Työ & ura: Vastuullisuus on monen tekijän summa

Työ & ura

Teksti: Aino Laine Kuvat: Hanna Kiventöyry ja SOK

Vastuullisuus

– monen tekijän summa

Jos 1980- ja 1990-lukujen taitteessa lapsuutensa eläneen ja tuon ajan poliisi- ja asianajajasarjoja suurkuluttaneen unelma etsivän ammatista ei toteudukaan, täytyy uteliaisuus, asioiden selvittämisvimma ja pyrkimys oikeudenmukaisuuteen kanavoida johonkin muualle. Henkilökohtainen taipumus ja halu muuttaa maailmaa paremmaksi ohjasi Senja Forsmanin ensin ympäristötekniikan opintoihin. Diplomi-insinöörin tutkinnon myötä työelämä avautui vastuullisuuskysymysten ympäriltä, ja nyt Forsman toimii S-ryhmän vastuullisuuspäällikkönä.

S-ryhmän arjessa riittää kiirettä. Kaupan alan, ravintolasegmentin ja liikennemyymälätoiminnan pyörittäminen vaatii suurten kokonaisuuksien hahmottamista ja yhteistyötä monien eri alojen toimijoiden kanssa. Kaikkea toimintaa yhdistää kuitenkin vastuullisuuden vaatimus. Yrityksiltä odotetaan aiempaa konkreettisempia tekoja luonnon monimuotoisuuden säilymisen, resurssitehokkuuden tehostamisen ja sosiaalisen tasa-arvoisuuden hyväksi. Vastuullisuuspäällikön työpäivät muistuttavat harvoin toisiaan. – Vastuullisuus on moninainen kokonaisuus, jossa tapahtuu tällä hetkellä todella paljon. Myös tiedon määrä on lisääntynyt. Parhaana päivänä kokonaisuudet vaihtelevat pakkauksista metsäkatoon tai hankintaketjujen ilmastonäkökulmiin, Forsman havainnollistaa.

Forsman huomauttaa, että vastuullisuuden määritelmä on muuttunut ja laajentunut merkittävästi viimeisten vuosien ja vuosikymmenten aikana. – Enää ei riitä, että viestitään kivoista jutuista, vaan nyt todella vaaditaan näyttöä konkreettisista teoista. Vastuullisuus ei myöskään rajoitu mihinkään yhteen segmenttiin, vaan se kattaa S-ryhmän oman toiminnan lisäksi myös arvoketjun.

Vastuullisuusohjelma antaa raamit

Jotta toimintaa voidaan seurata ja arvioida, on työkalujen oltava kunnossa. S-ryhmä päivitti viime syksynä vastuullisuusohjelmansa, joka ohjaa toimintaa niin hankinnoissa, pakkaamisessa kuin kuluttajarajapinnassakin. Ohjelma muodostaa toiminnan raamit vuoteen 2030 saakka. – Uusi Teemme yhdessä paremman paikan elää -vastuullisuusohjelmamme toteuttaa ryhmämme missiota, jossa vastuullisuus on yksi keskeinen teema. Sen

linjaukset pohjautuvat muun muassa YK:n kestävän kehityksen periaatteisiin, Senja Forsman kertoo.

S-ryhmän vastuullisuusohjelma koostuu kolmesta teemasta, jotka ohjaavat toimintaa kohti kestävää kuluttamista, luonnonvaroja kunnioittavaa kasvua sekä yhdenvertaista maailmaa. Ohjelmaan on sisällytetty konkreettisia tavoitteita, joilla yhtiön toiminnan vastuullisuutta parannetaan tulevina vuosina. Lähimpänä on kaikkien pakkausmateriaalien vaihtaminen täysin kierrätettäviin, ja määräaika tälle tavoitteelle on asetettu vuoden 2022 loppuun.

S-ryhmän kierrätysastetavoitteeksi on kirjattu 80 prosenttia vuoden 2025 loppuun mennessä. Toiminnan laajuuden huomioiden tavoite vaikuttaa kunnianhimoiselta, mutta sitä kohti on pyritty määrätietoisesti ja työn tulokset näkyvät. – Viime vuonna päästiin jo noin 75 prosentin kierrätysasteeseen. Paljon on siis tehty, mutta vielä on matkaa tavoitteeseen. Oman haasteensa asettaa yhtiön monimuotoisuus ja alueellisuus, kun toimimme sekä kaupan alalla, ravintoloissa että liikennemyymäläpuolella ympäri Suomen, Forsman sanoo.

