Maanomistaja 1/2024

Maanomistajain Liiton jäsenlehti 1 | 2024 www.maanomistajainliitto.fi

EUROVAALIT lähestyvät

Aurinkopuistojen vuokrasopimukset syyniin

Näin voit vaikuttaa siirtoverkon linjaukseen

Turvetuotantoalueen palautuksen muistilista

LAINSÄÄDÄNNÖN

TILANNEKATSAUS

Kosken kartano kutsuu kevätkokoukseen Haitalliset vieraslajit maanomistajien riesana

JULKAISIJA: Maanomistajain Liitto r.y. www.maanomistajainliitto.fi

PÄÄTOIMITTAJA: Kimmo

TOIMITUS JA

www.creativepeak.fi

AD: Milla Kaukiainen

PAINO:

Omistusoikeus on ihmisoikeus

Maanomistajan arki on vuoristorataa. Saman työpäivän aikana hän vaikuttaa moneen yhteiskuntaa koskevaan asiaan: Ruokahuoltoon, metsänhoitoon, kulttuurimaisemaan, ilmastonmuutokseen, uudistuvaan energiaan, jne. listaa voisi jatkaa pidempäänkin. Meidän päätöksentekoamme ja valintamahdollisuuksiamme rajoitetaan jatkuvasti uusilla säännöillä ja vaatimuksilla. Tämä on erittäin huolestuttavaa.

Tätä kirjoittaessa Ylen esittämässä MOT-ohjelmassa kerrotaan, miten maanomistajia on kohdeltu käsittämättömän eriarvoisesti vain muutaman kilometrin etäisyydellä toisistaan. Toiselta Vantaa lunasti maat pilkkahintaan ja toisen kanssa Espoo kehittää aluetta yhdessä.

Suomi on maailman ehdotonta kärkeä ihmisoikeusasioissa, mutta yhtä lailla perustuslain turvaamassa omistusoikeudessa ollaan heikoilla. MOT:n esimerkit näyttävät, kuinka vaihtoehtoja löytyy aina, myös pakkolunastuksille. Kuntien hyvistä käytännöistä ja virheistä voi oppia!! Vastuutonta pakkolunastuskäytäntöä voi hallitus halutessaan muuttaa niin korvaustasojen kuin menettelyjenkin osalta. Nyt on aika puuttua tähän!

Metsäkatoasetus oli virhe. Ei voi olla oikeudenmukaista, että rakentamalla karjasuoja metsän reunaan tuomitaan liha ympäristöä turmelevaksi, kun samaan aikaan metsää voi asvaltoida surutta vaikka pysäköintialueeksi. Kyllä päättäjiemme on pystyttävä parempaan.

Tulossa on tärkeät EU vaalit. Nyt kuulemme Brysselistä lupauksia niin petopolitiikasta, omaisuudensuojasta kuin viljelijän tukemisestakin. Metsäpuolen lupauksia on harmittavan vähän. Pohjoisen metsän ääni kun on kovin pieni EU-kokonaisuudessa. Metsäkysymyksissä meillä ei ole kerta kaikkiaan varaa olla tekemättä yhteistyötä sekä kotimaassa että muiden metsämaiden kanssa. Metsäpolitikkaa ja muita maanomistajuutta edistäviä asioita on yhteisvoimin tuettava ja niitä rajoittavia esityksiä torjuttava määrätietoisesti. Maanomistajainliitto on tähän valmis!

Liittomme on nostanut profiiliaan ja lisännyt vaikuttavuuttaan huimasti viime vuonna. Tehkäämme vähintäänkin samanlainen nousu kuluvan vuoden aikana! Olkaamme iloisia siitä, että meillä on oma järjestö, joka ajaa aina maanomistajan etua Suomessa ja EU:ssa.

Sebastian Sohlberg puheenjohtaja

Äganderätten är en mänsklig rättighet

Markägarens vardag är som en berg- och dalbana. Under samma arbetsdag tar markägaren fasta på och påverkar många samhällsfrågor gällande bland annat livsmedelsförsörjning, skogsbruk, kulturlandskap, klimatförändring och förnybar energi. Vårt beslutsfattande och våra valmöjligheter begränsas ständigt genom nya regler och krav, vilket är ytterst oroväckande.

Samtidigt som jag sitter och skriver detta, berättas det i Yles MOT-program hur markägare endast några kilometer från varandra har behandlats obegripligt orättvist. Av den ena inlöste Vanda markerna för en obetydlig summa, medan Esbo utvecklar området tillsammans med den andra.

Finland är av världsklass när det kommer till mänskliga rättigheter, men samtidigt finns det brister i äganderätten som skyddas av grundlagen. Exemplen i MOT demonstrerar hur det alltid finns alternativ, även till expropriationer. Från kommunernas goda praxis och misstag kan man lära sig! Den ansvarslösa praxisen för expropriation kan regeringen ändra både gällande ersättningsnivåer och förfaranden. Nu är det dags att ingripa!

Förordningen om avskogningsfria produkter var ett misstag. Det kan inte vara rättvist att köttproduktionen bedöms som miljöskadlig när ett boskapsskjul byggs vid skogskanten, samtidigt som skogen bekymmerslöst kan asfalteras till en parkeringsplats. Våra beslutsfattare ska kunna göra bättre än så.

Ett viktigt EU-val är på kommande. Nu hör vi löften från Bryssel om allt från rovdjurspolitik och egendomsskydd till stöd för jordbrukare. Löftena gällande skogsfrågor är beklagligt få. Den nordiska skogens röst är mycket svag inom EU som helhet. När det kommer till skogsfrågor har vi helt enkelt inte råd att inte samarbeta både nationellt och med andra skogsländer. Skogspolitiken och andra frågor som främjar markägandet måste stödjas genom gemensam ansträngning, samtidigt som förslag som begränsar dessa behöver motarbetas målmedvetet. Jordägarnas Förbund är redo för detta!

Vårt förbund har höjt sin profil och ökat sin påverkan enormt förra året. Låt oss göra minst samma framsteg under pågående år! Vi ska vara glada över att vi har ett eget förbund som alltid arbetar för markägarens intressen i Finland och EU.

Sebastian Sohlberg ordförande

AJANKOHTAISTA

Viime vuoden aikana perustettiin yhteensä 46 uutta yhteismetsää. Se on enemmän kuin kertaakaan aiemmin vuonna 2002 alkaneella tarkastelujaksolla.

Uusien yhteismetsien myötä yhteismetsien maapinta-ala kasvoi 14 500 hehtaarilla. Se on miltei 1 500 hehtaaria enemmän kuin viiden edellisen vuoden uusien yhteismetsien pintaalan vuotuinen kasvu keskimäärin.

Lisätietoa Suomen metsäkeskuksen hallinnoimalta yhteismetsät.fi-verkkosivustolta.

Vuoden 2024 alussa Suomessa oli

636 YHTEISMETSÄÄ,

joiden yhteenlaskettu pinta ­ ala kattoi 775 700 HEHTAARIA.

Suomessa tuulivoiman tuotannon odotetaan vähintään kolminkertaistuvan tulevina vuosikymmeninä.

VILLISIKAKANTA PIENENTYNYT

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottaman kantaarvion mukaan villisikakanta on edelleen pienentynyt Suomessa. Tammikuussa 2024 kannan keskimääräinen koko oli runsaat 2 000 villisikaa.

Alueellisesti eniten villisikoja tavataan edellisvuosien tapaan Kaakkois-Suomessa ja itäisellä Uudellamaalla, mutta yksittäisiä tihentymiä havaitaan myös muualla Länsi- ja Etelä-Suomessa.

Villisikakantaa säätelee metsästyksen ohella erityisesti ilmasto. Villisika on alun perin eteläinen laji ja talvien ankaruus rajoittaa sen leviämistä pohjoiseen. Pari viime talvea on ollut kylmiä ja runsaslumisia, mikä on osaltaan voinut vaikuttaa kannan pienenemiseen.

TUULIVOIMALOIDEN sijaintikysely

Mitä kauempana tuulivoimalat sijaitsevat, sitä paremmin ne hyväksytään.

Varsinkin mökkikeskittymät ovat haastavia tuulipuistojen sijaintipäätöksissä, ilmenee tuoreesta kansalaiskyselyyn pohjaavasta tutkimuksesta. Tämä saattaa tuoda haasteita voimaloiden sijoittamiseen erityisesti

alueille, joilla on paljon loma-asutusta. Kielteisiä käsityksiä olivat muun muassa tuulivoimaloiden vaikutukset ulkoiluympäristöön ja maa- ja metsätalouden mahdollisuuksiin sekä vaikutukset eläinten elinolosuhteisiin.

Tavanomaisesta oletuksesta poiketen maisemavaikutukset saatettiin kokea myös myönteisinä.

2020

Lähde:

Kuva: Maanmittauslaitos

Susien pannoittamisprojektilla

UUTTA TIETOA

Luonnonvarakeskus aloitti helmikuussa susien pannoittamisen osana WINDLIFEhankkeen tutkimustyötä.

Hankkeessa tutkitaan susien lisäksi metsäpeurojen, maakotkien ja porojen liikkumista ja lisääntymistä tuulivoima-alueilla ja niiden ympäristöissä.

