Maanomistaja 1/2023

1 | 2023

Tässä numerossa

Lehden tekijät

JULKAISIJA: Maanomistajain Liitto r.y.

www.maanomistajainliitto.fi

PÄÄTOIMITTAJA: Kimmo Collander

TOIMITUS JA ULKOASU: Creative Peak

www.creativepeak.fi

AD: Milla Kaukiainen

PAINO: Grano Oy | Paperi: MAXI offset 120g

ISSN 0355-0478 | Verkkojulkaisun ISSN 2490-1873

Omaisuudensuoja on perusoikeus

Painetta maankäyttöön tulee monesta suunnasta. EU-komissio pyrkii ulottamaan päätäntävaltansa metsäpolitiikkaan. Se näkee metsät vain ilmasto- ja ympäristöpolitiikan osana. Yksisilmäinen katsantokanta on saanut tilaa myös Suomessa. Metsäkeskusteluun on tullut liikaa uhkakuvien maalailua. Ongelmia nähdään siellä, missä olisi tarjolla todellisia ratkaisuja.

Metsä- ja maankäyttökeskustelusta unohdetaan jatkuvasti tärkein osapuoli. Jokainen maankäyttöä koskeva päätös vaikuttaa suoraan meihin metsänomistajiin. Tätä näkökulmaa ei saa keskustelussa koskaan sivuuttaa.

Metsät eivät ole ongelma vaan ratkaisu ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin. Vahvuutemme on yli 600 000 metsänomistajaa, jotka tekevät metsiään koskevat ratkaisut säädösten puitteissa oman tahtonsa mukaan. Tämä takaa monipuolisen metsien käytön.

Huolestuttavan suuri osa päättäjistä on valmis ilmasto- ja ympäristöpolitiikan nimissä nakertamaan omaisuudensuojaa. Tämä nähtiin luonnonsuojelulain käsittelyssä, kun vasta loppusuoralla siitä saatiin poistettua omaisuudensuojan heikennykset. Vaikuttavuusarvioinnissa ei juuri huomioitu maanomistajalle aiheutuvia kustannuksia, vaikka omaisuuden suoja on perustuslakiin kirjattu perusoikeus. Sen tulee olla aina metsä- ja maankäyttökysymysten perusta.

Omaisuuden suojasta ei saa joustaa muiden intressien edessä. Tältä osin on parannettavaa sekä ajattelutavassa että lainsäädännössä. On suorastaan häpeällistä, ettei lunastuslakia ole uudistettu. Lain epäkohdat tiedetään ja niitä käytetään hyväksi häikäilemättä. Kunnat käyttävät pakkolunastusta maapolitiikan välineenä. Verkkoyhtiöt lunastavat maata voimalinjoillensa kelvottomilla korvauksilla. Kauniit sanat eivät auta. Korvaustasot saadaan oikeudenmukaisiksi vain lailla.

Meillä riittää työtä edunvalvonnassa. Maanomistajanäkökulmaa on tuotava vahvemmin keskusteluun. Tärkeä vaikuttamisen paikka on eduskuntavaalit. Vaaliohjelmat ja lupaukset on syytä lukea tarkkaan. Eroja nimittäin löytyy.

Jari Leppä, Maanomistajain Liiton varapuheenjohtaja

Egendomsskyddet är en grundläggande rättighet

Markägandet utsätts för tryck från olika håll. EU-kommissionen, som strävar efter att utvidga sin beslutanderätt till skogspolitiken, betraktar skogen som enbart en del av klimat- och miljöpolitiken. Det ensidiga betraktelsesättet har vunnit terräng även här i Finland. Skogsdiskussionen präglas av alltför många hotbilder: Man ser problem där det egentligen finns adekvata lösningar.

Den viktigaste parten glöms ständigt bort i skogs- och markanvändningsdiskussionen. Varje beslut gällande markanvändningen inverkan direkt på oss skogsägare, vilket är en synpunkt som inte får förbises i diskussionerna och debatterna.

Skogen utgör inget problem - den erbjuder tvärtom en viktig lösningsmodell gällande de klimat- och miljörelaterade utmaningarna. Vår styrka är de över 600 000 skogsägare som väljer att fatta egna beslut om sina skogar inom ramen för gällande förordningar och bestämmelser. Denna valmöjlighet står som garanti för mångsidig och diversifierad användning av skogen.

En oroväckande stor del av beslutsfattarna är beredd att, i klimatoch miljöpolitikens namn, inskränka egendomsskyddet. Behandlingen av naturskyddslagen är ett gott exempel på detta: Den tilltänkta försvagningen av egendomsskyddet ströks ur utkastet först på slutrakan. I konsekvensbedömningen beaktades markägarnas kostnader knappast alls, trots att egendomsskyddet är inskrivet i grundlagen som en grundläggande rättighet. Denna rättighet bör alltid vara utgångspunkten i skogs- och markanvändningsrelaterade sammanhang.

Egendomsskyddet får inte köras över av andra intressen. I denna fråga tarvar både tänkesättet och lagstiftningen en revidering. Det är direkt skamligt att inlösningslagen inte har reviderats. De välkända missförhållandena i lagen utnyttjas ofta skrupelfritt. Kommunerna använder expropriationen som ett markpolitiskt instrument och elnätsbolagen löser in mark för sina kraftledningar mot otillräcklig ersättning. Vackra ord är en klen tröst: En rättvis ersättningsnivå måste tryggas i lagen.

Vår intressebevakning är som bekant arbetsdryg. Jordägarnas åsikter och synpunkter bör beredas större utrymme i diskussionen. Eftersom det stundande riksdagsvalet utgör en viktig kanal för påverkan lönar det sig att lusläsa partiernas valprogram och vallöften, som i flera avseende skiljer sig från varandra.

Jari Leppä, viceordförande i Jordägarnas Förbund

AJANKOHTAISTA

Miten tuulivoima vaikuttaa ELÄIMISTÖÖN?

Luonnonvarakeskus (Luke) on käynnistänyt tutkimuksen tuulivoiman vaikutuksista eläimistöön.

Viisivuotisen seurantatutkimuksen aikana kartoitetaan tuulivoiman vaikutuksia erityisesti suteen, metsäpeuraan ja kotkaan sekä poronhoitoon ja poronhoidon kustannuksiin. Kyselytutkimusten ja metsästäjien keräämien aineistojen avulla selvitetään lisäksi metsästäjien

Entistä tarkempaa PAIKANNUSTA

näkemyksiä ja kokemuksia tuulivoiman vaikutuksista metsästykseen.

Tavoitteena on tuottaa ohjeita, jolla tutkimusten kohteena olevien lajien elinympäristövaatimukset voidaan ottaa entistä paremmin huomioon tuulivoimaloiden sijoittamisessa.

Tuulivoiman vaikutuksia eläimistöön on Suomessa tutkittu vähän, ja nyt kohteena olevista lajeista kotimaiset tutkimukset puuttuvat kokonaan.

Euroopan unionin satelliittipaikannusjärjestelmä Galileon uusi tarkkuuspalvelu, High Accuracy Service (HAS), on nyt operatiivisessa käytössä.

Palvelu on kaikille avoin ja käyttö maksutonta. Se tarjoaa käyttäjilleen noin 20 cm:n sijaintitiedon tarkkuuden. Parannus on huomattava, sillä aiemmin korjauksia satelliittipaikannuksen sijaintitarkkuus on ollut muutamia metrejä.

HAS-palvelun hyödyntämismahdollisuuksia löytyy muun muassa maa- ja metsätalouden sekä ympäristösektorin käyttökohteista, jos tarkkuus riittää esimerkiksi kylvölinjojen ajoon tai hakkuualueiden määrittämiseen.

Kuva: Shutterstock

Kulttuuriympäristöt ILMASTONMUUTOKSESSA

Kulttuuriympäristö-, ilmastonmuutos- ja rakennusalan asiantuntijat tarvitsevat yhteisiä tilaisuuksia ja laskentamenetelmiä, arvioi ympäristöministeriön teettämä selvitys, joka käsittelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja hillintää Suomen kulttuuriympäristöissä.

Kulttuuriympäristöjä ovat maisemat ja paikat, joissa ihmisen kädenjälki näkyy. Ne ovat vaalittuja historiallisia kohteita, mutta myös arkisia elinympäristöjä, jotka vaikuttavat suuresti siihen, miten koemme esimerkiksi muuttuvan ilmaston.

