Cargo 1/2020

DSV-YHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI 1/2020

Aikataulut haltuun: Optimointi ajaa poikkeaman­ hallintaan Megatrendit 2020 Digitalisaatio haastaa - ja helpottaa

S U U N TA KO H T I

vihreämpää logistiikkaa

2  Cargo 1/2020

ISTOC K

NÄIN KAUNISTA JA RAUHALLISTA on

kesäviikonloppuna Italian Toscanassa.

Rauhan takana on kuitenkin päät­ täväistä järjestelyä ja lain­säädäntöä.

Euroopassa esiintyy pyhäpäivinä yleisesti ajokieltoja raskaalle liiken­ teelle. Ranskassa kielto koskee jokaista viikonloppua, Saksassa aina sunnuntaita. Tämän lisäksi eri valtiot julkaisevat omia ajokieltoja esimerkiksi Euroopan lomakaudeksi, jotta raskas liikenne on poissa turistien ajovirrasta.

Miten voi sopeutua poikkeuksiin ja poikkeuksen poikkeuksiin?

Se selviää lehden sivuilta 16–19.

Cargo 1/2020 3

DSV-YHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI 1/2020

16

10

22 Tässä numerossa:

6

UUTISET

9

TIESITKÖ?

10

Korona sekoitti kuljetukset.

Avasimme rahdituksen lainalaisuuksia.

ILMASSA NYT Päästöt alas suunnitelmallisella otteella: Logistiikka­-ala ja DSV kiihdyttävät ilmastonmuutoksen vastaisia tavoitteita.

4 Cargo 1/2020

15

VIERASKYNÄ

16

MAAILMALLA

Anushree Pandharkar arvostaa suomalaisten tasavertaisuutta.

Eri maiden juhlapyhät haastavat kuljetusten aikatataulut, mutta almanakka auttaa.

20

DSV:N VUOSI 2019 LUKUINA

22

Q&A

Yrityskauppa, hyviä tuloksia ja uusi logistiikkakeskus.

Testaa, tunnetko logistiikka-alan keskeiset termit.

Päätoimittaja Jurkka Mäkelä Toimitusneuvosto Jalmari Halminen Kaisa Hopponen Heidi Jääskeläinen Markku Manninen Jurkka Mäkelä Maija Naumanen Toni Palmumaa Tarja Witikka Toimitus ja toteutus Otavamedia Paino NurmiPrint Oy

Vastuu virheistä

Cargossa esitetyt näke­ mykset ovat yksittäisten henkilöiden esittämiä näkemyksiä ja mieli­ piteitä asioista. Yhtiöm­ me näkemys lehdessä esitettyihin näkökantoihin tulee tarkistaa erikseen.

DSV-yhtiöt eivät vastaa lehdessä mahdollisesti esitetyistä virheellisistä näkemyksistä.

Osoitteenmuutokset pyydetään toimittamaan sähköpostitse osoittee­ seen info@fi.dsv.com

PÄ ÄKIR JOITUS

Ruokkiiko läpinäkyvyys kriittisyyttä?

DSV SEURAA ASIAKASTYYTYVÄISYYTTÄ, kuten kaikki muutkin alan toimijat. Ilolla olemme voineet todeta, että asiakas­tyytyväisyys­­ kehitys on ollut hyvää.

Asiakkaamme ovat oikein tyytyväisiä tuote­valikoimamme laajuu­ teen ja kuljetusten luotettavuuteen sekä reagointi­kykyymme. Toki usealla saralla on myös aina parannettavaa, kuten muun muassa pro-aktiivisuudessa.

Kriittisyys on kuitenkin alalla kasvanut jokseenkin kaikessa tekemi­ sessä. Joskus voi kysyä, mikä johtuu mistäkin; ruokkiiko pyrkimys läpinäkyvään toimintaan myös asiakkaiden kriittisyyttä? Onko helpompi kritisoida, kun kumppani toimii läpinäkyvästi?

Vastausta ei ehkä ole. Silti suunta on oikea. Jos me uskomme teke­ miseemme, se kestää myös ajoittaista kylmää palautetta.

Yksi toive ja vaatimus, joka meihin kohdistuu, on toive täsmällisyy­ destä. Joskus lähetyksellä ei ole kiire – ei ole väliä, saapuuko tavara perille tänään vai huomenna. Asiakkaan toive kuitenkin on, että he tietäisivät tarkan päivän, jolloin lähetys saapuu, jotta he pääsevät jo etukäteen suunnittelemaan omia jatkotoimenpiteitään.

Tämä on hetkittäin vaikea vaatimus. Vaikka logistiikkayhtiö tekisi parhaansa, lähetyksen matkaan vaikuttavat kovin monet seikat, joita emme pysty muuttamaan. Välillä koko touhu tahtoo mennä poikkea­ manhallinnaksi. Tästä aiheesta voit lukea lisää lehtemme reportaasi­ jutusta sivulta 16.

Tehdään parhaamme jatkossakin. Hiki voi joskus tulla, mutta se ei haittaa.

JURKKA MÄKEL Ä PÄ ÄTO IM IT TA JA

P.S. Pitelet käsissäsi uudistuneen Cargo-lehden ensimmäistä numeroa.

Haluamme tuottaa julkaisua, jossa yhdessä paketissa on relevanttia tietoa niin alan asioista kuin DSV:n kuulumisista. Toivomme, että viihdyt lehden parissa!

Juttuvinkkejä ja palautetta saa mielellään laittaa osoitteeseen info@fi.dsv.com.

Cargo 1/2020 5

UUTISET DSV

Logistiikka- ja liikenne­ sektori työllistää Suomessa noin

120 000 työntekijää, joka on noin 6 % Suomen työllisten määrästä.

LEANistä seuraava?

