Ekonomi 8/2012 by Otavamedia Sisältömarkkinointi

8/12 Ekonomien ammattilehti

Elina Vuorila sukelsi intialaiseen kulttuuriin ollessaan harjoittelussa Delhissä. 38

harjoittelusta

Kaikki irti 10

Johdon tehtävä on uskoa

Luottamus maailmantalouteen on heikko, mutta omaan yritykseen uskotaan

Urheilijat myyntitykkeinä Urheilusponsoroinnin pitää nivoutua saumattomasti yrityksen tavoitteisiin

Säässä kuin säässä Kansainvälinen Reima keskittyy jälleen lastenvaatteisiin

SUOMEN PARHAAT YRITYSKIRJAT Ekonomiliiton kirjallisuuspalkinto 2012 on jaettu. Kilpailun palkintoraati valitsi 24 000 euron pääpalkinnon voittajaksi Helena Åhmanin kirjan Mielen johtaminen organisaatiossa. Tunnustuspalkinnon 6 000 euroa jakoivat puoliksi Arto Hiltusen Johtamisen taito ja Matti Laineman Enkeleitä, onko heitä?

Åhman, Helena:

Mr & Mrs Future ja 5 suurta kysymystä

Mielen johtaminen organisaatiossa

Värikäs kertomus liike-elämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden mahdollisuuksista. Keskeisiä teemoja ovat muun muassa talous ja maailmantalous, globalisaatio ja arvomaailman uudelleen järjestäytyminen, joita käsitellään uusimpien ideoiden, numeroiden ja trendien valossa. Talentum

Konkreettisia keinoja ajattelun kehittämiseen, tunteiden rakentamiseen ja tekemisen selkiyttämiseen. Kirja kertoo selkeästi ja ymmärrettävästi, mitä organisaatiossa tulisi tietää ihmismielestä. Sanoma Pro

taj

it Vo

Aaltonen, Mika & Jensen, Rolf:

Rantanen, Jarkko:

Tunteella! Voimaa tekemiseen

Hiltunen, Arto:

Johtamisen taito

alk

stu

n Tu o int

S-ryhmän entinen pääjohtaja esittää johtamisoppinsa ja kertoo kokemuksistaan – onnistumisista ja epäonnistumisista – pitkän työuransa varrelta. Kirja käsittelee muun muassa tunteiden johtamisen, itsensä johtamisen ja johtajan kriisin teemoja. Sanoma Pro

Lainema, Matti:

Mattsson, Juha & Parvinen, Petri:

Best Cases in B2B Sales Management

Enkeleitä, onko heitä?

Tun spa

stu nu

Kirja auttaa aloittavaa yrittäjää testaamaan omia valmiuksiaan ja löytämään riskipääomaa. Kokeneille yrittäjille ja yritysjohtajille se paljastaa riskisijoittamisen haasteita jos ilojakin, ja kasvuyrityksistä kiinnostuneille kirja avaa uuden näkökulman yrittäjyyteen ja sen edistämiseen. Denali

Kuinka tunteita voi hyödyntää arjessa, työelämässä, johtamisessa tai työyhteisöjen kehittämisessä? Kirja antaa uuden näkökulman suorituskykyyn ja sopii kaikille, jotka haluavat valjastaa tunteista enemmän voimaa tekemiseen. Talentum

Käytännönläheinen kirja sisältää kahdeksan ajankohtaista yritysesimerkkiä, joissa kuvataan kunkin yrityksen kehittämistarve. Tarpeen ratkaisemiseksi esitetään teoreettinen ratkaisu ja analysoidaan sen toimivuutta käytännössä. Teknologiainfo Teknova

onomilii

s spalkint o

www.sefe.fi/kirjallisuuspalkinto

kirjalli

to lkin

KATSO LISÄTIEDOT JA YLEISÖÄÄNESTYKSEN TULOKSET:

8/2012 4 Pääkirjoitus 6 Must Mobiilimaksaminen 8 5 x Ura Miten varautua eläkkeelle jäämiseen? 10 Johtaja uskoo tulevaan 16 Kansainväliset osaajat Reima keskittyy taas lastenvaatteisiin 21 Liiketoimintaosaaminen Tuoko urheilusponsorointi yritykselle hyötyä? 26 Työsuhteen ehtojen muuttaminen 28 Mielen johtamisella voittoon Helena Åhman voitti kirjallaan Ekonomiliiton kirjallisuuspalkinnon 30 Ura+ura Miten arki jaetaan, kun puolisoista kummallakin on vaativa ura? 32 Yhteiskunta muuttuu tutkintoja nopeammin Kenen piikkiin osaamisen kehittäminen menee? 34 Kliniken Tror du på spöken?

Uskoa tulevaan

Johtaja uskoo oman yrityksen menestykseen, vaikka luottamus maailmantalouteen on heikentynyt.

37 Svenska sidan Lotta Backlund 38 Opinnot ja alku-ura Kaikki irti harjoittelusta 42 Ajassa & Kylterit 46 Persoona Marjo Niiranen 50 Kolumni Jarkko Tontti 51 Ekonomitoimintaa

Ekonomi-lehdellä uusi verkkoversio! Lue jutut tietokoneella tai mobiililaitteella. Vinkitä parhaat jutut sosiaalisessa mediassa. Käytä viereistä QR-koodia tai kirjoita osoite: http://ekonomi.qcpublisher.com/

kannen kuva Jussi Vierimaa tämän sivun kuvat Ari Heinonen ja antti Nikunen

Att kunna hantera frustration är en viktig färdighet.

Jokainen on oman elämänsä vaikuttaja

Eeva Riittinen-Saarno, päätoimittaja eeva.riittinen-saarno@sefe.fi

08 Ekonomien ammatti-, koulutusja jäsenlehti | Ekonomernas fack-, utbildnings- och medlemstidning

Julkaisija | Utgivare SEFE ry – Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki , P. 0201 299 299 www.sefe.fi Kustantaja | Redaktion Otavamedia Oy, Asiakasviestintä Köydenpunojank. 2 a D, 00180 Helsinki, p. (09) 1566 8510 www.otavamedia.fi/asiakasviestintä

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti.

Päätoimittaja | Chefredaktör Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@sefe.fi, p. 0201 299 254 Toimituspäällikkö | Redaktionschef Leena Leppänen, leena.leppanen@ otavamedia.fi, p. 050 328 8561 Tuottaja | Producent Mikko Huotari, mikko.huotari@ otavamedia.fi, p. 050 310 3022 Graafinen suunnittelija | Grafisk formgivare Antti Nikunen, antti.nikunen@otavamedia.fi, p. 050 594 1455 Toimitusneuvosto | Redaktionskommittén Eeva Riittinen-Saarno, Riikka Mykkänen, Arja Vuorela ja Heidi Haapalainen SEFEstä sekä Otavamedia Oy / Asiakasviestintä Ilmoitusmyynti | Annonsförsäljning Myynti, Försäljning Media Duo Oy, www.mediaduo.fi Varaukset, Reserveringar Tuija Isosuo, tuija.isosuo@otavamedia.fi, p. (09) 1566 303 Jäsenyhdistysuutiset | Medlemsnyheter SEFE, Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@ sefe.fi Osoitteenmuutokset | Adressförändringar p. 020 693 200 tai info@sefe.fi (huom. ilmoita myös jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) Tilaukset | Prenumerationer Otavamedia, p. (09) 1566 65, faksi (09) 1566 511 (myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset) Hinta | Pris 75 euroa/vsk Repro | Aste Helsinki Oy Paino | Tryckeri PunaMusta, Joensuu ISSN 2242-3311 www.ekonomilehti.com Ekonomi ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Seuraava Ekonomi ilmestyy 14.12.2012, jäsenyhdistysten tiedotteet 14.11.2012 mennessä SEFEen. Nästa Ekonomi utkommer 14.12.2012, meddelanden från medlemsföreningarna senast 14.11.2012 till SEFE.

tommi tuomi

uomalaisella on runsaasti valinnan mahdollisuuksia. Me voimme omilla valinnoillamme vaikuttaa elämäämme ja sen laatuun. Kaikkia valintoja emme tee vapaaehtoisesti, vaan pakotettuina. Syksyn yt-neuvottelut sysäävät myös ekonomeja hakemaan uutta työpaikkaa. Irtisanomistilanne on kuin tienhaara; siitä lähtee useampia polkuja. Valintatilanteessa kannattaa muistaa omaa liittoa palveluineen. SEFEssä valmistellaan uutta strategiaa. Syysliittokokous päättää yhteisömme seuraavien vuosien askelmerkit. Strategiassa kirkastetaan liiton olemassaolon oikeutus ja sen merkitys yksittäiselle jäsenelle ja kaikille ekonomeille. SEFE haluaa entistäkin paremmin olla sparraajana jäsenten työelämän valinnoissa, olla olemassa jäsentä varten. Oma liitto ja jäsenyhdistykset ovat turvaverkko, mutta myös hyvän sään luottokumppani. Joskus on tunne, että törmää seinään. Omalta mukavuusalueelta on vaikea poistua. Jälkeenpäin saattaa kuitenkin huomata, että vaikeat tilanteet ovatkin ohjanneet sille uralle, jonka kokee omaksi. SEFE haluaa olla jakamassa osaamistaan ja rohkeutta tehdä asioita toisin. Omaa uraa pohtiessa on hyvä käydä dialogia, ja saada ulkopuolisia näkökulmia. SEFEn uravalmentajat auttavat näissä pohdinnoissa. Näin päivien lyhetessä on myös hyvä muistaa, että emme elä vain työtä varten. Meille on neuvoteltu 37,5 tunnin työviikko. Miksi me ihan itse tahdomme vesittää nämä saavutukset, kun teemme kirjaamattomia ja korvaamattomia ylitöitä. Meillä on myös lupa kieltäytyä ylitöistä ja vaikuttaa omaan jaksamiseemme. Kunnanvaltuustoissa vaikuttaa nyt ainakin nelisenkymmentä sefeläistä seuraavat neljä vuotta. Onnittelut ja jaksamista! Värikästä syksyä

Useampi näkökulma tuo harkitumpia siirtoja varallisuutesi hoitoon.

Kun sinulla on sijoitettavaa varallisuutta yli 250 000 euroa, hyödyt Nordean Private Banking -asiakkuudesta. Saat käyttöösi monipuolisen asiantuntemuksemme sinulle tärkeissä asioissa: • Oma sijoitusjohtaja • Sijoitussuunnitelma ja sen toteutus • Laaja sijoitustuotevalikoima

• Verosuunnittelu • Perintöasiat

Tutustu ja varaa aikaa tapaamiseen nordeaprivatebanking.fi tai puh. 08001 98989. Tervetuloa. Sijoitusneuvonta | Verosuunnittelu | Perheoikeus | Perintösuunnittelu | Vakuutussijoittaminen

must!

8.12

SyynissĂ¤ tulevaisuuden hitit ja hudit

Mobiilimaksaminen kehittyy luovan kaaoksen tahtiin

Älypuhelimet yleistyvät vauhdilla. Ne pystyvät suorituksiin, joita ei äskettäin osattu kuvitellakaan. Joko ne korvaavat lompakonkin? Siihen suuntaan mennään, mutta monien vaiheiden kautta. Teksti Veli-Pekka Leskelä Kuvitus Pietari Posti

ekniikan kehittymistä on vaikeaa ennustaa edes keskipitkällä aikavälillä. Kestää vielä aikansa, ennen kuin kännykällä voi ostaa kaupasta vaikkapa auton, Labyrintti Media Oy:n toimitusjohtaja Juha Miettinen, 35, kertoo. Miettinen ja teknologiajohtajana toimiva Teemu Lång, 33, perustivat Labyrintin vuonna 2001 Tampereen Hervannassa Teknillisen korkeakoulun kellarihuoneessa tuottamaan yrityksille tekstiviestipohjaisia mobiilipalveluita. Työntekijöitä on nyt toista kymmentä, Helsinkiin on avattu haarakonttori ja liikevaihtoa kertyy lähemmäs 3 miljoonaa euroa.

Luottokortit kännyköihin

Älypuhelin yleistyi Yhdysvalloissa samaan aikaan sähköisen kaupan kanssa, johon oli kehitetty uusia maksutapoja luottokorttien rinnalle, PayPal on sähköinen lompakko, Googlellakin on omansa. Nyt näitä maksutapoja koetetaan saada kännykkään niin, että sähköistä kauppaa voi käydä misäa vain – jopa kaupassa – ja missä kaupassa tahansa: myös nakkikioskilla ja kirpputorilla. Idea suosii pieniä yrityksiä: kun älypuhelin toimii maksulaitteena, kauppias ei tarvitse kallista päätelaitetta eikä nettiyhteyttä. Eikä luottokorttiakaan tarvita, jos asiakas käyttää PayPalia. Tämä tuo sähköisen kaupan myös köyhille ja pienErilaisia tekniikoita Mobiilimaksamiseen on saatu vauhtia lainyrittäjille, jotka kävivät ennen vain käsäädännöstä. Maksupalvelulaki määritti pari teiskauppaa. vuotta sitten mobiilikauppaan liittyvät vasMaksamiseen riittää halpa matatuut ja sen, mitä voi myydä mobiilisti Suolan tekniikan päätelaite, joka tunnistaa messa. Vastaavat prosessit pitää käydä kaiasiakkaan lähitunnistustekniikalla. JosMobiilimaksaminen kasvaa tutkimusyhtiö Gartnerin mukaan tänä vuonna kissa maissa läpi. sain vaiheessa nämä tekniikat tulevat 62 prosenttia. Ostojen kokonaisarvoksi yhtiö Kännykällä maksettiin ensin aineettomia Suomeenkin, koska yleinen pyrkimys on arvioi 138 miljardia euroa. vähentää käteisen rahan käyttöä ja korthyödykkeitä, kuten soittoääniä. Uusi laki tien määrää. avasi uusia alueita, kuten pääsylippujen, CDlevyjen ja ruuan myymisen. Tekstiviestillä saa jo pitsankin. Mutta – Uskoakseni myös luottokortti tuodaan kännykkään lähivuosikorvaako kännykkä lompakon? na. Se on kansainvälinen, ja myös siinä on laskutussopimus valSelvää vastausta ei tule. Markkinoilla käytetään erilaisia tekniikoi- miina luottokorttiyhtiön kanssa. Tekninen ratkaisu voisi olla Nokita, jotka muuttuvat. Euroopassa maksetaan kännykällä useimmiten an NFC (near field communication) tai jokin vastaava teknologia. tekstiviestitse puhelinlaskun kautta. Tekniikka omaksuttiin Nokial- Mutta emme voi ennustaa, mikä teknologia voittaa, koska tekniikka kehittyy nopeasti moneen suuntaan. ta. Älypuhelinta ei siinä edes tarvita. – Puhelin on kaikilla, sopimuskin on valmiina puhelinyhtiön Kehitykseen vaikuttaa myös se, millaista tekniikkaa ihmiset tottukanssa. Myyjäkään ei tarvitse päätelaitetta eikä internetyhteyttä, jo- vat käyttämään nyt. Tärkeintä on käyttäjien suuri massa. Tekstiviesten kalastusluvankin voi maksaa järven rannalla, Miettinen kehuu. ti on toiminut jo 15 vuotta ja kaikki käyttävät sitä. Voi kestää toiset USA:ssa ja Japanissa tekstiviestit eivät lyöneet läpi ja siellä käyte- 15 vuotta, ennen kuin kaikki osaavat käyttää älypuhelinta, Miettitäänkin eri tekniikoita. nen profetoi.

Teksti Eevakaisa Mölsä Kuva Antti Nikunen

x ura

Vinkit työpaikan vaihdoksista osoitteeseen mikko.huotari@ otavamedia.fi

Työpaikan vaihtajat kertovat urastaan.

Suomalaisen maidon puolestapuhujaksi

TM Susanna Takkunen 37, on nimitetty syyskuun alusta alkaen Valion markkinointijohtajaksi. Viimeksi Takkunen on toiminut L’Oreal SA:n pääkonttorissa Pariisissa Maybelline-brändin Pohjois-Euroopan markkinoinnista vastaavana johtajana. – L’Orealilla rakennetaan vahvoja brändejä, mutta siellä oppi, että kaiken keskipisteessä on kannattavuus. Tämä on asia, joka valitettavan usein loistavien ja lennokkaiden ideoiden vuoksi tuppaa unohtumaan markkinoinnin ammattilaisilta, Takkunen sanoo. Takkunen palasi Valiolle 16 vuoden jälkeen. Hän teki gradunsa toimeksiantona kotimaan myynnille ja työskenteli puolen vuoden ajan Valiojäätelö-yksikössä. – Pääkonttorirakennus on sama, ja muutama tuttu kasvo on vielä talossa. On todella inspiroivaa päästä vihdoin kanavoimaan osaaminen ja energia suomalaisen huippubrändin hyväksi.

KTM Kirsi Kommonen, 44,

visuaalista kulttuuria – erityises-

on aloittanut kokopäiväises-

ti värien merkityksiä – bisnesnä-

ti liikkeenjohdon konsulttina

kökulmasta. – Miehen vihreä hattu on ol-

sion Oy:ssä. Yrityksen tavoittee-

lut vaimon tekemän aviorikok-

na on edistää suomalaisyritysten

sen merkki, eikä vihreitä lippiksiä

kasvua ja kansainvälistymistä.

kannata nykyisinkään antaa kii-

Kommonen on valmentanut esimerkiksi Angry Birdsin de-

nalaisille mainoslahjoina. Kiina-projektien lisäksi Kom-

sign- ja markkinointitiimiä kiinalaisen kulut-

monen on kehittänyt yhteistyössä valo-

tajamarkkinan ja visuaalisen kulttuurin eri-

kuvaajana työskentelevän aviomiehensä

tyispiirteistä.

kanssa Visual branding -konseptin, jonka ta-

– Väreillä ja muilla symboleilla on kiinalaisille voimakkaita, alitajuisia symbolisia merkityksiä. Visuaalisuuden huomioiminen

voitteena on saada asiakkaiden verkkokaupoissa lisää myyntiä. – Surffaillessa netissä asiakkaalle ei yleen-

viestinnässä ja tuotesuunnittelussa säästää

sä synny vastaavaa muistijälkeä kuin kau-

monilta virheiltä.

poissa pyöriessä. Tämän vuoksi jopa yksit-

Kommosella on esitarkastuksessa väitöskirja, joka vertailee kiinalaista ja suomalaista

8.12

Valio elää haasteellisia aikoja kilpailun kiristyttyä. Tämä näkyy erityisesti juusto-tuoteryhmässä, jossa tuontijuustojen määrä on suuri. Yrityksen tavoitteena on voimistaa entisestään Valio-brändin mielikuvaa kuluttajien keskuudessa. – Meille on tärkeää, että kuluttajat tietävät, että kaikki Valion tuotteet on valmistettu suomalaisesta maidosta. Se on maailman puhtainta, sillä emme esimerkiksi käytä maitotiloillamme lehmiemme ruokintaan geenimanipuloitua rehua. Valio pyrkii olemaan jatkuvasti aallonharjalla markkinointiviestinnässään, mediavalinnoissaan ja mainonnan tehokkuuden mittaamisessa. – Digitaaliset kanavat ovat nostaneet painoarvoaan markkinoinnissa. Tällä hetkellä olemme omassa Valio.fi-palvelussa saavuttaneet kriittisen 150 000 uniikin viikkokävijän rajan.

Kiinalaisen kulttuurin asiantuntijaksi

perheyrityksessään Compas-

Digitaaliset kanavat tärkeitä

täisen tuotteen kuvaustapaan kannattaa kiinnittää huomiota.

Muotoilualan palveluntarjoajaksi

Konttorista asiakasrajapintaan

Viestintäalalta konsultoinnin pariin

KTM Hanna Punnonen,

KTM Johan Simell, 37,

KTM Heikki Paija, 45,

31, on nimitetty design- ja

on aloittanut keväällä

on nimitetty PwC Suo-

markkinointitoimisto Mo-

Nordean Porvoon kont-

men konsultointiliiketoi-

zon asiakkuuspäällikök-

torin rahoituspäällikkö-

minnan johtajaksi. Paija

si. Punnonen työskenteli

nä vastuualueinaan Itä-

siirtyy PwC:lle Viestintä

aiemmin yritysyhteistyö-

ja Keski-Uusimaa. Simell

toimisto Pohjoisranta

koordinaattorina World

vastaa yritysasiakkai-

Design Capital Helsinki 2012 -projektissa. – Parasta on tekemisen monipuolinen kirjo!

den pankkiasioinnista, päivittäispalveluista ja rahoitusratkaisuista.

Burson-Marstellerin toimitusjohtajan tehtävistä. – Työni Pohjoisrannassa oli opettavaista ja

Yhtenä päivänä mietimme uuden ravintolan

Simell työskenteli viimeiset viisi vuotta

antoisaa. Paluu liikkeenjohdon konsultointiin

sisustusta Helsingin keskeisimmälle paikalle,

Nordeassa säästämisen ja sijoittamisen pa-

ja erityisesti PwC:lle tuntuu kuitenkin kotoi-

seuraavana vedämme asiakkaalle työpajaa ku-

rissa. Aluksi yrityseläkemyynnissä ja viimeksi

salta.

luttaja- ja käyttäjälähtöisestä innovoinnista.

