Naapurina ydinvoimala Loviisan voimalaitos | 1/2021
YVA-menettely: Kysymyksiä ja vastauksia
Ilmastohaaste pysyy agendalla
Voimalaitoksen jatkolupa piristäisi aluetaloutta
– Sivu 3
– Sivu 2
– Sivu 4
Energia-ala on vakaa työllistäjä Koronaepidemian vaikutus energia-alan työllisyyteen on ollut odotettua pienempi. Fortumiin ja Loviisan voimalaitokselle on palkattu kesäharjoittelijoita samaan tahtiin kuin aiempinakin vuosina. – Sivu 4 Liiketalouden opiskelija Henri Rinne on yksi Loviisan voimalaitoksella työllistyneistä.
Kesän vuosihuollot koronapandemian oloissa Loviisan voimalaitoksen vuosihuollot toteutuvat tänäkin kesänä korona pandemian oloissa. Tärkeimpänä tehtävänä on turvata oman henkilöstön ja urakoitsijoiden työntekijöiden terveys ja turvallisuus sekä toiminnan jatkuvuus. – Sivu 2
Ympäristöraportti 2020 Jätemäärät grafiikkana – Sivu 3 11% 60%
12%
Tavanomaisen jätteen osuus
96 %
13%
1% 1% 2%
Loviisa 2: 22.8.–9.9.2021 // Loviisa 1: 11.9.–29.9.2021
Koronaturvallisuus varmistetaan vuosihuolloissa Loviisan voimalaitos valmistautuu toisiin vuosihuoltoihin koronapandemian aikana. Tänä vuonna molemmilla laitosyksiköillä on vuorossa niin kutsuttu polttoaineenvaihtoseisokki. Kunnossapitotekniikkayksikön päällikkö Anssi Laakso kertoo, että COVID-19-pandemian puhkeamisen jälkeen Loviisan ydinvoimalaitoksen tärkein tehtävä on ollut oman henkilöstön ja urakoitsijoiden työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden takaaminen sekä toiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Viime syksyn vuosihuoltoihin osallistui lähes 1500 työntekijää
kymmenestä eri maasta. – Onnistuimme toteuttamaan kaikki vuosihuoltotyöt täydessä laajuudessa ilman yhtään COVID19-tapausta. – Varmistaaksemme kaikille vuosihuoltoihin osallistuville turvallisen työskentelyn varaudumme tänäkin vuonna mahdollisiin koronatartuntoihin ja niiden ehkäisyyn monin eri toimenpitein, Anssi Laakso kertoo.
Kolme avainasiaa, joiden ansiosta vuosihuollot onnistuivat 2020 • • •
Sitoutuminen Yhdessä tekeminen kohti yhteistä päämäärää Sopeutuminen vallitsevaan tilanteeseen
Sitoutuminen ja sopeutuminen koronatilanteen vaati muksiin takaavat turvallisen työskentelyn myös vuosi huoltojen aikana, Anssi Laakso sanoo.
USEIN KYSYTTYÄ Elokuussa 2020 käynnistynyt Loviisan voimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointi on herättänyt kiinnostusta. Tässä vastauksia menettelyn aikana useimmin kysyttyihin kysymyksiin. Millaisia vaihtoehtoja YVA-menettelyssä tarkastellaan? Tyypillisesti YVA-menettelyissä arvioidaan uuden hankkeen toteuttamisen eri vaihtoehtoja sekä toteuttamatta jättämistä. Tässä YVA-menettelyssä tarkastellaan voimalaitoksen käytön jatkamista enintään noin 20 vuodella (vaihtoehto VE1) sekä kahta erilaista käytöstäpoistovaihtoehtoa (vaihtoehdot VE0 ja VE0+), joissa voimalaitoksen käyttöä ei jatkettaisi, vaan voimalaitosyksiköt poistetaan käytöstä nykyisen käyttölupajakson jälkeen. Käytön jatkamiseen sekä toiseen käytöstäpoistovaihtoehtoon sisältyy myös muualla Suomessa muodostuneen radioaktiivisen jätteen vastaanottaminen, käsittely, välivarastointi ja loppusijoitus.