TOYOTA MATERIAL HANDLING Europen puheenjohtaja Matthias Fischer muistutti, että Toyota on ennenkin viitoittanut tietä tulevaisuuteen. Yhtiö, joka antoi meille LEANin ja siihen liittyvät kaikkea hukkaa vieroksuvat käytännöt, tutkii nyt täyttä häkää muun muassa sitä, kuinka kumipyörälogistiikka automatisoidaan. Takana on Toyotan havainto, jonka mukaan Euroopan kuorma-autokuljetuksissa menetetään viisi miljardia euroa vuodessa inhimillisten erehdysten takia.

DSV Groupin kaupallinen johtaja Rene Falch Olesen esitteli LOGY 2020 -seminaarissa yhtiön “trenditutkaa”. Lue lisää sivulta 8.

LOGY 2020 otti etunojaa tulevaisuuteen Helmikuinen LOGY-seminaari tarjosi kiehtovia näkö­kulmia logistiikan kehitykseen 2020-luvulla. Esiintyjien puheissa toistui digitalisaatioon liittyvät teemat – ja ennen kaikkea se, kuinka paljon tekoälyn ja teollisen internetin kaltaisten ratkaisujen avulla voidaan vielä saavuttaa.

KEHITYSTÄ OHJAA 2020-luvulla useampikin megatrendi: kaupungistuminen, kestävä kehitys, demografiset ja sosiaaliset muutokset, teknologiset tiikerinloikat…Finlandia-talolla pidetyssä tapahtumassa maalailtiin kuvaa tulevaisuudesta varsin leveällä pensselillä, yli toimialarajojen.

Digitalisaatiota kirittää nyt – teknologian lisäksi – ikikärsimätön asiakas vaatimuksineen ja logistiikkatoimijoiden halu nostaa tuottavuus uudelle tasolle.

Esimerkiksi DSV Groupin kaupallinen johtaja Rene Falch Olesen esitteli semi-

6 Cargo 1/2020

naarissa yhtiön “trenditutkaa”, jossa oma paikkansa on niin IoT:llä, kehittyneellä analytiikalla, digitaalisilla kaksosilla kuin 3D-tulostuksellakin. Erilaisia teknoratkaisuja sovelletaan muun muassa toimitusketjun optimoimiseksi ja läpinäkyvyyden parantamiseksi.

Samalla on selvää, että tulevaisuus sisältää aina myös jotain tyystin odottamatonta. Seminaarin paneelikeskustelussa kuultiin myös termi Ozzy Osbourne Moment: kun lepakko lentää päin näköä, jähmetytkö suolapatsaaksi vai puraisetko siltä pään irti?

UUTISET ISTOCK

Koronavirus tyhjensi turisteista Euroopan maista ensimmäiseksi Italian ja sen nähtävyydet, kuten Espanjalaiset portaat, ja sulki maan asukkaat karanteeniin.

Koronavirus on kuljetusalan kysymysmerkki KORONAVIRUS HEITTÄÄ kapuloita kansainvälisen logistiikan rattaisiin. Ensin Kiinassa leikattiin tuntuvasti eri kuljetusmuotojen kapasiteettia, ja viruksen leviämisen myötä vaikutukset näkyvät kaikissa liikennesuunnissa. Välillä on tarvittu mielikuvitusta, jotta tavara on saatu perille, kertoo merituonnin päällikkö Aki Lönnroth DSV Air & Sea Oy:stä.

“Kun suoria lentoja Suomesta on peruttu, on rahtia lennätetty muun muassa DSV:n omilla charter-koneilla Euroopasta tai reititetty yhdistelmäkuljetuksina, kuten lentona Singaporeen ja edelleen laivalla perille. Myös Kiinan junakuljetusten kysyntä on kasvanut. Pohjois-Amerikan osalta lentorahtia on siirretty merelle, koska kuljetusajat Pohjois-Amerikan itärannikolle ovat meritse aika lyhyet.”

Tätä kirjoitettaessa on vielä epävarmaa, miten eri maiden sisäiset liikkumisrajoitukset heijastuvat rahtiin. ”Joka tapauksessa menee aika pitkä aika, ennen kuin kaikki saadaan taas pyörimään normaalisti”, Lönnroth summaa.

Cargo 1/2020 7

UUTISET

Logistiikan megatrendit haastavat alaa Listasimme keskeiset trendit, jotka mullistavat logistiikka-alaa lähitulevaisuudessa. Tekniikan kehittyminen ja digitalisaatio muuttavat niin kuluttajien kuin asiakkaidenkin odotuksia.

1 Kauppa menee verkkoon Kaupankäynti digitalisoituu ja siirtyy yhä enemmän verkkoon. Korona-viruksen aiheuttamat karanteenit lisäävät verkkokauppojen asiakasmääriä tuntuvasti, ja yllättävä kasvupiikki haastaa myös toimitusketjut.

Kun ihmiset joutuvat pakon edessä käyttämään verkkokauppoja, kynnys käyttää niitä uudelleen madaltuu. Korona lisää etenkin päivittäistavarakauppojen verkkokauppaa.

ratkaisuja ja lisätä samalla läpinäkyvyyttä.

Tuottavuutta tulee koko ajan parantaa, nimenomaan kustannus­johtajuuden kautta.

3 Robotit töihin Tuotantoketjuilta vaaditaan läpinäkyvyyttä, ja asiakkaan tarpeissa täytyy olla jatkuvasti läsnä. Online-kulttuurissa eläminen lisää asiakkaan vaatimuksia, mutta samalla myös mahdollisuuksia vastata niihin. Esimerkiksi chatbotit hoitavat jo monia asiakaspalvelutilanteita.

Me DSV:llä pyrimme koko ajan lisäämään automaation osuutta, jotta prosesseistamme tulisi tehokkaampia. Läpinäkyvyyden vaatimus ja automaation lisääntyminen muuttavat varmasti osaltaan perinteisiä ammatteja sekä työnkuvia myös logistiikka­ alalla.

