Ekonomi 1/2015

1

E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

Ekonomien uudet suuntaviivat

YRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN KESKEISENÄ TAVOITTEENA

HELMIKUU 2015 URA

Uskaltaisitko jättää turhan kokouksen pitämättä?

TAPAHTUMA

Biotalouden mahdollisuudet UUDENLAINEN TOIMINTAMALLI LÄVISTÄÄ TOIMIALOJA

Valtaa asiakkaille MIKA SUTINEN EI PELKÄÄ MIELIPITEITÄ VAAN LUOTTAA CROWDSOURCINGIIN.

Kirjallisuuspalkinto Sixten Korkmanille

Hyvän tuulen kokousmatkat Merikokous tarjoaa tiimillesi tai työyhteisöllesi huvin ja hyödyn samassa paketissa.

Laivalla on niin kokous-, ravintola-, majoitus- kuin viihdepalvelutkin saman katon alla.

Mahdollisuus edullisiin tuliaisostoksiin sekä inspiroiva merinäköala sisältyvät hintaan.

Kerro meille toiveesi, me hoidamme loput.

Sydämellisesti tervetuloa!

Visioi viisaasti Helsingistä

Saaristosynergiaa Turusta

Helsinki–Tukholma-kokous

Vuorokauden merikokous

Gabriella/Mariella, su–ke

alk. 119,50 €/hlö

Helsinki–Tallinna-päiväkokous Viking XPRS, su–ke

alk. 36 €/hlö

Amorella klo 8.45, su–ke

alk. 50 €/hlö

Vuorokauden merikokous Viking Grace klo 20.55, su–ke

alk. 59 €/hlö

Kokouspaketit sisältävät hytin, aterioita ja kokoustilan.

Päiväkokouspaketti ilman hyttiä.

Varaukset: Helsinki 09 123 571, ryhma@vikingline.com Turku 02 333 1332, ryhma.turku@vikingline.com Tampere 02 333 1200, ryhma.tampere@vikingline.com Pidätämme oikeuden muutoksiin.

[ SISÄLTÖ ] HELMIKUU / FEBRUARI 2015 E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

1

E KO N O M E R N A S FA C K T I D N I N G

10

Eeva Hellström ”Biotalouden lopputuotteet ratkaisevat globaaleja ongelmia.”

20

34

Suomen Ekonomien brändi­ uudistuksen kivijalkana toimivat yksittäisten ekono­ mien menestystarinat.

Kokouksiin käytetyn ajan puolittaminen on mah­ dollista, lupaa Re:meetin Janne Orava.

Yksilöt esille

Kun aika ei riitä

Siitähän oli silloin Ekonomissa...

Ekonomin tuoreet ja vähän vanhemmatkin jutut löydät osoitteesta ekonomilehti.fi E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

3

[ SISÄLTÖ ]

[ PÄÄKIRJOITUS ]

Mika Sutinen tietää, mikä lemmikkibisneksessä puree............ 24

Ekonomien uudet suuntaviivat................................... 28 Tapahtuma JEDI & Ekonomien kirjallisuuspalkinnon voittaja...........36

40

Maailmalla

Kalle Setälä tottui työharjoittelussa pitkiin lounaisiin.

Maineteko

Apua Kurdistanin lapsille..................39

Chaker................................................. 43 Kylterit KYPÄssä viihdyttiin............................ 44

Tiesitkö................................................47 Työelämän pelisäännöt............ 48 Kolumn Vi vill befordra dem som är allra bäst, säger Lotta Backlund............. 54

Julkaisija / Utgivare Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299 www.ekonomit.fi Kustantaja / Redaktion Alma 360, PL 502, 00101 Helsinki www.alma360.fi www.ekonomilehti.fi

4

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

80 vuotta osaamista ja kokemusta

T

ammikuun puolessavälissä lanseerattiin Suomen Ekonomien uusi brändi luottamushenkilötapahtuman yhteydessä.

Samalla käynnistyi Suomen Ekonomien 80. toimintavuosi.

Juhlavuotta vietämme ennen kaikkea työn merkeissä, siihen kuitenkin juhlan aineksia sirotellen.

Suomen Ekonomit sai synttärilahjaksi uuden nimen ja uudistuneen brändin. Elämme entistä visuaalisemmassa maailmassa, jossa ulkoinen ilme vanhenee nopeammin. Ensi vaiheessa näkyvin osa brändiuudistusta onkin uusi ulkoasu logoineen. Visuaalisuus on uudistuksessa kuitenkin vain jäävuoren huippu.

Ulkoisen ilmeen pitää tulkita Suomen Ekonomien strategiaa, arvoja ja toimintaa. Se heijastaa ekonomiyhteisön yhtenäisyyttä ja sisältöjä, joita Suomen Ekonomit jäsenilleen tarjoaa. Toiminnan ja tekemisen muutos näkyy ja tuntuu myös brändissä.

Brändiuudistuksen taustalla on tavoite selkeyttää ja yhtenäistää ekonomi-brändiä sekä sen johdannaisia ja näin lujittaa ekonomiyhteisöä. Tunnettu brändi, joka ei selityksiä kaipaa, vahvistaa ekonomien asemaa ja kasvattaa arvostusta työmarkkinoilla, kun se perustuu todennettuun ja vahvaan osaamiseen ja tutkintoon. Myös tapamme lähestyä jäsentämme tai potentiaalista jäsentä markkinointiviestinnässä on entistä enemmän puhetta ihmisten välillä, kanavasta riippumatta.

Suomen Ekonomien jäsenillä on lähes 5 000 erilaista työnimikettä, joten voimme sanoa, että ekonomit osaavat enemmän. Brändiuudistuksen sisältö rakentuu ajatukselle, että ekonomit ovat enemmän sekä liittona että yksilöinä. Sitä kuvaa myös uudistunut ja oivaltava logo: Ekonomit – mer. 80-vuotisvuonna voimme todeta, että Ekonomeilla on 80 vuotta enemmän kokemusta, osaamista ja asiantuntemusta jäsenen, yhteisön ja yhteiskunnan hyväksi. Ekonomit tukee jäsentä työelämässä enemmän ja Ekonomit myös vaikuttaa jäsenten ja kaikkien suomalaisten työelämän kehittämiseen enemmän.

Uutta ilmettä on pidetty raikkaana ja sitä on haukuttu epämääräiseksi. Ainakin olemme onnistuneet herättämään tunteita. Toivomme, että uudistus tuntuu hyvältä ja omalta – ainakin pienen totuttelun jälkeen – sekä vahvistaa yhtenäisyyttä yksilöiden yhteisössä.

Ja kyllä: kylteri on edelleen ekonomiopiskelijan lempinimi ja sitä kehitetään rinnan ekonomi-brändin kanssa.

Hyvää alkanutta synttärivuotta itse kullekin, Eeva Riittinen-Saarno päätoimittaja

Päätoimittaja / Chefredaktör Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@ekonomit.fi, p. 0201 299 254 Asiakkuuspäällikkö / Kundchef Diana ­Törnroos, diana.tornroos@alma360.fi Tuottaja / Producent Sanna Laakkonen, ­ sanna.laakkonen@alma360.fi Mediakoordinaattori / Mediekoordinator Marina Ahlberg Ulkoasu / Layout Antti Nikunen Toimitusneuvosto / Redaktionskommittén Eeva Riittinen-Saarno, Riikka Mykkänen, Taija Keskinen Suomen Ekonomeista sekä Alma 360 Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning Alma 360, myyntipäällikkö Kari Salko, kari.salko@alma360.fi Ekonomitoimintaa / Aktiviteter för ekonomer Suomen Ekonomit, Lauri Laavakari, lauri.laavakari@ekonomit.fi Osoitteenmuutokset / Adressändringar p. 020 693 200 tai info@ekonomit.fi (huom. ilmoita myös jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) Tilaukset / Prenumerationer (ei-jäsenet) Alma 360, ekonomi@alma360.fi, myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset Hinta / Pris 65 euroa/vsk Repro Aste Helsinki Oy Paino / Tryckeri Punamusta Oy Kannen kuva / Omslagsbild Miika Kainu Paperi / Papper kannet ­MultiArt Silk 130 g/m2, sisus Novapress Silk 75 g/m2 ISSN 2242–3311 Aikakauslehtien Liiton jäsen Seuraava Ekonomi ilmestyy 16.4.2015, jäsenyhdistysten tiedotteet 16.3.2015 mennessä Suomen Ekonomeihin: lauri.laavakari@ekonomit.fi. Nästa Ekonomi utkommer 16.4.2015, meddeland­en från medlemsföreningarna senast 16.3.2015 till Finlands Ekonomer: lauri.laavakari@ekonomit.fi.

Ekonomi-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen ­kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä ­palauttamisesta.

MIIKA KAINU

Uutissaldo............................................ 6 3 x uusi työ.......................................... 8 Persona Grata

441 619 Painotuote

PEFC/02-31-151

Etsimme ekonomia.

Löysimme ihmistuntijan.

Elisabet Forsblom ekonomi, henkilöstöpäällikkö, Lehtipiste Oy

Suomen Ekonomiliitto SEFE on nyt Suomen Ekonomit.

Olemme ekonomien ja alan opiskelijoiden, kyltereiden, palvelu- ja etujärjestö. Ennen kaikkea Ekonomit on yksilöiden yhteisö, jossa kohtaavat lukuisat eri alojen osaajat – ekonomeja työskentelee lähes 5000 tehtävänimikkeellä. Siksi Ekonomit on enemmän.

Liity joukkoon: ekonomit.fi

SUOMEN EKONOMIT 80 VUOTTA! Juhlimme työn merkeissä ja tarjoamme tilaisuuksia sekä tapahtumia ja webinaareja jäsenillemme.

Seuraa tarjontaa uutiskirjeissä ja verkossa: www.ekonomit.fi

7–8 h

TERVETTÄ UNTA Optimaalinen yöunen pituus on naisilla 7 tuntia 38 minuuttia ja miehillä 7 tuntia 46 minuuttia, kertoo Työterveyslaitoksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimus. Tämän verran nukkuvilla on vähemmän sairauspoissaoloja kuin niillä, jotka nukkuvat vähemmän kuin kuusi tai enemmän kuin yhdeksän tuntia yössä.

1 %

OSAAMINEN ONTUU Euroopan komission selvityksen mukaan suomalaisten ict-osaaminen jää eurooppalaisten jalkoihin.

Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisten Tivia-yhdistyksen mukaan vain prosentilla suomalaisista ict-konsulteista ja tietohallintojohtajista on työhön tarvittava osaamistaso, mutta digitaalisen median ammattilaiset ovat Euroopan kärkitasoa.

Suomen Ekonomien kesätyöpalkkasuositukset vuodelle 2015

2 000 €

2 100 €

2 200 €

2 300 €

1 820 €

<120 op

120–180 op

181–220 op

>220 op

Helsingin talousalue

S

uomen Ekonomit antaa vuosittain palkkasuosituksia kyltereille ja vastavalmistuneille ekonomeille.

Suosituksia voi käyttää tukena palk­ kaneuvotteluissa, mutta ehdottomia alarajoja ne eivät ole. Joillakin toimi­ aloilla toimihenkilöiden palkkaus perustuu työehtosopimuksiin.

Akavan laskelman mukaan kotihoidon tuen jakaminen ei välttämättä heilauta perheen taloutta.

Perheen käteen jäävät tulot pienenisivät noin sadalla eurolla kuukaudessa eli noin tuhannella eurolla vuodessa, jos isä jäisi kotihoidontuella puoleksi vuodeksi kotiin.

Vertailukohtana oli tapaus, jossa kotihoidontuelle olisi jäänyt pienempituloinen puoliso.

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

<120 op

1 920 €

1 950 €

120–180 op

181–220 op

2 050 €

>220 op

Muu maa

Alkupalkka­suositukset 2015

100 €/kk 6

MUISTATHA N MAKSAA JÄSENMAKSU SI, ERÄPÄIVÄ O N 18.–20.2.

Jos maksat er issä, ensimmäisen erän maksupäivä on myös 18.–20 .2.

YKSITYISEN SEKTORIN ALKUPALKKASUOSITUS VUODELLE 2015 3 100 – 3 450 €/kk koulutusta vastaavissa, vaki­ tuisissa ei-esimiestehtävissä. Suositus koskee kokonais­ansioita ilman tulospalkkausta.

PRO GRADU -PALKKA- JA PALKKIOSUOSITUKSET VUODELLE 2015 Kun opiskelija tekee pro gradunsa toimeksi­ antona palkkasuhteessa, suositus kuukausipal­ kaksi on 2 400 euroa työskentelyn ajalta.

Kun korvaus toimeksiantona tehdystä pro gradu -tutkielmasta maksetaan muulla tavoin kuin kuukausipalkkana, suositus tällaisen kor­ vauksen suuruudeksi on 7 000 euroa. Lisäksi, mikäli graduun liittyy laaja tai laajahko projek­ tityö, joka jo sinänsä hyödyttää toimeksiantajaa, tulisi kertakorvauksessa huomioida myös tämä projektiosan aiheuttama lisätyö. www.ekonomit.fi/kyltereidenpalkat

Suositus pro gradu -toi­meksi­annon korvaukseksi on 7 000 euroa.

OSUUS LUKSUSMARKKINOISTA Eurooppa on globaali johtaja high-end- ja luksustuotteissa, ja kuluttajapuolen suomalaisissa luksusbrändeissä olisi valtava mahdollisuus, muistuttaa KM, MBA, Kristiina Palmgren, toinen osakas start-up-yritys Greetings From Luxury Finlandissa, jonka tavoitteena on kehittää suomalaisten yritysten tuotteiden sekä palveluiden jalostusastetta ja -arvoa luksusliiketoiminnassa.

Ekonomien edunvalvontaa leveillä hartioilla

K

eskustelu uudesta palkansaajakeskusjärjestöstä koskee Suomen Ekonomeja suuresti, vaikka osa jäsenistämme ei tutkitusti hahmota Suomen Ekonomien edunvalvontaa ja kokee ammattiyhdistysroolimme vieraaksi. Mielikuva on helppo ymmärtää: miltei puolet jäsenistämme toimii aloilla, joilla ei ole työ- tai virkaehtosopimusta. Veropolitiikka, eläkkeet ja koulutuspolitiikan vaikutus oman tutkinnon arvoon koskevat kuitenkin kaikkia, eikä niihin voi kukaan vaikuttaa yksin.

Tämänhetkisessä julkisessa keskustelussa SAK- ja STTK-laisten liittojen yhdistymisestä korostuu yhteistyö ja vastapainona oleminen Elinkeinoelämän keskusliitolle. Lähtökohtaisesti pidetään varmana, että kaikki SAK:n liitot ovat mukana uudessa palkansaajakeskusjärjestössä ja STTK:n liitoista valtaosa. Akava on päättänyt pysyä itsenäisenä, ja odotettavaa on, että osa STTK:n liitoista hakee uutta kotia mieluiten korkeakoulutettujen Akavasta.

Suomen Ekonomien jäsenkunta koostuu liki 5 000 eri työnimikkeellä toimivasta ekonomista. Yhteistä on koulutustausta sekä työ asiantuntija- tai esimiestehtävissä. Mediaanipalkka ekonomeilla on 4 800 euroa kuussa, kun se koko Suomen työssäkäyvällä väestöllä oli vuonna 2013 vajaa 3 000 euroa. Veroprogressiolla on siis väliä, samoin kuin sillä, nouseeko palkka euromääräisesti vai prosenttipohjalla. Töitä tehdään päivittäin keskimäärin tunnista kahteen yli työajan. Isompi vastuu ja pitkät työpäivät kuormittavat, minkä pitäisi tulla huomioiduksi myös eläkekeskustelussa.

Edunvalvonta on siis tärkeää ja sitä pitää tehdä mahdollisimman leveillä hartioilla. Yhteistyö on välttämätöntä, ja teemme sitä jatkossakin kaikkien osapuolten kanssa, jotka ovat valmiita jakamaan tavoitteemme ja arvomme. Meidän keskusjärjestömme on jatkossakin selkeästi Akava, sillä vain se ajaa korkeakoulutetun asiaa ja on meille tärkeissä asioissa kanssamme samaa mieltä.

Uutta keskusjärjestöä perustetaan nyt pontevasti. Hanke on paljon pitemmällä kuin julkisuudessa annetaan ymmärtää. Me toivomme kiinteää yhteistyötä kaikkien osapuolten kesken – itse edelleen vankasti akavalaisena liittona.

Hanna-Leena Hemming Suomen Ekonomien

SUORITA KLT-TUTKINTO JA ETENE URALLASI

KLT on taloushallinnon asiantuntijatutkinto, joka auttaa sinua eteenpäin urallasi. KLT kertoo korkeasta ammattitaidosta ja tavoitteellisesta asenteesta kirjanpidon ja laskennan, verotuksen sekä yritysjuridiikan alalla.

KLT-tutkintoa arvostetaan niin tilitoimistoissa kuin yritysmaailmassakin. KLT:n korkea arvostus pohjautuu ammattitaidon jatkuvaan ylläpitämiseen.

KLT-tutkinto on myös edellytys tilitoimiston auktorisoinnille ja Taloushallintoliiton jäsenyydelle.

HAE NYT!

Täytä hakemus viimeistään 31.3.2015 klo 16.00 osoitteessa www.taloushallintoliitto.fi/KLT

Seuraava KLT-tentti on 5.10.2015 Helsingissä.

Tili-instituuttisäätiö www.taloushallintoliitto.fi/KLT Osaava. Luotettava. Riippumaton.

toiminnanjohtaja

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

7

[ UUTISSALDO ]

”Elämänsuunnitelman työstämisen hyvissä ajoin luo olosuhteet, joissa konkreettisesti huomaakin ottavansa itse elämastään, menestyksestään ja onnestaan vetovastuun.”

EKONOMIEN BLOGI Nyt paremmin ­luettavissa tabletista tai kännykästä. ekonomit.fi

SULAUTUVAA OPPIMISTA KTM Pekka Makkosen tietojärjestelmätieteen väitöskirja Collaborative screen capture video based learning in information systems science selvitti, että opiskelijoiden toisilleen tuottamat kuvaruutukaappausvideot tehostavat tietojärjestelmätieteen perusteiden oppimista. Tutkimuksessa tarkasteltiin oppimista sekä määrällisten tavoitteiden että motivaation näkökulmasta.

Tutkimuksen mukaan oppimisen määrälliset tavoitteet saavutetaan paremmin kuvaruutukaappausvideo-pohjaisella opiskelulla. Myös opiskelijoiden videon tekeminen on toimiva opiskelumenetelmä yhdistettynä wiki-ympäristön tai sähköisen oppimisalustan käyttöön. Tutkimuksen tulos tukee sulautuvan oppimisen käsitteen huomioimista tieto­järjestelmätieteen kurssien suunnittelussa. On kuitenkin tehtävä vielä työtä, jotta opiskelu saadaan motivoivammaksi.

LÖÖPIT LUOVAT TUNTEITA Lööpit muokkaavat maailmaa, jossa ihmiset elävät, tuntevat ja hahmottavat todellisuutta, selviää KTM, PsM Sini Setälän kognitiotieteen väitöskirjasta Tabloid Headlines in Mind.

Setälän tutkimus antaa vastauksia lööppien merkityksestä prosessissa, jossa ihminen luo merkityksiä mielensisältöjensä kautta. Esimerkiksi ikävältä kuulostavalla otsikolla voi olla yksilölle myönteisiä merkityksiä, jos se auttaa huomaamaan, ettei henkilö ole yksin ongelmiensa kanssa. Vaihtoehtoisesti lööppi voi tarjota viihdettä julkisuuden henkilöiden muodossa ja viedä siten arkihuolet hetkeksi pois.

Setälän mukaan lööppien merkitystä on hyvä pohtia, koska niitä joutuu lukemaan tahtomattaankin kioskien ikkunoissa, kauppojen ovissa, kassojen vieressä.

8

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

THINKSTOCK

KTM, Yritysvalmentaja, Coach ja yrittäjä Minna Ekblom Ekonomien blogissa

Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo kiinnostaa LAPPEENRANNAN TEKNILLISESSÄ yliopistossa (Lappeenranta University of Technology, LUT) kehitetty Yrittäjyyskasva­ tuksen mittaristo™ on herättänyt maail­ manlaajuista kiinnostusta tutkimuksen ja kehittämisen työkaluna. Mittaristo on kokeilussa 23 Euroopan maassa, ja talous­ järjestö OECD on pyytänyt konsultointia yrittäjyyskasvatuksen arvioinnista.

Kyseessä on opettajille luotu itse­ arviointityökalu, joka on Suomessa käytössä jokaisessa maakunnassa. Kaksi vuotta sitten mittaristo laajeni Eurooppaan EU-komission rahoittaman Yrittäjämäinen koulu -hankkeen kautta alkuperäisestä kahdeksasta 23 maahan.

Alkuperäisen kahdeksan osallistu­ jamaan tavoitteena oli kouluttaa 5 000 opettajaa, mutta kasvaneen osanottaja­ määrän vuoksi koulutettujen opettajien määrä tulee hankkeen loputtua ole­ maan lähes 10 000. Kertyvä tutkimus­ aineisto antaa tutkijoille mahdollisuu­ den analysoida yrittäjyyskasvatuksen tilaa ja haasteita Euroopan tasolla.

Kiinnostus mittaristoa kohtaan kasvaa koko ajan myös Euroopan ulkopuolelta. Tutkijat saavat paljon yhteydenottoja, joissa kysel­ lään, kuinka mittaristoa voisi hyödyntää eri maissa.

