Kotipitäjä 2

Jussilantie 2 91500 Muhos Puh. (08) 5333 779 Vanhatie 29, 91600 Utajärvi Puh. (08) 5421 866

Haluatko

myydä, vuokrata? ILMOITA ILMAISEKSI

Kotipitäjän Kirppiksellä!

Lähetä ilmoituksesi: aineisto@kotipitaja.fi tai: Kotipitäjä, Valtatie 30, 91500 Muhos

Ystävähetkiä Vaalan helluntaiseurakunnassa

Olemme aloittamassa tänä vuonna ystätäväruokailuja ja -iltoja Vaalan helluntaiseurakunnassa Vaalantie 8:ssa. Ensimmäinen ystäväruokailu järjestetään pe 27.1. klo 12 – 14, ja jatkossa toiveemme on järjestää ruokailu kerran kuussa. Ystäväillat aloitamme su 12.2. klo 18. Ystäväilloissa tarjolla kahvia, teetä ja pientä iltapalaa.

Molempien ystävähetkien tarkoitus on tarjota ihmisille

paikka yhdessäololle, keskustelulle ja toistensa tapaamiselle. Toivomme kynnyksen näihin hetkiin olevan matala. Erityisesti haluamme huomioida ihmiset, joilla on taloudellisesti tai muuten vaikeaa. Kaikki ovat tervetulleita. Ruokailu on ilmainen, ja ruokaa saa niin kauan kuin sitä riittää.

TERVETULOA!

Ystävät seurakunnasta

Kirja-arvostelu

Dosentti Mikko Majander on kirjoittanut SDP:n historian kiihkeiltä vuosilta. Taistelu kommunisteja vastaan työväenliikkeessä oli voitettu. Puolue oli kohtuullisen yhtenäinen. Kommunistit ja heidän myötäjuoksijoiksi epäillyt olivat lähteneet tai lähetetty pois puolueesta. Asevelisosialistit hallitsivat puolueessa ja työväenliikkeen yhteistyöjärjestöissä.

Johtoon haluavia ja kyvykkäitäkin oli enemmän kuin paikkoja. Puolueen näkyvin johtohahmo oli puoluesihteeri Väinö Leskinen. Hän oli paljon valovoimaisempi kuin puolueen puheenjohtaja Emil Skog. Puolueen hajoamisen alkusysäyksenä pidettiin Pekka Martinin liittoutumista TUL:n Helsingin piirikokouksessa kommunistien kanssa ”leskisläisiä” vastaan.

Kaikissa sovintoyrityksissä vuoden 1957 ylimääräisen puoluekokouksen jälkeen, TUL:n johtomiehet olivat ha-

Hyvinvointia kaiken ikäisille

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on toiminut virallisesti vasta kolmisen viikkoa. Tässä ajassa ei suuria muutoksia ole nähty ja niinhän sen kansalaiselle kuuluisi ollakin, sekä peruspalvelut mahdollisimman läheltä kotia ja erikoissairaanhoito keskitetymmin. Eikä mitään vanhaa pureta pois, ennen kuin uusi on rakennettu tilalle - hallittu siirtymä.

Mutta kaikkea hyvinvointia ei saa sotepalveluista, pikemminkin päinvastoin, siellä ennemminkin korjataan. Toki ennaltaehkäiseviä palveluitakin tarjotaan. Viime aikoina Suomessa on havahduttu kansalaisten liikkumattomuuteen ja siitä aiheutuviin tuntuviin terveyshaittoihin. Sanotaan, että liikkumattomuus tappaa ja tämähän silloin tapahtuu vieläpä huonon kunnon saattelemana. Surkea loppu se.

Liikkumiseen tarvitaan kannustimia ja patistamista. Lapsi on luonnostaan liikkuva, mutta ajan kanssa innostus hiipuu. Liian monella on koululiikunnasta huonoja, jopa ahdistavia muistoja ja juuri peruskoulun aika olisi tärkeää lapsenomaisen innostuksen säilyttämiseksi. Koululiikunta ei ole helppoa rakentaa kaikille mieluisaksi, mutta onneksi se on lukujärjestyksessä. Vanhempien mahdollisuudet kuljettaa lapsiaan erilaisiin liikuntaharrastuksiin vaihtelevat, vaikka uskallan väittää että aikojen saatossa mahdollisuudet ovat parantuneet ja liikuntamahdollisuudet monipuolistuneet. Meille Suomeenkin ovat rantautuneet padel, cheerleading, roller derby. Toki useat uudet ovat enemmän kaupunkien lajeja, mutta kuitenkin.

Kaiken ikäiset hyötyvät liikunnan lisäämisestä ja kynnys liikkumiseen tulee olla mahdollisimman matala ja liikkumisen turvallista. Itse voin vain enää muistella hölkkälenkkeja, ehei, näillä polvilla ei enää kovin hönttästä. Mutta ikääntyväkin pääsee metsäpolulle, kuntosalille tai uima-altaaseen, tai, jos pääsee. Harmi sinänsä, kun Rokuan allas on nyt tyhjä.

Kunnat voivat myös kannustaa liikkumaan. Kuntoportaiden suosio on ollut yllättävänkin hyvä ja liikuntapaikkojen rakentamisella sekä kunnossapidolla on suuri merkitys kuntalaisille. Kuntien tulee myös

suunnata budjettivaroja urheiluseuroille, pienetkin avustukset saavat hyvää aikaan talkootoiminnan tukemiseksi. Kuntiin perustetut liikunnanohjaajan toimet ovat osoittautuneet hyviksi

Merkittävää on, jos ihminen liikunnan avulla pääsee vaikkapa verenpaine- tai diabeteslääkkeistään eroon tai vähemmälle. Terveyshyöty on tällöin kiistaton. Korkea verenpaine rasittaa verenkiertoelimistöä ja altistaa esim. aivoinfarktille, jonka vaikutus toimintakykyyn voi olla dramaattinen, vaikka hoitomuodot ovat kehittyneet. Jälkikäteen ei voi kuntoilla, kuntoutua kyllä. Mutta toimintakyky ei välttämättä palaudu entisen lähellekään.

Vaikka sanotaan, että hornaan on päällystetty hyvillä lupauksilla, silti lupaan tässä että tänä vuonna kuntoilen säännöllisesti ja tavoitteellisesti. Ja pyydän kaveriakin mukaan ja haen tuttavan lenkille. Hyötyliikuntaa unohtamatta, pitäisikö kesällä aloittaa ojankaivuu? Mittaillaan tuloksia sitten vuoden lopulla! Hyvää alkanutta vuotta kaikille,

luttomimpia sovintoon. Leskisläiset saivat puoluekokouksessa enemmistön Väinö Tannerin voittaessa puheenjohtajavaalissa K. A. Fagerholmin niukasti.

Riitapukareilla ei ollut aatteellisia eroja riidan syntyessä. Alkuvuosina monet vaihtoivat leiriä. Motiivina oli enemmän oma etu kuin puolueen tai yhteiskunnan etu.

Myöhemmin skogilaiset esiintyivät ”vasemmistososialidemokraatteina”. Se ei äänestäjiin vedonnut ja vuonna 1959 perustettu TPSL kuihtui nopeasti.