Mistä muualla Suomessa muodostuneet radioaktiiviset jätteet muodostuvat? Radioaktiivista jätettä syntyy Suomessa ydinvoimalaitosten lisäksi esimerkiksi terveydenhuollon, teollisuuden ja tutkimuslaitosten toiminnassa mittalaitteista, analysaattoreista ja merkkiaineista. Radioaktiiviset jätteet voivat olla myös radioaktiivisten aineiden likaamia suojavarusteita sekä tutkimus- ja puhdistusvälineitä. Lisäksi kyseeseen tulisivat VTT:n FiR 1 -tutkimusreaktorin ja tutkimuslaboratorion käytöstäpoistojätteet. Millaista tämä jäte on? Ne vastaavat ominaisuuksiltaan voimalaitosalueelle loppusijoitettavaa voima-
laitoksen matala- ja keskiaktiivista eli niin kutsuttua ydinlaitosjätettä. Kuinka suurista määristä olisi kyse? Määrä olisi yhteensä alle 2000 m3, eli pieni osa Loviisan voimalaitoksen käytön ja käytöstäpoiston tuottamasta jätteestä. Miksi Loviisan voimalaitokselle pitäisi tuoda muualla Suomessa muodostunutta radioaktiivista jätettä? Fortumilla ja Loviisan voimalaitoksella on pitkä kokemus ja asiantuntemus sekä olemassa olevat jätteenkäsittely- ja loppusijoitusmenetelmät, joiden avulla jätteiden loppusijoitus voidaan toteuttaa asiantuntevasti ja luotettavasti. Myös työ- ja elinkeinoministeriön aset-
tama kansallinen ydinjätehuollon yhteistyöryhmä suosittelee olemassa olevan osaamisen ja infrastruktuurin hyödyntämistä. Entä muualla Suomessa muodostuneen radioaktiivisen jätteen turvallisuus? Niiden osalta vaikutukset ovat vähäisiä verrattuna Loviisan voimalaitokselta peräisin oleviin jätteisiin, ja turvallisuus varmistetaan aina tarvittaessa erillisin tapauskohtaisin selvityksin. Lisäksi Säteilyturvakeskus valvoo jätteenkäsittely- ja loppusijoitusmenetelmien turvallisuutta.
Elokuussa 2020 Fortum käynnisti Loviisan voimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettely), jossa arvioidaan voimalaitoksen mahdollisen käytön jatkamisen ja vaihtoehtoisesti käytöstäpoiston sekä matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutuksia.
Ilmastohaaste ei ole poistunut koronan myötä Viimeisen vuoden aikana me kaikki olemme varmasti kokeneet poikkeusolot jollain tavoin. Monia yhteiskunnan toimintoja on rajoitettu tai ajettu alas, lentoja peruttu ja ihmiset siirtyneet mahdollisuuksien mukaan etätöihin. Koronapandemian aikana päästöt ovat hetkellisesti vähentyneet, mutta lyhytaikaisen muutoksen sijaan ilmastonmuutoksen hillintä vaatii pitkäjänteisiä tekoja kaikilla aloilla, ei vain energiasektorilla. Saavuttaaksemme ilmastotavoitteet tarvitsemme uusiutuvien energialähteiden lisäksi enenevässä määrin puhdasta vetyä, energiavarastoja ja muita joustavia ratkaisuja.
YVA-menettely on kaksivaiheinen ja se kestää noin puolitoista vuotta. Lue lisää Loviisan voimalaitoksen YVAmenettelystä:
Toivottavasti voimme pian kertoa ydinvoiman saaneen viherleiman.
www.fortum.fi/loviisayva
Jäte materiaalina
11%
Tavan omaisen jätteen osuus
96 %
12%
Jäte energiana
Kokonaisjätemäärä
1 350 t
71 %
Kaatopaikalle
13% 60%
Jäte hyödynnettäväksi
Vaarallinen jäte (esim. kemikaalit ja liuottimet)
1% 1% 2%
Radioaktiivinen huoltojäte (loppusijoitetaan VLJ-luolaan) Nestemäinen radioaktiivinen jäte Käytetty polttoaine Vuotuiseen jätekertymään vaikuttavat muun muassa vuosihuoltojen pituudet ja niissä tehdyt työt, erityisesti purkutyöt.
