Ekonomi 5/2016

5

E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

Lohkoketjut

MULLISTAVAT KAUPANKÄYNNIN JA SOPIMUSTEN TEON

LO K A K U U 2 0 1 6

ELINIKÄINEN OPPIMINEN 3 tarinaa: Ekonomien palvelut veivät uralla eteenpäin ERITYINEN EKONOMI Pirita Näkkäläjärvi Lontoon Merrill Lynchilta Inariin URA Multitaskaus – kirosana vai kadehdittavaa osaamista?

TUTTU TYÖ, VIERAS MAA Ekonomi Kaisa Mujunen sanoo siirtyvänsä uteliaisuusalueelleen aina lähtiessään uudelle ulkomaankomennukselle

Parhaat palaverit Punaisilla laivoilla Mukava merikokous tarjoaa huvin ja hyödyn samassa paketissa, saman katon alla. Olipa ryhmänne ja toiveenne pieniä tai suuria, kaikki kokoustiloista ruokailuihin ja majoitukseen hoituvat kätevästi yhdellä varauksella – kaupan päälle saatte inspiroivan merinäköalan, laivan viihdepalvelut ja mahdollisuuden edullisiin tuliaisostoksiin! Kerro meille toiveenne, me hoidamme loput.

Sydämellisesti tervetuloa!

Helsinki–Tukholma-kokous Alk. 127 € / hlö, A2-hytti

Helsinki–Tallinna-päiväkokous Alk. 36 € / hlö

23 tunnin Helsinki–Tallinnaristeily ryhmille Kysy tarjous!

Turku–M:haminapiknik-päiväkokous, Amorella / Viking Grace Alk. 41 € / hlö

Vuorokauden merikokous Turusta, Viking Grace

Alk. 61,50 € / hlö, Inside Two -hytti

PIKKUJOULUSUUNNITELMAT KUNNOSSA? VIELÄ EHDIT – PYYDÄ TARJOUS!

Kokouspaketit sisältävät hytin, aterioita ja kokoustilan.

Päiväkokouspaketti ilman hyttiä.

Varaukset: Helsinki 09 123 571, Turku 02 333 1332, ryhma@vikingline.com Pidätämme oikeuden muutoksiin.

[ SISÄLTÖ ] LO K A K U U / O K TO B E R 2 0 1 6 E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

5

E KO N O M E R N A S FA C K T I D N I N G

3 x uusi työ.......................................... 18 Tiesitkö?................................................29 Ura Multitaskaus: kun mikään ei riitä....38 Sisäpiirissä Joko teknologiateollisuus nousee?.40 Kylterit Liitot kaipaavat ravistelua!.............. 44 Tapahtuma Taloudenpuolustuskurssi................. 46 Työelämän pelisäännöt................ 48 Chaker................................................... 50 Tapahtuu..............................................52 Kolumni................................................ 54

32

Ekonomi Pirita Näkkäläjärvi

10

viihtyy niin Inarissa kuin maailman metropoleissakin. Työ on kuljettanut häntä siksakkia näiden välillä.

20

34

Työurat pirstaloituvat, ja uran aikana on koko ajan kehityttävä ja opeteltava uutta.

"Vieras ympäristö tarjoaa ­loistavan tilaisuuden pohtia omaa arkipäiväistä tekemistään ja omia ajatusmallejaan.­"

Laakereillaan lepäily ei kannata

Kaisa Mujunen asettui Tukholmaan helposti

Lohkoketjuissa

tieto pysyy turvassa, vaikka sitä ei hallinnoi kukaan.

Jaa juttuvinkki myös kaverille ­ Ekonomin verkkolehdestä. ekonomilehti.fi

3

[ PÄÄKIRJOITUS ]

Kylteri mielessä

Palvellaksemme entistä paremmin olemme siirtymässä haulikkomallisesta viestinnästä täsmäviestintään.

”kaikki palvelut kaikille – ota kii jos saat” -tyylistä viestintää, kartoitamme jokaiselle kohderyhmälle tärkeimmät palvelut ja kerromme niistä. Kyltereille ja nuorille ekonomeille olemme jo keväästä alkaen viestineet tarvelähtöisesti.

Eri uratilanteissa olevien ekonomien tarpeita kartoitamme parhaillaan. Luvassa on kohdennetumpaa viestintää myös teille. Sen mahdollistaa vuoden vaihteessa käyttöön otettava uusi asiakkuudenhallintajärjestelmä.

Viestinnän ja toiminnan muutosta vahvistaa tuore Aalto-yliopiston opiskelijoiden selvitys, jossa kartoitettiin kyltereiden ja vastavalmistuneiden odotuksia etujärjestöltään (lue juttu sivuilta 44–45).

Jutussa yksi selvityksen tekijöistä, kylteri Tuukka Pesonen toteaa että ”liittojen pitäisi tarjota nykyistä enemmän räätälöityjä sisältöjä eri jäsenille. Yhdellä paketilla ei voi palvella kaikkia”.

Tuukka, et voisi olla enempää oikeassa!

Jatketaan yhdessä tähän suuntaan.

Terttu Sopanen viestintä- ja markkinointijohtaja

VESA TYNI

T

Kylteri, olet ollut mielessämme viime aikoina paljon. Miksikö? Siksi että, käsissäsi ovat avaimet yhteisömme tulevaisuuteen.

Jos et koe, että tuotamme sinulle lisäarvoa, yhteisömme tulevaisuus näyttää ankealta.

Emme toki ole unohtaneet sinuakaan, ekonomijäsen. Viimeiset kaksi vuotta olemme voimakkaasti kehittäneet toimintaamme palvellaksemme sinua entistä paremmin, olit sitten nykyinen tai tuleva ekonomi. Haluamme olla paras urakumppanisi.

Lisäksi toimimme aktiivisesti työelämän kehittäjänä. Tavoitteemme on joustavoittaa työelämän pelisääntöjä. Siihen pyrimme vaikuttamalla aktiivisesti ekonomeille tärkeissä aiheissa. Niitä ovat esimerkiksi asiantuntijan työn tuottavuuden parantaminen, perhevapaajärjestelmän kehittäminen ja paikallisen sopimisen lisääminen.

Olemme iloisia siitä, että palautteiden ja tutkimusten perusteella arvostat käyttämiäsi palveluita ja miellät ne tärkeiksi.

Haasteemme on, että emme ole onnistuneet viestimään kaikkia sinulle relevantteja palveluita kyllin hyvin.

Siten et tarpeen tullen osaa niitä kysyä.

Palveluiden tunnettuushaastetta lisää se, että monet palveluistamme ovat vakuutustyyppisiä. Ne eivät ole aktiivisesti mielessäsi, kun sinulla pyyhkii hyvin.

Eikä tarvitsekaan. Mutta kun joudut irtisanotuksi tai yt-tilanteeseen, pohdit kilpailukieltosopimuksesi perusteita tai kaipaat uramuutosta, haluaisimme sinun muistavan, että olemme olemassa.

Toki olemme apunasi myös silloin, kun menee hyvin. Tarjoamme henkilökohtaista kehittymistä, palkkaneuvontaa, verkottumistilaisuuksia toisten ekonomien kanssa, ja pidämme huolta tutkintosi arvosta.

Palvellaksemme entistä paremmin olemme siirtymässä haulikkomallisesta viestinnästä täsmäviestintään. Sen sijaan, että täräytämme ilmaan

Päätoimittaja / Chefredaktör Hanna-Leena Hemming, hanna-leena.hemming@ekonomit.fi, p. 0201 299 254 Toimituspäällikkö / Redaktionschef Terttu Sopanen, terttu.sopanen@ekonomit.fi, p. 040 3341 202

Julkaisija / Utgivare Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299 www.ekonomit.fi Kustantaja / Redaktion Otavamedia OMA, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia oma.otavamedia.fi ekonomilehti.fi

4

E KO N O M I 5/2 0 1 6

Tuotanto / Produktion Otavamedia OMA Oy, Paula Ristimäki, paula.ristimaki@otavamedia.fi, Päivi Maaniitty, Nora Kolari (ulkoasu) Toimitusneuvosto / Redaktions­kommittén Hanna-Leena Hemming, Terttu Sopanen, Riikka Mykkänen, Satu Taivainen ja Mika Parkkari Suomen Ekonomeista sekä Otavamedia OMA Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljn­ing Otavamedia OMA, myyntipäällikkö Kari Salko, kari.salko@otavamedia.fi Ekonomitoimintaa / Aktiviteter för ekonomer Suomen Ekonomit, ­Heidi Haapalainen, heidi. haapalainen@ekonomit.fi Osoitteen­muutokset / Adressändringar p. 020 693 200 tai info@ekonomit.fi (huom. ilmoita myös ­jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) T ­ ilaukset / Prenumerationer (ei-jäsenet) Otavamedia OMA, ekonomi@otavamedia.fi, myös eijäsenten osoitteenmuutokset Hinta / Pris 68 euroa/vsk Repro Aste Helsinki Oy Paino / Tryckeri Punamusta Oy Kannen kuva / Omslagsbild Pelle T. Nilsson/MV photos Paperi / Papper kannet ­MultiArt Silk 130 g/m2, sisus Novapress Silk 75 g/m2 ISSN 2242–3311 Aikakauslehtien Liiton jäsen Seuraava Ekonomi ilmestyy 8.12.2016, jäsenyhdistysten tiedotteet 17.11.2016 mennessä Suomen Ekonomeihin: heidi.haapalainen@ekonomit.fi. Nästa Ekonomi utkommer 8.12.2016, meddeland­en från medlemsföreningarna senast 17.11.2016 till Finlands Ekonomer: heidi.haapalainen@ekonomit.fi.

Ekonomi-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen ­kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä ­palauttamisesta.

441 619 Painotuote

PEFC/02-31-151

Kauppalehden opintotuki.

Saat printin ja digin veloituksetta.

Suomen Ekonomien kylterijäsen – hyödynnä nyt opiskelijaetusi ja tilaa Kauppalehti maksutta.

Valitse mieleisesi tilaus: painettu Kauppalehti joka arkipäivä + Digi 24/7. Tai vaihtoehtoisesti pelkkä Digi.

Tee tilaus heti tänään, niin hyödyt edustasi eniten: kl.fi/ekonomiopiskelijat

TUOREITA JUTTUJA & AJATTELEMISEN AIHEITA blogi.ekonomit.fi

Hanna Partanen, Maria Ampiala, Taru Tujunen, Hannu Simström ja Niina Kämäräinen kilpailun esiraadista.

Haussa Suomen paras yrityskirja

Suomen Ekonomien yrityskirjakilpailuun ilmoitettiin kaikkiaan 24 kirjaa.

Taso oli tasaisen hyvä, mutta esiraadin mukaan kuusi loppukilpailu­ kandidaattia Suomen parhaaksi yrityskirjaksi erottuivat silti selvästi.

TEKSTI KIRSI RIIPINEN, KUVAT VILLE RINNE

SUOMEN EKONOMIEN yhdennentoista kirjallisuuspalkinnon ehdokkaat julkistetaan Helsingin Kirjamessuilla 27.10. Kilpailuun ilmoitettiin kaikkiaan 24 yrityskirjaa, jotka esiraadin jäsenet lukivat kesän ja alkusyksyn aikana.

Esiraatiin kuului perinteisen tavan mukaan tunnettuja asiantuntijoita sekä yksi kylteri- ja ekonomijäsen. Tänä vuonna mukana oli myös kustantajan edustaja.

Kustantajat kutsutaan kukin vuorollaan mukaan, mutta he eivät saa arvioida oman kustantamonsa teoksia.

Raadin jäseniä olivat Maria Ampiala, liiketoimintajohtaja, Alma Talent/Talentum Pro, Niina Kämäräinen, toimitusjoh-

6

E KO N O M I 5/2 0 1 6

taja, Enilar Oy sekä kylteri/LUT, Pekka Mattila, professori ja toimitusjohtaja, Aalto EE, Hanna Partanen, toiminnanjohtaja, FEE Suomi/Ympäristökasvatus, Hannu Simström, filosofian tohtori, KTM, Simström Oy sekä Taru Tujunen toimitusjohtaja, Ellun Kanat.

KIINNOSTAVAA JA HYÖDYLLISTÄ LUKEMISTA Taru Tujunen piti tämän vuoden kilpailun tasoa kovana.

– Omat suosikit löytyivät melko helposti, mutta yksikään kirja ei ollut huono, eikä yhdestäkään tullut mieleen, että lukeminen olisi ajanhukkaa. Ymmärsin jokaisen kirjan

"Jokainen kilpailuun lähetetty teos oli hyvin ajassa kiinni."

Tiesitkö?

Suomen Ekonomien sähköisessä ajanvarauskalenterissa voit varata helposti puhelinajan ura-, palkka- tai työttömyysturvaneuvontaan sekä juristille. Varattuna aikana soitamme sinulle. ajanvaraus.ekonomit.fi

Kaikki kilpailuun ilmoitetut kirjat olivat Taru Tujusen mukaan sekä kiinnostavia että hyödyllisiä.

17 000 e

SUOMEN YRITTÄJÄNAISET vaativat

– Kävimme esiraadin tavatessa keskusteluja esimerkiksi siitä, miksi samasta teemasta kirjoitetuista kirjoista juuri jokin tietty kirja oli paras. Yhteinen näkemys löytyi kuitenkin helposti.

Tujunen lukee paljon, bisneskirjojen lisäksi myös proosaa. Viime aikoina hänen käteensä ovat bisneskirjoista tarttuneet sellaiset, joissa käsitellään teknologian murrosta ja digitalisaatiota.

– Mielenkiintoni herää, kun ajassa olevaan ilmiöön on löydetty kiinnostava kulma.

Raatilaisen kirjapinon lukemista Tujunen ei nimeä urakaksi. Aikaa teosten lukemiseen oli heinäkuusta syyskuun loppupuolelle, mikä oli riittävästi. Bisneskirjoihin syventyminen sopi hyvin myös osaksi kesälomaa.

Anu Varpenius kehottaa äänestämään omaa suosikkia loppuvuodesta Ekonomien nettisivuilla.

kohdalla, miksi kustantaja oli lähettänyt arvioitavaksi juuri tämän teoksen.

Vaikka kirjoissa oli esillä samoja teemoja, jokaisessa mukana olleessa teoksessa oli oma painotuksensa.

– Kaikkia leimasi myös se, että ne olivat paitsi kiinnostavia myös hyödyllisiä.

Osa teoksista oli sellaisia, että Tujunen saattoi olla paikka paikoin kirjoittajan kanssa eri mieltä. Mutta jokainen teos oli hyvin ajassa kiinni. Digitalisaatio ja sen eri näkökulmat olivat hyvin edustettuina, samoin esimerkiksi muutos ja johtaminen teemoina.

Vaikka taso olikin hyvä, palkintoehdokkaat erottuivat melko helposti.

YLEISÖ SAA ÄÄNESTÄÄ OMAN SUOSIKKINSA Suomen Ekonomien kirjallisuuspalkinto jaetaan joka toinen vuosi, nyt yhdettätoista kertaa. Palkinto tietää voittajalleen paitsi kunniaa myös yhtä isoa rahasummaa kuin Finlandia-palkinnossa: 30 000 euroa.

Ekonomien projektipäällikkö Anu Varpenius kertoo, että muita yrityskirjakilpailuja Suomessa ei järjestetä.

– Kirjailijat arvostavat kilpailua kovasti, ja menestyminen näkyy teosten myyntiluvuissa.

Helena Åhmanin Mielen johtaminen organisaatiossa voitti kilpailun 2012. Viime kerralla, vuonna 2014, voittaja oli Sixten Korkmanin Talous ja utopia.

Kirjapalkinnolla paitsi jaetaan tunnustusta kirjoittajalleen myös kannustetaan ekonomeja kehittämään omaa osaamistaan. Samalla kohotetaan suomalaisen yrityskirjallisuuden arvostusta ja tasoa.

Tämänkertaiseen kilpailuun mukaan otetut teokset on julkaistu 1.7.2014– 30.6.2016. Finaaliin päässeet teokset arvioi erillinen palkintolautakunta, ja kirjallisuuspalkinto julkistetaan ja palkinnot jaetaan helmikuun alussa 2017.

Yleisöäänestys käynnistyy loppuvuodesta finalistien julkistamisen jälkeen. Omaa suosikkia pääsee silloin äänestämään Suomen Ekonomien nettisivuilla.

vanhemmuuden kulujen tasaamis­ ta molempien vanhempien kesken.

Yksi lapsi maksaa Suomessa äidin työnantajalle noin 17 000 euroa.

Yrittäjänaisten mukaan naisten miehiä huonomman palkka­ kehityksen taustalla on juurikin äitiys. Tilastokeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan naiset tienaavat noin tuhat euroa miehiä vähemmän.

6

SUOMEN EKONOMIT ja viisi muuta

akavalaista liittoa on perusta­ nut yhteisjärjestön, Akateemiset yrittäjät AKY ry:n, joka on liittynyt Suomen Yrittäjien toimialajär­ jestöksi vuoden alussa. AKY on korkeakoulutettujen yrittäjäjär­ jestö, johon kukin liitto kuuluu yrittäjä­jäsentensä osalta. AKY toimii jäsen­järjestöjensä yhteistyö­ elimenä yrittäjyyteen liittyvissä asioissa, täydentää yrittäjille suunnattuja palveluita ja edistää korkeakoulutettujen yrittäjien toimintaedellytyksiä.

1/3

KOLMANNEKSELLA YRITYKSISTÄ on vaikeuksia löytää

sopivia osaajia. Suurimmat haasteet ovat rakennusalalla, jossa neljällä kymmenestä on vaikeuksia löytää sopivaa työvoimaa. Tiedot käyvät ilmi Keskus­kauppakamarin Alueiden kilpailukyky 2016 -selvityksestä.

E KO N O M I 5/2 0 1 6

7

Opi uutta, innostu, i – Osallistu Ekonomien koulutustapahtumiin ympäri Suomen!

Ammatillisen kehittymisen tapahtumat

Pidämme huolta osaamisestasi koko työurasi ajan. Haluamme olla tässäkin edelläkävijöitä ja tarjota teemoja, jotka parhaiten vastaavat tulevaisuuden tarpeisiin. Ilmoittaudu heti, paikat täyttyvät nopeasti.

Oulu 9.11. Ylivertainen asiakaskokemus – miten se synnytetään?

Kuopio 17.11. Puhejudo

Joensuu 26.10. Resilienssi – tulevaisuuden tärkein strateginen kompetenssi

Tampere 16.11. Tulevaisuuden digitalisoituvan työelämän osaamistarpeet − Miten varmistetaan yksilöiden ja organisaation toimintakyky muutoksessa?

Lahti 10.11. Menestyvän työyhteisön pelisäännöt

Turku 22.11. Rakentava vuorovaikutus ja yhteistyötaidot

Lappeenranta 27.10. Resilienssi – tulevaisuuden tärkein strateginen kompetenssi

Kotka 8.11. Puhejudo

Helsingfors - Helsinki 15.11. Förhandlingsteknik – skapa och påvisa mervärde i förhandlingar 8.12. Resilienssi - tulevaisuuden tärkein strateginen kompetenssi

inspiroidu EkonomiEsimies

– Kokonaisuus, joka vie uralla eteenpäin Esimiehille ja esimiestehtäviin haluaville Koulutusten kantavana perusajatuksena on hyvä ja kestävä johtaminen. Työskentelytapa on coachaava ja kysymyksiä herättävä. Yhtä oikeaa vastausta ei useinkaan ole, vaan autamme sinua löytämään oman esimiesidentiteettisi sekä tapasi toimia ja kehittyä.

Johtajaksi ei kasveta päivässä, vaan työssä kehitytään joka päivä. EkonomiEsimies-koulutuksesta voit poimia itselle sopivat palat tai osallistua kaikkiin.

Tutustu kokonaisuuteen tarkemmin:

ekonomit.fi/ekonomiesimies

[ UUTISSALDO ]

Yhteiskunnan suhtautuminen vaikuttaa yrittäjyyteen Ewald Kiblerin ja Teemu Kautosen tuore tutkimus (2016) The moral legitimacy of entrepreneurs: An analysis of earlystage entrepreneurship across 26 countries. International Small Business Journal, selvittää yhteiskunnan suhtautumisen merkitystä yrittäjyyden yleisyyteen.

Koetaanko yrittäjyys moraalisesti ”hyväksi” vai ”huonoksi”, ja miten moraalisen hyväksynnän taso vaikuttaa startup-yritysten perustamisaktiivisuuteen? Professorit Kibler ja Kautonen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta tekivät 26 maata kattavan tutkimuksen aiheesta.

Tulokset osoittavat, että mitä hyväksyttävämpää yrittäjyys moraalisesti on, sitä todennäköisemmin yksilö alkaa pohtia yrityksen perustamista, valmistella uutta liiketoimintaa ja perustaa ja pyörittää yritystoimintaa. Kibler ja Kautonen päättelevät, että jos maan politiikan tarkoituksena on lisätä mahdollisuuksia harjoittaa yritystoimintaa, niin kansallisen politiikan ja yritysten tukiorganisaatioiden on yhdessä pyrittävä luomaan sosiokulttuurinen ympäristö, joka edistää yrittämisen hyväksyntää. Jokaisen aloitteen, joka pyrkii lisäämään suotuisaa yrittäjyysilmapiiriä, tulisi luoda tietoisuus yrittäjyydestä moraalisesti hyväksyttävänä toimintana, josta on hyötyä taloudelle ja koko yhteiskunnalle.