Vastuullisuusohjelmansa mukaan S-ryhmä aikoo olla oman toimintansa osalta hiilinegatiivinen vuoden 2025 loppuun mennessä, ja tähän tavoitteeseen aiotaan päästä muun muassa päästöjä vähentämällä ja lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä.

Tilausta kiertotalousajattelulle

Yksi osa vastuullisuusohjelmaa ovat S-ryhmän pakkauslinjaukset. Yhtiö on muun muassa mukana kansainvälisessä The New Plastics Economy Global Commitment -sitoumuksessa, jonka tavoitteena on välttää turhaa muovin käyttöä, kehittää uudelleenkäytettäviä pakkauksia sekä tehostaa kierrätystä. Lisäksi S-ryhmä toteuttaa kansallista muovikassisitoumusta, jolla pyritään vähentämään muovikassien ja -pussien kulutusta.

Konkreettisia esimerkkejä materiaalin vähentämisestä ja korvaamisesta löytyy S-ryhmän toiminnasta useita. Kotimaista-jauhelihat esimerkiksi pakataan muovikalvopakkaukseen aiemman rasiapakkauksen sijaan ja viinirypälerasioiden kannet on korvattu ohuella muovikalvolla. Pakkausuudistuksilla säästetään yhteensä yli 100 tonnia muovia vuodessa.

Senja Forsman on taustansa ja kiinnostuksensa vuoksi seurannut tiiviisti muutosta lineaarisesta kuluttamisesta kohti kiertotalousajattelua. Pitkään kaikki tehtiin yksisuuntaisesti ja muun muassa pakkaukset nähtiin käytön jälkeen lähes pelkästään jätteenä. Nyt asenteet ovat muuttuneet ja edelleen muuttumassa kohti kestävämpää toimintaa, ja se, mikä ennen nähtiin roskina, nähdään nyt uusien pakkausten ja tuotteiden raaka-aineena. – Pakkausala on mahtava siksi, että toimijoilla on yhteiset tavoitteet. Yritykset ovat menossa samaan suuntaan ja pyrki-

S-ryhmän omien merkkien pakkauksiin on lisätty tietoa pakkausuudistuksista.

3KYSYMYSTÄ

Senja Forsman

Mikä on suosikkipakkauksesi? Helppokäyttöinen, oivalluttava ja toimiva pakkaus. Tällä hetkellä suosikkini on Fazer Alku -myslipakkaus, koska se on todella hyvin mietitty. Kartonkinen kotelo on helppo kuljettaa ja säilyttää, ja avaamisen jälkeen kaatonokka toimii todella hyvin käytössä.

Mistä pakkauksesta et luovu? Hammastahnatuubista. Pakkaus, joka on käytössä pari kertaa päivässä, eikä sitä oikein voi korvata.

Miten kierrätät pakkaukset? Meillä kotona kierrätetään kaikki jakeet. Itse asiassa keittiöremonttimme lähti liikkeelle kierrätyspisteiden kautta, koska halusin toimivan lajittelujärjestelmän, jonka avulla kierrättäminen hoituu helposti.

vät vastuullisempiin valintoihin, Forsman kiittelee. – Toki myös lainsäädäntö ja sidosryhmien tarpeet ohjaavat toimintaa, joten yritysten on otettava vastuullisuus huomioon omissa toimissaan.

Pakkausten ja materiaalin uudelleenkäyttöä on S-ryhmässä tehostettu. Perinteisten logistiikkaratkaisujen, kuten kuormalavojen ja lihalaatikoiden, rinnalle kauppoihin on tuotu muun muassa uudelleenkäytettävät kovamuoviset hedelmä- ja vihanneslaatikot. S-ryhmän on vaikea muuttaa pakkauksiaan yksin, mutta yhteistyössä pakkaustuottajien ja tavarantoimittajien kanssa pyritään löytämään parhaat ratkaisut kuhunkin käyttöön.

Kohti tarkoituksenmukaista pakkaamista

S-ryhmä pyrkii vaikuttamaan pakkaus- ja materiaalivalintoihin ainakin omien merkkiensä osalta. Viime vuonna noin 80 oma merkki -päivittäistavaratuotteen pakkauksesta vähennettiin muovia, ja valtaosaan pakkauksista on lisätty kirjalliset lajitteluohjeet. Uudistuksista viestitään aiempaa enemmän myös itse pakkauksissa selkein merkinnöin. – Erityisesti elintarvikkeiden pakkaamisessa on kuitenkin muistettava, että pakkausuudistuksia ei voi tehdä vain uudistuksen vuoksi, vaan ruokaturvallisuuden pitää olla tärkeimpänä fokuksessa, Forsman huomauttaa.