Pannoitusalueet sijaitsevat Kainuussa, PohjoisPohjanmaalla, Pohjois-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa.

Tutkimuksellisesti GPS-pannan tuottama aineisto eläimen liikkumisesta on arvokasta, sillä vastaavaa tietoa tuulivoimatuotannon vaikutuksista eläinten tilankäyttöön ei voida saada millään muulla tavalla.

Tietoa näiden susireviirien koosta hyödynnetään myös kannanarvioinnissa.

Lisäksi ennen metsästyskauden alkua sijaintitietojen pohjalta tuotetaan nähtäville reviirin käytöstä kertovat lämpökartat luonnonvaratieto.luke.fi-sivuille.

HIRVIKANTA KASVUSSA

Suomen hirvikanta oli syksyn 2023 jahdin jälkeen noin 84 000 hirveä.

Suurimmat hirvitiheydet (≥ 4,3 hirveä/1000 ha) olivat Lounaissaaristossa ja eteläisellä rannikolla.

Korkeimmat vasatuotot olivat Oulun läänin eteläosissa, Pohjois-Savon länsiosissa, Pohjanmaalla sekä Uudenmaan ja Etelä-Hämeen raja-alueella.

Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi hirvikannan koon ja rakenteen hirvitalousalueittain käyttäen Oma riista – palvelussa syksyn 2023 hirvijahdin aikana ilmoitettua tietoa.

Kuva:

DROONIEN AVULLA ratkaisuja metsänhoitoon

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen ja UNITE-osaamiskeskittymän uudet tutkimushankkeet kehittävät innovatiivisia ratkaisuja metsätiedon keräämiseen ja tarkkaan puunkorjuuseen.

Tavoitteena on muun muassa autonomisten droonien avulla parantaa metsänhoitoa tulevaisuudessa.

Professori Eija Honkavaaran luotsaamassa hankkeessa kehitetään ja käytetään kaukokartoitusteknologiaa, jossa drooni sijoitetaan älykkääseen laatikkoon, joka huolehtii automaattisesti lentoonlähdöstä, laskeutumisesta, latauksesta ja tiedonsiirrosta.

Tavoitteena on saavuttaa edistysaskel

droonien ja reaaliaikaisen kaukokartoitusanalyysin hyödyntämisessä metsätöiden tueksi.

Lisäksi tutkitaan, miten pelillistettyjä kännykkäsovelluksia voi hyödyntää metsätiedon keruussa.

https://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/uusilla-tutkimuksilla-ratkaisuja-metsanhoitoon

LUKE KÄYNNISTI

TOHTORI­

OHJELMAN

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tammikuussa käynnistämän oman tohtoriohjelman avulla on tarkoitus kouluttaa seuraavaa tutkijasukupolvea ja varmistaa korkeatasoinen tutkimus myös tulevaisuudessa.

Luke tavoittelee 20–25 väitöskirjan valmistumista vuosittain. Tällä hetkellä Lukessa väitöskirjaansa tekee noin 70 väitöskirjatutkijaa.

Väitöskirjatutkijalla on tyypillisesti määräaikainen työsopimus tai vierailijasopimus Lukessa. Tohtorintutkinnon suoritusoikeuden ja lopulta tutkinnon myöntää yliopisto.

Maastokartat UUDISTUVAT

Maanmittauslaitoksen maastokartta ja taustakartta uudistuvat lähivuosina. Uudistus koskee monia kartankäyttäjiä, sillä Karttapaikkaverkkopalvelussa oli pelkästään viime vuonna lähes seitsemän miljoonaa käyntiä.

Uudistuksella tavoitellaan parempaa toimivuutta, esimerkiksi tasapainoista väritystä, hyvää luettavuutta ja ajantasaisuutta läpi mittakaavatasojen.

Maastokartan uudistaminen liittyy Maanmittauslaitoksen maastotietojen tuotantojärjestelmän uudistaminen. Samalla maastotietoihin saadaan mukaan metsäalueet.

https://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/karttoja-uudistetaan-yhteistyossa

Luonnokset valkopohjaisesta ja vihreämetsäisestä maastokartasta.

Kimmo Collanderin mielipidekirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa 3.2.2024

Helsingin Sanomat julkaisi toisenkin Mielipide-jutun aiheesta 23.2.2024.

MAANKÄYTÖN MUUTOSMAKSU – HUONO IDEA

Talouspolitiikan arviointineuvosto ja maankäytön muutosmaksun vaikutuksia käsitellyt virkamiestyöryhmä esittävät sakkomaksuja metsän raivaamiselle muuhun käyttöön.

Sakkomaksuajatus on epäonnistunut monella tavalla, Maanomistajain liiton toiminnanjohtaja Kimmo Collander tyrmää ehdotuksen.

Esityksien pohjaksi maalataan uhkaku -

vaa siitä, että Suomi voi joutua ostamaan hiilinieluyksiköitä muilta EU-mailta.

Collanderin mukaan raikkaampaa olisi lähteä miettimään, kuinka Suomi voisi ryhtyä ostamaan hiilinieluyksiköitä Suomesta.

– Jos ongelmaa käsitteleviä työryhmiä vielä asetetaan, yksi voisi lähteä suunnittelemaan kannusteita metsän- ja pellonomistajille vapaaehtoisen hiilensidonnan markkinoita vauhdittamalla, Collander ehdottaa.

Hän toivookin, että jatkossa maanomistaja nähdään osana ilmastokysymyksen ratkaisua eikä ongelmaa.

VIERAILU MALMGÅRDIN KARTANOON ELOKUUSSA

Maanomistajain liiton Rakennushistoriallinen jaos järjestää retken Loviisan Malmgårdin kartanoon 31.8.

Tutustumme kartannon isännän Henrik Creutzin opastuksella Malmgårdissa harjoitettavaan luonnonmukaiseen viljelyyn, luomutuotteiden jalostukseen ja myyntiin sekä panimotoimintaan. Hän vetää myös kierroksen 1800-luvulla rakennetussa, muutoin yksityisasuntona toimivassa päärakennuksessa. Ilmoittautumiset osoitteeseen toimisto@maanomistajainliitto.fi

KAKSI

TÄRPPIÄ KIINTEISTÖVEROISTA

Olet saanut kiinteistöveropäätöksen verottajalta. Tarkista päätöksestä ainakin nämä kohdat:

Maksatko muiden kiinteistöveroja?

Jos olet vuokrannut tontin esimerkiksi telemastoa varten, maksat sen kiinteistöverot. Muista periä nämä teleyhtiöltä! Muista myös ottaa kiinteistöverot huomioon tehdessäsi tai uusiessasi vuokrasopimusta.

Maksatko tonttiveroa maasta, jolle et voi rakentaa? Maksat mahdollisesti viheralueeksi kaavoitetulta maalta tonttimaan kiinteistöveroa, vaikka sinne ei saisi rakentaa. Ota yhteyttä verottajaan. He voivat huojentaa veroa, jos alue ei sovellu rakentamiseen.

Kuvat: Virpi Lehtinen

Kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi säädetty kurtturuusu uhkaa lukuisia uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja sekä haittaa rantojen virkistyskäyttöä. Kuvamme Hangosta.

Millainen on maanomistajan vastuu

VIERASLAJIEN TORJUNNASSA

Miksi maanomistaja, joka ei ole millään tavalla osallinen siihen, että vieraslaji esiintyy alueella, joutuu moneksi vuodeksi maksumieheksi viisinumeroisella summalla?

Teksti: Viivi Kuuspalo Kuvat: SLL, Petri Hakosalo

Näin kysyy Maanomistajain liiton jäsen, jonka läntisellä Uudellamaalla sijaitsevalle maa-alueelleen on tulossa mittava vieraslajin torjuntahanke.

Hankevastaava Jari Kurjonen kertoo, että Länsi-Uudenmaan Luontohelmet 2024 -hankkeen yhteistyökumppaneina on kuntia ja yhdistyksiä.

– Niiden kautta mukana on myös yksittäisiä luontoarvoiltaan arvokkaita perinnebiotooppikohteita yksityisiltä

maanomistajilta.

Hankkeeseen liittyviin ennallistamis-, kunnostus ja hoitotoimiin myönnetään avustusta enintään 95 prosenttia toteutuneista kokonaiskustannuksista. Loput jäävät itse maksettaviksi.

Liiton jäsenen tapauksessa kurtturuusua hävitetään peittämällä juuristoja pressuilla. Lisäksi ympäriltä kaivetaan ja näivetetään ruusuja.

– Suostuin tähän vähentääkseni riskiä jäädä yksin kustannusmieheksi, mutta ei-

hän toisaalta kukaan halua kesäasuntonsa eteen aareja rantaviivaa pressujen alle vuosiksi. Mielestäni torjunnan pitäisi olla sen tahon kustantamaa, joka lakeja ja rajoituksia määrittelee, mikäli maanomistaja ei omin päin viljele näitä lajeja, liiton jäsen sanoo.

Pakottavaa lainsäädäntöä

EU:sta ja Helsingistä

Suomessa vieraslajien torjuntaa ohjaavat EU:n vuonna 2015 voimaan tullut vieraslajiasetus ja vuotta myöhemmin valmistunut kansallinen vieraslajilaki.

