo vahvasti harrastusten ja työnteon olevan enemmän hyödyksi kuin haitaksi. – Hämeenkadun Appron järjestämisestä sain hyvää projektikokemusta, ja jalkapallon pelaaminen on tuonut mukaan tiimityöskentelytaitoja. – Kaiken kaikkiaan työnteko on muun muassa opettanut itsenäisyyttä, harjoituttanut markkinoinnin ja viestinnän taitoja sekä sosiaalista vuorovaikutusta. Lisäksi

Seitsemän vuoden raja Kandidaatin ja maisterin tutkintoa suorittavalla opiskelijalla on aikaa yhteensä seitsemän vuotta tutkintojen suorittamiseen. Vapaaehtoista asepalvelusta tai asevelvollisuuden suorittamista tai äitiys-, isyys- tai vanhempainlomaa ei lasketa suorittamisaikaan. Lisäksi opiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi enintään neljän lukukauden ajaksi.

esiintymisvalmiuteni on kasvanut, mihin ei opinnoissa niin kiinnitetä huomiota. Maisteritasolla matelun uhka

Kauppatieteiden opiskelijoiden opintosuoritusmäärät yleensä tippuvat maisteritasolla. On ilmaantunut lisää opintoja häiritseviä tekijöitä, ja myös pro gradu -tutkielma saattaa hidastaa opintojen suorittamista. Heidi Kivelä luottaa kuitenkin siihen, ettei kadota omaa opiskelutahtiaan. – Ehkä opintoni hieman pitkittyvät, sillä suunnittelen vaihtoon lähtemistä. Mutta katson, että kansainvälisen kokemuksen kartuttaminen on tärkeämpää kuin tarkasti tavoiteajassa pysyminen. – Jalkapalloharrastuksesta olen tarpeen vaatiessa valmis joustamaan, ja voin myös sovitella töitä omien aikataulujeni mukaan, Kivelä pohtii. Yliopistot haluavat nopeuttaa opintoja, koska sen avulla voidaan todennäköisesti ehkäistä opintojen keskeyttämisiä. Ratkaisuina opintoja nopeuttaviksi toimiksi on ehdotettu esimerkiksi opiskelijoiden taloudellisen tuen lisäämistä. Se voisi vähentää myös opiskelijoiden tarvetta työn tekemiseen. Suunnittelu vaatii taitoja

Aalto-yliopiston opintopsykologi Minna Nevala pitää opiskelutaitojen puutteita opintoja hidastavana tekijänä. Opiskelu sinällään edellyttää erilaisia opiskelutaitoja: pitää kyetä työskentelemään ja opiske-

Epäselvät tavoitteet ja motivaation puute ovat tavanomaisia syitä opintojen hitaalle etenemiselle.

lemaan itsenäisesti sekä suunnittelemaan omia opintoja ja ajankäyttöä. – Esimerkiksi pintasuuntautunut lähestymistapa opiskeluun on yhteydessä opintojen hitaampaan etenemiseen korkeakouluopiskelijoilla. Pintasuuntautunut opiskelija pyrkii muistamaan tietoa mahdollisimman tarkasti, mutta ei kiinnitä huomiota asioiden syvälliseen ymmärtämiseen, Nevala sanoo. – Opiskelutaidoista löytyy runsaasti itseopiskelumateriaalia. Tarvittaessa opiskelijat voivat myös saada opintopsykologeilta ohjausta opiskelutaitojen kehittämiseen, Nevala muistuttaa. Lisäksi epäselvät tavoitteet ja motivaation puute ovat Nevalan mukaan melko tavanomaisia syitä opintojen hitaammalle etenemiselle. Opintopsykologit voivat tarvittaessa kartoittaa tavoitteita ja ratkoa motivaatioongelmia yhdessä opiskelijan kanssa. – Opiskelijat voivat keskustella opiskeluun ja työelämään liittyvistä tavoitteistaan myös esimerkiksi opettajatutorien kanssa. Lisäksi ura- ja rekrytointipalvelut tarjoavat yleensä ohjausta työelämätavoitteisiin liittyen.

Selkeät tavoitteet kannustavat

Akateemisen vapauden hallinta

Usein opintojen pitkittyminen tai keskeytyminen johtuu motivaation puutteesta. Silloin opintojen tavoitteet voivat olla epäselvät, joten tavoitteiden selkeyttäminen ja sopivan opiskelusuunnitelman laatiminen auttavat saamaan opinnot vauhtiin. Vähäinen motivaatio voi johtua muistakin ongelmista, kuten kuormittavasta elämäntilanteesta, pitkittyneestä stressistä tai sosiaalisen tuen vähäisyydestä. Näiden asioiden selvittäminen voi auttaa motivaation löytämisessä. Opintojen etenemiseen vaikuttavat monet muutkin tekijät. Esimerkiksi ylemmän korkeakoulututkinnon jo suorittaneiden opiskelu on selkeästi muita hitaampaa. Myös perheen perustaminen johtaa usein opintojen pysyvään tai hetkelliseen keskeyttämiseen. – Muita merkittäviä syitä opintojen pitkittymiseen ovat erilaiset opiskelijan elämäntilanteeseen liittyvät asiat, etenkin töissä käynti. Myös opiskelukykyyn vaikuttavat sairaudet voivat hidastaa opiskelua.

Opintojen etenemiseen vaikuttavat myös tutkinnon rakenteeseen liittyvät asiat. Opiskelijat saavat rakentaa persoonallisen ja omannäköisen tutkinnon. Heidän tulee kuitenkin kyetä myös hallitsemaan tätä akateemista vapautta. – Liian monen kurssin samanaikaisuus voi aiheuttaa ylikuormittumista, eikä kursseihin ehdi syventymään kunnolla. Opintojen alussa kannattaa keskittyä pakollisiin kaikille yhteisiin kursseihin ja kieliin suositusaikataulun mukaisesti. Usein loppuvaiheen opiskelijoilta puuttuu pakollisia kursseja, joita jo työelämässä mukana olevan on vaikea suorittaa, opintoneuvoja AnnaLotta Jaakkola Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta huomauttaa. Uuden opiskelijan tukena toimivat myös vanhemmat opiskelijat eli tutorit. He tuntevat opiskelijoiden tukipalvelut ja tutkintorakenteen. – He voivat auttaa uusia opiskelijoita esimerkiksi lukujärjestyksen teossa, Jaakkola lisää. 19

Kansainväliset osaajat

Kapteenin paikalta veneteollisuuden myllerryksiä seurannut toimitusjohtaja Osmo Roukala uskoo alan elpyvän jälleen. –Finn-Marin on menestynyt kovan työn ja rohkean tuotekehityksen ansiosta.

u o n Venebisnes on vahvasti syklinen ala. Lomautusten jälkeen kokkolalainen FinnTeksti Elina Hirvinen Kuvat katja lösönen

asikuitu tuoksuu jo parkkipaikalla. Aurinko antaa parastaan ja heijastuu pihalla seisovien veneiden kyljestä kirkkaana ja terävänä. Finnmaster-veneen keulassa istuvaa Osmo Roukalaa hymyilyttää. Finn-Marinin Kokkolan tehtaiden kaikki veneenvalmistuslinjat ovat täydessä vauh-

5.11

dissa. Hallin toisesta päästä pukataan päivittäin ulos kuusi uutta lasikuitukaunotarta. Myös yrityksen Kalajoen tehtaalla eletään ruuhkaa. Talon luksustuote, kevättalven messuilla lanseerattu Grandezza 27 on lyönyt rytinällä läpi. – Pihalla käy kova ralli. Rekat käyvät hakemassa veneitä maailmalle, Roukala myhäilee. Vielä helmikuussa Helsingin venemessuilla vallitsi toisenlainen tunnelma. Rou-

Oy Finn-Marin Ltd Perustettu 1990 Kotipaikka Kokkola Liikevaihto noin 15 miljoonaa euroa

Valmiina

(elokuu 2010-heinäkuu 2011)

uuteen

n u u s u Marin valmistautuu taas lyömään uusia myyntiennätyksiä.

kala ja kumppanit olivat esittelemässä taantumavuosina syntynyttä Grandezza 27:ää, ja odottivat jännityksellä, millaisen vastaanoton uutukainen alan messuilla saisi. Kova allokko

Nyt Kokkolan Lahdenperältä katsottuna taantuma näyttää taittuneen. Myyntikäyrät ovat nousussa ja lomautukset loppuneet. Hyvä niin, sillä taakse jäävät vuodet ovat olleet raskaita.

Maailmantalouden romahdus aiheutti veneteollisuudelle kovan ja yllättävän aallokon, jonka vuoksi myös Finn-Marin joutui sammuttamaan valot lähes kokonaan. Sen vuoksi taivaalla hehkuva aurinko lämmittää tänään erityisen suloisesti. Grandezza- ja Finnmaster-veneitä valmistava Finn-Marin on tuttu toimija niin kotimaisilla kuin kansainvälisilläkin vesillä. Vienti on osa yrityksen arkea: perheveneiksi luokitelluista Finnmastereista

Viennin osuus liikevaihdosta 75 prosenttia Päämarkkina-alueet Ruotsi, Norja, Suomi, Venäjä, Englanti, Sveitsi Henkilökunta 100

vientiin menee 70 prosenttia ja Grandezzapremiumveneistä jopa 80 prosenttia. Kummankin merkin vahvimmat vientimaat ovat Ruotsi, Norja ja Venäjä. Vaikka Grandezza ja Finnmaster ovat FinnMarinin tuotteita, elävät veneet varsin erilaista elämää. Paitsi että asiakaskunnat eroavat toisistaan, myös veneiden myynti-, vienti- ja markkinointitoimet ovat erillään. Suurin ero on siinä, että Finnmaster-veneiden edustamisesta huolehtii Yamaha Motors Scandinavia. Autoteollisuuden malli

Yhteistyö Yamahan kanssa alkoi vuonna 2003, ja siitä lähtien yhtiö on ostanut FinnMarinilta veneet, huolehtinut niiden markkinoinnista, myynnistä ja jakelusta. – Toimintatapa on tuttu autoteollisuudesta, tosin mittakaava on huomattavasti pienempi, toimitusjohtaja Osmo Roukala täsmentää. – Kumppanuutemme Yamahan kanssa on ollut erinomainen ratkaisu, onhan kyseessä Pohjoismaiden suurin venealan toimija. Vahva päämies tuo turvaa heikkoinakin hetkinä. – Emme esimerkiksi tehneet luottotappiota euron euroa koko 2000-luvulla, kertoo Roukala.



maissa, joka teki myynti- ja markkinointisopimuksen Marin Boverin kanssa. Yhtiö aloitti Finnmaster-veneiden esiasennukset Mercury-perämoottoreille. – Meille sanottiin, että ”tuo on tyhmin sopimus, minkä venetehdas voi tehdä”. Sitten tulivat muut brändit perässä ja tekivät samoin, Roukala naurahtaa. Täydellinen jättipotti

Grandezzan myynti, markkinointi ja jakelu ovat sen sijaan Finn-Marinin näpeissä. Yrityksellä on omat kauppiaat Suomessa, Norjassa, Ruotsissa, Venäjällä, Sveitsissä ja Englannissa. – Vuodet ovat näyttäneet, että nykyinen tuoterepertuaarimme täydentää toistaan, sanoo tuotepäällikkö Henna Forström. Hän arvioi, että satoja tuhansia euroaja maksavat Grandezza-veneet antavat uskottavuutta ja arvokkaan leiman myös huokeammille Finnmastereille. Alku hevostallissa

Vuodesta 1990 veneitä valmistanut yritys tietää asiakkaansa merkkiuskollisiksi. – Hyvä palvelu on venealan tärkeimpiä kilpailuvaltteja. Asiakkaille pitää pystyä 22

5.11

tarjoamaan paljon enemmän kuin aikaisemmin, operatiivinen johtaja Jari Kaattari kertoo. Myös tuotteen uusiutuminen on arvossaan. Uusia malleja on kehitettävä useampia vuodessa. Osmo Roukala perusti Finn-Marinin vuonna 1990 työkaverinsa Jarmo Kinnusen kanssa. Yrittäjäkaksikko on vetänyt yhtä köyttä jo 21 vuotta, Roukala toimitusjohtajana ja Kinnunen vientipäällikkönä. – Jarmon vanhasta hevostallista aloitettiin. Tehtiin ensimmäinen avovene, nostettiin se auton perälle ja ajettiin pohjoisen kautta Ruotsiin venettämme esittelemään, Roukala kuvailee. Reissun tuloksena tuolloinen Finn-Marin oli ensimmäinen venevalmistaja Pohjois-

Roukalan ja Kinnusen toimintaa on leimannut alusta saakka halu kansainvälistyä. – Yritystoiminnan käynnistäminen 1990-luvulla oli laman vuoksi todella haastavaa. Pysyimme pystyssä pienvenemallistomme turvin. Kunnes tuli 2000-luku, ja veti maton jalkojen alta – positiivisessa mielessä. Veneteollisuus lähti niin jyrkkään nousuun, että yrityksillä oli vaikeuksia pysyvä vauhdissa mukana. Finn-Marin tuplasi liikevaihtonsa joka vuosi aikavälillä 2001–2008. – Kun Yamaha tuli vielä mukaan kuvioihin vuonna 2003, oli jättipotti täydellinen. Emme olisi koskaan uskoneet sellaiseen menestykseen. Parhaillaan veneitä tehtiin 150 ihmisen joukolla. Huippuvuonna 2006 Roukala ja Kinnunen myivät 60 prosenttia omistuksestaan suomalaiselle sijoitusyritykselle, ja vuonna 2008 rikottiin taas myyntiennätyksiä. Vastuu työntekijöistä

Veneteollisuuden hullut vuodet kokivat

Loiston takana on raakaa työtä. Ruiskulaminointi on nopean tuotannon ydin.

äkkipysäyksen kesäkuussa 2009. Täydestä vauhdista seurasi täysi stoppi, ja Finn-Marin lomautti henkilökuntansa ensimmäisten joukossa. Samaan aikaan saneerauksen kanssa lopahti myös ulkopuolisen sijoittajan into. – Yhtäkkiä olimme tilanteessa, jossa vaihtoehdot olivat vähissä. Päätimme Jarmon kanssa ostaa yrityksen takaisin, harteilla painoi vastuu työntekijöistämme. Ratkaisevassa asemassa oli myös muun tiimin halu jatkaa, Osmo Roukala huomauttaa. Seurasi pitkä pätkä työntäyteisiä päiviä ja unettomia öitä. Helpotus on näyttänyt ensimmäisen kerran kasvonsa loppukeväästä. Lomautukset päästiin perumaan, ja yrityksen 100 työntekijää palasivat tehtaalle. Finnmaster-veneet rakennetaan yrityksen päätoimipisteen yhteydessä toimivassa Kokkolan tehtaassa. Vuonna 2005 lanseeratut Grandezzat syntyvät omassa tehtaassaan 70 kilometrin päässä Kalajoella. Kalajoen tehdas on yksi Pohjoismaiden moderneimmista venetehtaista. Tuotantolaitoksessa on muun muassa allas, jossa kaikki veneet koekäytetään, uitetaan ja sadetetaan, jonka jälkeen veneet ovat käyttövalmiita asiakkaille. – Tähän saakka olemme pystyneet säilyttämään tuotannon sataprosenttisesti Suomessa. Veneiden muotit laminoidaan ja kokoonpano tehdään alusta loppuun itse. Erilaiset komponentit ostamme alihankkijoilta, Osmo Roukala sanoo.

Odotukset korkealla

Ovatko Finn-Marinin veneet jatkossakin suomalaista käsityötä, sitä toimitusjohtaja ei uskalla luvata. – Tämän päivän kustannustaso on erittäin haastava erityisesti tehtaiden pyörittämisen osalta. Viime vuosien kaltaiset kovat pakkastalvet tekevät tuntuvan menoerän tehtaiden lämmityskustannuksiin. Kilpailijamme pääsevät halvemmalla. Roukala myöntää yrityksen tähyilevän halvempia tuotantomaita erityisesti alle 7-metristen Finnmaster-veneiden osalta.

– Halvemmille veneille katsellaan halvempaa valmistusmaata. En tiedä, kauanko pystymme kilpailemaan tässä tilanteessa. Haastava ja mielenkiintoinen, sitä on venebisnes Osmo Roukalalle. Laskua seuraa aina nousu, se lienee tälläkin alalla nähty jo moneen kertaan. Finn-Marin hakee uutta buustia toiminnalleen tuomalla syksyllä markkinoille historiansa suurimman veneen, Grandezza 37:n. Odotukset ovat korkealla ja ennakkomyyntikin vedossa. Olisiko taas uusien myyntiennätysten aika?

Finnmaster-vene saa loppusilauksensa viimeistelijä Marianne Salolta.

/// liiketoimintaosaaminen

Työpaikan tasa-arvosuunnitelma on vielä monin paikoin pakkopullaa. Silti se voisi olla topakka esimiehen työkalu. Teksti Helinä Hirvikorpi Kuvat tommi tuomi

5.11

Kohti

yöpaikalla erilaiset ihmiset ovat rikkaus. Tasa-arvoinen kohtelu on kollegojen ja esimiesten velvollisuus. Tässä voivat olla apuna yhteiset pelisäännöt eli tasa-arvosuunnitelma. Kuutisen vuotta sitten tasa-arvosuunnitelmalle asetettiin vähimmäissisältö. Sukupuolten tasa-arvoa koskevan suunnitelman täytyy sisältää selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta ja sen osana palkkakartoitus, toimet tasa-arvon edistämiseksi sekä arvio aikaisempien toimien toteutumisesta. Velvoite koskee vähintään 30 työntekijää työllistäviä työnantajia. Tasa-arvosuunnitel-

ma voi olla erillinen, mutta sen voi sisällyttää henkilöstö- tai koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan. Tasa-arvosuunnitelma on jokaisella työpaikalla omanlaisensa, riippuen siitä, mitä asioita kussakin työyhteisössä on tarpeen painottaa. Esimerkiksi monikulttuurisuus on jo muutamien suurimpien työyhteisöjen arkea, joten silloin tasa-arvoa käsitellään myös monikulttuurisuusnäkökulmasta. Tasa-arvoasioita ei tarvitse pohtia muusta toiminnasta erillään, vaan ne voivat olla osa organisaation esimiestyötä. Ihmisten tasa-arvoinen kohtelu on tärkeää työviihtyvyyden ja työhyvinvoinnin kannalta. Suunnitelman tekeminen on siis samalla ennaltaehkäisyä ja saattaa parhaassa tapauksessa estää ennenaikaista eläköitymistä.

Palkka yksi mittari

Konkreettinen tasa-arvon mittari on palkka. Palkkoja pitää verrata, ja syyt palkkaeroille pitää selvittää. Jos palkka ei ole sama kaikille samanlaisesta työpanoksesta, on ongelmaan puututtava. Erilaiset palkat saman ryhmän sisällä eivät kuitenkaan aina ole palkkasyrjintää. Erot voivat johtua henkilökohtaisesta työsuorituksesta, tehdyistä työtunneista, työolosuhteen ehdoista tai palkanlisiä kerryttävistä asioista. Myös tehtävien vaativuudessa voi olla eroja. Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen sosiaali-ja terveysministeriöstä viittaa Tampereen yliopiston tutkimukseen, jonka mukaan tasa-arvosuunnitelmien laadussa on vielä kehittämisen varaa. – Kun tietoa on kerätty, analysointi on



Selkeitä ratkaisumalleja SOK:ssa ja Stockmannilla tasa-arvosuunnitelman avulla puututaan työyhteisön mahdollisiin epäkohtiin.

OK:ssa ei jäädä tumput suorina ihmette-

– Se sanotaan myös tasa-arvosuunnitelmas-

– Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen

lemään, jos työpaikalla ilmenee kiusaa-

sa. On mahdollista, että miehet hakeutuvat nai-

on naisvaltaisella alalla päivittäinen kysy-

sia enemmän esimiehiksi, Kivilaakso sanoo.

mys, ja suunnitelman kautta herätetään

mista tai häirintää. Näihin ongelmiin löytyvät selkeät ratkaisumallit tasa-arvosuunnitelmasta.