Ympäristövaikutukset 2020 Vuonna 2020 Loviisan voimalaitos tuotti sähköä ilman hiilidioksidipäästöjä yhteensä 7,8 TWh (netto). Se vastaa reilua kymmentä prosenttia Suomen sähköntuotannosta. Voimalaitoksen ympäristövaikutukset pysyivät kaikilta osin lupaehtojen rajoissa.
Loviisan ydinvoimalaitoksen sähköntuotannolla vältetään Suomessa vuosittain noin 6 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt ilmakehään verrattuna siihen, että vastaava määrä tuotettaisiin fossiilisilla polttoaineilla.
Ydinvoima on Fortumin joulukuussa päivitetyn strategian ytimessä. Yhdessä Uniperin kanssa olemme nyt Euroopan kolmanneksi suurin ydinvoimayhtiö. Ydinvoima tarjoaa volyymiltaan ennakoitavaa puhdasta energiaa, joka on avainasemassa myös vähennettäessä muiden toimialojen päästöjä. Päästöjen vähentäminen perustuu sähkön käytön lisäämiseen lämmityksessä, teollisuudessa ja liikenteessä. Puhdasta energiaa tarvitaan myös vedyn valmistamiseen. Ilmastotavoitteiden kannalta on tärkeää, että myös ydinvoima sisällytetään kestävän rahoituksen säädöksiin muiden vähähiilisten ratkaisujen rinnalle. Tätä tukee EU-komission tieteellisen asiantuntijaryhmän, tutkimuskeskus Joint Research Centre (JRC) valmistunut arvio, jonka mukaan ydinvoimalla tuotetun sähkön elinkaaren aikaiset ilmastopäästöt ovat verrattavissa vesi- ja tuulivoiman päästöihin. Tällä hetkellä kaksi asiantuntijatoimikuntaa arvioi JRC:n raporttia. Niiden arvioidaan valmistuvan kesän 2021 aikana. Toivottavasti seuraavassa lehdessä voimme kertoa ydinvoiman saaneen viherleiman.
Pia Fast Päätoimittaja
Voimalaitoksella olisi merkittävä vuosittainen osuus Loviisan bruttokansantuotteesta, noin 25 prosenttia. Selvitys, Ramboll Finland Oy, 2021
Loviisan voimalaitoksella merkittävä vaikutus aluetalouteen Loviisan ydinvoimalaitoksen aluetaloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä, erityisesti Loviisan seudulle, selviää Ramboll Finland Oy:n tekemästä arviosta. Toiminnan jatkuessa työllisyysvaikutukset säilyvät nykyisellä tasolla, mutta ajallisesti pidempään ja ylläpitävät samalla talouden nykyistä tasoa erityisesti paikallisella ja alueellisella tasolla. Myös käytöstäpoistovaihe tuo lisäarvoa ympäröivälle yhteiskunnalle, mutta huomattavasti vähemmän, kuin voimalaitoksen ollessa sähköntuotannossa. Mikäli Loviisan voimalaitoksen toimintaa jatkettaisiin 20 vuodella
aina vuoteen 2050 saakka, voimalaitoksen aikaansaamilla vaikutuksilla olisi merkittävä vuosittainen osuus Loviisan seutukunnan bruttokansantuotteesta – noin 25 % prosenttia. – Alueellisesti Loviisan voimalaitoksen keskimääräinen vuosittainen osuus Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson bruttokansantuotteesta olisi noin prosentin luokkaa, kertoo johtaja Peter Tuominen. Rambollin arvion mukaan vuositasolla eri toimialoilla säilyy nykyisen kaltainen työvoiman kysyntä, keskimäärin 1336 henkilötyövuotta, mikä katettaisiin osin olemassa olevilla työpaikoilla ja osin uusilla. Näis-
tä työpaikoista olisi Loviisassa reilut 250 työpaikkaa, muualla Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson kunnissa noin 500 ja muualla Suomessa lähes 600 työpaikkaa. (luvut pyöristetty) – Merkittävimmät työllisyysvaikutukset voimalaitoksen toiminnan jatkuessa olisivat kaupan, kiinteistön ja maisemanhoidon, työllistämistoiminnan, jätehuollon ja materiaalikierrätyksen, valmistavan teollisuuden sekä teknisten palveluiden toimialoilla. – Kaiken kaikkiaan voimalaitoksen toiminnan jatkaminen tarkoittaisi noin 26 700 henkilötyövuoden työvoiman kysyntää.
