Maanomistaja 2/2023

Maanomistajain Liiton jäsenlehti 2 | 2023 www.maanomistajainliitto.fi

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERI

TENTISSÄ Orgaaniset kierrätyslannoitteet UPM Metsän kasvukumppanuus Yksityisen omistusoikeuden edunvalvonta Vitkutteleva Kilpailuvirasto metsänomistajien kiusana

Serlachiuksen säätiön taimenpuro

Maanomistajain Liiton jäsenlehti

2 | 2023

Tässä numerossa Pääkirjoitus: Loppu lipsahduksille..................3 Ajankohtaista................................................. 4–7 Pari vuotta mietittiin ja sitten todettiin, että tehdään taimenpuro............................. 8–9 Maa- ja metsä­talous­ministeri tentissä....................................................... 10–11 Kriisivalmiusseminaari / Krisberedskapsseminarium ......................... 12 Tehokkaampaa yksityisen omistusoikeuden edunvalvontaa ................ 13 UPM Metsä -kasvukumppanuus lupaa hyvää................................................ 14–15 Orgaaniset kierrätys­­lannoitteet ovat maan etu.................................................. 16 Vitkutteleva Kilpailuvirasto metsänomistajien kiusana.............................17 Ajankohtaista................................................... 19 Maanomistajain Liitto - infosivut........... 22–23

Lehden tekijät JULKAISIJA: Maanomistajain Liitto r.y.

www.maanomistajainliitto.fi PÄÄTOIMITTAJA: Kimmo Collander TOIMITUS JA ULKOASU: Creative Peak

Kansikuva ja sisäkansi: Shuterstock

www.creativepeak.fi AD: Milla Kaukiainen

STÖMER ÄRI KK MP

I

Y

PAINO: Grano Oy | Paperi: MAXI offset 120g ISSN 0355-0478 | Verkkojulkaisun ISSN 2490-1873

MI

LJÖ M Ä RKT 4041 0955 Painotuote

2

MA ANOMISTAJA 2 | 23

PÄÄKIRJOITUS LEDARE

Loppu lipsahduksille!

Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön välisellä alueella on tapahtunut merkittäviä lipsahduksia kansallisen edunvalvonnan suhteen.

Ensimmäinen esimerkki maanomistajan perustuslaillisten oikeuksien ylikävelystä on kysymys puiden sitoman hiilen omistajuudesta. Tuntuu itsestään selvältä, että omistusoikeus on maanomistajalla. Ympäristöministeriöstä on kuitenkin ilmoitettu, että kaikki biologisesti sidottu hiili kuuluu valtiolle. Tämän ilmoituksen vuoksi maanomistaja ei voi myydä työnsä tuloksia hiilikompensaatiomarkkinoille.

Kuinka näin räikeä omistusoikeuden loukkaus on lipsahtanut läpi sekä EU:n että Suomen tasolla? Missä ovat olleet perustuslakiasiantuntijat ja lobbarit?

Metsäkatoasetuksella haettiin parempia neuvotteluasemia sademetsien tuhoamisen estämiseksi. Päätettiin, ettei EU:ssa hävitetä metsää karjatalouden tieltä. Lopputulos oli se, että Suomessa metsää voi edelleen tuhota asutuksen ja liike-elämän tarpeisiin.

Sen sijaan navetan laajennuksen alta ei saisi kaataa puutakaan.

Asetuksessa on unohtunut, että uhanalaisimmat biotooppimme ovat syntyneet karjatalouteen liittyvien laidunten avartamisen kautta. Valtio on tukenut laidunbiotooppeja, mutta nyt tilanne on epäselvä. Asetuksen lisäksi tukiehtojen kiristäminen iskee arvokkaaseen maiseman- ja luonnonhoitotyöhön.

Molemmissa lipsahduksissa on pelkkiä häviäjiä. Ilmasto ja ekosysteemit häviävät, kun maanomistajilta viedään kannustimet tehdä työtä yhteiseksi hyväksi. Maanomistajat menettävät paitsi tuloja, myös motivaation tehdä yleishyödyllistä työtä.

Meidän edunvalvojien on otettava tapahtunut opiksi. Meidän on oltava jatkuvasti tarkkana EU:n suuntaan ja pidettävä yhteydet avainministeriöihin ja liittolaisiimme auki. Valmistelevien virkamiesten ja päättäjien on tiedettävä, että heidän työtänsä tarkkaillaan, ja että epäkohdat huomataan ja niihin reagoidaan.

Kimmo Collander Maanomistajain Liiton toiminnanjohtaja

Slut på missarna!

Inom domänen mellan jord- och skogsbruksministeriet och miljöministeriet har det inträffat betydande missar ifråga om den nationella intressebevakningen.

Det första exemplet på åsidosättande av jordägarnas grundläggande rättigheter handlar om äganderätten till det trädbundna kolet. Det förefaller självklart att äganderätten tillhör jordägaren.

Miljöministeriet har dock meddelat att allt biologiskt bundet kol tillhör staten, vilket innebär att jordägaren inte kan sälja resultatet av sitt arbete på marknaden för klimatkompensation.

Hur har en så allvarlig kränkning av äganderätten gått igenom i EU och Finland? Var har grundlagsexperterna och lobbarna hållit hus?

Syftet med EU:s förordning om avskogningsfria produkter var att finna en bättre förhandlingsposition gällande skövlingen av regnskogar. Man beslöt att inte skövla skog för kreaturshållning.

Slutresultatet blev att man i Finland kan fortsätta skövla skog i bosättnings- och näringslivssyfte. Däremot får man inte fälla träd för exempelvis ladugårdsutvidgning.

I förordningen har man förbisett det faktum att våra mest hotade biotoper har uppstått till följd av att kreatursrelaterade betesmarker har öppnats. Staten har tidigare stött betesbiotoper, men dagens läge är oklart. Vid sidan om förordningen drabbar även de skärpta stödvillkoren det värdefulla landskaps- och naturskyddsarbetet.

I vartdera fallet ger missarna enbart förlorare. Klimatet och ekosystemen blir lidande när markägarna fråntas incitamenten att arbeta för det gemensamma bästa. Förutom inkomsterna förlorar markägarna även motivation att bedriva allmännyttigt arbete.

Våra intressebevakare bör ta lärdom av det skedda. Vi bör ständigt vara vaksamma och alerta ifråga om EU och vi bör värna om kommunikationen med våra nyckelministerier och bundsförvanter. Beslutsfattarna och de beredande tjänstemännen bör vara medvetna om att deras arbete synas i fogarna och att eventuella missförhållanden observeras och påtalas.

Kimmo Collander verksamhetsledare, Jordägarnas Förbund

2 | 23 MA ANOMISTAJA

3

AJANKOHTAISTA Näkymä käyttöoikeuksista ja rajoituksista asiointipalvelussa.

Kiinteistön omistajille LISÄÄ TIETOJA NÄKYVIIN

LUONNONVARAKESKUS TUTKII ELÄINTEN ESIINTYMISTÄ TUULIVOIMA-ALUEIDEN YMPÄRISTÖISSÄ

Maanmittauslaitoksen asiointipalvelua on päivitetty niin, että kiinteistön omistajat näkevät omiin kiinteistöihinsä kohdistuvat käyttöoikeudet ja rajoitukset maksutta.