Nordean Helsingin säästämisen ja sijoittami-

Yksi Punnosen tärkeimpiä asiakkaita on Rovio, jolle Mozo on muun muassa suunnitellut yhteistyössä asiakkaan kanssa kansainvälisen myymäläkonseptin. – Mozossa pääsen katsomaan muotoilualaa toiselta puolelta pöytää, palveluntarjoajan näkökulmasta. Kauppistaustaisena pidän huolta,

Paijan tärkein tavoite on kasvattaa ja kehit-

sen yksikössä pitkäaikaisen eläkesäästämi-

tää PwC:n konsultointiliiketoimintaa uuden

sen tuotepäällikkönä.

strategian mukaisesti.

– Olen hyvin palveluhenkinen ja osaan

– Jos muutaman vuoden päästä voin todeta,

kuunnella mitä asiakkaat tarvitsevat. Hyvien

että meillä on osaava, motivoitunut ja nykyis-

ratkaisujen myyminen yritysasiakkaille on

tä isompi konsulttijoukkue, joka tekee tinki-

hyvin palkitsevaa.

mättömästi työtä tyytyväisten asiakkaidem-

Simellin tavoitteena on kehittyä yritys-

me parhaaksi, olen onnistunut.

että luovassa suunnittelussa muistetaan pitää

puolen vahvaksi osaajaksi, jolla on laaja

mielessä myös kaupalliset lähtökohdat.

osaaminen kokonaisratkaisujen tarjoamises-

tautui eräoppaaksi. Ulkoilmaihmisen harras-

ta erilaisten yritysten tarpeisiin.

tuksiin kuuluu myös rantalentopallo, jossa Pai-

Punnonen muistuttaa, että muotoilua ei tulisi käyttää pelkästään taktisella tasolla. Sen

– Yritysasiakkaiden tulisi miettiä huomat-

Kesällä Paija toteutti haaveensa ja koulut-

ja kilpailee ikämiestasolla.

tulisi olla osa yrityksen strategista päätöksen-

tavasti enemmän säästämisen ja sijoittami-

tekoa.

sen asioita. Moni makuuttaa turhan suuria

lä. Jokaista peliä lähdetään voittamaan, kui-

– Työpuolen luonteeni näkyy myös kentäl-

määriä varoja tilityyppisissä sijoituskohteis-

tenkin niin, ettei mietitä tulosta, vaan keski-

kannattava investointi, jolla yritys voi rakentaa

sa, jolloin heidän saama tuotto on selvästi

tytään jokaiseen yksittäiseen suoritukseen

brändiään ja lisätä myyntiään.

alle vallitsevan inflaation.

kerrallaan.

– Muotoilu ei ole turha kulu, vaan rahallisesti

Työnantaja Eläketurvakeskuksen tiedottajan Taina Hedmanin mukaan eläkkeelle jääminen vaatii valmistautumista niin henkisellä kuin käytännön tasolla.

Miten työntekijän tulisi varautua

mistä. Eläkkeen määrä on hyvä selvittää etu-

eläkkeelle jäävän henkilön rinnalle uusi

eläkkeelle jäämiseen?

käteen. Työeläkeotteesta näkyy tänä vuonna

työntekijä kasvamaan vapautuviin tehtäviin.

Ennen eläkkeelle jäämistä on hyvä miettiä, mi-

ensimmäistä kertaa sekä yksityisen että julki-

Yrityksen on hyvä selvittää henkilöstö

ten lisääntyneen vapaa-aikansa aikoo käyttää.

sen sektorin työstä ansaittu eläke. Työsuhde

budjettia laadittaessa, kuinka moni on jää-

Toiset ovat suunnitelleet sitä pitkään ja tietä-

pitää irtisanoa irtisanomisajassa, jotta eläke

mässä seuraavien vuosien aikana eläk-

vät mitä tekevät, kun jäävät pois työelämästä.

alkaa heti työsuhteen päätyttyä.

keelle, jotta yritystoiminta voi jatkua ilman

Toisille työstä luopuminen on kriisin paikka.

henkilöstöpulaa. Sairaustapauksissa työMiten yrityksen tulisi varautua

kyvyttömyyseläkkeet voivat tulla yllättäen

työntekijän eläkkeelle jääntiin?

ajankohtaisiksi. Vanhuuseläkkeelle voi jää-

Eläkkeelle jäävän työntekijän mukana on

dä oman valinnan mukaan 63–68-vuotiaa-

Työntekijän tulee täyttää eläkehakemus

mahdollista hukata paljon arvokasta tietoa

na. Työnantajalla on tällöin enemmän aikaa

noin kaksi kuukautta ennen eläkkeelle jää-

ja taitoa. On tärkeää hankkia hyvissä ajoin

reagoida.

Olen kuullut monen äskettäin eläkkeelle jääneen sanovan, että eivät he niinkään itse työtä kaipaa, vaan työkavereita.

Johtajan työ on

uskoa tulevaan

Johdon luottamus maailmantalouteen on heikentynyt, mutta oman yrityksen menestykseen yhä uskotaan. Outotecin, Supercellin, Falckin ja Lumenen toimitusjohtajat paljastavat luottamuksensa tulevaisuuteen. Teksti Kirsi Riipinen kuvat Ari heinonen ja Tommi Tuomi

Yli 40 % suomalaisjohtajista on sitä mieltä, että kasvu tulee uusilla tuotteilla ja palveluilla. Luku on selvästi kansainvälistä (28 %) suurempi. Lähde PwC Global CEO Survey

8.12

aapurilla saattaa olla ongelmia, mutta minulla ei ole hätää. Suomalaisten kuluttajien asenteen voi siirtää myös yritysjohtajien lähitulevaisuuden näkymäksi. Tilintarkastus- ja konsulttiyhtiö PwC:n vuosittaisessa kansainvälisessä toimitusjohtajatutkimuksessa haastateltiin yli 1 200 toimitusjohtajaa 60 maassa, Suomesta mukana oli 40 yritysjohtajaa. Tutkimuksessa huomattiin, että johdon luottamus maailmantalouden kasvuun on heikentynyt, mutta oman yrityksen menestykseen uskotaan yhä vahvasti. Suomalaisten luottamus maailmantalouteen on kuitenkin muita heikompi, velkakriisi on suomalaisille suurempi peikko kuin muiden maiden johtajille. – Haastattelut tehtiin vajaa vuosi sitten, jolloin yleinen ilmapiiri oli selvästi negatiivisempi, kommentoi tutkimusta PwC:n toimitusjohtaja Kim Karhu. Jos toimitusjohtajilta kysyttäisiin yrityksensä kasvunäkymiä nyt, ne olisivat Karhun arvion mukaan myönteisemmät. Vielä vuosi sitten suomalaisessa keskustelussa korostettiin, että olemme joutumassa eurokriisin maksumiehiksi. – Tuon jälkeen taistelutahto on herännyt. Yrityksissä ajatellaan, että sössikööt poliitikot makrotalouden, me hoidamme yritystalouden paremmin. Karhun mielestä on selvää, että toimitusjohtajan on uskottava yrityksensä menestykseen ja kasvuun. Mikäli näin ei ole, jotakin pitää tehdä ja kiireesti. Joko hänet pitää vaihtaa tai sitten kehittää liiketoimintaa nopeasti niin, että siihen voi uskoa.



Taivas ei tipahda niskaan

otta kai toimitusjohtajan pitää uskoa tulevaan. Mitä siitä tulisi, jos johto alkaisi ajatella, että kohta taivas tipahtaa niskaan? Jos menestystä epäilee, asioita alkaa tehdä pelossa, eikä se tiedä bisnekselle hyvää. Toimitusjohtajan tulee näyttää, että tästäkin tilanteesta selvitään, sanoo Outotecin toimitusjohtaja Pertti Korhonen. Yritys on yksi maailman johtavista kaivos– ja metalliteollisuuden teknologia– ja palvelutoimittajista. Yhtiön liikevaihdosta kaksi kolmasosaa tulee kehittyviltä markkinoilta. Tulevalle menestykselle täytyy Korhosen mielestä toki olla perusteita. Myös strategian on tuettava kasvua. Silloin voi Korhosen mielestä painella rohkeasti eteenpäin. – Minun on helppo uskoa bisnekseemme myös keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, vaikka globaali talous onkin turbulenssissa. Maailma tarvitsee ympäristöystävällisempää teknologiaa, ja luonnonvaroja on opittava käyttämään yhä säästeliäämmin. Kierrätettävyys ja puhdistuksen resurssitehokkuus ovat avaintekijöitä, joihin pystymme vastaamaan. Juuri näiden takia olen hyvin luottavainen. Uskossa menestykseen auttaa myös yrityksen joustava rakenne. Outotec pystyy hänen mukaansa reagoimaan nopeasti kysynnän vaihteluihin. – Paljon asioita tehdään kumppaneiden kautta, kapasiteetti joustaa. Toki kasvun uskoon vaikuttaa sekin, että meillä on tosi vahvat tilauskirjat, itse asiassa ennätyssuuret.

Yli puolet suomalaisista yritysjohtajista on hyvin tai jokseenkin luottavaisia oman yrityksensä kasvuun. Lähde PwC Global CEO Survey

8.12

Ruikuttaja jää ilman pääomaa

nnistua voi eurokriisissäkin, uskoo peliyhtiö Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen. Pilvet eivät ole tummia hänen taivaallaan tulevaisuudessakaan, sillä peliala ei ole erityisen lamaherkkää. – Viihdettä kaivataan, olivat ajat millaiset tahansa. Pelien kysyntä on nytkin nousussa. Supercell tekee pelejä markkinoille, jotka eivät ole riippuvaisia pelikonsoleista. Yritys lähti kehittämään pelejä suoraan mobiililaitteille, Applen iPadeille ja iPhoneille. – Vähän aikaa sitten markkinoille tuli uusi iPhone, mikä tietää sitä, että ihmiset käyttävät rahaa paitsi uuteen laitteeseen, myös sen peleihin. Tilanteemme ei voisi olla parempi, sillä joulumarkkinat lupaavat isoja iPadien myyntilukuja. Menestys ei ollut itsestään selvää, vaikka Supercellin pelit ovat tällä hetkellä Applen sovelluskaupan App Storen tuottavimpien pelien kärkisijoilla 500 000 dollarin päivittäisellä liikevaihdollaan. – Otimme ison ja tietoisen riskin, kun rajasimme pelimme Applen tuotteisiin. Olimme onnekkaita, sillä toisinkin olisi voinut käydä. Uskoimme siihen, mitä teemme, ja kaikki sitoutuivat tehtyyn päätökseen. – Jos yrityksen toimitusjohtaja ei usko yritykseen ja sen strategiaan, miten kukaan muukaan voisi uskoa? Jos johdolla ei ole uskoa ja näkemystä, se pitää vaihtaa. Suunnannäyttäjä tarvitaan. Olivat ajat hyvät tai huonot, Paanasen mielestä johdon tulee miettiä pidemmän aikavälin kasvustrategiaa. Hän itse pohtii parhaillaan, miten strategian ja kasvun voisi nostaa seuraavalle tasolle. Vähintään yhtä tärkeää on pitää mielessä, että yritys on juuri niin hyvä kuin sen työntekijät. – Iso osa ajastani menee suunnitellessa, miten saamme tänne alan parhaat osaajat. Minulle on tärkeää, että Supercell on paras mahdollinen työpaikka pelialan huippuosaajille. Muuten tulevaisuus ja menestys jäävät rakentamatta. Johdon vankkaa uskoa tulevaan tarvitaan myös rahoittajien hankintaan. – Suomessa on tehty hienoja avauksia ja saatu kansainväliset sijoittajat kiinnostumaan siitä, mitä täällä tapahtuu. Lontoosta ei lennä kauan tänne tarkistamaan, millaisesta ideasta ja porukasta on kyse. Paananen huomauttaa, että rahoitusta ei ruikuttamalla ratkaista. Rahaa on ja sitä myös saa, kun bisnesidea on kunnossa ja siihen aidosti uskoo.



Strategia helposti ymmärret täväksi

n päivänselvää, että yrityksen johto on se, joka valaa uskon omaan organisaatioon. Vasta kun oma organisaatio luottaa menestykseen, myös asiakkaat voivat nähdä yrityksen tulevaisuuden samassa valossa, sanoo toimitusjohtaja Johan Lindström Falckilta. Yhtiö tarjoaa muun muassa hinaus- ja tiepalveluja sekä turvapalveluja. Suurin osa bisneksestä tulee yrityspalveluista, mutta nyt Falck on levittäytymässä myös kuluttajapuolelle. Lindströmin mielestä menestyvässä ja kasvavassa yrityksessä työntekijöiden on kyettävä ymmärtämään, mitä firmassa tapahtuu ja mihin sitä ollaan viemässä. Tämän vuoksi Falckilla on kiinnitetty huomiota strategian ymmärrettävyyteen. – Strategioilla on taipumusta jäädä epäselviksi ohjelmiksi, joista työntekijät eivät tunne saavansa mitään irti. Meillä ohjelmaa lähdettiin illustroimaan ja kuvantamaan, jotta siinä esitetyt asiat olisi helpompi mieltää ja nähdä osaksi omaa tekemistä. Falckin suurimmat asiakkaat ovat vakuutusyhtiöitä ja autojen maahantuojia. Suoria eurokriisin vaikutuksia yhtiön toiminnassa ei ole näkynyt, mutta mikäli sellaisia on tulossa, ne kolhaisevat parin vuoden viiveellä. – Jos autojen myynti ja liikennemäärät teillä oleellisesti pienenevät, tilanne alkaa vähitellen tuntua meillä. Falckilla kiinnitetään nyt tavallista enemmän huomiota kustannuksiin, mutta suuria leikkauksia ei ole tehty. Toimittajia on kilpailutettu ja toimintaa muutenkin hienosäädetty. Usko tulevaan ei silti ole hiipumassa, päinvastoin. Historia on osoittanut, että kun turvattomuuden tunne lisääntyy, turvapalveluja kysytään enemmän. Epävarmat taloudelliset ajat näkyvät silti Lindströmin ajankäytössä. – Käytän aikaani erityisesti siihen, että saan organisaation eri palaset liimautumaan hyvin yhteen. Tähän liittyy läheisesti tietojärjestelmien kehittäminen ja niiden integroiminen toisiinsa. Kun perustoiminnot saadaan pelaamaan, ihmiset voivat keskittyä oleelliseen, siis asiakaspalvelutyöhön. Tärkeiden asioiden listalla on myös HR-prosessien kehittäminen siten, että työntekijät viihtyvät entistä paremmin työssään. Menestymiseen tarvitaan sujuvaa asiakaspalvelua.

8.12

Herkkyyttä, ketteryyttä ja nopeutta

Maailmantalouden tilanteesta suomalaiset johtajat ovat pessimistisempiä kuin muunmaalaiset kollegansa. Vain 5 % suomalaisista vastaajista uskoo maailmantalouden paranevan vuoden aikana, kun kaikkien vastaajien keskiarvo on 15 %. Lähde PwC Global CEO Survey

umenen toimitusjohtajan Tapio Pajuharjun mielestä talouden turbulenssit vaativat johdolta tavallista suurempaa herkkyyttä. – Ketteryys ja nopeus ovat nyt tarpeen. Päätöksiä tehdään nopeammin kuin parempina aikoina. Noususuhdanteessa moni päätös saattoi odottaa kuukausikokoukseen, nyt päätöksiä ei odotella. – Menestykseen on uskottava, mutta yltiöoptimismista ei ole hyötyä. Ajat kysyvät realismia. On hyvä muistaa, ettei maailma lopu kriisiin ja että lamatkin loppuvat joskus. On tietysti ongelmallista, kun ei tiedä, onko kyse hetkellisestä taantumasta vai pitkästä kriisistä. Varmaa silti on, että tulevaisuus on olemassa, ei se mihinkään häviä. Lumenen toimitusjohtajalta on viime aikoina kysytty usein, miten Euroopan epävarma aika näkyy kosmetiikkabisneksessä. Pajuharju on voinut kertoa, ettei ala ole lamaherkimpiä. Ihmiset suovat itselleen pientä luksusta, vaikka ajat olisivat tiukat. Huulipuna tai kynsilakka on tyypillinen lamantappoväline. – Valinnat tuoteryhmän sisällä voivat muuttua siten, että hankintaan vähän edullisempaa. Olemme jo aistineet kuluttajissa varovaisuutta. Pajuharju muistaa vielä hyvin kuluttajien käyttäytymisen vuonna 2008, jolloin kalliimpien tuotteiden myynti laski. Edullisia sen sijaan myytiin ennätysmäärä, joten eurot viivan alla pysyivät suunnilleen samoina kuin edellisenä vuonna. Pajuharjun vankkaa uskoa tulevaan avittaa vienti. Yli puolet liikevaihdosta tulee Suomen ulkopuolelta, Venäjältä, muista Pohjoismaista ja Yhdysvalloista. Erityisen hyvä imu on nyt Venäjällä, mutta sielläkin Pajuharjun mukaan kuluttajat ovat varovaisia ja pohtivat huomista. Lumenen uudet suunnitelmat kielivät vankasta uskosta kasvuun. Yrityksen tuotteet levittäytyvät apteekkeihin, ja ensi vuoden alkupuolella Pajuharju lupaa kertoa uutisia uusista markkina-alueista. Vaikka päivät ovat käyneet täydemmiksi, Pajuharju on halunnut raivata lisää tilaa asiakaspintaa varten. Hänen mielestään toimitusjohtajan pitää tietää, mitä myymälöissä tapahtuu juuri nyt, miten ihmiset tekevät ostopäätöksensä. – On tärkeää tajuta, että ylärivi ja liikevoitto syntyy meillä miljoonista pienistä päätöksistä. Toimitusjohtajalla pitää olla sormi pulssilla koko ajan. 15

Kansainväliset osaajat

Säässä

kuin säässä On tihkusateinen arki-iltapäivä Vantaalla, koruttoman toimistorakennuksen pihamaalla. Kun käy sisään, samea harmaus päättyy kertaheitolla. Nämä tilat ovat täynnä värejä ja kuoseja. Olemme Pohjoismaiden johtavan lasten toiminnallisen lastenvaatebrändin konttorilla, Reima Oy:ssä. Teksti Irma Capiten Kuvat Arto Wiikari

apaamme Reimalla upouuden toimitusjohtajan KTM Elina Björklundin sekä viestintäpäällikkö Riikamaria Paakkunaisen. Björklund on palannut edellispäivänä Norjasta ja on lähdössä parin päivän päästä Kiinaan. − Avaamme muutaman viikon päästä yhdessä Pekingin suurimmista ja laadukkaimmista tavarataloista Reiman shop-in-shopin, Björklund kertoo. Pekingissä on lähes 20 miljoonaa asukasta, eli se vastaa markkina-alueena lähes koko Skandinaviaa. Astuminen Kiinan markkinoille on vaatinut pitkäjänteistä työtä. Elina Björklund on asunut Kiinassa kahden vuoden ajan ja työskennellyt konsulttina ja avannut Reimalle Kiinan ovia. Maassa toimii useita kansainvälisiä laadukkaita lastenvaatemerkkejä kuten Kenzon, Burberryn ja Diorin Kidsmallistot. Reiman kaupankäynnissä Kiinassa korostuu asiakkaan ostokokemus myymälässä, yritys kun ei ole nimenä tai laadultaan siellä entuudestaan kuluttajille tuttu. Kosketus Kiinaan ei sinänsä ole uutta, vaan

8.12

Reima on toiminut Aasiassa jo 1990-luvulta, mutta tätä ennen tuotantopuolella. − Avasimme Kiinaan ensimmäisen oman tehtaamme vuonna 1995. Silloin ja yhä nykyisin meillä on kaikki langat käsissämme täällä Suomessa, alkaen designista aina laaduntarkkailuun ja kuluttajaan. Kaikki suunnittelijamme ovat suomalaisia, kaavat ja mallikappaleet tehdään Suomessa, testilaboratorio toimii Kankaanpäässä ja asiakkaat käyvät tutustumassa tuotteisiimme täällä Vantaalla, Paakkunainen kertoo. Yksi brändi, yksi DNA

Toimitusjohtaja Björklund pitää tärkeänä, että strategisesti tärkeimmät osat ovat Reiman hallinnassa. Vain siten pystytään takaamaan tasainen laatu ja vaalimaan brändin ydintä. Reima huomioi tietyssä määrin tuotteissaan eri markkina-alueiden makutottumukset. Esimerkiksi Venäjälle toivotaan enemmän perinteisen tyttömäisiä vaatteita eikä unisex ole kova sana kuten vaikkapa



Reima Oy  Perustettu vuonna 1944  Liikevaihto vuonna 2011 noin 58 milj. euroa, vrt. vuonna 2009 noin 39 milj. euroa  Viennin osuus liikevaihdosta 65 %  Henkilöstömäärä noin 150

Elina Björklundin ja Riikamaria Paakkunaisen työpaikan arjessa kuvastuu heidän edustamalleen brändille ominainen leikkisyys. Välitön ja iloinen ilmapiiri ruokkii luovuutta ja työmotivaatiota.