– Kansallinen vieraslajilaki säätää kiinteistön omistajan ja haltijan huolehtimisvelvollisuudesta, kertoo maa- ja metsätalousministeriön Karin Cederlöf maanomistajan roolista vieraslajien torjunnassa.

ELY-keskukset puolestaan vastaavat lainsäädännön toteutuksen valvonnasta ja päättävät hävittämisen määrästä.

– Harkinta on tapauskohtaista, kertoo vieraslajiasioiden neuvottelukunnan puheenjohtaja Johanna Niemivuo-Lahti maa- ja metsätalousministeriöstä.

Maanomistajille koituvien vieraslajien torjunnan kustannusten reiluus on hänen mukaansa vaikea kysymys.

– Lain mukaan kyseessä ovat ”kohtuulliset toimenpiteet”. Maanomistajan velvoitteisiin vaikuttavat muun muassa toimenpiteiden kustannukset suhteessa niillä saavutettaviin hyötyihin.

Johanna Niemivuo-Lahti sanoo ymmärtävänsä kritiikin siitä, että vieraslajit leviävät usein maanomistajan alueelle jostain

Vad är markägarens asvar i bekämpningen av invasiva främmande arter?

”Varför måste en markägare, som inte på något sätt är delaktig i förekomsten av en invasiv främmande art på området, bli ekonomiskt ansvarig i flera år med en femsiffrig summa?” -Medlem i Jordägarnas förbund.

Ett omfattande projekt för bekämpning av en invasiv främmande art kommer att inledas på hans markområde i Västra Nyland som en del av Västra-Nylands Luontohelmet 2024 projektet.

muualta, mutta tämä joutuu silti kantamaan kustannukset.

– Lain mukaan haitallisen vieraslajin kasvatus on kielletty. Juristit ovat tulkinneet asian niin, että mikäli alue on maanomistajan tai -haltijan hoidossa tai käytössä, se katsotaan kasvattamiseksi. Silloin vieraslajilain edellytys lajin poistamisesta tai aktiivisesta torjumisesta täyttyy, hän taustoittaa.

Väylävirasto ei pidä kiirettä

Vieraslajeja kuten kurtturuusua ja lupiinia kasvaa runsaasti esimerkiksi moottoriteiden varsilla, sillä sitkeitä kasveja istutet-

tiin aikanaan ahkerasti teiden varsille.

Erityisesti lupiini leviää teiden varsilta ympäristöön tehokkaasti. Torjuntatyön vaativuus, isot kustannukset sekä vaikeudet kurtturuusujätteen vastaanotossa hidastavat torjuntaa.

– Molempien lajien leviäminen on edelleen haaste. Moottoriteillä teemme torjuntaa, kun tielle tulee muitakin korjaus- tai parantamistoimenpiteitä tehtäväksi. Näin työmaan kustannukset ja liikenteelle aiheutuvat haitat saadaan minimoiduksi, kertoo Marketta Hyvärinen Väylävirastolta.

Vieraslaji lupiini leviää teiden varsilta myös metsiin.

– Jag anser att bekämpningen borde bekostas av den part som fastställer lagar och restriktioner, ifall markägaren inte själv odlar dessa arter, konstaterar medlemmen.

I Finland styrs bekämpningen av invasiva främmande arter av EU:s förordning om invasiva främmande arter, som trädde i kraft 2015, och den nationella lagen om främmande arter, som trädde i kraft ett år senare i Finland.

– Den nationella lagen om främmande arter reglerar fastighetsägarens och fastighetsinnehavarens omsorgsplikt, säger Karin Cederlöf från jord- och skogsbruksministeriet om markägarens roll i bekämpningen av invasiva

främmande arter.

NTM-centralerna beslutar om den nödvändiga bekämpningen från fall till fall och har även som uppgift att övervaka dess genomförande.

Rättvisan i kostnaderna för bekämpningen av invasiva främmande arter för markägarna är enligt Johanna Niemivuo-Lahti, ordförande för delegationen för frågor om hantering av främmande arter och arbetstagare vid jord- och skogsbruksministeriet, en svår fråga. Niemivuo-Lahti säger att hon även förstår kritiken om att främmande arter ofta sprids till markägarens område från annat håll, men trots detta förväntas markägaren bära kostnaderna för bekämpningen.

EUROOPAN PARLAMENTIN VETERAANIT ROHKAISEVAT

Valtaa on otettavissa

Suomalaiset saavat tehdä Eurooppa-vaaleissa valintansa poikkeuksellisen ansioituneiden ehdokkaiden joukosta. Puolet istuvista mepeistä haluaa jatkaa ja peräti kuusi entistä puoluejohtajaa asettuu ehdolle.

Maanomistaja haastatteli poisjäävistä parlamentaarikoista

Petri Sarvamaata (kok), Mauri Pekkarista (kesk) ja Nils Torvaldsia (rkp).

Pekkarinen:

Älä mene virran mukana

EU on jäänyt talouskasvussa USA:n ja Kiinan jälkeen, Mauri Pekkarinen sanoo.

– EU on juuttunut apatiaan. Rahaa käytetään liikaa muuhun kuin uuden luomiseen. Valtiontukisäädöksiä on löysätty, mikä on pienen talouden kannalta turmiollista.

Pekkarisen mukaan olemme ajautuneet Venäjän energiariippuvuudesta riippuvuuteen Kiinan teollisista raaka-aineista

– Jännitteet EU:n ja USA:n Kiinan-suhteissa näkyvät esimerkiksi aurinkopaneelien saannissa. EU on vielä kaukana strategisesta autonomiasta, tässä meillä on tekemistä tulevien vuosien aikana.

Seuraajiaan Pekkarinen ohjeistaa:

– Älä mene virran mukana, vaan ole tiukkana ja puolusta Suomen etuja. Usein se on EU:nkin etu.

Torvalds:

Ymmärrä ja kunnioita

Torvalds puhuu ”competence creepistä”, missä EU ottaa pikkuhiljaa haltuun uusia aloja kansallisesta lainsäädännöstä.

– Ymmärrän hyvin, että maanomistajat ovat varpaillaan. EU on tuottanut suuren määrän lainsäädäntöä, joka haastaa

Teksti: Kimmo Collander Kuva: Juuso Kilpinen

EU­VAALIT

6.–9. KESÄKUUTA 2024

Euroopan parlamentin jäsenet valitaan joka viides vuosi

Kesäkuussa 2024 parlamenttiin valitaan 720 meppiä

Suomesta valitaan 15 meppiä

Äänestämällä vaikutat!

Nykyiset poliittiset ryhmät, edustajamäärät ja suomalaiset mepit

Euroopan kansanpuolueen ryhmä

Yhteensä 178, kokoomuksella 3 meppiä

Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä, Yhteensä 140, sdp:llä 2 meppiä

Uudistuva Eurooppa -ryhmä

Yhteensä 102, keskustalla 2 ja rkp:llä 1 meppi

Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä Yhteensä 72, vihreillä 3 meppiä

Euroopan konservatiivit ja reformistit Yhteensä 68, perussuomalaisilla 2 meppiä

Identiteetti ja demokratia -ryhmä Yhteensä 59 meppiä

Euroopan parlamentin vasemmistoryhmä – GUE/NGL Yhteensä 37, vasemmistoliitolla 1 meppi

Lisätietoa https://elections.europa.eu/fi/

omistusoikeuden rajoja.

EU-edunvalvonta on Torvaldsista pitkäjänteistä työtä:

– Prosessit kestävät vuosia, eikä niihin voi vaikuttaa tuloksekkaasti oman toimen ohella. Niihin on panostettava paljon aikaa ja työtä.

Tulevia meppejä Torvalds neuvoo ihmisläheisesti:

– Jos haluat eteläeurooppalaisten ymmärtävän suomalaisia erityispiirteitä, osoita itse ymmärtäväsi ja kunnioittavasi heitä. Opiskele historiaa ja eri kielten alkeita.

Sarvamaa:

Valta on otettavissa

Petri Sarvamaa ennustaa turvallisuustilanteen dominoivan seuraavan komission agendaa.

– Venäjän hyökkäys koettelee koko läntistä arvoyhteisöä. En pidä mahdottomana sitä, että seuraavassa komissiossa istuisi puolustuskomissaari, joka koordinoisi jäsenmaiden puolustusteollisuuden ylösajamista.

Sarvamaa ei pysty näkemään, että seuraava kausi voisi olla metsänomistajan näkökulmasta nykyisenlainen.

– Vihreän siirtymän komissaari Timmermans ja ilmasto- ja ympäristöpääosastot kaappasivat metsäpolitiikan ja ajoivat maatalouspääosaston sivuraiteelle.

Uusia meppejä Sarvamaa kehottaa rohkeuteen ottaa johtajuutta.

– Jos haluat jonkun tontin, astu rinkiin ja ota se. Nosta käsi pystyyn ja sano, että olen Suomesta ja osaan metsäpolitiikan.