Samaan aikaan kun mittaristo saa jalan­ sijaa maailmalla, sitä kehitetään edelleen myös Suomessa. Mittaristo on toistaiseksi ollut käytössä vain toisella ja perusasteella.

LUT on kehittänyt yrittäjyyskasvatuksen arviointijärjestelmät myös opettajaksi opiskeleville sekä opettajan kouluttajille, ja ensi vuonna tutkijat lanseeraavat työkalun ammattikorkeakoulujen opettajille.

Koulutettujen opettajien määrä tulee hankkeen loputtua olemaan lähes 10 000.

AKI PITKÄNEN PÄÄSEE WALL STREETILLE ”Moskova onkin jo nähty, next stop New York!” tyytyväinen voittaja hymyilee. Onnetar valitsi Aki Pitkäsen 1 000 euron lahjamatkakortin voittajaksi Suomen Ekonomien Wall Street -kampanjassa.

Turusta valmistunut Pitkänen liittyi ekonomijäseneksi syyskuussa 2014 verkkosivujen kautta ja osallistui samalla kampanjaan, joka näkyi toukokuusta marraskuuhun Suomen Ekonomien kotisivuilla, uutiskirjeissä ja mediassa sekä sosiaalisen median kanavissa. Pitkänen löysi myös nykyisen työpaikkansa Ekonomipörssin avulla.

EKONOMIT KEHITTÄÄ JA KOULUTTAA

Kehity, virkisty, v ­ erkostoidu!

7.–8.5. Tampere 29.–30.10. Helsinki

SUOMEN EKONOMIEN AMMATILLISEN KEHITTYMISEN TAPAHTUMAT

Ekonomit järjestää vuosittain ammatillisen kehittymisen tapahtumia eri puolilla Suomea.

Koko päivän teemakoulutus – ajankohtainen, kaikkia kiinnostava aihe.

Puolen päivän tietoiskut – tiiviissä paketissa eväitä omaan kehittymiseen.

Webinaarit – kaikkien saatavilla, ajasta ja paikasta riippumatta.

Asiantuntijoina kaikissa oman alansa parhaat osaajat.

Tarkemmat tiedot: www.ekonomit.fi/koulutukset Ilmoittautuminen: www.ekonomit.fi/tapahtumat

Koko päivän teemakoulutus

7 hyvää toimintatapaa – tie menestykseen 13.2. Kajaani 24.3. Tampere 21.4. Turku 21.4. Helsingfors (på svenska) 19.5. Kouvola Koulutuksessa käymme läpi sitä, kuinka saavutat omien kykyjesi huipun ja kehityt mahdollisimman hyväksi vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidoissa. Koulutus perustuu amerikkalaiseen konseptiin ja kirjaan 7 Habits of Highly Effective People.

Tavoitteena on, että hallitset omaa elämääsi, tavoitteesi selkiytyvät, ihmissuhteesi ja kommunikointitaitosi paranevat ja sekä työelämäsi että yksityiselämäsi ovat tasapainossa.

Kouluttajana Arto Sahla, Franklin Covey

Puolen päivän tietoiskut

FASILITOINNIN PERUSTEET 12.3. Hämeenlinna 19.5. Jyväskylä Valmentajana Miikka Penttinen, Grape People

MONINAISUUDEN JOHTAMINEN UUTTA! Puolen päivän tietoiskut 26.3., Helsinki

OMAN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA NÄKYVÄKSI TEKEMINEN 28.4. Kuopio Valmentajina Tiina MyöhänenAstikainen ja Arja Parpala, Suomen Ekonomit

RESILIENSSI – TULEVAISUUDEN TÄRKEIN STRATEGINEN KOMPETENSSI 17.3. Mikkeli 31.3. Vaasa Valmentajana Jaani Suominen, TalentVectia Oy

Kokonaisuus, joka vie uralla eteenpäin – Utbildning som för dig framåt i din karriär

ERILAISUUS VOIMAVARAKSI 14.4. Lappeenranta Valmentajana Antti Keskitalo, Deep Lead Oy

ITSETUNTEMUKSEN KAUTTA MUUTOKSEEN Lähikoulutus (28 h) Hinta 400 €/200 €, ilman yöpymistä 13.–14.3. ja 17.–18.4. Helsinki UUTTA! Syventävä lähi­koulutus (14 h) Hinta 200 €/100 €, ilman yöpymistä

RATKAISUMYYJÄSTÄ OIVALLUSMYYJÄKSI 28.4. Joensuu Valmentajina Pekka Pirhonen ja Vesa Purokuru, Humap

Sekä esimiestehtävissä jo toimiville että niihin haluaville.

YHTEISDYNAMIIKALLA UUTEEN KASVUUN Ryhmäcoaching (9 x 2,5 h) Hinta 500 €/250 € 24.2.–9.6. Helsinki UUTTA! VIRTUAALINEN RYHMÄCOACHING Hinta 500 €/250 € Seuraava toteutus syksyllä 2015 DYNAMISK SAMVERKAN GER NYA LÖSNINGAR Gruppcoaching (9 x 2,5 h) Pris 500 €/250 € Följande grupp 2016 WEBINAARIT seuraavat keväällä 2015 UUTTA! EKONOMIESIMIES VERKOSSA – EE NETTI Hinta 150 € 31.8.–6.12.

Katso myös video!

Tarkemmat tiedot: www.ekonomit.fi/ekonomiesimies Ilmoittautuminen: www.ekonomit.fi/tapahtumat

Uudet kyllit esittäytyvät Olen Lauri Kiilholma, 25-vuotias neljännen vuosikurssin opiskelija Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä. Pääaineenani on laskentatoimi ja rahoitus, sivuaineina tietojärjestelmätiede sekä johtaminen ja organisointi. Olen erityisen kiinnostunut johdon laskentatoimesta, strategisesta johtamisesta sekä henkilöstöjohtamisesta. Yliopiston ulkopuolella kiinnostavat monipuolinen urheilu sekä kavereiden kanssa ajan viettäminen.

Aloitin tammi-helmikuun vaihteessa Porin yliopistokeskuksen kyllinä ja odotan innolla uusia yhteistyökuvioita eri tahojen kanssa. Minuun saa olla rohkeasti yhteydessä kaikissa Suomen Ekonomeihin liittyvissä asioissa. Nähdään!

Olen Taru Hakkarainen, 21-vuotias kolmannen vuoden opiskelija ja otin vuoden alussa haltuuni Lappeenrannan kyllin tehtävät. Syksyllä vietin vaihtolukukauttani Kalifornian auringon alla ja vaikka elämässä ei ollut valittamista, odotin innolla uusia haasteita kyllinä. Toimin ainejärjestömme Enklaavin hallituksessa vuonna 2013, ja vuoden hengähdystauon jälkeen oli taas aika palata vaikuttamaan. Aktiivihommien lisäksi harrastan lähinnä kaikenlaista liikuntaa: lenkkeilyä, koripalloa, lumilautailua sekä tietysti surffausta.

Puh. 041 505 1836, lauri.kiilholma@ekonomit.fi

Puh. 040 751 5899, taru.hakkarainen@ekonomit.fi

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

9

TEKSTI JUKKA NORTIO KUVAT ROOPE PERMANTO

BIOTALOUS UUDISTAA BISNESMALLIT Biotalouden odotetaan tuottavan Suomessa vuonna 2025 sata miljardia euroa. Mutta millä lihaksilla?

10

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

Biotaloudessa on kyse myös siitä, miten ja miksi raakaainetta käytetään, sanoo Sitran Eeva Hellström.

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

11

B

iotalous oli yksi vuoden 2008 uudissanoista, kertoo silloinen Mitä Missä Milloin -kirja. Biotaloudelle kaavailtiin suurta roolia, siitä leivottiin ”uutta Nokiaa”. Odotuksille oli katetta, sillä Porvoon Kilpilahdessa oli edellisvuonna käynnistynyt maailman ensimmäinen uusiutuvista raaka-aineista dieseliä tuottava laitos.

Neste Oilin teknologiajohtaja Lars-Peter Lindforsilla on selkeä näkemys, miksi yhtiö kasvoi vuosituhannen alussa ulos perinteisen öljy-yhtiön toimintamallista. ”Öljynjalostus oli valtavassa muutoksessa. Euroopassa kysyntä supistui, Yhdysvaltojen omavaraisuus kasvoi liuskeöljyn myötä ja Lähi-idässä tuli jatkuvasti uutta kapasiteettia. Emme pystyneet kasvamaan pelkästään perinteisessä bisneksessä vaan meidän oli etsittävä uutta kasvua.”

Globaalit paineet hiilidioksidipäästöjen hillitsemiseksi ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseksi kasvoivat. EU:ssa päätettiin lisätä biopohjaisten polttoaineiden käyttöä. Neste Oililla oli jo vanhastaan vahvaa osaamista muiden kuin fossiilisten polttoaineiden jalostamisesta. Yhtiö päätti satsata uusiutuvien raakaaineiden käyttöön liikennepolttoaineiden tuotannossa.

UPM puolestaan hyppäsi biotalousjunan kyytiin metsäteollisuuden murroksen kannustamana. ”2000-luvun puolivälissä painopaperin valmistus oli edelleen ydinbisneksemme. Paperin kysyntä ei enää kuitenkaan kasvanut, ja alan kilpailutilanne muuttui pysyvästi. Ymmärsimme, ettei paperi tuo jatkossa meille samanlaista kannattavuutta ja kasvua kuin ennen”, UPM:n strategiajohtaja Kari Ståhlberg muistelee.

UPM turvautui perinteisiin tehostamistoimiin, kuten tuotantolaitosten sulkemiseen, mutta ryhtyi myös muuttamaan koko toimintaansa.

Vuonna 2008 UPM julkisti uuden strategiansa, jonka mukaan UPM:n tavoitteena oli olla edelläkävijä uudessa metsäteollisuudessa ja luoda lisäarvoa uusiutuvista ja kierrätettävistä raaka-aineista. Seuraavana vuonna lanseerattiin Biofore-termi, joka tiivistettiin vuosikertomuksessa 2009 näin: ”Bio tarkoittaa suuntautumista tulevaisuuteen, kestäviä tuotteita ja ratkaisuja sekä hyvää ympäristösuorituskykyä. Fore merkitsee monipuolista ja edistyksellistä metsäbiomassan käyttöä, mutta myös edelläkävijyyttä.”

KOLME KYSYMYSTÄ Yksinkertaisimmillaan biotalous määritellään kysymällä, mitä raaka-ainetta käytetään. Se ei riitä. On myös kysyttävä, miten ja miksi. ”Biomassan hyödyntäminen ei yksin riitä siihen, että toiminta on biotaloutta. On kysyttävä, miten tuotanto­ prosessi on järjestetty. Virtaavatko bioraaka-aineet tuhlaavasti tuotannon lävitse kuin ripulitaloudessa vai käytetäänkö kestäviä ainekiertoja ja hyödynnetäänkö

12

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

”YMMÄRSIMME, ETTEI PAPERI TUO JATKOSSA MEILLE SAMANLAISTA KANNATTAVUUTTA JA KASVUA KUIN ENNEN” KARI STÅHLBERG

”EUROOPASSA KYSYNTÄ SUPISTUI, YHDYSVALTOJEN OMAVARAISUUS KASVOI LIUSKEÖLJYN MYÖTÄ JA LÄHIIDÄSSÄ TULI JATKUVASTI UUTTA KAPASITEETTIA.” LARS-PETER LINDFORS E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

13

tuotannon sivuvirtoja”, Sitran strategiayksikön johtava asiantuntija Eeva Hellström painottaa.

Miksi-kysymyksellä haetaan vastausta tuotannon syihin ja lopputulokseen. ”Biotalouden lopputuotteet eivät voi olla turhanaikaisia härpäkkeitä, vaan ne ratkaisevat tavalla tai toisella globaaleja ongelmia. Hyvä esimerkki on puuvillan korvaaminen kestävämmin tuotetulla biomassalla, kuten puukuidulla.”

EU:n biotalousstrategiassa arvopohjainen kokonaisuus on selvästi esillä. Suomessa on jämähdetty pelkkään raaka-ainepohjaan. ”Jos katsomme biotaloutta suppeasti ja pelkästään vanhojen toimintatapojen uudelleennimeämisellä, menetämme ne valtavat mahdollisuudet, mitä biotalous meille voi antaa. Biotalous ei ole toimiala vaan uudenlainen lähestymistapa ja toimintamalli, joka lävistää monia toimialoja.”, Hellström sanoo.

ISOJA ODOTUKSIA Vuoteen 2030 ulottuva Suomen biotalousstrategia julkistettiin toukokuussa 2014. Sen tavoitteena on nostaa Suomi biotalouden suurvallaksi.

Biotaloudesta odotetaan suurta työllistäjää: 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2011 biotalous työllisti noin 320 000 työntekijää ja sen tuotos oli kuudesosa kansantaloudesta eli 60 miljardia euroa.

Vuoteen 2025 mennessä tavoitellaan 100 miljardia euroa.

Biotalousstrategia kattaa teollisuustoimialojen lisäksi biotalouden palvelut. Esimerkiksi luontomatkailun euro­ määräinen osuus biotalouden kakusta oli alle viisi prosenttia, mutta työllisyysvaikutus kymmenisen prosenttia.

Työ- ja elinkeinoministeriön tuore biojalostamokilpailu kannustaa yrityksiä innovoimaan. Sen avulla on etsitty ehdotuksia Suomeen sijoittuvasta uuden sukupolven kaupallisesta biojalostamosta. Kilpailuehdotusten yhteenlaskettu arvo on 1,5 miljardia euroa. Kilpailun tulokset julkistetaan helmikuussa 2015.

BIOLÄÄKKEIDEN NOUSU Kun suuret teolliset toimijat kääntävät itseään biotalouden uralle, syntyy monille toimialoille reippaasti uudenlaista biotalouden liiketoimintaa. Lääkekehityksen uusien tutkimusmenetelmien myötä yhä useampi lääke tuotetaan biopohjaisesti eikä synteettisesti. ”Biolääkkeiden osuus on jo noin puolet lääketeollisuuden euromääräisestä myynnistä. Niitä ovat muun muassa syövän ja autoimmuunitautien hoitoon kehitetyt vasta-ainelääkkeet sekä rokotteet, joilla hoidetaan ja ennaltaehkäistään infektiosairauksia”, vuonna 1995 perustetun tamperelaisen lääkeyhtiö FIT Biotechin toimitusjohtaja Kalevi Reijonen sanoo.

FIT Biotech hyödyntää biolääketieteen uusinta osaamista kehittämällä lääkkeitä muun muassa hiviä ja ebolaa vastaan.

14

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

”BIOTALOUDEN LOPPUTUOTTEET EIVÄT VOI OLLA TURHANAIKAISIA HÄRPÄKKEITÄ, VAAN NE RATKAISEVAT TAVALLA TAI TOISELLA GLOBAALEJA ONGELMIA. HYVÄ ESIMERKKI ON PUUVILLAN KORVAAMINEN KESTÄVÄMMIN TUOTETULLA BIOMASSALLA, KUTEN PUUKUIDULLA.” EEVA HELLSTRÖM Biolääketieteen innovaatiot tuottavat uusia lääkeryhmiä alati kasvaville markkinoille. ”Syyskuussa 2014 tuli markkinoille aivan uusi vastaainelääke eli PD1-estäjä. Lääkkeen myyntipotentiaaliksi on arvioitu 30 miljardia dollaria vuodessa”, Reijonen kertoo.

Jo uuden alkuperälääkkeen kehittäminen ja myyntikuntoon saattaminen vastaa hyvinkin ison loistoristeilijän kauppaa. ”Meillä on oltava riittävää yrittäjähenkisyyttä, rahoitusmalleja ja verkostot lääkekehityksen loppuvaiheen osaajiin sekä kansainvälisesti ainutlaatuista osaamista, joka tekee meistä jatkossakin houkuttelevan kumppanin”, Reijonen sanoo.

POLTTOAINEITA JA BIOMUOVEJA Neste Oilin kasvu perustuu sekin Reijosen peräänkuuluttamaan globaalisti ainutlaatuiseen osaamiseen. Uusiutuvista raaka-aineista tutkitaan nyt muun muassa maa- ja metsätalouden sivuvirtoina syntyviä jätteitä, kuten puuta ja olkea, eli lignoselluloosaa. Levistäkin odotetaan

Muutostekijät 1 ILMASTO- JA ENERGIA­ POLITIIKKA. Globaali ilmas­

tomuutoksen torjunta sekä muun muassa EU:n päätös biopolttoaineiden käytöstä: 10 prosenttia liikennepoltto­ aineiden energiasisällöstä on vuonna 2020 biopohjaista.

2 UUSIUTUMATTOMIEN RAAKA-AINEIDEN LOPPUMINEN. Pakko löytää vaihto­

ehtoja.

3 VÄESTÖNKASVU. Löydettä­

vä uusia toimintamalleja tuot­ taa ruokaa, vettä ja energiaa.

4 TEOLLISTEN TOIMIALOJEN UUSIUTUMISTARVE. Muun

muassa metsäteollisuuden ja öljynjalostusalan tarve löytää uutta kasvua.

5 MAATALOUDEN UUDISTUMISTARVE. Tarve uudistaa

ravinnekiertoa uusilla tuotan­ tomenetelmillä.

6 VASTUULLINEN YMPÄRISTÖ­ AJATTELU. 1980-luvulta

nousseen vihreän liikkeen siirtyminen poliittiseen pää­ töksenteon ja yritystoiminnan arkeen.

Lähteet: Eeva Hellström, Sitra ja TEMin Biotalousstrategia 5/2014

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

15

merkittävää tulevaisuuden raaka-ainelähdettä. Samalla kasvatetaan tuoterepertuaaria. ”Laajennamme asiakaskuntaamme tekemällä uusia tuotteita, jotka eivät olekaan polttoaineita. Mahdollisuuksia on kemianteollisuudessa, muun muassa biomuoveissa. Meillä on jatkuva intohimo ja kyky uudistua”, Lindfors sanoo.

Uusiutuviin raaka-aineisiin vuodesta 2006 alkaen investoitu 1,5 miljardia euroa tuottaa tulosta. Toissa vuonna niistä jalostettujen tuotteiden osuus oli liikevaihdosta noin viidennes ja ne tuottivat yhtiön voitosta vajaat puolet.

UPM on polttanut vuodesta 2008 alkaen Biofore-strategiansa toteuttamiseen useita miljardeja euroja. Yksi suurimmista satsauksista on mäntyöljystä dieseliä jalostavan laitoksen rakentaminen Lappeenrantaan. Se on vasta ensiaskel. ”Meidän on luotava paljon uutta osaamista. On rakennettava uusi asiakaskunta ja opittava uudella markkinalla uusi tapa toimia. Vastaan tulevat uudet kilpailijat ja meille uusi toimintalogiikka. Tämän kaiken oppiminen on pitkä tie ja iso investointi. Yksin Lappeenrannan tuotantolaitos on 150 miljoonan pilotti”, Ståhlberg sanoo.

Milloin biojalostus tuo UPM:lle kymmenen prosenttia sen liikevaihdosta? ”Se merkitsee miljardibisnestä, eikä se synny hetkessä. Nykyinen tuotantolaitos ei siihen riitä, vaan tuotanto pitää moninkertaistaa”, Ståhlberg sanoo.

Entä mitä uusi bisnes merkitsee Neste Oilille? ”Kymmenen vuoden päästä uusien sovellusten osuus pitäisi olla kymmenissä prosenteissa liikevaihdostamme.

Oleellista on, että saamme uusista tuotteista parempaa katetta kun nykyisistä tuotteistamme”, Lindfors sanoo.

Sitran Hellström katsoo vieläkin kauemmas tulevaisuuteen, puolen vuosisadan päähän. ”Biomassojen käytössä polttoaineet ovat pitkällä tähtäimellä täydentävää tuotantoa. Emme ole kestävällä pohjalla, jos panemme kaikki kehityspanokset polttoainetuotantoon. Biomassan energiakäyttö on välivaihe, kun siirrytään pois öljypohjaisista polttoaineista. Uskon, että 50 vuoden päästä biomassoja käytetään ihan muuhun kuin energiakäyttöön”, Hellström arvioi.

”BIOLÄÄKKEIDEN OSUUS ON JO NOIN PUOLET LÄÄKETEOLLISUUDEN EUROMÄÄRÄISESTÄ MYYNNISTÄ.”

KALEVI REIJONEN

16

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

”BIOTALOUS ON SITÄ, ETTÄ LUONNOSTA TEHDÄÄN LIIKETOIMINTAA.” NIKO JÄRVINEN Palvelut mukaan Palvelut ovat lähes hyödyntämätön biotalouden potentiaali. Sitran Eeva Hellström hahmottelee perinteisten hyvinvointi-, virkistys- ja luontomatkailupalveluiden rinnalle aivan uudenlaisia palveluita. ”Tulevaisuudessa meillä voisi olla esimerkiksi hiilensidontapalvelu. Jos hoidat puustoa niin, että se sitoo mahdollisimman paljon hiiltä ilmakehästä maaperään, saat tästä työstä korvauksen. Toinen palvelu voisi liittyä pohjavesivarantojen suojeluun. Metsänomistaja saa korvauksen, jos hoitaa metsäänsä pohjavesivaroja suojellen”, Hellström visio.

