Ekonomi 9/2011

9.11 Ekonomien ammattilehti

Näin vältät yt-neuvottelujen sudenkuopat

Kärsiikö isän ura

perhevapaiden pitämisestä?

Bisnes enkelit

~

Tarvitsevat

verohelpotuksen

Älyliikenteessä presidenttiehdokkaiden mielipiteet työelämästä

ON VÄHEMMÄN RUUHKIA

Työsuhde-edut hyödyttävät yritystä ja työntekijää 40 | Vertaisryhmästä tukea työnhakuun 42

9.11

Sisällys / Innehåll 4 6

8

Pääkirjoitus Must Eroon liikenneruuhkista 8 x Ura Esittelyssä presidenttiehdokkaat

10 16

17

Uuden kasvun tielle Svenska sidan Max Arhippainen Opinnot ja alku-ura Närvaro lönar sig

20

24

27

28

Kansainväliset osaajat Peli-iloa yli rajojen Liiketoimintaosaaminen Hyötyä yritykselle ja työntekijälle Akateeminen vartti Vastuullinen liiketoiminta haastaa yritykset Persoona Juristien johdossa

32

35

Klinikka Kärsiikö isän ura perhevapaista?

Lyhyet

37

40

42

44

50 52

Edunvalvonta Yt-neuvottelujen sudenkuopat Pykälät Miksi työehtosopimus on niin tärkeä?

Palvelut Vertaisryhmä sparraa työnhaussa Ajassa

10

turbonappula kasvuun Bisnesenkeleiden verohelpotus vauhdittaisi kasvuyritysten riskirahoitusta.

8

Presidenttiehdokkaat ottavat kantaa työelämän kipukohtiin

Taina West Ekonomitoimintaa

kannen kuva Pekka Holmström tämän sivun kuvat shutterstock, katri nietosjärvi

32

Kärsiikö isän ura perhevapaiden pitämisestä?

Kiltisti neuvoteltu

S

kuva tommi tuomi

uomeen on saatu pitkän väännön jälkeen taloutta vakauttava raamisopimus. Luvassa on paljon hyvää taloudelle ja elinkeinoelämälle sekä palkansaajalle.

Uusi hallitus ryhtyi neuvottelemaan työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa palkkaratkaisujen yhteisestä sopimisesta loppukesästä. Raamisopimusta perusteltiin sillä, että se luo talouteen ennakoitavuutta. Kun neuvottelut hallituksen aloitteesta käynnistyivät, epäileviä Tuomaita oli. Tupohan oli jo haudattu, ja pohdittiin, miten nyt saadaan työmarkkinaosapuolet sitoutumaan kolmikantaiseen sopimiseen.

Ratkaisumalli nimettiinkin uudelleen. Siitä tuli raamisopimus, ja sen antamassa kehyksessä sopimusneuvotteluja voitiin käydä vapaammalla pensselillä kuin aikanaan tupossa; vain kustannusvaikutuksesta tuli pitää kiinni. Lisäporkkanana toimivat luvatut veronalennukset. Raami lyötiin lukkoon, ja lupaus oli, että valtiovalta osallistuu, jos raaminmukaisia sopimuksia syntyy tarpeeksi kattavasti.

Jumittuneita neuvotteluja vauhditettiin ylityökielloilla ja vapaa-ajalla matkustamisen kielloilla. Kun niissä ei ollut tarpeeksi tehoja, päädyttiin myös lakkoaseen käyttöön. Työnantajapuolella aseeksi nostettiin jopa työsulku.

Valtakunnansovittelijan ovi Bulevardilla kävi. Sovitellen syntyi yhteisymmärrystä ja neuvottelutuloksia. Määräaika ylitettiin, mutta kattava raamisopimus saatiin. Sen piirissä on noin kaksi miljoonaa palkansaajaa. Työ- ja virkaehtosopimusten piirissä olevista akavalaisista sopimus kattaa peräti 98 prosenttia.

Raami antoi meille työrauhan lisäksi myös joulurauhaa. Odotusten mukaan se hillitsee työttömyyden kasvua eikä pahemmin rapauta kilpailukykyä. Palkansaajalle luvassa on ostovoimaa: sopimuskauden aikana yhteensä 4,3 prosentin palkankorotukset. Ansiotuloverotus kevenee, ja työnantajaa muistetaan yhteisöveron alennuksella. Joululahjamme arvo nousee entisestään, kun muistetaan missä tunnelmissa monissa eteläeurooppalaisissa kodeissa joulua vietetään.

Hyvää, lämmintä ja hellää joulua,

Eeva Riittinen-Saarno, päätoimittaja eeva.riittinen-saarno@sefe.fi

09 Ekonomien ammatti-, koulutusja jäsenlehti | Ekonomernas fack-, utbildnings- och medlemstidning

Julkaisija | Utgivare SEFE ry – Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki , P. 0201 299 299 www.sefe.fi Kustantaja | Redaktion Otavamedia Oy, Kynämies Köydenpunojank. 2 a D, 00180 Helsinki, p. (09) 1566 8510 www.kynamies.fi

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti.

Päätoimittaja | Chefredaktör Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@sefe.fi, p. 0201 299 254 Toimituspäällikkö | Redaktionschef Leena Leppänen, leena.leppanen@ otavamedia.fi, p. 050 328 8561 Tuottaja | Producent Sarianna Toivonen, sarianna.toivonen@ otavamedia.fi, p. (09) 1566 8558 Graafinen suunnittelija | Grafisk formgivare Katri Nietosjärvi, katri.nietosjarvi@otavamedia.fi, p. 050 346 0779 Toimitusneuvosto | Redaktionskommittén Eeva Riittinen-Saarno, Johanna Lähteenmäki ja Arja Vuorela SEFEstä sekä Kynämies Ilmoitusmyynti | Annonsförsäljning Myynti, Försäljning Media Duo Oy, www.mediaduo.fi Varaukset, Reserveringar Tiina Myllykangas, tiina.myllykangas@otavamedia.fi, p. (09) 1566 502 Jäsenyhdistysuutiset | Medlemsnyheter SEFE, Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@ sefe.fi Osoitteenmuutokset | Adressförändringar p. 020 693 200 tai info@sefe.fi (huom. ilmoita myös jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) Tilaukset | Prenumerationer Otavamedia, p. (09) 1566 65, faksi (09) 1566 511 (myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset) Hinta | Pris 65 euroa/vsk Repro | Aste Helsinki Oy Paino | Tryckeri PunaMusta, Joensuu www.ekonomilehti.com Ekonomi ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta.

Seuraava Ekonomi ilmestyy 3.2.2012, jäsenyhdistysten tiedotteet 19.12.2011 mennessä SEFEen. Nästa Ekonomi utkommer 3.2.2012, meddelanden från medlemsföreningarna senast 19.12.2011 till SEFE.

must!

Syynissä tulevaisuuden hitit ja hudit

7 6

9.11

Pääkaupunkiseudun Metropol-älyliikennehankkeen kokonaisbudjetti on seitsemän miljoonaa euroa.

Eroon liikenneruuhkista Teksti Arja Haukkasalo Kuva arto wiikari kuvitus katri nietosjärvi

Tietotekniikan ja viestintäverkkojen avulla voidaan helpottaa liikenteen sujuvuutta.

Helsingissä älyliikenteen kokeilu on jo tulossa testikäyttöön.

T

ärkeä tapaaminen odottaa, kuski hermoilee ja auto seisoo taas kerran ruuhkassa. Helpotusta tuskaan on luvassa, sillä äly lisääntyy liikenteessä.

Helsingissä ollaan ottamassa käyttöön nopea ja taksia edullisempi autokyyti kotiovelta määränpäähän.

– Uskon uutta tekniikkaa hyödyntävän kutsuohjattavan älyliikenteen leviävän nopeasti myös maailmalla, jos ensi vuonna alkava kokeilu onnistuu Helsingissä, sanoo joukkoliikenneosaston johtaja Ville Lehmuskoski Helsingin seudun liikenneyhtymästä HSL:stä.

Metropoliksi ristitty hanke tähtää ruuhkien ja päästöjen vähentämiseen. Tarkoitus on houkutella henkilöautoilijoita joustavasti liikkuvan pikkubussin käyttäjiksi. Pilottialue kattaa keskusta-alueen Kehä I:lle saakka aivan itäisintä Helsinkiä lukuun ottamatta.

– Kutsuohjattava järjestelmä takaa palvelutason, joka on tavanomaista joukkoliikennettä yksilöllisempi ja taksikyytiä halvempi.

Auton kotiin jättävän elämä helpottuu, kun hänen ei tarvitse itse ajaa, eikä etsiä ajokilleen parkkipaikkaa, Lehmuskoski kertoo.

Pääkaupunkiseudulla ajetaan noin 1,3 miljoonaa henkilöautomatkaa päivässä. Lehmuskoski uskoo, että liikennekaaos helpottuisi ja viihtyisyys lisääntyisi selvästi, jos kymmenen prosenttia henkilöautojen kuljettajista siirtyisi kutsuohjattavan joukkoliikenteen käyttäjiksi.

Tarpeet ja tarjonta

Kutsuohjattavassa järjestelmässä kyytiä tarvitseva ilmoittaa matkapuhelimella tai internetillä automaattiseen keskusjärjestelmään, milloin ja minne hän haluaa päästä ja mihin aikaan olla perillä.

Asiakkaan toiveet välittyvät kuljetuksia hoitaville pikkubusseille, jotka taas lähettävät ajotarjouksen keskusjärjestelmään.

Jos liikenteessä olevat kimppabussit ovat varattuja, kyytitarjouksen voi tehdä joku Helsingin tuhannesta taksista. Asiakas valitsee itselleen parhaan vaihtoehdon kolmesta tarjouksesta: perusmatka, nopea matka tai enemmän joustavuutta edellyttävä matka.

– Jos asiakas tarvitsee kyydin kolmen minuutin päästä ja haluaa olla perillä 20 minuutissa, matka maksaa lähes taksimatkan verran. Mikäli hän odottaa kyytiä 15 minuuttia ja matka saa kestää 25 minuuttia, maksu on lähellä normaalin joukkoliikenteen hintaa, Lehmuskoski konkretisoi.

Matkustaja maksaa matkan tilauksen yhteydessä sähköisesti HSL:lle, joka hoitaa maksuliikenteen liikennöitsijöiden kanssa.

Matkustaja saa kimppakyytitarjouksen lisäksi tiedon lähtöpaikasta määränpäähän vievistä tavanomaisista julkisista liikennevälineistä aikatauluineen ja vaihtoyhteyksineen.

Ison verkoston bisnes

Lehmuskosken mukaan Metropol on ainutlaatuinen hanke maailmassa. Hän tietää varsin hyvin, että matkustajien luottamus järjestelmän toimivuuteen kaiken a ja o. VR:n aikatauluongelmat ja lippu-uudistus ovat varoittavia esimerkkejä tekniikan pettämisestä.

Onnistuessaan Metropol avaa suomalaisille älyliikenneteknologialle huomattavia bisnesmahdollisuuksia. Mukana on iso verkosto tekniikan toimittajia ja palvelujen tuottajia.

Keskusjärjestelmää kehittää ja operoi Aalto-yliopistosta irtautunut Ajelo-yhtiö, jolle HSL myönsi viime kesänä 400 000 euroa pääomalainan kolmeksi vuodeksi. Metropol-hankkeen kokonaisbudjetti on seitsemän miljoonaa euroa.

Lehmuskosken mukaan investointi älyliikenteeseen maksaa aluksi yhteiskunnalle, mutta tuo myöhemmin säästöjä, kun kalliisiin uusiin väyliin ei ole tarvetta investoida.

HSL:n Metropol-hanke ei ole sidoksissa satelliittirahastukseen perustuvan tietullijärjestelmään. Liikenneneuvos Risto Murto liikenne- ja viestintä ministeriöstä muistuttaa, että päätös tietulleista on eduskunnan käsissä.

Kustannusjako pohdittavana

Matkustajien hymy hyytyy maateilläkin, jos matkanteko juhlapyhien, kuten joulun viettoon jumittuu selittämättömään ruuhkaan.

– Tietoa, tekniikkaa ja palveluja liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden tehostamiseksi on jo olemassa, sanoo Murto.

Asiakaslähtöisyyttä korostaa myös liikenne- ja viestintäministeriön kansallisen älyliikenteen strategia. Murron mukaan tarvitaan vielä käyttäjien, viranomaisten ja palvelujen tuottajien yhteisymmärrys työn, korvausten ja kustannusten jaosta.

Ilman rahaa järjestelmien viimeistely, yhteensovittaminen ja käyttöönotto eivät onnistu. Valtiontalouden niukkuuden aikana todennäköisempi vaihtoehto on käyttäjä maksaa -periaate.

Tulevaisuudessa autoilija saa matkapuhelimeen tai muuhun päätelaitteeseen ajantasaista tietoa liikenteen sujumisesta, ruuhkista, onnettomuuksista, reiteistä sekä ajokelistä. Kuljettaja ehtii vaihtaa ajoissa sujuvammin rullaavalle ja turvallisemmalle reitille.

Matkaa suunnitteleva voi tarkkailla liikenne- ja säätietoja hyvissä ajoin ja – aikataulun sen salliessa – siirtää lähtöään ja odottaa ruuhkan helpottumista ja ajokelin kohenemista.

7

8

x ura

Miksi pyrit presidentiksi?

Vihreä turvallisuusexpertti

Teksti Veli-Pekka Leskelä, Sarianna Toivonen

Mikä on työelämän merkittävin ongelma ja miten sen korjaisit?

Mikä on tähän mennessä ollut urasi tähtihetki?

Mikä on työelämässä parasta?

Tiukan talouskurin kamreeri Kokoomuksen ehdokas Sauli Niinistö, 63, on vaalien ennakkosuo-

Vihreiden ehdokas Pekka Haavisto, 53, on Koijärvi-liikkeen ve-

sikki. Toista kertaa ehdolla oleva varatuomari on toiminut pitkään

teraani, joka on perehtynyt turvallisuuspolitiikkaan YK:n palveluk-

kansanedustajana, puolueen puheenjohtajana sekä Euroopan inves-

sessa ja EU:n erityisedustajana. Tähänastisen uransa tähtihetkenä

tointipankin varapääjohtajana.

valtiotieteiden ylioppilas pitää YK:n kutsua selvittää Kosovon ym-

Niinistö muistetaan ennen kaikkea lama-Suomen tiukan talousku-

päristötuhoja.

rin valtionvarainministerinä. Hän itsekin pitää uransa tähtihetkenä

– Siitä alkoi kuuden vuoden työrupeama, joka johti Balkanilta Afga-

ensimmäistä ylijäämäistä budjettia vuonna 1999.

nistaniin, Irakiin, Palestiinaan, Liberiaan ja Sudaniin.

Haavisto vaikuttaa eduskunnan ulkoasiain- ja puolustusvaliokunnissa. Kansanedustajana hän toimi jo 1980-luvulla, ja 1990-luvulla hän nousi Euroopan ensimmäiseksi vihreäksi ministeriksi.

Haavisto lähti ehdolle vaaleihin, koska hänen mielestään presi-

Vastustajat taas moittivat Niinistöä kamreerimaisesta talousajattelusta. Vaaleissa Niinistö torjuu myös häneen lyötyä Nato-intoilijan leimaa.

Presidentiksi Niinistö pyrkii, koska arvioi itsellään olevan annettavaa arvojen ja asenteiden kannustajana ja tarvittaessa unilukkarina.

dentillä on yhä valtaa puolustusvoimien ylipäällikkönä ja ulkopoli-

Työelämässä parasta on hänen mielestään vapauden ja tilan tuntu,

tiikassa.

joka lisää myönteisyyttä.

Työelämän keskeisenä ongelmana hän pi-

– Erityisen hyvää on yritteliäisyys ja tekemisen

tää heikkoa työssä jaksamista. – Ilmapiiriin ja

meininki. Tiukoissakaan paikoissa emme luovuta.

jaksamiseen pitää kiinnittää huomattavasti

Työelämän suurin ongelma taas on työttömyys

enemmän huomiota. Työn pitää joustaa kaikki-

– etenkin nuorten – sillä se voi aiheuttaa pitkä-

en elämäntilanteiden mukaan, Haavisto linjaa.

kestoista syrjäytymistä.

– Suomalaiset ovat pohjimmiltaan autta-

– Ongelma on kuitenkin, jos töihin ei haluta,

vaisia ja suvaitsevia. Hyvässä työilmapiirissä

vaikka sovelias työ olisi tarjolla. Sellainen pitäisi

myös nämä puolet nousevat ihmisistä esiin.

ottaa vastaan, Niinistö linjaa.

Arvoliberaali vähemmistövaltuutettu

Vuosikymmeniä tahtopolitiikkaa

RKP:n ehdokas Eva Biaudet, 50, toimii vähemmistövaltuutettuna.

Keskustan ehdokas Paavo Väyrynen, 65, on mukana politiikassa vii-

Aiemmin oikeustieteen ylioppilas on ollut kansanedustajana, perus-

dettä vuosikymmentä ja presidenttiehdokkaana kolmatta kertaa. Ura

palveluministerinä sekä ETYJin erityisedustajana.

alkoi vuonna 1970, kun hän valmistui valtiotieteen kandidaatiksi ja

Biaudet tunnetaan arvoliberaalina rkp:läisenä. Julkisuudessa hän

pääsi eduskuntaan sekä pääministeri Ahti Karjalaisen sihteeriksi. Sit-

vaatinut muun muassa vihapuheen rajoittamista ja tiukempaa val-

temmin kokemusta on kertynyt muun muassa puolueen puheenjoh-

vontaa nettikeskusteluihin. Uransa tähtihetkinä Biaudet pitää Rans-

tajana ja moninkertaisena ulkoministerinä.

kan kunnialegioonan sekä Yhdysvaltain tunnustuksia ihmiskaupan vastaisesta työstä.

Biaudet pyrkii presidentiksi, koska haluaa edistää Suomen menes-

Valtiotieteiden tohtori jatkaa Venäjän-suhteita ja sotilaallista liittoutumattomuutta korostavaa ulkopoliittista perinnettä. Hän vastustaa EU:n liittovaltiokehitystä ja Suomen rahaliiton jäsenyyttä. Väy-

tystarinaa, avoimuutta, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa. Näissä

rynen on tuonut politiikkaan tahtopolitiikan käsitteen, jolla viitataan

asioissa meillä on myös annettavaa maailmalla, hän arvioi.

sinnikkääseen keskustan asioiden ajamiseen.

Biaudet pitää työelämän isona ongelmana sitä, että joillakin on lii-

Väyrynen pyrkii presidentiksi, koska hän haluaa vaikuttaa Suomen,

kaa töitä ja toisilla ei lainkaan. Työpaikkojen syntyminen vaatisi yrit-

Euroopan ja ihmiskunnan kehitykseen. Uransa tähtihetkenä hän pi-

täjämyönteistä ilmapiiriä.

tää keskustan nostamista suurten puolueiden

Biaudet linjaa, että työn ja perheen yhteensovittaminen sekä vanhenevasta väestöstä huolehtiminen edellyttävät työelämään joustavuutta.

joukkoon vuoden 1988 presidentinvaaleissa ja 1991 eduskuntavaaleissa.

– Työelämän ongelmat ovat työttömyys, liian vähäinen kannustavuus ja työyhteisöjen heik-

– Ihmiset ovat tärkein voimavaramme.

kous. Kaikkiin pitää hakea ratkaisuja yhteistyön hengessä sekä työmarkkinajärjestöjen kesken.

8

9.11

Nuori keskustelija vasemmalta

Pikakävelevä euroekonomi

Vasemmistoliiton ehdokas Paavo Arhinmäki, 34, on kaikkien aiko-

Kristillisdemokraattien ehdokas Sari Essayah, 44, on ex-aktiiviur-

jen nuorin presidenttiehdokas. Arhinmäki toimii nykyhallituksessa

heilija ja kävelyn maailmanmestari. Hän on ollut kauden eduskunnas-

kulttuuri- ja urheiluministerinä, ja hänet tunnetaan intohimoisena

sa, ja vaikuttaa nyt europarlamentissa.

jalkapallofanina.

Punavihreä valtiotieteiden ylioppilas nousi puolueensa puheenjohtajaksi toisella yrittämällä ja kansanedustajaksi vuonna 2007.

Supliikiltaan sujuvan Arhinmäen voidaan sanoa tuoneen puolueelle uudenlaista katu-uskottavuutta.

Vasta marraskuussa presidenttiehdokkaaksi ilmoittautunut Arhinmäki ei itsekään usko mahdollisuuksiinsa tulla valituksi. Hän ilmoitti lähtevänsä ehdolle, jotta voisi pitää vaalikampailun aikana esillä puolueen arvoja ja aatemaailmaa.

Arhinmäki ei vastannut Ekonomi-lehden kysymyksiin. Hän on vakuutellut olevansa ainoa eh-

Essayah on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Vaasan yliopistosta pääaineenaan laskentatoimi. Aikoinaan hän oli tilintarkastajana PwC:llä ja laskentatehtävissä TeliaSoneralla.

Essayah pyrkii presidentiksi, koska haluaa vaikuttaa Suomen suuntaan ja arvopohjaan. – Maamme suuntaa EU:n kehityksessä pitää arvioida perusteellisesti, ja se kuuluu myös presidentinvaaleihin. Presidentti on keskeinen arvokeskustelija, Essayah sanoo.

Uransa tähtihetkinä hän pitää hetkiä, joina on huomannut vaikuttaneensa lainsäädäntöehdotuksiin Euroopan parlamentissa.

Työelämän suurin ongelma on Essayahin mie-

dokas, joka jyrkästi vastustaa Suomen puolus-

lestä henkinen pahoinvointi, jota aiheuttavat

tusliitto Naton jäsenyyttä. Vasemmistoliitto taas

muun muassa epäselvät vastuusuhteet ja työttö-

määrittelee itsensä työväenpuolueeksi ilman

myyden uhka. Tarvitaan toimia, jotka parantavat

rasismia.

henkistä ilmapiiriä, hän linjaa.

Kiiturimainen populistimaisteri

Sivaltava Eurooppa-linjalainen

Perussuomalaisten ehdokas Timo Soini, 46, on tehnyt pitkän päi-

Demareiden Paavo Lipponen, 70, on presidenttiehdokkaiden koke-

vätyön poliitikkona. Hän liittyi Suomen Maaseudun Puolueeseen jo

neinta kaartia. Valtiotieteiden maisteri on toiminut pääministerinä

16-vuotiaana, ja omaksui Veikko Vennamolta tavoitteen aistia niin

kahdessa hallituksessa, eduskunnan puhemiehenä ja viime aikoina

sanotun unohdetun kansan mielialoja.

Nord Streamin kaasuputken lobbarina.

