Telma 2/2015

Likaisen työn tekee jätteenkäsittelyrobotti Automaatio vähensi raskasta käsityötä lihankäsittelyssä Parhaaksi palkitun työpaikan johtaja: ”Olen huono pomo” Työelämän kehittämisen erikoislehti 2. 2015

Tekniikka tuo lisäaikaa ja kotisairaanhoitaja keskittyy potilaaseen

UUSI TEKNOLOGIA

Tekniikka muuttaa työtä ja vapaa-aikaa Tutkija Jessica de Bloom: ”Suomi on hyvä maa kehittää lomailuun opettavaa älypuhelinsovellusta.”

kehittää työelämää

”Ihminen on aina hakenut helpotusta uudesta tekniikasta.”

Lue nyt koko lehti verkossa, jaa ja linkitä: www.telma-lehti.fi PÄÄKIRJOITUS

Julkaisijat Työturvallisuuskeskus TTK Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki Puh. 09 61 6261 Eija Åback, eija.aback@ttk.fi www.ttk.fi

Homo technicus

Työsuojelurahasto TSR Annankatu 34–36 B, 00100 Helsinki Puh. 09 6803 3311 Marja-Leena Jylhä, marja-leena.jylha@tsr.fi www.tsr.fi

”H

Päätoimittaja Kenneth Johansson, TSR

Toimitus Alma 360 Alvar Aallon katu 3 C, 00100 Helsinki (PL 502, 00101 Helsinki) Puh. 010 665 102 www.alma360.fi etunimi.sukunimi@alma360.fi Tuottaja Anne Penttilä Ulkoasu ja kuvatoimitus Liisa Seppo Kannen kuva Laura Vesa Painosmäärä 117 500 Repro Aste Helsinki Painopaikka Forssa Print, 2015 ISSN 1797-2841 (painettu) ISSN 1797-285X (verkkojulkaisu) ISSN 2342-3544 (äänilehti) Osoitteenmuutosohje ja osoitelähde ­lehden takakannessa.

Telma on Aikakauslehtien Liiton jäsen.

TELMA 3/2015 ILMESTYY 17.9.

Teemana johtaminen

TELMA TUNTEE TYÖELÄMÄN

Telma on Työsuojelurahaston ja Työturvallisuuskeskuksen julkaisema työelämän ­kehittämisen erikoislehti.

Lehden s­ aavat ­maksutta muun muassa työpaikkojen t­ yösuojelu- ja luottamushenkilöstö, työ­terveyden ammattilaiset, henkilöstöhallinnon ­edustajat ja esimiehet, työelämätutkijat sekä erilaiset TSR:n ja TTK:n sidosryhmät.

2

TELMA 2•2015

ROOPE PERMANTO

Toimitusneuvoston puheenjohtaja Tiina-Mari Monni, TTK

erätys!” Perheen digi­ natiivi nousee peiton alta älypuhelin kädessä.

Whats­app on jo jonkin aikaa ilmoitellut muidenkin nousseen. Puhelimeni muis­ tuttaa aamun palaverista ja työlistalla olevista tehtävistä. Työmatkalla näytän matkakorttini lukulaitteelle, joka piippaa hyväksyvästi. Matkan aikana käyn läpi sähköposteja, vastaan niihin ja lajittelen kansioihin. Kirjaan sovellukseen muis­ tiinpanoja projekteihini liittyen. Ystäväni tekstaa terveiset Kiinan muurilta.

Teknologinen kehitys on huimempaa kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Somepöhinää, virtuaalitiimejä ja verkkopalavereja. Innostus ja helppous töiden hoita­ miseen silloin, kun ne tulevat mieleen, tuo tietotyöläi­ sellekin uusia riskejä. Pitää asettaa itselleen selvät rajat, johtaa itseään.

Ihminen on aina hakenut helpotusta uudesta teknii­ kasta ja teknologioista. Helpotusta raskaisiin, tylsiin ja likaisiin töihin, vaikeisiin ja vaarallisiin töihin. Riittääkö meille vielä töitä? Onneksi uusien teknologioiden myötä syntyy koko ajan uusia tarpeita. Töitä syntyy niitä toteuttamaan.

Tekniikka antaa uusia mahdollisuuksia myös ­turval­lisuustyölle. Varastoissa tuotteet keräillään ­trukeilla puheohjauksen avulla, jolloin silmät jäävät vapaaksi tarkkailuun. Poliisit eivät enää osaa kuvi­ tella työtään ilman paikantamispalveluja. Samoin yksin työskenteleville saadaan nopeammin apua paikannuk­ sen avulla. Taksin- ja bussinkuljettajilla on hätänapit ja turva­kamerat turvanaan.

Tulevaisuus on nyt. Pidetään mieli avoimena ­muutokselle. Pidetään ihmisestä huolta.

Tiina-Mari Monni Telman toimitusneuvoston puheenjohtaja tiina-mari.monni@ttk.fi

Teema

15–29

Uusi teknologia Käsin koskematta. Jälleen uusi kuorma rakennusjätettä saapuu SITAn jätteenkäsittelylaitokselle Helsingin Viikissä. Robotisoitu jätteenkäsittelylaitos oli valmistuessaan ensimmäinen maailmassa. Työntekijöiden ei tarvitse olla lähikontaktissa vaarallisiakin aineita sisältävän rakennusjätteen kanssa.

www.telma-lehti.fi

TELMA 2•2015

3

26

6

Vaisalan tuotteita ja palveluita käytetään 150 maassa.

Viestintäteknologia mahdollistaa työntekijöiden vapaan sijoittumisen eri puolille maailmaa.

Atrian Nurmon tehtaalla hyödynnetään automaatiota mahdollisimman monessa työtehtävässä. Työ on fyysisesti helpompaa, mutta yksinäisempää. Robotti ei juttele.

Huipputeknologiaa pallon ympäri

Prosessin hallintaa: Työtoverina robotti

30 64

26

46

Koiran kaveri

Omanissa pyritään hoitamaan työt oman väen voimin, paitsi eläinklinikalla. Uskonto tekee toisista ammateista vähemmän suosittuja kuin toisista, kertoo Stephen Knox.

4

TELMA 2•2015

Varoen siirrettävä

Katariina Kivinen ja Antti Helakallio istuttivat suurenpuoleisia puita Töölönlahden puistoon Helsingissä, toki konevoimien avustuksella.

Paras Mikko Kuitusen (keskellä) luotsaama Vincit valittiin parhaaksi työpaikaksi. Taas.

Sisältö

2

6

1 2

54

Hyvä renki Älykännykän sovellus on hyvä apuväline kotihoidossa työskentelevälle terveydenhoitaja Camilla Grönlundille.

1 5

Pääkirjoitus Homo technicus Työkaverina robotti Automatisoitua työtä Atrian tehtaalla.

Työ ja elämä Digitaalisuus mullistaa palvelualoja.

Uusi tekniikka muuttaa työn tekemistä Vähentää vaarallisia ja mahdollistaa etätöitä.

Olen huono esimies, sanoo Mikko Kuitunen Palkitussa yrityksessä kaikki päättävät.

3 0

3 6 Henkilökohtaista mittausteknologiaa Itsensä mittaaminen on laajeneva ilmiö.

3 8

4 0

Työn imu vie biodieselin kehittäjiä Omasta jaksamisesta on muistettava huolehtia.

Voisiko työ olla leikkiä?

Pelillisyys ei silti sovi kaikille.

Hallitsetko omaa aikaasi?

42 Tutkija kehittää palautumissovellusta.

46

Töitä omalle väelle Oman huolehtii kansalaistensa työllisyydestä.

5 2

Mullistava teknologia Torninosturit tulivat työmaille 50-luvulla.

Enemmän aikaa potilaalle Puhelinsovellus helpottaa työtä kotihoidossa.

42

5 4

Jessica de Bloom tuli Suomeen kehittämään sovellusta, joka auttaa elpymään työn rasituksista vapaa-ajalla.

Ammattiautoilijan avuksi 58 Työkalu parempaan

Lomaoppia

57

Aalto-yliopistossa Tapani Raiko tutkii tekoälyä.

turvallisuukulttuuriin.

6 0 Kaivoksissa hyvä työturvallisuus Työsuojeluopas ilmestyi.

6 2 Lue ja katso Ajankohtaiset kirjat ja videot.

6 4 Hyvä ilma on työn paras puoli Puutarhurille sää on

6 6

tärkein työhyvinvointitekijä.

Kolumni Teemu Arina mittaa elämän pullonkauloja.

6 7

www.telma-lehti.fi

Vaaksa vaaraa Liesi toimistokalusteena.

TELMA 2•2015

5

teksti Kati Tuokko kuvat Mikko Lehtimäki

Kun työkaverina on robotti

Atrian Nurmon tehdas on ottanut 2000-luvulla käyttöön uutta teknologiaa kovalla vauhdilla. Volyymit ovat kasvaneet, mutta kaikkea eivät robotitkaan pysty tekemään vaan vaativat apureiksi myös ihmiskäsiä. Teknologian myötä työtehtävät ovat keventyneet, mutta myös yksipuolistuneet. Monen työntekijän lähin työkaveri on robotti. Sosiaalista kanssakäymistä robotit eivät koskaan pysty korvaamaan.

Uusi teknologia kehittää ihmistä Jari Parkkinen toimii esikäsittelijänä ja työhönopastajana Atrian Tuoreliha Oy:n kuluttajapakatun lihan linjastolla. Linjaston läpi kulkee päivittäin suuri määrä fileepihvejä. Myös Tuoreliha Oy:ssä on kehitetty automatiikkaa järjestelmällisesti. Parkkisen mukaan suurin muutos on fyysisen työn vähentyminen merkittävästi.

– Ennen lihat tulivat kalvot päällä suoraan leikkaamosta ja leikkasimme kalvot pois käsin linjastolla. Tänä päivänä koneet hoitavat

6

TELMA 2•2015

leikkuutyön ja tehokkuus näkyy tuotannossa. Vauhti on jopa kymmenkertaistunut. Lasermittaukseen perustuva leikkuu tekee tarkkaa ja tasaista jälkeä, Parkkinen kertoo.

Vuonna 1987 taloon ensimmäisen kerran kesätöihin tullut Parkkinen näkee automatiikan kehittymisen pelkästään hyvänä asiana.

– Aivot eivät haukkaa tyhjää, kun tulee uusia haasteita eteen.

Kun koneet kehittyvät ja mennään eteenpäin, ei siinä silloin itsekään jämähdä paikalleen.

Tällä hetkellä osastolla on noin sadan hengen työtiimi, joten töiden vaihtelu onnistuu joustavasti. Tämä vähentää työn yksipuolisuutta huomattavasti. Työntekijät ovat myös itse voineet vaikuttaa työergonomiaan.

– Olemme pyrkineet kehittämään työergonomiaa itse koko ajan. Kerromme kehitysehdotuksia eteenpäin. Esimerkiksi työskentelypöytien korkeuden on oltava sellainen, että selkälihakset eivät ole jatkuvassa rasituksessa.

3x tyรถ

www.telma-lehti.fi

TELMA 2โ ข2015

7

3x työ

Häiriöiden syynä usein robotti

Atrian siivupakkaamon vuorotyönjohtaja Marko Korpela on työskennellyt Atrialla 90-luvun alkupuolelta lähtien. Nykyinen työ siivupakkaamossa on Korpelan mukaan muuttunut tekniikan kehittymisen myötä kevyemmäksi. Samalla myös henkilömäärä on vähentynyt.

– Aikaisemmin täällä työskenteli viisi henkilöä vuorossa, nyt pärjätään parin ihmisen voimin. Työ ei ole myöskään enää fyysisesti kuormittavaa, lukuun ottamatta Ruotsin vientiin meneviä tuotteita. Tehtävämme on pääasiassa seurata robottien toimintaa ja puuttua mahdollisiin häiriötilanteisiin. Aikaisemmin häiriön aiheutti ihminen, nyt robotti, kiteyttää Korpela.

Uuden teknologian mahdollistama kapasiteetin kasvu vaatii robottien seuraajilta nopeita hoksottimia. Yhden työvuoron aikana siivupakkaamon läpi menee jopa 30 eri tuotetta. Tänä päivänä työergonomiaan on kiinnitetty erityistä huomiota.

– Pystymme vaikuttamaan siihen itsekin. Meillä on menossa sisäinen kampanja, jossa jokainen kirjaa ylös huomaamiaan epäkohtia. Näiden huomioiden pohjalta pyrimme parantamaan turvallisuutta ja työolosuhteita.

Vaikka työ on muuttunut kevyemmäksi, on siitä tullut myös yksitoikkoisempaa ja vähemmän sosiaalista. Koneiden kanssa kun ei voi keskustella. Enää ei myöskään ole mahdollisuutta vaihdella työtehtäviä toisten kanssa. Työnantaja tukee kuitenkin työntekijöiden henkistä ja fyysistä jaksamista erilaisilla etuseteleillä liikunnan tai kulttuurin parissa.

8

TELMA 2•2015

www.telma-lehti.fi

TELMA 2•2015

9

3x työ

Sosiaalisuus vähenee Atrian Logistiikkakeskuksessa työskentelevä Pirjo Rajala on nähnyt läheltä teknologian kehittymisen ja sen vaikutukset työntekijöiden hyvinvointiin ja työoloihin. Rajala tuli Atrian vanhaan lähettämöön töihin vuonna 1998, jolloin työ oli välillä fyysisesti hyvinkin raskasta.

– Siellä jouduimme nostelemaan raskaita laatikoita, osa jopa 38-kiloisia.

Muutos siitä tähän päivään on ollut hurja, Rajala sanoo.

Kun ensimmäinen logistiikkakeskus valmistui 2000-luvun alkupuolella, muuttui työ huomattavasti kevyemmäksi raskaiden työtehtävien jäätyä pois. Uusin logistiikkapuoli otettiin käyttöön vuonna 2007, ja siinä automaatio harppasi jälleen askelia eteenpäin.

– Työ on helpottunut myös siinä mielessä, että tietokone ilmoittaa oikeat määrät oikeisiin laatikoihin. Meidän tehtävänämme on vain siirtää tuotteet sen mukaan.

Vaikka Rajala näkeekin uuden tekno­ logian hyvänä asiana, on siinä myös varjo­ puolia. Työ on muuttunut staattisemmaksi, ja samassa työpisteessä seistessä tulee paljon toistoja päivän aikana. Lihaksiston kunnosta työntekijät huolehtivatkin keppijumpan avulla.

– Työnantaja on ohjeistanut meitä keppijumppaan. Pystymme myös vaihtelemaan eri työtehtävien välillä, joten samaa tehtävää ei tarvitse tehdä päivästä ja viikosta toiseen, Rajala kertoo.

Rajala ei kuitenkaan usko, että auto­ matiikka tulee koskaan korvaamaan täysin ihmistyötä.

– Meidän työmme on kuitenkin viime kädessä varmistaa, että kaikki tuotteet menevät oikeisiin paikkoihin ja kaikki sujuu. Työ on itsenäistä ja sosiaalinen kanssakäyminen työkavereiden kanssa jää kahvi- ja ruokatunneille. •

10

TELMA 2•2015

www.telma-lehti.fi

TELMA 2•2015

11

ROOPE PERMANTO

Työ & elämä

Digitalisaatio mullistaa palvelusektorin Digitalisaatio vaikuttaa palvelusektoriin yhtä voimakkaasti kuin teollisuuteen. Se lisää tuottavuutta ja muuttaa kilpailuoloja.

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN tuoreessa raportissa Palvelutalouden murros ja digitalisaatio – Suomen kasvun mahdollisuudet viisi tahoa antaa ehdotuksensa palvelusektorin kehittämiseksi.

Etlatiedo Oy:n mukaan Suomessa toimii lähes 200 000 palvelualan yritystä. Digitalisoitumisen myötä osasta palveluista on tullut paikasta riippumattomia, jolloin palvelua voidaan viedä ulkomaille. Suuria eroja on myös

toiminnan skaalautuvuudessa, eli kuinka paljon on mahdollista hyödyntää massatuotannon etuja. Etlatieto ehdottaa, että palveluiden skaalautuvuuden ja viennin edellytyksiä tulisi parantaa suuntaamalla julkista rahoitusta erityisesti radikaaleihin ja riskipitoisiin hankkeisiin.

McKinsey & Companyn mukaan digitaalinen murros asettaa Suomelle neljä vaatimusta: 1. suomalaisten yritysten on tartuttava

muutokseen kotimarkkinoidensa puolustamiseksi. 2. suomalaisyritysten tulisi tutkia palveluiden kansainvälisiä markkinoita aloilla, joilla Suomessa on osaamisetua. 3. valtio voi tukea kehitystä helpottamalla työntekijöiden siirtymiä työmarkkinoilla sekä 4. tukemalla yritysten investointeja digitaaliseen infrastruktuuriin, työkaluihin ja taitoihin.

VTT jakaa palvelut kuluttajapalveluihin (vähittäiskauppa), fyysisiä jakeluverkkoja käyttäviin (logistiikka), sähköisiä verkkoja hyödyntäviin (ICT, pankit), tieto­intensiivisiin (asiantuntijapalvelut), teollisuuden tuottamiin sekä systeemisiin palveluihin (energiahuolto).

VTT ehdottaa muun muassa, että tietoisuutta teollisuuden ja palveluiden ”kohtalonyhteydestä” on lisättävä. Tietointensiivisten palveluiden kysyntää tulisi kehittää valistuneen hankintatoimen kautta. Olemassa olevien palveluiden tarjontaa tulisi systematisoida liiketoimintamallien ja tuotteistamisen avulla sekä kokoamalla hyviä käytäntöjä.

Digilen mukaan pilvilaskenta ja -alustat ratkaisevat internet-talouden voittajat ja häviäjät kuluvan vuosikymmenen loppu­ puoliskolla. Alustat kilpailevat globaaleilla markkinoilla rajoista välittämättä ja ulottuvat kaik­kialle yhteiskunnan rakenteisiin. Vah­vasti alustoihin tukeutuvat muun muassa e-demokratia, e-terveydenhuolto, e-oppiminen, e-maksaminen, e-liikennepalvelut sekä teollinen internet. Ellei Suomella ole omia palveluteollisuuden logiikalla toimivia alustoja, Suomi menettää digitaalisten tuottavuusinvestointien hyödyt maailmalle haihtuvana taloudellisena arvona ja hitaana osaamisen kehittymisenä. Suomi voisi olla edelläkävijä käyttäjän ja kansalaisten dataan liittyvässä sääntelyssä. www.tem.fi/julkaisut

JUKKA KERÄNEN kehitti väitöskirjassaan Puheen vaimenemisen mittaaminen ja ennustaminen avotoimistoissa uusia, aiempaa yksinkertaisempia mittaus- ja mallinnusmenetelmiä. Ne soveltuvat erityisesti avotoimistoihin, joissa perinteisemmillä suunnittelumenetelmillä ei ole saavutettu hyväksyttäviä ääniolosuhteita. Huoneakustisten laboratoriotutkimusten tulosten perusteella on mahdollista arvioida erilaisten sisustus- ja kalustusratkaisujen vaikutuksia akustiikkaan.

12

TELMA 2•2015

ROOPE PERMANTO

Vähemmän melua avokonttoriin

Persoonallisuus vaikuttaa työstressin kokemiseen PSYKOLOGIAN MAISTERI Maria Törnroos selvitti väitöstutkimuk­ sessaan ihmisen persoonallisuuden vaikutusta työstressin kokemiseen.

Etenkin korkea neuroottisuus oli yhtey­dessä korkeampaan koettuun kuormitukseen ja korkea sovinnolli­

suus vähäisempään koettuun kuor­ mitukseen. Korkeaksi koettu työkuor­ mitus ennusti korkeampaa kyynisyyt­ tä ajan myötä. Kyynisyys puolestaan ennusti masennusoireilua, joten työ­ kuormituksella on kauaskantoisia vaikutuksia terveyteen.

TYÖTUOMIOISTUIN VÄITE: Tekniikan tutkimukseen panostaminen on tärkein tie Suomen kilpailukyvyn parantamiseen.

EI Nuo ovat aivan ehdottoman tärkeitä asioita, mutta vielä tärkeämpää on panos­ taa kohdemarkkinoiden ja asiakkaiden to­ dellisten tarpeiden tuntemiseen. Nämä asiat yhdessä luovat edellytyksiä uuden vaurauden luomiseen.

Lauri Sipilä, toimitusjohtaja Suomen Markkinointiliitto MARK

EI

Työtapaturma- ja ammattitautilaki muuttuu TYÖTAPATURMIA JA AMMATTITAUTEJA koskevat säädökset on koottu yhdeksi uudeksi työtapaturma- ja am­ mattitautilaiksi, joka tulee voimaan 1.1.2016. Lakiin on kirjattu vakuutetun oikeudet ja velvollisuudet, jotka nyt ovat osittain ratkaisu- ja oikeuskäytän­ nön varassa. Työtapaturma- ja ammat­ titautivakuutuksen perusrakenteet, kuten rahoitus tai toimeen­pano, eivät muutu.

Uudessa laissa määritellään tapa­ turma sekä lääketieteellinen syyyhteys tapaturman ja vamman tai

NUMEROT

4 404

Havaittuja ammattitautitapauksia vuonna 2012.

Lähde: Työterveyslaitos www.telma-lehti.fi

sairauden välillä. Jos syy-yhteys puut­ tuu, kyseessä ei ole työtapaturma tai ammattitauti. Lakiin on kirjattu myös huomattavasti nykyistä yksityiskohtai­ semmin ne olosuhteet, joissa sattunut vahinko korvataan työtapaturmana tai ammattitautina.

Työtapaturma- ja ammattitautiva­ kuutus koskee vain ansiotarkoitukses­ sa tehtyä työtä. Korvauskäsittelyä no­ peutetaan lyhentämällä määräaikoja.

Työnantajalla on velvollisuus ottaa työn­tekijöilleen työtapaturmaja ammattitauti­vakuutus.

24%

Meluvamma on yleisin ammattitauti.

Tekniikan tutkimukseen ja tuotekehityk­ seen panostaminen on tärkeä tie Suomen kilpailukyvyn parantamiseen, mutta tärkein se ei ole. Tärkeintä on parantaa yleisiä yri­ tystoiminnan edellytyksiä. On madallettava työllistämisen kynnyksiä uudistamalla työ­ markkinoiden rakenteita, on luotava vero­ järjestelmään vahvemmat kannusteet kasvuun ja vapautettava kansalaisten sekä yrittäjien luovuus karsimalla säänte­ lytaakkaa.