Puukauppa väheni, HINNAT NOUSIVAT

Yksityismetsistä ostettujen tukki- ja kuitupuulajien nimelliset keskihinnat kohosivat viime vuonna, ilmenee Luonnonvarakeskuksen tilastoista. Tukkipuun kauppa laski vuositasolla 17 prosenttia, ja kuitupuun kauppa seitsemän prosenttia.

Teollisuuspuun reaaliset hinnat nousivat pystykaupoissa keskimäärin prosentin ja hankintakaupoissa kaksi prosenttia edellisvuodesta.

Energiapuun kaupassa rangan keskihinta kohosi pystykaupoissa 30 prosenttia ja hankintakaupoissa yhdeksän prosenttia.

Yksityismetsistä ostetusta kuusitukista maksettiin vuonna 2022 pystykaupoissa keskimäärin 71,3 euroa ja mäntytukista 67,0 euroa kuutiometriltä. Vuositasolla keskihinnat jäivät reaalisesti prosentin edellistä vuotta korkeammalle.

Suurin nousu oli koivupuun hinnoissa.

Lämpötilan vaihtelut, lisääntyneet sademäärät, sään ääri-ilmiöt sekä muutokset kosteusolosuhteissa ja merenpinnan nousu vaikuttavat suoraan tai välillisesti kulttuuriympäristöihin.

Ympäristöneuvos  Tuija Mikkonen huomauttaa, että ilmastonmuutoksen hillintätoimet voivat aiheuttaa riskejä kulttuurihistoriallisille kohteille.

– Toisaalta kulttuuriympäristöjen ja maisemien hyvä hoito sekä kulttuuriperintöön liittyvät toimintatavat ja tiedot ovat usein niitä toivottuja ratkaisuja, jotka hillitsevät ilmastonmuutosta, hän sanoo.

Selvitys peräänkuuluttaa avointa keskustelua kulttuuriympäristöjen arvoista, ohjauskeinoista ja kannustimista.

https://ym.fi/-/uhka-ja-mahdollisuus-kulttuuriymparistot-ilmastonmuutoksessa

AJANKOHTAISTA

Karttapaikkapalvelu uudistui

Maanmittauslaitoksen avoimia ja maksuttomia paikkatietoaineistoja voi nyt ladata Maanmittauslaitoksen

Karttapaikka-palvelusta.

Käytettävyyttä on samalla parannettu asiakaspalautteen perusteella.

Verkkopalvelussa voi katsella karttoja ja hakea paikkoja esimerkiksi osoitteella, paikannimellä tai kiinteistötunnuksella. Palvelussa voi myös ostaa painettuja karttoja ja tulosteita.

Nykyinen Avoimien aineistojen tiedostopalvelu suljetaan vuoden 2023 keväällä.

Kiinteistörekisterikarttaan uudet rajaamismahdollisuudet tulevat käyttöön talven 2023 aikana. Palvelussa on myös parannettu rajapintoja ja aineistoformaatteja on lisätty.

PALVELU LÖYTYY TÄÄLTÄ

https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/

paikkatietoaineistoja -osiossa voi ladata monenlaisia paikkatietoaineistoja omalla vapaalla rajauksella.

Rantaluonnon TILAA PARANNETAAN

Keväällä käynnistyvä Metsoohjelmaan liittyvä hanke parantaa rantaluonnon tilaa VarsinaisSuomen alueella.

Hanke toteutetaan vuosina 2023–2025 yhteistyössä maanomistajien ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Samalla se tukee maanomistajia omaehtoista rantaluonnon suojelua ja kunnostusta.

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama hanke on osa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa (METSO).

Saatavia tuloksia on tarkoitus hyödyntää laajemmin muilla ranta-alueilla.

Kuva: Maanmittauslaitos

Karttapaikan Lataa avoimia

Kuva: Maaja metsätalousministeriö

Yhteismetsien SUOSIO KASVOI

Yhteismetsien maapinta-ala kasvoi 44 % enemmän kuin viitenä edellisenä vuonna keskimäärin. Vuoden 2023 alussa yhteismetsiä oli yhteensä 594 kappaletta. Yhteismetsän voi perustaa yhdessä muiden metsänomistajien kanssa tai suvun omista metsistä. Oman metsän voi liittää myös aiemmin perustettuun

yhteismetsään.

Vuonna 2016 perustettu Suomen yhteismetsät ry palvelee kaikkia Suomessa sijaitsevia yhteismetsiä. Yhdistys on myös Maanomistajain Liiton yhteisöjäsen.

Lisätietoja

https://suomenyhteismetsat.fi/

Uusi viljelysuunnitteluohjelma Wisu laskee viljelyn hiilivaikutukset lohkokohtaisesti. Työkalu antaa uutta näkökulmaa tilan viljelykäytäntöjen kestävään kehittämiseen.

Maaperän hiilivarannon muutoksen laskenta on kaikkien suomalaisten viljelijöiden saatavilla. Lisäksi laskenta tuo näkyväksi satoon sitoutuneen hiilen, jota ei virallisessa kasvihuonekaasulaskennassa huomioida.

Uusi työkalu löytyy Minun Maatilani Wisusta, joka pystyy lohko- ja vuosikohtaiseen laskentaan, kun viljelykirjanpito on Wisu-ohjelmassa ajan tasalla.

Lisätietoja

https://www.minunmaatilani.fi/

LÄMMITYSREMONTTI

KANNATTAA

Jo yli 27 800 pientalon omistajaa on hakenut ELY-keskukselta avustusta fossiilisen öljy- tai maakaasulämmityksen vaihtamiseen kestävämpään energiaan perustuvaan lämmitykseen.

Suosituimpia öljylämmityksen korvaavia lämmitysmuotoja ovat olleet vesi-ilmalämpöpumppu (69 % avustuksella toteutetuista lämmitysremonteista), maalämpö (19 %) ja kaukolämpö (7 %).

Helmikuussa hakemuksia oli jonossa noin 3 000 kappaletta, ja viiden kuukauden käsittelyaika lyhenee reipasta vauhtia.

ELY-keskuksella on jakamattomia määrärahoja vielä suunnilleen 57 miljoonaa euroa. Tämänhetkisellä hakemusvauhdilla määrärahojen arvioidaan riittävän vuoden 2024 loppuun saakka.

Avustusta voivat hakea ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien omakoti- ja paritalojen omistajat, ja sitä voidaan myöntää uudesta lämmitysmuodosta riippuen 2 500 tai 4 000 euroa.

https://ym.fi/-/yli-27-800-pientalon-omistajaaon-hakenut-avustusta-fossiilisesta-oljy-tai-maakaasulammityksesta-luopumiseksi

Vapaaehtoinen hiilensidonta

Uusi tulonlähde maanomistajille

Vapaaehtoinen hiilensidonta voi olla uusi tulonlähde monelle maan- ja metsänomistajalle.

Tavoitteena on, että hiilineutraaliuteen pyrkivät yritykset voisivat kompensoida päästöjään ostamalla hiilensidontaa suomalaisista metsistä. Se voidaan toteuttaa esimerkiksi metsän istutuksella, lannoituksella tai kiertoajan pidentämisellä.

Taustalla globaali ilmastokriisi

Hiilensidonta ry:n puheenjohtaja Matti Toivonen muistuttaa, että taustalla on globaali ilmastokriisi, jonka ratkaisemiseen tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä. Hiilensidonta on niistä yksi.

– Maanomistajat, erityisesti metsänomistajat ovat tässä etulyöntiasemassa, ja heillä on samalla mahdollisuus saada lisäansaintaa, hän sanoo.

Toivosen mukaan metsänomistajilla, joille ympäristöasiat ovat tärkeitä ja jotka näkevät metsänhoidon laaja-alaisesti, on valmiuksia hiilensidonnan edistämiseen.

– Ala on nuori ja toiminta on vielä melko pirstoutunutta. Mukana on kuitenkin jo satoja yksityisiä maanomistajia, ja var-

sinkin ilmastoasioista tietoisen nuoren polven kiinnostus on kasvamassa.