Nasevista iskulauseista tunnetulla Soinilla on populistiksi teoreet-

Lipposta voi luonnehtia Suomen EU-linjan ja eurojäsenyyden ark-

tistakin taustaa. Maisterisjätkä teki pro gradunsa otsikolla Populismi

kitehdiksi. Näitä pääministeriaikojensa saavutuksia hän nyt puolus-

– politiikkaa ja poltinmerkki.

taa, kun sisäpolitiikassa ja Euroopassa on turbulenssia. Lipponen

SMP:ssä Soini eteni varapuheenjohtaja ja puoluesihteeriksi. Kun

kannattaa EU:n laajenemista eikä ole täysin Nato-kielteinen. Puo-

SMP meni konkurssiin, ja Soini harkitsi loikkaa SDP:hen. Luultavasti

lueen sisällä oikeistodemariksi luokiteltu Lipponen tunnetaan myös

Soinin uran huippuhetkiin kuuluu se, hän päätyi kuitenkin perusta-

sanallisista sivalluksista, jotka ottavat usein tulta mediassa.

maan Perussuomalaiset-puolueen.

Soini pääsi eduskuntaan kolmannella yrityksellä ääniharava Tony Halmeen vanavedessä vuonna 2003. Samalla alkoi kiiturimainen nousu: ensin puolueen paikkaluku nousi eduskuntavaaleissa viiteen,

Uransa tähtihetkenä Lipponen pitää valintaansa pääministeriksi vuonna 1995, kun lama-Suomessa vallitsi vankka yhteishenki puolueiden ja etujärjestöjen kesken.

Työelämän ongelmiksi hän nimeää hierarkkisuuden, pomottelun ja

sitten Soini valittiin europarlamenttiin ja nyt eduskuntaryhmässä on

naisten alistetun aseman. Lisäksi masennuksesta johtuva työkyvyt-

39 edustajaa.

tömyys on suorastaan epidemia.

Soini ei vastannut Ekonomi-lehden kysymyk-

– Työelämä onkin uudistettava perusteellises-

siin, mutta se tiedetään, että mies vastustaa

ti, poistettava hierarkiat, suosittava työntekijöiden

Euroopan unionia ja puolustusliitto Natoa. Näke-

aloitteellisuutta. Tämä on välttämätön edellytys

myksiä työelämästä kuvannee se, että puolueel-

Suomen pärjäämiselle globaalissa kilpailussa.

la on likeinen suhde ay-liikkeeseen ja vahva kannatus perinteisillä teollisuuspaikkakunnilla.

– Parasta työelämässämme on ahkeruus, halu tehdä työtä, ”kaveria ei jätetä” -periaate, Lipponen lisää.

9

Kasvuyritysten rahoitukseen tarvitaan turbonappula, jotta maahamme syntyisi lisää työpaikkoja ja menestyviä yrityksiä.

Bisnesenkeleille tulisi antaa pikaisesti verohelpotus, arvioivat asiantuntijat.

Teksti Teppo Kuittinen Kuvat pekka holmström

10

9.11

K

ansantalous tarvitsee lisää uusia yrityksiä ja erityisesti uusia kasvuyrityksiä. Kasvua tavoitelevat yritykset tarvitsevat lisää riskirahoitusta. Tähän on olemassa selkeä ratkaisu: bisnesenkeleiden verohelpotukset.

Tällä haavaa bisnesenkelit eli yritystoimintaa rahoittavat yksityishenkilöt eivät voi verotuksessaan tasata tappioita ja voittoja eri pääomaluokkien välillä. Aloittavien kasvuyritysten riskirahoituksessa syntyviä tappioita ei voi vähentää esimerkiksi kiinteistösijoituksista tulevien voittojen verotuksessa.

Silti niin yrittäjät kuin virkamiehet ovat yhtä mieltä siitä, että enkelitoimintaa tulisi auttaa helpottamalla verotusta. Valtio menettäisi yhtälössä ehkä pienen potin verotuloja, mutta kansantalous hyötyisi merkittävästi. Jos bisnesenkeleitä kannustetaan riskirahoittajiksi ja riskirahoituksen määrä kasvaa, Suomeen saadaan lisää kasvuyrityksiä, jotka luovat lisää työpaikkoja ja tuovat verotuloja.

Asiantuntijat suosittelevat, että bisnesenkeleille sallitaan siirretty verotus. Malli voisi olla samankaltainen kuin kaiken kansan ulottuvilla olevassa pitkäaikaisessa eläkesäästämisessä.

Pitkäaikaisessa eläkesäästämisessä niin sanotun PS-tilin sisällä sijoittava kansalainen saa siirtää sijoitustensa voitot verottomasti toiseen sijoitukseen. Verottaja ottaa osansa vasta siinä vaiheessa kun sijoitusten tuotto nostetaan kokonaan pois tililtä.

Lisää tehoa ja volyymiä

Bisnesenkeleiden verotukseen sovellettuna sama malli toimisi niin, että yritystoimintaan sijoittava yksityishenkilö välttyisi pääomaverolta rahastaessaan osuutensa menestyksekkäästä kasvuyrityksestä. Ehtona voisi olla se, että tietyssä määräajassa rahat pitäisi sijoittaa toiseen kasvuyritykseen.

– Sitten kun sijoittaja päättää luopua kokonaan, niin silloin toteutettaisiin ihan normaali pääomaverotus eli tämä olisi vain siirrettyä verotusta. Näin saataisiin dynamiikkaa tähän kenttään.

Nyt puuttuvaa tai pienimuotoista yksityistä pääomasijoitusta joudutaan kompensoimaan verovaroilla, työ- ja elinkeinoministeriön innovaatio-osaston päällikkö Petri Peltonen arvioi.

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm on täsmälleen samaan mieltä. Bisnesenkelit saavat tuottoa vain harvasta sijoituksesta, ja nämä voitot tulisi voida sijoittaa verottomasti toisiin kasvuyrityksiin.

– Tällaista kaivattaisiin, jotta pääomasijoittamisen teho ja volyymi olisivat niissä rajoissa mitä se Suomessa voi olla. Pääomia ei ole mahdottomasti, Lindholm muistuttaa.

Asiantuntijat muistuttavat, että Suomi on vaurastunut merkittävästi viime vuosikymmenten aikana. Työ- ja elinkeinoministeriön Peltonen arvioi, että maassamme on 200–300 yksityishenkilöä, joilla on varallisuutta, osaamista ja kiinnostusta sijoittaa merkittävissä määrin aloittaviin kasvuyrityksiin.



Uuden

kasvun tielle 11

– 20 vuotta sitten sijoittajia oli kymmenesosa nykyisestä. Valtion pitäisi luoda sellainen ympäristö, joka kannustaa yksityisiä sijoittajia ottamaan riskiä nykyistä enemmän, ylijohtaja Peltonen toteaa.

Ontuvat pääomamarkkinat

Kasvuyritysrahoituksessa on viime aikoina puhuttu paljon Israelin mallista. Israel aloitti Yozma-rahoitushankkeensa 1990-luvun alussa. Valtio lupasi tietyillä kriteereillä tuplata minkä tahansa yksityisen sijoittajan panostuksen israelilaiseen kasvuyritykseen.

Yozma-hanke loi Israeliin yhden maailman parhaista pääomamarkkinoista, jotka puolestaan ovat luoneet Israelista uuden piilaakson. Israelissa on väkilukuun suhteutettuna valtava määrä menestyviä ja kasvavia teknologiafirmoja.

Israelin mallista oppiminen ei ole kaukaa haettua, sillä maallamme on paljon yhteistä Israelin kanssa. Molemmissa maissa on väkilukuun suhteutettuna enemmän insinöörejä kuin muissa valtioissa. Meillä ei kuitenkaan ole kuitenkaan yhtä toimivia pääomamarkkinoita kuin Israelissa.

Tunnettu suomalainen bisnesenkeli Matti Lainema toivoo valtion ottavan Israelin 50–50-mallin käyttöön. Malli toimii niin, että jos bisnesenkeli sijoittaa vaikka 50 000 euroa siemenvaiheen yritykseen, valtio sijoittaisi automaattisesti saman verran.

Valtio ei olisi tällöin lainkaan toimija yrityksen rahoituksessa vaan ainoastaan rahanantaja, joka luottaa yksityisen sijoittajan arvioon. Valtion rahoitukseen on toki kytkettävä joitain kriteerejä.

Käytössä voisi olla esimerkiksi erillinen rekisteri, jolle tietyt kriteerit täyttävät sijoittajat pääsevät. Sen jälkeen sijoittajalla ja yrityksellä olisi takuu valtion mukaantulosta hankkeeseen. Äänivalta ja yrittäjän etu

Lisäksi valtiolla olisi mahdollisuus puuttua mahdolliseen sijoitusten väärinkäyttöön. Toisaalta valtio ei saisi edustajaa yrityksen hallitukseen.

– Valtiolla ei ole minkäänlaista osaamista, millä se pystyisi auttamaan siemenvaiheen yritystä. Mutta omia rahojansa likoon laittava yksityissijoittaja käyttää varmasti kaiken aikansa ja taitonsa yrityksen auttamiseen, Lainema korostaa.

Valtion mukaantulo samansuuruisella summalla bisnesenkelin kanssa palvelisi myös yrittäjän etua. Moni yrittäjä vieroksuu ulkopuolisten sijoittajien mukaanottoa, koska yrittäjä pelkää menettävänsä äänivallan yrityksessä.

– Sanotaan että ulkopuoliset rahoittajat saavat 50 prosenttia yhtiön osakkeista. Näistä valtio saisi puolet. Koska yksityinen sijoittaja ei voi äänestää valtion osakkeilla, niin yrittäjälle jäisi kahden kolmasosan äänienemmistö, Lainema muistuttaa.

Israelin mallissa on käytetty myös niin sanottua epäsymmetristä voitonjakoa. Yksityiset sijoittajat ovat saaneet voitoista isomman osuuden kuin valtio, vaikka molemmat olisivat sijoittaneet yritykseen saman verran.

Epäsymmetrinen malli toimii myös käänteisesti. Jos sijoitus tuottaa tappiota, valtio kuittaa tappiot tiettyyn rajaan asti.

12

9.11

Starttirahalla positiivisia vaikutuksia

K

ansantalouden kannalta on tärkeää, että Suomeen syntyy jatkuvasti uusia yrityksiä. Aina on taantuvia toimialoja ja

kaatuvia yrityksiä. Niiden tilalle tulee löytää uusia. Samalla kansantalouden resurssit saadaan paremmin hyödynnettyä.

– Olemme vasta nyt siirtymässä vanhasta suuryritysten Suomesta toisenlaiseen yritysrakenteeseen. Globaali kilpailu vie työtä ja tuotantoa Suomesta. Sen tilalle saadaan työpaikkoja ja tuotantoa sekalaisesta joukosta pk-yrityksiä, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm muistuttaa.

Mutta kuinka kannustaa mahdollisimman moni suomalainen perustamaan oma yritys? Yksi hyväksi koettu keino on ollut valtion myöntämä starttiraha.

Anu Tokila Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta on selvittänyt kansantaloustieteen väitöskirjassaan starttirahan vaikutuksia. Tokila osoittaa, että starttirahalla on positiivisia vaikutuksia yritysten menestymiseen.

Tokilan selvityksen mukaan vuosina 1988–2001 tuettujen starttirahayrittäjien yrittäjyyden kesto on ollut pidempi kuin muiden uusien yrittäjien. Starttirahalla tuettujen yrittäjien riski lopettaa yritystoiminta oli pienempi koko tarkastelujakson ajan, vaikka starttirahaa myönnettiin tarkasteluajankohtana maksimissaan noin vuoden ajaksi.

– Epäsymmetrisellä voitonjaolla voisi vivuttaa yksittäisen sijoittajan kiinnostusta ja riskinottokykyä. Tämä on aika monessa maassa käytössä, ylijohtaja Peltonen muistuttaa.

Eläkeyhtiöt vetäytyneet

Talousteorioiden mukaan valtion ei tulisi olla toimijana yritysrahoituksessa, sillä valtio vain sekoittaa markkinoita. Teorioiden ja käytännön välillä on kuitenkin usein isoja eroja. Suomi on vaurastunut viime vuosikymmeninä, mutta on silti varsin pääomaköyhä maa.

Työ- ja elinkeinoministeriön Peltosen mukaan tilanne on heikoin karkeasti ottaen sijoitusluokassa 1–5 miljoonaa euroa. Alkuvaiheen alle miljoonan euron sijoituksia on saatavissa julkisilta rahoittajilta ja yksityisiltä pääomasijoittajilta. Myöhemmän kasvuvaiheen yli viiden miljoonan euron sijoituksia voi saada kansainvälisiltä pääomasijoitusyhtiöiltä ja instituutionaalisilta sijoittajilta.

Peltonen pohtiikin, tulisiko suomalaisten eläkesijoittajien osallistua yritysten riskirahoitukseen.

– On ollut vähän surullista nähdä kuinka eläkesijoittajat ovat todellisuudessa vetäytyneet tästä markkinasta. Pitääkö näin olla?

Lähtökohtaisesti ne sijoittavat täysin itsenäisesti, mutta kuitenkin meidän suomalaisten yhteisiä varoja.



omia rahojansa likoon laittava yksityissijoittaja käyttää varmasti kaiken aikansa ja taitonsa yrityksen auttamiseen.

13

– Työeläkeyhtiöilläkin luulisi olevan intressi vaikuttaa siihen, että yksityiselle sektorille syntyy uusia työpaikkoja ja sen myötä uusia eläkevakuutettavia, Peltonen pohtii Työeläkeyhtiö Ilmarisen varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio muistuttaa, että niin sanotun venture capital -sektorin kokonaistuotto Euroopassa 1980-luvun alusta tähän päivään on negatiivinen. Tappiollisia sijoituksia on paljon enemmän kuin menestystarinoita.

– Eläkevarojen tulee hakea vain tuottoa. Niillä ei voi olla muuta roolia, Ritakallio painottaa.

Ritakallion mielestä valtion tulisi käyttää omistuksistaan saamiaan tuottoja kasvuyritysten rahoittamiseen. Vaikka kasvuyritys menisi konkurssiin, niin osaaminen jää työntekijöille ja vähän ajan päästä yhtiön entiset työntekijät maksavat taas veroja valtiolle. Eläkesijoittajille konkurssiin mennyt yritys tarkoittaa koko rahan menetystä.

Ritakallio arvioi, että eläkesijoittajat voisivat lähteä valtion kanssa Israelin 50–50-malliin.

– Jos sijoitetaan valtion ja eläkerahaa 50–50-mallilla, niin rahaston tai sijoitusten tappioista käytettäisiin ensin valtion osuus.

Tuotekehitykseenkin odotetaan verohelpotusta

K

Sijoittajan vinkkelistä riski olisi puolet todellisesta sijoitusriskistä.

– Ylipäätään eläkerahan on helpompi tulla mukaan myöhäisessä vaiheessa kun suunnitellaan listautumisia ja on kassavirtaa, Ritakallio huomauttaa.

Markkinoiden täydentäjä

Suomen Yrittäjien Lindholm pitää valtion osallistumista yritysrahoitukseen tärkeänä myös tulevaisuudessa.

– Suomen olosuhteita miettien pidän julkista rahoitusta yksityistä markkinaa täydentävänä, Lindholm toteaa.

Lindholm tarjoaisi jatkossakin julkiselle sektorille markkinoiden täydentäjän roolia samaan tyyliin kuin Finnvera täydentää pankkien riskinottohaluttomuutta. Hän toivoo, että julkisessa rahoituksessa pystyttäisiin erottamaan jyvät akanoista paremmin.

Ja erityisesti julkisen rahoituksen tulisi tukea jyviä eli menestyviä kasvuyrityksiä entistä paremmin.

– Sitten kun on tunnistettu menestyksen mahdollisuudet omaava yritys, niin sen julkinen rahoitus tulisi hoitaa pitkäjänteisemmin. Sillä tavalla, että yritys ei joutuisi jokaiseen hankkeeseen matkan varrella tekemään uusia hakemuksia.

Lindholm luottaa siihen, että yksityinen puoli löytää ne helmet, joita julkinen ei löydä.

– Yksityisiltä pääomasijoittajilta kuulee, että heillä on koko ajan seulonta päällä, ja kaikkiin heidän mielestään hyvin hankkeisiin tartutaan, ja niihin löydetään myös rahoitus.

Jyrki Kataisen (kok) hallitus kirjasi ohjelmaansa, että

Kasvusta houkuttelevaa

tuotekehityksen verovähennyksen käyttöönottoa sel-

Yksityisten sijoittajien haaviin jää vuosittain kuitenkin suhteellisen pieni määrä helmiä.

– Onko se sitten yritysten varovaisuutta tai oman toiminnan keskinkertaisuutta, että ne eivät ole yksityisten pääomasijoittajien silmissä niin houkuttelevia? Suomalainen yrityskulttuuri on vielä aika konservatiivista ja kasvun suhteen hyvinkin varovaista, Lindholm pohtii.

Nyt päästäänkin yrittämisen perimmäisten kysymysten äärelle.

Miksi niin moni yrittäjä ei halua kasvattaa ja kansainvälistää yritystään? Moni ei edes halua ulkopuolista rahoitusta, vaan pitää mielummin omistuksen itsellään ja yrityksensä pienenä.

– Ehkä enemmän kyse on yrittäjän ominaisuuksista. Onko hänellä luontaista kasvuhalukkuutta? On täysin hyväksyttävää, jos sitä ei ole, Lindholm muistuttaa.

Yrittäjien etujärjestön varatoimitusjohtajan mukaan kasvuyrittäjät ovat oma rotunsa, joka tavoittelee kasvua olosuhteista riippumatta.

– Kasvuyrittäjät haluavat kokeilla omia rajojaan kaikilla mahdollisilla tavoilla. Sitä ominaisuutta ihmisissä joko on tai sitten ei ole. Sellaista ei pysty ylhäältä sanelemaan tai tuputtamaan.

vitetään. Selvityksen pitäisi valmistua kevääseen mennessä.

Työ- ja elinkeinoministeriö on esittänyt yrityksille tuotekehityksen työvoimakustannuksiin kohdistuvaa 25 prosentin ja korkeintaan 100 000 euron lisävähennysoikeutta.

– Jos yritys palkkaa uuden insinöörin tai tuotekehittäjän, niin tätä tuettaisiin. Eikä kysyttäisi viranomaisten toimesta minkälaista t&k-työtä henkilö tekee, jotta verovähennys myönnettäisiin, ylijohtaja Petri Peltonen työ- ja elinkeinoministeriöstä kuvailee.

– Tämä kannustaisi erityisesti palvelusektorin yrityksiä ja luovia aloja kuten peliteollisuutta kehittämistoimintaan nykyistä paremmin, Peltonen arvioi.

Vähennyksen yläraja on haluttu pitää melko alhaisena, jotta se kannustaisi pieniä yrityksiä tuotekehitykseen. Verotuksen avulla voidaan tukea kaikkien pienyritysten tuotekehitystä, kun taas julkisella rahoituksella voidaan tukea vain osaa yrityksistä.

– Esimerkiksi Tekes valitsee parhaat ja lupaavimmat sekä suurimman kansantaloudellisen hyödyn tuottavat yritykset. Ei voida vesittää Tekesiä rahoittamaan vähemmän kunnianhimoisia hankkeita ja samalla lisättäisiin Tekesin projektien lukumäärää, joka on jo nyt kolmisentuhatta vuodessa, Peltonen korostaa.

Kansi ja aloitussivu: Asu Lalli savolainen, koru Snö of Sweden, Enkelinsiivet Punanaamio.

Pitkä mekko dead birds & lionheart. stylisti: Katariina Kaatrasalo. kuvauspaikka: Tekniikan museo.

14

9.11

Kasvuyrittäjät haluavat kokeilla omia rajojaan kaikilla mahdollisilla tavoilla.

15

svenska sidan

Privatbilism och principer

Ä

r jag en skenhelig person? Ibland lever jag inte i praktiken i enlighet med en god princip, men stöder ändå i princip principen. ”Gör som jag säger, inte som jag gör”, alltså.

Ett exempel: min inställning till privatbilism. Jag har ägt eller haft tillgång till bil sedan jag var 18, och jag kör en del. Men jag är egentligen inte särskilt förtjust i att köra, har alltid ställt mig kritisk till onödig bilism, oroar mig för trafikens utsläpp, irriteras över trängsel, accepterar att samhället beskattar och försöker begränsa bilismen.

Arbetsresorna ställer frågan på sin spets. Jag har arbetat drygt ett kvartssekel. Mina arbetsplatser har tidvis varit rätt långt ifrån var min familj råkat bo, vi har många barn som skall föras hit och dit. Ibland måste vi pussla, ofta tar vi bilen till hjälp. Men på alla dessa drygt tjugofem år har jag ALDRIG tidigare varit beroende av bil i mina dagliga transporter. Huvudstadsregionen har en utmärkt kollektivtrafik, som i de flesta fall klarar av det mesta.

Brist på egen erfarenhet skapar en blindhet för det som faller utanför

ens egen referensram, i mitt fall blindhet för andra fall än de ovan nämnda ”flesta fall” där det finns fungerande kollektivtrafik.

I början av året började jag på ett nytt jobb. Jag gjorde ett tappert försök att ta mig dit med spårvagn och buss via dagis och skola. Det tog 75–90 minuter genom snödrivorna. Jag befriade mig från detta barnlogistiska helvete med bilens hjälp, slutade köpa tid på kollektivtrafikkortet och satte in lite värde för bilfria hemresor från krogen och byte av vinterdäck.

På vägen mellan Vanda och Helsingfors fick jag motvilligt medge att jag blivit precis den stereotyp som jag kritiskt pekat finger åt: en man i medelåldern som fyller upp vägarna då han kör till jobbet ensam i sin stora bil. Men samtidigt fick jag en hälsosam påminnelse om alla dem som faktiskt inte klarar sig utan bil – inte bara på landsbygden utan också i tätorterna. Ändå vill jag inte avstå från principerna. Jag skulle hellre läsa en bok i bussen eller slötitta ut ur ett tågfönster, om det var möjligt. Jag är en varm anhängare av den smidiga matartrafik som ofta saknas. Jag har köpt en liten stadsloppa som är mer ändamålsenlig för mina arbetsresor än vår stora familjebil. Det skulle vara helt ok med vägtullar, särskilt i Helsingforstrakten. Vilken tok hittade på att placera huvudstaden på en smal udde i ytterskärgården?

Dessutom säger jag ju att jag egentligen inte gillar att köra ... fast det är ju rätt bekvämt ... håller den skenheliga latmasken på att ta över?

Max Arhippainen nationalekonom och direktör för samhällsrelationer vid Finlands Pälsdjursuppfödares Förbund.

16

9.11

Opinnot ja alku-ura

Närvaro lönar sig Att börja läsa på högskolan innebär en helt annan valfrihet i studierna än på gymnasiet. Försök ändå att delta i de olika undervisningsformer skolan erbjuder, råder experterna.

Text Sören Viktorsson illustration hannele törrö

17

Akademisk frihet är inte detsamma som att fritt välja bort vad som helst.