Tannerin mukaan ”maata ei voitu onnellisesti hallita ilman Maalaisliiton ja SDP:n yhteistyötä”. Koko tämän tutkimuksen vuosien ajan yhteistyötä harjoitettiin, useimmiten yhteisissä hallituksissa.

Maalaisliitto halusi jatkaa asutustoimintaa, mitä SDP piti taloudellisesti typeränä politiikkana. SDP halusi teollistaa Suomen, mihin ei tuhlailevan

maatalouspolitiikan takia riittänyt tarpeeksi pääomia.

Maalaisliitossa Urho Kekkonen ymmärsi teollistamisen tärkeyden ja oli taivuttamassa puoluettaan mm Neste Oy:n ja Typpi Oy:n perustamiseen.

Tutkimuksen vuosina SDP oli hyvin länsimyönteinen puolue. Sillä oli suomalaisista puolueista toimivimmat ja laajimmat suhteen Pohjoismaihin, Englantiin ja USA:han.

Näiden suhteiden tuliaisina amerikkalaiset rahoittivat SAK:lle Pohjolan Opiston rakentamisen Haukiputaalle. Sen tarkoituksena oli padota kommunistien kannatusta.

Myöhemmin SAK löi laimin pohjoisen koulutustarpeet ja opisto rappeutui ja myytiin. Siitä ei ole enää mitään jäljellä.

SDP:n riita aktivoi myös ulkopuolisia. Maalaisliitto tuki skogilaisia ja lietsoi riitaa. Neuvostoliitto antoi rahallista tukea skogilaisille niin kuin se tuohon aikaan antoi myös

Maalaisliitolle. Tietenkin kommunistit saivat omat ruplansa. Skog, Arvo Korsimo ja Ville Pessi lähettivät apuraha-anomuksensa Moskovaan ja NKP:n politbyroo käsitteli asian ja toimitti rahat pyytäjille!

Majander sitoo tutkimuksensa kansainväliseen tilanteeseen. Johtajien toimien lisäksi tutkija tuon ”kentän miesten” ajatuksia elävästi esille.

Tutkimus on nippu aika itsenäisiä esseitä kustakin aihealueesta. Niitä voi lukea omana tarinanaan. Kun yhden lukee, tekee mieli lukea seuraava ja taas seuraava.

Puolueen historia on mielenkiintoinen kurkistus 1950luvun Suomeen. Laajemmin kuin yhden puoleen asioista.

Tämä kirja kuuluu jokaisen politiikasta kiinnostuneen lukuohjelmaan.

Mainio teos.

Toivo J. Kanninen

Pirkko Mattila, aluevaltuuston jäsen, Muhos

Perheyritys panostaa asiakaspalveluun ja monipuoliseen ruokaan

Neste Muhoksen kauppias

Kirsi Eschner aloitti yrittäjänä vuonna 1994, linja-autoasemalla toimineessa ravintola Väliksessä. Lähes 20 vuotta jatkunut toiminta siirtyi yhdeksän vuotta sitten Valtatien varrella toimivalle Nesteelle.

Eschnerillä koko ajan ollut sama kirjanpitäjä on sanonut yrittäjyyttä tämän elämäntavaksi, ja siihen voi yrittäjä itse hyvin yhtyä.

– Vuosien varrella on tullut paljon tuttuja vakiasiakkaita, joiden kanssa on mukava vaihtaa kuulumisia. Minulla ei oikeastaan ole ikinä ikävä mennä töihin.

Siskonsa Marin kanssa vuodesta 2000 lähtien yhdessä työskennellyt Eschner oli yrittäjänä aloittaessaan pienten lasten äiti. Nyt tyttäret ovat kasvaneet aikuisiksi ja yrityksestä on tullut perheyritys Tiian ja Ninan kanssa. Ahkeruus, yrittäjyys ja ystävällinen asiakaspalvelu ovat välittyneet sukupolvelta toiselle. Työn touhussa pidetään yllä huumoria, joskus ollaan myös eri mieltä, mutta aina puhalletaan yhteen hiileen niin kassalla, keittiössä, siivotessa kuin toimiston puolella.

Ystävällinen hymy ei maksa mitään

Yritystoiminnan jatkuvuus on koko yhteiskunnan kannalta erittäin tärkeä asia. Suhdanteet vaihtelevat aina,

mutta 2020-luvun alun moninkertainen epävarmuus on kurittanut yrityksiä erityisen kovalla kädellä. Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssodasta seurannut kustannusten nousu haastavat esimerkiksi

ravintola-alan kannattavuutta. Kirsi Eschner toivottaa kaikille yrittäjille selviytymistä näiden epävarmojen aikojen ylitse.

– Eihän tämä voi loputtomiin jatkua, että aina on jotain,

"Meillä on niin ihania asiakkaita ja hyvä porukka töissä, jonka kanssa jaksaa tehdä. Asiakkaat ovat se voimavara, minkä takia tätä tehdään", Kirsi Eschner sanoo lämmöllä koko Neste Muhoksen henkilökunnan puolesta. (Kuva: Satu Kantojärvi)

joka aiheuttaa ihmisille stressiä. Täytyy vaan yrittää ajatella positiivisesti. Suomalaiset ovat niin vahvaa kansaa, että täytyy vaan taistella eteenpäin.

Koronaviruksesta ei ole päästy edelleenkään eroon, ja esimerkiksi ikäihmisistä monet varovat edelleen julkisia paikkoja. Tämä on vaikuttanut kahvilakulttuuriin.

– On se sillä tavalla muuttanut, että take away -kahvi tuli jäädäkseen. Ennen mentiin aina kahvilaan istumaan, vaikkapa ohikulkumatkalla pysähdyttiin kahville ja syötiin kahvileivät. Nyt se on mennyt aika paljon semmoiseksi, että otetaan kahvit ja pullat mukaan, Eschner kertoo.

Lounaan noutomahdollisuus tarjoaa hyvän vaihtoehdon esimerkiksi niille yrityksille, joilla on työmaita lähellä. Eschner kertoo, että

asiakkaille on tehty metsään ruokaa, joka on käyty hakemassa valmiissa rasioissa.

Lounas on monelle päivän tärkein ateria, jonka ravintopitoisuus edistää paljon esimerkiksi työssä jaksamista. Muhoksen Nesteellä panostetaan siihen, että monipuolista ruokaa tehdään alusta asti itse.

– Aika monella pitkää päivää tekevällä se on ainoa lämmin ruoka päivässä, niin on hyvä, kun se on maistuvaa, monipuolista ja terveellistä, Eschner sanoo.

Nyt ruoan hinnan todella voimakas nousu asettaa haasteita myös lounaan kohdalla. Eschner kertoo, että koko ajan yritetään keksiä jotakin uutta, mutta esimerkiksi lohen hinta on ylittänyt sen rajan, että sitä pystyttäisiin tarjoamaan. Hyvästä ruoasta ei kuitenkaan tingitä, ja ystävällinen hymy ei maksa mitään.

– Meillä on niin ihania asiakkaita ja hyvä porukka töissä, jonka kanssa jaksaa tehdä. Asiakkaat ovat se voimavara, minkä takia tätä tehdään, Kirsi Eschner sanoo lämmöllä koko henkilökunnan puolesta.