Kiinteistöön voi kohdistua erilaisia oikeuksia, kuten oikeus • käyttää tietä • hyödyntää yhteistä aluetta (esim. vesialue) • pitää venettä sille osoitetulla paikalla Esimerkiksi tieoikeuksia on kahdenlaisia: • Tiekunnallinen yksityistie • Tieoikeus

kiinteistöjä tieoikeus rasittaa. Lisäksi näytetään mitkä kiinteistöt ovat oikeutettuina eli minkä kiinteistön omistajalla on oikeus käyttää tietä.

Voit myös klikata kohteita kartalla, jolloin niistä aukeaa tarkempia tietoja. https://www.maanmittauslaitos.fi/palvelutiedotteet/kiinteiston-omistajalle-lisaatietoja-nakyviin

Palvelussa näytetään tieto, minkä kiinteistöjen alueella kyseinen tie kulkee eli mitä

Välttelevätkö eläimet tuulivoimaloita vai pystyvätkö ne hyödyntämään eri lajeille tärkeitä elinympäristöjä myös tuulivoimaloiden läheisyydessä? Tästä kerätään tietoa Luonnonvarakeskuksen (Luke) Windlife-hankkeessa, joka alkoi vuoden alussa.

Hankkeessa selvitetään tuulivoiman vaikutuksia muun muassa suteen, metsäpeuraan ja maakotkaan. Kotkaa lukuun ottamatta aiempia tutkimuksia tuulivoiman vaikutuksista näihin lajeihin ei ole tehty Suomessa.

Uutta on myös tuulivoiman vaikutusten selvittäminen porojen laiduntamiseen ja liikkumiseen sekä poronhoitotöihin tuulipuistojen ympäristössä.

Vuoden alussa alkanut viisivuotinen hanke päättyy vuonna 2027.

Lisätietoa https://www.luke.fi/fi/projektit/ tuuliriista

NAPPAA HIILESTÄ KIINNI Luonnonvar akeskus on julkaissut 16-sivuisen oppaan, johon on koottu tietoa metsien hiilensidontaan ja päästövähennyksiin liittyvistä mahdollisuuksista sekä aiheeseen liittyvistä metsätalouden tuista.

Opas muistuttaa, että metsänomistajalle hiilensidonta ja monimuotoisuuden suojelu markkinaehtoisesti voivat olla hyvä tapa laajentaa ansaintamahdollisuuksia omasta metsästään.

Metsä toimii kasvaessaan tehokkaana hiilinieluna ja sitoo merkittävän osan Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Ilmakehässä olevan hiilidioksidin sitoutuminen metsiin on suoraan suhteessa metsien kasvuun.

https://jukuri.luke.fi/handle/10024/553632

Graafi: Luonnonvarakeskus/Jussi Silvennoinen

4

MA ANOMISTAJA 2 | 23

Kuvat: Onni Ahvonen

METSÄTEOLLISUUS LUPAA LISÄTÄ METSIEN MONIMUOTOISUUTTA Metsäteollisuus ry ja Sahateollisuus ry ovat julkistaneet tiekartan metsien monimuotoisuuden lisäämiseksi.

Muutaman vuoden takaisen uhanalaisuusraportin mukaan 833 metsälajia eli yhdeksän prosenttia arvioitiin uhanalaisiksi.

Raportin eli niin sanotun Punaisen kirjan mukaan uhanalaisten lajien määrä on kasvussa Suomessa.

Puuteollisuus lupaa toimia monimuotoisuuden edistämiseksi viidellä sektorilla.

1.

2.

3.

4.

5.

Lisätään lehtipuun ja sekapuuston osuutta metsien uudistamisessa.

Varmistetaan lajiston kannalta riittävä määrä lahopuuta.

Turvataan arvokkaat elinympäristöt ja lisätään vapaaehtoista suojelua.

Hoidetaan talousmetsien lehtoja.

Lisäksi luonnonhoidollisia metsänpolttoja ja kulotuksia aiotaan lisätä.

Kuvat: Metsäkeskus

Satelliittivalvonta VÄHENTÄNYT RIKKEITÄ Metsälakirikkomukset ovat vähentyneet viime vuosina reippaasti satelliittivalvonnan ansiosta.

Suomen metsäkeskuksen mukaan vielä vuonna 2020 epäiltyjä metsälakirikkomuksia havaittiin lähes 300. Viime vuonna määrä oli pudonnut noin 130:een.

Satelliittivalvonnalla voidaan havaita hakkuut, joista puunostaja tai metsänomistaja ei ole tehnyt metsälain edellyttämää metsänkäyttöilmoitusta. Lisäksi valvonnalla nähdään, jos hakkuut ulottuvat metsälain suojaamiin tärkeisiin elinympäristöihin tai niiden lähelle.

Erityishuomiota kohdistetaan muun muassa vesistöjen lähellä tehtäviin hakkuisiin.

Suomen metsäkeskus valvoo satelliittierotuskuvien ja tarkastusten avulla, että metsänhakkuut tehdään metsälain mukaisesti.

MAANOMISTAJA MUKANA KONEAGRIASSA Joka toinen vuosi järjestettävä maa- ja metsätalousalan ammattilaisten KoneAgria -tapahtuma kokosi ennätysmäärän eli 425 alan tuotteita ja palveluja esittelevää yritystä sekä yli 17 000 kävijää.

Myös Maanomistajain liitto oli mukana Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestetyssä kolmipäiväisessä tapahtumassa.

– Meidän on tärkeä näkyä siellä, missä jäsenemme ovat läsnä. Keskusteluissa tuli esille tärkeitä ideoita liiton toimintaan ja edunvalvontaan, Maanomistajain Liiton toiminnanjohtaja Kimmo Collander kertoo.

Maanomistajain liitto osallistuu Farmari-maatalousnäyttelyyn 4.–6.7.2024 ja MaatalousKonemessuille 17.–19.10.2024.

2 | 23 MA ANOMISTAJA

5

AJANKOHTAISTA

Metsänhoito- ja metsänparannustyöt VÄHENIVÄT Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastotietojen mukaan metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset vähenivät vuonna 2022 edellis­ vuodesta lähes 20 prosentilla.

Kasvatuslannoituksen pinta-ala oli yli puolet pienempi kuin vuotta aiemmin. Siihen vaikutti erityisesti Ukrainan sodan myötä nousseet kemiallisten lannoitteiden hinnat.

Vuonna 2022 metsänviljelyala väheni edellisvuodesta kolmella prosentilla. Tästä noin kolme neljäsosaa istutettiin ja loppu kylvettiin.

Metsänviljelyalasta puolet on kuusta – ilmastonmuutoksiin liittyvistä huolista huolimatta. Käytetyin muokkausmenetelmä oli mätästys.

Oheisen graafin tiedot löytyvät myös tilastotietokannasta.

PIENTEN RIISTANISÄKKÄIDEN KANNAT TAANTUVAT Viime talven lumijälki­­laskentojen mukaan metsäjäniskanta on kasvanut, mutta oravakanta romahtanut Lappia lukuun ottamatta.

Pitkän aikavälin trendit osoittavat, että pienistä riistanisäkkäistämme useat havumetsävyöhykkeelle tyypilliset lajit ovat selvästi taantuneet vajaan neljän vuosikymmenen aikana.

Nisäkkäiden lumijälkiä on laskettu riista-

6

MA ANOMISTAJA 2 | 23

ja peltokolmioilla ympäri maata jo 35 talvea peräkkäin. Talven 2023 aikana koko maassa laskettiin yhteensä 739 kolmiota, mikä on hieman enemmän kuin edellisvuonna.