Lisätietoja: ewald.kibler@aalto.fi

Helsinki 27.—28.10. Syventävä lähikoulutus

Korkeakouluopinnot eivät tue ryhtymistä yrittäjäksi KORKEAKOULUOPINNOT TUKEVAT heikosti ryhtymistä yrittä-

Virtuaaliset koulutukset 2.11. Loistavan palveluelämyksen kehittäminen

Päiväkoulutus

Webinaari

Iltakoulutus

Maksullinen

Coaching

Jäsenmaksuun kuuluva

Tutustu tarkemmin syksyn 2016 kattaukseen ja ilmoittaudu:

ekonomit.fi/ tapahtumat

jäksi, kertoo Akavan TNS Gallupilla teettämä kyselytutkimus.

20–35-vuotiaista ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 28 prosenttia oli sitä mieltä, että opintosisällöt tukivat yrittäjyyttä erittäin tai melko hyvin. Yliopistoista valmistuneista samaa mieltä oli vain 13 prosenttia vastaajista.

36–64-vuotiasta ammattikorkeakoulutetuista 21 prosenttia koki opintojensa tukeneen yrittäjyyttä. Yliopistoista valmistuneista saman ikäisistä tätä mieltä oli seitsemän prosenttia.

– Korkeakouluissa tehdään yhteistyötä yritysten kanssa, mutta ei vielä tarpeeksi. Kysely kertoo tästä karua kieltään, sanoo Akavan asiantuntija Ida Mielityinen.

TNS Gallup teki kyselyn Akavalle huhtikuussa. Kyselyyn vastasi 884 korkeakoulutettua. Vastaajat olivat 20–64-vuotiaita.

Työttömien opiskeluoikeuden laajentaminen hallituksen työryhmään AKAVA VIE TYÖTTÖMIEN opiskeluoikeuden laajentamisen halli-

tuksen asettamaan kolmikantaiseen työryhmään. Akavan mielestä työttömille tulee sallia rajoitukseton opiskeluoikeus, jos he ovat samalla työn vastaanottamisvelvoitteen piirissä. Työryhmän on selvitettävä syyskuun aikana, kuinka työttömyysturvaa kehitetään nykyistä aktiivisempaan suuntaan. Tavoitteena on löytää keinot 10 000 uuden työpaikan saamiseksi.

E KO N O M I 5/2 0 1 6

9

10

E KO N O M I 5/2 0 1 6

LOHKOKETJUJEN VALLANKUMOUS Lohkoketjuihin perustuvasta teknologiasta povataan ihmiskunnalle suurempaa mullistusta kuin internetin tulo oli aikoinaan. Erilaiset välikädet ja puolueettomat varmistajat poistuvat kaupanteosta ja sopimusten solmimisesta. Hurjimpien visioiden mukaan lohkoketjut tekevät jopa pankit tarpeettomiksi.

TEKSTI MIKKO HUOTARI KUVAT ROOPE PERMANTO, VESA TYNI, ISTOCKPHOTO KUVITUS NORA KOLARI

E KO N O M I 5/2 0 1 6

11

H

uippumalli Naomi Campbell todisti Haagin sotarikostuomioistuimessa Liberian entistä presidentti Charles Tayloria vastaan vuonna 2009. Campbell oli saanut Etelä-Afrikassa vieraillessaan kangaspussin, joka kätki sisäänsä muutamia pieniä kiviä.

Huippumallille annetussa lahjassa oli kyse samoista veritimanteista, joilla Taylor kävi asekauppaa Sierra Leonen kapinallisten kanssa. Taylor tuomittiin sotarikoksista 50 vuoden vankeuteen vuonna 2012.

Timantteja käytetään maksuvälineinä rikollisessa toiminnassa.

Pienen kokonsa vuoksi jalokiviä on helppo salakuljettaa, ne säilyttävät hyvin arvonsa, ja useimmiten niiden alkuperää on miltei mahdotonta jäljittää. Timanteilla on tärkeä rooli muun muassa rahanpesussa ja terrorismin rahoittamisessa.

Tuntuu kaukaa haetulta ajatukselta, että virtuaalivaluutta bitcoinin taustalta voisi löytyä ratkaisu timanttiteollisuutta piinaavaan rikolliseen toimintaan. Päinvastoin, bitcoin on uutisotsikoissa niittänyt mainetta lähinnä harmaalla alueella tapahtuvassa rahoituksessa, samalla tavalla kuin timantit.

Bitcoinin taustalla olevaa salausteknologiaa, jota kutsutaan lohkoketjuksi (blockchain), voidaan käyttää myös moneen muuhun kuin pelkkään anonyymiin virtuaalirahojen siirtelyyn. Lohkoketjuilla voidaan säilyttää luotettavasti ja ilman välikäsiä tietoa niin, ettei kukaan pääsee sorkkimaan sitä salaa. Lohkoketjujen avulla tehdyt sovellukset voivat tuoda luottamusta sinne, mistä se puuttuu.

Tiedon äärimmäisen luotettavuuden vuoksi Everledger-yritys on luonut lohkoketjuteknologiaan pohjautuvan järjestelmän, jolla timantit pystytään rekisteröimään luotettavammin kuin alkuperätodistuksilla.

Jokaiselle järjestelmään tuodulle timantille tehdään laserkaiverrus, jonka perusteella timantti voidaan tunnistaa. Tiedot timantin alkuperästä ja omistajanvaihdoksista säilyvät hajautetussa tietokannassa, joten mikään tai kukaan yksittäinen taho – palveluntarjoaja mukaan lukien – ei voi tehdä sinne muutoksia ilman, että muille välittyisi tieto.

Everledgerin palvelulle on kysyntää, koska Euroopassa ja Yhdysvalloissa vakuutusyhtiöt joutuvat

12

E KO N O M I 5/2 0 1 6

vuosittain maksamaan timantteihin kytkeytyvistä vakuutuspetoksista reilusti yli 100 miljoonaa euroa.

LUOTTAMUSTA EI ENÄÄ TARVITA Lohkoketjuteknologian nerokkuus on siinä, että luotettavia tietokantoja voidaan pitää yllä ilman, että mikään taho varsinaisesti hallinnoi niitä.

Tähän myös bitcoin on perustunut.

Lohkoketjuteknologiaa ymmärtääkseen on oikeastaan parempi unohtaa mielikuvat, jotka liittyvät bitcoiniin. Tärkeää olisi ymmärtää se, että lohkoketjussa on kyse hajautetusta tietokannasta, ikään kuin tilikirjasta, jota kukaan henkilö ja yritys ei omista tai kontrolloi yksinään. Sen sijaan jokaisella käyttäjällä on mahdollisuus päästä koko lohkoketjuun käsiksi. Samalla kuitenkin kaikki maksutapahtumat ja muiden tietojen muuttamiset tallentuvat todistettavasti ja turvallisesti lohkoketjuun.

Lohkoketjuihin kätketty tieto on hajautettuna ympäri maailmaa eri palvelimilla. Aina, kun tapahtuu esimerkiksi maksu tai muu transaktio, siitä jää tietokantaan ikuinen jälki, eikä sitä voi jälkikäteen poistaa (ks. kaavio s. 14). ”Kun tieto on hajautettua ja se on joka paikassa samanlaista, sitä on hyvin vaikea väärentää”, Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Ilari Kallio toteaa.

Lohkoketjuilla luodut järjestelmät tekevät kolmannen osapuolen tarpeettomaksi. Kun esimerkiksi henkilö maksaa toiselle rahaa, yleensä tarvitaan kolmanneksi osapuoleksi pankki, joka on sekä maksajan että maksunsaajan näkökulmasta luotettava taho. Lohkoketjuteknologialla on kuitenkin mahdollista luoda maksujärjestelmiä, jotka tekevät periaatteessa pankit tarpeettomiksi rahansiirron osalta. ”Pitkälle menevä johtopäätös voisi olla, että luottamusta ei oikeastaan enää tarvita, koska kaikki tieto on jäljitettävissä”, Kallio sanoo.

Vaikka kaikilla käyttäjillä on mahdollisuus päästä lohkoketjuun käsiksi, yksittäinen tieto voidaan kuitenkin tehdä hyvinkin salatuksi.

Eli lohkoketjuun on mahdollista päästä käsiksi, mutta kaikkea siellä olevaa tietoa ei ole mahdollista purkaa auki.

Esimerkiksi Virossa on luotu henkilötietojärjestelmä lohkoketjuteknologiaan pohjautuen. Kukin voi

”LUOTTAMUSTA EI OIKEASTAAN ENÄÄ TARVITA, KOSKA KAIKKI TIETO ON JÄLJITETTÄVISSÄ.”

ILARI KALLIO, ASIANTUNTIJA, EK

käydä katsomassa, onko omia tietoja muutettu ja milloin, mutta toisten tietoja ei ole mahdollista urkkia.

Lohkoketjuteknologiaa voidaan käyttää edellä mainittujen esimerkkien lisäksi lukemattomiin erilaisiin sovelluksiin, kuten esimerkiksi älykkäisiin sopimuksiin, tekijänoikeusjärjestelmiin ja äänestämiseen. ”Paperille tehdyt sopimukset eivät ole välttämättä luotettavia”, Kallio selittää. ”Jos paperisopimuksesta on tehty kaksi kappaletta ja toinen osapuoli menee muuttamaan omaa kappalettaan, käräjillä voi olla vaikea osoittaa, kumman sopimuskappaletta on sorkittu.”

Lohkoketjuihin perustuviin sähköisiin sopimuksiin, eli niin sanottuihin älykkäisiin sopimuksiin, on tehty tunnisteet, joista saadaan selville, minkälainen sopimuksen sisältö on ollut milläkin hetkellä. ”Jos yksi osapuoli yrittää sorkkia omaa sopimuskappalettaan, siitä jää jälki järjestelmään. Tämä tuo luotettavuuden”, Kallio sanoo. ”Juristin näkökulmasta on arvokasta, että tällaisessa systeemissä voidaan jäljittää, kuka on tehnyt väärin ja milloin.”

Tieteisfantasiaa? Tuskinpa, sillä esimerkiksi Maailman talousforumin arvion mukaan vuonna 2027 koko maailman bruttokansantuotteesta kymmenen prosenttia on sidoksissa lohkoketjuteknologiaan.

Maailmanvalloitukseen on tosin vielä matkaa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkijatohtorin

Kaikkien, joilla on verkossa tapahtuvaa liiketoimintaa, kannattaisi perehtyä uuteen teknologiaan, toteaa Ilari Kallio.

E KO N O M I 5/2 0 1 6

13

Timo Seppälän mukaan tällä hetkellä maailmassa on vain noin tuhat lohkoketjuyritystä. Suurin osa niistä on vielä keskittynyt virtuaalivaluuttoihin, ja noin 300 tekee pioneerityötä muilla lohkoketjuteknologian mahdollistamilla aloilla. ”Teknologiaa kehitetään nyt kovaa vauhtia, mutta siitä tulee riittävän kypsä ja oikeasti merkittävä vasta noin 2–4 vuoden kuluttua”, Seppälä pohtii.

Koska kyse on nimenomaan luottamuksesta, puolivalmiita sovelluksia ei ole viisasta laskea markkinoille. Seppälän mukaan digitaalisessa luottamuksessa on kolme seikkaa, joiden täytyy toteutua. ”Järjestelmän täytyy olla turvallinen, ja tiedon täytyy olla sekä identifioitavissa että jäljitettävissä”, Seppälä listaa.

REAALIAIKAISET MAKSUJÄRJESTELMÄT Lohkoketjuteknologia voi toimia radikaalina pelinmuuttajana useilla aloilla tulevaisuudessa. Se tuo nopeutta ja tehokkuutta muun muassa finanssialalle ja teollisuuteen, koska sen avulla on mahdollista päästä eroon turhista välikäsistä.

”Pankkitoimialalla maksuliikenne vie paljon aikaa, koska pankeilla on tietynlaiset tietojärjestelmät”, Seppälä selittää. ”Täytyy tehdä määrättyjä tietokoneajoja, jotta voidaan tehdä tiedostoja, ja sitten tiedostot lähetetään jollekin toiselle toimijalle, jossa tiedostot taas puretaan. Voi mennä muutama päivä, kun tällainen prosessi tapahtuu.”

Aina, kun toiminnassa on mukana välikäsiä, clearing- eli selvitysprosesseihin kuluu jonkin verran aikaa. Lohkoketjuteknologian avulla voidaan luoda maksujärjestelmät reaaliaikaisiksi maailmanlaajuisesti.

Yksi kuvaava käytännön esimerkki löytyy tekijänoikeuspuolelta. ”Musiikkiteollisuudessa muusikko saattaa joutua odottamaan kaksi vuotta ennen kuin hän saa tekijänoikeuspalkkionsa itselleen”, Seppälä kertoo.

Kun musiikkikappale soitetaan esimerkiksi Spotifyn kaltaisessa suoratoistopalvelussa, clearing-prosesseissa menee hyvin paljon aikaa.

Tietoa kerätään, käsitellään ja siirrellään moneen kertaan ennen kuin muusikko saa komissionsa. Koko prosessin voisi hoitaa lohkoketjujen

avulla reaaliaikaisesti, eikä muusikon tarvitsisi odottaa, että raha tulee tilille sitten kun tulee.

Ujo Music -niminen yritys on tehnyt lohkoketjuihin perustuvan musiikinjakopalvelun, jonka tavoitteena on nopeuttaa prosesseja ja lisäksi tehdä niitä läpinäkyviksi. Ujon kautta on siis mahdollista nähdä, kenelle musiikista maksettu palkkio kohdentuu.

VÄLIKÄDET TARPEETTOMIKSI Lohkoketjujen hyödyntäminen pioneerivaiheessa voi vaikuttaa vielä nörttien näpertelyltä, ja skeptisimmät ohittavat uuden teknologian ympärille nousseen kohun olankohautuksella. Vähättely on siinä mielessä ymmärrettävää, että teknologia on hyvin abstrakti ja melko vaikeatajuinen. Sen mahdollistamat käytännön sovellukset kuitenkin hieman valottavat, mihin suuntaan maailma voi olla menossa. ”Kaikilla yrityksillä on sama ongelma”, Seppälä selittää. ”Kun firmaan tulee myyntitilauksia, niin päivän aikana kerätyn tiedon pohjalta tehdään erilaisia tietokoneajoja. Mahdollisesti seuraavana päivänä saadaan koottua tiedot

Näin lohkoketjut toimivat 1. Jokin taho tekee ehdotuksen transaktiosta ja sen mukaisesta tietokannan muokkauksesta.

5. Jos tietokannasta esiintyy eri versioita, palvelimet hyväksyvät pisimmän ketjun. Näin yhteisymmärrys sisällöstä säilyy.

2. Tieto ehdotuksesta levitetään palvelimille ympäri maailmaa.

3. Palvelimet tarkastavat, onko ehdotettu muokkaus tietokannan sääntöjen mukainen ja transaktio aito. Jos muokkaus hyväksytään, se siirtyy odottamaan käsittelyä.

Muussa tapauksessa se hylätään.

4. Muokkaukset kootaan uudeksi lohkoksi. Palvelimet tarkastavat lohkon ja hyväksyvät sen osaksi lohkoketjua.

6. Transaktio on suoritettu.

Lähteet: Juri Mattila & Timo Seppälä / Etla, PwC: A look at blockchain technology (kuva)

14

E KO N O M I 5/2 0 1 6

”TEKNOLOGIASTA TULEE RIITTÄVÄN KYPSÄ JA OIKEASTI MERKITTÄVÄ 2-4 VUODEN KULUTTUA.” TIMO SEPPÄLÄ, TUTKIJATOHTORI, ETLA

Timo Seppälän mukaan maailmassa on tällä hetkellä noin tuhat lohkoketjuyritystä.

E KO N O M I 5/2 0 1 6

15

siitä, minkälaisia tuotantoon liittyviä tilauksia hankintaorganisaation pitää tehdä.”

Kun tuotannossa oleva tieto saadaan reaaliaikaiseksi ja turhat välikädet pois, prosessit nopeutuvat ja tuottavuus kasvaa.

Teollisuudessa ja finanssialalla on paljon erilaisia yrityksiä, joiden bisnes perustuu clearing-prosesseihin eli selvittäjänä tai välikätenä toimimiseen. Jos lohkoketjuteknologia lyö itsensä läpi, tällaiset toimijat joutuvat tulevaisuudessa keksimään ansaintamallinsa uudestaan. Sitä kutsutaan luovaksi tuhoksi. ”Pankkien ja vakuutusyhtiöiden on hyvä miettiä, onko niillä henkilöasiakkaita enää tulevaisuudessa, tai minkälaisiksi asiakkuudet muuttuvat”, Seppälä pohtii.

LAKI EI SAA ERIYTYÄ TEKNOLOGIASTA Kaikkeen uuteen liittyy tietysti riskejä. Lohkoketjuteknologiassa väärinkäyttömahdollisuuksia on oikeastaan kaksi. ”Jos lohkoketjun aivan ensimmäinen tieto, olkoon se jotain dataa tai vaikka virtuaalivaluuttaa, on luotu väärin perustein eli se ei ole aito, niin silloin se voi saada järjestelmän uskomaan, että virheellinen tieto onkin aitoa. Lohkoketjua voidaan väärinkäyttää”, EK:n Ilari Kallio sanoo. ”Toinen mahdollisuus on se, että jokin taho saa haltuunsa yli puolet järjestelmästä. Silloin se pystyy ottamaan tietokantaan väärää tietoa.”

Lohkoketjuteknologia perustuu siis siihen, että kun lohkoketjuun tulee uutta dataa, kaikki muut ikään kuin äänestävät, onko lisätty transaktio tai tieto aito. Tämän konsensusmekanismiksi kutsutun toimenpiteen tekevät siis koneet. Jos tieto on ok, se lisätään lohkoketjuun, muussa tapauksessa se hylätään.

Se, että jokin taho saisi haltuunsa yli puolet järjestelmästä, on hyvin teoreettinen, koska lohkoketjuihin perustuvat järjestelmät ovat usein hyvin massiivisia.

Juridisia haasteita lohkoketjut tuovat tullessaan. ”Niitä on tosin tässä vaiheessa vielä vaikea yksilöidä, koska ei tiedetä vielä tarkkaan, kuinka lohkoketjuratkaisuja tullaan soveltamaan”, pohtii Etlan tutkija Kristian Lauslahti.

Lohkoketjuteknologia tuo tullessaan muutospaineita lainsäädäntöön. Lauslahden mukaan Suomessa on edellisen kerran tarkasteltu

16

E KO N O M I 5/2 0 1 6

1990-luvulla, kuinka automatisaatio ja tietotekniikka vaikuttavat sopimusoikeuteen. ”Lohkoketjuihin perustuvat älykkäät sopimukset ovat hyvä mekanismi yksinkertaiseen vakioituun sopimustoimintaan. Niillä saadaan tehokkuutta ja luotettavuutta”, Lauslahti sanoo.

Hänen mielestään on tärkeä tarkastella lainsäädännöllisiä asioita uudestaan, koska teknologiat ovat kehittyneet huimasti 1990-luvulta. ”Lainsäädäntöä ei ole hyvä päästää eriytymään teknologiakehityksestä”, Lauslahti sanoo.

Kun teknologia muuttuu entistä vaikeaselkoisemmaksi, kehityksen ymmärtäminen tulee olemaan yhä pienemmän ja pienemmän porukan harteilla. ”Tämä on iso ongelma”, Etlan Seppälä pohtii. ”Nyt mennään matemaattisesti niin vaikeisiin ratkaisuihin, että monella päätöksentekijällä ei ole kompetenssia käsitellä asioita.” ”Julkisesti puhutaan, että koodiopetusta pitäisi viedä jo ala-asteelle, mutta kuitenkaan ei puhuta siitä, että osaamista pitäisi viedä myös heille, jotka tekevät päätöksiä niistä asioista, joita digitaalisuus on juuri nyt tuomassa.”

YLISÄÄNTELYÄ VÄLTETTÄVÄ Kansainväliset teknologiajätit, kuten Google, Microsoft ja IBM, ovat käyn-

nistäneet omat lohkoketjuteknologiaan liittyvät tutkimushankkeensa.

Jos kymmenen vuoden päästä maailman bruttokansantuotteesta kymmenen prosenttia on kytköksissä lohkoketjuihin, niin kyse on isoista rahoista. Suurimmat markkinaosuudet kahmivat ne, joilla on luotettavimmat ja kehittyneimmät ratkaisut ensimmäiseksi tarjolla.

EK:n Kallion mielestä lohkoketjut eivät ole vain isojen firmojen asia. ”Kaikkien, joilla on verkossa tapahtuvaa liiketoimintaa, kannattaisi perehtyä, olisiko heillä jotain, jota voisi kehittää uuteen teknologiaan perustuen”, Kallio sanoo.

Samoin hän kehottaa julkis­ hallintoa tarkkailemaan, josko joitakin toimintoja olisi mahdollista tehdä tehokkaammin lohkoketjujen avulla.