Haastavia aikoja

Elämme haastavia aikoja, joina viisasta johtamista tarvitaan enemmän kuin koskaan. Vuonna 2024 Eurooppa valitsee tulevaisuuden johtajansa, joiden päätöksillä on merkittävä vaikutus hyvinvointiimme. Poliittisen tason sitoutumisella omistusoikeuksiin on todistetusti suora positiivinen vaikutus talouden kasvuun. Talouskasvu vuorostaan luo perustan kansalaisten haluun ratkaista ympäristökysymyksiä.

ELO tunnustaa tarpeen EU:n ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä. Tämä voidaan kuitenkin saavuttaa vain tukemalla ennakoivia ilmastonmuutokseen sopeutumisen maankäyttötoimia ja markkinaehtoista hiilensidontaa.

ELO haluaa EU:n tunnustavan maata käyttävän sektorin merkityksen EU:n energiariippuvuuden lopettamiselle sekä EU:n monikäyttöisen metsänhoidon merkityksen.

EU:n tulee edistää strategisen autonomian tavoitteitaan maankäyttösektorin osalta niin, että ne pysyvät maa- ja metsätalouden teknologisen kehityksen ja innovaatioiden kyydissä.

ELO on tietoinen Euroopan ekosysteemien hallintaan liittyvistä tulevaisuuden haasteista. On kuitenkin tunnustettava, että moninaisten maa- ja metsätalouden ja maisemien järjestelmien täytyy pystyä elämään rinnakkain. Luonnon monimuotoisuustavoitteiden saavuttamiseksi on akuutti tarve edistää ja tukea vapaaehtoista suojelua.

ELO vetoaa EU:ta toimimaan elinvoimaisen maaseudun puolesta tukemalla vahvaa yhteistä maatalouspolitiikkaa, joka on yhä paras työkalu maankäyttäjille. CAPin pitää samalla ottaa huomioon maaseudun elinkeinojen erityispiirteet- ja tarpeet sekä antaa maaseudulle tulevaisuudenuskoa.

Jurgen Tack

Pääsihteeri

European Landowners’ Organization (ELO)

Lisätietoja ELO:n vaatimuksista komissiolle löytää vaaliohjelasta “Managing Europe’s land for the Future” osoitteesta https://europeanlandowners.org/publications/manifesto-european-elections-2024/

Niin metsä nähdään kuin siitä puhutaan

Ilmastoteemat hallitsevat vahvasti valtamedian metsäuutisointia, ilmenee VTT Juhani Wiion selvityksestä, joka koski Helsingin Sanomien, Yleisradion ja MTV3:n metsäuutisointia viime vuodelta.

Selvityksen mukaan valtamedian metsäuutisointi painottuu ilmastoteemojen käsittelyyn, ja metsiä käsitellään ensi sijassa ilmastopolitiikan, luontokadon ja hiilinielujen kautta.

– Haastateltavina esiintyvät useammin ympäristöjärjestöjen, Ilmasto- ja Luontopaneelien edustajat sekä Syken ja Luken tutkijat kuin metsänomistajat tai metsäalan edustajat. Kun metsäalan ammattilaiset esiintyvät harvoin metsiä käsittelevissä jutuissa, median tarjoama tieto on yksipuolista eikä aseta sitä laajempaan kontekstiin, Wiio kommentoi.

METSO ­OHJELMA

Wiion mukaan median metsäuutisointi vahvistaa samalla polarisoitunutta yksipuolista metsäkeskustelua ja agendaa eikä anna siihen kokonaisvaltaista ymmärrystä tarjoavia aineksia.

Ylen alueohjelmat poikkeuksena

Ylen aluetoimitusten verkossa tapahtuva metsäuutisointi poikkeaa selvityksen mukaan yleisestä valtamedioiden linjasta.

”Niin metsä nähdään kuin siitä puhutaan” -selvityksen aineisto koostui yhteensä 572 maalis-kesäkuun ja syys-lokakuun 2023 aikana lähetetystä tai julkaistusta metsää käsitelleestä lehti-, verkko- ja tv-uutisesta.

Meillä pyritään tuomaan kaupunkien puistometsien käsittelymenetelmät metsäkeskustelun ohjenuoraksi.

Kun niitä pitää suojella, pitää suojella myös talousmetsät.

– Alueuutisissa on esillä myös metsäalan taloudellinen ja sosiaalinen merkitys, kun kuullaan valtakunnan uutisoinnista poissa olevia metsänomistajia, alan ammattilaisia ja metsäteollisuuden edustajia, Wiio sanoo.

MISTÄ ON KYSYMYS?

Metso-ohjelman kautta on suojeltu vapaaehtoisesti yli 100 000 hehtaaria. Metsäkeskus on aiemmin valmistellut päätöksiä ja neuvonut maanomistajia, mutta leikkausten takia se luopuu neuvonnasta. Kustannusvastuu esimerkiksi luontokartoituksista jää maanomistajalle.

MITÄ ON TULOSSA?

Metso-ohjelman jatkokauden sisällön määrittely käynnistyy tämän vuoden aikana. Oh -

Selvityksen rahoitti Metsämiesten Säätiö.

Säätiön toimitusjohtajan Ilari Pirttilän mukaan valtamedian uutisointi vaikuttaa suoraan metsäammattilaisten työhyvinvointiin.

– Miltä tuntuu lähteä töihin aamulla, jos julkisuus käsittelee metsäalaa syyllistävällä ja väheksyvällä tavalla, hän kiteyttää.

jelmalle on esitetty 11 miljoonan euron vuotuista rahoitusta. Ei ole kuitenkaan takeita sen säästymisestä leikkauksista.

MUISTA!

Selvitä, kuka metsäpalveluammattilaisista pystyy tarjoamaan parasta palvelua mahdollisen Metso-kohteen suunnittelussa.

Vapaaehtoiset toimet ovat maanomistajan kannalta parasta suojelua. Näitä määrärahoja kannattaa puolustaa!

Kuva: Magi Pernthaler

VIERASKYNÄ

Aurinkopuistojen vuokrasopimukset tarkkaan syyniin

Yksityiskäyttöön tarkoitettujen aurinkopaneeliratkaisujen rinnalla toteutetaan maassamme parhaillaan kotimaisin ja ulkomaisin voimin teolliseen käyttöön sopivia aurinkovoimalaratkaisuja Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla.

Teollisen mittakaavan aurinkovoimalahankkeet voidaan perustaa noin 80–100 hehtaarin suuruisille maa-alueille maanomistajain, sähköverkon haltijan ja aurinkosähkön tuottajan sopimuksin sen jälkeen, kun tarvittavat viranomaisluvat on haettu ja saatu.

Aurinkopaneelipuistot rakennetaan pääsääntöisesti vuokramaille. Maanvuokrasopimukset ovat pitkäaikaisia ja niiden oikeusvaikutukset ulottuvat yli sukupolvien.

Maanvuokrasopimuksen keskimääräinen pituus vaihtelee 40–60 vuoden välillä. Vuokrasopimuksiin sisällytetään käytännössä aina sopimuksen siirtoa koskeva ehto, jolloin vuokrasopimus toimii luotonantajan saamana vakuutena. Maanomistajan kannattaa aina kilpailuttaa maanvuokrasopimuksia koskevat tarjoukset ja kiinnittää tarkkaa huomiota sopimusluonnosten juridisiin ja teknisiin eroavuuksiin.

Vuokrasopimuksiin tulee sisällyttää selvät ja yksiselitteiset määräykset vuokrien määristä ja perusteista, vuokrasopimuksen pituudesta, tarkat karttaliitteet, selvitys tarvittavista viranomaisluvista ja määräyksistä, sekä rakentamista koskevan suunnittelun aikataulutus ja projektin lopullinen toteutus.

Vuokranantajan tulee tarkistuttaa vuokralle ottavan yrityksen kaupparekisteri-, tilinpäätös- ja luottotiedot. Luottotiedot ja muu vastaava selvitys tulee hankkia vuokralle ottavan yrityksen hallituksen jäsenistä.

Mikäli ulosoton osalta ilmenee häiriötietoja asianomainen sopimusosapuoli kannattaa unohtaa.

On erittäin suositeltavaa liittää vuokrasopimukseen yksiselitteiset määräykset sovellettavasta laista sekä riitojen ratkaisua koskevasta oikeuspaikasta. Vuokrasopimusten purkuehtojen laadinnassa ja purkuehtoja koskevissa vakuusjärjestelyissä on oltava erityisen huolellinen. Vuokrasopimuksiin tulee sisällyttää selvä viittaus tai määräys allekirjoitushetkellä voimassa oleviin ja/ tai vastaisuudessa määrättäviin EU27- ja USA-pakotteisiin ja tapauskohtaisesti riittävä sopimussakko.

Vuokrasopimuksia konstruoitaessa on otettava huomioon verotukseen liittyvät seikat. Niistä tärkeimmät ovat arvonlisäverovelvollisuus sekä pitkäaikaisten maanvuokrasopimusten tuottojen ja kulujen suhde maanviljelyselinkeinon tuottoihin, kuluihin ja voimassa oleviin monimutkaisiin tukijärjestelmiin sekä kehittyvä ympäristölainsäädäntö, naapuruussuhteet – ja erikseen vielä perimysjärjestys.

