Ekonomi 3/2015 by Otavamedia Sisältömarkkinointi

E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

KESÄKUU 2015

EDUNVALVONNAN ANSIOSTA EKONOMI VOI KESKITTYÄ SIIHEN MINKÄ OSAA PARHAITEN

TERHI JÄRVIKARE

"Verotuksen ei pidä vääristää taloudellisia päätöksiä." KYLTERIT

DIGI HAASTAA YRITYKSET Sosiaaliseen kuunteluun pitää panostaa enemmän, sanoo Microsoftin Belinda Gerdt.

Urapolku voi johtaa myös omaan yritykseen

ERITYINEN EKONOMI

Tommi Hietavuo veisi suomalaisia chilejä maailmalle

Lapsen

JÄRJESTÖSEIMA NEUVOTTEeL tu

jäsen

TAPATURMAVAKUUTUS NOIN 3 €/kk Hanki nyt lapsellesi turvapaketti, joka on voimassa aina ja kaikkialla maailmassa. Vakuutus kattaa kaiken vapaa-ajan ja myös kilpaurheilun, aina ilman omavastuuta. Saat vakuutuksen Ifistä, tai vielä 10 % edullisemmin osoitteesta

lapsenturva.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

010 19 19 19

K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA

[ SISÄLTÖ ] KESÄKUU / JUNI 2015 E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

E KO N O M E R N A S FA C K T I D N I N G

Djupare inblick i staden

Med Ventoura kan du vara guide i din hemstad.

ja näkyväksi tekeminen kiinnosti Kuopiossa.

Suomen Ekonomien jäsenkasvu pysyi positiivisena toimintavuonna 2014.

Oman osaamisen tunnistaminen

Vuosikertomus 2014

Ventouran avulla voi ryhtyä oppaaksi

Lue juttu suomeksi Ekonomin verkkolehdessä ekonomilehti.fi E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

[ SISÄLTÖ ]

[ PÄÄKIRJOITUS ]

Chili maustaa Tommi Hietavuon elämää...............................26

Maailmalla

Heini Ulmanen pitää Dublinin yhteisöllisyydestä

Ura

Muutosjoustavuutta voi parantaa..........................................32

Persona Grata................................ 34 Chaker.................................................. 37 Kylterit.................................................38 Työelämän pelisäännöt Uusi yhdenvertaisuuslaki................. 44

Kolumni............................................... 45 Vuosikertomus 2014.................. 48 Ekonomiyhdistysten tapahtumat.......................................56

Enemmän ymmärrystä

äitän, että ekonomit ymmärtävät Suomen taloudellisen tilanteen hyvin. Lisäksi väitän, että ekonomeilla on vastuullinen asenne toimiin, joita Suomen talouden ja yritysten kannattavuuden takia vaaditaan. Valveutuneen ja vastuullisen kansalaisen oli helppo kannattaa pääministeriksi valitun Juha Sipilän ajamaa yhteiskuntasopimusta. Sillä haluttiin muun muassa vahvistaa talouskasvua ja investointeja, alentaa työllistämis- ja työllistymiskynnystä sekä edistää paikallista yhteistoimintaa työpaikoilla. Pettymys sopimuksen kariutumiseen oli monelle kouriintuntuvaa. Yksi jäsenemme jopa erosi Suomen Ekonomeista tämän takia. Mutta hetkinen, hetkinen − juuri tämän takiahan olisi viisainta värvätä viimeisetkin tutut Ekonomeihin! Mitä enemmän meitä on, sitä paremmin äänemme kuuluu. Alkuperäisessä yhteiskuntasopimuksessa meni moni seikka pieleen. Ensinnäkin aikataulu, joka oli aivan liian tiukka. Toisekseen sopimuksen laajuus. Julkisuuteen nousi yksittäisenä asiana työtuntien lisäys sadalla tunnilla. Jos kyseessä olisi viikkotyöajan lisäys neljäänkymmeneen tuntiin viikossa, olisi se ollut Ekonomeille helppo rasti: keskimäärin jäsenemme tekevät jo nyt töitä 41,3 tuntia viikossa. Entä jos tarkoitus onkin leikata vapaapäiviä? Kun asiakohtia on kymmeniä alakohtineen, ja vaikutukset on arvioitava laajasti, menee neuvotteluihin väkisin viikkoja tai kuukausia. Tuntumani niin ekonomikenttään kuin suomalaisiin yleensä vahvistaa näkemyksen, että kansana olimme valmiita kärsimään kiristyksiä palauttaaksemme Suomen kilpailukyvyn, yritysten tuottavuuden ja sitä kautta lisäämään työllisyyttä – mutta vain jos ne koskevat kaikkia mahdollisimman tasapuolisesti. Tämä onkin se kolmas yhteiskuntasopimuksen epäonnistuminen. Palkansaajapuoli koki, että Sipilän tekemään hyvään sopimuspohjaan tuli muutoksia, jotka yksipuolisesti ja kohtuuttomasti kiristivät työntekijän asemaa. Pahinta tilanteessa on, että syyllisyys Suomen taloustilanteen ahdinkoon kaatuu julkisessa keskustelussa jatkuvasti palkansaajapuolen päälle. Suomen Ekonomeilla on kuitenkin halu ratkaista taloutta ja työllisyyttä vaivaavat ongelmat. Annamme mielellämme osaamisemme käyttöön muun muassa paikallisesta sopimisesta, tulevaisuuden työajoista eri muotoineen ja työllistymisen esteiden poistamisesta. Neuvottelemme jäsentemme puolesta asiantuntijana ja vastuullisesti työehdoista, joiden tarkoituksena on yhdessä nostaa Suomi takaisin jaloilleen ja samalla pitää suomalaiset onnellisuustutkimusten kärjessä. Olemme leimallisesti palkansaajajärjestö ja ajamme palkansaajan etua, mutta ymmärrämme enemmän. Toivotaan menestystä paremmalle sopimuskulttuurille! Hanna-Leena Hemming toiminnanjohtaja

Päätoimittaja / Chefredaktör Hanna-Leena Hemming, hanna-leena.hemming@ekonomit.fi, p. 0201 299 254 Toimituspäällikkö / Redaktionschef Terttu Sopanen, terttu.sopanen@ekonomit.fi, p. 040 3341 202

Julkaisija / Utgivare Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299 www.ekonomit.fi Kustantaja / Redaktion Alma 360, PL 502, 00101 Helsinki www.alma360.fi www.ekonomilehti.fi

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

Asiakkuuspäällikkö / Kundchef Diana Törnroos, diana.tornroos@alma360.fi Tuottaja / Producent Sanna Laakkonen, sanna.laakkonen@alma360.fi Mediakoordinaattori / Mediekoordinator Marina Ahlberg Ulkoasu / Layout Liisa Seppo Toimitusneuvosto / Redaktionskommittén Hanna-Leena Hemming, Terttu Sopanen, Katri Markkanen, Taija Keskinen Suomen Ekonomeista sekä Alma 360 Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning Alma 360, myyntipäällikkö Kari Salko, kari.salko@alma360.fi Ekonomitoimintaa / Aktiviteter för ekonomer Suomen Ekonomit, Lauri Laavakari, lauri.laavakari@ekonomit.fi Osoitteenmuutokset / Adressändringar p. 020 693 200 tai info@ekonomit.fi (huom. ilmoita myös jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) Tilaukset / Prenumerationer (ei-jäsenet) Alma 360, ekonomi@alma360.fi, myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset Hinta / Pris 65 euroa/vsk Repro Aste Helsinki Oy Paino / Tryckeri Punamusta Oy Kannen kuva / Omslagsbild Roope Permanto Paperi / Papper kannet MultiArt Silk 130 g/m2, sisus Novapress Silk 75 g/m2 ISSN 2242–3311 Aikakauslehtien Liiton jäsen

441 619 Painotuote

Seuraava Ekonomi ilmestyy 17.9.2015, jäsenyhdistysten tiedotteet 21.8.2015 mennessä Suomen Ekonomeihin: lauri.laavakari@ekonomit.fi. Nästa Ekonomi utkommer 17.9.2015, meddelanden från medlemsföreningarna senast 21.8.2015 till Finlands Ekonomer: lauri.laavakari@ekonomit.fi. Ekonomi-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta.

PEFC/02-31-151

MIIKA KAINU

Digi tuo, digi vie............................. 10 3 x uusi työ........................................ 18 Pelisäännöt selviksi.................... 20 Erityinen ekonomi

On parempiakin tapoja pitää asiat hallinnassa.

Kun yrityksesi valitsee Eurocardin, yhteistyö ei tarkoita vain kansainvälistä maksukorttia työntekijöille. Lisäksi saat älykkäitä ratkaisuja, jotka auttavat seuraamaan kuluja ja keskittymään tulosten tuottamiseen. Mitä useampi käyttää korttia, sitä parempia hallintamahdollisuuksia voimme tarjota. Lue lisää, miten voimme auttaa sinua: eurocard.fi

Anna maailman muuttua.

KONE

APUA TYÖELÄMÄN KÄÄNTEISIIN ekonomit.fi/ urapalvelut

EKONOMIEN SUOSIKKITYÖNANTAJAT

1. Kone 2. Fazer 3. Google 4. S-ryhmä SOK 5. Rovio Entertainment

EKONOMEISTA ON

48 % 37 % 11 % 3 % ASIANTUNTIJOITA

ETENIJÖITÄ

TURVALLISUUSHAKUISIA

MUKAVUUDENHALUISIA TUTUSTU TARKEMMIN tutkimukseen ja sen tuloksiin Suomen Ekonomien osalta: ekonomit.fi/tyonantajakuva Lisätietoja myös tutkimuspäällikkö Juha Oksaselta, juha.oksanen@ekonomit.fi.

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

Ekonomin työllä on oltava tarkoitus

Suomen Ekonomien jäsenet haluavat monipuolisen, haasteellisen ja merkityksellisen työn. Sen pitää olla myös riittävän hyvin palkattu ja työilmapiiriltään kunnossa. T-MEDIAN VUOSITTAIN TEKEMÄ Työnantaja kuva 2015 -tutkimus selvitti maineikkaimmat työnantajat tekniikan ja kaupallisten alojen osaajien keskuudessa. Tutkimuksen yhtenä yhteistyökumppanina oli Suomen Ekonomit. Raportin tavoitteena oli löytää asiat, joita jäsenet arvostavat työelämässä ja jotka heitä motivoivat. Tutkimus toteutettiin mallilla, jossa vastaajat arvioivat muun muassa työnantajan taloutta, johtamista, uusiutumista, vuorovaikutusta, vastuullisuutta ja palveluita sekä työntekijöiden kohtelua. Maineen lisäksi tutkimuksessa mitattiin tarkemmin työelämäasenteita sekä työpaikan yksittäisiä valintaperusteita. Kaikkien vastausten yhteenvedossa valintakriteereistä selvästi eniten mainintoja saivat kiinnostavat työtehtävät ja hyvä palkkaus. Kolmanneksi nousi työilmapiiri, hieman useammin kuin varmuus työsuhteen jatkuvuudesta. Tekniikan ja kaupallisten alojen osaajien ykkösvalinta oli IT-yritys Reaktor. Viiden parhaan

joukkoon ylsivät lisäksi Kone, Supercell, Google ja Fazer.

TYÖPAIKAN ARVOT TÄRKEITÄ Ekonomi- ja kylterivastaajien kohdalla tutkimuksessa erottui selkeästi kaksi ryhmää: asiantuntijat ja etenijät. Asiantuntijoille työllä on suuri merkitys elämässä, työllä on oltava tarkoitus ja työpaikan arvojen on oltava kohdallaan. Etenijöitä taas kiinnostavat etenkin eteneminen esimiestehtäviin, korkea asema ja taloudelliset edut. Vähemmistö ekonomeista kuuluu turvallisuushakuisiin, jotka arvostavat enemmän työsuhteen jatkuvuutta kuin palkkaa tai etenemismahdollisuuksia, ja mukavuudenhaluisiin, joille työllä ei ole kovin suurta merkitystä elämässä. Muihin korkeakoulutettuihin verrattuna tavallista useampi Suomen Ekonomien jäsen kuuluu asiantuntijoihin tai etenijöihin, kun taas turvallisuushakuisten osuus ekonomivastaajista on keskimääräisiä korkeakoulutettuja pienempi.

Akavan puheenjohtajaa oltiin valitsemassa juuri tämän lehden mennessä painoon. Lue uutinen osoitteesta ekonomit.fi/tiedotteet

Apua työttömyyden uhatessa TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ja viisi akavalaista liittoa yhdistivät voimansa työllistymisen edistä miseksi. Agronomiliitto, Insinööriliitto, Suomen Ekonomit, Tekniikan akateemiset ja Tradenomiliitto kehittävät yhdessä korkeasti koulutettujen TE-palve luja vuoden loppuun kestävässä pilottihankkeessa. Yhteistyölle on tarvetta, sillä esimerkiksi työttö mien kauppatieteilijöiden määrä on jo yli kolmen tuhannen. Työttömyyden keskimääräinen kesto on myös pidentymässä ja pitkäaikaistyöttömyys yleistyy. Suomen Ekonomien jäsenistä työttömänä oli kevääl lä yli neljä prosenttia. Hankkeen tavoitteena on liittojen jäseniä valmen tamalla tuottaa tietoa työttömyyden alkuvaiheen palvelutarpeista, kehittää TE-toimistojen verkko- ja muuta palvelutarjontaa paremmin korkeasti koulu tetuille sopivaksi sekä tehdä työnhakijoille välttä mättömän alkukartoituksen ja työllistymissuunni telman prosessista – ja sisällöstä aidosti työnhakijan työllistymistä edistäviä. Pilotti tukee tässä korkean työttömyyden tilan teessa TE-palvelujen toiminnan tehostamista ja tuloksekkuutta auttaen asiakkaita työllistymään nopeammin. JÄÄMÄSSÄ TYÖTTÖMÄKSI? Ota yhteys urapalveluihimme: ura@ekonomit.fi

5 % Onnea ekonomi kansanedustajille! HUHTIKUUN EDUSKUNTAVAALEISSA oli jälleen ehdolla useita Suomen Ekono mien jäseniä. Heistä seitsemän tuli vali tuksi kansanedustajiksi. Ekonomiehdokkaista eduskuntaan valittiin Uudenmaan vaalipiiristä Carl Haglund, RKP ja Sanna Lauslahti, Kokoomus. Varsinais-Suomen vaalipiiristä Olavi Ala-Nissilä, Keskusta, Saara-Sofia Sirén, Kokoomus ja Anne-Mari Virolainen, Kokoomus. Pirkanmaan vaalipiiristä valittiin Sami Savio, Perussuomalaiset ja Savo-Karjalan vaalipiiristä Sari Essayah, Kristillisdemokraatit.

VÄITÖS:

Asuntomarkkinat ennustavat tulevaa talouskasvua TULEVAA TALOUSKASVUA arvioitaessa kannattaa seurata tarkasti asuntomarkki noiden kehitystä, selviää KTM Jari Hännikäisen makrotaloudellista ennustamista käsittelevästä väitöstutkimuksesta. Yhdysvaltojen talouskehityksen en nustamiseen keskittyvässä väitöskirjassa tutkitaan ennakoivia muuttujia, kuten korkoeroa, yrityslainojen luottoriskiä kuvaavien luottoerojen sekä asuntolainan luottoeron ennustuskykyä, joiden avulla voidaan ennustaa tulevaa talouskehitystä. Tutkimuksen mukaan asuntolainan luottoero on luotettavin muuttuja: se tuot taa tarkkoja ennusteita erityisesti finanssi kriisin aikana mutta myös sen jälkeen. Essays on Real-Time Macroeconomic Forecasting, Tampereen yliopisto, 5/2015.

PELKKÄÄ PAKKOPULLAA Työn katsotaan ensisijaisesti tuovan leivän pöytään, selvisi Suomalaisen Työn Liiton teettämässä tutkimuk sessa. Niin kuvasi työn merkitystä 41 prosenttia vastaajista. 32 prosent tia koki, että työ on kiva osa elämää, intohimoksi työtä kuvaili 6 prosent tia ja pakkopullaksi 5 prosenttia vastaajista.

19 h

PÄIVÄ PISIMMILLÄÄN Kevät päättyy kesä päivän seisaukseen 21. kesäkuuta. Silloin päivä on pisimmillään ja yö lyhyimmillään − Helsingissäkin melkein 19 tuntia. Helsingistä pohjoiseen kesäyöt aina vain pitenevät ja yöttömän yön raja saa vutetaan Rovaniemen kohdalla.

73 %

PAINETTUUN SANAAN LUOTETAAN Painettu sanomalehti on Suomen luotetuin media, kertoo IRO Researchin toteuttama Luotettavimmat mediat -tutkimus. Viime vuon na ykkössijaa jakamas sa olivat Ylen radio kanavat, jotka ylsivät nyt 70 prosenttiin.

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

[ UUTISSALDO ]

Olisitko Veikko Varmaonni vai Kaisa Kiituri-Tykki?

Naiset ylennetään aikaisemman kokemuksen perusteella, miehet tulevien odotusten pohjalta, kertoo tutkimus. Testaa missä olisit urallasi, jos olisit vastakkaista sukupuolta!

SPARRAUSTA TYÖELÄMÄÄN vaikka bussimatkalla blogi.ekonomit.fi

SÄRKÄNNIEMEN ELÄMYSPUISTO

ekonomit.fi/tyo-ja-elama apps.facebook.com/tyoelamatesti

Akavan yrittäjäpalkinto 2015 AKAVAN YRITTÄJÄPALKINTO myönnetään vuosittain tunnustuk sena ansioituneelle yrittäjälle tai ammatinharjoittajalle. Tavoitteena on tuoda esille yrittäjyyden suurta mer kitystä suomalaiselle yhteiskunnalle, talouskasvulle ja hyvinvoinnille. Palkinnon saaja voi olla akavalai nen yrittäjä, akavalaisen jäsenjärjes tön yksi tai useampi jäsen tai muu henkilö tai ryhmä, joka on toiminut merkittävällä tavalla akavalaisen yrittäjyyden hyväksi tai sen toiminta edellytysten parantamiseksi. Ehdotuksia palkinnon saajiksi voivat tehdä akavalaiset, Akavan jäsen järjestöt ja niiden jäsenet sekä Akavan elinkeinopoliittinen toimikunta. Erityisesti ehdotuksia toivotaan jäsenjärjestöjen yrittäjätyöryhmiltä, -valiokunnilta ja -neuvottelukunnilta. Palkinnon saaja julkistetaan Akavan liittokokouksen yhteydessä 23.11.

EHDOTA SAAJAA NÄIN

Vapaamuotoisessa ehdotuksessa voi nostaa esiin esimerkiksi ammatinharjoittamisen tai yrityksen toiminnallisen ja taloudellisen kehityksen, yrittäjämyönteisten asenteiden muokkaamisen, hyvän johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen sekä eettisten arvojen huomioimisen. Lisäksi palkinnon saajasta tulee kertoa seuraavat tiedot: • Minkä akavalaisen liiton jäsen hän on • Miten hän on ansioitunut yrittäjyydessä ja/tai sen toimintaedellytysten parantamisessa • Yhteystiedot, mahdollinen verkkosivuosoite ja y-tunnus • Jos mahdollista, liitä mukaan ansio luettelo tai kerro yhteystiedot henkilöstä, joka antaa asiassa lisätietoja. Toimita ehdotus perusteluineen 18.9. mennessä yrittäjäpalkintotyö ryhmän sihteerille osoitteeseen anu.tuovinen@akava.fi tai Akava ry, Anu Tuovinen, Maistraatinportti 2, 00240 Helsinki. Katso tarkemmat tiedot valinta perusteista: akava.fi/yrittajapalkinto

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

Säpinää Särkänniemessä Valtakunnallinen Ekonomien Perhepäivä valloitti Tampereen elämyspuiston lauantaina 16.5. PIRKANMAAN EKONOMIEN eli PME:n viidennen kerran järjestämä koko perheen päivä Särkänniemessä oli tavallista vilkkaampi huvipäivä. Eri puolelta Suomea saapuneiden ekono mien ja heidän perheidensä lisäksi elämyspuistoon oli saapunut suuri joukko ihmisiä Ylen houkuttelemana. Väkeä veti paikalle kouluikäisten kellaribändien omaa musiikkia esit televän Ylen Galaxin Soundin vuoden 2015 finaalikonsertin tv-nauhoitus. Lavalle nousi kuusi bändiä, joiden jälkeen vuoron sai päivän tähtiesiin tyjä Robin.

Ekonomien päivän avasi Särkännie men toimitusjohtaja Miikka Seppälä, minkä jälkeen delfiininkouluttaja kertoi kokemuksistaan delfiinien kanssa. Elämyspuiston laitteissa hu viteltiin iltaseitsemään saakka, välillä Pizzeria Pellen puffetissa ruokaillen. Päivän aikana nautittiin myös Suomen Ekonomien juhlavuotensa kunniaksi tarjoamista pikku herkkuyllätyksistä. Lue lisää tapahtumakuulumisia Pirkanmaan Ekonomien kotisivuilta pirkanmaanekonomit.fi ja Face book-ryhmästä. Tervetuloa mukaan taas ensi vuonna!

MUISTA KESÄN VALTAKUNNALLISET TAPAHTUMAT! 13.6. Ekonomigolf 2015 Naantalissa 7.7. Iloinen leski Savonlinnassa 11.7. Tango around the clock Seinäjoella 18.7. Ekonomijazzit Porissa Tarkemmat tiedot ekonomiyhdistysten ilmoitukset sivuilta 56−57 tai ekonomit.fi/tapahtumat

SUOMEN EKONOMIEN AMMATILLISEN KEHITTYMISEN TAPAHTUMAT

Kehity, virkisty, v erkostoidu! Ekonomit järjestää vuosittain ammatillisen kehittymisen tapahtumia eri puolilla Suomea. Asiantuntijoina kaikissa oman alansa parhaat osaajat.

Koko päivän teemakoulutus – ajankohtainen, kaikkia kiinnostava aihe. Puolen päivän tietoiskut – tiiviissä paketissa eväitä omaan kehittymiseen. Webinaarit – kaikkien saatavilla, ajasta ja paikasta riippumatta.