Ensiaskelet kohti tulevaisuutta ovat myös paljon poliitikkojen käsissä. Lohkoketjujen avulla on esimerkiksi entistä houkuttelevampi mahdollisuus luoda maiden rajoja ylittävää liiketoimintaa. Joillakin poliitikoilla voi olla halua laittaa kapuloita rattaisiin, koska kaikki uusi aina hieman pelottaa. ”Olisi tärkeää, että ei aleta säännellä kuviteltuja riskejä”, Kallio sanoo. ”Vasta sitten kun lohkoketjuteknologia alkaa yleistyä, voidaan nähdä, onko ilmennyt joitain sääntelytarpeita.”

Fortum-case

Perinteisien tuotantojen aloilla yritetään kehittää tuottavuutta digi­ talisaation uusien sovelluksien avulla. Lohkoketjuteknologia haastaa perinteiset toimintamallit ja arvoketjut.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on tehnyt Fortumin kanssa kokeilu­ muotoista yhteistyöprojektia, jossa on tarkoitus miettiä, kuinka energia­sektorilla voitaisiin hyödyntää lohkoketjuteknologiaa.

Lohkoketjut mahdollistavat luotettavat hajautetut tietorakenteet, jotka puolestaan poistavat ylimääräisien välikäsien tarpeen.

Etla ja Fortum ovat tehneet selvityksen siitä, kuinka sähkön ky­ synnän ja tarjonnan tasapainottaminen pystyttäisiin autonomisesti toteuttamaan jo laitetasolla vaikkapa kahden pesukoneen välillä. ”Tällä hetkellä verkkoyhtiö kontrolloi kysynnän ja tarjonnan mittaa­ mista, ja kodeissa sähkömittari hoitaa sähkönkäytön mittaamisen”, Etlan Timo Seppälä sanoo.

Lohkoketjuihin perustuvan teknologian avulla olisi mahdollista pois­ taa sähkömittarit sähkönjakelun kokonaisuudesta. Tällöin kysynnän ja tarjonnan tieto siirrettäisiin laitetasolle. Älykkään jakeluverkon avulla voidaan automatisoida sähkökauppaan liittyvät transaktiot, jolloin yksi väliporras muuttuu tarpeettomaksi. ”Jos asiat etenevät toivotusti, niin ennen ensi kesää blockchain-poh­ jaisia sovelluksia kokeillaan käytännössä”, Seppälä sanoo.

UUSI

SPORTTINEN

SE10

Moottori Shimano Steps 250 W Akku Li-ion 418 Wh, 36V, 11,6 Ah LAtAusAikA noin 4 h toiMintAs채de jopa 130 km AvustustAsot 3 kpl eco, standard, high vArusteet laturi, ledvalot, k채velyavustus, joustoetuhaarukka HintA 2690,- J채LLeenMyyJ채t www.helkamavelox.fi E KO N O M I 5/2 0 1 6

17

Vastavirtaan kohti uutta

UUSI TYÖ

KTM Tommi Ellonen, 32 OP-Prosessipalveluiden palvelupäällikkö > OP Helsingin konttorinjohtaja

TEKSTI MARITA KOKKO KUVA VESA TYNI

P

ankit digitalisoituvat ennennäkemättömän nopeasti.

Siksi kummastuttaa, että Tommi Ellonen siirtyi työkierrossaan vastavirtaan verkkopalveluista konttoriin. ”Lähtökohtani on pohtia, miten konttorissa voidaan yhdistää digitaalinen ja henkilökohtainen asiakaspalvelu”, hän perustelee.

Ellonen haluaa löytää vastauksen siihen, mitä asiakkaalle voidaan tarjota kasvokkaisissa tapaamisissa verrattuna digipalveluihin, ja miten häntä voidaan palvella digitaalisesti konttorissa.

Finanssiala on työllistänyt Ellosta jo 11 vuotta. Ala ja kauppatiede eivät olleet itsestäänselvyys, sillä hän joutui lukiossa pohtimaan opintosuuntaansa, koska nuoruuden harrastukset, tanssi ja teatteri, houkuttelivat vahvasti. Kauppatieteelliset opinnot kuitenkin painoivat enemmän puntarissa. ”Katsoin, että voin olla tekemisissä teatterin ja tanssin kanssa myös ekonomina. Kulttuuria on kiva harrastaa, mutta on kiva saada kuukausipalkka taloudellisesti vähän turvallisemman väylän kautta.”

Teatteriharrastus on kuitenkin sivunnut elämän ratkaisuja.

Tommi opiskeli Vaasassa pääaineenaan henkilöstöjohtaminen ja sen rinnalla laskentatoimi ja rahoitus. Gradussaan hän yhdisti opinnot ja kulttuuriharrastuksensa, sillä aiheeksi valikoitui teatterin johtaminen.

Teatterikaverinsa kautta nuori kauppatieteen opiskelija sai aikanaan myös kesätyöpaikan Fenniasta, jossa hän nopeasti eteni esimiestehtäviin. Esimiehenä ja asiantuntijana työ jatkui finanssialalla muissakin yrityksissä. OP Ryhmä on työllistänyt Tommia jo kuusi vuotta.

Nykyisessä työssään Ellonen pitää tavoitteenaan luoda asiakkaalle ylivertaisia kokemuksia niin, että tämä saa oikeat, juuri hänen odotustensa ja elämänsä mukaiset palvelut. ”Tehtävämme on aidosti kuunnella, mitä asiakas tarvitsee elämäntilanteessaan nyt ja mitä hän katsoo tarvitsevansa tulevaisuudessa? Me olemme vain ja ainoastaan asiakkaita varten.”

Uuden työn ohella Ellosen vuotta on kirittänyt Lahden Seudun Ekonomien 70 vuoden rajapyykki. Yhdistyksen puheenjohtajana hän on ollut järjestämässä juhlavuoden tapahtumia, jotka avasi talousseminaari tammikuussa. Täysi 70 vuoden kausi huipentuu juhlaan marraskuussa Lahden Sibeliustalossa.

Teatterin tekemisestä Ellonen viettää välivuotta, ensimmäistä 15 vuoteen. Viimeisin esitys oli OP:n oman teatterin esittämä Vadelmavenepakolainen, jossa hän oli sekä pääosassa että koko produktion tuottajana.

OLETKO ÄSKETTÄIN SIIRTYNYT TAI SIIRTYMÄSSÄ UUSIEN HAASTEIDEN PARIIN JA HALUAISIT KERTOA SIITÄ MUILLEKIN TÄLLÄ PALSTALLA? ILMOIT­TAUDU TOIMITUKSEEN: PAULA.RISTIMAKI @OTAVAMEDIA.FI

POIMINNAT TOMMIN URALTA

2006–2008 Vakuutusyhtiö Fennia, vuoroesimies

2005–2006 Vakuutusyhtiö Fennia, telemarkkinoija

18

E KO N O M I 5/2 0 1 6

2008–2009 Vakuutusyhtiö Fennia, myyntineuvottelija

2008 Vaasan yliopisto, kauppatieteiden maisteri, henkilöstöjohtaminen, laskentatoimi ja rahoitus

2010 Lammin Säästöpankki, sijoitusvastaava

2009–2010 Säästöpankkiliiton esimiesvalmennus, esimiesharjoittelija

2012–2013 OP Ryhmä, Pohjola Vakuutus Oy, ryhmäpäällikkö

2010–2012 OP Ryhmä, PäijätHämeen Osuuspankki, sijoitusasiantuntija

2016– OP Ryhmä, OP Helsinki, konttorinjohtaja

2013–2016 OP Ryhmä, OPProsessipalvelut, palvelupäällikkö

[ 3 X UUSI TYÖ ]

Kotikaupunkinsa uusi johtaja KTM Stina Mattila, 45 Kempeleen talousjohtaja > Kokkolan kaupunginjohtaja

Uusi näkökulma hoivaan KTM Laura Airaksinen, 52 Pikonlinna Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja > Vetrea Terveys -konsernin toimitusjohtaja

LAURA AIRAKSINEN JOHTI kahdeksan vuotta toimitilaratkaisuja hyvässä yhteistyössä terveysalan yritysten kanssa. Nyt hän edustaa toimitilojen tarvitsijaa. ”Pysyin alalla, mutta vaihdoin näkökulmaa, sillä hoiva- ja terveyspalvelut ihmisläheisenä ja voimakkaasti kehittyvänä toimialana kiehtoo minua.”

Airaksisen uusi työpaikka Vetrea Terveys Oy tuottaa hoiva-, terveys-, kuntoutus-, ja tutkimuspalveluja Itä- ja Kaakkois-Suomessa.

Airaksinen siirtyi konsernin johtoon syyskuun alusta.

Julkisella puolella on taloudellisesti rajalliset mahdollisuudet vastata kasvavaan hoiva- ja terveyspalvelujen kysyntään. Airaksinen haluaakin nyt etsiä uusia toimintamalleja, joita muutos ja kilpailu kirittävät. ”Tämä aika potkii uudistumaan. On hyvä, että kunnilla on oma tuotantonsa, mutta ne kaipaavat rinnalleen yhteistyökumppaneita.

Koko toimiala on vahvalla kasvu-uralla.”

Airaksinen on itse uskaltautunut uuteen urapolullaan. Hän kouluttautui ensin röntgenhoitajaksi, mutta kolmivuorotyö oli perheellistyneelle sovittamaton palapeli.

Pienten lasten äiti lähti harrastusmielessä avoimeen yliopistoon ja innostui kauppatieteiden laajasta sisällöstä. Hän päätyi maisteriopintoihin Jyväskylään pääaineenaan markkinointi yhdistettynä viestintään ja talouden aineisiin.

Päättötyöpaikka avautui Metsosta, jossa tuore maisteri eteni harjoittelijasta markkinoinnin johtotehtäviin. Kun Terveystalon kuvantamisen yksikkö Jyväskylässä haki johtajaa, hän näki tehtävässä mahdollisuuden hyödyntää molempia tutkintojaan.

Seuraava askel vei Pikonlinnan kiinteistöratkaisuista vastaavaksi toimitusjohtajaksi kahdeksaksi vuodeksi.

Nyt oli hyvä hetki siirtyä jälleen haastamaan itseään ja osaamistaan. Airaksinen haluaa rohkaista ekonomikoulutuksen saaneita ennakkoluulottomuuteen ja tehtäviin tutun ulkopuolelta. ”Kannattaa rohkeasti miksata eri toimialojen hyviä mausteita uusissa ympäristöissä. Vaikka paperiala ja terveydenhuolto ovat ihan eri maailmasta, tarvitaan molemmissa yhtä lailla ennakoiva ote. Kunnossapito ja huolto ovat teollisuudessa avainasemassa. Ne tulee hoitaa ajallaan eikä vasta sitten, kun vahinko on jo sattunut.

Sama painotus tulisi saada vahvemmin vanhusten hoitoon.”

”Hoiva- ja terveyspalvelut ihmisläheisenä ja kehittyvänä toimialana kiehtoo minua.”

STINA MATTILAN URAPUTKI julkishallinnossa on vakuuttava. Hän aloitti Muhoksen hallinto- ja talousjohtajana ja jatkoi kuntatyötä Kempeleen talousjohtajana.

Syyskuun ensimmäisenä hän vannoi Kokkolan kaupunginjohtajan virkavalan.

Polultaan julkishallinnossa hän ei kadu yhtään askelta. Tosin virkaura oli kaukana laskentaekonomin suunnitelmista työuran alkuvaiheessa. ”Yksi Ei koskaan -lauseistani oli, ettei minusta koskaan tule virkamiestä. Mutta silloisen työpaikkani Fortumin saneerauksien ja oman äitiysloman jälkeen piti miettiä, mitä alkaa tehdä isona. Pienellä paikkakunnalla oli hallinto- ja talousjohtajan virka avoinna. Hain ja sain viran.”

Mattila kertoo kuvitelleensa kunnallista virkatyötä tylsäksi, mutta todellisuus on ollut kaikkea muuta. ”Kunta- ja kaupunkisektorilla kenttä, jolla toimitaan, on moninainen. Se tekee siitä mielenkiintoisen ja haasteellisen.”

Kuntajohtaja punnitaan jokaisessa kuntayksikössä pätevyyden lisäksi myös poliittisesti, tekeehän valinnan vaalein valittu valtuusto. Mattila sai ratkaisevassa äänestyksessä valtuutettujen vahvan tuen äänin 34–17. ”Valtuutus selvällä äänimäärällä antaa vahvan mandaatin tehdä tätä työtä. Kenenkään ei tarvitse jossitella.”

Mattilalle kaupunginjohtajan virka merkitsi paluuta kotikaupunkiin. Ratkaisu ei ollut pelkästään helppo, sillä hän muutti Kokkolaan yksin. Perhe asuu edelleen Muhoksella. Toiveissa kuitenkin on, että koko perhe jossain vaiheessa kokkolalaistuu. Hyvää mieltä paluuseen tuo elämä sukulaisten ja ystävien lähellä.

Mattila toteaa kotikaupunkinsa muuttuneen 20 vuodessa todella paljon, toki myönteiseen suuntaan. ”Hyppään junaan, joka kiitää. Kokkolan alueella on 2 200 yritystä. Se tuo työtä ja vaurautta alueelle. Työttömyysaste on alle maan keskiarvon. Täällä taantuma ei ole iskenyt niin pahasti, sillä 90-luvun laman jälkimainingeissa syntyi yritysrakenne, joka tuottaa hedelmää.”

Numerot ovat keskeinen johtamisväline kaupunginjohtajan työssä, joka on muuttumassa entistä enemmän konsernin johtamiseksi.

Suuri muutos on edessä, kun maakuntien myötä tehtävät alueellistuvat. Minkälaiseksi kaupunki muodostuu?

Mitkä ovat terveyteen liittyvät tehtävät, jotka kaupunki hoitaa? Mattila painottaa yhteistyötä maakunnan kanssa terveysalalla ja alueellisen elinvoiman edistämisessä.

E KO N O M I 5/2 0 1 6

19

TEKSTI TARJA VÄSTILÄ KUVITUS NORA KOLARI (KUVALÄHDE ISTOCKPHOTO)

ETEENPÄIN EKONOMIN MIELI! Elinikäinen oppiminen on urakehityksen kannalta entistä tärkeämpää: laakereilleen jäänyt entisajan huippuosaaja ei välttämättä pärjää nykyvaatimusten mukaisessa työelämässä.

Siksi Suomen Ekonomit kannustaa jäseniään kehittymään ja tarjoaa itsensä kehittämiseen myös palveluita ja työkaluja.

O

piskelu, töihin ja samasta työpaikasta eläkkeelle – tämän putken voi jokainen nykymaailmassa uraa luova unohtaa saman tien.

Kuviosta on tullut huomattavasti monitasoisempi: oppia ammennetaan pitkin työuraa ja työpaikat ja -tehtävät voivat vaihtua useaan kertaan. Uralla eteneminen ei useinkaan onnistu ilman lisäkoulutusta. ”Yksi hankittu osaaminen ei enää riitä työmarkkinoiden murroksessa. Ihmiset ovat vasta nyt tottumassa siihen, että työurat pirstaloituvat ja uran aikana pitää koko ajan kehittyä”, toteaa Suomen Ekonomien koulutuspoliittinen asiamies Mika Parkkari.

Jotta ammattitaito pysyy muutoksen mukana, sitä on päivitettävä jatkuvasti. Joskus nokka on suunnattava myös kokonaan kohti uutta.

20

E KO N O M I 5/2 0 1 6

E KO N O M I 5/2 0 1 6

21

MYÖTÄMIELISYYTTÄ MUUTOKSEEN Koulutuspoliittinen asiamies myöntää, ettei osaamisen kehittäminen ole aina omasta tahdosta kiinni.

Koulutuksen rahoittaminen, aikapula, elämäntilanne tai työttömyys voi estää kehittymishalua tai -tarvetta.

Parkkari peräänkuuluttaa kolmikanta-ajattelua, jossa muutosmyötämielisiin talkoisiin osallistuisivat niin työnantajat ja -tekijät kuin valtio. ”Työnantajien tehtävä on pitää huolta alaisistaan. Se tarkoittaa myös sitä, ettei porukkaa vaihdeta heti uuteen, kun osaamistarve vaihtuu. Tuskin on hankalampaa tai kalliimpaa kouluttaa omaa väkeä kuin palkata uusia tilalle.”

Parkkarin mukaan organisaatioissa ymmärretään, että työntekijät ovat tärkein resurssi. Kun heidän osaamisensa kasvaa, myös yritys pystyy vastaamaan ajankohtaisiin työelämän haasteisiin.

HALOO, KUULEEKO VALTIO? ”Politiikan tukea tarvittaisiin erilaisiin rahoitusinstrumentteihin, joissa voisi olla myös jaettua riskiä, ja joiden avulla ihmiset saataisiin pysymään työelämässä.”

Parkkari myöntää, että hallituksen ehdottamat rajoitukset ovat ristiriidassa elinikäisen oppimisen ja osaamisen kehittämisen kanssa.

Hallituksen esityksessä aikuiskoulutustukea leikattaisiin sekä heikennettäisiin työttömyysturvaa nauttivan oikeutta yliopisto-opiskeluun. Parkkarin mukaan akavalainen yhteisö toimii aktiivisesti, jotta rajoituksia ei toteutettaisi.

Elinikäinen oppiminen on noussut uudelleen keskiöön myös eurooppalaisessa kontekstissa, jossa on nähty, ettei pelkkä muodollinen koulutus riitä muuttuvassa maail-

22

E KO N O M I 5/2 0 1 6

massa. Digitalisaatio on vaikuttanut työntekemisen tapoihin, ja jokainen on siihen jo tavalla tai toisella kytköksissä. ”Isoimmat osaamistarpeen muutokset on koettu finanssialalla: perinteinen tekeminen on poistunut, asiakkuudet ovat muuttuneet ja tarjolla on erilaisia palvelumuotoja, joita aikaisemmin ei ollut olemassakaan. Se vaatii uudelleenorientoitumista.”

URALLE UUDET STEPIT Suomen Ekonomit tarjoaa monipuolisia palveluita ja kehittymismahdollisuuksia koko työelämän varrelle.

Parkkari kehottaakin tenkkapootilanteessa ottamaan rohkeasti yhteyttä. Ypöyksin voi olla haastavaa löytää paras suunta elämälleen.

Tämän huomasi myös yli 20 vuotta työelämässä ollut Christina Björkell. Rahoitusalalle aikoinaan Hankenista valmistunut ekonomi työskenteli ensin finanssialalla, kunnes it-maailma vei mukanaan.

Hän suoritti tietojärjestelmätieteen muuntokoulutuksen.

"MUODOLLINEN KOULUTUS EI RIITÄ MUUTTUVASSA MAAILMASSA." ”Pari vuotta sitten olin taitekohdassa ja otin yhteyttä Suomen Ekonomien urapalveluihin. Siitä kaikki lähti. Olen todella kiitollinen keskusteluista uravalmentaja Arja Parpalan kanssa.”

Björkell osallistui urapalvelutapaamisten jälkeen Suomen Ekonomien ryhmäcoachingiin, jossa hänellä oli selkeä tavoite löytää ennen kaikkea itsensä. ”Töissä olin tuntenut olevani vain nappula muiden joukossa. Halusin löytää polun, jossa minulla yksilönä olisi arvoa. Ryhmäcoaching oli arvokas kokemus, mutta jotain jäin kaipaamaan.”

Parpalan sparraus tuli uudelleen tarpeeseen. Sen pontimena Björkell ilmoittautui valmennuskoulutukseen. Solmut alkoivat aueta. ”Olin kulkenut laput silmillä, enkä ollut huomannut, kuinka paljon osaamista minulla jo on.”

Harjoitusvalmennuksissa hän sai uutta energiaa ja huomasi sekä viihtyvänsä että pärjäävänsä valmentajana. ”Kun saa valmennettavan itse oivaltamaan ja löytämään ongelmaan ratkaisun, se motivoi molempia osapuolia. Vuoden aikana olen oppinut itsestäni paljon ja löytänyt uusia näkökulmia. En ollut aikaisemmin ajatellut, että voisin toimia kouluttajana, vaikka olin sitä työssäni tehnytkin.”

Sen lisäksi että Björkell toimii EFQM-laatuarvioijana (European Foundation of Quality Management) Laatukeskuksessa, hänellä on nyt elämäntaidon valmentajan diplomi.

Enneagrammi-persoonallisuustestin avulla hän on oppinut ymmärtämään, miksi työelämässä oli usein paha olo ja mikä puolestaan tuottaa hyvää oloa. ”Hyvinvoinnin arvostamisen olen oppinut kantapään kautta: kuormittavassa työssä tunnollisen, sitoutuneen ihmisen on vaikea vetää

rajoja. Haluaisin yhdistää kaiken osaamiseni olemalla hyvä itselleni sekä tuottamalla hyvää myös muille valmennuksen, enneagrammin ja mindfulnessin avulla.”

Björkell on juuri saanut vakituisen työpaikan. Samalla hän aikoo pohjustaa omaa yritystään ja kouluttautua lisää.