Koko 35 vuoden seurantajakson aikana metsäjäniskanta on taantunut alle puoleen, oravan ja lumikon kolmannekseen ja kärpän peräti kuudennekseen. Myös ketunjälkien tiheys on taantunut metsissä noin puoleen.

Näätäkanta on taantunut etelässä ja runsastunut pohjoisessa. Saukolla kanta kasvoi 1990-luvulla ja on viimeisen parinkymmenen vuoden ajan ollut vakaa. Suurin poikkeus lajijoukossa on voimakkaasti runsastuva rusakko, jonka lumijälki-indeksi on noin 25-kertaistunut tarkastelujakson aikana.

TALOUSVIISAS MAATILAYRITYS Millainen on talousviisas maatilayritys? Käytännönläheistä tietoa ja esimerkkejä tarjoaa vastikään julkaistu Talousviisas maatilayritys -kirja.

Talousviisaalla maatilayrityksellä on pitkän aikavälin suunnitelmat purettuna lyhyen ajan tavoitteiksi ja mittareiksi. Tuloksia seurataan ja analysoidaan.

Mutta mitä muuta tarvitaan yrityskokonaisuuden hallitsemiseen?

Kirja on myynnissä kustantajan verkkokaupassa proagriaverkkokauppa.fi

Saaren kartanon RESIDENSSI KUTSUU Saaren kartano on Koneen Säätiön ylläpitämä kansainvälinen taiteilija- ja tutkijaresidenssi Mynämäellä luonnonläheisessä maaseutumiljöössä, 30 kilometrin päässä Turusta pohjoiseen.

Residenssi tarjoaa eri alojen taiteilijoille ja tutkijoille rauhallisen työskentely-ympäristön ja hedelmällisen kohtauspaikan.

Seuraava haku päättyy 31. maaliskuuta 2024, jolloin haussa ovat vuoden 2025 residenssipaikat.

Kahden kuukauden mittaisiin työskentelyjaksoihin sisältyy asunnon lisäksi työskentelyapuraha.

Residenssiin voivat hakea eri alojen taiteilijat, kirjailijat, kääntäjät, kuraattorit, kriitikot ja taiteilijaryhmät.

Lisätietoja https://koneensaatio.fi/saaren-kartanon-residenssi/

JOKAMIEHENOIKEUDET

OVAT NYT JOKAISENOIKEUDET Jokamiehenoikeuksista käytetään jatkossa muotoa jokaisenoikeudet, linjaa Metsähallitus.

Termiä käytetään jatkossa niin verkossa kuin esimerkiksi kansallispuistojen opastekylteissä.

Jokaisenoikeudet ovat perinteisiä oikeuksia, jotka sallivat kaikille ihmisille tietyt oikeudet ja vapaudet liikkua luonnossa ja hyödyntää luonnonantimia ilman maanomistusta, kertoo Metsähallitus.

METSÄSTYSAIKOJA Saaren kartanon vuonna 1779 rakennettu päärakennus toimii residenssin henkilökunnan toimistotilana. Residenssiläisten käytössä olevat asunnot sijaitsevat päärakennuksen pihapiirin rakennuksissa.

Metsätilakaupat vähenivät, HINNAT NOUSIVAT Tuore tilasto kertoo, että metsätilakaupat vähenivät alkuvuonna lievästi, mutta hinnat jatkoivat nousua.

Tämän vuoden syyskuun puoliväliin mennessä tehtiin koko maassa 2 740 ei-sukulaisten välistä pelkästään metsää sisältävää yli 2 hehtaarin tilakauppaa. Se on 7 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona.

Metsähehtaari maksoi keskimäärin 3 950 euroa. Nimellinen keskihinta oli siten korkeampi kuin kertaakaan Maanmittauslaitoksessa 1980-luvulta alkaneen tietojenkeruun aikana. Jos otetaan huomioon inflaatio ja puutavaralajien hintojen viime kuukausiin asti jatkunut nousu, ovat reaalihinnat kutakuinkin samalla tasoa kuin viime vuoden lopulla.

Peltokauppojen määrä oli alkuvuonna edellisen vuoden tasolla, mutta hinnoissa näkyi pientä laskua.

Hirvi 1.9.2023–15.1.2024 (porrastaen) Kanadanmajava 20.8.2023–30.4.2024 Kettu 1.8.2023–14.4.2024 Kuusipeura 30.9.2023–31.1.2024 Kärppä 1.8.2023–31.3.2024 Metsäjänis 1.9.2023–29.2.2024 Metsäkauris 1.9.2023–15.2.2024 Metsäpeura 30.9.2023–31,1,2024 Minkki 1.8.2023–31.7.2024 (Haitallinen vieraslaji) Mäyrä 1.8.1923–31.3.2024 Näätä 1.8.2023–31.3.2024 Orava 1.11.2023–29.2.2024 Piisami 1.8.2023–31.7.3024 (Haitallinen vieraslaji) Rusakko 1.9.2023–29.2.2024 Supikoira 1.8.2023–31.7.2024 (Haitallinen vieraslaji) Susi Poikkeuslupapäätösten mukaan Valkohäntäpeura 30.9.2023–15.2.2024 (Suomen riistakeskuksen luvalla) Villisika 1.8.2023–31.7.2024 Lisätietoja https://riista.fi/metsastys/ metsastysajat/

2 | 23 MA ANOMISTAJA

7

Pari vuotta mietittiin ja sitten todettiin, että

tehdään taimenpuro Tie kulkee läpi keskisuomalaisen rallikisoista tutun maiseman.

Aikansa kavennettuaan sen varrelta löytyy hymyilevä mies, Gösta Serlachius, R. Erik ja Bror Serlachiuksen säätiön puheenjohtaja. ”Tervetuloa Capeenpurolle!”, hän toivottaa.

Teksti: Kimmo Collander Kuvat: Antti Mikkola

8

MA ANOMISTAJA 2 | 23

S

erlachiuksen säätiö vahvistaa Capeenpuro-hankkeella virtavesien tutkimusta. Suomen ympäristökeskus sekä Jyväskylän ja Helsingin yliopistot seuraavat, kuinka ihmisen rakentama virtavesialue muuttuu vähitellen luonnonympäristöksi.

– Tänne syntyy noin 850 metriä uutta virtavettä. Purossa kuohuu kaksi koskea ja pohjalle tehdään kutusoraikkoja, Gösta Serlachius kertoo.

– Sitten jossain vaiheessa minulle välähti, että meillähän on mahdollisuus tehdä tähän oma projekti ja luoda tästä taimenpuro. Mehän tuemme jo virtavesien tutkimusta Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa ja myös pienempiä toimijoita.

Hanke lähti liikkeelle ja maastotyöt alkoivat 2023 maaliskuussa.

Kalanviljelylaitoksen uusi elämä Simunan kalanviljelylaitos on Suomen teollistumisen lapsi. Koskia perattiin ympäri Suomen 1800-luvulla kasvavan metsäteollisuuden raaka-ainehuoltoa, tukin uittoa, varten. Samalla tuhoutui vaelluskalojen kutualueita.

Simunan kalanviljelylaitos perustettiin vuonna 1921 vastaamaan kalojen istutusvelvoitteisiin. Kalanviljelylaitos tehtiin Laukaaseen Simunan kylälle, missä Leivonveden vedet puristuvat Simunankosken salmen läpi Kuusveteen.

Kalanviljelylaitos ei ole kosken välittömässä läheisyydessä, ja sinne oli kaivettava oma vedenottouoma.