Tuoteturvallisuuden lisäksi on huomioitava hävikin minimoiminen. Jos tuote ei kestä tai pakkaus hajoaa, sekä tuotteen että pakkauksen tuotantoon käytetyt resurssit valuvat hukkaan. Forsman peräänkuuluttaakin tarkoituksenmukaista pakkaamista, jolloin tuote ja pakkaus muodostavat toimivan, kestävän ja resurssitehokkaan kokonaisuuden. – Tähän sisältyy myös ajatus materiaalin hyödyntämisestä: pakkaus on nähtävä raaka-aineena myös ensisijaisen käytön jälkeen ja saatava kiertoon.

Käytännössä pakkausmateriaalin hyödyntäminen uusien tuotteiden valmistukseen vaatii yhteistyötä muiden yritysten kanssa. S-ryhmässä tätä päästiin kokeilemaan käytännössä viime vuonna, kun myymälöissä käytössä olleista kukkaämpäreistä kehitettiin Sini-tuotteen kanssa uusia siivousvälineitä. Samantyyppisiä yhteistyöprojekteja tullaan todennäköisesti toteuttamaan myös tulevaisuudessa.

Päänvaivaa SUP-direktiivistä

Lainsäädännön muuttuessa ja sääntelyn tiukentuessa niin pakkausalan kuin kau-

– Pakkausalan toimijoilla on yhteiset tavoitteet ja yritykset pyrkivät vastuullisempiin valintoihin, Senja Forsman toteaa.

pankin toimijat joutuvat puntaroimaan omia valintojaan entistä tarkemmin. Oman lisänsä tähän tuo voimalla ja vauhdilla läpipusketun SUP-direktiivin sisällön paisuminen ja vaikutusalan jatkuva laajeneminen. Kun vielä ohjeistus on vaillinaista ja määritelmät puutteellisia, yritykset joutuvat kohtuuttoman paineen alle. – Kukaan ei varmasti voi kiistää, etteikö SUP-direktiivin perimmäinen ajatus muoviroskan haittojen minimoimisesta olisi hyvä ja kannatettava. Lainsäädännössä pitäisi kuitenkin huomioida se, että vaikka matkaa yhteisiin tavoitteisiin vielä on, yritykset ovat tehneet jo paljon hyvää, Senja Forsman huomauttaa. Hän kuitenkin lisää, että Suomessa viranomaiset ovat olleet ymmärtäväisiä yritysten tilannetta kohtaan. Päänvaivaa sen sijaan aiheuttaa EU:n komission hidas reagoiminen soveltamisohjeisiin, sillä aikataulu on tiukka ja toisaalta kansainvälinen hankinta rullaa koko ajan. Oikean tiedon viivästyminen voi pahimmillaan johtaa siihen, että EU:n markkinoille kelpaavia tuotteita ei saada hankittua regulaation astuessa voimaan.

SUP-direktiivissä Forsmania häiritsee muovin yksiselitteinen demonisointi. – Regulaatiossa muovin hyödyt ja tarkoituksenmukainen pakkaaminen tuntuvat unohtuneen. Lisäksi pitäisi aina muistaa, että on meistä jokaisesta itsestä kiinni, että materiaali laitetaan asianmukaisesti kiertoon käytön jälkeen.

Valmis työ palkitsee

Vastuullisuustyö on moniulotteista kokonaisuuksien hahmottamista. Projektit ovat usein pitkiä ja vaativat valtavasti työtä sekä oman talon sisällä että yhdessä eri sidosryhmien kanssa. Suuren kaupan alan toimijan on hankinnoissa ja esimerkiksi pakkausvalinnoissa huomioitava, että vaikka jokin ratkaisu saattaa sellaisenaan vaikuttaa hyvältä, kokonaisuuden kannalta se saattaakin osoittautua merkityksettömäksi, jolloin sen käyttöönotto ei välttämättä olekaan perusteltua. Omilla valinnoilla voi olla myös suuret yhteiskunnalliset vaikutukset.

Yksinkertaisista asioista ei siis missään tapauksessa ole kyse, mutta tehdyllä työllä on merkitystä. Forsman toteaa vastuullisuustyön palkitsevuuden kumpuavan niistä hetkistä, kun pitkään kypsytellyt ratkaisut toteutuvat käytännössä. – Kun jotain asiaa on pyöritelty pitkään ja pohdittu ja puntaroitu, niin sen näkeminen konkreettisesti käytössä on vaikuttavaa.