RYHMÄSTÄ OPPEJA JA OIVALLUKSIA Suomen Ekonomien ryhmäcoaching on tarkoitettu niin esimiesasemassa kuin asiantuntijatyössä toimiville ekonomeille. Valmennusprosessissa coach ja ryhmä auttavat valmennettavaa hyödyntämään nykyisen ja käyttämättömän potentiaalinsa. ”Näin valmennettava kehittyy ja saa voimavaroja saavuttaakseen tavoitteensa. Coaching osoittautui erinomaiseksi työkaluksi moneen erilaiseen työrooliin – olipa sitten esimies, asiantuntija, konsultti, mentori, kouluttaja tai urheiluvalmentaja”, kiittelee ryhmäcoachingiin osallistunut markkinoinnin ammattilainen Birgit Eskelinen.

24

E KO N O M I 5/2 0 1 6

Muutaman kuukauden pituisessa koulutuksessa oli yhdeksän tapaamiskertaa ja kymmenkunta oman alansa osaajaa, joista jokainen pääsi valmentamaan ja olemaan itse valmennettavana. ”Koulutus oli käytännönläheistä ja luottamuksellista. Pienryhmissä käsiteltiin niin työ- kuin yksityiselämän haasteita, joihin coachin ja ryhmän avulla valmennettava löysi itse ratkaisunsa. Oli antoisaa pysähtyä hetkeksi ja päästä kuulemaan erilaisten ihmisten ja työympäristöjen konkreettisia haasteita. Silmät aukesivat.”

Eskelisen mukaan käsiteltäviä asioita oli laidasta laitaan: miten esimies saa työntekijöihinsä tekemisen meininkiä ja motivaatiota, kuinka tietoa jaetaan, miten perheelle pystyy kertomaan uudesta elämäntilanteestaan tai miten omalle uralleen voisi löytää lisää vaihtoehtoja. ”Suurin anti oli se, että opin kysymään oikein. On tärkeää, ettei välitä omaa arvomaailmaansa eikä johdattele. Kun saa vastapuolen ajatusmaailmaa edistettyä, se vahvistaa myös

"VALMENNETTAVA KEHITTYY JA SAA VOIMAVAROJA SAAVUTTAAKSEEN TAVOITTEENSA."

ongelmanratkaisukykyä käytännön työelämässä.”

Lisäksi ryhmäcoaching kasvatti esiintymis- ja vuorovaikutustaitoja. ”Pyrin opiskeluaikana hälventämään esiintymisjännitystäni ja osallistuin kurssille, jossa pidin monologia satapäisen kuulijajoukon edessä. Sellainen ei kehitä sosiaalisia taitoja laisinkaan, ne opitaan vain vuorovaikutuksessa toisten kanssa.”

Eskelinen koki, että coaching vahvisti hänen osaamistaan, josta on jatkossa hyötyä sekä markkinointi- ja myyntitehtävissä että koulutuksissa.

Eskelisellä on opettajan pätevyys, joten työkalu sopii hyvin myös opetusmetodiksi koulutusalan tehtävissä. ”Olen siirtymässä yritysmaailmaan konsultiksi ja aprikoinkin, voisiko coaching-sertifiointi olla seuraava askel uralla. Coachingissa on valtavasti soveltamismahdollisuuksia.”

ROHKEUTTA JA ITSETUNTEMUSTA Missä olen hyvä ja missä voin kehittyä? Juha Kangas lähti etsimään vastauksia näihin kysymyksiin Ekonomien mentorointiohjelmasta.

Koko uransa vakuutusalalla työskennellyt yhteyspäällikkö halusi pärjätä työssään aiempaa paremmin. ”Minulla oli valtava halu kehittyä. Kyse ei ole ollut niinkään uralla etenemisestä. Menestyminen tarkoitti omalla kohdallani sitä, että olisin ammattilainen kaikissa tekemisissäni. Halusin tuntea itseni paremmin. Tähän kaipasin tukea mentorin näkemyksistä.”

Hakemuksen perusteella liitto etsi miehelle mentorin, joka osoittautui täsmävalinnaksi. Hän auttoi Kangasta selvittämään omia vahvuuksiaan vuoden kestäneen mentoroinnin aikana. ”Mentori sai minut keskustele-

VAIHDA PAPERI DIGITAALISEEN Kun vaihdat Talouselämä-jäsenetulehtesi digitaaliseen, saat veloituksetta e-kirjan. Ammenna käyttöösi asiantuntevaa tietoa, trendejä ja ideoita – kaikkea, mitä työssäsi tarvitset.

Kun vaihdat digitaaliseen, Suomen Ekonomit tarjoaa sinulle kolmeksi kuukaudeksi täyden käyttöoikeuden kaikkiin lehtiin Summa-palvelussa.

Ota digitaalinen lehti käyttöösi osoitteessa ekonomit.almatalent.fi

maan itseni kanssa ja auttoi omien oivallusten tekemisessä. Teki hyvää astua epämukavuusalueelle. Mentorointivuosi kuuluu niihin isoihin askeleisiin, joita olen ottanut itseni kehittämisessä. Ilman ohjelmaan hakeutumista minussa olisi iso aukko.”

Hyvä merkki omistautumisesta puolin ja toisin on se, että yhteydenpito mentorin ja aktorin välillä on säilynyt. Kangas toivookin, että etenkin nuorilla olisi mahdollisuus tarttua tilaisuuteen. Hänen mukaansa aktoriksi haluavan tärkein työ on tehdä hyvä hakemus, johon omat tavoitteet on tarkasti kirjattu. Siten mentoroinnista on todellista hyötyä. ”Kun sain asiat näkyviksi ja tiedostin vahvuuteni, pystyin käyttämään niitä jatkossa vipuvartena omassa ammatillisessa kehityksessäni. Kun itsetuntemus lisääntyi, myös itseluottamus kasvoi. Tulin aiempaa rohkeammaksi.”

Kankaan mukaan itsensä kehittäminen on Suomessa vielä aliarvostettua: ei uskalleta olla haavoittuvia eikä tunnisteta omaa persoonaa ja tekemisen tapaa. Hän kertoo esimerkin kurssista, jossa yleisö kysyi vain aiheeseen liittyviä teknisiä asioita, kun olisi pitänyt keskittyä vallan muuhun. ”Kuulijakunnan varmuus omasta asiantuntijuudesta tuntui olevan kovin ohut. Maailman muuttuessa ja työelämän monipuolistuessa juuri asiantuntijuutta pitäisi osata vahvistaa ja myydä. Olisin halunnut kaataa saavista rohkeutta koko saliin.”

Jo nyt Kangas valmentaa oman työn ohessa, ja hän uskoo jonain päivänä ryhtyvänsä myös mentoriksi. Hyvä kokemus siivittää. Miehen asennetta kuvaa hyvin hänen Twitter-esittelynsä: Toinen jalka tukevasti tulevaisuudessa. Aina voi oppia enemmän.

Kysy neuvoja, aseta tavoitteita KAUPALLINEN JA TALOUSTIETEELLINEN ALA on laaja, ja alalla työskentelevien tarpeet ovat erilaiset ja mahdollisuudet moninaiset. Suomen Ekonomien keräämistä vastavalmistuneiden palautteista käy ilmi, että moniin työssä tärkeisiin taitoihin ei saanut riittävästi eväitä opiskelujen aikana. ”Muun muassa ongelmanratkaisukyky koettiin merkitykselliseksi työelämässä, mutta sitä pystyi kehittämään vain vähän yliopistossa. Lisäksi kaivattiin lisää sosiaalisia taitoja, joita tarvitaan niin ryhmässä toimimisessa kuin kaikenlaisessa vuorovaikutuksessa”, toteaa Suomen Ekonomien koulutuspoliittinen asiamies Mika Parkkari.

Tarpeet myös muuttuvat uran varrella. ”Joku voi kaivata urasuunnitteluun tukea, toinen oman alansa substanssiin liittyviä palveluita. Jos haluaa ryhtyä opiskelemaan, voidaan pohtia, miten opiskelua voisi rahoittaa, mistä saisi lisätietoa tai millainen koulutus toimisi parhaiten.”

Parkkarin mukaan tavoitteiden asettaminen on ensimmäinen askel.

Tavoitteellisuus liittyy niin ammatillisen osaamisen kuin oman itsen kehittämiseen. Kyse on paljolti kyvystä johtaa itseään. ”On tunnistettava omat vahvuutensa ja heikkoutensa sekä oltava valmis muutokseen ja myös hallitsemaan sitä. Tavoitteet auttavat eteenpäin, mahdollisuuksia on ja niihin kannattaa tarttua.”

Tutustu Suomen Ekonomien urapalveluun omilla tunnuksillasi osoitteessa jasenpalvelu.ekonomit.fi.

Hei sinä, kauppatieteiden (kohta valmistuva) kandi!

Haluaisitko suorittaa maisterin tutkintosi pääkaupunkiseudulla, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulussa MIB-ohjelmassa?

Hae meille!

Master’s Programme in Management and International Business (MIB) Voit erikoistua HR:ään, kansainväliseen liiketoimintaan, kestävän kehityksen kysymyksiin tai strategiaan, tai rakentaa juuri sinun tarpeisiisi sopivan opintopolun. MIB:stä on moneksi!

• • • •

Hyvät työllistymismahdollisuudet!

Tutkinto, jolla on markkina-arvoa!

Kansainvälinen tunnelma!

Ei GMAT-testiä!

Hakuaika 15.12.2016 - 25.01.2017. Linkki hakusivuille: http://www.aalto.fi/fi/studies/education/programme/management_ international_business_master/

E KO N O M I 5/2 0 1 6

27

KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jos jäisit yksin?

Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Esimerkiksi Suomen Ekonomien 44-vuotiaalle jäsenelle henkivakuutus 50 000 euron turvalla maksaa 6 euroa kuussa. Nyt saat kaikkiin uusiin Primus-henki- ja -tapaturmavakuutuksiin lisäetuna 2000 euron Selviytymisturvan, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta

Nyt älle ä kaupan p

2000 € TURVA SELVIYTYMIS

K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA

henkivakuutuskuntoon.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

[ TIESITKÖ? ] Lähteet: Työ- ja elinkeinoministeriö, Suomen Ekonomit sekä Ekonomien ammatillisen osaamisen kehittäminen: työnantajien asenteet ja panostukset, Anna Hartikainen, 2011.

OPISKELE NIIN OSAAT! Kouluttautuminen ja oman osaamisen kehittäminen kannattaa aina – näinä aikoina se on jopa välttämättömyys työnsaannin ja urakehityksen kannalta.

Siksi Suomen Ekonomit on mukana, kun Akava vie työttömien opiskelu­ oikeuden edistämisen hallituksen asettamaan työryhmään.

39

EKONOMEISTA…

%

keskustelee osaamisensa kehittämisestä työnantajansa kanssa 2–3 kertaa vuodessa.

40

%

keskustelee osaamisensa kehittämisestä työnantajansa kanssa kerran vuodessa.

Yli puolet ekonomeista on suhteellisen tyytyväisiä siihen, millaisia ratkaisuja heidän työnantajansa tarjoavat ammatillisen osaamisen kehittämiseen.

”Työnantajani tarjoaa riittävästi mahdollisuuksia ammatillisen osaamiseni kehittämiseen.”

19

%

TÄYSIN SAMAA MIELTÄ

45

2014

%

Eniten ekonomeille tarjotaan mahdoll­isuutta lyhytkestoisiin tietoiskuihin ja koulutuksiin, omatoimiseen tiedon ­päivitykseen sekä kokemusten jakamiseen kollegoiden kanssa.

MELKO SAMAA MIELTÄ

Päätoimisella opiskelijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Työtön voi kuitenkin opiskella työttömyysetuuden turvin, jos saa oikeuden omaehtoiseen opiskeluun. Tosiasiassa ehdot ovat tiukat ja erityisesti yliopisto-opiskeluun huonosti soveltuvat. Päätökset oikeudesta omaehtoiseen opiskeluun perustuvat TE-toimiston asiantuntijan harkintaan.

TYÖNANTAJALLA ON OLLUT VUODEN 2014 ALUSTA ALKAEN MAHDOLLISUUS SAADA TYÖNTEKIJÄN TALOUDELLISESTI TUETUSTA AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ VEROVÄHENNYS TAI MUU TALOUDELLINEN KANNUSTE.

26 751

HENKILÖÄ OPISKELI TYÖTTÖMYYSETUUDELLA HEINÄKUUSSA 2016.

Palkansaajille ja yrittäjille maksettava aikuiskoulutustuki ja ammatillisen näyttötutkinnon suorittaneille maksettava ammattitutkintostipendi ovat Koulutusrahastosta haettavia etuuksia. Koulutusrahastoa hallinnoivat työnantaja- ja työntekijäjärjestöt.

Syksyllä 2016 eduskunnalle tehdyn lakiesityksen mukaan aikuiskoulutustuen perusosa

PIENENEE

15

%

JA ENIMMÄISKESTO LYHENEE

15

kuukauteen E KO N O M I 5/2 0 1 6

29

[ VISSTE DU? ] Källor: Arbets- och näringsministeriet, Finlands ekonomer och pro gradu-avhandlingen ”Ekonomien ammatillisen osaamisen kehittäminen: työnantajien asenteet ja panostukset”, Anna Hartikainen, 2011.

STUDERA SÅ KAN DU! Det lönar sig alltid att studera och utveckla sina kompetenser – i dessa tider är det till och med ofrånkomligt för att hitta arbete och göra karriär. Därför är Finlands ekonomer med när Akava tar upp främjandet av rätten att studera för arbetslösa i en arbetsgrupp som tillsatts av regeringen.

39

AV EKONOMERNA…

%

diskuterar med sin arbetsgivare om hur de kan utveckla sina yrkesfärdigheter 2–3 gånger om året.

40

%

diskuterar med sin arbetsgivare om hur de kan utveckla sina yrkesfärdigheter en gång om året.

Över hälften av ekonomerna är rätt så nöjda med vilken typ av lösningar deras arbetsgivare erbjuder för utvecklingen av yrkeskunnigheten.

”Min arbetsgivare erbjuder tillräckligt med möjligheter att utveckla min yrkeskunnighet.”

19

%

HELT AV SAMMA ÅSIKT

45

2014

%

Oftast erbjuds ekonomerna möjligheten att delta i korta informationstillfällen och utbildningar, eller att självständigt uppdatera sina kunskaper och dela erfarenheter med kolleger.

NÄSTAN AV SAMMA ÅSIKT

Studerande som bedriver heltidsstudier är inte berättigade till arbetslöshetsförmån.

Arbetslösa kan emellertid studera och lyfta arbetslöshetsförmån, om de får rätt till frivilliga studier. I verkligheten är villkoren stränga och lämpar sig speciellt dåligt för högskolestudier.

Arbets- och näringsbyråns experter beslutar om vem som får rätt till frivilliga studier och beslutet grundar sig på deras omdöme.

ARBETSGIVARNA HAR SEDAN BÖRJAN AV ÅR 2014 HAFT MÖJLIGHETEN ATT FÅ SKATTELÄTTNADER ELLER NÅGON ANNAN EKONOMISK SPORRE FÖR FINANSIELLT UNDERSTÖD TILL ARBETS­ TAGARNAS FORTBILDNING.

26 751

PERSONER STUDERADE MED ARBETSLÖSHETSFÖRMÅN I JULI 2016.

Andra förmåner som kan sökas från Utbildningsfonden är vuxenutbildningsstöd som utbetalas till löntagare och företagare och yrkesexamensstipendium som utbetalas till personer som avlagt yrkesinriktad examen som fristående examen. Utbildningsfonden administreras av arbetsgivar- och arbetstagarorganisationerna.

Propositionen som lagts fram till riksdagen hösten 2016 påverkar grunddelen på följande sätt:

DEN MINSKAR 30

E KO N O M I 5/2 0 1 6

15

%

OCH DEN MAXIMALA TIDEN FÖRKORTAS TILL

15

månader

Pieni teko, suuri vaikutus Digitalisaatio voi olla myös pieniä askelia. Säästä aikaa, rahaa ja ympäristöä. Ota ensimmäiset askeleet kohti paperitonta toimistoa. netvisor.fi/uudistu

Netvisor

TEKSTI PÄIVI MAANIITTY KUVA JAN-EERIK PAADAR

”Rohkeasti isoja asioita” Pirita Näkkäläjärvi löytää itsensä usein vaikeista paikoista.

P

irita Näkkäläjärvi lähti syyskuussa Lontooseen opiskellakseen vuoden London School of Economicsissa. Vuoden päästä hän valmistuu maisteriksi ohjelmasta Media and Communications. Lontooseen siksi, että LSE:n ohjelma on rankattu maailman kolmanneksi parhaaksi ja Euroopan parhaaksi mediaohjelmaksi. ”Kun on uskallusta, voi tehdä isoja asioita”, hän toteaa.

Inarissa syntynyt Näkkäläjärvi on valmistunut Helsingin kauppakorkeakoulusta pääaineenaan International Business ja sivuaineenaan rahoitus, mutta ajautunut media-alalle kuin varkain. Yläasteikäisestä asti hän teki työharjoittelunsa saamenkielisessä radiossa. Viimeiset neljä vuotta ovat kuluneet Yle Saamen 20 hengen toimituksen päällikkönä synnyinkylässä.

HARTIAVOIMIN Saamelaisuutta pohjoissaamea äidinkielenään puhuvan Näkkäläjärven ei ole koskaan tarvinnut opiskella. Sen sijaan kauppakorkeakoulusta hän kokee saaneensa konkreettisia eväitä elämään. ”Toivon aina hirveästi, että pohjoisesta lähtisi nuoria opiskelemaan myös kaupallista alaa. Moni menee Ouluun lukemaan saamen kieltä, mutta me tarvitsemme muutakin osaamista tälle alueelle: insinöörejä, lääkäreitä ja talousosaajia. Ekonomin koulutuksella voi tehdä melkein mitä vain.”

Valmistuttuaan Näkkäläjärvi aloitti uransa Lontoossa Merrill Lynchillä analyytikkona. Sen jälkeen tulivat oppivuodet Nokialla yrityskauppapäällikkönä ja Metsolla strategiapäällikkönä. Hän on ollut myös saamelaiskäräjien jäsen ja kuulunut hetken sen hallitukseen. ”Runoilija Inger-Mari Aikio oli kerran työharjoittelun vetäjänäni Ylellä ja hän sanoi, että meistä harjoittelijoista näki jo nuorena, että tulemme tekemään jotakin vaikuttavaa. Valmistumisen jälkeen mietin, mikä on kovin, vaikein juttu, minkä voi saavuttaa: no, investointipankkiirin työ. Päätin, että okei, minusta tulee sellainen."

Merrill Lynch oli kova ja vaativa koulu, ja sen jälkeen ei olekaan mikään enää pelottanut.

VAIKENEMISEN KULTTUURI Helsingin Punavuoreen kotiutuneelle, urakeskeiselle ihmiselle paluumuutto Inariin 17 vuoden jälkeen ei ollut pikkujuttu. Etelän elämään tottunut Näkkäläjärvi kuuli Yle Saamen päällikön Juhani Nousuniemen eläkkeelle

32

E KO N O M I 5/2 0 1 6

jäämisestä ja soitti tälle anellakseen tätä jatkamaan vielä muutaman vuoden, koska ei ollut valmis muuttamaan. ”Valvoin pitkiä öitä. Kaverit ja avomies olivat ihan hermona, kun vatvoin: joka toinen päivä halusin Brasiliaan tai Kiinaan ja joka toinen päivä Inariin. Sosiaalinen elämäni oli pitkälti pohjoisessa. Sydän veti lopulta Inariin", Näkkäläjärvi kertoo.

Neljän vuoden aikana, Piritan komennossa, Yle Saame muuttui. Näkkäläjärvi aloitti nuortenohjelman ja toiset saamenkieliset tv-uutiset. Hän ei välittänyt lokeroida pohjois-, inarin- ja koltansaamenkielisiä lähetyksiä, vaan aamulähetys saattoi tulla millä tahansa kolmesta kielestä toimittajan äidinkielen mukaan. Hän halusi kertoa netissä koko ajan, mitä alueella tapahtuu ja päästää kaikki ääneen. ”Siinä oli liikaa proaktiivisuutta. Jos saamelainen on eri mieltä, se vaikenee. Ollaan sitä mieltä, että ’tarviiko kaikesta kertoa ja tuotakin nyt haastatella’. Olen halunnut tarjota foorumin, jossa voisi käydä keskustelua.

Intuitioni sanoo, että asioista pitää kertoa, jotta ihmiset voivat tehdä omat päätelmänsä.

Se on johtava ajatus journalistiikassa."

”Joka toinen päivä halusin Brasiliaan tai Kiinaan ja joka toinen päivä Inariin.”

NOKIA-OPIT KÄYTÖSSÄ Yle-päällikkyys on ajoittunut saamelaispolitiikan hulluihin vuosiin. Viime vuosina on väännetty muun muassa isoista arktisiin luonnonvaroihin liittyvistä asioista. Samalla väsymys jatkuvasta työhön liittyvästä mutta henkilökohtaisesta nettihäirinnästä on painanut. ”Minua on syytetty jopa henkilön kuolemasta. Sähköisten välineiden kautta palaute on ollut rankkaa, ja lakimiehet ovat saaneet töitä. Olen pitänyt sairauslomia, joiden aikana olen saanut palautua. Yhteisön tuki ja kannustus on auttanut jaksamaan”, hän kertoo.