Antti Neimala, varatoimitusjohtaja Suomen Yrittäjät

KYLLÄ Vientivetoista kasvua on esitetty ratkai­ suksi Suomen talouden ongelmiin. Viennin kasvu on hyvä tavoite, mutta siihen pää­ seminen on kovan työn takana. Ylläpitääk­ seen korkeata elintasoa Suomen pitää mak­ simoida tuotannon lisäarvoa, ei tuotannon määrää. Teknologian eturintamassa syntyy uusia korkean lisäarvon tuotteita. Uusia tuotteita ei synny ilman panostuksia tuote­ kehitykseen. Aineettomien investointien viimeaikainen heikko kehitys heikentääkin mahdollisuuksia saada vienti kasvuun uusil­ la tuotteilla.

Markus Lahtinen, tutkimusjohtaja Pellervon taloustutkimus PTT

TELMAN TUOMIO ÄÄNIN 2–1:

EI

Tekniikan tutkimukseen panostaminen ei ole tärkein tie Suomen kilpailukyvyn parantamiseen.

TELMA 2•2015

13

Työ & elämä

Tehtävämuutokset voivat auttaa masentunutta MASENNUS AIHEUTTAA usein toimintakyvyn alenemista, ja sairauspoissaolot ovat yleisiä. Tutkimuksen mukaan muutokset työtehtävissä tavanomaisen hoidon lisänä saattavat vähentää sairauspoissaolopäivien lukumäärää.

Tuoreessa Cochrane-katsauksessa vedettiin yhteen kaikki tutkimukset sekä työhön kohdistuvien että kliinisten toimenpiteiden vaikutuksesta masentuneiden työntekijöiden sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Cochrane-katsaukset ovat tiivistelmiä lääketieteellisestä tutkimustiedosta ja niitä tuottaa kansainvälinen tutkimusverkosto.

Sovellukset ratkovat työelämäongelmia

OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN AppLabissa opiskelijatiimit kehittävät erilaisia sovelluksia ratkomaan työelämän ongelmia. Teemoja ovat automatiikka, energia ja ympäristö, koulutus sekä sosiaali- ja terveysala. Tiimit kilpailevat kehitystyössä, ja parhaimmat ideat pääsevät jatkokehitykseen. ­Vuosina 2012–2014 LAB-oppimismallin ­tuloksena on syntynyt kymmenen ­startup-yritystä.

Anturit tunnistavat ihmisen liikkeet

FILOSOFIAN MAISTERI Pekka Siirtolan väitöskirjassa Recognizing human activities based on wearable inertial measurements: Methods and Applications esitetään anturitietoon perustuvia hahmontunnistusmalleja, joiden avulla voidaan tunnistaa ihmisten erilaisia toimia: arkitoimia älypuhelimen avustuksella sekä ihmisen liikkeitä teollisessa ympäristössä. Liiketunnistusmenetelmiä voidaan hyödyntää esimerkiksi hyvinvointisovelluksissa ja -rannekkeissa sekä työntekijöiden opastamisessa uusiin tehtäviin.

14

TELMA 2•2015

LEFFA

Ihminen ja kone

E

lokuva taidemuotona on aina ollut teknisen kehityksen kärkeä. Jo ensimmäisissä filmeissä kikkailtiin niin valotuksilla, leikkauksilla kuin trikkikuvauksilla.

1950-luvulla keksittiin 3D-tekniikka ja leveät kuvaformaatit.

Nyttemmin perinteisestä filmistä on siirrytty digitallennukseen ja nopeaan kuvataajuuteen, mutta tarinat ja teemat säilyvät samoina.

Jo mykkäelokuvissa ihminen oli usein tekniikkansa vanki tai jopa uhri (Metropolis 1927). Se avasi ovia, mutta jätti lopulta ihmisen selviytymään yksin sisäisten ristiriitojensa kanssa. Ehkä pisimmällä kamppailumme tekniikan kanssa on vienyt Ranskan Chaplin eli Jacques Tati, jonka elämäntyö on äskettäin julkaistu meilläkin yksissä kansissa (DVD ja Bluray Future Film 2015).

Tatin keskeiset elokuvahahmot, postimies ja monsier Hulot, ovat auttamattoman kömpelöitä kaiken mekaanisen kanssa. Heille polkupyörä ja sateenvarjo edustavat teknisen kehityksen kärkeä. Silti he ovat rakastettavia ja inhimillisempiä kuin tekniikasta lumoutuneet. Etenkin elokuvassa Enoni on toista maata (1958) siskon poika on lumoutuneempi Hulot’sta kuin kotinsa uskomattomista automaattisista toiminnoista. Ensin ihminen, sitten kone.

Tieteiselokuvan saralla tekniikka on usein pääosassa.

Niinpä näyttävät uudet elokuvat, kuten Christopher Nolanin Interstellar (2014), ovat pinnalta upeita ja juoneltaan monimutkaisia, mutta peittävät helposti ihmisen alleen. Pienemmissä produktioissa, kuten Automata (2014) ja Congress (2013), asetelma on mielenkiintoisempi. Ensin mainitussa tekniikka erkaantuu ihmisestä ja luo oman elämänsä; jälkimmäisessä ihmiset pakenevat todellisuutta lopullisesti keino­ todellisuuteen. Inhimillistä elokuvakevättä.

Leffaterapeutti Mikael Saarinen

Teema: Uusi tekno­ logia

Tekniikka luo uutta työtä Uusi tekniikka, robotit ja digitalisaatio eivät vie työpaikkoja. Työn tekemistä ne kyllä muuttavat ja monet ammattinimikkeet katoavat historian hämärään, mutta uusia syntyy vähintäänkin samaa tahtia.

SITA Suomen jätteenkäsittelylaitoksessa Helsingin Viikissä robotti tekee työtä, joka olisi ihmiselle vaikeaa ja epäterveellistäkin. Tarkka lajittelu luo myös uutta liiketoimintaa. Vaisalalaiset työskentelevät monikansal­ lisissa tiimeissä, jonka jäsenet sijaitsevat eri puolilla maapalloa. Ilman kehittynyttä viestintätekniikkaa yhteinen työ olisi hidasta ja hankalaa.

www.telma-lehti.fi

TELMA 2•2015

15

16

TELMA 2•2015

teksti Hasse Härkönen kuvat Miika Kainu

Muutoksen kynnyksellä Robottikourat lajittelevat täryseulan liukuhihnalle sopivasti levittämiä rakennusjätteitä. Robotteja ympäröivät häkit.

Digitalisaatio ja uusi teknologia muuttavat kaikkia töitä. Vanhoja työtehtäviä häviää ja uusia syntyy tilalle. Teknologia antaa mahdollisuuden parantaa tuottavuutta, työhyvinvointia ja työturvallisuutta. Kehitys on toteutunut SITAn rakennusjätteiden käsittelylaitoksella Helsingin Viikissä.

K

estää hetken ennen kuin sen tajuaa SITAn jätteenkäsittelylaitoksella Helsingin Viikissä: täällä ei näy yhtään ihmistä kävelemässä tai seisoskelemassa lajitteluhallissa. Hallin ylätasolla kolme robottia sen sijaan poimii ja lajittelee liukuhihnalla kulkevia rakennusjätteitä hypnoottisen vinhaa vauhtia. Robotit ovat kuin kurkia, jotka väsymättä noukkivat pihtinokillaan sammakoita suolta. Koneiden liikkeet ovat määrätietoisia, virheettömiä ja nopeita. Linjan ensimmäinen robotti tekee tunnissa jopa huimat 2 000 poimintaa hihnalta.

Mieleen nousee väkisin ajatus siitä, kuinka monta ihmiskättä ja työpaikkaa robotit ovat korvanneet.

– Eivät yhtään, päinvastoin robotit ovat luoneet uusia työpaikkoja. Meillä ei olisi tarjota laitoksen nykyistä puolta tusinaa työpaikkaa ihmisille, jos emme olisi osittain robotisoineet laitosta, SITA Suomen toimitusjohtaja Jorma Kangas vastaa.

Työturvallisuuspäällikkö Tuija Hirvi kertoo, että Viikin laitoksessa ihmiset työskentelevät nyt työkoneiden ohjaamoiden suojissa. Ohjaamossa sisäilma ja muut työskentelyolosuhteet ovat helpommin hallittavissa kuin käsittelyhallissa.

Ohjaamo eristää melua ja suodatinjärjestelmä poistaa mahdollisen haitallisen pölyn, eikä ohjaamossa ole talvellakaan niin viileä työskennellä kuin sivuistaan osin auki olevassa kevyt­hallissa.

www.telma-lehti.fi

TELMA 2•2015

17

Kuorma-autojen kuljettajat tyhjentävät turvallisuussyistä yksi kerrallaan rakennusjätteet kasaksi laitoksen lattialle kahmarin ulottuville. Kahmarin kuljettaja tekee lajittelun ensimmäisen vaiheen poimimalla isot, eri jätemateriaaleja edustavat kappaleet koneensa kouralla. Kahmarinkäyttäjän ohje on pysäyttää koneen liike, jos jalankulkija tulee alle kymmenen metrin säteelle koneen toiminta-alueesta.

– Työturvallisuus on koko ajan parantunut. Viikin hallissa käytössä oleva konekanta on uutta ja turvalliseksi suunniteltua. Huoltotyöt ja häiriönpoisto on mahdollista tehdä teknisesti turvallisesti, ja käyttäjät on koulutettu koneiden ja laitteiden turvalliseen käyttöön, Hirvi sanoo.

Laitospäällikkö Raimo Haantaus tiivistää työn muutoksen yhteen lauseeseen: – Robottien käytön ansiosta ihmisten tekemät työt ovat nyt järkevämpiä, miellyttävämpiä ja turvallisempia.

Yksi työturvallisuusriski on laitoksen maa-alan pienuudesta johtuva raskaan liikenteen ahtaus. Liikenteelle on tehty selvät säännöt, ja alueella jalan liikkuessa pitää käyttää näkyvää vaatetusta ja suojavarusteita.

Hirvi ja Haantaus arvioivat, että ihminen ei varmaan koskaan jää kokonaan pois jätteenkäsittelystä. Koneet tekevät suurimman osan töistä, ihmisen roolina on laitteiden valvonta, huolto ja työn viimeistely. Robotisoidussa laitoksessa siihen tarvitaan aiempaa korkeammin koulutettuja työntekijöitä.

Viikin lajitteluhallin robotteja kaukovalvotaan ZenRoboticsin konttorilla Helsingin ydinkeskustassa. ZenRoboticsin projektipäällikkö Juha Koivisto kertoo, että robottijärjestelmässä on noudatettu teollisuuden automaatiota koskevia turvavaatimuksia.

LISÄÄ HYÖTYKÄYTTÖÄ JÄTTEILLE Viikin osittain robotisoitu laitos edustaa tulevaisuutta. Valmistuessaan laitos oli ensimmäinen laatuaan, ja toimitusjohtaja Kankaan mukaan tällä hetkellä koko Euroopassa on vain puolenkymmentä robotisoitua jätteenkäsittelylaitosta.

– Jätteiden lajittelu robottien avulla on aivan uutta. Haluamme tehdä jotain, mitä muut eivät ole vielä tehneet, ja sitä kautta saada kilpailuetua. Kilpailu on kovaa ja kustannustehokkuus on tärkeä tekijä asiakkaillemme, Kangas sanoo.

18

TELMA 2•2015

Viikin laitos on tehokas: sinne tulevista rakennusjätteistä 90 prosenttia tai enemmän saadaan hyötykäyttöön.

– Uusi teknologia on avannut meille uutta liiketoimintaa. Aikaisemmin tarjosimme vain palvelua eli jätteiden keräämistä ja käsittelyä. Nyt myymme lisäksi tehokkaan lajittelun kautta syntyviä materiaaleja teollisuudelle.

Toimitusjohtajan mukaan Viikkiin tehty muutaman miljoonan investointi on SITA Suomen kokoiselle yritykselle merkittävä satsaus. Yhtiössä uskotaan robottien mahdollisuuksiin, ja yritys on tehnyt lujasti töitä suomalaisen Zen­ Roboticsin kanssa, jotta toimintamalli tarkentuu ja kehittyy. Tavoitteena on saada robottituote kaupallistettua.

Kysyntää varmasti on, koska jätteiden käsittely ja hyötykäyttö ovat nousussa.

SITA Suomella on toimipisteitä ympäri maata, ja yhdeksän kierrätysmateriaaleja vastaanottaa laitosta. SITA on Euroopan suurin ympäristöhuoltoalan yritys, joka on osa kansainvälistä vesi- ja jätehuoltoalan SUEZ environnement -konsernia.

Jatkossa SITA Suomi siirtyy käyttämään SUEZ environnement -nimeä.

Toimitusjohtaja Jorma Kangas kertoo, että robotiikan hyödyntäminen jätteiden lajittelussa on luonut yritykselle kokonaan uutta liiketoimintaa.

– Kaikista jätteistä rakennus- ja purkujätteen osuus on noin kolmannes, ja jatkossa robotteja voidaan kehittää muidenkin jätteiden lajitteluun, Jorma Kangas huomauttaa.

Jätteenkäsittelylaitoksen tontti on melko ahdas, joten raskas liikenne noudattaa tarkkoja sääntöjä.

niitä vaan tulee niiden rinnalle täydentämään käsittelytekniikoiden kirjoa.

LAJITTELU VAIKEAA ROBOTEILLE Kankaan mielestä pitkällä aikavälillä robotit varmasti vaikuttavat alan tuottavuuteen. Jätteiden käsittely on volyymibisnestä, ja siihen väsymättömät, tehokkaan nopeat koneet sopivat mainiosti.

– Se on yllättänyt, että jätteiden käsittely ei ole helppo ala roboteille. Toimivan järjestelmän kehittäminen on ollut vai­keampaa kuin kuvittelimme. Rakennusjäte on materiaaliltaan ja kappaleiden kooltaan niin monimuotoista, että luotettavaa lajittelua ei ole helppo saada aikaan, toimitusjohtaja sanoo.

Viikin laitoksen kehitys on ottanut aikaa. Robottiprojekti lähti käyntiin tammikuussa 2013, ja laitospäällikkö Haantauksen mukaan asioita on muutettu moneen kertaan matkan varrella. Esimerkiksi viime vuoden heinä–syyskuussa linjalle saatiin paremmat robotit sekä täryseula, joka jakaa lajiteltavat jätteet liukuhihnalle roboteille sopivalla tavalla.

– Häiriöitä tulee harvoin, ja käyttökuluiltaan robotit ovat hämmästyttävän edullisia. Sähköä kuluu vähän, toteaa Raimo Haantaus. www.telma-lehti.fi

Robotit ovat jo muuttaneet jätteiden käsittelyä peruuttamattomasti, mutta Jorma Kankaan mukaan alalla on jatkossakin käytössä paljon perinteistä, pitkälle kehitettyä tekniikka, kuten murskaimia, erilaisia mekaanisia siivilöitä sekä tuuli- ja magneettierottimia. Robotiikka ei syrjäytä

DIGITALISAATIO VASTA ALUSSA SITAn Viikin laitoksen robotisaatio on yksi osa maailmanlaajuista mullistusta, jonka yhteisenä nimittäjänä on digitalisoituminen. Uusien teknologioiden työlle aiheuttamaa muutosta on vaikutukseltaan verrattu teolliseen vallankumoukseen.

Aikaisemmin muutoksen toivat höyry ja sähkö, nyt digitalisaation nollat ja ykköset.

Yhteistä menneille ja nykyiselle murroksille on se, että ne muuttavat työn tekemistä perinpohjaisesti.

Nykymaailmassa kehittynyt globalisaatio tuo oman merkittävän piirteensä mukaan kehitykseen. Aikaisemmin globalisaatio koski vain tiettyjä toimialoja, mutta nyt lähes kaikkia töitä kaikilla toimialoilla.

Digitalisaation tuoma työelämän murros ja digitaalisten ilmiöiden kehitys ovat vasta alkumetreillä. Digitaaliset ilmiöt ovat kehittyneet voimakkaasti uudella vuosituhannella, ja kehityksen odotetaan jatkuvan kiivaana, mikä tuo valtavasti uusia teknologisia ratkaisuja ja mahdollisuuksia jatkossa. ETLAn tutkijatohtori Timo Seppälän mielestä internetin tuleminen kaupalliseen käyttöön 1990-luvun lopulla oli yksi keskeinen asia digitalisaation läpilyönnissä.

– 98 prosenttia maailman prosessoreista ei ole vielä yhdistetty internetiin, eli potentiaalia on valtavasti. Nettihuu-

Älylaitteet toivat teollisen internetin Tekoälyn edellyttämän teknologian kypsyminen ja hinnan lasku, globaalit tietoverkot ja pilvipalvelut ovat nostaneet teollisen internetin kuumaksi kysymykseksi. Teollinen internet tarkoittaa verkon sekä muun viestintä- ja tietotekniikan hyödyntämistä erilaisissa teollisuuden tuotteissa. Teollisen internetin kautta yritykset voivat tehostaa nykyistä liiketoimintaansa, luoda kokonaan uutta liiketoimintaa ja kasvattaa tuotteidensa arvoa.

Murroksessa palvelut ovat tuoneet uutta liiketoimintaa teollisuusyrityksille. Erinomainen esimerkki on hissiyhtiö Kone, jossa mer-

kittävä osa liikevaihdosta tulee nykyään palvelupuolelta.

Palveluiden tuottavuus perustuu yritysten tehokkaaseen tiedonhankintaan laajasta, usein eri puolille maailmaa levittäytyneestä laitekannasta ja ison tietomassan hyödyntämisessä palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa.

Perinteisestä tuotteiden valmistuksesta palveluihin siirtyminen vaatii yrityksiltä uudenlaisia toimintatapoja. Teollisuuden työtehtävät muuttuvat vaativimmiksi ja korkeammin koulutettujen työn määrä lisääntyy.

TELMA 2•2015

19

Tietojärjestelmien tavoitteet ja edut selville JOTTA UUSISTA tietojärjestelmistä on etua, niiden on oltava helppokäyttöisiä ja todella autettava työntekoa. Teknillisen korkeakoulun tuotantotalouden laitoksen VTT:llä tekemä tutkimus osoittaa, että uuden tietojärjestelmän hyödyntäminen oli odotettua haastavampaa. Vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen kohteena oli VTT:llä 2009 käyttöön otettu osaamisen johtamisen tietojärjestelmä.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millä tavalla tietojärjestelmät ja niiden

käyttö vaikuttavat asiantuntijaorganisaation toiminnassa ja johtamisessa. Tutkimusta varten haastatellut VTT:läiset pitivät uuden tietojärjestelmän hyötynä sen synnyttämää keskustelua osaamisesta sekä järjestelmällisyyttä ja läpinäkyvyyttä tietojen koonnissa.

Uuden järjestelmän käyttöön liittyi silti monia ongelmia. Järjestelmän kehittämisvaiheessa kaavaillut hyödyt ja käyttökohteet eivät vastanneet käyttäjien todellisuutta, ja haastatellut olivat epätietoisia

Kahmari lajittelee jätteessä olevat suurimmat kappaleet. Koneen ohjaamossa sisäilma ja muut työskentelyolosuhteet ovat helpommin hallittavissa kuin käsittelyhallissa.

20

TELMA 2•2015

siitä, mihin tarkoitukseen ja kenelle järjestelmä oli kehitetty.

Tulosten valossa tutkijat korostavat, että tietojärjestelmän hyötyjä tulisi pohtia perusteellisesti ennen sen käyttöönottoa.

Käyttäjien tarpeet on kartoitettava hyvissä ajoin ja kattavasti ennen toteutusvaihetta, ja käyttäjät tulisi pitää kiinteästi mukana koko kehittämistyön ajan.

Lisätietoja: www.tsr.fi > Hae numerolla 109326.

Tuija Hirven ja Raimo Haantauksen mielestä ihmisten Viikin laitok­sella tekemät työt ovat robottien myötä muuttuneet miellyttävämmiksi ja turvallisemmiksi.

massa kannattaa silti muistaa, että internet on vain tiedon väylä, ja esimerkiksi töitä muuttava tekoäly pitää rakentaa laitteisiin ja palveluihin, myös Aalto-yliopistossa tuotantotalouden laitoksella opettava Seppälä sanoo.

RUTIINIT ENSIMMÄISINÄ AUTOMAATTISIKSI Digitalisaation ja uuden teknologian odotetaan muuttavan käytännössä kaikkia töitä. Töiden sisällöt tulevat muuttumaan, osa nykyisistä töistä katoaa, uusia töitä syntyy. Aikaisemmin useimpien tietotöiden ajateltiin pysyvän koneiden ulottumattomissa, mutta nyt esimerkiksi kirjan­ pidon perustehtäviä automatisoidaan.

Myös analyysitaitoja ja muita ei niin rutiiniomaista osaamista vaativat työt tulevat muuttumaan.

Eniten työpaikkoja häviää matalimman koulutus- ja osaamistason ammateissa, teollisuudessa ja matalapalkka-aloilla, joissa töiden automatisointi on melko helppoa. Erään näkemyksen mukaan teollisuuden työpaikoista noin 30 prosenttia muuttuu lähitulevaisuudessa digitalisaation myötä. www.telma-lehti.fi

Oxfordin yliopiston tutkimuksessa vuodelta 2013 taas arvioidaan, että jopa 47 prosenttia Yhdysvaltojen työpaikoista on vaarassa kadota ja korvautua automaatiolla 10–20 vuoden kuluttua. Timo Seppälän mukaan Suomen teollisuudesta häviää 80 työpaikkaa viikossa, jos nykyinen trendi jatkuu. Uusia työpaikkoja syntyy tilalle, mutta uudet työpaikat tulevat uusille aloille.

Työ- ja elinkeinoministeriön viime vuonna julkaisemassa Katsaus suomalaisen työn tulevaisuuteen -raportissa todetaan, että kolmasosa suomalaisista työskentelee eniten muuttuvissa ammateissa.

Suomalaisen Työn Liiton tuoreen kyselytutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia suomalaisista uskoo teknologian korvaavan ihmisten tekemää työtä, ja 27 prosenttia vastaajista pelkää oman työnsä kärsivän teknologiasta.