SOK:ssa tehdään parhaillaan tehtävien vaativuusarviointia.

keskustelua ja vaikutetaan työntekijöiden ja esimiesten asenteisiin, Pirttijärvi sanoo.

SOK:ssa työskentelee toista tuhatta ihmis-

– Pidemmällä aikavälillä se varmasti vaikut-

Palkkaus, henkilöstörakenne eri henkilös-

tä. Työyhteisötutkimus tehdään joka vuosi,

taa tasapuolisuuteen palkkauksessa, Kivilaak-

töryhmissä, vaihtuvuus, työsuhteen muoto

ja siinä seurataan tasa-arvon toteutumista.

so uskoo.

ja perhevapaiden pitäminen ovat keskeisiä

– Aika hyviä arvosanoja on tullut. Tasa-

Kauppakonserni Stockmannilla tasa-arvo-

arvoa pidetään hyvänä tutkimuksenkin pe-

suunnitelmaa käsittelee yhtymälautakunta,

seuranta-alueita. – Kehittämiskohteena on kasvattaa hen-

rusteella, sanoo asiakkuuspäällikkö Ulla

johon kuuluu parikymmentä ihmistä. Konser-

kilöstön moniosaamista ja sitä kautta mah-

Kivilaakso, joka toimii myös ylempien toi-

nin tasa-arvosuunnitelma kirkastettiin vuonna

dollistaa henkilöstön joustava sijoittelu eri

mihenkilöiden luottamusvaltuutettuna.

2005, ja sitä päivitetään vuosittain.

työtehtäviin. Se puolestaan mahdollistaa

Konttoritöissä on enemmän naisia kuin

Henkilöstöjohtaja Heini Pirttijärvi Stock-

työvuorosuunnittelun joustot ja siten perhe-

miehiä, johdossa taas enemmän miehiä.

mannilta arvioi, että tasa-arvosuunnitelman en-

elämän ja vapaa-ajan yhteensovittamisen.

Naisten etenemistä johtotehtäviin pyritään

sisijainen tavoite on palkkatasa-arvon toteutta-

edistämään.

minen ja mahdollisten epäkohtien korjaaminen.

/// liiketoimintaosaaminen

usein puutteellista ja asioita, muun muassa palkkoja tarkastellaan liian yleisellä tasolla, Viitamaa-Tervonen sanoo. – Läheskään aina selvitykset eivät johda työpaikalla konkreettisiin toimiin. Konkreettinen väline

Tutkimuksen mukaan tasa-arvosuunnitelma oli tehty 62 prosentissa vähintään 30 henkeä työllistävistä organisaatioista ja palkkakartoitus 60 prosentissa. Valtiolla suunnitelmia on tehty ahkerammin kuin yksityisellä sektorilla. – Parhaimmillaan tasa-arvosuunnitelma voi olla konkreettinen väline. Joukossa on myös onnistumisia, jolloin tasa-arvosuunnitelma on henkilöstöjohdon työkalu, arvioi Viitamaa-Tervonen. Esimerkiksi Otavan kirjapaino Keuruulla on järjestänyt työt uudelleen niin, että

Tasa-arvolla tarkoitetaan laissa miesten ja naisten tasaarvoa.

Miksi, mitä, miten? Sosiaali- ja terveysministeriö ja työmarkkinajärjestöt ovat yhdessä laatineet oppaan, miten tasa-arvosuunnitelma tehdään. Tasa-arvosuunnittelun miksi, mitä, miten -opas löytyy internetistä osoitteesta www.samapalkka.fi.

5.11

naisille voidaan maksaa aiempaa parempaa palkkaa. Vantaan kaupunki taas on tehnyt ison uudistuksen palkkausjärjestelmäänsä ja kehittänyt naisten palkkoja. Siemens Osakeyhtiössä on saatu aikaan palkallinen isäkuukausi. Etelä-Tapiolan lukio puuttui muun muassa oppikirjoihin ja opetuksen sisältöön. Palkkavertailu on tehty tasa-arvosuunnitelman osana valtaosalla työpaikoista. Yli puolessa työpaikoista oli eroja miesten ja naisten palkoissa, mutta aina ei analysoitu, mistä erot johtuvat. – Osin ne johtuvat segregaatiosta eli naisten ja miesten erilaisista tehtävistä, mutta se ei ole koko selitys, Viitamaa-Tervonen huomauttaa. Tasapuolisuutta rekrytointiin

Ekonomiliitossa tasa-arvosuunnitelmaa pidetään käyttökelpoisena välineenä, kunhan

Akateeminen vartti

siitä ei tehdä liian byrokraattista järjestelmää. Työmarkkina-asiamies Johanna Lähteenmäki painottaa, että esille nousevat asiat täytyy myös hyödyntää ja ottaa seuraavat askeleet. – Monissa yrityksissä on saatu korjatuksi palkkaukseen liittyviä epäkohtia, Lähteenmäki sanoo. Akava teki muutama vuosi siten kyselyn tasa-arvosuunnitelmista henkilöstön edustajille. Jopa 15 prosenttia ilmoitti, että palkkakartoitus paljasti palkkasyrjintää. Monissa yrityksissä havaittuihin ongelmiin oli myös puututtu. – Toinen merkittävä näkökohta on rekrytointikäytäntö, käytetäänkö sellaisia kanavia ja tehtävänimikkeitä että kannustetaan sekä miehiä että naisia hakeutumaan tehtäviin, onko palkkaus tasa-arvoinen jo rekrytointivaiheessa, lisää Lähteenmäki.

Ovatko fanit hallussa?

ämän kevään kiinnostavin vuosikertomus jäi teiltä melko varmasti lukematta. Suomen tunnetuimmat brändiikonit Reinot ja Ainot ei ole mikään mitätön ilmiö. Vaikka

Reinot hakkaavat tunnettuudessa sekä joulupukin että Fazerin sinisen, on Tuire Erkkilän ja Arto Huhtisen Reino ja Aino Kotikengän kaikkein kiinnostavin viesti muualla. Kun yritys 2005 osti Nokian jalkineilta legendaarisen kotitohvelikaksikon merkin ja siirsi valmistuksen Tsekeistä Suomen Lieksaan, oli brändi saattohoidossa. Reinovuosi 2010 -vuosikertomus kertoo Reinojen ja Ainojen

Perhevapaat huomioon

myynnin noista ajoista 20-kertaistuneen ja valmistuksen Suo-

Uudempana asiana on hänen mukaansa noussut esiin perhevapaiden käyttö. Pohditaan onko yrityskulttuuri sellainen, että myös isillä on mahdollisuus pidempiin perhevapaisiin. – Asennemuutosta kaivataan nimenomaan pidempien perhevapaiden, esimerkiksi muutaman kuukauden vanhempain- tai hoitovapaan pitämiseen. Tasa-arvosuunnitelman tilastoinnin kautta voidaan avata näitä asioita, Lähteenmäki sanoo. Ekonomiliiton jäsenistä puolet on miehiä ja puolet naisia. Tasa-arvoon liittyvät asiat tuntuvat liiton työssä. Usein pohditaan, maksetaanko samasta työstä sama palkka ja ovatko mahdollisuudet edetä uralla samat. – Iso asia meillä on perhevapailta palaavien oikeudet. Lain mukaan pitäisi voida palata samantasoiseen tehtävään, mutta työpaikka on saattanut hävitä organisaatiomuutoksessa tai tilalle on palkattu vakituinen työntekijä. Tämäkin on konkreettinen tasa-arvosuunnitelmassa huomioitava seikka, Lähteenmäki huomauttaa. Tasa-arvolla tarkoitetaan laissa miesten ja naisten tasa-arvoa. Kun viitataan etnisiin vähemmistöihin ja monikulttuurisuuteen, puhutaan yhdenvertaisuudesta. Ne asiat eivät vielä ole suomalaisissa yrityksissä vahvasti agendalla.

messa yltävän lähes kahteen miljoonaa pariin. Lopuksi yllätys:

Puhu asiat auki

Ymmärtääkseen faniorganisoitumisen ajattelua ja voimaa, kan-

Tasa-arvoa työpaikoilla edistää myös avoin puhuminen, mutta se ei ole suomalaisten valtti. Entinen työministeri Tarja Cronberg on asunut pitkään Tanskassa ja sanoo tuntevansa hyvin tanskalaisen työelämän. – Se on joustava ja ihmiset puhuvat avoimesti. Mutta jopa siellä oli työpaikoille kohdistuva kampanja. Kaikilla asemilla oli suuria kylttejä: PUHU, rehellinen puhe työpaikalla vähentää stressiä, Cronberg kertoo. Esimiehillä onkin tärkeä rooli suhtautumisessa. Suomessa on hyviä esimiehiä, mutta on myös niitä jotka eivät ole tilanteen tasalla. He vähentävät suomalaisen työelämän tuottavuutta. Arjen työssä käytettävä tasa-arvosuunnitelma viestittää, että yritys panostaa henkilöstön hyvinvointiin.

nattaa hankkia käsiinsä Reinovuosi 2010 -vuosikertomus. Se ei

Tällä bränditalolla ei ole markkinointibudjettia. Tuire ja Arto ovat olleet aina Reinojen ja Ainojen faneja. Fanius on populaarikulttuurista tuttu, tunnevirittynyt ja kriittinenkin yleisösuhde hahmoon, genreen tai ilmiöön. Tuire ja Arto avasivat kotitossut loputtoman yleisöjen mielikuvituksen, kierrätysten, uusien muotojen ja suositusten verkostoille tavalla, joka hakee vertaistaan tässä maassa. Se on tarina faniorganisoitumisesta, joka synnytti kokonaan uuden tavan kiinnittyä Reinoihin ja Ainoihin suomalaisen elämäntavan ikoneina. Tänään Reinot ja Ainot kuuluvat aktiivisille yleisöille, jotka niitä rakastavat ja jotka keksivät niille loputtomasti uusia käyttöjä. Siis faneilleen. Markkinoilla käyttöjen tuottaminen on aina aktiivisten yleisöjen käsissä, ei merkityssisältöihin voi lisätä käyttöohjeita. Reinoista ja Ainoista syntyy uusia ja paljolti fanien keksimiä värejä, kuoseja ja näille käyttöjä jatkuvasti lisää. Lukuisat fanisivut keräävät kymmeniä tuhansia jäseniä, eikä Tuirella tai Artolla ole näppejään pelissä siinä, miltä ne näyttävät. Näitä tossuja tehdään yhdessä.

tosin ole kovin helppoa, sillä vuosikertomus on keräilyharvinaisuus. Julkaisun kanssa samasta kotelosta löytyy CD-levyjä, elokuva, postikortteja sekä valokuvia fanitapahtumista sekä memorabiliaa muista fanituotteista. Fandom on pitkäaikainen ja merkityksellinen suhde, joka eroaa kaikilta keskeisiltä osiltaan markkinointiosastojen hetken huumaa korostavasta brändistelystä. Fanit tekevät ikonin, eivät mainonta. Kolumnin kirjoittaja Saara L. Taalas on Turun Yliopiston viestintäliiketoiminnan professori. Hän kirjoittaa parhaillaan kirjaa faneista yhdessä Åbo Akademin professorin Alf Rehnin kanssa.

Persoona

Jalat ilmassa ja

pää pilvissä Särkänniemen toimitusjohtaja Miikka Seppälä uskoo kohtaloon. Hän on valinnut työpaikkansakin tunnepohjalta. Teksti Irma Capiten Kuvat rami marjamäki

Miikka Seppälä

Syntynyt 3.3.1973 Tampereella Koulutus Kauppatieteiden maisteri Ura AYP-Yrityspalveluiden toimitusjohtaja 1997–99, Salibandyliigan toimitusjohtaja 1999–2001 Tampere Unitedin toimitusjohtaja 2001–05, Mercuri Urvalissa seniorikonsultti 2006–07, Valoa designin toimitusjohtaja 2007–10, Tampereen Särkänniemen toimitusjohtaja 2010Harrastukset golf, laskettelu, lukeminen, penkkiurheilu, hyvä ruoka

5.11

iikka Seppälä työskentelee sananmukaisesti näköalapaikalla. Särkänniemen toimitusjohtajan työhuone sijaitsee Pohjoismaiden korkeimmassa näkötornissa Tampereella. Näsinneulasta hän katsoo tämänkin haastattelun aikana valtakuntaansa, Särkänniemen elämyspuistoa tornin juurella sekä koko kaupunkia ja lähikuntia. Torniin suhautetaan Pohjoismaiden nopeimmalla hissillä, mikä sopii hyvin vauhdikkaan toimitusjohtajan tyyliin. Näsinneulan pyörivässä ravintolassa tomaattiterriinin äärellä Miikka kertoo olevansa unelmatyössään. Toisaalta, hänen elämänpolulleen on osunut jo monta unelmatyöpaikkaa. Monipuolisista työmahdollisuuksistaan Miikka kiittää pitkälti tutkintoaan ja ekonomiuttaan. Hänen pääaineensa Tampereen yliopistossa oli laskentatoimi. Palvelujohtamista hän opiskeli siinä ohessa niin pitkälle kuin mahdollista, ja sitä hän pitää opintojensa tärkeimpänä työelämän eväänä. – Uskon kohtaloon. Olen valinnut työpaikkani voimakkaasti tunnepohjalta, vaikka myös järki vaikuttaa aina ihmisessä. Olen uskaltanut hypätä haasteisiin. Epäortodoksinen maku

– Esimerkiksi ajastani Valoa design Oy:ssä olen äärimmäisen onnellinen, vaikka ennakkoon mietin, että miten osaan johtaa artisteja. Ehkäpä nimenomaan taiteellisuus oli se, joka Miikkaa tuossa pestissä kiinnosti. Hän paljastuu esteettisen parsa-annoksen äärellä innokkaaksi taiteenharrastajaksi. – Niin, noh. Olen nyt taiteenostokiellossa. Vaimo sanoo, ettei yhtään taulua mahdu enää huusholliin. Kuvataiteiden lisäksi musiikki vie miestä.



”Muistan elävästi sen kerran, kun kävin täällä lapsena isän kanssa ja setäni oli kesätöissä laitevahtina. Silloin ajattelin, että vau, minäkin haluan joskus päästä töihin Särkänniemeen.” – Käyn mielelläni konserteissa. Musiikkimakuni on epäortodoksinen sekoitus monenlaista heavystä oopperaan: AC/DC, Judas Priest, Verdi, Wagner, Sir Elwoodin hiljaiset värit... Nainen kaiken takana

Kainuulainen vaimo, erityislastentarhanopettaja Heidi, löytyi elämänkumppaniksi jo opiskeluaikana. – Asuin silloin vielä opiskelijasolussa. Meitä oli tiivis kaveriporukka, jonka kanssa istuimme usein yhteistiloissa keskustelemassa. – Kosin Heidiä Boomin vuosijuhlissa, minkä jälkeen muutimme yhteen, enkä muistanut kavereille sanoa mitään. Palasin vasta parin viikon päästä, ja samat teekkarikaverit istuivat siinä samoilla paikoillaan. Oli kuin aika olisi pysähtynyt. Niinpä. Miikka on niitä, jotka menevät ja tulevat; kahvi ei jäähdy kupissa, sohvakangas ei ehdi hänen allaan kulua. Miikka kehuu vaimoaan auliisti. – Rakas vaimoni pitää jalkani maassa sekä vapaalla että työelämässä. Minun tavoitteeni ja visioni ovat isoja ja liitelisin helposti liikaa ilmassa. – Myös työtiimissä on hyvä olla mukana realisteja, jotka toppuuttelevat tarpeen tullen. Heitä, jotka osaavat ja uskaltavat olla kanssani eri mieltä asioista. 30

5.11

Rakentavaa väittelyä

Lapsuudenkoti opetti rakentavan väittelyn merkityksen. Isän ja äidin kanssa sai olla eri mieltä niin arvomaailman kuin käytännön kysymyksistä. – Yläasteen kapinavaiheessani uhittelin kerran diplomi-insinööri-isälleni, etten halua heidän tapaansa yliopisto-opintoja, vaan haen ammattikouluun. Siihen isä totesi rauhallisesti, että tee kuten itse haluat, mutta kun katsot koulun puutöissä tekemiäsi juttuja, huomaat varmaan, ettei leipäsi kädentaitoja vaativissa hommissa välttämättä ole leveä. Isänsä oppia Miikka on pyrkinyt toteuttamaan omassa elämässään. Kieltäminen aiheuttaa vain kapinamieltä ja vastarintaa. Asiat on parempi ilmaista rakentavasti. Arjen kaasujalka

Näsinneula on pyörähtänyt uuteen ilmansuuntaan. Tarjoilija kantaa pöytään korvasienikeittoa. Sienistä Miikka pitää, mutta jonkun muun sienestämänä. – En ole lainkaan mökki-ihmisiä. Myöskään sieni- tai marjametsästä minua ei tavoita. Omakotitalon piha ja porofile lautasella riittävät Miikalle luontokokemukseksi. Lomillaan hän suuntaa mieluummin vauhdik-

kaisiin rientoihin tai ulkomaille. Miikan työ- ja vapaa-aika kuulostavat hektiseltä. Silti, tai ehkä juuri siksi, hän arvostaa leppoisaa perhe-elämää. – Ennen saatoin tinkiä vapaa-ajasta ja lomasta. Nykyisin nautin, kun saan vain olla lasten ja vaimon kanssa, tekemättä mitään erityistä. – Tykkään rauhoittua myös lukemalla esimerkiksi dekkareita ja venäläisiä klassikoita. Dostojevski on suosikkini. Myös vaimo on osannut rauhoittaa: Hän sanoi puolileikillään, että perhettä ei kasvateta, jos en ala olla enemmän kotona. Ilmeisesti arjen kaasujalka on keventynyt, sillä nyt perheen esikoisella, 8-vuotiaalla Veetillä, on pikkusisko, parin vuoden ikäinen Sara. Maanläheistä politiikkaa

Juniorivuodet Miikka pelasi aktiivisesti jääkiekkoa. Tätä nykyä hän kuvaa olevansa penkkiurheilija. Sitä ei kannata aivan purematta niellä. Mies nimittäin on palannut haastattelun alla golfmatkalta Malagalta. Myös sitä edellinen loma meni urheillessa, pojan kanssa Åren laskettelukeskuksessa. Aiemmin kuvioon kuuluivat jalkapallo ja salibandy. Viimeisin jopa ammatiksi saakka: Miikka työskenteli vuosia Salibandyliigan toimitusjohtajana ja toimi pitkään Suomen Salibandyliiton varapuheenjohtajana. Salibandyllä on kiitoksenaihetta myös poliitikko-Miikalle. Miikka ajoi menestyksekkäästi lajia kouluihin päästyään Tampereen nuorimpana, 22-vuotiaana kaupunginvaltuutetuksi. – Silloin salibandyä ei saanut harrastaa kouluissa. Väitettiin, että se tuhoaa liikuntasalien lattiat. – Yhteisten asioiden hoitaminen on kiinnostanut minua aina, mutta politiikkaan lähdin vähän sattumalta boomarikavereiden yllyttämänä ja nykyisen Tampereen pormestarin Timo P. Niemisen kannustamana. Aluksi Seppälä keskittyi kaupunginvaltuustossa maanläheisiin asioihin. Salibandyn lisäksi hän vaati pyörätietä Hämeenkadulle. – Nousin siitä ryhmän johtoon, kaupunginhallitukseen ja suunnittelujaostoon sekä ensimmäisenä tamperelaisena EU:n alueiden komiteaan. Pehmon haavet

Urheiluelämän puolella Miikka on kokenut onnistumisten lisäksi pettymyksiä. Hän koki hyvin raskaana, kun Tampere Unitedille kävi tänä keväänä huonosti. Aikoinaan Miikka sai toimitusjohtajana seuran talouden kun-

Kolme kysymystä

1 2 3

Mikä on lempihuvipuistosi maailmassa ja miksi? – Lisebergin puisto tukee optimaalisesti Göteborgin matkailua ja eri tapahtuma-areenat on mietitty toisiaan täydentäväksi kokonaisuudeksi. Puisto on Pohjoismaiden suosituin. Mitä haluaisit vielä opiskella ja miksi? – Palvelujohtamisen väitöskirjan. Yritysten hallituksissa tälle osaamiselle on kova kysyntä. Kumpi on tärkeämpää, huvi vai työ? – Ilman työtä huvikin muuttuu työksi, ja työtä ilman huvia ei jaksa kukaan. Molempia tarvitaan.

toon ja luotsasi joukkuetta menestyksen tielle. Harmittaahan se, kun seuraajat valuttivat kovan työn hiekkaan. Kun Miikka siirtyi nykytyöhönsä, hänen täytyi luopua politiikasta. Nyt hän suuntaa ylimääräistä tarmoa hallitustyöhön. Ikiajoiksi Miikka ei osaa ajatella olevansa politiikasta sivussa. Seuraavana listalla olisivat vanhusten asiat. – Olen kai vähän pehmo. Mielestäni nykyinen vallitseva, laitosmainen tapa hoitaa vanhuksia ei ole inhimillisesti eikä edes taloudellisesti kestävää. Muut tulevaisuudenhaaveet liittyvät ikähaitarin toiseen päähän, lapsiin. – Kun saisi kasvatettua lapsensa kunnon ihmisiksi. Työn saralla Miikka on rauhallisella, mutta innokkaalla mielellä. Hän haluaa tehdä seuraavat vuodet työtä Särkänniemen kehittämiseksi. – Yksityiselämän puolella haaveena on asua Sisilian maaseudulla: syödä hyvin, ottaa lungisti ja pelata golfia. Tavoite täyttyi

Mansikkasorbetin jälkeen on aika laskeutua Näsinneulasta maan pinnalle, huvipuistoon. Seppälä kulkee takki auki hulmuten ja huikkailee tervehdyksiä moneen suuntaan. Hän ei usko norsunluutornijohtajuuteen, vaan haluaa olla läsnä ja tuntea yrityksen joka tasolla. Se vaatii välillä niinkin ”kuivakkaan byrokraattisia” otteita kuin vauhdikkaisiin laitteisiin tutustumista. Nyt Miikka istahtaa autovempaimeen. – Muistan elävästi sen kerran, kun kävin täällä lapsena isän kanssa ja setäni oli kesätöissä laitevahtina. Silloin ajattelin, että vau, minäkin haluan joskus päästä töihin Särkänniemeen. 31

/// kliniken På kliniken avgörs vardagliga problem i arbetslivet. Du ka skicka din frågå till ekonomilehti@otavamedia.fi eller Ekonomi-tidningen, Repslagaregatan 2 A D, 00180 Helsingfors.