Kansainväliset osaajat

Reiman oppeja kansainväliseen menestykseen  Tunne paikallinen henkilöstö ja luota siihen.  Vasemmalla kädellä ei kannata kokeilla.  Fokusoi, älä hajoita tekemisiä liian monelle rintamalle samanaikaisesti.  Tuotekeskeisyydestä on päästävä asiakaskeskeisyyteen.

Suomessa. Tanskalaiset ovat kuosivalinnoissaan rohkeita, Norjaan halutaan klassisia värejä − kulttuurieroja on. − Pidämme tarkkaan huolta siitä, että meillä on kuitenkin vain yksi brändi, joka on tietyn näköinen. Brändin DNA lähtee lapsesta ja lupauksestamme taata lapsille mahdollisuus olla aktiivinen ja leikkiä joka säällä. Brändin ydintä ovat funktionaalisuus, kunnianhimo, innovatiivisuus ja leikkisyys. Björklund huomauttaa, että myös Reimalla oli välillä kokeilunsa. − Nyt keskitymme taas ainoastaan lastenvaatteisiin. Kärki on ulkoiluvaatteissa, mutta Tutan ostamisen myötä 1990-luvulla myös vauvanvaatteet ovat tärkeä osa tuoteperhettämme. 1980-luvulla teimme aikuisten hiihtovaatteita ja moottorikelkka- ja metsästysasuja. 2000-luvulla lopetimme kannattamattoman toiminnan. Kun rönsyt on leikattu pois, toiminta on alkanut jälleen kukoistaa vuodesta 2004 lähtien. Uudenlainen kansainvälinen johtaminen on omalta osaltaan tehnyt Reimalle hyvää. Yrityksen osake-enemmistön on omistanut vuodesta 2011 amerikkalaisvetoinen sjoitus18

8.12

yhtiö The Riverside Company. Reiman toimiva johto on yhtiössä mukana osakkaina. − Amerikkalaisilta olemme saaneet uutta puhtia kansainvälistymiseen. Olemme uskaltaneet päästää irti kaiken tekemisestä itse. Myös edellinen, tanskalainen toimitusjohtajamme avarsi näkemystä, viestintäpäällikkö Paakkunainen kiittelee. Alkuun Reiman markkina-alue oli kotimaa, nyt Suomen jälkeen suurimmat vientimaat ovat Venäjä, Pohjoismaat ja Sveitsi. Lumipuvuista lumileikkipukuihin

Työtakeista se lähti. Silloinen Kankama Oy, nykyinen Reima Oy, aloitti toimintansa Kankaanpäässä sotien jälkeen vuonna 1944 ja valmisti alkuun naisten työtakkeja puolustusvoimilta hankituista lumipuvuista. Hyvin pian työtakit väistyivät uuden tuotelinjauksen tieltä. Ompelukoneet alkoivat säksättää lastenvaatteiden tahtiin. Missio oli sen ajan Suomessa käsitöiden ja itsetekemisen kyllästämässä kulttuurissa kunnianhimoinen ja rohkea: Tavoitteena oli tarjota teollisesti valmistettuja lastenvaatteita kaikille, myös maaseudulla asuville.

Perinteiset toppahaalarit ovat saaneet vuosikymmenten saatossa ympärilleen asun poikineen. Pääartikkeleita ovat yhä ulkoiluasut, mutta niiden lisäksi on alusvaatetta, kenkää ja asustetta. Parhaillaan jälleenmyyjille kaupattavalla talven 2013–2014 listalla on noin 350 eri tuotetta. Reima myy vuosittain yhteensä noin viisi miljoonaa vaatetta. Parin vuoden työrupeama

Vaatesuunnittelijoiden on oltava melkoisia tulevaisuuden ennustajia. Matka suunnitte-

Brändin DNA lähtee lapsesta ja lupauksestamme taata lapsille mahdollisuus olla aktiivinen ja leikkiä joka säällä.

lupöydältä lapsen ulkoleikkeihin vie pari vuotta. Nyt Vantaan myyntikonttorin showroomit täyttävät asut ovat myynnissä ensi vuoden talveksi ja niitä on alettu suunnitella viime keväänä. − Suunnittelijat käyvät alan messuilla esimerkiksi Münchenissä ja Kööpenhaminassa, ja käymme myös kangasmessuilla Kiinassa. Trendejä ja ajan virtauksia kuulostellaan myös taiteesta, arkkitehtuurista, kirjallisuudesta − ihan kaikesta. Internet on tuonut alalle paljon uutta. Sen myötä ideat liikkuvat nopeasti. Nykyisin Suomi on ajan tasalla muodissa, mutta viitisentoista vuotta sitten laahasimme vuoden pari jäljessä. Muotia seurataan, mutta tarkkaan harkiten. Yksi Reiman menestyksen kulmakivistä on suunnittelun klassisuus. − Vaatteemme ovat kestäviä ja niillä on myös jälleenmyyntiarvo, minkä havaitsee esimerkiksi kirpputoreilla. Vaatteitamme käytetään sisarukselta toiselle ja niihin yhdistellään eri vuosina uusia asusteita. Emme halua, että vaate alkaa vuosien saatossa näyttää naurettavalta muotihöpötykseltä, vaan vaalimme klassisuutta ja yhdisteltävyyttä. Tämä tukee myös kestävää kehitystä. Ulkoiluvaatteethan tehdään pitkälti synteettisistä materiaaleista, eli ne on ekologisinta käyttää aivan loppuun asti, Paakkunainen korostaa. Designereiden pöydältä vaatteen matka käy kaavoitukseen, mallikappaleiden valmistukseen ja laboratoriotestaukseen. Kankaanpäässä sadettimet ja hiekkapaperit suhisivat pitkin kesää testaten talven 2013−2014 mallistoa, jota kaupataan jälleenmyyjille nyt ja valmistetaan ensi keväänä. Lapset vanhempineen pääsevät ostoksille vuoden päästä. Tavoitteena kansainvälinen kasvu

Tulevaisuuden ennustaminen on yksi haasteista. Muitakin on liuta. Toimiva jakeluverkosto on kaiken A ja O. Siihen Reima ei voi yksin vaikuttaa minkään maan kohdalla, vaan se riippuu muun muassa kunkin maan omasta vaatekulttuurista. Esimerkiksi Ruotsin markkinoita hallitsevat maan

Nöyryyttä pitää olla, sekä jatkuvaa kehityshalua. Pitää uskaltaa ottaa riskejä, mutta niiden määrä ja suuruus on harkittava ajankohdan mukaan. – Elina Björklund

omat edulliset ketjut ja väliin on vaikea mennä. Myynnin mahdollisuuksiin vaikuttavat myös esimerkiksi tullija rahtitavat. Eri maiden kanssa toimitaan eri tavoin. − Esimerkiksi Venäjän kanssa on varauduttava parin kuukauden tulliruljanssiin. Myös Kiinan monimutkainen säädösviidakko vaatii paikallistuntemusta, Björklund sanoo. Yksi pitkän menestyksen avaimista ovat tarpeeksi ketterät, mutta harkitut liikkeet. Björklund kertoo kilpailun kovenevan koko ajan, sekä laadussa että hinnassa. − On pystyttävä juoksemaan ja kovaa. Pää on samalla pidettävä kylmänä ja edettävä yksi iso askel kerrallaan. Viime vuonna aloitettu nettikauppa on osoittautunut hyvin menestyksekkääksi, ja sitä puolta kehitämme jatkossa voimakkaasti eteenpäin ja kansainvälisesti. Lähitulevaisuudessa on aikomuksena tutkailla myös Saksan markkinoita. Paikallista kulttuuria on tunnettava laajasti mietittäessä, minne rantaudutaan. Norjassa esimerkiksi on samantyyppinen lastenhoitokulttuuri kuin Suomessa. Siellä lapset tarvitsevat puistopukuja, sillä he ulkoilevat säässä kuin säässä, mikä ei ole käytäntö joka maassa. Toisaalta Reima haluaa toimia myös viestinviejänä. Esimerkiksi Venäjällä ja Kiinassa on toisentyyppinen lasten ulkoilukulttuuri kuin Suomessa, ja sinne halutaan viestiä, että päivittäinen annos happea ja leikkiä ulkona auttaa myös parempiin oppimistuloksiin. Kuulemme päivittäin taloudellisten aikojen kireydestä. Reimalla on onni toimia vähemmän suhdanneherkällä alalla. Lapsia syntyy joka vuosi ja he kasvavat kuukausi kuukaudelta. Uusia lastenvaatteita tarvitaan välttämättä vuodesta toiseen. Elina Björklund toteaa tulevaisuudesta: − Nöyryyttä pitää olla, sekä jatkuvaa kehityshalua. Pitää uskaltaa ottaa riskejä, mutta niiden määrä ja suuruus on harkittava ajankohdan mukaan. Tavoitteenamme on jatkaa valitulla polulla ja kasvaa markkinoita selvästi vahvemmin. 19

01 Tieto Puhdas vesi on Suomessa itsestäänselvyys.

Suomalaiset osaavat käsitellä myös ns. vaikeaa vettä kuten metsäteollisuuden jätevesiä.

Kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen lisäävät veden käsittelyvaatimuksia kaikkialla.

Suomessa on vettä – ja paljon.

MATTI JUSSI LEPPÄNIEMI RANTANEN Econet ––– Econet on vesi- ja ympäristöalan monipalveluyritys.

02 Oivallus Palkataan vesialan asiantuntijat suurista korporaatioista Econetiin.

Suomalainen vesiosaaminen kelpaa mainiosti vientituotteeksi. Hyödynnetään mielikuva suomalaisesta puhtaudesta.

Tehdään suomalainen luotettavuus tutuksi maailmalla.

Menestys ei tule sattumalta. Se tulee tiedon, oivalluksen ja uskalluksen kautta. OTA OSASI MENESTYKSESTÄ, tilaa Kauppalehti SEFE:n jäsenhintaan -20�% asiakaspalvelustamme puh. 010 665 8110, kl.tilaajapalvelu@kauppalehti.fi.

03 Uskallus Kyllä vain, omat tuotteet ovat parempia kuin mitkään maailmalla.

Tehdään itsenäisiä ja rohkeita päätöksiä.

Heti alkuun ulkomaille. Yritysostoja: Slamex, YIT:n vesiliiketoiminta, Kone Oskari…

Landskrona Vatten & Miljöteknik Ab:n oston myötä biokaasumarkkinoille.

Liiketoimintaosaaminen

Urheilijat myyntitykkeinä

Teksti Eevakaisa Mölsä Kuvitus Anssi Mattila

Voiko urheilija tuoda yritykselle merkittävää liiketaloudellista hyötyä? Huippu-urheilun managerien Erkki Alajan ja Harri Halmeen mielestä voi. Sponsorointi on Suomessa voimakkaassa kehitysvaiheessa. 21

Liiketoimintaosaaminen

uomessa on monia neitseellisiä urheilijaimagoja, jota suomalaiset suuryritykset eivät ole vielä osanneet hyödyntää. Yksi heistä on nöyrä, asiallinen ja hauska mies. Hän ei ole trendikäs, mutta koskettaa olemuksellaan koko Suomen kansaa. Vain taivas olisi rajana hänen brändäämisessään. – Jos hän tokaisisi tv-mainoksessa: ”Minun valinta on Citymarket”, mummot ympäri Suomen alkaisi jutella, että miksi ei poika käy S-Marketissa, Suomen manageriyhdistyksen puheenjohtaja, urheilumanageri Harri Halme maalailee pilke silmäkulmassa. Kyseessä on Lontoon olympiakisojen pronssimitalisti, pielavetinen keihäänheittäjä Antti Ruuskanen. Huippu-urheilijan pääsponsorit ovat tällä hetkellä laihdutustuotteita valmistava Herbalife and Savonlinnan urheiluopisto Tanhuvaara Sport. – Usein markkinoinnissa unohdetaan, että

8.12

pääkaupunkiseudunkin ulkopuolella on elämää, jolloin trendikkyys ei olekaan tärkein juttu. Useimmilta yrityksiltä puuttuu kekseliäisyys ja uskallus sponsorointiasioissa. Urheilun tarina on ylivoimainen, koska se koskettaa yli sosiaalisten rajojen ja sukupolvien. Tuotteena se on aidosti tunteisiin vetoava jännitysnäytelmä, jonka lopputuloksesta ei ole koskaan varmuutta. Syntyy huikeita tarinoita. – Ruuskasen keihäänheiton finaalia Lontoon olympialaisissa television ääressä seurasi elokuisena lauantai-iltana yli kaksi miljoonaa suomalaista. Ainoastaan presidentin uudenvuoden puhe kerää enemmän kansalaisia yhteen, Halme havainnollistaa. Sponsorirahat laskussa

Sponsoroinnin määräksi viime vuonna arvioitiin 171 miljoonaa euroa, joista 57 pro-

senttia päätyi urheilulle. Urheilusponsorointi on herkkä suhdannevaihteluille. Kesällä julkaistun Mainostajien Liiton Sponsorointibarometrin mukaan joka neljäs yritys on vähentämässä sponsorointiin käytettäviä rahoja. – Monet brändit ymmärtävät onneksi hyödyntää urheilijoita markkinoinnissaan. Valitettavasti sponsorointi koetaan kuitenkin vielä jossain yrityksissä hyväntekeväisyydeksi, ei yhteistyöksi, josta myös yritys hyötyy, Halme sanoo. Helsingin kauppakorkeakoulun kasvatti, pitkän linjan urheilumanageri Erkki Alaja arvioi, että potentiaalista tulevaisuuden lupauksista joka vuosi viidennes lopettaa, koska rahoitus jää vajaaksi. Sponsorointi on urheilijalle tärkeä tulonlähde muiden tukien rinnalla. – Sponsorit ovat urheilijan me-

Urheilun tarina on ylivoimainen, koska se koskettaa yli sosiaalisten rajojen ja sukupolvien.

nestyksen edellytys. Ilman ulkopuolista ra- Yrityksen tarpeista käsin hoitusta saattaa jäädä uupumaan totaalinen Urheilusponsorointi on Suomessa lapsen omistautuminen urheilulle ja sitä kautta kengissä verrattuna kansainväliseen käykansainvälinen menestys, Alaja toteaa. täntöön. Alaja toivoisi yrityksiltä jossain Suomessa on alle sata yksilölajin huip- tilanteissa kunnon revittelyä, jolloin myös pu-urheilijaa. Suurimman osan sponso- suuret voitot ovat mahdollisia. Halme perointiasioita hoitaa urheilumanageri. Kan- räänkuuluttaa mainostoimistojen suunsainvälisesti menestyneet urheilijat, kuten taan. jalkapalloilija Mikael Forssel ja alppilaski– Yrityslogo urheilijan verkkarissa tai kauja Kalle Palander, pysyvät solmimaan vuo- kalossa ovat edelleen suosituimmat tavat sitasolla 20 000–50 000 euron sponsoriso- käsittää urheilusponsorointi. Tämä voi olla pimuksia. myös urheilun oma ongelma, emme ole Kotimaisella huipputasolla pyöritään osanneet tuotteistaa tarpeeksi hyvin, Hal5 000–15 000 euron sopimuksissa. Jonon me pohtii. perällä ja junioriurheilussa joudutaan tyytySponsorointi alkoi Suomessa 1970-lumään pienempiin sopimuksiin. vulla, kun Osuuspankki markkinoi palve– Urheilu on reilua, koska siinä ratkaisevat lujaan urheilun avulla. 1980¬90-lukujen sentit, sekunnit ja suoritukset. Yrityksen int- taitteessa tehtiin Suomen historian suuressissä on saada urheilijasta mahdollisim- rimmat ja näyttävimmät panostukset. Valio man suuri hyödynnettävyys, joka moninker- sponsoroi amerikkalaista huippupikajuoktaistuu luonnollisesti menestyksen kautta, sija Ben Johnsonia, joka jäi myöhemmin Halme sanoo. kiinni dopingista.

Tarkista nämä

ennen sopimusta:

• Vastaako urheilijan imago yrityksesi arvoja? Urheilijan imago pitää vastata täydellisesti firman arvoja. • Saatko sellaista näkyvyyttä, mitä tarvitset? Selvitä missä yritykselläsi on mahdollisuutta näkyvä. Yksittäinen brändi ei voi näkyä kaikissa rajapinnoissa. • Muista, että yhteistyösopimuksella ostat vasta oikeuden urheilijaan. Sopimuksen lisäksi sinun on investoitava lisäeuroja urheilijan hyödyntämiseen ja sponsorointiyhteistyön kytkemiseksi muuhun markkinointiviestintään.



Liiketoimintaosaaminen

Lahden hiihtoskandaalien jälkeen ur- senttia. Samalla tietenkin hyllytila maksiheilusponsorointi koki surullisen notkah- moitiin. duksen. Moni yritys teki silloin periaateAlajan mukaan urheilijaa kannattaa käyttää päätöksen, ettei tue enää yksilöurheilijoita. myös yrityksen henkilöstön tai sidosryhmion yrittäjä Halmeen mukaan tämä suojatoimenpide on en hyvinvointi– ja terveysasioiden edistäjänä. Huippu-urheilijan budjetti on vuosivaimenemassa. Hiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen on esimerkiksi tasolla lajista riippuen 50 000–100 – Joukkue ei ole niin näkyvä kuin yksittäi- vetänyt Kaleva Korun työntekijöille ja muil000 euroa. Tämä sisältää valmennen urheilija, jonka vuoksi joukkueesta nos- le sidosryhmille sauvakävelyä ja luennoinut nuksen, ulkomaanleirit, lääkärin, tetaan mediaan muutamia kiinnostavimpia asiakasilloissa terveellisistä elämäntavoista. fysioterapian ja koko elämisen. pelaajia. Yksittäisestä urheilijasta voi olla – Urheilijaa ei kannata palkata vain kätPurjehdus on lajeista kallein, koska vuoden aikana yhtä monta lehtikuvaa kuin telemään tärkeitä henkilöitä, vaan aidosti suurin osa harjoittelusta tapahtuu kansallisen tason joukkueesta. edistämään henkilöstön ja asiakkaiden hyulkomailla ja välineet ovat kalliita. Urheilusponsorointi elää Suomessa voi- vinvointia. Parhaimmassa tapauksessa sai– Tällöin ei kuitenkaan vielä puhumakasta kasvuaikaa. Urheilijoita kiinnite- raspäivät vähenevät ja töissä viihdytään pata palkasta, vaan välttämättömistään entistä useammin yrityksien mainos- remmin, Alaja huomauttaa. tä menoista. Mitä parempi olet, sitä kampanjoihin, kuten taitoluistelija Kiira vähemmän maksat itse mistään, Korpi Valiolle sekä ampumahiihtäjä Kaisa Tavoitteena hallittu riski urheilumanageri Harri Halme sanoo. Sopimukset tehdään yleensä muutamasta Mäkäräinen Valloxille. Urheilija on start-up -yrittäjä, Alajan mukaan yritykset tekivät sponso- vuodesta neljäksi vuodeksi sisältäen optijoka joutuu ottamaan henkilökohrointipäätökset ennen pitkälti fiilispohjalta. oita jatkosta tai bonuksia, jos menestystä taisen riskin harjoittaessaan amNykyään sponsorointiyhteistyö lähtee pit- tulee. Alaja muistuttaa, että sopimukseen mattiaan. Perinteistä kesälomaa ei kälti yrityksen tarpeista käsin. Vaihtoehto- pitää selkeästi määritellä kummankin osaole, eikä eläkettä kerry. Tulot muoja urheilijoiden ja lajien suhteen on tarjolla puolen vastuut. dostuvat pienistä palasista, kuten enemmän kuin aikaisemmin. – Yritykset ymmärtävät hyvin, että urheivanhempien avusta, omista sääs– Suuryritysten trendinä on keskittäminen. lijan ammatti on urheilu, joten kaikki muu töistä sekä huipulla oltaessa OlymTehdään muutaman urheilijan kanssa pitkä- sovitetaan siihen. Kilpa-kaudella stressikäypiakomitean ja urheilija-apurahoista rät ovat koholla, joten silloin on turha tuputjänteistä yhteistyötä. sponsorirahojen lisäksi. – Pahimmiltaa urheilijalle sponsorointijuttuja. laan urheilija tienaa kuukaudessa Osana liiketoiminnan tavoitteita Sponsorointiin liittyy aina riski samalla tatonnin, parhaimmassa tapauksessa Urheilusponsoroinnin pitää nivoutua sau- paa kuin kaikkeen liiketoimintaan. esimerkiksi kuusi. – Jos ei tule menestystä, se ei ole tietenmattomasti yrityksen liiketoiminnallisiin tavoitteisiin ja maineenhallintaan. Tämä kään hyvä juttu yrityksen kannalta. Tai jos edellyttää, että yrityksen ja sponsoroitavan loukkaantuu tai ei olekaan sellainen persoona, josta olisi yritykselle hyötyä, Alaja sanoo. ilman sponsoriani en olisi tässä. Panostus urheilijan arvot käyvät yksiin. Tyypillisimmillään urheilija tai joukkue Sopimus voidaan sanoa irti kahdessa ta- tulee yritykselle takaisin moninkertaisena. antaa kasvot ja ulospäin näkyvän ”sielun” pauksessa: urheilija jää kiinni dopingista tai joko koko yritykselle tai sen tuotteille. urheilija käyttäytyy yrityksen arvojen vas- Asenne rahaa tärkeämpää – Sponsorointi on varteenotettava markki- taisesti. Tuorein esimerkki koskee Jokerei- Kun hiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen valmisnointiviestinnän keino, koski se sitten PR:ää, ta. Sanoma ei uusinut sopimusta jääkiekko- tautui naisten kymppiin viime kevään MMhenkilöstöä, myyntiä tai mainontaa, Alaja joukkueen kanssa, koska muutama pelaaja kisoissa Holmenkollenissa, hänen manakäyttäytyi väkivaltaisesti kaukalossa. gerinaan toimiva Alaja juoksi kondiittoriin sanoo. – Yhteiskuntavastuu leimaa tämän päivän hakemaan kakun ja pyysi vaimoaan keittäYritys voi parantaa sponsorointiyhteistyöllä tuotteidensa mielikuvaa ja kiinnostavuut- urheilusponsorointia. Yritys määrittelee vii- mään valmiiksi voittokahvit. Samanlaista ta, tavoittaa haluamiaan kohderyhmiä sekä me kädessä, mikä ei sovi yritykselle ja missä asennetta manageri peräänkuuluttaa sponnostaa tuotteidensa menekkiä. Halme ker- menee raja, Alaja toteaa. soroivilta yrityksiltä. too esimerkin huippuhiihtäjä Pirjo MuraRiskeissä piilee kuitenkin mahdollisuus. – Yrityksen ja urheilijan välille pitää syntyä sesta, jota soija-tuotteita valmistava Alpro Tällä Alaja viittaa hallittuun riskiin, missä aito yhteistyö, joka perustuu johonkin syvälyritys saa urheilijasta paljon enemmän irti lisempään kuin rahanvaihtoon. Pienet jutut, käytti vuosia yritysviestintänsä kärkenä. – Luonnollinen, nuhteeton ja hyvännäköi- kuin odotti. kuten syntymäpäivien muistaminen, mernen urheilija myy. Alpro-tuotteiden myynti – Urheilija seisoo palkintokorokkeella ja kitsevät. Urheilijaa pitää ajatella aarteena, nousi vuosittain jopa kaksikymmentä pro- kertoo miljoonille televisiokatsojille, että jota ei saa kuitenkaan kumarrella.