Koko päivän teemakoulutus

7 HYVÄÄ TOIMINTATAPAA – TIE MENESTYKSEEN 8.9. Oulu 6.10. Helsinki Koulutuksessa käydään läpi, kuinka saavutat omien kykyjesi huipun ja kehityt mahdollisimman hyväksi vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidoissa. Koulutus perustuu amerikkalaiseen konseptiin ja kirjaan 7 Habits of Highly Effective People. Koulutuksen tavoitteena on, että hallitset omaa elämääsi, tavoitteesi selkiytyvät, ihmissuhteesi paranevat, kommunikointitaitosi paranee ja työ- sekä yksityiselämäsi ovat tasapainossa. Kouluttajana Arto Sahla, Franklin Covey.

Puolen päivän tietoiskut

RESILIENSSI – TULEVAISUUDEN TÄRKEIN STRATEGINEN KOMPETENSSI 14.9. Kuopio 15.9. Tampere 1.10. Hyvinkää 5.10. Seinäjoki 27.10. Rauma 10.11. Kotka 12.11. Turku Valmentajana Susanne Valkeakari, Talent Vectia Oy. MINDFULNESS TYÖSSÄ 16.9. Mikkeli 21.10. Joensuu Valmentajana Taija Keskinen, Suomen Ekonomit.

FASILITOINTITYÖKALUJEN PERUSTEET 24.9. Turku Valmentajana Miikka Penttinen, Grape People. TALOUDEN TUNNUSLUVUT TUTUKSI 19.10. Vaasa 3.11. Lahti Kouluttajina Risto Walden, Bilanssi Oy ja Ilari Salmi, Present K&S. RATKAISUMYYJÄSTÄ OIVALLUSMYYJÄKSI 10.11. Kuopio 11.11. Tampere Valmentajina Pekka Pirhonen ja Vesa Purokuru, Humap.

Tarkemmat tiedot kaikista koulutuksista ekonomit.fi/koulutukset Ilmoittautumiset ekonomit.fi/tapahtumat

EkonomiEsimies kehittyy Ledarskap för Ekonomen Kokonaisuus, joka vie uralla eteenpäin – Utbildning som för dig framåt i din karriär!

Koulutusta esimiestehtävissä jo toimiville sekä niihin haluaville. ITSETUNTEMUKSEN KAUTTA MUUTOKSEEN

Lähikoulutus (28 h) Seuraava toteutus 2016 Hinta 400 €/200 €, ilman yöpymistä

YHTEISDYNAMIIKALLA UUTEEN KASVUUN

Ryhmäcoaching (9 x 2,5 h) 27.8.−17.12. Helsinki Hinta 500 €/250 € DYNAMISK SAMVERKAN GER NYA LÖSNINGAR

Gruppcoaching (9 x 2,5 h) Följande grupp 2016 Pris 500 €/250 €

Ehdolle Suomen Ekonomien hallitukseen? Haemme Suomen Ekonomien hallitukseen aktiivisia toimijoita kaksivuotiskaudeksi 2016-2017. Hallituksen jäsenistä vähintään yhden tulee edustaa opiskelijoita. Katso lisätietoja ja hakuohjeet Ekonomien verkkopalvelusta ekonomit.fi/hallitukseen

UUTTA! Virtuaalinen

ryhmäcoaching

25.8.-15.12. Hinta 500 €/250 €

UUTTA! Syventävä lähikoulutus (14 h) 29.−30.10. Helsinki Hinta 200 €/100 €, ilman yöpymistä

UUTTA! Puolen päivän tietoiskut

WEBINAARIT 12.11. Haittaako siilotulehdus tuloksellista yhteistyötä? UUTTA! EKONOMIESIMIES VERKOSSA – EE NETTI 31.8.−6.12. Hinta 150 €

17.9. ”COACHING-ILTA” Helsinki

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

TEKSTI OLLI MANNINEN KUVAT ROOPE PERMANTO

DIGI TUO, DIGI ”MEIDÄN IT-AMMATTILAISTEN TEHTÄVÄNÄ ON KERTOA SELKEÄSTI, MILLAISILLA RATKAISUILLA ASIAKAS VOI EDISTÄÄ LIIKETOIMINTAANSA.” BELINDA GERDT, MICROSOFT

”AIKAA JA RAHAA NIELAISSEET, FYYSISTÄ LÄSNÄOLOA VAATINEET PALAVERIT OLIVAT VIELÄ VUOSI SITTEN PÄÄASIALLINEN KOHTAAMISEN TAPA.” TYTTI BERGMAN, ALKO

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

VIE

Toisen piristysruiske on toisen myrkkypilleri. Globaalin talouden D-vitamiini, digitalisaatio, myllertää toimialoja ja hävittää työpaikkoja, mutta luo vastapainoksi uutta liiketoimintaa ja palveluja.

”DIGITAALISUUDESTA PUHUTAAN PALJON JA SIITÄ ON TULLUT ESINEIDEN INTERNETIN OHELLA ERÄÄNLAINEN YRITYSJOHTAJIEN TURVASANA, JOLLA VIESTITÄÄN, ETTÄ OLLAAN TRENDIEN YTIMESSÄ.” VILLE TOLVANEN, DIGITALIST NETWORK

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

”YRITYSTEN PITÄISI TAVOITELLA KUNNIANHIMOISEMMIN ASIAKKAITA KOTIMARKKINOIDEN ULKOPUOLELTA.” VILLE TOLVANEN

äällisin puolin tilanne näyttää lupaavalta. Maaliskuussa julkaistun Digibarometri 2015 -vuosiraportin mukaan Suomella on maailman parhaat edellytykset hyötyä syvenevästä digitalisoitumisesta. Tietoverkkomme ovat huippuluokkaa ja pilvipalveluiden käytössä olemme kirineet kiinni muiden Pohjoismaiden etumatkan. Kansalaiset osaavat asioida verkossa, olipa kyse julkisista tai kaupallisista palveluista. Henkseleitä ei kuitenkaan kannata paukutella. Suomella on hyvät edellytykset digitaalisuuden edistämiseen, mutta käytännön ratkaisut niin julkisessa kuin kaupallisessa markkinassa ovat vaatimattomia. Digitalisaation mahdollisuuksia hyödynnetään yhä liian varovasti. ”Digitaalisuudesta puhutaan paljon ja siitä on tullut esineiden internetin ohella eräänlainen yritysjohtajien turvasana, jolla viestitään, että ollaan trendien ytimessä. Yritysmaailman ylimmällä johdolla on kuitenkin hämmästyttävän heikot käytännön taidot digitaalisuuden mahdollisuuksista. Jos ei aktiivisesti käytä verkkoa ja päätelaitteita, ei myöskään ymmärrä, millaiset palvelut siellä menestyvät”, väittää Digitalist Networkin pääsihteeri Ville Tolvanen. Hän perusti pari vuotta sitten asiantuntijaverkoston, jonka tavoitteena oli törmäyttää ideoita, ihmisiä ja yrityksiä sekä kehittää verkkoon tapahtumia ja uutta liiketoimintaa. Verkoston suosio yllätti Tolvasen. Digitalist Networkista on lyhyessä ajassa kasvanut verkon moderni kauppakamari, joka on synnyttänyt verkoston jäsenten välille uusia

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

työpaikkoja ja asiakkuuksia. Tolvasen mukaan viimeistään vilkas keskustelu digitaalisuudesta haastaa yritykset ottamaan kantaa asioihin. Näkökulmissa korostuu kuitenkin edelleen liian vahvasti teollisen kulttuurin perinne. Asioita katsotaan tuotannon eikä asiakkaiden, palveluiden tai kaupankäynnin näkökulmasta.

KULUTTAJAT KARKASIVAT VERKKOON Päivittäistavarakaupan raju rakennemuutos on hyvä esimerkki siitä, miten nopeasti digitalisaatio muokkaa kilpailuasetelmia. Verkkoon karanneet kuluttajat ovat yllättäneet kotimaisen kaupan toimijat täysin. Suomalaiset kuluttajat suosivat kansainvälisiä verkkokauppoja, joista löytyvät parhaat valikoimat ja nopea palvelu. Digibarometrin mukaan neljä kymmenestä suomalaisesta pitää verkkokaupan kotimaisuutta yhdentekevänä seikkana ostopäätöksen kannalta. Ja mitä nuoremmista kuluttajista on kyse, sitä suuremmaksi kuilu kasvaa: 15−22-vuotiaista vain puolet suosii kotimaista verkkokauppaa. ”Eron näkee heti. Kansainväliset verkkokaupat käyvät avointa keskustelua asiakkaidensa kanssa ja lähestyvät meitä median kaltaisesti. Ne seuraavat rahaa eli meitä asiakkaita. Kotimaiset verkkokaupat ovat tyhjiä itsepalvelukanavia, verkon outleteja, jotka jättävät asiakkaansa yksin”, Tolvanen sanoo. Kotimaisten verkkokauppojen kehittymättömys on yllättävää, onhan meillä ollut vahva Anttilan ja Hobby Hallin kaltaisten postimyyntiliikkeiden perinne. Tilastokeskuksen mukaan vain 15 prosenttia

suomalaisyrityksistä harjoittaa internet-myyntiä ja vain kahdella prosentilla näistä yrityksistä internet-myynnin osuus on enemmän kuin neljännes liikevaihdosta. ”Varustelekan tai Verkkokauppa. comin kaltaiset erikoistavaroihin keskittyvät toimijat ovat piristäviä poikkeuksia. Ne ovat samalla myös harvoja kotimaisia verkkokauppoja, jotka hakevat aktiivisesti kasvua kansainvälisiltä markkinoilta”, Tolvanen sanoo. Ylipäänsä suomalaiset yritykset ovat verkkoliiketoiminnassaan varovaisia muihin Pohjoismaihin verrattuna. Googlen mainoskanavien kautta toteutuneiden klikkien perusteella tanskalaiset yritykset hakivat viime vuonna ostovoimaa kymmenen eri maan markkinoilta, ruotsalaiset yhdeksän, mutta suomalaiset vain viiden maan markkinoilta. ”Menestyäkseen yritysten pitäisi tavoitella kunnianhimoisemmin asiakkaita kotimarkkinoiden ulkopuolelta. Muuten peli on menetetty”, sanoo Tolvanen. Kansainvälisen verkkokaupan kasvun todellisena ajurina kun pidetään nimenomaan maiden rajat ylittävää liiketoimintaa.

KOLIKON KANNUSTAVAMPI KÄÄNTÖPUOLI Digi on vienyt, mutta myös tuo uutta kysyntää esimerkiksi suomalaisille metsäjäteille. Koska verkkokauppojen asiakkaat arvostavat nopeaa ja joustavaa palvelua, tarvitaan kestäviä pakkausmateriaaleja, joista tehdyt paketit voi tarvittaessa palauttaa. Siis samaan aikaan kun digitalisaatio on syönyt paperintuotannon volyymiä, kartongin tarve pakkausmateriaalina lisääntyy. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

”JO PIENILLÄ INVESTOINNEILLA VOI SYNNYTTÄÄ SUURIA MENESTYSTARINOITA.” BELINDA GERDT

Matti Pohjola arvioi, että teollisuuden kyky parantaa tuottavuutta ja toimintatapoja tietoja viestintäteknologian avulla on Suomen tulevan talouskasvun kannalta ratkaisevaa. Toistaiseksi vain harvan yrityksen johdossa ymmärretään digitalisaation merkitys ja mahdollisuudet teollisen valmistuksen ja palvelu tuotannon yhdistämisessä. Pohjola toteaa tutkimusraportissaan Suomi uuteen nousuun − ICT ja digitalisaatio tuottavuuden ja talouskasvun lähteinä, että teollinen internet voi kiihdyttää työn tuottavuutta yhtä paljon kuin tietoja viestintäteknologia 1990−2000-luvuilla. Digitaalisten ratkaisujen avulla teollisuusyritykset voivat parantaa tuottavuuttaan ja tuotteidensa kilpailukykyä sekä kehittää uusia liiketoimintamalleja ja palveluliiketoimintaa.

MENESTYMINEN VAATII UUTTA AJATTELUA ”Hämmennys. Sillä sanalla kuvailisin kohtaamisia asiakkaiden kanssa. Kaikki vaikuttavat kylläkin hyväksyvän digitaalisen murroksen, mutta ovat epävarmoja, miten konkreettisesti edetä ja uudistaa toimintatapoja tai mihin teknologioihin investoida”, sanoo johtaja Belinda Gerdt Microsoftin Business Solutions -yksiköstä. ”Meidän it-ammattilaisten tehtävänä on kertoa selkeästi, millaisilla ratkaisuilla asiakas voi edistää liiketoimintaansa. Niitä ovat esimerkiksi markkinoinnin automaation, sosiaalisen kuuntelun ja monikanavaisen asiakaspalvelun teknologiat.” Gerdt puhuu mielellään asiakkaiden sosiaalisesta kuuntelusta. ”Se on markkina- ja asiakas tyytyväisyystutkimuksen tehokkain

työväline. Kun maailma muuttuu nopeasti, on jatkuvasti seurattava, mitä omasta yrityksestä tai brändeistä keskustellaan verkossa tai millaiset trendit ovat nousemassa sosiaalisessa mediassa. Kun on pro- eikä reaktiivinen, ehtii ajoissa tarttua yritystään tai brändiään koskevaan keskusteluun, ettei pienestä asiasta pääse kasvamaan suurta ongelmaa.” Gerdt suhtautuu digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin intohimoisesti. ”Haluan osaltani auttaa kotimaisia yrityksiä kansainvälistymään. Se on entistä helpompaa, kun koko maailma on heti ulottuvilla verkossa. Jo pienillä investoinneilla voi synnyttää suuria menestystarinoita. Se vaatii kuitenkin halua oppia ja ajatella asioita uudella tavalla.” Monikanavainen maailma haastaa myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset. Kun asiakkaat hakevat verkosta ostopäätöksiinsä tarvitsemansa tiedot, myyjiltä vaaditaan uutta asennetta ja osaamistason nostattamista. ”Myyntikeskeinen ajattelumalli ei enää toimi, etenkin kun on kyse hintavista tuotteista. Moderni myyjä tekee ostotapahtumasta tunnekokemuksen ja luo jatkuvuutta asiakassuhteeseen hyödyntämällä asiakasdataa aiempaa monipuolisemmin”, Gerdt sanoo. ”Sosiaalisen kuuntelun sekä markkinoinnin automaation työkalujen ja järjestelmien osaamisen koulutukseen pitäisi panostaa enemmän. Olemme jääneet muuta Eurooppaa jälkeen.”

Mitä osaamis alueita Suomen kannattaisi uudistaa? ICT 2015-työryhmän mukaan Suomen julkinen tietotekninen arkkitehtuuri on pirstoutunut, mikä luo tehottomuutta ja heikentää kilpailun edellytyksiä. Työryhmä ehdottaa raportissaan neljän kriittisen polun seuraamista.

1 2 3 4

Rakennetaan yhtenäinen kansallinen palveluarkkitehtuuri, jonka avulla voidaan luoda palveluita nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen, vältetään päällekkäistä työtä ja parannetaan asiakaspalvelua. Aloitetaan kymmenen vuoden tutkimus-, kehitys-, innovaatio-ohjelma ICT2023, joka kokoaa yhteen keskeiset osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja rahoittajat. Luodaan kasvurahoitusohjelma, jolla katetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten rahoitustarpeet monipuolisesti. Perustetaan valtioneuvoston kansliaan ICT-asiantuntija työryhmä, joka toimii yli eduskuntavaalien ja hallituskausien ja jonka tehtävänä on seurata ja vauhdittaa toimenpiteiden toteuttamista, luoda pohjaa itseohjautuvalle toiminnalle ja pitää yllä verkottunutta toimintatapaa.

ALKOSSA UUDISTETTIIN ROHKEASTI Monelle yritykselle digitalisaatio merkitsee tällä hetkellä työtapojen

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

”TEKNOLOGIA SAATTAA YHTEEN HENKILÖITÄ, JOTKA EIVÄT TÄHÄN ASTI OLE TAVANNEET TOISIAAN.” TYTTI BERGMAN

Teknologiaa hyödynnetään Ipsos MORI haastatteli 13 eurooppalaisessa maassa yhteensä 5 555 pk-yritystä. Mukana oli yrityksiä, joiden koko oli korkeintaan 250 työntekijää ja työpaikalla oli käytössä tietoja viestintäteknologiaa. Tutkimuksen mukaan suomalaiset arvostavat viestintäteknologiapalvelujen hyötyjä muita eurooppalaisia enemmän.

HYÖDYLLISIN VIESTINTÄVÄLINE TÖISSÄ ON

Sähköposti Puhelinsoitot Työhön liittyvät ohjelmistosovellukset Tapaamiset kasvokkain Pilvitallennus Videopuhelut ja -neuvottelut

TYÖSKENTELY MISSÄ JA MILLOIN VAIN Ensimmäisenä aamulla Juuri ennen nukkumaanmenoa Lomalla Julkisessa kulkuneuvossa

TUOTTAVA TYÖPÄIVÄ TARKOITTAA

Työtovereiden auttamista Tunnetta vaikutuksesta omaan rooliin tai organisaation toimintaan Oman tehtävälistan suorittamista Lähtöä töistä ajallaan Kalenterissa olleisiin palavereihin osallistumista Uuden liiketoiminnan luomista Tyhjää Inbox-laatikkoa

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

SUOMI EUROOPPA 83 % 56 %

67 % 53 %

35 % 29 % 28 % 20 %

33 % 49 % 14 % 9%

17 % 16 % 13 % 20 %

82 %

79 % 73 % 56 % 44 % 44 % 31 %

uudistamista joustavammaksi ja nopeammaksi, ajasta ja paikasta riippumattomaksi. Alkossa aikaa ja rahaa nielaisseet, fyysistä läsnäoloa vaatineet palaverit olivat vielä vuosi sitten pääasiallinen kohtaamisen tapa. Uuden toimintakulttuurin ja yhteisöllisten työvälineiden ansiosta osa työstä tapahtuu nyt verkossa. Rohkea loikka toimintatavan uudistamiseen osui sopivaan ajankohtaan, sillä Alkon it-arkkitehtuuri oli vanhentumassa. Oli hyvä hetki miettiä, miten koko henkilöstön tuottavuutta voitaisiin tehostaa digitaalisten viestintäratkaisujen ja pilvipalvelujen avulla. Käyttöön otettiin Lync-viestintä kanava ja sosiaalinen Yammerintranet. Pöytäkoneet vaihdettiin kannettaviin tietokoneisiin. Muutos vanhasta toimintakulttuurista moderniin oli vaativa yrityksessä, jonka henkilökunta vaihtelee diginatiiveista sellaisiin, jotka eivät ole tottuneet käyttämään tietokonetta yhteisöllisiin tarkoituksiin sähköpostia lukuun ottamatta. ”Osaamisen tason kirjo talossamme oli todella valtava. Oli mietittävä hyvin tarkkaan, millä tasolla koulutus järjestetään, jotta kaikki saadaan heti mukaan muutokseen”, sanoo Alkon henkilöstöjohtaja Tytti Bergman. Projektipäällikkönä toiminut Alkon henkilöstöpäällikkö Juha Salonen muistelee ensimmäistä koulutustapahtumaa. ”Uteliaat ja kiinnostuneet avasivat heti koneensa. Niitä taas selvästi pelotti, joilla ei ollut lainkaan tai oli hyvin vähän kokemusta modernien toimistosovellusten ja viestintäratkaisujen käytöstä.” Kun henkilöstö sai rauhassa tutustua uusiin työvälineisiin ja kouluttau-

tua niiden käyttöön, halu oppia uutta oli huima. ”Aktiivisuus käyttää uusia työvälineitä on yllättänyt täysin. Alkuinnostuksen jälkeen työntekijät ovat miettineet innokkaasti uusia tapoja hyödyntää kommunikaatiovälineitä. He ovat perustaneet erilaisia keskusteluryhmiä, joissa jakaa kokemuksia ja tietoa työstään”, Bergman sanoo. Palaverien dokumentointiin on tullut järjestelmällisyyttä. Muistioita tehdään yhdessä ja ne ovat helposti löydettävissä. Parasta muutoksessa on Bergmanin mukaan viestinnän nopeutuminen. Pääkonttori ja johto tavoittavat nopeasti kaikki 350 valtakunnallista myymälää, ja pääkonttorin asiantuntemus saadaan jaettua tehokkaammin myyjien avuksi. Myymäläpäälliköt ympäri Suomea voivat järjestää verkkopalavereja. ”Matka-ajoissa ja -kustannuksissa on syntynyt säästöjä. Myös oman erikoisosaamisen jakaminen muille on joustavampaa. Teknologia saattaa yhteen henkilöitä, jotka eivät tähän asti ole tavanneet toisiaan”, Bergman sanoo. Sekä Bergman että Salonen sanovat, että uuden kulttuurin läpiviennissä johdon asenne on ratkaiseva. Esimerkillä johtaminen sitouttaa. Vastaavaa työskentelytapojen uudistamista miettivää organisaatiota Bergman neuvoo olemaan rohkea. ”Mieti yhdessä johdon, HR:n ja it-asiantuntijoiden kanssa, mitkä työvälineet ja ohjelmat tukevat parhaiten organisaatiosi toimintaa. Uudista keskeiset työvälineet rohkeasti kerralla, unohtamatta koulutuksen ja yhteisten pelisääntöjen jalkauttamista organisaatioon. Silloin saavutetaan haluttu harppaus eteenpäin.”