A

tt komma från gymnasiet till högskolan innebär en stor omställning för de flesta. Efter att ha varit van vid ett ganska reglerat studieliv förväntas man nu ställa om sig till den ”akademiska friheten”.

– Men akademisk frihet är inte detsamma som att fritt välja bort vad som helst. Det finns en poäng med att lärarna har byggt upp sina kurser på det sätt som de gjort, påpekar professor Karen Spens som undervisat på Hanken i Helsingfors sedan 1987.

Här har man medvetet gått in för att det första året ska vara sammanhållet. Det består av tio obligatoriska grundkurser i olika ekonomiska vetenskaper.

– De här introduktionskurserna fungerar delvis som en ”avvänjningsprocess” där vi fortsätter litet med ”katederundervisning”.

På så sätt blir inte steget alltför långt från gymnasieskolan, framhåller universitetslärare Solitander som undervisat på Hanken sedan 2001.

På grundnivån brukar man vid Svenska Handelshögskolan i Helsingfors ha omkring 250 studerande i vart, obligatoriskt, ämne.

– Då är det naturligt att det blir en del undervisande från katedern. För det är ju väldigt svårt att föra en konstruktiv dialog med så många studerande eller att hitta alternativa former för undervisning, påpekar Nikodemus Solitander.

Att lärä grupparbete

Det finns inga formella hinder för att en studerande tar sig igenom detta första läsår i hemmets vrå och med hjälp av den lit18

9.11

teratur och de kompendier kursplanerna föreskriver.

– Men då risker man att missa mycket.

För det är ju aldrig så att vi lärare och pedagoger undervisar direkt ur boken, utan vi försöker hela tiden ge dagsaktuella exempel, påpekar Karen Spens.

– Dessutom försöker vi länka det vi lär ut till en nationell kontext och till den vardag de studerande är mest bekanta med, tillägger Nikodemus Solitander.

Redan under första studieåret har man vid Hanken i Helsingfors en hel del grupparbeten. Vad gäller Spens och Solitanders ämnesområde, logistik och företagsgeografi, råder inte något formellt tvång att delta.

Man kan redovisa sina inhämtade kunskaper separat.

– Syftet är dock naturligtvis att man tidigt ska lära sig att jobba i en grupp. Och på grundnivån kommer man faktiskt också lättare undan om man jobbar tillsammans och kan fråga och hjälpa varandra, påpekar professor Spens och tillägger: – Vi märker ju att de som är närvarande klarar sig bättre än de som inte är det.

Och här finns också en sporre, så tillvida att den som fått hyggliga vitsord och ligger i fas tidsmässigt snabbare får välja utbildningsplats för den attraktiva utlandsvistelsen under vårt tredje studieår.

Under det andra studieåret väljer de studerande vid Svenska Handelshögskolan i Helsingfors sitt huvudämne samt dessutom ett biämne. Huvudämnet omfattar totalt 60 studiepoäng och där ingår även kandidat-examen på 10 poäng. Biämnet är på 25 studiepoäng.

Karens Spens och Nikodemus Solitander är alltså båda verksamma inom ämnet logistik och företagsgeografi.

Där väljer de studerande i snitt sex kurser om vardera åtta poäng utifrån ett tiotal alternativ.

– Här är ju läget helt annorlunda, i och med att de som söker sig hit för att läsa huvudämne eller biämne gör det av genuint intresse. Det gör att jag som lärare kan lägga så mycket större ansvar på eleverna själva, förklarar Nikodemus Solitander.

På den här nivån, med i snitt 30 till 60 studerande, förekommer knappast längre ”katederundervisning”. Istället handlar det om grupparbeten i klass eller externt, samt individuella prestationer.

Inte bara hårdfakta

Och även här kan man, vad gäller Spens och Solitanders ämne, sitta hemma och göra uppgifter.

– Men då missar man ju väldigt mycket.

För på denna nivå innehåller grupparbetena och diskussionerna mycket av kritiskt och analytiskt tänkande.

– Att sitta individuellt i Åbo eller någon annanstans och utveckla den kritiska analysförmågan på egen hand tror jag är väldigt svårt, framhåller Nikodemus Solitander.

Men hur är det - kan en studerande till exempel ersätta ett grupparbete eller dylikt genom att tenta av en bok eller liknande..?

– Det är ytterst sällan jag går med på att en studerande tenterar genom att göra något helt annat än vad de övriga gör. Det ska finnas en jämlikhet i kurserna.

Karen Spens betonar att högskolans uppgift ju näpperligen enbart är att lära ut hårdfakta.

– Du ska skaffa social och kommunikativ kompetens och kunna tänka akademiskt.

Det sistnämnda lär du dig inte genom att sitta hemma över en bok, men genom att

analysera och diskutera med andra. Även vad gäller kandidat-avhandlingen har man på Hanken i Helsingfors ett system, där eleverna kan bolla tankar med varandra.

– Förutom en kurs i vetenskapligt skrivande, som inte är obligatorisk men som de flesta går, ger vi också möjligheten till gruppträffar. Där kan studenterna diskutera problem som uppstått och hjälpa varandra, berättar Karen Spens.

– Vi har märkt att det helt enkelt inte är hälsosamt att sitta på egen hand och jobb med avhandlingen, som kan kan växa till en väldig börda. Som lärare brukar jag inte vara med vid de här träffarna, så att inte någon ska tro att det påverkar den slutliga betygsättningen, förklarar Nikodemus Solitander och tillägger att kvalitén på kandidat-avhandlingarna ökat med den här nyordningen.

det är viktigt att skaffa social och kommunikativ kompetens och kunna tänka akademiskt.

Med öppet sinne

Vid Svenska Handelshögskolan i Helsingfors innebär antagning till kandidat-examen automatiskt också en rätt att ta magister-examen.

Det handlar då om ytterligare två års fördjupade studier, vilka avslutas med en pro gradu.

– Nu är grupperna bara om 10 till 20 studerande och det blir alltmer interaktivt. På denna nivå är det ytterst sällan som någon

undervisning sker från katedern, påpekar Karen Spens. Även magister-studierna går att genomföra i stort sett på egen hand, men också här gäller att man då går miste om mycket.

– Undervisningen på det här stadiet kan ju exempelvis innebära att man i en liten grupp sitter och diskuterar igenom kapitlen i en bok, förklarar professor Spens.

De två Hanken-lärarnas budskap är alltså glasklart: Den som deltar i så mycket som möjligt av de olika undervisningsformerna har bäst möjligheter att lyckas.

– Ett tips är också att ta sig an studierna med öppet sinne. Det är jätteviktigt att inte ha förutfattade meningar om ett ämne och bara läsa för att få studiepoäng.

– Bästa sättet att lära sig nya saker är att knyta an dem till den egna verkligheten och de egna erfarenheterna, avslutar Solitander.

19

Kansainväliset osaajat

Yhteinen hetki lautapelin, tietokisan tai mölkyn parissa houkuttelee kansoja ympäri maailman. Porilainen peliyritys Nelostuote vie tuotteitaan yli 40 maahan.

Teksti Soila Ojanen Kuvat harri joensuu

L

umoutuminen nopanheiton automatisoivasta pop-o-maticmuovikuvusta oli alkukimmoke suurelle pelitehtaalle.

Porilaisen Aarne Heljakan sukulaismies toi vuonna 1967 Amerikan-tuliaisena pelin, jonka keskikupua painamalla arpakuutio ponnahtaa automaattisesti. Muovialan ammattilaisena Heljakka innostui tekniikasta ja hankki Yhdysvalloista pelilisenssin. Sittemmin klassikoksi noussut peli saatiin jo joulumarkkinoille.

Itse asiassa lähes ensimmäiset Kimblet myytiin Ruotsiin. Peliä tehtiin alusta asti suomeksi ja ruotsiksi. Kun peli valmistui joulukuun alussa, Suomen itsenäisyyspäivä sulki kaupat. Hyvin ajoitetulla joulun alusajan myyntimatkalla Åhlénsin tavaratalo osti kuitenkin 200 Kimbleä.

– Historiallisesta kaupasta on yhä dokumenttina tavaratalon lähetyslistan kopio.

Se on kassakaapissamme, kertoo toimitusjohtaja Markku Heljakka.

Nelostuote arvostaa juuriaan.

Ensin kompuroitiin

Kansainvälisen alun – yhdysvaltalaisen lisenssin oston ja Ruotsin ison myyntierän – jälkeen Nelostuote keskittyi kotimaahan.

Strategiaan vaikutti hurja luottotappio, joka syntyi kun Nelostuote vuonna 1969 myi Myyntijohtaja Juha Nieminen ja toimitusjohtaja Markku Heljakka (oik.)

Nelostuotteen laajan valikoiman keskellä.

20

9.11



Peli-iloa yli rajojen

Nelostuote Oy Perustettu 1967 Kotipaikka Pori Liikevaihto 28,5 miljoonaa euroa (2011) Viennin osuus liikevaihdosta 64 prosenttia Päämarkkina-alueena koko Eurooppa Henkilökuntaa Suomessa 150, ulkomailla 20

21

Moni hämmästyy nähdessään, että täällä on oikea pelitehdas. ruotsalaiselle kumppanilleen jalkapalloveikkauskojeen.

– Kumppani meni yllättäen konkurssiin.

Takkiin tuli 50 000 markkaa. Summa oli tuolloin suuri: koko yrityksen jatko oli vaakalaudalla.

Uudelleen yritys lähti myymään pelejä ja muita painotuotteita ulkomaille vasta 1980-luvun puolivälissä. Ensin Ruotsiin ja Pohjoismaihin, pikkuhiljaa myös muualle Eurooppaan.

Nykyään yrityksen vahva Tactic-brändi tunnetaan jo yli 40 maassa. Vientiä riittää, jopa siinä määrin, että vientimaiden lukumäärästä ei edes ole tarkkaa tietoa.

– Melkein joka toisessa islantilaiskodissa on Tactic-peli, Heljakka kertoo.

– Kuinka monta maata Euroopassa on?

Vientiä on melkein jokaiseen, lukuun ottamatta miniatyyrivaltioita, lisää myyntijohtaja Juha Nieminen.

Laukunkantajat maailmalla

– Ilman loppuun asti hiottua peli-ideaa ei myydä yhtään peliä, Markku Heljakka muistuttaa.

Tv-ohjelmien tai muoti-ilmiöiden tahdissa tehty peli elää lyhyesti ja kiihkeästi.

Jostain tulee klassikoita.

22

9.11

– Eikä niistä etukäteen tiedä. Sananselityspeli Aliaskin oli iso yllätys. Se on myynyt parisenkymmentä vuotta, Heljakka kertoo.

Pelkkä laatutuote ei riitä. Ulkomaiden kuluttajat on tavoitettava asiantuntevan jakeluverkoston avulla. Joissain maissa tuotteet ostetaan lelujen ja pelien erikoisliikkeistä, toisissa taas marketketju on myyntikanavista paras.

Jakeluverkoston ammattitaitoa on pitää pelintekijät informoituna kuluttajien toiveista. Palaute vaikuttaa tuotekehitykseen.

Kun myyntijohtaja Juha Nieminen pakkaa ison kassinsa täyteen pelejä, voi suuntana olla eurooppalainen tai intialainen asiakastapaaminen tai messut Saksan Essenissä tai vaikka Hongkongissa. Lautapelien maailmassa pelkkä iPadin ruudulta näytetty tyylikäs videoesitys ei riitä, vaan asiakas haluaa pelin käteensä.

– Olemme laukunkantajia, Markku Heljakka naurahtaa.

Upouuden pelilaatikon avaaminen on aina kiehtovaa.

– Asiakas saa elämyksen, kun hän saa taitella laudan esille, tunnustella pelinappuloiden painoa ja selata korttipakkaa. Siksi kuljetamme yhä oikeita pelejä esittelymateriaalina, Nieminen kertoo.

Oikea tehdas

Ennen kuin peli voidaan myydä, se täytyy tehdä. Suurin osa Nelostuotteen peleistä syntyy Porin Karjarannan tuotantotiloissa, jossa linjoilla liikkuu korttiarkkeja ja pelilautojen aihioita. Robotti pakkaa laatikkoon jämptillä liikkeellä kaksi korttipakkaa kerralla. Työntekijät annostelevat

laatikoihin nappulapusseja ja lisäosia.

– Moni hämmästyy nähdessään, että täällä on oikea pelitehdas. Luullaan, että meillä vain muokataan ideat ja fyysinen peli syntyy muualla, Markku Heljakka sanoo.

Pelien osia valmistettiin myös Kiinassa, mutta huonojen pakkausten takia arvokasta materiaalia tuhoutui matkalla Suomeen. Heljakan mukaan mitä enemmän yritys on tehnyt Euroopassa, sitä paremmin on mennyt.

Osa Tactic-peleistä on lisenssituotteita, osa itse alusta asti ideoituja. Nelostuote luottaa muun muassa Disney-lisenssiin.

Lisenssien saanti vaatii neuvotteluja ja kunnollisen jakeluverkon.

– Ja aika ison rahanipun pöytään iskemistä, Heljakka sanoo.

Tuorein lisenssiosto mahdollistaa Tinttielokuvasta tehdyt pelit, joista ensiversio julkaistiin Ranskassa.

– Tintti-elokuvaan perustuva pelimme on saanut hyvän suosion. Keski-Euroopan jälkeen se tehdään myös suomeksi, Juha Nieminen arvioi.

Vuoden peliksi 2011 valittu Richard Scarryn Touhula myy hyvin Suomessa, ja jatkoa on tulossa.

– Toisaalta kun mainostin brittikumppanille tunnetun hahmon lisenssin saamista, selvisi, ettei hän ollut kuullutkaan Richard

Scarrysta. Jenkkihahmoa ei tunnetakaan Britanniassa. Se suuntaa suunnitelmia, Heljakka sanoo.

Hienosyistä kulttuurintajua

Tactic-pelien myyntimottona on “Think global, play local”. Peli-ideat sovelluksineen ovat hyvin kansainvälisiä ja samasta pelistä voi periaatteessa olla toistakymmentä kieliversiota.

Silti peli täytyy aina sovittaa paikalliseen kulttuurin. Nelostuotteella on myyntiyhtiöt Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Hollannissa ja Ranskassa.

Kulttuuritaju on hienosyistä. Heljakalla ja Niemisellä on siitä monta esimerkkiä.

Taikuripaketin myyminen onnistui mainiosti Pohjoismaissa, mutta mitä etelämmäksi tuote siirtyi, sitä vähemmän se kiinnosti ostajia.

Syy huonoon suosioon selvisi paikallisen myyjän avulla. Kannen kuva aasialaisen näköisestä tummasta pojasta ei vedonnut ostajiin Ranskassa.

– Vaikka siellä on paljon enemmän aa-

sialaislähtöisiä ihmisiä. Aina näitä ei pysty ennakoimaan, Heljakka myöntää.

Graafiset suunnittelijat jo tietävät, ettei pyöreäposkisena rusottava suomalaislapsikaan kelpaa Ranskassa. Häivähdys pyöreyttä on laihuutta ihannoivassa kulttuurissa signaali ylipainosta. Se ei myy. Muslimimaahan tai juutalaisille taas ei viedä Heitä sikaa -peliä, koska sika on niissä kulttuureissa saastainen.

– Periaatteessa hyvien yhteiskumppanien kanssa pystymme välttämään kulttuurikarikot. Kansainvälinen verkosto on siten tärkeässä asemassa, Nieminen korostaa.

Kaikkeen ei kuitenkaan voi varautua.

Näin kävi esimerkiksi kun Tactic-brändiin suunniteltiin peliä, joka perustui kahden kansan väliseen leikkimieliseen kisailuun.

Ideana oli tehdä monenlaista jäynää naapurille.

– En paljasta maita, mutta selvisi, että tällainen leikittely oli kielletty ihan lakitasolla. Naapurin kustannuksella ei saanut keppostella pelissäkään, Heljakka kertoo.

Myös Venäjälle suunnattu olutpeli karahti lakiin. Pelin kun pelättiin innostavan itänaapurit juopottelemaan.

Toisenlaisiakin yllätyksiä tulee. Kiitos kukoistavan petankkikulttuurin, Mölkky on lumonnut ranskalaiset. Peliä on myyty Ranskaan jo enemmän kuin Suomeen.

23

Liiketoimintaosaaminen

Hyötyä yritykselle ja työntekijälle

Puhelinetu, personal trainerin palvelut ja päivähoitoetu. Onnistunut työsuhde-etu sitouttaa työntekijöitä ja tukee yrityksen strategiaa.

Teksti Satu Rämö Kuva arto wiikari

S

uomalaisyritys tarjoaa keskimäärin noin 40 työsuhde-etua, joilla työntekijöitä palkitaan ja jotka voivat lisätä henkilöstön sitoutumista yritykseen.

Mutta osaatko sinä luetella työnantajasi tarjoamat työsuhde-edut?

Todennäköisesti et. Suomen palkitsemiskeskuksen toimitusjohtajan Tomi Rantamäen mielestä ei ole mitenkään kummallista, että edes esimiestasolla ei tunneta kaikkia työsuhde-etuja.

–Kuvaava esimerkki on, kun erään yhtiön omistaja ja toimitusjohtaja kertoi, että heidän yhtiöllään ei ole lainkaan työsuhdeetuja. Kun aloimme tehdä listaa, etuja tuli ilmi yli 40, sanoo Rantamäki.

Ongelma voi olla siinä, että työsuhde-etuja ei välttämättä ymmärretä eduiksi. Maksuttomat kahvit, limut jääkaapissa tai lehtietu ovat työsuhde-etuja yhtä lailla kuin työsuhdeauto tai sairaan lapsen hoitoetu.

Etuja on saattanut kertyä useiden vuosien aikana, ja niistä on voitu viestiä henkilökunnalle puutteellisesti.

24

9.11

Linkki strategiaan

Mutta minkälaisia työsuhde-etuja palkitsemisen ammattilainen sitten suosittelee yrityksille?

– Eduilla pitäisi olla selvä linkki yhtiön strategiaan. Liian usein mennään trendien ja kilpailijoiden perässä ja haalitaan etuja kokonaisuutta sen enempää miettimättä, sanoo Rantamäki.

Työsuhde-etu on onnistunut, kun se hyödyttää myös yritystä ja tukee sen strategiaa.

Rantamäki kertoo esimerkin: Terveysalalla toimiva yritys tarjosi työsuhde-etuna pullaa ja virvokkeita henkilöstölleen. Pullavuoret olivat ristiriidassa yhtiön toimialan kanssa, joka korosti terveyttä ja hyvinvointia. Viinereiden asemasta alettiin tarjota terveellisempiä eväitä kuten ruisleipää, juustoa ja hedelmiä.

– Tällaisella pienellä muutoksella yhtiö tuki omaa strategiaansa olla terveysalan edelläkävijä.

Ja toinen esimerkki: Rovaniemellä toimiva yritys tarvitsi osaajia, joita löytyi vain Etelä-Suomesta. Työhaastatteluissa työpaikkaa hakeneilta kysyttiin, miksi he suostuisivat

muuttamaan työn perässä kauas pohjoiseen. Monet kertoivat, että he haluaisivat asua keskellä luontoa.

– Nykyään tämä yritys on kirjannut yhdeksi palkitsevaksi tekijäksi sijaintinsa keskellä luontoa. Sijainninkin voi ymmärtää osana palkitsemista, Rantamäki kertoo.

Tukea työhyvinvoinnille

Konsulttiyritys PwC:n henkilöstöjohtaja Eero Alho luettelee pitkän listan PwC:n tarjoamia työsuhde-etuja: sairaan lapsen hoitoetu, liikunta- ja kulttuurisetelit, tuetut kuntosalijäsenyydet, personal trainer, erikois- ja yleislääkärin palvelut ja lukuisat tapahtumat ja paljon kerhotoimintaa.

– Suurimmassa osassa ovat työhyvinvointiin liittyvät edut. Liikunta- ja kulttuurisetelit ovat tällä hetkellä hyvin suosittuja, sanoo Alho.

PwC:n tiloissa päivystää sovittuina aikoina personal trainer, jolle kuka tahansa voi varata ajan. Kuntosalijäsenyyksiä tuetaan eri puolilla pääkaupunkiseutua.

– Meidän ei kannata avata Ruoholahteen omaa kuntosalia, koska työntekijöillemme



työsuhde-etuja ei aina ymmärretä eduiksi. maksuton kahvi on etu siinä missä sairaan lapsen hoitoetu.

25



on useimmiten kätevintä mennä punttisalille lähellä kotia, Alho kertoo.

Alho kuvailee työsuhde-etuvalikoimaa á la carte -listaksi, josta kukin saa valita haluamansa. Yhtiö tarjoaa esimerkiksi sairaan lapsen kotihoitoetua, jolloin PwC maksaa sairaan, alle 10-vuotiaan lapsen vanhemmalle lastenhoitajan kotiin enintään kolmeksi päiväksi kerrallaan, jos vanhemman pitää esimerkisi päästä tärkeään palaveriin.

– Monet haluavat kuitenkin mieluummin olla itse sairaan lapsen kanssa kotona, eikä etua juuri käytetä. Periaatteemme onkin, että ihmiset valitsevat työsuhde-eduista itselleen ne, jotka heille parhaiten sopivat, Alho sanoo.

Konsulttifirmoissa on töissä paljon perheenperustamisiässä olevaa väkeä, joille on tärkeää pystyä yhdistämään ura ja perhe-elämä parhaalla mahdollisella tavalla.

PwC pyrkii työsuhde-eduissaan ottamaan tämän huomioon.

– Äitiysvapaan ensimmäiset kolme kuukautta ovat PwC:llä vapaalla olevalle työntekijälle palkallista vapaata. Pidämme säännöllisesti yhteyttä perhevapailla oleviin työntekijöihimme, jotta he eivät koe tippuvansa työyhteisön ulkopuolelle, kertoo Alho.

Kustannukset rajoittavat

PwC käyttää työsuhde-etuihin noin 3 000 euroa vuodessa työntekijää kohden.

– Kertaalleen mukaan otettua etua ei ilman painavia perusteita ja harkintaa karsinta myöhemmin pois. Siksi uuden työsuhde-edun käyttöönottoa pohditaan tarkasti.

Yritys harkitsi esimerkiksi työsuhdematkakortin käyttöönottoa mutta luopui ideasta sen osoittauduttua liian kalliiksi.

Lisäksi PwC rajaa kaksi työsuhde-etua vain tietyille henkilöstöryhmille. Yhtiön partnereille on otettu vapaaehtoinen eläkevakuutus. Autoedun voi saada käyttöön manager-tasolta ylöspäin.

– Harvat kuitenkaan käyttävät autoetua.

Monelle tulee kilometrejä niin vähän, että taloudellisesti autoedun ottaminen ei ole 26

9.11

läheskään aina kannattavaa, Alho kertoo.

Ennen kuin työntekijä ottaa työsuhdeedun käyttöön, hänen kannattaa pohtia sen verotuksellisia vaikutuksia ja miettiä, sopiiko etu taloudellisessa mielessä omaan käyttöön.