Samaan aikaan teknologiassa nähdään mahdollisuuksia uusien työpaikkojen syntymiselle. Yleisesti ottaen suomalaiset

uskovat teknologiaan ja sen myönteisiin vaikutuksiin.

TARJOLLA TUOTTAVUUTTA VTT:n tutkimusprofessori Heikki Sepän mielestä yksisilmäinen keskustelu ammattien häviämisestä on typerää, koska nykytilanteessa ei ole mitään uutta.

Ammatteja on hävinnyt ja uusia on syntynyt aina, ja siihen pitää Sepän mukaan varautua koulutuksella ja muilla keinoilla.

– Teknologian kehittymisen myötä työpaikkojen määrä ei ole historian saatossa vähentynyt, vaan päinvastoin työtä on tullut lisää. Suomessa työttömyyden ongelmat ovat rakenteellisia, eivät teknologiasta johtuvia, Seppä sanoo.

Hänen mielestään vertailun vuoksi kannattaa katsoa Yhdysvaltojen tilannetta.

Maassa teknologia on kehittynyttä ja sitä käytetään paljon, ja työttömyys on pienempää kuin Suomessa. Pitkän uran tehnyt Seppä on ollut ja on edelleen aktiivinen tekijä teknologian kehityksessä. Hänellä

Samaan aikaan teknologiassa nähdään mahdollisuuksia uusien työpaikkojen syntymiselle.

TELMA 2•2015

21

Robotti on nopea ja väsymätön työntekijä. Pihtimäinen koura poimii pienetkin kappaleet tarkasti.

on pari sataa patenttia keksinnöilleen, joiden löyhä yhteinen nimittäjä on mittaustekniikka, kuten erilaiset anturit.

– Uusi teknologia tarjoaa eväät tuottavuuden kasvattamiseen. Pelon ilmapiiri uuden suhteen ei saa olla vallalla politiikassa ja työelämässä, koska se estää meitä ottamasta käyttöön teknologian mahdollistamaa tuottavuuden lisäystä, Seppä sanoo.

PALVELUROBOTIT TULEVAT Teknologian kehittyessä avainasiaksi nousee työn uudelleen jakaminen ihmisen ja koneen välille. Työ ei häviä, vaan sen sisältö muuttuu.

Jatkossa ihmistyö keskittyy ennen kaikkea luovuutta, keksimistä, mahdollisuuksien ja ongelmien tunnistamista vaativiin tehtäviin sekä sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Eli työtehtäviin, joihin koneet eivät ainakaan lähitulevaisuudessa kunnolla pysty. Työhön liittyvät eettiset ja moraaliset kysymykset sekä yksilön tietoturva ovat jatkossakin ihmisen vastuulla.

Monessa työssä paras lopputulos syntyy ihmisen ja koneen yhteistyönä.

Automatisaatio ja robotisaatio tehostavat rutiinitehtäviä. MIT Technology

22

TELMA 2•2015

Review’n mukaan robotisoitu varasto pystyy hoitamaan nelinkertaisen määrän tilauksia robotisoimattomaan varastoon verrattuna. Robotiikan odotetaankin muuttavan erityisesti teollisuutta ja logistiikka-alaa.

– Robotisaation kehittyminen teollisuustuotannossa tulee kuitenkin jatkos­sa olemaan maltillisempaa kuin palvelupuolella, jossa robotisaatio räjähtää valtavaksi ilmiöksi, työ- ja elinkeinoministeriön strategiajohtaja Antti Joensuu arvioi.

Joensuun mukaan palvelurobotit voivat olla lähes mitä tahansa: vanhustenhoitoon liittyviä robotteja, verkkokaupasta ostettujen tuotteiden jakelun hoitavia automaattisesti liikennöiviä robotteja, sähkölinjojen tarkistuksia tekeviä pieniä robottilennokkeja ja niin edelleen.

Jatkossa yritys voisi hankkia tietynlaisen perusrobotin sen valmistajalta ja tarjota sitten robottien käyttöön perustuvia palveluitaan asiakkailleen.

– Nopea kehitys vaatii palvelualojen yrityksiltä hereillä olemista ja uusien ratkaisujen kokemista. Ei saisi käydä kuten verkkokaupan kohdalla, jonka mahdol-

lisuuksiin herättiin Suomessa melko ­myöhään, Joensuu sanoo.

TERVEYDEN MONITOROINTIA JA MITTAUSTA Heikki Sepän mielestä reaali- ja virtuaali­ maailmojen yhdistäminen muuttaa palveluita. Kun esimerkiksi mobiililaitteen avulla toteutettu automaattinen lähimaksaminen yleistyy, se nopeuttaa kaupan kassan operoimista ja vapauttaa myyjän aikaa muihin tehtäviin ja uudenlaiseen asiakaspalveluun.

– Myyjän työn rakenne muuttuu rutiinien automatisoinnin kautta, ja esimerkiksi hyvän myyjän määritelmä muuttuu.

Samalla käteisen ja myös korttirahan liikuttelusta tulevat kustannukset pienenevät, mikä osaltaan kasvattaa työn tuottavuutta, Seppä sanoo.

Tutkimusprofessorin mielestä uusi teknologia antaa valtavia mahdollisuuksia terveydenhoitoon. Uusien antureiden myötä ihmisiä voidaan mitata ja monitoroida tarkasti ja kerättyä dataa käyttää lääkärin apuna. Virtuaalilääkäri voi olla fyysisesti eri paikassa kuin potilas, ja he voivat pitää näköyhteyttä esimerkiksi äly-

Teknologian järkevä käyttäminen voi osaltaan olla tekemässä työpaikasta ja -tehtävästä työntekijää henkisesti tyydyttävää.

puhelimen välityksellä. Lääkäri voi antureilla kerätyn tiedon ja potilaan kanssa käydyn keskustelun kautta päättää, onko potilaan syytä lähteä vastaanotolle. Kiitos viestintäteknologian potilas saa henkilökohtaisen kontaktin tuttuun lääkäriin, mikä tyydyttää myös sosiaalisia ­tarpeita.

– Internet of Things eli esineiden internet tulee olemaan huomattavasti isompi asia kuin nyt ymmärretään. Koulutuksesta voidaan tehdä monta kertaa nykyistä tehokkaampaa, kun verkon avulla toteutettu oppiminen lähtee oppilaiden omasta motivaatiosta ja leikinomaisesta oppimisesta, Seppä sanoo.

RATKAISUT EDELLÄ Sepän mielestä Suomessa ongelmana on se, että asioita ajatellaan liian teknologiavetoisesti ja teknologian annetaan hämärtää ison kuvan näkemistä. Teknologia on vain väline, joka mahdollistaa uusia asioita. Työ ja työelämä eivät muutu itsestään, vaan meidän ihmisten on itse tehtävä se muutos omilla päätöksillämme ja toiminnallamme. Seppä peräänkuuluttaa ratkaisukeskeistä, www.telma-lehti.fi

asiak­kaita ja käyttäjiä palvelevaa lähestymistapaa työn ja työtapojen murrokseen.

– Maailma kannattaa tehdä mahdollisimman sujuvaksi teknologian avulla. Tärkeiden asioiden, kuten energian, hiilidioksidipäästöjen vähentämisen ja terveyden, pitää aina olla agendalla, hän sanoo.

Ongelmien ratkaiseminen ja asiakkaan eteen työskenteleminen tekee työstä mielekästä, mikä lisää tuottavuutta ja myös työhyvinvointia. Työntekijän motivaatio on Sepän mukaan olennainen asia, ja se on teknologiasta riippumatonta. Teknologian järkevä käyttäminen voi osaltaan olla tekemässä työpaikasta ja -tehtävästä työntekijää henkisesti tyydyttävää.

– Liian teknologiavetoisen ajattelun ja internetin tuoma ongelma on työn johtamisen byrokratisoituminen. Kun kaikkea tekemistä seurataan ja raportoidaan koko ajan, johtajilla menee liikaa aikaa byrokratiaan, eivätkä he ehdi keskittyä visionääriseen johtamiseen, Seppä sanoo.

– Älypuhelimet, internet ja muu uusi viestintäteknologia ovat nostaneet työn tehokkuutta paljon, mutta samalla ne ovat tehneet varsinkin Euroopasta liian kankean johtamisen suhteen.

KOULUTUS UUSIKSI Uudessa teknologiaa hyödyntävässä työmaailmassa pärjääminen vaatii uusia taitoja, ja niitä voidaan saada koulutuksen kautta. Heikki Seppä ja Timo Seppälä ovat yhtä mieltä siitä, että koulutuksen luonnetta pitää muuttaa. Elinikäinen oppiminen on oikeasti tärkeää, ei vain kulunut klisee.

– Se ajatus ei enää toimi, että ennen työelämää haetaan koulutus elinikäiseen uraan. Työuran kehitys koostuu erilaisista vaiheista, ja osaamista pitää koko ajan muuttaa ja päivittää, Antti Joensuu sanoo.

Tutkimusten perusteella tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvä nyrkkisääntö on, että jokaista itse teknologiaan investoitua euroa kohden tarvitaan kymmenen euron investointi ihmisten ja organisaa­ tioiden vanhasta poisoppimiseen, kouluttamiseen, uudelleenorganisointiin ja uuden toimintatavan hiomiseen. Uuden teknologian omaksuminen vie myös aikaa.

– Tulevaisuudessa vaaditaan todennäköisesti enemmän uudelleenkouluttautumista, kun perinteiset toimialojen rajat hämärtyvät ja uusia töitä syntyy. Koulutusinvestointien verohelpotukset yksityisille TELMA 2•2015

23

Käsittelyhalliin tuotava lajittelematon rakennusjäte sisältää paljon erilaisia kappaleita ja materiaaleja.

henkilöille voisivat olla yksi keino vauhdittaa oppimista, ETLAn Seppälä pohtii.

Seppälän mukaan digitaalisessa ympäristössä tehtävä tietotyö on yhä useammin sellaista, että sitä ei jätetä työpaikalle, vaan työtä tehdään jollain tasolla koko ajan. Toinen tietotyön trendi on työntekijän töiden ja tulojen pirstaloituminen.

Työpaikkoja voi olla monia, ja tulot muo-

dostuvat useasta pienestä purosta aikaisemman yhden lähteen sijaan. Samalla kuluttajasta voi uuden teknologian myötä tulla tuottaja, joka esimerkiksi myy kotona tuottamaansa sähköä teollisuudelle.

– Suomi tulee tässä suhteessa perässä.

Meillä on edelleen hyvin perinteinen käsitys työstä. Murros tapahtuu pikkuhiljaa,

kun digitalisaatio etenee ja työt muuttuvat. Nyt meillä on paljon digioptimisteja ja -pessimistejä, jotka katsovat digitalisoitumiskehitystä ääripäiden kautta, Seppälä sanoo. • Lähteinä muun muassa TEM:n julkaisu Katsaus suomalaisen työn tulevaisuuteen (2014), ETLAn julkaisu Suomalainen teollinen internet – haasteesta mahdollisuudeksi (2015).

Hyvät edellytykset, käyttö puutteellista

Suomi on toiseksi digitaalisin maa.

DIGIBAROMETRI 2015

24

TELMA 2•2015

SUOMELLA ON huippuluokan edellytykset digitalisoitumisesta hyötymiseen, mutta digitalisoitumisen antamia mahdollisuuksia ei osata hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Suomalaisissa yrityksissä digitalisaation käyttö on kohentunut, mutta julkisella sektorilla ja kansalaisten kohdalla mainiot edellytykset eivät konkretisoidu käytöksi.

Noin kuvaa Suomen tilannetta maaliskuussa julkaistu Digibaromet-

ri 2015. Barometri luo vuosittaisen katsauksen Suomen digitaaliseen asentoon ja sen muutoksiin sekä siihen, mitä eri tahoilla tulisi tehdä paremman digitaalisen tulevaisuuden eteen. Digibarometrin julkaisijat ovat DIGILE Oy, liikenne- ja viestintäministeriö, Tekes, Tekno­logiateollisuus ry ja Verkkoteollisuus ry. Barometrin toteutuksesta vastaa Etlatieto Oy. Vertailussa oli mukana 22 maa­ ta, jotka laitettiin järjestykseen 36

muuttujan perusteella. Mittauksen kohteena oli digitaalisuuden laaja yhteiskunnallinen hyödyntäminen, eivätkä koulutustason kaltaiset yleiset tekijät tai maan rooli ICT:n tuottajana vaikuttaneet sijoitukseen.

Suomi sijoittui vertailussa toiselle sijalle Tanskan jälkeen. Digibarometrin mukaan Suomella on edelleen vertailumaista parhaat edellytykset, mutta digitalisaation

www.telma-lehti.fi

Aimur Saarekivi työskentelee kuormaauton kuljettajana.

TOIMITUKSEN KOMMENTTI

Haavoittuvuus huomioon

hyödyntämisessä Suomi tipahtaa sijalle viisi.

Barometrin päätelmä on, että Suomi on toiminut liian varovaisesti.

Julkaisussa Suomen uudistumiseen kaivataan lisää rohkeutta. Suomessa pitäisi saada aikaan globaalisti kan­ tavia uusia digitaalisia palveluita ja liiketoimintamalleja. Kehitystä kohti digitaalista palveluyhteiskuntaa ba­ rometrin tekijät pitävät vääjäämät­ tömänä.

ROBOTIT EIVÄT VIE TYÖPAIKKOJA

Teollisuusrobotteja Työttömyys /10 000 työntekijää %

Suomi

120

10,1

Saksa

275

4,7

Etelä-Korea 395

3,9

Robottimäärät vuodelta 2012, uusin tilasto World Robotics 2013, IFR, International Federation of Robotics.

Työttömyysluvut tammikuulta 2015, iEconomics.com.

TIETOTEKNIIKAN KÄYTTÖ ja laitteiden yhteys tietoverkkoihin tarkoittavat myös uudenlaista haavoittuvuutta. Viime aikojen yksi eniten huomiota saaneista tapauk­sista oli suomalaispankkeihin kohdistunut palvelun­estohyökkäys.

ETLAn Timo Seppälän mukaan suomalaisyrityksissä on ymmärretty, että tietotekniikan tuomiin riskeihin on varauduttava. Töiden lisääntyvä digita­ lisoituminen kasvattaa tietoturvan tar­ vetta entisestään.

– Yrityksissä tulee miettiä, onko järjes­ telmien pakko olla avoimessa verkossa vai voivatko ne olla suljetuissa verkoissa.

Teollisuudessa käytännössä kaikki uudet tuotantolaitteet on varustettu internet­ kyvykkyydellä, mutta käyttäjä päättää, yhdistetäänkö laite verkkoon vai ei, Seppälä sanoo.

Yleisessä verkossa olevat järjestelmät on suojattava palomuureilla ja muilla tur­ vajärjestelmillä. Kun suojaus on kunnos­ sa, mahdollinen tietomurtautuja pääsee pahimmillaankin vain tiettyyn pisteeseen asti, ei järjestelmän ytimeen. Seppälän mukaan yrityksissä tapahtuvat tietomur­ rot ja -varkaudet liittyvät yleensä hävin­ neisiin laitteisiin tai laitteiden käsittelys­ sä tapahtuneeseen huolimattomuuteen.

Hasse Härkönen

TELMA 2•2015

25

26

TELMA 2•2015

teksti Hasse Härkönen kuvat Ville Rinne

T

Vaisala elää jo digiaikaa Uusi teknologia tarjoaa välineet ympäri maailmaa levittäytyneen organisaation yhteydenpitoon ja johtamiseen. Digitaaliset viestintävälineet ovat myös muuttaneet työn tekemisen luonnetta.

www.telma-lehti.fi

änään minulla on viisi palaveria, joihin osallistun netin välityksellä, tuotepäällikkö Tomi Liljemark

kertoo.

– Kuudenteenkin voisin osallistua verkossa, mutta se kokous pidetään oman työpisteeni naapurissa, joten nousen ylös ja kävelen sinne.

Tiesäähän liittyvien palveluiden kanssa työskentelevän Liljemarkin työpäivä kuvaa Vaisalan arkea. Yrityksen organisaatio kattaa lähes koko maailman, ja pitkien etäisyyksien vuoksi uudet viestintävälineet ovat avainasemassa työnteossa ja johtamisessa.

Vaisalan noin 1 600 työntekijästä 900 on Suomessa Vantaalla, 450 Yhdysvalloissa useassa toimipisteessä ja loput pienemmissä yksiköissä eri maanosissa. Toimipisteitä on yhteensä yli 30, ja ne sijaitsevat 16 maassa. Vaisalan mittaustuotteita ja -palveluita käytetään yli 150 maassa.

Työntekijöiden keski-ikä on 42 vuotta.

Eri maissa ja maanosissa ollaan aikaeron vuoksi eri päivärytmeissä, mikä vaikuttaa työn tekemiseen. Liljemarkin työpäivä voi alkaa aamulla Vantaalla ja loppua toimistolla aikaisin, minkä jälkeen hän pitää tauon ennen iltapalaverien hoitamista kotoa käsin. Liljemarkin esimies on Yhdysvaltojen Coloradossa ja tiimiläisiä löytyy Isosta-Britanniasta. Iso osa työstä on ulkomailla olevien kollegoiden kanssa tekemistä.

– Uuden teknologian myötä ei tarvitse miettiä, sijoitetaanko koko tiimi Vantaalle vai Coloradoon. Työryhmä voi olla hajautettu, ja homma toimii hyvin, Liljemark sanoo.

KONTAKTEJA VERKOSSA JA KASVOKKAIN Tomi Liljemark ja globaalisti Vaisalan työturvallisuuden kehittämisestä vastaava työsuojelupäällikkö Mira Saksi pitävät viime vuosien suurimpana muutoksena Microsoftin Lync-pikaviestisovelluksen käyttöönottoa. Sovelluksen avulla kuka tahansa voi olla yhteydessä keneen TELMA 2•2015

27

”Kun töitä voi teknologian ansiosta tehdä myös kotona, se vaatii työntekijältä taitoa ja kuria irrottautua työstä.”

Ympäristöä tarkkailevat anturit ovat pieniä. Tomi Liljemarkin alaa ovat tiesäähän liittyvät palvelut.

tahansa koko organisaatiossa, ja työntekijän tilanteen – onko hän vapaa, puhuuko puhelua tai onko kokouksessa – näkee saman tien, joten häiritseviä yhteydenottoja voi välttää. Lyncin lisäksi Vaisalassa käytetään muun muassa perinteistä sähköpostia, intranetia sekä Salesforcen Chatteria, joka on ikään kuin yritysten Facebook. Puheluiden määrä on vähentynyt selvästi.

– Pikaviestijärjestelmät omalta osaltaan opettavat siihen, että asiat pyritään tekemään tehokkaasti. Jos ennen kirjoitettiin pitkä sähköposti kaikille asianosaisille ja kommunikaatio saattoi lopahtaa siihen, nyt asiat hoidetaan yhdessä valmiiksi asti, Liljemark kuvaa kehitystä.

Kaikkea viestintää ei silti voi eikä kannata hoitaa digitaalisesti. Saksi ja Liljemark painottavat henkilökohtaisten tapaamisten merkitystä.

– Minulla on tiimissäni kaksi työntekijää, joiden asemapaikka on Yhdysvaltojen itärannikolla. Tavoitteena on tavata heidät kasvokkain ainakin pari kertaa vuodessa, mieluummin useammin, Saksi sanoo.

– Pikaviestijärjestelmä on näppärä väline lyhyeen keskusteluun, mutta esimerkiksi kehityskeskustelut pitää hoitaa kasvokkain, hän jatkaa.

Liljemark sanoo huomanneensa, että kanssakäyminen digitaalisilla viestivälineillä on helpompaa, jos viestikumppanin on tavannut edes kerran kasvokkain.

28

TELMA 2•2015

Tapaamisen ansiosta suhde muuttuu, nimi paperilla tai ruudulla saa kasvot ja persoonan.

YHTEYKSIÄ VAALITTAVA Maantieteellisesti hajallaan olevan organisaation hankaluus on se, että lähes kaikille työpaikoille tyypillisille kahvipöytäkeskusteluille ei ole luontevia edellytyksiä. Kun jokapäiväinen jutustelu puuttuu, näppituntuma tiimiläisten arjesta ja työn sisällön ulkopuolisista asioista uhkaa rapautua.

Liljemark ja Saksi ovat ratkaisseet asian niin, että he varaavat joka viikko tunnin aikaa toisessa maassa olevan työtoverinsa kanssa keskusteluun. Silloin puhutaan niitä näitä, jotta kosketus toisten elämään ja muihinkin kuin työkuulumisiin pysyy yllä.

– Ympäri maailmaa oleva organisaatio ja viestintäteknologian käyttö luovat haasteita työajan seurannalle, Saksi sanoo.

– Kun töitä voi teknologian ansiosta tehdä myös kotona, se vaatii työntekijältä taitoa ja kuria irrottautua työstä, vaikka työ olisi kuinka mielenkiintoista. Vapaaajan vaaliminen on työhyvinvointi- ja työsuojelukysymys.

Saksi käyttää Lynciä myös koulutuksiin, joiden osallistujina on vaisalalaisia ympäri maailman. Lisäksi hän kokoustaa yrityksen työturvallisuushenkilöstön kanssa Lyncin välityksellä säännöllisesti kerran kuussa. Verkon ansiosta matkus-

Mira Saksi 2000-luvun puhelinkopissa, joka antaa mahdollisuuden omaan rauhaan avokonttorissa.

Vaisalan valmistamiin korkean teknologian tuotteisiin kuuluu muun muassa ilmanpainetta, lämpötilaa ja kosteutta mittaava laite, jota käytetään esimerkiksi prosessiteollisuudessa laadunvarmistamiseen.

taminen vähenee ja eri paikoissa olevat ihmiset tavoittaa kerralla, mutta koulutuksen seuraamista on vaikea arvioida netin yli. Koulutuksen interaktiivisuus varmistaa, että koulutukseen todella osallistutaan aktiivisesti.

– Uuden teknologian myötä työ ei ole muuttunut kiireisemmäksi, mutta työpäivä pätkittyy helposti, jos jatkuvasti tulee viestejä ja muita yhteydenottoja.

Suljen viestintävälineet, jos tarvitsen rauhaa keskittyä johonkin työtehtävään, Saksi kertoo.