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

Kontakteista on nyt hyötyä UUSI TYÖ

KTM Tiina Jaatinen, 30 Events Turku ry > Turun kauppakamari

TEKSTI SANNA LAAKKONEN KUVAT SUVI ELO, ROOPE PERMANTO, SUOMEN PASSIKUVAAMO

iina Jaatinen aloitti helmikuussa Turun kauppakamarin yhteyspäällikkönä. ”Aloittaminen oli helppoa, kun tuttuja on siellä täällä.”Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän edunvalvojana, kouluttajana ja asiantuntijana toimivassa organisaatiossa Jaatinen pääsee hyödyntämään niin tapahtumatiedottajana, yrittäjänä kuin ammattikorkeakoulutyössä karttuneita kontaktejaan. Apua on myös yrittäjän arjen käytännön tuntemisesta. Aiemmin hän toimi Nuori Yrittäjyys -kurssilla vuonna 2009 perustetun yrityksen toimitusjohtajana. Mattoja tekstiiliteollisuuden ylijäämämateriaalista valmistava Virkkuukoukussa Oy aloitti kahden hengen startupina ja kasvoi kymmenen henkilöä työllistäväksi kansainväliseksi design-yritykseksi. ”Yrittäjyydessä viehätti mahdollisuus tehdä erilaisia asioita monipuolisesti”, Jaatinen sanoo. Hän työskenteli samaan aikaan myös projektikoordinaattorina ja sivutoimisena tuntiopettajana Turun ammattikorkeakoulussa. Vaikka Jaatinen viihtyi yrittäjänä, halu tehdä jotain muuta alkoi nostaa päätään ja hän päätti siirtää yrityksen pöytälaatikkoon. Ystävä kuitenkin suositteli kannattavan liiketoiminnan myymistä ja ostaja löytyi somen avulla. Yrityskaupan jälkeen Jaatinen lähti muutamaksi kuukaudeksi avustustyöhön Intian Kalkuttaan. Siellä hän työskenteli mikrolaina projektin parissa ja tiedottajana. ”Vaikutuin hyvin hoidetusta projektista, jonka piirissä on tuhansia naisia. Olisin jäänyt pidemmäksikin aikaa, ellen olisi juuri ennen lähtöäni rakastunut”, Jaatinen nauraa. Suomeen palattuaan hän mietti, perustaisiko uuden yrityksen vai hakeutuisiko palkkatyöhön, kun silmään tarttui Turun kauppakamarin ilmoitus. ”Tiesin kauppakorkeakoulun aikaisen opiskelukaverini työskennelleen kauppakamarissa jo useamman vuoden, joten ajattelin sen olevan hyvä työpaikka.” Yhteyspäällikön työsarkaan kuuluvat viestintä ja julkaisut, lehdistöyhteydet sekä jäsenhankinta. Viestintää tehdään moniulotteisesti ja monikanavaisesti, ja kauppakamari on aktiivinen asiantuntijaorganisaatio esimerkiksi Twitterissä. ”Viestintään pitää panostaa. Jos ei viestitä, voi kysyä onko mitään tapahtunutkaan”, Tiina tiivistää. Vastuullisuuskin kulkee mukana. ”Tässä työssähän on myös kyse auttamisesta, nyt vain kauppa kamarin jäsenten. Perusluonteeltani huolehtivaisena koen jäsentyytyväisyyden parantamisen tärkeäksi tavoitteeksi.”

OLETKO ÄSKETTÄIN SIIRTYNYT TAI SIIRTYMÄSSÄ UUSIEN HAASTEIDEN PARIIN JA HALUAISIT KERTOA SIITÄ MUILLEKIN TÄLLÄ PALSTALLA? ILMOITTAUDU TOIMITUKSEEN: SANNA.LAAKKONEN @ALMA360.FI.

POIMINNAT TIINAN URALTA

2004 Ylioppilas Raision Lukio

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

2010 KTM Turun kauppakorkeakoulu pääaineena kansainvälinen liiketoiminta

2009−2013 Virkkuukoukussa Oy perustaja ja toimitusjohtaja

2014 Institute for Indian Mother and Child vapaaehtoistyöntekijä

2011−2013 Turun Ammattikorkeakoulu projektikoordinaattori ja tuntiopettaja

2015 Turun kauppakamari yhteyspäällikkö

2014 Events Turku ry tiedottaja

[ 3 X UUSI TYÖ ]

Tavoitteena täysi työviikko TTM Martti Kaunisto, 59 Sastamalan koulutuskuntayhtymä ja Tampereen ohjauspalvelut TOP10

MARTTI KAUNISTO ON vuodenvaihteesta asti toimi-

Kasvun tiellä Tuukka Palokangas, 31 Forenom > Buorre

KTM TUUKKA PALOKANGAS siirtyi keväällä kaupallistamiseen erikoistuneen designtoimisto Buorren työntekijästä toimitusjohtajaksi. Vaikka Palokangas on nuori, oman yrityksen näkökulmasta hän on keski-ikäinen. ”Työntekijöistämme nuorin on 20, vanhinkin vasta noin neli kymppinen.” Seinäjoelta kotoisin oleva Palokangas aloitti itse työuransa 15-vuotiaana ja pisti ystävänsä kanssa pystyyn oman urheilukaupan alle parikymppisenä. ”Verkkokauppakin meillä oli. Rikastumaan siinä ei tosin päässyt paitsi kokemuksilla”, Palokangas nauraa. Opinnot Joensuun yliopiston kauppatieteiden laitoksella hän suoritti rivakasti, maisteritutkinnon alkuosan Lundin yliopistossa. ”Muuttokuorma oli pakattuna, kun sain työtarjouksen Forenomilta Norrköpingistä. Gradun tein loppuun Suomeen palattuani.” Buorreen Palokangas tuli kaksi vuotta sitten projektipäälliköksi markkinoinnin, brändäyksen ja palvelukehityksen pariin. Kun häntä kysyttiin toimitusjohtajaksi, miettimisaikaa ei tarvittu. ”Olen kehittäjätyyppi ja roolini kasvoi pikku hiljaa. Edelleen teen pitkälti samoja hommia, koska pidän tärkeänä, että esimies tietää kaikkien työtehtävät ja haluan säilyttää tuntuman asiakkuuksien hoitamiseen.” Buorren vauhti on etenkin taloustilanteeseen nähden kova. Liikevaihto on kasvanut reilusti ja vuoden aikana on rekrytoitu kahdeksan uutta työntekijää. ”Myötätuulessa on menty ja hyvä kierre tuntuu edelleen jatkuvan. Kiitos siitä kuuluu mahtavalle porukallemme!” Kova vauhti vaatii joustoa paitsi työntekijöiltä myös kotiväeltä. Palokankaalla on viisi lasta, joista vanhin on kahdeksan, nuorin vasta vuoden. ”Työni vaatii perheeltä paljon, eikä tilanne ole aina balanssissa. Mutta kotona olen täysillä ja puuhaan lasten kanssa.” Puolitoista vuotta neljän lapsen koti-isänä viettänyt mies osaa arvostaa vaimon panosta. ”Tiedän, kuinka rankkaa se on. Vaikka töitä tekee kovastikin, se on monesti helpompaa kuin lastenhoito.”

nut lehtorin viran ohella asiantuntijayrittäjänä. ”Oli aika uudistua. Halusin rikastaa työtäni ja haastaa itseäni uusilla asioilla.” Parikymmentä vuotta kauppaopettajana työskennellyt Kaunisto toimi valmistumisensa jälkeen kaupan keskusliikkeen kouluttajana ja sisäisenä tarkastajana. Sieltä tie vei rahan maailmaan. Kahden eri liikepankin yritysrahoituspäällikkönä hän myi rahoituspalveluja niin mikro- kuin suuryrityksille ympäri Suomen. ”Rahoituspäätösten lisäksi hoidimme saatavien turvaamista, joka lamavuosina oli käytännössä perintätyötä.” 1990-luvun puolivälissä Kaunisto siirtyi opettajaksi kauppaoppilaitokseen ja ammattikorkeakouluun. Pankkimaailmassa karttunut työkokemus tuki mainiosti yritysrahoituksen ja taloushallinnon opetustyöhön ryhtymistä. ”Opetustyö on antoisaa ja siinä oppii joka päivä jotain uutta. Silti viime vuonna alkoi tuntua, että ajan puolivaloilla, ja että rahkeet riittäisivät kahdenkymmenen tunnin viikoittaisen opetusvelvollisuuden lisäksi muuhunkin.” Kaunisto perusti liikkeenjohdon konsultointiin erikoistuneen Tampereen ohjauspalvelut TOP10:n. Tampereen lisäksi tusinalla Technopolis-paikkakunnalla, Rovaniemellä sekä Turussa toimivan yrityksen toiminnan fokus on henkilöstövoimavarojen ja talouden ohjauksessa. Nyt, kun ensimmäinen vuosineljännes on takana, Kaunisto on ratkaisuunsa enemmän kuin tyytyväinen. ”Tavoitteenani oli neljänkymmenen tunnin työviikko ja sen olen saavuttanut. Enempää en edes tavoittele, sillä en halua ahneuksissani ajaa itseäni loppuun. Tärkeintä on, että pystyn säätelemään työn määrää − palkkatyö kun on hoidettava ensin.” Työssäjaksamisesta hän huolehtii pitkäkestoisilla liikuntasuorituksilla: valikoimaan kuuluu niin maratoneja, suunnistusta kuin hiihtoakin.

Tärkeintä on, että pystyn säätelemään työn määrää.

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

PELISÄÄNNÖT SELVIKSI Työajan joustot, lomaraha, perhevapaat, palkankorotukset, työsuojelu, palkallinen sairausloma… Joukko ammattilaisia huolehtii, että ekonomi voi keskittyä siihen minkä parhaiten osaa.

TEKSTI SANNA LAAKKONEN KUVAT VILLE RINNE

dunvalvonta on sana, jonka mieli helposti yhdis tää kiihkeään asioiden ajamiseen ja oikeuksien puolustamiseen barrikadeille nousten. Totuus on melko lailla päinvastainen. Kyse on joka päiväisestä ja huomaamattomastakin työstä paremman työelämän puolesta. ”Jos kukaan ei huolehtisi työelämän eri vai heisiin liittyvistä asioista, kuten vanhempain vapaan ja töihin paluun ehdoista, ylityön korvaamisesta ja työaikapankeista, niin meiltä puuttuisivat työelämän yhteiset pelisäännöt”, kiteyttää Suomen Ekonomien toi minnanjohtaja Hanna-Leena Hemming edunvalvonnan merkityksen. Jotta ekonomien tilanne työmarkkinoilla olisi turvat tu, Suomen Ekonomien edunvalvonta kehittää järjestel mällisesti työelämää, sen joustavuutta ja yhteensopivuut ta perhe-elämän kanssa sekä niitä reunaehtoja, jotka vaikuttavat muun muassa työssä jaksamiseen. Liitto neuvottelee työmarkkinoilla jäsentensä puoles ta muun muassa yleiskorotuksista, työaikakysymyksistä ja muutosturvasta. ”Ihmiset kokevat työntekemisen ehdot eri tavalla, ja kokemukseen ehtojen tärkeydestä vaikuttavat niin oma uravaihe kuin perhetilannekin. Silti asioiden pitää olla järjestelmällisesti oikeudenmukaisia”, Hemming sanoo. Esimerkiksi lapsettomalle ekonomille työajan jous tavuus ei välttämättä ole niinkään tärkeä asia, mutta perheen tuomat velvoitteet saavat kiinnittämään asiaan huomioita. Jos lapset ovat pieniä, esimerkiksi sairastu miseen liittyvät käytännöt ovat tärkeitä asioita. ”Kun omat lapseni sairastivat, tein kaikkeni, että pää sin töihin. Onneksi apuna olivat isovanhemmat ja muu tukiverkosto”, Hemming kertoo.

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

Edunvalvonta

• Vaikuttaa työlainsäädännön valmisteluun ja kehittämiseen • Sopii työehtosopimuksia, joissa alakohtaisesti määritellään tärkeimmät työehdot kuten palkat, lomat ja työajat • Huolehtii ekonomien hyvästä palkkakehityksestä ja työhyvinvoinnista • Edistää työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta • Kasvattaa jäsenten työmarkkinaosaamista ja työelämän pelisääntöjen tuntemista

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

Tavoitteet • Ylläpitää ja lujittaa ekonomin ja kauppatieteellisen tutkinnon arvoa • Rakentaa toimivaa, tuottavaa ja kaikille reilua työelämää

Edunvalvonta on yhteiskunnallista, työmarkkinallista ja koulutuspoliittista vaikuttamista ekonomin asialla.

Yhteistyötahot • Yhteiskunnalliset päättäjät • Työmarkkinakeskusjärjestö Akava ja sen neuvottelujärjestöt Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO • Yliopistot, ekonomiyhdistykset, opiskelijajärjestöt, työmarkkinajärjestöt • Henkilöstöedustajat eli luottamusmiehet ja -valtuutetut sekä työsuojeluvaltuutetut • Työelämän kehittämisjärjestöt

Nykyään moni työnantaja värvää lapsenhoitoapua, mitä Hemming pitää työnantajan kannalta viisaana. ”Hyvään työpaikkakulttuuriin kuuluu, että niin työntekijät kuin heidän perheensä voivat hyvin.”

TASAPUOLINEN KOHTELU TÄRKEÄÄ Toiminnanjohtaja Hemmingin oma rooli on moninainen: yhtäältä hän on esimies ja työnantaja, toisaalta itsekin palkkatyössä ja perheellinen. Viiden tyttären äiti myös tietää, millaisia haasteita työn ja uran yhteensovittamiseen liittyy. Hän myöntääkin, että perhe on joskus toivonut äidille digilakkoa illoiksi. ”Uskon, että tilanne on meidän jäsenillemme tyypillinen, koska velvollisuudentunto työtehtävien hoitamiseen on kova. Siksi on tärkeää keskustella, onko asiantuntijaroolissa tehtävä ylitöitä tai saako ylitöitä tehdä, jos tehtävän parempi hoitaminen vaatisi sitä. Entä maksetaanko ylityöstä asianmukainen korvaus”, Hemming listaa. Entä sitten etätyö? Asiantuntijatehtävissä etätyö on monesti luonteva tapa työtehtäviin keskittymiseen, mutta miten siihen pitäisi suhtautua ja millaisia yhtenäisiä käytäntöjä kehittää. ”Paineet etätyökäytännöistä sopimiseen ovat voimakkaat ja pelisäännöt välttämättömät”, Hemming toteaa. ”Ilman sovittuja käytäntöjä meno työpaikoilla voi mennä mahdottomaksi ja eriarvoisuuden tunne voi lisääntyä. Omassa organisaatiossaan Hemming huolehtii johtajana tasapuolisesta kohtelusta. ”Meillä on selkeät pelisäännöt ylitöistä ja viikonlopputöistä. On työnantajan etu, että ihmisen paras tuottavuus säilyy.” ”Toki jokainen määrittelee menestyksensä itse, ja jollekin pitkät päivät ovat sitä.” Hemming korostaa, että jokaisen on myös tärkeää miettiä, mitä muuta elämässä ehtii tehdä töiden lisäksi, ehtiikö tavata kavereita tai käydä lenkillä. Elämänlaatua ei pidä hukata, vaan ’get a life’ -sanonta on hyvä pitää mielessä. YHTEISET SUUNTAVIIVAT OLTAVA Edunvalvonnassa on siis kyse ekonomin työpaikan reilujen pelisääntöjen varmistamisesta ja kaikkien kannalta kestävän työelämän rakentamisesta. ”Vaikka meidän jäsenemme ovat korkeakoulutettuja ihmisiä − asiantuntijoita, esimiehiä ja yritysten omistajia − se ei valitettavasti takaa, että asiat ovat hyvin. Tosimaailmassa lakiyksikköä tarvitaan puolustamaan työelämälle luotuja sääntöjä sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta”, Hemming sanoo. Sääntöjen lisäksi tarvitaan työnantajien perehtyneisyyttä. Mutta koska sitä ei aina voida varmistaa käytännöt tulisi tehdä mahdollisimman selkeiksi. Jäsenten on myös hyvä muistaa, että Suomen Ekonomien lakipalvelut ovat osaltaan turvaamassa niiden noudattamista. Hyvänä esimerkkinä Hemming mainitsee työsopimuksen allekirjoittamisen. ”Mutta koska emme elä ideaalimaailmassa, edunvalvontatyötä riittää.”

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

”Jokaisen ihmisen tilanne on erilainen, mutta tietyt standardit on oltava.”

TILANNETAJUA TARVITAAN

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

ANU SALOMAA on työskennellyt Lemminkäinen-konsernissa opiskeluajoistaan lähtien. Valmistumisen myötä hän sai koulutustaan vastaavaa työtä Treasurytoiminnoista, ja toimi sitten yhtiön strategiauudistuksen yhteydessä palvelutuotannon johtajana taloushallinnon palvelutuotannosta vastaavana johtajana toimintojen keskittämis- ja yhtenäistämisprosessin ajan. Perhevapaalla Salomaa on ollut kahteen otteeseen reilun vuoden verran. Toista lastaan hän odotti jo palatessaan töihin esikoisen jälkeen. ”Sain silti palata viideksi kuukaudeksi aiempaan tehtävääni ennen seuraavaa äitiyslomaa, mikä oli todella hieno juttu.” Toisen lapsen jälkeen Salomaan piti palata töihin viime helmikuussa, mutta työnantaja otti yhteyttä jo aiemmin. ”Aiempi taloushallinnon yhteisten palvelujen johtaja siirtyi organisaatiomuutoksen myötä toisiin tehtäviin, ja minulle tarjottiin mahdollisuutta edetä vastuullisempaan tehtävään. Pienen miettimisen jälkeen palasin töihin puoli vuotta aiemmin.

Salomaa myöntää nipistävänsä aikaa työlle illoista ja viikonlopuista, kun perhe nukkuu tai puuhaa muuta. Työnantajaa hän kiittää joustavuudesta. Töitä voi järjestellä päivä- tai viikkotasolla, kunhan asiat hoituvat. ”Itse ajattelen, että luottamus tulee myös ansaita ja olla jatkuvasti sen arvoinen.” Haastavana Salomaa pitää ajoittain sitä, että vaikka mahdollisuus etätyöskentelyyn olisi, organisaation kannalta on hyvä olla läsnä toimistolla. ”Toisaalta yritän ajatella, että joskus riittää, kun olen tavoitettavissa vaikka en olisi tavattavissa.” Yleisessä keskustelussa Salomaa toivoo sen tosiseikan huomioimista, että jokaisen ihmisen tilanne on erilainen. ”Tietyt standardit pelisääntöjen ja toimintatapojen osalta on oltava, vaikka ne eivät kaikille kaikissa tilanteissa riitäkään. Silloin tarvitaan myös tilannetajua niin työnantajalta kuin kollegoilta − vaikka toisten asemaan asettuminen onkin usein vaikeaa.”

[ TIESITKÖ? ] Tiedot perustuvat Suomen Ekonomien vuosittaiseen jäsentutkimukseen. Jäsentutkimus

GRAFIIKKA ANTTI NIKUNEN

selvittää jäsenten sijoittumista työmarkkinoille sekä heidän palkkaustaan, ja tuloksia käytetään muun muassa palkkaneuvontaohjelma ”Palkkatutkan” tausta-aineistona.

MILLAINEN ON EKONOMI? Suomen Ekonomeissa on yli 50 000 jäsentä, jotka kuuluvat 25 ekonomiyhdistykseen ja 13 opiskelijayhteisöön. Työelämässä ekonomeja on noin 5 000 eri tehtävänimikkeellä. Nainen 56 % Mies 44 %

IKÄ 43 V TYÖNANTAJA

ASEMA Yksityinen 74 %

Valtio 5 % Kunta 4 % Järjestö 4 % Muu 13 %

Sivutoiminen yrittäjä 6 %

Tehtäväalue Yleisjohto 13 % Taloudelliset yleistehtävät 9 % Kehittäminen ja konsultointi 7 % Myynti 7 %

ALAISIA

EI 46 % KYLLÄ 36 %

PYSYNYT SAMANA

NOUSSUT

67 % 23 % TYÖTUNTEJA VIIKOSSA, KESKIARVO

Ylin johto tai johto 22 % Keskijohto 23 % Asiantuntija 41 % Toimihenkilö 10 % Muu 4 %

Aika nykyisessä asemassa keskimäärin 6,8 vuotta

PALKKA (KOKOAIKAISET) alaisia keskimäärin 2,6

4 800 € 5 480 € /kk mediaani luontoisetuineen

PALKAN MUUTOS VIIMEISEN VUODEN AIKANA

41 h

keskiarvo

TULOSPALKKAUS

KYLLÄ 55 % EI 43 %

/kk keskiarvo

MATKATYÖPÄIVIÄ VUODESSA, KESKIARVO KOTIMAASSA 10,2 ULKOMAILLA 7,9

TUA TUTKIT TIETOA MIT.FI EKONO

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

[ERITYINEN EKONOMI ]

Hietavuon chilisuosikit

1 2 3

BOLIVIALAINEN ULUPICA ”Helppo kasvattaa ja sen maku on vailla vertaa.”

NAGA MORICH ”Pidettiin pitkään maailman tulisimpana.”

AJI CRISTAL ”Keskitulinen ja herkullisen hedelmäinen.”

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

TEKSTI SUSANNA HAANPÄÄ KUVA ROOPE PERMANTO

Elämän mauste Mobiilipalveluita kehittävästä connectorista sukeutuu vapaa-ajalla chiliguru ja kirjailija.

konomina olen tehnyt kaikkea muuta paitsi myyntityötä. Urani muistuttaa pikemminkin sekavaa yksivuotiaan piirustusta kuin varsinaista urapolkua”, nauraa Tommi Hietavuo. Uteliaisuus on saanut Hietavuon kokeilemaan työssään melkein kaikkea. Hänen titteleihinsä on vuosien saatossa kuulunut perinteisempien it-alan nimikkeiden lisäksi muun muassa Mobility DJ ja tämänhetkinen Connector. ”Autan startup-yrityksiä ja yritän havaita pinnan alla kuplivia ilmiöitä.” Pilke silmäkulmassa hän luonnehtii titteliään kenties hyödyttömimmäksi, mitä keksiä saattaa. Vaikka Hietavuo ei aikanaan voinut kuvitella opiskelevansa kauppatieteitä, hän valmistui markkinointija atk-ekonomiksi. ”Psykologia houkutteli, vaikka alkujaan opiskelin tietotekniikkaa. Minua kiinnosti, miksi ihmiset käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät. Kauppatieteissä pääsin soveltamaan asioita käytännössä.” Nykyisin Hietavuon asiakkaisiin kuuluu muun muassa pelifirmoja, jotka toimivat mobiilisti tai verkossa. Tavallisena työpäivänä hän käy asiakkaan kanssa läpi muun muassa yrityksen strategiaa ja brändiä. ”Tarkistan, onko toiminnassa tervettä tolkkua ja jollei, yritän löytää

sen. Nautin, kun voin auttaa asiakkaitani vuosien varrella syntyneen verkostoni avulla. Jollen itse tiedä jotakin, joku verkostostani tietää.”

mittaamaan. Uusille ratkaisuille on kuitenkin koko ajan enemmän tarvetta ja siinä tarvitaan myös yhdistelemisen taitoa.”