Näkkäläjärvi on analyytikko, joka johtaa toimitusta kaupallisin keinoin. Suurten kokonaisuuksien hallitseminen ja systemaattinen ajattelu ovat avuja myös uutistyön johtamisessa. Kun loppumattoman tietovirran sisällöt kilpailevat lukijoiden ajasta, pitää tuntea yleisönsä, tarjota oikeita asioita ja brändätä. ”Olen tuonut 20 hengen toimitukseemme Nokia-vuosina opittua ajattelua, että tehdään rohkeasti isoja asioita. Se oli oikea talouden korkeakoulu, jossa opin hirveästi johtamisesta.”

[ ERITYINEN EKONOMI ]

Q&A

Kuvaile itseäsi ekonomina kolmella sanalla?

Kansainvälinen, visionäärinen, tekijä Millainen on täydellinen päiväsi?

Täydellisten onnistumisten työpäivä. Kun sisällöt ovat löytäneet yleisöjä tai olemme aloittaneet yhteiskunnallisen debatin. Siitä tulee hieno olo, ja muistaa, miksi tätä työtä tekee.

Paha mokasi työelämässä?

Jossain kohtaa uraani olen myynyt osaamistani huonoilla ehdoilla. Pitäisi osata pitää paremmin puolensa ja muistaa oman osaamisensa arvo.

Vinkkisi kylterille?

Kokeile yhtenä kesänä jotain aivan erilaista kesätyötä. Olin opiskeluaikoina kesän harjoittelijana Suomen Filippiinien-suurlähetystössä Manilassa.

Se on edelleen yksi parhaista kesistäni koskaan.

Mottosi? ČSV forever. ČSV eli Čájet Sámi Vuoiŋŋa kääntyy suomeksi saamelaisen voiman, hengen tai asenteen rohkeaksi näyttämiseksi.

E KO N O M I 5/2 0 1 6

33

[ MAAILMALLA ] TEKSTI MARIANNA SALIN KUVAT PELLE T. NILSSON / MVPHOTOS

Tukholma opettaa Kaisa Mujusta Kaisa Mujunen lähti Helsingistä Tukholmaan tekemään tuttua työtä tuttuun firmaan – oppiakseen uutta.

U

lkomaankomennus voi olla hillitön irtiotto kaikesta tutusta. Valtavaa vastuuta ja huumaavaa vapautta. Miljoonakaupungin kuhinaa ja valtameren kohinaa. Kulttuurien kolahdusta ja ekspattien komppausta.

Kun Kaisa Mujuselle tarjoutui tilaisuus lähteä vuoden ulkomaankomennukselle, hän tiesi, että luvassa ei ollut eksotiikkaa. Hän työskenteli taloudellisena neuvonantajana asiakkaiden yritysjärjestelyissä Deloitten toimistossa Helsingissä.

Tukholmassa odotti elokuun alussa pitkälti sama tehtävä, tittelillä Assistant Director.

Väitetään, että ruotsalaisen työyhteisön erottaa kyllä suomalaisesta, mutta Mujuselle erot eivät ole näyttäytyneet, ei edes vuoroin kehuttu ja parjattu diskuteeraus eikä korostunut kahvittelu. ”Täällä on vahvasti Deloitten oma kulttuuri. Meille hakeutuu tietyn tyyppisiä ihmisiä, mikä näkyy päivittäisessä työssä riippumatta siitä, missä on. Ihmiset ovat innostuneita, motivoituneita ja oman kehittymisensä kannalta kunnianhimoisia”, Mujunen sanoo.

Herää kysymys, mikä hänet sai lähtemään. ”Ulkomailla työskennellessä oppii aina hyvin paljon itsestään ja työstään”, Mujunen perustelee ja lupaa perustella perustelunsa.

34

E KO N O M I 5/2 0 1 6

OMAT TAVAT TARKASTELUUN Toimittaja Charles Duhigg kertoo kirjassaan The Power of Habit, miten vahvasti tavat hallitsevat meitä. Kirjan esimerkkiyritykset ovat onnistuneet markkinointi- ja työturvallisuuskampanjoissaan perehdyttyään ihmisten tapoihin yksityiskohtaisesti aina sängyn petaamisesta alkaen.

Kirjailija itse tapasi lähteä makeanhimossa toimiston kahvioon iltapäivisin, kunnes huomasi kaivanneensa vain pientä juttutuokiota.

Kun Mujunen luki kirjan, hän ymmärsi entistä paremmin, mitä työkeikoille lähteminen saa hänessä aikaan. ”Vieras ympäristö tarjoaa loistavan tilaisuuden pohtia omaa arkipäiväistä tekemistään ja omia ajatusmallejaan. En voi sanoa, että olisin epämukavuusalueella, vaan pikemminkin uteliaisuusalueella, mutta pääsen joka tapauksessa kyseenalaistamaan omia tapojani”, Mujunen sanoo.

Vaikka kansainvälisen organisaation toimistoissa ei olisi merkittäviä kulttuurieroja, niissä on joka tapauksessa eri ihmiset ja väistämättä eri tapoja. ”Eri toimistoissa työskentelemällä oppii, mikä olisi se paras tapa tehdä töitä.”

VILKAS TALOUS VAATII TEKIJÖITÄ Työkierto kannattaa, on todettu monessakin yrityksessä. Pelkästään

siitä ei Mujusen siirrossa ollut kuitenkaan kyse. Tukholmaan haluttiin yritysjärjestelyjen konkari nuorten asiantuntijoiden tueksi. Yritysjärjestelyjä nimittäin piisaa ja nuoria palkataan. ”On äärimmäisen palkitsevaa kannustaa nuoria työuran alkuvaiheissa sekä tukea ja seurata heidän kehittymistään”, 44-vuotias Mujunen sanoo.

Hän toimii Tukholmassa Transaction Services -tiimissä, joka tekee taloudellisen due diligence -selvityksen yritystä ostavalle tai myyvälle yritykselle ja tukee tätä tarvittaessa muun muassa kauppahintaneuvotteluissa ja kauppahinnan allokoinnissa.

Silloin, kun Ruotsin Deloittella on kokonaisvastuu rajat ylittävästä kaupasta, Mujunen vastaa tavallisesti koko projektin toimittamisesta ja koordinoi myös tiimien työt eri

Tiesitkö?

• Tukholman läänin yli 2,2 miljoonasta asukkaasta yli 50 000 on syntynyt Suomessa. Lähes miljoonan asukkaan Tukholmassa heistä asuu noin 17 000.

Alueen maahanmuuttajista suurin joukko on syntynyt Suomessa. Seuraavilla sijoilla ovat Irakissa ja Puolassa syntyneet.

• Tukholman vuokrasäännellyillä asuntomarkkinoilla omaa vuokrasopimusta saa odottaa vuosia, jopa toistakymmentä vuotta. Tuoreen tulokkaan kannattaa etsiä jälleenvuokraus- tai alivuokrauskohteita.

Lähteet: www.scb.se, www.dn.se

[ MAAILMALLA ]

Kaisa Mujunen haluaa oppia Tukholman vuoden aikana puhumaan sujuvaa riikinruotsia, vaikka Deloitten työkielenä onkin englanti.

E KO N O M I 5/2 0 1 6

35

[ MAAILMALLA ]

Mujunen asuu Gärdetissä, josta pääsee puolessa tunnissa kävellen töihin Vasastaniin ja vartissa keskustaan.

maissa. Jos taas projektin vetovastuu on muilla Deloitte-toimistoilla, hän vastaa Tukholman-tiimistä. Monesti hän koordinoi myös verotiimin työtä osana kokonaisprojektia. ”Projektit ovat keskenään hyvin erilaisia, ja mukana on Deloittelta usein eri ihmiset ja eri maat”, Mujunen toteaa.

Hänen mukaansa tämä on yksi niistä seikoista, jotka tekevät hänen työstään mielenkiintoisen. ”Kun uusi projekti alkaa, tuntuu kuin vaihtaisi työpaikkaa. Mukana tulee uusia asioita ja tilanteita, jotka auttavat kehittymään.”

KOHTI SUJUVAA RIIKINRUOTSIA Kansainväliset projektit ja asiakkaat pitävät Deloitten työkielenä englannin. Lisäksi Mujusella on Tukholman-toimistossa kollegoita muun muassa Norjasta, Australiasta, Slovakiasta ja Suomesta, joten vuodesta olisi helppo selvitä ruotsalaista kielikylpyä vältellen. ”Odotan kyllä, että puhun sujuvaa riikinruotsia vuoden päästä”, Mujunen sanoo ja nauraa, mutta vain sen verran, että häntä on uskottava.

Hyvän startin hänelle tarjoaa vahva kouluruotsi, jota hän on täydentänyt lukemalla ruotsinkielisiä kirjoja vuosien varrella. Hän kiittää myös ruotsalaisia kollegoitaan kärsivällisyydestä tilanteissa, joissa hän hakee ruotsin sanoja, vaikka kaikille olisi helpompaa vaihtaa kieli englanniksi. Häneltä itseltään harjoitus vaatii ennen kaikkea tahdonvoimaa. ”On kestettävä se kipu, etten voi olla yhtä sosiaalinen ruotsiksi kuin suomeksi. Muuten on kyllä ollut todella helppo solahtaa ja asettautua tänne.”

36

E KO N O M I 5/2 0 1 6

”En voi sanoa, että olisin epämukavuusalueella, vaan pikemminkin uteliaisuusalueella.”

VAPAA-AJAN INFRA KUNTOON Vaikka kulttuurierot eivät koettelisi, sosiaalinen elämä väistämättä notkahtaa ulkomaankomennuksen alussa. ”Sosiaalisen ympäristön luominen vain vie oman aikansa. Teen sen harrastusten kautta ja vastaamalla aina myöntävästi, jos tarjolla on tilaisuus tutustua ihmisiin”, Mujunen summaa.

Hän huomauttaa, että asenne on sinkulle varsin tuttu omassa kotikaupungissakin, kun ystäviä häviää parisuhteisiin ja lapsiperheiden elämään.

Mujunen ottaa vapaa-ajan haasteen tosissaan silloinkin, kun edessä on vain kuukausi tai kaksi vieraassa ympäristössä, kuten jokunen vuosi sitten Deloitten keikoilla Mumbaissa ja Lontoossa. ”Etsin heti tanssi- ja joogatunnit ja muut urheilupaikat, siis selvitän ikään kuin infrastruktuurin. Yritän tehdä paikasta nopeasti oman kotini.”

Tässä mielessä suomalaistulokas toteuttaa luontevasti ruotsalaistoimiston tavoitteita. Hän on huomannut, että toimistossa puhutaan erittäin paljon työhyvinvoinnista ja ennen kaikkea työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisesta. ”Ihmisillä on asiakkaiden aikataulujen puitteissa aika suuri vapaus tehdä työpäivistään sellaisia kuin he itse

haluavat, mutta kiireessä omat tärkeät asiat tuppaavat jäämään työn alle. Itse pyrin pitämään harrastuksista kiinni. Ne auttavat valtavasti työssä jaksamista.”

PAKOLLINEN HALLINTOJUMPPA Mujunen muutti Tukholmaan elokuun alussa ja sai heti hämmästeltäväkseen paikallisen, virallisen työajan: seitsemän tuntia. Talveksi työaika kasvaa kahdeksaan tuntiin ja tilanteen mukaan sen yli. Talvisen kiireen tuntien Mujunen on hyödyntänyt loppukesän kauniit kelit ulkoilemalla. Hän asuu Gärdetissä, joka levittäytyy Östermalmista pohjoiseen ja itään. Hän pääsee puolessa tunnissa kävellen työpaikalle Vasastaniin ja vartissa keskustan Strandvägenille ja siitä Djurgårdeniin. ”Djurgårdenissa on aivan mahtavia juoksumaastoja.

Löysin sieltä lenkillä ratsastustallinkin ja olen jo käynyt ratsastamassa”, Mujunen kertoo.

Hän ei lue ratsastusta varsinaisesti harrastuksiinsa vaan pikemminkin hienoksi tavaksi tutustua ympäristöön lomamatkoilla.

Ensimmäisinä Tukholman-viikkoinaan Mujunen tutustui myös lajiin, jota hän kutsuu hallinnolliseksi jumpaksi. Henkilötunnuksen ja pankkitilin hankkiminen voi osoittautua yllättävän työlääksi maassa kuin maassa, mutta Tukholma tunnetaan erityisesti asuntopulastaan.

Mujunen selvitti urakan yhden päivän reissulla kesäkuussa, koska työnantaja avusti asunnon hankinnassa.

Lontoossa ja Mumbaissa hän asui kalustetuissa asunnoissa ja hotelleissa.

OMAN ELÄMÄN DUE DILIGENCE Parin kuukauden Lontoon-keikka tarjoutui Mujuselle ensimmäisen kerran vuonna 2012, kun takana oli runsaan vuoden työ Deloittella, ja toisen kerran seuraavana vuonna. Työt olivat tuttuja yritysjärjestelyjä, kun taas Mumbaihin hän lähti selvittämään, miten Helsingin-toimisto voi hyödyntää intialaiskollegoiden työpanosta. ”Se oli aivan loistava tapa päästä tekemään jotain hyvin erilaista kuin mitä normaalisti teen”, Mujunen toteaa.

Hän suhtautuu ulkomaantöihin hyvin johdonmukaisesti: heti innostumalla. Kun hänelle tarjoutui aikoinaan mahdollisuus kolmen kuukauden vaihto-opiskeluun Singaporessa, hänen henkilökohtainen due diligence -selvityksensä kesti silmänräpäyksen.

Taloudellinen due diligence luovi Mujusen uralle sattumia summaillen. Hän valmistui kauppatieteen maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta pääaineenaan kansainvälinen kauppa, mutta päätyi talousosastolle IT-palveluyritys Olsy Finlandiin. Hän ehti 12 vuoden aikana osallistua elämysmatkaan, jossa yritys siirtyi italialaisesta Olsy Finlandista amerikkalaisten, hollantilaisten ja norjalaisten kautta osaksi suomalaista Enfoa. Yritysjärjestelyiden koulima kontrolleri lähti vielä opiskelemaan kansainvälistä rahoitusta Helsingin kauppakorkeakoulun MBA-ohjelmaan ja siirtyi muutaman vuoden kuluttua Deloittelle.

Mujunen uskoo, että yritysjärjestelyt jaksavat kiinnostaa häntä vielä vuosia. ”Konsultoivassa työssä voi kehittyä pitkään. Painopiste vain siirtyy Excel-analyyseistä kokonaisprojektin hallintaan, asiakashallintaan ja laadun varmistamiseen.”

Yrityskohtainen

koulutus

on tehokas ja taloudellinen organisaatiosi osaamistarpeisiin räätälöity koulutus.

Kysy yrityskohtaista koulutusta esimerkiksi esimiestyöstä, johtamisesta, verotuksesta, kirjanpidosta, myynnistä, asiakaspalvelusta tai julkisista hankinnoista. Laadukkaan koulutuksen takaavat omat asiantuntijamme ja kokenut kouluttajaverkostomme.

Pyydä tarjous!

Kimmo Sallinen yhteyspäällikkö, p. 09 2286 0310 kimmo.sallinen@chamber.fi, myynti@chamber.fi

www.kauppakamarikauppa.fi/yrityskohtaiset

[ URA ]

TEKSTI SAMI TURUNEN KUVA ATTE LAKINNORO

KUN MIKÄÄN EI RIITÄ

Oppimalla organisoimaan asioita saa paljon aikaan. Sen sijaan monen asian huolellinen tekeminen yhtä aikaa ei vaan onnistu.

K

oulutusvaikuttaja ja kirjailija Pasi Sahlberg on hieman myöhässä, mutta hän ilmoittaa siitä hyvissä ajoin, kuten hyviin tapoihin kuuluu.

Paikalle saavuttuaan hän käväisee käsien pesulla, istuu kahvilan mukavaan nojatuoliin ja on läsnä: ei puhelinta, ei ”vastaan äkkiä tähän viestiin” -poukkoiluja.

Sahlberg tekee paljon asioita, moneen suuntaan. Parasta aikaa on päällä kolme kirjaprojektia ja tehtäviä kolmen maan opetusministerien johtoryhmissä.

Hän opettaa Suomessa ja Yhdysvalloissa ja käy puhumassa tulevaisuuden koulutuksesta ympäri maailmaa. ”Tulin juuri Oulusta, jossa olen yliopiston hallituksen jäsen. Viime viikko meni Etelä-Koreassa, eilen olin Tukholmassa ministeriön koulukomission kokouksessa”, Sahlberg kertaa menojaan.

Seuraavaksi lomalle Kroatiaan ja sitten Skotlannin opetusministerin ohjausryhmän kokoukseen.

Sahlberg on melkoinen multitaskaaja. Vai? Hän on kuitenkin varovainen terminologian kanssa. ”Multitaskaus tarkoittaa monen asian tekemistä yhtä aikaa: ihminen voi lukea työasioita ja samalla syödä, vilkaista älypuhelinta, televisiokin voi olla vieressä auki”, hän aloittaa. ”Mutta mistä tahansa psykologian oppikirjasta löytyy se perusasia – valikoiva tarkkaavaisuus – että aivot eivät pysty käsittelemään kuin yhtä asiaa kerrallaan. Ihmisen päähän mahtuu informaatiota rajattomasti, ja aivot voivat oppia siirtämään nopeasti fokuksen kohteesta toiseen. Mutta on eri

38

E KO N O M I 5/2 0 1 6

asia tehdä monta asiaa kuin tehdä ne kunnolla loppuun asti. Senhän sanoo talonpoikaisjärki.”

Jotkut kuvittelevat olevansa hyviä, toiset huonompia multitaskaajia. Sahlberg kertoo Stanfordin yliopiston tutkimuksesta, jossa osoittautui, että erityisesti ne omasta mielestään hyvät, jotka roikkuvat myös paljon sosiaalisessa mediassa, olivatkin erityisen huonoja monen asian hallitsemisessa.

Moni meistä tuntee ihmistyypin: se, jolla on koko ajan kauhea kiire, monta rautaa tulessa ja joka valittelee tekemisen paljoutta. Hän on kaikkialta myöhässä, tekee kaiken deadlinen jälkeen – jos silloinkaan – ja senkin vähän sinne päin. Amerikkalainen psykologi David Meyer on arvioinut, että multitasking laskee ihmisen tuottavuutta jopa 40 prosenttia. (HS 25.1.2015)

ÄLÄ KESKEYTÄ!

Sahlberg uskoo teknologiaan, mutta muistuttaa, että sen on palveltava ihmistä eikä toisinpäin. ”Sähköposti on pirun keksintö.

Sehän ei ole vain lukemista, vaan se vaatii aina toimenpiteitä, lausuntoja tai kommentteja. Meilin kilahtaessa katoaa aina fokus siitä, mitä olet tekemässä.”

Sahlberg vastasi kuitenkin haastattelupyyntöön lähes välittömästi. ”Sinulla oli vain hyvää tuuria”, hän nauraa. ”Meilin käyttö on itsekurikysymys. Sieltä, samoin kuin somesta, odotetaan aina jotain hyvää ja positiivista, jotain mikä yllättää. Siksi se

"Aivot eivät pysty käsittelemään kuin yhtä asiaa kerrallaan."

on niin koukuttava.”

Sahlbergin yllätti meilissä tieto vuoden 2016 Lego Prize -palkinnosta. Tanskalainen Lego Foundation myöntää sadantuhannen euron palkinnon henkilölle, joka tekee merkittävää työtä lasten elämän parantamiseksi ja on huippuasiantuntija oppimisessa leikkimisen kautta. ”Olen vähän odottanut hetkeä, että saisin aikaa omille projekteille.

Palkinto mahdollistaa sen.”

LISÄÄ PUUHAA! Jokainen tietää, miten oman ydintyön päälle täytyy excelöidä, budjetoida, ennustaa, hyväksyä, koordinoida. Pitää hoitaa kuittirumbaa, tehdä tilaukset, laatia raportteja, vahvistaa, varmistaa ja värkätä loputtomien pikkuasioiden kanssa.

Sihteerit ovat kadonneet, jokainen on oman elämänsä assistentti.

Tämän kaltainen tekeminen ei ole kenenkään etu. Luulisi tyhmimmänkin työelämän tehostajan tajuavan, että ihminen ei kykene kaikkeen?

Sahlberg huokaa. ”Kulttuuri on muuttunut vahvasti yleisen tehokkuuden ja tuottavuuden korostamisen suuntaan, ja teknologian myötä

LISÄÄ PASI SAHLBERGIN AJATUKSIA ÄLYTEKNOLOGIAN JA MULTITASKAUKSEN YHTEYKSISTÄ: EKONOMILEHTI.FI

kuvitellaan, että sitä voi jatkaa rajattomasti.”

Iän myötä moni oppii sanomaan ei, mutta varsinkin nuoremmat ottavat uransa alussa kaiken, mitä tarjotaan. Ja kun olet oikein hyvä ja uuttera, sinulle kasataan koko ajan lisää. ”Oman ajan hallinta ja työn organisointi ovatkin entistä tärkeämpiä taitoja. Ne, jotka sen osaavat, menestyvät.”