Hur leda

seniorer?

Jag är chef på ett företag där medelåldern stiger och vi blir alltfler 50+. Hur kan jag som arbetsledare bäst se till att de äldre kommer till sin rätt i arbetet? Signaturen Åldersmedveten

Text Sören Viktorsson Illustration katri nietosjärvi

inland är det land i Europa som för närvarande har den största obalansen vad gäller arbetskraftens åldrande. – År 2011 innebär ett rekord i så måtto att mer än 30 procent av arbetskraften över 50 år. Även om antalet sjunker med några procent består obalansen fram till år 2040, påpekar Juhani Ilmarinen, forskare inom Age Management och professor emeritus vid Arbetslivsinstitutet i Helsingfors. Chefsutbildare Hannu Simström har doktorerat på Age Management och fär-

5.11

digheter som rör emotionell intelligens. – Inom kommunala sektorn, som jag undersökt, går 150 000 av 450 000 i pension de närmaste tio åren. Vi kan inte fylla upp detta hål enbart med rekrytering och invandring, utan måste se till att det blir attraktivare att stanna kvar längre i jobbet, fastslår Simström. Finland ligger väl framme vad gäller Age Management, det vill säga konsten att leda äldre medarbetare. Professor Juhani Ilmarinen är en av världens ledande inom området. – Ett stort steg var det nationella åldersprogrammet Kansallinen ikäohjelma, där ett stort antal personer åren 1998 till 2002 utbildades i Age Management.

“A och O är att det förankras i företags ledning. Nästa steg är utbildning. ”

– Men än idag saknar de flesta arbetsledare i Finland utbildning i hur man leder de äldre, förklarar Ilmarinen som numera är pensionär och driver ett eget konsultföretag inom Age Management. Det finns alltså omfattande, empirisk kunskap att tillgå vad gäller konsten att leda seniorer. Ett sådant faktum är att vår rent fysiska arbetsförmåga avtar med åldern. – Men detta kompenseras av att såväl den psykiska som sociala förmågan ofta tilltar med åldern. En äldre medarbetare är en väldig resurs för företaget. – Han eller hon besitter förutom all sakkunskap även ett socialt kapital i form av alla kundrelationer etcetera som samlats genom åren, framhåller Hannu Simström. Ledningens ansvar

Hur kan då den chef som läser detta rent konkret komma igång vad gäller att lära sig Age Management? – A och O är att det förankras i företags ledning. Det är ju där som policyn utarbetas och pengarna finns. Tyvärr har de flesta företag i Finland ännu inte någon klar strategi vad gäller Age Management. – Nästa steg är utbildning. Det finns ett stort antal möjligheter. Exempelvis erbjuder Arbetslivsinstitutet kurser på allt mellan en halv dag till tre dagar, tipsar Juhani Ilmarinen. Den egna hälsan och arbetsförmågan är grunden vad gäller att framgångsrikt kunna fortsätta länge i arbetslivet. – Här bär individen själv det största ans-

varet. Det handlar om basala ting som att äta nyttigt, inte röka, använda alkohol med måtta samt motionera regelbundet. – Men därtill har vi faktorer som direkt är knutna till arbetet och där huvudansvaret ligger hos arbetsgivaren. Vad gäller yrkesgruppen ekonomer kan det handla om stress och krav att ständigt lära sig nytt för att hänga med i utvecklingen, exemplifierar professor Ilmarinen. Därmed är vi inne på ett mycket viktigt och samtidigt känsligt område; Rätten till vidareutbildning i arbetet. – Det är en vitt spridd och helt felaktig föreställning, att äldre inte längre kan lära sig. Man behöver kanske anordna utbildningen på litet annat sätt men inlärningsförmågan är inte sämre. – Att inte erbjuda de äldre medarbetarna vidareutbildning skapar frustration. Den som ingen satsar på upplever sig inte hel-



/// klinikka

“Det finns undersökningar som visar att chefens inställning är av avgörande betydelse för klimatet.”

ler längre ha något värde och längtar bara efter att gå i pension, påpekar chefsutbildare Simström. Learning by doing

Men kan då verkligen 50+ lära sig nytt lika bra som en 20-åring? – Javisst, svarar Juhani Ilmarinen. Men behovet är större till exempel av repetition, learning by doing och en lugn inlärningsmiljö. Därför kan det vara bra att de äldre får exempelvis datorutbildning i en egen grupp, gärna där yngre är med och hjälper till. – För de äldre är det också mycket viktigt att de direkt kan se en koppling mellan det de ska lära in och arbetet. Man har inte samma behov som de yngre att lära saker som kanske kan komma till nytta i framtiden. Att äldre arbetstagare skulle prestera sämre än yngre och därmed vara dyrare,

har heller inga belägg för sig. – Tvärtom finns det statistik som visar, att de är mer sällan borta från jobbet. De äldre medarbetarna är dessutom ofta väldigt solidariska med och stannar hos arbetgivaren. – Ger du en vidareutbildning till en äldre arbetstagare är chansen också större att ditt företag även framöver får njuta frukterna av det, framhåller Hannu Simström. Det finns en del beprövad kunskap som arbetsgivaren kan använda, för att rent konkret underlätta för de äldre på arbetsplatsen. – Man måste veta att denna grupp har större behov att ta igen sig efter en ansträngning, till exempel genom micropauser. Ju äldre vi blir desto viktigare är det också att kunna lägga upp arbetet på sitt eget sätt och ta momenten i den ordning som passar en själv, förklarar Juhani Ilmarinen. Stämningen viktig

Får man bara ha hälsan och ges man även tillfälle att vidareutbilda sig, är det möjligt att stanna kvar långt upp i åldrarna på arbetsplatsen. En synnerligen viktigt förutsättning är, att det råder en positiv och uppskattande stämning. – Tyvärr är finländska chefer överlag dåliga på att ge uppskattning, konstaterar Hannu Simström. För de yngre är det kanske viktigast att få hjälp med rent konkreta saker, men de äldre medarbetarna vill känna sig uppskattade och respekterade för sin samlade kunskap och erfarenhet.

Katso myös: www.sefe.fi  jäsensivut  Onnistu urallasi  Työhyvinvointi

5.11

Men är detta med ”känslomässig intelligens” verkligen något en chef kan lära sig? – Javisst, till exempel genom att själv ha en coach och öva sig i självkännedom. Bara den som känner sig själv kan leda andra. – Det finns undersökningar som visar att chefens inställning är av avgörande betydelse för klimatet i en arbetsgrupp. Även Juhani Ilmarinen understryker hur viktigt värderingsklimatet är just för de äldre medarbetarna. – För denna grupp är det centralt att känna sig sedda, uppskattade och att få stöd och förståelse. Och det här är ju egentligen något ganska enkelt och som inte kostar företaget något extra. En sak är säker, vi kommer att få höra mer om Age Management i framtiden. Målet är att Finland fram till år 2025 ska ha ökat den reella pensionsåldern med tre år. – Idag ligger den kring 60 år. Men det finns ljusa tecken, på några år har exempelvis den reella pensionsåldern för dem som är 50+ ökat från 59, 5 till närmare 61 år, påpekar Juhani Ilmarinen. Kommer då arbetgivarna vara beredda att lätta på plånboken och se till att chefskadern sätter sig på skolbänken och utbildar sig i konsten att leda de äldre arbetstagarna? – I grunden handlar Age Management om konsten att leda alla åldrar inom ett företag. När vi inser och respekterar skillnaderna mellan olika åldersgrupper fungerar arbetgruppen allra bäst, svarar Hannu Simström och tillägger: – Som ekonom kan jag säga, att detta inte ytterst är någon utgift. Tvärtom, satsar ett företag på gott Age Management kommer det också att synas i resultaträkningen!

Koonnut Sarianna Toivonen

Verkkovinkeillä parempia tuotteita

erkon innovaatioyhteisöt tarjoavat

saada parempia tuotteita. Heidän

yrityksille oivan mahdollisuuden ke-

ideansa ovat usein radikaalimpia

hittää tuotteitaan asiakkaiden avul-

kuin yrityksen tuotekehittäjien, ar-

la. Tampereen teknillisessä yliopistossa väitellyt Maria Antikainen arvioi, että yritykset

vioi Antikainen. Jos tuotekehitykseen osallistuvia

voivat saada yhteisöistä ideoita tuotteiden ja

palkitaan, se kannattaa tehdä selke-

palvelujen uudistamiseen sekä näkemyksiä

ästi ja läpinäkyvästi. Palkitsemisen

siitä, mitä asiakkaat arvostavat.

pitäisi olla myös joustavaa ja mah-

Verkkoyhteisöjä voidaan hyödyntää myös

dollistaa sen että saaja itse voi valita

tuoteideoiden ja -konseptien testaamisessa,

itselleen sopivan palkinnon. Rahan

asiakassuhteen syventämisessä ja tuotteiden

ja tavaroiden lisäksi osallistujat voi-

käyttöönoton nopeuttamisessa. Antikainen

vat arvostaa tunnustuksia.

keskittyi väitöstutkimuksessaan FellowForce-, CrowdSpirit- ja and Owela-yhteisöihin.

Tuotekehitykseen osallistuvat asiakkaat pitävät tärkeänä sitä, että he itsekin saavat uusia näkö-

tujien kommentit voivat tulla usean päivän

nattaa kohdella tuotekehittelyyn osallistuvia

kulmia tai vaikka viihdykettä. Houkutteleviksi

viiveellä, eivätkä ne silloin tarjoa eväitä yh-

asiakkaita kuin kukkaa kämmenellä. Innok-

voidaan koeta myös mielenkiintoiset ideoin-

dessä ideoimiseen.

kaiden tuotekehittelijöiden palkitsemistakin

nin kohteet.

Antikainen korostaa, että yrityksen kan-

kannattaa harkita, joskaan kaikki eivät pal-

Siksi Antikainen suosittelee, että verkkoon

Antikaisen mukaan ongelmana online-yh-

kannattaisi kehittää työkaluja reaaliaikaiseen

teisöjen hyödyntämisessä on se, että yrityk-

ideointiin. Hänen mielestään myös ylläpitäji-

– Kuluttajat osallistuvat mielellään tuote-

sillä ja kuluttajilla on vain harvoin riittävästi

en aktiivinen osallistuminen on online-inno-

kehitykseen, jos kokevat, että he voivat näin

yhteistyömahdollisuuksia verkossa. Osallis-

vaatioyhteisöjen toiminnassa tärkeää.

kintoja kaipaa.

Haamuraja 52 vuotta Ikääntyneiden työntekijöiden tärkeydestä puhutaan usein kauniin sanakääntein. Suomen Terveystalon teettämän kyselyn mukaan todellisuus on tylympi. Kyselyn mukaan työelämän haamuraja kulkee 52-vuotiaissa, sillä sitä vanhemmilla työpaikan vaihtamismahdollisuudet vaikeutuvat olennaisesti. Kyselyyn vastasi tuhat työssä käyvää ja kaksisataa työpaikoilla päättävässä asemassa olevaa. Kyselyssä selvitettiin myös, miten iäkkäisiin työntekijöihin suhtaudutaan työpaikoilla. Noin joka kymmenennellä työpaikalla ikääntyneisiin liittyvät asenneongelmat arvioi-

Takaisin maalle

tiin kohtalaisen suuriksi. Lisäksi viisikymppisistä työntekijöistä noin joka viides

Urbanisaatio on jo pitkään ollut maailmanluokan megatrendi. Mutta nyt

koki, että työnantaja pyrkii laittamaan iäkkäämpiä työnte-

tekee tuloaan vastakaupungistuminen eli muuttovirta kaupunkien keskus-

kijöitä pois töistä ennen eläkeikää.

den rahaston trendianalyysissä. Analyysin mukaan maalle kaipaavien joukossa on monenlaisia edelläkävijöitä, kuten vapautta arvostavia wlan-vaeltajia, nautinnonhaluisia hidastajia, kokeilevia luomu-urbaaneja, agrieläkeläisiä, ekoturisteja ja etnomaalaisia. Etenkin ekologisuuden arvostaminen ja halu rakentaa parempaa maailmaa tukevat vastakaupungistumista.

NUMERO

Kuvat shutterstock

toista maaseutumaisempaan ympäristöön, arvioidaan Suomen itsenäisyy-

200 000 €

Suomalainen tuntisi itsensä rikkaaksi, jos hänellä olisi 200 000 euroa. Ruotsalaiselle samaan tunteeseen riittäisi 100 000 euroa, selvisi osakevälittäjä Nordnetin pohjoismaisesta kyselystä.

”Parnasso hämmentää hyvin.” ��

par nass o 3 | 2011

20111 o 30 || 201 nro nr

7,400 €€ 7,4

Shakespearen valloitus Suuren ssuomenno hankkeen taustat s. 30–36

sin Billy Collin oudesta runot run

s. 24

inen Matti Pulkk 1944–2011

www.parnasso.ﬁ

au k au ak ka a ii k n a n ee n l ii n ll al r jj a k ii r k

h tt ii l ee h ss l

Palvelut

Viritä

työ

markkina˜

arvosi oikealle

taajuudelle SEFEn ammatillisen kehittymisen palvelut tukevat työuralla etenemistä. Teksti Satu Rämö Kuvat tommi tuomi

Palvelut

5.11

ma työmarkkinaarvo kasvaa kehittämällä ammatillista osaamista. Työelämä opettaa, mutta aina se ei riitä. Mistä tietää, milloin on oikea aika hankkia lisäkoulutusta? – Esimerkiksi muutos työtehtävissä tai työpaikan vaihto ovat usein sellaisia tilanteita, joissa huomaa, että oma osaaminen kaipaisi päivittämistä, sanoo SEFEn ammatillisen kehittymisen asiantuntija Birgit Lindholm. Lindholm vastaa SEFEssä suositusta EkonomiEsimies-ohjelmasta, jonka on tähän mennessä käynyt yli tuhat esimiesosaamisesta kiinnostunutta ekonomia. EkonomiEsimies-ohjelman lisäksi SEFEn tarjonnasta löytyy monia muita ammatillisen kehittymisen palveluja, kuten mentorointiohjelmia ja eri aihepiireihin keskittyviä koulutustilaisuuksia. – Viime vuonna tunneosaamiseen liittyvät Tunteet peliin -seminaarit osoittautuivat todella suosituiksi. Aihepiirin suosioon vaikuttivat osaltaan viime aikojen irtisanomiset ja yt-neuvottelut, jotka ovat olleet raskaita monille, etenkin esimiesasemassa oleville ekonomeille.

“ammatillisen kehittymisen palvelut on räätälöity jäsenten tarpeita vastaaviksi.”

Uusia koulutusmuotoja

Myös räätälöityä

SEFEn säännöllisissä jäsenkyselyissä kerätään tietoa jäsenistön koulutustarpeista. Tulosten mukaan ekonomit kaipaavat lisää koulutusta etenkin projektinjohto-, organisointi- esiintymis- ja neuvottelutaitoihin liittyen. – Vuorovaikutussuhteet ja esimiestaidot ovat ammatillisen kehittymisen tilaisuuksien kestoaiheita, Lindholm sanoo. Tänä vuonna koulutustarjonnassa on mukana myös muun muassa projektijohtamiseen liittyviä aiheita. Koulutuksia kehitetään tarpeiden mukaan. EkonomiEsimies-ohjelmaa uudistetaan parhaillaan. Koulutuksen kirjallisuusluettelo vaihtui vuoden alussa, ja ohjelmaa viilataan muutenkin entistä paremmaksi. LinkedInissä on avattu EkonomiEsimieskoulutuksen osallistuneille oma ryhmä, jossa voi verkottua muiden koulutukseen osallistuneiden kanssa. Uusia koulutusmuotojakin kokeillaan. Tänä vuonna järjestettiin ensimmäistä kertaa Webinaari, jota osallistujat seurasivat oman tietokoneensa kautta. Osallistujat lähettivät Webinaarin vetäjille kysymyksiä ohjelman chat-toiminnolla, ja niihin vastattiin seminaarissa. Ensimmäisessä Webinaarissa käsiteltiin sosiaalisen median työkaluja. Webinaareja järjestetään myöhemmin lisää.

Seminaarit ja koulutukset lisäävät henkistä pääomaa ja kasvattavat verkostoja. Ammatillisen kehittymisen tilaisuudet ovat oiva väylä tavata ekonomeja oman alan ulkopuolelta ja vaihtaa näkemyksiä ja kokemuksia ekonomikollegoiden kanssa. Ammatillisen kehittymisen tilaisuuksia järjestetään eri puolilla Suomea, jotta kaikilla jäsenillä olisi mahdollisuus osallistua lähellä olevaan tilaisuuteen. Mukaan lähteminen kannattaa. – SEFEn ammatillisen kehittymisen palvelut on räätälöity jäsenten tarpeita vastaaviksi, ja ne ovat todella edullisia. Koulutus on joko täysin maksutonta tai reilusti alle markkinahintojen, sanoo Lindholm. SEFEn koulutustarjonta tänä vuonna  Pidä projekti hallinnassa  Kansainvälinen vuorovaikutustaito  Eri-ikäisten johtaminen Lisäksi SEFE järjestää omien asiantuntijoiden koulutustilaisuuksia itsetuntemuksesta, lakiasioista, palkkaus- ja työaika-asioista. Lisätiedot: www.sefe.fi > Tapahtumat ja koulutukset

Lisää polttoainetta työuralle len nyt noin puolivälissä työuraani. Minulla on

”O

Silloin tällöin hän osallistuu myös SEFEn järjestämiin kou-

hyvä Hankenilta hankittu peruskoulutus, mut-

lutustilaisuuksiin.

puun, sanoo opetustarvikeyhtiö Printelin talousjohtaja

lutukset olisivat juuri nyt hyödyllisiä.

ta koin, että sillä ei välttämättä kuljeta koko työuraa lop-

Samuli Katajarinne, 43.