Vielä yksittäisiä palveluita tärkeämpää on palvelukonseptoinnin osaaminen: kuinka lisäarvopalvelut kytketään biotalouden tuotteisiin ja prosesseihin. Jyväskyläläinen kasvuyritys NaturVention on oivaltanut sen. ”Biotalous on sitä, että luonnosta tehdään liiketoimintaa”, NaturVentionin toimitusjohtaja Niko Järvinen tiivistää.

Hänen ensimmäinen kokemuksensa luonnon valjastamisesta oli levillä toteutettu vedenpuhdistuslaitos Kouvolan seudulle.

Nyt hänen yrityksensä tekee aktiiviviherseiniä, joissa kasvien juurten mikrobit puhdistavat huoneilmasta epäpuhtauksia. ”Olemme kehittäneet menetelmän, jossa erikoiskasvatusalusta ja kasvien juuristo puhdistavat ilmaa 129-kertaa tehokkaammin kuin tavalliset huonekasvit. Tuotteeseemme liittyy palveluna etävalvonta, joka varmistaa sen, että aktiiviviherseinät toimivat koko ajan parhaalla mahdollisella tavalla”, Järvinen kertoo.

Mikrobien käytöllä on valtavat mahdollisuudet nyt, kun niiden toimintamekanismit tunnetaan koko ajan paremmin. Bioteknologian menetelmät ovat halventuneet ja monipuolistuneet viimeisen parin vuosikymmenen aikana valtavasti. Aiemmin lähes pelkästään lääke- ja elintarviketeollisuudessa käytetyt mikrobit ovat nyt käytössä muun muassa ympäristöteknologiassa ja uusien materiaalien kehitystyössä. ”Biotalous nähdään helposti vain metsäteollisuuden ja energiatuotannon sekä elintarvike- ja lääketeollisuuden kannalta. Kyseessä on paljon laajempi, kaikkia toimialoja koskeva toimintatapojen muutos”, Järvinen muistuttaa.

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

17

Uuden rakentaminen innostaa

UUSI TYÖ TEKSTI MARITA KOKKO JA MARINA AHLBERG KUVAT JUUSO PALONIEMI JA SOVELTO OYJ

MBA Lauri Mantere, 39 De Lage Landen Finans Ab > Oy Dell Ab

M

BA Lauri Mantere ryhtyi syyskuussa kehittämään Dellin rahoituspalvelutoimintaa täysin uudessa tehtävässä yhtiön Suomen-organisaatiossa. ”Olen aina pitänyt uuden rakentamisesta”, hän toteaa.

Rahoitusalalla Mantere on työskennellyt lähes koko työuransa. Edellisen työnantajan, hollantilaisen rahoitusyhtiön Suomen-liiketoimintaa hän ehti johtaa yli seitsemän vuotta. ”Liiketoiminnan volyymi ja kannattavuus olivat siellä hyvällä tasolla, ja henkilökohtaisesti kaipasin muutosta.”

Dell, jonka pääpaikka on Yhdysvalloissa, vetäytyi pörssistä vuoden 2013 loppupuolella, jonka jälkeen siitä on puhuttu maailman suurimpana start-up-yrityksenä. Mantere aloitti Dellin kanssa alustavat keskustelut uudesta tehtävästä viime keväänä. Päätös lähteä rakentamaan rahoitusratkaisuja Suomessa globaalissa liiketoimintaympäristössä oli helppo, kun taustalla on iso talo. Työ tarjoaa uuden oppimista, mutta Mantere pääsee hyödyntämään myös start-up-osaamistaan.

Kokonaisratkaisut ovat asiakkaille Mantereen mukaan entistä tärkeämpiä. Kaikki tulee saada samasta paikasta. Rahoitus nähdään mahdollisuutena monissa hankkeissa sekä asiakkaiden että kumppaneiden näkövinkkelistä. ”Voimme olla vähän joustavampia kuin puhtaasti pankkitoimintaa harjoittavat yritykset. Esimerkiksi pk-sektorilla rahoituksen saanti on Euroopan tasolla nyt hyvin haasteellista. Pyrimme auttamaan kumppaneitamme ja asiakkaitamme löytämään optimaaliset rahoitusmallit.”

Rahoitusala on Mantereen mielestä hyvä ja laaja näköalapaikka sekä asiakkaiden että kumppaneiden liiketoimintaan. ”On mielenkiintoista olla mukana luomassa rahoitusmalleja muuttuvissa markkinatilanteissa erilaisille ja erikokoisille yrityksille sekä julkisyhteisöille. Näin mahdollistetaan järkevät investoinnit ja tuetaan kannattavaa kasvua.”

Työajan ulkopuolella Mantereen arki pyörii perheen 3-, 7- ja 8-vuotiaiden lasten harrastusten ympärillä. Harrastuksia riittää viulun ja huilun soitosta tennikseen ja jalkapalloon. Viikonloppuisin mies tarttuu raivaussahaan tai käynnistää 60-luvun traktorin suvun maatilalla Karjalohjalla. ”Siinä on työlle sitä vastapainoa, mitä ehdottomasti tarvitaan.”

OLETKO ÄSKETTÄIN SIIRTYNYT TAI SIIRTYMÄSSÄ UUSIEN HAASTEIDEN PARIIN JA HALUAISIT KERTOA SIITÄ MUILLEKIN TÄLLÄ PALSTALLA? ILMOIT­TAUDU TOIMITUKSEEN: SANNA.LAAKKONEN @ALMA360.FI.

POIMINNAT LAURIN URALTA

1998 BBA Helsingin Kauppakorkea­koulusta, pääaineena International Business

1994 Ylioppilaaksi Laajasalon lukiosta

18

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

1999 Account Manageriksi Nordea Rahoitus Suomi Oy:öön

1998–2001 Oy Unisys Ab (vuosi Unisysin myynnin kansainvälisessä koulutuksessa USA:ssa)

2001–2006 De Lage Landen Finans Ab, rahoituspäällikkö, Account Manager, Sales Manager

2002 MBA Helsingin Kauppakorkeakoulusta, pääaineena Information Technology Management

2006–2014 Country Sales Manager, Oy Dell Ab / Dell Bank International Limited

2014– Country Sales Manager, Financial Services

[ 3 X UUSI TYÖ ]

Jatkuva opiskelu vaatii ajanhallintaa KTM Nestori Syynimaa, 38 Sovelto > Tieteen tietotekniikan keskus

NESTORI SYYNIMAA siirtyi joulukuussa Sovelton

Suomalaista bioteknologiaa Aasian markkinoille B.Sc. Carita Haavisto-Huston, 47 Labsystems Diagnostics Group > Business Development Manager, Ginolis Ltd

CARITA HAAVISTO-HUSTON aloitti lokakuussa liiketoiminnan kehittämispäällikkönä Ginolis Oy:ssä. Pitkä, 17 vuoden ura kansain­ välisen terveysteknologia-alan markkinoinnin parissa vei hänet uuteen työhön. Kansainvälisyys on myös osa uutta toimenkuvaa. ”Tehtäviini Ginoliksessa kuuluu muun muassa Aasian markkinoiden kartoittaminen. Pyrin luomaan uusia verkostoja sekä Kiinaan että Intiaan ja saamaan jalansijaa Ginolik­ sen tuotteille.”

Ginolis luo automaatioratkaisuja terveysteknologia- ja diagnostiikkateollisuudelle.

Tarvikkeiden ja testien kehitykseen ja valmistukseen keskittyvän yhtiön pääkonttori sijaitsee Oulunsalossa ja tytäryhtiö Uppsalassa.

Tuotanto tapahtuu kokonaisuudessaan Suomessa.

Haavisto-Hustonille kansainväliset tehtävät ovat tuttuja jo opiskeluajoiltaan Averettin yliopistossa Virginiassa. Valmistuttuaan hän työskenteli kansainvälisen kaupan ja terveysteknologian parissa. Alan tuotekehitys on tullut tutuksi Labsystemsissä ja Thermo Fisherillä.

Matkustelun ja perhe-elämän yhteensovittaminen on taitolaji. ”Meillä työnjako on selkeä, koska sekä minä että mieheni matkustamme työssä. Suunnittelemme ja organisoimme arjen etukäteen.”

Kulttuurien kohtaamiset voivat joskus olla haastavia. ”Neuvotteluissa viesti ei aina mene perille tai se ymmärretään toisin. Kohtaamisissa pitää olla tilannetajua ja kykyä lukea vastapuolen reaktioita. Aasiassa arvostetaan kokemusta ja ammattitaitoa.”

Haavisto-Huston peräänkuuluttaa yhteistyötä kansainvälistyvien suomalaisten yritysten kesken. ”Hyvä yhteistyökumppani, joko Suomesta tai kohdemaasta, auttaa pääsemään alkuun. Koska kansainvälinen bisnes edellyttää sekä kärsivällisyyttä että nopeaa toimintaa, ei uutta yritystä saa jättää yksin. Ideoiden toteuttaminen vie aikaa, ja rahoitustakin tarvitaan.”

Haavisto-Huston viihtyy Ginoliksen rennossa työympäristössä. ”Pieni työyhteisö on joustava, ja voimme tehdä nopeita päätöksiä.

Viime aikojen onnistuneet kaupat ovat positiivinen lisä. Meidän pitää oppia tuulettamaan, kun saavutamme tulosta!” sanoo Carita Haavisto-Huston tyytyväisenä.

”Aasiassa arvos­tetaan kokemusta ja ammattitaitoa.”

kouluttajan tehtävistä Tieteen tietotekniikan keskukseen Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen kokonaisarkkitehtuurin kehittäjäksi. Hankkeen tähtäimessä on tehdä Suomesta tieteen avoimuuden johtava maa vuoteen 2017 mennessä. ”Vaihdoin harrastuksen työksi. Kun kokonaisarkkitehtuurin parista avautui työpaikka, jossa voi toteuttaa itseään, siihen piti tarttua. Ihmisen on seurattava unelmaansa”, hän toteaa.

Miestä ajavat eteenpäin halu kehittyä ja selvittää, mihin rahkeet riittävät. Hän on suorittanut työn ohella jo datanomin, tradenomin ja KTM:n tutkinnot. Nyt työn alla on tohtorin tutkinto.

Syynimaan väitöstilaisuus kokonaisarkkitehtuuriin liittyvästä väitöskirjasta on helmikuussa Henley Business Schoolissa, Reading-yliopistossa. Opinnot ovat edellyttäneet käyntiä Readingissa kerran vuodessa.

Muuten hän on pitänyt yhteyttä ohjaajan kanssa Skypen kautta.

Englannissa väitöstilaisuuteen osallistuvat väittelijän lisäksi vain yliopiston sisäinen sekä ulkopuolinen tarkastaja. ”Väitöskirja käydään läpi kolmisin. Tilaisuuden loppu­ tuloksena väittelijä saattaa saada suoraan tohtorin paperit, mutta useimmiten tohtorin tutkinnon saa pienin väitöskirjan muutoksin, jotka tulee tehdä kolmen seuraavan kuukauden aikana. Vasta sitten väitöskirja menee painoon.”

Syynimaa korostaa jatkuvan opiskelun merkitystä.

Jokaisen on pidettävä huolta omasta osaamisestaan, että nopeasti uudistuvassa työelämässä pärjää. Työn ja opintojen lomittaminen vaatii kykyä priorisoida ja pitää ajanhallinta kunnossa.

Avuksi opintojen edistymiselle saattavat ilmaantua myös yllättävät elämänvaiheet. ”Olimme vaimon opintojen ansiosta kolme kuukautta Meksikossa perheen kanssa vuonna 2013. Silloin pystyin keskittymään väitöskirjaan. Lisäksi otin kesällä pari kuukautta vapaata työstä viimeistelyvaihetta varten.”

Vastapainona työlle Syynimaa matkustelee puolisonsa kanssa. Viikonvaihteisin perhe kokkaa yhdessä.

Kuntoaan mies kartuttaa lenkkeillen ja sählypallon perässä juosten.

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

19

[ BRÄNDIUUDISTUS ] TEKSTI SUSANNA HAANPÄÄ KUVAT ANTTI NIKUNEN

Enemmän yhteistä

Yksilöiden yhteisö, ekonomiuden sanansaattaja – tätä visiota vaalittiin brändiuudistusta tehtäessä. Vuoden alussa parrasvaloihin saateltiin ulkoiselta ilmeeltään entistä raikkaampi Suomen Ekonomit.

Kun jäsenillä on lähes 5 000 erilaista työnimikettä, Ekonomit yksinkertaisesti on enemmän.

20

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

[ BRÄNDIUUDISTUS ]

A

iempi ilmeemme oli toki tyylikäs, mutta samalla raskas ja pönöttävä.

Se loi Ekonomeista väärää tunnelmaa ja oli tullut elinkaarensa päähän”, perustelee Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää visuaalisen ilmeen uusimista. Jo edellisen hallituksen aikana oli päivitetty strategia. Siinä todetaan, että Ekonomit on kasvun mahdollistaja ja että sitä ilmentää menestyvä ekonomi. Nyt niin viestintä kuin visuaalinen ilme ja muukin toiminta haluttiin päivittää kertomaan samaa.

Varsinainen brändiuudistustyö aloitettiin viime keväänä. ”Parempi myöhään kuin ei milloinkaan”, Saranpää hymyilee.

Käynnistyttyään hanke eteni lopulta nopeasti.

Nimivalinta oli helppo, sillä Suomen Ekonomit oli ollut esillä ensimmäisen kerran jo vuosia sitten ja nyt se lopulta päätettiin ottaa käyttöön. Visuaalista ilmettä sen sijaan hiottiin aivan loppuun saakka.

Joulukuussa kaikki oli valmista, ja uusi brändi julkistettiin juhlavuoden avajaistilaisuudessa tammikuussa. ”Olisi ollut suorastaan hölmöä jättää käyttämättä 80-vuotisjuhlavuosi niin, ettei brändiSUOMEN EKONOMIT uudistusta olisi kytketty siihen”, brändityöFINLANDS EKONOMER ryhmän puheenjohtaja Arto Käyhkö toteaa.

51 000 jäsentä Saranpään mukaan uudistustyön ajoitus 25 ekonomiyhdistystä onkin osoitus taloudellisesta ajattelusta ja 13 opiskelijayhteisöä osaavasta ostamisesta. Se sopii myös muille www.ekonomit.fi esimerkiksi, miten onnistunut brändiuudistus tehdään järkevästi: ”Olemmehan talouden asiantuntijoita.

Selviydyimme pienemmin kustannuksin, kun ajoitimme uudistuksemme kohtaan, jolloin aiempi brändimme oli elinkaarensa päässä ja kun nivoimme julkistuksen juhlavuoteen.”

JÄSENISTÖ ESIIN Uudistuksen taustalla vaikuttivat monet tekijät.

Suurimpana niistä on halu vahvistaa ekonomiyhteisöä ja tuoda entistä rohkeammin esiin Ekonomien palvelukokonaisuutta, johon kuuluu muun

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

21

[ BRÄNDIUUDISTUS ]

Näin uudistus näkyy Uudistus on esillä kaikessa toiminnassa ja näkyy markkinointiviestinnässä ja tavassa puhutella jäseniä ja potentiaalisia jäseniä eri kanavissa, muun muassa Twitterissä, LinkedInissä, Facebookissa ja ekonomit.fi-sivustolla sekä nyt myös Instagramissa.

Materiaali on suunniteltu niin, että sitä on mahdollista muokata ekonomiyhdistysten markkinointiviestinnän tarpeisiin.

Sisältö, värit, logo ja kuvamaailma uusittiin. Liituraita ja ”esittelijänä” seikkaillut Severi poistuivat. Nyt brändiä tuodaan esille yksilöiden eli oikeiden ekonomien avulla ja kerrotaan heidän osaamisestaan sekä uratarinoistaan.

Uudistustyötä valmistelemaan muodostettiin jäsenyhteisöjen edustajista työryhmä, josta tiivistettiin vielä ketterämpi ohjausryhmä viemään kevätliittokokouksen päättämää brändiuudistusta eteenpäin.

Mukana oli hallituksen ja alueellisten ekonomiyhdistysten suomenja ruotsinkielisiä edustajia sekä opiskelijoita, valmistuneita ja liiton toimihenkilöitä. Työskentelyn apuna käytettiin myös sidosryhmiltä saatua palautetta.

muassa henkilökohtaisia palveluja, koulutusta ja kollektiivista edunvalvontaa. Työssä otetaan jäsenistö huomioon nostamalla yksilöitä esiin.

Alueyhdistysten toimintaa selkiyttää yhteinen ekonomi-nimike. ”Uudella brändillä mahdollistetaan myös se, että yhteisömme laajuus ja monipuolisuus tulee aiempaa paremmin esiin – ekonomit eivät ole samasta puusta veistettyjä”, Arto Käyhkö toteaa.

Tutkintonimikkeistön monimuotoisuus on ollut hankala hahmottaa, ja tähän haluttiin muutos nostamalla niin sanotusti ekonomiuden käsitettä esiin. Nyt julkistetun yhteisen nimikkeen alla ovat niin järjestö, alueyhdistykset, jo

22

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

valmistuneet ekonomit kuin ekonomiopiskelijatkin. Jälkimmäisten kylteri-lempinimestä ei kuitenkaan luovuttu.

Myös ekonomitutkinnon arvostusta halutaan kohottaa entisestään. Ekonomi tuodaan ammattinimikkeenä esille samaan tapaan kuin lääkäri tai lakimies. Tällä toivotaan olevan vaikutusta muun muassa jäsenten arvostukseen työmarkkinoilla.

Timo Saranpää näkee Ekonomit järjestönä, joka uudistaa osaltaan myös yhteiskuntaa rohkeana ja osaavana toimijana, jonka jäsenistö koostuu menestyvistä ekonomeista. ”Brändiuudistuksen myötä eteenpäin menemisen tunne välittyy meistä ulkoisestikin.”

Digitaalinen Kauppalehti on nyt uudistunut.

OSUVAMPI. NOPEAMPI. ENEMMÄN. Kaikki uutiset on teemoitettu Asiasanoin. Valitse kiinnostavimmat: silmäile tai syvenny aiheeseen.

KL Nyt. Uusimmat uutiset ja pörssikatsaukset aamusta iltaan.

Koko Kauppalehti on nyt yhdessä osoitteessa kauppalehti.fi. Mukana päivän lehden ja Option sisällöt.

Hyvä Suomen Ekonomien jäsen, hyödynnä nyt Kauppalehti-etusi ja tee tilaus: kl.asiakaspalvelu@kauppalehti.fi

[ PERSONA GRATA ] TEKSTI KIRSI RIIPINEN KUVAT MIIKA KAINU

Lemmikkibisneksen

MENESTYJÄ Musti ja Mirri -lemmikkitarvikeketju kasvaa 20–30 prosentin vuosivauhtia. Toimitusjohtaja Mika Sutinen fanittaa Legoa ja bongaa hyvät käytännöt omaan ketjuunsa.

P

ääkonttorilla Vantaan Tammistossa on tänään paikalla vain kuusi koiraa, kun parhaimmillaan niitä on neljätoista.

Joukkoon mahtuu välillä myös kissoja ja ainakin yksi pupu.

Mutta käytöstavat on oltava. Jos lemmikit eivät hallitsisi pelisääntöjä, ne jäisivät emännän tai isännän työpäivän ajaksi kotiin.

Avokonttorikierroksen päätteeksi on pakko kysäistä Musti ja Mirri -lemmikkitarvikeketjun toimitusjohtaja Mika Sutiselta, huolitaanko töihin muita kuin lemmikin omistajia. ”Ei se siitä kiinni ole, mutta meillä olisi aika vaikea tehdä töitä, jos ei pitäisi lemmikeistä. Vuosi sitten laskimme, että 98 prosenttia henkilöstöstä harrastaa aktiivisesti lemmikkinsä kanssa.

Se on meidän bisneksessä valtava rikkaus, sillä me myymme asiakaspalvelua ja ammattitaitoa”, Sutinen hehkuttaa.

Aktiivisella harrastamisella hän ei tarkoita pissatuslenkkejä, vaan esimerkiksi agility-, tokotai näyttelyharrastusta.

Sutisen omat koirat, schipperke eli belgialainen laivakoira ja kääpiösnautseri, ovat Kuopiossa, missä hän perheineen asuu. Mies itse sukkuloi

24

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

viikot Vantaan, keskusvarastopaikkakunta Turun sekä ulkomaiden tavarantoimittajien väliä.

KASVUA JA KANSAINVÄLISYYTTÄ Sutisen aiemmin vetämä Pohjoismaiden suurin lemmikkitarviketukku Best Friend Groop osti Mustin ja Mirrin yhdessä pääomasijoittajien kanssa 2010 ja ketjua ryhdyttiin saman tien uudistamaan. Myymälöitä oli silloin 92. Nyt Mustilla ja Mirrillä on 100 omaa ja 23 franchising-myymälää, niistä 103 on Suomessa, 20 Ruotsissa. ”Moni luulee, että uusia myymälöitä on avattu enemmänkin. Käsitys syntyy siitä, että olemme muuttaneet monen liikkeen näkyvämmälle paikalle – sinne, missä ihmiset liikkuvat.”

Toimitusjohtajan mukaan franchising-myymälöiden määrä kasvaa tulevaisuudessa voimakkaasti erityisesti pienillä paikkakunnilla. ”Siellä voimme sanoa yrittäjälle, että tämä on sinun tonttisi ja kun hoidat sen hyvin, se on tonttisi myös jatkossa. Isoissa kaupungeissa meidän on vaikea luvata, että uutta myymälää ei perusteta viiden kilometrin säteellä.”