UTELIAISUUS VIE ETEENPÄIN Hietavuo luonnehtii itseään yleis uteliaaksi. ”Haluan nähdä, miten asiat toimivat ja miten pystyn parantamaan niitä. Monista mobiilipalveluista olen oppinut, ettei mikään ole mahdotonta.” Sen Hietavuo oivalsi ensimmäisen kerran, kun oli vuonna 2002 mukana kehittämässä maailman ensimmäistä lintubongauspalvelua mobiiliin. ”Minulle sanottiin, ettei sellaiselle olisi kysyntää tai bisnesmalleja. Palvelusta tehtiin kuitenkin muun muassa Wall Street Journalin etusivun juttu. Se oli erinomainen esimerkki siitä, miten valtava potentiaali hyvissä harrastajille suunnatuissa palveluissa on.” Nykyajassa Hietavuota kiinnostaa myös se, miten monenlaisesta datasta voisi luoda hyvinvointipalveluiden kokonaisuuksia, jotka parantavat ihmisten elämänlaatua. Työhön tarvittaisiin nimenomaan connectoreita, yhdistelijöitä. ”Yritysten nykyiset toimintamallit eivät oikein mahdollista yhdistelijöiden toimenkuvaa, sillä sellaisten tuottavuutta ei pystytä helposti

TULINEN INTOHIMO Työn vastapainona Hietavuo paitsi kuvaa lintuja, kirjoittaa scifiä ja harrastaa musiikkia, on innokas chiliharrastaja. Parhaimmillaan hän on kasvattanut parvekkeellaan seitsemääkymmentä eri lajiketta. ”Toin harrastuksen maahan 1990-luvun puolivälissä Yhdysvalloista ja lyhyessä ajassa chilit saivat suomalaiset koukkuun.” Nyt chiliharrastuksella on jo kaupallistakin merkitystä. ”Huomaan asioista usein bisnesnäkökulman ilman, että sitä erityisemmin etsin. Suomalaiset chili tuotteet ovat maailmanluokkaa, ja niitä kannattaisi viedä ulkomaillekin”, Hietavuo toteaa. Suomalaiset chiliharrastajat ovat nykyään niin omistautuneita, että maassamme on jo jalostettu täysin uusia lajikkeita. Yhtä on ehdotettu kutsuttavan nimellä Ají Perkele, sillä chiliä kutsutaan Etelä-Amerikassa nimellä ají. Helmikuussa julkaistiin Hietavuon, Jukka Kilpisen ja Teija Aalto sen Chilikirja. Sen ensimmäinen painos myytiin loppuun päivässä. ”Seuraavaksi pyrimme käännättämään kirjan eri kielille”, Hietavuo kertoo.

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

[ MAAILMALLA ]

Facebook toi Irlantiin

Yhteisöllisyys ja työpaikan järjestämät tutustumistapahtumat auttoivat Heini Ulmasta kotiutumaan kansainväliseen Dubliniin.

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

TEKSTI MARITA KOKKO KUVAT MAIJU KANGAS, PHILLIP DUNCAN, THINKSTOCK

uroopan piilaakso Dublin on houkutellut kansainvä lisiin tehtäviin satoja suo malaisia digiosaajia. Heini Ulmanen on työskennellyt kaupungissa reilun vuoden Facebookin Client Solutions Managerina. Työssään hän pääsee toteuttamaan omaa intohi moaan, digitaalista markkinointia. Ulmanen opiskeli Jyväskylän yliopistossa kandidaatin tutkintoon asti laskentatointa, mutta markki nointi ja erityisesti kaikki digitaali suus imaisivat mukaansa ja pää aineeksi valikoitui markkinointi. Valmistuttuaan ekonomiksi vuon na 2005 hän työskenteli kolmisen vuotta digimediasuunnittelijana ja strategisena suunnittelijana yhdessä Suomen suurimmista mediatoimis toista. Hän suunnitteli ja osti asiak kailleen Facebook-mainontaa, joten siirtyminen Facebookin palveluk seen Dubliniin oli luonteva jatkumo. Facebook on yritys, jossa kaikki tapahtuu Ulmasen mukaan nopealla tahdilla. Muutos on pysyvää, mikä tekee työstä sekä haasteellista että antoisaa. On osattava etsiä tietoa ja omaksua uusia asioita nopeasti. Ulmanen toimii asiantuntijana Facebook-markkinointiin liittyvissä asioissa. ”Autan suunnittelemaan, toteut tamaan, optimoimaan ja raportoi maan kampanjoita. Huolehdin, että mittaamme markkinoinnin tehok kuutta oikein, jotta asiakas tietää, mikä on Facebookin sille tuottama ROI. Autan myös kaikissa teknisis sä integraatioissa verkkosivujen ja mobiiliapplikaatioiden kanssa.”

PUBI-ILTOJA JA WALK-IN-DINNEREITÄ Dublin on kompaktin kokoinen, mutta elämää ja vilskettä on Helsin kiä enemmän. Moni teknologiayritys on sijoittanut Euroopan päämajansa Dubliniin, joten Ulmanenkin löysi nopeasti kavereita monesta eri kult tuurista. ”Tänne kotiutui todella nopeasti mahtavien työkavereiden ansiosta, jotka ottivat heti mukaan jokaiseen aktiviteettiin.” Myös Facebook järjestää erilaisia tutustumistapahtumia tiimien välil lä, jotta tulijan on helppo sopeutua. Ulmanen kehuu yrityksen kulttuuria ainutlaatuiseksi, vahvaksi ja kansain väliseksi. ”Koska suurin osa tulee muualta, on yhteisöllisyys ja toisten auttami nen kaikkien selkärangassa.” Pubikulttuuri on yksi asia, joka on aivan erilainen kuin Suomessa. Niin nuoret kuin vanhat menevät yhdelle tuopilliselle työpäivän jälkeen, ja jokainen kulmakuppila on täynnä porukkaa. Lisäksi niin samassa työpaikassa kuin muissakin teknologiayrityksissä työskentele vät asiantuntijat järjestävät Walk-In Dinnereitä eli menevät illalliselle toistensa luo. Viikonloput kuluvat usein ke vyillä vaelluksilla kavereiden kanssa Dublinin lähistöllä. Irlannissa on helppo tehdä myös kiertomatkoja ympäri maata. Irlantilaisia Ulmanen pitää enemmän ulospäin suuntautuvina kuin suomalaisia, mutta kansalli suuksia yhdistää suoruus ja sydä mellisyys.

”Molempien maiden kansa on hieman rujoissa oloissa kasvanutta, sisukasta ja suorasukaista”, hän kuvaa. Tämän päivän yhteinen tekijä on Ulmasen mukaan ehdottomasti startup-maailma, joka molemmissa maissa on kovassa nousussa. Esimer kiksi Facebook osti vastikään kaksi suomalaista startupia, Movesin ja Pryten.

TEKNOLOGIA-ALA TYÖLLISTÄÄ Suomalaisia asuu Irlannissa reilut 900. Heitä on maahan viime vuosi kymmeninä houkutellut teknologiaala − ja houkuttelee yhä. ”Jos olet kiinnostunut asumaan Dublinissa ja työskentelemään teknologia-alalla, seuraa yrityksiä aktiivisesti esimerkiksi LinkedInissä, Facebookissa ja kotisivujen kautta. Esimerkiksi Facebookilla on koko ajan kymmeniä paikkoja auki eri tiimeihin, joten meidän Careers-sivua on syytä seurata säännöllisesti.” Ulmanen neuvoo myös kuvaamaan LinkedIn-profiilissa, mitä haluat tehdä, missä olet hyvä ja millainen on kielitaitosi. ”Usein rekrytoija ottaa yhteyttä juuri LinkedInin kautta.” Apua muuttoon ja asettumiseen saa yleensä työnantajayritykseltä. Asunnon löytäminen on kuitenkin sa manlainen urakka kuin missä tahansa muussa isommassa kaupungissa. ”Pitää olla valmis kiertämään paljon näyttöjä ja ottamaan asunto saman tien, kun sopiva tulee vastaan. Moni asuu jaetuissa asunnoissa, mutta tarjolla on myös paljon yksiöitä tai kaksioita.”

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

[ MAAILMALLA ]

KILPAILUKYKYINEN PALKKA Palkansaajasäätiön rahoittaman Suomalainen palkkataso EU-vertailussa -projektin loppuraportti kertoo palkkatason Irlannissa olevan hieman suomalaista korkeampi. Heini Ulmasen mukaan Facebook on hyvin kilpailukykyinen niin palkkatasoltaan kuin oheiseduiltaan.

pitäisi kotouttaa Suomeen. Hän pitää pelejä huikean viihdyttävinä ja meille sopivina. ”Suomalaiset taas voisivat tuoda Irlantiin kunnon imureita sekä hanoja, joissa kylmä ja lämmin vesi tulevat samasta hanasta eikä erikseen”, hän ehdottaa pienellä virneellä mutta tosissaan.

TASA-ARVOINEN ORGANISAATIO ”Facebookilla tasa-arvo on yksi tärkeimpiä asioita. Meidän Chief Operating Officerimme Sheryl Sand berg kuuluu johtaviin hahmoihin tasa-arvokeskustelussa, erityisesti teknologia-alalla. Facebook myös tukee erilaisia projekteja, kuten Girls who code -hanketta. Meillä on selvää, että vain taidot ratkaisevat”, Heini Ulmanen kertoo.

ALIJÄÄMÄINEN KAUPPATASE Suomen ja Irlannin välinen kauppa on viimeisen kymmenen vuoden ajan ollut Suomelle alijäämäistä, vuonna 2013 noin 300 miljoonaa euroa. Irlannin osuus Suomen kokonaisviennistä putosi vuosikymmenen alun 0,8 prosentista 0,2 prosenttiin vuoteen 2013 mennessä. Kokonaistuonti Irlannista on vaihdellut prosentin molemmin puolin ja oli 2013 noin 0,8 prosenttia. Näillä luvuilla Irlanti on Suomen keskikokoisten EU-kumppaneiden joukossa yksi tärkeimmistä. Vielä vuonna 2009 matkapuhelimet vastasivat puolta viennistämme.

HURLING SOPISI SUOMEEN Heini Ulmasen mielestä irlantilaisia urheilulajeja, kuten gaelilainen jalkapallo ja hurling eli nurmipallo

VAIHDA PAPERI DIGITAALISEEN Tervetuloa digitaalisen Talouselämän lukijaksi Talentumin Summa-palvelussa. Kun vaihdat painetun lehden tilauksen Talouselämän digitilauksesi, saat kaikki seuraavat edut: • Talouselämä-lehden jutut ja verkkouutiset yhdessä paikassa • Talouselämän iPadnäköislehtisovelluksen

• Valitsemasi bisneskirjan e-kirjana • Summasta löydät myös Ekonomien blogin uusimman sisällön

Lisäksi Suomen Ekonomit tarjoaa sinulle kolmeksi kuukaudeksi täyden käyttöoikeuden kaikkiin Talentumin lehtiin Summapalvelussa. Ota Summa käyttöösi osoitteessa ekonomit.talentum.fi

Nykyisin vienti Irlantiin rakentuu puutavaran, paperin sekä erilaisten moottoreiden ja koneiden varaan. Koneet ja kuljetusvälineet muodostavat noin viidenneksen ja elintarvikkeita viedään suurin piirtein saman verran. Suomi tuo Irlannista malmeja ja metalliromua, lääkevalmisteita ja farmaseuttisia tuotteita, ict-laitteita sekä elintarvikkeita ja juomia. Arviolta kolmasosa Suomeen tuotavasta sinkkirikasteesta tulee Irlannista. Lähde: Suomen Dublinin suurlähetystö

DUBLIN

”Mitä on menestys? Se on sattumaa.” Mark Twain, kirjailija

Eikä ole. Opiskele. Markkinointi-instituutissa opit työn ohessa, työn kautta ja alan huippujen opastuksella. 94 % asiakkaistamme suosittelee meitä, löydä sinäkin koulutuksesi: markinst.fi

Johtamisen erikoisammattitutkinto, JET Koulutus alkaa 25.8. Helsinki 13.10. Oulu Markkinointiviestinnän erikoisammattitutkinto Koulutus alkaa 4.9. Helsinki ja 28.10 Oulu Kirjanpitäjän tutkinto Koulutus alkaa 15.9. Helsinki 22.9. Oulu Taloushallinnon ammattitutkinto Koulutus alkaa 7.9. Helsinki 23.9. Oulu Talouspäällikön tutkinto Koulutus alkaa 8.9. Helsinki 6.10. Oulu Henkilöstöpäällikön tutkinto Koulutus alkaa 30.9. Helsinki

[ URA ]

TEKSTI JAANA OVASKA KUVA ROOPE PERMANTO

MUUTOSTA PÄIN! Resilienssin kehittäminen helpottaa lähtemistä muutoksen matkaan.

lahtuisitko, jos joku olisi yön aikana myllännyt työpisteesi tavarat täysin uuteen järjestykseen? Entä olisiko aivan sama, jos kumppanisi olisi kaupassa käydessään päättänyt vaihtaa sekä tutun kahvin että lempijogurttisi uusiin ja erimakuisiin? Se miten reagoimme muutokseen, on henkilökohtaista. Reaktio myös vaihtelee eri tilanteissa ja eri päivinä. Joskus entisestä luopuminen ja uuteen siirtyminen tuntuu vaikealta ja epämiellyttävältä. Miten muutokseen sopeutumista voisi helpottaa?

MATKAN VOI ITSE VALITA Resilienssi eli muutosjoustavuus ja palautumiskyky on tarpeen kaiken aikaa. Työelämän jatkuvat muutokset edellyttävät yksilöltä vastuun ottamista ja asioiden loppuun saattamista. Ennen uuteen siirtymistä on huolehdittava keskeneräiset tehtäväkokonaisuudet päätökseen ja asiakkuudet hyvään tilaan. Olo muutosten äärellä voi tuntua uhatulta, jos emme tiedosta osaamisemme syvyyttä ja laajuutta. Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että arvioimme oikein omaa kyvyk-

Hyväksy muuttuminen 32

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

TEE TILAA MUUTOKSILLE • Luota tunteisiisi • Huomaa keskeneräiset asiat • Vie asiat loppuun ja jätä ne

VAHVISTA YHTEISTYÖTAITOJASI • Luovu ennakkokäsityksistä • Luovu tietämisestä • Anna itsesi kiinnostua

kyyttämme ja etsimme ymmärrystä todellisen osaamisemme ja uudistuvien osaamisvaatimusten välillä. On hyvä huomata, että muutosmatkaan voi itse vaikuttaa: valita millaisen matkan ja mihin sen haluaa tehdä. Voimme arvioida arvojamme, onnistumisen mahdollisuuksiamme, tavoitteitamme ja suuntaamme suhteessa ympäristön tavoitteisiin, ja arvioida vaihtoehtoisten muutosmatkojen etenemisen sekä perille pääsyn hyötyjä ja riskejä. Kun saamme riittävästi tietoa ja tunnetta arvioida tarjotun muutoksen läpivientiä ja suuntaa, sen mukaan lähteminen on helpompaa.

YHTEINEN SUUNTA SELVILLE Resilienssi määrittää, miten nopeasti yksilö sopeutuu muutokseen. Koska resilientti ihminen sietää paremmin stressiä ja epävarmuutta sekä säilyttää toimintatarmon muutosten keskellä, ominaisuuden kehittämisestä on hyötyä paitsi yksilön hyvinvoinnin myös organisaation tuottavuuden ylläpitämisen ja muutoksista aiheutuvien kustannusten minimoinnin kannalta. Työyhteisön muutosjoustavuus edellyttää, että kaikilla on kyvyk-

kyys lähteä yhteiseen suuntaan. Jos näemme itsemme kokonaisuuden osana ja olemme tietoisia osaamisestamme, meiltä voi jäädä ymmärtämättä, mitä työyhteisön ”ei-vielä-sitoutuneiden” pitää ratkaista ennen samaan suuntaan lähtemistä. Siksi muutosjoustavuus edellyttää yhteistyön ja vuorovaikutuksen taitoja. Kun olemme vilpittömän kiinnostuneita toisistamme ennakko-oletuksia tekemättä, luomme tilaa muutokselle. Työyhteisöä hyödyttävän pysyvän muutosjoustavuuden luomiseen tarvitaankin niin toisten osaamisen ja ominaisuuksien tunnistamista kuin yhteisiä tilaisuuksia onnistumisten ja onnistumisiin johtavien taitojen jakamiseen. Siten osaamisen käytölle avautuu uusia mahdollisuuksia ja työyhteisön resilienssi paranee. RESILIENSSIN MITATTAVISSA olevat ominais piirteet määrittävät yksilön kykyä omaksua muutoksia ja niitä voidaan kehittää tehokkaasti. Suomen Ekonomien jäsenilleen järjestämään resilienssi-valmennukseen liittyy henkilökohtainen resilienssikysely ja siitä johdettu henkilökohtainen resilienssiprofiili. Valmennuksesta saat mukaasi konkreettisen kehittymissuunnitelman. ekonomit.fi/koulutukset

TIEDOSTA TAITOSI JA OMINAISUUTESI • Huomaa taitosi ja käytä niitä • Jaa omia onnistumisiasi • Avaa osaamistasi keskustellen ja kuuntelemalla

VALITSE JA TARKISTA OMA SUUNTASI • Tutki arvojasi • Vertaa vaihtoehtoja • Luota tuntemuksiisi

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

[ PERSONA GRATA ]

Tuore valtiovarainministeriön vero-osaston päällikkö Terhi Järvikare löysi unelma-alansa jo opiskeluaikana.

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

TEKSTI LINDA PYNNÖNEN KUVAT ROOPE PERMANTO

Intohimona

VEROTUS

Verotuksen ei pidä ohjata yritysten käyttäytymistä eikä vääristää taloudellisia päätöksiä, sanoo Terhi Järvikare.

altiovarainministeriön linnan mahtipontiset käytävät ovat vie railijalle kuin labyrintin sokkelo. Terhi Järvikare kulkee siellä kui tenkin kuin kotonaan: se on paitsi hänen tuorein työpaikkansa, myös ensimmäinen, jossa hän kauppa tieteiden lisensiaatiksi valmistut tuaan työskenteli. Toisin kuin linnan käytävät, Järvikareen työura ei ole juuri mutkia tai kiertoteitä käy nyt. Järvikare sukelsi verotuksen maailmaan jo opiskeluaikanaan Helsingin kauppakorkea koulussa, ja siitä asti ura on edennyt melko suoraviivaisena. ”Kun aloitin opintoni vuonna 1989, pääai neenani oli laskentatoimi. Sivuaineena luke mani vero-oikeus alkoi kuitenkin kiinnostaa siinä määrin, että vaihdoin sen pääaineekseni lisensiaatintutkintoa suorittaessani”, Järvikare kertoo. Verolainsäädännön valmistelun pariin hän päätyi seitsemän vuotta myöhemmin, jatko-opintoja suorittaessaan. Kun paikka elinkeinoverotuksen yksikköön valtiovarain ministeriöön aukesi, Järvikare haki paikkaa ja tuli valituksi. Yritysverotus tuli tutuksi niiden yli viiden toista vuoden aikana, jotka hän valtion leivissä vietti. Elinkeinoverotusyksikössä työskennel lessään Järvikare oli mukana myös useissa eri työryhmissä, viimeisimpänä kuuluisassa Martti Hetemäen työryhmässä.

YRITYSMAAILMAN YMMÄRRYSTÄ Valtiovarainministeriön pestin aikana teiniiän saavuttivat Järvikareen uran lisäksi myös hänen kolme lastaan. Pitkä ura verolainsää dännön valmistelun parissa opetti paljon, ja vuonna 2012 oli aika siirtyä uudenlaisten töiden ja vastuiden pariin. Järvikare valittiin Keskuskauppakamarin veroyksikön johtajaksi. ”Ajattelin, että työ Keskuskauppakamaris sa olisi hyvä tilaisuus päästä tarkastelemaan veropolitiikkaa toisesta näkökulmasta. Sitä se todella olikin.” Pitkään valtion suunnalta asioita katsellut veroammattilainen pääsi Keskuskauppakama rissa yhtäkkiä ihan lähelle yrittäjiä eli heitä, joita hänen entinen työnsä elinkeinoverotuk sen parissa eniten kosketti. ”Kun tekee töitä verotuksen parissa, sen merkitys korostuu ehkä liikaakin. Yritysten toiminnassa ovat kuitenkin ensisijalla liike taloudelliset seikat. Päätökset tehdään niiden pohjalta, eikä verotuksen vuoksi – ja niin sen pitääkin olla.” Kun Järvikare kierteli kentällä ja tapasi yrittäjiä, hänelle avautui paremmin myös val tion taholla tehtävien päätösten vaikutukset. ”Esimerkiksi vuosittain pidetyllä koulu tuskiertueella kuuli mitä mieltä päätöksistä ollaan, ja mikä toimii, mikä ei.” Keskuskauppakamarin ajasta Järvikareelle jäi käteen vahva ajatus siitä, että verotuksen ei pidä ohjata yritysten käyttäytymistä eikä vääristää taloudellisia päätöksiä.

Mitä tekisin toisin?