– Työpaikalla digitaaliset välineet voivat laiskistaa liikkumisen suhteen. Ei välttämättä enää viitsitä kävellä juttelemaan rakennuksen toisessa päässä istuvan kollegan kanssa, kun asian voi hoitaa viestillä.

KORKEAN TEKNOLOGIAN TUOTTEITA Monen viestintäkanavan tehokas ja tuottava käyttäminen vaatii toimivia laitteita ja osaavaa henkilökuntaa. Koulutus antaa valmiudet välineiden käyttöön ja tietoturvalliseen toimintaan. Vaisalan kaltaisessa yrityksessä tietoturva on olennainen asia, ja esimerkiksi kaikkien talosta ulos vietävien läppäreiden kovalevyt on salattu.

Korkea teknologia on olennainen osa myös Vaisalan tuotteita. Yritys tekee mittauslaitteita ja -järjestelmiä, joilla voidaan tarkkailla sää- ja keliolosuhteita sekä teollisuuslaitosten olosuhteita. Vaisalan tuotteiden ja palveluiden avulla asiakkaat pystyvät paremmin ymmärtämään ympäristöään, mikä heijastuu suoraan työturvallisuuteen ja tuottavuuteen. Tyypillisiä sovelluksia ovat tiesäähän ja teiden kunnossapidon suunnitteluun liittyvät järjestelmät.

Vaisala on mukana vuoteen 2016 jatkuvassa projektissa, jonka tavoitteena on vähentää talvisin ulkona tapahtuvia liukastumisonnettomuuksia informoimalla työnsä puolesta ulkona liikkuvia tulevasta liukkaasta kelistä. Projekti toteutetaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen, Työterveyslaitoksen ja Postin kanssa. Vaisala toimittaa projektia varten kaksi mittalaitetta, joilla voi havainnoida kevyen liikenteen väylän liukkautta. • LISÄTIETOA

Työmatkatapaturmien vähentäminen kelivaroitusmallia kehittämällä, www.tsr.fi > Hae numerolla 113066. www.telma-lehti.fi

TELMA 2•2015

29

Henkilรถ

Mikko Kuitunen, Olli Raivola ja Hannu Lehtikangas juttelevat.

30

TELMA 1โ ข2015

”Olen huono esimies”

Suomen parhaana palkitun työpaikan toimitusjohtajan arvio taidoistaan on yhtä yllätyksellinen kuin tyypilliset uutiset hänen perustamastaan yrityksestä. teksti Vesa Kaartinen kuvat Miika Kainu www.telma-lehti.fi

TELMA 1•2015

31

A

amulehdessä oli taannoin paljonpuhuva otsikko: ”Taas kilpailu, jonka tamperelainen Vincit voitti”. Yrityksen voittoputki oli alkanut näyttää itsestäänselvyydeltä jopa kotimaakunnan ykköslehden mielestä.

Tällä kertaa tamperelaisen ohjelmistotalo Vincitin Utopia-hanke voitti Henkilöstöjohdon ryhmä ry:n ja Ilmarisen Henkilöstöteko -kilpailun ja toi Hervantaan 10 000 euron pääpalkinnon. Hankkeen myötä yritys luopui hallinnollisista esimiehistä ja siirsi henkilöstölle entistä enemmän vastuuta omasta työstään ja kehityksestään. Jokainen saa keskittyä omien unelmiensa toteuttamiseen.

Vincitin kahdeksanvuotisen historian aikana vastaavia palkintoja ja huomionosoituksia on tullut pitkälti toista kymmentä niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Perusteina ovat olleet milloin johtamiskäytännöt, liikevaihdon kasvu, tulosparannus, työhyvinvointi tai henkilöstöhallinto.

Toissa vuonna toimitusjohtaja Mikko Kuitunen sai presidentin kansliasta kutsun itsenäisyyspäivän vastaanotolle.

Tapansa mukaan hän yllätti kaikki delegoimalla tehtävän työntekijälle, joka oli porukan mielestä antanut omaan rooliinsa nähden suurimman panoksen koko yrityksen eteenpäin viemisessä.

MIKSEI AINA VOI OLLA MAANANTAI? Kaikki alkoi vuonna 2007 keskustelusta Tampereen Näsinneulan kahvilassa. Kuitunen oli kypsynyt siihen, että viikonlopun jälkeen oli aina vastenmielistä palata töihin. Hän päätti etsiä elämältään muuta kuin isoksi paisuneen työnantajan tasapäistävää henkilöstöpolitiikka ja autoritaarisia johtamiskäytäntöjä.

Kuitunen päätti siltä istumalta perustaa keskustelukaverinsa, Pekka Virtasen kanssa oman yrityksen. Kaverukset kirjoittivat pöydällä olleeseen lasinaluseen firman motoksi ”Maanantaina ei saa v...taa tulla töihin”.

32

TELMA 2•2015

Kahdeksan vuoden jälkeen kahden idealistin visio on edelleen kuranttia ­tavaraa.

– Vincitin organisaatio ja toimintatapa ohjaavat siihen, että mitä tahansa teemmekin, ensimmäiseksi mietimme, edistääkö se työhyvinvointia ja oman porukan viihtyvyyttä. Pääajatuksenamme eivät ole tietyt markkinat, liiketoiminta, voitto tai asiakkaat, Kuitunen sanoo.

– Jos yritys perustetaan pelkästään rahantekomielessä, on iso riski unohtaa, minkä takia ja millä ehdoilla rahaa pitäisi tulla. Ideologisessa tulokulmassa on enemmän särmää ja aihetta tarinaan.

– Käytäntö on osoittanut, että työviihtyvyyden yhdistäminen yrityksen taloudelliseen menestymiseen on paljon vaivattomampaa kuin se, että tavoiteltaisiin kovaa kasvua ja yritettäisiin sen avulla pitää toiminta jotenkin kasassa.

Vincitin palkintokaapin ohella myös Mikko Kuitusen oma palkintovalikoima on vaikuttava.

Mikko Antti Mikael Kuitunen Koulutus • Diplomi-insinööri 2007, Tampereen teknillinen yliopisto • Kielitaito suomi, englanti, ruotsi (”sinne päin”) Työkokemus • Vincit Oy, toimitusjohtaja 1.5.2007 – • Ionific Oy / Sasken Finland Oy, liiketoiminnan kehityspäällikkö 2004–2007 Hallitustyö ja luottamustehtävät • Framery Oy, hallituksen puheenjohtaja / jäsen 1.1.2011– • Osuuskunta Valomo, hallituksen jäsen 1.6.2011 • Visio247 Oy, hallituksen jäsen 1.1.2013 – • Tampereen elinkeinopoliittisen ohjelman ohjausryhmän jäsen 1.4.2012 – • Yidoka Oy, hallituksen jäsen 1.1.2014 – • Tulkkauspalvelu Sivupersoona Oy, hallituksen jäsen 1.5.2014 – • Pasaati Oy, hallituksen jäsen 1.5.2014 – • MukavaIt Oy, hallituksen jäsen 1.8.2014 – • Greener Grass Oy, hallituksen jäsen 1.1.2015 – Palkinnot • Vuoden Nuori Menestyjä 2014 (JCI Finland) • Vuoden Markkinointihenkisin Insinööri 2014 (MTL) • Vuoden Nuori Johtaja 2014 (JCI Finland) • Timangi 2012 (TEM) • Vuoden Nuori Yrittäjä 2012 (Ernst & Young) • Vuoden Uusyrittäjä 2012 (Suomen Uusyrityskeskukset) Harrastukset • Partio, vaeltaminen ja metsässä samoilu. Kuntoilu monessa muodossa (muun muassa suunnistus, extremejuoksu, kuntosali). Tulevana kesänä ensimmäinen triathlon. www.telma-lehti.fi

KENESTÄ KUUKAUDEN NUIJA? Kilpailuvoittojen lisäksi Vincit on saanut historiansa aikana julkisuutta useilla muillakin poikkeuksellisilla tempauksilla.

Kuukauden Nuija -käytäntö tarkoittaa, että joka kuukausi joku yrityksen työntekijöistä saa päättää nuijan napautuksella uudistuksesta, joka toteutetaan automaattisesti. Ainoa ohje on, että päätöksen tavoitteena on tehdä Vincitistä entistäkin parempi työpaikka. Kuukauden Nuija saa myös valita aina seuraajansa.

Työntekijät osallistuvat itse uusien kollegojensa rekrytointiin ja ovat mukana työhönottohaastatteluissa. Yhtiön rekrytointitakuu lupaa, että jokainen saa vuorokauden sisällä vastauksen työpaikkahakemukseensa. Vincit sai viime vuonna yli 700 työhakemusta ja palkkasi 52 uutta työntekijää.

Työntekijät sanovat sanansa myös siitä, mitkä hankkeet toteutetaan. Kun uusi mahdollinen projekti on kirjattu järjestelmään, kukin voi itse käydä katsomassa, mihin haluaa mukaan. Toiveet voi ilmaista myös etukäteen. Jos ohjelmistokehittäjät eivät innostu jostain hankkeesta, kauppoja ei synny.

– Haluamme luoda työpaikan, jossa ihmiset voivat tehdä rakastamaansa työtä ja jossa kaikki työskentelevät yhteisen onnistumisen eteen. Menestymisemme salaisuus on, että jokainen osallistuu ja pääsee vaikuttamaan, Kuitunen summaa.

JOKAINEN TIETÄÄ TOISTENSA PALKAN Otsikoihin päätyi myös Vincitin päätös avata työntekijöiden palkkatiedot talon sisällä. Alkusysäyksenä oli yritys ratkaista matalaan asiantuntijaorganisaatioon, henkilökohtaiseen kehittymiseen ja palkkausperusteisiin liittyvät kysymykset.

– Yritimme ensin porukalla löytää kriteerit, joiden avulla voisimme avoimesti määritellä kaikkien palkat. Puolen vuoden kuluttua totesimme, että kriteereitä ei löytynyt, Kuitunen kertoo.

Kuitunen teki taas yhden radikaaleista päätöksistään ja ilmoitti, että kahden viikon kuluttua kaikki näkevät toistensa ­palkat.

– Kun ei saatu palkkamallia, ruvettiin keskustelemaan suoraan palkoista.

Päätös aiheutti hämmennystä ja kysymyksiä, mutta ne vaimenivat Kuitusen mukaan nopeasti.

– Porukka tajusi, että minkä hyvänsä yrityksen palkkaukseen pesiytyy ajan mittaan virheitä tai vääristymiä. Kun ne näytetään avoimesti, niitä myös päästään korjaamaan. Kokonaistilanne ei siis voi absoluuttisesti huonontua.

Osalle päätös oli iso juttu. Enemmistö kuitenkin ajatteli, että tämähän on Vincit, totta kai täällä tehdään näin. Palkkaansa ei ollut pakko paljastaa, mutta yli 80 prosenttia työntekijöistä teki niin. Kuitunen uskoo, että uuden kyselyn yhteydessä heidän osuutensa kasvaa. Ideana on, että palkat tarkastetaan porukalla puolen vuoden välein ja niitä verrataan samalla alan yleiseen palkkatasoon. ÄÄRIESIMERKIT HERÄTTÄVÄT KESKUSTELUA Kuitunen oli primus motorina toimintamallissa, jossa päätöksiä ei sanella ja kaikki pääsevät osallistumaan. Nyt ideoijia ja villejä ideoita löytyy koko ajan ja eri puolilta organisaatiota. Markkinointia vetävä Pasi Kovanen on yksi Kuitusen kovimmista sparraajista.

– Yritämme tietoisesti nostaa esiin ääriesimerkkejä, jotka herättävät keskustelua. Sen verran kuitenkin pidämme

Kun uusi mahdollinen projekti on kirjattu järjestelmään, kukin voi itse käydä katsomassa, mihin haluaa mukaan.

TELMA 2•2015

33

VINCIT OY

Toimiala räätälöityjen internet- ja mobiili­ sovellusten tuotekehityspalvelut, sulautettu ohjelmointi, UI/UX suunnittelu sekä ketterään ohjelmistokehitykseen liittyvä konsultointi ja valmennus. Perustettu 2007, toimipaikat Tampere (pääkonttori) ja Helsinki. Henkilöstöä 140, liikevaihto 9,2 miljoonaa euroa vuonna 2014 ja 14 miljoonaa euroa vuonna 2015 (ennuste). Kokonaisuudessaan työntekijöiden omistuksessa, suurimpia omistajia ovat yhtiön perustajat Mikko Kuitunen ja Pekka Virtanen.

34

TELMA 2•2015

Vincitin palkintokaappi • Vuoden Henkilöstöteko 2015 (HENRY ry & Ilmarinen) • Suomen Paras Työpaikka 2015 (Great Place to Work) • Vuoden työnantaja ja Vuoden yritys -palkinnot 2015 (The Caviar Club Awards) • Suomen Paras Työpaikka 2014 (Great Place to Work) • Pirkanmaan Vuoden työnantaja 2014 (Tammerkosken Nuorkauppakamari) • Euroopan 8. Paras Työpaikka 2014 (Great Place to Work)

• Vuoden Yritys 2013 (Kauppalehti ja OP-Pohjola) • Työhyvinvointiteko 2012 (Tampereen yliopisto) • Vuoden Uusyritys 2012 (Suomen Uusyrityskeskukset) • Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueen paras kasvuyritys 2012 (Kauppalehti) • Vuoden Tivi-yritys 2012 (Tietoviikko) • Ruban d’Honneur kunniamaininta 2011 (European Business Awards)

Henkilö

Kuitunen luonnehtii itseään pikemminkin sarjainnostujaksi ja erilaisten ratkaisujen löytäjäksi, joka saa esimerkin kautta muutkin innostumaan. rajaa, että ideat ovat toteutettavissa.

Ideat eivät myöskään saa olla päälle liimatun tuntuisia tai pelkkää median kosiskelua, Kuitunen sanoo.

– Olemme huomanneet, että mitä pidemmälle äärimmäisyyksiin esimerkiksi omaan työhön vaikuttamisessa mennään, sitä paremmin homma toimii.

Lopputuloksena on ollut varsin ainutlaatuisiakin toimintatapoja, jotka selvästi herättävät mielenkiintoa ja ihmetystä myös talon ulkopuolella.

Kokonaisuuteen kuuluu räväkkä tapa viestiä. Yritys ei pelkää, vaikka joku pahoittaisi mielensä. Tämä on avannut Vincitille itse ansaitun mediamarkkinaraon päästä kertomaan omista toimintatavoistaan.

– Pitää herättää tunteita. Jos kukaan ei suutu, niin mikään ei muutu, Kuitunen tiivistää.

Yrityksessä käy viikoittain ryhmiä tutustumassa uudenlaiseen yrityskulttuuriin. Kuitunen itse kävi pelkästään viime vuonna levittämässä ilosanomaansa yli sadassa tilaisuudessa – niin opiskelijoille kuin yksityisen sektorin ja julkishallinnon johtajillekin.

ONNISTUMINEN ON TYÖNTEKIJÖISTÄ KIINNI – Lähdemme siitä, että Vincit on työntekijöille paras mahdollinen työpaikka – mutta emme silti halua olla pelkkä työpaikka. Kun palkkaamme henkilön, meidän pitää organisaationa pystyä auttamaan häntä saavuttamaan oman elämänsä unelmia. Jokaisen henkilökohtaisella unelmalla pitää olla jonkinlainen yhteinen pinta meidän toimintamme kanssa, Kuitunen sanoo.

– Vaikka tarjolla olisi kuinka hyvä koodaaja, mutta jos me pääsemme vain hyvin epätodennäköisesti toteuttamaan hänen varsinaisia kiinnostuksen kohteitaan, joudumme kieltäytymään palkkaamisesta.

– Tämä ala on täysin kiinni ihmisistä, heidän yksilöosaamisestaan ja tiimipeliwww.telma-lehti.fi

taidoistaan. Tuottavuuserot ohjelmistokehittäjien välillä ovat valtavia. On aivan oleellista, että oikeat tyypit hakevat meille töihin, Kuitunen täsmentää.

– Itse ohjelmistokehitystyössä olemme formaalimpia kuin yleisjohtamisesta voisi päätellä. Samoin asiakkaiden kanssa olemme perinteisen asialähtöisempiä.

Siitä pitää huolen rahat takaisin -tyytyväisyystakuu, joka kuuluu tuotteisiimme ja palveluihimme.

AINA VAIN RADIKAALIMMIN JA NOPEAMMIN Kuitunen pohtii pitkään, kun häneltä kysyy Vincitin historian tähän asti merkittävintä saavutusta. Lopulta hän päätyy ensimmäiseen Suomen paras työpaikka -kilpailun voittoon Great Place to Work -tutkimuksen yleisessä sarjassa. Keväällä 2015 Vincit voitti palkinnon toisen kerran peräkkäin. Yhtiö oli mukana viidettä kertaa kilpailussa ja on sijoittunut joka kerta kymmenen parhaan joukkoon.

– Ensimmäinen voitto tuli pitkän ja systemaattisen työn tuloksena. Emme lähteneet mukaan itse kisan ehdoilla vaan miettimällä oman toimintamme koko viitekehystä. Johtaminen hyvän fiiliksen kautta on ollut aina meille tärkeää, mutta nyt jouduimme miettimään myös organisaatiorakenteita, erikoistilanteiden hallintaa ja muita kilpailussa selvitettäviä tasoja.

Palkinnon arvoa nostaa Kuitusen silmissä se, että valtaosa pisteistä muodostuu henkilöstön vastauksista. Hän on alkanut luonnehtia Vincitiä ohjelmistotaloksi, joka muuttaa tulevaisuuden johtamisen.

– Palkinnoilla ei kuitenkaan ole paljoa itseisarvoa. Paras hyöty on se, että palkinto toimii alustana seuraavalle askeleelle. Se rohkaisee muuttamaan asioita entistäkin radikaalimmin ja nopeammin.

– Paitsi, että kyllä me myös juhlistamme palkintoja reippaasti ja käymme tarkkaan läpi, miksi ne on saatu, Kuitunen sanoo.

MITÄ TEKEE HUONO JOHTAJA? Kuitusen analyysi omasta johtajuudestaan on tyly: – Perinteisen johtamisen näkökulmasta en pidä itseäni johtajana ollenkaan.

– Olen huono sekä asettamaan kirkkaita tavoitteita että antamaan palautetta.

Enemmän arvostan ihmisiä, jotka hoitavat asioita myös oman välittömän tonttinsa ulkopuolelta. Niin yritän itsekin toimia.

Kuitunen luonnehtii itseään pikemminkin sarjainnostujaksi ja erilaisten ratkaisujen löytäjäksi, joka saa esimerkin kautta muutkin innostumaan. Hän tykkää pohtia asioita itsekseen, mutta on myös valmis muuttamaan nopeasti mieltään.

– Kaikkien kuitenkin pitää aina olla tosi hyviä siinä, mitä tekevät.

Yrityksen tulevaisuutta varten Kuitusella on yksi tavoite: – Meillä pitää olla huomenna aina tyytyväisemmät asiakkaat ja työntekijät kuin tänään. •

NÄMÄ INNOSTAVAT

• Ricardo Semler: Mahtava esimerkki avoimesta tavoiteasetannasta.

Teki hyvin epätavallisia johtamisratkaisuja isältään perimässä Semco Groupissa Brasiliassa. Olen saanut Maverick, Success Behind Unusual Workplace -kirjasta paljon kimmoketta omille ajatuksilleni.

• Jack Welch: Jenkkimallisen suoraviivainen johtaja, jolla on takanaan fiksu yksilötason ihmislähtöinen ideologia.

General Electricin pääjohtaja, jonka Voittajaksi-kirja on erityisesti tehnyt vaikutuksen.

• Zappos: Kenkäkauppa, joka huolehtii asiakkaistaan enemmän kuin he osaavat odottaa. Delivering Happiness -kirja kannusti ajattelemaan oman välittömän tontin ulkopuolelta ja miettimään asiakaskokemusta kokonaisuutena.

TELMA 2•2015

35

teksti Arja Krank kuvitus Kalle Talonen

Itsetutkailu teknologistuu Parrakkaat filosofit mietiskelivät aikoinaan hartaana oliivilehdoissaan kaiken tarkoitusta.

Tämän päivän homo technicukselle elämän merkitys saattaa löytyä älykännykästä ja mielen sekä kehon toimintoja skannaavista ohjelmista.

M

iltä minusta tuntuu? Teknologiauskovainen saa vastauksen vaivattomasti taskustaan: fiilikset, kunto ja elintoiminnot selviävät kännykkäsovelluksen datakirjanpidosta.

Puhelinsofta valvoo untasi tyynysi vieressä koko yön. Aamulla saat selville paitsi unen laadun myös kuorsauksen voimakkuuden. Ruokavaliosi tallentuu ravintoaineiden tarkkuudella. Liikkumistasi kännykkä seuraa liki salaa. Älykellot, mittaavat rannekkeet ja puettava teknologia kehitettiin alun perin huippu-urheilun tarkoitusperiin. Älypuhelin laajensi sovelluksia uusiin tarkoituksiin ja kaikkien ulottuville. Itsensä mittaaminen on nyt räjähtänyt ilmiöksi. Kyynikko saattaa ajatella elämän merkityksen siirtyneen mittailun vuoksi roiman askeleen kohti oman navan ympäristöä.

Mittausapplikaatiot perustuvat usein tiedon jakamiseen kavereille sosiaalisissa verkoissa. Vaikka et terveys-, kunto- ja mielentilatietojasi haluaisikaan jakaa, info kulkee internetin kautta. Elintapatiedot ovat kovaa valuuttaa myytynä kolmansille osapuolille. Yksityisyydensuoja on tähänkin asti ollut haasteellista, mutta nyt sen perääminen kuulostaa lähinnä hyttysen ininältä bittiuniversumissa.

ITSENSÄ MITTAAMISESTA BIOHAKKEROINTIIN Elintoimintojen itsemittaamisen voisi katsoa lähteneen Suomessa keksityistä,

36

TELMA 2•2015

1978-luvulla lanseeratuista sykemittareista. Ilmiö lähti kasvuun iPhone-älypuhelimeen kehitetystä kiihtyvyysanturista.

Anturi mittaa liikkeen nopeutta, korkeusvaihteluja ja kääntyilyä.