Mustilla ja Mirrillä menee vauhdikkaasti myös Ruotsissa, jossa se osti keväällä 2012 sikäläisen Grizzly Zoo -lemmikkitarvikeketjun. Ketjulla oli

Mika Sutinen • Musti ja Mirri -ketjun toimitusjohtaja • Syntynyt 1966 • Naimisissa, viisi lasta, joista kolme asuu vakituisesti kotona • KTM, Vaasan yliopisto • Harrastaa kestävyysurheilua: erityisesti maastopyöräilyä, mutta myös hiihtoa maratonjuoksua ja triathlonia • Kalenterissa lähinnä viikonloppuisin perheen kahden koiran, Lotan ja Myryn, aamu- ja iltalenkit

Digimaailma tuo myyntiin ylivertaisia kilpailutekijÜitä, sanoo Mika Sutinen.

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

25

[ PERSONA GRATA ]

VASTUULLISEKSI TOIMIJAKSI Mustissa ja Mirrissä korostetaan hankintaketjun vastuullisuutta sekä henkilöstön tasa-arvoisuutta. Ketju on muun muassa sitoutunut YK:n Global Compact -aloitteeseen, jossa sitoudutaan edistämään ihmisoikeuksiin, työvoimaan, ympäristöön sekä korruption vastaiseen toimintaan liittyviä yhteiskuntavastuun periaatteita kaikessa liiketoiminnassa.

PAHIN MOKA? Liki viisitoista vuotta sitten vedin aiemmassa työtehtävässäni laajamittaista tervehdyttämisohjelmaa ja siihen liittyviä yt-neuvotteluja.

Kävimme johtoryhmään kuuluvan henkilön kanssa pohdintaa sähköpostilla yhden työntekijän työsuhteen jatkumisesta.

Väsyneenä lähetin viestin vahingossa pohdinnan kohteena olevalle henkilölle. Sitä läksin sitten purkamaan seuraavana aamuna pyytämällä nöyrästi anteeksi. Tästä on rutkasti aikaa, mutta vieläkin nousee hiki pintaan, kun muistelen asiaa.

26

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

tuolloin yhdeksän myymälää ja verkkokauppa.

Nykyään Grizzly Zoo -myymälöitä on 20, joista jokainen yhtä lukuun ottamatta on saatu voitolliseksi muutamassa kuukaudessa. Uusia myymälöitä avataan vuosittain seitsemästä kymmeneen kappaletta.

Ruotsissa saadut kokemukset ovat niin lupaavat, että laajentumista muuallekin pohditaan.

Norja olisi yksi mahdollisuus, ja Venäjä on listalla, vaikkei sinne juuri nyt ollakaan aktiivisesti menossa. Baltiaa sen sijaan seurataan tarkkaan. ”Venäjä on mielenkiintoinen, sillä siellä on valtava lemmikkibuumi. Venäläiset ohittivat ruotsalaiset suurimpana ulkomaisena ryhmänä Suomessa pidettävien koiranäyttelyjen osallistujina jo muutama vuosi sitten. Lappeenrannan-myymälöidemme myynnistä lähes puolet tulee venäläisiltä asiakkailta.”

Viime joulukuussa julkistettu yrityskauppa on askel Mustin ja Mirrin seuraavalle kasvu- ja kehitysvaiheelle. Uudella omistajalla, Pohjois-Euroopan johtava pääomasijoitusyhtiö EQT Mid Marketilla, on laaja kokemus paikallisten vähittäiskauppakonseptien kansainvälistämisestä. ”Kumppanuus tarjoaa yhtiöllemme mahdollisuuden kehittyä markkinajohtajaksi koko Pohjoismaiden alueella”, sanoo Sutinen.

AITOA MONIKANAVAISTA MYYNTIÄ Verkkobisnekseen Musti ja Mirri lähti puhtaalta pöydältä. ”Digimaailma tuo myyntiin ylivertaisia kilpailutekijöitä. Siksi päätimme heti alussa tehdä

ketjusta monikanavaisen, yhdistää myymälät ja verkon toimimaan saumattomasti.”

Esimerkkinä Sutinen kertoo varastohallinnan painajaiseksikin käyvästä koirien haalarista, josta on lukuisia variaatiota eri kokoineen ja väreineen. Vaatenimikkeitä on tarjolla ketjussa kaikkiaan kuutisensataa, mutta pääkonttorin alakerrassa olevassa myymälässä niistä on esillä 60.

Koiralle sovitetaan myymälässä olevia mustia haalareita, ja jos omistaja haluaa mieluummin kirjavan, myyjä tekee siitä kaupat. Omistaja käy hakemassa sen seuraavana päivänä liikkeestä tai saa sen postitse.

Verkossa kokeillaan parhaillaan myös uutta varausmahdollisuutta, jossa esimerkiksi kissanruokapussin ostaja klikkaa sen itselleen varatuksi ja hakee myymälästä vuorokauden aikana.

Tämä sen vuoksi, ettei mikään ota niin kovasti päähän kuin se, että tuote on loppunut myymälästä.

Pilotoinnin ja mittaamisen kulttuuri on Mustissa ja Mirrissä vahva. Uusia asioita voidaan kokeilla, eikä epäonnistumista pelätä. Ja asiakkaita kuunnellaan ihan oikeasti. Heidän mielipiteitään kerätään järjestelmällisesti, ja lemmikit otetaan mukaan makutesteihin. Käyttäjäkokemuksia kysellään myös Facebookissa. ”Crowdsourcing on meillä aktiivisessa käytössä. Asiakkaat saavat usein päättää esimerkiksi pakkausteknologiasta tai tuotteiden kuoseista.”

Sutinen kiittää väkeään hyvästä itsetunnosta, kun he luovuttavat päätösvaltaa asiakkaille. Monelle tuotepäällikölle saattaisi olla kova paikka,

koulutus vero

”Erityisesti Lego on tehnyt minuun vaikutuksen: iso osa uusista malleista on asiakkaiden tekemiä.”

Verosuunnitteluristeily 2015 – Ajankohtaista veroasiaa yrittäjälle 16.–18.4. Silja Symphony, Helsinki – Tukholma – Helsinki

kun hän ei enää itse saisikaan valita vaikkapa myymälöihin tulevien koirien petien värejä.

MIKÄ LAMA? Taantumasta Mustissa ja Mirrissä ei tiedetä tuon taivaallista. Sutisen aloittaessa toimitusjohtajana vuonna 2010 ketjun liikevaihto oli 24 miljoonaa euroa, nyt luku on 81. Vuotuinen liikevaihdon kasvu on 20–30 prosenttia, kun koko toimialan kasvu on 3–4 prosentin tuntumassa.

Sutinen toppuuttelee, että kyseessä ei ole ”one-man-show”, ja että menestykseen on runsaasti pieniä syitä. Ensinnäkin ketjuun on palkattu lahjakkaita ihmisiä. Esimerkiksi ketjujohtaja Juhana Lambergiä toimitusjohtaja kehuu fantastiseksi ihmisjohtajaksi. Ja tuore rekrytointi on Miika Malinen, verkkokaupan velho, joka on muun muassa vienyt kalastusverkkokaupan Venäjälle.

Toimitusjohtaja kertoo myös tutkivansa aktiivisesti kaiken aikaa, mitä menestyjät tekevät – toimialasta riippumatta. Hyviä käytäntöjä bongatessaan hän pohtii, miten niitä voisi soveltaa omaan toimintaan. ”Erityisesti Lego on tehnyt minuun vaikutuksen. Se on ulkoistanut tuotekehitystään, ja nykyään iso osa heidän uusista malleista on asiakkaiden tekemiä. Kun jokin malleista hyväksytään tuotantoon, sen tekijä saa prosentin sen tuotosta.”

Trendejäkin on seurattava, sillä lemmikkien trendit seuraavat ihmismaailmaa muutaman vuoden viiveellä. Esimerkiksi omega-rasvoja ja vain vähän hiilihydraatteja sisältävää ruokaa syötetään nykyään myös nelijalkaisille, samoin vain vähän hiilihydraatteja sisältäviä muonia, ja raakaravinto vasta kova juttu tällä hetkellä onkin. Hyllytilaa valtaavat myös sisustustuotteet: Ivana Helsinki on suunnitellut Mustia ja Mirriä varten lemmikkien tyynyjä, sänkyjä, pyyhkeitä ja ruokakuppeja.

Jos taantuma jollain tavalla näkyy Mustin ja Mirrin toiminnassa, niin siinä, että osalla kuluttajista on lomautusten ja irtisanomisten johdosta yhä enemmän aikaa lemmikkinsä kanssa puuhailuun tai lemmikin hankkimiseen. Sutinen on kuullut asiakkailtaan monenlaisia kertomuksia.

Niistä yhdessä pian eläkkeelle siirtymässä ollut nainen päätti, että nyt riitti. Hän sai tarpeekseen miehestä, joka oli koko avioliiton ajan vastustanut koiran hankintaa. Tuli ero ja tuli koiranpentu.

• Ajankohtaista yrittäjän verotuksesta • Osakeyhtiön varojenjaon optimointi • Yritys palkanmaksajana – verotuksen pulmakohtia • Yrittäjän perintöverosuunnittelu • Tulolähteet – verosuunnittelun miinakenttä Tutustu ohjelmaan netissä veronmaksajat.fi/koulutus ja ilmoittaudu mukaan! Hinta alkaen 480 € /henkilö.

Luennoitsijat:

Vesa Korpela Lakiasiain johtaja, Veronmaksajat

Päivi Kaari Johtava lakimies, Veronmaksajat

Juha-Pekka Huovinen Lakimies, Veronmaksajat

Tutustu myös näihin!

Palkkaa vai työkorvausta?

• 17.3. Helsinki • 25.3. Tampere Henkilökuntaedut verotuksessa • 15.4. Helsinki • 15.4. Online Työntekijän poissaolot • 28.4. Helsinki Työmatkat verotuksessa • 27.5. Helsinki Veronmaksajain Keskusliitto järjestää verotuksen ja kirjanpidon koulutusta yli 30 vuoden kokemuksella. Koulutuksen aihepiirejä ovat mm. yritysverotuksen ajankohtaiset asiat, yrittäjän verotus ja arvonlisäverotus. Myös palkkahallinnolle on omat kurssinsa.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset

Ilmoittaudu verkossa veronmaksajat.fi/koulutus.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset myös p. 09 6188 7304 / Ulla Rossi tai sähköpostilla koulutus@veronmaksajat.fi.

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

27

28

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

TEKSTI OLLI MANNINEN KUVITUS JUSSI KAAKINEN

UUDET SUUNTAVIIVAT

Työelämän muutokset, koulutuspoliittiset kysymykset ja yrittäjyys vaihtoehtoisena työurana luovat perustan Suomen Ekonomien toiminnan suuntaviivoille seuraaviksi kolmeksi vuodeksi.

E

dunvalvontajohtaja Lotta Savinko pitää sovittua suuntaviivakokonaisuutta hyvänä lähtökohtana tulevien vuosien vaikuttamistyölle. ”Nyt työelämää ja koulutuspolitiikkaa koskevat ratkaisut on päivitetty samassa syklissä, mikä selkeyttää liiton toimin­ taperiaatteita. Yrittäjyyden nostami­ nen yhdeksi keskeiseksi suuntaviivaksi viestii muutoksista työelämässä ja työurien kehittämi­ sessä. Myös ekonomien työntekemisen muodot uudistuvat ja perinteiset pitkät palkansaajaurat yhdellä työnantajalla ovat tulevaisuudessa entistä harvinaisempia”, Savinko sanoo.

Suuntaviivojen tavoitteena on havahduttaa sekä jo työelämässä vaikuttavat ekonomit että alan opiskelijat ymmärtämään työelämän nopeat muutokset ja valmistautumaan kilpailuun tule­ vaisuuden työpaikoista opiskelemalla ja jatko­

kouluttautumalla uusiin haasteisiin. ”Suuntaviivat muodostavat kokonaisuuden, joka määrittelee liittomme keskeiset tavoitteet.

Hyväksytyt tavoitteet toimivat raameina vaikutta­ mistyölle, yksityiskohtaisempien tavoitteiden laa­ dinnalle ja toiminnan suunnittelulle. On tärkeää ymmärtää, etteivät suuntaviivat ole suinkaan erillisiä siiloja, vaan niissä on päällekkäisyyksiä.

Yhdistäväksi tekijäksi nousee oman osaamisen kehittäminen ja menestyminen työelämässä.”

Savinko muistuttaa, että vahva ekonomiosaa­ minen on yksi keskeinen Suomen kilpailukyvyn rakentaja. Ekonomien menestyminen työmark­ kinoilla rakennetaan pitkälti sen varaan, miten heidän koulutuksensa ja työuran aikainen osaa­ misen kehittäminen onnistuu. ”Ekonomin tutkinto on edelleen arvostettua valuuttaa työmarkkinoilla, mutta ekonomien­ kaan työllistyminen ei ole enää itsestäänselvyys.”

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

29

Työelämän muutokset, koulutuspoliittiset kysymykset ja yrittäjyys vaihtoehtoisena työurana luovat perustan suuntaviivoille.

Haluamme kehittää tutkinnon arvoa siten, että se takaa työnantajille sellaisia valmiuksia, joita työelämässä tarvitaan. Meillä on myös paljon tekemistä tutkinnon tunnettuuden lisäämiseksi, sillä työnantajat eivät aina oivalla, miten erilaista osaamista ekonomitutkinnon taakse voi kätkeytyä, Savinko sanoo.

Tittelin takaa löytyy niin generalisteja kuin erikoisosaajia. Molempia tarvitaan. Tällä hetkellä Suomen Ekonomien jäsenkunnasta löytyy lähes 5 000 eri toimenkuvaa työelämässä. ”Menestyvällä ekonomilla on selkeä ja laaja perusosaaminen taloudesta, liike-elämästä ja markkinoinnista sekä sen lisäksi erikoisosaamista, joka voi vaihdella laskentatoimesta tuotantotalouteen. Kaikkia ekonomeja yhdistää

UUSI TYÖELÄMÄ Ajasta ja paikasta riippumaton työ.

Palkkaus ja palkitseminen.

Johtamisella hyvinvointia ja tuloksellisuutta.

UUSI SOPIMINEN Yksilöllinen sopiminen, joustava paikallinen sopiminen ja perusteet kuntoon työehtosopimuksilla.

KOULUTUS JA OSAAMINEN • tutkinnon arvo ja aseman selkeys • perusosaaminen ja syvällinen erityisosaaminen • työn ja koulutuksen vuoropuhelu • yrittäjyys TYÖELÄMÄSUHTEET • työmarkkina- ja neuvottelujärjestelmät • toimijoiden määrä ja asemointi • sopimisen malli • toimialarakenteiden muutokset TYÖ JA TYÖELÄMÄ • ajasta ja paikasta riippumaton työ • palkka ja palkitseminen • tuottavuus, työhyvinvointi ja osaamisen kehittäminen • työn itsenäisyys

30

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

ongelmanratkaisukyky ja analyyttisyys, jonka avulla asioita osataan johtaa ja viedä eteenpäin.

Ongelmien ratkaisu, asioiden kehittäminen ja uuden luominen ovat keskeisiä menestystekijöitä tulevaisuuden työelämässä”, Savinko sanoo.

SELKEYTTÄ KOULUTUKSEN TYÖNJAKOON Selkeä koulutusjärjestelmä, koulutuksen vaativuustason nostaminen ja työelämän tuntemuksen vahvistaminen jo opiskelun aikana, kiteyttää koulutuspoliittinen asiamies Suvi Eriksson Suomen Ekonomien koulutuspolitiikan lähivuosien tavoitteet.

Keskeistä on varmistaa suomalaisen ekonomikoulutuksen kilpailukyky. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että koulutusjärjestelmä on huippukunnossa, koulutusta tarjoavien yksiköiden toimintaedellytykset ovat hyvät, työhön sitoudutaan vahvasti ja toiminnan kehittäminen on jatkuvaa. ”Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen duaalimallia on edelleen tarpeen selkiyttää. Osaamistasosta ei saa tinkiä vaikeinakaan taloudellisina aikoina. Sisällöllisesti koulutuksessa tulisi painottaa nykyistä enemmän yrittäjyysvalmiuksia ja tuoda työelämä mukaan opiskeluun jo opintojen alkuvaiheissa. Työnantajien ei tule kuitenkaan sanella opintojen sisältöä, sillä yliopistot eivät ole ammattikouluja, vaan valmistavat analyyttiseen ajatteluun sekä teorian ja opitun testaamiseen työelämässä”, Eriksson sanoo.

Erikssonin mukaan koulutuksen ja työelämän vuoropuhelua olisi silti hyvä kehittää nykyistä aktiivisemmaksi. ”Koulutus ja työelämä limittyvät toisiinsa yhä enemmän. Pärjätäkseen työelämässä on meidän kaikkien oltava valmiita kehittämään omaa osaamistamme työurien eri käänteissä”, Eriksson sanoo.

YRITTÄJYYS AVAINASEMAAN Yrittäjyyden nosto yhdeksi Suomen Ekonomien keskeisistä suuntaviivoista viestii ekonomien työurien monipuolistumisesta. Pitkien, yhden työnantajan uran rinnalla yhä useampi ekonomi vaihtaa nopeammin työpaikkaa – tai voi joutua myös työttömäksi. Yrittäjyys kiinnostaa yhä useampia asiantuntijoita itsensä työllistämisessä, vaikkakin tällä hetkellä vain noin neljä prosenttia järjestön jäsenistä toimii yrittäjinä.

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

31

”Yrittäjyyden nostaminen tasavertaiseksi työmuodoksi työsuhteen rinnalle on merkittävä muutos järjestön toiminnassa.”

Yrittäjyysasioista vastaava asiamies Antti Leino korostaa, että Suomen Ekonomien yrittäjyyspalvelut ovat ekonomien yritystoimintaan ja yritystoiminnan perustamiseen keskittyviä palveluita, ei työnantajapalveluita. ”Yrittäjyyden nostaminen tasavertaiseksi työmuodoksi työsuhteen rinnalle on merkittävä muutos järjestön toiminnassa. Meille on tärkeää, että kaikki ekonomit, myös yrittäjät, tuntevat ekonomiyhteisön omakseen. Yrittäjien, palkansaajien ja koko yhteiskunnan edut ovat samansuuntaisia, ei vastakkaisia”, Leino sanoo.

Järjestön yrittäjäpoliittiset ydintavoitteet liittyvät ennen kaikkea yrittäjyyden edellytysten parantamiseen. ”Haluamme edistää yrittäjiksi ryhtyvien jäsentemme toimintaa esimerkiksi tarjoamalla heille kaikki samat palvelut kuin palkansaajajäsenillemme. Tämän lisäksi lakiyksikössä annetaan erityisesti yrittäjille suunnattua juridista neuvontaa”, Leino sanoo.

32

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

Tarpeettoman byrokratian vähentäminen, verokannan kilpailukykyisyyden lisääminen ja arvonlisättömän toiminnan alarajan muutos sekä työntekijöiden palkkaamiseen liittyvät kysymykset ovat konkreettisia toimenpiteitä, joihin tartutaan lähiaikoina.

RAKENNUSAINEITA MONIPUOLISEEN TYÖURAAN Monimuotoiset työurat, uudistuva työelämä, uusi sopiminen ja työtä tukeva yhteiskunta. Laajoja teemoja, joista koostuvat puolestaan ekonomien työelämän suuntaviivat. ”Suuntaviivoja määriteltäessä olemme miettineet, millaisiin kysymyksiin jäsenemme hakevat vastauksia muuttuvassa työelämässä, ja miten me voimme osaltamme edistää ekonomien kykyä kehittää ammatillista osaamistaan ja pitää työmarkkina-arvoaan yllä työelämässä”, koulutus- ja työvoimapoliittinen asiamies Tuomas Viskari sanoo.

Työurat kansainvälistyvät, muuttuvat entistä enemmän ajasta ja paikasta riippumattomiksi, mutta myös pätkittyvät. ”Joustavat työaikajärjestelyt ovat jo nyt arkea työpaikoilla. Samalla palkkaukseen liittyvät ratkaisut monipuolistuvat. Haluamme pitää huolta, että ekonomien palkkaus määräytyy läpinäkyvän ja ymmärrettävän palkkausratkaisun kautta.

Mielekäs korvaus tehdystä työstä motivoi työskentelemään ja kehittämään itseään sekä edistää työhyvinvointia”, Viskari sanoo.

Työehtosopimuksiin liittyvät kysymykset ja palvelussuhteiden ehdot ovat keskeisiä Ekonomien jäsenille, joista yli puolet työskentelee palkkasuhteissa, jotka eivät ole työehtosopimusten piirissä. ”Uskomme paikallisen sopimisen lisääntyvän ekonomien työsuhteissa. Se edellyttää toimivaa paikallista neuvottelujärjestelmää ja henkilöstön edustusta. Se vaatii osaamista myös jäseniltämme, joilta edellytetään osaamista niin työnantajan kuin palkansaajan roolissa”, Viskari sanoo.

Esimiespäivät Vierumäellä 19.–20.3.2015, Scandic Hotel Vierumäki Mitkä ovat esimiehenä onnistumisen edellytykset, työyhteisön kantavat rakenteet ja esimiehen rooli?

Miten ratkaistaan työyhteisön ongelmatilanteita ja annetaan rakentavaa palautetta? Mitä työnjohto-oikeuden käyttäminen työnantajan edustajana tarkoittaa?