Monet yritykset tarjoavat työntekijöilleen esimerkiksi työsuhdepuhelinta. Sen verotusarvo on 20 euroa kuukaudessa. Jos puhelimen yksityiskäyttö ylittää tämän summan, vasta silloin työntekijän kannattaa ottaa puhelinetu käyttöön.

Osa palkitsemispalettia

Yleisimmät työsuhde-edut  Kannettava tietokone  Lomaraha  Henkilöstötilaisuudet ja juhlat  Matkapuhelinetu  Tietoliikenneyhteys matkapuhelimessa  Palvelusvuosimuistaminen  Lakisääteistä laajempi työterveyshuolto  Merkkipäivämuistaminen  Liukuva työaika  Ateriaetu tai tuettu työpaikkaruokailu tai lounassetelit  Mahdollisuus palkattomaan vapaaseen

Harvinaisempia työsuhde-etuja  Terveysjuomat  Urheiluvakuutus  Huoltokonttorin palvelut tai talon pankki  Terveysbonukset (palkkio terveenä pysymisestä tai terveellisistä elämäntavoista)  Työmatkakuljetukset  Pesulapalvelu  Polkupyöräetu  Työpaikan päivähoitoetu  Koko perheen sairaanhoitoetu  Kodinhoitopalvelut  Metsästysetu

Asiantuntijayrityksissä tärkein resurssi on henkilöstö, ja koska työtä tehdään tiimeissä, yhteistyön sujuminen on tärkeää.

– Työsuhde-edut on valittu siten, että ne tukevat henkilöstömme jaksamista pitkällä aikavälillä ja helpottavat työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista, Alho kertoo.

Työkykyä ylläpitävää toimintaa varten suunnattua niin sanottua tyky-rahaa käytetään PwC:ssä työntekijöiden keskenään järjestämien tapahtumien tukemiseen.

– Jos osa työporukasta haluaa tehdä jotain yhdessä ja he organisoivat vaikka matkan Leville tai teatteriin, tuemme kutakin työntekijää pienellä summalla vuosittain.

Tällaiset yhteiset aktiviteetit lisäävät hyvää yhteishenkeä organisaatiossa.

Yritykset keksivät jatkuvasti uusia tapoja palkita työntekijöitään. Työsuhde-edut ovat osa palkitsemispalettia. Tulevaisuudessa etenkin perhe- ja työelämän yhdistämiseen liittyvät työsuhde-edut lisääntyvät, uskoo Suomen Palkitsemiskeskuksen toimitusjohtaja Rantamäki.

– Yritysten omat yksityiset hoitopaikat eivät ole vielä yleistyneet Suomessa. Kysyntää tosin voisi olla. Yrityksen oma päiväkoti tai koulun jälkeinen iltapäiväkerho saattaisivat olla pienen lapsen vanhemmalle mieluinen työsuhde-etu. Lapset voisi jättää hoitoon työpaikan viereen. Liikenteessä kuluisi vähemmän aikaa, eikä viiden minuutin myöhästyminen aiheuttaisi ongelmia.

Elämäntapojen ohjausta

Suomen tunnetuimmat työsuhde-edut löytynevät Pekkaniskasta. Nosturiyritys tukee taloudellisesti henkilökuntansa kuntoiluharrastuksia ja tarjoaa terveisiin elämäntapoihin kannustavan kuntobonusjärjestelmän.

n vartti

ine Akateem

Vuosi ilman tupakkaa lihottaa kertakorvauksena tilipussia 170 eurolla. Alkoholittomasta vuodesta tilille kilahtaa sama summa rahaa. Urheilukilpailun suorittaminen, kuten maratonin juokseminen tai 50 kilometrin soutu, palkitaan 170 eurolla. Toimitusjohtajan voittaminen leuanvedossa tietää 170 euron summaa palkan päälle. Työpaikalle pyöräilystä maksetaan 0,25 euroa kilometriltä. Kuntobonukset maksetaan palkan päälle, ja ne ovat veronalaista tuloa.

Pekkaniskan henkilöstöpäällikön Kristiina Virtalan mukaan kuntobonusjärjestelmä tukee työntekijöiden jaksamista ja parantaa työntekijöiden viihtyvyyttä töissä.

– Sen näkee tilastoista. Sairauspoissaoloprosentti on ollut viimeisen kymmenen vuoden ajan aina alle 2,5. Rakennusalalla sairauspoissaoloprosentti saattaa joissain yrityksissä olla jopa yli 10, Virtala kertoo.

Ensimmäiset kuntobonukset yhtiössä maksettiin tupakoimattomuudesta vuonna 1989.

Vastuullinen liiketoiminta haastaa yritykset

M

itä vastuullisella liiketoiminnalla tarkoitetaan? Onko se jotakin epämääräistä, vihertävää ja vaikeasti lähestyttävää? Ei nyt sentään.

Vastuullinen liiketoiminta voidaan määritellä kestävän kehityk-

sen toteuttamiseksi yritystasolla. Kestävä kehitys yhdistetään usein nimenomaan ekologiseen kestävyyteen, vaikka sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuus ovat erottamaton osa vastuullisen liiketoiminnan kokonaisuutta. Ekologisten, taloudellisten ja sosiaalisten kysymysten liittäminen samaan kuvaan on kunnianhimoinen tavoite, joka lähtökohtaisesti edellyttää monitieteellistä osaamista ja keskusteluyhteyden avaamista tieteenrajojen yli.

Monitieteellinen tutkimus haastaa perinteiset tieteentekemisen tavat. Turun yliopiston Suomen Akatemian rahoittamissa CORECOja REGSUS-hankkeissa luonnon-, talous- ja ihmistieteilijät sopivat hyvin saman pöydän ääreen.

Lisää sitoutumista

Palkitsemisen avulla voidaan varmistaa strategianmukainen toiminta. Parhaimmillaan palkitseminen ohjaa ihmisten työtä, saa ihmiset innostumaan ja kehittämään työtään sekä tekemään töitä sydämellään ja työnantajan hyväksi.

– Me olemme huomanneet, että kuntobonusjärjestelmä on lisännyt sitoutumista työpaikkaan. Työkoneista pidetään hyvää huolta, ja niistä huolehditaan niin kuin ne olisivat omia. Tämä on meille tärkeää, koska työskentelemme kuitenkin hyvin kalliiden laitteiden parissa, Virtala sanoo.

Pekkaniskan kuntobonusjärjestelmä on vapaaehtoinen työsuhde-etu. Joka vuosi noin 90 prosenttia yhtiön työntekijöistä nostaa kuntobonuksia. Lopuilta kymmeneltä prosentilta ei tiedustella syitä.

– Emme koskaan kysele, että miksi tupakoit tai miksi et lenkkeile, Virtala korostaa.

Palkitsemisesta huolehtiva yritys kiinnostaa myös tulevia työntekijöitä.

– Kuntoilukäytäntö on tuonut meille paljon positiivista julkisuutta ja rakentanut työnantajamielikuvaa.

Pekkaniskalle tulevissa avoimissa hakemuksissa kahdeksassa kymmenestä kerrotaan, että yhtiö kiinnostaa työnantajana muun muassa kuntobonusjärjestelmän vuoksi.

– Minulla ei ole tilastotietoja siitä, että meillä olisi terveempiä työntekijöitä kuin muissa yrityksissä, mutta epäilen vahvasti näin olevan. Tupakoitsijoita on ainakin vähemmän, arvioi Virtala.

Eikä ihme. Jos Pekkaniskan työntekijä lopettaa tupakoinnin kokonaan, hänet palkitaan tuhannen euron kertakorvauksella.

Pöydän ympärillä puhutaan luontevasti samassa hengenvedossa ekosysteemeistä, liiketoimintamahdollisuuksista ja kongnitiivisista resusrsseista. Tutkimusyhteistyön hedelmällisenä tuloksena vastuullisen liiketoiminnan käsite rakentuu entistä vankempaan tieteelliseen perustaan. Tämä hyödyttää myös niitä, jotka käytännössä kohtaavat vastuullisuuteen liittyviä päätöksentekotilanteita.

Mikä erottaa aidosti vastuullisen liiketoiminnan korukielisistä juhlapuheista tai 1980-luvulla tutuksi tulleesta viherpesusta? Aito vastuullisuus ei ole muotitrendi tai markkinointikikka.

Aito vastuullisuus integroituu kokonaisvaltaisesti yrityksen päätöksentekoon. Aito vastuullisuus ei ole aina helppoa tai hauskaa.

Vastuullisuutta on myös myöntää puutteet ja kertoa, kun numerot eivät täsmääkään, liittyivätpä ne sitten päästöraja-arvoihin tai kirjanpitoon.

Vastuullinen liiketoiminta on kuitenkin enemmän kuin pelkkiä numeroita. Se on näkemistä laskelmien yli ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin. Usein kysymys onkin määrällisen muutoksen sijaan laadullisesta muutoksesta ja uudenlaisen ajattelumallin omaksumisesta. Tämä merkitsee kykyä nähdä oma toiminta osana moniulotteista vuorovaikutusjärjestelmää, jossa päätösten seuraukset voivat kompleksisten mekanismien kautta lopulta päätyä yrityksen omalle etupihalle – niin hyvässä kuin pahassa. Tiedon sanotaan lisäävän tuskaa, mutta tieto lisää myös vaihtoehtoja. Vastuullinen liiketoiminta on mahdollisuus tehdä asiat paremmin.

Kolumnin kirjoittaja Nina Aarras tutkii Turun yliopiston tulevaisuuden tukimuskeskuksessa kestävää kehitystä ja vastuullista liiketoimintaa.

27

Persoona

Minuutin hissimatka muutti sapattivapaalla olleen Markus EiniĂśn suunnitelmat.

Teksti Helinä Hirvikorpi Kuvat anni koponen

28

9.11

Juristien johdossa

M

arkus Einiö on vuoden ajan tehnyt töitä Helsingin Bulevardilla asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partnersin (HPP:n) toimitusjohtajana. Ennen asianajomaailman haasteita Einiö työskenteli pitkään mainosalalla.

Itse asiassa Einiö teki historiaa ottaessaan vastaan asianajotoimiston toimitusjohtajan tehtävät. Kauppatieteilijästä tuli maamme ensimmäinen ei-juristi, joka johtaa asianajotoimistoa.

Nimitykseen vaadittiin erikseen lupa Asianajajaliitolta. Einiön piti myös tenttiä alan eettinen säännöstö.

– Arvostan näiden ihmisten avarakatseisuutta, hän tuumaa valinnastaan.

Ennen nimitystään Einiö oli myynyt osuutensa mainostoimisto Familysta ja jättäytynyt seitsemän kuukauden sapattivapaalle. Tarkoitus oli sen jälkeen ryhtyä konsultiksi ja työskennellä läppäri sylissä kotikonttorissa.

Mutta toisin kävi. Entinen koulukaveri sattui parkkihallissa samaan hissiin. Puhe kääntyi siihen, että Einiö oli aiemmin tehnyt muutamalle asianajotoimistolle strategiasuunnittelua.

Hissiin sattunut koulutoveri oli Kari Mart-



Markus Einiö Syntynyt Lahdessa 1969 Koulutus kauppatieteiden maisteri Vaasasta 1992 Ura Kyro, PwC, mainostoimistot Dynamo ja Family, Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partnersin toimitusjohtaja 2011Perhe vaimo Minna sekä lapset Siiri 8 v ja Matteus 7 v Harrastukset juoksu ja triathlon

29

Kolme kysymystä

1 2 3

Katsotko televisiosta asianajajasarjoja?

– En ole katsonut ennen enkä nytkään. En ole tv:n hevijuuseri muutenkaan.

Miten vietät joulua?

– Vietän perheen parissa kotikylässä hyvin perinteisesti. Joulupukki ja kuusi pitää olla, ja paikalla on kolme sukupolvea. Ulkona miellä on palju, joka lämmitetään myös jouluaattona.

Entä jouluruuat?

– Samanlaiset jouluruuat pitää olla pöydässä, mihin on jo lapsena totuttu. Jouluaaton aterialle on huolella tehty paljon erilaista, se on mieleenpainuvaa.

tinen, joka toimii asianajotoimisto HPP:n hallituksen puheenjohtaja. Markus Einiö päätyi tekemään strategiasuunnittelua HPP:lle, mutta projekti loppuikin siihen, että häntä pyydettiin yrityksen toimitusjohtajaksi.

– Moni varmaan kuvittelee, että mainostoimistot ja asianajotoimistot eroavat suuresti toisistaan. Molemmat ovat asiantuntijabisnestä, ja niissä on oman alansa huippuasiantuntijoita, joilla on korkea ambitiotaso. Siksi johtaminen on samantyyppistä, Einiö sanoo.

Sen Einiö kuitenkin myöntää, että mainostoimistossa ja asianajotoimistossa ihmisten ”mind setit” ovat erilaiset.

– Toimialoilla työskentelevillä on toki painopiste eri aivolohkojen käytössä, hän kuvailee.

Hyvän asianajajan ratkaisut vaativat toki myös luovuutta, eikä pelkka rationaalinen ajatteu riitä. Toisaalta hyvän mainosihmisenkin täytyy ajatella jossain määrin myös rationaalisesti.

– Sisällöntuottaminen perustuu tarinankerrontaan ja mielikuvitukseen. Johtamisen näkökulmasta molemmissa täytyy pitää huolta asiakkaista ja kummassakin myydään aikaa ja omaa asiantuntemusta, Einiö vertaa.

Hän on yllättynyt siitä, että varsin monella asianajajilla on HPP:ssä juristin tutkinnon ohella kauppatieteiden tutkinto.

Liikejuridiikassa, erityisesti yritysjärjestelyissä on hyötyä siitä, että löytyy esimerkiksi rahoitusosaamista.

30

9.11

Parasta sapattivapaalla oli olla kotona, elää arkea lasten kanssa.

Innokas kurssiahmatti

Katsotaanpa hieman taaksepäin, millaista polkua Markus Einiö sinne parkkihalliin päätyi.

Einiö valmistui Vaasan yliopistosta pääaineenaan laskentatoimi ja sivuaineinaan oikeustiede ja markkinointi. Gradunsa hän teki tunnuslukuanalyysistä.

– Ahmin kursseja kun kaikki oli niin mielenkiintoista. Valmistuin 2,5 vuodessa, en siksi että olisin poikkeuksellisen älykäs, vaan siksi että olin niin innostunut.

Aloitti hän insinöörin opinnotkin Tampereen teknillisessä korkeakoulussa tavoitteenaan tuplatutkinto, mutta into ei loppuun asti riittänyt.

– Huomasin, ettei se ollut minun juttuni, Einiö sanoo.

Einiön ensimmäinen työpaikka oli kuitenkin paperiteollisuudessa. Hän pääsi laskentapäällikön äitiysloman sijaiseksi Kyro Board & Paperiin, joka on nykyisin osa Mrealia.

– Siitä tehtävästä olen kiitollinen. Opin paljon laskentatoimesta, budjetoinnista ja ylipäänsä controllerin tehtävistä. Talouspäällikkö jaksoi opastaa minua.

– Silloin huomasi miten vähän tietää, vaikka intoa vastavalmistuneella oli paljon, Einiö muistelee.

Kestitystä ja kohumainoksia

Kolme vuotta vierähti Kyröskoskella paperia ja kartonkia myyden. Asiakkaiden kestityksestä Einiön vyötärölle kertyi kymmenen kiloa lisää.

Seuraavaksi Einiö oli liikkeenjohdon konsulttina Pricewaterhouse Coopersissa. Sitten hän hakeutui mainosalalle.

Mainostoimistot panostivat 2000-luvun alkaessa strategiaosaamiseen. Einiö meni planneriksi Dynamoon, ja toimi siellä strategistina ja asiakkuusjohtajana. Dynamosta hän siirtyi mainostoimisto Familyyn toimitusjohtajaksi ja osakkaaksi.

Family teki 2000-luvulla sen surullisenkuuluisan Suomen Ammattiliittojen Kes-

kusjärjestön SAK:n mainoksen, joka vedettiin pois kun porvarilla ei ollut siinä mitenkään hillittyä charmia.

– Elämänkokemuksena tuo aika Familyssa oli arvokasta, ammatillisesti antoisaa ja viihdyin hyvin lahjakkaiden ihmisten parissa, Einiö sanoo.

Kymmenen hengen yritys kasvoi pian noin 40 työntekijän yritykseksi. Myyntikatteella mitattuna Familyn taakse jäi moni alan nimekäskin toimisto.

– Meillä oli hyvä tiimi.

Kontrastia pienestä kylästä

Iso muutos oli myös perheen kanssa Kirkkonummelle muuttaminen – kaupungista pieneen kylään haja-asutusalueelle.

– Siinä on mukava kontrasti, kun pihapiirissä hyppivät peurat ja kauriit ja tulet sieltä suoraan Helsingin ytimeen, Mannerheimintien ja Bulevardin kulmaan, Einiö kuvailee.

Työputki oli ollut monta vuotta niin intensiivinen, että harrastukset olivat jääneet.

Jäädessään sapattivapaalle hän päätti toteuttaa unelmiaan.

– Parasta oli olla kotona, elää arkea lasten kanssa. Keskellä päivää saattoi olla kotona, ei ollut kiire mihinkään, se oli aika erikoista. Välillä oli suorittamisen makua kun pyrin tekemään kaikkea mitä en ollut ehtinyt aiemmin tehdä, Einiö kertoo.

Liikunnassa hän teki täyskäännöksen.

Syyskuun puolessa välissä hän alkoi juosta tavoitteenaan Rooman maraton maaliskuussa.

– Aloin nylkyttää 3–4 kilometrin lenkkejä ensin, pikku hiljaa pidensin niitä ja loppujen lopuksi vetelin 30 kilometrin mittaisia matkoja. Ennen maratonia juoksin 1200 kilometriä. Koko asenne liikuntaan muuttui, ja se moodi on nyt jäänyt päälle.

Kesäkuussa hän osti fillarin, ja sen jälkeen kilometrejä on kertyi neljässä kuukaudessa jopa 2 500. Nykyään hän ajaa pari kertaa viikossa työmatkan Kirkkonummelta Helsinkiin, 33 kilometriä sivu.

Viime kesänä Einiö juoksi toisen maratoninsa, ja osallistui Kuopiossa lyhyen triathlonin SM-kisaan.

– Piti mennä uimakouluunkin, olen ollut surkea uimari. Mutta kun joku neuvoo, sitäkin oppii, Einiö arvelee.

Ajatukset kirkkaana

Lokakuun rutistus oli puolitriathlon Miamissa. Ja joulunakin on luvassa urheilua: jos vain jalka kestää, Einiö aikoo Italiaan juoksemaan Pisan maratonin.

Aiotko joskus kenties peitota Aleksander Stubbin triathlonissa?

– En pysty. Nostan hattua hänelle, että ehtii niin paljon harjoitella. Hänen aikansa taitavat olla niin kovia, etten niihin pääse varmaan koskaan.

Hyvä kunto kuitenkin tukee Einiön nykyistä työtä, kun liikunta auttaa pitämään ajatukset kirkkaana vaativassa työympäristössä. Nykyistä tehtäväänsä hän sanoo pitävänsä erittäin mielenkiintoisena.

– Toimialan dynamiikka on omanlaisensa ja kiehtova. HPP on tällä hetkellä nopeimmin kasvava asianajotoimisto Suomessa.

Liikevaihto kasvoi kolmanneksen ja tulos kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna, Einiö kehaisee.

31

Klinikka Klinikka-sarjassa ratkotaan työelämän arkisia ongelmia. Lähetä pulmasi osoitteeseen ekonomilehti@otavamedia.fi tai Ekonomi-lehti, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki.

Kärsiikö isän ura perhevapaista?

Isäni katuu, kun ei ehtinyt viettää aikaa lasten kanssa, kun nämä olivat pieniä. Itse haluaisin toimia toisin.

Mutta hyväksyykö työnantaja isän perhevapaat?

Nimimerkki Pojasta polvi paremmaksi.

Teksti Tuula-Maria Ahonen Kuvitus katri nietosjärvi

32

9.11

P

ohjola Vakuutuksessa työskentelevä kehittämispäällikkö Juha Raassina hoiti kotona koko viime syksyn yksi-vuotiasta Ada-Emiliaa.

Hän oli heti lapsen synnyttyä isyysvapaalla 12 päivää ja myöhemmin loput 12 päivää.

– Vaimoni palasi töihin tyttäremme täytettyä vuoden, ja minä pidin ensin isäkuukauden vanhempainvapaan jatkoksi ja loppuvuoden pidin hoitovapaata, Raassina kertoo.

Raassinalle oli alusta alkaen selvää, että sekä isän että äidin kannettava kortensa kekoon, kun lapsi syntyy.

– Olemme vaimon kanssa molemmat kauppatieteilijöitä ja vaimolla on myös ura.

Olisi ollut kohtuutonta niin häntä kuin lastakin kohtaan, jos minä en olisi hoitanut omaa osaani.

Raassina koki itse tärkeäksi sen, että hän pääsee luomaan vahvan siteen tyttäreen jo varhaisessa vaiheessa.

– Siitä on helpompi ponnistaa eteenpäin. Olin ylpeä, kun tyttären ensimmäisiä sanoja oli ”isi”, Raassina kuvailee.

– Valmensin tytärtä omatoimisuuteen, päiväkodeissahan on usein liian vähän henkilökuntaa, hän jatkaa.

Positiivista palautetta

Hoitovapaalla ollessaan Raassina suoritti myös esimiesopintoja iltapuhteilla. Kurssilla riitti selkään taputtelijoita, ja hän sai hoitovapaalla olemisestaan positiivista palautetta työkavereilta.

– Ylipäätään olen saanut hoitovapaan pitämisestä ainoastaan positiivista palautetta työkavereiltani.

Raassina havaitsi hoitovapaan aikana, että isänä toimiminen on aika lähellä valmentavan johtajan työtä.

– Lapsi on ihanteellinen alainen, suoraa palautetta tulee heti. Tilanteet lapsen kanssa muuttuvat nopeasti, on opittava reagoimaan joustavasti ja luovasti. Tätähän nykyinen työelämämmekin vaatii.

Toisaalta väsynyt ja kiukutteleva lapsi on haastava alainen.

– Mutta onneksi olen perusluonteeltani rauhallinen. Olen oppinut lapsen kautta tuntemaan itseänikin paremmin. Ja jos missä niin lastenhoidossa johdonmukaisuus luo turvallisuuden ja luottamuksen tunnetta.

Raassinan työnantajalle lakisääteinen isyysvapaiden käyttö ei ole ollut ongelma, päinvastoin. Mutta osa työnantajista elää vielä menneen maailman ajatusmaailmassa.

– Kaveripiirissä kyllä jotkut epäilevät, ettei työnantaja suhtautuisi kovin keveästi, jos he ilmoittaisivat suunnitelleensa pitää pidemmän hoitovapaan, Raassina kertoo.

Tähänkin artikkeliin yritettiin saada haastateltavaksi erästä toista lapsiaan hoitavaa ekonomi- isää. Koska hänellä ei ollut tiedossa työnantajaa, hän mietti pitkään rohkeneeko suostua ja lopulta kieltäytyi.