Urheilija

8.12

Yhteiskuntavastuu leimaa tämän päivän urheilusponsorointia. Yritys määrittelee viime kädessä, mikä ei sovi yritykselle ja missä menee raja 25

Työelämä

Työsuhteen ehtojen

muuttaminen K Työsopimukseen saattaa hyvinkin tulla muutoksia työsuhteen aikana. Olosuhteet saattavat muuttua, tehtävät laajentua tai supistua, uusia tehtäviä syntyä ja vanhoja poistua.

un työsopimusta muutetaan, heräävät kysymykset laillisuudesta erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa muutetaan palkkaa tai työtehtäviä. Työsopimuslaissa ei ole normia, joka yleisesti koskisi työsuhteen ehtojen muuttamista. Muutostilanteet määräytyvät käytännössä alla olevalla kolmella tavalla. Asioita on käsitelty tässä artikkelissa varsin yleisluontoisella tasolla. Jokainen tilanne ja siihen liittyvät toimenpiteet tulee harkita erikseen kussakin yksittäistapauksessa. Juridisissa tilanteissa on hyvä käyttää apuna liiton lakimiehiä.

Teksti Petteri Kivelä Kuva Antti Nikunen / Shutterstock

Lähtökohtana on sopimukset on pidettävä -sääntö (pacta sunt servanda). Yhteisesti sopien voidaan työsopimusta kuitenkin muuttaa olennaisestikin, tällöin kuitenkin on otettava huomioon pakottavan lainsäädännön ja työehtosopimusten määräykset. Mikäli työsopimuksen jokin ehto muuttuu, jäävät muut ehdot tavallisimmin entiselleen, ellei niistä nimenomaan muuta sovita.

Sopiminen tietenkin mahdollista

Yksipuoliset muutostilanteet a. Direktiolla

Jos työnantaja haluaa yksipuolisesti muuttaa työsuhteen ehtoja, on harkittava, kuuluuko muutoksen tekeminen direktio-oikeuden piiriin vai ei. Työsuhteen ehtojen olennainen muutos on aina arvioitava työntekijän näkökulmasta. Voitaneen sanoa yleisesti, että mitä väljemmin työsopimuksessa on määritelty tehtävät, sitä suurempi valta työnantajalla on direktioeli työnjohto-oikeuden puitteissa määrätä työntekijän työtehtävistä. 26

8.12

Periaatteessa työntekijä on velvollinen tekemään sitä työtä, josta työsopimuksessa on sovittu. Työnjohtovallan piiriin kuuluu mm. oikeus järjestellä töitä ja työmenetelmiä. Lisäksi työnantajalla on oikeus määrätä mitä tehdään, miten tehdään, milloin tehdään ja missä tehdään sekä kuka johtaa töitä. Työnjohtovaltaa rajoittavia kriteereitä ovat mm. lainmukaisuus, hyvä tapa, kohtuus ja tasapuolisuus. Työnjohtovallan asiallinen laajuus ratkaistaan aina tapauskohtaisesti, esimerkiksi työnantajan mahdollisuus tai oikeus siirtää työntekijä direktiolla toiseen työn tekemispaikkaan tms. Työnantaja käyttää oikeutta (TSL 3:1) määrätä työn suorittamisesta. Jos kyse on työnjohtovallan nojalla annetusta määräyksestä, se tulee voimaan välittömästi. Mikäli muutoksen tekeminen ei kuulu direktio-oikeuden piiriin (tavallisimmin kyse on työntekijän kannalta objektiivisesti arvioiden olennaisesta muutoksesta), työnantajan yksipuolinen työsuhteen ehtojen muuttaminen edellyttää irtisanomisperustetta. Olennaisuuden arviointi on käytännössä hankalaa. Työnjohtomääräykselle tulee olla objektiivisesti arvioiden hyväksyttävä peruste. Mm. pysyvä siirto toisiin erilaisiin tehtäviin saattaa muuttaa työsopimuksen ehtoa olennaisesti. Työsuhteen olennaisena ehtona voidaan pitää työntekijän palkkaa, joten palkan yksipuolinen alentaminen edellyttää irtisanomisperusteen olemassaoloa. Myös palkkaperusteen muuttaminen, esim. kiinteästä palkasta provisiopalkkaan, on usein työsuhteen olennaisen ehdon muuttamista, mikäli palkkaperusteen muuttaminen johtaa palkan tosiasialliseen alentumiseen.

han sopimuksen ja tarjoaa uutta työsopimusta muutetuin ehdoin. Nämä työsopimuksen muutokset tulevat voimaan kun työnantajan noudattama irtisanomisaika on kulunut. Kyse on tavallaan tietynlaisesta ”ilmoitusmenettelystä”, jolla ehtomuutos toteutetaan. Käytännössä työn-

työnantajalla on oikeus määrätä mitä tehdään, miten tehdään, milloin tehdään ja missä tehdään sekä kuka johtaa töitä. tekijän uudet työtehtävät alkavat kuitenkin usein jo siitä hetkestä, kun uusi työsopimus on edellä mainitulla tavalla syntynyt, vaikka työntekijän palkka pysyykin ”vanhan työsopimuksen” mukaisena irtisanomisajan loppuun saakka. On hyvä muistaa että yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluviin asioihin luetaan mm. henkilöstön asemaan vaikuttavat olennaiset muutokset työtehtävissä, työmenetelmissä, töiden järjestelyssä ja siirrot tehtävistä toisiin. Tätä menettelyä on siis noudatettava muutettaessa työsuhteen olennaisia ehtoja tuotannollistaloudellisella irtisanomisperusteella. Yt-lain soveltaminen tulee kyseeseen vähintään 20 hengen yrityksissä.

b. Irtisanomisperusteella

c. Osa-aikaistaminen kollektiiviperusteisesti TSL 7:11 nojalla

Mikäli työnantajalla on ”vanhan työsopimuksen” irtisanomiseen oikeuttava syy (joko tuotannollis-taloudellinen tai henkilöperusteinen is-syy), työnantaja tarjoaa uutta työsopimusta, jonka työntekijä joko hyväksyy tai hylkää. Työnantaja siis sanoo irti van-

Vaikka työsopimuslaissa ei ole yleisnormia, joka koskisi työsuhteen ehtojen muuttamista, tästä on poikkeuksena TSL 7:11, jossa säädetään työsuhteen pysyvän osa-aikaistamisen edellytyksistä. Työnantaja voi yksipuolisesti muuttaa

työsuhteen osa-aikaiseksi irtisanomisajan kuluttua, kun hänellä on irtisanomiseen oikeuttavat taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet. Muu osa-aikaistaminen Osa-aikaistamisella tarkoitetaan säännöllisen työajan pysyvää lyhentämistä. Mikäli tarve on vain tilapäinen, puhutaan osaaikaisesti lomautuksesta. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia työsuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi. Työntekijän mahdollisuudesta jäädä osittaiselle hoitovapaalla on säädetty erikseen. Työntekijän ei ole pakko ottaa tarjottua työtä vastaan tai hyväksyä muutettuja ehtoja

Työsopimuslaissa on säännös (TSL 2:4.3), jossa säädetään, että työnantajan on annettava kirjallinen selvitys työsuhteen ehtojen muutoksista niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään muutosta seuraavan palkanmaksukauden päättyessä. Käytännössä näin ei kovinkaan usein tapahdu. Jos työntekijä ei muutosta hyväksy, päättyy työsuhde työnantajan noudatettavana olevan irtisanomisajan kuluttua. Kyse on työnantajan toteuttamasta irtisanomisesta eikä muutetuista työtehtävistä kieltäytyminen siten tarkoita sitä, että työntekijä olisi itse irtisanoutunut. Työttömyysturvalain kannalta tällainen tehtävistä kieltäytyminen saattaa johtaa ns. karenssiin, ellei työntekijä voi osoittaa hyväksyttävää syytä työstä kieltäytymiselle. Työnantajan on oikeudessa pystyttävä esittämään yksipuolisen toimenpiteensä perusteet. Jos kyse on vaikkapa kollektiiviperusteesta, vaaditaan myös normaaliin tapaan, että työnantaja on myös selvittänyt ja täyttänyt irtisanomisperusteeseen liittyvän velvollisuutensa etsiä muuta mahdollista työtä palveluksessaan olevalle työntekijälle. Työntekijä voi vaatia korvausta laittomasta irtisanomisesta, mikäli työnantajalla ei ole ollut ”vanhan työsopimuksen” irtisanomiseksi työsopimuslain mukaista perustetta. 27

Työelämä

Ekonomiliiton kirjallisuuspalkinto myönnettiin tällä kertaa Helena Åhmanin teokselle Mielen johtaminen organisaatiossa.

Mielen johtamisella

voittoon 8.12

Teksti Mikko Huotari ja SEFE kuvat Mikko Huotari

arja-Liisa! Mä voitin sen! Helena Åhman huutaa kesken haastattelun messukeskuksen käytävällä kävelevälle ystävälleen. – Ihanaa! Mä tiesin sen! käytävällä vastaan tuleva työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka vastaa. – Olen vieläkin ihan shokissa! Åhman nauraa. Tämän syksyn Helsingin kirjamessujen odotetuimpia palkintoja oli Ekonomiliiton kirjallisuuspalkinto, joka myönnettiin 26.10. Helena Åhmanin teokselle Mielen johtaminen organisaatiossa (Sanoma Pro). Pääpalkinto oli 24 000 euroa. – Luulin, että voittajalle kerrotaan etukäteen, mutta näin ei ollut, Åhman hehkuttaa. Palkintolautakunnan mukaan Åhman haastaa lukijaa ajatteleKustannustoimaan, ja teos viehättää mittaja Karoliina tällä haasteellisuudelYli-Kerttula ja laan. Työpsykologian Helena Åhman tohtori Åhman on myös kilistivät palkinnolle. laajasti perehtynyt aiheeseen ja käsittelee sitä käytäntöön sovellettavalla tavalla. Teos pyrkii viemään johtamista enemmän ihmisen huomioonottavaan ja samalla kokonaisvaltaisempaan suuntaan. Kirjan ajankohtainen lähdeluettelo sekä selkeä ja kaunis taitto saivat myös kiitosta. Palkintolautakunnan muodostivat ED, professori, vararehtori Malin Brännback Åbo Akademista (pj), EM, johtaja Petri Kokko Saksan Googlesta ja DE, VT, kansanedustaja ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi. Ekonomiliiton kirjallisuuspalkintopotti oli yhteensä 30 000 euroa. Pääpalkinnon lisäksi jaettiin 6 000 euron tunnustuspalkinto, jonka jakoivat puoliksi Arto Hiltusen kirja Johtamisen taito ja Matti Laineman Enkeleitä, onko heitä? Hiltusen kirjaa palkintoraati kehui sen avoimuudesta sekä hyödyllisestä, omaan kokemukseen perustuvasta uratarinasta. Kirja sisältää arvokasta ja kiintoisaa ajan ja kehittymisen kuvausta. Laineman kirjaa palkintoraati arvioi sujuvasti kirjoitetuksi ja hyödylliseksi yrityksen perustamisen ja

rahoituksen tietopaketiksi. Kirjan aihe on kansantalouden moninaisuuden kannalta tärkeä ja ajan tarpeita vastaava. Laaja-alainen ja henkilökohtainen

Helena Åhman on innostunut, että juuri tämä kirja palkitaan, koska hän kokee, että siinä on paljon häntä itseään. Kirjaan on löytynyt aineksia myös omista kokemuksista ja ajatuksista sekä ensimmäistä kertaa myös omista valokuvista. Mielen johtaminen organisaatiossa -kirja on siis kuvitettu Åhmanin ottamilla valokuvilla. – Jos ihminen tekee sitä mistä eniten tykkää, niin siinä ei käy koskaan huonosti, Åhman vakuuttaa. Kirjan tekee mielenkiintoiseksi ja ainutlaatuiseksi hyvin laaja-alainen asioiden tarkastelu. Aineksia löytyy muun muassa neurologiasta, psykologiasta ja taiteesta. – Ihmismielestä on kirjoitettu erilaisista näkökulmista. Tämä kirja kokoaa suuren joukon erilaisia aihepiirejä. Sitä ei ole tehty aikaisemmin tällä tavalla, Åhman selittää. Kirjassa on myös useita teemoja, joita ei ole käytetty paljon johtamiskirjallisuudessa. Åhmanin kirjassa käsitellään perinteisempien teemojen lisäksi myös sellaisia aiheita kuin ajattelun hallinta ja rauhanvälitys.

Ekonomiliiton kirjallisuuspalkinto Ekonomiliiton kirjallisuuspalkinto jaetaan kahden vuoden välein laadukkaalle ja ajankohtaiselle teokselle, joka edustaa kauppatieteellisten tutkintojen osaamis- ja tutkimusalueita. Tänä vuonna kilpailuun ilmoitettiin 38 teosta,

Kiehtova mieli

joista esiraati valitsi finaaliin kuusi ehdokasta.

Palkittujen lisäksi kunniamaininnan saivat Kun Helena Åhman ei kirjoita kirjoja, hän pyörittää yritystä Hunting Minds -yritystä, muut finalistit: Mika Aaltosen ja Rolf Jensenin Mr joka kehittää johtoryhmien ja hallitusten & Mrs Future ja 5 suurta kysymystä, Juha Matttyöskentelyä. sonin ja Petri Parvisen Best Cases in B2B Sales – Käyn myös paljon puhumassa ja valmen- Management sekä Jarkko Rantasen Tunteella! tamassa ihmismieli-teemasta, Åhman kertoo. Voimaa tekemiseen. Hän haluaa pitää näiden rinnalla myös Palkintolautakunta esitti myös haasteen tuleville yrityskirjojen kirjoittajille: vielä lisää tuotutkimisen ja valokuvaamisen. Monialaisuus onkin Åhmanille ominais- reita näkemyksiä ja uskallusta, niitä tarvitaan ta sekä voittokirjan sisällön suhteen että nykyisten ja tulevien sukupolvien johtamisen tueksi. Tällöin suomalaiset yrityskirjat pärjäimyös omassa työurassa. – Olen huomannut, että jos asioita katsoo sivät paremmin myös kansainvälisesti. vain yhdestä näkökulmasta, niin se näyttää tietynlaiselta, mutta jos katsoo toisesta näEkonomiliiton kirjallisuuspalkinto pakökulmasta, niin sama asia näyttää hyvin erilaiselta. Se on niin kiehtovaa, Åhman tistaa Åhmania jatkamaan kirjoittamista. selittää. – Kun saa kannustusta näin arvovaltai– Meidän mieli on kiehtova ja hieno asia, selta taholta, jota arvostetaan yrityksissä ja ja siitä ei kuitenkaan voi aina tietää kaik- johtoryhmissä, niin koen, että se jopa velkea, hän pohtii. voittaa jatkamaan, Åhman sanoo.

Työelämä

Ura + ura

= tukea ja tasa-arvoa Teksti Sanna Laakkonen kuvitus antti nikunen

Miten perheen arjen pyöritys ja kotityöt jaetaan, kun puolisoista kummallakin on vaativa ura?

yöterveyslaitoksen tutkija Marja Känsälä tutki Turun kauppakorkeakoulussa elokuussa 2012 tarkastetussa väitöstutkimuksessaan työn ja muun elämän yhteensovittamista kahden Työura ja parisuhde uran perheissä. Erilliset yhdessä – Halusin selvittää, miten työ, perhe-elämä ja vapaa-aika kietoutuvat Tutkimukseen haastateltiin kymmentä yhteen ja miten rajanvetoa niiden pariskuntaa, jotka löydettiin SEFEn ja johtavälille tehdään silloin, kun kummalvassa asemassa olevien naisten verkoston lakin puolisolla on vaativa työ. jäsenkunnista. Tutkimus toteutettiin pari- ja Känsälä yllättyi siitä, että tulokyksilöhaastatteluina, joiden lisäksi haastasissa nousivat päällimmäisenä esiin teltavat täyttivät esitietolomakkeet ja pitimyönteiset asiat. vät eri elämänalueet kattanutta – Julkisuudessa korostetaan usein kahajankäyttöpäiväkirjaa. den uran yhteensovittamiseen liittyviä ristiriitoja ja kompromisseja. Tutkimukseni mukaan puolison ura koetaan kuitenkin pääasiassa tueksi eikä rajoitteeksi omalle uralle.

Ymmärrys yhdistää

Merkillepantavaa on, että kummankin uraa arvostetaan yhtäläisesti ja molemminpuolisesti. Se, että oma ura on rajoittanut toista ja puoliso joutuu tinkimään työurastaan oman uran takia, luo ymmärrystä yhteisyydestä. – Työura ja parisuhde nähdään toisiaan tukevina ja täydentävinä. Jopa aikapula voi-

Haastavat • Työmenojen sovittelu on haastavaa. • Perinteiset sukupuoliroolit kuormittavat naista. • Ulkomaankomennukset saattavat johtaa erillään asumiseen.

8.12

Helpottavat • Puoliso ymmärtää työn vaatimukset. • Kodin velvoitteet jaetaan suhteellisen tasapuolisesti. • Kotoa saa työhön henkistä ja sisällöllistä tukea.

daan nähdä molemmin puolin hyväksyttävänä valintana, koska työ tunnistetaan merkitykselliseksi sekä itselle että toiselle, Känsälä sanoo. Työasioista puhuminen puolison kanssa koetaan myönteiseksi ja puolisolta voi odottaa henkistä tukea. Kiinnostus toisen uraa kohtaan tuottaa näin sisältöä parisuhteelle. – Se, että toinen ei ole kahdeksasta neljään -työssä, koetaan puolisoiden välisen ymmärryksen kannalta tärkeäksi. Tasavahvat urat tukevat työstä suoriutumista. Toisen voi luottaa ymmärtävän hankalia työtilanteita ja työpaineita, ja tarjoavan myös sisällöllistä tukea työhön.

Työura ja parisuhde nähdään toisiaan tukevina ja täydentävinä.