Miten toimitaan, jos työaikaa ei noudateta tai työvelvoitetta laiminlyödään? Tervetuloa ajankohtaisaiheiden äärelle!

Asiantuntijat: Pekka Järvinen, organisaatiopsykologi, PsL, TM, Organisaatiokonsultointi Praxis Oy Kirsi Parnila, lakimies, Helsingin seudun kauppakamari

Hinta alk. 695 € (+ alv 24 %)

www.kauppakamarinkoulutus.fi/K15Vieru

i, jossa ole s seminaar

Para aute 2014

n ollut.

Asiakaspal

HR-päättäjäklubi alk. 26.3.2015, Helsinki Kauppakamarin klubitoiminta perustuu avoimen keskustelun vertaisfoorumeihin.

Tavoitteena on tarjota tukea, oivalluksia ja uusia näkökulmia työelämän haasteisiin. Klubien jäsenet toimivat johtotehtävissä eri yrityksissä ja toimialoilla.

Liity mukaan!

Fasilitaattori: Timo Ropponen, Executive Coach, ArlaveConsulting

Hinta alk. 1190 € (+ alv 24 %)

Kysy lisää: myynti@helsinki.chamber.fi www.kauppakamarikauppa.fi/HREkonomi www.kauppakamarikauppa.fi

[ URA ] TEKSTI TIIA LAPPALAINEN KUVA THINKSTOCK GRAFIIKKA ANTTI NIKUNEN

KOKOUSTEN TEHOSTAMINEN

s ä ä s tä ä t u h a n s i a e u r o ja

Tehottomat kokoukset syövät rahaa ja energiaa. Jos kokouksella ei ole tavoitetta, se on turha, sanoo Re:meetin Janne Orava.

Y

ksi räplää puhelinta, toinen on omissa mietteissään, kolmas haluaa keskustella asiasta, joka ei oikeastaan kuuluisi tähän kokoukseen ja neljäs tulee paikalle jälleen kerran kymmenen minuuttia myöhässä. Viidennellä on jo kiire seuraavaan kokoukseen, eikä kuudes edes tiedä, miksi hänet on kutsuttu paikalle.

On aika epätodennäköistä, että tällaisesta kokouksesta syntyy mitään järkevää saati uutta.

Kokouskäytäntöjen tehostamistyöpajoja järjestävän Re:meetin toimitusjohtaja Janne Oravan mukaan voisimme jopa puolittaa kokouksiin käytettävän ajan pelkästään hyvällä ennakkosuunnittelulla ja yhteisesti sovituilla kokoussäännöillä. ”Yksi ihminen istuu kokouksissa keskimäärin kahdeksan tuntia viikossa. Jos puolittaisimme kokouksiin käytetyn ajan, siinä säästyisi noin 14 000 euroa työntekijää kohti. 1 000 hengen yrityksessä puhutaan jo isoista rahoista”, Orava havainnollistaa.

Summa nousee vielä suuremmaksi, kun lasketaan mukaan se, että pitkä, löysä ja uuvuttava kokous syö energiaa myös sen jälkeiseltä työajalta. ”Sen sijaan, että työntekijät olisivat kokouksen jälkeen energisoituneita, he menevät puoleksi tunniksi kahvihuoneeseen puhumaan siitä, kuinka turha kokous oli.”

MITÄ, MISSÄ, MILLOIN JA MIKSI? Kokousten tehostaminen ei ole rakettitiedettä, Orava muistuttaa.

Siihen auttavat yksinkertaiset asiat. ”Helpoin tapa tehostaa kokouksia on miettiä, onko kokous tosiaan pakko pitää vai voisiko asian hoitaa muuten”, Orava toteaa.

Jos kokouksella ei ole tavoitetta, se on turha.

Kokouksen koollekutsujan tulisi miettiä tarkkaan, kenen todella tarvitsee olla paikalla, ja jos kyse on pidemmästä kokouksesta, onko kaikkien osallistujien oltava koko ajan läsnä.

Jos kokouksen osallistujalta tarvitaan lyhyt kommentti vain

34

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

yhteen asialistan kohtaan, kokous voidaan aikatauluttaa niin, että häneen otetaan etäyhteys tai hän tulee paikalle silloin, kun häntä koskeva asia käsitellään.

Pohtimisen arvoinen asia on myös se, minkä tyyppinen kokous on kyseessä. Onko tarkoitus tehdä päätöksiä vai ideoida uutta?

Tämä tulee kertoa myös osallistujille. ”Kokous on aina paikasta, ajasta ja ihmisistä riippuvainen.

Kolmelta perjantai-iltapäivänä voi olla vaikeaa olla innovatiivinen”, Orava muistuttaa.

Jotta kokous saadaan sujumaan sutjakkaasti, osallistujilla tulee olla riittävästi aikaa valmistautua. Materiaaleja ei voi lähettää edellisenä iltana ja olettaa, että ihmiset ehtivät tutustua niihin.

Hyvin valmistautuneet osallistujat sen sijaan ovat tehokkaampia, eikä perusasioita tarvitse käydä läpi kokouksen aikana. Uudet ideat vaativat aikaa ja prosessointia.

Jos kyseessä on pitkä kokous, välissä kannattaa pitää pieniä taukoja. Näin saadaan tuuletettua niin kokoustila kuin ihmiset, ja osallistujat voivat hoitaa kokouksen aikana tulleita kiireellisiä puheluita tai sähköposteja. Se vähentää stressiä ja lisää keskittymistä kokouksen aiheeseen.

Yksi yleisimmistä ongelmista on myöhästely. Oravan mukaan sitä voi ehkäistä esimerkiksi muuttamalla tunnin kokoukset 45 minuutin pituisiksi. Silloin paljon kokoustavilla on välissä 15 minuuttia aikaa siirtyä seuraavaan kokoukseen ja hoitaa muita työasioita.

Kokouskäytäntöjen muuttaminen vaatii aikaa ja sitoutumista.

Se ei onnistu ylhäältä päin käskyttämällä. ”Ensin pitää istua porukalla alas ja miettiä, mitkä ovat asioita, jotka aiheuttavat tehottomuutta ja ärsyttävät kokouksissa. Kun säännöt ja käytännöt laaditaan demokraattisesti, suurin osa sitoutuu niihin ja ne menevät paremmin läpi”, Orava sanoo ja muistuttaa, etteivät ne ole kuitenkaan ikuisesti kiveen hakattuja. ”Kokouskäytäntöjen on hyvä olla eläväiset, eli niitä voidaan viilata sitä mukaa kun huomataan, mikä toimii ja mikä ei.”

KOKOUKSEN ELINKAARI Kokouskulttuurin tehostamista voi pohtia myös kokouksen elinkaaren viiden kohdan avulla.

Kokouksen koollekutsujalla on vastuu kokouksen tehokkaasta etenemisestä.

1.

2.

ENNEN KOKOUSTA Mieti, mitkä ovat kokouksen tavoitteet ja kenen on välttämätöntä osallistua.

Lähetä kokousta koskevat materiaalit osallistujille hyvissä ajoin, vähintään muutamaa päivää ennen.

KOKOUKSEN ALUSSA Käy läpi kokouksen tavoitteet ja agenda sekä aikataulu. Jos jonkun osallistujan on lähdettävä kesken kokouksen, asioiden käsittelyjärjestystä voidaan muuttaa niin, että lähtevän henkilön kannalta oleellisimmat tulevat käsittelyyn ensimmäiseksi.

yksi ihminen i st u u ko ko u ks i s sa keskimäärin kahdeksan tuntia v i i kos sa .

5.

KOKOUKSEN JÄLKEEN Varmista, että kokouksen päätökset menevät käytäntöön.

4.

KOKOUKSEN LOPUSSA Käy läpi, saavutettiinko kokoukselle asetetut tavoitteet. Kertaa, mitä päätettiin, kenen pitää tehdä mitäkin ja mihin mennessä.

3.

KOKOUKSEN AIKANA Varmista, että kaikkien mielipiteet tulevat esiin. Pidä aikataulusta kiinni. Jos kokous on yli tunnin mittainen, muista tauotus.

Kun kokouksen osallistujat pääsevät tauon aikana hoitamaan kiireellisiä asioita, heidän ei tarvitse näpytellä puhelinta kokouksen aikana.

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

35

[ TAPAHTUMA ] TEKSTI LINDA PYNNÖNEN KUVAT ALEKSI POUTANEN

Talouden ja utopian voitto

LISÄÄ TAPAHT UMASTA VERKKO LEHDES TÄ: www.e konomil e

hti.fi

JEDI-päivä kokosi yhteen johdon ja ylimmän johdon tehtävissä toimivat juristit, ekonomit ja diplomi-insinöörit. Päivä huipentui Suomen Ekonomien kirjallisuuspalkinnon voittajan julkistukseen.

H

elmikuun alun räntäsateessa Helsinki näyttää masentavan harmaalta, mutta sisällä Scandic Hotel Parkissa vallinnut tunnelma on kaikkea muuta kuin alavireinen. Juristien, ekonomien ja diplomi-insinöörien JEDI-päivä on alkanut, ja ensimmäisen puheenvuoron pitänyt Helena Åhman Hunting Mindsista viritti osallistujat pohtimaan, miten paremmalla mielen johtamisella voidaan lisätä tuloksellisuutta ja hyvinvointia organisaatiossa.

Toinen esiintyjä on ruotsalainen Ari Riabacke, joka hurmaa yleisönsä heti kiehtovalla ruotsalais-lappalaislapualaismurteellaan sekä esimerkeillään suomalaisten formulakuskien jäätävän rauhallisesta päätöksenteko­ kyvystä.

Innostavien puheenvuorojen jälkeen koittaa odotettu hetki, Suomen Ekonomien kirjallisuuspalkinnon voittajan julkistaminen ja palkitseminen. Helena Åhman nousee jälleen lavalle, nyt palkintoraadin puheenjohtajan roolissa.

TIEDON PAKETOINTIA MIELENKIINTOISEKSI TARINAKSI Kahden vuoden välein jaettava 30 000 euron kirjallisuuspalkinto on ainoa yrityskirjapalkinto Suomessa. Suuruudeltaan se vastaa Finlandia-palkintoa, ja sitä on ollut valitsemassa asiantunteva raati. Kilpailuun ilmoitettiin 43 teosta, joista esiraati valitsi kuusi finalistia.

– Kaikkia finaaliin päässeitä kirjoja yhdistää se, etteivät niiden kirjoittajat ole pelänneet tarttua suuriinkaan aiheisiin, kehuu Åhman lavalta käsin.

36

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

Voittajakirjan valitsi kolmihenkinen palkintoraati. Åhman kertoo raadin pitäneen kaikista kuudesta kirjasta kovin. Tänä vuonna raati päätyi jakamaan palkinnon 24 000 euron suuruiseen pääpalkintoon sekä 6 000 euron tunnustuspalkintoon. Lisäksi lopuille finalistikirjailijoille myönnettiin kunniamaininta.

Jännittävien hetkien jälkeen Åhman vihdoin paljastaa, että pääpalkinnon voittaa Sixten Korkman kirjallaan Talous ja Utopia. Tunnustuspalkinto puolestaan menee KarlErik Michelsenille kirjasta Kone – Perhe, yritys ja yrittäjyys teollisuuden vuosisadalla.

Michelsen avasi teoksessaan kuuluisan Herlinin suvun satavuotisen tarinan. Raati piti kirjassa erityisesti siitä, miten se peilasi yrittäjyyttä ja johtamista kaunistelematta ja inhimillisestä näkökulmasta.

Pääpalkinnon voittanut Korkman saa kiitosta raadilta siitä, että tämä uskalsi tarttua vaikeaksi koettuun aiheeseen käsitellen sitä mielenkiintoisesti ja kokonaisvaltaisesti.

– Palkinnon voittaminen tuntuu totta kai erittäin hyvältä. Olen ollut jo kauan sitä mieltä, että kansantaloudesta ja talouspolitiikasta pitäisi puhua paljon enemmän, vaikka ne tuntuvatkin monen mielestä hankalalta ja epäkiinnostavalta aiheelta, Korkman sanoo.

– Olen iloinen siitä, että kirja on tavoittanut jo nyt niin monia ihmisiä ja erityisesti nuoria, joita ajatellen kirjan kirjoitinkin. Olen vieraillut useissa lukiossa kirjan julkaisun yhteydessä, ja nuorten tapaaminen on valanut ainakin minuun uskoa siitä, että tulevaisuutemme on hyvissä käsissä.

Sixten Korkman halusi Talous ja Utopia -teoksellaan antaa lukijalle yhden totuuden sijasta eväitä arvioida erilaisia näkökohtia.

Päivän Scandic Parkissa avasi Suomen Ekonomien toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming.

Karl-Erik Michelsenin kirjoittama Kone tuo inhimillisen, yhden perheen näkökulman suuren yrityksen elämänkaareen.

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

37

Leikkaa, täytä ja livauta pomon pöydälle.

Hyvä esimieheni.

Haluan viedä yritystämme eteenpäin.

Minä ________________________ haluan olla viemässä meitä seuraavalle askelmalle.

Parhaiten pääsemme sinne pätevän tiimin kanssa. Laitoin jo rastin ruutuun siihen koulutukseen, joka sparraa minua parhaiten kohti seuraavaa steppiä.

TÄSSÄ VIELÄ PÄÄTÖKSESI TUEKSI VIISI FAKTAA: 1. Minä ja kollegani olemme yrityksen tärkein voimavara.

2. Maailma muuttuu, niin muuttuvat bisneksen vaatimuksetkin.

3. Tiimimme iskukyvyn tulee olla parempi kuin kilpailijan.

4. Koulutus on investointi, jonka ansiosta myyntikatteemme nousee.

5. Satsaamalla ammattitaitooni sitoutat minut työhöni entistä tiukemmin.

Talouden johtamisen tutkinto Koulutus alkaa 10.3.2015 Helsingissä

Markkinoinnin johtamisen tutkinto, MJD Koulutus alkaa 10.3.2015 Helsingissä

Esimiehen tutkinto Koulutus alkaa 19.3.2015 Helsingissä

Henkilöstöpäällikön tutkinto Koulutus alkaa 23.3.2015 Helsingissä

Henkilöstöjohtajan tutkinto Koulutus alkaa 20.4.2015 Helsingissä

Johtamisen erikoisammattitutkinto Koulutus alkaa 5.5.2015 Helsingissä

Allekirjoitus ja päiväys

”Opiskelu on siihen käytetyn ajan arvoista.”

Päivi Piispanen, Kartanomaa LKV yrittäjä, LKV Taloushallinnon ammattitutkinto, Kiinteistönvälitysalan ammattitutkinto, KiAT

Markkinointi-instituutissa opit työn ohessa, työn kautta ja alan huippujen opastuksella.

94 % asiakkaistamme suosittelee meitä, löydä sinäkin koulutuksesi: markinst.fi

[ MAINETEKO ] TEKSTI MARITA KOKKO KUVA THINKSTOCK

Lämmintä leirien lapsille

Lasten hätä yhdisti suomalaisen järjestö­ osaamisen ja Suomen kurdien verkostot.

Syntyi Kurdistanin lapset ry, jonka vapaa­ ehtoiset saivat ensimmäisen talvivaat­teita kuljettavan avustusrekan liikkeelle.

KURDISTANIN LAPSET ovat Lähi-idän kriisien ja sotilaallisen sekasorron hiljaisia uhreja. Kurdistan on Lähi-idässä sijaitseva kurdien asuttama alue, johon kuuluu osia Itä-Turkista, Pohjois-Irakista, Länsi-Iranista sekä pieniä osia Syyriasta ja Armeniasta. Alueen rajoja on vaikea määritellä, sillä mikään valtioista ei tunnusta Kurdistania väestöllisenä tai maantieteellisenä kokonaisuutena.

Terroristijärjestö Isisin kasvanut valta ja eteneminen ovat ajaneet kurdisiviilejä Turkin ja Syyrian rajalle, jonne on perustettu pakolaisleirejä.

Minkälainen tilanne siviilien keskuudessa on, Ida Mielityinen Kurdistanin lapset ry:stä?

Tilanne leireissä on katastrofaalinen, ja avun tarve kasvaa koko ajan. On leirejä, joissa ei ole mitään. Viemme apua sinne, minne minkään kansainvälisen avustusjärjestön apu ei yllä. Toimimme suoraan järjestömme kurdijäsenten sukulaisten ja kontaktien kautta, sillä heillä on ajankohtaisin tieto tilanteesta.

Miten päädyitte perustamaan yhdistyksen?

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan -piirin toiminnanjohtaja Pia Metsähuone törmäsi kertomuksiin tilanteesta kurdien keskuudessa ja Suomessa asuvien kurdien avuttomuudesta helpottaa sukulaistensa kärsimyksiä.

Heiltä puuttui verkosto- ja järjestöosaaminen ja kontaktit avun kanavoimiseen. Lisäksi he olivat kuulleet, etteivät isommat avustusjärjestöt saa apua perille, sillä ne työskentelevät yhteistyössä Turkin hallituksen kanssa, joka ei avusta kurdeja.

Päätimme auttaa heitä järjestö- ja koordinaatio-osaamisellamme.

Perustimme yhdessä Suomen kurdien kanssa viime syksynä uuden oman yhdistyksen, koska halusimme pysyä erossa kaikista poliittisista järjestöistä ja uskonnollisista ristiriidoista. Teemme pieniä, rajattuja ja kohdennettuja avustustoimia ja katsomme, pystymmekö myöhemmin laajentamaan toimintaamme.

Kuinka te käytännössä toimitte?

Lähettämällä talvivaatteita, telttoja, huopia ja makuupusseja. Olemme yrittäneet kerätä erityisen paljon lasten ja tietysti myös naisten vaatteita.

Olemme pyytäneet esimerkiksi äitiysavustusvaatteita, jotka ovat jääneet käyttämättä.

Meillä on ollut keräyspisteitä, mutta olemme myös ajaneet autoilla ympäri pääkaupunkiseutua hakemassa tavaraa, ja minulle on tuotu vaatteita työpaikalle ja kotiinkin. Tavarat on varastoitu Meri-Rastilaan. On ollut iso työ tarkastaa saamamme varusteet ja heittää roskiin märät, likaiset ja risat vaatteet.

Lopullinen kuljetusreittimme ratkaisee, mihin leiriin avustusrekkamme päätyy, mutta joka tapauksessa se menee lähimpään mahdolliseen ja suurinta apua tarvitsevaan kohteeseen.

Keitä toiminnassanne on mukana?

Yhdistyksen hallituksessa on kahdeksan jäsentä, kolme kantasuomalaista ja viisi Suomen kurdia. Talkoissa on mukana paljon auttavia käsiä kurdi­ yhteisöstä. On ollut opettavaista tutustua näihin ihmisiin, esimerkiksi moneen vahvaan naiseen, jonka läheisiä on yhä mielipidevankeina Turkissa.

Miten työ jatkuu?

Lapset eivät voi nyt käydä koulua, vaikka leireillä on paljon opettajiakin.

Siksi suunnittelemme toimintakeskusta, joka mahdollistaisi lasten koulunkäynnin.”

Facebook: Kurdistanin lapset ry

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

39

[ MAAILMALLA ] TEKSTI LINDA PYNNÖNEN KUVAT KALLE SETÄLÄN KOTIALBUMI JA THINKSTOCK

Puoli vuotta Pariisissa

Jyväskylässä kauppatieteitä opiskeleva Kalle Setälä oli jo pitkään unelmoinut ulkomailla työskentelystä. Kun tilaisuus sitten tuli vastaan, tulikin kiire pakata tavarat ja etsiä koti Pariisista puolivuotisen työharjoittelun ajaksi.

N

otre Damen kellotornit, vilahdus Eiffelistä ja Louvren taidemuseo lasipyramideineen kuvittivat viime syksyn ajan Kalle Setälän työmatkaa. Päätepysäkki oli oopperatalon kohdalla, joten Setälän työpäivät kuluivat aivan historiallisen Pariisin keskustassa. ”Kaikki tuntui aluksi kieltämättä melko surrealistiselta. Kuukauden päivät minulla kesti tottua, mutta kyllä siitä tuli lopulta arkea”, Setälä kertoo.

Ulkomailla työskentely oli kellunut Setälän haaveissa niin pitkään kuin hän muistaa, mutta

MATKAILIJOIDEN RAKASTAMA PARIISI Pariisi on yksi maailman suosituimmista turistikaupungeista ja väkiluvultaan EU:n toiseksi suurin metropolialue. Koko Suur-Pariisin alueella asuu vajaa 12 miljoonaa ihmistä, ja varsinaisen Pariisinkin sisällä yli kaksi miljoonaa.

Suur-Pariisi on Lontoon ohella Euroopan suurin talouskeskus. Kaupungin merkittävimmät toimialat ovat yrityspalvelut, kauppa ja yksityispalvelut. Lisäksi turismi on alueella merkittävä tulonlähde, se tuo kaupunkiin yli kolme miljardia euroa vuodessa ja luo 50 000 työpaikkaa. www.paris.fr

40

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

sopivaa hetkeä lähtöön ei ollut vielä tullut vastaan. Viime keväänä hän havahtui siihen, että melkein kaikki kaverit olivat lähdössä tulevalla lukukaudella opiskelijavaihtoon ja hän jäämässä Suomeen. ”Vaihtojen hakuajat olivat jo menneet umpeen, joten ryhdyin miettimään työharjoittelumahdollisuuksia. Eräs kaukaisempi sukulaiseni on työskennellyt paljon ulkomailla, joten päätin kysyä häneltä neuvoja asian edistämisessä.”

