5 minute read
Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja
from Pakkaus 5-6/2022
by Pakkaus
Mikko Käkelä ETL:n toimitusjohtaja
Advertisement
Työ & ura
Teksti: Matti Välimäki Kuvat: ETL/Nina Kaverinen
Ruoka-alalla eletään jännittäviä aikoja
Kun Mikko Käkelä aloitti kesällä 2021 Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtajana, hän ei osannut arvata, minkälainen vuosi olisikaan edessä.
Kesällä 2021 elintarviketeollisuudessa, kuten monella muullakin alalla, oltiin ihmeissään. Koronapandemia ja sen aiheuttamat logistiikkavaikeudet olivat mullistaneet globaalit markkinat. Tuntui, että kontit olivat aina väärissä satamissa. Tämä oli kuitenkin vasta alkua: – Suomessa koettiin kesän 2021 aikana erilaisia sään ääri-ilmiötä, mikä vaikutti myös viljasatoon. Viljasta alkoi olla pulaa. Sitten, tämän vuoden helmikuussa, Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa…
Sodan takia Ukrainan viljan vienti ulkomaille on laskenut rajusti. Markkinoihin ovat vaikuttaneet myös esimerkiksi Venäjälle asetut pakotteet, tämän asettamat vastapakotteet sekä kohonnut energian hinta.
Käkelä huomauttaa, että tämän vuoden keväällä suomalaista elintarvikealaa koeteltiin kaiken muun lisäksi ikävällä lisärasitteella: – UPM:n pitkäaikaisen lakon takia pakkauksissa tarvittavat tarralaminaatit uhkasivat loppua. Onneksi työtaistelu lopulta päättyi.
Suomen vahvuus on yhteistyö
Suomessakin ruuan hinta on noussut merkittävästi. Saatavuuden kanssa ei ole kuitenkaan ollut ongelmia – eikä Käkelä odota niitä juurikaan jatkossakaan. – Suomen ruokahuolto ei ole ollut missään vaiheessa uhattuna. Kotimainen alkutuotanto ja elintarviketeollisuus luovat vahvan perustan huoltovarmuudelle. Maamme suuri vahvuus on myös se, että meillä viranomaiset ja alan toimijat – tässä tapauksessa esimerkiksi huoltovarmuuskeskus, alkutuotanto, elintarviketuottajat ja kauppa – pystyvät tekemään hyvin tiivistä yhteistyötä. Kaikilla on jatkuvasti tieto, mikä on kokonaistilanne ja missä ovat mahdolliset pullonkaulat, joihin pitää puuttua. Kriittisimpinä aikoina kokonaistilannetta tarkasteltiin viikoittain, jopa päivittäin.
Venäjän vienti seis
Sodan takia Suomen elintarvikevienti Venäjälle on käytännössä loppunut. – Onneksi tilanteeseen oli jo ehditty varautua. Kun Venäjä valloitti Krimin vuonna 2014, elintarvikeyritykset alkoivat etsiä Venäjän sijasta uusia markkinoita, ennen kaikkea EU:n sisältä. Kun Suomen ruokaviennistä itänaapurin osuus oli vuonna 2014 vielä 25 prosenttia, niin se oli tämän vuoden alussa, ennen sodan alkua, enää 5 prosenttia.
Suomen ruoka-alan viennin kokonaisarvo on noin 1,8 miljardia euroa. Määrä on pysynyt samalla tasolla useamman vuoden ajan.
Laaja näkemys kentästä
Kun Mikko Käkelän työpesti alkoi, Elintarviketeollisuusliitossa käynnistettiin strategiatyö – asia, josta Käkelä on tyytyväinen. Tämä antoi osaltaan hyviä valmiuksia kohdata alan haasteet. Uusi strategia luo pohjaa tietenkin myös tulevaisuudelle, sillä odotettavissa on, että maailma muuttuu jatkossakin nopealla vauhdilla. – Strategian keskiössä on, että emme halua nähdä itseämme vain elintarviketeollisuuden etujärjestönä. Pyrkimyksenämme on vaikuttaa aktiivisesti koko ruoka-alaan, elintarvikkeita valmistavien yritysten lisäksi myös alkutuotantoon ja kauppaan. Tavoitteenamme on, että Suomessa on tulevaisuudessakin alan työtä ja osaamista ja että ala säilyy vetovoimaisena.