Vaikka uraa tekevien pariskuntien puheessa korostuu muutoin tasa-arvoisuus, perinteisten sukupuoliroolien taakka tuntuu yhä. – Omasta urasta huolimatta naisilla on edelleen useimmiten päävastuu kodin hoitoon liittyvistä asioista. Samoin perhevapaiden kohdalla tuntuu olevan usein itsestään selvää, että nainen jää lasten kanssa kotiin Naisilla yhä päävastuu kodista Myönteisestä asennoitumisesta huolimatta, ja mies pitää vain hänelle korvamerkityt kaksi uraa vaatii arjessa enemmän käytän- isyysloman ja isäkuukauden, tutkija hämnön sovittelua. Erityisesti työajan ulkopuo- mästelee. liset menot, kuten iltatilaisuudet ja matkat, ovat varsinkin lapsiperheissä haastavia. Tasapainoa vapaa-ajalta – Yleensä urapariskunnilla on sanaton Vaativan työelämän vastapainoksi vapaasopimus, että ansiotyö on ensisijaista. Jopa aika pyritään kahden ura perheissä suoväliaikainen erillään asuminen on hyväk- jaamaan. Lapsiperheissä perheen keskeisyttävää, jos se mahdollistaa uran, Känsä- nen aika arvotetaan parisuhdeajan edelle, lä kertoo. joka taas nousee muuta vapaa-ajan viettoa Kotitöille jäävä aika koetaan kahden uran tärkeämmäksi. perheissä turhan vähäiseksi ja niiden hankToisaalta myös sosiaalista aktiivisuutta kiminen ostopalveluna on tyypillistä. Koti- ja puolisoiden itsenäistä vapaa-ajan viettöitä myös delegoidaan toiselle työtilanteen toa arvostetaan. Pariskunnan yhteisessä so mukaan. Esimerkiksi jos toisella on työpai- siaalisessa kanssakäymisessä nainen toimii neita, toinen ottaa siksi aikaa enemmän usein eräänlaisena koordinaattorina ja yhteiset harrastukset rakentuvat enemmän vastuuta kotiasioista. – Lastenhoitoapuna käytetään eniten iso- hänen kauttaan. vanhempia, jos he vain asuvat lähellä ja ovat – Yhteistä vapaa-aikaa pidetään tärkeänä tarpeeksi hyvässä kunnossa. Jos isovanhem- ja parisuhteella on tehtävänsä työelämän pia ei ole tukena, kahden uran perheillä on paineita helpottavana suojasatamana, Känselvästi enemmän haasteita lastenhoidossa. sälä sanoo. 31

Sture Fjäderin mukaan järki ja raha eivät ole aina samassa talossa.

Työelämä

Yhteiskunta muuttuu tutkintoja nopeammin

Teksti ja kuvat Mikko Huotari

Osaamisen kehittäminen on nopeasti muuttuvassa maailmassa välttämätön investointi. Mutta meneekö se palkansaajan vai työnantajan piikkiin?

EFE järjesti alueellisten jäsenyhdistysten puheenjohtajille sekä liiton hallitukselle viikonloppuseminaarin 21.–23.9.2012 Viking Gabriellalla. Viikonlopun yksi tärkeimmistä teemoista oli osaamisen kehittäminen. Tämän tiimoilta käytiin johdatteleva keskustelu Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin ja EK:n johtajan Jukka Ahtelan välillä. Alustuksen keskusteluun piti SEFEn koulutuspoliittinen asiamies Minna Nieminen. Aihe oli jo siinä mielessä mielenkiintoinen, että palkansaajien ja työnantajien välillä on ollut kuluvana syksynä kädenvääntöä raamisopimuksen ns. kolmen päivän koulutusoikeudesta. Kehittäminen on satunnaista

Minna Niemisen mukaan osaamisen kehittäminen on laaja kokonaisuus, jolla tarkoitetaan henkilön osaamisen kehittämistä koko työuran ajan. – Yhteiskunta muuttuu koulutusjärjestelmää ja tutkintoja nopeammin, Nieminen sanoi. Hän herätteli ihmisiä pohtimaan, kuinka pärjäämme vuonna 2030. Suurimpana kehittymisen esteenä pidetään resurssien puutetta, etenkin ajan puutetta ja jossain määrin myös rahan puutetta. 32

8.12

– Osaamisen kehittäminen on satunnaista. Koulutuskysyntä kohdistuu lyhytkestoisiin täsmäkoulutuksiin, Nieminen arvioi. Hänen mukaansa osaamisen kehittäminen on turvattava työ- ja virkaehtosopimusten kautta. Kenen piikkiin koulutus?

Fjäderin ja Ahtelan välisessä keskustelussa yritettiin pysyä yleisissä osaamisen kehittämisen teemoissa, vaikka keskustelijat palasivat tuon tuosta kolmen päivän koulutusoikeuteen. Fjäderin mukaan osaamisen kehittäminen on lisäarvon luomista. Pohjakoulutukseen ja yliopistojen resurssointiin liittyen Fjäder linjasi, että yliopisto-opetuksen täytyy säilyä maksuttomana.

– Järki ja raha eivät aina ole samassa talossa, Fjäder perusteli. Vaikka kouluttamista on pyritty näkemään investointina myös työnantajan näkökulmasta, Ahtela ei innostunut osaamisen kehittämisestä työnantajan piikkiin. Hän pelkäsi, että investointi menee hukkaan, jos työntekijä lähtee koulutuksen jälkeen toiseen työpaikkaan. Ahtela piti raamisopimukseen kuuluvaa kolmen päivän koulutusoikeutta ongelmallisena. Hänen mukaansa koulutusoikeus ei voi olla subjektiivinen oikeus. – Meillä ei ole mandaattia neuvotella koko asiasta, Ahtela väitti. Fjäder sanoi, että onkin parempi puhua koulutusvapaasta kuin koulutusoikeudesta. – Pallo on nyt EK:lla, Fjäder totesi. Seminaariväki osallistui pikagalluppeihin värillisillä lapuille.

Fabio Geda KROKOTIILIMERI Afgaanipojan riipaisevassa tositarinassa vuorottelevat kurjuus, nokkeluus ja hyvä onni.

Torey Hayden VIATTOMAT Epätoivoinen äiti kaappaa lapsen päästäkseen uuden elämään alkuun.

Antonio Hill Magne Hovden SAAMELANDIA KUOLLEIDEN LELUJEN KESÄ Teini-ikäisten kuolemat paljastavat vuosien Veijaritarina turistirysästä, jossa mikään hyväksikäytön ja laskelmoidun julmuuden. ei mene niin kuin on suunniteltu.

Mari Jungstedt HILJAISUUDEN HINTA Kesäidylli särkyy, kun ystävysten vanhat salaisuudet nousevat pintaan.

Mauri Kunnas KUMMALLISUUKSIEN KÄSIKIRJA Kunnasmaisen hilpeä tietoteos möröistä ja kummituksista.

Natasa Dragnic KANSSASI AINA Suuri eurooppalainen rakkaustarina vie hurmiosta epätoivon alhoon ja takaisin.

M.J. McGrath JÄÄN MUISTI Ekologisesti tiedostava trilleri kuvaa inuittiväestön salaperäistä elämäntapaa.

Anne Swärd KESÄLLÄ KERRAN Tummasävyinen perhedraama täynnä kiellettyä intohimoa.

Ulla Svensk SULOISET SUOLAISET Upeasti kuvitettu kirja on pullollaan ihania pikkusuolaisia ja voileipäkakkuja.

> Tiina lymi "Elän pä käpäT päTkäElämää Elämää"

maTlEEna ma lEE maT kuusniE kuusniEmi

”Kotona lauloimme virsiä”

◆ lautasmallin lautasmallin paluu:

kaikkea kohtuudella

kEksEliäät sisUstUsidEat

OikEaa Oik ikE Eaa ru ruO Okaa ruOkaa

sisUsta EläEN

3x kylppäri- remontti NUMERO 74 hElMikUU 2012

2.2.2012 3,90 € www.anna.fi

rohkeiden roolien nainen

a T Tava innOsTavaa innOsTava aTEriaa a riaa aTE

◆ ◆ etkö muka ehdi syödä?

älä selittele!

5 kiehTovaa koTia

ylös & ulos

tee itse vinKKiä Kotiin

vinkkiä TalviTalviTalvi rETkEllE rET ETk kEll llE E

Anna 7 nroa

www.kotilaakari.fi

Deko tuo sisustajalle iloa, inspiraatiota ja unelmia.

6+1 liikettä kokeile kotona

mistä hyviä hiilareita?

Näin hoidat vanhat astiat s. 82

• antiikkia ja perinnekasveja • slaavilaiseen tyyliin • kestikievari heräsi eloon • torppa metsän kainalossa

{ s. 68 }

Piristy! { s. 72 }

9×

1 31. 1. 2012 9,20 €

5xKodin helmet

22×

ekologinen viikkosiivous

rautaisia yrttejä väsymykseen

Elämänmuutos: ”saaristo houkutti kyläkauppiaaksi” upeaa 18mattoa

vauhtia aineenvaihduntaan

eteisestä keittiöön

{ s. 38 }

Susanna, 40

”Diabetes ja masennus herättivät muutokseen”

Lähde Lappiin { s. 74 }

Saksan suosituin tuli luontaistuote Suomeen

leikkiminen Jereltä sujuu

Nivelrikko

nujertui

Flunssakierre katki kahdessa päivässä

eroa, viinaa ja kuolemaa!

Ritvan vatsavaivat katosivat

Tv-poliisi marianne kiukkonen: ”lasten kärsimys koskettaa”

miten saada nirsoilija syömään? Lestadiolaispari: ” Vaati rohkeutta aloittaa ehkäisy”

•• puusukset

pitävät pintansa

•• Heikki aHopelto Huippukokista maitokuskiksi

haudutellaan hitaasti

• Valurautapata porisemaan • Lempiletun monet täytteet

Kirjailija & keisarinnan tarina

laila hirvisaari

u, Riehmun lapseni!

”Olin varma, että nyt epäonnistun”

Reportaasi Sambiasta

ideaa iloiseen keittiöön

Eri leikkityyppien hyödyt

sitkeät naiset huolehtivat läheisistään

Helena, 42, ei häpeä jalkaproteesiaan

”Rakastan arpista kehoani” uusi sarja alkaa!

lapsi tarvitsee satujen maailman

OdOtus * VauVa * Leikki-ikä * kOuLuLainen

Unohtumattomat suomi-tähdet ujon Carolan elämä

Onko nyt oikea hetki laihduttaa?

Aikuisen naisen uusi kevättyyli

Paistaisinko höyryllä? Testasimme erikoisuunit

Hymy 6 nroa

Kaksplus 6 nroa

Kotiliesi 4 nroa

Hymy kääntää ihmisistä, asioista ja ilmiöistä esiin uuden ja tuoreen näkökulman.

Kaksplus ymmärtää arjen haasteet ja antaa vinkkejä parempaan päivään.

Elämyksiä, ajankohtaisia asioita, koskettavia tarinoita ja herkullisia ruokaohjeita.

kaava-arkilla linda sipilän uusi mallisto: 8 asua, koot 32–50

iin SEURA TUTKI Talvisodan kaaTuneeT aioTTiin Ta orioiTTa jäTTää rinTamalle: suunniTTeilla kremaTorioiTa

6,60 €

Kolumbiassa häämatKalla:

Tropiikissa ei tunne kuumia aaltoja!

toimittajammE SairaStui SyöpääN

”olen varma, että en palaa kotiin sairaa lasta”

rakkaudesta käsitöihin

1/2012 9,50€

Ompele käTevä arkihame neulosjakku liivihame suoralinjainen Tunika

Pamela TolaN elämäNmuuToS ”olEn opEtEllUt kUUntElEMaan sydäntäni”

neuleohjetta

Neulo

aalTokuvioinen mekko paksuja huiveja miehelle palmikkopusero lapselle haalari

vauvaneuleeksTr a:

suloisia

nuttuja ja 7 pientä peittoa!

Sydäntalven pehmeä tyyli + ToppaTakki ja hiihTariT päivään maksimekossa ilTaan

Pehmeä huivi soma nukkekoti Kranssi ystävälle

17.1.2012 5,90 € www.kotiliesi.fi

Lempeää talviruokaa

1 /2012 6,80 e

Lapsivapaat vyöhykkeet – jee vai buu?

K OT I • P U U TA R H A • P E R I N T E E T • R U O K A • K Ä D E N TA I D OT • M A A L A I S E L Ä M Ä • A N T I I K K I

#2 / helmikuu 2012 / 8,40 €

1 | 31.1.2012 | Kodin helmet

Jooga hoitaa selkää

terveys

2/2012

kerStiN Campoy etSii kuudetta aViomieStä!

Deko 4 nroa

Anna käsittelee elämää ja ilmiöitä rohkeasti ja elämäniloisesti. Hyvä olo & parempi elämä Hyvä olo & parempi elämä

2/12 deko. 1

Uusi Saana Parviainen: ”Tein rikosilmoituksen jussista!”

BB-voittaja janican kova elämä

”OlEn ”OlE ”Ol En yhä ka kaT kaTkEra k uluajO kO kOuluajOisTa”

puheenaihe

miten puhua lapsista loukkaamatta?

Kaksplus.fi

HELMIKUU 2/2012

124 sivua!

Panu rajala paljastaa: ”ehkä kirjoitan katri Helenasta”

hErra rra ylppö

”jOs ” s En ”jO Tumppaa, päädyn pyöräTuOliin” pyörä pyöräT uOliin” karu TOTuus mOnEssa pErhEEssä – rahasTa T Ta pääTTää miEs pää pääTT TTää TT ää mi Es

Sauli NiiNiStö: ”VaimoN kuolema oli koViN kokemuS!”

Hinta 5,90 €

TarTu pensseliin, TapeToi & ompele huonekasviT palaavaT

tarkkailuluokalla kärsinyt

volyymia lyhyeen tukkaan

koukussa tupakkaan

terveetkin hyötyvät terapiasta

2/12 6,90 e www.dekolehti.fi www.scandinaviandeko.com

KeKseliäs ottaa KoKonaisuuden haltuun

Nro 2 2.2.2012 7,20 €

helpotus! Omppumahan vaaraa on liioiteltu, s. 50

5 >

Presidentti Sauli Niinistö & Jenni-vaimo

Uusi elämä Mäntyniemessä Ay-pomo Ann Selin Vakava sairaus muutti elämän mittasuhteita

6 • 9. 2. 2012

3,90€

siVUa ristikoita joka Viikko tarina Ex-Vanki pElasti idan, 17, syöksykiErtEEltä sUhtEEt Ero VEi pErhEEn kahdEn kodin karUsElliin tErVEys Miksi naisEt kaatUVat MiEhiä hErkEMMin?

www.modalehti.fi

Kotilääkäri 4 nroa

Maalla 4 nroa

Moda 4 nroa

Kotilääkäri on jokaisen itsestään ja lähimmäisistään huolehtivan naisen hyvinvointi- ja terveyslehti.

Maalla tarjoaa aineksia suloisiin unelmiin ja antaa eväitä niiden toteuttamiseen.

Suomen muodikkaimman ja moniSeuran tarinat on kerrottu lämpipuolisimman käsityölehden sisällös- mästi ja luotettavasti – skandaatä pääosan muodostavat neuleet. lit eivät ole meidän juttumme.

Seura 6 nroa

terveys

Sisarentytär Eeva-Liisa Haimelin:

Ripakintuista riskit reidet

Sylvi Kekkonen oli eroottinen nainen

Eija NymaNjaNatuiNEN mato valtoNEN:

Jätimme

viinan

APUA!

Haisenko mummolta? ota taltEEN

Miehen ero pitkästä liitosta ”Tästä en yli kuusikymppisenä selviä”

viNkkiä

Hyvä ruoka nuorentaa

Kevät-

XLuutta!

-muoti

lukijoiden ostovinkit

ympäri suomen

Viva 4 nroa Vivassa on asiaa ja viihdettä sopivassa suhteessa. Mukana ristikkosivut.

Kliniken I serien Kliniken löser vi arbetslivets vardagliga problem. Skicka in ditt problem på adressen ekonomilehti@otavamedia.fi eller till Ekonomi-lehti, Repslagaregatan 2 a D, 00180 Helsingfors.

Tror du på

Text Tuula-Maria Ahonen Illustration Antti Nikunen

8.12

Att kunna hantera frustration är en mycket viktig färdighet. Välkomna känslan av frustration och betrakta den nyfiket och välvilligt.

rbetslivscoachen Jarkko Rantanen har mött känslor av frustration många gånger. Frustration uppstår när den egna viljan inte uppfylls. Människan är full av energi, men riktningen för handlingen försvinner. – Känslan av frustration förändrar tankeverksamheten och gör att den blir ytlig, virrig och ”ältande”. Känslan kan vidareutvecklas till vrede, men ofta kan den även vara en enorm kraft bakom mänsklig utveckling, beskriver Rantanen. Rantanen råder oss till att möta frustrationen i lugn och ro. Eftersom frustration inskränker våra tankar, lönar det sig att medvetet vidga tankarna. – Ta paus en stund. Red ut vad det är du vill. Titta upp mot himlen, ta en kort promenad. Lyssna på musik som får dig att må bra. Sov på saken. Tänk på hur viktigt det är för dig om tio år, föreslår Rantanen. – Välkomna känslan av frustration och betrakta den nyfiket och välvilligt. Nyfikenhet är en känsla som breddar tankarna. Hur känns frustration? Känns den i kroppen? Finns det några föreställningar, färger eller former förknippade med frustration? Vad skulle den där känslan behöva allra mest? – Att kunna hantera frustration är en mycket viktig färdighet. Som tur är har vi möjlighet att öva på detta så gott som dagligen, småler Rantanen. Ut ur den trånga cirkeln

När man är frustrerad är det viktigt att ta ett kliv ut ur känslan av att befinna sig i en trång cirkel, ut i ”den fria världen”. I praktiken kan det till exempel innebära något så enkelt som att föra bort kaffekoppen från skrivbordet. Samtidigt slutar man älta situationen och ger de djupare hjärnlagren en chans att komma med en ny syn på saken. Det räcker med att en liten, ny tanke föds för att vi ska få energi som i sin tur skapar mera nya tankar. Man behöver inte psyka sig själv till att utföra mer jobb än man egentligen orkar göra. Det handlar inte om lathet, utan om att göra sitt jobb på ett emotionellt intelligent sätt genom att lyssna på den egna kroppen och själen. Skolor och arbetsplatser lär ut hur en ”ordentlig arbetstagare” ska vara, vi lär oss sitta lydigt och stilla alldeles för länge. Att knoga på mot

sin vilja ger snävare tankegångar och försvagar arbetsförmågan. En kort promenad i solen mitt under arbetsdagen är till exempel en betydelsefull satsning som gör att arbetet flyter friktionsfritt och smidigt. Ut ur den gemensamma frustrationen

Jag får en bra idé, men samtidigt kommer jag att tänka på min samarbetspartners likgiltiga och motvilliga attityd. Jag vet att han inte kommer att vara intresserad. Frustrationen känns som om någon smällde upp en tjock vägg framför mig. Min partners tråkiga attityd gör mig irriterad! Varför måste han vara så besvärlig? I ett sådant känsloläge föreslår Jarkko Rantanen att vi ska göra en noggrann analys av situationen. – Fundera över vilka medel du redan tagit till i dina försök att påverka din partner. Vilka knep har du inte ännu använt dig av? Hur ser den andra personens känslolandskap ut? Försök sätta dig in i hans situation: om du var den där personen, skulle du känna likadant? Hur kan du väcka tankar och nyfikenhet hos honom? Rantanen berättar som exempel på detta om en arbetsgivare som inte ville säga upp en anställd som gick långsamt framåt. – Medan chefen stod och tänkte på situationen kom han på vad han ännu inte hade prövat, han hade inte berättat för arbetstagaren om sina tankar och funderingar. Arbetsgivaren sa till den anställda att han tror på honom, men att tiden håller på att rinna ut. Hur skulle jag kunna vara en bättre chef för dig? Arbetsgivarens tilltro och ärlighet inspirerade den anställda och resultaten blev klart bättre, berättar Rantanen. Rantanen ger ett annat exempel från en annan arbetsplats där både chefen och de anställda var mycket frustrerade på det gemensamma arbetet. Rantanen bad de anställda ge respons på chefen och responsen var katastrofal. De anställda hade inget förtroende för chefens yrkesskicklighet. Chefen var naturligtvis chockad över den respons han fått. – Jag diskuterade med chefen och vi funderade på hur vi skulle kunna vända situationen till något positivt. Jag sa till honom att situationen går att rädda, men för det krävs vilja att pröva något nytt, berättar Rantanen. Chefens nyfikenhet var väckt. – Nästa gång teamet träffades, höll che-

 35

Kliniken

fen ett tal till teamet. Han började med att tacka för den respons han fått och berättade att han förstod att det knappast hade varit lätt att ge sådan respons till sin chef. Han tackade teammedlemmarna för deras mod. – Sedan bad han om ursäkt för de fel han begått och lovade att bättra sig framöver. Han bad dessutom alla i teamet att genast föra saken på tal, om han skulle återfalla till sina gamla vanor. Detta tal lyfte respekten för chefen till en helt ny nivå. – Alla var häpna över chefens förmåga att överträffa sig själv, berättar Rantanen. – I och med att man fick till stånd en dialog mellan parterna började samarbetet fungera på ett positivt och resultatrikt sätt.