Mika Hamari

Jokaisen tähden

Vuoden 2023 alusta sinun hyvinvoinnistasi, terveydestäsi ja turvallisuudestasi huolehtii Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde.

Haluamme tarjota alueemme ihmisille tukea elämään ja apua terveyteen tai hätään aiempaa paremmin. Kehitämme palveluitamme asteittain tulevien vuosien aikana. Palvelusi jatkuvat entiseen tapaan. Tulevista muutoksista kerromme erikseen.

Löydät meidät edelleen tutuista palvelupaikoista ja numeroista. www.pohde.fi

Paltamon kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2023

Uudet hyvinvointialueet aloittivat varsinaisen toimintansa vuoden 2023 alusta. Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä ja kustannuksista on siirtynyt uusille hyvinvointialueille.

Oman toimintamme menojen ennustettavuus helpottuu sote-palveluiden rahoittamisvastuun siirtymisen jälkeen ja voimme keskittyä paremmin ydintehtäviimme eli hyvinvointi- ja elinvoimatyöhön. Sujuva yhteistyö ja vuoropuhelu hyvinvointialueen kanssa on tärkeää. Hyvinvointialueen tuottamat palvelut ovat keskeisiä paltamolaisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Keskeistä tulee jatkossa olemaan myös hyvinvointialueen kanssa tehtävä ns. yhdyspintatyö ja kunnan edunvalvonta.

Kuntien kunnallisveron tuottoa leikataan vuoden 2023 alusta kaikilta kunnilta 12,64 prosenttiyksikköä. Tämän leikkauksen jälkeen Paltamon kunnallisveroprosentti on 9,36. Vuonna 2022 se on 22 prosenttia. Kiinteistöverotus säilyy ennallaan. Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta pienennetään yhdellä kolmasosalla ja valtiolle menevää osuutta kasvatetaan vastaavasti. Uudistus vaikuttaa merkittävästi myös peruspalvelujen valtionosuuksiin. Paltamon osalta valtionosuudet vähenevät noin 85 prosenttia.

Paltamon kunnan talousarvioesitys vuodelle 2023 on

noin 176 000 euroa ylijäämäinen. Tulorahoituksen osalta tuleviin vuosiin liittyy vielä paljon epävarmuutta. Valtionosuuksien tuleva taso selviää lopullisesti vuoden 2023 aikana. Tuleviin vuosiin vaikuttaa myös TE-palveluiden siirto kunnille vuonna 2025, joten merkittäviä muutoksia on edelleen odotettavissa. Taloussuunnitelmavuosi 2024 on arvion mukaan alijäämäinen ja vuosi 2025 lievästi ylijäämäinen.

Talousnäkymiin vaikuttavat monet asiat kuten maailmanpoliittinen tilanne, inflaatio, korkojen nousu, energian saatavuus, yleinen hintojen nousu, investointitarpeet ja kunta-alan palkkaratkaisu. Vuoden 2023 talousarvion valmistelun yhteydessä ei ole asetettu uusia talouden tasapainottamistoimenpiteitä. Paltamon kunnan talouden sopeuttamisohjelma on voimassa vuoteen 2024 saakka.

Paltamon kunta on investoinut merkittävästi palveluverkkoon erityisesti varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukion ja hyvinvoinnin osalta. Rakennuskannan uudistaminen on vähentänyt merkittävästi niihin kohdistuvaa korjausvelkaa. Tulevien vuosien investointitarpeet keskittyvät yhdyskuntatekniikkaan kuten katuihin ja verkostoihin. Vuonna 2023 investoimme myös vapaa-aikaan ja viimeistelemme Kontiomäen Maastopolun uuden asuinalueen.

Paltamon kehitysnäkymät ovat hyvät. Haastavista ajoista huolimatta jatkamme kunnan kehittämistä ja elinvoiman rakentamista. Muutosten ja haasteiden keskellä yhteistä suuntaa ja näkemystä kunnan kehittämiseen tarvitaan tavallistakin enemmän. Arvioimme vuosittain sitä, että rakenteemme ovat mahdollisimman tarkoituksenmukaiset muuttu -

vaan toimintaympäristöön nähden. Jatkuva uudistuminen muutoksessa on tärkeää, jotta olemme jatkossa ketterämpiä, tehokkaampia ja taloudellisesti kestävällä tiellä. Talousarvio ja -suunnitelma linkittyy vahvasti vuoden 2021 joulukuussa hyväksyttyyn kuntastrategiaan. Se kertoo, millainen kunta Paltamo haluaa olla vuonna 2030. Stra-

tegissa on myös määriteltynä kunnan arvot: asukaslähtöisyys, rohkeus, vastuullisuus ja yhteisöllisyys. Arvot ovat niitä ohjenuoria ja periaatteita, jotka näkyvät kunnan päivittäisessä toiminnassa ja johtamisessa. Kunnan ja kuntaorganisaation menestystekijät on avattu elinvoiman, hyvinvoinnin, kehittyvän kunnan ja kestävän kehityksen teoiksi.

Strategian toteutumista seurataan kriittisille menetystekijöille asetettujen tavoitteiden ja niille määriteltyjen mittareiden avulla.

Elinvoimainen ja hyvinvoiva Paltamo rakentuu yhdessä ja yhteistyöllä!

Pasi Ahoniemi kunnanjohtaja

Kirkkovaltuustot valitsivat uuden puheenjohtajiston

Kirkkojärjestyksen mukaan kirkkovaltuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikautensa ensimmäisen ja kolmannen vuoden ensimmäisessä kokouksessa.

Kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimii kirkkoherra. Varapuheenjohtaja ja jäsenet henkilökohtaisine varajäsenineen valitaan kahden vuoden mittaiseksi toimikaudeksi kerrallaan.

Alueen seurakuntien kirkkovaltuustot valitsivat tässä kuussa uuden valtuustokauden ensimmäisissä kokouksissaan puheenjohtajiston ja jäsenet vuosiksi 2023–24. Alla on lehden painoon mennessä tulleet tiedot Utajärvellä ja Muhoksella valituista.

Utajärven seurakunnassa valitut

Utajärven seurakuntatalolla torstaina 12. tammikuuta pidetyn kirkkovaltuuston kokouksen avasi kirkkojärjestyksen mukaisesti iältään vanhin valtuutettu, Toivo Perttunen Kokouksessa valittiin kaikki puheenjohtajat yksimielisesti ilman suljettua lippuäänestystä. Kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi vuosiksi 2023–24 valittiin Jenna Väisänen ja varapuheenjohtajaksi Anja Pinoniemi

Utajärven seurakunnan kirkkoneuvostossa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä kuusi muuta jäsentä. Valituilla jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet. Varapuheenjohtajaksi vuosiksi 2023–24 valittiin Mauno Moilanen ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Jorma Holappa Kirkkoneuvoston muiksi jäseniksi vuosiksi 2023–24 valittiin (suluissa henkilökohtainen varajäsen): Toivo Perttunen (Juha Tervo), Pasi Pistemaa (Antti Koistinen), Sisko Seppänen (Satu Väisänen), Pentti Turunen (Asko Merilä ), Maija Liisa Väänänen (Tarja Kinnunen) ja Merja Ämmänpää ( Minna Huuhtanen).