Markkinakatsaus puolivuosittain

Hiilensidonta ry ja Pellervon taloustutkimus PTT julkistivat ensimmäisen hiilikompensaatioiden markkinakatsauksen joulukuussa 2022. Se perustui 20:lle yritykselle lähetettyyn kyselyyn, johon vastasi 11 yritystä.

Toinen markkinakatsaus valmistui maaliskuussa 2023.

Aineiston perusteella hiilikompensaatioiden keskihinta oli 1.7.–31.12.2022 noin 12 euroa per yksikkö (vastaa yhtä hiilidioksidiekvivalenttitonnia). EU:n päästökauppajärjestelmässä päästöoikeuksien hinta oli viime vuoden lopulla lähes 80 euroa.

Kuva markkinoista ja niiden toiminnasta tarkentuu, kun seurantaa laajennetaan. Jatkossa katsaus on määrä julkaista puolivuosittain.

Konkreettinen kuva alan tilanteesta

Matti Toivonen pitää markkinakatsausta erittäin tärkeänä välineenä lisätä avoimut-

Teksti: Seppo Iisalo Kuva: Shutterstock

– Olemme lähteneet etupainotteisesti kartoittamaan tilannetta, Hiilensidonta ry:n puheenjohtaja Matti Toivonen kertoo.

ta ja tietoa markkinan tilanteesta.

– Tilastoinnin avulla saadaan konkreettinen kuva alan tilanteesta kaikille sidosryhmille: maanomistajille, palveluja ostaville yrityksille, kuluttajille ja lainsäätäjille.

– Olemme halunneet lähteä asiassa etupainotteisesti liikkeelle. Näin voimme auttaa eri toimijoita valmistautumaan EU:n ja valtiovallan taholta tuleviin linjauksiin ja edessä olevaa rekisteröintiä varten.

Jatkon kannalta keskeinen lähiajan tapahtuma on eduskuntavaalit ja tulevan hallituksen ohjelma.

– Pyrimme vaikuttamaan siihen, että hallitusohjelmaan kirjataan vapaehtoisen hiilensidonnan ja kompensoinnin pelisäännöt ja käynnistetään niihin liittyvä lainsäädäntötyö. Se selkeyttäisi tilannetta ja aktivoisi yritysten ja maanomistajien ilmastotoimia, Toivonen sanoo.

”Ansaintalogiikka on murroksessa”

Perinteisesti maan- ja metsänomistajien tulo on muodostunut lähestulkoon täysin puukaupasta ja maanvuokrasta.

– Nyt tämä ansaintalogiikka on murroksessa. Markkinoilla on palveluntarjoajia, jotka tarjoavat erilaisia ansaintakeinoja perinteisten lisäksi. Näistä yksi ajankohtaisimmista ja nopeimmin käyttöönotettavista toimista on hiilenpoisto eli hiilensitominen puustoon ja maaperään, Hiilensidonta ry:n asiantuntija Jenni Kähkönen kertoo.

Mediassakin on ollut viime aikoina paljon puhetta hiilenpoistosta ilmakehästä ja sen säännöistä.

– Eikä syyttä, Kähkönen sanoo.

– Hiilimarkkina on globaali, ja Pariisin ilmastosopimuksen voimaan tulon myötä markkinasäännöt ovat vielä kehityksen alla. Lisäksi kotimaiseen markkinaan vaikuttavat Euroopan unionin ja kansallinen lainsäädäntö.

Kähkönen pitää välttämättömänä kansallisen rekisterin perustamista ja sääntöjen selkeyttämistä vapaaehtoismarkkinan toimintaedellytysten vahvistamiseksi ja kaksoislaskentaongelman ratkaisemiseksi.

– Hiilimarkkinat kehittyvät jatkuvasti. Hiilensitomisen lisäksi on hyvä muistaa,

KAKSOISLASKENTA KANTONA KASKESSA

Agendallamme on toive vapaaehtoisen, markkinapohjaisen hiilensidonnan toimintaedellytysten parantamiselle.

Pahimpana kantona kaskessa on kaksoislaskentaongelma. Nykytilanne tarkoittaa maanomistajien näkökulmasta sitä, että valtio on pakkolunastanut hiilensidonnan ilman korvausta tai edes konsultaatiota.

Elinkeinoelämän kannalta se tarkoitta sitä, että yritykset eivät pysty käyttämään laadukasta kotimaista kompensaatiota hiilineutraaliuteen pyrkiessään.

Ilmaston kannalta se tarkoittaa, että jää paljon hyvää työtä tekemättä maailman pelastamiseksi yksityisellä rahalla. Tämä raha olisi sellaista, mitä ei valtion kassasta tarvitse ottaa.

Kimmo Collander

Maanomistajain Liiton pääsihteeri

Metsäalan pyöreä pöytä 2.3.2023

että omilla toimillaan voi edistää kestävää kehitystä muun muassa suojelemalla luonnon monimuotoisuutta maa-alueellaan. Tulemme toivottavasti näkemään erilaisia hiilenpoistomenetelmiä ja jatkuvasti kasvavaa tarjontaa tulevaisuudessa, hän sanoo.

Jenni Kähkönen muistuttaa, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tarvitaan meidän kaikkien pikaisia toimia.

Kuva: Rud Pedersen Public Affairs

Selvitys pohjustaa kestäviä ratkaisuja

Maa- ja metsätalousministeriön maaliskuun alussa julkaisemassa selvityksessä on arvioitu valkohäntäpeuran roolia eri näkökulmista ja esitetty suosituksia kestävän valkohäntäpeurapolitiikan vahvistamiseksi.

Agrologi, maa- ja metsätalousyrittäjä ja metsästäjä Sebastian Sohlberg pitää selvitystä tarpeellisena.

– Siinä on huolella kuultu asianomaisia laidasta laitaan. Kaikki ovat saaneet ottaa kantaa, hän kiittelee.

Sohlberg muistuttaa, että julkinen keskustelu asiasta on ollut usein hyvin polarisoitunutta ja mustavalkoista.

– Selvitys antaa nyt toivoa kestäviin ratkaisuihin niin yleisellä tasolla kuin ongelma-alueidenkin osalta. Selvitys pitää myös tarpeellisena, että maanomistajien kanssa sovitaan pelisäännöistä, niin kannan ta-

sosta kuin lisäarvon jakamisestakin.

Sohlberg on myös Maanomistajain Liiton puheenjohtaja, joten on ymmärrettävää, että hän kiittää selvityksen metsästysoikeutta koskevasta maininnasta: ”Metsästysoikeus on sidottu perustuslain suojaamaan omistusoikeuteen.”

– Eli maanomistajalla on viime käden päätäntävalta metsästyksestä, hän kiteyttää.

Selvityksessä taustoitetaan valkohäntäpeurojen aiheuttamia vahinkoja sekä metsästystä ja riistanhoitoa koskevia pelisääntöjä. Mitä sanot niistä?

– Maanomistajan näkökulmasta tärkeintä on peurakannan hallinta. Siihen paras keino on osaaminen – niin metsästyksessä, riistanhoidossa kuin kaupallisessa toiminnassakin, ns. perinteiset lihanjakoperiaatteet mukaan lukien.

– Oikeudenmukaiseen jakoon ei yleensä ole kenelläkään valittamista. Kun pelisäännöt ovat kohdillaan, metsästystä voidaan kehittää ja siihen sisällyttää kaupallista toimintaa, kuten lihan tai elämyksien myyntiä. Seuratoiminta tulee olla keskiössä ja kaupallinen toiminta sovittaa siihen.

Selvitykseen sisältyy erilaisia suosituksia ruokinnan, peuranlihan kaupan ja kaupallisen metsästyksen kehittämiseksi. Miten arvioit niitä?

– Esitetyt ruokintasuositukset ovat tarpeen. Riistanhoidollista ruokintaa on harjoitettu vuosituhansia, eikä ruokinta sellaisenaan ole epäeettistä, kuten selvityksestäkin tulee ilmi. Selvitys korostaakin ruokinnan vastuullisuutta sekä osaamisen ja tiedonvälityksen kehittämistä.

Entä valkohäntäpeurojen aiheuttamien vahinkojen ja metsästyksen korvaukset maanomistajille? Tuliko tästä jotakin uutta tietoa?