Uoman tekemiseen meni lapiotyönä kolme vuotta. Uomassa vesi virtasi puolen metrin läpimittaista puuputkea pitkin 1990-luvulle asti, jolloin laitos lopetti toimintansa.

Serlachiuksen säätiölle alue siirtyi 2020 laajemman maakaupan yhteydessä.

”Mitä ihmettä me tälle tehdään?”

– Pari vuotta mietimme, mitä ihmettä me tällä tehdään. Meillä ei ollut oikeasti mitään suunnitelmaa, Gösta Serlachius muistelee.

KAVEN ARVOITUS Capeenpuron nimi ei liity sen pieneen leveyteen vaan muinaissuomalaisiin taruolentoihin. Kave on Wikipedian mukaan vanhan suomalaisen kansanrunouden tuntema ilmaan ja taivaaseen liittyvä olento. Kapeiden (vaihtoehtoinen taivutus kaveiden) on kerrottu muun muassa kasvattavan kuun vaiheita tai poistavan kuunpimennyksen.

– Kieltämättä tämä on aikamoisen lumipalloefektin vetäissyt sen jälkeen. En ehkä silloin ajatellut, että tämä on ihan näin iso projekti.

Virtavesiaktivismi on selvästikin vienyt Gösta Serlachius mennessään.

– Pidän perhokalastuksesta, mutta nykyään käytän viisi kertaa enemmän aikaa koskien tutkimiseen kuin kalastukseen, hän sanoo.

Capeenpuron rakentaminen on ensimmäinen vaihe kymmenvuotisessa projektissa.

Vanhat kalankasvatusaltaat jäävät pienkosteikoiksi, eikä niihin tehdä paljoa muutoksia. Yksi altaista hyödynnetään muokkaamalle se puroksi.

Hautomorakennus remontoidaan opiskelijoiden ja tutkijoiden käyttöön. Puron rannalle on retkeilijöillä vapaa pääsy, mutta kalastus on ankarasti kielletty.

Serlachius painottaa, että tutkimuksen prioriteetti on projektissa itsessään.

– Tarkoitus on oppia tekemisestä ja nähdä, kuinka nopeasti luonto valtaa itselleen uusia alueita.

Miljoonaprojektin rahoitus Capeenpuron hankkeeseen käytetään noin 1,2 miljoonaa euroa. Summa sisältää puron, kosteikon, sillat ja tutkimustyötä sekä talon kunnostuksen.

Suurin osa rahoituksesta tulee R. Erik ja Bror Serlachiuksen säätiöltä, mutta Gösta Serlachius on onnistunut kokoamaan merkittävän määrän euroja niin julkiselta kuin yksityiseltäkin puolelta.

– Metsäliitto ja LähiTapiola Keski-Suomi ovat suurimmat yksityiset rahoittajat.

Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiöltä ja Alexandria pankkiiriliikkeeltä olemme saaneet myös merkittäviä summia, Gösta Serlachius kiittelee.

Kahden sillan rakentamiseen on mennyt yli 300 000 euroa, josta Ely-keskuksen osuus oli 75 prosenttia.

Asiantuntijoista Serlachius haluaa nostaa Suomen Vesistösäätiön, joka on ollut korvaamaton apu hankkeessa, sekä puron uoman suunnitelleen Jukka Jormolan.

2 | 23 MA ANOMISTAJA

9

Maa- ja metsä­ talous­ ministeri TENTISSÄ

Kävimme elokuussa haastattelemassa maaja metsätalousministeri Sari Essayahia hänen kotokonnuillaan Lapinlahdella. Keskustelu kiertyi ajankohtaisiin maanomistajia kiinnostaviin kysymyksiin.

Haastattelu: Kimmo Collander Kuvat: Sampo Jaakkola

Miltä maailma tällä hetkellä näyttää maa- ja metsätalous­ ministerin näkökulmasta?

– Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan näkyy tällä hetkellä kaikessa kansainvälisessä toiminnassa. EU-pöydissä se näkyy oman ministeriöni tontilla.

10

MA ANOMISTAJA 2 | 23

Mustanmeren viljasopimuksen irtisanominen on puhututtanut neuvoston kokouksissa. Ukrainan vilja ei pääse eteenpäin.

Se vyöryy naapurimaiden markkinoille ja aiheuttaa markkinahäiriöitä. Globaalisti nousee huoli siitä, että vilja ei päädy sinne, minne sen pitäisi, eli Afrikan maihin, jotka ovat hyvin riippuvaisia tuontiviljasta.

Etelä-Euroopassa on ollut jälleen kuiva kesä. Ilmastonmuutos etenee, ja osa pintaalasta muuttuu todennäköisesti viljelykelvottomaksi. Metsäpalot ovat riehuneet ympäri Välimerta.

Ruokaturvan näkökulmasta olemme paljon vartijana. Suomalaisten pitää ymmärtää, että meillä on edelleen olosuhteet tuottaa ruokaa maailman puhtaimmassa ruokaketjussa ja että meillä osataan tehdä se myös kestävällä tavalla.

Suomalainen maatalous ja sen selviäminen on isompi kysymys kuin vaan suomalaisten ruokaturva.

Millaiset ovat suomalainen elintarvikeviennin näkymät?

kristillisdemokraatit ovat mukana hallituksessa. Puolueella on maatalousministerinä – Kun afrikkalainen sikarutto rupesi KiiPeter Kulgren. Olemme todenneet, että nassa leviämään, markkinat aukaistiin nyt ruvetaan katsomaan näitä kysymyksiä tiiviimmin. Kuulumme samaan poliittiseen nopeasti kuluttajien takia. Sillä siunaamalla hetkellä, kun tauperheeseen ja meidän pitia ruvettiin saamaan kutää EPP-ryhmän sisällä riin, ovet menivät kiinni ruveta puskemaan meille ja alettiin vaatia kaiken tärkeitä asioita Euroopan MINUA ON maailman erilaista toparlamentissa.

HARMITTANUT, ETTÄ distusta ja sertifikaattia.

Metsien monitoroinMEILLÄ ON OLLUT Kiina ja USA ovat loptiasetuksesta olemme jo HIRVEÄN VÄHÄN pujen lopuksi tosi protekyhdessä Ruotsin kanssa YHTEISTYÖTÄ tionistisia markkinoita. vaikuttaneet ennakkoon.

RUOTSIN KANSSA. Ne tekevät sen vaan niin Suomella ja Ruotsilla on ovelasti, että laittavat hyvät kansalliset järjeskaiken maailman auditointia ja sertifiointelmät, ja ne ovat vapaasti muiden hyötia. Sitten voidaan kertoa, että kyllä meidynnettävissä. dän markkinoille pääsee, kunhan vaan sen Millaisina näet hiilensidonnan ja sen leimallisen paperin hommaatte. mahdollisuudet?

Mitä ajattelet EU:n – Hiilikompensaatiokuvioissa tulee nähmetsäkatoasetuksesta? dä maatalouden ja metsäpuolen mahdol– Olen näyttänyt komissaarille kuvan, kuinka meillä rakennetaan navetta kauaksi asuinrakennuksesta. Olemme salmonellavapaa maa, emmekä rakenna täällä navettaa ja taloa yhteen, kuten jossain muualla. Meidän pinta-alastamme 75 prosenttia on metsää, ja jos siitä menee 3–5 hehtaaria muutaman navetan alle, niin se ei vielä tarkoita metsäkatoa meillä.