Teknologinen itsetutkiskelu räjähti maailmalla Quantified Self -liikkeeksi, kun Yhdysvaltalaisen Wired-teknologialehden toimittajat perustivat nettisivuston, jolle he keräsivät tietoa itsensä mittaamisesta ja siihen sopivista sovelluksista.

Omien tunteiden, urheilusuoritusten tai vaikkapa syömisten päivittäiseen mittaamiseen ja kirjanpitoon kuluu kosolti aikaa. Jotkut tosin pitävät touhua pelaamiseen verrattavana hupina ja harras­ tuksena. Äärimmillään vietyä itsemittailua kutsutaan biohakkeroinniksi. Siinä tietojen pohjalta suunnitellaan esimerkiksi kokonaisvaltainen elämäntapaohjelma elintoimintoja elvyttämään: tiukka ruokavalio, liikuntaa ja stressinhallintaa.

LÄÄKÄRIN AUKTORITEETTI HÄVIÄÄ Elintapojen kirjaamisessa ei sinänsä ole mitään uutta – lääkärit ovat suositelleet potilaille oireiden kirjaamista kynän ja ruutupaperin avulla iät ajat. Käsin kirjoittaminen jäänee historiaan, kun siirrymme uusien, mobiilin kanssa kommunikoivien mittalaitteiden aikaan. Jo nyt potilas voi lähettää sähköisesti tietoja erilaisiin tietokantoihin esimerkiksi verenpaineestaan, verensokeristaan ja sydänkäyrästään.

Myös työperäistä astmaa on mitattu puhelimen ja lisälaitteen välityksellä.

Tarkemmat lisälaitteet käyvät peruskuluttajan kukkarolle melko kalliiksi. Edullisten applikaatioiden tulokset ovat taas epätarkkoja ja viitteellisiä: sovelluksissa tulkintaan käytetään yleisiä kansanterveysindeksejä, kuten painoindeksiä. Tulkinta jää usein täysin käyttäjän varaan.

Helsingin yliopiston kansanterveyden ja epidemiologian professori Jaakko Kaprio epäilee tällaisen mittaamisen terveys­ hyötyjä.

– On hyvä asia, että ihmiset ovat valmiita ottamaan vastuuta omasta terveydestään, mutta itsetestaus vaatii neuvontaa tai ainakin ammattilaisen, joka osaa suhteuttaa testien tuloksia, Kaprio toteaa Nyt-lehdessä.

Tohtorit tulevat tulevaisuudessa tapaamaan potilaita, jotka eivät tyydy pelkkään lääkärin auktoriteettiin vaan etsivät tietoa itseään testaamalla. Tähän valmistaudutaan Helsingin yliopiston lääketieteen koulutuksessa.

Helmikuun lopussa 20 lääketieteen opiskelijaa aloitti ensimmäisen Henkilökohtaisen lääketieteen kurssin. Opiskelijat voivat kurssilla muun muassa selvittää perimästään kardiovaskulaaristen (sydämeen ja verisuoniin liittyvien) tautien riskejä ja lääkkeiden sopivuutta, jotta he saisivat omakohtaista kokemusta ja tietoa itsensä testaamisesta tulevaa potilastyöskentelyä varten. www.telma-lehti.fi

Ilmiö

ITSEMITTAUKSELLA TYÖTERVEYTTÄ Itsensä mittauksen näkymät vaikuttavat enemmän kuin futuristisilta. Parhaillaan Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun Tieto- ja palvelutalouden laitoksessa on meneillään työstressinhallintaa 3d-ympäristössä tutkiva RelaWorld-hanke, jossa operoidaan biosignaaleilla ja virtuaaliympäristöllä.

Menetelmässä laitetaan virtuaalitodellisuuslasit silmille sekä anturimyssy päähän ja ryhdytään mindfulness-rentoutumisharjoitteluun. Laseista heijastuvaan, rentouttavaan virtuaaliympäristöön kuvaillaan samaan aikaan käyttäjän omia biosignaaleja, jotka antavat suoraa palautetta harjoituksen etenemisestä ja vaikutuksista. Operaation ajatellaan tarjoavan stressinhallintaa ja työhyvinvointia.

”Itsetestaus vaatii neuvontaa tai ainakin ammattilaisen, joka osaa suhteuttaa testien tuloksia.”

Tulevaisuuden työpaikkojen itsemittailussa rajana on vain mielikuvitus.

Miltä kuulostaisi esimerkiksi tietokoneen näyttö, tuoli, näppäimistö tai vaate, joka tutkisi työskentelyäsi, vireyttäsi, terveyttäsi ja ergonomiaasi ja antaisi siitä palautteen mobiiliisi, ehkäpä jopa korjaisi asentoasi tai antaisi kohdennetun hieronnan.

Entäpä miltä kuulostaisi työympäristö, joka lukisi ajatuksesi? •

LÄHTEET: • Best mobile service in Finland, Voittajat 2014. www.bestmobileservice.fi/winners • Aino Frilander. Biohakkeri parantaa itsensä, niin teet pian sinäkin.

Nyt-lehti 28.11.2013. http://nyt.fi • Emilia Hjelm: Terveyttä mittaamalla – kuluttajille suunnatut puettavat sensorit ja niiden data. Seminaariraportti, Helsingin yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos.

Helsinki 2014. www.cs.helsinki.fi • Päivi Lehtinen. Henkilökohtaisen lääketieteen kurssi opastaa genomitiedon ymmärtämiseen. www.med.helsinki.fi • The Quantified Self -verkosto: http://quantifiedself.com • RelaWorld työstressinhallinta 3d-ympäristössä. http://www.tsr.fi > hae numerolla 114169 Kattava lista itsensä mittaamisen mobiilisovelluksista löytyy osoitteesta http://quantifiedself.com/guide TELMA 2 •2015

37

Me teimme sen

teksti Anne Penttilä kuva Juuso Paloniemi

Suomalainen uusiutuva diesel UPM on kehittänyt puupohjaisen uusiutuvan dieselin, joka sopii kaikkiin dieselmoottoreihin.

Kasvihuonekaasupäästöt ovat 80 prosenttia pienemmät kuin tavallisella dieselillä. Dieselin raaka-aine mäntyöljy on sellun­ tuotannon tähde, josta merkittävä osa tulee yhtiön omilta sellutehtailta. Suomalaisista metsistä ei siis kaadeta yhtään lisää puuta dieselin vuoksi. Tuotekehitys alkoi vuonna 2008 ja biojalostamon rakentaminen kesällä 2012 Lappeenrannassa. Laitosta oli rakentamassa parhaimmillaan yli 500 henkilöä. Teollinen valmistus alkoi tammikuussa, ja nyt laitos työllistää 50 henkilön lisäksi noin 150 henkilöä tukitoiminnoissa. www.upmbiopolttoaineet.fi

38

TELMA 2•2015

TEEMU LINDBERG tuotanto- ja teknologiajohtaja, UPM Biopolttoaineet

”Aloitin prosessivastaavana vuoden 2010 lopulla, kun aloimme siirtää uusiutuvaa dieseliä laboratoriosta teolliseksi tuotannoksi. Uuden kehittäminen on jatkuvaa ongelmanratkaisua, onneksi meillä on osaava porukka. Haasteel­ lisinta oli tehdä paljon päätöksiä ­lyhyessä ajassa, löytää oikeat henkilöt ja yhdistää eri alojen käytännöt toimivaksi organisaatioksi, sekä alaan liittyvä runsas sääntely. Intensiivisen projektin aikana työssä jaksamistani on helpottanut hyvä työporukka ja sopivassa määrin harrastettu liikunta. Tuntui hienolta, kun laitos tuotti ensimmäistä kertaa ­halutun laatuista dieseliä. Lisäksi tuote on täysin suomalainen ja vähentää ­riippuvuuttamme tuontiöljystä.”

VILLE VAUHKONEN tutkija, UPM Biopolttoaineet

SARI MANNONEN myynti- ja markkinointijohtaja, UPM Biopolttoaineet

”Teimme sopimuksen jakelusta ­Suomessa St1- ja ABC-ketjujen kautta jo ennen biojalostamon käynnistymistä.

Kiersin myös Euroopassa esiintymässä ja kertomassa, mikä on UPM ja puupohjainen diesel. Haastavinta oli saada öljyalalla tunnettuutta, koska meidät tunnettiin metsäyhtiönä. Työhyvinvointiani auttoi­vat osaava, samanhenkinen porukka, joustava työaika ja monipuolinen työn­kuva, liikunnan ja matkustamisen ohella. Erityisen hyvältä tuntui laitoksen käynnistyminen sekä innovaatioista ja vastuullisuudesta saamamme tunnustuspalkinnot jo ennen kuin tuote oli edes markkinoilla.”

www.telma-lehti.fi

”Alkuperäinen tuoteidea tuli talon sisältä. Tutkijoita on työskennellyt Lappeenrannassa biopolttoaineiden parissa kymmenkunta ja lisäksi laboratoriohenkilökuntaa. Tulin mukaan vuonna 2011 ja vastaan moottoritutkimuksista, työni on testausten koordinointia.

Yhtenä päivänä saatan olla pullottamassa dieseliä ja seuraavana päivänä puhumassa kansainvälisessä konferenssissa.

Palkitsevinta on ollut saada olla mukana sellaisessa, josta jää pysyvä ja positiivisesti maailmaan vaikuttava jälki. Haastavinta on ollut pystyä jättämään mielenkiintoinen projekti työpaikalle päivän päätteeksi. Pyrin ylläpitämään omaa työhyvinvointiani liikkumalla luonnossa säännöllisesti ja seuraamalla aktiivisesti omaa jaksamista niin töissä kuin vapaaajalla.”

TELMA 2•2015

39

Työtä vai leikkiä?

– Ajatelmia työstä, leikistä ja pelillisyydestä

”E

Frans Mäyrä Professori, informaatiotutkimus ja interaktiivinen media, Tampereen yliopisto.

40

TELMA 2•2015

i täällä leikkimässä olla”, olet voinut joskus kuulla työpai­ kalla puuskahdettavan. Leikki asettuu itsestään selvästi oikean työn vas­ takohdaksi. Leikkiminen on tavoittee­ tonta ja lapsellista puuhailua, työ puo­ lestaan vakavien aikuisten tehokasta ja tavoitteellista toimintaa. Työstä makse­ taan palkkaa, leikkiä voi sitten kukin halu­ tessaan harrastaa omalla ajallaan.

Työn muodot ja reunaehdot eivät kui­ tenkaan pysy ennallaan. Myös suhde leik­ kiin – samoin kuin peleihin – on työpai­ kalla tullut uudenlaisen pohdinnan koh­ teeksi. Ehkäpä ripaus leikkiä työssä ei oli­ sikaan niin vaarallista?

Työskentelen itse informaatiotieteiden yksikössä professorina, ja leikki on koh­ dannut oman työni monellakin tavalla.

Toisaalta yleistyvään tietotekniikkaan liit­ tyvät työn tehostamisen pyrkimykset suo­ rastaan sotivat leikillisyyttä vastaan. Työ­ aikaa seurataan ja kirjataan, matkalaskuja täytetään, projektisuunnitelmia ja raport­ teja naputellaan kiivaasti tietokoneelle, usein yömyöhään. Toisinaan jopa ehditään hieman opettamaan ja tutkimaankin. Jou­ tilaisuuteen tai leikinlaskuun ei tosiaan­ kaan tunnu olevan aikaa tai aihetta.

Mutta tietotekniikka taipuu myös pelien ja leikkien palvelukseen. Pelinke­ hitys on Suomen viime vuosikymmenen harvoja kansainvälisiä menestyskerto­ muksia, ja peleillä näyttää myös olleen keskeinen rooli sekä laajemmassa tek­ nologiakehityksessä että tietotekniikan levittäytymisessä arkeen. Tehokkaimpia prosessoreja, nopeimpia muisteja ja terä­ vimpiä näyttöjä on usein kehitetty ensin pelien ja elämysten tarpeisiin.

Peliohjelmassa saavutettu nopeus, kauneus ja yksinkertaisuus ovat nosta­ neet rimaa ohjelmistokehityksessä ja tarjonneet vertailukohtaa huippuluokan käytettävyydelle. Ei ole sattumaa, että niin modernin metsätyökoneen ohjaamo kuin sen käyttöön valmentava koulutus­ simulaattori muistuttavat videopelilait­ teistoa käteen hyvin istuvine ohjaintik­ kuineen.

Ei-nautittavaa, yksitoikkoista ja kapean tehokkuusajattelun surkastut­ tamaa työtä on kuitenkin edelleen liian paljon. Voisiko peleistä olla työelämän uudistajaksi? Pitäisikö työn tekeminen pelillistää, ottaa käyttöön ’gamification’?

Samoin kuin työelämä myös pelien ja leikin maailma on hyvin monimuo­

toista. Sama ratkaisu ei sovi joka paikkaan.­ Kilpailu on hyvä esimerkki. Osa ihmisistä nauttii vertailusta ja venyy parhaaseen suoritukseensa, kun he pääsevät näkyvästi kisaamaan paremmuudesta. Sen sijaan toiset kilpailuasetelma lamauttaa ja vieraannuttaa. Toisen hauskuus voi olla toisen kauhistus – niin työssä kuin vapaaajalla. Tällaiset perustavat erilaisuudet on osattava tunnistaa.

Pistelaskurit ja pokaalit ovat monen viime vuosina kehitellyn pelillistetyn palvelun ja järjestelmän näkyviä osia, ja tällaisia videopeleistä lainattuja elementtejä on kytketty niin myynnin, asiakaspalvelun kuin vaikkapa opetuksen ja oppimisen sovelluksiin. Joissain tapauksissa toteutus on voinut olla ihan toimivakin. Harmittavan usein peliä ja leikkiä on lähdetty kuitenkin soveltamaan päälle liimaten, irrallisia elementtejä yhdistelemällä.

Pohjimmiltaan leikki on luovaa vuorovaikutusta, uuden rakentamista ja omien mahdollisuuksien vapauttamista. Pelaamisen eri lajityypit puolestaan sisältävät kilpailupelaamisen lisäksi kymmeniä erilaisia sääntöpohjaisia ja vapaamuotoisia, sosiaalisia ja yksityisiä toiminnan tapoja. Pelillisyys ja leikillisyys ovat myös www.telma-lehti.fi

näkökulmia, joiden kautta inhimillisestä ­toiminnasta voi nostaa esiin sen taustalla olevat säännöt ja mielekkyyden.

Sen sijaan, että toisimme oppimispelin kouluun tai tekisimme asiakaspalvelusta myyntipeliä, voi olla hyödyllistä pohtia, millainen peli koulu tai yrityksen organisaatio on jo tällä hetkellä?

Pääseekö jokainen osallistumaan peliin, onko heillä hallussaan kaikki tarvittavat pelivälineet – tieto ja muut resurssit? Mikä pelin päämäärä on – ja ohjaavatko nykyiset organisaation pelisäännöt todellakin juuri tähän päämäärään?

Leikin tutkija Stuart Brown on todennut, että työn vastakohta ei ole leikki vaan masennus ja työkyvyttömyys. Parhaimmillaan työllä ja leikillä on paljon yhteistä ja molemmista voi saada elämäänsä iloa ja arvokasta sisältöä. Tämän päivän innovatiivinen yritys voi suorastaan juhlia leikin merkitystä ja asentaa pallomeriä ja liukumäkiä työtiloihinsa.

Käytännössä merkitsevät mahdollisuudet työn leikillistämisessä ovat kuitenkin syvemmällä: luovuuden ja ilon palauttamisessa työhön. Reilut ja avoimesti yhdessä sovitut pelisäännöt ovat tähän hyvä lähtökohta. •

kuvitus Seesa Lippo

Ajatelma

”Pohjimmiltaan leikki on luovaa vuorovaikutusta, uuden rakentamista ja omien mahdollisuuksien vapauttamista.”

TELMA 2•2015

41

Oman elämän hallinta

42

TELMA 2•2015

www.telma-lehti.fi

teksti Marita Kokko kuvat Laura Vesa

Mobiilisovelluksesta stressin nujertaja Saksalainen tutkija Jessica de Bloom on herättänyt huomiota tutkimuksellaan, joka osoitti useamman pätkäloman parantavan hyvinvointia yhtä pitkää lomaa paremmin. Nyt hän kehittää Tampereen yliopistossa mobiilisovellusta stressin taltuttamiseen. Konsepti valmistuu loppuvuodesta.

TELMA 2•2015

43

D

e Bloom on kotoisin Nordhornista, pikkukaupungista Saksan ja Alankomaiden rajalla. Opiskelijaksi ja tutkijaksi hän siirtyi Alankomaiden yliopistoihin.

– Tutkin lomaa ja sen vaikutuksia ihmiseen. Tulokset osoittavat, että pitkänkin loman vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin hävisivät jo ensimmäisen työviikon aikana. Samaan tulokseen johtivat myös pienempiin osiin lohkotut lomat.

De Bloom ei suinkaan tarkoita, ettei ihmisten kannata pitää pitkää lomaa, mutta jokaisella on vain tietty määrä lomapäiviä vuodessa. Jos kaikki päivät käytetään yhdellä kertaa, loppuvuoden aikana ei ole enää mahdollista käyttää lomaa työstä palautumiseen.

Nuori tutkija työskenteli lomien vaikutusten selvittämiseksi seitsemän vuotta.

Media kiinnostui työstä, sillä tuloksilla on suuri arvo työssäkäyville.

– Erityisesti pohjoismaalaisilla on kuvitelma, että he voivat paiskia täysillä töitä 11 kuukautta, ja yksi pitkä loma kompensoi sitten raadannan. On kuitenkin 50 prosentin mahdollisuus, että pitkä loma osoittautuukin pettymykseksi. Tapahtuu jotakin ikävää, on koko ajan huono ilma, sairastuu.

Riskiä jaetaan, kun loma lohkotaan.

Amerikkalaiset toimittajat olivat tyytyväisiä de Bloomin tuloksiin, sillä hän havaitsi myös, ettei työskentely loman aikana pilannut loman myönteisiä vaikutuksia. Sen sijaan hollantilaiset ja pohjoismaiset toimittajat suhtautuivat asiaan

Jessica de Bloomin mukaan työ ei ole suurin syy stressiin vaan sen läsnäolo elämässämme ympäri vuorokauden. Digitaaliset laitteet pitävät sen ulottuvillamme, mutta tutkija aikoo valjastaa laitteet myös vähentämään stressiä.

44

TELMA 2•2015

paljon kriittisemmin, sillä näissä maissa pitkä loma on perinteinen käytäntö.

KIRJAN OPIT UNOHTUVAT Tutkija toimii kuten opettaa. Hän lomailee pienemmissä erissä pitkin vuotta.

Työtä hänkään ei pysty unohtamaan lomallaan, mutta kun loma-ajan ajatukset työstä ovat myönteisiä, ne eivät rasita.

Pitkään kuviteltiin, että työn täydellinen unohtaminen lomalla olisi tavoite. Mutta nyt tutkimukset osoittavat, että saamme lisähyötyä lomasta, kun ajattelemme työtämme positiivisesti myös lomalla.

De Bloom on kirjoittanut kirjan, jossa käänsi tutkimuksen tulokset neuvoiksi työn ja vapaan vaihteluun. Kirja julkaistiin hollanniksi.

– Mietin kuitenkin, että täytyy löytää kirjaa koukuttavampi keino tavoittaa ihmiset. Ongelma kirjan vinkkien kanssa oli, että ihmiset kyllä lukivat ne, mutta noudattaminen jäi ja ohjeet unohtuivat.

Tutkija alkoi miettiä vuorovaikutteisempaa tapaa tiedon jakamiseen. Ajatukset kääntyivät digitaalisiin sovelluksiin, jotka innostavat käyttäjiä hyödyntämään vihjeitä ja ottamaan vihjeet myös arkipäiväänsä. Nyt kehitteillä on älypuhelinsovellus Recovery Coach. Se tarjoaa pelinomaista ja viihdyttävää sisältöä kohti vähemmän stressaavaa oloa. Mukaan tulee myös sosiaalisia osioita, jotka velvoittavat sovelluksen käyttäjää.

– Päätösten jakaminen lisää painetta myös noudattaa lupauksia.

TYÖN JA TEKIJÄN SYMBIOOSI Työelämämme on muuttunut yhä tiukka­ tahtisemmaksi viimeisten 50 vuoden aikana. Tietotekniikka, globalisaatio ja yritysten muutokset sen myötä ovat de Bloomin mukaan pyöräyttäneet työn aivan uuteen kulmaan.

– Erityisesti työskentely ylikansallisissa yrityksissä asettaa tekijöilleen yhä suurempia vaatimuksia. Vanhemmille työntekijöille uudistukset voivat olla rasite. Myös osa-aikatyön yleistyminen vaatii uudenlaista asennoitumista.

Stressaavat työolot haastavat sekä henkisen että fyysisen hyvinvoinnin ja voivat tutkitusti johtaa työssä uupumiseen ja sairastumiseen. Itse asiassa työ ei ole suurin syy stressiin vaan sen läsnäolo elämässämme ympäri vuorokauden. Meille ei jää aikaa toipua ja virkistyä.

Oman elämän hallinta

Stressi sinänsä on terveellinen ilmiö, mutta jatkuvana se heikentää hyvinvointiamme. Työ seuraa vapaa-aikaan. Vaikka emme olisikaan työssä, ajattelemme työtä ja kannamme siitä huolta. Digitaaliset laitteet pitävät työn ulottuvillamme jatkuvasti.

– Meidän tehtävämme on löytää keinot täydelliseen palautumiseen työpäivän jälkeen. Siksi olemme kehittämässä tätä sovellusta.

IHANNEMAA SOVELLUKSELLE Teknologiastaan tunnettu Suomi on de Bloomista erinomainen paikka kehitellä ja testata sovellusta. Lähes kaikilla suomalaisilla on matkapuhelin, ja he osaavat sitä myös käyttää. Internetin peitto on hyvä.

De Bloom kehittää yhteistyökumppaneidensa kanssa sovelluskonseptia Työsuojelurahaston tuella. Hän arvioi sen valmistuvan viimeistään loppuvuodesta, minkä jälkeen sovellus on koodattavissa.

Haussa ovat vielä tahot, jotka rahoittavat ohjelmoinnin ja tekevät koodin.