Kaiken tekeminen ei ole vain toimistovässyköiden ja asiantuntijoiden ongelma. Älypuhelimet ja sähköpostit ovat tulleet ammatteihin, joissa ei ole ennen tarvittu viestintää. ”Nykyään laivan tai painekattilan rakentajillakin on älypuhelimet mukana, ja ne vaativat huomiota. Yhä vähemmän on ammatteja, joissa saa tai on pakko keskittyä vain yhteen asiaan. Esimerkiksi aivokirurgi tai lentäjä eivät voi kohdistaa tarkkaavaisuuttaan mihin tahansa.”

OPI LISÄÄ!

Multitaskaus, monitekeminen ja kaiken hoitaminen, näyttäytyy yhä enemmän kirosanana, mutta voisiko siinä olla jotain hyvää?

Sahlberg pohtii pitkään. ”Jos multitaskauksella tarkoitetaan sitä, että yhtä aikaa yritetään tehdä hirveästi asioita, siinä ei ole mitään hyvää. Se on luonnonvastaista. Sen sijaan jos opetellaan hallitsemaan monia asioita, siinä voi olla”, hän sanoo. ”Jos opit työssäsi aikatauluttamaan projekteja ja laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen, siitä saa eväitä myös siviiliin – lapsiperheen arkeen ruuanlaittoineen, siivouksineen ja menoineen. Oman elämän laatu voi parantua, jos oppii saamaan asioita aikaiseksi ja viemään ne loppuun. Työpaikoilla pitäisi panostaa enemmän näiden asioiden opetteluun.”

Pasi Sahlbergin vinkit työelämän hallintaan: OPETTELE SANOMAAN EI

Aina kun tulee uutta tarjolle, mieti, onko tämä todella sellaista, joka kuuluu omaan osaamiseen ja omaan työhön.

Jos intuitio sanoo, että tästä ei seuraa hyvää, sano ei.

KURIA TEKNOLOGIAAN

Sovi itsesi kanssa, milloin luet meilit ja kontrolloi somen käyttöä. Se parantaa välittömästi työn laatua. Piippaukset ja ilmoitukset katkovat työtä ja ajatusta.

TEE MITÄ HUVITTAA

Organisaatiossa pitäisi olla edes puoli päivää viikossa, jolloin saa aikaa vain itselle: olla ulkona ilman puhelinta, lukea ja ideoida – vähän samaan tapaan kuin Googlella on aikaa omille projekteille. Perjantai on tällaiseen hyvä päivä, samalla pääsee rauhoittumaan viikonloppuun. Suomalaisessa peruskoulussahan on tämä hieno innovaatio ollut käytössä jo pitkään: kolme varttia töitä, vartti aikaa välitunnille, jossa kukaan ei sano mitä sinun täytyy tehdä.

Pasi Sahlberg • Syntynyt 1959 • Kansainvälisesti tunnettu opetusalan asiantuntija, opettaja ja tietokirjailija • Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn johtaja 2009–2013 • Työskennellyt opettajana, opettajan­kouluttajana sekä koulutusasiantuntijana eri puolilla maailmaa • Kirja Finnish Lessons (2011) on käännetty 26 kielelle ja se sai vuonna 2013 arvostetun Grawemeyer-palkinnon Yhdysvalloissa • Opettaa tällä hetkellä Suomessa ja Yhdysvalloissa kansainvälistä koulutuspolitiikkaa

E KO N O M I 5/2 0 1 6

39

[ SISÄPIIRISSÄ ] TEKSTI MATTI KOSKINEN KUVAT KATRI LEHTOLA

KUKA KAIPAA matkapuhelimia?

Juha Reima hyppäsi kasvavan teknologiayrityksen toimitusjohtajaksi tehtävänään viedä firma kaasu pohjassa kohti kansainvälisiä markkinoita. Teknologiateollisuus on Nokian murroksen jäljiltä täynnä kasvupotentiaalia, Reima uskoo.

J

uha Reima puhkuu tarmoa.

Hän on aloittanut nykyisessä työssään teknologiayritys Nordic ID:n toimitusjohtajana vasta noin kuukausi sitten, ja kuherruskuukausi on vielä käynnissä. ”Ensimmäinen fiilis on edelleen hyvin voimakas innostus”, Reima sanoo. ”Näen roolini ennen kaikkea joukkueen kapteenina ja valmentajana. Kun on hyvät kentälliset, se motivoi!”

Reimalla on takanaan pitkä ura teknologia-alan johtotehtävissä, muun muassa Nokian leivissä, sekä yrittäjänä ja suomalaisten kasvuyrittäjien konsulttina. Nykyiseen tehtävään, hyvää vauhtia kasvavan Nordic ID:n ohjaksiin, Reima siirtyi liiketoimintajohtajan tehtävästä Accountorista. Salossa vuonna 1986 perustettu Nordic ID valmistaa viivakoodi- ja etätunnistinlaitteita etupäässä vientiin. ”Nyt täytyisi saada kahvat eteen ja ihan uudella tavalla vauhtia kasvuun. Oma filosofiani on, että kun markkinat kasvavat, on itsekin kasvettava. Muuten on matkalla marginalisoitumaan”, Reima sanoo.

SURUTYÖ OHI Suomen teknologia-ala oli pitkään hyvässä vedossa, kiitos etenkin Nokian matkapuhelinten. Kun kännyköiden valmistus Suomessa muutama vuosi sitten hiipui, pudotus oli raju. Reiman mukaan merkkejä käänteestä parempaan on kuitenkin ilmassa. ”Olemme päässeet hyvin surutyövaiheesta ohi”, Reima sanoo. ”On hyvin epätodennäköistä, että lähitulevaisuudessa syntyisi toinen Nokian kaltainen toimija, jossa tuotannon volyymit

40

E KO N O M I 5/2 0 1 6

olisivat miljoonissa, jopa sadoissa miljoonissa. Nyt kysymys on, missä me aidosti pärjäämme.”

Elektroniikan tuotantoa on siirretty tällä vuosituhannella paljon Aasiaan, mutta Nokian jäljiltä Suomessa on yhä paljon alan osaamista, tuotantolaitoksia ja alihankkijoita. Reiman mukaan monissa tehtaissa on onnistuttu uusiutumaan automatisoimalla ja kehittämällä tuotantoprosesseja. ”Kävin taannoin Aasiassa maailman suurimman elektroniikkavalmistajan Foxconnin tehtaalla. Sen jälkeen vierailin Kyröskoskella katsomassa sikäläistä tuotantolaitosta.

Oli ilo nähdä, ettei meillä ole vertailussa mitään hävettävää.”

Myös Nordic ID:n tuotteet valmistetaan alusta loppuun Suomessa, piirilevyjen ladonnasta lopullisen laitteen kokoonpanoon.

Valmiit tuotteet menevät pääasiassa ulkomaille. Yrityksen liikevaihdosta 85 prosenttia tulee kansainvälisiltä markkinoilta.

Asetelma on tyypillinen sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa, jonka tuotteista keskimäärin 80 prosenttia menee vientiin.

Kokonaisuutena vienti on vielä pientä verrattuna Nokian romahdusta edeltäneisiin huippuvuosiin, mutta alan kasvusta toivotaan piristystä Suomen taloudelle. ”Uskon että syntyy uusia pieniä nokioita, ja hyviä lähtöjä on jo olemassa. Isompi liike vielä puuttuu”, Reima sanoo.

KEHITYS KEHITTYY Yksi alan haasteista on teknologian jatkuva kehitys, joka asettaa yrityksille alituisia muutospaineita. Pysähtyminen ja laakereilla lepäily ei ole vaihtoehto. Myös Nordic ID on kolmenkymmenen vuoden olemassaolonsa aikana käynyt läpi evoluution viiva-

koodilaitteista etäluettaviin radiotaajuisiin tunnistimiin eli RFID-teknologiaan (radio frequency identification). ”Viivakoodeja tullaan käyttämään vielä pitkään, mutta se ala on kypsässä vaiheessa. RFID:ssä suurin kasvu on vielä edessä”, Reima uskoo.

Keksintönä RFID on jo vanha. Sen jäljet johtavat 1940-luvun Neuvostoliiton vakoiluteknologiaan, mutta kaupallinen käyttö alkoi toden teolla 1980-luvulla. Nykyisin RFID-tunnistusta käytetään kaikkialla teollisuudesta vähittäiskauppaan. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun matkakortit toimivat RFID-järjestelmällä. Reiman mukaan teknologian leviämisessä on käynnissä uusi vaihe.

Teknologia­teollisuus

• Teknologiateollisuudessa työskentelee noin 290 000 henkeä, ja se on kaupan alan rinnalla Suomen suurin ala.

• Ala rekrytoi vuosittain noin 30 000 työntekijää, joista puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto.

• Ala jakautuu viiteen osaan, jotka ovat koneja metallituoteteollisuus, elektroniikka- ja sähköteollisuus, metallien jalostus, tietotekniikka sekä suunnittelu- ja konsultointiala.

• Suuria työnantajia ovat muun muassa ABB, Wärtsilä, Valmet ja Nokia. Kuitenkin yli 2 000:sta alan yrityksestä jopa 90 prosenttia on pieniä tai keskisuuria yrityksiä.

• Teollisuuden toimiala muodostaa noin 17 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Teknologiateollisuuden osuus tästä on merkittävä. Suomen viennistä 60 prosenttia tulee alalta.

Lähde: Teknologiateollisuus

Kansainvälisillä markkinoilla tarvitaan sitkeyttä, määrätietoisuutta ja ammattiylpeyttä. Jollain osa-alueella on tarjottava muita parempaa palvelua, sanoo Juha Reima.

E KO N O M I 5/2 0 1 6

41

[ SISÄPIIRISSÄ ]

”Uskon että syntyy uusia pieniä nokioita, ja hyviä lähtöjä on jo olemassa.”

”RFID-laitteiden käyttökustannukset ovat laskeneet huimasti ja niiden mahdollisuudet ovat laajentuneet valtavasti esimerkiksi erilaisten integroitujen sensorien myötä”, hän perustelee.

Etätunnistin voi nykyisin kertoa käyttäjälle paljon muutakin kuin vaikkapa tuotteen sijainnin. Esimerkiksi espanjalaiselle sairaalalle Nordic ID laati järjestelmän verivarastojen tarkkailuun. RFID-tunnistin veripussin kyljessä kertoo oitis, jos sisältö on päässyt liian lämpimäksi ja pilaantunut. Jos jokin veriryhmä on päässyt vähiin, järjestelmä tilaa automaattisesti täydennystä.

Vastaavia ratkaisuja voidaan räätälöidä lukemattomiin eri tarpeisiin. Nordic ID:n asiakkaiden joukkoon mahtuu ainakin autovalmistajia, lentoyhtiöitä ja vaateketjuja. ”Mahdollisuudet ovat melkeinpä rajattomat, mikä tekeekin tästä työstä haastavaa.

Mihin kannattaa keskittyä, missä voimme tuottaa parhaan lisäarvon asiakkaalle? Tarkkaan segmentoitu lähestyminen on ainoa oikea ratkaisu niillä resursseilla, mitä meillä on käytettävissä.”

”IHAN HYVÄÄN” EI PIDÄ TYYTYÄ Teknologia-alalla työskennellessään Reima on joutunut itsekin sopeutumaan uusiin tilanteisiin ja ympäristöihin. Uraputki Nokialla heitti hänet muun muassa Keski-Eurooppaan, Singaporeen ja Tanskaan.

Ensimmäinen pysyvä ulkomaankomennus suuntautui 1990-luvulla Espanjaan, jonne

42

E KO N O M I 5/2 0 1 6

tuolloin alle 30-vuotias Reima lähetettiin maajohtajaksi. ”Se oli yllättävän iso kulttuurishokki.

Silloin ei oltu EU-jäseniä ja Espanja oli vielä hurjan protektionistinen maa. Matkapuhelimet olivat silloin vielä NMT- ja TACS-puhelimia. Asiat eivät siihen aikaan sujuneet yhtä suoraviivaisesti kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa”, Reima kertoo.

Parisenkymmentä vuotta kansainvälisissä johtotehtävissä on opettanut Reimalle, että logiikka asiakkaan tarpeiden ja ratkaisujen takana on usein samanlainen kaikkialla maailmassa. Toisaalta kulttuurierojen huomioiminen tekee yhteistyöstä sujuvampaa. ”Oli jännittävää huomata, kuinka Kaakkois-Aasiassa arvostettiin suomalaista neuvottelukulttuuria. Isoistakin asioista voitiin sopia kahdenkeskisissä tapaamisissa, ja virallisissa neuvotteluissa sorvattiin yksityiskohdat kuntoon. Piti tietää oikeat ihmiset, jotka tekevät päätökset.”

Tärkeintä kansainvälisillä markkinoilla on kuitenkin aito kilpailukyky, Reima sanoo.

Työn kustannuksilla suomalainen yritys ei pärjää, vaan on tarjottava jollain osa-alueella muita parempaa palvelua. Lisäksi vaaditaan sitkeyttä ja määrätietoisuutta.

Viime vuosina pelialan ja mobiilipalveluiden saavutukset ovat hallinneet kasvuyrityksistä kertovia otsikoita. Ne perustuvat usein näyttävään läpimurtoon, helposti skaalautuvaan liiketoimintaan ja rivakkaan kansainvä-

listymiseen. Niihin verrattuna elektroniikka-alan menestystarinat ovat käänteissään hitaampia ja vähemmän näkyviä. Menestys globaaleilla markkinoilla on pitkäjänteisen ja järjestelmällisen työn tulosta. ”Se erottaa meidät esimerkiksi Ruotsista, missä kansainvälistyminen on nähty selkeästi strategisempana kehitysalueena, johon satsataan pitkällä aikavälillä. Tähän ollaan herätty Suomessakin onneksi aiempaa paremmin”, Reima sanoo. ”Toinen asia jota vaadin on ammattiylpeys. Että ei oltaisi tyytyväisiä ihan hyvään, sillä ei pärjätä. Meidän pitää olla parhaita.

Nokian romahdus ei mitenkään poista sitä tosiasiaa, että se työ mitä Nokiassa ja sen ympärillä tehtiin, oli maailman huippuluokkaa.”

JUHA REIMA • KTM, Nordic ID:n toimitusjohtaja • Harrastukset: purjehdus ja muu urheilu • Perhe: espanjalainen vaimo, Tanskassa syntynyt poika ja italialainen koira • Nykyisen työtehtävät plussat: kansainvälisyys, kasvumahdollisuudet sekä alan että yrityksen koon osalta, innostava suomalainen insinööritaito • Nykyisen tehtävän miinukset: muutosvaihe on vaikea, liikevaihdon ”lasikaton” rikkominen on haastavaa, vanhoista tavoista pois oppiminen vie aikaa

E KO N O M I 5/2 0 1 6

43

[ KYLTERIT ] TEKSTI OLLI MANNINEN KUVA ISTOCKPHOTO

MOBIILIA LÄSNÄOLOA ETUJÄRJESTÖÖN Aalto-yliopiston opiskelijat odottavat etujärjestöiltään nykyistä enemmän läsnäoloa ja räätälöityjä mobiilipalveluja.

P

alvelut, hinnoittelu ja viestintä – nämä kolme asiaa nousivat selkeimmin esiin, kun Aalto-yliopiston projektiryhmä kartoitti Suomen Ekonomien ja Tekniikan Akateemisten (TEK) nuorten jäsenten näkemyksiä liittojensa nykytilasta. Samalla esitettiin toiveita tulevaisuudelle.

44

E KO N O M I 5/2 0 1 6

Ryhmän tuore tutkimusraportti tarjoaa etujärjestöille hyviä kehitysehdotuksia toimintansa trimmaamiseksi. Mikko Haavisto, Tuukka Pesonen ja Joonas Kivi haastattelivat 42 äskettäin valmistunutta tai valmistumassa olevaa liittojen jäsentä. ”Osalle haastatelluista liitot näyttäytyvät enemmänkin palveluntarjoajina tai työelämän asiantuntijoina

kuin yhteisöinä. Liittoja ei koeta omiksi, vaan niihin suhtaudutaan pikemminkin tuttavina tai tuotteina”, Pesonen arvioi. ”Liittojen pitäisi tarjota nykyistä enemmän räätälöityjä sisältöjä eri jäsenille. Yhdellä paketilla ei voi palvella kaikkia.”

Enemmän räätälöintiä toivottiin myös palvelujen hinnoitteluun.

”Nykyisessä jäsenmaksumallissa laajojen palveluiden kokonaisuus hämärtyy. Ihmiset eivät halua maksaa palveluista, joita he eivät tunne tai käytä. He mieluummin määrittäisivät itse oman jäsenyytensä tason ja haluamansa palvelupaketin ja olisivat samalla tietoisempia liiton tarjoamista mahdollisuuksista”, Kivi sanoo.

Tällä hetkellä panostetaan tutkimuksen mukaan pääasiassa opiskeluja aloittaviin tai lopetteleviin opiskelijoihin. ”Liittojen nykyinen läsnäolo jäsenten arjessa keskittyy voimakkaasti opintojen alku- ja loppuvaiheeseen. Opintojen keskivaiheessa olevat opiskelijat tuntuvat unohtuvan etujärjestöjen viestinnässä. Heillä olisi varmasti enemmänkin käyttöä palveluille, nyt niitä ei vain osata tai hoksata käyttää”, Haavisto huomauttaa.

TEHOKKAAMPAA VIESTINTÄÄ DIGINATIIVEILLE Ekonomien ja TEKin viestintä saa opiskelijoilta kriittistä palautetta.

Järjestöiltä odotetaan nykyistä yksilöllisempää ja personoidumpaa viestintää, joka olisi helposti saatavilla mobiililaitteissa. Diginatiivin sukupolven tavoittaa nopeasti älypuhelimesta, jolloin viestit saavuttavat jäsenet oikealla tavalla, oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. Viestinnän tulisi olla informatiivista, tiivistä ja tehokasta sekä tulla vastaan useita kertoja eri lähteistä, jotta se jäisi mieleen.

”Palvelukokemuksen siirtäminen mobiiliin madaltaisi kynnystä käyttää palveluja. Digitalisaation avulla myös jäsenten ryhmäytymistä voitaisiin edistää ja luoda erilaisia virtuaalisia alustoja, joissa voisi rakentaa omia tuki- ja mentorointiverkostojaan”, Haavisto ehdottaa.

Räätälöidyssä palvelussa voisi oman nettiprofiilin kautta ilmaista kiinnostuksen kohteensa ja toivomansa viestintäkanavat. Näin järjestöiltä tulevat tulevat viestit olisivat vastaanottajalle sisällöltään nykyistä relevantimpia. Samalla jäsenelle syntyisi tunne siitä, että valitsemalla hän voi vaikuttaa asioihin.

AKTIIVISEMPAA YRITYSYHTEISTYÖTÄ Yleisesti ottaen Suomen Ekonomit ja Tekniikan Akateemiset nähdään omien alojensa edunvalvojina, mutta haastateltavat eivät täysin ymmärtäneet nykyisen edunvalvonnan toimia ja vaikutuksia. Nyt kannattaisikin viestiä entistä näkyvämmin siitä, millaisia asioita milloinkin ajetaan ja kertoa konkreettisia esimerkkejä edunvalvonnan tuloksista. Liitoilta toivotaan myös aktiivisempaa roolia digitalisaation ja joustavan työelämän edistämisessä.

Opiskelijat odottavat ennen kaikkea mahdollisuutta kehittää osaamistaan. Etenkin kauppatieteilijät toivovat nykyistä tiiviimpää yritysyhteistyötä, jotta yrityksille tehtävät gradut sekä yritysten kanssa

Etenkin kauppatieteilijät toivovat nykyistä tiiviimpää yritysyhteistyötä.

järjestetyt hackathon- ja case-tilaisuudet lisääntyisivät ja monipuolistuisivat. Liitot voisivat kehittää myös mentorointitoimintaa. Haastatellut pitivät tärkeänä, että mentoreilta löytyisi riittävästi ymmärrystä sekä toimialasta että nykyisen työelämän pelisäännöistä.

Työelämän nopeat muutokset pakottavat etujärjestöjä miettimään toimintansa lähtökohtia ennakkoluulottomasti uusiksi. Nykyiset liitot perustuvat koulutuspohjaiseen jaotteluun, mutta työnkuvat eivät noudata enää orjallisesti tutkintoja.

Työntekijöitä valikoidaan enemmän osaamisen ja potentiaalin kuin pelkän tutkinnon perusteella. Myös jäsenten urapolut vaihtelevat suuresti.

Kirjavien uravalintojen myötä myös liittojen kannattaisi arvioida, miten niiden koulutuspohjainen jaottelu vastaa nykyaikaa.

”Liitot kaipaavat ravistelua!”

Tuukka Pesonen (Aloitti opinnot

Joonas Kivi (Aloitti opinnot

Aalto-yliopistossa 2012) "Kuulun kauppatieteilijänä Suomen Ekonomeihin. Projektin myötä Ekonomien toiminta ja järjestön tarjoamat palvelut avautuivat aivan uudella tavalla. Oman kokemukseni mukaan koko opiskeluajan mittainen, jatkuva viestintä ja palvelujen esilletuominen on tärkeää. Aloittaessani viidettä opiskeluvuotta oli ajankohtaista tutustua liiton tarjontaan tarkemmin."