Laidunmaata ei saa raivata, mutta toisaalta perinnebiotoopeille annetaan taas tukea. Vähän harmittaa, että se lipsahti läpi edelliseltä hallitukselta. Siinä ajateltiin varmasti Amazonin sademetsiä eikä ymmärretty, että se iskee meihin ja pahasti.

Tapasin ympäristökomissaari Virginijus Sinkevi iuksen, joka on tästä vastuullinen komissaari. Suomi on ensimmäisenä tajunnut ongelmat, mitä tästä voi pahimmillaan tulla. Ruotsissa ja Virossa ollaan vasta nyt heräämässä.

Voikin olla, että Euroopan parlamentin kesäkuussa 2024 pidettävien vaalien alla puhutaan paljonkin maatalouspolitiikasta.

lisuudet.

Tällä hetkellähän laitetaan pystyyn kaikenlaisia malleja, joista ei oikein kukaan tiedä mihin rahat menevät ja miten systeemit toimivat. Mutta jos saataisiin hiiliviljely maatalouden puolella sellaiseksi, että joka ikinen peltolohko tiedetään tarkalleen ja valvonta toimimaan, niin ei muuta kuin hiiliviljelyä pystyyn.

Myös metsäpuolella meidän kannattaa lähteä pohtimaan, miten ketjun ulkopuolelta saataisiin tuloja.

Eteneekö lunastuslain korjaaminen?

– Hallitusohjelman muotoilut lunastuslain uudistamisesta ovat välttämättömiä. Täällä Ylä-Savossa esimerkiksi on rakenteilla useita isoja tuulipuistoja. Täällähän on kohta kylän väki toistensa tukassa, kun muutama maanomistaja saa myllystä useamman tuhannen euron vuokratuotot ja sitten ovat ne onnettomat, joiden maiden läpi menee johtokäytävät. Jos katsoo tämänhetkistä lunastuslakia, niin kyllähän se on tosi epäreilu.

Ajatus siitä, että lunastaja olisi aina julkinen taho, ei enää päde. Yhä useammin kaupallinen taho tahkoaa ihan kivat hillot, ja yksityinen maanomistaja saa kärsiä.

Hallituksella on tästä yhteinen tahtotila. Tietysti pitää sitten vielä katsoa, mitä muita velvoitteita kuin kompensaatiotason nostaminen mahdollisesti tarvitaan.

Kun ne tötteröt ovat tuolla 25 vuotta, niin jossakin vaiheessa ne jäävät jonkun riesaksi. Jäljet on korjattava.

Näen tietysti, että puhtaassa siirtymässä on iso potentiaali, mutta jos sillä ei ole sosiaalista hyväksyttävyyttä, niin kyllähän se sitten jämähtää.

Millaisia mahdollisuuksia on yhteistyölle Ruotsin kanssa?

– Minua on harmittanut, että meillä on ollut hirveän vähän yhteistyötä Ruotsin kanssa.

Nyt on onneksi hyvä tilanne, kun Ruotsin

2 | 23 MA ANOMISTAJA

11

KRISBEREDSKAPSSEMINARIUM:

KRIISIVALMIUSSEMINAARI:

Olemme Venäjän naapureita. Tämä fakta on otettava vakavasti.

Vi är grannar med Ryssland - en realitet som måste tas på allvar.

Muutosten ja epävarmuuden aikana on kiinnitettävä huomio kriisivalmiuteen ja kriittisten kiinteistöjen hallintaan. Suomen ja Ruotsin maanomistajaliittojen yhteisseminaarissa Huoltovarmuuskeskuksen Rain Mutka ja puolustusministeriön Anu Sallinen alustivat maanomistajien roolista muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.

Seminaarissa painotettiin huoltovarmuuden sopeuttamista yhteiskunnan muutoksiin. Suomessa on ponnisteltu tuloksekkaasti irtaumiseksi riippuvuudesta venäläiseen energiaan. Mutkan mukaan energia on Suomelle edelleen haaste kuten myös lannoitteet ja proteiinit. Nämä tuotteet vaativat jatkuvaa huomiota.

Globaali elintarvikekriisi on uhka myös Suomen ruokaturvalle.

Vaikka maallamme on vakaa perustaso, on tärkeää että tämän turvallisuustekijän hyväksi tehdään jatkuvasti työtä. Keskustelussa tuotiin esille myös kansalaisen oma vastuu, jossa Mutka painotti että jokaisen kotitalouden pitäisi pystyä selviämään 72 tuntia kriisi­ tilanteessa. ”Turvallisuustilanteessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Olemme Venäjän naapureita. Tämä fakta on otettava vakavasti”, totesi puolustusministeriön Sallinen.

Ukrainan sodan myötä venäläisten lisääntyneistä kiinteistökaupoista tuli merkillepantava huoli Suomessa ja aiempi väliinpitämättömyys korvattiin tiukemmilla säännöksillä. – Suomen uudet säädökset antavat Ruotsille arvokasta oppia, totesi osallistuja Pohjanlahden toiselta puolen.

Mitä kiinteistön omistajan pitäisi huomioida myyntitilanteessa?

Sallinen painotti, ettei ostajan syntyperää saa käyttää perusteena myynnin peruuttamiselle. Se on vastoin lakia. Tavallisten varoitusvalojen vilkkuminen on tärkeä huomata: ostajan kova kiire, yliampuvat tai epärealistiset käyttösuunnitelmat tai alueen hintatasoa huomattavasti korkeampi tarjous. ”Mikä kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, on aina liian hyvää ollakseen totta”, tiivisti Sallinen.

I en tid präglad av förändring och osäkerhet, blir förståelse för krisberedskap och fastighetsövervakning en nödvändighet. Ett seminarium samlade Jordägarna från både Finland och Sverige, tillsammans med Rain Mutka från Försörjningsberedskapscentralen och Anu Sallinen från Försvarsministeriet, för att diskutera krisberedskap och markägande i det förändrade säkerhetspolitiska landskapet.

Under seminariet betonades vikten av att anpassa försörjningsberedskapen till samhällsförändringar. I Finland har hårda ansträngningar gjorts för att göra landet nästan 100 procent oberoende av rysk energi. Mutka framhäver dock att energiläget i Finland fortsätter utgöra en utmaning, och samma gäller gödselmedel och proteiner - områden som kräver ständig övervakning och åtgärder för att säkerställa stabilitet.

Den globala livsmedelskrisen betraktas även som ett hot mot Finlands livsmedelstrygghet. Trots att landet har en stabil basnivå, underströks behovet av kontinuerligt arbete för att förbättra och upprätthålla denna trygghet. Diskussionen rörde även vardagliga förberedelser för medborgare, där Mutka betonade att varje hushåll bör kunna klara sig självt i 72 timmar vid en krissituation. ”Säkerhetsmiljön har genomgått betydande förändringar, och vi är verkligen grannar med Ryssland - en realitet som måste tas på allvar”, konstaterar Sallinen.

I och med kriget i Ukraina blev det ökade antalet ryska fastighetsköp och markägandet ett påtagligt hot i Finland, där de tidigare lätta inträdena i landet ledde till ytterligare förstärkta regleringar. ”De nya regleringarna i Finland kan erbjuda värdefulla lärdomar för oss i Sverige”, lyder en kommentar från andra sidan av Bottenviken.

Vad bör man som fastighetsägare beakta vid ett köpintresse?