Suurin osa sovelluksen vihjeistä ja neuvoista pohjautuu 20 viime vuoden tutkimuksiin työstä palautumisesta Pohjoismaissa, Saksassa ja Alankomaissa. Työryhmää johtaa professori Ulla Kinnunen, joka on keskittynyt työelämän hyvinvointikysymyksiin. Tärkeimpinä yhteistyökumppaneina ovat tohtorit Dirk Lehr ja Christine Syrek Saksasta sekä tutkijoita Jyväskylän yliopistosta ja Työterveyslaitoksesta. Yhteistyössä ovat myös Tampereen kaupunki, tamperelainen insinööri­ www.telma-lehti.fi

toimisto sekä hyvinvoinnin sisältöihin keskittynyt ohjelmistoyritys.

Ihminen tarvitsee palautumista sekä henkisesti että fyysisesti. Vastapainoksi työlle elämää tulee rikastaa myönteisillä kokemuksilla. Oppeja ammennetaan positiivisesta psykologiasta.

– Käytämme stressiä taltuttavina keinoina esimerkiksi meditaatiota, liikuntaa ja Mindfullness-harjoituksia. Yhtä tärkeä on saada ihmiset keskittymään siihen hyvään, jota heillä ja heissä itsessään on puutteiden ja heikkouksien sijasta.

Mukaan on tarkoitus lisätä myös sosiaalisia elementtejä, joiden avulla tekemisiään voi jakaa. Konseptiin on tulossa pelinomaisia ratkaisuja, joiden ansiosta ihmiset voivat kilpailla leikillisesti keskenään tai kerätä pisteitä edistymisestään.

Sovellus kutoo myös tukiverkostoja.

Sovellus tarjoaa tilan muistojen tallentamiseen: kuvia, videoita, elokuvia, muistiinpanoja. Kaikkea, mikä tuo mieleen mukavia muistoja ja hyvää mieltä.

SOVELLUS SEURAKSI LOMALLE Loma on de Bloomin mukaan paras hetki aloittaa sovelluksen käyttö. Se käynnistetään kaveriksi kaksi viikkoa ennen lomaa, ja yhteiseloa jatketaan vielä kaksi viikkoa lomailun päätyttyä. Käyttäjä saa päivittäin haasteen tai tehtävän, josta innostuu.

Sovellus taipuu myös työkaluksi HRhenkilöstölle. Yritykset voivat omilla toimillaan tehdä työnteosta mahdollisimman vähän stressaavaa. Mutta kun ihmiset ovat vapaa-ajallaan, ei työnanta-

jalla ole keinoja vaikuttaa ihmisten tapaan pitää itsestään huolta ja kerätä voimia.

Recovery coach tarjoaa ihmisille voimaannuttavia vaihtoehtoja virkistymiseen.

– Mutta ketään ei pakoteta mihinkään, vaan ratkaisu on henkilön itsensä. Yritys voi vain tukea hyviä valintoja.

Suunnitelmissa on testata sovellusta ensin pienemmällä joukolla, seurata sen vaikutusta testaajiin sekä kehittää testituloksien perusteella julkaistava versio.

Tähän menee vielä muutama vuosi.

TÄYDELLINEN PAIKKA TUTKIA Suomeen de Bloomin toi alun perin professori Kinnusen tutkimusprojekti, jossa kartoitettiin työstä palautumista viikonloppuisin, iltaisin ja lounastauolla.

– Olin jo tutkimustehtävissäni Alankomaissa havainnut, että Pohjoismaat ovat erittäin sopiva paikka tutkia työstä palautumista. Ammattiyhdistysliike on vahva, ja työ ja hyvinvointi merkitsevät paljon.

Tosin häntä mietitytti, viihtyisikö hän juron kansan keskuudessa. Hän oli lukenut, ettemme ole kovin avoimia, puhu vieraille tai hallitse kevyttä jutustelua.

– Olen kuitenkin tavannut aivan mahtavia ihmisiä. Rakastan Suomea ja suomalaisia. Tämä on täydellinen paikka elää ja tutkia, koska Suomessa ymmärretään tutkimuksen tärkeys.• LISÄTIETOA

Tampereen yliopisto, Smartphone application ”Recovery Coach” (”minimum viable product” with the essential features), www.tsr.fi > Hae numerolla 114385.

TELMA 2•2015

45

Maailmalla

Skotlantilainen Stephen Knox ja hänen englantilainen työkaverinsa Maria Anderson hoitavat pelastettua löytökoiraa.

Paikalliset tuovat usein Muscatin kaduilla vaeltelevia kodittomia eläimiä klinikalle, joka ottaa ne pysyvästi vastuulleen 240 euron hoitomaksua vastaan.

46

TELMA 2•2015

teksti Mirva Lempiäinen kuvat Tanja Mikkola

Oman väen voimin Omanissa

Omanissa työskentelee Persianlahden maista kaikkein vähiten ulkomaalaisia – lähinnä ammateissa, joihin paikallisten taidot eivät riitä. Silti ekspatriaatteja on hallituksen mielestä liikaa.

Sulttaanikunta on aloittanut taiston kotimaisen työllisyyden lisäämiseksi.

www.telma-lehti.fi

TELMA 2•2015

47

Maailmalla

O

manin pääkaupunki Muscat on erikoinen paikka: tämä 1,2 miljoonan ihmisen koti levittäytyy 40 kilometrin aavikkokaistaleelle vuoriston ja rannan välille. Kaupungissa ei ole julkista liikennettä eikä keskustaa, vaan kaikki toiminnot on hajautettu.

Kaikki paitsi eläinklinikat. Ne ovat Qurumin kaupunginosassa, joka on oikea turkispotilaiden hyvinvoinnin keskus.

– Olemme kaikki melkein samalla alueella, kertoo Qurum Veterinary Cli­ni­c­illä eläintenhoitajana toimiva Stephen Knox silittäen kahta pelastettua kulkukoiraa. Vaaleakarvaiset sekarotuiset pennut hyppivät villeinä ympäri hoitohuonetta miehen antaessa niille pipetistä vitamiini­ annosta.

Muscatin eläinhoitoloita yhdistää kaupunginosan lisäksi myös toinen asia: niitä pyörittävät ulkomaalaiset. Skotlantilaisen Knoxin pomo on Saksasta ja hänen työ­ kaverinsa muun muassa Englannista, ­Serbiasta, Irakista ja Intiasta.

PUUTE PAIKALLISISTA Parinkymmenen ihmisen klinikalta ei löydy ainoatakaan omanilaista. Tilanne on sama muissa eläinsairaaloissa – paikalliset eivät halua tehdä töitä eläinten kanssa islaminuskonsa vuoksi. Etenkin koiria pidetään epäpuhtaina.

– Moni omanilainen ei halua eläin­ klinikalle töihin ihan pelkästään häpeän leiman vuoksi. Ei heitä voi pakottaa tekemään työtä, jota he eivät halua tehdä, Knox sanoo.

Toisaalta taas ne omanilaiset, jotka haluaisivat eläinalalle, ovat harvoin tarpeeksi ammattitaitoisia. Yliopiston kolmen vuoden eläintenhoitajan perustutkintoon ei kuulu yhtään työharjoittelua.

– Käytännön työ on täysin eri asia kuin teoria. Kirjassa kaikki näyttää mukavalta – kissa istuu kiltisti paikallaan jonkun sylissä. Sitten tulet klinikalle ja kissa onkin hullu, joka haluaa syödä sinut ja raapia naamasi irti, selittää Knox.

– Kukaan ei halua palkata ihmistä, joka ei tiedä, mitä tehdä.

Hoidettavia eläimiä Omanissa kyllä riittää liikenneonnettomuuden uhreista

48

TELMA 2•2015

eläinkauppojen ahtaissa olosuhteissa virustartunnan saaneisiin lemmikkeihin.

Päivässä Qurum Veterinary Clinicille tuodaan noin 50 potilasta. Klinikalle rakennetaan parhaillaan kahta uutta sisarhoitolaa.

Laajennuksen myötä Knoxin toiveena on ottaa opiskelijoita työharjoitteluun. Se voisi johtaa paikallisten lisääntymiseen eläintenhoitoalalla.

– Kunhan autamme heitä oppimaan käytännön työn, voimme palkata omanilaisia, Knox miettii.

TAVOITTEENA OMANISAATIO Omanilaisten määrän kasvaminen ulkomaalaisten dominoimilla aloilla olisi myös Omanin valtion mieleen. Sulttaanikunta teki jo vuosia sitten Omanisaatio-suunnitelman vähentääkseen riippuvuutta ulkomaalaisesta työvoimasta.

Omanisaation tavoite on, että eri alojen työpaikoista tietty prosenttiosuus olisi oman maan kansalaisten hallussa. Ylempien IT-toimihenkilöiden kohdalla tämä tavoiteluku on vain yhdeksän prosenttia,

mutta taksikuskeista ja vihannesten kuljettajista on oltava paikallisia 100 prosenttia. Taksilupaa ei edes myönnetä ulkomaalaisille.

Monet alhaisen koulutustason työt on haluttu varata Etelä-Aasiasta virtaavan halpatyövoiman sijaan omanilaisille, jotka varttuivat ennen 1970-luvun koulutusjärjestelmäuudistusta. Vuonna 1970 omanilaisista aikuisista lukutaitoisia oli vain 20 prosenttia. Nykyisin koko kansan lukutaitoprosentti on 87 ja nuorten aikuisten 98.

Vastaavia aloitteita löytyy myös muista Persianlahden maista, kuten Emiratisaatio ja Qatarisaatio. Ne eivät kuitenkaan ole olleet kovin onnistuneita: Yhdistyneissä Arabiemiraateissa työvoimasta ulkomaalaisia on 90 prosenttia ja Qatarissa 94 prosenttia.

Tässä valossa Omanisaatiolla on vielä toivoa – ulkomaalaisten osuus työvoimasta on nyt 39 prosenttia. Se nousi 167 prosentilla maan rakennus- ja kehitysbuumin käydessä kuumimmillaan vuosina 2003–2013.

Muscatin kalatorilla perinteet elävät vielä vahvoina, ja oppi työhön kulkee isältä pojalle.

Web-kehittäjänä työskentelevä Abdulaziz Al Rashdi edustaa uutta omanilaista yrittäjäkantaa.

Hän pitää etenkin siitä, että voi tehdä töitä itsenäisesti milloin vain ja missä vain.

Muscatin taksikuskit lepotauolla.

Perinneasujen pitäminen julkisessa työssä kuuluu omanilaiseen työkulttuuriin.

www.telma-lehti.fi

TELMA 2•2015

49

Asma Albadi tapaa työ­harjoittelu­ paikallaan öljy-yhtiössä paljon ulkomaalaisia. Heidän kanssaan puhutaan englantia, jonka taitaminen on yhä tärkeämpää nopeasti kansainvälistyneessä Omanissa.

TUUMASTA TOIMEEN Vaikka Omanisaatio-suunnitelma luotiin jo 1988, siihen on panostettu toden teolla vasta vuoden 2011 arabikevään protestien jälkeen.

Hallituksen tavoitteena on laskea ulkomaalaisten määrä 33 prosenttiin. Tämä tarkoittaa 100 000 ekspatriaatin häätöä ja valtavaa oman väestön uudelleenkoulutusta. Omanissa asuvista ulkomaalaisista vain 30 prosenttia tekee töitä, joihin ei vaadita koulutusta tai erityisammatti­ taitoa.

– Sehän olisi tietysti hienoa, jos Omanisaatio onnistuisi, vaikka olisikin surullista, jos meidän pitäisi lähteä. En kuitenkaan ole varma, että näin tulee tapahtumaan, Knox kertoo.

– Ehkä tulevaisuudessa se voisi onnistua oikealla koulutussuunnitelmalla ja mikäli omanilaiset haluaisivat työskennellä alalla kuin alalla. Mutta tällä hetkellä en näe sen olevan ollenkaan mahdollista hyvin pitkään aikaan. Täällä on niin monia töitä, joita ihmiset eivät halua tehdä, hän selittää.

Sulttaanikunta puskee kuitenkin eteenpäin täyttä häkää: koulutusmahdollisuuksia on vuoden 2011 jälkeen lisätty rutkasti niin yliopisto-, ammattikorkeakuin opistotasollakin, jotta maa saisi lisää korkeasti koulutettua väkeä. Stipendejä koti- ja ulkomailla tapahtuvaan opiskeluun jaetaan nyt myös ylemmän keski­ tason oppilaille, ei vain huipuille.

Omanisaation valvontaa kiristettiin alkuvuodesta. Vanhojen firmojen on rukattava paikallisten työntekijöiden osuus vaaditulle tasolle neljässä vuodessa tai niitä kohtaavat sanktiot. Uudet pienet ja keskisuuret yritykset on vapautettu Omanisaation vaatimuksista kahden toimintavuoden ajaksi.

Omanilaisia työttömiä – joita on 15 prosenttia työvoimasta – yritetään lisäksi houkutella hakemaan yksityissektorille töihin uudella 325 rialin eli noin 785 euron minimipalkalla. Vuonna 2010 se oli vielä noin 340 euroa.

Moni kuitenkin odottaa mieluummin julkiselle sektorille pääsyä. Omanin tilastokeskuksen mukaan työnhakijoista 97 prosenttia haluaisi hallituksen palkkalistoille. Siellä houkuttelevat etenkin työ-

50

TELMA 2•2015

uran vakaus ja alhaisempi viikkotyötuntien määrä.

YRITTÄJYYS NOUSUUN Yksi uusimmista keinoista nostaa oma­ nilaisten työllisyyttä on kannustaa nuoria ryhtymään yrittäjiksi. Sulttaanikunta perusti vuonna 2013 Al Raffd Fund -säätiön, joka tarjoaa yrittäjille rahoitusta, koulutusta ja neuvontapalveluita. Kynnys pyytää apua on tehty matalaksi. Säätiön minibussi ajaa ympäri maata neuvomassa ihmisiä, ja alkuvuodesta avattiin palveleva puhelinlinja.

Yrittäjyyden imago on maassa hitaassa mutta varmassa nousussa. Viime vuonna Al Raffd Fund myönsi lainoja yli tuhannelle omanilaiselle yli 81,5 miljoonan euron edestä.

Muscatilainen Abdulaziz Al Rashdi on yksi maan nuorista yrittäjätoivoista. Hän on työskennellyt freelancer-web-kehittäjänä vuodesta 2010.

Costa Coffee -kahvilassa Azaiban kaupunginosassa iltapäivää viettävä Al Rashdi kertoo yrittäjyyden olevan ainakin hänelle järkevä vaihtoehto.

– Tein vertailua julkisen puolen palkoista ja omista tuloistani. Minun alallani palkkani hallituksen leivissä olisi noin 700 rialia. Selvisi yllättäen, että pystyn ansaitsemaan tuplasti tai triplasti enemmän, kun työskentelen yrittäjänä, tietenkin projektista ja kuukaudesta riippuen, hän kertoo.

Punaiseen T-paitaan sonnustautunut Al Rashdi on oikea väripilkku kahvilan terassilla, jossa muiden miesasiakkaiden asuna on perinteinen valkoinen dishdasha-kaapu ja kirjailtu lakki. Hän on mielellään oman tiensä kulkija.

– Pidän siitä, että saan tehdä töitä koska vain ja missä vain. Freelancer-elämä sopii minulle, kun ei ole pomoa häiritsemässä työntekoa, Al Rashdi pohtii.

Hän kertoo muutaman kaverinsakin juuri perustaneen oman tietotekniikkaalan firman.

– Siitä on tulossa yleisempää.

Omanisaatiosta Al Rashdi on kahden vaiheilla: joskus se on paikallaan pakot­ taessaan työnantajia suosimaan kotimaista työvoimaa, toisinaan taas ei. Se tuottaa myös korruptiota ja muita lieveilmiöitä.

– Jotkut firmat palkkaavat omanilaisia listoilleen näennäisesti ja maksavat heille kuukausipalkan vain totellakseen lakia.

NAISET OHJAKSIIN Vaikka Omanisaatio ei onnistuisikaan täydellisesti, oman väen työllisyyden suosiminen on ainakin auttanut naisten aseman vahvistamisessa. Naiset ovat hyötyneet etenkin uusista koulutusmahdollisuuksista. Omanilaisesta työvoimasta 30 prosenttia on naisia, ja iso osa 2011 arabikevään protestien jälkeen luoduista 50 000 työpaikasta meni naisille. Naisia löytyy ministeriöistä, diplomaattiviroista ja yritysten johtoportaista. Oman Air -len-

Maailmalla

Shinas Sohar Muttrah Samail

MUSCAT

Qurayyat Sur

Fahud

Haima

Duqm

Thamarit Raysut Salalah Mirbat

Omanin sulttaanikunta toyhtiöllä on naislentäjä. Julkisella puolella joka kymmenes johtajarooli on naisten hallussa.

Etenkin nuorille naisille opiskelu ja sen jälkeinen työelämään astuminen ovat nykyisin selviöitä.

Tähän porukkaan kuuluu myös kemian­tekniikan insinööriksi opiskeleva Asma Albadi Soharin kaupungista.

Mustaan abaya-kaapuun ja harmaaseen hijab-huiviin pukeutunut Albadi on juuri palaamassa kotiinsa työharjoittelupaikaltaan öljy-yhtiöstä. Hän suhaa tottuneesti liikenteessä, vaikka saikin ajokortin vasta reilu vuosi sitten.

Albadi päätyi kemiantekniikan opiskelijaksi vanhempiensa ehdotuksesta.

– Minulle sanottiin, että öljyn parissa www.telma-lehti.fi

riittää töitä. Mutta ei se olekaan enää totta, hän harmittelee.

Tällä hetkellä Albadi tekee työharjoittelua henkilöstöosastolla laajentaakseen ammattirepertuaariaan tulevaisuutta ­varten.

– Työni siellä on oikein mukavaa. Olen kovan paineen alla, mutta viihdyn hyvin.

Olen parantanut taitojani monella alalla, ja se on hyvä asia. Tykkään oppia uusia asioita.

Toukokuussa häitään juhliva Albadi ei aio heittäytyä kotirouvaksi: lasten hankintaa hän ei suunnittele ainakaan viiteen vuoteen. Yliopistosta valmistuminen häämöttää ensi vuonna.

– Minulla on kolme unelmaa: saada työpaikka, asua ulkomailla ja matkustella. •

• Väkiluku neljä miljoonaa, pääkaupunki Muscat ja virallinen kieli arabia.

• Nykyinen hallitsija on maan 14. sulttaani, 74-vuotias Qaboos bin Said. Hän syrjäytti isänsä vuonna 1970 ja aloitti Omanin modernisoimisen.

• YK:n kehitysohjelma UNDP nimesi vuonna 2010 Omanin viimeisen 40 vuoden aikana eniten kehittyneimmäksi maaksi.

• Omanin öljyvarat ovat maailman 25. suurimmat. Talouden painopistettä yritetään nyt siirtää muun muassa turismiin.

• 17.10. juhlitaan omanilaisten naisten päivää.

TELMA 2•2015

51

KANSAN ARKISTO

Torninosturia asennetaan 1970-luvulla.

52

TELMA 2•2015

Näin muinoin teksti Marita Viinamäki

Kun nostokurjet nousivat Ensimmäiset nykyaikaiset torninosturit ilmestyivät rakennustyömaille 1950-luvulla. Työ tehostui ja raskaat kantamistyöt vähenivät.

E

Torninosturit yleistyivät Suomen rakennustyömailla vähitellen, ja 1960luvulle tultaessa niitä oli käytössä jo yli 200. Nykyaikaiset torninosturit mullistivat rakentamisen, koska tornista lähtevää vaakasuoraa puomia ja siinä kulkevaa vaunua koukkuineen ja nostoköysineen saattoi liikuttaa kätevästi. Isoimmilla työmailla oli ollut nostureita jo ennen sotia, mutta ne nostivat lähinnä vain alhaalta ylös – uusilla nostokurjilla sujuivat myös siirrot työmaan laidalta toiselle.

Torninostureiden myötä pystyttiin rakentamaan yhä korkeampia taloja.

Rakennusurakoitsijat ottivat käyttöön esivalmistusteknologiaa, ja rakennuksia alettiin valmistaa elementeistä. Rakennusosat kasvoivat niin kooltaan kuin painoltaankin. Rakentaminen tehostui ja nopeutui, ja urakoitsijat lyhensivät rakennustöiden toteutusaikaa. Työväkeä ei enää tarvittu kantohommiin samalla tavalla

kuin ennen. Vähemmällä väellä tehtiin isompia taloja.

Nosturit olivat teknologinen edistysaskel, joka paransi myös työturvallisuutta ja rakentajien terveyttä. Painavia rakennusmateriaaleja ei tarvinnut enää kantaa ylempiin kerroksiin, ja telineillä kiipeiltiin vähemmän. Toisaalta nosturit ja elementtirakentaminen toivat mukanaan uusia riskejä. Raskaiden elementtirakenteiden siirtäminen ja asentaminen toivat mukanaan uudenlaisia vaaratilanteita.

Alkuvaiheessa kuka vain huimapää saattoi päästä ajamaan torninosturia muutaman minuutin opastuksen jälkeen.

Jo huojuvaan torniin kiipeäminen vaati melkoista uskallusta. Nostureiden kanssa sattui myös onnettomuuksia ennen kuin turvallisuuskulttuuri kohentui. Nostu­ re­iden tarkastuksia parannettiin ja 1970-luvulla kuljettajilta vaadittiin jo ­nosturin ajokorttia. •

KANSAN ARKISTO

TYÖVÄENMUSEO WERSTAS

nsimmäisen torninosturin saaminen omalle työmaalle oli 1950luvun rakennusmestarille ikimuistoinen hetki. Työmaan kiireitä helpottamaan vuokrattu nosturi nopeutti työtä tavattomasti. Esimerkiksi vaativaa betonivalua tehdessä säästyi työaikaa ja lankkuja, kun rakennustarvikkeet nousivatkin ylös telineille nostokurjen voimalla. Sotien jälkeen elettiin aikaa, jolloin koneet alkoivat rakennuksilla syrjäyttää käsityötä.

Rakennustyömaan arkeen kuuluvat erilaiset kuljetukset ja siirrot oli ennen sotia hoidettu lähinnä työläisten hartia­ voimin – betonia kärrättiin ja raskaita rautoja ja puutavaraa kannettiin. Nostoissa avuksi olivat jo tulleet pitkän tavaran ja lyhyen tavaran vinssit. Kun 1950-luvulla saatiin työmaille nostureita, hissejä ja nostolavoja, alkoi rakennustyön luonne merkittävällä tavalla muuttua.