Pitkän ranskan aikanaan lukeneena Setälää kiinnosti erityisesti Ranska. Sukulaisella oli sattumalta maahan kontakteja, ja hetken selviteltyään hän kehotti Setälää laittamaan CV:n ja avoimen hakukirjeen saksalaisen finanssialan yhtiö Allianzin Ranskan -pääkonttorille.

KOHTI UUTTA KOTIKAUPUNKIA Hakemusten lähettämisestä kului noin viikko, kun Allianzin Pariisin toimistosta otettiin Setälään yhteyttä ja pyydettiin haastatteluun. ”Lensin Pariisiin päiväksi ja kävin toimistolla haastattelussa. Ennestään tiesin lähinnä firman nimen sekä sen, että vakuutusalan yhtiöstä on kyse”, Setälä kertoo.

Pian haastattelun jälkeen Setälä sai ilokseen kuulla, että puolen vuoden mittainen työharjoittelupesti olisi hänen. Työnantajan puolesta käytännön seikat järjestyivät helposti, ja Suomen päässä Setälän hoidettavaksi jäivät lähinnä Erasmus-ohjelman vaatimat hakupaperit ja niiden

ULKOMAILLA TYÖSKENTELY KANNATTAA Jos tilaisuus päästä ulkomaille töihin sattuu eteen, se kannattaa ehdottomasti käyttää, neuvoo Kalle Setälä. ”Monella suomalaisella on ehkä sellainen pelko, ettei ole tarpeeksi hyvä pärjätäkseen ulkomailla. Se on ihan turha pelko, sillä samanlaista työnteko on ulkomaillakin, ja ihmiset ihan tavallisia.”

Yhden vinkin hän kuitenkin antaa kaikille ulkomaista haaveileville: ”Kielitaitoa kannattaa prepata vaikka ihan leffoja katselemassa ja kirjoja lukemalla ennen muuttoa. Kun kieli on jo valmiiksi vetreä, voi alun sopeutuminen käydä hieman helpommin.”

[ MAAILMALLA ]

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

41

[ MAAILMALLA ]

”Kämppä löytyi lopulta Ranska-Suomi-instituutin kautta vain viikko ennen muuttoani.” toimittaminen. Kun paperit saatiin kuntoon, Setälä pääsi aloittamaan asunnon etsimisen tulevasta kotikaupungistaan. ”Kämppä löytyi lopulta Ranska-Suomi-instituutin kautta vain viikko ennen muuttoani. Minulla kävi kuitenkin hyvä tuuri, sillä siisti ja tilava asunto sijaitsee rauhallisella alueella Pariisin etelälaidalla. Vuokranantajani oli suomalainen, ja samassa asunnossa asui ennen minua kaverini tuttu.”

HIERARKIAA JA PITKIÄ PÄIVIÄ Allianzilla Setälä pääsi työskentelemään strategia- ja innovaatiopuolen projektitehtävissä kansainvälisen tiimin kanssa. ”Työkieli oli englanti, joten ranskan taitoni ei ole kehittynyt ihan niin paljon kuin aluksi suunnittelin. Hyvänä puolena oli tietysti se, että englantini vahvistui huomattavasti, kun sitä joutui päivittäin käyttämään muodollisemmassa ympäristössä”, Setälä kertoo.

Ranskalainen työkulttuuri eroaa suomalaisesta moneltakin osin. Setälälle oli yllätys, että

42

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

työpäivät kestivät säännöllisesti iltaan ja venyivät jopa kahdeksaan yhdeksään saakka. ”Allianzilla aamu alkoi yhdeksän, puoli kymmenen maissa ja kotiin lähdettiin tavallisesti kuuden seitsemän aikoihin. Lounastauolla istuttiin sitten tosin helposti tunti tai jopa kaksikin.”

Toinen eroavaisuus on työpaikan hierarkiassa.

Siinä missä Suomessa voi pomoa hyvin sinutella ja lähestyä tyhmilläkin kysymyksillä, ollaan Ranskassa tarkkoja yrityksen sisäisestä arvojärjestyksestä ja viestinnän tavasta. ”Sähköpostiviesteissä ollaan todella virallisia: vaikka oltaisi juuri puhuttu vastaanottajan kanssa puhelimessa, tulee viestissä olla tietyt muodollisuudet. Puhelut taas alkavat aina lyhyellä small talkilla, oli asia kuinka nopea tahansa.”

Kaikkeen kuitenkin tottuu, ja muutaman kuukauden jälkeen ranskalaisen yrityskulttuurin kommervenkit tuntuivat jo Setälästä luontevilta osilta työpäivää.

ERASMUS-APURAHASTA TUKEA HARJOITTELUUN Korkeakouluopiskelija voi hakea ulkomailla tapahtuvaa työharjoittelua varten Erasmus-apurahaa. Harjoitteluapurahaa voi hakea 3–12 kuukauden mittaiseen harjoitteluun, joka voi olla pakollinen tai vapaaehtoinen osa opintoja. Harjoittelupaikaksi käyvät yritykset sekä yksityiset tai julkiset organisaatiot (pois lukien EU-organisaatiot) jotka sijaitsevat Erasmus-ohjelmaan osallistuvassa maassa.

Erasmuksen hakuaika jatkuu koko lukuvuoden ajan. Harjoittelupaikka tulee hankkia itse, ja sen tulee olla varmistunut ennen kuin apurahaa voi hakea. Harjoittelutukea haetaan aina oman korkeakoulun kautta.

Lue lisää ulkomailla työskentelystä Suomen Ekonomien verkkopalvelusta www.ekonomit.fi/ulkomailla

Lisätietoja Erasmus-ohjelmasta: www.maailmalle.net

[ COLUMN ]

Crowdfunding’s Heaven and Hell

CROWDFUNDING IS HEAVEN At practically no cost to the person pitching, a virtual crowd of millions of customers is theoretically available to each and every one of us via the growing popularity of crowdfunding platforms. This is heaven especially for individuals and smaller businesses that are richer in community than they are in cash flow.

Crowdfunding is a great new asset in translating the wealth of communities and virtual crowds into a pool of new customers. This was brilliantly demonstrated

by Linda Liukas early in 2014 with her Kickstarter book project Hello Ruby which leveraged the support of Rails Girls, a global community dedicated to teaching coding to women and girls.

The other great advantage of crowdfunding is its pre-marketing impact. The film industry has mastered this art for decades but crowdfunding is helping other industries catch up. By marketing something that is not yet ready, you can often generate an early buzz of anticipation for your future product. You can also get valuable insights of the product’s potential success and even source some early and valuable inputs from the crowd you are catering to. This was successfully done by the world’s first crowdsourced tablet makers from Finland’s Jolla on Indiegogo in December 2014. On the virtues of digitally pre-launching your products to the market, I would cautiously recommend reading Launch

by Jeff Walker.

CROWDFUNDING IS HELL Crowdfunding is not for everyone. Your success on a crowdfunding platform is often dependent on the community already settled around your activities.

On Kickstarter for example, there can be as many as four thousand projects going on at any one time. Sixty percent of projects fail to get funded and 90 procent of projects raise less than USD 10,000. The few very successful projects are often carried into crowdfunding heaven by their fans. Most of the rest have to work like

hell to attract the attention of potential backers and the media in a very short time. For example, Finland’s Beibamboo, a super-worthy Finnish start-up, failed to collect £ 10,000 on Kickstarter before the end of last year.

Though the crowdfunding market is growing quickly, it is still a niche market for innovative products.

Those with more mainstream ideas and established market positions may benefit little from current crowdfunding platforms but they may well create their own in the future.

Regulation is slowly changing in many parts of the world where crowdfunding is not a recognised way of raising money for good causes or kick-starting innovations. Finland is one of the countries moving slowly in the right direction with a planned reform of its public fundraising legislation. After the Finnish police investigation of the Senja Teaches You Swedish Kickstarter campaign of 2012, this is a good development. However, Finnish progress on this front is slow. Finland is still not an accepted Kickstarter country. Sweden, Denmark and Norway are all new Kickstarter countries as of last year. Currently, Finns need to either move abroad or use another nationality to capture the benefits of international Kickstarter-like platforms.

According to Massolution’s research, the global crowdfunding market has been growing by almost 100 procent each year for the past five years representing an estimated USD 8 billion for 2014.

The World Bank thinks that this figure will be close to USD 100 billion twenty-five years from now. This is certainly a race that Finnish innovators and regulators need to join sooner rather than later. Like in so many other areas of life, you need to run like hell to make it to heaven.

André Noël Chaker, Author, Speaker & Entrepreneur

Chaker

MIIKA KAINU

I

started the year by closing a small yet exciting round of funding for my next book venture.

Santa’s Dream, my upcoming book that teaches children the basics of entrepreneurship through an epic Santa Claus story, was successful on Kickstarter. Especially in Finland, this is still a fairly unusual approach to pitching a new book or other innovative venture. This is why I wanted to share the heaven and hell of crowdfunding for Finnish colleagues looking for insights in this new way of raising capital.

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

43

[ KYLTERIT ] KUVAT MIIKA KAINU

EROTU INTOHIMOLLA JA UUDISTU! Kylteripäivät 2015

Menestykseen tarvitaan intohimoa, paljon työtä, intuitiota, unelmia ja itseensä uskomista.

Kylteripäivillä tarjottiin menestymisen eväitä.

N

opea ja jatkuva muutos haastaa kehittämään omaa osaamista. Tulevaisuus on nyt, julisti työelämäfilosofi Lauri Järvilehto Suomen Ekonomien vuoden suurimmassa tapahtumassa, yli 560 kylterin Kylteripäivillä Helsingissä tammikuun lopulla. ”Destruktiiviset innovaatiot muuttavat peruuttamattomasti sitä, mitä ja miten tehdään sekä jopa miten ajatellaan”, Järvilehto kuvasi. ”Kaikki ympärillämme oleva on kehitetty viimeisten 10–15 vuoden aikana.”

Dynaamisessa maailmassa työn pitää olla tekijälleen palkitsevaa ja kiinnostavaa, Järvilehto muistutti. Avainasemassa on sisäinen motivaatio ja sen johtaminen. Mikä sinua itseäsi kiinnostaa, voi tuottaa organisaatiollesi arvoa.

Elinkeinoelämän keskusliiton kilpailukyky- ja kasvujohtaja Leena Mörttinen muistutti talouskasvun ja teknologian kulkevan yhdessä.

Mörttinen uskoo, että startupit uudistavat suomalaista elinkeinoelämää. Radikaalit startupit voivat hänen mielestään hyppäyttää vanhatkin firmat uudelle tasolle ja kasvaa isojen kyljessä maailmalle.

44

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

Työssä vaaditaan nykyään monikanavaisuutta ja kameleonttimaista työskentelyä osana erilaisia tiimejä, painotti Koneen henkilöstöjohtaja Kerttu Tuomas. ”Ei kannata antaa vastauksia, joiden uskoo olevan oikeita, vaan antaa vastauksia, joihin uskoo”, Tuomas vinkkasi neuvoksi työhaastatteluun. ”Menestyneet ihmiset ovat aina olleet valmiita tekemään paljon työtä. Ota vastuuta omista tekemisistäsi ja pärjäämisestäsi”, Tuomas kannusti.

TEE TYÖTÄ UNELMOIDEN Työssä pitää näkyä intohimo, luovuus ja ketteryys, viestittivät Kylteripäivien puhujat. ”Intohimon puute näkyy välittömästi”, varoitti Madventuresin tuottaja Riku Rantala. ”Tarvitaan unelma, jonka eteen tehdä työtä.”

Intuitio on Rantalan mielestä tuotekehityksessä olennaista. Rento tunnelma on intuition edellytys, ja sen käyttöä voi treenata. Uusia ideoita Madventures prosessoi luomalla ensin mahdollisimman rennon tilan, haalimalla paljon taustamateriaalia ja virittämällä lukuisia assosiaatioita. Menettelytapa vie paljon aikaa mutta maksaa vaivan.

Yli 560 kylteriä osallistui vuoden suurimpaan tapahtumaan.

Pääpuhujana oli työelämäfilosofi Lauri Järvilehto.

Madventuresin Riku Rantala uskoo intuition voimaan.

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

45

”Ota elämässäsi omistajarooli ja lue muutakin kuin tenttikirjoja.” ”Työelämä on monipuolista, ja verkostoilla on merkitystä”, kiteytti Suomen Ekonomien toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming. Vastavalmistuneidenkin ekonomien on huolehdittava omasta kehittymisestään ja osaamisestaan ja varottava jämähtämistä. ”Suomen Ekonomien palvelut tukevat omien vahvuuksien löytymistä”, Hemming jatkoi.

Suomen Ekonomien hallituksen III varapuheenjohtaja Rasmus Savander kannusti oppimaan uutta do it yourself -menetelmällä tai startup-yrityksissä työskentelemällä. ”Osoita intohimosi ja osaamisesi ja erotu joukosta. Toiseksi: ota elämässäsi omistajarooli ja lue muutakin kuin tenttikirjoja”, neuvoi itsekin opiskelija-aikanaan Kylteripäiviin osallistunut Taaleritehtaan Pääomarahastojen sijoitusjohtaja Tero Luoma. ”Yrittäjä on nykypäivän rokkistara”, sanoi Kylteripäivien järjestäjänä aikanaan toiminut yrittäjä Karoliina Lehtonen, nyt Radical Marketing Groupin toimitusjohtaja. Innostus ja halu oppia motivoivat Lehtosta yrittäjänä. ”Toteuta omia unelmiasi, älä muiden. Raha menee inspiraation luo”, hän kiteytti.

Noviisina mukana Ensimmäistä kertaa Kylteripäiviin osallistui Joensuussa ensimmäistä vuottaan opiskeleva Martin Orola, jonka todennäköinen valinta pääaineeksi on laskentatoimi.

Mikä innosti osallistumaan? ”Vanhemmat opiskelijat ovat suositelleet tapahtumaa. Täällä näkee paljon kyltereitä eri paikkakunnilta. Myös laaja ja monipuolinen puhujakattaus kiinnosti. ”

Mitä odotit? ”Olen tosi tyytyväinen, tähän asti Kylteripäivät on ollut mitä odotin. Seminaariosuudessa näki, mitä elämä on opiskelujen jälkeen. Tapahtuma on myös erinomainen tilaisuus verkostoitumiseen.”

Tuletko uudestaan? ”Ehdottomasti, ja suosittelen KYPÄä uusille fukseille.”

Venäjä:

GEORGIJ ALAFUZOFF:

Suurhyökkäys yhä arvoitus S. 6

Venäjä vuokratkoon Krimin S. 7

Klikkaa itsesi sotaan mukaan S. 16

Annikka Hurmeen painajaiset: Putin ja perusmaito S. 28 2

16.1.2015

nro 2 | 16.1.2015 | 7,50€

nro 4 | 30.1.2015 | 7,50€ | www.talouselama.fi

4

TYÖVOIMA PULA

TYÖNHAKIJAT KARTTAVA T

KAUPANTEKO

Kiinassa neuvottelu vaatii viinaa

2

KASVUYRI TYKSIÄ

S. 8

S. 38

ONGELMANA

ÖLJY

Hinnan romahdusta seuraa jyrkkä nousu S. 24

Kreikka: Putin ja Väyrynen saivat Ateenasta ystävän S. 3

CHRISTER GARDELL:

Vaalikausi on vain silmänräpäys S. 14

Sijoittaja voi unohtaa Kreikan S. 12

SIJOITUSELÄMÄ

Raha pakenee Venäjä-rahastoista S. 44

URATIE

Metson Urs Pennanen matkustaa työssä ja vapaa-ajalla S. 54

Björn Wahlroos: Näillä keinoilla

TYÖLLISYYS NOUSEE

Yhteisövero ja perintövero alas, pienipalkkaisille lisää vähennyksiä S. 22

Taloudesta ei voi koskaan tietää liikaa Talouselämä-lehdessä tehdään täysillä töitä sen eteen, että lisätiedon saaminen talouden käänteistä ja taustoista olisi ymmärrettävää, miellyttävää ja jopa viihdyttävää.

Lue lehti perjantaisin. Seuraa talouselama.fi. Rekisteröidy summa.talouselama.fi.

[ TIESITKÖ? ] TEKSTI SANNA LAAKKONEN GRAFIIKKA ANTTI NIKUNEN

Tuttuus auttaa kesätyön hakijaa

Kylterin kesätyöpaikka löytyy useimmiten asiakaspalvelu- ja myyntitehtävistä tai taloushallinnosta. Koulutusta vastaava työ ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys.

TALOUSTILANTEESTA HUOLIMATTA kauppatieteiden opiskelijoiden työllistymistilanne oli viime kesänä melko hyvä, kertoo Suomen Ekonomien teettämä Kylterien kesätyötutkimus 2014. Kyltereistä yli 80 prosenttia oli viime kesänä töissä, lähes 60 prosenttia kokopäiväisesti. Yli puolella oli vastaajista työkokemusta yli kaksi vuotta, vain alle prosentilla ei lainkaan.

Palkkasuosituksista kylterit ovat hyvin perillä. Niistä vastaajista, jotka eivät saaneet

suositusten mukaista palkkaa, 46 prosenttia ilmoitti, ettei se ollut neuvoteltavissa ja 39 prosentilla palkka määräytyi työehtosopimuksen kautta. Omasta tahdostaan asiaa ei ottanut esille 16 prosenttia vastaajista ja vain kolme prosenttia sanoi, ettei tiennyt suosituksia olevan.

Kutsun kyselyyn saivat kaikki kylterit toisesta vuosikurssista ylöspäin. Lisäksi vastauslinkkiä jaettiin sosiaalisessa mediassa.

Kyselyyn vastasi 2 056 kylteriä eli lähes joka

kuudes yli vuoden opiskellut kylteri. Vastaajissa oli melko tasaisesti miehiä ja naisia eri puolilta Suomea. Eniten vastaajia oli Aalto-yliopistosta (20 %) ja toiseksi eniten Turun yliopistosta (16 %).

Suomen Ekonomien 18. Kylterien kesätyötutkimus toimii Suomen Ekonomien kesätyösuositusten pohjana. Kyselyn toteutti Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelija Salla Koivu.

Kylterien työllisyys kesällä 2014 Osa-aikatöissä

84 %

57 %

Kokopäiväisessä työssä (yli 25 h/vk)

Työsuhteessa

7%

Vakituisessa työsuhteessa

11 %

Määräaikaisessa työsuhteessa (ei kesätyö)

9%

1/3 työskenteli asiakaspalvelu- ja myyntitehtävissä 1/6 taloushallinnossa Miten työpaikka löytyi?

29 % Aikaisemmalta työnantajalta

15 %

Henkilösuhteiden kautta

11 %

Oma-aloitteisesti työnantajalta kysymällä

YKSITYINEN SEKTORI TYÖLLISTÄÄ Kyltereistä 80 prosenttia työskenteli yksityisellä sektorilla. Reilu kuusi prosenttia työllistyi valtiolle tai sen liikelaitoksiin ja noin neljä prosenttia kunnalle tai kunnallisiin liikelaitoksiin. Yrittäjänä toimi reilu kolme prosenttia vastaajista.

12 %

Yrityksen nettisivujen kautta

10 %

5%

Rekrytointiyrityksen tai -sivuston kautta

PALKKASUOSITUKSET KOHDALLAAN Kolme neljästä vastaajasta on sitä mieltä, että Ekonomien palkkasuositukset ovat sopivalla tasolla. Liian korkeina niitä pitää 13 prosenttia ja liian matalina 14 prosenttia.

Kuitenkin vain 43 prosenttia kyltereistä sai viime kesänä suositusten mukaista palkkaa.

Kesätyöpalkka 2 130 € keskiarvo, mediaani 2 000 € Naisilla keskiarvo 250 € pienempi kuin miehillä, sama ero pk-seudun ja muun Suomen välillä

Haki kesätyötä tuloksetta

TUA TUTKIT TIETOA MIT.FI EKONO

KOULUTUSTA VASTAAVAA TYÖTÄ Kyltereistä yhteensä 85 prosenttia koki kesätyön vastanneen omaa koulutusta erinomaisesti tai kohtalaisesti. Vain 15 prosenttia koki, ettei työ vastannut koulutusta yhtään. Tuloksia voidaan pitää varsin tyydyttävinä, koska ensimmäisten vuosikurssin opiskelijoita oli vastaajina paljon.

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

47

[ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT ] KIRJOITTAJINA TOIMIVAT IF VAHINKOVAKUUTUSYHTIÖ OY:N LAKIMIES, OTM SUVI SAALAS JA LAKIMIES NIINA BERG KUVAT THINKSTOCK

48

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

Suomen Ekonomien jäsenen oikeusturvavakuutus

RAHANARVOINEN JÄSENETU TURVANASI Suomen Ekonomit on ottanut ekonomijäsentensä turvaksi Järjestön jäsenen oikeusturvavakuutuksen ammatissa aiheutuvien vahinkojen varalta.

MIKÄ ON OIKEUSTURVARISKI? Omia oikeuksiaan joutuu joskus vaatimaan tuomioistuimen kautta. Oikeudenkäynnit ovat kuitenkin kalliita, ja lakimiehen apu on useimmiten välttämätöntä.