Sallinen understryker den grundläggande principen att aldrig använda någons ursprung som en motiverande faktor för att avstå från att sälja. Det är olagligt. Det är vidare klokt att vara uppmärksam på vanliga röda flaggor som exempelvis ovanlig brådska från köparens sida, överdrivet och orealistiskt stora planer för fastigheten och ett pris som inte motsvarar den allmänna nivån på området. ”Sådant som låter för bra för att vara sant, är alltid för bra för att vara sant”, avslutar Sallinen.

Linkki seminaariin on liiton kotisivulla maanomistajainliitto.fi

Länken till seminariet finns på förbundets webbsida maanomistajainliitto.fi

12

MA ANOMISTAJA 2 | 23

Kuva: Tomas Landers

Henkilöt vasemmalta Rickard Klingberg, Ellen Rydbeck, Linda Langh, Carl Schartau, Anders Grahn, Gunnar Palme ja Sebastian Sohlberg.

Kuva: Joni Kuusisto, Unsplash

Tehokkaampaa yksityisen omistusoikeuden edunvalvontaa

KOLUMNI

Suomen perustuslain tulisi taata yksityisen omistusoikeuden suojan. Tämä tarkoittaa, ettei toisen omistamaa maa- tai vesialuetta saa sosialisoida yhteiskunnan käyttöön tai loukata omistajan oikeutta käyttää ja vallita omaisuuttaan sekä oikeutta nauttia omaisuudesta saatu tuotto.

Vihervasemmistolaisessa ympäristöpolitiikassa tuntuu kaikki keinot olevan sallittuja, kun marxilaisia oppeja toteutetaan vihreän aatteen varjolla. Ajan tendenssi näyttää olevan sananvapautta rajoittava yhteiskunta, jossa omista ideologioistaan suurinta ääntä pitävien tahojen mielipiteisiin ei saa tarttua, kun samalla yksityistä omistusoikeutta ja maanomistajan etua jyrätään. Maanomistajuutta puolustavat äänet koetetaan vaimentaa ja pitää poissa julkisesta keskustelusta. Median keskusteluohjelmissa maanomistajan jakkaralla ei tunnu istuvan ketään.

Suomalainen edunvalvontakulttuuri on hyvin varovaista siinä vaiheessa, kun pitäisi rohkeammin puolustaa omistusoikeutta ja kyseenalaistaa maan- ja metsänomistajan etua loukkaavia tutkimustuloksia. Vanha sananparsi ”sen lauluja laulat, kenen leipää syöt” tulisi ottaa huomioon arvioitaessa tutkimustuloksia mm. talousmetsän hiilensidontakyvystä verrattuna jatkuvan kasvatuksen vastaaviin lukuihin.

Sarkastisesti voidaan todeta, että jokamiehenoikeus”-tyyppisesti toteutetaan omistusoikeutta alati loukkaavaa politiikkaa niin maalla, vedessä kuin ilmassakin.

Maalla: Maa- ja metsätalousmaan omistusoikeus kuuluu maanomistajalle ja pakkolunastuksesta tulee täysi saada täysi korvaus käsittäen myös korvauksen tulevaisuudessa menetystä tuotosta. Alihintaiset pakkolunastukset loukkaavat räikeästi maanomistajan oikeustajua sekä lompakkoa.

Vedessä. Julkisen vallan ohjauksessa olevien alueellisten kalatalouskeskusten toiminta vesialueiden sosialisoinnin kärkenä ja kalastuskuntia pakkoyhdistämällä loukkaavat tällä hetkellä räikeästi vesialueiden omistajien oikeutta.

Ilmassa. Yhtä lailla kuin metsänomistajalla on oikeus nauttia puunkasvatuksesta tuleva tuotto, tulisi myös hiilensidonnasta saatava kompensaatiotuotto olla omistajansa nautittavissa. Ei Suomen valtion, saati Euroopan Unionin.

Varsinkin, kun omistaja pystyy tehostamaan hiilensidontaa sijoittamalla omia pääomiaan talousmetsän tehokkaaseen lannoitukseen, oikea-aikaisiin hoitotoimenpiteisiin ja huolehtimalla tehokkaasta hakkuukierrosta. Maanomistajalla on metsänomistuksen kautta tärkeä yhteiskunnallinen rooli tuottaa puuta teollisuuden tarpeisiin, jotta Suomi Oy:tä voidaan pyörittää ja hyvinvointia jakaa sitä kautta kaikille.

Kari Räihä, hallituksen jäsen asianajaja, varatuomari Petäjävesi

2 | 23 MA ANOMISTAJA

13

UPM Metsä -kasvukumppanuus

lupaa hyvää

Oikea-aikainen metsänhoito ehkäisee metsätuhoja ja pitää metsän elinvoimaisena, monimuotoisena sekä tehokkaana hiilinieluna muuttuvassa ilmastossa. Yhdessä kumppanin kanssa pidät huolta metsäomaisuudestasi huolettomasti.

Teksti: Sanni Koivula Kuva: UPM

M

etsä on osa perinteitämme, kulttuuriamme ja yksi yhteiskuntamme tukipilareista. Metsiä tulee hoitaa kestävästi ja vastuullisesti, jotta myös tulevat sukupolvet pääsevät nauttimaan monimuotoisista ja hyvinvoivista metsistä.

Metsä on samalla monelle suomalaiselle elinkeinon lähde ja pitkäaikainen taloudellinen sijoitus, josta huolehtiminen on tärkeää.

– UPM Kasvu -kumppanuusohjelma on luotu, jotta metsänomistajien on helpompaa yhdistää metsän hyvinvoinnista huo14

MA ANOMISTAJA 2 | 23

YHTEISTYÖKUMPPANI

lehtiminen ja metsän hyvä tuotto. Kumppanuusasiakkaiden metsiä hoidetaan suunnitelmallisesti ja vastuullisesti kohti metsänomistajan henkilökohtaisia tavoitteita, UPM Metsän asiakaskokemuspäällikkö Jarmo Hakala kertoo.

Sertifiointi on tunnustus vastuullisesta metsänhoidosta Huoli ilmastonmuutoksesta ja sen aiheuttamista haasteista on saanut yhä useamman kuluttajan ja yrityksen kiinnostumaan kestävällä tavalla tuotetuista tuotteista.

Metsäteollisuudessa on tehty paljon töitä metsien elinvoimaisuuden varmistamiseksi ja uusien puupohjaisten innovaatioiden luomiseksi.

– Työ jatkuu edelleen, ja uskomme UPM:llä, että kestävää tulevaisuutta rakennetaan vastuullisen metsänkäytön avulla.

UPM Kasvu -kumppanuusasiakkailla on mahdollisuus liittää metsätila mukaan FSC®-ryhmäsertifiointiin*, mikä on yksi askel kohti vastuullisesti hoidettua metsää.

FSC-sertifiointi edellyttää, että metsiä hoidetaan ja käytetään ottaen huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset näkökulmat.

Sertifioinnilla varmistetaan muun muassa lahopuiden säästäminen hakkuualoilla, uhanalaisten lajien huomioiminen ja suojavyöhykkeiden jättäminen vesistöjen suojelemiseksi. Ympäristöarvojen huomioiminen ei kuitenkaan ole pois metsän taloudellisesta tuotosta.

Kumppanuus rakentuu luottamukselle

Annamme metsänomistajan käyttöön alan parhaan asiantuntemuksen metsänhoidosta ja tarjoamme luotettavaan sekä ajantasaiseen tietoon perustuvia ratkaisuja, joiden avulla metsä pysyy tuottavana ja terveenä, Hakala kertoo.