Joidenkin vanhempien työnantajien mielestä miehen paikka ei ole kotona.

Raassina kuitenkin arvioi, että hoitovapaan ilmoittamisen pitäisi ansioluettelossa tulkita oikeastikin ansioksi.

– Tämä lisää myös tasa-arvoisuutta työelämässä, hän muistuttaa.



Isän oikeudet  Isä voi lapsen syntymän jälkeen pitää isyyslomaa 1–18 arkipäivää yhtä aikaa äitiys- tai vanhempainvapaan kanssa.  Lapsen syntymän jälkeen pidetyn isyysvapaan lisäksi isä voi pitää isäkuukauden lapsensa kanssa. Ehtona isäkuukauden saamiselle on, että isä käyttää vähintään 12 viimeistä arkipäivää vanhempainrahakaudesta.  Vanhempainvapaalle (yhteensä 158 arkipäivää) voi jäädä äiti tai isä. Vanhemmat voivat myös olla vapaalla vuorotellen, mutta eivät yhtä aikaa.  Hoitovapaata voi kumpikin vanhemmista pitää kaksi vähintään kuukauden mittaista jaksoa kunnes lapsi täyttää kolme vuotta.

33

Lapsi on ihanteellinen alainen, suoraa palautetta tulee heti.

Paluuta suojaa laki

SEFE:ssä työsuhdelakimiehenä toimiva Timo Voutilainen on niin ikään käyttänyt isyysvapaansa ja kolme kuukautta vanhempainvapaasta kahden lapsensa kanssa.

Ekonomiliiton lakiyksikössä isyysvapaat ja isäkuukauden on käyttänyt kolme muutakin isää.

– Mutta tiedän kyllä myös joidenkin ekonomi-isien arkuuden ja pelon etenkin hoitovapaiden käytön suhteen. Enää ei isyysvapaiden käyttöä sentään juurikaan kummastella, Voutilainen sanoo.

Tilastojen valossa äitit pitävät isiä huomattavasti enemmän pitkiä hoitovapaajaksoja. Työnantajasta riippuen isän ilmoitukseen voidaan suhtautua karsaastikin, arvioi Voutilainen.

– Niin pitäisi missään nimessä olla. Pelon ei pitäisi olla enää nykyaikaa, Voutilainen toteaa.

Voutilainen rohkaisee isiä vaikka yhdessä vaikuttamaan työnantajien asenteisiin.

– Työsopimuslain mukaan on oikeus palata aiempiin tehtäviinsä, mutta aina se ei tunnu onnistuvan. Valitettavasti urakierrosta tippumisia on tullut vastaan, etenkin enemmän vapaita käyttävien naisten osal-

ta. Jos näin tapahtuu, suositan kääntymistä liiton lakimiehen puoleen.

Voutilainen arvioi, että asenteet tuntuvat olevan monilla työpaikoilla olevan edelleen negatiivisia perhevapaita käyttäviä kohtaan. SEFEen tulee aiheesta paljon yhteydenottoja perhevapaalta palaavilta, jotka kohtaavat ongelmia.

Myös työnantaja voittaa

– Työ on tärkeätä, mutta se ei voi olla kaikki. Ja myös työnantaja voittaa, kun isä kasvaa ihmisenä. Perhevapaat ovat opettavaista aikaa, korostaa Voutilainen.

Näin hakeudut isyysvapaalle  Ilmoita työnantajallesi isyysvapaastasi kaksi kuukautta ennen vapaan alkua.  Jos isyysvapaasi on enintään 12 arkipäivää, ilmoita siitä viimeistään kuukausi etukäteen.  Hae isyysrahaa Kansaneläkelaitokselta lapsen syntymän tai isyysvapaan aloittamisen jälkeen.

Katso myös: www.sefe.fi  jäsensivut  Onnistu urallasi  Työhyvinvointi

34

9.11

Tilanne on ristiriitainen. Vaikka isille on luotu vanhempainvapaajärjestelmä ja -oikeudet, asenteet eivät ole muuttuneet. Ja kuitenkin jatkuvasti kuulemme tarinoita siitä, kuinka aiempien sukupolvien isät katuvat, etteivät olleet läsnä lasten lapsuudessa.

– Lain turvaama mahdollisuus myös isälle hoitaa omaa lasta pienenä on todella hieno ja ainutkertainen mahdollisuus, Raassina sanoo.

Raassina rohkaisee muitakin isiä samaan.

– Ei ole yhtä oikeata tapaa hoitaa lapsia.

On tärkeintä tehdä parhaansa.

– Kun annamme lapsille tarpeeksi aikaamme, meillä on mahdollisuus myös muuttaa heidän kauttaan maailmaa paremmaksi paikaksi, Raassina laajentaa.

Raassina teki hoitovapaalla ollessaan myös saunaremonttia, mutta nyt jälkeenpäin ajatellen toimisi toisin.

– Sanoisin muille, että keskittykää ainoastaan olennaiseen.. Parhaimmat muistot jäävät yhdessäolosta.

– Kun palaa takaisin töihin, kestää toki jonkin aikaa orientoitua kartalle, mutta erilainen työ on erinomaista vastapainoa palkkatyölle.

Koonnut Sarianna Toivonen

Nainen harvoin pomo pörssiyhtiössä

N

aisjohtaja on harvinaisuus suoma-

koinakaan tapahtunut.

laisten pörssiyritysten liiketoi-

Keskuskauppakamari muistuttaa, että

minnan johdossa. Vain yhdessä

naisten asemaan liike-elämässä vaikuttaa

pörssiyhtiössä on tällä haavaa nainen toi-

moni asia: perinteet, asenteet, stereoty-

mitusjohtajana. Pörssiyhtiöiden johtoryh-

piat, koulutusvalinnat, naisten oma itse-

missäkin naisia on vain 16 prosenttia, sel-

kriittisyys sekä vaikeudet sovittaa työ- ja

visi Keskuskauppakamarin taannoisessa

yksityiselämää yhteen. Lisäksi naisten

selvityksessä.

verkottuminen voi olla vähäisempää kuin

Liiketoimintojen vetäjien joukosta löy-

miehien.

tyi kaikkiaan kolme naista perusteollisuut-

Keskuskauppakamari nostaa erikseen

ta edustavista pörssiyhtiöistä. Esimerkiksi

esiin sen, että naisjohtajilla on vain vä-

energia-, tietoliikenne- ja yhdyskunta-alo-

hän esikuvia, jotka osaltaan vaikuttaisivat

jen pörssiyrityksissä ei ole yhtään naista

yleisiin asenteisiin. Naisjohtajien mento-

mukana yritysten johtoryhmissä.

reitakin voisi olla enemmän, ja kauppa-

Selvityksessä summataan, että käytännössä miehet johtavat liiketoimintoja ja

kamari lupaa itsekin aloittaa ensi vuonna naisjohtajien mentorointiohjelman.

naiset hoitavat tukitoimintoja. Johtajaksi

Lisäksi yritykset voisivat Keskuskauppa-

yltävä nainen toimii yleensä pörssiyhtiös-

kamarin mielestä kehittää tasa-arvosuun-

sä esimerkiksi henkilöstö-, viestintä-, la-

nittelua sekä lisätä avoimuutta johtajava-

kiasiain- tai talousjohtajana.

linnoissa.

Selvityksen mukaan on turha elätellä

Keskuskauppakamarin selvitys kattoi

toiveita, että ajan myötä tilanne muut-

124 pörssiyhtiötä, niiden toimitusjohta-

tuisi itsestään. Ainakaan edistystä nais-

jat, hallitusten jäsenet ja johtoryhmän

johtajien esiinmarssissa ei ole viime ai-

jäsenet.

Kulutan ja häpeän

Seniorit vauhdilla nettiin

Mainonnan maailmassa kuluttami-

Eläkeikäiset ovat siirtyneet vauhdilla inter-

nen on yksioikoisen ihanaa, mut-

netin käyttäjiksi. Tilastokeskuksen tutki-

ta tosielämässä näin ei aina ole.

muksen mukaan internetin käyttäjien osuus

Pirkko Talvio arvioi Aalto-yliopiston

65–74-vuotiaista on kasvanut vuodessa peräti

kauppakorkeakoulussa tekemässään

kymmenen prosenttiyksikköä 43 prosenttiin.

väitöstutkimuksessa, että negatiivi-

Muutoin internetin käytön yleistymisessä ei

silla tunteilla on tärkeä rooli kulutta-

ole tapahtunut isoja muutoksia, sillä nuorem-

misessa.

missa ikäryhmissä jo lähes kaikki ovat netin

Häpeä vaikuttaa niin ostopaikan va-

käyttäjiä. Koko väestöstä 86 prosenttia käyttää

lintaan kuin muuhun kuluttajan käyt-

nettiä.

maksuongelmiin, moraaliristiriitoi-

hävetessään kuluttaja usein muuttaa

hin, tuhlaamiseen, noloon ostotilan-

ostokäyttäytymistään. Markkinoinnissa

teeseen tai seksuaalisuuteen ja inti-

tietoa häpeän tunteista voidaan sovel-

miteettiin, Talvio arvioi.

taa esimerkiksi poistamalla aiheetonta

Häpeän tunteet vaikuttavat myös lii-

häpeän tunnetta tai muuttamalla ku-

ketoiminnan tuloksellisuuteen, sillä

luttajan tottumuksia.

NUMERO

Kuvat shutterstock

täytymiseen. Häpeä liittyy yleensä

6–7

Lihatiedotuksen tilastojen mukaan suomalaisten kuluttavat joka joulu yhteensä noin 6– 7 miljoonaa kiloa joulukinkkua.

35

Patricia Cornwell KUOLLEIDEN SATAMA Kay Scarpetta joutuu vastakkain oman menneisyytensä kanssa.

Laila Hirvisaari MINÄ, KATARIINA Lumoava kertomus Venäjän keisarinna Katariina II Suuren elämästä.

Siri Hustvedt KESÄ ILMAN MIEHIÄ Hylätty vaimo oppii näkemään elämänsä uudessa valossa.

Anna-Leena Härkönen ONNEN TUNTI Ironisen hauska ja sydäntä särkevä tarina sijaisvanhemmuudesta.

Mauri Kunnas KUMMALLISUUKSIEN KÄSIKIRJA Kunnasmaisen hilpeä tietoteos möröistä ja kummituksista.

John Lagerbohm SATA SOTAKOHTALOA Kiinnostavia kuvia ja liikuttavia tositarinoita sota-ajalta.

Henning Mankell LIKAINEN ENKELI Kiehtova, historiallinen tarina ulottuu Ruotsista Afrikkaan.

Leif G. W. Persson MATKAN PÄÄ Taattua laatua ja todenmukaista kerrontaa ruotsalaiselta dekkaristilta.

Ilkka Remes TERÄSLEIJONA Käsistä karannut informaatiosota leimahtaa ilmiliekkeihin.

Soili Soisalo MUSTIKKA, RUIS JA RYPSI Selkeä ja monipuolinen kirja suomalaisesta voimaruoasta.

>

S Säih äihK Kymää ymääN N SäihKymääN

<

esikoisrunoilija

miki liukkonen, 22:

”Äidin kuolema teki minusta ankaran itselleni”

miksi annat henkisen vÄ vÄkivallan v kivallan jatkua?

puhetta miehestä

uusia herkkuja

lotta backlund "olen antanut jo anteeksi synnytyksen"

eilisestÄ eilisestÄ leiv stÄ leivÄ st leivÄstÄ

7 /2011 6,60 e

isät ja äidit nettideiteillä Marin, 30, odotuspäiväkirja: Mörkö kantoliinassa

Ronin erilainen vauvavuosi

Onko kaksi vuotta täydellinen

63

ta ikäero? sisarus pukkaa!

ideaa

synnytyspelko katosi synnytyksessä

lastenhuoneeseen

KurKista työhuoneisiin 9x parhaat työvalaisimet päivitä työpöytä syysKauteen

vinkit kodinhoitotilaan

lapsen kasvu on ohjelmoitu geeneihin

OdOtus * VauVa * Leikki-ikä * kOuLuLainen

8/11 deko. 1

#5 / elo–sy yskuu 2011 / 7,30 €

Kaksplus.fi

8/11 6,60 e www.dekolehti.fi

KUKKAMAALArIN KIEhTOvA ATELjEEKOTI

# 5 / e l o – s y y s ku u 2 0 1 1

vAih ihE E vAihEElTA vA v Aih ihEE EEl lTA vAihE

◆ NäiN NäiN SAAT hiUKSET hiUKSET ◆

PUhEENAihE

☛ itämeren dieetti – hyvinvointia läheltä s. 46

17|

KG

+

Extremeharrastajien tunnustukset

SISUSTA ELÄEN vINKIT KODINhOITOTILAAN jA LASTENhUONEESEEN

marja tiura

”Kaksi viime vuotta ovat olleet yhtä helvettiä”

rAiKAS SyySmEiKKi Syy yyS SmEiKK KKii ◆ rAiKAS

>

|34

EDUSKUNNASTA PUDONNUT

pÄivit ivitÄ Ä pÄivitÄ tyylisi

”haluamme vain yhden lapsen”

KOE TALLINNAN TYYLIKÄS MUODONMUUTOS

victoria victoria vihdoinkin iloinen uutinen!

25.8.2011 3,90 € www.anna.fi

miehilt miehiltÄ lainattua ideaa

NUMErO 68 ELOKUU 2011

15

tunnista ja Torju

Uusi

sisustajan ideaa iloinen syksy

• Suuri sohvavertailu • Habitaren makupalat • Ihana talo rannalla

Viisi kiloa pois – nyt!

erosta voi seLvitä

• Kaksi tarinaa • Tukea ja tietoa

Testaa: Miten juuri sinä hoikistut parhaiten?

Cittaslow & Slowfood

ota avuksi uusi aivopesudieetti

kapinoitko kiirettä vastaan?

varmat ratkaisut

viiden kilon pudotukseen

32

Kuntoekstra! kalorit polttava tehojumppa

reseptiä keventäjälle

+

6.9.2011 5,50 € www.kotiliesi.fi

Katse kotiin 59

lihottava stressi

[kuti s ta g ar der o b i ]

teemana – 5 kg

lUOv lUO vU Nämä trendivaatteet toimivat ensi kesänäkin älä lUOvU

4 askelta huippukuntoon

+ kätevä seuranta-

Kasvisruokaa uusin maustein 4 x superhyvää omenasta

kalenteri

mukana Piloxing-treenaajat Satu ja Heidi / Hoikentavat vaatevalinnat

Kirjailija keski-iässä

sari malkamäki

syysretki omenatarhaan

”elämä kysyi, vieläkö uskallan rakastua”

&

Uusia vinkkejä kivipihaan

Kokeile mehevät reseptit!

|

Leveät lanteet, pömppömaha – apua housujen valintaan

|

4 x keitto pelastaa arjen

Anna 8 nroa

Deko 4 nroa

Kaksplus 5 nroa

Kg 4 nroa

Kotiliesi 4 nroa

Anna käsittelee elämää ja ilmiöitä rohkeasti ja elämäniloisesti.

Deko on sisustamisen ja muotoilun maailman ytimessä.

Kaksplus on vanhemmuusmedioiden ykkönen.

Kg on painostaan huolehtivan naisen ykköslehti.

Klassikkolehti Kotiliesi on ollut suomalaisen naisen korvaamaton ystävä jo vuodesta 1922.

Reppukansan oma lehti

Perustetaan ruokaosuuskunta s. 15

www.koululainen.fi

#9 / syyskuu 2011 / 7,90 €

nyt uudistunut!

9×

janina andersson

{ s. 66 }

Huippaako

pään kääntäminen?

6×

harjoita tasapainoa { s. 48 }

Vihreä syysmenu

Kokeile

levää ja vihreää teetä flunssaan

{ s. 62 }

{ s. 70 }

Söpö SuperSankari

5

vinkkiä yksinäiselle

Hurjat vuoristoradat

Pol K is se aise lomall e

sarja alkaa

mukana trampoliini,

JuliSteiSSa:

kotoisaa otoisaa¨mää •Jukka rintalan kesäkoti• •uusi usi talo vanhassa pihapiirissä• •kaupungista kartanoon•

elä

aku HirvinieMi, Jennifer

lopez, kani

*

Unelmien

iso PihA

löydä soPIvat lajIt ja tyylI

sAdonkorjuun herkkupalat ••

Perinteinen sAvitAlo on ekologinen

skeitti, bmx-pyörä

fillarin uudet varusteet Hevosleiri on kesän kohokohta

Mikael Granlund,

suomen muodikkain käsityölehti – suuri neulenumero

|

4 26. 7. 2011 8,80 €

JulistEEssa: Escape the Fate, Frank iero/MCR, Bon Jovi vm. 1985

K O T I • P U U TA R H A • P E R I N T E E T • R U O K A • K Ä D E N TA I D O T • M A A L A I S E L Ä M Ä • A N T I I K K I

opettele 10 temppua

Elämä haltuun

anu, diabeetikko: insuliini lihotti Marjo, kuntoutuja: romahdus avasi uusia ovia Helena, uneton: nukuin pari tuntia yössä

6/2011 6,40 €

Kung Fu Panda

TesTaa mikä jääTelö sopii sinulle

{ s. 40 }

4 | 26.7.2011 | Kotoisaa elämää

”Opettelen leipomaan luomusti”

syö itsellesi hyvä mieli

Anu Pentik

ja tyttärentytär: ”Iiriksestä kuullaan vielä!”

4/2011 9,20€

67

räsymatto shaali kukkatyynyt leivokset

neuleohjetta

Glamourin kuningatar

Elokuu 2011 / 6,20 €

– jennifer Lopez

vahva ja ykSin!

iHiKsissÄ:

amy wineHouse HeatH ledger glee

tosi tarina: kärSin viideStä oireeSta

taskuhuivi palmikkojakku lapsen haalari

Pukeudu pitsiin tunika jakku neule kolmiohuivi

••

Keräile nyt värillistä lAsiA

Ihanat ideat: nikkAroi•kudo•AskArtele

rakkaudesta käsitöihin

Citysinkku sisustaa

Neulesatoa puutarhassa

l apsille:

Kesän herkulliset neuleet! pitsisukat sandaaliin neulottu nalle lapselle

Paljon ja neuleita leluja

it’s

Showtime!

ihanimmat pariiSi-Leffat SykSyn uudet tv-Sarjat omi megatähtien muoti

Michael Jackson

– mystinen loppuun asti Starojen Lempimeikit

www.modalehti.fi

Kotilääkäri 4 nroa

Koululainen 5 nroa

Maalla 4 nroa

Moda 4 nroa

Kotilääkäri on jokaisen itsestään ja lähimmäisistään huolehtivan naisen hyvinvointi- ja terveyslehti.

Koululaisessa on juttuja, jotka auttavat tyttöjä ja poikia kasvamaan sellaisiksi kuin ovat.

Maalla on ensimmäinen suomalainen country living -lehti.

Tähdet ja idolit ovat tärkeässä Suomen muodikkaimman ja monipuolisimman käsityölehden sisällös- roolissa uudessa Suosikissa. tä pääosan muodostavat neuleet.

Suosikki 6 nroa

Edunvalvonta

YT-neuvottelujen

sudenkuopat Yhteistoiminta- eli yt-neuvotteluissa kokemus ja luottamus ovat avainasemassa.

Teksti Mikko Huotari Kuvat arto wiikari

37

Edunvalvonta

Y

hteistoimintaneuvottelut sujuvat useimmiten pilkulleen lain määräämällä tavalla. Aidot neuvottelut eivät kuitenkaan synny pelkästään lakia noudattamalla, vaan osapuolilla täytyy olla toimiva keskusteluyhteys sekä luottamus toisiinsa.

Irtisanomisuhka on työelämässä arkipäivää. Suomen Ammattiliittojen keskusliiton SAK:n tekemän seurannan mukaan tammi–lokakuussa 2011 irtisanottiin 7 799 työntekijää ja yhteistoimintaneuvottelut koskivat 37 287 työntekijää.

Kaksi vuotta sitten irtisanomisuhka koski suurempaa määrää työntekijöitä kuin tänä vuonna. Yhteistoimintaneuvottelujen määrän oletetaan jälleen kiihtyvän, koska epävarmuus taloudessa on kasvanut.

Laki määrää neuvottelut

Ennen kuin ketään irtisanotaan yrityksessä, jossa työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on vähintään 20, yhteistoimintalain mukaan täytyy käydä yhteistoimintaneuvottelut, joissa keskustellaan irtisanomisen perusteista, vaihtoehdoista ja vaikutuksista.

Irtisanominen ei kuitenkaan tapahdu yhteistoimintalain, vaan työsopimuslain perusteella. Päinvastoin kuin usein luullaan, yhteistoimintalaissa ei ilmaista, millä perusteella työntekijä voidaan irtisanoa.

Teknologiayritys Fujitsu Technology Solutions tuomittiin viime vuona maksamaan 2,5 miljoonan euron hyvitykset yhteistoimintaneuvottelujen laiminlyönnistä yhdelletoista ammattiliitolle. Kyse ei ollut siitä, että työsopimuslakia olisi rikottu, vaan sii-

tä, että alankomaalainen emoyhtiö hätiköi ratkaisunsa tuotannon keskittämisestä ennen lain edellyttämiä yhteistoimintaneuvotteluja.

Vaikka yhteistoimintaneuvottelut sujuisivat lain edellyttämällä tavalla, on olemassa monenlaisia muita sudenkuoppia, joihin neuvottelujen aikana voi langeta. SEFEn asiamiehen Johanna Lähteenmäen mukaan yhteistoimintaneuvotteluissa punnitaan ennen kaikkea neuvotteluosapuolten kokemus.

– Yt-prosessista tulee hyvin hankala, jos työpaikalla ei ole toimivaa henkilöstöedustusjärjestelmää. Yhteistoimintaa olisi hyvä harjoitella rauhanoloissa, Lähteenmäki selittää kuvainnollisesti.

Joskus yhteistoimintaneuvotteluissa on kokemattomia ihmisiä pöydän molemmilla puolilla.

– Neuvottelupöydässä on suuri tunnetaakka mukana. Olisi erityisen tärkeä saada eri näkemykset esiin ja löytää rakentavia ratkaisuja, mutta jos jokainen valvoo vain omaa etuaan, neuvottelu ei etene mihinkään suuntaan, Lähteenmäki sanoo.

Yhteistoimintaneuvottelut sujuvat yleensä helpommin, jos työyhteisössä on aikaisemmin käyty vuoropuhelua helpompien ja pienempien asioiden tiimoilta, joita ovat esimerkiksi henkilöstösuunnitelma, tasaarvosuunnitelma ja työaikajärjestelyt.

Luottamus auttaa eteenpäin

Huonoin mahdollinen neuvotteluprosessi syntyy, jos yrityksessä ei ole minkäänlaista keskustelukulttuuria. Neuvottelevien osapuolien välille ei ole syntynyt luottamusta.