Kirkkovaltuuston kokouksen muissa asioissa Asko Merilä käytti puheenvuoron, jossa hän rohkaisi seurakuntalaisia, mukaan lukien kirkkovaltuutetut, osallistumaan aktiivisesti kotikirkon jumalanpalveluksiin.

Muhoksen seurakunnassa valitut

Muhoksen seurakunnan kirkkovaltuuston kokous pidettiin torstaina 19. tammikuuta seurakuntatalolla. Toimikaudeksi 2023–24 valittiin kirkkovaltuuston puheenjohta-

jaksi Aino Ervasti, kirkkovaltuuston varapuheenjohtajaksi Raija Kauppila, kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi Raili Männikkö ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Anja Hämäläinen Kirkkoneuvoston muiksi jäseniksi toimikaudeksi 2023–24 valittiin (suluissa henkilökohtainen varajäsen): Raili Haapasalo ( Kaarlo Saarenpää ), Eveliina Kyllönen (Lea Kinnunen), Jari Mehtälä ( Matias Vatjus ), Pekka Alasaarela (Mikko Joensuu), Lea Korkala (Jussi Tuusa) ja Esko Jaukka (Hannele Repo).

Mika Hamari

Utajärven seurakunnassa valittiin vuosiksi 2023–24 kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi Jenna Väisänen (keskellä) ja varapuheenjohtajaksi Anja Pinoniemi (vasemmalla).

Kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi valittiin Mauno Moilanen. (Kuva: Heikki Nissinen)

Toimitusvarmuus ja korkea laatu ovat markkinoilla valttia

Muhoksella toimiva Hydnum Oy valmistaa polyuretaanista mittatilaustyönä ohjaamojen sisustusmattoja, sisustus- ja ulkoverhoiluosia sekä lattiapintojen suojamattoja. Akustisia sisustusmattoja valmistetaan hyötyajoneuvoille ja liikkuville työkoneille, esimerkiksi kuorma- ja pakettiautojen sekä traktoreiden ja metsäkoneiden ohjaamoihin.

– Tuote, mitä pääsääntöisesti teemme, on ohjaamon lattialle kiinteästi asennettava lattiamatto. Siinä on lämmönja ääneneristysominaisuutta, ja ohjaamoon on miellyttävä näkymä tuotteesta, toimitusjohtaja Erkki Mäkäräinen kertoo.

Markkinoilla pärjätään omilla vahvuuksilla

Hydnumin historia lähtee vuodesta 1976, jolloin Oy Nokia Ab perusti Muhokselle kumidivisioonaan kuuluvan yksikön. Kun Nokia luopui vuonna 1990 kyseisestä liiketoiminnasta, sitä jatkoi Hydnum Oy. Vuodesta 2006 lähtien toimitusjohtajana toiminut Erkki Mäkäräinen kertoo, että aluksi toiminta perustui puhtaasti kumituotantoon, mutta 1990-luvun aikana tuotantosuuntaa ryhdyttiin muuttamaan kumista polyuretaaniin. Yritys valmis-

taa alihankkijana asiakkaiden suunnittelemia ja omistamia tuotteita.

– Toki me suunnitteluprosessiin osallistumme aina sarjan alkuvaiheessa ja mielellään hyppäämme mahdollisimman varhain uusiin projekteihin matkaan, että tuotteet ovat meillä mahdollisimman hyvin valmistettavissa.

95 prosenttia tuotteista viedään ulkomaille, pääosin Ruotsiin, Puolaan ja Tanskaan. Kysymykseen Muhoksen sijainnista markkinoilla Mäkäräinen vastaa, että kyllähän sitä vähän kaukana asiakkaista ollaan.

– Kyllä me Ruotsissa ja Keski-Euroopassa sijaitseviin kilpailijoihin verrattuna häviämme siinä, että rahtaamme ensin raaka-aineet tänne ja tuotteet sitten täältä asiakkaille. Se ei ole ilmaista. Selvityksiä on tehty, kannattaisiko meidän perustaa yksikkö esimerkiksi Puolan suuntaan, mutta ei vielä näillä volyymeillä. Nyt olemme sopeutuneet siihen tilanteeseen, että Muhoksella nämä tuotteet tehdään ja viedään sitten täältä asiakkaille. Tavoite on, että tekeminen on täällä sen verran tehokkaampaa, että kilpailussa pärjätään.

Mäkäräinen kertoo, että toimitusvarmuus on selkeästi yksi kilpailutekijä ja laatu on

toinen. Myös tuotteen hinnan on oltava kohdillaan.

– Kun isot kuorma-autovalmistajat tekevät sarjatuotantoa, tuotteiden täytyy olla heillä käytettävissä aina päivän tarkkuudella, muuten tuotantolinjat pysähtyvät ja se tulee kalliiksi. Tällä polyuretaanitekniikalla tuotteet ovat hyvännäköisiä, myös sillä puolella pärjätään. Polyuretaanissa on myös se etu, että tuotteet ovat kestäviä ja niillä on hyvät äänen- ja lämmöneristysominaisuudet. Näillä tekijöillä me olemme tuotantoa tänne saaneet ja jatkuvasti kehitämme toimintaamme.

Myös ympäristöarvot ja kestävän kehityksen teemat ovat entistä tärkeämpi tekijä markkinoilla. Aiemmin tehty siirtymä kumista polyuretaaniin kannattaa myös tästä näkökulmasta.

– Perustelemme asiakkaillemme, että on ekologinen vaihtoehto ottaa polyuretaanimatto heidän tuotteisiinsa. Jos ajatellaan energiaintensiivisyyttä, niin kyllä me siinä pärjäämme, koska vähemmällä energialla saadaan tuotettua matto verrattuna siihen, jos se olisi kumista, Mäkäräinen kertoo.

Kestävän kiertotalouden kannalta polyuretaanin haasteena on se, että sitä ei pystytä palauttamaan lähtöraa -

ka-aineisiinsa ja sitä kautta takaisin tuotantoprosessiin.

On selvitetty sitä, voisiko hienojakoiseksi tomuksi murskattua polyuretaania käyttää matossa täyteaineena, mutta ainakin toistaiseksi ketju on osoittautunut taloudellisesti kannattamattomaksi. Energiaa saadaan kuitenkin talteen polttamalla käytöstä poistetut matot polttolaitoksessa.

Tekeville riittää töitä

Maailmantaloutta katsottaessa koko 2020-luvun alku on ollut täynnä epävarmuutta, ja Erkki Mäkäräinen sanoo, että vielä ei olla läheskään selkeillä vesillä, vaan taantuman pelkoa on olemassa. Kaksi viime vuotta ovat olleet myös Hydnumin osalta aika haasteellisia, mutta tälle vuodelle odotukset ovat jo positiivisempia.

– Korona kuritti meitä aika lailla ja Venäjän Ukrainassa käymä sota on vaikuttanut meidänkin toimintaamme lähinnä energian hinnan nousun kautta. Nyt raaka-aineiden hinnat ovat onneksi lähteneet lievään laskuun, ja markkina muutenkin näyttää isojen pääasiakkaiden osalta ihan lupaavalta. Tavoitteena on saada liiketoiminta jälleen kannattavaksi, kun tässä on

nyt viimeisen kahden vuoden aikana kamppailtu kannattavuuden kanssa aika lailla.