Oikeusturvavakuutuksen tarkoituksena on korvata lakimiesavun käyttämisestä aiheutuvia kustannuksia. Lakiasiat ovat usein monimutkaisia, joten oikeusturvavakuutuksen tarkoituksena on turvata vakuutetulle pätevän lakimiesavun käyttö. Näin ollen asian hoitaminen muun kuin lakimiehen toimesta ei ole vakuutuksesta korvattavaa.

KUKA ON VAKUUTETTUNA? Vakuutettuja ovat toisen palveluksessa olevat liiton jäsenyhdistysten ekonomijäsenet työssä tai viran- tai toimenhaltijoina asioissa, jotka koskevat vakuutetun omaa työ- tai virkasuhdetta.

Vakuutus ei koske opiskelijajäseniä.

Toimitusjohtaja on vakuutettu toisen palveluksessa olevana, ei kuitenkaan, jos toimitusjohtajan yksin tai yhdessä samassa taloudessa asuvien perheenjäsentensä kanssa omistamien osakkeiden äänivalta on yli 50 prosenttia yhtiössä käytettävästä äänivallasta. Yhtiön päätoimisena hallituksen puheenjohtajana toimiva jäsen ei ole vakuutettu puheenjohtajan ominaisuudessa.

Mikäli vakuutettu on työ- tai virkasuhteeseensa kiinteästi liittyvässä tehtävässä hallituksen jäsenenä, hän on vakuutettu hallituksen jäsenen ominaisuudessa.

MILLOIN VAKUUTUSTA VOI KÄYTTÄÄ?

Vakuutuksesta korvataan jäsenyyden voimassa ollessa sattuneet vakuutustapahtumat. Asiassa,

jonka johdosta oikeusturvaa haetaan, pitää olla kysymys syytteestä tai riitautetusta vaatimuksesta.

Riita-asiassa oikeusturvavakuutuksessa vakuutustapahtuma on riidan syntyminen.

Riidan katsotaan syntyneen, kun asiassa esitetty yksilöity vaatimus on nimenomaisesti kiistetty joko perusteeltaan tai määrältään. Ennen vakuutustapahtumaa annettu yleinen oikeudellinen neuvonta koskien esimerkiksi kyseessä olevan jutun menestymismahdollisuuksia ei kuulu oikeusturvavakuutuksen piiriin.

Rikosasiassa vakuutustapahtuma on sattunut, kun rikosjuttu on tullut vireille oikeudessa.

Lakimiesapua voidaan erityistilanteissa antaa jäsenelle esitutkinnassa silloin, kun Suomen Ekonomit ja If yhteisesti pitävät sitä asian laatuun nähden tarpeellisena, ja asiasta on järjestön ja Ifin kesken sovittu etukäteen.

JÄSENYYS JA KARENSSIAIKA Korvauksen saaminen edellyttää, että järjestön jäsenyys on vakuutustapahtuman sattuessa kestänyt vähintään kymmenen kuukautta. Karenssiaikaa ei kuitenkaan vaadita niiltä opiskelijoilta, jotka liittyvät järjestön ekonomijäseniksi kahden kuukauden kuluessa valmistumisesta.

Jos jäsenyys on vakuutustapahtuman sattuessa kestänyt alle kaksi vuotta, myös riidan tai syytteen perusteen pitää olla syntynyt jäsenyyden aikana.

MISSÄ VAKUUTUS ON VOIMASSA? Oikeusturvavakuutus on voimassa Pohjoismaissa ja Pohjoismaiden ulkopuolella asiassa, joka koskee suomalaisen työnantajan tai suomalai-

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

49

sen yhtiön määräysvallassa olevan työnantajan ja työntekijän välistä ulkomailla tapahtunutta työsuoritusta.

Oikeusturvavakuutus koskee myös Suomessa työskentelevien EU-virkamiesten sellaisia työ- ja virkasuhderiitoja, jotka käsitellään EU:n tuomioistuimissa.

MITÄ VAKUUTUS KORVAA? Oikeusturvavakuutus korvaa vakuutetun asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja sekä todistelukuluja riita- ja rikosasioissa sekä hallintomenettelynä tai hallintolainkäyttönä käsiteltävissä asioissa.

Vakuutus korvaa siis vakuutetun asianajokustannuksia esimerkiksi laitonta työsuhteen päättämistä tai palkkasaatavia koskevissa riidoissa.

Vakuutuksesta korvataan myös oikeuden lainvoimaisella päätöksellä vakuutetun maksettavaksi tuomittuja vastapuolen oikeudenkäyntikuluja samoin ehdoin kuin omiakin oikeudenkäyntikuluja.

Välimiesmenettelyn kohteena olevassa riitajutussa korvataan välimiesoikeuden palkkioita enintään 7 500 eurolla vakuutustapahtumaa kohti vakuutusmäärien rajoissa.

Vakuutus koskee tietyin edellytyksin myös tasa-arvo- tai yhdenvertaisuuslain perusteella hoidettavia asioita sekä työtuomioistuimessa käsiteltäviä riita-asioita.

OIKEUSTURVAVAKUUTUKSEN YLEISIMMÄT RAJOITUKSET Vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kustannuksia asiassa, jossa vaatimuksen riitauttamista ei voida osoittaa. Korvausta ei myöskään voi saada asiassa, joka liittyy vakuutetun osakkuuteen yrityksessä. Vakuutus ei korvaa esimerkiksi osakkeiden lunastamista koskevia riitoja. Poikkeuksena tästä oikeusturvavakuutus koskee sellaista vakuutetun osakkuuteen yrityksessä liittyvää asiaa, jossa on kyse työsopimukseen liitännäisen kilpailukielto­ lausekkeen tai salassapitosäännöksien soveltamisesta.

Vakuutus ei myöskään sovellu asiaan, joka liittyy muuhun kuin vakuutetun omaa työ- tai virkasuhdetta koskevaan asiaan.

Vakuutus ei siis kata asianajokustannuksia esimerkiksi jäsenen yksityiselämään liittyvissä asioissa.

Vakuutusta voi käyttää vain rajoitetusti asioihin, joissa riidan taloudellinen intressi on kovin pieni verrattuna aiheutuvien kustannusten määrään.

Kolmen kalenterivuoden aikana jäsen voi käyttää oikeusturvavakuutusta korkeintaan yhden vakuutustapahtuman johdosta. Jos jäsenellä on useampia vakuutustapahtumia, korvataan näistä ennalta mainitun kolmen kalenterivuoden kuluessa sattuneista tapahtumista vain ensimmäinen.

Poikkeuksellisesti jäsen voi käyttää oikeusturvavakuutusta kolmen kalenterivuoden aikana useampaan vakuutustapahtumaan yhteensä enintään häntä koskevan yhden vakuutusmäärän

50

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

”Oikeusturvavakuutuksen tarkoituksena on korvata lakimiesavun käyttämisestä aiheutuvia kustannuksia.” suuruisena edellyttäen, että asiaa on ensin yritetty selvittää järjestön lakimiehen avustuksella tai järjestön lakimies suosittaa asiamiehen käyttöä.

KORVAUSMÄÄRÄT JA OMAVASTUU Vakuutusmäärä on 7 500 euroa. Omavastuuosuus on 20 prosenttia kustannuksista, kuitenkin vähintään 350 euroa.

Mikäli jäsenen asiaa on ensin yritetty selvittää Suomen Ekonomien lakimiehen avustuksella tai tämä suosittaa ulkopuolisen asiamiehen käyttöä, jäsen on oikeutettu käyttämään asiansa hoitamisessa valitsemaansa lakimiestä, ja vakuutusmäärä on tällöin 20 000 euroa.

asiasta ja liitä mukaan jäljennökset vahinkoa selvittävistä asiapapereista. Toimita paperit liittoon, joka lähettää ne vakuutusyhtiöön. If tekee asiasta kirjallisen päätöksen. Asiamiehen valinnasta voit neuvotella Suomen Ekonomien tai Ifin kanssa.

LISÄTIETOJA Edellä kerrottu ei ole täydellinen selvitys oikeusturvavakuutuksesta. Vakuutuksen tarkka sisältö selviää vakuutusehdoista ja vakuutussopimuksesta.

Lisätietoja vakuutuksesta ja sen käyttämisestä Suomen Ekonomien lakiyksiköstä puh. 020 693 205 (klo 9–12)

VAKUUTUKSEN KÄYTTÖ Oikeusturvaedun saamiseksi ole ensimmäiseksi yhteydessä Suomen Ekonomien lakiyksikköön ennen kuin annat asian ulkopuolisen lakimiehen hoidettavaksi. Kirjoita hakemukseen selvitys

Ifin oikeusturvaryhmästä puh. 010 19 18 18 (arkisin 8.00–16.00) Valitse oikeusturva-asiat alavalinnalla 7. www.if.fi/ekonomit

Tietojohtamisen asiantuntijaohjelma [ Miten johtaa sellaista, mitä ei voi nähdä? ]

LUT eMBA Teema

Tietojohtamisen asiantuntijaohjelma tarjoaa yrityksen liiketoiminnan kehittämisestä ja tietopääomasta vastaaville uusia johtamisen ajatusmalleja ja työvälineitä.

HAKUAIKA 30.3.2015 ASTI

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.lut.fi/executive

Tietointensiivisessä verkostotaloudessa kilpailukyky syntyy tiedon, osaamisen ja yhteistyökyvyn yhdistelmänä. Uusien mahdollisuuksien havaitseminen ja nopea reagointikyky edellyttävät tietopääoman ja tietotyöntekijöiden uudenlaista johtamista.

Hae nyt!

Ohjelma alkaa verkkokurssilla 13.4.2015 13 lähiopiskelupäivää Lahdessa ja yksi verkkokurssi Ohjelman hinta 7 500 € + alv Mahdollisuus osallistua myös yksittäisiin moduuleihin

Lisätietoja:

Elina Hannikainen Koulutuspäällikkö elina.hannikainen@lut.fi p. 040 573 3790

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

51

LISÄÄ TAPAHTUMIA & KOULUTUKSIA:

[ TAPAHTUU ]

ekonomit.fi/ koulutukset

Ekonomiyhdistykset EKONOMFÖRENINGEN NIORD 26.2 Utställning: Sibelius och konsten värld 4.3 Sohlbergs hemmuseum 5.3 Kvinnoföretagarinfo 7.3 Finlands Ekonomer: Kvinno­ dagen (anmälningen är öppen) 10.3 Stresshantering 18.3 YLE strategi 19.3 Utställning: Robert Mapplethorphe 19.3 MBTI i Vasa 20.3 Deadline för att beställa åkband till Borgbacken 24.3 Tidshantering 26.3 Årsmöte 16.4 Teater: Fosterlandet Läs om Niords program i Niord­ bladet och på www.niord.fi.

Niords kansli Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors Cati Lilja, 0201 299 275 Catarina Söderström, 0201 299 274 ETELÄ-POHJANMAAN EKONOMIT

Avantotapahtuma ti 10.3.

Tervetuloa Etelä-Pohjanmaan Ekonominen avantotapahtu­ maan Tanelinrannan avantosau­ nalle tiistaina 10.3. klo 17.30– 19.30. Miehille ja naisille omat pukuhuoneet, sauna ja avanto yhteiset. Tilaisuus on Avec-ta­ pahtuma ja maksuton. Järjes­ tämme virvokkeita ja makkaraa paikan päälle. Osoite: Lampitie 8, 60510 Hyllykallio.

Yritysvierailu PwC Oy, Seinäjoki 19.3.

Tervetuloa tilintarkastusyhtei­ sö PricewaterhouseCoopersin Seinäjoen-toimistolle Framiin torstai-iltana 19.3. klo 18.00 alkaen. Katso tarkemmat tie­ dot nettisivuiltamme, Face­ book-ryhmästämme tai tulevas­ ta jäsentiedotteesta. Osoite: Kampusranta 9 C, 4. krs, 60320 Seinäjoki. Ilmoittautuminen vii­ meistään ke 11.3. sähköpostilla epe@sefe.fi.

Sääntömääräinen kevätkokous ja yritysvierailu Perjantai-iltana 24.4. Paikka: Kyrö Distillery Company, Iso­ kyrö. Katso kevätkokouksen ja yritysvierailun tarkemmat tiedot nettisivuiltamme, Facebook-ryh­ mästämme tai tulevasta jäsen­ tiedotteesta. Ilmoittautuminen viimeistään to 16.4. sähköpostil­ la epe@sefe.fi.

52

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

HELSINGIN EKONOMIT 24.2. Borneo Colors Design – unelmien perässä Borneolta Unioninkadulle 24.2. Kevytyrittäjyys ja asian­ tuntijayrittäjyys murroksessa 25.2. Lauri Ahonen Liikkeen­ johdon kerhon vieraana 26.2. Sibelius ja taiteen maailma – 150-vuotisjuhlanäyttely 26.2. Työyhteisössä vaikuttavat persoonallisuustyylit 26.2. Patricia-ilta lumoavien alusasujen parissa 3.3. SITRA – aktiivinen kansalai­ nen kaiken ikäisenä 4.3. Helsingin käräjäoikeus 5.3. Asiakaskokemuksen trendit 2015 5.3. Hyvä henkilöarviointi­ käytäntö rekrytoinneissa 5. ja 26.3. Työelämän ABCseminaarisarjalle jatkoa: yhteistoimintalaki 10.3. Ilta Linus Jonkmanin kanssa - introvertit työelämässä 11.3. VERO 2015 / Veronmaksa­ jien keskusliitto 18.3. Workshop: virtuaalinen fasilitointi 19.3. HEKO 80 -tapahtuma 29.3. Peppi Pitkätossu -musiik­ kinäytelmä Lisää tapahtumia ja ilmoittautu­ minen osoitteessa www.heko.fi KESKI-SUOMEN EKONOMIT 4.3. Naisten ilta Jyväskylässä 26.3. Keski-Suomen Ekonomit ry:n vuosikokous ja jäsenilta teemalla ”Hyvä kunto ja mieli”.

Tuoreimmat tiedot alkuvuoden tapahtumistamme saat säh­ köisestä jäsenkirjeestämme ja kotisivuiltamme. Jos et saa jäsenkirjeitämme, käy päivit­ tämässä Suomen Ekonomien jäsenrekisteriin sähköpostitie­ tosi, niin pysyt jatkossa ajan

tasalla. Myös osoitteesta info@ keskisuomenekonomit.fi saat lisätietoa toiminnastamme.

Tervetuloa mukaan!

KYMENLAAKSON EKONOMIT Kymenlaakson Ekonomit 70 vuotta -juhlavuoden tapahtumia: 19.5. Suomen Ekonomien kou­ lutus: 7 hyvää toimintatapaa, Kouvola.

Keväällä yllätystapahtuma, Etelä-Kymenlaakso.

Kesällä penkkiurheilua ja mah­ dollisesti talouskatsaus, Kotka.

Syyskuussa vuosikokous & Kymenlaakson Ekonomien 70-vuotisjuhla, Kotka.

Marraskuussa Suomen Eko­ nomien koulutus: Resilienssi, Kotka.

Seuraa uutiskirjeitämme ja tapahtumakalenteria!

OULUN EKONOMIT Oulun Ekonomit ry:n hallitus v. 2015 Puheenjohtaja Jarno Kilpinen, varapuheenjohtaja ja kult­ tuurivastaava Teemu Kemilä, viestintävastaava Virpi Mäkitalo, sihteeri Sini Pihlajakoski, kiin­ teistövastaava Matti Marttila, liikunta- ja tapahtumavastaava Jukka Köngäs, talousvastaava Elina Veijola, yritys- ja yliopisto­ suhdevastaava Tiina Koskela, Finanssi ry:n puheenjohtaja Miia Paavola ja Suomen Ekonomien kylteriyhteyshenkilö Kalle Mä­ käräinen.

Addams Family -musikaali Oulussa lauantaina 14.3. klo 19.

Tiedotamme ajankohtaisista asioista uutiskirjeellä. Jotta saat kirjeen omaan sähköpostiisi, huolehdithan, että sähköposti­ osoitteesi on ajan tasalla Suo­ men Ekonomien jäsenrekisteris­ sä. Tuoreet tiedot tapahtumista löydät myös nettisivuiltamme osoitteessa www.oulunekonomit. fi sekä Facebook-sivuiltamme.

SUUR-SAVON EKONOMIT Suomen Ekonomien järjestä­ mä iltakoulutus 17.3. klo 16.30 alkaen, aiheena resilienssi.

Ilmoittautuminen ja lisätiedot 10.3. mennessä osoitteessa tapahtumat.ekonomit.fi.

Vierailu Etelä-Savon Maakun­ taliitossa ja yhdistyksen kevät­ kokous 14.4. klo 17. Ilmoittautu­ minen 7.4. mennessä.

Perinteinen kesäretki Taide­

keskus Salmelaan ja illallinen WHD-Gårdissa 8.6. klo 15.30.

Ilmoittautuminen 29.5. mennes­ sä. Savonlinnan Oopperajuhlat ja Iloinen Leski-operetti Ekono­ miseurassa 7.7.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen tapahtumat.ekonomit.fi.

POHJOIS-KARJALAN EKONOMIT Tapahtumia helmikuussa: 14.2. lauantai Koko perheen ulkoilutapahtuma 26.2. torstai Ekonomilounas Teatteriravintolassa Tulossa mm.: Naisten päivä, Sherrytasting 13.3., Ekonomilounas 26.3.

Tarkemmat tiedot www.pohjois­ karjalanekonomit.fi

TURUN SEUDUN EKONOMIT

Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous Torstaina 26.3. klo 17–21 Piis­ panrannassa, Ala-Lemun kar­ tanossa, Lemuntie 242, 20760 Kaarina.

Käsiteltävinä sääntömääräi­ set asiat: Tilinpäätös ja toiminta­ kertomus vuodelta 2014. Esite­ tään tilintarkastajien kertomus sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuva­ pauden myöntämisestä.

Ennen kokousta kuulemme yritysesittelyn Piispanrannan toiminnasta ja kokouksen jälkeen vierailemme kartanossa Neiti F:n opastuksella. Kierros on draamallinen historiakat­ saus mamselli Fannyn kanssa Ala-Lemun kartanon menneisiin vuosisatoihin. Tarjolla on kahvia ja pientä suolaista.

Ilmoittauduthan ystävällisesti 16.3. mennes­ sä www.ekonomit.fi tai TSE ry:n toimistolle sähköpostitse tsery@co.inet.fi tai puhelimitse 02 469 0680. Tapahtuma on maksuton ja tarkoitettu vain jäsenille.

Piispanrantaan on järjestetty linja-autokuljetus Turusta klo 17 Turun kauppatorilta ortodoksisen kirkon edestä. Palaamme takaisin kauppatorille klo 21. Kerrothan ilmoittautumisen yhteydessä tarvitsetko bussikyydin.

Kaikki jäsenet lämpimästi tervetuloa!

Aamiaisseminaari: Työn muutos Tiistai 17.3. klo 8.30–10, Luento­

[ TAPAHTUU ] MIT.FI/ EKONO TUMAT TAPAH

sali 33, Turun kauppakorkea­ koulu, Rehtorinpellonkatu 3, Turku.

Työelämä on jatkuvassa muutoksessa – työt, tehtävät, osaaminen ja vaatimukset muuttuvat. Mutta kun työ­ elämä muuttuu, niin on myös kysyttävä, mikä oikeastaan on muutoksen tilassa? Koulu­ tus, osaaminen, vaatimukset vai organisaatiot – vai kaikki yhdessä?

Aiheesta alustava profes­ sori Anne Kovalainen on Turun yliopiston kauppakorkeakoulun yrittäjyyden professori. Hän toi­ mii myös yliopistossa toimivan monitieteisen Työelämän tutki­ muskeskuksen johtajana.

Aamiaistarjoilu alkaa 8.00 ja varsinainen seminaari klo 8.30.

Mukaan mahtuu 50 jäsentä.

Myös Merkur rf:n jäsenillä osal­ listumisoikeus. Ilmoittautumiset viimeistään 9.3. Peruutus­ paikkoja voi kysyä toimistolta.

Lämpimästi tervetuloa!

Aamiaisseminaari: Uusi sukupolvi tulee – miten pärjään esimiehenä?

Tiistai 5.5. klo 8.30–10, Turun kauppakorkeakoulu, Rehtorin­ pellonkatu 3, Turku.

Aiheesta alustava KTT Anni Paalumäki toimii yliopistonlehto­ rina Turun kauppakorkeakoulun Johtamisen ja yrittäjyyden laitoksella. Hänen osaamisaluei­ taan ovat organisaatioteoria, organisaatioiden kulttuurit ja identiteetit sekä läsnäolon koke­ mus virtuaalisessa työssä. Myös työ- ja opiskeluhyvinvointi, aka­ teeminen työ ja esimiestyö sekä työyhteisötaidot ovat hänen kiinnostuksen kohteitaan.

Aamiaistarjoilu alkaa 8.00 ja varsinainen seminaari klo 8.30.

Mukaan mahtuu 50 jäsentä.

Myös Merkur rf:n jäsenillä osallistumisoikeus. Luentosali varmistuu myöhemmin. Seuraa ilmoittelua nettisivuilla ja uutiskirjeissä. Ilmoittautumiset viimeistään 27.4. Peruutus­ paikkoja voi kysyä toimistolta.

Lämpimästi tervetuloa!

terminaali, Linnankatu 91, Turku.

Risteilyn teemana on Edus­ kuntavaalit 2015 ja juhlapu­ hujana Ville Pitkänen Turun Yliopiston Eduskuntatutkimuk­ sen laitokselta.