Aalto-yliopistossa 2010) "Olen TEKin jäsen ja ollut mukana luottamustehtävissä ja tämän projektin myötä monessa muussakin.

Päällimmäiseksi on jäänyt tunne tapaamieni henkilöiden hyväntahtoisuudesta ja toisaalta tietynlainen jäykkyys liiton rakenteissa.

Tämä jäykkyys uhkaa liiton kykyä toteuttaa tehtäväänsä jäsenten hyväksi. Liitot kaipaavatkin mielestäni hieman ravistelua!"

Mikko Haavisto (Aloitti opinnot Aalto-yliopistossa 2011) "Oma suhteeni Ekonomeihin oli ennen maisterivaihetta hieman etäinen. Hyvien kokemusten myötä tuntuukin siltä, että olisin voinut käydä järjestön tapahtumissa enemmänkin, mutta en opiskelijana hahmottanut omaa paikkaani tai mahdollisuuksiani Suomen Ekonomeissa. Tämän vuoksi opiskelijoiden osallistaminen ja aktivoiminen on äärimmäisen tärkeää, jotta etujärjestö koettaisiin omaksi ja oltaisiin valmiita pysymään toiminnan piirissä myös valmistumisen jälkeen."

E KO N O M I 5/2 0 1 6

45

[ TAPAHTUMA ] TEKSTI TIINA HUOKUNA KUVAT VESA TYNI

Mistä lisää tuottavuutta?

Työn tuottavuus puhuttaa muitakin kuin Suomen Ekonomeja.

Se tuli selvästi esille, kun Taloudenpuolustuskurssi järjestettiin tänä syksynä toista kertaa.

”N

oin 30–40 kansanedustajalla näyttäisi koulutuksensa tai työkokemuksensa perusteella olevan taustaa talousasioissa”, sanoo Taloudenpuolustuskurssi-idean isä, professori Teemu Malmi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun laskentatoimen laitokselta. ”Oma lukunsa ovat tietysti sellaiset osaajat, kuin Juhana Vartiainen, Elina Lepomäki tai Anne Berner”, hän lisää.

Taloudenpuolustuskurssi on kansanedustajien, yritysjohdon ja akateemisen maailman johtavien asiantuntijoiden huipputapaaminen. Sen järjestävät Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu ja Helsingin Sanomat, ja tapahtuman yhteistyö­ kumppaneihin kuuluu myös Suomen Ekonomit.

Tapahtuman pääkohderyhmä ovat kansanedustajat, jotka ovat avainasemassa siinä, mihin suuntaan Suomen taloutta kehitetään. Suunnitellessaan kurssin sisältöä Malmi kartoitti kansanedustajien taustoja selvittääkseen, millaista talouteen liittyvää tietoa heille kannattaisi tarjota.

TIETOA YRITYSTOIMINNASTA Malmi arvioi, että kansanedustajat ymmärtävät paremmin sote-sektoria ja yliopistoja kuin yrityssektoria. Silti nämä tekevät merkittäviä yrityksiin ja talouteen liittyviä päätöksiä.

Teemu Malmi on Taloudenpuolustuskurssiidean kehittäjä.

”He laativat taloudelliseen toimeliaisuuteen vaikuttavia lakeja ja vastaavat budjetin 55 miljardin euron kokonaisuudesta. Kansanedustajien vaikutus tuntuu myös monissa yritystuissa, joten he ohjailevat myös tulevaa yritystoimintaa.

On haaste, miten koulutus pitäisi järjestää, jotta se vetäisi näitä merkittäviä päättäjiä.”

TUTKIJOILTA TAUSTOJA PÄÄTÖKSENTEKOON Hetki työn tuottavuudesta puhumiselle on oikea, eletäänhän nyt toista vuotta hentoista plusmerkkistä talouskasvua.

Kasvua pitäisi saada vahvistettua, ja niin Malmi kuin moni muukin myöntää, ettei se ole helppoa. Kysymyksiä on paljon ja vastauksia vähän. ”Tilanne on ristiriitainen. Tiettyjä hyviä signaaleja on.

Vakaampi positiivinen talouden ura pitää kuitenkin saada aikaan. Talouden uhat ovat paljolti ulkoisia, kuten teknologinen kehitys ja brexit-järjestely, mutta vastauksien pitää kuitenkin tulla sisältä.”

Malmi toteaa, että tällaisena aikana akateemiset talouden asiantuntijat haluavat antaa oman panoksensa talouden ongelmien ratkaisuihin. Juuri siksi Taloudenpuolustuskurssi järjestetään. ”Esimerkiksi kauppakorkeakoulussa tuotetaan tutkittua ja puolueetonta tietoa. Sitä jakamalla päätöksiä tekevillä on parempi tuntuma taustoihin ja eri vaihtoehtojen seurauksiin.”

YLIOPISTOISSA SYNTYY YRITTÄJYYTTÄ Nuorissa yrittäjissä Malmi näkee oikeaa asennetta. ”Meidän opiskelijoistamme oli vuosituhannen alussa yksi prosentti valmis ryhtymään yrittäjäksi. Nyt luku on 20 prosenttia.”

Malmi muistuttaa, että merkittävä osa nuorten yrittäjien innovaatioista syntyy yliopistoissa tai niiden liepeillä. ”Maailmalla on selvästi nähtävissä, että innovatiiviset keskukset ovat syntyneet yliopistojen kylkeen. Mutta ei minkä tahansa yliopistojen, vaan aitojen huippuyksiköiden.

Tässä on yksi merkittävä luu kansanedustajille purtavaksi, kun he miettivät yliopistorakenteen järjestelyä.”

”Tällaisena aikana akateemiset asiantuntijat haluavat antaa oman panoksensa talouden ongelmien ratkaisuihin.”

46

E KO N O M I 5/2 0 1 6

ENSI VUONNA ILTAKOULUA? Taloudenpuolustuskurssin teemat on tarkoitus pitää ajankohtaisina. Siksi tänä vuonna iskettiin kiinni juuri tuottavuuteen. ”Olemme kovaa vauhtia menossa vielä aikaisempaa enemmän kohti palveluyhteiskuntaa. Silloin kysymykset työn tuottavuudesta ovat entistä ajankohtaisempia.”

Suomen Ekonomien kehitysjohtaja Anja Uljas sanoo, että Ekonomeille päätös tapahtuman yhteistyökumppaniksi lähtemisestä oli helppo. ”Meillä tämän vuoden teema on Tuottavuutta hyvällä johtamisella, ja se näkyy monella tapaa. Kun Taloudenpuolustuskurssinkin teema oli tuottavuus, asia oli sillä selvä. Haluamme olla mukana laajentamassa tuottavuuskeskustelua.”

Ensi vuoden kurssin teemaa ei ole vielä suunniteltu, mutta sen muodoksi Teemu Malmi väläyttää iltakoulua. ”Ehkä aloitetaan iltapäivällä. Aikataulu voisi sopia tämän vuotista paremmin myös yrityksistä tuleville asiantuntijoille. Kurssin pitopaikaksi yksi mahdollisuus olisi esimerkiksi aito yritysympäristö pääkaupungin ulkopuolella.”

Äänessä Kämp Collection Hotelsin toimitusjohtaja Laura Tarkka. Mustin ja Mirrin Mika Sutinen kuuntelee.

Elinkeinoelämän keskusliiton Jussi Mustonen kahvitauolla.

Woltin toimitusjohtaja Miki Kuusi puhui digitalisaatiosta.

Taloudenpuolustuskurssin sisällöstä vastasi tänä vuonna Helsingin Sanomat ja Aalto-yliopiston Aalto EE, joka tuottaa johtamiskoulutusta. Yhteistyökumppaneita olivat Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Elo, Jenny ja Antti Wihurin rahasto ja Suomen Ekonomit. Kurssi järjestettiin 7.9.2016 Finlandia-talossa.

E KO N O M I 5/2 0 1 6

47

[ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT ]

Muutoksia työsopimuslakiin Työsopimuslakiin on odotettavissa merkittäviä muutoksia.

Määräaikaista työsopimusta, koeaikaa ja työnantajan takaisinottovelvollisuutta muuttamalla pyritään madaltamaan työllistämiskynnystä ja nostamaan työllisyysastetta.

T

yösopimuslain muutosten on esitetty astuvan voimaan vuoden 2017 alussa. Kyse on vielä hallituksen esityksestä työsopimuslain muuttamiseksi. On kuitenkin varsin todennäköistä, että kolmikantaisesti työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa valmistellut lakimuutokset astuvat voimaan suunnitellusti ja alla esitetyssä muodossa.

MÄÄRÄAIKAINEN TYÖSOPIMUS Työsopimuslaissa on ensisijaiseksi sopimusmuodoksi asetettu toistaiseksi voimassa oleva eli niin sanottu vakituinen työsopimus. Määräaikainen työsopimus voidaan solmia työantajan aloitteesta vain, jos siihen on perusteltu syy. Määräaikaisuuden perusteena voidaan pitää esimerkiksi työn luonnetta, sijaisuutta, harjoittelua tai muuta yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvää seikkaa.

Vuoden 2017 alusta lukien periaate muuttuu siten, että perustellun syyn edellytys työsopimuksen määräaikaisuudelle poistuu pitkäaikaistyöttömien osalta. Määräaikainen työsopimus voidaan solmia pitkäaikaistyöttömän kanssa ilman työstä tai työvoimantarpeesta tms. johtuvaa syytä. Pitkäaikaistyöttömänä pidetään henkilöä, joka on ollut edellisen 12 kuukauden aikana yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana.

Pitkäaikaistyöttömän kanssa perusteetta solmittavan määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto on rajoitettu yhteen vuoteen. On myös mahdollista sopia useammasta vuotta lyhyemmästä työsopimuksesta, mutta ilman perustetta solmittavia määräaikaisia työsopimuksia voi-

48

E KO N O M I 5/2 0 1 6

daan sopia vuoden aikana enintään kolme kappaletta ja niiden yhteen laskettu kesto voi olla enintään yksi vuosi.

Siitä huolimatta, että ilman perusteltua syytä solmitun määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto on rajattu yhteen vuoteen, voidaan työsuhdetta sen jälkeen jatkaa esimerkiksi toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella tai perustellusta syystä uudella määräaikaisella työsopimuksella. Muutoksen toivotaan antavan vaikeasti työllistyville pitkäaikaistyöttömille väylän takaisin työelämään, sillä selvitysten mukaan Suomessa siirtymä määräaikaisesta työsuhteesta vakituiseen työsuhteeseen on varsin sujuva.

Lakimuutos ei poista työsopimuslaissa työnantajalle asetettua velvoitetta tarjota ensisijaisesti työtä lomautetuille, osa-aikaisille tai työntekijöille, jotka ovat takaisinottovelvoitteen piirissä. Muutoksessa on kyse yksinomaan niistä edellytyksistä, joilla määräaikainen työsopimus voidaan työnantajan aloitteesta tehdä.

KOEAIKA Esityksessä ehdotetaan koeajan enimmäiskeston pidentämistä nykyisestä neljän kuukauden jaksosta kuuteen kuukauteen. Lisäksi annetaan työnantajalle mahdollisuus pidentää koeajan kestoa, jos työntekijä on koeajan kuluessa sairauden tai tapaturman aikaansaaman työkyvyttömyyden tai perhevapaan johdosta poissa työpaikalta.

Koeajan pidentämisen edellytyksenä on, että työkyvyttömyydestä tai perhevapaasta johtuva, koeajalle kohdistuva poissaolo kestää yli 30 kalenteripäivää. Työnantajalla on

tällöin mahdollisuus pidentää koeaikaa yhdellä kuukaudella kutakin 30 kalenteripäivän poissaolojaksoa kohden.

Koeajan pidentäminen työntekijän poissaolotilanteessa ei ole automaatio, vaan työnantajan on ilmoitettava siitä työntekijälle ennen alkuperäisen koeaikajakson päättymistä. Mahdollisessa erimielisyystilanteessa näyttötaakka ilmoituksen tekemisestä on ilmoitukseen vetoavalla osapuolella.

Vuoden 2017 alusta perustellun syyn edellytys työsopimuksen määräaikaisuudelle poistuu pitkäaikais­työttömien osalta.

Työntekijällä ei ole vastaavaa mahdollisuutta päättää koeajan pidentämisestä. Jos työnantaja on käyttänyt oikeuttaan pidentää koeaikaa työntekijän poissaolojen johdosta, niin työntekijällä on kuitenkin mahdollisuus purkaa työsopimus työnantajan pidentämän koeajan kuluessa.

Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa edellä mainittuine pidennyksineen olla enintään puolet määräaikaisen työsopimuksen kestosta sekä enintään kuusi kuukautta.

Rajoitukset koskevat alun perin sovitun koeaikajakson ohella työntekijän poissaolojen johdosta mahdollisesti pidennettyä koeaikaa, joten koeajan kokonaiskesto ei saa ylittää puolta määräaikaisen työsopimuksen kestosta, tai kuutta kuukautta.

ISTOCKPHOTO

TYÖNTEKIJÄN TAKAISIN OTTAMINEN Voimassa olevan työsopimuslain mukaan takaisinottovelvoite on voimassa yhdeksän kuukautta työntekijän työsuhteen päättymisestä, jos työntekijä on ilmoittautunut työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon. Työnantajan on tarjottava työtä taloudellisesta, tuotannollisesta tai toiminnan uudelleen järjestelystä johtuvasta syystä irtisanomalleen työntekijälle, jos sillä on työvoiman tarve samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, mitä irtisanottu työntekijä on tehnyt.

Esityksessä takaisinottovelvoitteen enimmäiskestoa ollaan porrastamassa siten, että yhdeksän kuukauden sijasta velvoite on voimassa neljä kuukautta työntekijän työsuhteen päättymisestä lukien. Jos työsuhde on kestänyt yli 12 vuotta, on takaisinottovelvoite tällöin kuuden kuukauden mittainen.

Takaisinottovelvoitteen kannalta on olennaista, että tarjolla oleva työ on samaa tai samankaltaista, mitä työntekijä on työsuhteen aikana tehnyt. Työnhakijan ei tarvitse olla työtön voidakseen olla työnhakijana TE-toimistossa ja siten aiemman työnantajansa takaisinottovelvoitteen piirissä. Toisaalta takaisinottovelvoite ei koske määräaikaisen työsopimuksen päättymistä, työsuhteen koeaikaista purkamista eikä tilanteita, joissa työntekijän työsopimus on irtisanottu tai purettu hänen henkilöönsä liittyvillä syillä.

Tampereen JOKO34johtamiskoulutusohjelma käynnistyy helmikuussa 2017 • saat ajankohtaisen ja käytännöllisen tietopaketin esimiehen arjesta ja tulevaisuudesta • toteutat omaan työhösi ja organisaatiosi tarpeisiin keskittyvän kehittämistyön • perehdyt coaching-prosessiin ja Thomas-analyysiin oman työn kehittämiseksi • pääset osaksi monipuolista ammatillista verkostoa Tutustu tarkemmin tai kysy lisää: www.uta.fi/joko Minna Miettinen, p. 040 190 1316, minna.k.miettinen@uta.fi

Edelläkävijöiden EMBA-ohjelmat käynnistyvät • syksyllä 2016 Kiinteistö- ja rakennusalan Executive MBA www.kiinko.fi/emba • syksyllä 2017 Executive MBA in Public Management, General Executive MBA ja Executive MBA in Insurance and Financial Services Lisätietoja www.embatampere.fi

Muita lähiaikoina alkavia koulutuksia: • Työhyvinvoinnin strateginen johtaminen • Julkiset ja yksityiset palvelurajapinnat • Johdon assistentti

JAN DEGERLUND, LAKIASIAINJOHTAJA, SUOMEN EKONOMIT

Tutustu tarkemmin koulutusten sisältöihin osoitteessa: http://www.uta.fi/jkk/synergos/ taydennyskoulutus/koulutustarjonta.html

JOHTAMISKORKEAKOULU Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos www.uta.fi/jkk/synergos

[ COLUMN ]

Speak or Die?

A greater boost to Finnish competitiveness can come from changing attitudes about speaking and winning.

50

communicate in a way that makes potential customers understand, remember and act on what you say.

I believe that Finnish companies have too many deals they do not win because their communications are not at all at the level of their other operations.

Many of the country's marketing gurus, including former Kone Marketing Director Anne Korkiakoski, are on a national crusade to boost the country’s marketing and communications effectiveness. Deadly myths such as “Finnish quality sells itself” and “Marketing is an expense we can’t afford” are part of the thinking fuelling the current economic slump.

A worrying signal from the country’s corporate sector is that that almost 90% of companies report no intention to grow. There is a clear need to stimulate national confidence and appetite for growth by developing the general speaking and winning abilities of Finnish companies. I would recommend reading Winners: And How They Succeed by Alastair Campbell.

Finland is a winner, it just needs to speak like one.

André Noël Chaker Author, Speaker & Entrepreneur

Chaker

E KO N O M I 5/2 0 1 6

MIIKA KAINU

F

or the past few years Finland has been struggling to improve its competitiveness.

In 2015, GDP growth in neighbouring Sweden was 4.1% while it remained a sobering 0.5% in Finland. Even at the Olympics in Rio, Finland’s relative competitiveness hit an all-time low with the Nordic countries taking home 31 medals as a whole but Finland having to settle for only one bronze medal from this impressive medal tally.

On a happier note for Finland, it still dominates the world’s social success rankings. Finland has the world’s highest standard of living and is one of the most socially, environmentally and educationally developed nations in the world. However, with its slowing economy many wonder for how long these superior rankings will continue.

After a painful series of dragged-out labour negotiations, Finnish workers have collectively stepped up to the plate and committed to do a half-an-hour more work per week for the same pay. This is nice but it won’t quickly make up for the lost competitiveness accumulated over the past decade.

I believe that a greater boost to Finnish competi­ tiveness can come from changing attitudes about speaking and winning. This is why I am working on a book called Speak or Die? (Puhu tai kuole?) for people like Finns who have a lot to offer but face challenges in getting their message of business excellence across. This requires the breaking of powerful cultural myths about speaking and influence. This book creates a clearer understanding of what it takes, even for data driven engineers, to

FYRK ME HUOLEHDIMME, ETTÄ

FINNS

Me tarjoamme vankan talouden hallinnan asiantuntijuuden. Rohkeasti ja ystävällisesti palvelemme kaikissa yritysrahoituksen, perinnän, reskontra- ja taloushallinnon sekä verkkokaupan tarpeissa.

Olemme myös mainio työpaikka. Suomen parhaat työpaikat -tutkimuksessa sijoituimme tänä vuonna jo viidettä kertaa peräkkäin parhaiden joukkoon. Sekin tuottaa tyytyväisiä asiakkaita.

09 4242 3080 | myynti@svea.fi | www.svea.fi/tutustu Enemmän rahaa suomalaisille.

Tästä alkaa Ratkaisusi nopeampi on tässä: kassankierto

Svea Ekonomi on osa ruotsalaista Svea-konsernia, jonka rahat ovat käytettävissä yrityksesi menestykseen.

[ TAPAHTUU ]

Ekonomiyhdistysten tapahtumat EKONOMFÖRENINGEN MERKUR Boka din vecka i Luosto! Vår stuga i Luosto ligger söder om Sodankylä, ca 30 minuters resa med bil. På mindre än 30 minuters bilfärd finns också Pyhätunturi, så ifall du är intresserad av slalom så får du två fjäll i ”en smäll”. Alla Merkur medlemmar kan boka stugan till ett bra pris, och lägsta priset för en vecka är 150 e. Bokningar via Merkurs hemsida: ekonomforeningenmerkur.fi 26.10. kl 8.30–10 Merkurs frukostseminarium, i samarbete med Ålandsbanken Abp Negativa räntor, ostabil aktiemarknad, konstgjord stimulans och geopolitisk oro – att vara placerare har sällan varit så utmanande. Finns det ännu några ”trygga alternativ”?

Detta kommer att vara på tapeten då Merkur ordnar frukostseminarium tillsammans med Ålandsbanken i Åbo. Så boka in detta datum i kalendern redan

nu och kom och lyssna, fråga och diskutera! Anmälningar: kansli@ekonomforeningenmerkur.fi, senast 19.10.

Niord erbjuder Merkur att boka stugor i Tahko och Himos! Se även niord.fi för mer info. Bokningen öppnar 15.10.

EKONOMFÖRENINGEN NIORD 21.10. Ekonomi Summit 2.11. Musikal: Shrek 2.11. Vasa: Karriärkväll 15.11. Finlands Ekonomer: Förhandlingsteknik 24.11. Valmöte 14.12. Vasa: Bokslutsdag Niords kansli, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors, Cati Lilja, 0400 138 258, Heidi Nielsen, 0400 138 528. Läs om Niords program i Niordbladet och på niord.fi.