Suuressa mittakaavassa vaikuttaa se, onko kuluttajilla luottamusta siihen, että parempaa on tulossa. Yrittäjän on toiminnan jatkamiseksi vain uskottava, ja toimitusjohtaja Erkki Mäkäräinen uskoo.

– Tähän yrittämiseen liittyy aina riski, mitä eivät välttämättä aina työntekijätkään miellä. Silloin kun kynnetään syvissä vesissä, se vaatii omistajilta aika paljon sinniä, että luotetaan ja uskotaan siihen, että saadaan suunta käännettyä. Tavoitteena on pyrkiä kehittämään toimintaa sillä tavalla, että näitä tuotteita pystytään edelleenkin täällä tekemään, se on lähtökohta.

Tällä hetkellä Hydnum on Finderin tietojen mukaan Muhoksen liikevaihdoltaan suurin ja toiseksi eniten työllistävä yritys. Työntekijöitä on pyöreät 50, ja tehdas toimii kolmessa vuorossa viikolla.

Hydnumin tuotantokapasiteetti on noin 500 000 mattoa vuodessa. 5 500 neliömetrin laajuisissa tuotantotiloissa tuotteet valmistetaan ruiskuttamalla suljettuihin muotteihin nestemäinen raaka-aineseos.

Tuotantoprosessia on automatisoitu, ja tuotteiden taustavaahdotus sekä vesileikkaus on robottien tehtävänä. Ihmis-

tä tarvitaan edelleen esimerkiksi materiaalien ja tuotteiden siirtämisessä, laitteiden säätämisessä, viimeistelyssä sekä pakkaamisessa.

Hydnumin työllistävä vaikutus ulottuu myös ympäristökuntiin, sillä töissä käydään Muhoksen lisäksi Utajärveltä, Tyrnävältä ja Oulusta. Mäkäräinen kertoo, että alalle ei suoranaisesti löydy ammatillista koulutusta, mutta valtaosalla työntekijöistä on jokin ammattitutkinto suoritettuna.

– Käytännössä se tapahtuu niin, että meillä pidempään töissä olleet opettavat aina taloon tulevat uudet työntekijät. Se on useamman viikon, jopa muutaman kuukauden mittainen projekti.

Työelämän perusperiaatteiden tulee olla hallussa, sillä jos aamuvuoro alkaa kuudelta, ei voi tulla vasta kahdeksalta. Toisessa päässä asiakas ei voi odottaa, ja hyvä toimitusvarmuus on luotettavan ja täsmällisen työn ansiota.

– Lähtökohta on hyvä sellaiselle henkilölle, joka on tästä lähialueelta. Kun asenne on kohdallaan ja haluaa työtä oppia tekemään, niin täältä kyllä saadaan hyviä työntekijöitä meille, Hydnumin toimitusjohtaja Erkki Mäkäräinen lupaa.

Mika Hamari

Polyuretaanista mittatilaustyönä ohjaamojen sisustusmattoja, sisustus- ja ulkoverhoiluosia sekä lattiapintojen suojamattoja Muhoksella valmistavan Hydnum Oy:n tuotantokapasiteetti on noin 500 000 mattoa vuodessa. Työntekijöitä on pyöreät 50, ja tehdas toimii kolmessa vuorossa viikolla. (Kuva: Hydnum Oy)

Metsäkiinteistöjen kauppatilanne

Metsäkiinteistöjen kauppojen lukumäärä väheni viime vuonn a Maanmittauslaitoksen tilastojen mukaan edellisvuoteen nähden koko maassa n. 25,2 % ja 27 % Pohjois-Suomessa. Metsätilakauppoja tehtiin 2022 Lapissa 404 kpl (510) (suluissa koko viime vuoden kauppamäärä), Kainuussa 236 kpl (288) ja Pohjois-Pohjanmaalla 589 kpl (763).

Syinä kauppojen lukumäärän vähenemiseen on ollut puunhintojen nousu, jolloin on jääty odottamaan hintojen kehitystä korkeammaksi sekä inflaation ja korkojen noustessa, metsästä on muotoutunut vakaampi omaisuuden turva kuin rahasta, koska metsäkiinteistöjen arvon muutos on maltillista muihin rahoitusinstrumentteihin nähden pörssikurssien ja rahamarkkinoiden heilahdellessa.

Kauppamäärän pienentyminen ei ole kuitenkaan laskenut hintatasoa. PSMM:n Metsätilat.fi ketjun kautta tehdyissä kaupoissa metsämaan hinta on noussut Lapissa 5 %, hinnan ollessa nyt

1 800 €/metsämaa hehtaari.

Pohjois-Pohjanmaalla hinta on kasvanut 8 %, sen ollessa nyt 3 000 €/metsämaa hehtaari. Voimakkainta hinnan nousu on ollut Kainuussa, jossa hinta on kasvanut viime vuoteen verrattuna jopa 30 %. Kainuussa hinta on nyt keskimäärin 3 400 €/metsämaa hehtaari. Kantohinnoilla mitattuna keskikuutiohinta on Lapissa 27 €/m3, Kainuussa 37 €/m3 ja Pohjois-Pohjamaalla 33 €/m3 Myytyjen tilojen keskikoko on ollut Lapissa 54 ha, Kainuussa 58 ha ja Pohjois-Pohjanmaalla 36 ha.

Instituutionaaliset ostajat ovat ostaneet 2022 vuonna PSMM:n välittämistä metsätiloista kappalemäärällisesti mitattuna 35 % ja kauppasummasta 65 %. Instituutionaalisten ostomäärissä on kuitenkin suuria paikkakuntakohtaisia eroja. Instituutionaalisten ostajien määrä on myös lisääntynyt ja uusia ostajia on tullut markkinoille.

Yleisesti ottaen myytävien kohteiden tarjousten määrä on nyt hieman pienentynyt. Maailman tilanteen takia kohon -

neet elinkustannukset vaikuttavat väistämättä lainarahalla metsätiloja ostavien suunnitelmiin. Lisäksi iso tekijä tarjousmäärän pienentymiseen on ollut se, että sijoittajat ja rahastot ovat lisänneet omaa suoraostoaan. Tämä tilanne ei ole myyjälle kannattavaa, sillä tilastojenkin valossa myyjä saa kohteesta parhaimman hinnan, kun ostotarjoukset kilpailutetaan kunnolla välittäjän kautta ja kun myynnin perustana on laadukas metsäarvio.

Kovan markkinatilanteen takia yksityiset ostajat eivät ole tehneet ostotarjouksia, eivätkä mielellään ole lähteneet kilpasille rahastojen kanssa. Kun rahastot ovat alkaneet yleisen korkotason nousun myötä supistamaan ostotarjouksien tekoa on yksityisilläkin ostajilla vihdoin parempi tilaisuus tulla mukaan kilpailuun metsäkiinteistöjen ostomarkkinoille.