Kun Terhi Järvikare katsoo uraansa taaksepäin, hän ottaisi sinne vuoden lisäaikaa. ”Opiskeluaikanani minun oli tarkoitus lähteä jossain vaiheessa ulkomaanvaihtoon. Opintoni etenivät kuitenkin nopeammin kuin olin ajatellutkaan. Yhtäkkiä olinkin melkein valmis ja työelämässä, ja ulkomaanvaihto jäi tekemättä. Olen joskus ajatellut, että toimin jo silloin nykyisten tavoitteiden mukaisesti ja pidensin työuraa alkupäästä opiskelemalla nopeasti. Hyvä niin, mutta olisi siihen yksi ulkomaanvaihto mahtunut.” Omia lapsiaan Järvikare on kannustanut vaihtoon lähtemiseen. Nyt 21-vuotias esikoinen olikin opiskelijavaihdossa jo lukioaikana.

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

[ PERSONA GRATA ]

”Jos se niin tekee, järjestelmässä on jotain vikaa.”

TEOREETTISET NÄKÖKULMAT HUOMIOON Valtiovarainministeriön vero-osasto on paikka, jossa hoidetaan kaikkien verolakien valmistelu. Lopullinen päätösvalta lakeja laatiessa on aina poliitikoilla, ja vero-osaston tehtävänä on taustoittaa, tutkia ja valmistella esitettäväksi kaikki mahdolliset päätöksiin vaikuttavat tekijät. Uudessa viisivuotisessa virassaan osaston päällikkönä Järvikareen vastuulla on valmistelutyön johtaminen. On helppo uskoa, kun hän kertoo työn olevan vastuullinen ja haastava, mutta kiinnostava. ”Verojärjestelmän pitkäjänteinen kehittäminen on todella kokonaisvaltaista työtä, ja siinä pitää ottaa huomioon lukuisia eri asioita. Kaikista aiheista ei löydy empiiristä tutkimustietoa, joten johtopäätöksiä tehdessä on otettava huomioon myös teoreettisia näkökulmia.” ”Samalla työ on kuitenkin äärimmäisen mielenkiintoista, sillä onhan kyseessä iso ja tärkeä asia. Verojen avulla kerätään julkisen sektorin varat, joten ei ole yhdentekevää, millainen järjestelmä on.” SELKEÄ TYÖNJAKO PÄÄTTÄJIEN KANSSA Maailman monimutkaisuus ja Suomen heikko taloustilanne eivät ainakaan helpota verovirkamiesten tai päättäjien työtä. Voisikin kuvitella,

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

että heikko taloustilanne ja eri suunnista vyöryvät vaatimukset toisivat virkamiehille paineita työn hoitamiseen. Järvikare on kuitenkin omaksunut tyynen asenteen ja sanoo yrittävänsä välttää ulkopuolelta tulevia paineita. ”Kun eteen tulee hankalia tilanteita tai stressaavia aikoja, minulla on tapana asettua hetkeksi kaiken käytännön tekemisen yläpuolelle ja katsoa kokonaisuutta. Tosiasiat pitää tunnustaa ja faktat nostaa pöydälle, jotta niistä voi lähteä rakentamaan toimivaa ratkaisua.” Asiantuntijana toimiminen on tuntunut Järvikareesta aina luontevammalta kuin päättäjäksi ryhtyminen. Väitettä siitä, että todellinen valta olisi virkamiesten käsissä, hän ei halua uskoa. ”Virkamiehillä on toki vaikutusta päätöksentekoon, mutta kyllä raja ainakin meidän osastollamme pysyy ihan selkeänä. Asiantuntijoiden tehtävänä on ottaa selvää tosiseikoista ja valmistella asiat mahdollisimman hyvin niin, että päättäjillä olisi mahdollisimman tarkka kuva tilanteesta ja eri vaihtoehdoista, ja siten parhaat edellytykset päätösten tekemiseen.” Samoihin aikoihin Järvikareen kanssa virkakautensa aloitti uusi eduskunta ja hallitus. Järvikare kertoo olevansa iloinen siitä, että hän pääsi tehtäväänsä juuri tässä vai heessa. ”Uuden hallituskauden alku on aina mielenkiintoista aikaa, kun aloitetaan uusien hankkeiden valmistelu. Haastava taloustilanne tuo siihen vielä oman lisänsä. Edessä on toden näköisesti vaiherikas ja työntäyteinen aika.”

TERHI JÄRVIKARE • 2015− Vero-osaston osastopäällikkö, valtiovarainministeriö • 2012–2015 Veroyksikön johtaja, Suomen Keskuskauppakamari • 1996–2012 Neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriön elinkeinoverotusyksikkö • 1998 KTL, Helsingin kauppakorkeakoulu • 1992–1996 Laskentatoimen opettaja, Helsingin kauppaoppilaitos • 1992 KTM, Helsingin kauppakorkeakoulu

Tosiasiat pitää tunnustaa ja faktat nostaa pöydälle.

[ COLUMN ]

Finns and Europeans. Smart and Lazy.

If you do nothing, you get nothing. This is a universal truth that the great majority of people around the world accept. Better access to capital, innovation and safe and high-trust cultures will not bridge the productivity gap in Finland’s and Europe’s favour forever. The hardest working nation in the world is South Korea (2 200 hours per worker per year). The United States also has high working hours per worker (1 800 hours). Both countries work hard and are very competitive. If we factor in earlier retirement and growing dependencies upon those who work for those who don’t in Europe, the average amount on lifetime work is becoming only a fraction of what it is in the more dynamic parts of the world. In Europe, a good working ethic has been eroded over the years by crippling taxation for those who want to work harder. Very few people want to work more if they are ultimately left with less. This is why the European economic model needs to be revised to revive the European appetite for work. Social welfare is something we need to afford not borrow. This means we need to work not only smarter but also a little bit harder.

André Noël Chaker, Author, Speaker & Entrepreneur

Chaker

MIIKA KAINU

ho are the hardest working Europeans today? This is a trick question I like to ask my audiences during of my speaking engagements in Finland. Intuition leads most people to answer “Germany!” or patriotically “Finland!” These countries are doing relatively better than their southern counterparts, so it would logically follow that they must be working harder. In fact, the opposite is true. Most countries that are doing better in Europe are working less than those who are doing poorly. According to OECD statistics, the hardest working Europeans are the Greeks. They work 2 000 hours on average per year whilst the Finns work only 1 600 hours and the Germans even less, spending 1 400 hours a year at work. This fact often makes Finns and other Europeans smile, since Greece so often appears in the news as Europe’s economic headache. It is good to remember that Germans were not too long ago called the “the sick man of Europe” and the Finnish economy looked very bleak and Greek in the early 90’s with banks failing and unemployment almost hitting twenty percent. A reason for the high Greek working hour ranking may be that their statistics cannot be trusted. The other explanation can be found in the formula for work productivity and growth. Four factors are at play here: (Capital + Effort) x (Intelligence + Culture) Capital and effort (working hours) constitute the raw materials of productivity. Work intelligence (systems and innovation) and working culture form the levers that can greatly enhance the impact of the time and money spent. Looking at the formula above, we can easily see that effort alone will not guarantee strong productivity. In the case of Greece, capital has fled the country, innovation is slow and a culture of social distrust have all contributed to seriously dampen the positive effect that longer working hours can bring. Many believe in the witty adage “Work smarter rather than harder.” I believe that this is may be a harmful way of looking at productivity. Though it may not be the sole source of high productivity, work is still at the heart of how we get things done.

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

[ KYLTERIT ] TEKSTI LINDA PYNNÖNEN KUVAT TOMMI ANTTONEN, MIKKO LEHTIMÄKI

UNELMIEN PELIFIRMASTA TULI TOTTA Perinteinen urapolku yrityksen palkkalistoilla ei ole ainoa vaihtoehto. Yrittäjäksi ryhtyvä voi löytää itsensä tilanteesta, jossa saa tehdä juuri sitä, mistä on aina unelmoinut.

yväskyläläinen Petri Pekkarinen unelmoi jo lapsena oman yrityksen perustamisesta. Yhdessä ystävänsä Klaus Kääriäisen kanssa he viettivät tuntikaupalla aikaa pelaten ja suunnitellen omia pelejään, ja unelma pelifirmasta syntyi pikkuhiljaa. Myöhemmin Petri päätyi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun opiskelemaan johtamista ja Klaus Outokumpuun peli- ja graafista

suunnittelua, joten lähipiirille ei varmasti tullut yllätyksenä, kun kaverusten lapsuudenhaave herätettiin henkiin. ”Viime keväänä tuli fiilis, että sopiva hetki yrityksen perustamiseen olisi nyt. Perinteiset harjoittelu- ja kesätyöpestit eivät oikein tuntuneet itselleni sopivalta väylältä uran rakentamiseen, joten yrittäjäksi ryhtymistä ei tarvinnut ihan kauheasti miettiä”, Pekkarinen kertoo. Pelialan yritys Sieidi on nyt ollut toiminnassa reilun vuoden ja loka-

Ossi Cavénin luotsaama Vaasa Entrepreneurship Society tuo yhteen yrittämisestä kiinnostuneet opiskelijat yli akateemisten rajojen.

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

kuusta lähtien työllistänyt kolmen perustajan lisäksi myös yhden työntekijän. Toisille sopiva väylä yrittäjyyteen on hankkia kokemusta ja osaamista työsuhteessa, toisille sopii lähteminen heti yrittäjäksi jo koulun penkiltä. Pekkarinen on jatkanut yrittämisen rinnalla opintojaan ja viimeistelee parhaillaan kandityötään, jonka perään on vuorossa gradu. ”Opinnot ovat antaneet minulle hyvän yleisymmärryksen siitä, mitä kaikkea liiketoiminnan pyörittämiseen liittyy.” ”Kun kuuntelin tarinoita muilta yrittäjäksi ryhtyneiltä, sain vahvan palon toteuttaa oma haaveeni jo nyt. Onneksi tein sen, sillä nyt nautin työstäni sataprosenttisesti ja saan siitä jo toimeentuloakin.”

VERKOSTOITUMINEN TUO IDEOITA Kaikille ei yrittäjyys varmasti tunnu yhtä selkeältä valinnalta kuin Pekkariselle – eikä tarvitsekaan. Jos työn vapaus ja omien tekemistensä herrana oleminen kuitenkin kiehtoo, on tietoa ja oppia tarjolla. Lähes jokaisessa yliopistokaupungissa toimii ES- eli Entrepreneurship Society -verkosto. Verkoston tavoitteena on saattaa yrittämisestä kiinnostuneet opiskelijat yhteen ja tarjota heille koulutusta ja kiinnostavia tapahtumia. Uusin ES-verkosto perustettiin tämän vuoden alussa Vaasaan. ”Saimme heti ensimmäisellä viikolla Facebook-sivullemme tuhat seuraajaa, ja nyt toiminnassa on mukana noin sata aktiivista

jäsentä”, kertoo Vaasa Entrepreneurship Society ry:n puheenjohtaja ja kauppatieteiden opiskelija Ossi Cavén. Vaasan verkosto on ehtinyt järjestää jo monenlaista toimintaa case-kilpailusta Bruce Oreckin puhujatilaisuuteen. Cavén kannustaa kaikkia opiskelijoita mukaan toimintaan riippumatta siitä, onko yrityksen perustaminen ajankohtaista nyt tai välttämättä koskaan. ”Tarkoituksemme ei ole painostaa ketään yrittäjäksi, vaan antaa tietoa ja verkostoitumismahdollisuuksia. Niistä on varmasti hyötyä,

päätyi millaiseen työhön tahansa. Nykyään monessa työssä on yrittäjämäisiä piirteitä ja esimerkiksi projektiluontoisuutta, jossa yrittäjämäistä asennetta arvostetaan”, hän luettelee. Myös Petri Pekkarisella on kokemusta ES-verkostossa ja opiskelijajärjestössä toimimisesta. ”Aktiivinen toiminta järjestöissä ja verkostoissa antaa paljon myös opiskelulle. Kannattaa hengailla muidenkin kuin vain saman alan opiskelijoiden kanssa: sillä lailla oppii paljon ja saattaa saada ihan uusia ideoita tulevaisuutta varten”, hän kannustaa.

Petri Pekkarinen sai yrityksen perustamisvaiheessa hyviä neuvoja niin Suomen Ekonomeilta, Uusyrityskeskuksesta kuin tutuilta yrittäjäkonkareiltakin.

Yrittäjänä et ole yksin Suomen Ekonomeilta saat apua, kun harkitset yrittäjäksi ryhtymistä tai olet toiminut yrittäjänä jo pidempään. • Uravalmentajat tukevat, kun pohdit yrittäjyyttä uravaihtoehtona. • Liiton juristit auttavat yrityksen perustamisessa ja osakassopimuksen teossa. • Saat käyttöösi Yrityksen perustamisoppaan sekä tietoa yrittäjyydestä ja yritysrahoituksesta. • Ekonomiyrittäjänä olet oikeutettu yrittäjän työttömyysturvaan sekä työttömyysturvaneuvontaan. • Voit saada yrittäjäsparrausta mentoroinnissa. • Suomen Ekonomien jäsenenä pääset maksutta lakipalveluyritys Fondian sähköiseen lakitietopankkiin. Sieltä löydät vastauksia liiketoimintaan liittyvissä lakikysymyksissä. • Ekonomien yrittäjäjäsenenä saat Fondialta oikeudellista neuvontaa puhelinkonsultaationa. Lue lisää Suomen Ekonomien tarjoamista, yrittäjyyteen liittyvistä eduista: ekonomit.fi/yrittajan-palvelut

Yrittäjyyteen kannustavat opiskelijoiden Entrepreneurship Society -verkostot toimivat yliopistokaupungeissa.

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

[ GOD GÄRNING ]

Ventoura ger djupare reseupplevelser Ett kompisgäng från Australien ville på sina utlandsresor träffa lokala invånare och uppleva den lokala kulturen på ett djupare plan än det man ser på turistrundor. Det resulterade i Ventoura.

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

LUE JUTTU SUOMEKSI ekonomilehti.fi TEXT MARITA KOKKO FOTO JUUSO PALONIEMI

VAD ÄR VENTOURA, SILJA ERKAMO, STRATEG FÖR SOCIALA MEDIER PÅ VENTOURA OY? ”Ventoura är en social mobilapp för turism som ger alla intresserade möjlighet att vara guide i sin hemstad. Besökare kan för sin del få en djupare inblick i staden tack vare appen. Därtill hjälper appen turister att få kontakt med andra som besöker samma plats samtidigt. Vår dröm är att människors förståelse för varandra ska öka genom mer socialt resande och att fördomarna ska minska.” VEM STÅR BAKOM VENTOURA? ”Ventoura utvecklas av ett team på tolv experter från Finland, Storbritannien, Kina och givetvis Australien. Det som alla har gemensamt är en passion för att resa. Det finns ingen egentlig start up-kultur i Australien, så man var tvungen att söka finansiering utomlands och hittade den i Finland. Därför ligger bolagets huvudkontor i Helsingfors. Vi har dessutom kontor i Shanghai och Brisbane.” HUR FUNGERAR APPEN? ”Man kan ladda ner Ventoura från appbutiken och logga in på appen via Facebook. Så anger man sitt resmål i appen och matar in vilka dagar man befinner sig i staden. Därefter ser man i appen profilerna för dem som anmält sig som guider och för dem som samtidigt reser till staden. Det går också att ta kontakt och chatta via appen.” VAD KOSTAR DET ATT ANVÄNDA TJÄNSTEN? ”Ventoura-appen är gratis. De lokala guiderna prissätter själva guidetjänsterna, men minimipriset är fem euro. Det går att betala via appen.”

Kansainvälisen yritysverotuksen asiantuntijaohjelma marraskuu 2015 – helmikuu 2016 • sopivasti teoriaa ja käytännön kysymyksiä yrityksen kannalta tärkeistä ja ajankohtaisista aiheista • erityiskysymykset, verosuunnittelumahdollisuudet ja riskit • eri aloja edustavat huippukouluttajat takaavat laadun ja monipuolisen sisällön. Tutustu ohjelmaan ja osallistujien kommentteihin tarkemmin www-sivuilla: www.uta.fi/kvyritysverotus

Tutustu myös muuhun tarjontaamme:

VEM FÅR NYTTA AV VENTOURA? ”Besökare får med hjälp av lokala invånare se och upp leva mer än på traditionella turistresor. De som ställer upp som guider kan tjäna en slant med hjälp av sin lokalkännedom.”

Tampereen JOKO 33

VILKET MOTTAGANDE HAR VENTOURA FÅTT? När appen publicerades i mars, fick vi på några veckor först ett dussin och sedan femtio städer där lokala invånare erbjuder besökare guidade turer och upplevelser. Därtill kan besökare i över hundra städer få kontakt med varandra via appen.”

joulukuu 2015 – helmikuukuu 2016 www.uta.fi/jkk/synergos/tsj.html

I VILKA STÄDER FUNGERAR VENTOURA? ”Tills vidare erbjuds guidetjänster bara i europeiska städer, så som Paris, Berlin, London, Wien och Helsingfors. Men också personer som reser till städer utanför Europa kan chatta med varandra. Planen är att tjänsterna ska utvidgas till Amerika och Australien före slutet av året. Vi har hela tiden kontakt med personer som är intresserade av att guida besökare i sin hemstad.”

Edelläkävijöiden EMBA-ohjelmat

ventoura.com, facebook.com/ventouraapp

tammikuu 2016 – toukokuu 2017 www.uta.fi/joko

Työhyvinvoinnin strateginen johtaminen

Julkistalouden controller – Talous hallintaan lokakuu 2015 – toukokuu 2016 www.uta.fi/jkk/synergos www.embatampere.fi

JOHTAMISKORKEAKOULU Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos www.uta.fi/jkk/synergos

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

[ TAPAHTUMA ] TEKSTI PIRJO TIIHONEN KUVAT TIMO HARTIKAINEN

Mitä minä osaan? Kuopiossa järjestetty Oman osaamisen tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen -koulutus innosti tutkimaan ja kehittämään työelämässä kysyttyjä, ajankohtaisia tietotaitoja.

e, että osallistujat eivät malta lähteä kotiin, vaikka tilaisuus on päättynyt, kertoo aiheen osuneen naulan kantaan. Suomen Ekonomien Kuopiossa järjestämän koulutustilaisuuden aihe oman osaamisen tunnistamisesta todella otti yleisönsä. ”Tulevaisuus on kameleonttimaisten osaajien”, korostivat uravalmentajat Arja Parpala ja Tiina MyöhänenAstikainen tämän hetken työmarkkinoilla kysyttyä moniosaamista. ”Ammatillisen osaamisen lisäksi tarvitaan muun muassa analysointija ihmissuhdetaitoja, verkottumista ja tunneälyä sekä itsensä johtamistaitoja. Ja sosiaalisen median käyttö työnhaussa on ekonomeille erityisen tärkeää”, painotti Myöhänen-Astikainen. Myös itsensä johtamistaidot tulevat korostumaan. Koska monilla työpaikoilla työ tehdään projektiluontoisesti, johto odottaa työntekijöiltä oma-aloitteisuutta, eikä aina osoita suoraan alaistensa töitä. Arja Parpalan mukaan 85 prosenttia työpaikoista on piilotyöpaikkoja. Niiden hakemisessa etua on siitä, että on laatinut ajantasaisen profiilin LinkedIn -sivuille. Uravalmentajien mukaan työtä hakiessa voi olla hyötyä myös siitä, että on mukana Facebookissa ja Twitterissä. ”Työnantaja voi ottaa töihin hakijan, jolla on työn kannalta hyödylliset verkostot sosiaalisessa mediassa.”

OSAAMINEN KARTALLE Paikalla oli niin opiskelijoita kuin työssäkäyviä ja työuralleen uusia polkuja etsiviä ekonomeja. Uravalmentajat laittoivat heidät tutkimaan, mitkä ovat omat vahvuudet ja valtit työnhaussa, mitä alueita omassa osaamisessa pitäisi kehittää ja miten omat kyvyt saisi parhaiten esille.

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

Uravalmentaja Tiina MyöhänenAstikaisen mukaan työelämässä tarvitaan moniosaamista. Siihen kuuluu muun muassa analysointija ihmissuhdetaitoja sekä verkottumista.

Koulutukseen osallistuneet Päivä Happonen (vas) ja Anne Laakkonen innostuivat tutkimaan omaa osaamistaan, jota he voivat hyödyntää työnhaussa.

Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää nostatti tilaisuuden alussa maljan 80-vuotiaalle liitolle.

Kuopion koulutuksessa jokainen teki oman osaamiskartan. Piirtämässä Pohjois-Savon Ekonomien puheenjohtaja Jari Niemelä.

Mari Paananen (vas) ja Merja Halonen oppivat, että sosiaalisen media osaaminen on ekonomeille erityisen tärkeää.

Jokainen laati mind map -periaatteella oman osaamiskartan, josta kerrottiin toisille niin pareittain kuin isommissa ryhmissä. Kuopiolainen yritysrahoitus neuvottelija Mari Jäntti nimesi oman osaamiskarttansa yhdeksi valttikortiksi priorisointitaidon, jota tarvitaan päivittäisen informaatiotulvan keskellä. ”Koulutus antoi minulle ideoita ja ajatuksia CV:n päivittämiseen. Muutenkin tilaisuus oli erinomainen muistutus siitä, mitä kaikkea liitto tarjoaa muun muassa urapalveluihin liittyen”, sanoi Jäntti, jonka työpaikalla oli menossa yt-neuvottelut. Kuopiolainen Päivi Happonen mietti parhaillaan, mitä tekisi seuraavaksi työurallaan. Hän on virka vapaalla Euroopan parlamentin assistentin työstä ja haki koulutuksesta ideoita oman osaamisensa arviointiin ja kehittämiseen. Hänestä oli hyvä, että tilaisuudessa sai kysyä ja kommentoida. Koulutus pistikin Happosen ajatukset liikkeelle. ”Yllätyin tiedosta, kuinka paljon piilotyöpaikkoja on ja tiedostin, että omaa osaamista on ajateltava kokonaisvaltaisemmin. On haaste tuoda esille itseään ja omaa osaamistaan sosiaalisessa mediassa paljastamatta kuitenkaan itsestään liikaa.” Kun kello näyttää iltakahdeksaa ja koulutuksen on määrä loppua, innostunut puheensorina vain jatkuu. Parpala ja Myöhänen-Astikainen toimivat myös henkilökohtaisina uravalmentajina. ”Milloin olisi vapaata aikaa uravalmennukseen?”, kuuluu monen viimeinen kysymys.