ETELÄ-HÄMEEN EKONOMIT 19.11. Pikkujoulut, Sami Hedberg -show ETELÄ-POHJANMAAN EKONOMIT 12.10. Yritysvierailu Serres Oy, Kauhajoki 25.–26.10. Verotusseminaari, Frami, Seinäjoki 18.11. Pikkujoulu ja syyskokous, Joupin vanha tupa, Seinäjoki 25.2.–2.3.2017 Hiihtoloma­matka Alpeille, Saltzburg City Ski, Itävalta Lisäinfoa ajankohtaisista tapahtumista löydät kotisivuiltamme epekonomit.net. Löydät tulevat tapahtumat myös Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry -nimisestä Facebook-ryhmästä. Liity ryhmään.

HELSINGIN EKONOMIT Helsingin Ekonomit tarjoaa aktiivisen pelikentän jäsenilleen.

Tuhannet jäsenet kartuttavat osaamistaan ja verkostoja-

an jäsentapahtumissa, joita järjestetään vuosittain parisen sataa. Ammatillisen kehittymisen lisäksi tapahtumat ovat loistava tapa luoda verkostoja eri-ikäisten, eri toimialoilla ja asematasoilla työskentelevien ekonomikollegoiden kanssa.

Tapahtumatarjonnassa on mukana ekonomiosaamisen lisäksi myös hyvinvointiin liittyviä tapahtumia.

26.10. Kansalliset digitaaliset palvelut Suomessa 26.10. Enneagrammi-koulutus itsensä tuntemiseen 26.10. Laajentuminen Ruotsiin – Wolt, Vainu, Timma & Lojaali + Slush 26.10. Taidekierros Kansallisteatterissa 27.10. Tabusta parrasvaloihin – Naisiin kohdistuva väkivalta ja sen vastainen työ Suomessa 27.10. Mikä on Finanssialan Keskusliitto ja mitä se tekee?

27.10. Miten luot itsellesi mielekkään arjen – Ajanhallinta-workshop

Naiskuoro KYN Kaija Viitasalo

Levynjulkistamiskonsertti

ke 26.10.2016 klo 19, Savoy-teatteri Kasarmikatu 46-48, Helsinki

Manuel Dunkel, tenorisaksofoni Ville Herrala, kontrabasso Mikko Hassinen, rummut kyn.fi

KYNchoir

Liput 20/15 €, lippu+levy-paketti 30/25 €, VIP-lippu 35 € kuorolaisilta ja ovelta, Ticketmasterista 22,50/17,50 €, 32,50/27,50 € ja 37,50 €

[ TAPAHTUU ]

29.10. Projektisuunnittelun perusteet 1.11. Avoin Data – Myynti 3.0 3.11. Nautinnollista yrittämistä – viinillä ja suklaalla menestykseen 4.11. Esimiesaamu: Ketterällä johtamisella kasvuun 9.11. Aarrekarttailta – sijoitus omiin haaveisiin 14.11. Yhdistyksen kirjanpidon erityiskysymyksiä sekä kirjan­ pitolain muutoksen vaikutukset 15.11. Karismalla päälliköstä johtajaksi 16.11. Älykäs intuitio apuna päätöksenteossa ja ongelman­ ratkaisussa 17.11. Noin viikon uutiset – studio­yleisöksi tv-nauhoituk­ seen 23.11. Finanssivalvonnan perin­ teinen IFRS-ajankohtaiskatsaus 24.11. Helsingin Ekonomit ry:n sääntömääräinen vuosikokous 28.11. Tutustuminen Auron OMT Keskus Citycenteriin Lisätietoja, lisää tapahtumia ja ilmoittautuminen helsingin­ ekonomit.fi.

KAINUUN EKONOMIT 3.11. Sääntömääräinen syys­ kokous klo 18, Puisto Bowling (keilahalli), Kajaani. Kokouksen jälkeen on mahdollisuus osal­ listua keilaukseen. Tarjoilemme pientä iltapalaa kokouksen yhteydessä.

14.12. Jouluateria klo 18, Ravin­ tola Kisälli Lisätiedot ja ilmoittautu­ misohjeet tulevat sähköpostin välityksellä.

KESKI-SUOMEN EKONOMIT 26.10. Leffailta Infernon parissa ja päivällinen Elosella 31.10. Yritysvierailu: InPulse Works Oy 5.11. Semmareiden konsertti ja buffet-illallinen 16.11. Haasteelliset työyhteisö­ tilanteet -koulutus 7.12. Jyväskylä Sinfonian koko perheen Lumiukko-elokuva­ konsertti Sählyvuoro sunnuntaisin 18.12. asti Tarkat tiedot tapahtumista saat sähköisestä jäsenkirjeestämme ja osoitteesta keskisuomeneko­ nomit.fi.

KYMENLAAKSON EKONOMIT Suomen Ekonomien koulutuk­ set: 27.10. to klo 17–20, Resilienssi-­ iltakoulutus, Lappeenranta 8.11. ti klo 17–20, Puhejudo-ilta­ koulutus, Kotka LOUNAIS-HÄMEEN EKONOMIT 23.10. klo 16 The Royal Opera: Cosi Fan Tutte, Forssan Elävien­ kuvien teatterissa Marraskuussa vietämme perinteisiä pikkujouluja syys­ kokoukseen yhdistettynä.

Seuraa jäsentiedotteita!

PIRKANMAAN EKONOMIT 9.11. klo 17–18 Sääntömääräinen syyskokous Paikka: Tampereen Teatterin lämpiö, Keskustori 2, Tampere Kokouksen asialistalla: • Vahvistetaan toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2017 • Vahvistetaan jäsenmaksun suuruus vuodelle 2017 • Valitaan puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet erovuo­ roisten tilalle • Valitaan vähintään yksi tilin­ tarkastaja ja vähintään yksi varatilintarkastaja vuodelle 2017 Muut asiat • Päätetään hallituksen esityk­ sestä yhdistyksen sääntöjen muuttamiseksi Katso lisää Ekonomien jäsen­ sivuilta!

Tervetuloa! Pirkanmaan ­Ekonomien hallitus POHJOIS-KARJALAN EKONOMIT 27.10. klo 11.30 Ekonomilounas, Ravintola Sulo Muut tulevat tapahtumat päivi­ tetään Poken sivuille sitä mukaa kuin päivämäärät vahvistuvat.

POHJOIS-SAVON EKONOMIT 1.11. klo 17.30 Syyskokous, Trust Kapital, Käsityökatu 43, Kuopio 17.11. Puhejudo 24.11. Nuoret Ekonomit: Unelmat todeksi!

Ilmoittautuminen tapahtumiin tapahtumakalenterin kautta.

Lämpimästi tervetuloa!

PORIN SEUDUN EKONOMIT 23.11. klo 16.30 alkaen Porin Seudun Ekonomit ry:n syys­ kokous, Accountor Pori Oy, Siltapuistokatu 14, 28100 Pori (Kauppakeskus Puuvilla 3. krs).

Kahvitarjoilu, jonka jälkeen puheenvuoron pitää yrityslaki­ mies Anton Meriluoto. Klo 17.30 alkavassa vuosikokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat. Ilmoittautu­ minen 21.11. mennessä info@ porinseudunekonomit.fi.

26.11. klo 18 Pikkujoulut Tilausra­ vintola Satakunnassa (Gal­ len-Kallelankatu 7, Pori) murha­ mysteeri-illan merkeissä. Hinta on 45 e PorSEn jäsenelle ja 60 e avecille sisältäen esityksen sekä illallisen jälkiruokineen ja juomi­ neen. Ilmoittaudu mukaan 3.11. mennessä Suomen Ekonomien tapahtumakalenterin kautta.

Paikkoja 50 henkilölle.

Haku Porin Seudun Ekonomit ry:n hallitukseen on käynni­ stynyt! Haemme kahta uutta jäsentä, joista toista talousvas­ taavan roolin. Arvostamme sitä, että olet sosiaalinen, yhtei­ styökykyinen, organisointitai­ toinen, utelias uusille asioille ja haluat olla vaikuttamassa aktiivisesti yhdistyksemme toi­ minnan kehittämiseen. Lähetä hakemuksesi 13.11. mennessä info@porinseudunekonomit.fi.

Henkilövalinnoista päätetään syyskokouksessa 23.11. Lisätie­ toja porinseudunekonomit.fi.

30.11. klo 17.30 Syyskokous, Casino 30.11. klo 19 Agents-musikaali.

Hinta Savonlinnan seudun Eko­ nomit 20 e/hlö, avec 33,50 e Joulukuussa pikkujoulut Sulo­ saaren nuotiokatoksella.

Tarkemmat tiedot tapahtumista: savonlinnanseudunekonomit.fi TURUN SEUDUN EKONOMIT 8.11. Joulun ja uudenvuoden kuohuviinit -koulutus 16.11. Rock of Ages -musikaali 22.11. Rakentava vuorovaiku­ tus ja yhteistyötaidot, Suomen Ekonomien koulutus 30.11. Isän päivä -teatteriesitys ja syyskokous 8.12. Perinteiset jouluglögit yhdessä Merkur rf:n kanssa 8.12. Tulkoon joulu -konsertti 11.12. Kauneimmat joululau­ lut Paimion Pyhän Jaakobin kirkossa 12.12. Aamiaisseminaari: Suo­ men, Euroopan ja maailman talouden tila ja näkymät VAASAN EKONOMIT 20.10. Talouden tunnusluvut -koulutus 12.11. Jäsenjuhlat ja pikku­joulut, Saa nauraa -stand upia ja VIP-­ illallinen 30.11. Syyskokous, kaikki jäsenet tervetulleita Ilmoittautumiset tapahtuma­ kalenterin kautta.

RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN EKONOMIT 27.10. klo 16.30 Yritysvierailu, Havin kynttilätehdas, Kynttilä­ tie 6, Riihimäki Tulossa marraskuussa joogailta, Hyvinkää 9.12. klo 18 Yhdistyksen syys­ kokous ja pikkujoulut, Riihimäen teatteri RiHyE tapahtumista lisää sivuil­ la rihy.fi Pirteää syksyä kaikille jäsenil­ lemme!

SAVONLINNAN SEUDUN EKONOMIT 13.10. klo 18 Tutustuminen Sa­ vonlinnan kauppaseuraan sekä biljardiin 16.11. Luento Henkilöstön työ­ kykyjohtaminen. Luennoitsijana Annemaija Summanen

E KO N O M I 5/2 0 1 6

53

[ KOLUMNI ]

TOMI PARKKONEN

Ojaa voi kaivaa monella tavalla

Petri Niemisvirta on Mandatum Lifen toimitusjohtaja ja Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen.

J

uuri nyt Suomessa puhutaan paljon yritysten kilpailukyvystä. On selvää, että tuottavuutta täytyy parantaa. Yksi kiistämätön tosiasia on myös, että globaalissa kilpailussa pärjätäksemme meidän on tehtävä enemmän töitä, kuin mitä me tällä hetkellä teemme.

Omasta näkökulmastani on kuitenkin yhtä itsestään selvää, että johtaminen ja henkilöstökäytännöt vaikuttavat yrityksen tuottavuuteen ja menestykseen. Työtä voidaan tehdä ja organisoida, ojaa voidaan kaivaa, joko järkevällä ja mielekkäällä tavalla tai ilman käsitystä siitä, mitä tehdään ja miksi.

Tutkimukset osoittavat, ja jo arkijärkikin sanoo, että työstään kiinnostunut ja motivoitunut henkilö tekee työnsä paremmin kuin tylsistynyt kollegansa.

Uskon, että jokainen johtaja tietää totuuden motivaation vaikutuksesta yrityksen menestykseen, mutta käytännössä asioita on joskus vaikea toteuttaa.

Yrityksillä pitäisi siis olla vahva intressi tukea työntekijöiden motivoitumista.

Motivaatio syntyy monista eri asioista, ja yksilöillä on erilaisia motivaatiotekijöitä. On ymmärrettävä erilaisia ihmisiä, ja löydettävä kaikille sopivat motivaattorit.

Kokonaisuuden pitää olla kunnossa: taloudellisten kannustimien ohella innostusta tuetaan parantamalla työympäristöä ja hyvinvointia, ohjaamalla esimiestyötä sekä varmistamalla, että kaikilla on mahdollisuus menestyä ja kehittyä omassa työssään. Palautteen antamisen ja saamisen merkitystä ei voi korostaa liikaa – jokainen meistä haluaa kuulla, missä on onnistuttu ja missä ei.

Yrityksillä pitäisi olla vahva intressi tukea työntekijöiden motivoitumista.

54

E KO N O M I 5/2 0 1 6

Yritys ei kuitenkaan yksin ole vastuussa näistä asioista, vaan jokaisella työntekijällä itsellään on myös vastuu omasta motivoitumisestaan ja hyvinvoinnistaan. Yrityksen tehtävä on mahdollistaa innostus, tarjota puitteet onnistumiselle.

Henkilöstöön ja sitä kautta yrityksen tuloksentekokykyyn vaikuttaminen on ennen kaikkea valinta ja tahtotila, ja sen jälkeen kovaa työtä. Se on jatkuvaa ja pitkäjänteistä työtä, esimiesten valmentamista, viestintää, käytäntöjen yhtenäistämistä, arvojen ja tavoitteiden jalkauttamista.

Olen saanut työskennellä toimitusjohtajana nykyisessä roolissani jo viidentoista vuoden ajan. Ympärilläni on iso joukko valtavan lahjakkaita ja osaavia ihmisiä, parhaita asiantuntijoita omalla alallaan. Tämä lahjakkaiden ihmisten joukko on meillä töissä osaltaan siksi, että panostamme rekrytointiin ja palkkaamme työhön aina parhaan mahdollisen hakijan. Toisaalta me myös pidämme työntekijöistämme hyvää huolta. Kuten omani, työurat konsernissamme ovat keskimäärin pitkiä.

Mitään oikotietä ei ole, eikä parhaiden työpaikkojen joukkoon päästä taikatempuilla. On luotava toimivia henkilöstöprosesseja, joita haluaa jatkaa ikuisesti. On mietittävä, miksi me ojaa kaivamme, kuka sitä kaivaa, minne ja miten. Ja tietäväthän kaikki kaivajat nämä sama asiat?

Henkilöstöön ja yrityksen tuloksentekokykyyn vaikuttaminen on ennen kaikkea valinta ja tahtotila.

[ YHTEYSTIEDOT ] SUOMEN EKONOMIT – FINLANDS EKONOMER Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors p./tfn 0201 299 299 info@ekonomit.fi ekonomit.fi

JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSÄRENDEN Jäsenyys, jäsenmaksut, osoitteenmuutokset Medlemskap, medlemsavgifter, adressändringar arkisin – vardagar 9–14 jasenrekisteri@ekonomit.fi

0206 93200

Voit muuttaa yhteystietojasi – Du kan ändra dina kontaktuppgifter: jasenpalvelu.ekonomit.fi > Omat sivut – Egna sidor TYÖSUHDENEUVONTA – ANSTÄLLNINGSRÅDGIVNING 0206 93205 Työ- ja virkasuhteisiin liittyvät oikeudelliset kysymykset Juridiska frågor som rör anställningar arkisin – vardagar 9–12 Lakimiehet käsittelevät yhteydenotot lähtökohtaisesti saapumis­ järjestyksessä. Työelämään liittyvien sopimusten käsittelyyn on hyvä varata kaksi arkipäivää.

Juristerna behandlar i regel ärendena i den ordning de kommit in.

Räkna med två vardagar för avtal som rör arbetslivet.

TYÖNANTAJANEUVONTA – ARBETSGIVARRÅDGIVNING 0201 299 243 Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi TYÖTTÖMYYSTURVANEUVONTA – RÅD OM SKYDD VID ARBETSLÖSHET ma–to klo 9–12 – må–to kl. 9–12 020 693 273 TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHAT – DAGPENNING VID ARBETSLÖSHET IAET puhelinpalvelu ma–to klo 10–15, pe 10–13 09 4763 7600 IAET telefonservice må–to kl. 10–15, fr 10–13 www.iaet.fi URAPALVELUT – KARRIÄRTJÄNSTER 020 693 255 Ratkaisuja uran suuntaan, työnhakuun ja työhyvinvointiin Lösningar på frågor som gäller karriär, arbetssökning och arbetshälsa ura@ekonomit.fi varaa aika – boka tid: ajanvaraus.ekonomit.fi PALKKANEUVONTA – LÖNERÅDGIVNING Varaa aika – boka tid: ajanvaraus.ekonomit.fi tai lähetä soittopyyntö – be oss ringa dig: palkkaneuvonta@ekonomit.fi TYÖMARKKINATOIMINTA – ARBETSMARKNADSVERKSAMHET Työmarkkinajohtaja – Arbetsmarknadschef Riku Salokannel (1.11. alkaen) 040 724 9566 VIESTINTÄ – KOMMUNIKATION viestinta@ekonomit.fi Viestintä- ja markkinointijohtaja – Kommunikationsoch marknadsföringsdirektör Terttu Sopanen

040 334 1202

TOIMINNANJOHTAJA – VERKSAMHETSLEDARE Hanna-Leena Hemming

050 511 3048

Koko henkilöstön yhteystiedot löydät verkosta ekonomit.fi/henkilo­ hakemisto Personuppgifter hittar du på webben ekonomit.fi/sv/kontaktuppgifter Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ekonomit.fi E-postadresserna har formen fornamn.efternamn@ekonomit.fi

JÄSENYHDISTYKSET – MEDLEMSFÖRENINGAR Ekonomiyhdistykset – Ekonomföreningar Ekonomföreningen Merkur rf, Åbo Ekonomföreningen Niord rf, ­Helsingfors Etelä-Hämeen Ekonomit ry, ­Hämeenlinna Etelä-Karjalan Ekonomit ry, ­Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, ­Seinäjoki Helsingin Ekonomit ry Kainuun Ekonomit ry, Kajaani Keski-Suomen Ekonomit ry, ­Jyväskylä Kymenlaakson Ekonomit ry, Kotka Lahden Seudun Ekonomit ry Lapin Ekonomit ry, Rovaniemi Lounais-Hämeen Ekonomit ry, ­Forssa Oulun Ekonomit ry Pirkanmaan Ekonomit ry, Tampere Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, ­Joensuu Pohjois-Savon Ekonomit ry, Kuopio Porin Seudun Ekonomit ry Rauman Ekonomit ry Riihimäen–Hyvinkään Ekonomit ry Savonlinnan Seudun Ekonomit ry Suur-Savon Ekonomit ry, Mikkeli Turun Seudun Ekonomit ry Vaasan Ekonomit ry – Vasa Ekonomer ry Varkauden Seudun Ekonomit ry Expatriaattiekonomit – Expatriatekonomerna ry Opiskelijayhteisöt – Studerandeorganisationer Boomi ry, Tampere Enklaavi ry, Lappeenranta

Finanssi ry, Oulu Helsingin kauppatieteiden ­ylioppilaat ry, Hki Merkantila Klubben rf, Åbo Optimi ry, Joensuu Porin Kylterit ry Preemio ry, Kuopio Pörssi ry, Jyväskylä Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rf Svenska Handelshögskolans ­Studentkår, Helsingfors Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Warrantti ry, Vaasa Lisätietoja – Mer information: ekonomit.fi > Meistä > Ekonomit-yhteisö ekonomit.fi > SV > Om oss > Ekonomer samfund KYLTERIYHDYSHENKILÖT – EKONOMSTUDERANDENS KONTAKT­PERSONER Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö ­avustaa, kun ­haluat tietää Ekonomien opiskelijapalveluista.

Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@ekonomit.fi.

Hanken: Antonia Bäckman Aalto-yliopisto: Markus Hav JY: Markus Rajala LUT: Taru Hakkarainen ISY: Erno Hilvenius, Nora Kettunen TaY: Mira Ala-Kantti Hanken Vasa Campus: Charlotta Forsberg TSE: Salli Laakio ÅA: Marina Stenbäck VY: Roosa Junttila Pori: Retu Parilo OY: Kalle Mäkäräinen

Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin matkapuhelimesta 8,21 snt / puhelu + 16,9 snt / min ja lankapuhelimesta 8,21 snt / puhelu + 6,9 snt / min. Puheluhinnat 0206-alkuisiin numeroihin matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt / min ja lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt / min.

Samtalspris till 0201-nummer 8,21 cent / samtal + 16,9 cent / min från mobiltelefon och 8,21 cent / samtal + 6,9 cent / min från fasta nätet. Samtalspris till 0206-nummer mobilsamtalsavgift + 3 cent / min från mobiltelefon och lokalnätsavgift + 3 cent / min från fasta nätet.

Tarkistathan, että yhteystietosi ovat ajan tasalla. Se onnistuu jäsenpalvelussa: jasenpalvelu.ekonomit.fi > Omat sivut Kirjaudu jäsenpalveluun jäsennumerollasi (tai vaihtamallasi tunnuksella) ja henkilötunnuksen loppuosalla.

E KO N O M I 5/2 0 1 6

55

AIKAKAUSLEHDESSÄ myös mainoksellesi on tilaus.

Otavamedian aikakauslehdistä keskimäärin 85 % tilataan kotiin.

Paitsi toimituksellista sisältöä, sitoutuneet lukijat odottavat myös mainoksia.

Hyödynnä hetket, jolloin lukija on kiinnostustensa parissa ja etsii uusia ideoita.

Lue lisää printin vahvuuksista otavamedia.fi/printti