– Selaan SEFEn koulutuskalenteria ja katson mitkä kouSEFEn koulutuksia kehutaan korkeatasoisiksi.

Katajarinne aloitti SEFEn EkonomiEsimies-ohjelmassa

– Hinta-laatusuhde on käsittämättömän hyvä. Itsen-

vuonna 2008. Tuolloin taloudessa myllersi ja työelämäs-

sä kouluttamiseen laitettu aika maksaa itsensä takaisin

sä alkoi tapahtua monia muutoksia.

myöhemmin työelämässä.

– Halusin varautua näihin muutoksiin kouluttautumalla lisää. Samaan aikaan perhetilanteeni mahdollisti sen, että aikaa jäi myös koulutuksille. EkonomiEsimies-ohjelman jälkeen Katajarinne suoritti Johtamisen erikoisammattitutkinnon eli JETin. Tällä

Katajarinne kehuu EkonomiEsimies-ohjelmaa kiitettävän käytännönläheiseksi. – Esimerkiksi itsensä johtamisen osuudesta on ollut paljon hyötyä. Aloin pohtia omaa kompetenssiani ja omaa arvoani työmarkkinoilla uudella tavalla.

hetkellä menossa on talouspäällikkötutkinnon opinnot.

§ Pykälien takaa

Kesäloma lähestyy

– lomaan liittyviä pykäliä

Terveytensä ja työkykynsä säilyttämiseksi työntekijä tarvitsee vuosittain yhdenjaksoisen pidemmän ajan lepoa ja virkistystä varten. Vuosilomalain tarkoituksena on antaa työntekijälle mahdollisuus tällaiseen palkalliseen lomaan. Teksti Tarja Kullanmäki

uosilomalakia sovelletaan työ- ja virkasuhteessa tehtävään työhön. Vuosilomalaissa on paljon niin sanottuja pakottavia säännöksiä, jotka rajoittavat työntekijän ja työnantajan välistä sopimusvapautta. Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle vuosilomalain mukaan kuuluvia etuja, on mitätön. Työntekijä ei siis voi edes omalla suostumuksellaan luopua vuosilomaeduistaan. Loman ansaitseminen ja pituus

Työntekijä ansaitsee vuosilomaa jokaisena kalenterikuukautena, jonka aikana hän on ollut työnantajan työssä tietyn määrän työpäiviä tai työtunteja. Vuosilomalaissa säädetään myös työssäolon veroisista päivistä tai tunneista, jotka kartuttavat lomaoikeutta. Loman määräytymisen perusta on lomanmääräytymisvuosi, joka alkaa 1. huhtikuuta ja päättyy 31. maaliskuuta. Täydellä lomanmääräytymiskuukaudella tarkoitetaan sellaista lomanmääräytymisvuoden kalenterikuukautta, jonka aikana työntekijällä on vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää. Työpäivien pituudella ei ole merkitystä. Jos työntekijä on työsopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, ettei hänelle tästä syystä kerry ainoatakaan 14 päivää sisältävää lomanmääräytymiskuukautta tai tästä syystä vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 päivää, katsotaan täydeksi lomamääräytymiskuukaudeksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle

5.11

on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. Edellä mainittujen 14 päivän ansaintasäännön tai 35 tunnin ansaintasäännön valinta ratkeaa työsopimuksen mukaisen työajan perusteella. Jos työajasta ei ole sovittu, ratkaisevaa on se, millainen työntekijän työaika on käytännössä vakiintuneesti ollut. Sääntöjä ei sovelleta rinnakkain. Vuosilomalaissa on luettelo työpäivistä/työtunneista, jotka luetaan työssäolon veroisiksi loman ansaitsemisen kannalta. Työssäolon veroisena aikana pidetään mm. omaa vuosilomaa, erityisäitiys- äitiys- isyysja vanhempainvapaata sekä sairaudesta tai tapaturmasta johtuvaa poissaoloa (enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana). Vuosiloman pituus määräytyy täysien lomanmääräytymiskuukausien mukaan. Lähtökohtaisesti jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta ansaitaan lomaa kaksi arkipäivää. Tällöin täyden lomanmääräytymisvuoden aikana kertyy lomaa 24 päivää. Jos työsuhde on keskeytyksittä jatkunut vähintään vuoden ajan 31. maaliskuuta mennessä, on työntekijä ansainnut lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Tässä tapauksessa täyden lomanmääräytymisvuoden aikana kertyy 30 päivää vuosilomaa. Tällöin 24 lomapäivää ylittävä osuus on talvilomaa. Loman pituutta laskettaessa päivän osa pyöristetään täyteen lomapäivään. Ansaitut vuosilomapäivät eivät ole työpäiviä vaan arkipäiviä. Tällöin on huomattava, että lauantai on pääsääntöisesti arkipäivä. Näin ollen vuosilomapäiviä kuluu

pääsääntöisesti kuusi, jos lomaa pidetään viikko. Vuosilomalaissa arkipäivillä tarkoitetaan muita viikonpäiviä kuin sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, itsenäisyyspäivää, jouluaattoa, juhannusaattoa, pääsiäislauantaita ja vapunpäivää. Loman antaminen

Lomakausi alkaa 2. toukokuuta ja päättyy 30. syyskuuta. Vuosilomasta 24 päivää annetaan lomakauden aikana (kesäloma) ja 24 päivää ylittävä osuus ajalla 1.10.–30.4. (talviloma). Työnantaja voi yksipuolisesti määrätä vuosiloman ajankohdan lomakauden puitteissa. Työnantajan on kuitenkin ensin varattava tilaisuus työntekijälle tai tämän edustajalle esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Työnantajaa eivät kuitenkaan työntekijän toivomukset sido. Kesä- ja talviloma on annettava pääsääntöisesti yhdenjaksoisina. 12 arkipäivää ylittävä kesäloman osuus voidaan jakaa pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa, jos jakaminen on välttämätöntä työn käynnissä pitämiseksi tai jos työntekijä tähän suostuu. Talviloma voidaan jakaa vain työntekijän suostumuksella. Lomasta on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, on loman ajankohta kuitenkin ilmoitettava työntekijälle vähintään kaksi viikkoa ennen loman alkamista. Kun ilmoitus on kerran annettu, se sitoo työnantajaa. Siksi työnantaja joutuu korvaamaan aiheuttamansa vahingon, jos hän yksipuolisesti muuttaa ilmoitustaan. Sitovaksi ilmoitukseksi on yleensä katsottu, kun työnantaja on asettanut hyväksymänsä lomalistat työntekijöiden nähtäviksi.

Sairaus ja vuosiloma

Jos työntekijä on lomansa alkaessa sairauden, tapaturman tai synnytyksen vuoksi työkyvytön ja hän on ilmoittanut siitä työnantajalle, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajan-kohtaan. Vastaava oikeus loman siirtämiseen on, jos työntekijä ennen loman alkamista tietää joutuvansa lomansa aikana sairaanhoitoon. Jos työntekijä sairastuu loman aikana ja on työkyvytön yli seitsemän päivää, tämän ylittävää aikaa ei lueta lomaksi, jos työntekijä sitä viivytyksettä pyytää. Pyyntö on ehdottomasti esitettävä välittömästi eikä vasta työhön palattua. Jos lomaa joudutaan siirtämään, tulisi se kuitenkin mikäli mahdollista pyrkiä pitämään lomakauden aikana. Työkyvyttömyys on tarvittaessa osoitettava luotettavalla selvityksellä, yleensä lääkärintodistuksella. Lomapalkka ja lomaraha

Työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa. Palkkaan kuuluvat luontoisedut on annettava vähentämättöminä. Luontoisedut, jotka eivät ole käytettävissä vuosiloman aikana, korvataan rahalla. Lomapalkka on maksettava ennen loman tai sen osan alkamista ja työnantajan on esitettävä laskelma palkan suuruudesta ja laskemisperusteista. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka voidaan maksaa työsuhteen tavanomaisena palkanmaksupäivänä. Lomapalkan laskentasääntöjä on vuosilomalaissa kolme. Se, mitä palkan määräytymistapaa noudatetaan, riippuu työntekijän palkkausmuodosta ja työajasta. Lomarahan tai lomaltapaluurahan maksaminen ei perustu vuosilomalakiin vaan joko työ- ja virka-ehtoehtosopimuksiin, työpaikalla noudatettuun käytäntöön tai työntekijän työsopimukseen. Lomarahan tai lomaltapaluurahan suuruus on yleensä 50 prosenttia rahana maksetusta lomapalkasta. Asia kannattaa tarkistaa työ- tai virkaehtosopimuksesta tai työnantajalta työsuhdetta solmittaessa.

ElinkeinoelŠmŠn foorumi 17.8.2011 ÓYksilš Ð Idea Ð YhteisšÓ TŠmŠnvuotinen johtamisen huipputapahtuma ElinkeinoelŠmŠn foorumi hahmottaa kansakunnan ja yksittŠisen organisaation menestysreseptin kolmen kŠsitteen kautta. Huomion kohteena ovat yksilš, idea ja yhteisš. Foorumi tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden loppukesŠiselle energisoitumiselle johtamismaailman huipputekijšiden ja ÐnŠkijšiden puheenvuorojen ja keskinŠisen verkottumisen muodossa. Asiantuntijoina foorumissa: Mikko Pukkinen Toimitusjohtaja, ElinkeinoelŠmŠn Keskusliitto Tervetuloa Henrik Sonnenberg Innovation Consultant, Implement Consulting Group Lean Innovation Stephen Elop President and CEO Nokia Corporation

Ari Lehto Ultivista Oy, representative from Marriott International, Inc. and Teemu SelŠnne Project Marriott Westend

 lomaa ansaitaan ensin 2 pv/kk, yhden vuoden työsuhteen jälkeen 2,5 pv/kk  täysi vuosiloma on 30 pv (= 5 viikkoa, josta 4 viikkoa kesällä, 1 viikko talvella) talvilomakausi 1.10.–30.4.

Bjšrn Wahlroos Hallituksen puheenjohtaja, Sampo Group Suomi Euroopassa Pauli Juuti Professori, Johtamistaidon Opisto JTO ja Antti Sarpila Swing Band Orkesterin johtaminen Ð jaettua johtamista?

 lomanmääräytymisvuosi on 1.4. – 31.3.

 kesälomakausi on 2.5 –30.9. ja

Ilpo Kokkila Vuorineuvos, hallituksen puheenjohtaja, SRV Yhtišt Oyj Mihin nyt, Suomi?

Bjšrn Wahlroos Hallituksen puheenjohtaja Sampo Group

Stephen Elop President and CEO, Nokia Corporation The Future of Mobility

 lomaraha tai lomaltapaluuraha ei ole lakisääteinen

Tarja Kullanmäki, OTM Puh. 0201 299 226, tarja.kullanmaki@sefe.fi

Ohjelma ja ilmoittautumiset: www.jto.ﬁ/elfoorumi LisŠtietoja: 010 7555 440 Hinta: 450 Û + alv.

17.8.2011 Palace Gourmet, Helsinki

Edunvalvonta

monikan EWC on monikansallisten yritysten työntekijöiden ja työnantajan yhteistyöelin, joka toimii tiedonvälityksen ja keskustelun foorumina. Teksti Eija Hietanen Kuvat tommi tuomi

WC eli Eurooppalainen yritysneuvosto on monikansallisten yritysten työntekijöiden ja työnantajan yhteistyöelin, jonka tarkoituksena on parantaa työntekijöiden tiedonsaantia, lisätä keskustelua työnantajan ja työntekijöiden kesken sekä antaa vaikutuskanava, jolla työntekijöiden näkemykset tulevat kuulluksi. Lyhennys tulee sanoista European Works Council eli Eurooppalainen yritysneuvosto. Eurooppalainen yritysneuvosto perustetaan yritykseen, jossa on vähintään 1 000 työntekijää EU- tai ETA-alueella. Yrityksessä pitää olla vähintään 150 työntekijää ainakin kahdessa maassa. Ekonomiliiton työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko kertoo, että yritysneuvostot toimivat hyvin eri tavoin. Osa yritysneuvostoista toimii minimimaalisesti yhden vuosittaisen kokouksen varassa, osa toimii vireästi tehden taustalla aktiivisesti työtä. – EWC:iden toiminta on hyvinkin haas-

5.11

teellista. Toiminnan alkukankeuden jäl- dollisuuksiin sekä ammattiyhdistysliikkeen keen on opeteltava toimimaan eri kulttuu- rooliin asiantuntijana. Direktiivissä määreiden, kielten, työnantajan asenteiden, eri ritellään myös tarve sanktioille direktiiviä maiden työntekijöiden toimintatapojen ja rikottaessa. -tavoitteiden kanssa, Savinko pohtii. Direktiivin piiriin kuuluvat EU:n jäsen– Toisaalta on kyse kuitenkin hyvin yk- maat sekä Euroopan talousalueen (ETA) sinkertaista asiasta: kokoonnutaan sään- maat Norja, Islanti ja Liechtenstein. Koska nöllisesti hyvin valmisteltuihin kokouksiin, direktiivi sovellutetaan kansallisiin olosuhjoissa välitetään tietoa, neuvotellaan ja py- teisiin ja käytäntöihin, voivat lait olla eriritään löytämään asioille toimivia vaihto- laisia. Perussäännöt ovat kuitenkin samat ehtoja, hän jatkaa. kaikissa maissa. EWC:llä on oikeus kokoontua vähintään EWC:ssä käsitellään asioita, jotka koskekerran vuodessa saadakseen tietoa ja neuvo- vat henkilöstöä useammassa kuin yhdessä tellakseen vähintään kahden maan henki- EEA-maassa. EWC:ssä ei käsitellä paikallilöstöä koskevista kysymyksistä. Kokoukset sia sopimuksia eikä työehtosopimusasioita. täytyy ajoittaa niin, että yritysneuvostolla EWC:n tavoitteena on parantaa työnteon myös mahdollisuus vaikuttaa asioihin. kijöiden oikeutta tiedon saantiin ja neuvotteluihin eurooppalaisen tason kysymyksisKesäkuussa lakiin sä, jotka koskevat vähintään kahta maata. Eurooppalainen yritysneuvosto on ajankohtainen juuri nyt, sillä uudistettu direktiivi Erilaisia perinteitä EWC:stä sisällytetään suomalaiseen lain- Direktiivi antaa oikeudet työntekijöille. säädäntöön kesäkuussa. Laki tuo mukanaan Toiminta perustuu kuitenkin toisaalta yhparannuksia muun muassa tiedottamis- ja teistoimintalakiin, jonka mukaan ensisijaikuulemisvelvoitteisiin, tiedottamisen aika- set edustajat ovat työehtosopimusten mutauluun, edustajien kouluttautumismah- kaisia ammattiliittojen luottamusmiehiä, ja

sallista

yhteistyötä Hyödyllinen monella tavalla

toisaalta ammattiliittojen kansainväliseen yhteistyöhön. – Työntekijäpuolta edustavat Suomessa usein luottamusmiehet tai heihin rinnastettavat henkilöstön edustajat, mutta perinne on erilainen eri maissa, Savinko huomauttaa. Suomessa on lisäksi työntekijäpuolella toimintaa tukemassa ja kehittämässä kaikkien palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen Teollisuuden Palkansaajien EWC-asioihin keskittyvä yhteistoimintaryhmä. Yhteistoimintaryhmä kokoontuu säännöllisesti ja muun muassa järjestää koulutusta EWC-edustajille. Työnantajapuolta voi edustaa pääjohtaja, eri toimialayritysten tai divisioonan toimitusjohtaja tai henkilöstöjohtaja. EWC-tapaamisessa käsitellään konsernin tilinpäätöstä, toiminnan muutoksia, työsuojelun minimisäännöksiä ja palkitsemisjärjestelmiä. Käsiteltävien asioiden määrä riippuu kokousten määrästä, toiminnan kehittyneisyydestä, taustalla toimivan työvaliokunnan aktiivisuudesta sekä toiminnan avoimuudesta.

Mitä hyötyä EWC-toiminnasta on työntekijöille ja henkilöstön edustajille?  Henkilöstö saa mahdollisuuden tasapuoliseen kohteluun ja kuulluksi tulemiseen myös silloin, kun omaa työtä

tuu. Kuulemalla heitä yrityksen johto saa lisää tietoa.  Kokemus siitä, että voi vaikuttaa omiin työolosuhteisiin, sitouttaa ja motivoi työntekijöitä.  EWC:n kautta yritys voi hyödyntää

koskevat päätökset tehdään toisessa

henkilöstön edustajien osaamista. Har-

maassa.

va työnantajakaan hallitsee puolen tu-

 Vuorovaikutus eri maiden toimijoiden

sinan maan lainsäädännön a:sta ö:hön.

välillä auttaa ymmärtämään niin omaa yritystä kuin eri kulttuureille ominaista

Mitä hyötyä EWC-toiminnasta on

tapaa viestiä.

Ekonomiliiton jäsenille?

 Saa tietoa ja pääsee vaikuttamaan.  Oppii liiketoiminta-ajattelua ja oppii

 Monikansallisissa yrityksissä pyrkii muodostumaan yhteneviä käytäntöjä

ymmärtämään entistä paremmin sitä

sille, millainen on pätevä kansainväli-

yritystä, jossa on työssä.

nen yt-menettelyiden käymistapa tai

 Oppii kieliä ja erityisvalmiuksia.  Kokemusten vaihto eri maiden henkilöstön edustajien kesken avaa uusia näköaloja edunvalvontaan.

asiallinen työsopimuksen purkamismenettely.  Näillä käytännöillä on suuri ennakkotapausarvo, jos EU:ssa päätetään säätää direktiivi vaikkapa yt-menettelystä.

Mitä hyötyä EWC-toiminnasta on

 EWC-edustajat ovat edelläkävijöitä,

työnantajalle?

joilla on mahdollisuus vaikuttaa ratkai-

 Työntekijöillä on kokemusta ja näke-

sumalleihin silloin, kun ne ovat vasta

mystä siihen, mitä itse työssä tapah-

muotoutumassa.

Ajassa

SEFE lähentyi jäseniään Nokia-kiertueella Osa YTN:ssä toimivista liitoista kiersi huhti-toukokuussa matkapuhelinyhtiö Nokian toimipaikkoja. Kiertueella oli kaksi tavoitetta: palvella omia jäseniä mahdollisimman lähellä ja kertoa liitoista niille, jotka eivät vielä ole jäseniä.

iertue starttasi Tampereelta, jonka jälkeen olivat vuorossa Salo, Oulu, Helsinki ja Espoo. Liittojen toimintaa ja palveluja esiteltiin esittelypisteissä, jotka sijoitettiin strategisesti ruokalan läheisyyteen. Lounasaikaan esittelypisteissä olikin ajoittain ruuhkaa, kun ihmiset tulivat esittämään

5.11

kysymyksiä ja hakemaan samalla jälkiruokakarkkeja. Nokian toimipisteet ovat luonteeltaan hieman erilaisia sen mukaan, millaisissa tehtävissä ihmiset toimivat. Salossa, Oulussa ja Tampereella esittelyissä kävi paljon nuoria, rennosti pukeutuneita insinöörejä, kun taas pääkaupunkiseudulla

oli enemmän liiketoimintaan orientoitunutta väkeä. Tampereella puhuttiin paljon irtisanomispaketeista, kouluttautumismahdollisuuksista ja työttömyysturvasta. Samoilla aiheilla jatkettiin myös Oulussa, jossa on tiedossa isoja muutoksia. Salossa kävijöillä oli aitoja edunvalvontaan liittyviä kysymyksiä. Pääkaupunkiseudun toimipis-

Osa yleisöstä oli yllättynyt, miten monipuolista tukea SEFE tarjoaa.