– Tärkeää on sujuvoittaa vahinkokorvausten hakemista. Selvitys kuvaa tilannetta hyvin: korvausten hakeminen jää kiireessä monelta tekemättä. Valtiokorvausten lisäksi tulisi harkita korvausvelvollisuuden laajentamista metsästysoikeuden vuokraajalle silloin, kun kannan säätely ei toimi ja vahinkoja todistetusti tulee. Tällainen on käytäntö jo monessa muussa Euroopan maassa.

– Vahinkojen korvaukset ja metsästys-

Teksti: Seppo Iisalo Kuva: Shutterstock

korvaukset ovat aina tasapainoilua kannan koon ja halutun vastineen kanssa. Se on paikallisesti maanomistajan ja metsästysoikeuden vuokraajan eli seuran keskenään sovittava.

Miten tästä eteenpäin?

– Toivomme työrauhaa sinne, missä tilanne on hyvä ja riistan ja muun yhteiskunnan yhteiselo toimii. Siellä, missä on ongelmia, tarvitaan rakentavaa keskustelua ja maanomistajien järjestäytymistä – toimintaa yhteisen hyvän eteen. Silti jatkossakin varmaan joudutaan tekemään kipeitä päätöksiä ja ehkä myös poikkeuslupia laukaisemaan kestämättömiä tilanteita. Hyvää on kuitenkin selvityksen selkeä viesti, että ymmärrystä löytyy monelta taholta ja että yhteisiä ratkaisuja on mahdollista löytää. Silloin maanomistajakin voi olla tyytyväinen.

Omalla tilallani ja maanomistuksillani pyrin sovittamaan yhteen maa ­ ja metsätalouden tuottavuuden sekä nykypäivän luontokadon ehkäisyn ja ympäristötavoitteet.

Kestävään valkohäntäpeurapolitiikkaan

Maa- ja metsätalousministeriön 2.3.2023 julkaisemassa Kestävään valkohäntäpeurapolitiikkaan -selvityksessä taustoitetaan valkohäntäpeurojen aiheuttamia vahinkoja sekä metsästystä ja riistanhoidon organisointia. Näiden osalta esitetään useita kehitystoimenpiteitä ja suosituksia.

Valkohäntäpeuratiheyksiä esitetään pienennettäväksi jatkossakin tehokkaalla metsästyksellä erityisesti tihentymäalueilla.

Lisäksi selvityksessä esitetään, että valkohäntäpeuran kannansäätelystä siirryttäisiin monilajiseen, kaikkia pieniä hirvieläimiä kattavaan kokonaisvaltaiseen kannansäätelyyn.

Sebastian Sohlberg

Agrologi

Maa- ja metsätalousyrittäjä

Metsästäjä

Metsästysseuran jäsen

Paikallisen riistanhoitoyhdistyksen pj.

Hyvinvointia riistasta projektin ohjausryhmän pj.

Maanomistajain Liiton puheenjohtaja

Kannan yläraja Kanta-arvio

Kannan alaraja Saalis

Valkohäntäpeuran kannan koko sekä saalis vuosina 1980–2021.

Lähde: Luke

SUOMESSA OLI TALVELLA 2021–2022 NOIN 109 000 VALKOHÄNTÄPEURAA.

Valkohäntäpeuran alueellinen vaihtelu talvella 2021–2022. Lähde: Luke

Peurojen lukumäärä

EDUSKUNTAVAALIT 2.4.2023

Maanomistajan vaaliohjelma­analyysi – yllätyksiä eri suuntiin

SDP: Metsät ovat ympäristö- ja ilmastopolitiikan kohteita

Puolueen 63-sivuisessa ohjelmassa maankäyttöön liittyviä mainintoja löytyy vain muutama. Metsätalous mainitaan kahdesti: Sektorikohtaisten ilmastosuunnitelmien yhteydessä sekä lauseessa ”Kestävän metsätalouden rinnalla huolehditaan riittävästä hiilinielusta ja metsien riittävästä suojelusta.”

Metsälaki tulee SDP:n mukaan uudistaa niin, että lain tavoitteet palvelevat sekä ilmasto- että monimuotoisuushaasteiden kestävää ratkaisua. Puolue haluaa myös kansallisen soidenennallistamisohjelman sekä turvata Helmi- ja Metso-ohjelmien rahoituksen.

Puolue haluaa parantaa maankäytön suunnittelun ja viranomaisprosessien sujuvuutta.

bit.ly/409Wfux

Perussuomalaisilla ei ole varsinaista yksissä kansissa olevaa vaaliohjelmaa. Kotisivuillaan puolue on nostanut lukuisista ohjelmistaan kärkeen ohjelmat maahanmuutosta, taloudesta, ulkopolitiikasta ja kriminaalipolitiikasta.

Puolueen maaseutupoliittisessa ohjelmassa on käsitelty kattavasti maa- ja metsätaloutta sekä metsästystä. Kantavana teemana on maaseudun tukeminen ja sääntelyn helpottaminen sekä sen pitäminen suomalaisilla päättäjillä. Ilmastopolitiikan kritiikki on tekstissä kantava teema.

Maanomistuksen kannalta ohjelman alaotsikko ”Puolustamme oikeutta omistaa” herättää toiveita. Tekstin kärki kohdistuu kuitenkin vain suojelualueisiin, eikä lunastuslain uudistamista mainita. Puolueen energiaohjelmassa on paljon tuulivoimakritiikkiä, mutta sähkölinjojen pakkolunastuksesta ei löydy mainintaa.

bit.ly/409BnDD

Kokoomus on niukkasanainen

Kokoomuksella on esiteltävistä puolueista lyhin vaaliohjelma. Johdannossa todetaankin, että ”tässä tilanteessa kutsumme sitä mieluummin työlistaksi.”

Yllätykseksi ohjelmassa ei ole sanaakaan omaisuudensuojasta. Maatalous esiintyy sanana ohjelmassa yhden kerran. Metsätalous esiintyy kahdessa kohtaa. Lupauksina annetaan kansallisen metsäpolitiikan turvaaminen sekä METSOja Helmi-ohjelmien vahvistamisen.

bit.ly/3Tfol51

Keskusta: ”Omaisuudensuojaa on kunnioitettava ja vahvistettava perustuslaillisena oikeutena”

Keskustan 50-sivuisessa vaaliohjelmassa omistajuutta käsitellään eri kulmista.

Hallituspuoluetta kaivelee karille ajautunut lunastuslain uudistus ja se hakee revanssia: ”Lunastuslain uudistus pitää viedä maaliin. Maanomistajien neuvotteluasemaa pitää lunastustilanteissa parantaa ja korvaukset maksaa maan todellisen arvon mukaisesti.”

Perinteen mukaan maaja metsätaloudelle on annettu ohjelmassa paljon tilaa. Pakkosuojelulle tarjotaan vaihtoehtoja ja metsien kestävää käyttöä halutaan lisätä. Sääntelykritiikki on tekstissä vahvasti läsnä.

bit.ly/409WSUV

PS: Luonnonsuojelualueet ovat maanomistamisen suurin uhka

Millaiset näkymät puolueiden vaaliohjelmat tarjoavat lunastuslakiin ja muihin maanomistukseen liittyviin kysymyksiin? Puolueiden kannat esitetään edellisten eduskuntavaalien tulosjärjestyksessä. Ne puolueet, joilla ei ole selviä linjauksia lunastuslain suhteen, saivat mahdollisuuden paikata tilannetta haastatteluissa.

Maanomistajain Liiton linjaukset ja kommentteja seuraavalla sivulla.

Vihreät tarjoavat keppiä ja hiukan porkkanaakin

Ennakko-odotusten mukaisesti vihreiden lähestymiskulma maankäyttöön on luonnonsuojeluun perustuva. ”Vihreät haluaa suojella maamme luonnontilaiset metsät, suot ja vesistöt.”

Puolue haluaa uudistaa metsälain ja löytää ratkaisuja hakkuiden vähentämiseksi ja uudistaa metsätalouden luonnon sekä hiilinielujen ja -varastojen turvaamiseksi. Työkalupakissa on myös velvoite hyvittää heikentyneet luontoarvot suojelemalla tai ennallistamalla luontoa.

Tavaraa on porkkanalaarissakin. Puolue haluaa maanomistajille korvauksen hiilivaraston kasvattamisesta. Vapaaehtoisen luonnonsuojeluun haetaan lisärahoitusta.

Hiilensidontaan tulee vihreiltä myös keppiä. Puolue esittää hiilinielujen pelastuspakettia, jolla kasvatetaan maankäytön hiilivarastoa.