Toisaalta kasvanut inflaatio ja korkotaso sekä erityisesti energian hinta nousu voivat johtaa lähiaikoina metsäkiinteistöjen lisääntyvään tarjontaan, joka voi osaltaan

laskea hintatasoa. Tietenkin Pohjois-Suomeen tehtyjen uusien merkittävien metsäalan investointien kautta lisääntyvä puun kysyntä vaikuttaa metsätilojen hintaa tulevaisuudessa nostavana tekijänä ja Pohjois-Suomi elää sekä saamme jatkossakin pääosan tuloistamme metsistä sekä niiden antimista.

Kirjoittaja on metsänhoitoyhdistys Rokua-Paljakan eritysasiantuntija Tuomo Törrö ja hän toimii Puolangan, Vaalan ja Utajärven kuntien alueella kiinteistövälittäjänä ja kaupanvahvistajana sekä laatii kauppa- ja lahjakirjoja välitystehtäviensä ohessa Pohjois-Suomen metsämarkkinoiden asianmiehenä.

Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy LKV (PSMM) on metsänhoitoyhdistysten ja yhteismetsien omistama yhtiö, joka toimii metsäkiinteistövälityksen lisäksi yksityismetsien puukaupassa koko Pohjois-Suomessa. Kiinteistökaupassa olemme osa koko Suomen kattavaa Metsätilat. fi – ketjua. www.metsatilat.fi

Kolme tilaa päivässä lopettaa

Maatilojen heikko kannattavuus on ollut tiedossa jo pitkään ja hallituksella olisi ollut monta mahdollisuutta reagoida ahdinkoon. Pudasjärvellä myös moni maatilayrittäjä pohtii tilansa lopettamista. Viime keväänä anonut tukirahat ovat tulleet pahimmassa tapauksessa vasta lokakuussa 2022. Rehuhankintoja tai muuta välttämätöntä ei ole voinut hankkia päätöksiä odotellessa.

Hallituksen poukkoileminen päätösten siirtämisestä eteenpäin on vastuutonta ja siksipä Kristillisdemokraatit teki asiasta välikysymyksen. KD:n mielestä maatalous ei ole vain elinkeino, vaan se on elinehto! Maatiloilla on oltava edellytykset tuottaa suomalaista, puhdasta ruokaa jatkossakin. Jos sama holtiton meno jatkuu, emme kohta voi enää vastata kysymykseen, että mistä suomalainen maito tulee.

KD:n puheenjohtaja Sari Essayah kirjoitti ensimmäisenä välikysymyksen ja ihmetteli hallituksen vastausta: ”Me seuraamme tilannetta ja toimimme tarvittaessa”.  Essayah muistutti, että joka päivä lopettaa kolme tilaa. Hän kysyi: ”Kuinka suuri hätä suomalaisella viljelijällä pitää olla, että hallitus herää?”

Hallituksen koko toimintaa on leimannut välinpitämättömyys maataloutta ja viljelijöitä kohtaan.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus aloittaa tie- ja rakentamissuunnittelun Vaalassa

Maantien 8792 (Jylhämäntie) tiesuunnitelmaan sisältyy jalankulku- ja pyöräilyväylän suunnittelu välille Harritie–Koskentie. Maantien 8794 (Nuojuankoskentie) rakentamissuunnitelmaan sisältyy rumpujen uusiminen. Suunnitelmat laaditaan yhteistyössä Vaalan kunnan kanssa.

Maantien 8792 (Jylhämäntie) tiesuunnitelmaan sisältyy uuden jalankulku- ja pyöräilyväylän (pituus noin 2,8 km)

suunnittelu Jylhämäntielle välille Harritie–Koskentie. Alkumatkasta jalankulku- ja pyöräilyväylä sijoittuu Vanhan Vaalantien linjaukselle ja tämä osuus parannetaan sekaliikenneväyläksi (kiinteistöille ajo sallittu). Väylä sijoittuu alkumatkastaan myös asemakaavoitetulle alueelle, ja siltä osin laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen katusuunnitelma. Suunnitelman tavoitteena on parantaa

jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta.

Maantien 8794 (Nuojuankoskentie) rakentamissuunnitelmaan sisältyy viiden maantien rummun uusimisen suunnittelu. Suunnittelussa tutkitaan myös ko. rumpujen kohdilla maantien pystygeometrian parantamista, jolla parannetaan maantien notkopaikkojen näkemäolosuhteita ja tiellä liikkujien turvallisuutta.

Suunnittelutyö aloitetaan maastotöillä ja -inventoinneilla keväällä 2023. Suunnitelmaluonnoksia esitellään suunnittelun aikana, mistä tiedotetaan erikseen.

Jalankulku- ja pyöräilyväylän tiesuunnitelma valmistuu toukokuussa 2023. Tiesuunnitelman valmistuttua Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus asettaa tiesuunnitelman nähtäville verkkosivuillaan 30 päivän ajaksi ja huolehtii

nähtävillä olon kuuluttamisesta. Tällöin kansalaiset voivat perehtyä suunnitelmaan ja tarvittaessa jättää siitä muistutuksia. Lisäksi tiesuunnitelmasta pyydetään lausunnot eri viranomaisilta sekä Vaalan kunnalta. Lausuntojen ja muistutusten käsittelyn jälkeen liikenne- ja viestintävirasto Traficom antaa suunnitelmasta hyväksymispäätöksen. Jalankulku- ja pyöräilyväylän tiesuunnitelman valmistuttua laa-

Monille muille sektoreille on tukea löytynyt. KD:n johdolla koko oppositio jätti 18.11. hallitukselle välikysymyksen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta.

Opposition mielestä Marinin hallitus on päättämättömyydellään osoittanut, ett ä se ei ole ajan tasalla maatilojen ahdingosta. Elinkelpoisia tiloja ei pidä päästää kaatumaan. KD olisi valmis 300 miljoonan lisätukeen helpottamaan maatalouden ahdinkoa.

Keinoja maatilojen pelastamiseksi pitää etsiä niin sähkötuesta, verotuksesta, ympäristöasioista kuin muistakin maatalouteen liittyvistä asioista. Suomen omavaraisuudenkin tähden on tärkeää tukea ruoka- ja elintarviketuotantoa. Vielä, kun ruoka tuotetaan ja tuotteistetaan Suomessa, se on myös ympäristöteko.

ditaan rakentamissuunnitelma, joka valmistuu loppuvuodesta 2023. Nuojuankoskentien rumpujen rakentamissuunnitelma valmistuu myös loppuvuodesta 2023.

Hankkeiden rakentamiskustannusarvio on yhteensä noin 2,5 M€ (alv 0 %), Hankkeet pyritään toteuttamaan vuoden 2024 aikana. Rakentamiskustannukset ja rakentamisaikataulu tarkentuvat suunnittelun aikana.

Ari-Pekka Ape Nieminen  Eduskuntavaaliehdokas KD

Maksaja:

Ari-Pekka Nieminen

ILMALÄMPÖPUMPUT ASENNETTUNA SÄHKÖTÖINEEN!