Kumppanuuden alussa metsänomistaja sopii yhdessä henkilökohtaisen metsäasiakasvastaavansa kanssa, mitä toiveita hänellä on yhteistyölle, esimerkiksi kuinka usein metsänomistaja haluaa meidän ottavan häneen yhteyttä. Yhteistyön alkurutiineihin kuuluvat myös metsänomistajan omistus- ja hoitotavoitteiden kuunteleminen ja kirjaaminen metsäomaisuuden hoitosuunnitelmaan.

Vaikka kumppanuudessa ollaan vahvasti metsänomistajan tukena, asiakkaalla itsellään säilyy päätösvalta siitä, mitä hän metsäomaisuudellaan tekee.

Osa metsänomistajista haluaa tehdä metsänhoitotoimenpiteitä itse ja osallistua niiden suunnitteluun hyvinkin yksityiskohtaisesti. Toiset metsänomistajat puolestaan haluavat vaivattomuutta metsänomistukseen ja valmiit ratkaisut vuosittaisille toimenpiteille.

– Kumppanuudessa on tärkeää molemminpuolinen luottamus ja sitoutuminen pitkäaikaiseen yhteistyöhön. UPM:n nimetty metsäasiakasvastaava kulkee asiakkaan rinnalla metsän ja elämän eri vaiheissa sekä huolehtii metsäomaisuuden tuotosta ja hyvinvoinnista, Hakala summaa. *FSC-ryhmäsertifiointi (FSC-C109750)

Lisätietoja upmmetsa.fi

– Tavoitteemme on yhdistää vastuullinen ja kestävä metsänhoito sekä hyvä taloudellinen tuotto kumppanuusasiakkaillemme.

2 | 23 MA ANOMISTAJA

15

Kuvat: Madicken Henriksson

Orgaaniset kierrätys­­lannoitteet ovat maan etu

16

MA ANOMISTAJA 2 | 23

Terveet maaperät vuoteen 2050 mennessä on asetettu EU:n tavoitteeksi maaperästrategiassa (2022). Tämä on herättänyt paljon keskustelua kestävistä maankäytön muodoista erityisesti maataloudessa. Ratkaisua maaperän terveyden edistämiseen ja ylläpitämiseen on haettu uudistavasta viljelystä.

Baltic Sea Action Groupin määritelmän mukaan uudistava viljely on lähestymistapa, joka hyödyntää vanhoja, jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä, jotka ruoantuotannon yhteydessä pyrkivät parantamaan maaperän kasvukuntoa, vesiensuojelua ja maatalousekosysteemien tilaa jatkuvasti ja kokonaisvaltaisesti.

Regenerative agriculture eli uudistava viljely on vahvasti tunnistettu politiikassa ja EU-tason keskusteluissa. Lisäksi aihe puhututtaa paljon eurooppalaista biokiertosektoria.

Peltojen viljavuuden näkökulmasta orgaanisella aineksella on suuri merkitys: orgaaninen aines lähes poikkeuksetta korreloi positiivisesti kivennäispeltojen satovarmuuden ja sadontuottokyvyn, ja haasteellisilta kasvukausilta eniten orgaanista ainesta sisältävät maat tuppaavat olemaan usein niitä tuottoisampia maita.

Orgaaninen aines ylläpitää ja edistää maan kasvukuntoa.

Orgaaniset kierrätyslannoitevalmisteet tuovat maahan tärkeää orgaanista ainesta ja juuri ravinteiden ja hiilen luonnollisen kierron edistämisellä voidaan vaikuttaa sekä suoraan että välillisesti useisiin fysikaalisiin, kemiallisiin sekä biologisiin maan ominaisuuksiin, joiden monimutkaiset vuorovaikutussuhteet edistävät maan kasvukuntoa.

Esimerkkinä orgaanisen aineksen määrä ORGAANINEN säätelee maaperän kasvi- ja mikrobiyhteisöAINES YLLÄPITÄÄ jen kokoa, kasvua ja aktiivisuutta sekä edisJA EDISTÄÄ MAAN tää ekosysteemien toiminnallista eheyttä ja KASVUKUNTOA sietokykyä. Orgaanien aines on myös keskeisessä roolissa elintärkeiden biologisten prosessien ohjaamisessa sekä rakenteenmuodostumisprosesseissa ja maan rakenteen lujittamisessa.

Orgaanisten jakeiden saamisella kiertoon voidaan vähentää väkilannoitteiden käyttöä, lisätä Suomen omavaraisuutta, edistää kestävää maankäyttöä ja hillitä ilmastonmuutosta.

Orgaanisia kierrätyslannoitteita voidaan valmistaa esimerkiksi kotieläinten lannasta, maatalouden ylijäämänurmista, yhdyskuntien biojätteestä sekä elintarviketeollisuuden sivuvirroista. Biokaasulaitoksilta saadaan orgaanisten kierrätyslannoitevalmisteiden lisäksi uusiutuvaa ja kotimaista lämpöä sekä energiaa. Pitkällä aikavälillä orgaanisten kierrätyslannoitevalmisteiden käyttö voi tuoda kustannussäästöjä maanviljelijälle – kun maa on hyvässä kasvukunnossa, maa on helposti muokkautuvaa ja pelloista tulee satovarmempia.

Nelli Pitkänen Ravinnekierrätyksen asiantuntija, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry

VIERASKYNÄ

Kuvat: Shutterstock

Vitkutteleva Kilpailuvirasto

metsänomistajien kiusana Matti Tulokas on vuodesta 2020 asti kamppaillut metsiinsä tehtyjä HCV-merkintöjä vastaan.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei ole suostunut tutkimaan asiaa.

Teksti: Kimmo Collander

HCV-merkinnät (High Conservation Value, korkea suojeluarvo) perustuvat sertifiointijärjestelmä FSC:n vaatimuksiin. Tapio Oy kartoitti Metsäteollisuus ry:n toimeksiannosta korkean suojeluarvon kohteet koko maassa. Tulokset julkaistiin vuonna 2019.

HCV-leima tarkoittaa käytännössä sitä, että ilman etukäteistarkistuksia metsäyhtiöt eivät osta alueilta puuta riippumatta siitä, onko metsänomistaja FSC:ssä mukana vai ei.

Tulokkaan mukaan kyseessä oleva 67 hehtaarin alue on metsänhoidolla aikaan-

saatua talousmetsää. HCV-merkinnän takia hänellä on ”harmaan” suojelun piirissä noin 20 000 kuutiometriä puuta.

Metsiä on hoidettu talousmetsinä kolmen sukupolven ajan. – Olemme hoitaneet metsää aina ohjeiden mukaan, ja tässä on sitten kiitos, Tulokas harmittelee.

– Onnistuimme myymään alueelta puuta viimeksi vuonna 2021, kun kaupanteon estävä lahopuumäärä ei täyttynyt. Kyseinen leimikko on hakkuun jälkeen edelleen HCV-merkinnän alla.

Tutkimuspyyntö ja välttelyä vitkuttelun jälkeen Tulokas teki tutkimuspyynnön Kilpailu- ja kuluttajavirastolle ja pyysi sitä selvittämään, ovatko puunostajat rikkoneet kartellikieltoa. Tutkintapyynnön mukaan yhtiöt olisivat syyllistyneet kartelliin sitoutuessaan FSC:n kontrolloidun puun sääntöihin, jotka kieltävät ostot silloin,

kun hakkuilla rikottaisiin FSC:n määrittelemiä luontoarvoja.