Puolue haluaa maankäytön muutosmaksun hiilinieluja pysyvästi vähentävästä toiminnasta, kuten metsän raivaamisesta rakentamiseen tai pelloksi.

Vasemmistoliitto vihreiden linjoilla

Vasemmistoliiton linjaukset ovat yhtenevät vihreiden kanssa metsään liittyvissä linjauksissa. Hiilensidontaa ja biodiversiteettiä painotetaan. Hakkuille halutaan maakunnallisesti määritettävät rajat. Metsälailla halutaan rajoittaa hakkuut nykyistä järeämpiin metsiin ja lisätä pökkelöiden ja lehtipuun määrää. Avohakkuumetsätalouden tukeminen halutaan lopettaa ja tukea jatkuvaa kasvatusta.

Maankäyttösektorilla puolue haluaa pellonraivausmaksun ja kiellon turvemaiden raivaukseen pelloksi. Rakentaminen metsämaalle edellyttäisi lupaa ja ekologista kompensointia.

Metso- ja Helmi-ohjelmaan tarjotaan lisää rahaa. Tavoitteena tulee olla ennallistaa vähintään 30 prosenttia heikentyneistä maa- ja vesiekosysteemeistä. Puolue haluaa uudistaa vesilain ja panna maatalouden vesistöpäästöt kuriin maataloustukien kautta. Tukien tulisi palkita hiilen sitomisesta ja maatalousluonnon monimuotoisuuden parantamisesta.

RKP yllättää keveydellään

RKP:n maa- ja metsätalousosio jää odotuksia köykäisemmäksi. Lunastuslain uudistamista ei mainita ja maankäytöstä mainitaan vain kaavoittamisen helpottaminen tonttimaan saatavuuden parantamiseksi.

Puolue yhtyy vaatimuksiin saada kompensaatiomalli hiilinieluja ylläpitäville metsänomistajille.

KD:llä hiljaista

Kristillisdemokraattien laajaan ohjelmaan ei ole mahdu paljoa maanomistukseen liittyviä mainintoja. Puolue kannattaa kestävää metsätaloutta ja haluaa edistää vapaaehtoisen suojelun lisärahoitusta. Metsäpolitiikka on pidettävä kansallisessa päätäntävallassa.

Koonnut: Kimmo Collander

EDUSKUNTAVAALIT 2.4.2023

Maanomistajain Liiton vaalitavoitteet

Maanomistajain Liiton vaalitavoitteiden kärjessä on lunastuslain uudistaminen. Omaisuudensuoja on perustuslain suojaama oikeus. Sitä on kunnioitettava muiden perusoikeuksien tavoin. Tähän ei pystytä vuodelta 1978 olevan lain puitteissa. Se on pahasti vanhentunut etenkin korvaustasojen mutta myös menettelytapojen suhteen. Pakkolunastusoikeudesta nauttivat myös voittoa tavoittelevat yksityiset energia- ja teleyhtiöt. Tuulienergiahankkeet vaativat lähivuosina satoja kilometrejä uutta johtokäytävää. Ne pirstovat metsiä, ja tolpat haruksineen vaikeuttavat peltoviljelyä.

Paikkoheitot

Maanomistajille annettavat kertakorvaukset ovat tasoltaan surkuhupaisia. Kertakorvaukset perustuvat vanhentuneisiin taulukkoarvoihin, jotka eivät vastaa maaalueen tosiasiallista tuottoa. Kertakorvauksen lisäksi tarvitaan kipeästi mahdollisuus vuosivuokrakorvauksiin.

Tarjousehtojen tulee olla perusteltuja ja neuvotteluprosessiin on varattava riittävä aika. Maanomistajalle on annettava neuvontaa etujensa ajamiseen. Viranomainen ei saa käyttää hyväkseen yksityisen maanomistajan kokemattomuutta ja heikompaa neuvotteluasemaa. Kunta

ei voi tehdä suunnitelmallista voittoa pakkolunastamalla maata yksityisiltä maanomistajilta ja myymällä sen edelleen huomattavasti korkeammalla hinnalla. Pakkolunastettu maa on käytettävä aina yleishyödylliseen tarkoitukseen.

Mikäli pakkolunastukseen kuitenkin poikkeuksellisesti päädytään, korvauksen on katettava kohteen käypä hinta sekä prosenttimääräinen korvaus tahdonvastaisesta omaisuuden otosta. Marinin hallituksen lunastuslakiesitys kaatui juuri tähän lisäprosenttiin.

Kokoomus

Maanomistajien oikeuksia on parannettava ja heidän kuuluu saada asiallinen korvaus, jos lunastuksiin viimesijassa joudutaan. Kokoomukselle omaisuudensuojan puolustaminen on erittäin tärkeää. Ensisijaisesti alueita tulisi kehittää maanomistajan kanssa ja viimesijaisena lunastustapauksessa maanomistajalle tulee maksaa oikeudenmukainen hinta.

Kokoomus ei ole tyytyväinen, että hallitus jätti tärkeät maankäyttö- ja kaavoituspuolet ulos [maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksesta] ja lunastuslaki junnaa.

Lunastuslain on toisaalta mahdollistettava yleisen edun toteutuminen ja välttämättömän infran rakentaminen, ja toisaalta varmistettava paikallinen ja sosiaalinen hyväksyttävyys.

Yksityisen omistuksen osalta on ensisijaista luoda nykyistä paremmat taloudelliset kannustimet suojeluun ja hiilensidontaan esimerkiksi vapaaehtoisten suojeluohjelmien lisärahoituksen, ekologisen kompensaation ja hiilipörssin avulla.

Jouni Jussinniemi Vasemmistoliitto

Lunastuslain uudistaminen tarvitaan. Energialoikka on tuonut mukaan uuden ulottuvuuden, kun voimala-alueelta vedetään siirtolinjoja. Näistä lunastuksista pitää maanomistajan saada käypä hinta.

Kuntien tekemään pakkolunastukseen meillä on puolueessa hieman eri näkemyksiä. Oma linjani on, ettei gryndereiden spekulaatiota pidä palkita, mutta yksityisten maanomistajien pitää saada markkinahinnan päälle korvaus pakkolunastuksesta. Sopimusten pitäisi olla aina ensisijaisia ja lunastusmenettely vasta viimeisenä vaihtoehtona.

Maanomistajan oikeudet ovat RKP:lle vahva periaate. Pakkolunastuksista tulee saada oikeudenmukaiset korvaukset ja niihin on turvauduttava vasta viimeisessä vaiheessa.

Energiafirmojen intressit eivät saa ajaa maanomistajien yli. Sähkölinjojen paikat pitää suunnitella huolellisesti niin, että maanomistajien kärsimä haitta jää mahdollisimman pieneksi.”

RKP:lle viimeksi esitetty lakiluonnos ei ollut riittävän hyvä maanomistajan oikeuksien kannalta. Lain uudistaminen riippuu seuraavan hallituksen kokoonpanosta.

Matias Mäkynen

SDP

MRL-paketti pitää saada ensi vaalikaudella vihdoin valmiiksi ja lunastuslaki uudistettua tähän päivään.

Ymmärrämme maankäytön paineet kasvukeskusten ympärillä mutta näemme, että maanomistajien oikeudet on myös huomioitava.

Sähköntuotantomme hajautuessa energiahuoltomme vahvistuu. On tärkeää, etteivät maanomistajat kärsi tästä koko yhteiskuntaa hyödyttävästä kehityksestä. Sopimusvapauden ja reiluuden hengessä vuokraamisen tulisi olla vaihtoehto kertakorvauksille.

Elina Valtonen

Sandra Bergqvist RKP

Atte Harjanne Vihreät

Edunvalvontaa ja viestintää

Toiminnanjohtajakauteni alussa mietin, mihin aika kannattaa käyttää. Marssijärjestys muotoutui nopeasti selväksi: rahoitus, viestintä ja jäsenrekrytointi.

Jos ei ole resursseja, ei ole toimintaakaan. Varainhankinta on edennyt myönteisissä merkeissä. Puheenjohtaja Sebastian Sohlberg ja hallituksen jäsen Tomas Landers ovat tehneet tuloksekasta työtä hankkiessaan tukijoita ja saaneet luotua vahvan pohjan Maanomistajain Liiton toiminnalle.