Lyssna på dina känslor underskattas känslor, konstaterar Jarkko

Så här hanterar du frustration

Rantanen i sin bok Tunteella! Voimaa teke-

Acceptera känslan av frustration

miseen (Talentum, 2011).

med välvillig förståelse

I arbetslivet överskattas kunskap och

”Till exempel nyfikenhet är en känsla som

Använd medvetet de situatio-

kanske mer än någon annan känsla. Känslor

ner du känner dig frustrerad i som

är alltid förknippade med mycket vetande,

mental träning som hjälper dig att

ofta sådant som du inte medvetet kan analy-

utvecklas

sera eller säga högt. Fatta ett slutligt beslut

Diskutera med andra – att tänka

både med hjälp av fakta och genom att lyss-

högt och att höra andras tankar

na på dina känslor.”

och idéer kan hjälpa

”När en känsla väcks påverkar den oss och vår prestationsförmåga på flera olika sätt. Lyssna på vad dina känslor vill säga dig genom att använda ditt förnuft. I känslor som anses vara negativa gömmer sig prestationsförmågans kraft. Det är en dålig strategi att undertrycka sina känslor både på jobbet och i sitt privatliv.” ”Enligt forskare vid Kansas universitet och TNS Gallup påverkar känslor vår hälsa och vår livslängd på ett betydande sätt. Känslornas förklaringskraft är till och med större än till exempel överviktens. Undvik kronisk ilska och depression. Känslor är ingen privatangelägenhet, i synnerhet ledningens känslolandskap påverkar de anställda. Lär dig känna igen dina känslor och bemöta dem på ett klokt sätt.”

Gör något som berikar dina tankar

har påverkat mänsklighetens utveckling

8.12

svenska sidan

Innehållsinnehåll

ror ni vi kunde skjuta upp mina nästa veckas möten? Till, säg, April? Jag har nämligen hittat Netflix. Och om jag nu tittar på tv dygnet runt till slutet av februari och får slut på allt från Netflix så har HBO då redan landat i Finland. Och om jag motförmodan skulle få slut på HBO-program så återstår ännu ViaPlay och säkert en massa andra tjänster som vid det skedet har seglat in på den finska marknaden. Jag jobbar i TV-branschen så jag intalar mig att jag faktiskt helt av karriärskäl måste titta på alla dessa tv-program. De finska TV-kanalerna påstår att tjänster som Netflix, Viaplay och HBO, där man kan titta på massvis olika tv-program precis när man vill, inte är ett hot mot dem, men det är de nog. Problemet är det här: Om man spelar ut TV-kanalerna, varifrån kommer då innehållet? Många tröstar med att säga att mängden innehåll hela tiden ökar; “vem som helst kan ju producera numera”. Delvis stämmer det. I och med att distributionen blivit så mycket enklare, kan ju faktiskt vem som helst producera och dela ut sina kreationer på internet, men problemet är ju att innehållet ofta ser ut just som att vem som helst har producerat det.

Det kommer inte att vara såhär för evigt, kanske. Till exempel YouTube har börjat köpa in ursprungligt innehåll (eller “original content” som man ändå envisas med att kalla det i alla språkregioner). Bland annat WIGS-kanalen på YouTube producerar innehåll som först (och oftast enbart) finns på YouTube, men trots det är stjärnorna av WIGS’ filmer skådisar som America Ferrara, Rosanna Arquette, Jennifer Garner osv. Och WIGS är bara ett exempel. Men det finns alltså långt över 100 miljoner videoklipp på YouTube. Hur i hela fridens namn ska man veta vilka det lönar sig att titta på? Hur ska man hitta dom sevärda nålarna i den enorma digitala höstacken? Det finns ett enkelt svar: kuratering. Det är ju egentligen det som tv-kanalerna hittills gjort, men då kanalerna blir fler och smakerna mer nischa-

de ökar mängden ”kuratorer”. Det uppenbarade sig för mig på Twitter. Jag letade efter spännande nya personer att följa, och hur gör man då? Jo, man går till den roligaste, mest spännande, fiffigaste (eller vad det nu är som man vill följa på Twitter) tweetaren, och kollar vem den följer. Sedan bara klickar man för sig. Den där Twitter-idolen är lik-

som en kurator. Han eller hon har bevisat sig vara värd ditt förtroende, alltså kan du lita på att hon eller han säkert också följer fiffiga, roliga och spännande personer. Och plötsligt ser jag kuratering överallt. När jag hittar någon klyftig typ på Goodreads som ser ut att ha likadan boksmak som jag, går jag genast och kollar vad hon läst och hur hon recenserat den. När du hittar en bra typ på Spotify börjar du följa hans spellistor. När du hittar en All konsumtion modebloggare med precis rätt stil, börkommer att vara jar du köpa kläder direkt via länkarna i hennes blogg. Vi trodde att det bara kuratering. handlade om att vi delade information om vad vi gillar, men egentligen är det ju kuratering. Och det är SÅ vi kommer att hitta det mest relevanta innehållet för oss själva. Allt detta gjordes ju förut av bokbutiker (vilka böcker ställde de fram?), radiokanaler (som har musikchefer som gör spellistor baserade på musikundersökningar) och modetidningar. Dessa mellanhänder börjar slås ut, men däremot uppstår tusentals, tiotusentals, antagligen hundratusentals individer som kommer att vara kuratorer för mindre volymer av människor. Med allt mer utbud, kommer all konsumtion att vara kuratering. Så här mycket har jag alltså fattat. Vad businessmodellen för att göra volymer på detta är, vet jag inte. Jag började nämligen läsa en ny bok på Kindle, som länkades från en tjej på Goodreads, som jag hittade via en blogg som någon annan tweetade om, så jag hann inte fundera längre.

Lotta Backlund är stå upp -komiker, kolumnist och en allmänt tjusig dam. Inte nödvändigtvis i den ordningen.

Opinnot ja alku-ura

8.12

Kaikki irti harjoittelusta Kulttuurikylpy voi olla kevyttä kelluntaa – tai päättäväistä sukellusta silmät auki, kuten Elina Vuorilan Intian-reissulla. Teksti Marianna Salin Kuvat Jussi Vierimaa Kuvitukset Antti Nikunen

issä lehmät ovat? Pyhien lehmien piti kuljeskella joutilaina Delhin kujilla, mutta Elina Vuorila ei nähnyt ainuttakaan. Hän selvitti autonkuljettajalta, miten asiaa kysytään hindiksi, ja muutaman pysähdyksen jälkeen reitti lehmien luo selvisi. Tämä tapahtui viime helmikuussa, jolloin Vuorila oli juuri saapunut harjoittelijaksi Finpron vientikeskukseen Delhiin. Vientikeskuksen johtaja Leena Österberg kertoo arvostavansa avointa ja uteliasta asennetta jopa enemmän kuin aivan nappiin osuvia opintoja valitessaan harjoittelijaa. – Pidän tärkeänä myös sitä, että harjoittelija on jo aiemmin osoittanut pärjäävänsä vieraassa kulttuurissa. Elina Vuorilan kansainvälistyminen alkoi lukion vaihto-oppilasvuodesta Ranskassa ja jatkui kansainvälisen liiketoiminnan opinnoilla Turun kauppakorkeakoulussa. Kolmannen opiskeluvuotensa hän vietti Balilla, Indonesiassa ja Buenos Airesissa, Argentiinassa. Itse hankitut paikat tuottivat kotikorkeakoulun hyväksymiä opintopisteitä, ja Suomeen palattuaan Vuorila valmistui kandiksi.

Seuraavana syksynä hän lähti takaisin Buenos Airesiin, jossa odotti avomies. Kun sopivaa harjoittelupaikkaa ei kuitenkaan löytynyt, vanha haave Intiasta syttyi uudestaan ja toteutui. Apua paikallisilta

Moni kokenutkin matkailija raportoi kulttuurisokista Delhin tungoksessa, metelissä ja tuoksuissa. – Minusta tuntui kuin olisin tullut kotiin. Hindukulttuuri oli jo tuttua Balilta, Elina Vuorila kertoo. Leena Österberg oli joka tapauksessa varautunut pehmentämään alkua ja majoittamaan tulokkaan vierashuoneeseensa, kunnes mieluisa asunto löytyisi. Lisäksi Vuorilan paikalliset ystävät tarjosivat yösijoja ja vinkkejä. Paikalliset ystävät? – Toimin kauppakorkeakoulussa kansainvälisten opiskelijoiden tutorina ja tutustuin intialaisiin, Vuorila selittää. Pian löytyi nuori intialaisnainen, joka etsi kahta kämppistä uuteen asuntoonsa. Suomalaisharjoittelija kantoi rinkkansa kimppakämppään, ja seuraavana aamuna kolmikko seisoi jo kadulla rekrytoimassa taloudenhoitajaa. Vuorilan mukaan Delhissä on



varsin tavallista, että taloudenhoitaja siivoaa ja valmistaa toimistotyöläisen aamiaisen, lounaseväät sekä illallisen, joka odottaa jääkaapissa töistä palaavaa. Kansainvälistymisen pikakurssi

Paikalliset tavat tulivat harjoittelijalle tutuiksi myös työpaikalla. Finpron Delhin-toimistossa työskentelee suomalaisen johtajan lisäksi kuusi paikallista asiantuntijaa, jotka ovat tottuneita vastaanottamaan suomalaisia harjoittelijoita. Leena Österberg pitää tärkeänä, että harjoittelija saa alusta alkaen mielekkäitä, mutta riittävän pieniä tehtäviä, jotta ne tuottaisivat onnistumisen iloa nopeasti. – Pikkuhiljaa voidaan sitten laajentaa, hän toteaa. Elina Vuorila etsi tietoja yrityksistä, seurasi mediaa ja kartoitti markkinoiden trendejä. Esimies vakuuttaa, että harjoittelijasta oli hyötyä ensimmäisestä viikosta alkaen. – Se riippuu kyllä paljon henkilöstä. On tärkeää, että tämä on itse kiinnostunut ja valmis kysymään ja keskustelemaan, Österberg sanoo. Hän huomauttaa, että kulttuurivaihto toimii toimistossa kahteen suuntaan. Harjoittelija avaa myös paikallisen henkilöstön näkymiä suomalaisuuteen ja suomenkieliseen tietoon. Finpro osoittautui Vuorilalle ainutlaatuiseksi näköalapaikaksi Intian valtaviin ja dynaamisiin markkinoihin. – Opin myös ymmärtämään ihan uudella tavalla, miten suomalaisyritykset toimivat ja miten ulkomaille mennään ja minkälaisia vaikeuksia voi olla, hän kertoo. Suomalaisyrityksiä on Intiassa noin 120. Helppo reitti harjoittelijaksi

Finprolla on eri puolilla maailmaa noin 60 vientikeskusta, jotka tarjoavat vuosittain yhteensä nelisenkymmentä puolen vuoden harjoittelupaikkaa. Hakijoita on kymmenkertainen määrä, ja näistä valtaosa kaupallisen alan opiskelijoita korkeakouluista ja ammattikorkeakouluista. Paikkoja haetaan Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn kautta. Harjoittelun alkaessa opintoja on oltava takana vähintään 40

8.12

kaksi vuotta ja aikaa opintojen päättymisestä korkeintaan vuosi. Finpro ei maksa palkkaa, mutta CIMO tarjoaa jokaiselle harjoittelijalle apurahan. – Sain maksettua apurahalla vuokran, muut elinkustannukset ja matkatkin, Elina Vuorila kertoo. CIMO lähettää harjoittelijoita myös muiden suomalaisorganisaatioiden toimistoihin sekä paikallisten kumppaneidensa järjestämiin pesteihin Euroopan ulkopuolella. Bisneskontakteja tangosalissa

Viime syyskuussa Vuorila palasi Delhistä Turkuun, kuittasi kuusi opintopistettä harjoittelusta ja syöksyi maisteriopintojen loppusuoralle. Vaikka Intia sai erityispaikan Vuorilan sydämestä, gradun aihe löytyi lopulta onnellisuudesta ja työhyvinvoinnista. – Tutkin erästä hyvin monikulttuurista yritystä, jolla on innovatiivinen työkulttuuri, Vuorila kertoo. Gradun ohella hän suorittaa viimeisiä kursseja ja osallistuu Turun korkeakoulujen Nuori Yrittäjyys – Oma Yritys -ohjelmaan, jossa opiskelijat toimivat vuoden ajan yrittäjinä. Siinä sivussa Vuorila opettaa turkulaisille argentiinalaista tangoa argentiinalaisen avomiehensä kanssa. Satunnaisia tangotunteja tuli annettua Delhissäkin. – Tapasin myös sitä kautta mielenkiintoisia ihmisiä intialaisesta bisnesmaailmasta. Intohimo kieliin

Työ- ja elämänkokemuksen ohella Elina Vuorila on saanut reissuiltaan sujuvan englannin, ranskan ja espanjan taidot. Espanjaa hän on ehtinyt venyttää portugalinkin suuntaan, ja Balilla tuli harjoiteltua indonesiaa. Vaikka Intiassa on helppo toimia englanniksi, Vuorilalle se ei riittänyt. Lehmien etsintää avittanut autonkuljettaja jatkoi kielikurssia opettamalla harjoittelijalle muutaman uuden sanan joka päivä, kun he tapasivat Finpron toimistolla. Lisää harjoitusta tuli riksan kyydissä aamuin illoin työmatkalla. – Uskon, että kieli on kulttuurin peili. Kielen avulla voi ymmärtää, miten ihmiset käyttäytyvät, miten he ajattelevat ja minkälaisia arvoja heillä on.

vinkit Miksi lähtisit harjoittelijaksi?  Voit saada enemmän oppia kuin koko opiskeluaikana yhteensä.  Saat uudenlaisen tuntuman työelämään, elämään yleensä ja itsesi kehittämiseen.  Tapaat mielenkiintoisia tyyppejä ja voit saada loistavia kontakteja.  Työllistyt paremmin. Miten saat parhaat puolet harjoittelusta?  Opettele paikallista kieltä, vaikket tarvitsisi sitä.  Ole kärsivällinen. Harjoittelija tekee harjoittelijan hommia.  Kerro ideasi ja ehdotuksesi avoimesti työpaikalla.  Jatka harrastuksiasi tai aloita uusia.  Pidä mieli avoinna.

CIMO:n Maaohjelmat  Monenlaisia paikkoja mm. Kiinassa, Intiassa, Chilessä, Argentiinassa, Perussa, Venäjällä ja Ukrainassa Organisaatio-ohjelmat  Paikkoja mm. Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuteissa, Suomen edustustoissa ja Finpron toimistoissa IAESTE  Paikkoja lähinnä tekniikan opiskelijoille mutta muutamia myös kauppatieteilijöille

ajassa

TEKSTI Katri Haakana Kuvat Veera Leppänen

Jotain on muuttunut opiskeluajoista, Alumniaisissa sali täyttyi eturivistä lähtien ilman eri käskyä.

Alumnihuumaa Jyväskylässä

lumnitoiminnan kehittäminen on yksi niistä asioista, jotka askarruttavat opiskelijayhteisöjä ympäri Suomen. Alumnit halutaan säilyttää osana yhteisöä ja toteutusvaihtoehtoja haetaan aktiivisesti. Onnistuneita esimerkkejä toiminnan vauhdittamiseksi löytyy tältä syksyltä esimerkiksi Jyväskylästä. Alumneille on ollut tarjolla monta eri tapahtumaa, joihin ottaa osaa. Lokakuun alussa Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu oli Yliopistopäivien

Alumnit viihtyivät ja ilta tihkui nostalgiaa ja kultaisia muistoja opiskeluajalta. 42

8.12

järjestämisvuorossa. Ohjelmassa oli mm. kauppakorkeakoulun opiskelijoiden ainejärjestö Pörssi ry:n puheenjohtajien keskustelupaneeli sekä Jyväskylän yliopiston vuoden alumnin, Lidl Suomi Ky:n toimitusjohtajan KTM Lauri Sipposen palkitseminen kunniamaininnalla. Loppusyksystä Pörssi ry:n kautta organisoitiin myös historian ensimmäiset Alumniaiset. Järjestäjät halusivat Alumniaisten olevan sekoitus Pörssi-juhlien huippuhetkis-

tä. Alumnit kutsuttiin paikalle nimenomaan Pörssi-hengen innoittamana: ”Tulen aina käyttäytymään kunnon pörssiläisen arvon ja olemuksen mukaisesti. Toisen pörssiläisen sitä pyytäessä, tulen kaikin käytössäni ja vallassani olevin keinoin häntä auttamaan. Tästä päivästä alkaen, siihen saakka kunnes kuolen, tulen aina olemaan pörssiläinen.” Noin kahdeksankymmentä alumnia käänsi yhdessä kelloja taaksepäin ja eli yhden illan samoissa maisemissa ja tunnelmissa opiskeluaikojen hauskimpia hetkiä. Osallistujakommenteista päätellen tapahtumalla oli tilausta ja tällaiseen kokoontumiseen halutaan osallistua myös tulevina vuosina. "Suurempi alumnitapahtuma on ollut jo pitkään toivottu tapahtuma ja oli hienoa, että saimme tarjota sen alumneille juuri nyt. Alumnit viihtyivät ja ilta tihkui nostalgiaa ja kultaisia muistoja opiskeluajalta. Vastaavanlaisia tapahtumia tullaan varmasti järjestämään myös jatkossa", lupaa Pörssin hallituksen puheenjohtaja Juho Tikkanen.

SEFE kehittää ja kouluttaa TYÖYHTEISÖN EXIT -POLITIIKKA JA -KÄYTÄNNÖT

Koulutus on tarkoitettu sekä

Henkilöstöjohdon ryhmä HEN-

mattilaisille ja lähiesimiehille.

RY ry ja Suomen Ekonomiliitto

Aiheen tuntemusta tarvitsevat

SEFE ry järjestävät nyt ajankoh-

myös henkilöstön edustajat,

taisen koulutuksen exitpolitii-

luottamusmiehet ja työterveys-

kasta ja –käytännöistä:

huollon työntekijät.

11.12.2012 klo 12.30 – 16.00

OHJELMA

Kansallissali,

(tiistaina 11.12.2012)

yritysten että kuntien ja valtionhallinnon johdolle, HR-am-

Säästä aikaa ja luontoa e-laskulla! Jo lähes 3 000 ekonomijäsentä on siirtynyt maksamaan jä-

senmaksunsa e-laskulla. Luovu sinäkin turhasta paperista ja tilaa SEFEn jäsenmaksu sähköisenä e-laskuna. E-lasku säästää myös aikaa ja vaivaa: sinun ei tarvitse itse syöttää laskun tietoja, vaan hyväksyt sen maksuun vain yhdellä klikkauksella. Tilaa e-lasku helposti omassa verkkopankissasi. Tunnistetietoina tarvitset ainoastaan jäsennumerosi ja henkilötunnuksesi. Tee tilaus heti, niin saat ensi vuoden laskun e-laskuna!

Aleksanterink. 44, Helsinki exitpolitiikasta ja –käytännöistä.

12.30 Ilmoittautuminen 13.00 Koulutustilaisuuden avaus; Toimitusjohtaja Risto

Moni työyhteisö on ainakin aika

Suominen, HR Practices

ajoin sen tilanteen edessä, että

13.15 Exitpolitiikka ja sopimuk-

yksi tai useam-

set organisaation sopeuttamis-

pia työsuhteita

Varaudu

prosessissa; Risto Suominen:

on päätettä-

ajoissa ja

-sopeuttamisen tausta ja

vä. Aihe on tullut ajankoh-

päivitä tietosi

tavoitteet; Miksi, mitä -sopeuttamisen vaiheet; Miten

taiseksi myös jul-

-sopimusvaihtoehdot

kisella sektorilla, jonka monet

-kokemuksia

työpaikat ovat pakon edessä luopuneet ketään ei irtisanota –periaatteesta. Tämä koulutustilaisuus tarkastelee sitä, miten näissä vaikeissa henkilöjohtamistilanteissa kannattaa menetellä. Tilaisuuden painopiste on kokemusperäisissä puheenvuoroissa siitä, mitkä exitpolitiikat ja –käytännöt ovat toimineet ja mitkä taas eivät. Alustajat ovat koulutuspäivän

Lisätietoja jasenrekisteri@sefe.fi

14.00 Kahvitauko 14.30 Yt-neuvottelut - pelkkää teatteria vai jotain ihan muuta; Lakiyksikön johtaja Jan Degerlund, SEFE ry: -yt-lain ja –sopimusten tarkoi-

Spara tid och skona miljön med e-faktura!

tuksesta

Nästan 3 000 ekonommedlemmar använder e-faktura.

-millainen on hyvin toteutettu

Avstå också från onödiga papper och beställ din medlemsav-

yt-neuvotteluprosessi -onnistumisen kulmakivet ja sudenkuopat

gift som e-faktura. E-fakturan sparar också tid och möda: du behöver inte själv mata in uppgifterna på fakturan utan du godkänner den med ett enda klick.

aihepiirin eturivin asiantuntijoi-

-kokemuksia

E-fakturan beställer du enkelt via din egen nätbank. Som iden-

ta. Koulutustilaisuus hyödyntää

15.30 Toimiiko käytännössä?

tifikation behöver du bara ditt medlemsnummer och din per-

myös osallistujien kokemuksia mm. vastattaessa koulutuspäivän aikana esille tuleviin, osallistujia askarruttaviin erityiskysymyksiin.

YTN:n finanssialan taustaryh-

sonbeteckning.

män puheenjohtaja, neuvotte-

Beställ genast så får du nästa årets medlemsavgift som e-

leva yhteyshenkilö Aulis Töyli

faktura!