Käkelä lisää, että tavoitteisiin kuuluu myös esimerkiksi hyvin toimiva ja ennakoitava toimintaympäristö, missä yrityksiä ei säädellä uupumukseen asti vaan kannustetaan innovoimaan, kehittämään tuotteita sekä investoimaan ja työllistämään. – Lisäksi aivan keskeistä on taata jatkossakin suomalaisen ruokatuotannon vastuullisuus – ja esimerkiksi se, että vastuullinen toiminta pystytään osoittamaan kuluttajalle digitaalisesti seurattavilla mittareilla.
Mikko Käkelällä ei ole juurikaan aikaisempaa taustaa edunvalvontatehtävistä. Hän toimi ennen nykyistä työtään suuren kansainvälisen ruokapalveluyritys Compass Groupin Suomen toimitusjohtajana. Yritys valmistaa aterioita esimerkiksi työpaikoille, kouluille, sairaaloihin ja erilaisiin tapahtumiin. – Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtajaksi haluttiin henkilö, joka ymmärtää ruuasta ja tuntee niin alan suomalaisen kuin kansainvälisenkin toimintaympäristön sekä yritystoiminnan lainalaisuudet.
Suomalainen ruoka on vastuullista
Maailmanpoliittinen tilanne on kohdistanut huomion ennen kaikkea ruuan saatavuuteen ja hintaan. Ruoka-alaan vaikuttavat kuitenkin myös esimerkiksi erilaiset trendit, muiden muassa jo mainittu vastuullisuus. – Vastuullisuus ei ole enää vain ”trendi”, vaan pysyvä ja tärkeä osa liiketoimintaa, ”lupa myydä”, Käkelä korostaa.
Hän huomauttaa, että Suomessa tuotettu ruoka on hyvin vastuullista. – Meillä on ruuan tuotantoon esimerkiksi erittäin puhdasta vettä, hyvä kasvuympäristö sekä huipputasoiset ruuan laatujärjestelmät ja valmistusmetodit.
Hän iloitsee, että myös suomalaiset kuluttajat arvostavat suomalaista ruokaa. – Tutkimusten mukaan 4/5 suomalaisista haluaa ostaa ja syödä nimenomaan suomalaista ruokaa.
Suomalaisessa ruokakulttuurissa maistuvat niin pitkät perinteet kuin kansainvälisetkin vaikutteet. Osa kuluttajista suosii nykyään kasvispainotteista ravintoa, mutta samaan aikaan esimerkiksi lihan kulutus ei ole merkittävästi laskenut. Iso kokonaisuus on alati muutoksessa, mutta muutokset eivät ole nopeita. – Ruoka-alalla on erilaisia trendejä ja elintarviketeollisuuden pitää pystyä innovoimaan uusia tuotteita. Itse näen, että tärkeintä on, että tarjolla on erilaisia vaihtoehtoja monipuolisen ruokavalion vaalimiseksi.
Ruokapakkaukset muuttuvat
Elintarviketeollisuudessa pakkauksilla on aivan keskeinen rooli – ja päinvastoin –elintarviketeollisuus on erittäin tärkeä pakkausalalle. Pakkauksista vähintään puolet käytetään nykyään elintarvikkeiden pakkaamiseen. – Pakkauksen tärkein tehtävä on tietenkin varmistaa tuotteen säilyvyys ja ruokaturvallisuus. Pakkaus rakentaa myös brändiä ja auttaa erottautumisessa. Lisäksi aivan oleellisia ovat pakkausmerkinnät, jotka tarjoavat niin tärkeää tuotetietoa kuin erilaisia ’nice to know’ -asioita.
Pakkausala on voimakkaassa muutoksessa. Pakkauksissa pyritään esimerkiksi vähentämään muovin käyttöä sekä hyödyntämään erilaisia vaihtoehtoisia materiaaleja. – Jokaisella alan toimijalla on vahva tahtotila panostaa kestävään kehitykseen. Samaan aikaan on kuitenkin erittäin tärkeää, että esimerkiksi ohjaava lainsäädäntö tehdään kunnolla, vaikutusten arvioinnit suoritetaan laaja-alaisesti ja muutoksiin varataan riittävän pitkät siirtymäajat.