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

[ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT ] TEKSTI TIMO VOUTILAINEN, LAKIMIES, OTK, SUOMEN EKONOMIT KUVAT ROOPE PERMANTO

YHDENVERTAISUUSLAKI UUDISTUI Yhdenvertaisuutta ja syrjintää koskeva uusi yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan vuoden alussa. Lain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta sekä ehkäistä syrjintää ja tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa.

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

udessa laissa on aiempaa laajemmat työnan tajavelvoitteet ja se antaa myös aiempaa laajem man suojan syrjinnältä. Lain taustalla on muun muassa työsyrjintädirektiivin säännökset.

LAIN SOVELTAMISALA Lakia sovelletaan kaikkeen julkiseen ja yksi tyiseen toimintaan koko palvelussuhteen ajan, aina rekrytoinnista palvelussuhteen päättymiseen saakka. Poikkeuksina soveltamisalaan ovat vain yksityiselämä, perhe-elämä ja uskonnonharjoitus, joihin lakia ei sovelleta. Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta ja sukupuolten välisestä tasa-arvon edistämisestä sääde tään edelleen naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa. Rangaistus syrjinnästä, työsyrjinnästä ja kiskonnan tapaisesta työsyrjinnästä säädetään rikos laissa. Velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta täydentää työsopimuslaissa säädettyä työnantajan yleisvelvoitet ta, jonka mukaan työnantajan on muun muassa huo lehdittava siitä, että työntekijä voi suoriutua työstään ja työnantajan on pyrittävä edistämään työntekijän mahdollisuuksia kehittyä kykyjensä mukaan työurallaan. Työsopimuslaissa velvoitetaan työnantaja myös kohtele maan työntekijöitä tasapuolisesti kaikissa tilanteissa. TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUS EDISTÄÄ YHDENVERTAISUUTTA Työnantajille on uudessa laissa tullut velvoite laatia yhdenvertaisuussuunnitelma. Työnantajalla, jonka pal veluksessa on säännöllisesti vähintään kolmekymmentä henkilöä, on oltava yhdenvertaisuussuunnitelma tarvit tavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta määrittelemällä ja kuvaamalla ne puitteet, keinot ja menetelmät, joiden avulla työnantaja edistää yhdenvertaisuutta toiminnassaan tavoitteellises ti ja pitkäjänteisesti. Suunnitelmaa laadittaessa ja sitä toteuttaessaan työnantaja pyrkii tunnistamaan kaiken laista syrjintää, puuttumaan siihen ja ehkäisemään sitä ennalta. Suunnitelman laatiminen voidaan aloittaa nyky tilanteen arvioimisella ja sen kuvaamisella. Ensimmäi nen uuden lain mukainen yhdenvertaisuussuunnitelma tulee laatia 1.1.2017 mennessä. Edistämistoimia ja niihin liittyvää yhdenvertaisuus suunnitelmaa sekä niiden vaikuttavuutta on käsiteltävä työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta annetun lain mukaisesti henkilöstön ja heidän edusta jiensa kanssa. Edistämistoimenpiteiden tavoitteena on, että työ paikalla noudatettavat menettelytavat muun muassa työhönotossa, tehtäviä jaettaessa, koulutukseen pääsystä päätettäessä, palkasta ja työsuhteisiin liittyvistä etuuksis ta päätettäessä sekä työntekoon ja työsuhteisiin liittyviä velvollisuuksia määritettäessä ovat aidosti syrjimättömiä. Edistämistoimenpiteiden on oltava toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehok kaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhteisia.

Laissa on tavoitteena, että yhdenvertaisuuden edis tämisestä muodostuisi osa työpaikan säännöllistä kehit tämistoimintaa ja että työpaikan yhdenvertaisuustilan netta tarkastellaan määräajoin, ja tarvittaessa tehdään muutoksia ja tarkennuksia aiemmin suunniteltuihin edistämistoimenpiteisiin.

SYRJINNÄN JA VASTATOIMIEN KIELLOT Uudessa laissa syrjinnän määritelmää ja oikeutettua erityiskohtelua koskevia säännöksiä on muutettu ja täs mennetty. Suoja syrjinnältä on uudessa laissa yhtäläinen riippumatta siitä, mihin syrjintäperusteeseen syrjintä kohdistuu: • Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliitti sen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuh teiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. • Laki sisältää edelleen ns. vastatoimien kiellon. Työn tekijää ei saa kohdella epäsuotuisasti eikä hänelle kielteisiä seurauksia aiheuttavalla tavalla esimerkiksi sen vuoksi, että hän on vedonnut laissa säädettyihin oikeuksiin. • Syrjintää on edelleen myös häirintä. Uuden lain mu kaan työnantajan menettelyä on pidettävä syrjintänä myös silloin, jos työnantaja ei ryhdy käytettävissä ole viin toimenpiteisiin häirinnän poistamiseksi saatuaan tiedon häirinnästä. • Uudessa laissa syrjintäkielto pitää sisällään myös läheissyrjinnän ja olettamaan perustuvan syrjinnän. • Läheissyrjinnäksi katsotaan menettely, jossa syrjivän menettelyn peruste ei liity syrjityksi tulleeseen henkilöön itseensä, vaan johon kuhun toiseen. • Olettamaan perustuvassa syrjinnässä tekijä erehtyy esimerkiksi henkilön alkuperästä, iästä tai seksuaalisesta suuntautumisesta. • Uudessa laissa syrjinnäksi katsotaan myös syrjivä työpaikkailmoittelu. Työnantaja ei saa avoimesta työpaikasta ilmoittaessaan oikeudettomasti edellyttää hakijoilta laissa tarkoitettuja ominaisuuksia, kuten esimer kiksi tiettyä ikää tai kansalaisuutta. • Syrjintä voi edelleen olla välillistä eli vain näennäisesti yhdenvertaista kohtelua tai välitöntä eli suoraan henkilön ominaisuuksiin liittyvää. HÄIRINTÄKIN VOI OLLA SYRJINTÄÄ Häirinnässä voi olla kysymys esimerkiksi puheista, sähköpostiviesteistä, ilmeistä, eleistä tai epäasiallisen materiaalin esille laittamisesta tai muunlaisesta viestin nästä. Ihmisarvoa loukkaavan käyttäytymisen ei tarvitse kohdistua suoranaisesti tiettyyn ihmiseen ollakseen häneen kohdistuvaa häirintää, vaan se voi kohdistua johonkin ihmisryhmään.

Työsopimuslaissa velvoitetaan työnantajaa kohtelemaan työntekijöitä tasapuolisesti kaikissa tilanteissa. E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

Teon loukkaavuutta arvioidaan objektiivisin perustein. Laissa tarkoitettu ilmapiiri voi syntyä esimerkiksi esittämällä ihmisarvoa loukkaavia lausumia tai kiusaamalla muulla tavoin häirinnän kohdetta. Huomioitavaa on, että häirintä voi olla myös työturvallisuuslaissa tarkoitettua häirintää. Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on työturvallisuuslain 28 §:n mukaan asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. Häirinnän osalta sääntelyä on täydennetty työnantajan vastuulla häirinnästä. Työnantaja syyllistyy syrjintään myös, jos hän saatuaan tiedon siitä, että työntekijä on joutunut työssään häirinnän kohteeksi, laiminlyö ryhtyä käytettävissään oleviin toimiin häirinnän poistamiseksi. Työnantajan käytettävissä olevia toimia ovat tilanteesta riippuen esimerkiksi asianomaisen kuuleminen ja ohjeistaminen, varoituksen antaminen häirintään syyllistyneelle sekä viimesijaisena keinona irtisanominen. Myös työturvallisuuslaissa säädetään työnantajan velvollisuudesta ryhtyä käytettävissä oleviin toimiin häirinnän lopettamiseksi.

HYVITYSSAKKO ILMAN YLÄRAJAA Hyvityssäännöksen käyttöala laajeni, kun aiemmin työsopimuslaissa säädetyt syrjintäperusteet siirrettiin yhdenvertaisuuslakiin. Tämä paransi syrjityiksi tulleiden oikeussuojaa. Hyvityssakkoon voidaan tuomita minkä tahansa syrjintäperusteen perusteella. Syrjinnästä tuomittavien hyvityssakkojen määrälle ei enää ole säädettyä ylärajaa. Yhdenvertaisuuslain noudattamista valvovat yhdenvertaisuusvaltuutettu, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo lautakunta sekä työsuojeluviranomaiset.

Työnantaja syyllistyy syrjintään myös, jos hän saatuaan tiedon siitä, että työntekijä on joutunut työssään häirinnän kohteeksi, ei ryhdy käytettävissään oleviin toimiin häirinnän poistamiseksi.

Diskrimineringslagen förnyades DEN NYA DISKRIMINERINGSLAGEN trädde i kraft den 1 januari 2015. Syftet med lagen är att främja likabehandling och förebygga diskriminering samt att effektivisera rättssäkerheten för den som utsatts för diskriminering. Den nya lagen ställer större krav på arbetsgivare och ger ett bättre skydd mot diskriminering än tidigare. • Lagen tillämpas på all offentlig och privat verksamhet under hela anställningsförhållandet (utom inom privat- och familjelivet samt religionsutövning). • En arbetsgivare med minst 30 anställda måste ha en plan för de åtgärder som behövs för att främja likabehandling. • Skyddet mot diskriminering är det samma oavsett typen av diskriminering. • Förbudet mot diskriminering omfattar även diskriminering av närstående, diskriminering som grundar sig på antagande samt diskriminerande platsannonser. • När det gäller trakasserier har lagen kompletterats med arbetsgivarens ansvar i trakasse-

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

ringsfall. Trakasserier kan också vara sådan trakassering som avses i arbetarskyddslagen. • En arbetsgivare är skyldig till diskriminering också i det fall om arbetsgivaren inte vidtar nödvändiga åtgärder efter att ha fått veta att en arbetstagare i sitt arbete har blivit utsatt för trakasserier. • Den som görs sig skyldig till diskriminering kan dömas att betala gottgörelse oavsett grunden för diskriminering och ingen övre gräns har fastställts för gottgörelsen. Efterlevnaden av diskrimineringslagen övervakas av diskrimineringsombudsmannen, diskriminerings- och jämställdhetsnämnden samt arbetarskyddsmyndigheterna. Bestämmelser om förbud mot diskriminering på grund av kön och bestämmelser om främjande av jämställdhet mellan könen finns fortsättningsvis i lagen om jämställdhet mellan kvinnor och män. Bestämmelser om straff för diskriminering, för diskriminering i arbetslivet och ockerliknande diskriminering i arbetslivet finns i strafflagen.

[ KOLUMNI ]

un 80-luvulla opiskelin kauppa korkeassa, yrittäjyys ei ollut tapetilla, eikä se käynyt minunkaan mielessäni. Ehkä tilanne huoletti joitain, mutta varsinaisesti asiassa ei nähty ongelmaa: tulevaisuutemme olisi isojen firmojen isoina johtajina, jotka soveltaisivat työhönsä liiketalous tieteen ja rahoituksen tuoreimpia oppeja. Yrittäjät ponnistivat käytännöstä – konepajoista, sahoilta, kauppaliikkeistä − eivät teoriasta. Elämä on kuitenkin yllättävän pitkä, joskin nopeasti ohi. Tämä ristiriita haastaa inhimillisen suunnittelun ja päätöksenteon, tavoitteista puhumatta. Valmistuin 1984 ja aika tarkalleen kaksikymmentä vuotta myöhemmin perustin yrityksen. Oikeastaan minusta tuli yrittäjä jo vuonna 1996, jolloin esikoisromaanini julkaistiin, sillä yhteiskunnan luokitusjärjestelmässä kirjailijat lasketaan yrittäjiin. Samasta syystä he eivät voi liittoutua ja puolustaa yhdessä oikeuksiaan – toimintaa pidettäisiin kartellilainsäädännön vastaisena. Toisin kuin kolmekymmentä vuotta sitten, nykykyltereitä kannustetaan yrittäjyyteen. Monet perustavat yrityksen jo opiskeluaikana, nopeimmat lukiossa. Hyvä niin, sillä kuukausipalkkaiset virkamiehet ja asiantuntijat nurisevat yhteiskunnan ylläpitämissä työhuoneissa, ettei Suomesta löydy halua riskinottoon. Sukeltavan talouden ja katoavien työpaikkojen vastapainoksi tarvitaan lisää yrityksiä, ripeästi kasvavia – ja nopeasti. Asiasta kohkataan niin paljon, että startapit ja teletapit tunnetaan päiväkodeissa jo yhtä hyvin.

Kaupparekisterin mukaan tähän maahan syntyy yrityksiä kolmenkymmenentuhannen vuosivauhtia. Nurisijoiden mielestä ne ovat kuitenkin vääränlaisia, sillä yhä useamman on perustanut yksi ihminen tarkoituksenaan työllistää ensi sijassa itsensä. (Mitä vikaa pienessä on? Ikeakin aloitti aikoinaan Agunnarydin tuppukylässä myymällä kyniä ja nyloneita.) Yrittäjistä jo 65 prosenttia, yli 160 000, on yksinyrittäjiä. Kymmenessä vuodessa heidän lukumääränsä on noussut 40 000:lla. Kuulun joukkoon, vaikka haaveenani on kasvaa kirjailijana niin, että voisin vielä palkata itselleni apulaisen. Ehkä muut yksinyrittäjät jakavat haaveeni – se tarkoittaisi toteutuessaan 160 000 uutta työpaikkaa. Miettikää! Muun talouden käydessä loppumattomia yt-neuvottelujaan, 40 000 ihmisen on onnistunut työllistää itse itsensä. Voi olla, ettei kaikkien yrittäjäntaival ole käynnistynyt suurella intohimolla, mutta se ei vähennä saavutuksen merkittävyyttä, pikemminkin päinvastoin. Sillä välin, kun poliitikot asiantuntijahoveineen haikailevat takaisin selvärajaisia sektoreita, maailma menee menojaan. Niin liike toiminta kuin työmarkkinatkin muokkautuvat uusiksi. Uudet yksiköt voivat vanhan käsityksen mukaan olla pieniä, mutta verkostoitumisen ja yhteistyön kautta kasvaa suuriksi. Kansainvälisyys ei ole enää vain tuolla, se on täällä: nykymaailmassa pienikin voi harjoittaa vientiä. Monet opit ovat muuttuneet sitten paperiteollisuuden kulta-aikojen. Kykyä nähdä metsä puilta tarvitaan kuitenkin edelleen – kenties enemmän kuin koskaan.

LAURA MALMIVAARA

Je suis yrittäjä

Taina Haahti työskenteli ennen kirjailijanuraansa rahoitus- ja sijoitusalalla. Kirjailijantyön ohella hän on toiminut Taloussanomien ja Helsingin Sanomien kolumnistina sekä neuvonantajana vastuullisen sijoittamisen konsulttiyrityksessä. Haahdin 13. romaani Mariaanien hauta ilmestyy elokuussa.

Startapit ja teletapit tunnetaan päiväkodeissa yhtä hyvin.

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

[ EKONOMIEN VUOSI 2014 ]

Vuosikertomus 2014 Suomen Ekonomien jäsenkasvu jatkui positiivisena. Uusia ekonomijäseniä saatiin edellisvuotista enemmän, mutta myös edellisvuotta useampi jäsen jätti ekonomiyhteisön.

oimintavuonna 2014 odotettu talouden elpymi nen jäi toiveeksi, ja myös ekonomien työttömyys kasvoi. Vuodenvaihteessa työttömiä ekonomeja oli kolmisentuhatta. Suomen Ekonomien ekonomijäse nistä työttömänä oli nelisen prosent tia, mikä näkyi palvelujen kysyn nässä. Erityisesti panostettiinkin työttömien ja työttömyysuhan alla olevien jäsenten neuvontaan. Uusia tapoja työllistyä haettiin ja opastet tiin piilotyöpaikkojen löytämiseen. Myös akavalaisten liittojen yhteiset omaehtoisen työllistymisen hank keet uudistivat toimintamallejaan. Suomen Ekonomien palkka tasotutkimuksen mukaan ekonomi jäsenten mediaanipalkka loka

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

kuussa 2014 oli 4 800 euroa, joten lokakuusta 2013 lokakuuhun 2014 mediaanipalkka laski 1,9 prosenttia. Tilastokeskuksen laskema kulutta jahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli sekä lokakuussa että marraskuus sa 1,0 prosenttia, joten ekonomin ostovoima heikkeni jonkin verran. Myönteistä oli, että vastavalmistu neiden alkupalkkamediaani kasvoi lähes kahdella prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna.

HALLITUS KÄYNNISTI UUSIA PROJEKTEJA Vuoden 2014 alussa aloitti syys liittokokouksen 2013 valitsema uusi hallitus kaksivuotiskautensa. Puheenjohtajana toimii Timo Saranpää, I varapuheenjohtaja on Juuso Heinilä ja II varapuheen

johtaja Ann-Louise Laaksonen. III varapuheenjohtajana toimii ekonomiopiskelijoiden edustaja Rasmus Savander. Muut hallituk sen jäsenet ovat Heli Aaltonen, Jussi Heikkonen, Ulla Knifsund, Arto Käyhkö, Kirsi Meriläinen, Ville Niukko, Timo Rope ja Aulis Töyli. Hallitus päätti nimittämän sä brändityöryhmän esityksen mukaisesti viedä brändiuudistuk sen kevätliittokokouksen päätet täväksi. Osana brändiuudistusta liittokokous hyväksyi liiton nimen muuttamisen muotoon Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer ry sekä brändiuudistuksen käynnistä misen ekonomiteeman mukaisesti. Nimenmuutoksen yhteydessä SEFE- lyhenne poistui käytöstä. Suomen Ekonomien strategia on voimassa

2013–2015 ja se oli kivijalkana brän distrategiaa luotaessa. Brändiuudis tus onkin osa strategian jalkautusta. Liiton toiminnan ja palvelujen kehittämiseksi hallitus käynnisti laajan palveluprosessien kehittä misprojektin. Konsultiksi valittiin Persona Consulting Nordic. Selvi tyksen perusteella käynnistettävistä toimenpiteistä hallitus päättää maaliskuussa 2015.

HENKILÖVAIHDOKSIA JOHDOSSA Toimintavuonna hallintojohtaja Kirsi-Marja Hurme jäi eläkkeelle. Hänen tilalleen ei valittu uutta hen kilöä, vaan hallintojohtajan tehtävät uudelleenorganisoitiin sisäisesti. Toiminnanjohtaja Aija Bärlundin erottua tehtävästään heinäkuussa, käynnistettiin avoin hakuprosessi. Uutena toiminnanjohtajana aloitti 6.11. FM, MBA Hanna-Leena Hemming. Rekrytoinnin ajan toiminnanjohtajan sijaisena toimi kehitysjohtaja Anja Uljas ja hänen sairauslomansa aikana lakiasiain johtaja Jan Degerlund. TYÖMARKKINOILLA TAPAHTUI Työmarkkinajärjestöjen kesken sol mittiin syksyllä 2013 työllisyyttä ja vakautta talouteen lisäävä 3-vuotinen työllisyys- ja kasvusopimus TYKA. Sopimuksen ansiosta työmarkki navuosi oli rauhallinen. Työelämän kehittämiseen liittyvien sopimus alakohtaisten työryhmien työ jatkui vuoden aikana. Sopimuksen mukai sesti tessin piirissä olevien palkkoja korotettiin kahdenkymmenen euron yleiskorotuksella. Loppuvuodesta neuvoteltiin työllisyys- ja kasvuso pimuksen mukaisesta neuvottelu järjestelmän uudistamisesta, mutta neuvotteluja ei saatu päätökseen vuoden loppuun mennessä. Syyskuussa palkansaajakeskus järjestö SAK, toimihenkilökeskusjär jestö STTK sekä Kuntatyönantajat KT ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK allekirjoittivat neuvottelutuloksen eläkkeistä. Akava jäi ulkopuolelle, koska korotettua karttumaa ennen vanhuuseläkeiän alarajaa ei saatu ja näin ollen eläkeratkaisusta puuttuu

taloudellinen kannustavuus. Suomen Ekonomit pettyi työeläkeratkaisuun ja tuki Akavan päätöstä. Vanhuuseläkkeen alaikära jan nostaminen 65 vuoteen oli liiton mielestä oikea suunta, mutta muut uudistuksen elementit, erityisesti työuran loppupään korotettujen karttumien poistaminen, eivät edistä työurien pidentämistavoitetta. Tehty ratkaisu edellyttää vahvoja toimen piteitä työssäjaksamisen ja työhyvin voinnin kehittämiseksi. Marraskuussa SAK- ja STTK-lai sia liittoja sekä muutamia akavalaisia liittoja kutsuttiin keskustelemaan uuden palkansaajakeskusjärjestön perustamismahdollisuuksista. Suomen Ekonomit ei lämmennyt ajatukselle vaan näkee, että Akava on ainoa keskusjärjestö, joka ajaa koulutettujen etua. Akava ilmoitti jatkavansa itsenäisenä ja lähes kaik ki akavalaiset jäsenliitot ilmaisivat tukensa ja halunsa pysyä Akavassa. Uusi keskusjärjestöhanke käynnistyi kuitenkin vuoden lopussa.