SEFEn kevätliittokokouksen henkilövalinnat

EFEn kevätliittokokous valitsi liiton puheenjohtajaksi hallituksen jäsenen Esa Vilhosen (HEKO) hal-

lituksen loppukaudeksi 21.5.–31.12.2011. Hän toimii edelleen myös Työelämätoimikunnan puheenjohtajana. Puheenjohtajina jatkavat Maria Bäck (Niord), I varapuheenjohtaja, ja Markku Koski (EPE), II varapuheenjohtaja. Nimitystoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Timo Saranpää (HEKO) ja varapuheenjohtajaksi Magnus Eriksson (Niord) sekä jäseniksi Helena Hynynen (KaE), Hanna-Maija Kiviranta (KeSE), Ulla Knifsund (Merkur), Mika Leppänen (LaSE), Ville Niukko (TSE), Heli Tavasti (SuSE)

SEFEn palvelut herättivät mielenkiintoa

ja Joni Vatjus-Anttila (Finanssi).

Espoon Keilaniemessä, Karaportissa ja Oulussa SEFE piti erilliset infotilaisuudet, joihin kutsuttiin kaikki näissä toimipisteissä työskentelevät jäsenet. Tilaisuuksiin osallistui useita kymmeniä ihmisiä. Osa yleisöstä oli yllättynyt siitä, miten monipuolista tukea ja apua SEFE tarjoaa mahdollisessa irtisanomistilanteessa. Juristin esitys yt-prosessin kulusta ja irtisanomispaketeista sai yleisön esittämään runsaasti kysymyksiä. Urapalveluiden esittelyn pohjalta taas sovittiin heti henkilökohtaisia keskusteluita. Eräs paikalla ollut kertoi kokemuksistaan: ”Otin yhteyttä SEFEn urapalveluihin ja laitoimme CV:n kuntoon. Nyt olen alkanut saada vastauksia hakemuksiini työnantajilta.” – Yhteistyö Nokian kanssa tilaisuuksien järjestelyissä on toiminut todella hyvin ja vastaanotto on ollut erittäin positiivinen. Suuri kiitos myös hyville luottamushenkilöille, jotka hoitivat käytännön järjestelyt. Ei ole itsestään selvää päästä yritysten tiloihin markkinoimaan liittojen toimintaa, kertoo teknologiateollisuudessa vt. asiamiehenä toimiva Elina Das Bhowmik. SEFEn omien tilaisuuksien lisäksi Ylemmät Toimihenkilöt YTN on pitänyt infotilaisuuksia Nokian toimipisteissä ja työnantaja on antanut työntekijöiden kokoontua vapaasti työajalla. Nokia vaalii mainettaan hyvänä työnantajana myös haasteellisina aikoina.

dotukset muun muassa hallituksen puheenjohtajaksi,

Nimitystoimikunnan tehtävänä on tehdä perustellut ehvarapuheenjohtajiksi ja jäseniksi.

juhani eskelinen

teissä työskentelee paljon ulkomaalaisia, jotka eivät tunne suomalaisia työmarkkinoita ja liittojen toimintaa. Heidän kanssaan oli hedelmällistä keskustella liiton jäsenyyden eduista ja suomalaisen yhteiskunnan rakenteesta.

Ehdolle SEFEn hallitukseen? Haluatko olla mukana luomassa ekonomeille ja alan opiskelijoille parempaa arkea? Nimitystoimikunta hakee SEFEn hallitukseen aktiivisia toimijoita kaksivuotiskaudeksi 2012 – 2013. Hakuohjeet ja lisätiedot SEFEn jäsensivuilta: www.sefe.fi.

Suomen kauppakorkeakoulut -yhdistyksen pääsihteeriksi Juuso Leivonen

uomen kauppakorkeakoulut (ABS) yhdis-

tusjärjestelmään, uuden yliopistolain tuomiin

tyksen hallitus on valinnut ensimmäisek-

muutospaineisiin ja erityisesti tiede- ja koulu-

si pääsihteeriksi KTM Juuso Leivosen. ABS on

tuspolitiikan ajankohtaisiin kysymyksiin, toteaa

vuonna 2011 perustettu Suomen eri yliopis-

yhdistyksen puheenjohtaja Satu Lähteenmäki.

toissa toimivien kauppatieteellisten yksiköiden yhdistys.

Pääsihteeri toimii yhdistyksen toi-

Leivonen siirtyy ABS:n palvelukseen Suomen

minnanjohtajana ja

Ekonomiliitto SEFEn koulutuspoliittisen asia-

johtaa yhdessä pu-

miehen tehtävistä elokuussa. Leivonen on toi-

heenjohtajiston ja

minut myös Suomen ylioppilaskuntien liiton,

hallituksen kanssa

SYL:n koulutuspoliittisena sihteerinä.

yhdistyksen strate-

– Puheenjohtajisto piti pääsihteerin tehtäväs-

gista kehittämistä

sä onnistumisen kannalta ratkaisevan tärkeänä

sekä edunvalvonta-

perehtyneisyyttä suomalaiseen tutkintokoulu-

toimintaa.

Kurssijuhla HKKK 1973 aloittaneet

loitimme 38 vuotta sitten. Siksi biletämme taas Katajanokan Kasinolla, perjantaina 26. elokuuta klo 18 alkaen. Illalliskortti noin 55 euroa. Seuraa sähköpostia. Levitä sanaa ja

ilmoittaudu jo nyt! Terveisin juhlatoimikunnan puheenjohtaja Markku Takanen, markku.takanen@gmail.com. Lisää tietävät myös Eero, Eeva, Jorma, Kata, Marja, Sirpa ja Vesa.

On jälleen aika testata kylterien ikiomassa golfturnauksessa!

KYLTERIOPEN

16.9.2011 AURA GOLF Lisätietoa osoitteessa www.kylteriopen.fi

sefe kehittää ja kouluttaa

loppukauden kisakunto EkonomiEsimies-ohjelma, syksy 2011 1. Leadership Challenge Vuorovaikutteinen verkko-ohjelma haastavista esimiestyön tilanteista. Hinta 20 euroa. Käyttäjätunnusten tilaus: pirjo. mitjonen@sefe.fi 2. Kirjallisuustehtävät verkossa Suoritusajankohta 9.–13.9. tai 18.–22.11. Hinta 40 euroa 3. Lähikoulutus 28 tuntia, hinta 250 euroa. Helsinki: pe 30.9., la 1.10., pe 11.11. ja la 12.11. Hotelli Presidentti. Helsingfors: fre 21.10, lör 22.10, fre 2.12 och lör 3.12. Hotel Presidentti. Kuopio: to–pe 8.–9.9., ja 13.–14.10. Paikkana Kylpylähotelli Rauhalahti ja hinta 250 €, yöpyjille 450 € (yhden hengen huone) 4. Oman esimiesosaamisen kehittämistyö Helsinki: lähipäivät pe 2.9., ma 3.10. ja pe 18.11. Hinta 300 euroa. Johtajuus!-kirja –pohdintaa esimiestyöstä eri näkökulmista. Tilaa omasi osoitteesta noora.koponen@sefe.fi Lisätietoja www.sefe.fi ->Jäsensivut->Kehity ammatissasi-> EkonomiEsimies tai birgit.lindholm@sefe.fi, puh. 0201 299 249 tai pirjo.mitjonen@sefe.fi, puh. 0201 299 247. Ilmoittautuminen www.sefe.fi-> Jäsensivut->Tapahtumakalenteri ja ilmoittautuminen

KylteriOpen syyskuussa

ylteri Open on SEFEn opiskelijajäsenille suunnattu lämminhenkinen golfkilpailu, jota isännöi tänä vuonna TuKY ry Aura

Golfin upeissa saaristomaisemissa. Kilpailu kokoaa kylterikollegat ympäri maan jälleen yhteen vuoden taatusti rennoimpaan golftapahtumaan. Kilpailu polkaistaan käyntiin 16. syyskuuta klo 10 yhteislähtönä,

jota ennen on mahdollista nauttia maittava aamiainen klubitalolla. Tammipuiden katveessa lepäävä Aura Golfin kenttä on aina huippukuntoinen ja tasoituksesta riippumatta nautinnollisen haastava. 18 reiän taistelun jälkeen ruokaillaan ja saunotaan Aura Golfin viihtyisissä tiloissa ja illalla pelitulosten puintia jatketaan tyylikkäissä klubitunnelmissa Turun yössä. Kyltereiden lisäksi kilpailuun on kutsuttu edustus SEFEstä ja yhteistyökumppaneilta. Tämä takaa pelien lomassa mahdollisuuden yhteen golfin parhaista puolista – verkostoitumiseen sekä luonnollisesti huikeisiin palkintoihin ja muuhun muistamiseen. Tapahtumaa tukevat Panda, Jacob’s Creek, Hupellus ja Joico. Seuraa kylteriyhteisösi sähköpostilistaa ilmoittautumista varten ja tutustu kilpailuun osoitteessa www.kylteriopen.fi ! Löydät tapahtuman myös Facebookista.

5.11

Kylterit

SEFE onnitteli vastavalmistuneita Kuvat Markus Henttonen

ovaniemi, Kuopio, Vaasa, Pori, Tampe-

sinkertaisia asioita, joita moni varmasti miet-

re… Myös juna- ja huolto-asemat tuli-

tii, mutta harva rohkenee kysyä, arvioi Joen-

vat tutuiksi, kun SEFE jalkautui ensim-

suussa sparraukseen osallistunut Santtu Pulli.

mäistä kertaa onnittelemaan uusia ekonomeja

– Töitä hakiessa useita osaamisalueita tulee

(tai kohta valmistuvia) kaikille paikkakunnille,

pidettyä itsestäänselvyyksinä vaikka juuri näillä

joilla voi opiskella kauppatieteitä.

voisi olla ratkaiseva merkitys työnantajan teh-

Mikkelissä tosin paikalliset toimijat olivat niin

dessä valintojaan. Yliopisto antaa hyvät oppi-

Loppuillasta tutustuttiin SEFEn ja paikallisen

aktiivisia, että he ehtivät järjestää lounastilai-

misvalmiudet, joita työelämässä sitten hyödyn-

ekonomiyhdistyksen toimintaan ja palveluihin,

suuden valmistujaispäivänä itse, mutta pääsim-

netään. Kukaan ei osaa kaikkea ensimmäisessä

verkostoiduttiin ja nautittiin hyvästä ruoasta,

me mukaan kertomaan alku-uran palveluista.

eikä viimeisessäkään työpaikassaan. Rohkeasti

juomasta ja seurasta.

Tapasimme kiertueen aikana kaikkiaan yli 400

vain oma osaaminen ja persoona peliin - kyllä

tieteenharjoittajaa: kiitokset kaikille osallistu-

tekijä työnsä löytää, Pulli jatkoi.

neille!

Tilaisuuksista saadun palautteen perusteella niitä kehitetään seuraavia vuosia varten ja

Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta val-

päivämäärät kevään 2012 tilaisuuksien osal-

Tilaisuuksia ennen oli mahdollista osallistua

mistumassa oleva Viivi Haonperä puolestaan

ta julkaistaan SEFEn nettisivuilla joulukuussa

pienryhmäsparraukseen, jossa noin kymmenen

mainitsi saaneensa sparrauksesta uusia näkö-

2011. Tilaisuuksiin osallistuneet saavat antaa

henkilöä pääsi keskustelemaan SEFEn uraval-

kulmia ja vinkkejä alku-uralleen.

vapaamuotoista palautetta edelleen osoittee-

mentajan kanssa alku-uran haasteista. – Oli mukava huomata kuinka rento ja avoin tunnelma rohkaisi osallistujia kysymään yk-

– Oli mukava keskustella muiden valmistu-

seen maria.rantamaula@sefe.fi.

massa olevien kanssa ja vaihtaa ajatuksia, hän kiteytti tilaisuuden annin.

kylteriltä

Paras kesätyönantaja kilpailu alkaa

Puolivälin krouvissa

eskikesän aurinko porottaa, ja opiskeluhaalarit on jo hyvän aikaa sitten ripustettu naulaan odottamaan ensi syksyä. Mennyt kevät oli yksi lyhyen elämäni kiireisimpiä

pitäen sisällään monenmoista: matkustamista, tapaamisia, kokouksia ja juhlia, jopa muutaman luennon ja tentinkin. Suurimman kiireen rauhoituttua vapun jälkeen tulin ensimmäistä kertaa miettineeksi, minne se kolmas opiskeluvuosi oikein katosi. Kun samassa tajusin, että syksyllä alkaa neljäs vuoteni yliopistossa, olin hieman hämilläni. Mitäs ihmettä? Minustahan on vaivihkaa tullut jo niin sanottu vanha opiskelija. Vastahan tässä fukseja oltiin! Opiskeluvuodet tuntuvat lentävän kuin siivillä. Tuntuu epätodelliselta, että olen viettänyt jo yhtä kauan aikaa yliopistossa kuin mitä ylioppilastutkinnon suorittaminen kesti. Osasyyllisenä ajan nopeaan kulumiseen voi tietenkin pitää ainejärjestöämme, joka on pitänyt huolta opiskelun oheisaktiviteeteista ja tehnyt kuluneista vuosista ikimuistoisia. Loppu selittyneekin karttuvien ikävuosien tuomalla jatkuvasti kiihtyvällä ajankulun nopeutumisen tunteella, josta vanhemmat ihmiset aina puhuvat. Opintojen puolivälin rajapyykin häämöttäessä alkaa kuitenkin tajuta, ettei opiskeluakaan kestä ikuisesti – ja hyvä niin. Kun tajuaa opiskeluajan rajallisuuden ajoissa, älyää siitä myös ottaa kaiken irti. Vaikka välillä eläminen köyhyysrajalla kyllästyt-

kavan opiskelijavaltuuskunta AOVA järjestää Suomen paras kesätyönantaja -kilpailun neljättä kertaa. Palkitsemalla esimerkillisimmän työn-

antajan AOVA haluaa kiinnittää huomiota työpaikkojen hyviin käytäntöihin. Sekä kesätyöntekijät että -työnantajat voivat ehdottaa Suomen parasta kesätyönantajaa. Raati koostuu AOVAn puheenjohtajistosta, työjaostolaisista sekä myöhemmin valittavasta puheenjohtajasta. Vuonna 2010 Suomen paras kesätyönantaja -raadin puheenjohtajana toimi työministeri Anni Sinnemäki. AOVA haluaa tuoda esiin kilpailullaan, että kesätyöt ovat opiskelijalle tärkeä toimeentulon ja työkokemuksen lähde. Kesätyöntekijöitä palkkaamalla työnantajat voivat luoda yhteyksiä nuoriin osaajiin. Tämän lisäksi kilpailulla pyritään välittämään opiskelijoille tietoa työelämään liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Suomen parasta kesätyönantajaa voi ehdottaa osoitteessa www.akava.fi/paraskesatyonantaja.

Lappeenrannan kylli vuoden kaupallinen opiskelija

appeenrannassa SEFEn kylteriyhdyshenkilönä toimiva Anni Wahlroos on valittu vuoden kaupallisen alan opiskelijaksi. Valinnan teki Kauppa-

tää ja työelämään kiirehtiminen alkaa tuntua aina vain houkut-

lehti ja palkinto jaettiin Universum Awards -gaalassa. Perusteina valinnal-

televammalta vaihtoehdolta, lohduttaa minua lausahdus, jon-

le olivat tiimitaidot, verkostoituminen omassa opiskelijayhteisössä sekä

ka kuulin taannoisella yritysvierailullamme. Kysyttäessä erään

opintomenestys.

yrityksen nuorehkolta varatoimitusjohtajalta, mitä hän elämäs-

Kylteriyhdyshenkilönä toimimisen lisäksi Anni on

sään tekisi toisin, vastaus oli: ”Olisin opiskellut vähän pidem-

muun muassa ollut Enklaavi ry:n isäntä, yliopiston

pään.” Niinpä. Kerran kun työelämään hyppää, uraputkea myös

markkinointiassistentti ja tiedekuntaneuvoston

riittää. Vaikka tutkintomme mahdollistavat työnäkymät ovatkin

opiskelijaedustaja. Anni palautti keväällä kandidaa-

mielenkiintoiset ja monipuoliset, opiskeluaika ja siihen liittyvät

tin tutkielmansa. Ensi lukuvuonna hänellä on tar-

muistot ja ystävät ovat varmasti jotain, mikä lämmittää mieltä

koitus saada opinnot gradua lukuun ottamatta ka-

vielä kiikkutuolissakin.

saan ja suunnata vaihto-opiskelijaksi Göteborgiin. SEFEn toimisto onnittelee lämpimästä Annia!

Onneksi vältyn sen suuremmalta vetistelyltä lohduttautumalla ajatukseen, että opiskelun ihanuutta on itselläni vielä reilut pari vuotta jäljellä. Tuohon aikaan mahtuu puoli vuotta ainejärjestön puheenjohtajuutta, vaihtoaika sekä tietysti Ison Geen, alias gradun, työstäminen. Luulenkin, että viimeistään noiden kokemusten jälkeen olen valmis – ja ennen kaikkea halukas – lähtemään suurella innolla kohti

ONKO PALKKASI KOHDILLAAN? -SEFE kiertää kertomassa kaiken olennaisen palkkauksesta

iedätkö, mistä palkkasi muodostuu ja miten se voi korottua? Saatko ylitöistä ja vapaa-ajalla työasioissa tehdystä matkustamisesta

korvausta; jos et, mitä voi tehdä? SEFE on kuunnellut jäseniään ja tut-

haasteita, joita työelämällä on tarjottava-

kinut, mikä heitä puhuttaa. Kenttäkierroksen aiheeksi valikoitui näin

naan. Sitten on aika pukea ylle työhaalarit.

palkka ja palkitseminen. Kierros käynnistyi toukokuussa Turussa ja Oulussa; syksyllä kierretään useammassa kaupungissa.

Kolumnin kirjoittaja Jaakko Meronen on Jyväskylän yliopiston taloustieteiden opiskelijoiden Pörssi-järjestön puheenjohtaja.

5.11

Tiedotamme syksyn tilaisuuksista heti kesälomien jälkeen. Nähdään tilaisuuksissa!