Tukeva rahoituspohja aloittaa myönteisen kierteen. Pystymme panostamaan viestintään, ja näkyvyys nostaa kiinnostavuuttamme. Saamme sanomaamme läpi eduskuntavaalien alla suoraan päättäjille ja sidosryhmillemme sekä omille jäsenillemme.

Uudistetut kotisivut ja jäsenrekisteri ovat toiminnassa. Niiden avulla parannamme jäsenviestintää. Sosiaalisen median sivut on aktivoitu, ja teemme ensimmäistä kertaa vaikuttajaviestintää hankkimalla mainostilaa Facebookista ja Instgrammista. Tämä kaikki auttaa uusien jäsenten saamisessa ja vanhojen pitämisessä.

Syyskokouksessa liitto päätti uudesta jäsenmaksurakenteesta. Suurelle osalle jäsenistöä päätetyllä pinta-alaperusteisella porrastuksella ei ole vaikutusta. Alle 100 hehtaarin omistajien jäsenmaksua laskemalla pyrimme laajentamaan jäsenkuntaamme.

Uudeksi jäsenkategoriaksi otettiin yhteisöjäsenyys. Odotan tältä yrityksille tarkoitetulta jäsenkategorialta paljon. Se tuo mukanaan rahanarvoisia jäsenetuja ja henkilöjäseniä hyödyttävää osaamista. Jäsenenä pääset osallistumaan yhteisöjäsenten käytännönläheisille kursseille, joissa saat neuvoja esimerkiksi mitä tehdä, kun maillesi aiotaan vetää sähkölinja tai kun linkkimastotontin vuokra-aika on päättymässä.

Rakennushistorian vaalimiseen liittyviä kursseja on tulossa kesällä. Aloitamme yhteistyökumppanimme Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK-liiton kanssa Esimerkillinen entisöintihanke-projektin. Palkitsemme siinä kohteita, joiden omistajat tekevät yhteistyötä rakennusammattilaisten kanssa kulttuurihistoriallisten kohteiden kunnostuksessa.

JOKAISEN OMAISUUS ON TURVATTU

Eduskuntavaalikampanjamme teema on suora lainaus perustuslain 15. pykälästä. Viime vuosina on unohtunut se, että omaisuudensuoja on perusoikeus. Sitä on kunnioitettava muiden perusoikeuksien tavoin.

On ensiarvoisen tärkeää, että uusi eduskunta turvaa maan ja vesialueiden omistajien oikeudet uudistamalla viimeinkin vuodelta 1978 olevan lunastuslain.

Kuntien, verkkoyhtiöiden ja muiden lunastukseen oikeutettujen tahojen tulee ensi sijassa hankkia tarvittava maaomaisuus vapaaehtoisin kaupoin markkinahinnoilla. Jos pakkolunastukseen päädytään, korvauksen pitää olla prosenttimääräisesti korotettu markkinahinta.

Luontokadon estämiseksi maanomistajat ovat valmiita vapaaehtoiseen suojeluun.

HELMI- ja METSO-ohjelmien suosio kertoo tästä. Näiden ohjelmien budjetti on turvattava seuraavalla vaalikaudella.

Uusille kansanedustajille viestimme on selvä: ”Olemme osa ratkaisua - emme ongelmaa - ilmasto- ja luontokatokysymyksiin. Antakaa meille mahdollisuus siihen.”

Kimmo Collander

Maanomistajain Liiton toiminnanjohtaja

KOLUMNI

Kalastuksen järjestäminen vesialueella

Kalastuksen järjestäminen yksityisoikeudellisella sopimuksella on vesialueiden omistajien kannalta edullista ja turvallista.

Sopimus ei puutu vesialueen omistamiseen. Se on määräaikainen ja sisältää ehdot, velvoitteet, purkuperusteet sekä riita-asian ratkaisupaikan.

Aluksi on kuitenkin syytä selvittää halutun lopputuloksen toteutusvaihtoehdot ja toivottu lopputulos omistajan näkökulmas-

ta. Sopimusratkaisu on usein nopein vaihtoehto ja saavuttaa helpoimmin hyväksynnän.

Kalastusoikeudet

Suomessa on erittäin laajat yleiskalastusoikeudet. Ne mahdollistavat ilmaisen vesialueen omistajasta riippumattoman kalastusoikeuden pääosalla vesialueita

onkien, pilkkien tai litkaten silakkaa sekä kalastonhoitomaksun maksamalla kalastamisen yhdellä vieheellä.

Seisovilla pyydyksillä, kuten katiskoilla ja verkoilla kalastamiseen sekä uisteluun useammalla vavalla tarvitaan kalastonhoitomaksun suorittamisen lisäksi vesialueen omistajan oikeus tai häneltä saatu lupa.

Kuva: Shutterstock

Vesialueiden omistajien kalastus on kotitarvekalastusta.

Osakaskuntien yhdistäminen

Yhteisaluelaissa säädetään kiinteistöjen omistaman yhteisen alueen hallinnosta ja käytöstä. Yhteisellä alueella tarkoitetaan tässä kahdelle tai useammalle kiinteistölle yhteisesti kuuluvaa aluetta. Yhteisen alueen osakkaita ovat kiinteistöjen omistajat, jotka muodostavat osakaskunnan (entinen kalastuskunta).

Osakaskunnan päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous, jossa kullakin osakkaalla on osuuttaan vastaava äänioikeus.

Suomessa on yli 20 000 osakaskuntaa, joiden keskimääräinen koko on noin 195 ha. Osakaskunnat ovat kooltaan pienimpiä Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.

Yhdistämisen etuja

Kalatalousalan toimijat ovat viime vuosina olleet aktiivisia vesialuekiinteistöjen yhdistämiseksi. Heidän tavoitteenaan on lisätä vapaa-ajankalastajien ja kaupallisten kalastajien kalastusmahdollisuuksia omistusyksiköiden pinta-aloja suurentamalla.

Osakaskuntien yhdistämisen etuina mainitaan muun muassa hallinnollisten kulujen pienenevän, kalastuslupamaksutulojen kasvavan, omistajakorvausten lisääntyvän, kalastonhoidon helpottuvan sekä osakkaiden kalastusoikeuden laajenevan koko yhdistettävälle alueelle.

Usein käytetty esimerkki on PohjoisPuulan osakaskunta, jonka pinta-ala yhdistämisen jälkeen on 10 000 ha. Osakunta on kaupallistanut kaikki kalastusmuodot kenelle tahansa ostajalle.

Useampi osakaskunta voidaan yhdistää ja niistä muodostaa uusi osakaskunta, jos osakaskunnat määräenemmistöllä (2/3) niin päättävät. Yhdistäminen vaatii maanmittaustoimituksen, jossa uudelle osakaskunnalle laaditaan uusi osakasluettelo. Maanmittauslaitos laskuttaa osakaskuntien yhdistämisestä kiinteistötoimitusmaksun. Lähtöhinta on 3 300 eurosta ylöspäin kytkettynä yhdistyneen osakaskunnan osakaskiinteistöjen lukumäärään.

Yhdistämisen muita vaikutuksia

Osakaskuntien yhdistämisen edut ovat kolikon yksi puoli. Toisella puolella ovat yh-

Petäjäveden Ala-Kintauksella on monta vesialueen omistusyksikköä.

Lähde: Karttapaikka (C) Maanmittauslaitos 2023

distämisen vaikutukset vesialueen omistamiseen.

Yksittäisen osakaskunnan osakkaan kannalta hänen omistusosuutensa ja äänivaltansa pienevät osakaskuntien yhdistämisessä. Maanmittauslaitoksen kotisivujen mukaisesti ”Uuden yhteisen alueen osakaskiinteistöjen osuudet määräytyvät joko osakaskuntien sopimien tai toimitusinsinöörin määrittämien arvosuhteiden mukaisesti.”

Kalatalousalueet ovat alueellisia julkisoikeudellisia yhdistyksiä. Kalatalousalueen päätösvaltaa käyttää kalatalousalueen yleiskokous. Vesialueiden omistajien äänimäärä on sidottu vesialueen pinta-alaan; alle 500 ha on 1 ääni, alle 1000 ha on 2 ääntä ja yli 1.000 ha on 3 ääntä.