UUSIA LUOTTAMUSHENKILÖITÄ JA TOIMIELIMIÄ Hallitus nimitti tammikuun kokouk sessaan kaksivuotiskaudelle työelä mätoimikunnan ja koulutuspoliit tisen toimikunnan jäsenet. Uusina toimieliminä perustettiin yrittäjä työryhmä jatkamaan yrittäjäneuvot telukunnan työtä ja opiskelijaverkos to (SOV) kehittämään opiskelijoiden valmiutta osallistua ja toimia liiton sisällä sekä ekonomipuheenjohtajien verkosto kehittämään koko ekono miyhteisön ja yhdistysten keskinäis tä yhteistyötä. Hallitus nimitti myös brändityöryhmän valmistelemaan brändiuudistusta kehitysprojektin ajaksi. Syysliittokokous nimitti nimi tystoimikunnan valmistelijaksi Heli Tavastin Suur-Savon Ekonomeista. Valmistelijan esityksestä nimitys toimikunta valitaan kevään 2015 liittokokouksessa ja sen tehtävä on esittää syysliittokokouksen hyväksyt täväksi hallituskokoonpano vuosiksi 2016-2017. Vuosisuunnitelman mukaisesti vuoden 2014 painopistealueina olivat

Timo Saranpää

Aija Bärlund

Hanna-Leena Hemming

laadukas perustoiminta niin, että jäsenet saavat liitoltaan tarvitse mansa palvelut ja tukea haastavassa työllisyystilanteessa. Järjestäytymis asteen kasvattaminen lisää Suomen Ekonomien mahdollisuuksia vaikut taa strategian linjausten mukaisesti. Keskeinen painopistealue toiminta vuonna oli brändin vahvistaminen. TIMO SARANPÄÄ puheenjohtaja AIJA BÄRLUND toiminnanjohtaja 30.9.2014 saakka HANNA-LEENA HEMMING toiminnanjohtaja 6.11.2014 alkaen

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

[ EKONOMERNAS ÅR 2014 ]

Årsberätt Finlands Ekonomers medlemsantal fortsatte att öka. Antalet nya ekonommedlemmar var större än föregående år, men även fler ekonommedlemmar än föregående år gick ut ur förbundet.

nder verksamhetsåret 2014 förverkligades inte den förväntade återhämtningen i ekonomin och även bland ekonomerna ökade arbetslösheten. Vid årsskiftet var antalet arbetslösa ekonomer ungefär tre tusen. Av Finlands Ekonomers ekonommedlemmar var ungefär fyra procent arbetslösa, vilket återspeglades i efterfrågan på tjänster. Vi satsade särskilt på rådgivning till medlemmar som är arbetslösa eller hotas av arbetslöshet. Nya sätt att få arbete eftersträvades och medlemmarna fick hjälp med att hitta dolda arbetsplatser. Även Akavaförbundens gemensamma projekt för frivillig sysselsättning förnyade sina verksamhetsmodeller. Enligt Finlands Ekonomers löneundersökning var ekonommedlemmarnas medianlön 4 800 euro i oktober 2014, vilket betyder att medianlönen sjönk med 1,9 procent mellan oktober 2013 och oktober 2014. Den årliga förändringen av konsumentpriserna som Statistik centralen räknar ut, dvs. inflationen, var både i oktober och november 1,0 procent. Ekonomens köpkraft försämrades således något. Positivt var att ingångslönemedianen bland nyutexaminerade steg med nästan två procent jämfört med föregående år.

STYRELSEN INLEDDE NYA PROJEKT Den nya styrelsen som höstförbundsmötet valde 2013 inledde sin tvåårsperiod i början av 2014. Styrelseord förande är Timo Saranpää, I vice ordförande Juuso Heinilä och II vice ordförande Ann-Louise Laaksonen. III vice ordförande är ekonomistuderandenas representant Rasmus Savander. De övriga styrelsemedlemmarna är Heli Aaltonen, Jussi Heikkonen, Ulla Knifsund, Arto Käyhkö, Kirsi Meriläinen, Ville Niukko, Timo Rope och Aulis Töyli. Styrelsen beslutade att i enlighet med varumärkes arbetsgruppens förslag överlämna varumärkesreformen till vårförbundsmötet för avgörande. Som en del av varumärkesreformen godkände förbundsmötet att förbundets namn ändras till Suomen Ekonomit –

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

Finlands Ekonomer ry och att varumärkesreformen inleds i enlighet med ekonomtemat. I samband med namnbytet slopades förkortningen SEFE. Finlands Ekonomers strategi är i kraft 2013–2015 och utgjorde grunden även för utarbetandet av varumärkesstrategin. Varumärkesreformen är en del av förankringen av strategin. För att utveckla förbundets verksamhet och tjänster inledde styrelsen ett omfattande projekt som omfattar en utveckling av tjänsteprocesserna. Till konsult valdes Persona Consulting Nordic. I mars 2015 beslutar styrelsen utgående från utredningen vilka åtgärder som ska vidtas.

PERSONSKIFTEN I LEDNINGEN Förvaltningsdirektör Kirsi-Marja Hurme gick i pension under verksamhetsåret. Hon efterträddes inte av någon utan förvaltningsdirektörens uppgifter omorganiserades internt. Efter att verksamhetsledare Aija Bärlund lämnade sin uppgift i juli inleddes en öppen sökprocess. Den nya verksamhetsledaren FM, MBA Hanna-Leena Hemming tillträdde tjänsten den 6 november. Under rekryteringsprocessen var utvecklingsdirektör Anja Uljas vikarie för verksamhetsledaren och under hennes sjukledighet vikarierade direktören för juridiska frågor Jan Degerlund. LIVLIGT PÅ ARBETSMARKNADEN Arbetsmarknadsorganisationerna ingick hösten 2013 ett ömsesidigt treårigt sysselsättnings- och tillväxtavtal som ska förbättra sysselsättningen och göra ekonomin stabilare. Tack vare avtalet var arbetsmarknadsåret lugnt. Arbetsgrupperna för enskilda avtalsbranscher var sysselsatta med att utveckla arbetslivet och arbetet fortsatte under året. I enlighet med avtalet höjdes lönerna som omfattades av kollektivavtal med en generell lönehöjning på tjugo euro. I slutet av året förhandlades om en reform av förhandlingssystemet enligt sysselsättnings- och tillväxtavtalet, men förhandlingarna kunde inte slutföras före årets slut.

else 2014 I september undertecknade lön tagarnas centralorganisation FFC, tjänstemannacentralorganisationen STTK, Kommunarbetsgivarna och Finlands Näringsliv EK förhandlings resultatet beträffande pensioner. Akava undertecknade inte avtalet eftersom intjänandet av mer pension före den nedre gränsen för ålders pensionen inte förverkligades, vilket innebär att pensionslösningen inte är ekonomiskt sporrande. Förbundet blev besviket på arbetspensionslösningen och stödde Akavas beslut. Att höja den undre åldersgränsen för ålderspensionen till 65 år var enligt förbundet en åtgärd i rätt riktning, men de övriga elementen i förnyelsen, i synnerhet att slopa intjänandet av mer pension i slutet av arbetskarriären, främjar inte målet att förlänga arbetskarriä rerna. Denna lösning kräver kraftiga åtgärder för att utveckla arbetsmoti vationen och arbetshälsan. I november kallades förbunden som hör till FFC och STTK samt några av Akavas förbund samman för att diskutera möjligheterna att grunda en ny löntagarcentralorgani sation. Finlands Ekonomer stödde inte tanken utan anser att Akava är den enda centralorganisationen som bevakar högutbildades intres sen. Akava meddelade också att det förblir självständigt och nästan alla Akavas medlemsförbund uttryckte sitt stöd och sin vilja att höra till Akava även framöver. Ett nytt centralorganisationsprojekt inled des dock i slutet av året.

NYA FÖRTROENDEVALDA OCH ORGAN På sitt möte i januari utnämnde styrelsen medlemmarna i arbetslivs kommittén och utbildningspolitiska kommittén för en tvåårsperiod. Nygrundade kommittéer är en före tagararbetsgrupp som ska vidareut

veckla företagardelegationens arbete och ett studerandenätverk (SOV) som ska utveckla studerandenas färdigheter att delta och verka inom förbundet. Dessutom grundades ett nätverk av ordförande för ekonom föreningar med uppgift att utveckla samarbetet mellan ekonomsam fundet och föreningarna. Styrelsen tillsatte också en varumärkesarbets grupp som ska bereda varumärkes reformen under den tid utvecklings projektet pågår. Höstförbundsmötet utsåg Heli Tavasti från Suur-Savon Ekonomit till utnämningsutskottets beredare. På beredarens förslag väljs utnäm ningskommittén på förbundsmötet våren 2015 och kommittén har som uppgift att framställa styrelsens sammansättning för åren 2016–2017 för höstförbundsmötets godkän nande. I enlighet med årsplanen var insatsområdena 2014: grundläggan de verksamhet av hög kvalitet så att medlemmarna får de nödvändiga tjänsterna av sitt förbund samt stöd i den utmanande syssel sättningssituationen. En högre organisationsgrad ökar Finlands Ekonomers möjligheter att påverka i enlighet med riktlinjerna i strategin. Det centrala insatsom rådet under verksamhetsåret var att stärka varumärket.

Timo Saranpää

Aija Bärlund

TIMO SARANPÄÄ ordförande AIJA BÄRLUND, verksamhetsledare till 30.9.2014 HANNA-LEENA HEMMING, verksamhetsledare fr.o.m. 6.11.2014

Hanna-Leena Hemming

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

[ EKONOMIEN VUOSI 2014 ]

Tuloslaskelma 1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO – 31.12.2014 – 31.12.2013 VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot 422 779,12 403 938,85 Kulut Henkilöstökulut -4 005 796,86 -3 801 966,09 Poistot -58 348,16 -72 012,08 Toimintakulut -8 874 457,16 -8 618 929,79 Kulut yhteensä -12 938 602,18 -12 492 907,96 Varsinaisen toiminnan kulujäämä -12 515 823,06 -12 088 969,11 VARAINHANKINTA Tuotot Jäsenmaksut 7 425 471,80 7 261 423,23 Kulut Jäsenmaksuperinnän kulut -53 110,99 -50 921,10 Varsinaisen toiminnan ja varainhankinnan kulujäämä -5 143 462,25 -4 878 466,98

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Kiinteistösijoitukset Vuokratuotot 138 481,21 144 885,60 Vastikkeet -67 248,00 -71 649,10 71 233,21 73 236,50 Muu sijoitustoiminta Osinkotuotot 1 920 105,51 1 904 615,42 Sijoitusten myyntivoitot 3 954 442,03 2 774 767,38 Korkotuotot 314 383,08 297 413,35 Arvopapereiden arvonpalautus 493 723,96 572 087,55 6 682 654,58 5 548 883,70 Kulut Sijoitustoiminnan kulut -85 418,41 -92 779,22 Arvopapereiden arvonalennus -920 418,34 -360 051,22 -1 005 836,75 -452 830,44 5 748 051,04 5 169 289,76 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 604 588,79 290 822,78

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

Tase Rahayksikkö EURO 31.12.2014 31.12.2013 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 88 671,61 96 329,45 88 671,61 96 329,45 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 92 266,44 130 860,30 92 266,44 130 860,30 Sijoitukset Käyttöomaisuus Osuudet saman konsernin yrityksissä 20 000,00 20 000,00 Osakkeet ja osuudet 2 010 314,02 2 010 314,02 Sijoitusomaisuus Kiinteistöosakkeet 1 583 610,68 1 583 610,68 Muut osakkeet 56 595 774,63 56 479 711,49 60 209 699,33 60 093 636,19 60 390 637,38 60 320 825,94 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset Muut saamiset 223 110,00 223 110,00 223 110,00 223 110,00 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 17 492,00 25 656,52 Muut saamiset 0,00 1 079 926,80 Siirtosaamiset 85 952,68 78 530,68 103 444,68 1 184 114,00 Rahat ja pankkisaamiset 4 693 261,51 2 832 099,33 5 019 816,19 4 239 323,33 VASTAAVAA YHTEENSÄ 65 410 453,57 64 560 149,27 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Toimintapääoma (edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä) 63 056 083,32 62 765 260,54 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 604 588,79 290 822,78 63 660 672,11 63 056 083,32 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat 520 700,34 476 990,55 Muut velat 124 379,46 110 418,75 Siirtovelat 1 104 701,66 916 656,65 1 749 781,46 1 504 065,95 1 749 781,46 1 504 065,95 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 65 410 453,57 64 560 149,27

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

[ EKONOMIEN VUOSI 2014 ]

Sijoitussalkku 31.12.14 OMAISUUSLAJI MÄÄRÄ KPL MARKKINA-ARVO KPL Milj. euroa OSAKKEET Elisa Oyj 69 000 1,56 Fortum 300 000 5,39 Kemira 132 000 1,30 Kesko 160 000 4,83 Kone 50 000 1,89 Metso 45 000 1,12 Neste Oil 120 000 2,41 Nokian Renkaat 72 000 1,46 Sampo A 117 000 4,54 Sanoma 80 000 0,37 Stockmann 45 000 0,29 Stora Enso Oyj R 150 000 1,12 UPM-Kymmene Oyj 213 500 2,91 YIT Oyj 95 800 0,41 OSAKERAHASTOT Allianz Euroland Equity Growth-IT 1 883 3,43 Danske Invest Kestävä Arvo K 13 867 519 4,64 Danske Invest North America Enhanced Index K 2 686 601 6,08 Db X-Trackers Eur Stx 50 UCITS ETF 26 000 1,03 eQ Global Utilities & Energy 13 573 1,47 Evli Europe A 64 699 3,61 Ishares MSCI Emer Mkts Acc 157 000 3,65 JPM Emerging Markets Opportunities EUR 42 433 3,50 UBS GEM Opportinity Fund I-EUR 22 319 2,40 Vontobel Emerging Markets Equity H eur 17 892 3,43

KORKOINSTRUMENTIT JA KÄTEINEN Mandatum Life Kapitalisaatiosopimus 25 814 3,75 Nordea Korkosalkku 4,19 Optimivakuutus Kaleva 6,52 Käteinen 3,71 Aktia Likvida+D 1 150 731 0,31 NOTEERATTOMAT JA KIINTEISTÖT Kiinteistö Oy Asemapäällikönkatu 12 18 504 1,58 Koy Jerisjärvi 2 Koy Vierumäen Kuntokylä 2 640 Ekonomia Oy 1 750 Yhteensä 82,90

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

Jäsenyhdistykset EKONOMIYHDISTYKSET PUHEENJOHTAJA JÄSENMÄÄRÄ 31.12.2014 Ekonomföreningen MERKUR rf Katarina Katajainen Ekonomföreningen NIORD rf Ann-Louise Laaksonen Etelä-Hämeen Ekonomit ry Jurkka Sipilä Etelä-Karjalan Ekonomit ry Virve Juntunen Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry Jorma Soukka Expatriaattiekonomit ry Juuso Heinilä Helsingin Ekonomit ry Mari Lahtinen Kainuun Ekonomit ry Helena Hynynen Keski-Suomen Ekonomit ry Mari Pitkänen Kymenlaakson Ekonomit ry Kati Nikunen Lahden Seudun Ekonomit ry Tommi Ellonen Lapin Ekonomit ry Leila Auer Lounais-Hämeen Ekonomit ry Tanja Paassilta Oulun Ekonomit ry Jarno Kilpinen Pirkanmaan Ekonomit ry Janika Lanne Pohjois-Karjalan Ekonomit ry Hanne Huhmarsalo Pohjois-Savon Ekonomit ry Jari Niemelä Porin Seudun Ekonomit ry Saku-Ville Vähäsantanen Rauman Ekonomit ry Susan Pietilä Riihimäen–Hyvinkään Ekonomit ry Kaisa Kokkonen Savonlinnan Seudun Ekonomit ry Tuula Höglund Suur-Savon Ekonomit ry Heli Tavasti Turun Seudun Ekonomit ry Heidi Mäkinen Vaasan Ekonomit– Vasa Ekonomer ry Heidi Hellström Varkauden Seudun Ekonomit ry Mervi Markkanen Kunniajäsenet

JÄSENET YHTEENSÄ

757 3 850 270 446 456 579 17 185 92 934 306 647 278 54 1 044 2 002 223 480 438 157 288 71 170 2 357 908 52 7 34 051

15.9.–11.11.2015, Helsinki

attava valmennuskokonaisuus antaa monipuolisen kokonaiskuvan työlainsäädännöstä ja sen soveltamisesta käytännön tilanteissa. Valmennus on todellinen survival kit kaikille näiden asioiden kanssa työssään painiskeleville – ilmoittaudu mukaan!

Valmennuksen jaksot: 15.9. 15.9. 29.9. 29.9. 22.10. 22.10. 11.11. 11.11.

Työsopimus – sopimuksen tekeminen ja ehtojen muuttaminen Työaika ja siihen liittyvät korvaukset käytännönläheisesti Sairauspoissaolot ja muut tilapäiset poissaolot Perhevapaat käytännönläheisesti Yhdenvertaisuus ja henkilötietojen käsittely Vuosilomalaki käytännönläheisesti Työsuhteen päättäminen – henkilökohtaiset päättämissyyt Työsuhteen päättäminen – kollektiiviset päättämissyyt

Voit ilmoittautua myös yksittäisiin jaksoihin! Asiantuntijat: Kati Mattinen, lakimies, Helsingin seudun kauppakamari

KYLTERIYHTEISÖT Boomi ry Enklaavi ry Finanssi ry KY ry Merkantila klubben rf Optimi ry PorKy ry Preemio ry Pörssi ry SHS SSHV TuKY ry Warrantti ry

Työsuhdeosaajan valmennuskokonaisuus

Lauri Linnainmaa Taavi Kilpeläinen Niklas Harki Essi Myllymäki Lars Sigfrids Ville Saali Roosa Joenpolvi Sami Vihonen Silja Patrikainen Kennet Lundström Linus Nygren Ann-Sofie Leimu Jesse Pollari

848 1 208 1 597 3 366 700 443 460 441 1 577 2 205 530 1 897 2 142

OPISKELIJAJÄSENET YHTEENSÄ

17 414

JÄSENET YHTEENSÄ

51 465

Kirsi Parnila, lakimies, Helsingin seudun kauppakamari Mika Lahtinen, lakimies, Helsingin seudun kauppakamari Reetta Riihimäki, lakimies, Helsingin seudun kauppakamari

Valmennuskokonaisuuden hinta alk. 1950 € (+ alv 24 %)

NILLE N JÄSE E I M O jat, N EKON kset, kir u t lu u SUOME ko lvelut kamarin rkkopa e v kauppa a j t, klubit TAAN! kansio TUHIN JÄSENE

www.kauppakamarikauppa.fi

[ TAPAHTUU ] LISÄÄ TAPAHTUMIA

Ekonomiyhdistysten tapahtumat EKONOMFÖRENINGEN NIORD 18.7 Bussfärd till Pori Jazz 15.10 Musikal: Fantomen på Operan Niords kansli håller stängt från midsommar till början av augusti. Finska Ekonomer har dejour hela sommaren. Niord önskar alla läsare en riktigt skön sommar! Läs om Niords program i Niordbladet och på www.niord.fi. Niords kansli, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors, Cati Lilja 0201 299 275, Catarina Söderström 0201 299 274. ETELÄ-HÄMEEN EKONOMIT 18.7. Yhteismatka PMEn kanssa Ekonomijazzeille 13.6., 11.7. ja 8.8. klo 10 Yhdistyksen torikahvit Hämeenlinnan torilla Kaikki tapahtumat www.ehe.fi ETELÄ-POHJANMAAN EKONOMIT 11.7. Ekonomitangot Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Ekonomit kutsuu Suomen Ekonomien jäseniä seuralaisineen ympäri Suomen mukaan yhteiseen tangojuhlaan 11.7. klo 15−17.30 Tangokadun VIP-tiloihin ja sen jälkeen nauttimaan tangon pyörteistä tangokuninkaallisten vauhdittamana. Ekonomin VIP-paketti 65 €, sisältää pääsyn tangokadulle, buffetruokailun juomineen ja tangotanssit urheilutalolla. Mahdollisuus ostaa lippu klo 21 alkavaan Tangokuningas-finaaliin Seinäjoki Areenaan, hinta 40 €. Lisätietoja www.epekonomit.net ja www.tangomarkkinat.fi. Ilmoittautumiset ja tiedustelut ekonomitangot@gmail.com tai 050 042 2780/Anna-Maija. 18.7. klo 12 Ekonomijazzit Porissa Porin Seudun Ekonomit kutsuvat perinteisille Ekonomijazzeille. Paikkana on Kulttuuritehdas Kehräämö, Pumpulikatu, Puuvillatehtaan sisäpiha, Pori. Avec-tilaisuus. Juhlapuheita, esityksiä, buffetlounas juomineen sekä tietysti jazzmusiikkia. Ilmoittautumiset 28.6. mennessä epe@ekonomit.fi. Lisäinfoa ajankohtaisista tapahtumista www.epekonomit.net

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

sekä Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry –nimisestä Facebookryhmästä. Liity ryhmään. HELSINGIN EKONOMIT 8. ja 15.6. Huikeita elämyksiä seikkailijoille, Seikkailupuisto Zippy 10.6. Miten mahdollistat erinomaiset asiakaskokemukset? 10.6. Talousammattilaiset muutoksen kärjessä 10. ja 15.6. Sosiaalinen media haltuun 18.7. Ekonomijazzit + bussikuljetus 12.8. Liikkeenjohdon kerhon perinteinen golfkisa 25.8. Mimmi-ilta maahanmuuttajanaisyrittäjien kanssa 1.9. Vierailu Psyconille 9.9. Huoltovarmuus Suomessa. Miten turvataan yhteiskunnan toimintakyky häiriötilanteessa? 10.9. Turhaa tavaraa, ryhtyisinkö raivaamaan? 10.9. Netiketti vai petiketti? Etiketti tänään 14.9. Pratichiamo insieme. Italian kielen aktivointikurssi 2 18.9. Hyvä hallinto Suomessa ja Virossa, päiväristeily Tallinnaan ja vierailu Suomen suurlähetystöön 17.−19.9. Markkinointia ja brändäystä ruotsalaisittain 22.9. Nummisuutarit Lisää tapahtumia ja ilmoittautumiset www.heko.fi KAINUUN EKONOMIT 24.7. Kuhmon kamarimusiikki Lisätietoja yhdistyksen sihteeriltä, 050 575 6630. KESKI-SUOMEN EKONOMIT 9.7. UMO ja Club For Five Jyväskylän Kesässä 31.7. Rallihumuun Neste Oil Ralliin 1.10. Nordic Business Forum 2015 Licenced Live Stream Suunnitteilla myös JJK:n peli ja yritysvierailu, seuraa koti sivujamme!