Kai Laurila OTM, LL, Helsinki

EDUNVALVONTA

Koonnut: Kimmo Collander

Lainsäädännön tilannekatsaus

Lunastuslain uudistaminen

MISTÄ ON KYSYMYS?

Vuodelta 1979 oleva lunastuslaki on pahasti vanhentunut niin menettelyjen kuin korvaustasojenkin suhteen.

Hallitusohjelmassa luvataan parantaa korvaustasoja. Voimansiirtolinjojen lunastamisesta maksettavien korvauksien korottaminen on mainittu peräti kahdesti. Asia on ollut kahden edellisenkin hallituksen ohjelmassa, mutta parannusta korvaustasoihin ei ole saatu.

MITÄ ON TULOSSA?

Esitys lähtee lausuntokierrokselle touko-kesäkuussa.

Hallitus antaa esityksen eduskunnan käsittelyyn syyskuussa.

MUISTA!

Esitys tulee kohtaamaan voimakasta vastustusta voimayhtiöiden, teleoperaattoreiden ja kuntien taholta.

Tuulivoimaloiden purkuvakuus

MISTÄ ON KYSYMYS?

Jos tuulivoimayhtiö ajautuu konkurssiin voimaloiden elinkaaren loppuvaiheessa, niiden purkaminen jää maanomistajan vastuulle. Vakuudet on asetettu maanomistajan hyväksi. Ne eivät ole todennäköisesti riittäviä, eikä maanomistajalla ole vaativaan purkutyöhön riittävää osaamista.

MITÄ

ON TULOSSA?

Hallitusohjelmassa on maininta tuulivoimaloiden purkurahastosta. Kesällä 2023 valmistui selvitys muissa maissa toteutetuista malleista. Tänä keväänä järjestetään ensimmäinen sidosryhmien kuulemistilaisuus. Hallituksen esitys työstetään lausuntokierrokselle kevääksi 2025.

MUISTA!

Jos maillesi on tulossa tuulivoimalaa, ota sopimuksessa huomioon purkuvakuuksien muuttuminen tulevaisuudessa.

Maankäytön muutosmaksu

MISTÄ ON KYSYMYS?

Talouspolitiikan arviointineuvosto ja maankäytön muutosmaksun vaikutuksia käsitellyt virkamiestyöryhmä esittävät 5000 euron hehtaarikohtaista sakkoa metsän raivaamiselle muuhun käyttöön.

MITÄ ON TULOSSA?

Tuskin mitään tämän vuoden puolella. Voi olla osana ensi vuonna esitettävää pakettia, jossa käsitellään maankäyttösektorin toimenpiteitä kokonaisuutena.

MUISTA!

Ilmoita kantasi vaalipiirisi kansanedustajille!

Lägesrapport på lagstiftning:

Förnyelse av inlösningslagen

VAD ÄR DET FRÅGAN OM?

Inlösningslagen från 1979 är föråldrad såväl gällande förfaranden som ersättningsnivåer. I regeringsprogrammet utlovas förbättringar av ersättningsnivåerna. Höjning av ersättningarna vid inlösen för kraftledningar nämns till och med två gånger. De två tidigare regeringsprogrammen har även tagit fasta på ersättningsnivåerna, men förbättringar har inte genomförts.

VAD ÄR PÅ KOMMANDE?

Propositionen skickas på remiss i maj-juni. Regeringen lämnar propositionen till riksdagen i september.

KOM IHÅG!

Propositionen kommer att möta kraftigt motstånd från aktörer inom kraftbolag, teleoperatörer och kommuner.

Vindkraftverkens rivningsgaranti

VAD ÄR DET FRÅGAN OM?

Om ett vindkraftsbolag går i konkurs i slutet av kraftverkens livscykel faller ansvaret av dess nedmontering på markägaren. Garantierna har ställts till förmån för markägaren. De lär sannolikt inte vara tillräckliga, samtidigt som markägarens kompetens för den krävande nedmonteringen är otillräcklig.

VAD ÄR PÅ KOMMANDE?

En fond för nedmontering av vindkraftverk omnämns i regeringsprogrammet. Under sommaren 2023 färdigställdes en utredning om förfaranden som implementerats i andra länder. Under pågående vår ordnas det första samrådsmötet. Regeringens proposition bereds för remiss till våren 2025.

KOM IHÅG!

Om ett vindkraftverk är på väg att byggas på ditt område, beakta framtida förändringar av rivningsgarantierna i avtalet!

Avgift för ändrad markanvändning

VAD ÄR DET FRÅGAN OM?

Rådet för utvärdering av den ekonomiska politiken och tjänstemannaarbetsgruppen som gjort en konsekvensbedömning av avgiften för ändrad markanvändning har föreslagit en sanktion på 5000 euro per hektar för röjning av skogsmark för annan användning.

VAD ÄR PÅ KOMMANDE?

Troligen inget under pågående år. Kan vara en del av paketet som läggs fram nästa år, där åtgärder inom markanvändningssektorn behandlas som en helhet.

KOM IHÅG!

Meddela din ståndpunkt till den egna valkretsens riksdagsledamöter!

Katso tämä!

Ylen MOT-ohjelma kertoo lunastuslain ongelmista tapauksessa, jossa satoja vuosia saman suvun omistuksessa olleet maat lunastettiin vaatimattomalla korvauksella. Ohjelma on katsottavissa Areenassa https://areena.yle.fi/1-66871380

Maanomistaja voi vaikuttaa siirtoverkon linjaukseen

Sähkölinjasuunnitelmat ovat harvoin maanomistajille tervetullut uutinen.

Minimoi haitta, järjestäydy ja hanki apua – siinä Maanomistajain liitos webinaarin viesti kiteytettynä tilanteissa, joissa siirtoverkko- tai energiayhtiö haluaa vetää johtokadun maanomistajan maiden läpi.

Teksti: Viivi Kuuspalo

Maanomistajien Arviointikeskuksen Matti Äijälä valotti webinaarissa, millainen juridiikka ohjaa lunastuskäytäntöjä ja sijoitussopimuksia.

Ympäristövaikutusten arviointiohjelman tai -selostuksen nähtävillä oloaikana hyviä vaikuttamispaikkoja ovat yleisötilaisuuksiin osallistuminen sekä kirjallisen lausuman antaminen. Lunastuslupaa vaativissa tapauksissa hakijan tulee myös kuulla asianosaisia joko kirjallisesti tai kuulemiskokouksissa.

Äijälä korosti, että erityisesti kuulemiskokouksissa on mahdollisuus vaikuttaa hankkeen toteutukseen.

– Maanomistaja voi ajaa etuaan tekemällä aina korvausvaatimuksen lunastustoimituksesta, vaikka jo sopimuksessa todettaisiinkin, että korvaukset käsitellään.

Keuruun kaupunkikehityspäällikkö Timo Määttä kertoi, kuinka kunta voi kaavoja tehdessään olla maanomistajan puolella.

Voit katsoa taltioinnin Youtubesta otsikolla ”Maanomistaja sähkölinjojen puristuksessa - Mitä voit tehdä?”.

Lisää aiheesta sivulla 18.

Liitolle uusi järjestösihteeri

Maanomistajain

Viivi

– Opiskelen tällä hetkellä politiikkaa ja viestintää Helsingin yliopistossa, ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen kiinnostaakin minua laajasti. Sivuainekokonaisuuksia teen taloustieteestä ja ympäristötieteestä. Uskon opintojeni auttavan minua Maanomistajain Liiton järjestösihteerin monipuoliseen työhön tarttumisessa.

Aikaisempaa työkokemusta Kuuspalolla on muun muassa journalismin ja järjestötyön parista.

– Olen työskennellyt toimittajana Vihdin Uutisissa. Lisäksi päätoimitan viestinnän opiskelijoiden lehteä Groteskia. Olen myös Hiidenveden Purjehtijoiden puheenjohtaja, ja vapaa-ajan harrastuksiini kuuluukin melonta.

– Järjestötyö on aina ollut minulle paitsi harrastus myös intohimon kohde. Olen innoissani päästessäni nyt työskentelemään Maanomistajain Liiton jäsenistön hyväksi.

Kuuspalo asuu tällä hetkellä opintojensa vuoksi Helsingissä, mutta hän on kotoisin Vihdistä.

– Helsingissäkin on toki puolensa, mutta arjessani kaipaan usein luontoa. Onneksi joko Vihtiin tai perheeni Lieksassa sijaitsevalle mökille pääsee aina välillä karkuun kaupungin meteliä.

Liiton uudeksi järjestösihteeriksi on valittu

Kuuspalo. Hän aloitti työnsä maaliskuun alussa.

Maanomistajan liiton

kevätkokouspaikkana NÄYTTÄVÄ KOSKEN KARTANO

Auto kaartaa Kosken kartanon pihapiiriin läpi koivukäytävän ja yli pittoreskin puusillan.

Salon kaupungin Perniössä sijaitsevalla pienellä mäellä seisova punainen kartano sivurakennuksineen tuntuu loistavan kevätauringon iltasäteissä.