– Yhteistoimintaneuvotteluissa voidaan käydä luottamuksellisia keskusteluja, kos-

ka henkilöstön edustajilla on oikeus saada samoja tietoja kuin työnantajan edustajilla. Käydyt keskustelut rajataan neuvotteluhuoneen sisälle siltä osin, kun tieto on selkeästi yhtiön liikesalaisuuteen kuuluvaa, Lähteenmäki sanoo.

Kun työnantaja antaa ilmoituksen yhteistoimintaneuvotteluista, on vain viisi päivää aikaa järjestäytyä. Sitten keskustelujen pitäisi alkaa.

– Jos neuvottelun osapuolilla ei ole koulutusta ja kokemusta yhteistoiminnasta, varoo kumpikin osapuoli kaikkea sanomaansa ja aito vuoropuhelu puuttuu, syntyy yt-neuvottelujen irvikuva, maalailee SEFEn lakimies Riku Salokannel.

Neuvotteluosapuolilla pitäisi olla luottamus toisiinsa, jotta käsiteltävät asiat saadaan käytyä läpi. Luottamuspulassa turvaudutaan ulkopuolisiin lakimiehiin ja pilkun viilaamiseen, jotka kankeuttavat keskustelua entisestään.

– Yleensä on hyvä, että yt-neuvotteluissa on mukana vain yrityksen työntekijöitä, ja työnantajan edustaja on mahdollisimman korkealta hierarkiasta. On hyvin hankalaa, jos neuvotteluissa on joku alemman tason HR-ihminen, joka kaikkien kysymysten kohdalla toteaa, että palataan asiaan myöhemmin, Salokannel sanoo.

Hänen mukaansa sekään ei helpota tilannetta, jos työntekijät eivät ymmärrä kokonaisuutta, vaan ajavat sokeasti omaa tai yksikkönsä etua.

Lähteenmäki ja Salokannel toteavat, että yhteistoimintaneuvotteluja käytäessä kannattaa käyttää koko neuvotteluaika hyväkseen. Kuusi viikkoa on yllättävän lyhyt aika siihen, että eri osapuolet tulevat kuulluiksi ja erilaiset ratkaisumallit käydään läpi.

Yhteistoimintaneuvottelujen vaiheet

(kun muutos johtaa vähintään kymmenen palkansaajan osa-aikaistamiseen, irtisanomiseen tai lomauttamiseen yli 90 päiväksi)

1 * 38

Työnantaja antaa kirjallisen esityksen yt-neuvotteluista viisi päivää ennen neuvottelujen aloittamista

* 2

9.11

3 *

Työnantajan ja henkilöstöryhmien edustajat aloittavat neuvottelut

Ellei muusta sovita, neuvotteluaika on vähintään kuusi viikkoa

* 4

5 *

Neuvottelujen jälkeen työnantaja päättää, ketkä irtisanotaan

Irtisanomisprosessit tai muut muutokset aloitetaan

kuvauspaikka: helsingin yliopistomuseo arppeanum.

Yhteistoimintaa olisi hyvä harjoitella rauhanoloissa.

Onnistuneen yt-prosessin kulmakivet  luottamus  osaaminen  avoimuus  rehellisyys  uudelleensijoittaminen

39

Pykälien takaa

Miksi työehtosopimus on niin tärkeä ?

T

yösuhteen ehtoja sääntelevät lait, työehtosopimukset, työsopimus, vakiintunut käytäntö, työnantajan määräykset jne. Lakeihin sisältyy sekä pakottavia että tahdonvaltaisia säännöksiä. Pakottavasta lainsäädännöstä ei voida sopia toisin. Tahdonvaltaisista säännöksistä taas voidaan poiketa sopimalla. Kun joudutaan ratkaisemaan yksittäistapauksessa mitä normia on noudatettava, käytetään ohjeena seuraavaa etusijajärjestystä:

Työsuhdelakimies Riku Salokannel

Työsuhdeneuvonta, työ- ja virkasuhteisiin liittyvät oikeudelliset kysymykset (klo 8.30-13) p. 020 693 205, riku.salokannel@sefe.fi

40

9.11

1. Pakottavat lainsäännökset (joista ei voida poiketa) 2. Työehtosopimusten määräykset 3. Työsopimuksen ehdot 4. Tahdonvaltaiset lainsäännökset (joista voidaan sopia toisin) 5. Hyväksytty tapa tai alan yleinen käytäntö 6. Työnantajan työnjohto- eli direktiovaltansa nojalla antamat määräykset.

Osa työsuhteen ehdoista sovitaan kollektiivisesti eli työehtosopimuksilla. Niillä täydennetään ja täsmennetään monilta osin työlainsäädännön määräyksiä. Työehtosopimuslaissa työehtosopimus määritellään sopimukseksi, “jonka yksi tai useampi työnantaja taikka rekisteröity työnantajain yhdistys tekee yhden tai useamman rekisteröidyn työntekijäin yhdistyksen kanssa ehdoista, joita työsopimuksessa tai työsuhteissa muuten on noudatettava”. Suurin periaatteellinen ero työehtosopimuksen ja työsopimuksen välillä on siinä, että työehtosopimusta solmittaessa järjestöt sopivat jäsentensä puolesta työsuhteen ehdoista, kun taas työsopimusta tehtäessä osapuolet sopivat itse työsuhteen ehdoista.

Kaikkien työnantajien on tietenkin noudatettava itse tekemiään työehtosopimuksia. Tämän lisäksi järjestäytyneiden työnantajien on noudatettava niitä työehtosopimuksia, jotka sen oma työnantajaliitto on tehnyt. Järjestäytymättömien työnantajien osalta tilanne on toinen. Heidän on vain noudatettava asianomaisen alan yleissitovia työehtosopimuksia.

Sopimusta pidetään yleissitovana, jos sitä voidaan pitää valtakunnallisena, asianomaisella alalla edustavana työehtosopimuksena.

Tällaisena työehtosopimusta voidaan pitää, kun sen soveltamispiirissä on vähintään noin puolet asianomaisen alan työntekijöistä ja sopimus koskee alueellisesti koko maata. Lain tarkoittama “asianomainen ala” määräytyy työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan. Työntekijän järjestäytymisellä tiettyyn liittoon ei siis ole ratkaisevaa merkitystä. Käytännössä nämä säännöt johtavat siihen, että usein samassa yrityksessä joudutaan noudattamaan eri työehtosopimuksia eri henkilöstöryhmiin. Työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistaa työehtosopimusten vahvistamislautakunta. Päätökset sopimusten yleissitovuudesta löytyvät internetistä osoitteesta www.finlex.fi.

Pohdittaessa soveltuuko jokin työnantajasi soveltama työehtosopimus juuri sinun työsuhteeseesi, täytyy myös aina tarkastella kyseisen työehtosopimuksen soveltamisalaa. On siis mahdollista, että alalla ei ole juuri sinun työsuhdettasi koskevaa työehtosopimus-

Kutsuvierastilaisuus johtajille TYÖKALUT ITSESI JA ORGANISAATIOSI KEHITTÄMISEEN

Verkostoidu, Innovoi Ja Uudista

& En

TEK in

E SIV U L e EXCJäsenill n

Yllä oleva luettelo ei ole täydellinen eikä tyhjentävä, vaan siihen on kerätty esimerkkejä siitä, mitä työehtosopimuksen ulkopuolella oleminen juridisessa mielessä tarkoittaa, ellei asioista sovita kunkin henkilön henkilökohtaisessa työsopimuksessa.

Usein samoista asioista kuin työehtosopimusmääräykset säädetään työnantajan erilaisissa vapaaehtoisissa ”toimisäännöissä”.

Tällaisesta ohjesäännöstä tulee työsopimuksen osa, mikäli sen noudattamisesta on sovittu työsopimuksessa tai se on pitkäaikaisen soveltamisen kautta niin vakiintunut, että sen on katsottava muodostuneen työsopimuksen ehdoksi. Tällöin työnantaja ei voi muuttaa ohjesääntöä yksipuolisesti. Muussa tapauksessa ohjesääntöä voidaan pitää työnantajan työnjohtovaltansa perusteella antamana määräyksenä, jonka sisältöä työnantaja voi yksipuolisesti muuttaa.

Työehtosopimuksen oikeusvaikutuksiin liittyy myös ns. työrauhavelvoite työehtosopimuksen voimassaoloaikana. Tämä tarkoittaa sitä, että työehtosopimuksen osapuolten on puolin ja toisin vältettävä työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat

2012

la

to

 Työnantaja voi korottaa tai olla korottamatta palkkoja täysin oman harkintansa mukaisesti eli ei ole olemassa lakia yleiskorotuksista.  Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa työsopimuslaissa säädettyä 1 + 9 arkipäivää pitemmältä ajalta.  Ilman työehtosopimusta työpaikalla ei ole lakisääteistä paikallista riitojen ratkaisumekanismia, yt- lain säädöksiä lukuun ottamatta.  Työnantajalla ei ole lakisääteistä velvollisuutta maksaa lomarahoja tai lomaltapaluurahoja.  Kaikkien perhevapaiden mahdollinen palkallisuus perustuu työehtosopimuksiin.  Työehtosopimuksissa täsmennetään hyvinkin tarkkaan henkilöstönedustajan oikeuksista ja usein mahdollistetaan useamman edustajan valitseminen.  Työehtosopimuksiin liittyvät riidat ratkaistaan työtuomioistuimessa, joka on työntekijän kannalta paljon helpompi, nopeampi ja edullisempi tapa ratkaista erimielisyyksiä kuin käräjäoikeus.

työehtosopimukseen tai sen yksittäiseen määräykseen. Sopimusosapuolet ovat myös velvollisia huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät välttävät laittomia työtaistelutoimenpiteitä.

Muista työehtosopimuksiin liittyen seuraavat asiat työnantajaa tai työtehtäviäsi vaihtaessasi: - Onko yhtiö velvollinen noudattamaan juuri sinun työsuhteeseesi työehtosopimusta?

- Muista, että voit sopia työsopimuksessasi jonkin tietyn työehtosopimuksen noudattamisesta, vaikka työnantajan ei sitä lakisääteisesti tarvitsisikaan noudattaa.

- Jos yhtiö viittaa työehtosopimuksen sijaan työsopimuksessa omaan toimisääntöön tai kulloinkin voimassaoleviin määräyksiin joidenkin ehtojen (esimerkiksi sairausajan palkanmaksuvelvollisuuden) osalta, selvitä mitä nämä ehdot ovat ennen työsopimuksen allekirjoittamista.

Lisätietoa Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n solmimista työehtosopimuksista löydät myös internetistä osoitteesta www.ytn.fi. Voit aina olla yhteydessä myös SEFEn lakimiehiin ja asiamiehiin kaikissa työehtosopimuksiin liittyvissä kysymyksissä.

SE F

ta, vaikka työnantaja soveltaisikin useampaa työehtosopimusta.

Omat erilliset työehtosopimukset löytyvät yleensä kolmelle eri henkilöstöryhmälle eli työntekijöille, toimihenkilöiltä sekä ylemmille toimihenkilöille. On tärkeää työsopimusta neuvoteltaessa tiedostaa, onko alalla, jonne olet siirtymässä sellaista työehtosopimusta, joka automaattisesti tulisi sovellettavaksi myös sinun työsuhteeseesi. Jos tällaista ei ole, tulee tämä asia huomioida työsopimuksen ehtoja neuvoteltaessa.

Tavallisimpia ja monille itsestään selviä asioita, jotka kuitenkin perustuvat työehtosopimuksiin ja joihin työntekijä ei automaattisesti ole oikeutettu pelkästään lainsäädännön perusteella:

k i m i e s li

i

FINLANDIA-TALOSSA HELSINGISSÄ 2.2.2012 Seuraa sähköpostiasi, kutsut lähetetään pian

41

Palvelut

vertaisryhmä sparraa työnhaussa Terävöitä osaamisesi keihäänkärki, hio myyntipuheesi ja saa palautetta muilta.

Omaehtoisen työllistämisen tuki -yhdistyksen vertaisryhmät auttavat työllistymään.

T

Teksti Satu Rämö Kuva istockphoto

yöttömyys voi kohdata taisryhmissä työnhaussa olevat talouden, Näin se toimii: Noin kymmenen hengen ketä tahansa, eikä uusi markkinoinnin ja insinöörialojen osaajat ryhmä tapaa kerran viikossa kolmen kuutyöpaikka löydy näinä sparraavat toisiaan työnhakuun. kauden ajan. Tapaamisissa kommentoidaan aikoina käden kääntees- – Ei kannata tyytyä hakemaan vain niitä ansioluetteloita, viilataan oman osaamisen sä. Ratkaisu voi löytyä tutunkuuloisia paikkoja. Monella on ydin- myyntipuhetta ja harjoitellaan oman osaaOTTYstä eli Omaehtoi- osaamista, jota pystyy hyödyntämään hyvin misen myymistä työhaastattelussa. sen työllistymisen tuki erilaisissa tehtävissä. Vertaisryhmässä huoMattilan vetämässä ryhmässä jokainen -yhdistyksestä. maa, että on itse asiassa olemassa monia istui vuorotellen työhaastattelussa, jossa Eri alojen ammattilaisilta saatu palaute aut- mahdollisuuksia, joita ei ole tullut mietti- vetäjä esitti työhaastattelijaa ja pyysi hakitaa katsomaan asioita uudesta näkökulmas- neeksi aikaisemmin. jaa kertomaan vahvuuksistaan. Muu ryhta ja etsimään töitä myös oman mukavuusVertaisryhmien tarkoitus on saattaa yh- mä kuunteli taustalla. Kunkin haastattelun alueen ulkopuolelta. Tämän tietää Jaana teen työttömiä ja työttömyysuhan alla ole- jälkeen annettiin positiivista palautetta ja Mattila, joka viime vuonna konseptoi OT- via. Kaikilla ryhmän jäsenillä on yhteinen vinkkejä parempaan suoritukseen.

TYlle vertaisryhmätoiminnan mallin. Ver- päämäärä eli löytää työpaikka.

Ryhmän jäsenet kokivat lavastetun haas-

42

9.11

tattelutilanteen ja ryhmäpalautteen hyödyllisiksi. Harjoituksen myötä oman osaamisen keihäänkärki hioutui terävämmäksi.

Juuri se on vertaisryhmätyöskentelyn idea – kaikki saavat ja antavat.

Moninkertaista mahdollisuudet

Itseohjautuvien vertaisryhmien tavoitteena on, että kustakin ryhmästä löytyy seuraavan vertaisryhmän vetäjä. Tähän mennessä vertaisryhmiä on perustettu viisi.

Pääkaupunkiseudun lisäksi myös Tampereella ja Oulussa on OTTY-toimintaa. Vertaisryhmiä näissä kaupungeissa ei vielä ole, mutta sellaisten perustamiseen on tarjolla neuvoja ja valmiita materiaaleja.

Vertaisryhmän voi perustaa täysin epävirallisestikin. Tärkeintä on, että samassa tilanteessa olevat pääsevät hyödyntämään toistensa osaamista työnhaussa.

– Vertaisryhmät ovat mainio täydennys SEFEn omaan uraneuvontaan ja työnhaun palveluihin, sanoo SEFEn kehitysjohtaja ja OTTYn hallituksen jäsen Anja Uljas.

Koska vertaisryhmien jäsenet ovat erilaisilta aloilta, omaa osaamista tulee vä-

kisinkin tarkasteltua täysin uudesta näköVertaisryhmät ovat vauhdittaneet osalliskulmasta. tujien työllistymistä yllättävän hyvin. Osa – Ekonomi saattaa pitää jotain osaamaan- Mattilan ryhmästä löysi määräaikaisen tai sa asiaa täysin itsestäänselvyytenä, mut- vakinaisen työsuhteen, osa ryhtyi yrittäjikta jonkun toisen alan edustaja taas saattaa si. Muutama etsii edelleen työtä tai koulutnähdä sen olevan huikea vahvuus ja etu, tautuu. Mattila sai määräaikaisen työpaikan muistuttaa Uljas.

Stora Enson ulkoisen laskennan tehtävistä.

Vertaistukiryhmässä kerrotaan eri taus- – Koska olen työelämässä vetänyt paljon tasta tuleville oman osaamisen keihäänkär- työpajoja ja strategianjalkauttamisprojekjistä. Se voi olla vaikeaa, mutta äärimmäi- teja, koin vertaisryhmätoiminnan perustamisen mielekkäänä tekemisenä ja oman sen palkitsevaa.

– HR:n edustaja on harvoin ammattilai- osaamiseni hyödyntämisenä. Halusin luoda nen sillä alalla, johon hän rekrytoi ihmistä. toimintatavan auttaakseni myös muita vasSiksi on opittava kertomaan oikeilla sanoil- taavassa tilanteessa olevia, Mattila sanoo.

Vertaisryhmässä ei korostu työttömyys la, lyhyesti ja ytimekkäästi omasta osaamisesta ihmiselle, joka ei hallitse alaasi, Jaana ja työttömänä oleminen, vaan aktiivinen työnhaku. Mattila kannustaa hyödyntäMattila summaa. mään OTTYn vertaisryhmiä. Ne tuovat työnhakuun positiivisen vireen.

Vertaisryhmästä työllistyy – Ryhmissä tapaa hyvin koulutettuja oman Mattila oli itse työttömänä perustaessaan alansa ammattilaisia. Se auttaa ymmärtävertaisryhmätoimintaa.

– Olin ollut silloisella Fazer Amicalla eri- mään, että myös työpaikkaa etsiessään on laisissa talousjohdon tehtävissä kymmenen sama hyvä ammattilainen kuin työssä olvuotta. Pitkän perheyhtiöuran jälkeen halu- lessa. Työttömyys on vain yksi vaihe. Tärsin nähdä myös muita aloja. Uusi työpaikka keintä on, että ihmisillä on aito halu löytää ratkaisu omaan elämäänsä. ei kuitenkaan löytynyt heti.

Omaehtoisen työllistymisen tuki -yhdistys  OTTY on osa akavalaisten liittojen toimintatarjontaa jäsenistölleen.  Sen jäsenjärjestöjä ovat Ekonomiliitto, Tekniikan Akateemiset, SMKJ, Helsingin Insinöörit, Tradenomiliitto ja Valtiotieteilijät.  Lisätietoja toiminnasta löytyy internetistä osoitteista OTTY.tek.fi (Uusimaa), www.pirkanmaanotty.fi (Pirkanmaa) ja www.uranoste.fi (Pohjois-Pohjanmaa).

43

shutterstock

ajassa

Ekonomiosaamisen laajentaminen lisää kilpailukykyä työmarkkinoilla Kauppatieteilijä on vahva osaaja laskennassa ja rahoituksessa sekä markkinoinnissa.

Näihin tehtäviin kauppatieteilijöitä myös rekrytoidaan ja heidän koulutukseensa luotetaan. saamisrepertuaarin laajentaminen lisäsi kauppatieteilijän kilpailukykyä työmarkkinoilla, käy ilmi tutkimuslaitos Empiro Oy:n yhteistyössä Suomen Ekonomiliitto SEFEn kanssa keväällä tekemässä kyselyja haastattelututkimuksessa.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää päättäjien näkemyksiä kauppatieteilijöiden osaamisesta ja heihin liitetyistä mielikuvista. Vastauksia saatiin 80 ja lisäksi haastateltiin 12 päättäjää. Vastaajista runsas kolmannes työskenteli teollisuudessa ja julkisella sektorilla 20 prosenttia.

vahvana esimies- ja johtamistaitojen hallitsijana entisestään vahvistuisi, se antaisi heille enemmän mahdollisuuksia rekrytoitua uusille aloille.

Parhaat etenemismahdollisuudet kauppatieteilijöillä ovat vastaajien mielikuvien mukaan asiantuntijatehtävissä kaupan alalla ja finanssialalla sekä näiden alojen johtotehtäviin.

Julkisen sektorin tarve kauppatieteiden osaajille on ilmeinen. Kauppatieteilijöiden osaamisen tunnettuutta julkisella sektorilla onkin lisättävä.

Tulevaisuuden taidot

Kandidaatin ja maisterin osaamisessa eroa

Kauppatieteilijä vahva brändi

Tulevaisuuden johtajilta vaaditaan kulttuuriosaamista, itsensä ja muiden ihmisten ymmärtämistä ja yhdessä tekemisen taitoja. Esimiestyössä korostuvat muutosjohtamisen, verkostojen rakentaminen, tiimien ja projektiryhmien rakentaminen ja vuorovaikutustaidot.

Kauppatieteilijöiden kilpailukykyä työmarkkinoilla voidaan edistää kiinnittämällä opetuksessa ja ohjauksessa enemmän huomiota sekä mikrotasoisiin, itseen liittyviin asioihin, että makrotasoisiin, kuten yhteis-

Kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin osaamistasossa on selkeä ero. Kuitenkin kandidaatinkin osaamiseen suhtaudutaan varsin positiivisesti ajatellen työelämän tarpeita.

Erityisesti koetaan, että maisteri osaa toimia oman alansa kehittäjänä, ymmärtää kokonaisuuksia ja kykenee analyyttiseen ajatteluun kandidaattia paremmin. Maisteri myös osaa hyödyntää verkostoajattelua työssään. Osaamisensa keskiarvoksi eri osaalueilla maisterit saivat 4,3 ja kandidaatit 3,8, kun asteikko oli 1–5.

O

Kauppatieteilijää pidetään vahvana brändinä. Vastaajat näkevät kauppatieteilijän urasuuntautuneena ja itsevarmana sekä kunnianhimoisena. Samoin korostuvat aktiivisuus ja kiinnostuneisuus kansainvälisestä liiketoiminnasta. Muun muassa kauppatieteilijän esimiestaidot saivat melko hyvät arviot.

Päättäjät kaipasivat kauppatieteilijältä lisää eettisyyttä, luovuutta ja sosiaalisia taitoja. Jos mielikuva kauppatieteilijästä 44

9.11

kunnan ja talouden järjestelmiin liittyviin ilmiöihin. Kauppatieteilijät tarvitsevat vahvistusta alueilla, jotka koskevat ihmisen käyttäytymistä, itseymmärrystä, joustavaa asennetta ja tiedon sovelluttavuutta.

Nuoret kohtaavat lähitulevaisuudessa maailmanlaajuisen työpaikkakilpailun. Kehittyvissä talouksissa on enemmän työvoimaa saatavilla kuin kehittyneissä maissa.

Verkosto-osaamisen taitovaatimus vahvistuu edelleen sekä paikallisessa että kansainvälisessä liiketoiminnassa.

SEFEn jäsenmaksut vuonna 2012 Jäsenmaksu koostuu kolmesta osasta: ekonomiyhdistyksen ja liiton osuudesta sekä mahdollisesta työttömyyskassamaksusta.

Mahdolliset jäsenmaksualennukset lasketaan kuukausikohtaisesti ja alennusperusteesta on toimitettava todistus.