Auton lavalle asennettu torninosturi Järvenpäässä vuonna 1974.

Autonosturit yleistyivät 1980-luvulla.

www.telma-lehti.fi

Nykyaikaisen torninosturin edeltäjä oli käytössä OTK:n pukutehtaan rakennustyömaalla vuonna 1938.

TELMA 2•2015

53

Minun työni

teksti Susanne Hiltunen kuvat Suvi Elo

Kotisairaanhoito on itsenäistä työtä Camilla Grönlund valmistui terveydenhoitajaksi vuonna 2006. Jo opiskelu­ aikana hän oli työharjoittelussa Turun kotisairaanhoidossa ja ihastui työhön.

Valmistumisestaan asti Grönlund on työskennellyt kotihoidossa Varissuon lähipalvelualueella.

– TYÖ ON TAVALLAAN itsenäistä, työpäivät vaihtelevia, ja tykkään tehdä asiakaskäyntejä.

Myös päivätyö viehätti. Kotihoidossa toimitaan noin 10 hengen tiimeissä, joita vetävät sairaan- tai terveydenhoitajat. Muut tiimi­ läiset koostuvat kotiavustajista sekä lähi- ja kodinhoitajista. Sairaanhoitajat suunnittelevat asiakaskäynnit ja osallistuvat hoitotyöhön myös itse. Kaikki oman tiimini kohteet sijaitsevat kävelymatkan päässä toimistolta.

– SUURIN OSA asiakkaistamme on vanhuksia.

Parempikuntoiset asiakkaat asioivat itsenäisesti lääkärissä terveysasemalla, huonompikuntoisten luona lääkärit tekevät kotikäyntejä.

– ARJESSA NÄKYY nykyinen suuntaus, asiakkaiden mahdollisimman pitkä kotona asuminen. Huonokuntoisia hoidettavia on entistä enemmän. Joukossa on myös niitä, joiden luona käydään neljästi vuorokaudessa ja myös öisin.

54

TELMA 2•2015

Kotisairaanhoidossa työskentelevän terveydenhoitaja Camilla Grönlundin työhön sisältyy päivittäin yhdestä neljään kotikäyntiä. Asiakaskäynnit ovat työn suola.

Mikä työ?

• Kotihoito on potilaan kotona tapahtuvaa hoivaa ja sairaanhoitoa.

Asiakkaina ovat vanhukset, vammaiset ja pitkäaikaissairaat.

• Varissuon kotihoito on yksi Turun kotihoidon 22 alueellisesta lähipalvelualueesta.

• Kotikäynneillä kotihoidon sairaanhoitaja laatii lisäksi kirjallisia asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmia. www.telma-lehti.fi

TELMA 2•2015

55

Minun työni

– KOHDALLENI SATTUU korkeintaan pari päivystysvuoroa vuodessa. Tavallinen työpäiväni alkaa kello 7.30. Ensin keskustelemme tiimihuoneessa päivän kulusta hoitajien pakatessa reppujaan. Ohjeistan heitä ja lähden mahdollisesti itsekin asiakkaiden luo.

Työpäivät vaihtelevat. On päiviä, jolloin kotikäyntejä ei ole lainkaan tai sitten niitä voi olla neljäkin samana päivänä.

– KOTIHOIDOSSA PUHELIN on kalenterin ohella tärkein työväline. Vuodesta 2010 lähtien olemme Turun kotihoidossa käyttäneet Pegasos-potilastietojärjestelmän mobiili­ sovellusta. Sovellus kulkee kaikilla tiimiläisillä kännykässä. Kannamme silti varmuuden vuoksi asiakkaan tietoja mukana myös paperiversioina. Mobiilin käyttö on ollut vaikeampaa vanhemmille hoitajille, nuoremmat ovat tottuneempia teknologiaan.

56

TELMA 2•2015

– ASIAKKAAN KOTONA on eteisessä tarra, jossa on hänen tunnistetietonsa viivakoodina. Tunnisteen avulla tarkistetaan asiak­kaan hoitosuunnitelmaa ja kirjataan sovellukseen saman tien arvio asiakkaan voinnista sekä tehdyt toimenpiteet. Tilanne päivittyy reaaliajassa järjestelmään, eivätkä

kirjaukset laahaa perässä. Sovelluksen kautta voidaan tehdä myös asiakkaan tarvitsemat apteekkitilaukset. Aiemmin kirjasimme asiat järjestelmään vasta toimistolla.

Nyt tämä vaihe on poissa, joten ehdimme viettää vähän enemmän aikaa asiakkaan luona.

Rautalankaa

teksti Maarit Seeling kuva Roope Permanto

Äly hoi!

Aalto-yliopiston Tietojenkäsittelytieteen laitoksen apulaisprofessori Tapani Raiko, mitä teette?

Aalto-yliopiston Tietotekniikan laitoksella tehdään hyvin monipuolista uuden teknologian tutkimusta. Oma tutkimusalani on koneoppimisessa hyödynnettävät syvät neuroverkot eli deep learning. Johdan niihin liittyviä menetelmiä kehittävää tutkimustyöryhmää. Koneoppimista sovelletaan esimerkiksi konenäön kehittämisessä, ja se tuo meidät lähemmäs kohti toimivaa tekoälyä. Tekoälyllä tarkoitetaan ihmisälyä jäljitteleviä tietokoneiden toimintoja.

Kuinka käytännönläheistä ja soveltavaa tutkimus on?

Eräitä kiinnostavimpia koneoppimisen sovelluksia tällä hetkellä ovat ­Applen puheella toimiva tekoälysihteeri ja Googlen itseohjautuva auto. Koneoppimista sovelletaan lisäksi teollisten prosessien säätämisessä, mainosten kohdentami­ sessa, hakukoneissa, lääketieteellisissä diagnooseissa, luottokorttipetosten havaitsemisessa, osakemarkkinoiden ­analyyseissä, tietokonepeleissä ja robottien liikuttamisessa.

Millaisia teknisiä ongelmia tekoälyn kehittämiseen liittyy?

Suurimpia ongelmia toimivien sovellusten kehittämisessä on, että koneilta puuttuu niin sanottu terve maalaisjärki. Viime aikoina koneet ovat oppineet tulkitsemaan aikaisempaa paremmin kuvia, puhetta ja tekstiä. Toistaiseksi emme ole kuitenkaan onnistuneet tuotta­maan tekoälyllä varustettua robottia, joka pystyisi tekemään montaa eri asiaa, kuten imuroimisen lisäksi pyyhkimään pölyt. Onnistuneet projektit on tehty yhden asian toteuttamiseen.

Entä millaisia eettisiä ongelmia tekoälyn käytön yleistyminen saattaa aiheuttaa?

Tekoälyn laaja soveltaminen aiheuttaa valtavan murroksen työmarkkinoilla. Eriarvoistuminen voi lisääntyä, kun suorittava työ vähenee. Toisille aloille tulee lisää työttömyyttä, toisilla taas on työvoimapulaa.

Varmasti syntyy myös kokoTekoälytutkimuksessa on vielä paljon työsarkaa, tietää apulaisprofessori Tapani Raiko Aalto-yliopistosta.

www.telma-lehti.fi

naan uusia ammatteja. Joidenkin arvioiden mukaan lähes puolet teollistuneiden maiden työpaikoista on 20 vuoden sisällä korvattavissa roboteilla.

Miten muutoksiin tulisi varautua?

Kehityksen nopeus ja työpaikkojen nopea katoaminen tuovat mukanaan riskejä, joihin yhteiskunnan täytyy varautua. Olisi syytä pohtia esimerkiksi tulonjakoon ja verotukseen liittyviä kysymyksiä. Monet tiedemiehet, muiden muassa Stephen Hawking, pitävät tekoälyä suurena mahdollisuutena ihmiskunnalle. Samalla he ovat ilmaisseet huolensa yksityisyyden suojasta ja siitä, kuka kontrolloi kehitystä.

Pelottelu hallitsemattomasta ja itseään kehittävästä tekoälystä on silti mielestäni turhaa. Emme ole lähelläkään kaiken­ kattavaa tekoälyä.

Mitä hyötyä tekoälysovelluksista voi olla ihmiskunnalle?

Älyautot saattavat viedä töitä ammatti­ autoilijoilta, mutta samalla ne voivat vähentää liikenneonnettomuuksia.

Koneoppimissovellukset mullistavat paitsi maisemaa ja ympäristöä myös elintapaamme. Ihmisiä voidaan säästää vaarallisilta tai rutiininomaisilta töiltä. Työskentelin muutaman vuoden rakennusja purku­jätteen lajittelurobotin parissa ZenRoboticsilla. Jätteen seassa oli myös vaarallista ja myrkyllistä jätettä. On hyvä saada ihmiset pois tällaisesta työstä.

Miten pidät huolta omasta työssä jaksamisestasi?

Minulla on kaksi pientä lasta. He varmistavat, etteivät työpäivät veny liian pitkiksi ja että elämä on tervettä ja säännöllistä. Harrastan myös musiikkia ja laulan Musiikkitalon kuorossa. Laulaminen on hyvä tapa siirtää ajatukset pois työstä.

Lisäksi panostan unen laatuun. Vältän iltaisin kirkkaita valoja ja kuvaruutuja.

Olen huomannut saavani näin paremmin unen päästä kiinni. • TELMA 2•2015

57

TSR-info

teksti Anne Penttilä kuvitus Jussi Kaakinen

Ammattikuljettajan työ riskialtista Raskaan liikenteen onnettomuuksissa kuolleiden määrä on pysynyt ennallaan viimeisten kymmenen vuoden aikana. Työsuojelurahaston hanke esitteli työvälineen ammattiliikenteen yritysten turvallisuuskulttuurin parantamiseksi.

L

iikenneturvan vuonna 2014 julkaiseman raportin mukaan Suomessa oli edellisten kolmen vuoden aikana kuollut keskimäärin 95 ja loukkaantunut 715 henkilöä raskaan liikenteen onnettomuuksissa. – Siis niissä onnettomuuksissa, jossa osallisena oli linja- tai kuorma-auto. Kuolleiden määrä on noin kolmannes kaikista tieliikenteessä menehtyneistä.

Teollistuneissa maissa suuri osa kuolemaan johtaneista työtapaturmista sattuu liikenteessä. Ammattikuljettajien oma, suoritteeseen suhteutettu riski loukkaantua liikenneonnettomuudessa on vähäinen, mutta ajomäärien vuoksi ammattiliikenteen merkitys liikenneturvallisuuteen on suuri.

Ammattikuljettajalla on työssään suuri vastuu, esimerkiksi linja-autollisesta matkustajia. Kuljettajalla on usein tiukat aikataulut, ja hän joutuu ajamaan vaikeissakin olosuhteissa. Yrityksen turvallisuuskulttuuri luo raamit, joiden puitteissa yksittäisen kuljettajan on toimittava.

TUTKIMUKSET MITTAAVAT PINTATASOA Tutkija Timo Lajunen selvitti kirjallisuuskatsauksessa, miten ammattiliikenteen organisaatioiden turvallisuuskulttuuria mitataan. Tutkimuksia on tehty toistaiseksi melko vähän.

– Tutkimukset mittasivat lähinnä turvallisuusilmapiiriä eli turvallisuuskulttuurin pintatasoa; mielipiteitä ja asenteita. Käytetyin menetelmä oli kyselytutkimus, jolla ei päästä kovin syvälle yrityk-

58

TELMA 2•2015

sen turvallisuuskulttuuriin vaikuttaviin asioihin, toteaa Lajunen.

Lajusen mukaan tutkimukset eivät myöskään ottaneet huomioon toimialan, työtehtävien ja yritysten erityispiirteitä.

Riskit ovat hyvin erilaisia esimerkiksi linja-auto-, jakeluauto-, taksi- tai pitkän matkan rekkaliikenteessä.

Turvallisuuskulttuurin mittaamiseen tarvittiin menetelmä, joka yhdistää laadullisten menetelmien herkkyyden ja toisaalta numeroina ilmaistavien tulosten edut. Sitä varten Lajunen kehitti Liikennealan Turvallisuuskulttuurimatriisin.

OLLAANKO ENNAKOIVIA VAI PERÄTI PATOLOGISIA? Matriisin lähtökohta on turvallisuus­ kulttuurin viisi tasoa: 1 patologinen, 2 reaktiivinen, 3 byrokraattinen, 4 ennakoiva ja 5 luova. Tasot on kuvattu oheisessa taulukossa.

Ensimmäisessä vaiheessa 18 turvallisuusalan asiantuntijaa USA:sta, IsostaBritanniasta ja Turkista arvioi aikaisempien tutkimusten perusteella määriteltyjä turvallisuuskulttuurin eri osa-alueita ja ehdotti niihin muutoksia.

Liikennealan turvallisuuden osa-­ alueita muodostettiin 15 kappaletta. Osaalueita ovat esimerkiksi: Ajamista ja kuljettajia koskevat turvallisuusstrategiat, säännöt ja määräykset; Johdon sitoutu-

minen ajoturvallisuuteen; Kuljettajien valinta, pätevyys ja koulutus; Työ- ja ajo­ aikataulut; Riskitilanteiden tutkinta.

Turvallisuuskulttuurin viisi tasoa ja 15 osa-aluetta sijoitettiin matriisin vaaka- ja pystyakselille. Seuraava vaihe oli matriisin eri solujen sisällön määritteleminen: Mitä tarkoittaa esimerkiksi osaalue Työ- ja ajoaikataulut patologisella, reaktiivisella, byrokraattisella, ennakoivalla ja luovalla tasolla? Sitä varten haastateltiin 20 brittiläistä ja 20 turkkilaista raskaan rekkaliikenteen kuljettajaa, yritysten turvallisuusvastaavaa ja johdon jäsentä.

Kun kaikkien solujen sisällöt oli määritelty, matriisi oli periaatteessa valmis käytettäväksi yrityksen turvallisuuskulttuuritason mittaamiseen. Matriisia käytetään siten, että yrityksen työntekijät valitsevat, mikä viidestä tasosta vastaa oman yrityksen turvallisuuskulttuurin tasoa kullakin osa-alueella. Vastauksista muodostetaan keskiarvotulokset.

HIENOSÄÄTÖÄ SUOMEEN Jatkotutkimuksessa matriisi kalibroidaan sopivaksi suomalaiseen ammattiliikenteeseen ja tiettyyn toimialaan. Ensimmäisenä toimialana otetaan käsittelyyn linjaautoliikenne, ja Lajusen mukaan matriisia on tarkoitus kehittää yhteistyössä muutaman suomalaisen yrityksen kanssa.

”Teollistuneissa maissa suuri osa kuolemaan johtaneista työtapaturmista sattuu liikenteessä.”

Tavoitteena on kehittää muutamalle alalle alakohtainen sovellus, jota voidaan käyttää tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella. Tiedot voidaan kerätä myös paperilla.

– Matriisisovelluksen käyttämisestä on tarkoitus tehdä helppoa, eli yritykseen ei tarvitse palkata konsulttia sitä varten.

Sovellusta voi käyttää esimerkiksi yrityksessä turvallisuuteen ja työsuojeluun perehtynyt henkilö nettisivuilta lataamansa ohjeen avulla, sanoo Lajunen.

Sovellusta voidaan käyttää yrityksessä turvallisuuskulttuurin tason mittaamiseen sekä toimenpiteiden tai koulutuksen suunnitteluun.

TURVALLISUUSKULTTUURIN TASO

– Matriisin käytön ympärille voidaan luoda workshop-tyyppinen koulutus, tai sitä voidaan käyttää nopeana kerran vuodessa -kyselynä, jolloin voidaan seurata yrityksen turvallisuuskulttuurin kehit­ tymistä.

Jo kirjallisuustutkimusta kootessaan Lajunen huomasi, että usein jo pelkästä kyselystä on ollut apua.

– Kun asiat otetaan esille ja niistä keskustellaan, se jo itsessään nostaa yrityksen turvallisuuskulttuuria yksittäisten työntekijöiden kautta.

Turvallisuusmatriisin toiminta perustuu vastausten laajaan pohjaan ja rehellisyyteen, joten sitä ei saa käyttää eri henkilöstöryhmien vertailuun tai syyllistä­ miseen. • LISÄTIETOA

Suomalainen Liikennetutkimuskeskus Oy, Liikennealan turvallisuuskulttuurimatriisin kehitystyö, tutkimushanke www.tsr.fi > Hae numerolla 113320. Liikennealan Turvallisuuskulttuurimatriisin jatkokehitystyö ja tuotteistaminen, tutkimushanke www.tsr.fi > Hae numerolla 115126

KUVAUS

TURVALLISUUSASIOISTA KOMMUNIKOINTI

Taso 1: patologinen

”Turvallisuudesta keskusteleminen on ajanhukkaa.”

Huonoa ja vähän, ylhäältä alaspäin suuntautuvaa, syyllistämisen kulttuuri.

Taso 2: reaktiivinen

”Suhtaudumme turvallisuuteen vakavasti ja reagoimme onnettomuuden tapahduttua.”

Ylhäältä alaspäin suuntautuvaa, turvallisuudesta keskustellaan vain onnettomuuksien jälkeen.

Taso 3: byrokraattinen

”Meillä on järjestelmä kaikkia mahdollisia riskejä varten.”

Kommunikaatiojärjestelmät ovat olemassa ja informaatiota on paljon, mutta suurin osa jää käyttämättä. Byrokraattinen toimintatapa, jossa on paljon raportointia.

Taso 4: ennakoiva

”Olemme jatkuvasti valppaana ja yritämme ennakoida mahdollisia riskitilanteita.”

Kommunikaatio- ja raportointijärjestelmät ovat olemassa ja niitä käytetään tehokkaasti. Informaatiota jaetaan kaikilla tasoilla.

Taso 5: luova

”Riskin hallinta on kiinteä osa kaikkea toimintaamme.”

Kaikki organisaatiossa ovat sitoutuneita turvallisuustavoitteisiin, keskustelevat ongelmista avoimesti ja etsivät uusia tapoja riskien välttämiseksi. Työntekijöitä rohkaistaan esittämään kritiikkiä.

www.telma-lehti.fi

TELMA 2•2015

59

TTK-info

teksti Maarit Seeling kuvat Ville Rinne, Thinkstock

Varmuuden vuoksi Kaivosalan toimijoiden yhteistyö hyvien käytäntöjen jakamiseksi tuottaa tulosta. Yhdistettynä uuden teknologian tarjoamiin ratkaisuihin Suomen kaivosten työturvallisuus on olennaisesti parantunut tällä vuosituhannella.

K

Kaivoksissa työskentelevien työterveys ja -turvallisuus on selvästi parantunut, toteavat tyytyväisinä Vesa Kotaviita ja Pertti Kortejärvi.

aivostyötä pidetään usein tekijöilleen vaarallisena. Sitä se varmasti onkin, jos turvallisuuteen ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Suomen kaivoksissa sattuneita työtapaturmia osoittava taajuusluku ja uusien ammattitautitapausten määrä ovat kuitenkin laskeneet koko kuluneen vuosituhannen.

– Vielä 1990-luvulla kaivosalan tapaturmataajuus oli pitkälti yli 20:n. Tämän vuosituhannen puolella luku on saatu laskemaan alle viidentoista, alemmas teollisuuden keskimääräistä työtapaturmataajuutta. Myös uusien ammattitautitapausten määrä on laskenut, Suomen Kaivosturvallisuuden neuvottelukunnan sihteeri Pertti Kortejärvi ja TTK:n asiantuntija Vesa Kotaviita toteavat.

Hyvät turvallisuustulokset johtuvat heidän mukaansa pitkälti alalla vallitsevasta yhdessä tekemisen kulttuurista.

Uudet, turvallisuutta parantavat tai ympäristövastuun toteutumista edesauttavat menettelytavat on pistetty perinteisesti kiertoon. Osittain tämä johtuu Outokummun aikoinaan vahvasta asemasta markkinoilla: yhdellä kaivoksella keksitty hyvä käytäntö siirrettiin sellaisenaan toisel­ lekin.

– Nykyään Suomessa olevien kaivosten omistus on hajaantunut useille ulko- ja kotimaisille omistajille, mutta alalla työskentelevät ihmiset ovat samoja. Turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvissä kysymyksissä ala toimii edelleen verkostomaisesti, Kortejärvi sanoo.

VIIMEISIN TIETO PÄIVITTYI OPPAASEEN Työturvallisuuskeskus (TTK) on julkais­ sut uudistetun version kymmenisen vuotta sitten valmistuneesta Kaivosalan työsuojeluoppaasta. Hankkeen toteutuksesta vastasi TTK:n metallin työalatoimikunta. Päivittämistyön toteutti Kaivosteol­lisuus ry:n yhteydessä toimiva Kaivosturvallisuuden neuvottelukunta.

Kaivosturvallisuusoppaaseen on päivitetty kattavasti viimeisimmät säädösvaatimukset, parhaat käytännöt ja toimintamallit. Se on tarkoitettu myös oppikirjaksi alan oppilaitoksiin.

Oppaan uusiminen tuli ajankohtaiseksi, kun alaa koskevat säännökset uudistuivat vuosina 2011 ja 2012. Kaivoslain ja -asetuksen lisäksi astuivat voimaan asetus kaivosturvallisuudesta ja kaivosten nosto-

60

TELMA 2•2015

Kaivosalan turvallisuusopas korostaa ennakoinnin merkitystä.

Tilausosoite: www.ttk.fi/ julkaisut

laitoksista sekä asetus räjähdys- ja louhintatöiden turvallisuudesta.

– Kaivosten turvallisuuteen ja tapa­ turmien ehkäisyyn on lakimuutosten myötä kiinnitetty yhä enemmän huo­ miota. Samoin turvallisuustoimien harjoittelua on lisätty. Turvallisuuteen kuuluukin kiinnittää jatkuvasti huomiota ja pyrkiä siinä aina paremmalle tasolle, Kotaviita pohtii.

Kaivosteollisuus ry:llä on erikseen myös ympäristöverkosto, jonka kautta a­la pyrkii edistämään omaehtoisesti ympäristöasioita.