2 Informaation tulva kasvattaa läpinäkyvyyttä Reaaliaikaisen informaation tarve ja sen määrä kasvavat jatkuvasti. Verkostoituminen kiihtyy, ja läpinäkyvyyden kasvaessa hierarkiat ovat murtuneet. Samalla olemme siirtyneet ­yhteistoimintaverkostoihin. Niihin siirtymisen myötä ydinosaaminen, tietovirrat ja jatkuva vuorovaikutus ovat entistä tärkeämmässä osassa, kun toimintaa kehitetään. Samaan aikaan kun toimitusketju monimutkaistuu, sen hallintaan täytyy rakentaa yksinkertaisempia

4 Tekoäly auttaa aikataulutuksissa Keskitymme DSV:llä paljon myös hyödyntämään entistä enemmän k­ oneoppimista.

Tekoäly auttaa parantamaan toiminnan ennustettavuutta esimerkiksi kuljetusten aikataulujen pitävyydessä. Tekoälyn avulla saamme aikatauluista esimerkiksi ennakko­ilmoitukset.

Reaaliaikaisen informaation merkitys kasvaa kaikilla liiketoiminta-alueilla.

Toimimme globaalissa maailmassa, jossa enenevät arkipyhät ja kiristyvät viralliset rajoitukset lisäävät kuljetusketjun haavoittuvaisuutta, puhumattakaan luonnon aiheuttamista lisääntyvistä yllätyksistä.

5 Kohti vihreämpää logistiikkaa Logistiikalta vaaditaan myös yhä enemmän vastuullisuutta, puhutaan vihreästä logistiikasta. Ilmastonmuutos pakottaa tarkastelemaan kuljetusten hiilijalanjälkeä.

Viherpesu ja viherpuhe eivät mene enää läpi. Vastuullisuuden täytyy lävistää koko yritystoiminta ja olla orgaaninen osa yrityksen strategiaa.

TRENDITUTKA Sosiaaliset / kaupan trendit

Teknologiatrendit

Itseohjautuvat ajoneuvot

Ketterä toimitusketju

Ennustettava toimitusketju Maanalainen kuljetus

Kuluttajat vaikuttajina

Räätälöinti Vihreät kuljetukset Mukavuus­ kulttuuri

Jakamistalous

Suoratoimitukset Monikanavainen logistiikka

Kitkaton sähköinen kauppa

Digitaaliset kaksoset

Dronet Lisätty todellisuus

Älykkäät varastot

5G-verkko Lohkoketju

Esineiden internet Kehittynyt analytiikka

Digitaaliset edellä­kävijät Aina saatavilla

3D-tulostus

Kvantti­ teknologia

Varastorobotit

Taloudellista arvoa B2B seuraajat ja lisäävät palvelut B2C kokemus

Lyhyemmät jakeluajat

8 Cargo 1/2020

Keskusteleva tekoäly

Reaaliaikainen toimitusketjun näkyvyys

Ohjelmisto­ robotiikka

Pilvilaskenta

Reaaliaikainen tietovarasto

Koneoppiminen/ tekoäly

Tietokone­ näkö

TIESITKÖ?

Tiesitkö tämän rahdituksesta?

Kuljetusbisneksessä on tiettyjä lainalaisuuksia, jotka voivat välillä vaikuttaa hieman kryptisiltä asiakkaan suuntaan. Tässä niistä muutama. tek sti M AI J A K A J ANTO

Miten ajoneuvojen stabilointi otetaan huomioon?

Trailerin tulee aina tienpäällä kulkiessaan olla liikenneturvallinen, ja myös lastin paino­pisteiden pitää olla tasapainossa.

Tämä luo haasteita esimerkiksi kappaleissa, jotka ovat suhteellisen kapeita, mutta erittäin painavia. Vaikkapa laite, joka on 6 m pitkä / 0,5 metriä leveä / 10 000 kg painava, täytyy sijoittaa keskelle kuormatilaa, tai kuljetuksesta tulee toispuolinen.

Jos vastaavanlaisia kuljetettavia sen sijaan on kaksi, toinen voidaan sijoittaa kuormatilan oikeaan laitaan ja toinen vasempaan.

Rahdituspainon laskemiselle tämä luo omia reunaehtoja, jotka on esitetty yleisissä kuljetusehdoissa. Hyvä on aina huomioida rahdituspainon laskennassa, että myös kuorman tuki- ja sidonta­ materiaalit saattavat lisätä itse lähetyksen rahdituspainoa.

Mitkä ovat yleiset rahditus­perusteet?

Rahditusperuste voi olla lähetyksen todellinen paino, tilavuuspaino, lava­paino, lavametripaino tai pituus­kerroinpaino.

Paljonko rekka vetää tavaraa?

Puoliperävaunuyhdistelmän eli tutummin rekan suurin sallittu pituus on 16,5 m. Silloin se mahdollistaa tavaralle puoliperävaunun eli trailerin 13,6 lavametrin rahtitilan.

Ideaali lastausohjeistus on, että kyytiin lastataan noin 2 000 kiloa metrille. Trailerin rakenteen kantavuus kyllä kestää 4 000 kiloa, tällöin painopiste akselin päällä. Maakohtaiset kokonaisyksikön painorajoitukset huomioiden kuormapaino trailerissa voi olla 24–28 tonnia.

Milloin kolleja voi pinota päällekkäin?

Kollin tulee olla max 120 cm korkea, ja sen on oltava koneellisesti käsiteltävä. Kollit pitää voida pinota päällekkäin turvallisesti. Vaaralliseksi aineeksi luokiteltua tavaraa ei saa lastata päälle.