Valtakunnallisilla kalastusalan järjestöillä (Kalatalouden Keskusliitto ry, Suomen Ammattikalastajaliitto ry, Suomen Sisävesiammattikalastajat ry ja Suomen Kalastusopaskilta ry) on kullakin käytettävissään 1 ääni kalatalousalueen yleiskokouksessa. Poikkeuksena on Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry, jolla on kalatalousalueen yleiskokouksessa oikeus kahteen edustajaan ja siten 2 ääntä.

Osakaskuntien yhdistämisessä tulee etukäteen selvittää, miten yhdistäminen tulee vaikuttamaan uuden yhdistetyn osakaskunnan käytettävissä olevaan äänimäärään kalatalousalueen yleiskokouksessa.

Merkittävä vaikutus lopputulokseen on

OSAKASKUNNAT VOIVAT MYÖS KESKINÄISIN SOPIMUKSIN

SOPIA

VIRKISTYSKALASTUKSEN JA KAUPALLISEN KALASTUKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ

ALUEILLAAN.

myös sillä, kenen laatimat osakaskunnan säännöt hyväksytään yhdistyneelle osakaskunnalle.

Kalastuksen järjestäminen

muulla tavalla

Kalatalousaluetta koskeviin käyttö- ja hoitosuunnitelmiin tulee laatia ehdotus vapaaajankalastuksen yhtenäislupajärjestelmän kehittämiseksi. Yhtenäislupa-alueen tarkoituksena on ensisijaisesti mahdollistaa virkistyskalastus usealla vavalla, pintaalaltaan laajalla ja yhtenäisellä vesialueella, yhdellä helposti ostettavalla kalastusluvalla. Toteutustapana olisi se, että vesialueiden omistajat muodostaisivat vapaaehtoisesti yhtenäislupa-alueita.

Juha-Pekka Ripatti, toiminnanjohtaja

Reima Räty, puheenjohtaja

Vesialueomistajain liitto VEALO ry

För åkerlandskapets mångfald!

Peltomaiseman monimuotoistamiseen!

Markägaren främjar mångfalden! Maanomistaja on monimuotoisuuden edistäjä!

Med koden MOL20 får medlemmarna i Jordägarnas Förbund 20% rabatt på frö i vår nätbutik!

Koodilla MOL20 Maanomistajain Liiton jäsenet saavat 20% alennuksen verkkokaupastamme!

www.riistasiemen.fi

Teemme metsistä rikkaampia

Tilanhoitajat tekee metsänomistamisesta helppoa. Hoidamme metsäkiinteistöä kunkin omistajan tavoitteiden mukaisesti. Tilanhoitajat on metsäteollisuudesta riippumaton yritys, joka ymmärtää metsän eri arvoja.

Vi gör skogen rikare

På Skogssällskapet gör vi det enklare att äga skog. Vår skogsförvaltning skräddarsys utifrån dig och din fastighet. Skogssällskapet är en från skogsindustrin fristående aktör, som också förstår sig på skogens övriga värden

www.tilanhoita jat.fi

Pidämme perheyritysten puolta

Tutustu ja tule mukaan

ainutlaatuiseen verkostoomme

perheyritys.fi/liity

Ilmianna esimerkillinen RAKENNUSENTISÖINTITEKO!

Onko sinulla tai tuttavallasi menossa entisöintihanke, joka ansaitsee poikkeuksellisuudellaan laajempaa huomiota?

Ilmianna se meille; palkitsemme parhaat projektit!

Liitto haluaa antaa tunnustusta vanhaa kunnioittavalle korjausrakentamiselle ja lisätä huomiota kulttuurihistoriallisesti arvokkaille rakennuksille. Kumppaninamme hankkeessa on Rakennusmestarien liitto (RKL).

Kilpailuun on jatkuva ilmoittautuminen. Jury valitsee päättyneisiin tai päättymäisillään olevista hankkeista vuosittain 1–3 palkittavaa. Palkinnot - rahapalkinto ja kunniakirja kohteelle ja rakentajalle, pronssikyltti kohteen seinälle - jaetaan syksyllä.

Lisätietoja: toimisto@maanomistajainliitto.fi

OIKEUSTAPAUKSIA

KORKEIN OIKEUS JA

KORKEIN HALLINTO-OIKEUS

Tarkemmin päätöksiin voi tutustua Valtion säädöstietopankin sivuilla www.finlex.fi

Lumen läjitys omalle maalle edellyttää toimenpidelupaa

Kunnan rakennusvalvonta oli keskeyttänyt lumen läjityksen, koska kiinteistölle ei ollut ollut maankäyttö- ja rakennuslain mukaista toimenpidelupaa. Asiassa ratkaistiin, oliko kunnan rakennusvalvontaviranomainen voinut tehdä mainitun päätöksen ja rakennuslautakunta pitää päätöksen voimassa.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ole nimenomaisesti säädetty, että lumen läjittäminen edellyttäisi toimenpidelupaa. Toimenpideluvan tarpeen määritti, oliko lumen läjittämisessä kysymys jostakin laissa erikseen luetellusta toimenpideluvanvaraisesta toimenpiteestä. Arvioinnissa oli huomioitava toiminnan maankäyttö- ja ympäristövaikutusten mahdollisesti aiheuttama viranomaisvalvonnan tarve.

Yhtiö oli käyttänyt lumen läjitykseen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella olevaa 0,5 ha suuruista kiinteistöä kaupungin keskustan lähialueella. Lunta oli läjitetty enimmillään noin 0,25 ha:n alueelle kolmen vuoden aikana. Lunta oli ajettu kiinteistölle vuosittain 100–150 kuormaa.

Läjitykseen liittyi kiinteistön paikan ja toiminnan laajuuden vuoksi erityinen viranomaisvalvonnan tarve. Asiassa oli otettava huomioon hulevesien hallinnan mahdollinen ennakollisen valvonnan tarve. Lumen kuljetuksella voi olla vaikutuksia, jotka edellyttivät liikenteen järjestämistä.

Läjittämisessä oli katsottava olleen kysymys maankäyttö- ja rakennuslain mukaista toimenpidelupaa edellyttävästä muusta alueesta erotettuun suurehkoon varastointialueeseen verrattavan alueen toiminnan järjestämisestä. Rakennuslautakunta oli siten voinut pysyttää voimassa päätöksen keskeyttää lumen läjitys, kunnes toimintaan oli haettu ja saatu asianmukainen lupa.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 126 § 2 momentti ja 126 a § 1 momentti 6 kohta, KHO:2022:148

Uudet kotisivut julkaistu Hyödy jäseneduista!

Maanomistajain Liiton uudet kotisivut on julkaisu osoitteessa maanomistajainliitto.fi

Käy katsomassa sieltä viimeisimmät edunvalvonnan uutiset ja Liiton tulevat tapatumat.

”Kotisivumme heijastavat nyt Liiton uutta strategiaa. Olemme moderni ja avoin edunvalvontajärjestö, jonka jäsenet saavat monenlaisia etuja”, kertoo toiminnanjohtaja Kimmo Collander. ”Panostamme jäsenetujen hankintaan ja erityisesti jäseneltä jäsenille -etuihin. Jokainen jäsen on oikeutettu ilmoittamaan sivuillamme eduista, joita he tarjoavat kaikille Maanomistajain Liiton jäsenille.”

KESTÄVÄSTI HOIDETTU METSÄ LUPAA HYVÄÄ

Nyt on hyvä aika tehdä onnistuneet puukaupat! Kysyntää on kaikille puutavaralajeille kaikilla kauppatavoilla. Kumppanuusasiakkaanamme saat kokonaisratkaisun suunnitelmallisesta metsäomaisuuden hoitamisesta. Tee puukaupat ja varmista kestävä, monimuotoinen ja tuottava metsä sinulle ja tuleville sukupolville.

Hyödyntämällä 31.5. saakka auki olevan avohintaikkunan*, varmistat puukaupalle nykyisen korkean hintatason sekä mahdollisen kumppanuusasiakkaan puukaupan hinnoitteluedun.

*Etutasot Hopea, Kulta ja Platina.