Suoraa vaikuttamista Akavan uusi puheenjohtaja Sture Fjäder haluaa saada Akavan toimimaan proaktiivisemmin politiikkaan ja poliitikkoihin päin. Teksti Akava/Maria Salminen Kuvat Laura Oja

uomen Ekonomiliiton edunvalvontajohtajan paikalta Akavan puheenjohtajaksi valittu Sture Fjäder, 53, on aloittanut uudet tehtävät rauhallisin mielin. Laaja kokemus antaa itseluottamusta. – Tiedän, mihin olen ryhtynyt. Akavan 34 jäsenjärjestön näkemysten kokoaminen yhteiseksi tahdoksi saattaa olla mutkainenkin tie. Julkisuudessa on saatava ääni kuuluviin päivittäisessä kilpailussa satojen muiden toimijoiden kanssa. On huolehdittava yhteyksistä eri tehtävissä toimivien yhteiskunnallisten vaikuttajien suuntaan. Työtä riittää, ja sehän minulle sopii, tuumii Fjäder. Fjäder korostaa, ettei puheenjohtajuus ole yhden miehen show. Hän toivoo keskustelua Akava-yhteisön työskentelytapojen uudistamisesta. – Työnjako Akavan keskusjärjestön, neuvottelujärjestöjen ja jäsenjärjestöjen välillä ei ole mielestäni tarpeeksi kirkas. Akavan tehtävät on määriteltävä selkeämmin, ja sitten on aika arvioida resurssipuolta. Fjäder aikoo selvittää, voitaisiinko joita-

kin Akavan toimiston hoitamia mandaatteja siirtää myös neuvottelujärjestöjen kontolle. Keskusjärjestön ja jäsenliittojen kannattaa tehdä yhdessä vaikuttamistyötä silloin, kun intressit ovat yhteiset. – Akavalaiset työelämäasiat sekä julkisella että yksityisellä sektorilla ovat hyvin pitkälti samoja: esimerkiksi työajat, työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet, työlainsäädännön rikkomukset ja määräaikaisuuksiin liittyvät kysymykset, Fjäder pohtii. Kolmikanta pitää pintansa

Fjäder haluaa saada Akavan toimimaan proaktiivisemmin politiikkaan ja poliitikkoihin päin. Hänen mukaansa Akavan on tähän asti yleensä ollut tapana toimia etäisemmässä asiantuntijaroolissa ja ilmoittaa kantansa sitten, kun sitä kysytään. Nyt on omaksuttava suora vaikuttaminen. – Akavan tulee aina olla puoluepoliittisesti sitoutumaton. Siitä huolimatta Akavan vaikuttamistyötä tekemään tarvitaan enemmän ihmisiä, joilla on poliittista taustaa ja omia sidosryhmiä puolueissa. Kovan luo-

kan asiantuntijakin hyötyy siitä, että hän on osa poliittista apparaattia: häntä kuunnellaan siellä, missä päätökset todella tehdään. Puoluekannalla ei ole väliä, Akava tarvitsee yhteyksiä joka suuntaan. Fjäderin oma verkosto eri tehtävissä toimiviin yhteiskunnallisiin vaikuttajiin on laaja. Sen vaalimiseen hän aikoo omistaa aikaansa myös Akavan puheenjohtajana. Fjäder on vakuuttunut, että kolmikannalla on kysyntää uudellakin hallituskaudella. Esimerkiksi työura-asiat palaavat laajempaan kolmikantavalmisteluun, ja työmarkkinajärjestöillä on siinä vastuullinen paikka. Akava on mukana palkansaajakeskusjärjestöjen yhteistyössä Fjäderinkin johdolla. Hän muistuttaa, että Akavan pitää olla yhteistyössä aloitteellinen ja esittää uusia vaihtoehtoja palkansaajien etujen ajamiseksi. – Suomalainen ay-liike on saanut vähän perusteettomasti ei-liikkeen leimaa. Vaikkapa työurakeskustelussa palkansaajakeskusjärjestöt ovat olleet aloitteellisempia kuin työnantajataho. 49

YRITYKSEN

VOIMA ON SEN AMMATTILAISISSA

Osaajat hukassa? Tehdään sellaisia yhdessä – rekrytointikoulutuksella. Koulutus on pettämätön ratkaisu rekrytointiin, kun tarvitsemaasi osaamista ei perinteisillä keinoilla löydy. Kestoltaan, sisällöltään ja tavoitteiltaan räätälöidyllä koulutuksella valmennat omat asiantuntijasi. Lue lisää yrityskoulutuksesta www.markinst.fi/yrityksille Ota yhteyttä myyntijohtaja Ari Kunelius, puh. 040 867 7979, ari.kunelius@markinst.fi

Tunnistettava muutos.

Katsaus vuoteen / Ă&#x2026;rsrapport

2010 51

SEFEn vuosi 2010

uonna 2009 alkanut taloudellinen taantuma tuntui vielä alkuvuonna vahvasti. Loppuvuonna taantuma hellitti otettaan, mikä näkyi muun muassa avointen työpaikkojen lisääntymisenä ja talouselämän elpymisenä. Myös omaa työsuhdetta pidettiin nyt varmempana kuin vuonna 2009. Vuoden aikana monella sopimusalalla neuvoteltiin työehtosopimusten palkantarkistuksista, mutta palkankorotukset jäivät varsin vaatimattomiksi. Työnantajapuoli pitäytyi Elinkeinoelämän keskusliiton tiukassa palkkaraamissa. Ekonomien palkkakehitys jäi palkkatasotutkimuksen tietojen perusteella alle prosenttiin. Kun inflaatio vuonna 2010 oli lähellä 3 prosenttia, ekonomien palkan ostovoima pieneni. SEFE TÄYTTI 75 VUOTTA

Vuosi 2010 oli SEFEn 75. toimintavuosi, ja vuotta vietettiin jäsenlähtöisesti. Juhlavuoden pääteemoina olivat osaaminen, vastuullisuus ja hyvinvointi, joita käsiteltiin vuoden aikana yksilö-, työpaikka- ja yhteiskuntatasolla. SEFE75 -vuonna tapahtui paljon ympäri Suomen. Juhlavuosi käynnistyi järjestötapahtumalla Seinäjoella tammikuussa, ja jokaisen jäsenyhdistyksen paikkakunnalla järjestettiin jäsentilaisuus Hyvinvoiva ekonomi. Tilaisuuksia oli yhteensä 25 ja niihin kutsuttiin kaikki ekonomi- ja kylterijäsenet. Tavoitteena oli, että mahdollisimman monella jäsenellä oli mahdollisuus osallistua johonkin juhlavuoden tapahtumaan. Juhlavuosi päättyi 19. marraskuuta Finlandia-talossa, jossa pidettiin juhlaseminaari ja sidosryhmille tarkoitettu iltajuhla. Juhlase52

5.11

minaarin yhteydessä liiton kunniajäseneksi henkilöiden valitsemiseksi liiton toimielikutsuttiin kauppatieteiden tohtori Sirkka Hä- miin on ollut käytössä kahdesti. Erityisesti mäläinen-Lindfors sekä julkistettiin SEFEn läpinäkyvyyttä ja oikeudenmukaisuutta kaivattiin prosessiin lisää. Syysliittokokous hyhistoriateos Luovien läpi suhdanteiden. SEFEn jäsenet olivat tyytyväisiä juhla- väksyi sääntöuudistuksen uudeksi valintavuoteen ja niin olivat toimijatkin. prosessiksi. Jatkossa nimitystoimikunnan jäsen ei ole vaalikelpoinen hallituksen jäVahva panostus kauppatieteelliseen seneksi, ja nimitystoimikunnan jäseniksi ovat periaatteessa vaalikelpoisia kaikki jäkoulutukseen ja tutkimukseen Kevätliittokokous päätti, että kaikkia kaup- senyhdistysten jäsenet, mikä lisää jäsenten patieteellistä opetusta antavia yliopistoja vaikutusmahdollisuuksia SEFEssä. pääomitetaan yhteensä miljoonalla eurolla. Jo aikaisemmin liitto oli tehnyt miljoo- Toimintaa ja tekemistä nan euron sijoituksen Aalto-yliopistoon. Vuoden 2010 toiminnassa painotettiin straYliopistojen lisäpääomitus perustui liiton tegian juurruttamista ja toteuttamista, halstrategian mukaiseen jäsenlähtöisyyteen ja litusohjelmavaikuttamista sekä uusittujen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Kaup- yhteiskuntapoliittisten suuntaviivojen jalpatieteiden ja suomalaisen yliopistomaail- kauttamista eri sidosryhmiin ja katkolla man tukeminen vahvistaa myös ekonomin olevien työehtosopimusten uusimista ja arvoa ja SEFEn brändiä. kehittämistä. Painopistealueita olivat myös SEFEn vuonna 2008 käynnistämä alan opiskelijoiden aseman vahvistaminen, yhkansallinen foorumi KATSE sai työnsä teisöllisyyden ja verkostoitumismahdollipäätökseen loppuvuonna. Kauppatietei- suuksien kehittäminen jäsenyhteisöjen den kansallinen strategia ”Kasvua, inno- kesken sekä sähköisten palveluiden jatkovaatioita ja hyvinvointia” julkistettiin Fin- kehittäminen. landia-talossa 9. marraskuuta. Strategiaa Talousarviossa varauduttiin SEFEn 75-juhviedään käytäntöön vuonna 2011 ja muun lavuosiprojektiin, hallitusohjelmavaikuttamuassa perustetaan uusi kauppatieteelli- miseen, jäsenyhdistysten puheenjohtajien nen yhdistys. Opetusministeri Henna Virk- verkostoitumisen edistämiseen sekä panoskunen totesi julkistamistilaisuudessa, että tettiin vastavalmistuneisiin ja uusiin jäseniin. strategian tavoitteita voi sisällyttää seuraa- Panostuksia kohdistettiin myös ruotsinkievaan hallitusohjelmaan ja koulutuksen ja liseen opiskelijatoimintaan ja ruotsinkielitutkimuksen kehityssuunnitelmiin. Tätä seen jäsenhankintaan ja -pitoon. kautta kauppatieteitä opettavat ja tutkivat Vuoden aikana muun muassa uudistetyliopistot voivat vahvasti vaikuttaa suoma- tiin henkilöstöhallinnon järjestelmiä. Jälaiseen koulutuspolitiikkaan. senhallinnassa otettiin käyttöön sähköiset jäsenmaksulaskut. Lakiyksikkö käsitteli Nimitystoimikunnan sääntöjä runsaasti yksilöperusteisia irtisanomisia ja varoituksia ja perhevapailta paluuseen uudistettiin Nykyisten sääntöjen mukainen toiminta- liittyviä ongelmia. Urapalveluita työllistivät malli nimitystoimikuntineen luottamus- työnhaun neuvonta ja urakeskustelut. Kii-

SEFEN HALLITUS 2010 Styrelsen

tettyä EkonomiEsimies-ohjelmaa jatkettiin ja järjestöpalveluissa tuettiin luottamushenkilöiden osaamista. Vaikuttaminen ja edunvalvonta -yksikköä työllistivät jatkuvat sopimusneuvottelut, lobbaustoiminta ja hallitusohjelmatavoitteiden valmistelut. Opiskelijatoiminnassa vahvistettiin kylterien vaikutusmahdollisuuksia. Viestinnässä ja markkinoinnissa kehitettiin sähköistä viestintää ja viestintävälineitä sekä sosiaalisen median hyödyntämistä. Erityisesti viestittiin vastavalmistuneille ja vastajärjestäytyneille sekä järjestettiin paikallisia tapahtumia. Ekonomi-lehdessä julkaistiin juhlakirjan esseitä ja keskusteltiin ekonomien tulevaisuudesta. Uusi hallitus aloitti

aloitti tehtävässä 1.4.2011. Vuonna 2010 liiton kokonaisjäsenmäärä kasvoi 47 200 henkilöjäseneen. Ekonomien jäsenmäärän kehitys oli lievästi negatiivinen. Vuoden lopussa ekonomijäseniä oli 32 674 ja kylterijäseniä 14 526. Suomalaisten ikääntyminen tuntuu myös liiton ikärakenteessa. Eläkkeelle jäädessä moni jäsen eroaa SEFE-yhteisöstä, mikä vaikuttanee lähivuosina. Kiitos yhteisestä juhlavuodesta

Kiitos luottamushenkilöillemme ja kaikille SEFE-yhteisön toimijoille vuodesta 2010. SEFE75 merkitsi monelle meistä ylimääräisiä ponnisteluja ja tekemistä. Juhlavuosi onnistui yli odotusten. Se oli koko SEFE-yhteisön juhlavuosi ja saimme mukaan myös runsaasti jäseniämme, jotka nyt ensimmäistä kertaa osallistuivat yhteisömme tilaisuuksiin. Menimme lähelle jäseniä. Toimiston henkilöstölle erityiskiitos venymisestä tänä tiivistahtisena vuotena. Alkaneen vuoden keskiössä ovat jäsenhankinta ja -pito. Meidän on tehtävä työtä entistä jäsenlähtöisemmin ja lähellä jäseniämme tänäkin vuonna sekä kuunneltava herkällä korvalla odotuksia ja tarpeita. Olemme ekonomien edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Mitä enemmän meitä on, sen vahvempia olemme ja sitä paremmin meitä kuunnellaan. Me olemme maailman suurin ekonomien yhteisö, ja meihin kannattaa verkostoitua.

Syysliittokokous 2009 valitsi liitolle kaksivuotiskaudeksi 2010–2011 uuden hallituksen, joka aloitti toimintansa vuodenvaihteessa. Hallituksen puheenjohtaja oli Jarmo Hietanen, 1. varapuheenjohtaja Maria Bäck, 2. varapuheenjohtaja Markku Koski ja 3. varapuheenjohtaja Katariina Kyckling sekä muina jäseninä Markku Aapakari, Jerker Hedman, Janne Järvinen, Kimmo Kääriä, Kirsi Leväpelto, Kirsi Meriläinen, Leena Petäjä ja Esa Vilhonen. SEFE on ensimmäinen akavalainen liitto, jossa kolmas varapuheenjohtaja, jos sellainen valitaan, on aina opiskelijajäsen. Vuoden lopulla toimitusjohtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja irtisanoutui liiton Vahvaa yhteisöllisyyden vuotta 2011 palveluksesta siirtyäkseen uuden työnantajan palvelukseen. Hallitus perusti työ- Maria Bäck ryhmän valitsemaan liitolle toiminnan- 1. varapuheenjohtaja johtajaa. Työryhmä sai työnsä päätökseen helmikuussa 2011 ja valitsi MBA Aija Bärlundin liiton toiminnanjohtajaksi. Hän

Puheenjohtaja Ordförande Ekonomi, ekonom Jarmo Hietanen (Heko) I varapuheenjohtaja I viceordförande ekon. mag. Maria Bäck (Niord) II varapuheenjohtaja II viceordförande ekonomi, ekonom Markku Koski (EPE)

III varapuheenjohtaja III viceordförande KTM, ekon. mag. Kyckling Katariina (Heko) Jäsenet Medlemmar Aapakari Markku (KeSe) Hedman Jerker (Niord) Järvinen Janne (OulE) Kääriä Kimmo (Heko) Leväpelto Kirsi (TSE) Meriläinen Kirsi (EHE) Petäjä Leena (Heko) Vilhonen Esa (Heko) Sihteeri Sekreterare Happonen Teija (SEFE)

SEFEs år 2010

en ekonomiska recessionen som började 2009 inverkade starkt ännu i början av året. I slutet av året lättade recessionen något, vilket märktes bl.a. i att antalet lediga arbetsplatser steg och i ett ekonomiskt uppsving i oktober. Också tron på en säker arbetsplats stärktes något från 2009. Under året förhandlade man på många branscher om justeringar av kollektivavtalens löner, men löneförhöjningarna förblev blygsamma. Arbetsgivarsidan höll sig till Finlands Näringsliv, EK:s, strama löneramar. Enligt lönenivåutredningen var ekonomernas löneutveckling mindre än en procent. Eftersom inflationen år 2010 var nästan tre procent, sjönk ekonomernas köpkraft. SEFE fyllde 75 år

År 2010 var SEFEs 75:e verksamhetsår och året firades med medlemmarna i fokus. Jubileumsårets huvudteman var kompetens, ansvarsfullhet och välbefinnande, som under året behandlades ur individ-, arbetsplats- och samhällssynvinkel. Under SEFE75 –året hände det mycket runtom i Finland. Jubileumsåret startade i januari med en medlemsorganisationstillställning i Seinäjoki, och evenemanget ”den välmående Ekonomen” ordnades på varje ort där det finns en medlemsförening. Tillställningarna var 25 till antalet, och alla ekonomoch ekonomstuderandemedlemmar inbjöds. Man hade som mål att så många medlemmar som möjligt hade tillfälle att delta i något evenemang under jubileumsåret Jubileumsåret avslutades den 19 november i Finlandiahuset med jubileumsseminarium och kvällstillställning för 54

5.11

intressentgrupper. I anslutning till jubi- utnämningsutskott för att föreslå förtroenleumsseminariet kallades ED Sirkka Hä- devalda till förbundets organ har använts mäläinen-Lindfors till hedersmedlem i för- två gånger. Speciellt har mera genomskinbundet, och SEFEs historik Luovien läpi lighet och rättvisa i processen efterlysts. suhdanteiden lanserades. Höstens förbundsmöte godkände revideSEFEs medlemmar var nöjda med jubi- ring av stadgarna för en ny valprocess. I leumsåret, och så var också vi på SEFE. fortsättningen är medlem i utnämningsutskottet inte valbar som styrelsemedlem och Satsning på den ekonomiska alla medlemmar i medlemssamfunden är i princip valbara som medlemmar till utnämutbildningen och forskningen Vårens förbundsmöte fattade beslut att alla ningsutskottet. Detta ökar medlemmarnas universitet med ekonomisk-merkantil un- möjligheter att påverka i SEFE. dervisning skall kapitaliseras med sammanlagt en miljon euro. Redan tidigare hade Verksamhet och arbete förbundet donerat en miljon euro till Aal- I verksamheten år 2010 betonades impleto-universitetets grundfond. Tilläggskapi- menteringen och genomförandet av strataliseringen av universiteten grundades på tegin, inverkan på regeringsprogrammet, förbundets strategi om medlemsoriente- implementering av de förnyade samhällsrad verksamhet och samhälleligt inflytande. politiska riktlinjerna till de olika intresStöd till de ekonomiska vetenskaperna och sentgrupperna samt utvecklandet av kolfinländska universiteten stärker också eko- lektivavtal. I fokus var också att förstärka nomens värde och SEFEs bränd. studerandenas ställning, bygga upp samverDet nationella projektet för de ekono- kan och nätverk mellan medlemsföreningmiska vetenskaperna, KATSE, som SEFE arna samt vidare utveckling av elektroniska startade 2008 avslutades i slutet av året, tjänster. och strategin ”Tillväxt, innovation och välI budgeten beredde man sig på SEbefinnande” offentliggjordes den 9 novem- FEs 75-årsjubileum, på lobbning av regeber i Finlandiahuset. Denna strategi skall ringsprogrammet, på att uppmuntra medförverkligas t.o.m. 2011, och bl.a. skall en lemsföreningarnas ordföranden till uppny ekonomisk intresseförening inleda sin byggande av nätverk samt satsade på nyverksamhet. När strategin offentliggjordes utexaminerade och nya medlemmar. Man konstaterade undervisningsminister Hen- riktade satsningar också på verksamhet na Virkkunen att strategins målsättningar bland svenskspråkiga studeranden, samt kan inkluderas i följande regeringsprogram anskaffning och kvarhållande av svensksamt i utvecklingsplanerna för utbildning språkiga medlemmar. och forskning. Genom detta kan universitet Under året förnyades personaladminissom undervisar och forskar i ekonomiska trationens system, t.ex. medlemsregistret vetenskaper märkbart utöva inflytande på tog elektroniska medlemsfakturor i bruk. Den juridiska enheten behandlade flera den finska utbildningspolitiken. enskilda uppsägningar och varningar samt Utnämningsutskottets regler problem i samband med återkomst från föräldraledighet. Karriärvägledningen förnyades Den nuvarande stadgeenliga modellen med var sysselsatt med rådgivning vid arbets-

HUOMIONOSOITUKSET 2010 Utmärkelser Hallitus on myöntänyt seuraavat huomionosoitukset Styrelsen har beviljat följande utmärkelser

sökning och karriärsamtal. Det omtyckta EkonomChef –programmet fortsatte och i organisationstjänsterna stödde man de förtroendevaldas kompetens. Vid enheten för påverkan och intressebevakning arbetade man med fortgående avtalsförhandlingar, lobbning och förberedning av målsättningarna för regeringsprogrammet. I studerandeverksamheten förstärkte man ekonomstuderandenas påverkningsmöjligheter. Kommunikations- och marknadsföringsenheten utvecklade den elektroniska kommunikationen och utnyttjandet av sociala medier. Kommunikationen riktades speciellt till nyutexaminerade och de som nyligen anslutit sig. Lokala evenemang ordnades också. I tidskriften Ekonomi publicerades essäer från jubileumsboken och ekonomernas framtid diskuterades. Den nya styrelsen började

Höstens förbundsmöte 2009 valde en ny styrelse för tvåårsperioden 2010-2011 åt förbundet. Styrelsen började sin verksamhet i årsskiftet. Styrelseordförande var Jarmo Hietanen, I vice ordförande Maria Bäck, II vice ordförande Markku Koski och III vice ordförande Katariina Kyckling, medlemmar Markku Aapakari, Jerker Hedman, Janne Järvinen, Kimmo Kääriä, Kirsi Leväpelto, Kirsi Meriläinen, Leena Petäjä och Esa Vilhonen. SEFE är det första förbundet i Akava, där III vice ordföranden, ifall en väljs, alltid är en studerandemedlem. I slutet av året sade VD Katrina Harjuhahto-Madetoja upp sig från förbundets tjänst för att börja hos en ny arbetsgivare. Styrelsen tillsatte en arbetsgrupp för att välja en verksamhetsledare. Arbetsgruppen slutförde sitt arbete i februari 2011 och valde MBA Aija Bärlund som förbundets verksamhetsledare. Hon inledde sitt arbete 1.4.2011.