Teksti: Viivi Kuuspalo Kuvat: Kosken kartano

Kosken kartanon tarina alkoi vuonna 1679 noin 200 vuotta toimineen rautaruukin perustamisella. Aikanaan tilalla työskenteli yli 100 ihmistä. Sittemmin toiminta keskittyi maa- ja metsätalouteen.

Nykyisin isäntänä toimii Fredrik von Limburg Stirum, jonka suku on hoitanut tilaa kuuden sukupolven ajan.

– Työntekijöitä meillä on tällä hetkellä kaksi, hän sanoo pilkettä silmäkulmassaan. Luonnonlaitumet tuottavat lihaa ja luonnon monimuotoisuutta von Limburg Stirumin mukana tilaa kiertäessä käy selväksi, että aiempaa vähäisemmästä työntekijämäärästä huolimatta Kosken kartanolla riittää toimintaa. Tilan sydämeen johdattavatkin satunnaiset lehmien äännähdykset. 150 vuotta eläi-

miä asuttaneesta tilavassa rakennuksessa ammuu suuri määrä kiharakarvaista Hereford-karjaa.

Lihan myynti onkin keskeinen osa tilan toimintaa.

– Meiltä saa luonnonlaiduntavan karjan eettisesti tuotettua lihaa. Sille on kysyntää, ja asiakaskunta on kasvanut tasaisesti, von Limburg Stirum iloitsee.

– Luonnonlaidunnuksessa yhdistyvät

Kosken kartanon päärakennus sijaitsee korkealla mäellä ja talousrakennukset lähempänä Kiskonjokea.

kestävä maatalous sekä laiduntavan karjan ylläpitämien perinnebiotooppien kauniit ja lajistoltaan rikkaat maisemat, hän lisää.

Kosken kartano panostaa muutenkin ympäristöarvoihin. Vuonna 2014 WWF valitsi tilan Suomen ympäristöystävällisimmäksi maatilaksi. Tuotanto on luomusertifioitua ja kaksi vuotta sitten tilan luonnonlaidunlihantuotanto sertifioitiin ensimmäisenä tilana Suomessa IP–Sigill-järjestelmän mukaan. Tilan metsät on sertifioitu sekä FSC:n että PEFC:n mukaan.

Kosken kartanon sijainti kohtuullisen ajomatkan päässä sekä Helsingistä että Turusta onkin mahdollistanut turismin.

– Pidämme tilalla muun muassa lihakauppaa sekä kesäkahvilaa. Meiltä löytyy myös kokous- ja majoitustiloja, von Limburg Stirum kertoo.

OLEMME

LAITTANEET TÄHÄN SIELUMME

JA SYDÄMEMME.

– Olemme myös ennallistaneet kosteikkoalueita ja maillemme on rakennettu kalatie, von Limburg Stirum kertoo.

Matkakohde hyvän ruuan ja rakennusperinnön ystäville Kartanomiljöön ja ympäröivän luonnon kauniit maisemat, eettinen lihantuotanto sekä kestävä maatalous herättävät ihmisissä kiinnostusta.

Noin 60 kattoa käsittävä tila vaatii omistajaltaan runsaasti ylläpitoa, ja viime vuosina on remontoitu muun muassa kartanon päärakennusta. Lopputulos on huoliteltu ja vanhaa kunnioittava aina keltaisista ikkunanpielistä taloa ympäröivään mukulakivetyksineen.

– Kunnostuksessa on pyritty suosimaan paikallisten käsityöläisten palveluita. Olemme laittaneet tähän sielumme, sydämemme ja luonnollisesti myös paljon taloudellista pääomaa, von Limburg kertoo.

Kokouskutsu Maanomistajain Liiton Kosken kartanolla järjestettävään kevätkokoukseen on lehden takasivulla.

Hei maanomistaja!

Kiinnostavatko uusiutuvan energian mahdollisuudet?

HYVÄ, NIIN MEITÄKIN!

Siksi haluamme kuulla, haluaisitko tehdä yhteistyötä kanssamme ja etsiä uusia maankäyttömuotoja uusiutuvan energian tuottamiseen.

MEILLE NEOENILLA pitkäaikainen kumppanuus on arvo, josta emme tingi. Sitoudumme ja juurrumme hankealueillemme ja tuemme alueiden yhteisöjä. Ja totta kai, hankkeillamme on myös työllistävä vaikutus.

KERROMME MIELELLÄMME LISÄÄ:

Philippa Rytkönen philippa.rytkonen@neoen.com 044 727 2432

Teemu Tuunanen

teemu.tuunanen@neoen.com 050 414 3771

Herefordit hoitavat tilan perinnebiotooppeja ja pitävät Kiskonjoen ja perustettujen kosteikkojen rantoja avoimina.

Maanomistajien ja kunnan YHTEISTYÖ

TUO TULOKSIA

Porvoolainen Esko Mikander kertoo esimerkin keinoista, joilla sähkölinjoista aiheutuvia haittoja saadaan minimoitua.

– Oma tilanteemme Porvoossa alkoi vuonna 2019, kun kaikki linja-alueen lähellä asuvat ja maanomistajat yllätettiin vähän kuin housut kintuissa Kymenlaakson Sähkön (KSOY) julkistettua linjahankkeensa. Esitetyssä suunnitelmassa oli mielestämme monia ongelmia: Ensinnäkin linja kulki monin paikoin lähellä asutusta ja toisekseen se tuhoaisi paljon isoja yhtenäisiä metsäalueita.

Pian hankkeen julkitulon jälkeen syntyi maanomistaja- ja asukasryhmä, joka alkoi kerätä yhteen ajatuksiaan ja tutkimaan hanketta perusteellisemmin.

– Perehdyimme muun muassa linjareitistä tehtyihin ympäristöselvityksiin ja tiedotukseen. Havaitsimme puutteita, ja teimme sitten oman selvityksen, mihin kerättiin yhteen mielestämme ongelmallisia seikkoja.

Ryhmä lähetti omia selvityksiään use-

alle eri taholle, mukaan lukien Porvoon kaupungille, joka lähti tukemaan asukasryhmää tavoitteineen.

– Porvoo oli jo ensimmäisissä viranomaisneuvotteluissa pitänyt esimerkiksi maakaapeloinnin tärkeyttä isossa roolissa ja nostanut asiaa esille. Myös linjan haitat esimerkiksi metsäalueelle olivat esillä, Mikander kiittelee.

Monitahoisen vaikuttamistyön tuloksena sähkölinjahankkeen tiimoilta saatiin aikaan neuvottelijoiden kolmikanta, johon kuuluvat Porvoo, KSOY:n edustaja ja maanomistajien edustajia. Useiden kolmikannan kokousten jälkeen sähkölinjan alkuperäistä suunniteltua kaapelointiosuutta on saatu kasvatettua kolminkertaiseksi.

– Ajatuksena on, että kaapeloinnin päälle rakennetaan kävelypolku, jonka myötä

MITÄ KUULUU?

Vastaajana

Intbau Finland ry:n

puheenjohtaja

Marjo Uotila

”Kiitos, hyvää kuuluu!

Järjestömme toimii 40 maassa, ja tavoitteenamme on edistää keskustelua siitä, kuinka luodaan ihmiselle parempia rakennettuja ympäristöjä perinteisiin pohjautuvalla rakentamisella, arkkitehtuurilla ja kaupunkisuunnittelulla.

Avasimme juuri haun kansainvälisiin arkkitehtuurin kesäkouluihin. Ne tarjoavat käytännönläheistä koulutusta perinteeseen nojaavassa suunnittelussa.”

myös Porvoo osallistuu myös hankkeeseen ja kustannukseen.

Neuvottelut ovat saavutetuista voitoista huolimatta yhä kesken, ja asukasryhmän toiveissa olisi yhä ilmajohtoa haitattomampien vaihtoehtojen etsiminen.

Mikander uskoo, että näiden haitattomampien vaihtoehtojen esillä pitäminen on ennen kaikkea kuntien ja kaupunkien tehtävä. Maanomistajille, joita huolettaa mahdollisesti omien maiden läpi suunniteltu sähkölinja, hänellä on selkeä neuvo:

– Yhtiöihin, omistajakuntiin ja etujärjestöihin on syytä olla yhteydessä. Tärkeää on, että yksin ei kannata jäädä! Ryhmävoima on iso juttu, ja on hyvä, jos saa monia maanomistajia kasaan ja yhdessä voidaan tuoda näkemyksiä esille.

Marjo Uotila toimii myös Kaarinan kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtajana.

”Kaupunki on aikoinaan hankkinut Rauhalinnan kartanon maat. Alueen länsiosaan on tehty kaavaa asuinalueelle, joka perustuu perinteisiin materiaaleihin ja arkkitehtuuriin.

Heti havainnekuvien julkaisun jälkeen tuli useita innostuneita yhteydenottoja ihmisiltä, jotka suurin piirtein ilmoittivat haluavansa varata talon välittömästi.”

Teksti: Viivi Kuuspalo Kuva: Shutterstock

Ilmianna esimerkillinen RAKENNUS­

ENTISÖINTITEKO!

Onko sinulla tai tuttavallasi menossa entisöintihanke, joka ansaitsee poikkeuksellisuudellaan laajempaa huomiota? Ilmianna se meille; palkitsemme parhaat projektit!