Takuutyö asennukselle 3 vuotta

Senioripassi uimahalliin tai kuntosalille

Muhoksen kunnassa on käytössä senioripassi, jolla voi hankkia uimahallin ja Tähtiareenan kuntosalin käyttöoikeudet kalenterivuosittain edulliseen hintaan. Senioripassiin ovat oikeutettuja 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat muhoslaiset. Passin saa jo sen vuoden alusta, jona täyttää 65 vuotta. Senioripasseja hankittaessa tulee todistaa oikeus

passiin, eli ikä ja että on muhoslainen.

Uimahallin senioripassin voi ostaa uimahallin lippukassalta. Hinta on 35 € / kalenterivuosi.

Tähtiareenan kuntosalin senioripassin voi ostaa kunnanviraston asiointipisteeltä. Hinta on 35 € / kalenterivuosi. Tähtiareenan senioripassina toimii asiointipisteeltä saatava

avain, jolla pääsee salille. Ensimmäisellä kerralla avaimesta peritään senioripassimaksun lisäksi 40 €:n pantti, jonka saa takaisin kun palauttaa avaimen.

Avaimeen ohjelmoidaan kuntosalin aukioloajat ja sen toiminta lakkaa kalenterivuoden lopussa, jonka jälkeen siihen voi ladata senioripassin seuraavalle vuodelle.

On ilo suunnitella yhdessä tulevaa vuotta

kaikille!

Olen Anne Mäkelä, Vaalan Yrittäjien uusi puheenjohtaja.

Olen nuoruuteni kasvanut Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoella, Vaalaan asetuin asumaan 2003, jolloin perustettiin myös perheyrityksemme Vaalan Torimarket Oy, joten syksyllä meillä onkin sitten 20-vuotissynttärijuhlat tulossa!

Perheeseeni kuuluu kihlattuni lisäksi 14-vuotias tyttöni sekä 13-vuotias koiravanhus.

Tuskin kukaan meistä olisi vuosi sitten helmikuussa arvannut, missä tilanteessa olemme, ja minkälaisia uusia haasteita vuosi vielä tuokaan tullessaan. Huoli maailmantilanteesta, tuotteiden saatavuudesta ja yleisen hintatason noususta on varmasti ollut keskustelun aiheena monessa kahvipöydässä, niin myös täällä meillä Vaalassa. Polttoaineiden ja sähkön hinta on lähes päivittäinen keskustelun aihe asiakkaiden kanssa. Näistäkin haasteista huolimatta, tai melkein tekisi mieli sanoa niistä johtuen, yhteistyö ja yhdessä tekeminen sekä toistemme tukeminen onkin nyt kultaakin kalliimpaa. Se että vaikka naapuriyrittäjän kanssa vaihtaa päivän kuulumiset, juopi sen kupin kahvia yhdessä ja kuuntelee, miten toisella menee, niistä pienistäkin asioista voi saada paljon tukea ja apua, että ei tässä tilanteessa kukaan ole yksin. Kaikilla meillä on varmasti haasteita ja mietteitä mielen päällä.

Joten muutaman, vähintäänkin haasteellisen, vuoden jälkeen onkin ilo alkaa suunnitella tulevaa vuotta.

Hallituksen kokouksessa ideoimme kevään, ja jo syksynkin suunnitelmia. Haluamme olla yhdistyksenä mukana tukemassa ja mahdollisuuksien mukaan myös toteuttamassa erilaisissa tapahtumissa, joten jos sinulla tai yritykselläsi on suunnitelmia tai tapahtumia tulevalle vuodelle, tai vaikka sinulla olisi ideoita mitä voitaisiin yhdessä tehdä, niin otahan ilman muuta yhteyttä meihin, niin poristaan miten voisimme olla mukana.

Pienenä vihjeenä, Utajärven ja Muhoksen hallituksille; olkaapa valamiina, kevväällä Vaalasta kajahtaa haastetta.

Vaalan Yrittäjien hallituksen puolesta antoisaa ja menestyksellistä vuotta 2023 toivottaen

Anne Mäkelä

Vaalan Yrittäjien hallitus

Puheenjohtaja Anne Mäkelä Vaalan Torimarket Oy p. 040 738 8651 vaalantorimarket@ vaalantorimarket.fi

Sihteeri Jouni Koljonen Peltityö Jouni Koljonen p. 050 544 4919 jouni@peltipaja.net Elina Mannermaa VB-Betoni Oy p. 040 518 5236 elina.mannermaa@ vb-betoni.fi

Esa Karjalainen Esa Karjalainen p. 040 058 4612 esa68.karjalainen@ gmail.com

Katja Kämäräinen Parturi-Kampaamo Katja p. 050 572 8537 katja-85-@luukku.com

Kun asiakas- ja potilastiedot liikkuvat hyvinvointialueella sujuvasti,siitä hyötyvät sekä sote-alan ammattilaiset että kansalaiset. Ammattilaiset voivat jatkossakin katsoa ja hyödyntää tietoja hoidonja palvelun yhteydessä.

Vuodenvaihteessa hyvinvointialueet ottivat vastuun julkisten sosiaali-ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä. Tämä vaikuttaa myös siihen, miten potilas- ja asiakastiedot liikkuvat Kanta-palvelujen kautta.

Jokaiselle hyvinvointialueelle on muodostettu rekisteri erikseen potilas- ja asiakastiedoista. Rekistereihin on koottu niiden julkisten sote-toimijoiden potilas- ja asiakastiedot, jotka ovat aiemmin toimineet alueella.

Asiakkaan potilas- ja reseptitietoja voidaan hyödyntää koko hyvinvointialueen sisällä julkisessa terveydenhuollossa hoidon yhteydessä. Vastaavasti sosiaalihuollon asiakastietoja voidaan tarvittaessa hyödyntää koko hyvinvointialueen sosiaalipalveluissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että terveydenhuollon ammattilainen voi hyödyntää oman hyvinvointialueensa eri yksiköissä tuotettuja potilastietoja esimerkiksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä.

On tärkeää, että tiedot liikkuvat sujuvasti koko hyvinvointialueella. Kun sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisella on kattavat tiedot asiakkaasta, ammattilainen voi tarjota laadukasta hoitoa

ja palvelua.

Tietojen käytön periaate on sama kuin ennenkin. Sote-ammattilaiset voivat hyödyntää asiakas- ja potilastietoja jos se on tarpeellista asiakkaan hoidossa ja palvelussa. Tietojen käyttö edellyttää asiakas- tai hoitosuhdetta sekä sitä, että tietojen käyttöön on oikeus työtehtävien perusteella.

Uusi kanta-

informointi kaikille kansalaisille

Hyvinvointialueisiin liittyvien muutosten vuoksi kaikki kansalaiset saavat ilmoituksen siitä, mitä Kanta-palvelut ovat, miten tietoja käytetään sote-palveluissa ja miten voi itse vaikuttaa tietojensa käyttöön. Tätä ilmoitusta kutsutaan Kanta-informoinniksi.

Kanta-informoinnin voi lukea ja kuitata vastaanotetuksi kätevästi Omakannassa. Omakannassa on ollut mahdollista saada informointi marraskuusta 2022 asti.

– Jos ei ole vielä aiemmin kuitannut uutta Kanta-informointia, se avautuu ilmoituksena Omakannassa heti kirjautumisen jälkeen, palvelutoiminnan päällikkö Outi Lehtokari Kelan Kanta-palveluista ohjeistaa.