Liiton maksut vuodessa:  Työssä oleva 190 €  Työelämän ulkopuolinen (esim. eläkeläinen, hoitovapaalla) 95 €  Eläkeläinen, ei Talouselämä tai Forumlehteä 19 €  Työtön 57 € ” Lepojäsen” ulkomailla 114 € (vain Expatriaattiekonomien jäsenille)  Äitiys- ja vanhempainvapaalla, varusmiespalvelus 0 €  OAJ-rinnakkaisjäsen 60 € Edellisiin lisätään ekonomiyhdistyksen oma maksu, joka vaihtelee välillä 0–40 euroa.

Lisäksi SEFE perii IAET-kassan maksun 78 euroa siihen kuuluvilta jäseniltä. Alennukset eivät koske näitä maksuja. Osa-aikatyös-

sä tai -eläkkeellä olevat katsotaan työssäkäyviksi. Yrittäjäkassaan liittyneet yrittäjäjäsenet maksavat itse työttömyysvakuutuksen suoraan omaan kassaansa.

Jäsenmaksun tilisiirrot lähetetään tammikuussa rekisterissä tuolloin olevien tietojen perusteella. Maksun voi maksaa yhdessä tai neljässä erässä. Erissä maksettaessa lisätään maksutapamaksu 7 €/vuosi.

Huom! Erissä maksaville postitetaan kaikkien erien tilisiirrot yhdellä kertaa tammikuussa. Jäsenmaksulaskun voit saada nyt myös sähköisenä e-laskuna. Tee tilaus omassa verkkopankissa, tunnistetietoina annetaan jäsennumero ja henkilötunnus.

Jäsenmaksualennukset Työelämän ulkopuolella olevat voivat saada alennusta liiton jäsenmaksusta. Liiton osuudesta kokonaan vapautettuja ovat äitiyslomalaiset palkattoman äitiys- ja vanhempainvapaan aikana ja varusmiehet. Jos sama henkilö kuuluu useampaan alennuskategoriaan, hän voi saa-

da vain alennuksista suurimman. Alennusperusteesta on ilmoitettava kirjallisesti jäsenrekisteriin ja siitä on toimitettava todistus. Alennusperusteen on oltava voimassa yhtäjaksoisesti vähintään 3 kk, joka on samalla alennuksen vähimmäiskesto.

Alennus voidaan myöntää takautuvasti ainoastaan kuluvan vuoden jäsenmaksusta lukuun ottamatta jatkuvia puoliso- ja eläkeläisalennuksia, jotka tulevat voimaan aikaisintaan ilmoitusta seuraavan kalenterikuukauden alusta. Jos eläkeläisen alennus jäsenmaksusta on myönnetty v. 2011 tai aikaisemmin, sitä jatketaan automaattisesti eikä todistusta tarvitse toimittaa.

Lisäksi annamme jäsenmaksusta alennusta ekonomipuolisoille sekä heille, joiden puoliso on TEKin tai TFIF:n jäsen (tällöin ei lähetetä Talouselämä tai Forum-lehteä).

Lisätietoja www.sefe.fi, s-postilla jasenrekisteri@sefe.fi tai puhelimitse 020 693 200.

SEFEs MEDLEMSAVGIFTER ÅR 2012 Medlemsavgiften består av tre delar: ekonomföreningens och förbundets avgifter samt eventuellt avgiften för IAET-arbetslöshetskassan.

Förbundets avgifter:  Förvärvsarbetande 190 €  Icke förvärvsarbetande (t.ex. pensionär) 95 €  Pensionär, inte tidningen Talouselämä eller Forum 19 €  Arbetslös 57 € ” Vilande medlem” utomlands 114 € (endast för Expatriatekonomernas medlemmar)  Moderskapsledig, värnpliktig 0 €  Parallellmedlemskap i SEFE och OAJ 60 € Dessutom debiteras ekonomföreningens egen medlemsavgift som varierar mellan 0-40 euro samt IAET-kassans avgift 78 euro av alla som är medlemmar i kassan. De som arbetar på deltid eller får deltidspension anses vara förvärvsarbetande. Företagarmed-

lemmar, som anslutit sig till en företagarkassa betalar själv kassaavgiften direkt till sin kassa.

Medlemsavgiften uppbärs i januari enligt de uppgifter som då finns i medlemsregistret.

Avgiften kan betalas i en eller fyra rater. Om du väljer att betala i fyra rater tillkommer 7 €.

Observera att bankgiron för alla rater postas på samma gång i januari. Medlemsavgiftsfakturan kan också fås som e-faktura. Beställ en e-faktura i din egen nätbank, som identifikationsuppgifter uppger du ditt medlemsnummer och din personbeteckning.

Rabatten på medlemsavgiften Icke förvärvsarbetande kan få rabatt på förbundets andel av medlemsavgiften. Helt befriade från förbundets andel är moderskapslediga för den oavlönade perioden av moderskaps – och föräldraledigheten samt värnpliktiga. Om man är berättigad till flera rabatter kan man beviljas endast den största rabatten. Grunden för rabatten bör meddelas skriftligt till med-

lemsregistret och ett intyg bör skickas in. Grunden för rabatten bör vara oavbrutet ikraft minst tre månader, vilket samtidigt är minimiperioden för rabatten. Retroaktivt beviljas rabatt på medlemsavgiften endast för det innevarande året med undantag av fortlöpande rabatter för maka/make/ sambo och pensionärsrabatter som träder i kraft tidigast i början av den kalendermånad som följer på anmälan. Om pensionärsrabatt har beviljats år 2011 eller tidigare fortsätter den automatiskt och något intyg behövs inte. Rabatt på medlemsavgiften beviljas även åt ekonommakor/sambor och till dem vars maka/make/sambo är medlem i TEK eller TFIF (då postas inte tidningen Talouselämä eller Forum).

Ytterligare information www.sefe.fi, e-post jasenrekisteri@sefe.fi eller tel. 0201 299 246.

45

sefe kehittää ja kouluttaa

12.1.2012 Esiinny Eduksesi – Kansainväliset presentaatiot, Tampere, Sokos Hotel Ilves

SOS-Lapsikylä on turvallinen kasvuympäristö lapselle

S

OS-Lapsikylä on Suomessa vuodesta 1962 Suomessa toiminut yhdistys, joka on kansainvälisen, vuonna 1949 perustetun SOS Children’s

Miten hallitset esiintymistilanteet eri maissa ja voitat

Villages -lastensuojelujärjestön jäsen. Ensi vuonna Suomen yhdistys täyt-

kansainväliset yleisöt puolellesi? Jokainen ekonomi

tää 50 vuotta.

voi oppia vaikuttavaksi esiintyjäksi monikulttuurisil-

SOS-Lapsikylä tarjoaa lapsille mahdollisuuden turvalliseen kasvuun ja kehi-

la areenoilla, kun hän oppii tiedostamaan kansain-

tykseen silloin, kun lapsen omat vanhemmat eivät sitä pysty antamaan. Ydin-

välisen yleisön yleispiirteet ja huomioimaan ne pre-

toimintaamme on alusta alkaen ollut lapsikylissä olevat kodit, joissa huostaan

sentaatioissaan.

otetut lapset voivat kasvaa yhdessä lapsikylävanhempien ja sisarustensa

Tule ottamaan selvää kansainvälisen esiintyjän valtti-

kanssa. Lapsikyliin sijoitettavilla lapsilla on usein sisaruksia, ja on hyvä, että

korteista SEFEn ja Pirkanmaan Ekonomien esiintymis-

he voivat pysyä yhdessä.

koulutukseen Tampereella 12.1.2012. Koulutuksen

Lapsikylät muodostuvat 4-12 kodista ja kylässä työskentelevistä ammatti-

teemoina ovat muun muassa presentaation esitys-

laisista tarjoten lasten kasvulle erityisen turvallisen ja kannustavan ympäris-

tapa eri maissa, esiintymisjännityksen voittaminen

tön. Lapsikylät toimivat yhä alkuperäisen mallin mukaisesti, mutta toimintaa

sekä hankalien tilanteiden hallinta. Saat käytännöl-

on kehitetty ajan tarpeita vastaavaksi. Suomen SOS-Lapsikylä on ollut edel-

lisiä ohjeita siitä, miten esittää looginen ja tehokas

läkävijä muun muassa siinä, että meillä otettiin ensimmäisenä maailmassa

presentaatio kansainväliselle yleisölle.

kyliin sijaisvanhemmiksi pariskuntia. Alkuperäisessä mallissa lasten kanssa

Kouluttajana toimii FM Marjut Nieminen, jonka yritys

asui vain lapsikylä-äiti.

International Skills on erikoistunut kulttuurikoulu-

Lapsikyliä on viisi eri puolella Suomea. SOS-Lapsikylällä on myös nuori-

tukseen. Nieminen kouluttaa ja konsultoi erityisesti

sokoti, jossa tuetaan nuorten kasvua yhteisöllisin keinoin. Nuorten itsenäis-

kansainvälisiä liikkeenjohtotapoja, ja hänen erikois-

tymistä ja opiskelua tuetaan ylipäätään lapsikylissä paljon.

alansa on vuorovaikutuksen parantaminen monikansallisessa työympäristössä.

Perinteisen lapsikylämallin rinnalle olemme kehittäneet uutta toimintaa, jolla tähtäämme erityisesti siihen, että perhettä uhkaava lasten huostaanotto voitaisiin välttää. Tällaista toimintaa on muun muassa perhekuntoutus, jota annamme silloin, kun on herännyt huoli lapsen ja perheen selviytymisestä,

16.2.2012 Pidä projekti hallinnassa –projektikoulutus, Kuopio, Sokos Hotel Puijonsarvi

mutta perheeltä löytyy motivaatiota ja halua yrittää kuntoutua.

Ensi vuonna SOS-Lapsikylä käynnistää uudenlaista sijaisperhetoimintaa Tampereelle rakennettavaan Vuoreksen kaupunginosaan. Siellä kodit eivät

Vedätkö yksilösuorittajien kivirekeä vai varmistatko

muodosta kyläyhteisöä, mutta silti kodeille on tarjolla ammattimaista tu-

yhteiseen päämäärään tähtäävän tehotiimin vauh-

kea. Marja-Vantaalla käynnistämme lähivuosina vastaavanlaisen hankkeen.

din? Onko päällikön rooli hakusessa? Ontuuko aika-

SEFE lahjoittaa joulumuistamisiin varaamansa rahat SOS-Lapsikylälle, Jos

taulutus? Menikö viestisi perille?

haluat lahjoittaa hyvää joulumieltä, www.sos-lapsikyla.fi –osoitteesta löy-

Tukeeko organisaatio projektia? Valmistuivatko liivit,

dät tietoa miten toimia.

vaikka tilattiin takki?

SEFE järjestää yhdessä Pohjois-Savon Ekonomien kanssa projektikoulutuksen, joka pureutuu projektien yleisimpiin kipukohtiin alusta loppuun ja etsii niihin lääkkeitä. Koulutus koostuu vuorovaikutteisesta luennosta sekä koulutuspäivän aikana tehtävistä harjoituksista, joiden lähtökohdan muodostavat osallistujien omassa työssään kohtaamat haasteet.

nimityksiä

Lakiyksikköön uusi johtaja Suomen Ekonomiliitto SEFEn lakiyksikön johtajana on aloittanut oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari Jan Degerlund. Hän on myös SEFEn johtoryhmän jäsen.

Degerlund siirtyi SEFEen Tekniikan akateemiset TEKistä, jossa hän työskenteli lakimiehenä ja työsopimusneuvottelijana Ylemmät Toimihenki-

Lisää tapahtumia www.sefe.fi > Tapahtumat ja koulutukset Kutsut lähetetään sähköpostitse, joten muistathan pitää sähköpostiosoitteesi ajan tasalla!

46

9.11

löt YTN:ssä. Aikaisempaa työkokemusta hänellä on muun muassa tietoliikenneliitossa neuvottelupäällikkönä ja Uudenmaan lääninveroviraston verotarkastusyksikössä asianvalvojana ja lakimiehenä.

kylterit

Kylteri löytää kesätyöpaikan tutun työnantajan palveluksesta S

EFEn kyltereiden kesätyötutki-

oli 10 prosenttia. Vastaajista 79 prosenttia oli

myyntitehtävät. Myös taloushallinnon tehtävät

mus toteutettiin 15. kerran loka-

kokopäiväisessä työssä kesällä ja ainoastaan 1,4

olivat suosittuja.

kuun aikana. Verkkokysely lähe-

prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei työskennel-

Kylterien bruttokuukausipalkan mediaani ke-

tettiin kaikille kyltereille toisesta

lyt tai opiskellut kesällä lainkaan. Hakemisesta

sällä 2011 oli 1 900 euroa. Palkat pysyivät lähes

huolimatta ilman työtä jääneitä oli vastaajien

samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna.

vuosikurssista eteenpäin.

Tavoitteena oli kerätä tietoa liittyen kylterei-

joukossa vain alle 3 prosenttia.

Noin 45 prosenttia vastaajista ilmoitti saa-

den kesätyön hankkimiseen, työllistymiseen ja

Yleisimmin työnhaku aloitettiin tammi- ja hel-

neensa SEFEn palkkasuositusten mukaista

palkkaukseen. Tulosten perusteella laaditaan

mikuussa. Vain 3 prosenttia vastaajista aloitti

palkkaa. Jos SEFEn suositusten mukaista palk-

SEFEn vuosittaiset palkkasuositukset. Kyse-

työnhaun vasta toukokuussa tai myöhemmin.

kaa ei saatu, se johtui useimmiten siitä, että

Aikaisemmin saman työnantajan palveluk-

palkka ei ollut neuvoteltavissa tai palkka kuului

Noin kolmasosa vastaajista ilmoitti olleensa

sessa oleminen nousi yleisimmäksi tavaksi löy-

työehtosopimuksen alaisuuteen. SEFEn palkka-

kesätyötä hakiessaan yhteydessä 1–4 työnan-

tää kesätyö. Muita tehokkaaksi todettuja tapoja

suosituksia pidettiin yleisesti ottaen sopivina.

tajaan. Yli 20 työnantajaan yhteydessä olleita

olivat henkilökohtaisten suhteiden ja internetin

lyyn vastasi noin 2 500 kylteriä.

hyödyntäminen työnhaussa.

Pääkaupunkiseudulle kyltereistä työllistyi

kuitenkin osalla rajoittaneet työntekoa tai tuki-

hivenen päälle 40 prosenttia. Pääkaupunki-

kuukausien määrää. Neljännes vastaajista jou-

seudun ulkopuolella kylterityövoima jakautui

tui palauttamaan tai jättämään ottamatta osan

tasaisesti.

tukikuukausista.

Yksityinen sektori työllisti noin 83 prosent-

Kiitos kaikille vastanneille! Kaikkien yhteys-

tia, mikä oli suurin piirtein samalla tasolla viime

tietonsa jättäneiden kesken arvottiin iPad2-

vuoteen verrattuna. Pienet ja keskisuuret yri-

taulutietokone. Arvontapalkinnon voitti tällä

tykset työllistivät 38 prosenttia kyltereistä ja

kertaa Mari Lämsä Oulun yliopistosta. Onnit-

noin kolmannes työskenteli yli tuhat henkilöä

telut voittajalle!

työllistävien yritysten palveluksessa.

Mari Lämsä

Suurimmalla osalla vastaajista KELAn asettamat tulorajat eivät ylittyneet. Tulorajat ovat

Noin kolmasosa vastaajista ilmoitti pääasialliseksi tehtäväalueekseen asiakaspalvelu- ja

Vuoden 2011 kyselyn toteutti Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelija Ossi Kainulainen.

The Amazing Tutor Race –kilpailun voitto Ouluun

S

EFE haluaa tukea uusia opiskelijoita

verkostojen luomisessa, Katri kertoo.

opastavia tutoreita heidän tärkeässä

Mikä oli mieleenpainuvinta tutorsyksyssä?

roolissaan. Sen vuoksi SEFE lanseerasi syksyl-

– Halusin, että fukseilla olisi yhtä hyvä vuosi

lä tutoreille Amazing Tutor Race -kilpailun, jos-

kuin itselläkin oli ollut. Oli hieno nähdä, millai-

sa etsittiin valtakunnallisesti parasta tutoria.

sen yhteishengen he saivat päälle ja osallistui-

Kilpailu perustui fuksien arviointeihin, opis-

vat tapahtumiin. Tutorin silmin oma ryhmä on

kelijayhteisöjen arviointeihin sekä tutor-ryhmi-

sopeutunut ja viihtynyt hyvin.

en järjestäytymisasteeseen. Kisaan osallistui

Millaisia terveisiä haluat lähettää tutoriksi

135 tutoria ja voiton vei Katri Hyvönen Oulun

ryhtymistä miettiville?

yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden ainejärjestöstä Finanssista.

Minkälainen kokemus tutorointi oli?

– Suosittelen tutorin tehtävää kaikille. Se opettaa ja sen kautta saa hyviä kontakteja.

Palkinnoksi paras tutor ja vapaavalintainen

- Oikein hyvä ja opettava. Paljon oli vielä asi-

kaveri voittivat 750 euron matkalahjakortit va-

oita, jotka olivat itsellekin epäselviä ja selvisi-

litsemaansa kohteeseen. SEFE toivottaa hyvää

vät tutoroinnin myötä. Lisäksi tutorointi auttoi

matkaa Katrille!

47

kylteriltä

Odottavan aika on pitkä

K

irpsakka pakkasaamu eikä kiire enää minnekään. Kotona tuoksuvat piparkakut ja kaneli. Joulukuusi odottaa sisällä pääsyä paraatipaikalle. Viikko sitten infernaalisilta kuu-

lostaneet joululaulutkin saavat hetkeksi armahduksen. Ympärillä perhe ja ystävät, mieluummin et olisi juuri nyt missään muualla.

Toivottavasti ainakin sinnepäin tekstin tullessa ulos. Tätä kirjoitellessani on meneillään se syksyn synkin viikko, kun kellojen siirron hetkellinen helpotuskin on taas karissut pois. Tuntuu, että tuo pakkasaamu sijaitsee jossakin toisessa ulottuvuudessa.

Matkalla toiseen ulottuvuuteen on edessä vielä kasa deadlineja, kokouksia, matkustamista, stressiä ja ahdistusta. Väkisinkin sitä ajattelee, että voi kunpa jo.

Joulunpyhät ovat varmasti monille se syksyn kruunu. Uudenvuoden jälkeen voi alkaa haaveilla kesälomasta. Siinä välissä onnekkaimmilla alkaa mielenkiintoinen työprojekti ja sitä ennen on se pitkään suunniteltu illanvietto ystävien kanssa. Tuntuu siltä, että aina sitä nykyään jotakin odottaa.

On omituista miten tämän tiedostaessaankin nykyhetkeen

Demolasta Suomen paras kesätyönantaja

V

uoden 2011 Suomen parhaaksi kesätyönantajaksi on valittu tamperelaisen Uuden Tehtaan konehuone Demola. Uuden Tehtaan

keskittyminen, ja siitä nauttiminen on niin vietävän hankalaa. Ei

toiminnasta vastaa innovaatioyhtiö Hermia. Parhaan kesätyönantajan

tunnu auttavan carpe diemin hokeminen eivätkä self help -kirjat.

valitsi Akavan opiskelijavaltuuskunnan AOVAn raati, jonka puheenjoh-

Umpikujasta takaisin ja ajatukset päätyivät uudestaan jou-

tajana toimi työministeri Lauri Ihalainen.

luun, tarkemmin lapsuuden jouluihin. Silloinhan sitä vasta odotti,

– Kesätöillä on iso merkitys omalle alalle työllistymisessä. Kesätyö-

odotti niin, ettei paikallaan pysynyt. Tuntui etteivät ne kalente-

paikan hyvät käytännöt vaikuttavat opiskelijoiden osaamisen kehittymi-

rin luukut koskaan loppuneet. Vaikka tuokin odottaminen siinä

seen, työkokemukseen ja työllistymiseen jatkossa. Nyt palkittu Demola

hetkessä oli tietysti tuskaista.

on tästä hyvä esimerkki, työministeri Ihalainen kiittelee.

Huomaan kuitenkin itseni ja pitkälle toista vuosikymmentä

Raadin mielestä Demola edustaa uutta työn tekemisen muotoa, jos-

nuoremman pikkuveljeni odottamisessa melkoisen eron. Vaik-

sa hyvä työilmapiiri, uuden oppiminen, vastuunanto ja työntekijöiden

kei pikkuveljeni sitä ehkä tiedostakaan, hän tavallaan kuitenkin

tukeminen ovat keskeisiä. Demolassa eri alojen opiskelijat, ammattilai-

arvostaa tuota odottamista minua enemmän. Kai sitä vanhem-

set ja tutkijat kehittävät demotuotteita ja -palveluita yrityksille. Kesällä

miten vain turtuu ja odottamisen jännitys katoaa.

2011 Demola työllisti projekteihinsa 25 opiskelijaa.

Ei kai kukaan meistä pysty oikeasti odottamista lopettamaan, tuskin se on tarpeenkaan. Enkä tiedä osaanko samalla lailla enää

Valintaan vaikutti erityisesti se, miten Demola on onnistunut vastaamaan työmarkkinoiden muutokseen.

joulun odotusta jännittää kuin pikkuveljeni, mutta voihan sitä

– Suomalainen työkulttuuri muuttuu radikaalisti. Työnantajien on

aina yrittää. Ja yhden asian voin ainakin tehdä. Nimittäin ostaa

kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota johtamiskulttuuriin ja työn

niin monta suklaakalenteria kuin haluan! Taidanpa säästää yhden

mielekkyyteen. Ne ovat tekijöitä, joilla työnantajat kilpailevat osaavasta

taikka kaksi ja tehdä kesäloman odottamisestakin taas mukavaa.

työvoimasta, sanoo AOVAn puheenjohtaja Ted Apter.

Rauhallista joulua kaikille!

Raati kiitti Demolaa myös siitä, että työn tulosten immateriaalioikeudet pysyvät innovaation kehittäneellä opiskelijatiimillä. Suurin osa pro-

Kolumnin kirjoittaja Ville Helström on Vaasan yliopiston kyltereiden ainejärjestön Warrantti ry:n puheenjohtaja.

jektien tuloksista lunastetaan heti yritysten käyttöön.

– Demola on ymmärtänyt, millaisia mahdollisuuksia aidon vastuun antaminen tarjoaa nuorille. Tähän suuntaan työelämä tulee jatkossa kehittymään, Apter toteaa.

Voittajavalinta tehtiin kesätyöntekijöiden ja -työnantajien ehdotusten pohjalta. Lisäksi raati myönsi kaksi kunniamainintaa. Vapon Kuopion toimipiste ja Seinäjoen kaupungin Västinkartanon palvelukeskus palkittiin esimerkillisestä tavasta ottaa kesätyöntekijät osaksi työyhteisöä.