Käkelä muistuttaa, että pieneltäkin tuntuva uusi käytäntö voi tarkoittaa alan toimijalle erittäin suuria suunnittelu- ja muutostöitä sekä investointeja.
Hänen mukaansa esimerkiksi taannoisella kertakäyttötuotteiden käyttöä rajoittaneella SUP-direktiivillä oli erittäin hyvä tarkoitus, mutta sitä ei ollut valmisteltu riittävän hyvin ja realismiin nojautuen.
Merkintöjen uudistus
Paraikaa EU:ssa valmistellaan suurta pakkausmerkintöihin liittyvää uudistusta. Ideana on, että pakkauksiin tulisi harmonisoidut tiedot, jotka kertoisivat tuotteen ravintoarvoista. – Jos uudistus tehdään kunnolla, mikäli se on selkeä ja siinä huolehditaan, että eri kategorian tuotteiden keskinäinen kilpailu ei vääristy, se lisää varmasti hyvin kuluttajien tietoisuutta. Mutta mikäli uudistus valmistellaan huonosti, seurauksena saattaa olla tietenkin enemmän hämmennystä kuin mitään positiivista, Käkelä miettii.
Pakkausmerkintäuudistuksen yksityiskohdista odotetaan tarkempia tietoja syksyllä 2022.
Mikko Käkelä3KYSYMYSTÄ
Mikä on suosikkipakkauksesi? – Maitopurkki on yksinkertaisuudessaan ja selkeydessään hieno pakkaus. Sitä on helppo käyttää, säilyttää ja kuljettaa. Se tarjoaa riittävästi tuotetietoa. Lisäksi maitopurkki on kätevä käytön jälkeen huuhtoa ja laittaa kierrätykseen.
Mistä pakkauksesta et luovu? – Sellaista pakkausta, josta en olisi valmis luopumaan, ei taida olla. Olen avoin uusille ratkaisuille. Alalla tehdään paljon hienoa tuotekehitystä ja käyttöön otetaan koko ajan uusia kiertotaloutta edistäviä ratkaisuja ja materiaaleja. Odotan mielenkiinnolla, mitä kaikkea jännittävää tulevaisuus tuo mukanaan.
Miten kierrätät pakkaukset? – Taloyhtiössä, jossa asumme, on onneksi hyvät kierrätysmahdollisuudet. Eri jakeille on omat keräyspisteensä, myös esimerkiksi biojätteelle. Käytännössä viemme tyhjiä kartonki-, lasi- ja metallipakkauksia kierrätykseen päivittäin. Näin kotiin ei kerry turhia välivarastoja. Kierrätys on tietenkin erittäin tärkeää. Jokaisella on mahdollista tehdä omassa arjessaan pieniä ympäristötekoja, jotka vaikuttavat.
MUOVIPAKKAUS
TAHTOO KIERTOON MYÖS YRITYKSISSÄ
Teollisuusyritys, kauppa, sairaala tai suur keittiö - kaikissa syntyy kierrätykseen sopivaa muo vipakkausjätettä. Tule mukaan parantamaan yrityspakkausten kierrätystä Suomessa. Yritysten lavakääreet ja monet muut helposti kierrätettävät pakkaukset ovat menneet kiertoon jo vuosikymmeniä. Nyt on aika siirtää katse myös haasteellisempiin muovipakkauksiin. Kierrätysvalmentajamme Katja Laitinen auttaa löytämään sinun yrityksellesi sopivat ratkaisut. Yrityksiä palvelevat myös alan kierrätystoimijat. Tutustu kierrätyksen tietopakettiin osoitteessa:
www.uusiomuovi.f/yrityksille.
Olemme toimineet yli 20 vuotta muovipakkausten virallisena tuottajayhteisönä. Yli 2 500 tuottajayritystä on siirtänyt muovipakkausten tuottajavastuunsa hoidettavaksemme. Tarjoamme kustannustehokasta ja asiantuntevaa palvelua kiertotalouden ytimessä.
Ota yhteyttä