16.00 Tilaisuus päättyy

Mer information jasenrekisteri@sefe.fi

Seuraa ilmoittelua SEFEn tapahtumista verkkosivuilla! www.sefe.fi > Tapahtumat ja koulutukset Pitämällä sähköpostiosoitteen ajan tasalla saat tilaisuuksiin henkilökohtaisen kutsun.

Ekonomi kätevästi verkossa! Lue Ekonomi-lehden jutut tietokoneella tai mobiililaitteella silloin, kun sinulle parhaiten sopii. Vinkkaa uuden verkkoversion parhaat jutut myös sosiaalisessa mediassa!

Alexandra Vikberg

Kylterit

KylteriRUN teki hyvää

8.12

pungissa. Tapahtuman kansalliset tuotot on tämän artikkelin ilmestyessä jo ohjattu Mielenterveyden keskusliitolle nuorten vertaistukitoimintaan. Vastinetta rahalle saatiin muun muassa haalarimerkin, huikeiden alkujumppien ja ennen kaikkea hyvän mielen muodossa. Ensimmäistä kertaa järjestettäväksi tapahtumaksi vuoden 2012 KylteriRUN onnistui mukavasti. Osallistujamäärät eivät olleet mitään päätähuimaavia, mutta fiilis oli jokaisessa kaupungissa sitäkin korkeammalla. Melko nopeasti suunnitellusta ja toteutetusta tapahtumasta opittiin paljon ensi vuotta varten. Tapahtuman kasvattaminen vaatii perusteellisempaa sitoutumista kylteriyhteisöiltä ja sitä kautta pitkäjänteisempää työtä ensi syksyä varten. Näin saadaan jokaiseen osallistuvaan kaupunkiin tuiki tarpeellisia liikuntatapahtumia, saadaan luotua positiivista kylteri-imagoa, mutta ennen kaikkea saadaan tehtyä maailmasta edes hieman parempi paikka olla ja elää. Iso kiitos jokaiselle osallistujalle, jokaisen osallistuneen kaupungin hallitukselle sekä SEFElle! Mikko Leinonen Varapuheenjohtaja, Warrantti ry

”Turun KY:n liikuntajaosto KY-Sport järjesti KylteriRUNin Turussa. Kelit suosivat juoksijoita, pääsimme nimittäin juoksemaan +15 asteen auringonpaisteessa. Osallistujia oli yhteensä 45, siitä on hyvä lähteä kasvattamaan tapahtumaa seuraavaan vuoteen. Juoksusta saimme paljon positiivista palautetta. Ajatusta, että kylterit tekevät joukolla hyvää, pidettiin erinomaisena. Kuvassa takana on hyväntekijäjuoksijoita ja etualalla on tapahtuman järjestänyt KY-SPORT. Aleksi Huttunen Turun KY:n liikuntavastaava

Alexandra Vikberg

alu tehdä hyvää ja järjestää ainejärjestön jäsenistölle paljon pyydettyjä liikuntatapahtumia saattavat johtaa johonkin suurempaan. Kun tähän yhdistetään kylteripuheenjohtajien velvollisuus järjestää kansallinen kylteritempaus, voivat seuraukset olla hyvinkin pitkäaikaisia ja aiheuttaa hyvää mieltä monessakin Suomen yliopistokaupungissa. Kevään ja kesän aikana suoritetut ideoinnit ja suunnittelut huipentuivat syyskuun viimeisenä lauantaina ensimmäistä kertaa järjestettyyn KylteriRUN-tapahtumaan. Ekonomiopiskelijoiden järjestämä hyväntekeväisyysjuoksu, jonka jalona ideana oli tänä vuonna taistella nuorten syrjäytymistä vastaan. Hyväntekeväisyyden kohde oli käytännössä alusta lähtien jokin mahdollisimman konkreettinen nuorten eteen tehtävä työ. Tämä paljolti aiheen ajankohtaisuuden, mutta ennen kaikkea aiheen vakavuuden ja sen yhteiskunnalle aiheuttamien haittojen takia. Tapahtuma toteutettiin samalla konseptilla samaan aikaan Oulussa, Vaasassa, Tampereella ja Turussa. Matkat näissä kaupungeissa vaihtelivat 5-10 kilometrin välillä, mutta osallistumismaksu oli saman 10 euroa jokaisessa kau-

Hyveet ja vain ne kykenevät tuottamaan sen, mikä elämässä on kaikkein parasta ja tavoittelemisen arvoista.

kylteriltä

Saako palkasta edes puhua?

lin syyskuussa SEFEn puheenjohtajapäivillä, jossa käsiteltiin liiton uutta strategialuonnosta. Luonnoksessa oli muutamia selkeitä, kiivastakin keskustelua aiheuttaneita kohtia. Keskityn tässä tekstissä hieman pienemmällä painolla ohitettuun, hyvää nyökyttelyä osakseen saaneeseen tärppiin, joka linkittyy koko suomalaiseen vinoutuneeseen keskustelukulttuuriin. Vapaasti referoiden tarkoittamani kohta kuuluu suunnilleen näin: ”SEFE tukee jokaista jäsentä oppimaan muilta ja jakamaan osaamistaan muille. Jaettu tieto nostaa jokaisen jäsenen osaamista ja roolia omassa yhteisössään. Yksilöiden yhteisö, jonka kulmakiven muodostaa henkilökohtaisen tiedon ja osaamisen jakaminen.” Kuulostaa fiksulta, eikö? Kyllä, mutta realiteetti on se, että

suomalaisessa työelämässä läpi linjan on kuitenkin yksi asia koskien omaa työtä, josta ei haluta tai suorastaan saa keskustella. Palkka. Jos haluat päättää keskustelun ja aiheuttaa kiusallista nieleskelyä, kysy juttutoverisi palkkaa. Yleisin vastaus on jokin naurettava kiertely tilastojen kautta. ”Noo, se on sellainen noin reilun neljänneksen korkeampi kuin alan tasaisen mediaanin hajauma ilman juhannuslisää ja lounasetua”. Sama kaava toistuu niin pieni-, keski- ja korkeatuloisilla, miehillä sekä naisilla. Rikkain vähemmistö kokee jopa välittömän selittelytarpeen varoilleen, kun media kontaktoi verotietojen julkaisun jälkeen Suomen kovatuloisimpia. Miksei palkasta saa puhua? Välttelemmekö häpeää pienemmän palkan pelossa vai suojelemmeko omaa pesäämme kateellisilta? Vanhoillisuus ja sulkeutuneisuus ärsyttävät minua. Haistan

onnekseni muutoksen aallon. Opiskelijat nimittäin jakavat oman kokemukseni mukaan palkkatietojaan avoimesti keskenään. Minuakin kiinnostaa, kuka iso työllistäjä maksaa parhaiten samanlaisesta kesätyöstä. Toivon keskustelukulttuurin jalkautuvan myös hiljalleen uuden sukupolven mukana työelämään. En tarkoita sitä, että jokaiselta puolitutulta ja R-kioskin totomieheltäkin tarvitsisi tienesteistä udella, vaan penään avointa keskustelua. Jos asioista ei keskustella konkretian keinoin, jäävät tuloksetkin pintaliipaisuksi. En ymmärrä mitä hyötyä on ylläpitää turhia tabuja ja hyssyttelyn ilmapiiriä. Kateuden tai kerskailun tarjoaminen syiksi nykytilaan ovat naurettavia. Jos ihminen on niin pikkusieluinen, että kokee muiden palkkauksen hengen asiakseen, lienee muitakin asioita pielessä. Lopetetaan taulukkopelleily ja seinille

tuijottelu. Jaetaan tietoa ja opitaan siitä. Minä tienaan 469,80 €/kk. Entä sinä?

Myös eettisesti toimimalla syntyy tulosta Hyveiden puolestapuhujana tunnettu keskustelunherättäjä kertoo, millainen on hyvä esimies, työntekijä ja työyhteisön jäsen, ja mitä kaikkea hyveiden nostamisesta työelämän keskiöön seuraa.

��

Paksunahkaisuudesta suurisieluisuuteen Hyveet työssä ja elämässä

Riku Jokinen Kirjoittaja on Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden – Boomi ry:n puheenjohtaja.

otava.ﬁ 45

Persoona

Ekonomi voi tehdä

mitä tahansa

Vahva intuitio on ohjannut ekonomi Marjo Niirasen elämää useamman kerran. Teksti ja kuvat Mikko Huotari Kuvitus Antti Nikunen

Marjo Niiranen

8.12

elsinkiläinen joogasali oli täynnä ihmisiä, kun ekonomi Marjo Niiranen meni ensimmäisen kerran chileläisen Jivan Muktan ohjaamalle kundaliinijoogatunnille. Siitä on nyt lähes kolme vuotta aikaa. Ensikertalaisena Marjo keskittyi silmät kiinni omaan harjoitukseen. Puolitoista tuntia sisälsi alkuvirittäytymisen, lämmittelyosuuden, harjoitussarjan, syvärentoutumisen, meditaation ja loppuvirittäytymisen. – En osaa sanoin kuvata, mitä tunnin aikana tapahtui. Tiedän vain, että tunnin jälkeen minulla oli sisäisesti varma tunne ja tieto siitä, että tulen opettamaan tätä myös muille, Marjo Niiranen muistelee. Nyt Marjo on kundaliinijoogan opettaja. Intuitio ei pettänyt. – Elämääni kuuluu myös muita joogamuotoja, mutta kundaliinijooga on minulle niistä rakkain, Marjo kertoo lappeenrantalaisen joogasalin lattialla. Hän oli mukana joogi Jivan Muktan kaksivuotisessa koulutuksessa ja sai sitä kautta kundaliinijoogan opettajan pätevyyden. Mutta ei tässä vielä kaikki. Nyt Marjo on juuri aloittanut toisen joogaan liittyvän koulutuksen. Kyseessä on shaktitanssi, joka on kundaliinijoogaan pohjautuvaa tanssin joogaa. – Innostun asioista helposti. Joogan kohdalla olen täysin varma, että tämä on mun

1976

1998

marjon Syntymä vuosi

Opiskelemaan kauppikseen

juttu. Täytyy välillä vähän rajoittaa innostumista, koska kaikkeen ei ole aikaa, Marjo nauraa. Yrittäjämäinen asenne

Marjo Niiranen on tehnyt pitkän uran ekonomina. Työkokemusta on kertynyt vuosien varrella laajasti. – Olen ollut muun muassa kaupan alalla, ravintola- ja mainostoimistoliiketoiminnassa, mekaanisen metsäteollisuuden ja teknologian alalla sekä yritysjärjestelyissä, Marjo listaa. Hän on ehtinyt tehdä töitä Suomessa ja ulkomailla sekä toiminut eri asematasoilla. Kajaanista kotoisin oleva Marjo opiskeli Jyväskylän kauppakorkeakoulussa yritysten johtamista ja johtajuutta. Hänen työuralleen on kertynyt esimieskokemusta yli kymmeneltä vuodelta. – Projektipäällikön positio on yleisin asema, jossa olen ollut. Olen vetänyt erilaisia projekteja liiketoimintojen kehittämiseen ja asiakkuuksiin liittyen. On henkilöstöhallinto-osaamista, markkinointiviestintää, konseptointia ja kaupallistamista. Olen ohjannut opinnäytetöitä ja tehnyt varmaan kaikkea muuta paitsi kirjanpitoa, Marjo kertoo. – Työasenteeni on aina ollut yrittäjämäinen, kuitenkin niin, että minulla ei ole ollut omistajasuhdetta kulloiseenkin työpaik-



2006

Töihin yrityk seen nimeltä Mergertum Oy

2006

Mukaan SEFEn luottamushenkilö toimintaan

Persoona

kaan. Olen tosi onnellinen laaja-alaisesta työkokemuksesta. Nyt Marjolla on sisäänhengitysvaihe. Hän on jättäytynyt pois oravanpyörästä ja keskittyy joogaan. – Minulla ei ole minkäänlaista työsuhdetta. Tarkastelen vaihtoehtoja. Toivon, että vedän puoleeni sellaisia mahdollisuuksia, jotka inspiroivat minua. On tärkeä tehdä yhteistyötä sellaisten ihmisten kanssa, jotka jakavat samaa arvomaailmaa. Se on nyt tärkeää. Visioita hyvinvoinnista

Tulevaisuudessa Marjo haluaisi olla ihmisten hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistämisessä. Hänelle ei ole vielä muotoutunut selvää kuvaa, mitä se on. Se voi olla yritysmaailmassa tai julkisella puolella. – Kaupallinen osaaminen ja työkokemus ovat minulle iso etu. Voin tehdä hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden ideologiaa esimerkiksi joogan saralla tai yhteistyössä yritysten kanssa. Minulla on tällä hetkellä paljon visioita ja ideoita. Marjo toivoo pystyvänsä kannustamaan yrityksiä, erilaisia yhteisöjä ja yksilöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Hänen mukaansa maailmaa olisi hyvä katsoa 360 asteen kulmassa. – Että maailma ei olisi enää minä, vaan me. Jos aina ajattelet omaa etuasi, suljet mahdollisuuksia paljon pois, Marjo selittää.

2008

Töihin yritykseen nimeltä: Mediakolmio Oy

8.12

2010

Miten sitten joogan opettajalle löytyy opetettavia itäsuomalaisessa pienehkössä kaupungissa? – Lappeenrannassa on ainakin yli 500 joogan harrastajaa, ja määrä on kasvamassa. Tällä hetkellä joogamatot ovat loppu täkäläisistä kaupoista, Marjo kertoo. Hän oli viime huhtikuussa järjestämässä Suomen ensimmäisiä joogafestivaaleja nimenomaan Lappeenrannassa. Mukana oli 250 joogan harrastajaa. Jooga siis kiinnostaa myös pikkukaupungin väkeä. Ja Marjo toivookin, että kiinnostukseen pystyttäisiin vastaamaan ja opettajia löytyisi riittävästi mahdollistamaan ryhmät. – Ihmisten on hyvä olla kiinnostuneempia omasta hyvinvoinnistaan, Marjo pohtii. Hänen mukaansa jooga on erittäin hyvä työkalu oman hyvinvoinnin edistämiseen ja ylläpitämiseen. Mutta jooga ei ole ainoa autuaaksi tekevä, vaan hän kannustaa myös muihin harrastuksiin.

sitä kaikille omasta kokemuksestani käsin. Haluan inspiroida muita ajattelemaan, että jos on ekonomi, se ei tarkoita, että pitää tehdä jotain tiettyä asiaa koko loppuelämä. Voi toimia laaja-alaisesti. Ekonomina voi tehdä mitä tahansa elämässä, Marjo hehkuttaa. Opiskelupaikan valinnan suhteen hänellä oli samankaltainen varmuus kuin joogan opettamisen kanssa. – Opiskelupaikan valinta oli enemmän päämäärätietoinen valinta, ja joogan opettamisen suhteen valinta eli tieto tuli puhtaasti suoraan sydämestäni käsin, Marjo selittää. Ekonomitoiminta on ollut Marjon sydäntä lähellä. Hän on toiminut aktiivisesti luottamushenkilönä SEFEn puitteissa noin seitsemän vuotta ja on edelleen. Marjo haluaa pitää sen mukana rinnallaan myös tässä elämänvaiheessa. – Yhteisöllisyys puhuttelee minua. Suosittelen, että ekonomit tulisivat paikallisyhdistysten toimintaan mukaan. Sekä katto- että paikallistasolle tarvitaan aktiivista Ekonomitoiminta lähellä väkeä. Samoin opiskelijayhdistyksiin. Miltä lähitulevaisuus näyttää? sydäntä Vaikka Marjolla on täl– Minä uskon että kaikki lä hetkellä suvantovaion mahdollista. Edistän asijos on ekonomi, he, hän ajattelee saaoita, jotka tuntuvat minusse ei tarkoita maansa koulutusta ta hyvältä. Jos maailmanettä pitää tehdä suurella lämmöllä. kaikkeus ei sitä jostain – Ekonomin kousyystä tue, niin uskon, jotain tiettyä lutus on hieno kouettä saan jonkin toisen viasiaa koko loppu sion, Marjo hymyilee. lutus ja suosittelen

ensimmäinen kokemus kundaliinijoogassa

elämä.

2012

2014

Suomen ensimmäiset joogafestivaalit

kundaliinijoogan opettajaksi valmistuminen

Shaktitanssin opettajaksi valmistuminen

Mitä sinulle merkitsevät? Jooga Kokonais valtaista elämää minuna itsenä: I AM. Lappeenr anta Täynnä mahdollisuuksia. Ekonomius Yhteisöllisyyttä osana maailman kaikkeutta.

Kolumni

Ennakkoluuloista

ain äskettäin lukijapalautetta. Lukija kertoi, että kirja oli ”Todella hyvä ja opettavainen tarina ennakkoluulojen voittamisesta.” En ollut tätä teemaa ajatellut kirjoittaessani. Yleensäkään kirjailijan tuumailut teostensa sanomasta eivät ole kovin kiinnostavia. Loppupeleissä lukija on aina oikeassa. Lukija luo kirjan lukiessaan ja lukija saa kirjoista ajatuksia, joita kirjailija ei ole edes aavistanut. Kieli kirjoittaa kirjailijaa, kirjailija ihmettelee kätilönä vierestä. Mutta tämä nimenomainen lukijapalaute sai minut miettimään ennakkoluuloja. Niillä on nykyään kovin huono maine. Ennakkoluulo tarkoittaa perusteetonta yleisnyreää suhtautumista milloin mihinkin uuteen ja toisenlaiseen. Ennakkoluuloissa on kuitenkin jotain peri-inhimillistä ja samalla viisasta. Evoluution myötä sukuaan jatkamaan jäivät ne esi-isämme, jotka eivät suin päin popsineet suuhunsa jokaista savannilta löytämäänsä herkullisen näköistä hedelmää. Henkiin jäivät ne, jotka ennakkoluuloisesti ensin odottivat ja katsoivat, miten kävi hätäisille hotkijoille, kuolivatko he myrkyllisen marjan syötyään vai saivatko siitä lisää puhtia päiväänsä. Sitten on se toinen puoli. Viereisen laakson porukoilla on toisen väriset

silmät kuin meikäläisillä. Puhumattakaan heidän pöljästä tavastaan rukoilla aamuisin nousevaa Aurinkoa. Vihaavatko he meidän Kuu-jumalaamKieli kirjoittaa me, mitä? Lienee niin, että kaikki muukin, mitä he tekevät on pöljää. Puukot esiin, pojat. kirjailijaa, Ei näin. Joku esi-isä ehkä jätti puukon tuppeen ja huomautti, että pöljyydeskirjailija tään huolimatta viereisen laakson väen tavassa esimerkiksi rakentaa ihmettelee majansa on jotain opittavaa, koska ne näyttävät kestävän paremmin kätilönä kuin meidän. Ja sitä paitsi tuossa viereisen laakson sirpakassa punapäässä on jotain kiehtovaa, vaikka hänen tapansa laittaa hiuksensa vierestä. tötterölle onkin outo. Tai ehkä hän on juuri siksi niin kiehtova. Tämän jännitteen varassa nykymaailmakin toimii tai on toimimatta. Ennakkoluuloja on kaikilla, ja se on ihan hyvä. Ei ole viisasta sännätä uusien asioiden perässä vain siksi, että ne ovat uusia. Vielä vähemmän kannattaa uskoa niitä, joiden mielestä kaikki oli ennen paremmin. Viisautta on tuumailla aikansa, punnita onko ensimmäinen reaktio - ennakkoluulo - perusteltu vai aiheeton. Kestämättömien ennakkoluulojen voittaminen menestyvän kulttuurin merkki. Viisastuminen on sallittua, jopa suotavaa. Jarkko Tontti on kirjailija ja lakimies, jonka uusin teos on fantasiaromaani Vedeeran taru (2012)

8.12

ekonomitoimintaa

EKONOMFÖRENINGEN NIORD Läs om Niords program i Niordbladet och på www.niord.fi. 16.11. Niords 88-års fest 28.11. Valmöte 30.11. Bokslutsdagen i Vasa 13.12. Bokslutsdagen i Helsingfors Niords kansli Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors Cati Lilja, 0201 299 275 Catarina Söderström, 0201 299 274 Maria Stenholm, 0201 299 209 HELSINGIN EKONOMIT 19. ja 21.11. Saksan puhekielen aktivointi- ja kulttuurintuntemuskurssi 20.11. HEKOn sääntömääräinen syyskokous 21.11. Suomen Pankin taidekokoelma 22.11. Ekonominaisten vuosikokous ja ”Olet mitä tahdot – uskalla näyttää sisäinen leijonasi”, Hilkka Ahde 22.11. Vierailu Pauligin paahtimolle 24. ja 25.11. Digijärjestelmäkameran käyttö 26.11. YT-asiamiehen vierailu ja Vaikuttajaekonomien vuosikokous 26.11. Päiväklubin vuosikokous ja ”Helsingin kaupungin ruokakulttuuristrategia”, Ville Relander 26.11. Vaikuttajaekonomien vuosikokous, jonka jälkeen YT-asiamies Helena Lamponen kertoo yt-asiamiehen tehtävistä ja kokemuksista 27.11. Konsuli-Klubin vuosikokous ja ”Vaivaako meitä moraalikato”, prof. Markku Kuisma 27.11. Ekonomiyrittäjien, IT-Ekonomien ja Business Partnersien vuosikokoukset ja Mato Valtosen esitelmä 27.11. KYN-Ekonomien vuosikokous ja ”Sopuisa ja yhteistyökykyinen työyhteisö”, työyhteisökouluttaja Lars E. Granskog 28.11. Round Table –keskustelu aiheesta ”Viestintä liiketoiminnan tukena” ja Viestintäekonomien vuosikokous 29.11. Asiakkuuksien sähköinen johtaminen 29.11. Vierailu Finanssivalvontaan 29.11. Nuorten Ekonomien vuosikokous ja pikkujoulut 29.11. Kehonkohentajien vuosikokous

