Kotimainen kauppa haukkasi ison osan

Teksti: Johanna Nikunen Kuvat: Mostphotos

Kotimainen kauppa haukkasi ison osan digiostoksista

Pandemia muutti verkkokauppaa niin Suomessa kuin muuallakin. Ennen pandemiaa verkkokaupan osuus Suomen päivittäistavarakaupasta oli noin 0,6 prosenttia, mutta nyt sen arvioidaan kasvaneen 2–3 prosenttiin. Kysyntä loi nopeasti lisää tarjontaa, joten viime vuoden aikana moni uusi kuluttaja aloitti päivittäistavaroiden ostamisen verkkokaupan kautta. Myös yritysten välinen kauppa siirtyi entistä enemmän verkkoon. Verkkokaupan yleistyessä on herännyt myös aito huoli kaupunkien keskustojen kauppojen hiljenemisestä.

Vuonna 2020 verkkokaupasta tuli lopullisesti osa suomalaisten perusarkea. Jo 73 % suomalaisista kertoi tehneensä ostoksia verkkokaupoista edellisen 28 päivän aikana verkkokaupan maksuliikennepalveluja tarjoavan Paytrailin verkkokaupparaportin mukaan. Nuoremmissa ikäluokissa aktiivinen verkosta ostaminen oli vieläkin yleisempää: jopa 84 prosenttia alle 50-vuotiaista kertoi ostaneensa verkosta edellisten viikkojen aikana. – Verkkokaupan jakauma keikahti vuonna 2020 maailman tilanteesta johtuen poikkeukselliseen asentoon. Aiemmin lähes puolet suomalaisesta verkkokaupan liikevaihdosta tuoneen matkailun ja siihen liittyvän lippukaupan arvo putosi vain 16 prosenttiin kokonaisliikevaihdosta. Suurin osa liikevaihdosta tuli sen sijaan tavarakaupasta, joka kipusi noin kolmanneksesta 58 prosenttiin, kommentoi Paytrailin toimitusjohtaja Markus Laurio verkkokaupparaportissa.

Ruokaostosten tekeminen kasvoi

Viime vuoden poikkeusolot saivat aikaan ison harppauksen päivittäistavaroiden verkkokaupassa, ja alkuvuonna verkkokaupan kasvu on jatkunut. Tutkimuslaitos Nielsenin mukaan verkkomyynnin arvo kasvoi 395 miljoonaan euroon edellisvuoden 110 miljoonasta. Verkkokaupan osuus päivittäistavaroiden myynnistä yli kolminkertaistui vuonna 2020 Suomessa. Pandemian myötä koko päivittäistavaramyynti kasvoi, ja kasvusta verkkokauppa toi vajaan viidenneksen.

Päivittäistavarakaupan verkkomyyntiluvut ovat kuitenkin Suomessa moniin muihin maihin verrattuina vielä pieniä, joten niissä onkin ollut kasvunvaraa. Viime vuonna ja tämän vuoden alussa monissa maissa kasvua tuli erityisesti kauppojen sulkujen takia, joihin Suomessa ei ollut tarvetta mennä.

Englannissa ruuan verkkokaupan osuuden päivittäistavarakaupasta lasketaan olevan jo 9 prosenttia. Ruotsissa verkkokaupan osuus päivittäistavarakaupasta oli 3–4 prosenttia ennen maailmanlaajuista pandemiaakin, ja nyt sen arvioidaan olevan Tukholman alueella jo kymmenen prosenttia. Kiinassa lähes puolet kaikesta vähittäiskaupasta tehdään digitaalisesti.

Kotimaiset kaupat valtasivat markkinoita

Suomessa erityisesti kotimaisten verkkokauppojen osuus kasvoi Kaupan liiton tilastojen mukaan. Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenojan mukaan rajat ylittävällä kaupalla vielä iso osuus, ja iso osa ostamisesta tulee ulkomaisista kaupoista, mutta kotimaisen verkkokaupan osuus kasvoi.

Zalando on ollut jo monta vuotta suomalaisten eniten käyttämä verkkokauppa, mutta euromääräisesti laskettuna Verkkokauppa.com on suurin. Pidetyimpien verkkokauppojen listalla kotimaisten verkkokauppojen määrä lisääntyi. Samat

verkkokaupat esiintyvät suosituimpien kotimaisten listalla monena vuonna, esimerkiksi Varusteleka on ollut kolmen parhaan joukossa pitkään. Suosittujen verkkokauppojen listalla on muotikauppoja, joilla on omia tuotteita ja brändejä, ja jotka kilpailevat muulla kuin halvalla hinnalla eli luovat laatuimagoa. – Suomalaisilla ei välttämättä ole enää intressiä palata kivijalkaan. Kauppa haluaa pitää kiinni asiakkaistaan, mutta vanhaan ostokäyttäytymiseen ei enää kokonaan palata, ennustaa Kurjenoja.

Samaa todetaan Paytrailin raportissa. Raportin mukaan verkkokauppaostosten tekeminen on arkipäiväistynyt kaikissa ikäryhmissä. – Kun verkko-ostaminen nyt on tullut tutuksi ja siihen tarvittavat sovellukset on ladattu, kokonaismarkkinassa tullaankin varmasti matka- ja tapahtumakaupan elpymisen myötä pääsemään lähivuosina vielä kovaan kokonaiskasvuun, Markus Laurio toteaa.