48

9.11

Uusi puheenjohtaja uskoo dialogiin Teksti ja kuva Mikko Huotari

SEFEn uusi puheenjohtaja Kasperi Launis on pitkänlinjan järjestöaktiivi. yysliittokokous valitsi marraskuussa yksimielisesti Kasperi Launiksen SEFEn uudeksi puheenjohtajaksi kaksivuotiskaudeksi 2012–2013. Launis on SEFEn suurimman ekonomiyhdistyksen Helsingin Ekonomien puheenjohtaja. Suunnistusta harrastava Launis on aiemmin työskennellyt myös SEFEn koulutuspoliittisena asiamiehenä.

Launis pitää SEFEä elinvoimaisena ja vakavasti otettavana akavalaisena järjestönä, jolla on hyvät yhteiskuntasuhteet ja loistava tulevaisuus. SEEFn suurimmaksi haasteeksi Launis määrittelee SEFEn jäsenmäärän ylläpitämisen ja kasvattamisen.

– Toivon, että vastavalmistautuneet järjestäytyvät Ekonomiliittoon ja ymmärtävät, miksi ekonomien on tärkeä puhaltaa yhteen hiileen, Launis sanoo.

S

– Jos kahden vuoden kuluttua huomaamme, että jäsenmäärä on laskenut, niin silloin minä ja hallitus olemme epäonnistuneet viestin välittämisessä, Launis sanoo asettaessaan itselleen haasteen.

Muina lähitulevaisuuden haasteina Launis näkee liiton strategisen kehittämisen niin, että toiminta ja tavoitteet vastaavat paremmin tätä päivää ja jäsenten tarpeita.

Launis korostaa, että puheenjohtajana hän ei ole runnomassa omaa valmiiksi purettua agendaansa läpi. Se olisi hänen mielestään jopa vaarallista, koska asioiden junttaaminen poistaa mahdollisuuden dialogiin.

– Haluan myös yllyttää jäsenjärjestöjä haastamaan ekonomiyhteisöä, jotta löydetään uusia tapoja edistää ekonomitoimintaa. Aina ei ole tarvetta pysyä tutussa ja turvallisessa valtavirrassa.

Tuleeko jokin muuttumaan uuden puheenjohtajan myötä?

– Toivon, että tulevalla kaudellani SEFE on keskustelevampi omiin jäsenjärjestöihin päin kuin muutamana edellisenä vuotena.

Ensi vuonna keskitytään strategian määrittämiseen. Mihinkään äkillisiin suunnanmuutoksiin liitolla ei ole tarvetta nyt.

Uuden puheenjohtajan mukaan SEFE tarvitsee toimintaansa laajaa jäsenistönsä tukea.

– Pelkällä Ratavartijankadun porukalla ei suuria asioita muuteta, vaan asiat täytyy tehdä yhdessä.

Hän korostaa, että edunvalvontaan ja muuhun Ekonomiliiton toimintaan tarvitaan jäsenien aktiivista panosta. Toisilla panos voi olla pitkäjänteisempi, toisilla pienempi. Kaikkia tarvitaan.

49

Taina West

Itsevirkatut lapaset

A

avistuksen myöhäistähän tämä on tässä vaiheessa kysellä, että tuliko ostettua joululahjat järki kädessä. En aio virittää tästä kuitenkaan kuluttamisen vastaista kolumnia, koska ihmisen täytyy kuluttaa, jotta kansantalous ei muuten jne.

Kauhein joulumuistoni on noin vuodelta 1969, jolloin Biafran nälänhätä oli pahimmillaan. Muisto ei liity omaan perheeseen, vaan lehtijuttuihin, joissa kerrottiin perheistä, jotka protestina nälänhädälle hankkivat valmiiksi varisseen kuusen, antoivat lapsille lahjaksi kirjastosta lainattuja kirjoja ja söivät silakkaa. Silakka on hyvä kala, ja Suomen kirjastolaitos maailman paras, mutta silti. Kirjat toki palautettiin kirjastoon. Olin hyvin onnellinen tavallisesta perheestäni, joka vietti tavallista joulua.

Siskon kanssa tosin oli silloin muistaakseni pahimmat riidat, ja hyvissä ajoin jo syksyllä aloimme uhata toisiamme, että jos et ole kunnolla saat joululahjaksi itsevirkatut lapaset. Olin niin huono käsitöissä, että oma uhkailuni oli täysin tyhjä. Sisko sen sijaan hyvänä käsitöissä toteutti uhkauksensa. Nyt mikään ei olisi hienompaa kuin saada itsevirkatut lapaset.

On edelleen mukava saada joululahjoja, joista tietää, että niiden antaja on miet-

tinyt mitä antaa. Samoin on tietysti mukavaa antaa lahjoja, joilla on merkitystä.

Yhden lahjan tiedän aina etukäteen. Sen antaja on vaihtunut vuosien varrella, ja nyt sen antaa siskonpoika. Iso rasia Fazerin vihreitä kuulia. Miten voi olla liivatesokerimössö niin hyvää!

Vaikka olisin millaisella kuurilla, niin vihreistä kuulista en luovu. Olen kehittänyt tavan, jolla yhdestä kuulasta voi nauttia maksimaalisen ajan. Kuula suuhun, kielellä kahtia ja puoliskot molempiin poskiin. Siellä ne sulavat pikkuhiljaa ja loput voi pureksia. Hammaslääkärit eivät suosittele tätä, mutta kannattaa kokeilla.

Nautintoon liittyy ehdottomasti se, että en syö vihreitä kuulia koskaan muulloin kuin jouluna, vaikka ne ilmestyvät kauppoihin jo paljon ennen joulua. Itse ostettu ja itsehillinnän pettämisen vuoksi kielellä halkaistu vihreä kuula ei maistu niin hyvältä kuin vasta jouluaattoiltana avatusta rasiasta noukittu.

Vihreiden kuulien lisäksi purkkiherneet ja lämmin silli kuuluvat ehdottomasti jouluuni. Kaikki muu sitten saa vaihdellakin.

Se, keiden kanssa jouluni olen viettänyt, on vaihdellut vuosien saatossa. Minulle joulu ei ole ehdoton perheen juhla, vaan jouluaterialle saa tulla kuka tahansa, joka kuuluu ystäväpiiriin.

Joulu jatkuu tässä mielessä niin kauan kuin ruokaa riittää. Jouluna ruokaa hommataan yleensä niin paljon, että sitä piisaa pitkälle yli joulupyhien. Ja joulumenuun voi suunnitella hyvin vapaasti.

Se vaan on vähän hankalaa, että tykkään oikeasti lanttu- ja perunalaatikoista ja kinkusta ja joulutortuista ja pipareista eli se siitä vapaasta menuun suunnittelusta. Ja unohtui mainita muikun mäti, graavi siika ja kylmäsavustettulohi. Näillä mennään taas tänä jouluna. Nauttikaa tekin.

Taina West on vapaa toimittaja ja 55-vuotias neiti-ihminen Helsingistä.

50

9.11

ekonomitoimintaa

EKONOMFÖRENINGEN NIORD

ETELÄ-POHJANMAAN EKONOMIT

Läs om Niords program i Niordbladet och på www.niord.fi.

On joulussa tuoksua, lämpöä, taikaa.

On joulussa oikeaa juhlan aikaa.

14.1.12 Opera: Resan till Reims 15.2.12 Teater: Morbror Vanja 27.4.12 Kristina från Duvemåla 16.10.12 Kristina från Duvemåla

Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry toivottaa kaikille Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta!

Niords kansli Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors Cati Lilja, 0201 299 275 Catarina Söderström, 0201 299 274 Maria Stenholm, 0201 299 209

KESKI-SUOMEN EKONOMIT

HELSINGIN EKONOMIT HEKO järjestää n. 200 tapahtumaa vuodessa. Tapahtumat ja yhteystiedot osoitteessa www.heko.fi sekä HEKOn jäsenlehdessä.

ETELÄ-KARJALAN EKONOMIT Virve Juntunen, puheenjohtaja puh. 040 5150 601 virve.juntunen@gmail.com Marja-Liisa Lohtander, sihteeri marja-liisa.lohtander@fi.pwc.com www.etelakarjalanekonomit.fi

Keski-Suomen Ekonomien hallitus toivottaa kaikille ekonomeille hyvää ja rauhaisaa joulua sekä oikein onnekasta uutta vuotta 2012 oman paikallisjärjestön 75-vuotisjuhlavuoden merkeissä! Tervetuloa juhlavuoden tapahtumiin pitkin vuotta.

KYMENLAAKSON EKONOMIT Kymenlaakson Ekonomit ry:n hallitus toivottaa jäsenistölleen rauhaisaa joulua ja menestystä vuodelle 2012!

riiputtelet omenoita, loistat kultatähtösissä, kerrot metsän tarinoita.

Latvahasi ihanaan puhkee ruusut kukkimaan.

Joulupuu, joulupuu, metsän kaikkein armain puu!

Latvas alla laulut soivat, haastat meille sadoin kielin.

Mitä oksas huminoivat, kuuntelemme juhlamielin.

Joulupuu, joulupuu, muistot mieleen painautuu.

Joulupuu, joulupuu, metsän kaikkein kallein puu!

Kirkkaat kynttiläs kun palaa valaisten ja lämmitellen, kyynel nousee silmään salaakenpä seisois värjötellen?

Tuotpa mieleen taivaan maat, hyväks sydämemme saat.

-Immi Hellén-

LAPIN EKONOMIT Joulu on jo ovella

LAHDEN SEUDUN EKONOMIT Joulupuu, joulupuu, metsän kaikkein kaunein puu!

Oksissasi häilyvissä

Syyskokouksessa 1.12.2011 yhdistykselle valittiin vuoden 2012 hallitus. Lähetämme alkuvuodesta jäsentiedotteen, jossa kerromme mm. uuden hallituksen kokoonpanosta ja

tulevan vuoden suunnitelmista. Varmista, että sinulla on jäsenrekisterissä toimiva sähköpostiosoite, jotta pysyt ajan tasalla.

Hiljennymme nyt joulun viettoon ja toivotamme jäsenille, läpi koko laajan maakunnan, virkistävää joulun aikaa ja menestystä vuodelle 2012!

Lapin Ekonomit ry:n hallitus

OULUN EKONOMIT Kevään 2012 mökkivarauksia voi sivuillamme (oulunekonomit.fi) tehdä 4 kk eteenpäin, eli käytännössä koko hiihtosesongin loppuun. Nopeat syövät taas kerran hitaat! Nettisivuilta löydät tiedot myös muista tapahtumista ja kulttuuritarjonnasta.

PIRKANMAAN EKONOMIT 12.1. SEFE: Esiinny eduksesi - kansainväliset presentaatiot.

24.1. Yritysvierailu Sandvik.

Onnea ja menestystä uuteen vuoteen 2012!

vottaa

! a u l u o J ä ä v y

H POHJOIS-SAVON EKONOMIT Pohjois-Savon Ekonomit ry toivottaa jäsenilleen hyvää joulun aikaa!

Ensi vuonna hallituksessa toimivat puheenjohtajana Sami Sipilä ja muut jäsenet ovat Suvi Honkanen, Merja Laituri-Korhonen, Jenni Rissanen, Ville Räsänen, Sanni Rönkkö ja Heikki Savolainen.

Jäsentapahtumista tiedotamme sähköpostilla ja ilmoittautumiset tapahtumiin tehdään osoitteessa www.sefe.fi. Yhdistykselle voi lähettää sähköpostia osoitteella psekonomit@sefe.fi.

PORIN SEUDUN EKONOMIT Porin Seudun Ekonomien johtokunta toivottaa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta.

Tervetuloa mukaan tapahtumiimme jälleen ensi vuonna!

Tulevat tapahtumat löydät jäsenkirjeestä tai kotisivuilta www.porinseudunekonomit.fi.

RAUMAN EKONOMIT Rauman Ekonomit toivottaa jäse-

nilleen Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Lisätietoja tulevista tapahtumista on jäsenkirjeessä ja kotisivuilla www.raumanekonomit.fi.

SUUR-SAVON EKONOMIT Suur-Savon Ekonomit ry toivottaa jäsenilleen ja koko ekonomiyhteisölle oikein rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2012.

Suur-Savon Ekonomit on nyt myös Facebookissa. Hae nimellä ja tykkää, niin saat tietoa tapahtumista ja muista ajankohtaisista asioista.

TURUN SEUDUN EKONOMIT 25.1. klo 17 Miten teen houkuttelevan LinkedIn-profiilin? Scandic Julia, Eerikinkatu 4, Turku. MPS Finland Consulting Oy:n aluejohtaja ja seniorikonsultti Seija Raesola vie meidät LinkedIn-maailmaan.

Sitovat ilmoittautumiset ja myös peruutukset 10.1. mennessä.

15.2. klo 18 Tutustumme ensimmäisenä toimintavuotenaan Turun

Paras Ruokakauppa 2011 – palkinnon voittaneeseen Finskaan, Kauppiaskatu 15 20100 Turku. Sitovat ilmoittautumiset ja myös peruutukset pe 3.2. mennessä.

12.2. klo 15 Tanssiteatteri ERI, Yliopistonkatu 7, Turku. Laajennetuissa tiloissa nähdään ensimmäisinä esityksinä kolme tanssiteosta: Kaija Saariaho: Trois riviéres, Modest Musorgski: Yö autiolla vuorella sekä pienteos Kuiskauksia. Ilmoittautumiset ja maksut 7.12. mennessä.

24.3. klo 19 Kakola-musikaali Turun Kaupunginteatterin päänäyttämöllä. Ilmoittautumiset 8.2. mennessä.

Keväällä 2012 järjestetään kokopäivän matka Helsinkiin, jonka yhteydessä vieraillaan Helsingin Musiikkitalon konsertissa. Päivän tarkempi aikataulu ja muu ohjelma tarkentuu myöhemmin.

Tilaisuuksiin ilmoittautumiset ja peruutukset viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä SEFEn tapahtumakalenterin kautta. Maksullisista tilaisuuksista peritään maksu viimeisen ilmoittautumispäivän osallistujalistan mukaan. Esteen ilmaantu-

essa muistathan perua osallistumisesi ajoissa!

TSE ry:n toimisto HUOM! Toimisto on suljettu 19.12.2011–12.1.2012.

Sähköposti tsery@co.inet.fi Puhelin (02) 469 0680 Osoite Käsityöläiskatu 17 D 79, 20100 Turku Toimistoajat ma–to klo 9–14, pe suljettu

Tilaa SEFEkalenteri 2012 Kalenterin tilaat maksamalla 5,00 € + postikulut 1,60 €, yhteensä 6,60 €, SEFEn tilille Nordeaan 157530-19023 tai Osuuspankkiin 55412820009356. Kahden kalenterin hinta on yhteensä 11,60 € ja kolmen 17,99 €. Jos tilaat useamman kalenterin, tarkista postimaksu numerosta 0201 299 296. Nimen ja osoitetietojen lisäksi merkitse lisätietoihin ”Kalenteri”.

Lisätietoja: 0201 299 296 tai info@sefe.fi

shutterstock

itto toi i l i m o n o k E

Suomen Ekonomiliitto – SEFE ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki p. 0201 299 299, faksi 0201 299 229, e-mail etunimi.sukunimi@sefe.fi

020 693 200 0201 299 246 0201 299 255 0201 299 246 0201 299 242 0201 299 206 020 693 255

0201 299 259 0201 299 270 0201 299 265 0201 299 258 0201 299 249 0201 299 214 0201 299 295 0201 299 259 0201 299 281 0201 299 247

Oikeudelliset palvelut – Juridiska tjänster Työ- ja virkasuhdeneuvonta Anställningsrådgivning, hjälp vid arbetstvister (klo 8.30–13.00) Puhelinneuvonta – telefonrådgivning 020 693 205

Petteri Kivelä

Emilia Reinikainen

Heidi Vänskä

Riku Salokannel

Timo Voutilainen

Lasse Johansson (Ekonomiesimiesten työsuhdeneuvonta – Rådgivning om antällningsförhållanden för ekonomer i förmansställning)

Jan Degerlund 0201 299 243 Yrityksen perustamisneuvonta – startrådgivning för företagare

Riku Salokannel 0201 299 219 Työskentely ulkomailla – arbete utomlands

lakiasiat – juridiska ärenden 020 693 205

Emilia Reinikainen 0201 299 226 Työttömyysturvaneuvonta – rådgivning i arbetslöshetsfrågor

Susanna Rintala 020 693 273 Työttömyyspäivärahat – dagpenning vid arbetslöshet

IAET Puhelinpalvelu, ma–­to klo 10–15, pe 10–13 (09) 4763 7600

Jäsenasiat, ma–to klo 13–15 (09) 4763 7610

www.iaet.fi IAET-kassan aukioloajat Asiakaspalvelupiste, os. Ratavartijankatu 2 B, palvelee maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 10–15 sekä perjantaisin klo 10–13 (ti ja to suljettu).

Edunvalvonta – Intressebevakning Edunvalvontajohtaja – Intressebevakningsdirektör

Lotta Savinko Koulutuspolitiikka – utbildningspolitik

Eeva Salmenpohja Työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka – Arbetsmarknads- och samhällspolitik

Kosti Hyyppä

Johanna Hämäläinen

Johanna Lähteenmäki

Riikka Mykkänen

Ulla Niemelä

Riikka Sipilä

Assistentti – assistent

Maija Räsänen Opiskelijatoiminta – studerandeverksamhet

Katri Haakana

Tanja Hankia

0201 299 253 0201 299 289 0201 299 287 0201 299 286 0201 299 213 0201 299 285 0201 299 282 0201 299 251 0201 299 237

Muut palvelut – Övriga tjänster Ekonomi-lehti – tidningen Ekonomi

Otavamedia / Kynämies (09) 1566 8540 Julkaisutilaukset – beställning av publikationer

Krista Salo 0201 299 296

sijainen–vikarie Noora Koponen Järjestötoiminta – organisationsverksamhet

Satu Taivainen (vanhempainvapaa - föräldraledighet)

sijainen – vikarie Teija Happonen 0201 299 277 Tapahtuma-assistentti – evenemangsassistent

Hannele Hämäläinen

sijainen – vikarie Krista Salo 0201 299 212 Jäsenhankinta ja -yhteydet, ekonomit

medlemsrekrytering och -kontakter, ekonomer

Maria Rantamaula 0201 299 256 Asiakashallinta – kundförvaltning

Tuija Mäkinen 0201 299 245 Viestintä – information

Eeva Riittinen-Saarno 0201 299 254

Marianne Falck-Hvilstafeldt 0201 299 240

Heidi Haapalainen 0201 299 244 Tutkimukset – utredningar

Juha Oksanen 0201 299 248 Hallinto – administration

Kirsi Hurme 0201 299 276 Talous – ekonomi

Leena Lillomäki 0201 299 269

Suvi Viinikainen 0201 299 271 Projektit – projekt

Jarmo Jaulimo 0201 299 272 Toiminnanjohtaja – Verksamhetsledare

Aija Bärlund 0201 299 284 Toiminnanjohtajan sihteeri – Verksamhetsledarens sekreterare

Teija Happonen

sijainen – vikarie Salla Grönholm 0201 299 279

Jäsenyhdistykset – Medlemsföreningar Ekonomiyhdistykset – ekonomföreningar Ekonomföreningen Merkur rf, Åbo Ekonomföreningen Niord rf, Helsingfors Etelä-Hämeen Ekonomit ry, Hämeenlinna Etelä-Karjalan Ekonomit ry, Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, Seinäjoki Helsingin Ekonomit ry Kainuun Ekonomit ry, Kajaani Keski-Suomen Ekonomit ry, Jyväskylä Kymenlaakson Ekonomit ry, Kotka Lahden Seudun Ekonomit ry Lapin Ekonomit ry, Rovaniemi Lounais-Hämeen Ekonomit ry, Forssa Oulun Ekonomit ry Pirkanmaan Ekonomit ry, Tampere Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, Joensuu Pohjois-Savon Ekonomit ry, Kuopio Porin Seudun Ekonomit ry Rauman Ekonomit ry Riihimäen-Hyvinkään Ekonomit ry Savonlinnan Seudun Ekonomit ry Suur-Savon Ekonomit ry, Mikkeli Turun Seudun Ekonomit ry Vaasan Ekonomit ry – Vasa Ekonomer ry Varkauden Seudun Ekonomit ry Expatriaattiekonomit-Expatriatekonomerna ry

0201 299 280 0201 299 268

Opiskelijayhteisöt – studerandeorganisationer Boomi ry, Tampere Enklaavi ry, Lappeenranta Finanssi ry, Oulu Futuuri ry, Rovaniemi Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry, Hki Merkantila Klubben rf, Åbo Optimi ry, Joensuu Porin Kylterit ry Preemio ry, Kuopio Pörssi ry, Jyväskylä Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rf Svenska Handelshögskolans Studentkår, H:fors Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Warrantti ry, Vaasa Lisätietoja – mer information: www.sefe.fi jäsenyhdistykset ja SEFE jäsenyhdistykset www.sefe.fi medlemsföreningarna och SEFE medlemsföreningar

Kylteriyhdyshenkilöt – SEFEs kontaktpersoner Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö avustaa, kun haluat tietää SEFEn opiskelijapalveluista.

Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@sefe.fi.

Hanken: Richard Varis HSE: Tommi Ora JY: Kimmo Laaksonen LTY: Anni Wahlroos OY/LY: Antti Raita KuY/JoY: Laura Vainikainen TaY: Heidi Kivelä VY ja SHHV: Mattias Högnäs TSE: Raisa Räisänen ÅA: Anna-Maria Huldén

040 410 7106 050 528 2228 050 400 0705 044 301 9632 045 677 8986 050 379 3556 050 342 8973 040 579 0536 040 508 4508 040 410 7106

0206- ja 0209 -alkuiset: Lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt/min. Matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt/min.

Jäsenpalvelut – Medlemstjänster Jäsenyys, jäsenmaksut, osoitteenmuutokset Medlemskap, medlemsavgifter, adressförändringar jasenrekisteri@sefe.fi

Sari Ridanpää

Carina Feodoroff Opiskelijajäsenet – studerandemedlemmar

Carita Erkkilä Palkkatieto – lönerådgivning (9-13) palkkaneuvonta@sefe.fi Urapalvelut – karriärtjänster (9-13) ura@sefe.fi

Ritva Heikinheimo (vuorotteluvapaalla –

alterneringsledighet)

Arja Vuorela

Leena Simonsen

(Ekonomirekrytointi – ekonomrekrytering)

Sirja Kulmala

Taija Kääriäinen Ammatillinen kehittyminen – karriärutveckling

Birgit Lindholm

Hannele Hämäläinen

Tarja Tikkanen Työskentely ulkomailla – arbete utomlands

Arja Vuorela Kehitysjohtaja – utvecklingsdirektör

Anja Uljas Yksikön assistentti – Enhetens assistent

Pirjo Mitjonen

FINLANDS EKONOMFÖRBUND – SEFE rf, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors tel. 0201 299 299, fax 0201 299 229, e-mail förnamn.efternamn@sefe.fi

» Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/min + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 16,9 snt/min.

etunimi.sukunimi@sefe.fi, www.sefe.fi