30.11. Markkinointiekonomien vuosikokous ja pikkujoulut 3.12. Kristina från Duvemåla –musikaali 12.12. After Work Ivana Helsinki – myymälässä 12.12. Fanny Churbergin näyttely Amos Andersonin taidemuseossa Lisää tapahtumia ja ilmoittautuminen osoitteessa www.heko.fi. HEKO järjestää noin 200 jäsentapahtumaa vuosittain. HEKOn toimisto: heko@heko.fi ja 0201 299 261 ETELÄ-POHJANMAAN EKONOMIT 16.11. klo 18.30 alkaen Sääntömääräinen syyskokous ja pikkujoulut, Amocca Cafe, Keskuskatu 12, Seinäjoki 18.1.2013 klo 19 Ryästö Lakeurelta – teatteriesitys Seinäjoen kaupunginteatterissa. Avec – tilaisuus, jäsenelle 15 euroa ja avecille 50 euroa. Hinta sisältää teatterilipun ja väliaikatarjoilun. Sitova ilmoittautuminen tapahtuu maksamalla suoritus yhdistyksen tilille Nordea 114030-246184 ja lähettämällä sähköposti epe@sefe.fi viimeistään ma 17.12.2012. Lisäinfoa ajankohtaisista tapahtumista löydät uusituilta kotisivuiltamme www.epekonomit.net. KESKI-SUOMEN EKONOMIT 17.11. klo 18 75-vuotisjuhlavuoden pääjuhla 29.11. klo 18 Syyskokous ja tutustuminen Kauppalaisseuraan, Väinönkatu 30, 5. kerros Syyskokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntömääräiset syyskokousasiat. Tarkemmat tiedot loppusyksyn tapahtumatarjonnastamme saat jäsenkirjeistä ja nettisivuiltamme www.keskisuomenekonomit.fi. Tervetuloa!

aa Bong lut u o j Pikku eiden u l a eri sta! tumi tapah

LAHDEN SEUDUN EKONOMIT 21.11. Sano se lyhyesti -kirjoituskurssi 13.12. Suomalaiset tapakset glögin seuraksi ja Uuden vuoden pöytään –kokkauskurssi 17.1.2013 Asiaa esteettisestä kirurgiasta Tarkemmat tiedot tapahtumista saat sähköpostiisi tulevissa jäsenkirjeissä. Ovathan yhteystietosi SEFEn rekisterissä ajan tasalla? Lisätiedot: lse@sefe.fi LAPIN EKONOMIT 28.11. Syyskokous ja näyttelykierros Arktikumissa, Pohjoisranta 4, 96200 Rovaniemi Sääntömääräinen syyskokous, jossa mm. valitaan yhdistyksen hallitukseen uudet jäsenet erovuoroisten tilalle. Kokouksen jälkeen näyttelykierros ja tutustuminen entisajan Lappiin ”Praatauksia” – tarinaopastuksella, joka valottaa mm. savottajätkien, riekonpyytäjien ja jälleenrakentajien elämää. klo 16.30 Kokous ja tarjoilu: salaattiateria, kahvi ja leivonnainen klo 17.00 Opastettu näyttelykierros Osallistuminen Lapin Ekonomit ry:n jäsenelle maksutonta. Ilmoittautumiset 20.11. mennessä: anna.jaakonsaari@gmail.com. Mainitse ilmoittautumisen yhteydessä myös mahdollisesta erityisruokavaliosta. 2.12. Santapark-vierailu Rovaniemellä Joulukalentereiden avautumisen tienoilla lähdemme koko perheen voimin Santa-parkin salaperäiseen luolaan. Kokoonnumme klo 11.45 lippukassalla. Ohjelmaan kuuluu myös glögi/mehu- ja piparitarjoilu Joulumuorin Piparilassa. Retki tarjoiluineen on jäsenille ja heidän perheilleen (1-2 aikuista + lapset) maksuton. Ilmoittautumiset Marille viimeistään 26.11. mari. vahakuopus@ramk.fi tai puh. 040 553 3445. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä retkeen osallistuvien aikuisten määrä, lasten määrä ja lasten iät. OULUN EKONOMIT 27.11. klo 18 Oulun Ekonomit ry:n sääntömääräinen syyskokous, Oulun Osuuspankki (Isokatu 14, 4. krs, käynti Hallituskadun puolelta)

Syötteen paritalomme yhteyteen valmistui elokuussa porontaljoja ja kuksia myöten täysin varusteltu grillikota. Yhdistys on lisäksi vuokrannut pelioikeudet alueella sijaitsevaan tenniskenttään. Myös aikansa elänyt laituri vaihtui uuteen n. 10-metriseen, josta on helppo pulahtaa uimasille ja jonka viereen veneemmekin paremmin sopii. Mökkivaraukset suoraan sivuiltamme www.oulunekonomit.fi. PIRKANMAAN EKONOMIT 24.11. PME:n perinteiset pikkujoulut 3.12. Yritysvierailu: Tampereen Työterveys ry POHJOIS-KARJALAN EKONOMIT Ekonomi-lounaat jatkuvat säännöllisesti joka kuukauden viimeinen torstai klo 11.30, paikka ilmoitetaan erikseen, omakustanteinen (lukuun ottamatta uudet jäsenet). 22.11. Yhdistyksen syyskokous POHJOIS-SAVON EKONOMIT 20.11. Mielekäs työyhteisö seminaaripäivä 24.11. Pohjois-Savon Ekonomien 75-vuotisjuhlaillallinen Hotelli Atlaksessa 12.12. klo 16.30-21 Yritysesittely ja pikkujoulut Ikanossa Kaikkiin tapahtumiin ilmoittaudutaan SEFEn jäsensivuilla, missä tapahtumista löytyy myös lisätietoja. PORIN SEUDUN EKONOMIT 20.11. Syty ja sytytä – palautteen antovalmennus Turussa. SEFEn järjestämä tapahtuma. 28.11. klo 18 Tutustuminen Satakunnan Museon Ihmisen elämänkaari -näyttelyyn ja sääntömääräinen vaalikokous 5.12. klo 18 Pikkujoulut Rakastajat-teatterissa: Buffetruokailu ja PORI! Miten tässä näin kävi? -esitys. Tiedustele vapaita paikkoja talousvastaava Nina Peltomäeltä puh. 040 537 2582 26.1.2013 Porin Seudun Ekonomien 70-vuotisjuhlat Porin Suomalaisella Klubilla Lisätietoja ja lisää tulevia tapah-

Ryästö Lakeurelta – teatteries itys Seinäjoen ka upunginteatterissa 18.1.2013 kl o 19

tumia löydät jäsenkirjeestä tai kotisivuilta www.porinseudunekonomit.fi. RAUMAN EKONOMIT Joulukuussa 2012 Jouluglögit ja kauneimmat joululaulut Lisätietoa tulevista tapahtumista seuraavissa jäsenkirjeissä ja nettisivuilta osoitteesta www. raumanekonomit.fi – Tulevat tapahtumat RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN EKONOMIT 5.12. Pikkujoulut ja syyskokous Musiikkitalossa Muistathan, että lisätietoa löytyy myös www.rihy.fi –sivuilta. TURUN SEUDUN EKONOMIT

12.12. 8.30-10 Aamiaisseminaari, Turun kauppakorkeakoulu, luentosali 01, Rehtorinpellonkatu 3, Turku. Aamiaisseminaarissa kuullaan emeritusprofessori Paavo Okon ajatuksia ajankohtaisesta aiheesta Euroopan ja maailman talouden näkymät. Aamiainen tarjolla klo 8 alkaen. Ilmoittautumiset ajalla 15.11.−4.12. 17.1. klo 18−n. 21 Miesten pukeutumisilta Herrainpukimossa, Aurakatu 14 B, 3. krs, Turku Miesten pukeutumisillassa kuullaan yritysesittely ja katsaus ”ikuisen tyylin” -konseptiin sekä bisnes- että juhlapukeutumisen näkökulmasta. Mahdollista otattaa omat mitat ja tehdä ostoksia erikoistarjousten siivittämänä. Avec-tilaisuus, myös naiset ovat tervetulleita. Virvoketarjoilu pikkupurtavan kera. Ilmoittautumiset ajalla 15.11.−9.1. 23.1. klo 18−n. 21 Naisten pu-

Seinäjoen kaupunginteatteri / Ari Ijäs

10.12. klo 18-20 Joulukirkko – kauneimmat joululaulut, Pyhän Hengen Kappeli, Linnankatu 3a B, Turku. Toivotamme jäsenet perheineen tervetulleiksi TSE ry:n jo perinteiseen omaan joulukirkkoon, laulamaan tai kuuntelemaan kauneimpia joululauluja. Tapahtuman päätteeksi juomme TSE ry:n tarjoamat ”kirkkokahvit”. Tapahtuma on maksuton, mutta vapaaehtoinen kolehti kannetaan. Ilmoittautumiset ajalla 15.11.-2.12.

keutumisilta Muotitalo RaKe:ssa, Yliopistonkatu 13, Turku Naisten pukeutumisillassa näet uusimmat juhlapukeutumisen trendit sekä kuulet alan ammattilaisilta bisnespukeutumisen viimeisimmät tuulet. Ohjelmassa myös yritysesittely tämän 65-vuotiaan perheyrityksen vaiheista. Halutessasi voit ilmoittautua illan mannekiiniksi (neljä nopeinta). Mannekiinit saavat illan aikana Hiushuone Kerhon tekemän juhlameikin! Illan aikana tehdyistä ostoksista 20 % alennus. Avec-tilaisuus. Tarjolla pientä purtavaa viinin kera. Ilmoittautumiset ajalla 15.11.−16.1.

1.2. klo 19 alkaen Patusitsit, TuKY ry:n kerhotalo Parkki, Parkinkatu 6, Turku Tervetuloa viihtymään TSE ry:n ja TuKY ry:n – jo työelämässä olevien sekä opiskelijoiden – yhteiseen juomalauluiltaan. Hinta on 20 € valmistuneille, sis. ruoan ja juomat. Maksut viitteellä 21018. Ilmoittautumiset ajalla 15.11.−11.1. 12.2.2013 klo 17.30−19.30 Etiketti- ja tapakoulutus, Porthan-sali, Maaherran makasiini, Henrikinkatu 10, Turku. Hyviä käytöstapoja ei voi harjoitella liikaa. Koulutuksessa perehdytään tapakulttuuriin niin liike-elämän,

arjen kuin juhlan näkökulmasta − kotimaassa ja kansainvälisesti. Kahvitarjoilu suolaisen kera. Ilmoittautumiset ajalla 15.11.−29.1. VAASAN EKONOMIT Vaasan Ekonomit ja Kokkolan Ekonomikilta kiittävät jäseniä hienosta 75-juhlavuodesta ja toivottaa hyvää joulunodotusta. Alkuvuoden tapahtumat päivitämme joulukuussa yhdistyksen nettisivuille www.vaasanekonomit.fi.

Suomen Ekonomiliitto – SEFE ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299, faksi 0201 299 229, e-mail etunimi.sukunimi@sefe.fi www.sefe.fi

0201 299 255 0201 299 246 0201 299 242

Yhteystietojen muutokset voit tehdä myös Internetin kautta: www.sefe.fi > Jäsensivut > Omat tiedot ja tietojen muutokset, kirjaudu jäsentietoihin jäsennumerollasi ja henkilötunnuksen loppuosalla tai olemassa olevilla käyttäjätunnuksillasi URA- JA KEHITYSPALVELUT – KARRIÄRRÅDGIVNING OCH -UTVECKLING Palkkatieto – lönerådgivning 0201 299 206 palkkaneuvonta@sefe.fi Urapalvelut – karriärtjänster 020 693 255 ura@sefe.fi Arja Vuorela 0201 299 295 Birgit Lindholm 0201 299 249 Leena Simonsen 0201 299 270 Ekonomirekrytointi – ekonomrekrytering Sirja Kulmala-Portman 0201 299 265 Taija Kääriäinen 0201 299 258 Ammatillinen kehittyminen – kompetensutveckling Hannele Heikinheimo 0201 299 259 Birgit Lindholm 0201 299 249 Anu Varpenius 0201 299 214 Työskentely ulkomailla – arbete utomlands Arja Vuorela 0201 299 295 Yksikön assistentti – enhetens assistent 0201 299 247 Kehitysjohtaja – utvecklingsdirektör Anja Uljas 0201 299 281 OIKEUDELLISET PALVELUT – JURIDISKA TJÄNSTER Työ- ja virkasuhdeneuvonta Anställningsrådgivning, hjälp vid arbetstvister (klo 8.30–13.00) Puhelinneuvonta – telefonrådgivning 020 693 205 Petteri Kivelä Emilia Reinikainen Riku Salokannel Timo Voutilainen Lasse Johansson Johanna Hämäläinen Ekonomiesimiesten työsuhdeneuvonta – Rådgivning om antällningsförhållanden för ekonomer i förmansställning Jan Degerlund 0201 299 243 Yrityksen perustamisneuvonta – startrådgivning för företagare Riku Salokannel, klo 8.30–13.00 0201 299 219 Ulkomailla työskentelyn lakiasiat, klo 8.30–13.00 – Juridiska ärenden gällande utlandsarbete Lasse Johansson 0201 299 215 Emilia Reinikainen 0201 299 226 Työttömyysturvaneuvonta – rådgivning i arbetslöshetsfrågor Susanna Rintala, klo 8.30-13.00 020 693 273 Lakiyksikön johtaja – juridiska enhetens direktör Jan Degerlund 0201 299 243 Työttömyyspäivärahat – dagpenning vid arbetslöshet IAET Puhelinpalvelu, ma–to klo 10–15, pe 10–13 (09) 4763 7600 IAET Jäsenasiat, ma–to klo 13–15 (09) 4763 7610 www.iaet.fi

IAET-kassan asiakaspalvelupisteen (osoite Ratavartijankatu 2 B) aukioloajat maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 10–15 sekä perjantaisin klo 10–13 (ti ja to suljettu). EDUNVALVONTA – INTRESSEBEVAKNING Työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka – Arbetsmarknads- och samhällspolitik Kosti Hyyppä Antti Leino Riikka Mykkänen Ulla Niemelä (perhevapaalla – föräldraledighet) Riikka Sipilä Ville Tolvanen Tuomas Viskari Koulutuspolitiikka – utbildningspolitik Minna Nieminen Eeva Salmenpohja Opiskelijatoiminta – studerandeverksamhet Katri Haakana Sini Jokinen Tanja Hankia (perhevapaalla – föräldraledighet) Yksikön assistentti –enhetens assistent Salla Grönholm Edunvalvontajohtaja – Intressebevakningsdirektör Lotta Savinko

0201 299 285 0201 299 213 0400 4582 36 0201 299 238 0201 299 268 0201 299 251 0201 299 237 0201 299 282 0201 299 280

VIESTINTÄ - INFORMATION Ekonomi-lehti – tidningen Ekonomi Otavamedia / Asiakasviestintä (09) 1566 8540 Jäsenhankinta ja -yhteydet, ekonomit medlemsrekrytering och -kontakter, ekonomer Anni Wahlroos 0201 299 256 Maria Rantamaula (toimivapaalla - tjänstledighet) Viestintä – information Marianne Falck-Hvilstafeldt 0201 299 240 Heidi Haapalainen 0201 299 244 Viestintäjohtaja – informationsdirektör Eeva Riittinen-Saarno 0201 299 254 MUUT PALVELUT – ÖVRIGA TJÄNSTER Julkaisutilaukset – beställning av publikationer Krista Salo Järjestötoiminta – organisationsverksamhet Satu Taivainen Tapahtumakoordinaattori – evenemangkordinator Erica Andersson Tutkimukset – utredningar Juha Oksanen

0201 299 296 0201 299 277 0201 299 212 0201 299 248

HALLINTO JA TALOUS – FÖRVALTNING OCH EKONOMI Asiakashallinta – kundförvaltning Tuija Mäkinen 0201 299 245 Projektit – projekt Jarmo Jaulimo 0201 299 272 Talous – ekonomi Leena Lillomäki 0201 299 269 Suvi Viinikainen 0201 299 271 Hallintojohtaja – förvaltningsdirektör Kirsi Hurme 0201 299 276 Toiminnanjohtajan sihteeri – verksamhetsledarens sekreterare Teija Happonen 0201 299 279 Toiminnanjohtaja – verksamhetsledare Aija Bärlund 0201 299 284

Jäsenyhdistykset – Medlemsföreningar Ekonomiyhdistykset – ekonomföreningar Ekonomföreningen Merkur rf, Åbo Ekonomföreningen Niord rf, Helsingfors Etelä-Hämeen Ekonomit ry, Hämeenlinna Etelä-Karjalan Ekonomit ry, Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, Seinäjoki Helsingin Ekonomit ry Kainuun Ekonomit ry, Kajaani Keski-Suomen Ekonomit ry, Jyväskylä Kymenlaakson Ekonomit ry, Kotka Lahden Seudun Ekonomit ry Lapin Ekonomit ry, Rovaniemi Lounais-Hämeen Ekonomit ry, Forssa Oulun Ekonomit ry Pirkanmaan Ekonomit ry, Tampere Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, Joensuu Pohjois-Savon Ekonomit ry, Kuopio Porin Seudun Ekonomit ry Rauman Ekonomit ry Riihimäen-Hyvinkään Ekonomit ry Savonlinnan Seudun Ekonomit ry Suur-Savon Ekonomit ry, Mikkeli Turun Seudun Ekonomit ry Vaasan Ekonomit ry – Vasa Ekonomer ry Varkauden Seudun Ekonomit ry Expatriaattiekonomit-Expatriatekonomerna ry

0201 299 253 040 715 6223 0201 299 286

Opiskelijayhteisöt – studerandeorganisationer Boomi ry, Tampere Enklaavi ry, Lappeenranta Finanssi ry, Oulu Futuuri ry, Rovaniemi Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry, Hki Merkantila Klubben rf, Åbo Optimi ry, Joensuu Porin Kylterit ry Preemio ry, Kuopio Pörssi ry, Jyväskylä Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rf Svenska Handelshögskolans Studentkår, H:fors Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Warrantti ry, Vaasa Lisätietoja – mer information: www.sefe.fi jäsenyhdistykset ja SEFE jäsenyhdistykset www.sefe.fi medlemsföreningarna och SEFE medlemsföreningar

Kylteriyhdyshenkilöt – SEFEs kontaktpersoner Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö avustaa, kun haluat tietää SEFEn opiskelijapalveluista. Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@sefe.fi. Hanken: Päivi Hutukka 040 704 9202 Aalto: Alexander Pihlainen 050 554 4954 JY: Tuomo Tanttu 044 2868 805 LUT: Maria Salmela 040 519 5755 OY/LY: Jouni Nykyri 050 329 3331 ISY: Jenna Toivanen 040 771 0781 TaY: Heidi Kivelä 050 342 8973 VY ja Hanken Vasa Campus: Viktor Hollsten 040 775 2682 TSE: Veera Iliev 041 504 7456 ÅA: Anna-Maria Huldén 050 356 4524

0206- ja 0209 -alkuiset: Lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt/min. Matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt/min.

020 693 200 0201 299 246

» Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/min + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 16,9 snt/min.

JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSKAP Jäsenyys, jäsenmaksut, osoitteenmuutokset Medlemskap, medlemsavgifter, adressförändringar jasenrekisteri@sefe.fi Sari Ridanpää Carina Feodoroff Opiskelijajäsenet – studerandemedlemmar Carita Erkkilä

FINLANDS EKONOMFÖRBUND – SEFE rf, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors , tel. 0201 299 299, fax 0201 299 229, e-mail förnamn.efternamn@sefe.fi www.sefe.fi

+ yrityspaketti

70 €/kk

ALV 0 %

Soneran huoleton yrityspaketti • Lähes rajattomasti puheminuutteja, tekstija kuvaviestejä sekä nettisurffailua lyömättömään hintaan! • Soittele ja surffaa pohjolassa ja Baltiassa samaan hintaan kuin Suomessa.

Office 365 sujuvampaan työntekoon, hinta alk. 5,50 €/kk/käyttäjä

80 % välttää puhelimen käyttöä ulkomailla. Ja aivan turhaan. Soneran yritysasiakkaana voit olla varma, että markkinoiden tehokkain älypuhelin on sitä myös rajojemme ulkopuolella. Hanki oma pakettisi Sonera Kaupasta tai www.sonera.fi/yrityksille/s3 tai lähetä tekstiviesti TOTTA numeroon 16183.

Vain yritysasiakkaille. Tarkemmat tarjousehdot www.sonera.fi/yrityksille/s3