Rambollin arvio osoittaa, että Loviisan ydinvoimalaitoksen käyttöluvan jatka minen toisi huomattavan taloudellisen lisäpotkun paikallisesti ja alueellisesti, Peter Tuominen sanoo.
Lisätietoja www.fortum.fi/naapurina-ydinvoimala-1/2021
KESÄHARJOITTELIJAT SAAPUVAT LAITOKSELLE
”Reippaalla asenteella pääsee pitkälle”
Henri Rinne on tyytyväinen voidessaan sovittaa yhteen liiketalouden opinnot ja työskentelyn Lo viisan ydinvoimalaitoksella.
Henri Rinne on liiketalouden opiskelija, joka sai jo viime vuonna kesäharjoittelijana tuntumaa Loviisan voimalaitoksen arkeen. Viime kesän jälkeen hän jatkoi koulutusryhmässä tuntityöntekijänä, mikä mahdollisti työn ja opintojen yhteensovittamisen joustavasti. Toukokuussa alkoi uusi kesäharjoittelujakso samassa tiimissä. – Pääasiallisesti työaikani kuluu koulutuskirjanpidon parissa, mutta koulutusten kehittämisprojektit sekä viestintään liittyvät tehtävät tulevat myös tutuiksi. Vastuuta saa lisää sitä mukaa, kun osoittaa onnistuvansa tehtävissä. Yhteishenki on Rinteen mukaan laitok-
SEURAA FORTUMIA Ajankohtaista asiaa Fortumista ja energia-alasta, ihmisistä ja hankkeistamme näissä kanavissa:
NAAPURINA YDINVOIMALA Liite Loviisan Sanomissa 27.5.2021
sella huippuluokkaa. – Kaikki ovat aina tarpeen tullen halukkaita auttamaan ja ratkaisemaan yhdessä eteen tulevia haasteita. Uutena kesätyöntekijänä minut otettiin todella lämpimästi vastaan. Olin täysin yhdenvertainen työntekijänä ja työpanostani arvostettiin alusta lähtien. Henri Rinne uskoo kehittäneensä huomattavasti tiimityöskentely- ja vuorovaikutustaitojaan. – Yhdessä tekemällä saamme ratkaistua eteen tulevat haasteet. Koen että reippaalla asenteella, innokkuudella, uteliaisuudella ja halulla oppia uutta pääsee pitkälle.
Twitter: @FortumNuclear Facebook: Fortum Suomi Linkedin: Fortum
JULKAISIJA Fortum Power and Heat Oy, Loviisan voimalaitos PL 23, 07901 Loviisa | www.fortum.fi/loviisa
TÖITÄ RIITTÄÄ JATKOSSAKIN Energia-ala on sitoutunut puolittamaan päästöt vuoteen 2030 mennessä. Töitä riittää siis jatkossakin tulevaisuuden energiaratkaisujen parissa, ja investoinnit jatkuvat poikkeus tilanteesta huolimatta.
Fortumin Loviisan voimalaitoksen ja ydinvoiman ajankohtaisista asioista löydät tietoa verkkosivultamme: www.fortum.fi/loviisa
PÄÄTOIMITTAJA Pia Fast | gsm 040 147 8752 pia.fast@fortum.com
TOIMITUS JA ULKOASU Creative Peak www.creativepeak.fi