Tarkempi ohjelma ja risteilyn hinta vahvistetaan myöhemmin.

Seuraa ilmoittelua uutiskirjeissä ja yhdistyksen nettisivuilla.

Turun Osuuspankki Maanantaina 9.3. klo 17–19, Tu­ run Seudun Osuuspankin Maa­ riankadun konttori. Maariankatu 4, E-porras, 2. kerros (käynti sisäpihalta). Tervetuloa klo 17.00 (ovet 16.45).

Illan aikana kuullaan ajankoh­ taista talous -ja sijoitusinfoa.

Liiketoimintajohtaja Irma Hyvä­ rinen kertoo rahoitussektorin digitalisaatiosta ja varainhoitaja Janne Mäkelä luo katsauksen sijoitusmarkkinoihin. Illan päätteeksi on tarjolla pientä suolaista ja makeaa.

Mukaan mahtuu 40 henkilöä.

Ilmoittautumiset viimeistään 22.2. Peruutuspaikkoja voi ky­ syä toimistolta.

TGIF – Ekonomi After Work

Ekonomien eduskunta­ vaaliaiheinen picnic-risteily

Joka kuukauden (pääsääntöi­ sesti) ensimmäinen perjantai klo 16.30–19, tai sitten vieläkin pidempään: pe 6.3. ja juhlapy­ hien vuoksi poikkeuksellisesti perjantait 10.4. ja pe 8.5. Ravin­ tola Blanko, Aurakatu 1, Turku.

TGIF – Ekonomi After Work kerää kaikki ekonominmieliset yhteen kuukauden ensimmäi­ senä perjantaina töiden jälkeen Ravintola Blankoon! Aurakadul­ la sijaitseva ravintola tarjoaa letkeän ympäristön nauttia työviikon jälkeinen huurteinen hyvässä seurassa. Jos menojal­ kaa alkaa vipattaa, niin Blanko pitää ovensa auki aamuyön tunneille asti!

Illan konsepti on järkkymätön ja pysyy muuttumattomana – DJ, tapakset ja maaginen perjan­ taipulloarvonta. Lisäksi tarjolla on tuttuun tapaan vapaata seu­ rustelua ja verkostoitumista.

Kutsu kaverikin mukaan.

Ei ennakkoilmoittautumista, vapaa pääsy kaikille ekonomeille ja ekonominmielisille.

Yhteistyössä sisaryhdistys Mer­ kur rf:n kanssa lauantaina 14.3.

Turku–Maarianhamina–Turku klo 7.45–19.15 M/S Silja Galaxy & Baltic Princess. Turun Silja Linen

Torstai 5.3. klo 18 – n. 21 (konsertti alkaa klo 19), Turun konserttitalo, Aninkaistenkatu 9, Turku.

Age of Anxiety -konsertti

Turun filharmoninen orkes­ teri, Suomen vanhin orkesteri, viettää tänä vuonna 225-vuo­ tisjuhlavuotta. Koe ainutlaatui­ nen konserttielämys, Leonard Bernsteinin sinfonia visuali­ soituna versiona. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä 80-vuotisjuhlavuottaan juhlivan ruotsinkielisen sisaryhdistyk­ semme Merkur rf:n kanssa.

Ennen esitystä klo 18–18.30 halukkailla on mahdollisuus osallistua esittelyyn, jossa orkesterin intendentti kertoo tarkemmin illan ohjelmasta.

Juhlavuosien kunniaksi nau­ timme yhdessä kuohuviinit klo 18.30 alkaen.

Avec-tilaisuuteen mahtuu mukaan 60 henkilöä. Hinta 16 / 22 € (opiskelija 15 €), sis. lasilli­ sen kuohuviiniä. Ilmoittautumi­ nen on päättynyt, peruutuspaik­ koja voi kysyä toimistolta.

Jäsentoive: Perheretki Tuorlan planetaarioon ja majataloon Lauantaina 18.4. Tuorlantie 1 E, 21500 Kaarina.

Vierailemme Tuorlan alueella.

Vierailu sisältää mm. käynnin tähtitornilla ja maanalaisessa luolastossa oppaan johdolla sekä planetaarioesityksen Tuor­ lan Planetaariossa. Syömme lounasta Tuorlan majatalossa ja tutustumme Tuorlan alueisiin ja vanhan kartanon historiaan.

Kuulemme vierailulla myös maaseutuoppilaitoksen toimin­ nasta ja pääsemme vieraile­ maan navetassa. Vierailun kesto on noin 5 tuntia.

Tarkempi tapahtuma-aika vahvistuu myöhemmin. Seuraa ilmoittelua uutiskirjeissä ja yhdistyksen nettisivuilla.

Hinta jäsenille 18 €, aveceille 21 € ja lapsille 4–12v. 15 €. Hinta sisältää ohjelman ja ruokailun.

Ilmoittautumiset ja maksut vii­ meistään 2.3. Peruutuspaikkoja voi kysyä toimistolta. Maksut viitteellä 18047.

Ilmoita mukaan itsesi ja yli 4-vuotiaat seuralaisesi. Alle 4-vuotiaat istuvat planetaarios­ sa vanhemman sylissä. Mikäli alle 4-vuotias lapsesi tarvitsee oman istumapaikan planetaa­ riossa, tulee hänen maksaa planetaario- ja ohjelmamaksu 8 €. Siinä tapauksessa ilmoita myös hänet mukaan seuralaise­ nasi. Ilmoita alle 4-vuotias lapsi

kohdassa ”viesti järjestäjälle”

Breaking the Waves Maanantai 27.4. klo 19 – n. 21.30 Turun Kaupunginteatterin Logo­ mo-teatteri, Köydenpunojanka­ tu 14, Turku.

Lars von Trierin menestys­ elokuvan Breaking the Waves Suomen kantaesitys Turus­ sa! 1970-luvun Skotlantiin uskonnollisesti ahdasmieliseen yhteisöön ja öljynporauslautalle sijoittuva tarina kertoo rakkau­ desta, jota ulkopuoliset eivät hyväksy. Pääroolissa nähdään Taneli Mäkelä. Lähde mukaan nauttimaan kulttuurielämyk­ sestä ja ekonomien yhteisistä väliaikakahveista!

Avec-tilaisuuteen mahtuu mukaan 60 henkilöä. Hinta jäsenille 38 € ja 41 € avecille (eläkeläinen 38 €, opiskelija 29 €). Hintaan sisältyy väli­ajalla kahvi/tee ja pieni suolainen piiras. Ilmoittautumiset ja maksut viimeistään 16.3.

Maksut viitteellä 27041.

VAASAN EKONOMIT Aloitimme juhlavuoden tammi­ kuussa Vaasassa kaikille jäsenil­ lemme avoimilla kakkukahveilla.

Helmikuussa järjestimme toive­ uusintana moottorikelkkailua Vaasan saaristossa ja saimme kutsun perinteiseen Vaasan Ekonomien ja Vaasan Teknillisen Seuran Ystävänpäiväkisaan.

Tervetuloa mukaan myös tuleviin tapahtumiin!

31.3. Koulutus: Resilienssi – tu­ levaisuuden tärkein strateginen kompetenssi Globaalisti kiihtyvä tahti haastaa yksilön henkilökoh­ taisella ja organisaatiotasolla.

Ihmisen muutoksen omaksu­ misnopeus on kuitenkin rajalli­ nen ja hyvin yksilöllinen. Resi­ lienssi määrittää, miten nopeasti yksilö sopeutuu muutokseen.

8.4. Stand up -show: Sami Hedberg 365 , 10-vuotisjuhlakiertue Tarkemmat kutsut ja ilmoit­ tautumisohjeet molemmista tapahtumista tulossa myö­ hemmin sähköisesti. Lue lisää tulevista tapahtumista sähkö­ postitiedotteista, nettisivuiltam­ me www.vaasanekonomit.fi tai Facebookista (Vaasan Ekonomit).

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

53

[ KOLUMN ]

Bra ledare, dålig förman

M

in mobiltelefon pep. ”Jag har lite snuva, så jag stannar nog hemma idag”, stod det i textmeddelandet.

Jag hade börjat på ett nytt jobb och var för första gången direkt förman till ett antal anställda. ”SNUVA!” tänkte jag. Man stannar väl inte hemma för att man har LITE SNUVA?! Detta var kanske inte den första oförmanliga tanke jag tänkt i mitt liv och det är definitivt inte den sista. Jag stannade inte kvar så länge på den arbetsplatsen, för jag blev headhuntad annanstans, men jobbet lärde mig mycket om förmanskap. Bland annat detta: Jag är inte alls intresserad av att vara förman.

Jag hade fått jobbet, och en konkurrenskraftig lön, eftersom jag var hemskt duktig på det jag gjorde. Men detta drog den nya arbetsgivaren nytta av till kanske 30 %, eftersom lejonparten av min arbetstid gick åt till en massa förmansuppgifter som att göra upp en-dagsarbetskontrakt, ringa runt för att hitta folk för att tura dem som hade ”lite snuva” och stup i kvarten sitta och ha utvecklingssamtal. Vad gick största delen av min arbetstid INTE till? Svar: Det som jag är så bra på, nämligen att producera och planera innehåll.

Jag tänker såhär: Vi vill befordra dem som är allra bäst. Vi vill ge dem mer ansvar, mer möjlighet att växa (för med samma växer företaget) och mer utrymme att hitta på nya grejer, för de är ju de bästa. MEN. Vad händer när man befordrar någon? Ofta får den ett team, eventuellt en hel avdelning eller rentav ett helt företag att leda. Att leda, inspirera och verkställa strategi

är ju det vi lärt oss att ledarskap och förman­ skap handlar om, men vi glömmer ofta att det är en massa annat också. Som att handskas med frågor som ”lite snuva”. De flesta företag vill att ledaren ska vara bäst på kärnkompetensen, och att leda människor kräver oftast helt annan kompetens.

Av någon anledning förväntar vi oss detta inte av andra ledare, som till exempel politiska ledare. Vi kan ta som som exempel THE politikern: USA:s president. Det är ju rena fanskapet att bli vald, och det är INTE på meriterna av hur väl han sporrar sina underställda eller agerar mentor för någon eller ringer in någon och turar när någon annan har ”lite snuva”.

Därför har presidenten i Amerika en Chief of staff. Och tänk efter: detta är ju en alldeles fantastisk idé. Alla stora ledare borde ha en chief of staff!

Detta har vissa insett. Mark Zuckerberg insåg att hans tid inte används på bästa sätt så, att han följer med team-scorekortets kvartalsmålsättningar eller funderar på ett flexiblare arbetskontrakt för en anställd vars livssituation ändrat. Han anställde Sheryl Sandberg.

Det är väldigt svårt att hitta begåvade personer som överträffar både i att vara ledare och i att vara förman. Nu kanske ni tror att jag inte tycker att det är viktigt att ha tid att lyssna på de anställda, att mentorera, att lägga upp personliga målsättningar och följa dem, att stötta individer i organisationen så att de gör allra bäst ifrån sig. Så är inte fallet. Tvärtom. Förman­ skap är helt för viktigt för att vi ska låta ledarna ansvara för det.

De flesta företag vill att ledaren ska vara bäst på kärnkompetensen, och att leda människor kräver oftast helt annan kompetens.

54

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

Lotta Backlund älskar att hitta på bra innehåll och att generera idéer. Nu får hon sitt levebröd från TV, men hon har även jobbat med radio, skrivit för såväl print som digital, och sina hankenstudier till trots faktiskt varit en ganska okej stå upp – komiker.

[ YHTEYSTIEDOT ] SUOMEN EKONOMIT Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki p. 0201 299 299, faksi 0201 299 229 e-mail etunimi.sukunimi@ekonomit.fi www.ekonomit.fi

FINLANDS EKONOMER Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors tel. 0201 299 299, fax 0201 299 229 e-mail förnamn.efternamn@ekonomit.fi www.ekonomit.fi

JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSKAP

VIESTINTÄ – INFORMATION

Jäsenyys, jäsenmaksut, osoitteenmuutokset Medlemskap, medlemsavgifter, adressförändringar jasenrekisteri@ekonomit.fi Sari Ridanpää, Carina Feodoroff Opiskelijajäsenet – Studerandemedlemmar Carita Erkkilä

Ekonomi-lehti – Tidningen Ekonomi Alma 360 Markkinointi – Marknadsföring Nina Enberg Viestintä – Information Marianne Falck-Hvilstafeldt, Lauri Laavakari, Heidi Haapalainen (perhevapaalla - föräldraledig) Viestintäjohtaja – Informationsdirektör Eeva Riittinen-Saarno

020 693 200 0201 299 246

Yhteystietojen muutokset voit tehdä myös internetin kautta: www.ekonomit.fi > Jäsenpalvelu > Omat sivut. Kirjaudu jäsentietoihin ensimmäisen kerran ­jäsennumerollasi ja henkilötunnuksen loppuosalla ja sen jälkeen olemassa olevilla ­käyttäjätunnuksillasi.

URA- JA KEHITYSPALVELUT – KARRIÄRRÅDGIVNING OCH -UTVECKLING* Palkkatieto – Lönerådgivning 0201 299 206 palkkaneuvonta@ekonomit.fi Urapalvelut / Ammatillinen kehittyminen – Karriärtjänster / Kompetensutveckling Arja Parpala, Birgit Lindholm, Nina Juhava, Hannele Heikinheimo, Anu Varpenius, Taija Keskinen Ekonomirekrytointi – Ekonomrekrytering Sirja Kulmala-Portman (perhevapaalla – föräldraledig), Taija Keskinen, Tiina Myöhänen-Astikainen Työskentely ulkomailla – Arbete utomlands Arja Parpala Yksikön assistentti – Enhetens assistent Päivi Kutvonen Kehitysjohtaja – Utvecklingsdirektör Anja Uljas

LAKIYKSIKKÖ – JURISTENHET* Työ- ja virkasuhdeneuvonta Anställningsrådgivning, hjälp vid arbetstvister klo 9.00–12.00 Puhelinneuvonta – telefonrådgivning 020 693 205 Petteri Kivelä, Emilia Reinikainen, Riku Salokannel, Timo Voutilainen, Lasse Johansson, Johanna Hämäläinen Ekonomiesimiesten työsuhdeneuvonta – Rådgivning om antällningsförhållanden för ekonomer i förmansställning Jan Degerlund Yrityksen perustamisneuvonta – Startrådgivning för företagare Riku Salokannel, klo 9.00–12.00 Ulkomailla työskentelyn lakiasiat – Jurisdiska ärenden gällande utlandsarbete klo 9.00–12.00 Lasse Johansson, Emilia Reinikainen Työttömyysturvaneuvonta – Rådgivning i arbetslöshetsfrågor Susanna Rintala, ma–ti ja to–pe klo 9.00–12.00 020 693 273 Lakiyksikön johtaja – Juridiska enhetens direktör Jan Degerlund Työttömyyspäivärahat – Dagpenning vid arbetslöshet IAET Puhelinpalvelu, ma–to klo 10–15, pe 10–13 (09) 4763 7600 IAET Jäsenasiat, ma–to klo 12–14 (09) 4763 7610 www.iaet.fi IAET-kassan asiakaspalvelupisteen (osoite Ratavartijankatu 2 B) aukiolo­ajat ma ja ke klo 10–15 sekä pe klo 10–13 (ti ja to suljettu). * Palveluille on myös sähköinen ajanvarauskalenteri > www.ekonomit.fi

EDUNVALVONTA – INTRESSEBEVAKNING Työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka – Arbetsmarknads- och samhälls­politik Kosti Hyyppä, Antti Leino, Tage Lindberg, Riikka Mykkänen (opintovapaalla), Riikka Sipilä, Tuomas Viskari Koulutuspolitiikka – Utbildningspolitik Suvi Eriksson, Eeva Salmenpohja (perhevapaalla – föräldraledig) Opiskelijatoiminta – Studerandeverksamhet Katri Markkanen, Tanja Hankia Yksikön assistentti – Enhetens assistent Salla Grönholm Edunvalvontajohtaja – Intressebevakningsdirektör Lotta Savinko

MUUT PALVELUT – ÖVRIGA TJÄNSTER Julkaisutilaukset – Beställning av publikationer Krista Salo Järjestötoiminta – Organisationsverksamhet Satu Taivainen (perhevapaalla - föräldraledig), Tuuli Marttila

JÄSENYHDISTYKSET – MEDLEMSFÖRENINGAR Ekonomiyhdistykset – Ekonomföreningar Ekonomföreningen Merkur rf, Åbo Ekonomföreningen Niord rf, ­Helsingfors Etelä-Hämeen Ekonomit ry, ­Hämeenlinna Etelä-Karjalan Ekonomit ry, ­Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, ­Seinäjoki Helsingin Ekonomit ry Kainuun Ekonomit ry, Kajaani Keski-Suomen Ekonomit ry, ­Jyväskylä Kymenlaakson Ekonomit ry, Kotka Lahden Seudun Ekonomit ry Lapin Ekonomit ry, Rovaniemi Lounais-Hämeen Ekonomit ry, ­Forssa Oulun Ekonomit ry Pirkanmaan Ekonomit ry, Tampere Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, ­Joensuu Pohjois-Savon Ekonomit ry, Kuopio Porin Seudun Ekonomit ry Rauman Ekonomit ry Riihimäen–Hyvinkään Ekonomit ry Savonlinnan Seudun Ekonomit ry Suur-Savon Ekonomit ry, Mikkeli Turun Seudun Ekonomit ry Vaasan Ekonomit ry – Vasa Ekonomer ry Varkauden Seudun Ekonomit ry Expatriaattiekonomit – Expatriatekonomerna ry Opiskelijayhteisöt – Studerandeorganisationer Boomi ry, Tampere Enklaavi ry, Lappeenranta Finanssi ry, Oulu

Tapahtumakoordinaattori – Evenemangkordinator Hannele Hämäläinen Tutkimukset – Utredningar Juha Oksanen

HALLINTO JA TALOUS – FÖRVALTNING OCH EKONOMI Toiminnanjohtaja – Verksamhetsledare Hanna-Leena Hemming Toiminnanjohtajan sihteeri – Verksamhetsledarens sekreterare Teija Happonen Asiakashallinta – Kundförvaltning Tuija Mäkinen Talous – Ekonomi Leena Lillomäki, Suvi Viinikainen Informaatikko – Informatiker Ville Tolvanen, Ulla Niemelä (perhevapaalla – föräldraled.)

Helsingin kauppatieteiden ­ylioppilaat ry, Hki Merkantila Klubben rf, Åbo Optimi ry, Joensuu Porin Kylterit ry Preemio ry, Kuopio Pörssi ry, Jyväskylä Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rf Svenska Handelshögskolans ­Studentkår, Helsingfors Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Warrantti ry, Vaasa Lisätietoja – Mer information: www.ekonomit.fi > Meistä > Ekonomit-yhteisö www.ekonomit.fi > SV > Om oss > Ekonomer samfund

KYLTERIYHDYSHENKILÖT – EKONOMSTUDERANDENS KONTAKT­PERSONER Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö ­avustaa, kun ­haluat tietää Ekonomien opiskelijapalveluista.

Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@ekonomit.fi.

Hanken: Thomas Lindqvist Aalto-yliopisto: Roope Lääkkölä JY: Veera Leppänen LUT: Taru Hakkarainen ISY: Erno Hilvenius, Nora Kettunen TaY: Sampo Juuti Hanken Vasa Campus: Markus Heikkilä TSE: Salli Laakio ÅA: Marina Stenbäck VY: Lotta Takala Pori: Lauri Kiiholma OY: Kalle Mäkäräinen

Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/min + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 16,9 snt/min.

0206- ja 0209-alkuiset: Lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt/min. Matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt/min.

E KO N O M I 1 / 2 0 1 5

55

LISÄTIETOJA SEMINAARISTA:

WWW.OSCAR.FI

ERP:llä

kasvuun

Oletko valmis kun

kasvu alkaa?

KÄÄNNÄ TOIMINNANOHJAUS TUSKAILUSTA AIDOKSI KILPAILUKYKYVALTIKSI

ERP:LLÄ KASVUUN -seminaari 22.4.2015 ICTexpo 2015, Helsingin Messukeskus Miten nykyaikaisella toiminnanohjauksella voidaan vastata yritysten kilpailukyvyn kehittämiseen? Tervetuloa Oscar Softwaren 10-vuotisjuhlaseminaariin ERP:llä kasvuun kuulemaan vastauksia!

Seminaarissa puhutaan suoraan mm. kehittyvistä yrityksistä, suomalaisesta osaamisesta sekä ERP:n ja tietojärjestelmien rooleista tämän kaiken keskellä.

Paikalla ihmisiä, jotka tietävät mistä puhuvat. www.oscar.fi

ERP:llä

kasvuun

Seminaari alkaa kello 11 lounaalla ja päättyy kello 16 alkavaan cocktail-tilaisuuteen.

Tilaisuus on maksuton.

Ilmoittaudu sähköpostitse myynti@oscar.fi

Oscar Software Oy on vastuunkantajan asialla. Tarjoamme sinulle ja yrityksellesi parhaat ERP-ratkaisut rautaisella ammattitaidollamme.

Oscar Software on toteuttanut monipuolisia ratkaisuja teollisuuden, tukkukaupan, huollon ja palveluiden toimialoille. Tietojärjestelmien lisäksi tarjoamme asiakkaillemme kattavaa taloudenhallintapalvelua ja konsultointia. Luotettavana kumppaninasi tuemme liiketoimintasi kehitystä. Tavoitteemme on sinun yrityksesi menestys.