Nyrkkisääntönä on, että sen kollin, jonka päälle voi laittaa toisen kollin, pitää kestää puolet oman lavapaikkansa mukaisesta rahdituspainosta eli eur-lavan (=0,4 lavametriä=800 kg) 400 kilon paino. Saman asiakkaan kolleja voi laittaa päällekkäin useitakin, jos asiakas niin tahtoo ja mitat sekä painot sen sallivat. DSV ei laita terminaalissaan useampia kolleja päällekkäin, jos ne ovat eri asiakkaiden kolleja (erilaisia tuotteita), koska on ensisijaisen tärkeää aina suojella tavaraa rikkoontumisilta. Näin ollen yksittäisten päällelastattavienkin kollien rahditus on aina oltava puolet lavapaikasta.

Pakkauksemme on ns. ”myymäläpakkaus”, joka menee suoraan kuluttajalle – miten suojaamme sen kuljetuksen aikaisilta naarmuilta?

Etenkin kulutustavara-alalla on tavallista, että kuljetuksissa on mukana myymäläpakkauksia, joihin ei saisi tulla naarmuja, hiertymiä tai mitään muitakaan jälkiä.

Myymäläpakkauksien toimittaminen perille moitteettomassa kunnossa voi kuitenkin olla haastavaa ilman erilaisia lisäpakkaustoimia.

Paras ratkaisu löydetään varmasti keskustelemalla DSV:n ammattilaisten kanssa.

Juttua varten haastateltiin DSV Road Oy:n myynti- ja markkinointijohtaja Jurkka Mäkelää.

Cargo 1/2020 9

1 0  Cargo 1/2020

PÄ ÄSTÖT AL AS

SUUNNITELMALLISELLA OTTEELLA Logistiikka-ala kiihdyttää ilmaston­muutoksen vastaisia toimenpiteitään. DSV on yksi edellä­kävijöistä.

Yhtiö liittyi marraskuussa 2019 kansainväliseen Science Based Targets (SBT) -aloitteeseen.

Aloite pyrkii edistämään tieteeseen pohjautuvaa tavoitteiden asettamista sekä vähentämään kasvi­ huone­kaasu­päästöjä globaalilla tasolla. SBT:n takana ovat Carbon Disclosure Project (CDP), United Nations Global Compact -aloite, World Resources Institute (WRI) ja World Wide Fund for Nature (WWF). te k st i SAMI ANTERO INEN | kuvat DSV, ISTO CK , VESTAS

Cargo 1/2020 11

SV-konsernin kestävästä kehityksestä vastaava johtaja Lindsay Zingg toteaa, että yhtiöllä on jo olemassa SBT-tii­ mi, joka parasta aikaa viimeistelee DSV:n kasvihuone­päästöjen vähentämiseen tähtääviä tavoitteita. ”Tavoitteet esitellään konsernin vastuul­ lisuuslautakunnalle ensimmäisen kvartaalin aikana ja otetaan käyttöön toisessa kvartaa­ lissa”, helmikuussa haastateltu Lindsay Zingg kertoo.

DSV halusi liittyä mukaan SBT-aloitteeseen, koska kasvihuonepäästöjä alentamalla voidaan suojella ilmastoa ja ihmisiä – ja vastuullinen toimintatapa kirittää myös liiketoimintaa. ”Tieteeseen pohjaavien tavoitteiden asettaminen ja saavuttaminen varmistaa sen, että voimme tavoitella kasvua tavalla, joka on vähähiilinen ja tulevaisuuden kestävä”, Zingg linjaa.

12 Cargo 1/2020

Ketterästi muutokseen Logistiikkasektorilla uskotaan, että kovat tavoitteet tuovat tullessaan innovaatio­ piikin, kun uusien teknologioiden ja prosessien kehitystyö nousee uudelle tasolle. Samalla regulaatioihin liittyvä epävarmuus hälvenee.

Edelläkävijät tietävät, mihin suuntaan lainsää­ däntö on kulloinkin menossa, ja he varautuvat ajoissa.

Päättäväinen ilmastojohtajuus on seikka, jota myös sijoittajat ja muut sidosryhmät ­arvostavat. Samalla uudet, hiilipihit toiminta­ tavat tulevat parantamaan kannattavuutta ja kilpailukykyä. Tulevaisuuden maailmassa resursseista on entistä enemmän pulaa ja energiatehokkaat toimijat erottuvat edukseen kentällä. ”DSV haluaa toimia kestävällä tavalla ja liik­ kua vahvasti kohti vihreää logistiikkaa. Meille tämä on yksinkertai­ sesti sellainen asia, joka on pakko to­ teuttaa”, Zingg summaa.

Kapellimestarille tarvetta?

Haasteitakin on edessä. Koska DSV ei omista maantieajoneuvoja tai laivoja, yhtiön tulee toimia kuin ”logistiikan kapellimestari”, joka ohjailee ja optimoi kuljetusketjuja. Eri ”instrumentteina” toimivat esimerkiksi ajoneuvot, reitit ja alihankkijat, jotka pitää saada pelaamaan yhteen parhaalla mahdollisella tavalla. ”Samalla meidän täytyy näyttää toimittajaverkostollemme, miksi tehokkuuteen panostaminen on niin tärkeää. Meidän on viestittävä heille, että asiakkaat arvostavat kestävän kehityksen mukaisia palveluja.”

Tässä on Zinggin mukaan kaikkein suurin haaste: kuinka alihankinta­verkostoa voidaan motivoida kehittämään omia prosessejaan jatkuvasti ilmastoystävällisemmiksi. ”Se, mikä vaikuttaa ilmeiseltä ratkaisulta, ei aina ole niin helppo toteuttaa.”

KUN JOKAINEN HOITAA OMAN TONTTINSA AINA VÄHÄN PAREMMIN, VAIKUTTAVUUS ON LAAJA-ALAISEMPAA.

Paikallista poweria DSV Road Oy:n kehitysjohtaja Jukka Iloheimo on samoilla linjoilla Lindsay Zinggin kanssa.