Liitto haluaa antaa tunnustusta vanhaa kunnioittavalle korjausrakentamiselle ja lisätä huomiota kulttuurihistoriallisesti arvokkaille rakennuksille.

Kumppaninamme hankkeessa on Rakennusmestarien liitto (RKL).

Kilpailuun on jatkuva ilmoittautuminen.

Jury valitsee päättyneisiin tai päättymäisillään olevista hankkeista vuosittain 1–3 palkittavaa. Palkinnot - rahapalkinto ja kunniakirja kohteelle ja rakentajalle, pronssikyltti kohteen seinälle - jaetaan syksyllä.

Lisätietoja: toimisto@maanomistajainliitto.fi

Maanomistajan

KESÄPÄIVÄ

Ahlströmin ruukilla

Maanomistajain Liitto järjestää 25. kesäkuuta kesäpäivän Noormarkussa sijaitsevalla Ahlströmin ruukilla. Koko perheen tapahtumassa on tarjolla maanomistajia kiinnostavia keskusteluja, neuvontaa sekä maankäytön ja rakennusrestauroinnin esittelyjä.

Perheen pienimmille on omaa ohjelmaa.

Ahlströmin ruukki sijaitsee vain 15 minuutin ajomatkan päässä Porista, joten kauniiseen ruukkimaisemaan vaikka Suomi Areenalla vierailun yhteydessä.

Tervetuloa viihtymään ja oppimaan muiden maanomistajien kanssa!

Lisätietoja saat Maanomistajain liiton kotisivuilta.

Teemme metsistä rikkaampia

Tilanhoitajat tekee metsänomistamisesta helppoa. Hoidamme metsäkiinteistöä kunkin omistajan tavoitteiden mukaisesti. Tilanhoitajat on metsäteollisuudesta riippumaton yritys, joka ymmärtää metsän eri arvoja.

Vi gör skogen rikare

På Skogssällskapet gör vi det enklare att äga skog. Vår skogsförvaltning skräddarsys utifrån dig och din fastighet. Skogssällskapet är en från skogsindustrin fristående aktör, som också förstår sig på skogens övriga värden

www.tilanhoitajat.fi

Teksti ja kuva: Airi Mattila

OIKEUSTAPAUKSIA

KORKEIN OIKEUS JA KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Tarkemmin päätöksiin voi tutustua Valtion säädöstietopankin sivuilla www.finlex.fi

HaO: AVI ei olisi saanut kieltää pengertien rakentamista Aluehallintovirasto oli hylännyt pengertien lupahakemuksen. Pengertielle oli osoitettu sijainti aiemmin vahvistetussa osayleiskaavan muutoksessa. Perusteluina oli muun muassa, että saaren rakennuspaikoille oli osoitettu venevalkamaoikeus jo ennen kaavamuutoksen hyväksymistä, joten rakennuspaikat olivat käytettävissä ilman tieyhteyttäkin. Kaavamuutoksessa ei ollut osoitettu uusia rakennuspaikkoja, eikä olemassa olevien rakennuspaikkojen käyttötarkoitusta ollut muutettu. AVI:n mukaan rakennuspaikkoja osoitettaessa ei lähtökohtana ole ollut siltayhteyden rakentaminen saareen.

Hallinto-oikeus katsoi, että aluehallintoviraston perustelujen mukainen tulkinta johtaisi siihen, että siltayhteyden lisäämisellä kaavaan ei olisi merkitystä vesilain mukaisessa lupaharkinnassa, ellei samalla osoitettaisi uusia rakennuspaikkoja tai muutettaisi olemassa olevien rakennuspaikkojen käyttötarkoitusta. HO:n mukaan tämä ei vastaa lainsäätäjän tarkoitusta. HO arvioi hankkeesta saatavan yksityisen edun huomattavaksi verrattuna yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin ja palautti asian aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

HaO: Kunnan tutkimattajättämispäätös oli oikea

A oli esittänyt tutkintapyynnön X:n kaupungin lupalautakunnalle yksityishenkilön kiinteistöllä harrastetusta ammunnasta ja vaatinut, että kiinteistönomistaja velvoitetaan suorittamaan mahdolliset puhdistustoimenpiteet. Lupalautakunta katsoi, että asia ei vaadi siltä jatkotoimenpiteitä.

A vaati hallinto-oikeudessa, että lupalautakunnan päätös kumotaan ja kiinteistönomistaja määrätään selvittämään maaperän pilaantuneisuus ja suorittamaan mahdolliset puhdistustoimenpiteet.

Hallinto-oikeus jätti A:n valituksen tutkimatta. Hallinto-oikeus katsoi, että kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisella ei kuitenkaan ollut ympäristönsuojelulain huomioon ottaen toimivaltaa tehdä asiaratkaisua maaperän pilaantuneisuuden selvittämisestä. Asiaratkaisun sisältävän valituskelpoisen päätöksen oli toimivaltainen antamaan valtion valvontaviranomainen eli ELY-keskus.

MUISTILISTA

TURVETUOTANTOON

vuokratun alueen palautus maanomistajalle

Noin 25 prosenttia turvetuotantoalueista on vuokratuilla alueilla. Turvetuotannon päättyessä vuokra-alue palautuu maanomistajalle.

Palautuksen yhteydessä on syytä kirjata muistiin tärkeitä asioita valokuvien ja karttojen kera. Molemmat osapuolet allekirjoittavat muistion.

Muistioon kirjattavia asioita:

alueen maanomistajat ja heidän omistamiensa kiinteistöjen rajat

• alkuperäinen vuokrasopimus liitteineen ja sitä mahdollisesti täydentäneet myöhemmät sopimukset

• maastotarkastuksessa ajankohta ja mukana olleiden nimet

• tärkeimmät havainnot maastotarkastuksen yhteydessä

• turvetuotannon aikaisten rakenteiden mahdollinen siirtyminen ja kunnossapitovastuun siirtyminen maanomistajalle turvetuottajan ilmoitus kiinteistöjä koskevien vuokrasopimusrasitteiden poistosta

Maanomistaja_7.3.2018.pdf

• yksityisteiden kunnossapitovastuun siirtyminen maanomistajalle

• jatkokäytön mahdollisesti vaatima uuden ympäristöluvan tarve ja maanomistajan vastuu sen hakemisesta sekä ilmoitusvelvollisuudet jälkihoitoon liittyvistä asioista, esimerkiksi ojitusilmoitus muut asiat, joita osapuolet katsovat tärkeiksi kirjata luovutustilanteessa Lisätietoa Matila, A. (toim.). 2023. Turvetuotantoon vuokratun alueen palautus maanomistajalle. Tapio Oy.

Laki- ja kiinteistöarviointipalvelut

Maa- ja metsätalousyrittäjyyteen kiinteistönomistukseen oikeudenkäynteihin •kaavoitus-, rakentamis- ja poikkeamislupa-asiat •yksityistiet, kiinteistötoimitukset

Laki- ja kiinteistöarviointipalvelut

Maa- ja metsätalousyrittäjyyteen sekä kiinteistönomistukseen liittyvät asiat neuvonnasta oikeudenkäynteihin

•kaavoitus-, rakentamis- ja poikkeamislupa-asiat •yksityistiet, kiinteistötoimitukset •tie- ja lunastustoimitusasiat •ympäristö- ja luonnonsuojeluasiat •ympäristölupa-asiat

•tie- ja lunastustoimitusasiat

•ympäristö- ja luonnonsuojeluasiat

•ympäristölupa-asiat •maa- ja metsätilojen, kiinteistöjen

MOL:n jäsenille 10 % alennus

•maa- ja metsätilojen erityiskysymykset

• MOL:n jäsenille 10 % alennus jäsenetuehtojen Kokeneet lakimiehemme ja auktorisoidut palvelevat teitä maanlaajuisesti.

•maa- ja metsätilojen, kiinteistöjen ja maa-aineisten arviointi

•maa- ja metsätilojen erityiskysymykset ja sopimusasiat

ESPOO SEINÄJOKI OULU

Kysy lisää asiantuntijoiltamme!

Puhelin 020 7411

aurinko- ja tuulivoima Kysy lisää asiantuntijoiltamme! Puh. 020 7411 050 www.arvolex.fi

• MOL:n jäsenille 10 % alennus jäsenetuehtojen mukaisesti. Kokeneet lakimiehemme ja auktorisoidut kiinteistöarvioijat (AKA) palvelevat teitä maanlaajuisesti.

ESPOO

Kysy lisää asiantuntijoiltamme!

Maanomistajain

WWF:n talkooleirit tarjoavat vuosittain sadoille vapaaehtoisille ikimuistoisia elämyksiä.

Talkooleiriläiset eivät kaihda raskastakaan työtä ja auttavat luontoa kunnostamalla esimerkiksi uhanalaisia perinneympäristöjä ja poistamalla haitallisia vieraskasveja.

Onko sinulla raivausta kaipaavia hakamaita tai rantaniittyjä, umpeen kasvanutta kulttuurimaisemaa tai virtavesien kunnostushanke?

Ilmoita siitä osoitteeseen toimisto@maanomistajainliitto.fi Kohteet valitaan luontoarvojen perusteella ja niiden hoidolle edellytetään jatkuvuutta.

