Kolumni: Pakkaus on ratkaisu

KOLUMNI

Pakkaus on ratkaisu

Työurani alkoi kesätöissä aaltopahvipakkauksia valmistavalla tehtaalla. Siitä asti pakkaukset ovatkin tavalla tai toisella liittyneet työhöni, ja nyt teollisuuden näkökulma on omalta osaltani vaihtunut kauppaan ja lähemmäs kuluttajaa.

Kiertotalouden keskeisenä tarkoituksena on hyödyntää raaka-aineet mahdollisimman kestävästi ja pitkään, ja tuottaa mahdollisimman vähän jätettä. Kertakäyttöiset pakkaukset, ja varsinkin fossiilisesta ja uusiutumattomasta muovista valmistetut, ovat erityisesti olleet luupin alla. Luontoon joko tahallaan tai vahingossa päätyneet käytetyt pakkaukset aiheuttavat roskaantumista ja ympäristön pilaantumista.

Pakkauksen ensisijainen tehtävä on suojata tuotetta. Tuotteen rikkoutuminen tai pilaantuminen aiheuttaa moninkertaisen ympäristökuorman pakkaukseen verrattuna, ja pakkauksen osuus koko tuotteen ympäristövaikutuksista on tyypillisesti vain parin prosentin luokkaa. Myös ruokahävikin kannalta pakkaus on merkittävässä roolissa, sillä oikein pakattuna elintarvike säilyy pidempään turvallisena ja syömäkelpoisena.

Vastuullinen pakkaaminen lähtee suunnittelusta, ja siihen voivat osaltaan vaikuttaa niin materiaalinvalmistajat, pakkaava teollisuus kuin kauppakin. Pakkauksen voi suunnitella helpommin kierrätettäväksi, materiaalin määrää voi vähentää sekä hyödyntää biopohjaisia tai kierrätettyjä raaka-aineita. Kaupan rooli näkyy kuluttajalle erityisesti omien tuotemerkkien pakkauksien ja kaupassa tapahtuvan pakkaamisen kautta. K-ryhmä on asettanut tiukan tavoitteen, että vuonna 2025 kaikki omat pakkaukset ovat joko kierrätettäviä, uudelleen käytettäviä tai biohajoavia.

Muovin välttämiseksi, vähentämiseksi ja kierrättämiseksi on asetettu tavoitteita K-ryhmässä. Uusiutuvista raaka-aineista valmistettuja pakkausmateriaaleja, kuten kartonkia ja paperia, käytetään aina kun se on mahdollista. Muoviakin tarvitaan, sillä se suojaa monia elintarvikkeita tehokkaasti ja vähentää siten myös ruokahävikkiä. Muovin kierrätyksen osalta on tehty uusia avauksia. Esimerkiksi kauppojen rullakoiden ympärille kääritty muovikalvo hyödynnetään nyt raaka-aineena kierrätysmuoville, jota puolestaan käytetään Pirkka-talouspaperin kääreisiin. Näin kiertotaloutta edistetään yhteistyössä tavarantoimittajien ja muiden vastuullisuuskumppaneiden kanssa, ja jatkossa halutaan yhä enemmän tehdä yhdessä.

Kaupoissa pakataan entistä enemmän, mikä johtuu erityisesti take away -aterioiden lisääntyvästä suosiosta. Kertakäyttömuovi- eli tuttavallisemmin SUP-direktiivin soveltaminen tuo tänä kesänä mukanaan uusia merkintävaatimuksia ja kieltoja. Esimerkiksi kertakäyttöisiä muovisia ruokailuvälineitä, lautasia ja pillejä ei saa enää tuoda markkinoille, ja myös styroksiastioiden käyttöä rajoitetaan. Nämä tuotteet muodostavat merkittävän osan rantojen muoviroskista Euroopassa, ja ovat siksi sääntelyn kohteena.

Kuluttajan tärkein tehtävä on lajitella käytetyt pakkaukset oikein ja huolehtia, etteivät ne päädy luontoon. Lajittelua helpottamaan on K-ryhmän omiin Pirkka- ja K-Menu-tuotteisiin tulossa uudenlaiset selkokieliset ohjeet nykyisten vaikeiksi koettujen kolmiomerkintöjen sijaan.

On tärkeää, että pakkauksia kehitetään koko ajan vastuullisemmiksi, ja että materiaalin turhaa käyttöä suitsitaan ja kierrätystä helpotetaan. Pakkaus on kuitenkin olemassa suojatakseen tuotetta. Pakkaus ei itsessään ole ongelma, vaan ratkaisu ongelmaan. Siksikin on mukava jatkaa työtä vastuullisen pakkaamisen parissa!

Riikka Joukio Vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Kesko Oyj