Taistelussa päästöjä vastaan tarvitaan kaikki joukot ja kaikki keinot käyttöön. ”Ensimmäinen askel on tiedostaa, että logistiikka-ala on huomattava kasvihuone­päästöjen aiheuttaja. Sitten täytyy asettaa tavoitteet ja miettiä ne toimenpiteet, joilla päästöt saadaan laskuun”, Iloheimo toteaa.

Iloheimo peräänkuuluttaa myös paikallisten toimien tärkeyttä. Kun jokainen hoitaa oman tonttinsa aina vähän paremmin, saadaan aikaan laaja-alaista vaikuttavuutta.

Asiakkaiden aktivoiminen ja asiakkaiden rooli ovat yhtä lailla tärkeitä. ”Me Suomessa haluamme, että asiak­kaat haastavat meitä etsimään vaihtoehtoisia toimintamalleja. Eli etsimään niitä reittejä, teknologioita ja ratkaisuja, joilla heidän kuljetustensa hiilijalanjälkeä saadaan pienemmäksi. Yhdessä keksimme toimivat työkalut kunkin ongelman ratkaisemiseksi.”

Viherpesulla on lyhyet jäljet Vaikka 2020-luku on vasta alussa, voitaneen jo sanoa, että vuosikymmen tulee muokkaamaan kokonaisten toimialojen käytäntöjä dramaattisesti. Monet kestävään kehitykseen liittyvät

Cargo 1/2020 13

trendit vahvistuvat ja ohjaavat logistiikan evoluutiota tulevina vuosina.

Samalla kun ilmastotietoisuus nousee, regulatorinen maisema muuttuu vaati­ vammaksi – puolivillaisilla, näennäisillä toimilla ei ole enää mitään merkitystä.

Nyt toimijoilta halutaan kovia näyttöjä vaikuttavuudesta, pitkäjänteisyydestä ja todellisesta sitoutumisesta. ”Tulevina vuosina kohtaamme entistä tiedostavamman kuluttajan. Yritykset joutuvat vastaamaan entistä yksityis­ kohtaisimpiin kysymyksiin sidosryhmien­ sä taholta”, Zingg katsoo.

Toimiala aktivoituu Logistiikan toimijat myös reagoivat muut­tuvaan maailmaan. Esimerkiksi reit­ tien optimoinnissa käytetään kehittynyttä tekoälyä ja lohkoketjukonsepteja. Vas­ taavasti kuljetusautot voivat hyödyntää sähköä, biokaasua tai muita vihreämpiä energianlähteitä. ”Kaikki viittaa siihen, että arvoketjut tulevat lyhentymään – halutaan lyhyem­ piä aikoja ja välimatkoja tilauksen ja toimituksen väliin, jolloin tuotannonkin on oltava tehokkaampaa”, Zingg sanoo. ”Tämä on tulevaisuuden kuva, ja me tutkimme jatkuvasti, mitä vaihtoehtoja meillä on sen suhteen.”

14 Cargo 1/2020

Sähkönkulutus kutistui kolmannekseen SUOMEN DSV-YHTIÖIDEN uusi huippu­ moderni pääkonttori ja logistiikkakeskus kokoaa yhteen noin 500 DSV-yhtiöiden ja niiden alihankkijoiden työntekijää. Raken­ nuksissa on kiinnitetty erityistä huomiota energiatehokkuuteen, kertoo DSV Solution­ sin toimitusjohtaja Jan Magnus Nordberg. ”Jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa oli selvää, että tähtäämme kiinteistöalan kan­ sainvälisesti tunnustamaan BREEAM Very Good -sertifikaattiin kaikkien rakennusten osalta.”

Monipuolisessa BREEAM Very Good -sertissä otetaan huomioon energian ja vedenkulutuksen lisäksi muun muassa ma­ teriaaleihin ja liikennejärjestelyihin liittyviä seikkoja. DSV Logistics Centerissä automa­ tiikka on valjastettu täysimääräisesti käyt­ töön siten, että esimerkiksi LED-valaistus ja talotekniikka on automatisoitu mahdollisim­ man fiksusti. Lopullista sinettiä sertifikaatille odotetaan tämän vuoden aikana.

Yhden vuoden käyttäjäkokemuksen jälkeen Nordbergillä on esitellä kovia lukuja toteutuneen energiansäästön suhteen. ”Sähkönkulutuksemme varastossa on laskenut vuositasolla 65 % ja kaukoläm­ mönkulutuskin 37 % verrattuna kulutuk­ seen vanhoissa kiinteistöissä. Tämä siitä

huolimatta, että olemme nostaneet kapasi­ teettiamme viidenneksellä.”

DSV Logistics Center osuu myös kelpo ”synergiasuoneen” siinä mielessä, että termi­ naali ja varasto ovat nyt vierekkäin. ”Toimintojen läheisyys vähentää tur­ hia ajokilometrejä ja painaa hiilijalanjälkeä alaspäin.”

�

UUSI HERMOKESKUS

•• Suomen DSV-yhtiöiden uusi pää­ konttori ja logistiikkakeskus, DSV Logistics Center, otettiin käyttöön tammikuussa 2019.

•• Missä: Lahdentien varressa ­Vantaan Päiväkummussa •• Maa-ala: 11 hehtaarin logistiikka­­ -alue •• Tilat: Varastorakennus (40 000 m² + 10 000 m² parvi), terminaali­ rakennus (10 000 m²) ja toimisto­ rakennus (4 000 m²).

•• Huomaa: Pelkästään varasto­ rakennuksessa on tilaa 500 000 kuutiota – sinne mahtuisi lähes viisi Eduskuntataloa.

VIERASKYNÄ Anushree Pandharkar Intialainen Anushree Pandharkar vietti vuoden Suomessa ja työskenteli Vantaalla DSV:llä.