Kunniajäsen Hedersmedlem Hämäläinen-Lindfors Sirkka (Heko) Kunniamerkki Hedersmärke Ant-Wuorinen Jukka (Heko) Widomski Sirpa (Heko) Tilli Harri (Heko) Lehtinen Leea (Heko) Perälä Johanna (Heko) Töyrylä Veli-Matti (Heko) von Hertzen Markku (SEFE)

År 2010 steg förbundets totala medlemsantal till 47 200 personmedlemmar. Utvecklingen av antalet ekonommedlemmar var något negativ. Vid årets slut hade SEFE 32 674 ekonommedlemmar och 14 526 studerandemedlemmar. Finländarnas stigande ålder märks också i förbundets åldersstruktur. Vid pensionering avgår många medlemmar ur SEFE, vilket torde inverka under de närmaste åren.

Kunniareviisori Hedersrevisor Helenius Antti (Heko) Kultainen ansiomerkki Förtjänstemärke i guld Simonsen Leena (SEFE) Hopeinen ansiomerkki Förtjänstemärke i silver Happonen Teija (SEFE) Johansson Rauli (KaE)

bevaknings- och serviceorganisation för ekonomer. Ju fler vi är, dess starkare är vi och dess bättre får vi vår röst hörd. Vi är världens största ekonomsamfund, och det lönar sig att höra till oss. Mycket gemenskap för 2011 Maria Bäck I vice ordförande

Tack för det gemensamma jubileumsåret

Jag vill tacka våra förtroendevalda och alla medarbetare i SEFE för 2010. SEFE75 innebar extra ansträngningar och jobb för många av oss. Jubileumsåret lyckades över förväntningarna. Det var jubileumsår för hela SEFE -gemenskapen och vi fick med många medlemmar, av vilka en del för första gången deltog i våra tillställningar. Vi gick ut till medlemmarna. Speciellt tack till kansliets personal för de extra ansträngningarna under detta hektiska år. I fokus under det pågående året är medlemmarna, anskaffning och kvarhållande. Vi måste också i år jobba allt mer medlemsorienterat samt vara lyhörda för förväntningar och behov. Vi är en intresse55

Tilinpäätös / Bokslut 2010 Tuloslaskelma – Resultaträkning

Tase – Balansräkning

Rahayksikkö € – Valuta € 31.12.2010 31.12.2009 Varsinainen toiminta – Ordinarie verksamhet Tuotot – Intäkter 440 364,17 353 615,84 Kulut – Kostnader Henkilöstökulut – Personalkostnader -3 498 706,91 -3 073 813,06 Poistot – Avskrivningar -189 498,70 -222 575,74 Muut kulut – Övriga kostnader -9 383 557,59 -7 342 279,64 Kulut yhteensä – Kostnader tillsammans -13 071 763,20 -10 638 668,44 Varsinaisen toiminnan kulujäämä -12 631 399,03 -10 285 052,60 Underskott i den ordinarie verksamheten Varainhankinta – Medelanskaffning Tuotot – Intäkter Jäsenmaksut – Medlemsavgifter 6 587 488,69 5 678 211,86 Kulut – Kostnader Jäsenmaksuperinnän kulut -36 642,59 -42 329,99 – Medlemsavgiften uppbördskostnader Varsinaisen toiminnan ja varainhankin- -6 080 552,93 -4 649 170,73 nan kulujäämä – Underskott i den ordinarie verksamheten och kapitalanskaffningen

Rahayksikkö € – Valuta €

Sijoitus- ja rahoitustoiminta – Placerings- och finansieringsverksamhet Kiinteistösijoitukset – Placeringar i fastigheter Vuokratuotot – Hyror 143 969,50 164 635,30 Vastikkeet – Vederlag -71 366,63 -78 505,20 72 602,87 86 130,10

Vaihtuvat vastaavat – Rörliga aktiva Saamiset – Fordringar Pitkäaikaiset – Långfristiga Saamiset saman konsernin yrityksiltä 81 257,39 – Fordringar från företag inom samma koncern Muut saamiset – Övriga fordringar 134 514,00 215 771,39 Lyhytaikaiset – Kortfristiga Myyntisaamiset – Kontofordringar 147 228,84 Lainasaamiset – Lånefordringar 750,00 Muut saamiset – Övriga fordringar 17 510,00 Siirtosaamiset – Aktiva resultatregleringa 613 293,32 778 782,16

Muu sijoitustoiminta – Ordinarie verksamhet Osinkotuotot – Dividendintäkter Sijoitusten myyntivoitot –Placeringars försäljningsintäkter Korkotuotot – Ränteintäkter Arvopapereiden arvonpalautus – Värdepappers värdeåterföring Muut rahoitustuotot – Övriga finansieringsintäkter Kulut – Kostnader Sijoitustoiminnan kulut – Placeringsverksamhetens kostnader Arvopapereiden arvonalennus – Värdepappers värdeminskning Sijoitusten myyntitappiot – Placeringars försäljningsintäkter

1 749 365,29 2 517 085,81

1 669 296,47 9 597 923,87

306 201,57 190 389,75

466 038,60 3 774 142,52

0,00

11 011,69

4 763 042,42

15 518 413,15

-46 662,21

-99 647,67

-894 779,65

-1 360 568,85

0,00

-13 024,53

-941 441,86

-1 473 241,05

3 894 203,43 14 131 302,20 Kulujäämä – Förlust -2 186 349,50 9 482 131,47 Tilikauden tulos -2 186 349,50 9 482 131,47 – Räkenskapsårets resultat TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -2 186 349,50 9 482 131,47 – Räkenskapsperiodens överskott/ underskott

5.11

31.12.2010

31.12.2009

VASTAAVAA – Aktiva Pysyvät vastaavat – Bestående aktiva Aineettomat hyödykkeet – Immateriella förnödenheter Muut pitkävaikutteiset menot 284 133,17 355 622,62 – Immateriella förnödenheter 284 133,17 355 622,62 Aineelliset hyödykkeet – Materiella förnödenheter Koneet ja kalusto – Maskiner och 134 848,21 inventarier 134 848,21 Sijoitukset – Placeringar Käyttöomaisuus – Materiella tillgångar Osuudet saman konsernin yrityksissä 20 000,00 – Andelar i företag inom samma koncern Osakkeet ja osuudet – Aktier och andelar 1 812 705,01 Sijoitusomaisuus – Placeringstillgångar Kiinteistöosakkeet – Fastighetsaktier 1 781 219,69 Muut osakkeet – Övriga aktier 57 010 718,53 60 624 643,23

Rahoitusarvopaperit – Marknadsnoterade värdepapper Muut arvopaperit – Övriga värdepapper Rahat ja pankkisaamiset – Kassa och banktillgodohavanden VASTAAVAA YHTEENSÄ – Aktiva tillsammans

61 043 624,61

171 076,95 171 076,95

20 000,00 1 812 705,01 1 781 219,69 56 909 159,38 60 523 084,08 61 049 783,65

81 257,39

67 314,00 148 571,39 16 231,53 5 433,36 35 641,59 81 345,62 138 652,10

0,00 2 668 053,79 0,00 2 668 053,79 2 705 629,43 2 895 801,72 3 700 182,98 5 851 079,00 64 743 807,59 66 900 862,65

VASTATTAVAA – Passiva Oma pääoma – Eget kapital Toimintapääoma – Verksamhetskapital 65 660 999,52 (edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä – Överskott/underskott under föregående räkenskapsperioder) Tilikauden ylijäämä/alijäämä -2 186 349,50 – Räkenskapsperiodens överskott/underskott Vieras pääoma – Främmande kapital Lyhytaikainen – Kortfristigt Ostovelat – Leverantörsskulder Muut velat – Övriga skulder Siirtovelat – Passiva resultatregleringar VASTATTAVAA YHTEENSÄ – Passiva tillsammans

63 474 650,02

9 482 131,47

65 660 999,52

486 380,65 110 771,63 672 005,29 1 269 157,57

484 032,76 101 363,48 654 466,89 1 239 863,13

1 269 157,57 1 239 863,13 64 743 807,59 66 900 862,65

31.12.2010

Puheenjohtaja Jäseniä Ordförande Medlemmar

Ekonomföreningen MERKUR rf, Merkur, Åbo Rehnberg Linda 767 Ekonomföreningen NIORD rf, Niord, Helsingfors Hedman Jerker 3882 Etelä-Hämeen Ekonomit ry, EHE, Hämeenlinna Korpi Tuula 254 Etelä-Karjalan Ekonomit ry, EKE, Lappeenranta Juntunen Virve 417 Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, EPE, Seinäjoki Soukka Jorma 419 Helsingin Ekonomit ry, Heko, Helsinki Launis Kasperi 16659 Kainuun Ekonomit ry, KaE, Kajaani Hynynen Helena 88 Keski-Suomen Ekonomit ry; KeSE, Jyväskylä Aapakari Markku 846 Kymenlaakson Ekonomit ry, KymE, Kotka Länsimies Maria 319 Lahden Seudun Ekonomit ry, LaSE, Lahti Nurminen Tuula 612 Lapin Ekonomit ry, LapE, Rovaniemi Vähäkuopus Mari Anneli 247 Lounais-Hämeen Ekonomit ry, LouHE, Forssa Jokela Pasi 56 Oulun Ekonomit ry, OulE, Oulu Karinen Petri 919 Pirkanmaan Ekonomit ry, PME, Tampere Simpanen Sirpa 1920 Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, PoKE, Joensuu Martikainen Tuuli 189 Pohjois-Savon Ekonomit ryPoSE, Kuopio Sipilä Sami 425 Porin Seudun Ekonomit ry, PorSE, Pori Peltonen Kirsi 438 Rauman Ekonomit ry, RaumE, Rauma Nordberg Pauliina 161 Riihimäen-Hyvinkään Ekonomit ry, RiHE, Riihimäki Tapola Veikko 283 Savonlinnan Seudun Ekonomit ry, SaSE, Savonlinna Luostarinen Jarmo 69 Suur-Savon Ekonomit ry, SuSE, Mikkeli Tavasti Heli 158 Turun Seudun Ekonomit ry, TSE, Turku Leväpelto Kirsi 2267 Vaasan Ekonomit-Vasa Ekonomer ry, VaSE, Vaasa Hellström Heidi 799 Varkauden Seudun Ekonomit ry, VarSE, Varkaus Laitinen Veijo 54 Expatriaattiekonomit ry Hietanen Jarmo 540 Kunniajäsenet – Hedersmedlemmar 7 (Luku sisältyy kokonaisjäsenmäärään. Antalet är inberäknat i det totala antalet medlemmar. Ekonomijäsenet yhteensä – Ekonommedlemmar tillsammans 32674 Opiskelijayhteisöt ‒ Studerandemedlemmar Boomi ry, Tampere Enklaavi ry, Lappeenranta Finanssi ry, Oulu Futuuri ry, Rovaniemi

Kanninen Tiina Mohn Anders Kuusijärvi Marianne Pyydönniemi Maija Hyvätti Jussi Viitamäki Mikko

2791 462 346 368 341 1242

Toukkari Mikko

1915

Rönnlund Jesper Leino Mikko Sarakorpi Jaakko

521 1463 1790

Opiskelijajäsenet yhteensä – Studerandemedlemmar tillsammans Jäsenet yhteensä – Medlemmarna tillsammans

JÄSENYHDISTYKSET – Medlemsföreningar Yhdistys, lyhenne ja paikkakunta Förening, förkortning och ort

56 178 868,05

Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat KY ry Merkantila klubben rf, Åbo Optimi ry, Joensuu PorKy ry, Pori Preemio ry, Kuopio Pörssi ry, Jyväskylä Svenska handelshögskolans studentkår - SHS, Helsingfors Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rf SSHV, Vasa Turun kauppatieteiden ylioppilaat TuKY ry Warrantti ry, Vaasa

Markkanen Jouni Friman Kiti Toppi Aino-Maija Tikkanen Tuija

785 1042 1341 174

14526 47200

SEFEN SIJOITUSSALKKU – SEFE:s finansportfölj 31.12.10 Omaisuuslaji Määrä Kpl Markkina-arvo Förmögenhetsart Antal Marknadsvärde KPL - ST Milj. euroa M€ Osakkeet -Aktier Fortum Kemira Kesko Kone Lassila & Tikanoja Neste Oil Nokian Renkaat Pöyry Sampo A SanomaWsoy Uponor YIT

300 000 132 000 115 000 80 000 60 000 120 000 100 000 130 000 400 000 80 000 80 000 300 000

6,76 1,54 4,02 3,33 0,88 1,43 2,75 1,19 8,02 1,30 1,11 5,59

14 676 78 941 157 000 5 080 809 1 386 751 158 000 17 768

1,50 2,91 3,36 6,88 2,84 4,82 3,06

Osakerahastot - Aktiefonder Icecapital Global Infrastructure FIM Visio Ishares MSCI Emer Mkts Acc Danske Invest Kehittyvät Osakemarkkinat T Sampo Kestävä Arvo Osake K Dbx-Trackers Dj Eu STx 50-1C Vontobel -Emerging Markets Equity H eur

Korkoinstrumentit ja käteinen – Ränteinstrument och kontant Adagio Mandatum Life Kapitalisaatiosopimus Käteinen Optimivakuutus Kaleva Nordea Korkosalkku

1 500 000 36 420

1,48 4,62 0,63 5,47 4,57

Noteerattomat ja kiinteistöt - Onoterade och fastigheter Danske Capital BPT Optima Kiinteistö Oy Asemapäällikönkatu 12 Koy Jerisjärvi Koy Vierumäen Kuntokylä Ekonomia Oy Yhteensä – Tillsammans

4 933 20 813 2 2 640 1 000

0,29 1,78

82,13

/// jarkko tontti

Sananvapaus ja ääriryhmät

ranilainen asianajaja ja toimittaja Nasrin Sotoudeh tuomittiin äskettäin yhdeksitoista vuodeksi vankilaan ”valtion vastaisesta propagandasta” ja ”yhteistyöstä ihmisoikeusaktivistien kanssa”. 47-vuotias kahden lapsen äiti on puolustanut sekä asianajajana että toimittajana erityisesti lasten ja naisten oikeuksia Iranissa. Maan oikeusjärjestelmässä on vakavia puutteita, naisia esimerkiksi ei kuulla samanarvoisina todistajina kuin miehiä. Sotoudeh on kirjailijoiden kansainvälisen sananvapausjärjestön Suomen PENin adoptiovanki eli kunniajäsen. Hänet valittiin, kun edelliset adoptiovangit, kuubalaisissa vankiloissa viruneet toisinajattelijat vapautettiin, mikä oli suuri voitto yli sadassa maassa toimivalle PEN Internationalille. ovat Iranin ja Kuuban kaltaisiin maihin verrattuna pieniä. Niitä ei silti pidä väheksyä. Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa useita langettavia tuomioita sananvapaustapauksissa. Kun perusoikeuksia punnitaan suomalaisissa tuomioistuimissa toisiaan vasten, vaaka kallistuu kovin usein yksityisyyden suojan ja muiden rajoitusten voitoksi. Korkeimman oikeuden päätös Matti Vanhasen yksityiselämää käsitelleestä Pääministerin morsian -kirjasta oli tyyppiesimerkki. Samansuuntainen oli ratkaisu Ulla Karttusen Neitsythuorakirkko-teoksesta. Taiteilijan tavoite oli internetin lapsi- ja teinipornoteollisuuden kritiikki, mutta hän sai itse tuomion.

Kotimaiset sananvapausongelmat

Vakava globaali ongelma ovat aggressiiviset ääriryhmät, jotka esiintyvät sananvapauden mart-

tyyreina. Vihapuhetta ei kuitenkaan suojele yksikään ihmisoikeussopimus eikä minkään maan lainsäädäntö. Helsinkiläinen poliitikko Jussi Halla-aho on kutsunut ihmisiä nimityksellä ”Afrikan sarven ihmissaasta” ja ilmoittanut olevansa ”yksinomaan iloinen”, jos eräs hänen kanssaan eri mieltä oleva poliitikko raiskattaisiin. Hänen aatetoverinsa, kansanedustaja Juho Eerola on kirjoittanut: “Itseäni viehättää fasismi ja erityisesti Benito Mussolinin harjoittama talouspolitiikka”. Jumalanpilkkatuomionsa myötä sananvapauden marttyyrina esiintyvä Jussi Halla-aho on tehtaillut innolla tutkintapyyntöjä kunnianloukkausperusteella toimittajia vastaan, mikä kertonee oleellisen hänen suhtautumisestaan sananvapauteen. Arkaaisesta jumalanpilkkarikoksesta olisi syytä vihdoin päästä eroon. Se antaa ääriryhmille helpon mahdollisuuden julkisuushakuisiin provokaatioihin. Toinen sananvapausapajalle käynyt ääriryhmä on tekijänoikeusvastaiset ”piraatit”. Laiton musiikin, elokuvien ja nykyään myös kirjallisuuden lataaminen verkosta on laajamittaista rikollisuutta, jonka suorat vahingot yksistään Suomessa olivat 355 miljoonaa euroa viime vuonna. Menetettyinä verotuloina ja työpaikkoina vahingot kasvavat edelleen. Piraatit vastustavat laittomaan lataamiseen puuttumista nimenomaan sananvapauden nimissä. Toivon vilpittömästi, että he käyttäisivät aikansa esimerkiksi Nasrin Sotoudehin auttamiseen. Kolumnin kirjoittaja Jarkko Tontti on kirjailija, lakimies ja kirjailijoiden sananvapausjärjestön Suomen PENin puheenjohtaja.

5.11

Ekonomijazz Porissa 16.7. Esiintyjinä muun muassa Randy Brecker ja Bill Evans.

ekonomitoimintaa

EKONOMFÖRENINGEN NIORD

www.etelakarjalanekonomit.fi

Läs om Niords program i Niordbladet och på www.niord.fi.

Virve Juntunen, puheenjohtaja puh. 040 5150 601 virve.juntunen@gmail.com

29.9 Ayurveda och våra matvanor del 1 6.10 Ayurveda och våra matvanor del 2 27.4.12 Kristina från Duvemåla Niords kansli håller stängt från midsommar till början av augusti. SEFE har dejour hela sommaren. Niord önskar alla läsare en riktigt skön sommar! Niords kansli Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors Cati Lilja, 0201 299 275 Catarina Söderström, 0201 299 274 Maria Stenholm, 0201 299 209

HELSINGIN EKONOMIT HEKO järjestää n. 200 tapahtumaa vuodessa. Tapahtumat ja yhteystiedot osoitteessa www.heko.fi sekä HEKOn jäsenlehdessä.

ETELÄ-KARJALAN EKONOMIT 28.10. Etelä-Karjalan Ekonomien 65-vuotisjuhla

Marja-Liisa Lohtander, sihteeri marja-liisa.lohtander@fi.pwc.com

ETELÄ-POHJANMAAN EKONOMIT 16.7. Porin Seudun Ekonomien järjestämä perinteinen Ekonomijazz Porissa. Matkaan lähdetään yhteiskuljetuksella aamupäivällä ja paluu tapahtuu illalla Pori Jazz konsertin jälkeen. Lauantaina Kirjurinluoto Areenalla esiintyy mm. Elton John. Mikäli osallistut konserttiin, on lippu varattava ja ostettava itse. SITOVAT ilmoittautumiset 29.6. mennessä epe@sefe.fi. Osallistumismaksu 25€/hlö maksetaan yhdistyksen tilille 114030-246184. Päivän ohjelma ja aikataulu tiedotetaan myöhemmin. Kyseessä on avec-tapahtuma. Lisätiedot Kirsi Peltonen p. 050 3305099. Ajankohtaiset tapahtumat ja tiedotteet löydät kotisivuiltamme www. epekonomit.net

KAINUUN EKONOMIT 29.8. Laidunkauden päättäjäiset Pal-

tamossa. Luvassa on metsäkisa, saunomista ja mukavaa yhdessäoloa.

