Yrittäjyysekosysteemit yhteistyön pohjana

TERMIT TUTUKSI

Teksti: Greg O’Shea, Henri Hakala, Sanne Bor LUT-University, STN-Package-Heroes projekti www.packageheroes.fi Onko mielessäsi jokin termi, jonka merkityksen haluaisit tietää? Kerro siitä meille osoitteella johanna.nikunen@pakkaus.com ja etsimme alan parhaan asiantuntijan vastaamaan.

Yrittäjyysekosysteemit yhteistyön pohjana

Yrittäjyysekosysteemeistä on nyt puhuttu toistakymmentä vuotta, mutta useimmille on edelleen epäselvää mitä tällä termillä tarkoitetaan.

Ensimmäisellä osalla, yrittäjyydellä, viitataan prosessiin jossa yrittäjät (ihmiset tai tiimit), etsivät, löytävät ja hyödyntävät uudenlaisia, innovatiivisia liiketoimintamahdollisuuksia tehdäkseen ideoillaan voittoa. Laajemmin ajateltuna ’voitto’ voi olla myös arvoa, ei välttämättä vain taloudellista, mutta myös yhteiskunnalle tai ympäristölle hyödyllisiä parannuksia. Jotkut ajattelevat yrittäjyysekosysteemit lähinnä start-up pöhinän ja nopeasti kasvavien yritysten kautta, mutta toki yrittäjyys on useimmiten paljon jokapäiväisempää, tavallisempaa työtä, jolla kuitenkin tavoitellaan voiton tekemistä erilaisia liiketoimintamahdollisuuksia hyödyntäen.

Ekosysteemi-sana on lainattu liiketaloustieteisiin biologiasta. Idea on sinänsä sama: kuvata asioiden keskinäistä riippuvuutta. Ekosysteemissä kukaan yksittäinen toimija ei tule toimeen ilman muita. Yrittäjät ja yritykset ovat vahvasti sidoksissa omaan toimintaympäristöönsä, ja tämä keskinäisten riippuvuuksien verkosto (muut yritykset, julkishallinnon toimijat, yrityspalvelujen tuottajat, rahoittajat, asiakkaat) muodostavat toimivan järjestelmän. Aivan kuten biologiassa, tarkkoja sääntöjä sille mitkä ovat ekosysteemin rajat, milloin systeemistä tulee ekosysteemi, tai kuka on sisä-tai ulkopuolella ei ole.

Ekosysteemin rajat piirtää kukin katsoja tai määrittelijä siten, että ne kuvaavat tarkoituksenmukaisesti tarkasteltavaa kokonaisuutta. Tiedekirjoittelussa on kuitenkin yhteisymmärrys siitä, että yrittäjyysekosysteemillä tarkoitetaan alueellista kokonaisuutta. Joskus yhtä maata, mutta yleensä jotain pienempää, vaikkapa Etelä-Savon tai Oulun seudun yrittäjyysekosysteemiä. Yrittäjyysekosysteemiä ei siis pitäisi sekoittaa yrityksen omaan liiketoimintaekosysteemiin (business ecosystem, esimerkiksi S-ryhmän kumppanuusekosysteemi tai Applen ekosysteemi) tai innovaatioekosysteemeihin, joilla ei sinänsä ole maantieteellisiä rajoja, vaikka niilläkin kuvataan toisiinsa sidonnaisia, keskinäisessä riippuvuussuhteessa olevia toimijoita, joilla on pyrkimyksenään tuottaa arvoa tai innovaatioita.

Ekosysteemiajattelussa tämä on osaltaan tulosta toimivasta yhteistyötä ekosysteemin eri toimijoiden välillä. Isot yritykset toimivat yhdessä pienempien kanssa ja julkinen sektori yksityisen kanssa. Julkisen sektorin roolia ei yrityksissä useinkaan ajatella, mutta hyvä yhteistyö on täälläkin keskeistä. Lainsäädäntö luo vakaat puitteet yritystoiminnalle, mutta yritykset tarvitsevat tuotekehitykseen myös tutkittua tietoa yliopistoista ja oppilaitokset kouluttavat osaavia työntekijöitä. Ekosysteemien kehitykselle on myös tärkeää, että kunnat tekevät hyviä kaavoituspäätöksiä ja yrityspalvelutoimijat tukevat yritysten liiketoimintaa paitsi rahoituksessa, usein myös hyvin käytännöllisissä kasvun ja kansainvälistymisen kysymyksissä. Alueella vallitseva yrittämisen henki ja roolimallit on myös tutkimuksissa todettu tärkeäksi.

Pakkausalan yritykset eivät siis keskenään muodosta yrittäjyysekosysteemiä, vaan ovat osa kukin omia alueellisia ekosysteemejään. Toisaalta pakkausalan yritykset ovat osa myös vaikkapa suurten ruokayritysten liiketoimintaekosysteemejä. Ehkäpä jotkin pakkausalan yritykset ovat onnistuneet luomaan tai ovat luomassa myös sellaisia innovaatioita, joiden ympärille on muodostunut niiden oma liiketoimintaekosysteemi, joukko yrityksiä, jotka paitsi hyödyntävät yrityksen tuotteita, ovat myös niistä riippuvaisia. Ekosysteemiajattelun oivallus on ajatella liiketoimintaa yritysten suhteiden kautta, tuotteiden tai talouden sijaan tai lisäksi. Kun ajattelemme miten yritys on sidoksissa muihin toimijoihin alamme ymmärtää yhteistyön merkityksen konkreettisemmin, ja pystymme ehkä myös tunnistamaan missä asioissa, kenen kanssa ja milloin kannattaa kilpailla tai milloin tehdä yhteistyötä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ekosysteemissä kukaan yksittäinen toimija ei tule toimeen ilman muita. Hyvin toimivan yrittäjyysekosysteemin keskeisin menestystekijä ovat osaavat yrittäjät ja menestyvät yritykset.