Työkulttuurissa oli paljon tuttua mutta myös yllätyksiä.

Matalia organisaatiorakenteita ja kohteliasta palautetta MUUTIN KOTIMAASTANI INTIASTA Suomeen mieheni mukana, kun hän sai töitä Helsingistä.

Työskentelin aiemmin puolitoista vuotta DSV:llä Intiassa muun muassa lentokuljetusten puolella.

Oli luontevaa hakea töitä samasta yrityksestä ja samalta osastolta.

Suurin ero intialaisen ja suomalaisen työkult­ tuurin välillä on kokemukseni mukaan työuralla eteneminen. Suomalainen ­organisaatiorakenne on matala verrattuna intialaiseen, joka on sel­ västi porrastettu. Intiassa työntekijä palkitaan ylennyksellä vuosittain, jos hän on tehnyt työnsä hyvin. Palkitseminen ja etenemismahdollisuudet kannustavat työntekijöitä. Suomessa hyvä työn­ tekijä voi pysyä samassa asemassa jopa kymmenen vuotta, ja koko organisaatios­ sa on vain muutama taso, minne edetä.

Tämä oli minusta yllättävää. Etenemis­ mahdollisuudet ovat kuitenkin samat miehille ja naisille molemmissa maissa.

Toisaalta työntekijöiden suh­ de esimieheen on Suomessa tasa-arvoinen. Esimiehet ovat hyvin kohteliaita työntekijöille ja puhuvat heille lempeästi.

Jos työntekijä tekee Intiassa jonkin virheen, pomo hauk­ kuu hänet lyttyyn. Suomessa virheestä huomautetaan ystävällisesti. Suomessa työ­ ajat ovat joustavat ja etätyötä tehdään paljon, mikä kertoo luottamuksesta työntekijöi­

hin. Työntekijät puolestaan seuraavat sääntöjä kuuliaisesti.

Intiassa on tapana tavata kollegoja paljon työajan ulkopuolellakin. Yritykset järjestävät monenlaisia tiimihengen nostatukseen tähtääviä illanviettoja, joissa tutustuu hyvin työkavereihin.

Jos joku pyytää apua toisilta, moni on heti valmis auttamaan myös yksityiselämän asioissa.

Suomalaiset ovat todella hyviä erottamaan työn ja vapaa-ajan toisistaan. He kunnioittavat myös toistensa yksityisyyttä. Työpäivät ovat lyhyitä ja lomat pitkiä verrattuna Intiaan. Työ­ kaverini olivat todella ystävällisiä ja auttavaisia työpäivän aikana ja meillä oli hauskaa yhdessä, mutta emme seurustelleet vapaa-ajalla.

Suomalaiset ovat enemmän introvertteja ja intialaiset ekstroverttejä.

Nyt asumme mieheni kanssa taas Intiassa ja odotan vauvaa. Se meitä in­ tialaisia ja suomalaisia yhdistää: perhe on tärkeä molemmille.

SUOMESSA ON JOUSTAVAT TYÖAJAT JA ETÄTYÖTÄ TEHDÄÄN PALJON. TYÖN­TEKIJÖIHIN LUOTETAAN.

Cargo 1/2020 15

AIKATAULU SAKKAA

– katsoitko almanakkaa?

Eurooppalaisessa tieliikenteessä neljäsosa on muuta kuin normaalia ajoaikaa.

Kiina on käytännössä kaksi viikkoa vuodesta kiinni. Ranska sulkee tiensä viikonlopuksi. Aikatauluoptimoinnista tulee helposti poikkeamahallintaa. tek sti VE S A VAI N I O | ku va t I STOC K

16 Cargo 1/2020

Kiinalainen uusi vuosi pysäyttää Kiinan kuljetukset täysin viikoksi.

Samanlainen viikon jakso on syksyllä kansallispäivän juhlinnan yhteydessä.

Viikon täys­stoppi tietää ruuhkaa tavara­liikenteeseen 1–2 kuukautta ennen juhla­kautta, sillä toimittajat ennakoivat lähetyksiään välttääkseen katkokset saatavuudessa.

dottavan aika on pitkä, ja kiire on aina vieraanamme. Vaan pitääkö näin olla, olemmeko turhan malttamattomia, haluam­ meko kaiken tapahtuvan yhä nopeammin? Mitäpä jos tunnustamme tosiasiat ja tu­ tustumme siihen, mitkä kaikki tekijät voivat vaikuttaa tavaran matkaan ja aikatauluun?

Oppaanamme toimivat DSV Roadin Maija Naumanen ja DSV Air & Sean Kaisa Hopponen. Heillä on pitkä yhteinen kokemus siitä, mitä kaikkea matkalla voi tulla vastaan. Muuttujia on paljon, ja palapeliin voi tulla kesken kokoamisen uusia osia.

Eurooppaan suuntautuvan tieliikenteen asiakas­ palvelusta vastaava Naumanen vakuuttaa, että tieto vähentää tuskaa.

– Aika moni asia selviää kalenteria katsomalla ja eri maiden käytäntöihin tutustumalla. Moni meistä perehtyy asioihin ennen lomamatkaa, ei tämä sen ihmeellisempää ole. Tietoa on kyllä saatavilla.

Hopponen tarkastelee maailmaa lento-, meri- ja junarahdin näkökulmasta. Yhteistyökumppaneiden tarjoama laaja vaihto­ehtojen kirjo tuo joustavuutta vastata asiakkaan tarpeisiin, mutta omat mutkansa tulevat vastaan täälläkin.

– Ennakointi ja suunnitelmallisuus ovat arvos­ saan erityisesti tiettyinä aikoina vuodesta, nor­ maalin liiketoiminnan tavoin. Kun seuraa aikaa ja tapahtumia, pysyy hyvin kartalla.