KESKI-SUOMEN EKONOMIT 15.7. Keski-Suomen Ekonomeille on varattu lippuja Jyväskylän Kesän esitykseen Ethno in Transit! Luvassa kuumia rytmejä ja maailmanmusiikkia. Pakettiin sisältyy myös virvokejuomalippu ja verkostoitumista hyvässä seurassa. 18.8. klo 14 Iltapäiväseminaari teemalla ’Johtajuus ja toimiva yhteisöllisyys’. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun ja Keski-Suomen Ekonomien yhteistyö johtajuuskoulutuksesta jatkuu. Lisäksi esittely syksyllä käynnistyvästä ’Johtajuus ja yhteisödynamiikka’ MBA -ohjelmasta. 18.8. JJK:n ja FF Jaron ottelu Jyväskylän Harjulla edulliseen perhehintaan. Lisäksi toimitusjohtaja Joni Vesalaisen esittely JJK:sta kahvi- ja mehutarjoilun kera. Syyskuulle suunnitteilla rapujuhlat yhdessä Jyväskylän Teknillisen Seuran kanssa. Lisäksi Keski-Suomen ekonomeja mukana Nobel-palkitun USA:n entisen varapresidentin Al Goren täh-

dittämässä Tuottava vastuullisuus -viikonloppuseminaarissa Jyväskylän Paviljongissa 30.9-1.10. Tämän kansainvälisen huipputapahtuman tuottaa Suomen Yrittäjäyhteisö. Tilaisuudessa on paikkoja 1800 henkilölle. Lisätiedot ja ilmottautumiset kaikkiin em. tilaisuuksiin osoitteessa www.keskisuomenekonomit.fi Jyväskylän alueen kesätapahtumista kiinnostuneita muiden alueiden ekonomeja pyydetään ottamaan yhteyttä Keski-Suomen Ekonomien hallitukseen mahdollisesta yhteistyöstä ja tilaisuuksiin osallistumisesta sopimiseksi!

KYMENLAAKSON EKONOMIT Kymenlaakson ekonomien kokouksiin kutsutaan jatkossa vain sähköpostitse. Pidäthän huolta, että sähköpostiosoitteesi on rekisterissä ajantasalla.

LAHDEN SEUDUN EKONOMIT 16.7. Elton John esiintymässä Porissa. Peruutuspaikkoja voi kysyä Tuula Nurmiselta tuula.nurminen@ phnet.fi. 27.8. klo 17 Jesus Christ SuperStar

- rockkonsertti Sibeliustalossa ja tapaaminen ennen konserttia klo 15.30 Piano Paviljongissa, hinta 39,00 Eur/hlö. Ilmoitathan mikäli kuulut erityisryhmään, joka saa edullisemman lipun. Ilmoittautumiset Anne Säämäselle osoitteeseen anne.saamanen@gmail. com. 3.9. LSE:n 65-vuotisjuhla Heinlammin kyläntalolla. Tarkemmat tiedot tilaisuudesta LSE:n jäsenkirjeessä sekä kutsussa. 30.9. klo 19 Niskavuori -teatteriesitys Hämeenlinnassa. Varaathan ajan jo kalenteriisi! Ilmoittautumiset SEFEn tapahtumakalenterin kautta tai sähköpostitse Tuula Nurmiselle perjantaihin 2.9. mennessä. Tarkemmat tiedot lähempänä tilaisuuden ajankohtaa. LSE:n syksyllä alkavaan mentorointiohjelmaan voi ilmoittautua kesän 2011 aikana joko mentoriksi tai actoriksi! Lisätietoja mentorointiohjelmasta voi kysyä Franz Mascherilta osoitteesta franzmascher@hotmail.com. Tule sinäkin mukaan vahvistamaan ja jakamaan osaamistasi mentorina! Vuoden 2011 aikana siirrymme käyttämään SEFEn tapahtumakalenteria myös LSE:n järjestämiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin.

LAPIN EKONOMIT Lapin Ekonomit ry:n alkuvuosi on ollut varsin tapahtumarikas. Kesäajan nautimme auringosta ja kärpäsistä, mutta syksyllä taas aktivoidumme uusin voimin ja uusin ideoin. Toivotamme kaikki jäsenet tervetulleiksi mukaan syksyn ekonomitoimintaan. Tiedotamme tapahtumista yleensä sähköpostitse. Mikäli haluat pysyä ajan tasalla, tarkista, että sinulla on voimassa oleva sähköpostiosoite jäsentiedoissa. Sähköpostiosoitteen voi ilmoittaa myös seuraaville hallitustoimijoille: Mari (mari.vahakuopus@ ramk.fi), Henriikka (henriikka. korhonen@gmail.com), Hannele (hannele.karjalainen@pp.inet.fi) tai SEFE:n jäsenrekisteriin. Hyvää ja rentouttavaa kesää jäsenistölle!

Lapin Ekonomit ry:n hallitus

OULUN EKONOMIT Oulun Ekonomit ry:n 75-vuotisjuhlan 22.10. ohjelmaa valmistellaan. Mikäli sinulla on kuvia tai tarinoita yhdistyksen 75-vuotisen taipaleen varrelta, otamme niitä mielellämme vastaan osoitteessa oulun.ekonomit@sefe.fi. Katso ajankohtaiset uutiset ja tiedot tapahtumista osoitteessa www.oulunekonomit.fi.

RAUMAN EKONOMIT

TURUN SEUDUN EKONOMIT

16.7. Ekonomijazz Porissa.

23.8. klo 18 Tutustuminen melontaan, Saaristomeren Melojat ry, Rykmentintie 55. Illan hinta on 22€/jäsen. Ilmoittautumiset ja maksut 1.8. mennessä TSE:n tilille, Turun Seudun Osuuspankki 571004-2253932, viite 23087.

Elokuussa Festivo-tapahtuma Raumalla. Syyskuussa koulutustilaisuus Raumalla. Lisätietoja tapahtumista seuraavissa jäsenkirjeissä ja kotisivuilla www.raumanekonomit. fi. Ilmoittautumiset tapahtumiin (erikoisruokavalioineen) sekä yhteystietojen muutokset: rauman. ekonomit@sefe.fi.

31.8. klo 17.30 Yritysvierailu Isku Interioriin, Satakunnantie 162. Tilaisuudessa esitellään yrityksen toimintaa ja kuullaan sisustussuunnittelijan pieni katsaus syksyn trendeihin. Tilaisuus on avec-tilaisuus, mukaan mahtuu 50 henkilöä. Ilmoittautumiset 22.8. mennessä.

RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN EKONOMIT

20.9. klo 16.30 Vierailu Turun Biologiseen museoon, Neitsytpolku 1. Tutkija Pekka Käär opastaa kaksi 45 min. kierrosta Biologisessa museossa. Tapahtuman hinta on 2€/jäsen, 1€/lapsi 7 – 17v. Ilmoittautumiset ja maksut 1.9. mennessä, yhdistyksen tilille, viite 20093. Max. 20 hlöä

PIRKANMAAN EKONOMIT 16.7. Perinteinen EkonomiJazzmatka Poriin yhdessä Etelä-Hämeen ekonomien kanssa. 13.8. PME:n ja Boomin golfmestaruuskisa Sastamalassa.

16.7. Hämeen Ekonomit järjestävät kuljetuksen Porin Jazziin, tarkempaa tietoa jäsenille lähetetty mailitse.

21.9. Christian Grönroosin koulutusiltapäivä palveluliiketoiminnan johtamisesta.

3.9. klo 12 Osallistumme Lahden seudun ekonomien järjestämään leikkimieliseen kisaan

Tarkemmat tiedot tulevista tapahtumista www.pirkanmaanekonomit.fi

21.9. Yritysvierailu Primulan uuteen Järvenpään tehtaaseen

POHJOIS-SAVON EKONOMIT Tiedotamme jäsentapahtumista sähköpostilla ja tapahtumiin ilmoittaudutaan SEFEn nettisivuilla www.sefe.fi. Jäsen voi itse tehdä omien tietojensa muutoksia samassa osoitteessa. Yhdistykselle voi lähettää sähköpostia osoitteella psekonomit@sefe.fi. Pohjois-Savon Ekonomit ry:n hallitus toivottaa hyvää kesää!

PORIN SEUDUN EKONOMIT 16.7. klo 12 Ekonomijazz Porin yliopistokeskuksessa. 14.8. Golfkisat Kalaforniassa. Lisätietoja ja lisää tapahtumia löydät jäsenkirjeestä tai kotisivuilta www.porinseudunekonomit.fi. Ilmoittautumiset osoitteeseen info@porinseudunekonomit.fi.

Yritysvierailu Konecranesille marraskuun alussa. Syyskokous ja ”pikkujoulu” joulukuun alussa. HUOM. Jäsenet voivat seurata RiHyn tapahtumia nyt myös nettisivuilla, osoite www.rihy.fi. Jatkossa ilmoittautumisia tullaan hoitamaan myös tätä kautta, siitä lisätietoa myöhemmin.

SAVONLINNAN SEUDUN EKONOMIT 13.7. Savonlinnan Seudun Ekonomeihin kesäristeily. Ekonomit Saimaalla! Vietätkö kesää Savonlinnan seudulla? Tervetuloa tutustumaan S/S Paul Wahl -höyrylaivalle. Lähtö Savonlinnan matkustajasatamasta kello 13.45. Osallistumismaksu 15 euroa / ekonomi, 30 euroa / avec (sisältää lounaan). Tule mukaan ja ilmoittaudu 1.7. mennessä osoitteessa www.savonlinnanseudunekonomit.fi.

28.9. SEFEn CV –klinikka Turussa, kutsut tulevat SEFEstä ensisijaisesti työttömille jäsenille. 29.9. Perinteinen SEFEn Nuoret Ekonomit tilaisuus Turussa. Tilaisuudesta tarkemmin lähempänä ajankohtaa. Kutsut tulevat suoraan SEFEstä. 30.9. klo 19 Turun filharmonisen orkesterin Tunnelmia elokuvista -konsertti Turun Konserttitalolla. Ilmoittautumiset ja maksut 8.8. mennessä. Maksut TSE:n tilille, viite 30096. Tilaisuuksiin ilmoittautumiset ja peruutukset viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä: www.sefe.fi, (kirjaudu jäsensivuille > tapahtumiin ilmoittautuminen).

VAASAN EKONOMIT – VASA EKONOMER 26.7. Päiväretki Kokkolan asuntomessuille Syksyllä luvassa mm. luontoretki, kulttuuria, projektikoulutus, yritysvierailu ja pikkujoulut. Lue lisää: www.vaasanekonomit.fi. Tervetuloa mukaan!

Suomen Ekonomiliitto – SEFE ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki p. 0201 299 299, faksi 0201 299 229, e-mail etunimi.sukunimi@sefe.fi

020 693 200 0201 299 246 0201 299 255 0201 299 246 0201 299 242 0201 299 206 020 693 255

0201 299 295 0201 299 247 0201 299 270 0201 299 265 0201 299 258 0201 299 249 0201 299 214 0201 299 247 0201 299 281

Oikeudelliset palvelut – Juridiska tjänster Työ- ja virkasuhdeneuvonta Anställningsrådgivning, hjälp vid arbetstvister (klo 8.30–13.00) Puhelinneuvonta – telefonrådgivning 020 693 205 Petteri Kivelä Emilia Reinikainen (virkavapaalla – tjänsteledighet) sijainen - vikarie Heidi Vänskä Riku Salokannel Timo Voutilainen Lasse Johansson (Ekonomiesimiesten työsuhdeneuvonta – Rådgivning om antällningsförhållanden för ekonomer i förmansställning) Anna Lavikkala 0201 299 243 Yrityksen perustamisneuvonta – startrådgivning för företagare Riku Salokannel 0201 299 219 Työskentely ulkomailla – arbete utomlands lakiasiat – juridiska ärenden 020 693 205 Heidi Vänskä 0201 299 218 Työttömyysturvaneuvonta – rådgivning i arbetslöshetsfrågor Susanna Rintala 020 693 273 Työttömyyspäivärahat – dagpenning vid arbetslöshet IAET Puhelinpalvelu, ma–to klo 10–15, pe 10–13 (09) 4763 7600 Jäsenasiat, ma–to klo 13–15 (09) 4763 7610 www.iaet.fi IAET-kassan aukioloajat Asiakaspalvelupiste, os. Ratavartijankatu 2 B, palvelee maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 10–15 sekä perjantaisin klo 10–13 (ti ja to suljettu).

Edunvalvonta – Intressebevakning Edunvalvontajohtaja – Intressebevakningsdirektör Koulutuspolitiikka – utbildningspolitik Eeva Salmenpohja (vanhempainvapaa - föräldraledighet) sijainen - vikarie Juuso Leivonen 0201 299 268 Työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka – Arbetsmarknads- och samhällspolitik Kosti Hyyppä 0201 299 253 Johanna Hämäläinen 0201 299 289 Tage Lindberg 0201 299 252 Johanna Lähteenmäki 0201 299 287 Riikka Mykkänen (vanhempainvapaa - föräldraledighet) sijainen - vikarie Elina Das Bhowmik 0201 299 286 Ulla Niemelä 0201 299 213 Lotta Savinko 0201 299 280 Assistentti – assistent Maija Räsänen 0201 299 282 Opiskelijatoiminta – studerandeverksamhet Katri Haakana 0201 299 251 Tanja Haapasalo (vanhempainvapaa - föräldraledighet) Sijainen - vikarie Martin Härmälä 0201 299 237 Muut palvelut – Övriga tjänster Ekonomi-lehti – tidningen Ekonomi Otavamedia / Kynämies (09) 1566 8540 Julkaisutilaukset – beställning av publikationer Krista Salo 0201 299 296 sijainen–vikarie Noora Koponen Järjestötoiminta – organisationsverksamhet Satu Taivainen (vanhempainvapaa - föräldraledighet) Sijainen – vikarie Teija Happonen 0201 299 277 Tapahtuma-assistentti – evenemangsassistent Hannele Hämäläinen sijainen – vikarie Krista Salo 0201 299 212 Jäsenhankinta ja -yhteydet, ekonomit medlemsrekrytering och -kontakter, ekonomer Maria Rantamaula 0201 299 256 Asiakashallinta – kundförvaltning Tuija Mäkinen 0201 299 245 Viestintä – information Eeva Riittinen-Saarno 0201 299 254 Heidi Haapalainen (vanhempainvapaa - föräldraledighet) sijainen – vikarie Simo Porola 0201 299 244 Tutkimukset – utredningar Juha Oksanen 0201 299 248 Hallinto – administration Kirsi Hurme 0201 299 276 Talous – ekonomi Leena Lillomäki 0201 299 269 Suvi Viinikainen 0201 299 271 Projektit – projekt Jarmo Jaulimo 0201 299 272 Senior adviser Markku von Hertzen 0400 610 715 Toiminnanjohtaja – Verksamhetsledare Aija Bärlund 0201 299 284 Toiminnanjohtajan sihteeri – Verksamhetsledarens sekreterare Teija Happonen sijainen – vikarie Salla Grönholm 0201 299 279

Jäsenyhdistykset – Medlemsföreningar Ekonomiyhdistykset – ekonomföreningar Ekonomföreningen Merkur rf, Åbo Ekonomföreningen Niord rf, Helsingfors Etelä-Hämeen Ekonomit ry, Hämeenlinna Etelä-Karjalan Ekonomit ry, Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, Seinäjoki Helsingin Ekonomit ry Kainuun Ekonomit ry, Kajaani Keski-Suomen Ekonomit ry, Jyväskylä Kymenlaakson Ekonomit ry, Kotka Lahden Seudun Ekonomit ry Lapin Ekonomit ry, Rovaniemi Lounais-Hämeen Ekonomit ry, Forssa Oulun Ekonomit ry Pirkanmaan Ekonomit ry, Tampere Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, Joensuu Pohjois-Savon Ekonomit ry, Kuopio Porin Seudun Ekonomit ry Rauman Ekonomit ry Riihimäen-Hyvinkään Ekonomit ry Savonlinnan Seudun Ekonomit ry Suur-Savon Ekonomit ry, Mikkeli Turun Seudun Ekonomit ry Vaasan Ekonomit ry – Vasa Ekonomer ry Varkauden Seudun Ekonomit ry Expatriaattiekonomit-Expatriatekonomerna ry

Opiskelijayhteisöt – studerandeorganisationer Boomi ry, Tampere Enklaavi ry, Lappeenranta Finanssi ry, Oulu Futuuri ry, Rovaniemi Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry, Hki Merkantila Klubben rf, Åbo Optimi ry, Joensuu Porin Kylterit ry Preemio ry, Kuopio Pörssi ry, Jyväskylä Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rf Svenska Handelshögskolans Studentkår, H:fors Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Warrantti ry, Vaasa Lisätietoja – mer information: www.sefe.fi jäsenyhdistykset ja SEFE jäsenyhdistykset www.sefe.fi medlemsföreningarna och SEFE medlemsföreningar

0206- ja 0209 -alkuiset: Lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt/min. Matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt/min.

Jäsenpalvelut – Medlemstjänster Jäsenyys, jäsenmaksut, osoitteenmuutokset Medlemskap, medlemsavgifter, adressförändringar jasenrekisteri@sefe.fi Sari Ridanpää Carina Feodoroff Opiskelijajäsenet – studerandemedlemmar Carita Erkkilä Palkkatieto – lönerådgivning palkkaneuvonta@sefe.fi Urapalvelut – karriärtjänster ura@sefe.fi Ritva Heikinheimo (vuorotteluvapaalla – alterneringsledighet) Päivi Koivu Arja Vuorela Leena Simonsen (Ekonomirekrytointi – ekonomrekrytering) Sirja Kulmala Taija Kääriäinen Ammatillinen kehittyminen – karriärutveckling Birgit Lindholm Tarja Tikkanen (toimivapaalla – tjänsteledighet) Hannele Hämäläinen Työskentely ulkomailla – arbete utomlands Arja Vuorela Kehitysjohtaja – utvecklingsdirektör Anja Uljas Yhteysassistentti – kontaktassistent

FINLANDS EKONOMFÖRBUND – SEFE rf, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors tel. 0201 299 299, fax 0201 299 229, e-mail förnamn.efternamn@sefe.fi

» Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/min + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 16,9 snt/min.

etunimi.sukunimi@sefe.fi, www.sefe.fi

SEFE PALVELEE MYÖS KESÄLLÄ SEFEn toimisto on auki koko kesän klo 8.30–15.00. Lomien johdosta tiettyä henkilöä ei välttämättä tavoita. Lomat keskittyvät heinäkuuhun. Kylteriyhdyshenkilöt eivät palvele opiskelijoita kesäkuukausina.

SEFE STÅR TILL TJÄNST OCKSÅ PÅ SOMMAREN SEFEs kontor håller öppet hela sommaren kl 8.30–15.00. Under semesterperioden är endast en del av personalen på plats. De flesta anställda håller sin semester under juli månad. SEFE-kontaktpersonerna för studerande är inte i tjänst under sommarmånaderna.

Uusia jäsenetuja: sefe.fi > jäsenedut.fi

Otavamedia yhdistää Asuntomessujen talot ja tapetit tavoitteitasi tukevaksi mediakokonaisuudeksi. Viralliset messuoppaat Dekossa, TM Rakennusmaailmassa ja Maalla-lehdessä sekä erikoisnumerot vetävät valtavan määrän kontakteja lehdillemme, johdattavat vuoropuheluun verkossa, moninkertaistavat irtonumeromyyntimme ja innostavat tarkempaan tutustumiseen tapahtumayhteistyössä.

Varaa mediat ajoissa Asuntomessujen viralliselta kumppanilta.