– Viestinnässä on kieltämättä omat haasteensa. Ihmisillä on vahvoja mielikuvia muutamien alalla tapahtuneiden ympäristövahinkojen takia. Edistysaskeleet tahtovat jäädä kielteisten uutisten jalkoihin, Kortejärvi myöntää.

Kaivosteollisuuden eri toimija- ja sidosryhmät vastasivat haasteeseen muutama vuosi sitten perustamalla Kestävän kaivostoiminnan verkoston. Verkosto pyrkii ennalta sovittamaan kaivostoiminnan, ympäristön ja ympäröivän yhteiskunnan välisiä intressiristiriitoja ja vähentämään konflikteja. Toiminnan käynnistysvaiwww.telma-lehti.fi

heessa hanketta veti SITRA. Verkoston toiminta on siirtymässä Kaivosteollisuus ry:n vastuulle.

POHJOISEN VAHVA TYÖLLISTÄJÄ Kaivosteollisuus on heti matkailualan jälkeen Pohjois-Suomen toiseksi mer­ kittävin työllistäjä. Sen palveluksessa Suomessa on suoraan 5 000 työntekijää ja välillisesti toiset 5 000. Etsintä- ja kaivosyhtiöt toimivat lainsäädännön mukaan ja maksavat veroja samoin perustein kuin muut yritykset.

– Esimerkiksi Kittilän kultakaivos tuottaa yhteiskunnalle merkittävät tulot jo työntekijöiden verojen kautta. Lisäksi valtio ja kunta saavat kultayhtiöltä erilaisina veroina ja rojalteina vuosittain miljoonia euroja, Kortejärvi huomauttaa.

Yksistään Kevitsan nikkelikaivoksen työllisyysvaikutus on ollut rakentamisen aloituksesta vuoteen 2013 mennessä vuosittain 745 henkilötyövuotta.

Kaivostoiminnan suurimmat työympäristön terveyshaitat syntyvät porauksesta, lastauksesta, kuljetuksesta ja murskauksesta aiheutuvasta melusta, tärinästä ja pölystä. Melun aiheuttama huonokuuloi-

suus ja asbestin aiheuttama keuhkosyöpä ja asbestoosi ovat aiemmin olleet yleisimpiä alan ammattitauteja.

Uuden oppaan kautta ala pyrkii vaikuttamaan erityisesti uuteen työntekijäsuku­ polveen ja heidän turvallisuusasenteeseensa. Työn suunnittelulla, työkoneiden ja -välineiden valinnalla ja oikealla käytöllä, tuuletuksella räjäytysten jälkeen sekä säännöllisillä savu- ja kaivoskaasumittauksilla päästään pitkälle. Lisäksi suojainten oikealla valinnalla ja käytöllä voidaan varmistaa henkilöstön turvallisuutta ja estää haittojen syntymistä.

– Suomessa on jo päästy yli 1 000 päivän jaksoihin ilman ainuttakaan tapaturmaa kaivoksilla, Kotaviita ja Kortejärvi summaavat. •

Ammattitapahtuma yritysjohdolle, esimiehille ja HR-päättäjille, TTK mukana seminaarissa ja näyttelyssä Lue lisää: www.easyfairs.com/esimies

Parempi työ TELMA 2•2015

61

Julkaisut ARVOSTELMA

Digikirja Uunoille

T

ekniikkanumeromme kunniaksi päätin tehdä täysin digitaalisen kirja-arvostelun. Digimateriaalin jakamiseen erikoistunut ellibs.com listaa sivuillaan 30 syytä siirtyä e-kirjoihin.

Näitä ovat muun muassa ympäristöystävällisyys, ulkoasun muokkausmahdollisuus ja multimediaominaisuudet. Ensimmäiseksi pitää tietenkin valita kirja, sitten nettikauppa, josta se ostetaan ja kolmanneksi ladata kirjan lukemiseen tarkoitettu sovellus omaan tablettiin.

Kirjaksi valitsin kokeneen liikkeenjohtajan Karl-Magnus Spiikin Tiimitaitoja Uunoille. Teos lienee uudistettu painos tekijän aikaisemmasta kirjasta Tulokseen tiimityöllä, joka maksaa lähes puolet vähemmän kuin uusi e-versio.

Tässä onkin suomalaisen e-kirjamaailman perusongelma: kirjat maksavat digitaalisina enemmän kuin paperisina. Tämä on päinvastoin kuin ulkomailla. Hyvän tiimikirjan saa Amazonista tai iBookista alle kymmenellä dollarilla. Ja ilmaisiakin löytyy, kuten Team Building Secrets Revealed (Carrol 2015).

Toinen ulkomaisten e-kirjajakelijoiden etu on se, että samalla applikaatiolla voi sekä ostaa että lukea kirjan. Suomessa pitää ensin ostaa kirja netistä ja sitten lukea se tabletista. E-kirjoja saa myös kirjastoista, jos jaksaa odotella kirjojen vapautumista ja ladata eri lainaus- ­ja lukuohjelmat, jotka kirjastojen e-aarteisiin pääsyyn tarvitaan.

Tiimitaitoja Uunoille -kirjaa saa vain Elisa Kirjasta ja Ellibsiltä. Näistä helpommalta näytti Elisa Kirja, jolla on suoraan oma applikaationsa iPadille. Ensin pitää tehdä käyttäjätunnukset palveluun. Kun ostan kirjan Elisa Kirjan sivuilta, siirtyy se automaattisesti iPad-sovellukseeni.

Sitten kirja on valmis luettavaksi.

Tiimitaitoja Uunoille on tekijän mukaan kirjoitettu ilman sanakikkailua ja 6-vuotiaille ymmärrettävässä muodossa.

Tästä huolimatta se on liikaa kaikkea mahdollista tiimityöstä tavoitteleva teos, arvoista ja päämääristä aina henkilöke­ miaongelmiin. Parasta antia ovat kirjoittajan omat tapausesimerkit ja erilaiset muistilistat, joilla saa parannettua esimer-

TELMAN LIITE

TIIMITAITOJA UUNOILLE (Karlex, 2014) Karl-Magnus Spiik

kiksi kokouskäytäntöjä. Kuvitus ja taitto ovat omaa käsialaa. Pientä kustannustoimitusta olisi kaivattu, koska kirjassa on 11 pää- ja 44 alalukua. Mutta jokaiselle lukijalle löytyy tästä kirjasta jotain, ja kaikki liitemateriaalit ovat kätevästi ladattavissa tekijän nettisivuilta.

Itse pidin digilukemisessa erityisesti siitä, että kirjainkokoa voi säätää omaan lukunopeuteen sopivaksi ja illalla muuttaa sivun taustan mustaksi, jolloin silmät eivät rasitu. Ja kirjanmerkki pysyy taatusti paikallaan. Hyviä e-kirja-kokeiluja!

Mikael Saarinen, tutkimusasiantuntija, TSR

Ikävät ihmiset Satu Kaski, Vesa Nevalainen, Kirjapaja, 2015

Tiedon silta Tämän Telman liitteenä jaetaan Työsuojelu­ rahaston julkaisu Tiedon silta. Se ilmestyy kerran vuodessa ja esittelee ajankohtaisia työelämän tutkimus- ja kehityshankkeita, joita rahasto on tukenut.

Lehti kertoo esimerkiksi, miten Lahdessa kotihoito tekee työtään näkyväksi Teknologian Tutkimuskeskus VTT:n avulla. Tarkka data auttaa suunnittelemaan asiakaskäyntejä entistä paremmin, vähentämään työntekijöiden kuor­ mitusta ja parantamaan palvelun laatua.

Lehti vierailee myös monilla työpaikoilla, jotka ovat kehittämis­ avustuksen mahdollistamana parantaneet työ­olojaan. Lukea voi muun muassa, miten Jämsän kaupunki otti henkilöstön mukaan luomaan uutta tapaa järjestää toimistopalveluita.

Tiedon silta kertoo myös, että yksilö voi oppia mieltään treenaamalla kohentamaan oloaan edes neutraaliksi työn olosuhteista huolimatta. www.tiedonsilta.fi www.tsr.fi/aineistotilaukset

62

TELMA 2•2015

Ikävät ihmiset – kuinka selviytyä hankalien tyyp­ pien kanssa -kirja kertoo, miksi ihmisistä tulee hankalia itselle tai toisille. Se kertoo, millaisia ovat marttyyrit, herkkänahkaiset, riidankylväjät, besserwisserit ja drama queenit, ja antaa keino­ ja, joiden avulla heidän kanssaan voi elää. www.kirjapaja.fi

Johtajien tabut Helena Åhman, Kari Neilimo, Suomen Liikekirjat, 2015

Mitkä ovat johtajien tabuja? Mikä on johtami­ sessa pyhää ja kiellettyä, hankalaa, piilotettua, arkaa tai vain väheksyttyä? Kirja on rohkea kur­ kistus johtajan tunteisiin ja ajatteluun. Nykyiset ja tulevat johtajat saavat siitä ajateltavaa ja vinkkejä hankalista tilanteista selviytymiseen. www.liikekirjat.fi

Ihmisen mieli Riitta Hari, Jaakko Järvinen, Johannes Lehtonen, Kirsti Lonka, Anssi Peräkylä, Ilkka Pyysiäinen, Stephan Salenius, Mikko Sams & Petri Ylikoski, Gaudeamus, 2015

Ihmisen mieli luo kokonaiskuvan mielestä aivotutkimuksen, psykiatrian, psykologian, filosofian, uskonto- ja yhteiskuntatieteen sekä kulttuurintutkimuksen näkökulmista.

Oman mielen parempi ymmärtäminen voi antaa uusia näkökulmia täysipainoiseen elämään. www.gaudeamus.fi

VERKKO

Rakennuttajan ja turvallisuuskoordinaattorin tehtävät rakennushankkeessa Tietolehdessä esitellään rakennuttajan ja turvallisuuskoordinaattorin tehtävät ja lakisääteiset velvoitteet rakennushankkeessa. www.ttk.fi/julkaisut

Koko kansan unikoulu

Rahapelaaminen ja peliongelma

Christer Sundqvist, Fitra Oy, 2015

Unettomuus on Suomessa jo kansantaudin asemassa. Nukumme huonosti ja liian vähän. 24/7-elämäntavan myötä olemme tarvittaessa tavoitettavissa ja jatkuvasti tieto­ virtojen ympäröimänä. Kirja antaa ohjeita uniongelmien ratkaisemiseen.

Irene Komu, Mari Pajula, Jenni Kämppi, Maria Bergroth, THL Verkkojulkaisu kertoo rahapeleistä, rahapelaamisen haitoista ja peli­ongelmasta.

www.fitra.fi

www.julkari.fi > hae nimellä

Irti murehtimisesta Jan-Henry Stenberg, Helena Service, Salla Saiho, Satu Pihlaja, Eero-Matti Koivisto, Matti Holi, Grigori Joffe, Kustannus Oy Duodecim, 2015

Noin joka 20. suomalainen kärsii elämänsä aikana ahdistuneisuudesta, jossa esiintyy korostunutta jännitteisyyttä, huolestuneisuutta ja pelokkuutta suhteessa arkipäiväisiin asioihin. Kirja tarjoaa apua alitunnistettuun häiriöön sekä harjoituksia. www.duodecim.fi

Jengoilleen-hanke, Satakunnan ammattikorkeakoulu

SAMK:n työkykyopassivustolta löytyy tietoa uupumuksen, päihteiden käytön ja mielenterveyshäiriöiden varhaisesta tunnistamisesta. www.työkykyopas.samk.fi, www.tsr.fi > hae numerolla 113069

Opas maatilarakentajille Maatilararakentamisen erityispiirteitä, turvallisuusohjeita työntekijöille -esite on julkaistu suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja eestiksi.

Työkyvyn hallinta Leena Mattila, Päivi Rauramo, TTK, 2015

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki -oppaan tarkoituksena on auttaa työkyvyn varhaisen tuen toimintamallin luomisessa ja käyttöönotossa. Tavoitteena on, että työkyvyn heikentyminen havaitaan ja tukitoimenpiteet suunnitellaan mahdollisimman varhain.

www.mtt.fi > julkaisut > muut oppaat ja ohjeet, www.tsr.fi > hae numerolla 112266

Luovia voimavaroja työhön

www.ttk.fi/julkaisut

Väsymys työelämässä Päivi Saarijärvi, Neirol-kustannus, 2015 Isompien onnettomuuksien lisäksi väsymys voi aiheuttaa pienempiä vahinkoja, heikkoja tuloksia, virheellistä toimintaa ja sairauspoissaoloja. Väsymyksen hallinta on osa organisaatioiden normaalia johtamista. Väsymysriskin hallintamenetelmä auttaa kohti vireyttä, turvallisuutta ja tuloksia. www.neirol.fi www.telma-lehti.fi

Osatyökykyiset työyhteisössä

Jyväskylän yliopiston tutkimus ottaa kantaa ajankohtaisiin ammatillista toimijuutta, ammatillisia identiteettejä ja työssä oppimista koskeviin kysymyksiin.

Katso video www.tsr.fi/TSR-kanava

Joka viides mittaa liikuntasuorituksiaan Liikuntasuoritusten mittaaminen esimerkiksi älylaitteilla on yleistynyt nopeasti.

Katso video: www.deski.fi > hae nimellä TELMA 2•2015

63

Työn kuva

Kulttuuri­ maiseman rakentajat PUUTARHURIT Katariina Kivinen ja Antti Helakallio siirsivät huhtikuun puolivälissä puita perustettavana olevaan Töölönlahden puistoon.

Helsingin kaupungin taimistolla kasvanut 30–40-vuotias metsälehmus pääsi tuuliselle mutta arvokkaalle paikalle aivan Finlandia-talon naapuriin.

Helakallio ja Kivinen työskentelevät ­Helsingin kaupungin rakentamispalveluyksikkö Starassa.

Työhön kuuluvat kaikki viherrakentamisen työt puistoalueilla, kastelujärjestelmistä nurmikoiden perustamiseen ja istutuksista kiinteiden kalusteiden asennukseen.

Puita he istuttavat vuosittain, mutta näin suurten ja iäkkäiden ”taimien” istutus on harvinaista herkkua. Juuripaakkuineen satoja kiloja painava puu nostetaan hyvin valmisteltuun istutuskuoppaan konevoimin.

– Tärkeää on varmistaa, että puu ei vahingoitu siirrossa, se tulee suoraan ja oikeaan korkeuteen ja että juuristo saa tarpeeksi tilaa ja riittävästi hyvää multaa ympärilleen. Puu pitää myös tukea hyvin, jotta juuristo lähtee kasvamaan, kertovat Helakallio ja Kivinen.

Puutarhurit työskentelevät pääosin ulkona, joten äärimmäiset sääolot ovat suurin haaste työhyvinvoinnille. Talvellakin tehdään muun muassa massanvaihtoja.

– Myös pöly on joskus haitaksi, koska tässä ollaan jatkuvasti tekemisissä maa-aineksen kanssa. Tämän työn paras puoli on hyvä ilma ja huonoin puoli on huono ilma, kiteyttää Kivinen.

– Hyvillä ilmoilla työpäivät kuluvat kuin ­itsestään, vahvistaa Helakallio.

– Fyysisesti raskastahan tämä on, esimerkiksi nostot pitää muistaa tehdä oikein, ja askeleita tulee päivän mittaan paljon. Askelmittarini voi näyttää päivän päätteeksi, että olen kävellyt 15 kilometriä.

Kulttuurimaiseman rakentajat arvostavat myös sitä, että työssä näkyy oman käden jälki. teksti Anne Penttilä kuva Roope Permanto

64

TELMA 1•2015

www.telma-lehti.fi

TELMA 1•2015

65

Kolumni

Mittaa työtehosi kuntoon

I

RescueTime-sovelluksella voin mitata tietokoneen ääressä viettämääni aikaa.

Palvelu mittaa vapaa-ajan sovellusten ja sivustojen käyttöä suhteessa toimistoso­ velluksiin ja työhön liittyviin sivustoihin.

Siten tiedän, että tietokoneella käyttämäs­ täni ajasta vietän työssä noin 58 prosent­ tia ja sosiaalisen median parissa 11 pro­ senttia. Tietokonetta käytän keskimäärin 4 tuntia ja 50 minuuttia päivässä. Tieto­ koneen lisäksi aika kuluu puhelinta sela­ ten. Moment-sovellus kertoo, että käy­ tän puhelinta keskimäärin 2 tuntia ja 40 minuuttia päivässä. Kolmasosa työajasta kuluu siis liikkuvan työn parissa.

Yrittäjän arki on rankkaa. Sleep Cycle -sovelluksen mukaan nukun työviikkoina keskimäärin noin kuusi tuntia yössä.

Kun nämä kaikki lasketaan yhteen, vie­

ROOPE PERMANTO

tsensä mittaaminen (Quantified Self ) tarkoittaa teknologian hyödyntä­ mistä numeerisen tiedon keräämi­ seksi omasta toiminnasta. Tämä voi tar­ koittaa esimerkiksi nukuttua aikaa, teh­ tyjä työtunteja tai käveltyjä askelia.

Yritykset ovat aina keränneet nume­ roita toiminnastaan. Tietotyön ja johta­ misen kehittäjä Peter F. Drucker onkin sanonut, että sen mitä voi mitata, sitä voi johtaa. Itsensä mittaaminen menee aske­ leen pidemmälle ja suuntaa huomion yksilön omaan toimintaan. Tässä ei ole mitään uutta esimerkiksi pitkään urhei­ lua harrastaneille. Harjoittelun kehitystä voi seurata, kun tietää, mitä harjoittelu todella parantaa. Voisiko yritysjohtajakin suhtautua omaan työhönsä kuin huippuurheilija lajissaan pärjäämiseen?

66

TELMA 2•2015

tän hereillä oloajastani noin 15 prosent­ tia kännykän ja 26 prosenttia tietokoneen äärellä. Yhteensä 41 prosenttia ajastani kuluu erilaisten tietoteknisten laitteiden parissa. Tämä ei sinänsä ole yllätys kah­ den teknologiayhtiön toimitusjohtajalta, joka kirjoittaa samalla kirjaa.

Työtulos ei riipu vain toimistolla tai koneella vietettyjen tuntien määrästä.

Kysymys on enemmänkin keskittyneesti tehtyjen työtuntien määrästä. Ideaalita­ pauksessa en vain tee asioita oikein, vaan teen oikeita asioita.

Vuonna 2004 professori Gloria Mark UCI:n yliopistosta suoritti kokeen kah­ dessa toimistotyötä tekevässä yrityksessä.

1 000 seuratun työtunnin jälkeen tulos oli selvä: työntekijät kykenivät keskittymään 11 minuuttia kerrallaan, kunnes jokin asia keskeytti heidän työnsä. Heillä kesti keski­ määrin 25 minuuttia keskittyä uudelleen.

Olemme todella huonoja tekemään useita asioita yhtäaikaisesti. Kirjassaan Amusing Ourselves to Death professori Neil Postman kuvaa, kuinka huomio­ kykymme on lyhentynyt modernien vies­ tintävälineiden ansiosta. Jokainen sosiaa­ lista mediaa päivittäin käyttävä tunnistaa varmasti ilmiön.

Koska keskittymiskyky on lyhyt, työ kannattaa jakaa 25 minuutin mittaisiin, keskittymistä vaativiin osuuksiin, ja tauot mitoittaa 5–30 minuutin pituisiksi. Tätä kutsutaan Pomodoro-ajanhallintateknii­ kaksi, jossa keskeytykset aikataulutetaan erikseen. Montako Pomodoroa sinä saat aikaiseksi työpäivän aikana?

Itsensä mittaamisen avulla voi tun­ nistaa ne todelliset elämän pullonkaulat.

Itse haluan nukkua enemmän ja vähentää tietotekniikan käyttöäni tuottavuudesta tinkimättä. Itsensä mittaamisen ja tavoit­ teellisen itsensä kehittämisen yhdistä­ mistä kutsutaan biohakkeroinniksi.

Teemu Arina Digitaalisen työn ja oppimisen asiantuntija, sarjayrittäjä ja Biohakkerin käsikirjan kirjoittaja: www.biohakkerit.fi

Vaaksa vaaraa

teksti Anne Penttilä kuva Roope Permanto

Liesi toimistokalusteena

Kaikki paikat täynnä tärkeitä papereita ja läjät levittäytyvät taukotilan keittiönkin puolelle. Lieden hipaisukytkin reagoi mapin kosketukseen ja liesituuletin imaisee muovinkäryn tunnollisesti hormiinsa.

1.

TELMA NEUVOO Turvallisuus alkaa työ­tilojen siisteydestä.

Paikka kaikille tavaroille ja kaikki tavarat paikoilleen.

www.telma-lehti.fi

2.

Jos lounasannokset lämmittää mikro ja vesi kuumenee vedenkeittimellä, onko taukotilan liedelle oikeasti käyttöä? Voisiko sen tilan käyttää järkevämminkin?

3.

Pyhitä taukotila ja sen keittiö rentoihin ruoka- ja kahvihetkiin.

Työt pois ainakin silmistä, jollei mielestä.

TELMA 2•2015

67

Lue uudistunut verkkolehti! www.telma-lehti.fi • Voit linkittää verkkolehden myös työyhteisön luettavaksi.

• Voit jakaa lehden artikkeleita sosiaalisessa mediassa.

• Voit tilata Telma-lehden veloituksetta.

• Some of Telma’s stories are available in English at website.

• Ett urval av Telmas artiklar finns på svenska på webadressen.

Telma on tuotettu myös näkövammaisille lukijoille elektronisena julkaisuna­, jota voi lukea erityisellä lukuohjelmalla matkapuhelimen tai tietokoneen avulla.

Lisätietoja näkövammaisille tuotetusta versiosta: info@thp.nkl.fi

Telma-lehden osoitteenmuutos tai peruutus

Ilmoita siihen organi­saatioon, jonka osoiterekisterin perusteella lehti on sinulle postitettu. Osoiterekisterin­pitäjän nimi ja yhteys­tiedot on mainittu yllä, lehden vastaan­ottajan osoitetietojen yhteydessä.

Tee osoitteenmuutos osoitteessa: www.telma-lehti.fi/osoitteenmuutos

Työsuojeluhenkilörekisteri osoitelähteenä

Osoitteenmuutokset: rekisteri@ttk.fi Työnantajan on lakisääteisesti ilmoitettava työsuojeluhenkilöstön vaihdokset : www.ttkrekisteri.fi