Cargo 1/2020 17

NORMAALI KULJETUS­ AIKA, JOS SELLAISTA ON YLI­ PÄÄNSÄ OLEMASSA, ON HAAVOITTUVAINEN MONELTA SUUNNALTA. AIKA­OPTIMOINTI KÄÄNTYY HELPOSTI POIKKEAMA­HALLINNAKSI.

Italian elokuinen Neitsyt Marian taivaaseen astumisen juhla on maassa yhtä merkittävä kuin juhannus Suomessa.

Corpus Christiä eli Pyhän ruumiin juhlaa vietetään tänä vuonna 11.6.

Se on juhlapyhä osassa Saksan osavaltioita.

Pyörä pyörii – tai sitten ei Pääsiäinen, juhannus ja joulu ovat meille tuttuja juhlia, jolloin on aika ottaa lungisti. Mutta miten on Latviassa, Italiassa tai Tsekissä? Jokaisella maalla on kulttuurinsa mukaisesti oma päivä- ja elämänrytminsä. Naumanen muistuttaa, että juhla-aikojen lisäksi on vielä monta muuta muttaa.

– Euroopassa esiintyy pyhäpäivinä yleisesti ajokieltoja raskaalle liikenteelle. Ranskassa kielto koskee jokaista viikonloppua, Saksassa aina sunnuntaita. Osalla nämä ovat tiedossa, monelle ajokiellot tulevat täysin puun takaa.

Lisäksi eri valtiot julkaisevat omia ajokieltoja esimerkiksi Euroopan lomakaudeksi, jotta raskas liikenne pysyy poissa turistien ajovirrasta. Eurooppalaisessa tieliikenteessä noin 25 prosenttia onkin muuta kuin normaalia ajoaikaa.

– Kesäaikaan edessä on usein vain pelkkää poikkeusaikataulua. Ja pitää muistaa, että yksittäisen maan ajokielto vaikuttaa laajemmin, sillä läpikulkuajotkaan eivät onnistu.

Naumanen on havainnut, kuinka aikataulu­ kriittisyys kuljetuksia kohtaan on kasvanut kasvamistaan. Tarpeet ovat toimiala- ja asiakaskohtaisia, mutta suunta yhä tiukempaan optimointiin on yleinen trendi. Hän pohtii, että jossakin kohtaa rajan on hyvä tulla vastaan.

– Optimoinnilla on hintansa, ovatko odotusarvot jo liian kireät. Normaali kuljetusaika, jos

18 Cargo 1/2020

Alankomaissa juhlitaan huhtikuun 27. päivä kuningas Willem-Alexanderin syntymäpäivää.

Ranskan kansallis­ päivää vietetään 14.7.

Euroopan lento­ liikenne pysähtyi vuonna 2010 muutamaksi päiväksi kokonaan Islannin Eyjafjallajökull-tuli­ vuoren purkauksessa levinneen tuhka­ pilven takia.

sellaista on ylipäänsä olemassa, on haavoittuvainen monelta suunnalta. Aikaoptimointi kääntyy helposti poikkeamahallinnaksi.

Tavaralle täydellinen stoppi Hopposen katse kohdistuu Euroopan sijaan Kiinaan, missä alkuvuoteen sijoittuva uusi vuosi tarkoittaa viikon kestävää totaalista lomaa.

– Kaikki on silloin seis, tavaraa ei lähde Kiinasta eikä sitä oteta vastaan. Samanlainen viikon jakso on syksyllä kansallispäivän juhlinnan yhteydessä.

Viikon täysstoppi tietää ruuhkaa tavaraliikenteeseen 1–2 kuukautta ennen juhlakautta, sillä toimittajat ennakoivat lähetyksiään välttääkseen katkokset saatavuudessa.

Muut Aasian ja Amerikan juhla-ajat ovat tyypillisesti päivän tai pitkän viikonlopun mittaisia eivätkä vaikuta kuljetusten sujuvuuteen. Merituonnissa vilkkaimmat kuukaudet osuvat kesäaikaan, sillä silloin saapuvat tulevan joulusesongin tavarat maahan.

Maantieliikenteessä on käytössä DSV:n omaa kalustoa, mutta lento-, laiva- ja junaliikenteessä DSV käyttää alihankkijoita ja yhteistyökumppaneita. Lento- ja juna­yhtiöillä

sekä varustamoilla on toisistaan eroavat reititykset ja lähtöpäivät, jotka vaikuttavat kuljetusten aikatauluttamiseen ja toteutuneeseen kuljetusaikaan.

– Lennoissa on kyse tunneista, laivaliikenteessä viikoista. Juna kulkee siinä välissä. Käytämme useiden lentoyhtiöiden ja varustamoiden palveluja, mikä tarjoaa meille vaihtoehtoja ja pelivaraa. Sää, lakot ja kalusto-ongelmat ovat toki läsnä täälläkin.

Ilmaston ja luonnon ehdoilla Kuka muistaa vielä lentoliikenteen sotkeneen tuhkapilven? Entä voimakkaat sääilmiöt, jotka ovat pysäyttäneet liikenteen maalla, merellä ja ilmassa? Ja entä kevään koronaepidemia? Ilmastonmuutos on paljon esillä, ja päästörajoitukset alkavat olla arkipäivää monessa suurkaupungissa.

– Kuljetusten viivästyminen käynnistää lumipalloefektin, jonka vaikutukset näkyvät päivistä viikkoihin, sillä aikataulujen kiinni kiriminen vie aikaa, Naumanen muistuttaa.

Hopponen ja Naumanen tietävät hyvin, että tämän päivän tietotekniikalla kuljetusten seuraaminen onnistuu helposti ja tarkasti.

– Avainasia on, miten tietoa käyttää ja mitä sen taustalta löytyy.

Cargo 1/2020 19

VUOSI 2019

Viime vuoden tärkeimmät luvut ja isoimmat muutokset.