Samat tiedot voi saada myös suullisesti terveydenhuollon vastaanotolla, mutta kaikissa terveydenhuollon organisaatioissa asiakkaan informointia ei ole vielä mahdollista tallentaa tietojärjestelmiin.

Hyvinvointialueiden aloitus ei vaikuta Omakannan

toimintaan. Omakannassa kansalainen voi edelleen hoitaa kätevästi omia terveysasioitaan.

– Omakannassa näkee omat terveys- ja reseptitietonsa myös silloin, kun on ollut hoidossa toisella hyvinvointialueella tai yksityisessä terveydenhuollossa, Lehtokari sanoo.

Omien tietojensa käyttöön voi vaikuttaa luovutusluvalla ja -kielloilla

Luovutusluvalla ja -kielloilla voi määritellä, mitä asiakas- ja potilastietoja esimerkiksi eri julkiset ja yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelujen antajat saavat toisiltaan.

– Kun kansalainen antaa luovutusluvan, tiedot liikkuvat myös hyvinvointialueiden välill sekä yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Luovutusluvalla voi itse varmistaa, että tiedot ovat hoitavan ammattilaisen saatavilla, Lehtokari toteaa.

Luovutuskielloilla kansalainen voi rajata esimerkiksi, mitä käynti- tai reseptitietoja voi terveydenhuollossa luovuttaa toisille hyvinvointialueille sekä hyvinvointialueen ja yksityisten palvelunantajien välillä.

Jos kansalainen kieltää omien tietojensa luovuttamisen, se ei kuitenkaan estä tietojen käyttöä yhden rekisterin sisällä eli esimerkiksi oman hyvinvointialueen terveydenhuollossa.

Luovutusluvan voi antaa ja luovutuskieltoja voi asettaa Omakannassa ja terveydenhuollossa.

Uusi vuosi, uusi puheenjohtaja! Heippa

Pyydä

Kotipitäjän Kirppis

KOTIPITÄJÄN KIRPPIS MYYDÄÄN

• Tarkka ja täysin automaattinen.

• Piezo-testit.

• Laaja kattavuus.

• Ruiskutuskuvion näyttö kaikilla paineilla.

• Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille.

• Rahan ja ajan säästö.

• Tunnistaa nopeasti vialliset injektorit.

• Henkilöautot ja hyötyajoneuvot.

• Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.

Valtatie

JAKELUALUE:

YHTEYSTIEDOT:

Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Heimo Turunen, p. 0400 385 281 vkkmedia@vkkmedia.fi

Myyntineuvottelijat: Raimo Klasila, p. 044 242 8040 raimo.klasila@kotipitaja.fi Satu Kantojärvi, p. 044 986 9690 satu.kantojarvi@kotipitaja.fi

Toimittaja: Mika Hamari, p. 050 511 8917 mika.hamari@kotipitaja.fi

JULKAISIJA: VKK-Media

Jopa joka kuudes lähtee igluautolla liikenteeseen

Lumiharja on autoilijan paras ystävä talvella. Auto tulee puhdistaa lumesta ja jäästä kattoa myöden ennen liikenteeseen lähtöä. Liikenneturva muistuttaa, että pelkkä kurkistusluukku tuulilasissa ei riitä. Liikenneturvan kyselyn perusteella osa suomalaisista jättää auton puhdistamatta kunnolla.

Joka kuudes suomalainen myöntää, että kiireessä puhdistaa auton tuulilasiin vain kurkistusluukun ennen liikkeelle lähtöä.

Vaikka ei olisi kiirekään, silti joka kahdeksas suomalaisista kertoo jättävänsä auton katon putsaamatta lumesta. Tämä saattaa aiheuttaa vaaratilanteen, kun lumi pöllähtää auton katolta takaa ajavan tuulilasiin. Pahimmassa tapauksessa katolta saattaa lentää isompi jäälevy, joka vaurioittaa takana tulevaa.

Vältä kiire ennakoimalla

Varaa lähtöaikaa enemmän, kun taivaalta tupruttaa lunta tai ilma on painunut pakkaselle.

”Niin kiire ei saa olla, ettei autoa ehdi puhdistaa kunnolla”, huomauttaa Liikenneturvan tiimipäällikkö Tomi Niemi. ”Mieluummin vaikka myöhästyy kohteesta kuin lähtee liikenteeseen ilman, että

näkee kunnolla.” Niemi jatkaa. Kiire ja liikenne ovat huono yhdistelmä. Ajajan stressitaso lisääntyy entisestään, kun yhtälöön lisää vielä puhdistamattomat ikkunat.

Jos auton katolle on vaikea ylettää, kannattaa hankkia teleskooppivartinen lumiharja, jonka avulla auton katon saa putsatuksi. Kannattaa myös miettiä onko autolla asiaa liikenteeseen, jos auton putsaus ei onnistu.

Esilämmitys apuun

Auton esilämmitys auttaa sen putsaamiseen lumesta ja jäästä. Sisäilmapuhaltimet auttavat pitämään ikkunalasit kirkkaina. Niiden asetukset kannattaa opetella hyvin etukäteen ja säätää oikeiksi ennen liikkeelle lähtöä. Jos puhaltimia pitää alkaa säätämään kesken ajon, saattaa huomio herpaantua liikenteestä.

i d a t

a a - j

e t s äo m a i s u u t t a j a o s a l l i s t u t m a a n k ä y t ö n s u u n n i

M I T T A M I E H E N V A K I T U I N E N T Y Ö S U H D E

T e h t ä v ä t k

Vaikka ei olisi kiirekään, silti joka kahdeksas suomalaisista kertoo jättävänsä auton katon putsaamatta lumesta. Tämä saattaa aiheuttaa vaaratilanteen, kun lumi pöllähtää auton katolta takaa ajavan tuulilasiin.

m

a m

t t e l u u n k a a v o i t t a j a n t y ö p a r i n a

HERKULLINEN KOTIRUOKALOUNAS

maanantai-lauantai klo 11-15

Keskiviikko 25.1.

Nakki gulassikeitto g/l, kana punaviinissä g/m, kalaperunalaatikko g/l, riisi g/m

Torstai 26.1.

Juustoporkkanakeitto 26.1, jauhelihapihvi g/l, seifile g/l, paistinperuna g/m

Perjantai 27.1.

Kasvisporokeitto g/l, kebabperunalaatikko g/l, kirjolohimureke g/l, keitinperuna g/m Lauantai 28.1.

Metsäsienikeitto 28.1, porsaan grillikylki g/l, paistettu haukifile g/l, kermaperuna g/l Maanantai 30.1

Nokkoskeitto g/l, lihaperunalaatikko g/l, siemenleivitetty sei /l, paahtoperuna g/m Tiistai 31.1 Juureskeitto g/l, paneerattu broilerileike /l, uunitomaattimuikut g/l, riisi g/m

4.2.

KARAOKE IHMEESSÄ!

Lounas 12,80 €, lapset 1 €/ikävuosi 11 v. asti, lounas lauantaisin 13,80 €

Ravintola Ihme

Kajaanintie 1184, Jaalanka, puh. 041 318 1398, av. ma-la 9-17 info@ravintolaihme.fi