Leirien kulut pyritään kattamaan projektirahoituksella. Leiriläiset hoitavat oman ruokahuoltonsa ja majoittuvat tarvittaessa teltoissa.

Maanomistajain Liitto Jordägarnas Förbund

MAANOMISTAJAIN LIITTO – JORDÄGARNAS FÖRBUND R.Y. – THE FINNISH LANDOWNERS’ ORGANIZATION

Maanomistajain Liitto on merkittävien maanomistajien edunvalvonta- ja neuvontajärjestö.Maanomistajain Liitto r.y. on ollut vuodesta 1996 ELO:n (European Landowners´ Organization) jäsen. Liitto on perustettu vuonna 1945.

LIITON TEHTÄVÄT

Maanomistajain Liiton tehtävä on maanomistajien etujen turvaaminen ja kehittäminen sekä jäsenten neuvonta. Liitto toimii maanomistusoikeuden vahvistamiseksi, maan omistamisen taloudellisten edellytysten parantamiseksi ja maanomistajien päätösvallan lisäämiseksi. Liitto edistää jäsenistön vanhan arvokkaan rakennuskannan hyödyntämistä ja kulttuurimaiseman kehittämistä.

LIITON TAVOITTEET

Maan yksityisomistuksen säilyminen ja sen vahvistaminen. Maanomistusta koskevan lainsäädännön on oltava avointa, tasaarvoista ja säännönmukaista. Säädösten tulee olla oikein kohdistettuja ja selkeitä.

• Edistää pitkäjänteistä kulttuurimaiseman ja luonnon hoitoa sopusoinnissa maa- ja metsätalouden kanssa.

• Edistää maaseudun säilymistä elinvoimaisena ja viihtyisänä.

• Säilyttää jokamiehenoikeudet maanomistajien kannalta hyväksyttävinä.

Jordägarnas Förbund, som grundades år 1945, är en intressebevaknings- och rådgivningsorganisation för jordägare. Förbundet har varit medlem i ELO (European Landowners´ Organization) sedan år 1996.

FÖRBUNDETS UPPGIFTER

Till Jordägarnas Förbunds uppgifter hör att trygga och utveckla jordägarnas intressen och förmåner samt att fungera som rådgivare för medlemmarna. Förbundet arbetar för att stärka jordäganderätten, för att förbättra de ekonomiska förutsättningarna för jordägande och för att öka jordägarnas bestämmanderätt. Förbundet främjar nyttjandet av medlemskårens gamla, värdefulla byggnader och utvecklandet av kulturlandskapet.

FÖRBUNDETS MÅLSÄTTNING

Att trygga och utveckla den privata jordäganderätten. Lagstiftningen gällande jordägandet bör vara transparent, jämlik och konsekvent.

• Förbundet verkar för långsiktig vård av naturen och kulturlandskapet i harmoni med jord- och skogsbruket.

• Förbundet verkar för bevarandet av en livskraftig och trivsam landsbygd. Förbundet verkar för upprätthållandet av en för jordägarna acceptabel allemansrätt.

The Finnish Landowners’ Organization provides advice and safeguards the interests of significant private landowners in Finland. In 1996, this registered association joined ELO (European Landowners´ Organization). The Finnish organization was established in 1945.

FUNCTIONS OF THE ORGANIZATION

The functions of the Finnish Landowners’ Organization consist of safeguarding and developing the position of Finnish landowners and providing advice to them. The organization promotes the right to private land ownership, improvement of financial means to own land, and the decision making power of landowners, as well as management of old valuable real estate and cultural landscape.

GOALS OF THE ORGANIZATION

To preserve and promote the right to private land ownership. The legislation concerning land ownership must be transparent, equal and consistent. The statutes must be correctly targeted and unambiguous.

• To promote long-term oversight of cultural landscape and natural environment in harmony with agriculture and forestry.

• To keep rural areas vibrant and comfortable.

TOIMISTO

Annankatu 12, 00120 Helsinki | 045 221 5151 toimisto@maanomistajainliitto.fi

TOIMINNANJOHTAJA Kimmo Collander www.maanomistajainliitto.fi

• To preserve everyman’s-rights on a level acceptable to landowners. www.europeanhistorichouses.eu

MAANOMISTAJAIN LIITON HALLITUS 2024

PUHEENJOHTAJA

Sebastian Sohlberg agrologi, mv, yrittäjä, Siuntio puh 040 5114 306 sebastian.sohlberg @malmgardsjundea.fi

JÄSENET

Arvi Snäll talouspäällikkö, Helsinki

Kari Räihä asianajaja, maa-ja metsätalousyrittäjä Petäjävesi

TOIMINNANJOHTAJA

Kimmo Collander puh 045 221 5151 kimmo.collander@ maanomistajainliitto.fi

VARAPUHEENJOHTAJA

Jari Leppä maatalousyrittäjä, kansanedustaja

MAANOMISTAJAT JA RAKENNETTU KULTTUURIPERINTÖ

Liiton rakennushistoriallinen jaos toimii kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden omistajien edunvalvojana. Jaos kokoaa yhteen jäsenet, jotka omistavat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita tai muutoin kokevat rakennushistoriallisen perinnön vaalimistyön tärkeäksi.

Juha Pylväs kansanedustaja Ylivieska

Linda Langh toimitusjohtaja, VT Piikkiö

Tapio Sinkkilä asiamies, Suomen yhteismetsät Salla

VARAJÄSENET

Fredrik Pressler, Ellen Rydbäck, Mikael Jensen, Aarne Schildt, Tomas Landers Tommi Lunttila, Tuomas Kettunen

Jaos järjestää vierailuja kiinnostaviin kohteisiin ja koulutuksia. Olemme European Historic Houses -järjestön jäseniä.

Lisätietoja toimisto@maanomistajainliitto.fi

RAKENNUSHISTORIALLISEN JAOKSEN HALLITUS 2024

PJ Henrik Creutz

Wilhelm Brummer

Sampsa Heinonen

Linda Langh

Fredrik Pressler

Eine Rosenberg-Riihimäki

Marjo Uotila

ASIANTUNTIJAT

Wilhelm von Nandelstadh

Hannele Helkama-Rågård

Ilta-Kanerva Kankaanrinta

LIITY JÄSENEKSI

BLI MEDLEM

Liiton jäsenenä vaikutat ja pysyt ajantasalla kiinteistö- ja maankäyttöä koskevissa asioissa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Som medlem kan du påverka och följa med ärenden som gäller fastighetsoch jordanvändning både på nationell och internationell nivå.

maanomistajainliitto.fi/jasenyys

MAANOMISTAJAIN LIITON JÄSENEKSI

voi liittyä jokainen maanomistaja! Liitto auttaa jäseniään maanomistukseen liittyvissä kysymyksissä ja jäsenemme saavat erilaisia jäsenetuja. Jäsenmaksuun sisältyy kahdesti vuodessa ilmestyvä Maanomistaja-lehti sekä sähköinen jäsenviesti.

Suomen Maanomistajain Liiton jäsenet ovat samalla myös jäseniä Euroopan maanomistajajärjestössä ELO:ssa (European Landowners´ Organization), joka edustaa miljoonia maanomistajia EU:n jäsenmaissa.

KUTSU INBJUDAN

Maanomistajain Liitto ry VUOSIKOKOUS

pidetään sunnuntaina 28.4.2024 klo 12

Kosken kartanolla, os. Koskipolku 28, 25560 Koski as (Salo)

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat.

Hallitus

Kokouksen alussa on lounastarjoilu. Kaikki osallistujat ovat tervetulleita kokouksen jälkeen pidettävälle kiertokäynnille Kosken kartanon alueelle.

Kiertokäynnin jälkeen on tarjolla kaksi käytännönläheistä esitystä: Kannattaako kosteikko?

Korjausrakentaminen historiallisissa kohteissa – Mistä osaajat, materiaalit ja neuvot?

Ennakkoilmoittautuminen ja tieto mahdollisista erityisruokavalioista on välttämätöntä 18.4. mennessä osoitteeseen toimisto@maanomistajainliitto.fi tai numeroon 045 221 5151.

Kokousmateriaalit ovat nähtävissä ennakkoon liiton kotisivuilla www.maanomistajinliitto.fi tai ne voi tilata puhelimitse.

Tervetuloa!

Jordägarnas Förbund rf ÅRSMÖTET

hålls söndag 28.4.2024 klockan 12 på Koskis Gård, Koskipolku 28, 25560 Koski as (Salo) Mötet behandlar stadgeenliga årsmötesärenden.

Styrelsen

Lunch serveras i början av mötet. Alla deltagare är välkomna på en rundtur i Koskis herrgårdsområde som hålls efter mötet. Efter rundturen finns två praktiska presentationer: Är en våtmark värd insatser?

Renovering av historiska byggnader - Varifrån kommer experterna, materialen och råden? Föranmälan och information om eventuell specialkost krävs den 18.4. till toimisto@maanomistajainliitto.fi eller till numret 045 221 5151. Mötesmaterialet finns att se i förväg på föreningens hemsida www.maanomistajinliitto.fi. Papperskopior kan beställas från förbundets kansli.

Välkommen!