Tarkat tiedot tapahtumista sähköisestä jäsenkirjeestä ja kotisivuiltamme. Päivitä tietosi Suomen Ekonomien jäsen rekisteriin. KYMENLAAKSON EKONOMIT 5.9. klo 14 Kymenlaakson Ekonomien 70-vuotisjuhla ja sääntömääräinen vuosikokous pidetään risteilemällä mukavan ohjelman ja muisteloiden merkeissä Kotkasta Kaunissaareen. Lähtö Kotkan Sapokasta klo 14, ruokailu Kaunissaaren Majalla ja paluu iltasella Kotkan keskustaan. Kouvolasta järjestetään kyyti, tarkemmat lähtöajat ilmoitetaan myöhemmin, myös Kouvolan tien varrelta pääsee kyytiin. Paluu Kotkasta Kouvolaan n. klo 21. Jäsenhinta 20 €, avec 30 €. Ilmoittaudu Ekonomien jäsensivujen kautta. 4.10. KTP-HIFK-jalkapalloottelu Kotkassa. Ennen peliä ekonomeille räätälöity VIPtilaisuus ja -tarjoilu. Tarkempi ajankohta ja ilmoittautumiset tilaisuuteen myöhemmin.

ekonomit.fi

Tiedotamme ajankohtaisista asioista uutiskirjeellä. Jotta saisit kirjeen omaan sähköpostiisi, pidä sähköpostiosoitteesi ajan tasalla Suomen Ekonomien jäsenrekisterissä. Tuoreet tiedot tapahtumista löydät myös nettisivuiltamme www.oulunekonomit.fi sekä Facebook-sivuiltamme. PIRKANMAAN EKONOMIT 9.8. klo 14 Kesäteatteri kappaleena hulvaton musiikkinäytelmä ”Pätkä pääroolissa” Valkeakoskella 25.8. klo 17 Yritysvierailu Nokian Renkaat Ilmoittautumiset PME:n nettisivujen kautta: www.pirkanmaanekonomit.fi/ ja tietoja muista tapahtumista PME:n nettisivuilla ja uutiskirjeessä. POHJOIS-KARJALAN EKONOMIT Tapaamme seuraavan kerran Poken tapahtumien merkeissä kesälomien jälkeen. Hyvää kesää kaikille jäsenille! www.pohjoiskarjalanekonomit.fi

10.11. Ekonomit järjestää Kotkassa ½-päivän koulutuksen ”Resilienssi − tulevaisuuden tärkein strateginen kompetenssi”. Tarkempaa tietoa myöhemmin. Seuraathan uutiskirjeitämme!

POHJOIS-SAVON EKONOMIT 3.7. Festival del Vino de Kuopio -tapahtuma on valtakunnallinen kaikille Suomen Ekonomeille avoin. Tervetuloa viinijuhlille Kuopioon − Bienvenidos al festival del vino de Kuopio!

9.8. klo 14 Kesäteatteri kappaleena hulvaton musiikkinäytelmä ”Pätkä pääroolissa” Valkeakoskella

7.7. Savonlinnan Oopperajuhlat, Iloinen leski Pohjois-Savon Ekonomit toivottaa jäsenilleen aurinkoista ja mukavaa kesää!

25.8. klo 17 Yritysvierailu Nokian Renkaat Ilmoittautumiset www.pirkanmaanekonomit.fi. Tietoja muista tapahtumista kotisivuilla ja uutiskirjeessä. OULUN EKONOMIT Syötteen parimökissämme on kesäaikoja jäljellä! Vuosi vuodelta kohentuva vapaa-ajan kohteemme on kokkaajien iloksi saanut uudet induktioliedet ja touko–kesäkuun aikana rakennetaan järven puolelle grillikodan yhteyteen kestopuinen terassialue ulkopöytineen. Alueen tenniskentän osakkuutemme antaa ’urbaanin’ liikuntamahdollisuuden ja välineet löytyvät huoneistoista. Lisää tietoa ja varaukset www.oulunekonomit.fi

PORIN SEUDUN EKONOMIT 5.6. klo 18 Viinitasting. Mietitkö viinivalintoja kesän juhliin? Tervetuloa viinitastingiin Satakunnan Insinöörien toimistolle, Isolinnankatu 24, 5. krs (Herttuantori). Illan aikana tutustutaan kolmeen valkoviiniin ja kolmeen punaviiniin. Viinien kanssa on tarjolla patonkia ja pieni lajitelma juustoja. Kouluttajana Pirjo Patala. Ilmoittautuminen Suomen Ekonomien tapahtumakalenterin kautta 29.5. mennessä. Jäsenhinta 15 € ja avec-hinta 20 €. Lisätiedot Hannele Tuomainen 040 5298 758. 18.7. klo 12−15 Ekonomijazzit. Porin Seudun Ekonomit onnittelee täysikäistä Ekonomijazztapahtumaa ja juhlii Kulttuuri tehdas Kehräämöllä Pumpulikatu,

Valtakunnalliset tapahtumat Porin Puuvillatehtaan sisäpiha, Pori. Ohjelmassa juhlapuheita, esityksiä, buffetlounas juomi neen sekä tietysti jazzmusiikkia. Ilmoittautumiset Ekonomien tapahtumakalenterin kautta 30.6. mennessä. Hinnat: Porin Seudun Ekonomit 0 €, avec 10 €/hlö. Suomen Ekonomit 25 ja avecit 25 €/hlö. Lisätiedot: puheen johtaja Saku Vähäsantanen 040 866 7670. 11.7. klo 15 Ekonomitango Seinäjoella. Porin Seudun Ekonomit järjestävät matkan Ekonomitango-tapaamiseen Seinäjoelle Lähtö klo 11.30 Ravintola Punaisen Kukon edestä, Puistojen risteys, Pori. Rauman Ekonomit ovat tervetul leita mukaan yhteiskuljetuksella Porista. Ohjelma perillä: klo 15 Ekonomitango VIP-tilaisuus, klo 17 Tangon pyörteissä − tilai suuksia ympäri kaupunkia, klo 21 Tangokuningas-finaali (erillislippu 40 €), klo 24 paluukuljetus. Paluu Poriin noin klo 02.30. Hinnat sis. linja-autokuljetuk sen Pori–Seinäjoki–Pori, sisään pääsyn Tangokadulle, buffetruo kailun juomineen ja sisäänpääsyn tangotansseihin Tanssitaloon. Porin Seudun Ekonomit 50 €/ hlö, avec 60 €/hlö. Rauman Ekonomit ja avecit 90 €/hlö. Lippu Tangokuningas-finaaliin hankittava erikseen, hinta 40 €/ hlö. Ilmoittautumiset Ekonomien tapahtumakalenterin kautta.

TURUN SEUDUN EKONOMIT 18.7. klo 10 Ekonomijazzit yhteis kuljetuksineen sekä ohjelmallinen buffetlounas viinitarjoilun kera ja tapaaminen muiden ekono mijärjestöjen edustajien kanssa Kulttuuritehdas Kehräämössä. Paluu noin klo 02.30. 16.2.2016 W. A. Mozartin rakastettu ooppera Taikahuilu, Åbo Svenska Teater. 9.10. Stormskärs Maja -musikaali yhdessä ruotsinkielisen sisar yhdistyksemme Merkurin kanssa, Åbo Svenska Teater 12.11. Suomen Ekonomien Resilienssi-iltakoulutus 24.9. Suomen Ekonomien Fasilitointityökalujen perusteet 12.12. Tammisaaren joulu markkinat ja Fiskarsin Ruukki

21.10. Sagas Orchestral Fantasy Music, Turun filharmoninen orkesteri, Turun konserttitalo 10.11. Anna-Leena Härkösen Kaikki oikein -näytelmä, Turun kaupunginteatteri/Logomo Seuraa ilmoitteluamme nettisivuilla, jäsenlehdessä ja sähköisessä uutiskirjeessä! Lisäinfoa Turun Seudun Ekonomit ry:n ja Suomen Ekonomien sivuilta. Turun Seudun Ekonomit ry, Käsityöläiskatu 17 D 79, 20100 Turku, s-posti: tsery@co.inet.fi. Avoinna ma–to klo 9–14, pe suljettu. Toimistosihteeri Marjatta Postinen 02 469 0680. Puheenjohtaja Heidi Mäkinen 040 681 4414, tapahtumavastaava Inka Tähtinen, 050 559 6666. www.turunseudunekonomit.fi VAASAN EKONOMIT 5.6. klo 11 Mikäli olet ennakko ilmoittautunut, muistathan lounastilaisuuden aiheesta työmarkkinat ja työnhaku. 18.7. Ekonomijazz 18 v. Koe jazztunnelmaa, kun Vaasan Ekonomit järjestää jäsenilleen (avec) mahdollisuuden osallis tua huippusuosittuun Ekonomijazz-tapahtumaan. Hinta: 30 €/hlö sisältää linjaautokuljetukset (lähtö Vaa sasta klo 9, paluu Porista klo 23 alkaen) sekä Porin seudun Ekonomien järjestämän Ekono mijazz-tapahtuman klo 12−15 Kulttuuritehdas Kehräämössä, Porin puuvillatehtaalla (ohjel massa esityksiä, buffetlounas juomineen ja jazzmusiikkia).

13.6. Valtakunnallinen Ekonomigolf 2015 Naantalin Aurinko Golfissa. Järjestäjinä Suomen Ekonomit yhteistyössä Turun Seudun Ekonomit ja Ekonomföreningen Merkur.

7.7. Operetti Iloinen leski Savonlinnassa Klo 14–15.30 Kaupungintalo, Valtuustosali, Olavinkatu 27: Savonlinnan kaupungin terveh dys, oopperajuhlien merkitys Savonlinnan kaupungille, Savonlinnan Oopperajuhlien yritysesittely, teosesittely Iloinen Leski, kahvitarjoilu. Klo 16−18.30 S/S Savonlinna, Satamapuistonkatu: Risteily lähivesillä, ruokailu ja saapumi nen Olavinlinnaan. Klo 19 Olavinlinna: Operetti Iloinen Leski, paikat A-katsomossa, 140,50 €/lippu. paivi.ruuskanen@savonlinna travel.com. Paikat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Kysy myös majoitusta.

11.7. Tango around the clock Etelä-Pohjanmaan Ekonomit kutsuu Suomen Ekonomien jäseniä seuralaisineen ympäri Suomen mukaan yhteiseen tan gojuhlaan Tangokadun VIP-tiloi hin klo 15−17.30 ja sen jälkeen nauttimaan tangon pyörteistä tangokuninkaallisten vauhdit tamina. Ekonomin VIP-paketti

65 €, sis. pääsyn tangokadulle, buffetruokailun juomineen ja tangotanssit urheilutalolla. Mahdollisuus ostaa lippu klo 21 alkavaan Tangokuningas finaaliin, 40 €. Muiden yhdistysten vieraille varattu pieni hotellikiintiö. Lisä tietoja www.epekonomit.net ja www.tangomarkkinat.fi. Ilmoittautumiset ja tiedustelut ekonomitangot@gmail.com tai 050 042 2780/Anna-Maija. Ilmoittautumiset 15.5. mennessä.

18.7. Ekonomi Jazz 18 v. Porin Seudun Ekonomit juhlii täysikäistä Ekonomi Jazz -tapahtumaa klo 12−15 Kulttuuritehdas Kehräämössä Pumpulikatu, Porin Puuvilla tehtaan sisäpihalla. Juhla puheita, esityksiä, buffetlounas juomineen ja jazzmusiikkia. Ilmoittautumiset 30.6. mennessä info@porinseudun ekonomit.fi. Paikallisyhdistysten ilmoittautumiset koostettuna kerralla. Suomen Ekonomit ja avec 25 €/hlö, Porin Seudun Ekonomit (jäsenet) 0 €, avec 10 e/hlö. Maksut Porin Seudun Ekonomit ry / Nordea FI73 1115 3000 3954 95. Lisätiedot: Porin Seudun Ekonomit ry, Saku Vähä santanen, 040 866 7670 tai www.porinseudunekonomit.fi

Lisätietoja ja sitovat ilmoittau tumiset Suomen Ekonomien tapahtumakalenterin kautta 9.6. mennessä. Paikkoja yhteis kuljetuksessa rajoitettu määrä, joten ilmoittaudu heti mukaan! Lue lisää tulevista tapahtumis ta sähköpostitiedotteista, www.vaasanekonomit.fi tai Facebookista (Vaasan Ekonomit). Toivotamme kaikille jäsenillemme oikein aurinkoista ja hyvää kesää! Etelä-Pohjanmaan Ekonomit järjestävät kaikille Suomen Ekonomien jäsenille yhteisen tangotapahtuman Seinäjoella lauantaina 11.7.

E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

Yrityksille

3 ominaisuutta, joista tunnistaa hyvän työkaverin.

1. Luotettava 2. Tehokas 3. Liikkuva

Lumia 640 + Sonera Sopiva Pro + Office 365 Yrittäjän tarvitsee huolehtia vain 3 asiasta – yrityksestä, asiakkaista ja itsestään. Itsestä huolehtiminen on helppoa, kun sinulla on parhaat digitaaliset työkaverit. Esimerkiksi tämän loistoyhdistelmän avulla olet valmis töihin missä ikinä liikutkin. Puhelimesi OneDrive for Business ja Office 365 -palvelujen avulla tärkeät tiedostot tilauksista myyntimateriaaleihin ovat aina ulottuvillasi – Soneran 4G-nopeudella.

Muista myös Microsoft Office 365 -tarjous: 3 kuukautta maksutta.

Tutustu ja tilaa osoitteessa sonera.fi/sinulle

Sinulle

[ YHTEYSTIEDOT ] SUOMEN EKONOMIT Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki p. 0201 299 299, faksi 0201 299 229 e-mail etunimi.sukunimi@ekonomit.fi ekonomit.fi

FINLANDS EKONOMER Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors tel. 0201 299 299, fax 0201 299 229 e-mail förnamn.efternamn@ekonomit.fi ekonomit.fi

JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSKAP

VIESTINTÄ – INFORMATION

Jäsenyys, jäsenmaksut, osoitteenmuutokset Medlemskap, medlemsavgifter, adressförändringar jasenrekisteri@ekonomit.fi Sari Ridanpää, Carina Feodoroff Opiskelijajäsenet – Studerandemedlemmar Carita Erkkilä

Ekonomi-lehti – Tidningen Ekonomi Alma 360 Markkinointi – Marknadsföring Nina Enberg Viestintä – Information Marianne Falck-Hvilstafeldt, Lauri Laavakari, Heidi Haapalainen (perhevapaalla - föräldraledig) Ulla Niemelä Viestintäjohtaja – Informationsdirektör Terttu Sopanen

020 693 200 0201 299 246

Yhteystietojen muutokset voit tehdä myös internetin kautta: www.ekonomit.fi > Jäsenpalvelu > Omat sivut. Kirjaudu jäsentietoihin ensimmäisen kerran jäsennumerollasi ja henkilötunnuksen loppuosalla ja sen jälkeen olemassa olevilla käyttäjätunnuksillasi.

URA- JA KEHITYSPALVELUT – KARRIÄRRÅDGIVNING OCH -UTVECKLING* Palkkatieto – Lönerådgivning 0201 299 206 palkkaneuvonta@ekonomit.fi Urapalvelut / Ammatillinen kehittyminen – Karriärtjänster / Kompetensutveckling Arja Parpala, Birgit Lindholm, Nina Juhava, Hannele Heikinheimo, Anu Varpenius, Taija Keskinen Ekonomirekrytointi – Ekonomrekrytering Sirja Kulmala-Portman (perhevapaalla – föräldraledig), Taija Keskinen, Tiina Myöhänen-Astikainen Työskentely ulkomailla – Arbete utomlands Arja Parpala Yksikön assistentti – Enhetens assistent Päivi Kutvonen Kehitysjohtaja – Utvecklingsdirektör Anja Uljas

LAKIYKSIKKÖ – JURISTENHET* Työ- ja virkasuhdeneuvonta Anställningsrådgivning, hjälp vid arbetstvister klo 9.00–12.00 Puhelinneuvonta – telefonrådgivning 020 693 205 Petteri Kivelä, Emilia Reinikainen, Riku Salokannel, Timo Voutilainen, Lasse Johansson, Johanna Hämäläinen Ekonomiesimiesten työsuhdeneuvonta – Rådgivning om antällningsförhållanden för ekonomer i förmansställning Jan Degerlund Yrityksen perustamisneuvonta – Startrådgivning för företagare Riku Salokannel, klo 9.00–12.00 Työttömyysturvaneuvonta – Rådgivning i arbetslöshetsfrågor Susanna Rintala, ma–ti ja to–pe klo 9.00–12.00 020 693 273 Lakiyksikön johtaja – Juridiska enhetens direktör Jan Degerlund Työttömyyspäivärahat – Dagpenning vid arbetslöshet IAET Puhelinpalvelu, ma–to klo 10–15, pe 10–13 (09) 4763 7600 www.iaet.fi IAET-kassan asiakaspalvelupisteen (osoite Ratavartijankatu 2 B) aukioloajat ma ja ke klo 10–15 sekä pe klo 10–13 (ti ja to suljettu). * Palveluille on myös sähköinen ajanvarauskalenteri > ekonomit.fi

EDUNVALVONTA – INTRESSEBEVAKNING Työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka – Arbetsmarknads- och samhällspolitik Kosti Hyyppä, Tage Lindberg, Riikka Mykkänen, Riikka Sipilä, Tuomas Viskari Koulutuspolitiikka – Utbildningspolitik Suvi Eriksson, Eeva Salmenpohja (perhevapaalla – föräldraledig), Tuomas Viskari Opiskelijatoiminta – Studerandeverksamhet Tanja Hankia, Katri Markkanen Yksikön assistentti – Enhetens assistent Salla Grönholm Edunvalvontajohtaja – Intressebevakningsdirektör Lotta Savinko

MUUT PALVELUT – ÖVRIGA TJÄNSTER Julkaisutilaukset – Beställning av publikationer Krista Salo

JÄSENYHDISTYKSET – MEDLEMSFÖRENINGAR Ekonomiyhdistykset – Ekonomföreningar Ekonomföreningen Merkur rf, Åbo Ekonomföreningen Niord rf, Helsingfors Etelä-Hämeen Ekonomit ry, Hämeenlinna Etelä-Karjalan Ekonomit ry, Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, Seinäjoki Helsingin Ekonomit ry Kainuun Ekonomit ry, Kajaani Keski-Suomen Ekonomit ry, Jyväskylä Kymenlaakson Ekonomit ry, Kotka Lahden Seudun Ekonomit ry Lapin Ekonomit ry, Rovaniemi Lounais-Hämeen Ekonomit ry, Forssa Oulun Ekonomit ry Pirkanmaan Ekonomit ry, Tampere Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, Joensuu Pohjois-Savon Ekonomit ry, Kuopio Porin Seudun Ekonomit ry Rauman Ekonomit ry Riihimäen–Hyvinkään Ekonomit ry Savonlinnan Seudun Ekonomit ry Suur-Savon Ekonomit ry, Mikkeli Turun Seudun Ekonomit ry Vaasan Ekonomit ry – Vasa Ekonomer ry Varkauden Seudun Ekonomit ry Expatriaattiekonomit – Expatriatekonomerna ry Opiskelijayhteisöt – Studerandeorganisationer Boomi ry, Tampere Enklaavi ry, Lappeenranta Finanssi ry, Oulu

Järjestötoiminta – Organisationsverksamhet Satu Taivainen (perhevapaalla - föräldraledig), Tuuli Marttila Tapahtumakoordinaattori – Evenemangkordinator Hannele Hämäläinen Tutkimukset – Utredningar Juha Oksanen

HALLINTO JA TALOUS – FÖRVALTNING OCH EKONOMI Toiminnanjohtaja – Verksamhetsledare Hanna-Leena Hemming Toiminnanjohtajan sihteeri – Verksamhetsledarens sekreterare Teija Happonen Asiakashallinta – Kundförvaltning Tuija Mäkinen Talous – Ekonomi Leena Lillomäki, Suvi Viinikainen

Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry, Hki Merkantila Klubben rf, Åbo Optimi ry, Joensuu Porin Kylterit ry Preemio ry, Kuopio Pörssi ry, Jyväskylä Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rf Svenska Handelshögskolans Studentkår, Helsingfors Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Warrantti ry, Vaasa Lisätietoja – Mer information: ekonomit.fi > Meistä > Ekonomit-yhteisö ekonomit.fi > SV > Om oss > Ekonomer samfund

KYLTERIYHDYSHENKILÖT – EKONOMSTUDERANDENS KONTAKTPERSONER Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö avustaa, kun haluat tietää Ekonomien opiskelijapalveluista. Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@ekonomit.fi. Hanken: Thomas Lindqvist Aalto-yliopisto: Roope Lääkkölä JY: Veera Leppänen LUT: Taru Hakkarainen ISY: Erno Hilvenius, Nora Kettunen TaY: Sampo Juuti Hanken Vasa Campus: Markus Heikkilä TSE: Salli Laakio ÅA: Marina Stenbäck VY: Lotta Takala Pori: Lauri Kiilholma OY: Kalle Mäkäräinen

Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/min + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 16,9 snt/min. 0206- ja 0209-alkuiset: Lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt/min. Matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt/min. E KO N O M I 3 / 2 0 1 5

Järjestämme tilintarkastajan ammattiin valmentavaa koulutusta sekä tilintarkastajatutkintoon valmistavaa tutkintovalmennusta.

Suomen Tilintarkastajat ry Luotettava taloudellinen raportointi on toimivan liikeelämän ja yhteiskunnan tunnusmerkki. Tietojen varmentajina tilintarkastajat ovat avainasemassa luottamuksen rakentamisessa. Toimintamme päämääränä on laaja luottamus taloudelliseen raportointiin, joka on keskeinen perusta suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin edistämisessä.

Tilintarkastajan ammatti on saavuttanut vahvan ja arvostetun aseman yhteiskunnassa. Tilintarkastajan asiantuntemukseen luotetaan ja osaamista hyödynnetään useissa liike-elämän kehittämis- ja muutostilanteissa.

ST-Akatemia Oy Koulutukset ja julkaisut niin tilinpäätösten laatijoille kuin tarkastajille.

www.suomentilintarkastajat.fi.

Luottamusta rakentamassa.