Näivettyvät keskustat

Muotikaupat lopettavat myymälöitä Helsingin keskustassa kiihtyvällä tahdilla. Ilmiö on laajempi, sillä koronavuoden aikana Suomesta katosi joka kymmenes myyntineliö.

Nettikaupan yleistyminen on yksi syy keskustojen hiljenemiseen, mutta koronarajoitusten vuoksi keskustoissa sijaitseviin työpaikkoihin on myös ollut vähemmän menijöitä. Lisäksi ilmaiset parkkipaikat vetävät ostoksille kauppakeskuksiin.

Helppous lisää maksuhäiriöitä

Kun suomalaiset kuluttajat ostavat yhä enemmän ja useammin tavaraa verkkokaupasta, näkyy se valitettavasti myös maksuhäiriötilastoissa. Suomen Asiakastieto Oy:n julkaisemissa alkuvuoden tilastoissa kuluttajille rekisteröitiin tammi-maaliskuussa yli 9 000 maksamattomista verkkokauppaostoksista johtuvaa maksuhäiriömerkintää. Määrä on 20 prosenttia suurempi kuin viime vuonna. – Kun hankintoja voi tehdä nopeasti ja helposti kotisohvalta, on tärkeää harkita tarkkaan, ovatko ostokset tarpeellisia ja toisaalta tietenkin, onko niihin varaa. Lisäksi verkkokauppiaan kannattaa selvittää turvalliset maksutavat ja muut tarpeelliset toimet luottoriskin hallitsemiseksi, toteaa Ville Kauppi Asiakastiedon tiedotteessa.

Myös B2B-kauppa nettiin

Kuluttajaverkkokauppa siis kasvoi, ja sama tapahtui koronan myötä myös yritysten välisessä verkkokaupassa, selviää Postin B2B-verkkokaupan nykytilaa ja tulevaisuutta luotaavassa raportista.

Vuodessa B2B-verkkokauppa kasvoi raportin mukaan lukemiin, joihin sen vielä viime vuonna arvioitiin pääsevän viidessä vuodessa. Vuonna 2020 yritysten epäsuorista hankinnoista 36 prosenttia tehtiin digitaalisia kanavia pitkin. Kun vastaajia pyydettiin ennakoimaan tilannetta viiden vuoden kuluttua, he arvioivat osuudeksi 51 prosenttia. Tänä vuonna jo 47 prosenttia hankinnoista tehtiin verkossa ja arvio osuudesta viiden vuoden kuluttua oli 62 prosenttia. Koronavuoden harppauksen jälkeen odotettavissa kuitenkin on, että verkko-ostamisen kasvu tasaantuu, arvioidaan raportissa.

Niin ostaminen kuin myyminenkin digitalisoituivat. Hankintaprosesseissa digin merkitys kasvoi niin tiedonkeruussa, sen vertailussa, tilaamisessa kuin jatkotilauksissakin. B2B-ostajat ovat myös entistä valmiimpia ottamaan käyttöön uusia hankintamalleja: viime vuonna 54 prosenttia ostajista arvioi pystyvänsä ottamaan uuden hankintaprosessin tai -mallin käyttöön 1–2 viikossa, kun tänä vuonna osuus oli jo 66 prosenttia. Digitaaliset tilauskanavat ovat tulleet jäädäkseen, sillä näin arvioi B2B-myyjistä huikeat 97 prosenttia.

Viime vuonna 29 prosentilla B2B-myyjistä oli rekisteröitymisen vaativa suljettu verkkokauppa, ja tänä vuonna sellainen on jo 40 prosentilla. Myös asiakaskohtaisesti räätälöityjen tilausjärjestelmien ja avoimien verkkokauppojen määrä kasvoi. Vaikka verkkokauppaa tai digitaalista tilauskanavaa ei olisi vielä käytössä, oli niitä tekeillä aiempaa enemmän. Viime vuonna verkkokauppa oli työn alla 8 prosentilla vastaajista, tänä vuonna 13 prosentilla.

Poikkeusaika vähensi fyysisiä asiakaskäyntejä ja asiointia myymälöissä ja myyntipisteissä. Videoneuvotteluista ja myyntityöstä Teamsin ja muiden verkkoneuvottelukanavien välityksellä on tullut arkea, mutta myös verkkokaupan ja digitaalisen tilauskanavan merkitys B2B-myynnissä kasvoi. Puhelin ja sähköposti ovat suosituin kanava tavarahankinnoille, mutta niiden osuus on pienentynyt viime vuodesta. Yrityksille suunnattu verkkokauppa on tärkeämpi kuin kivijalkakauppa. Hankintoihin käytetään edelleen myös kuluttajaverkkokauppoja.

Myyjille verkon hyödyt ovat ajansäästö ja myynnin tehokkuus. Yritys pystyy toimimaan laajemmalla alueella, mainostamaan ja lisäämään tunnettuutta. B2B-ostajille verkko-ostaminen helpottaa hintojen vertailua. Verkossa ostopaikka valitaan etenkin hinnan, mutta myös saatavuuden ja valikoiman perusteella.