TEHDÄÄN PUUKAUPAT upmmetsa.fi/uudistametsasi

UPM Metsä lupaa hyvää

Maanomistajain Liitto Jordägarnas Förbund

MAANOMISTAJAIN LIITON HALLITUS 2023

PUHEENJOHTAJA

Sebastian Sohlberg agrologi, mv, yrittäjä, Siuntio puh 040 5114 306 sebastian.sohlberg @malmgardsjundea.fi

JÄSENET Tomas Landers metsänhoitaja, Inkoo

VARAPUHEENJOHTAJA

Jari Leppä maatalousyrittäjä, kansanedustaja

RAKENNUSHISTORIALLINEN JAOS

Juha Pylväs kansanedustaja Ylivieska

Jaoksen tarkoituksena on toimia kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden omistajien edunvalvontajärjestönä. Sen jäseneksi voivat liittyä henkilöt, jotka omistavat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita tai muutoin toimivat rakennushistoriallisen perinnön vaalimistyössä. Osana jaoksen kansainvälistä toimintaa Maanomistajain Liitto on jäsenenä European Historic Houses Associations (EHH) -järjestössä.

RAKENNUSHISTORIALLISEN

Kari Räihä asianajaja, maa-ja metsätalousyrittäjä Petäjävesi

Tapio Sinkkilä asiamies, Suomen yhteismetsät Salla

Linda Langh toimitusjohtaja, VT Piikkiö

JAOKSEN HALLITUS 2023

PJ Henrik Creutz

Sampsa Heinonen

Wilhelm Brunner

Christine Linder

Fredrik Pressler

Eine Rosenberg-Riihimäki

TOIMINNANJOHTAJA

Kimmo Collander puh 045 221 5151

kimmo.collander@ maanomistajainliitto.fi

VARAJÄSENET

Fredrik Pressler, Ellen Rydbäck, Mikael Jensen, Aarne Schildt, Tommi Lunttila, Tuomas Kettunen, Arvi Snäll

ASIANTUNTIJAT

Wilhelm von Nandelstadh

Hannele Helkama-Rågård

Ilta-Kanerva Kankaanrinta

MAANOMISTAJAIN LIITTO – JORDÄGARNAS FÖRBUND R.Y. – THE FINNISH LANDOWNERS’ ORGANIZATION

Maanomistajain Liitto on merkittävien maanomistajien edunvalvonta- ja neuvontajärjestö.Maanomistajain Liitto r.y. on ollut vuodesta 1996 ELO:n (European Landowners´ Organization) jäsen. Liitto on perustettu vuonna 1945.

LIITON TEHTÄVÄT

Maanomistajain Liiton tehtävä on maanomistajien etujen turvaaminen ja kehittäminen sekä jäsenten neuvonta. Liitto toimii maanomistusoikeuden vahvistamiseksi, maan omistamisen taloudellisten edellytysten parantamiseksi ja maanomistajien päätösvallan lisäämiseksi. Liitto edistää jäsenistön vanhan arvokkaan rakennuskannan hyödyntämistä ja kulttuurimaiseman kehittämistä.

LIITON TAVOITTEET

• Maan yksityisomistuksen säilyminen ja sen vahvistaminen. Maanomistusta koskevan lainsäädännön on oltava avointa, tasaarvoista ja säännönmukaista. Säädösten tulee olla oikein kohdistettuja ja selkeitä.

• Edistää pitkäjänteistä kulttuurimaiseman ja luonnon hoitoa sopusoinnissa maa- ja metsätalouden kanssa.

• Edistää maaseudun säilymistä elinvoimaisena ja viihtyisänä.

Säilyttää jokamiehenoikeudet maanomistajien kannalta hyväksyttävinä.

Jordägarnas Förbund, som grundades år 1945, är en intressebevaknings- och rådgivningsorganisation för jordägare. Förbundet har varit medlem i ELO (European Landowners´ Organization) sedan år 1996.

FÖRBUNDETS UPPGIFTER

Till Jordägarnas Förbunds uppgifter hör att trygga och utveckla jordägarnas intressen och förmåner samt att fungera som rådgivare för medlemmarna. Förbundet arbetar för att stärka jordäganderätten, för att förbättra de ekonomiska förutsättningarna för jordägande och för att öka jordägarnas bestämmanderätt. Förbundet främjar nyttjandet av medlemskårens gamla, värdefulla byggnader och utvecklandet av kulturlandskapet.

FÖRBUNDETS MÅLSÄTTNING

• Att trygga och utveckla den privata jordäganderätten. Lagstiftningen gällande jordägandet bör vara transparent, jämlik och konsekvent.

Förbundet verkar för långsiktig vård av naturen och kulturlandskapet i harmoni med jord- och skogsbruket.

Förbundet verkar för bevarandet av en livskraftig och trivsam landsbygd.

• Förbundet verkar för upprätthållandet av en för jordägarna acceptabel allemansrätt.

The Finnish Landowners’ Organization provides advice and safeguards the interests of significant private landowners in Finland. In 1996, this registered association joined ELO (European Landowners´ Organization). The Finnish organization was established in 1945.

FUNCTIONS OF THE ORGANIZATION

The functions of the Finnish Landowners’ Organization consist of safeguarding and developing the position of Finnish landowners and providing advice to them. The organization promotes the right to private land ownership, improvement of financial means to own land, and the decision making power of landowners, as well as management of old valuable real estate and cultural landscape.

GOALS OF THE ORGANIZATION

• To preserve and promote the right to private land ownership. The legislation concerning land ownership must be transparent, equal and consistent. The statutes must be correctly targeted and unambiguous.

• To promote long-term oversight of cultural landscape and natural environment in harmony with agriculture and forestry.

• To keep rural areas vibrant and comfortable.

To preserve everyman’s-rights on a level acceptable to landowners.

TOIMISTO

Annankatu 12, 00120 Helsinki | 045 221 5151 toimisto@maanomistajainliitto.fi

TOIMINNANJOHTAJA Kimmo Collander www.maanomistajainliitto.fi

www.europeanlandowners.org

www.europeanhistorichouses.eu

LIITY JÄSENEKSI

BLI MEDLEM

Liiton jäsenenä vaikutat ja pysyt ajantasalla kiinteistö- ja maankäyttöä koskevissa asioissa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Som medlem kan du påverka och följa med ärenden som gäller fastighets- och jordanvändning både på nationell och internationell nivå.

maanomistajainliitto.fi/jasenyys

MAANOMISTAJAIN LIITON JÄSENEKSI voi liittyä jokainen maanomistaja! Liitto auttaa jäseniään maanomistukseen liittyvissä kysymyksissä ja jäsenemme saavat erilaisia jäsenetuja. Jäsenmaksuun sisältyy kahdesti vuodessa ilmestyvä Maanomistaja-lehti sekä sähköinen jäsenviesti.

Suomen Maanomistajain Liiton jäsenet ovat samalla myös jäseniä Euroopan maanomistajajärjestössä ELO:ssa (European Landowners´ Organization), joka edustaa miljoonia maanomistajia EU:n jäsenmaissa.

Maanomistajain Liitto ry VUOSIKOKOUS

pidetään perjantaina 12.5.2023 klo 10

Mäntän Serlachius-museo Göstassa, Joenniementie 47.

Osallistuminen on mahdollista myös Teams-etäyhteydellä. Kokouksen jälkeen on mahdollisuus opastettuun museokierrokseen, ruokailuun ja saunaan.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat.

Hallitus

Ennakkoilmoittautuminen on välttämätön 5.5.2023 mennessä sähköpostitse osoitteeseen toimisto@maanomistajainliitto.fi.

Esityslista ja muu kokousmateriaali on saatavilla Liiton kotisivuilla www.maanomistajainliitto.fi.

Paperikopiot voi pyytää Liiton toimistosta puh 045 221 5151

Tervetuloa!

Jordägarnas Förbund rf ÅRSMÖTET

hålls fredag 12.5.2023 klockan 10 i Serlachiusmuseet Göstas utrymmen i Mänttä, Joenniementie 47.

Ni kan även delta i mötet på distans via Teams. Efter mötet erbjuds deltagarna en guidad tur på museet samt lunch och bastu.

Mötet behandlar stadgeenliga årsmötesärenden.

Styrelsen

Förregistrering bör göras senast 5.5.2023 på e-postadressen toimisto@maanomistajainliitto.fi. Föredragningslistan och övrigt mötesmaterial finns på förbundets hemsida på adressen www.maanomistajainliitto.fi. Papperskopior kan beställas från förbundets kansli, tfn 045 221 5151.

Välkommen!