Koonnut MAIJ A KA J ANTO

DSV Road Oy:llä oli vielä kevät 2019 hyvässä vauhdissa, niin lähetysmäärien, tonnien kuin uusmyynninkin osalta. Kesälomien jälkeen markkinat eivät kuitenkaan kehittyneet ihan odotusten mukai­ sesti, ja jäimme loppuvuodesta hieman tavoit­ teistamme. Vuosi 2019 oli DSV Air & Sea Oy:lle erinomainen. Liikevaihto kasvoi yhteensä noin 15 %, ja nettotulos oli 28 % korkeampi kuin edellisenä vuonna.

1

Vuoden kohokohta etenkin DSV Air & Sealle oli integroituminen sveitsiläisen Panalpinan kanssa. DSV:n ja Panalpinan välinen yrityskauppa vahvistui elokuussa, ja Panalpina Ab -filial i Finlandin henkilökunta muutti DSV:n tiloihin Vantaan Trukkikujalle 1.12.

2

20 Cargo 1/2020

19.8.2019 DSV:n ja Panalpinan välinen yrityskauppa vahvistui elokuussa.

15%

2019 oli DSV Solutions Oy:lle suurien strategisten muutosten vuosi. Otimme onnistuneesti käyttöömme meidän toimintaamme varten suunnitellun uuden logistiikkakeskuksen.

3

28%

Vuoden 2020 kehitystä on kevään lakkojen sekä koronaviruspandemian takia vaikea analysoida tarkemmin tällä hetkellä. Etenkin pandemian vaikutukset maailmanmarkkinoihin ja sen myötä myös logistiikka­alaan tulevat kuitenkin olemaan merkittävät.

4

DSV Air & Sea Oy:n liikevaihto kasvoi yhteensä noin 15 %, ja nettotulos oli 28 % korkeampi kuin edellisenä vuonna.

17

23

Roadin NPS-luku on noussut vuoden 2018 17:stä 23:een

Lähetämme meilillä kyselyn käyttäjäasiakkaillemme kaksi kertaa vuodessa ja vastuumyyjät saavat niistä itselleen palautteen. Myös yritystemme johtoryhmissä käymme yhteenvedon kehityksestä sekä risut ja ruusut läpi säännöllisesti.

Vuoden 2019 palaute oli oikein mieluinen. Air & Sealla 2018 ja 2019 oli 12 months rolling joulukuussa Suomen osalta 37 ja globaalisti se nousi 19:stä 28:een. Roadin NPS-luku oli noussut vuoden 2018 17:stä 23:een, Groupin luvun ollessa 4.

5

Cargo 1/2020 21

Q&A

Arvioitu saapumisaika, täsmällinen toimitusaika, kuljetuksen kokonaisaika.

Mitä milläkin termillä tarkoitetaan?

Testaa tietosi - saatko kaikki peruskäsitteet oikein? te k st i M AIJ A K A JAN TO | k uva D S V

22 Cargo 1/2020

1.

Mikä on ETA ja miten se muodostuu?

ETA koostuu englannikielisistä termeistä Estimated time of arrival (joskus myös expected time of arrival). Logistiikassa se käsitetään lähetyksen tai kuljetusvälineen arvioituna saapumisaikana.

3.

Mikä on ETD? ETD tulee sanoista Estimated time of departure.

Sillä tarkoitetaan kuljetuksen arvioitua lähtöajankohtaa.

5.

Mistä puhutaan, kun puhutaan kokonaiskuljetusajasta?

Kokonaiskuljetusaika on kuljetukseen käytetty kokonaisaika noutoajankohdasta toimitusajankohtaan. Kokonaiskuljetus­ aikaan sisältyy lähetyksen siirtymiseen kulunut aika lähtöpisteestä määrä­ paikkaan. Se sisältää siirtymät niin maantiellä, merellä, rautateillä kuin ilmassakin, odotukset satamissa ja terminaaleilla sekä terminaaleissa tapahtuvan käsittely­ ajan. Kokonaiskuljetusaika käsittää siis käytännössä kaikki vaiheet ja tapahtumat, joita kuljettamiseen sisältyy.

7.

Maksaako fixed delivery ylimääräistä?

Lähtökohtaisesti kyllä. Fixed delivery on aina erikseen tilattava, lisähintainen palvelu.

2.

Miten tarkka ETA on?

Arvioitu saapumisaika annetaan eräkoosta riippuen parin päivän tai päivän tarkkuudella. Sitä täsmennetään kuljetuksen edetessä.

4.

Entä mikä on ATA tai ATD? ATA tai ATD tulevat sanoista actual time of arrival ja actual time of departure. Niillä siis tarkoitetaan toteutunutta saapumis- tai noutoaikaa.

6.

Mikä on fixed collection tai fixed delivery?

Fixed collection tai fixed delivery tarkoittavat erikseen sovittuja, täsmällisiä nouto- tai toimitusajankohtia. Nouto tai toimitus tulee suorittaa juuri sovittuna ajankohtana, ei ennen eikä jälkeen. Kuljetus räätälöidään lähetyskohtaisesti asiakkaan toiveen mukaan.

Montako sait oikein?

1 tai 2/6: Olet oikeilla jäljillä!

Kertaa vielä.

3 tai 4/6: Mainiota! Peruskäsitteet alkavat olla jo hyvin hanskassa.

5 tai 6/6: Loistavaa! Voit toimia myös kollegoiden tietopankkina.

Cargo 1/2020 23

DSV Road Oy Trukkikuja 3 01360 Vantaa p. 020 738 8388

DSV Air & Sea Oy Trukkikuja 3 01360 Vantaa p. 020 738 8344

DSV Solutions Oy Trukkikuja 3 01360 Vantaa p. 020 738 8322

www.fi.dsv.com info@fi.dsv.com