Virasto jätti asian tutkimatta vedoten oikeuteensa priorisoida käsiteltäviä asioita. Tulokas valitti markkinaoikeuteen, joka määräsi syksyllä 2021 viraston käsittelemään asian.

Virasto jätti edelleen tutkintapyynnön käsittelemättä perustellen asiaa tekemällään esiselvityksellä.

Tulokas ei tyytynyt Kilpailuviraston väistöliikkeeseen vaan on vienyt asian uudelleen markkinaoikeuteen.

– Olen optimistinen markkinaoikeuden tulevan päätöksen suhteen. Kyseessä on ostokartelli, ja jo pelkän epäilyn pitäisi saada asia liikkeelle.”

Markkinaoikeuden toista päätöstä odotetaan marraskuussa.

2 | 23 MA ANOMISTAJA

17

Teemme metsistä rikkaampia Tilanhoitajat tekee metsänomistamisesta helppoa.

Hoidamme metsäkiinteistöä kunkin omistajan tavoitteiden mukaisesti. Tilanhoitajat on metsäteollisuudesta riippumaton yritys, joka ymmärtää metsän eri arvoja.

Vi gör skogen rikare På Skogssällskapet gör vi det enklare att äga skog.

Vår skogsförvaltning skräddarsys utifrån dig och din fastighet. Skogssällskapet är en från skogsindustrin fristående aktör, som också förstår sig på skogens övriga värden. www.tilanhoitajat.fi

Olisiko sinulla paikka auringolle?

Vuokraamme maata ja toteutamme 50-250 hehtaarin aurinkovoimahankkeita ympäri Suomea.

Jos kaipaat lisätuottoa ja omistat maa-alueen, joka on riittävän suuri, soveltuu kevyelle rakentamiselle sekä sijaitsee lähellä suurjännitelinjaa, ota meihin yhteyttä.

Kaikki yhteydenotot käsitellään luottamuksellisesti.

Matti Parpala 040 846 3847 matti@willmust.fi

18

Anssi Voipio 050 356 9826 anssi@willmust.fi

MA ANOMISTAJA 2 | 23

Mikke Vepsäläinen 050 534 9014 mikke@willmust.fi

Kuva: Maria Svan

AJANKOHTAISTA

Tarkkana tele­ mastojen vuokra­ sopimusten kanssa Monet maanomistajat ovat aikoinaan tehneet teleyhtiöiden kanssa pitkiä pitkäaikaisia maanvuokrasopimuksia telemastojen ja tukiasemien sijoittamista varten.

MITÄ KUULUU? Vastaajana Juupajoen manttaalisäätiön sihteeri Heikki Soikka.

Kiitos kysymästä, meille kuuluu hyvää.

Säätiö toimii tarkoituksensa mukaisella tavalla maa- ja metsätalousväestön hyväksi.

Tuemme paikallisia yhdistyksiä, jaamme avustuksia yksityisteille ja stipendejä juupajokelaisille maa- ja metsätalouden opiskelijoille vuosittain noin 10 000–20 000 eurolla.

Pidämme huolta pääomastamme. Olemme tuplanneet metsäalamme 320 hehtaariin.

Omistamaamme Suomelan taloon olemme investoineet kaikkiaan 240 000 euroa. Nyt korona-ajan jälkeen on mukava nähdä, kuinka tämä vanha suojeluskuntatalo on vilkkaassa käytössä.

Manttaalisäätiö sai alkunsa manttaalikunnan lopetettua toimintansa 1950-luvulla.

Manttaalikunnat olivat maanomistajien yhteenliittymiä. Niiden tehtäviin kuuluivat lainamakasiinin hoitaminen, yleisten teiden teko ja kunnossapito, kyytitoimi, käräjähuoneiston kunnossapito ja vankeinkuljetus. Itsenäistymisen jälkeen manttaalikuntien merkitys jäi olemattomaksi.

1970-luvulla tehtiin kyläkohtaisille automaattikeskuksille 50 vuoden vuokrasopimuksia.

Näille vuokratonteille on sittemmin saatettu rakentaa telemasto.

Nyt näiden sopimusten vuokra-aika on päättymässä.

Jos sopimus on joutunut hukkaan, kopion saa teleoperaattorilta. Kunnan rakennusvalvonnassa pitäisi olla tieto siitä, kuka on rakennuttanut maston ja kehen ottaa yhteyttä.

Kannattaakin katsoa tarkkaan, milloin sopimus on päättymässä ja hoitaa irtisanomisilmoitus ajoissa. Sopimuksissa voi olla pykälä automaattisesta jatkosta, jolloin voit menettää tuhansia euroja.

Ota myös huomioon, että olet saattanut maksaa mastosta kiinteistöveroja ja tiemaksuja. Nämä voi karhuta firmalta jälkeenpäin käsittelykuluin ja viivästyskoroin.

Teleyhtiöt saavat tehdä pakkolunastuksia.

Tältä varalta maanomistajalla kannattaa olla muita paikkavaihtoehtoja tarjottavana mastolle.

Juristin apua kannattaa käyttää.

Liitolle uusi järjestösihteeri Maanomistajain liiton uudeksi järjestösihteeriksi on valittu Jaana Ojanen.

Hän aloittaa työnsä marraskuussa osa-aikaisena perehtyen liiton toimintaan sekä omiin työtehtäviinsä. Vuoden 2024 alusta hän työskentelee liitossa kokopäiväisesti.

– Maatalous- ja puutarha-ala ovat minulle tärkeitä. Olen opiskellut agrologiksi ja hortonomiksi ammattikorkeakoulun puolella sekä maa- ja metsätaloustieteiden maisteriksi ja puutarhaagronomiksi Helsingin yliopistossa.

Asun Ahvenanmaalla, ja pidämme pientä luomutilaa yhdessä avopuolisoni kanssa Sundin kunnassa.

Jaana Ojanen on aiemmin työskennellyt Puutarhaliitossa hankekoordinaattorina sekä tapahtumakoordi-

naattorina Avoimet puutarhat -tapahtumalle.

– Sitä ennen olen ollut toiminnanjohtajana Ahvenanmaan 4H-piirissä reilun kymmenen vuoden ajan. Työurani on suurelta osin ollut järjestötoiminnan puolella, mutta olen myös ollut töissä koulutilalla karjanhoitajana ja tutkimusasemalla kenttämestarina.

– Järjestötyössä minua kiehtoo sen monipuolisuus ja merkityksellisyys sekä yhteisöllisyys, joka saa meidät toimimaan yhteisen kiinnostuskohteen hyväksi, Jaana Ojanen kertoo.

WEBINAARI: TELEMASTOT VUOKRATONTILLA – OPAS MAANOMISTAJILLE Maanomistajain liitto järjestää 16.11. klo 15 Lexia Asianajotoimiston kanssa webinaarin, jossa asiantuntijat kertovat, mitä maanomistajan tulee tietää, kun teleyhtiö haluaa rakentaa telemaston hänen maalleen tai uusia maston tontin vuokrasopimuksen.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset www.maanomistajainliitto.fi

2 | 23 MA ANOMISTAJA

19

OIKEUSTAPAUKSIA KORKEIN OIKEUS JA KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Tarkemmin päätöksiin voi tutustua Valtion säädöstietopankin sivuilla www.finlex.fi

KHO: Etuosto-oikeuden käyttämisen kohtuuttomuus­ pykälää ei sovelleta osakeyhtiöön Kunta käytti etuosto-oikeutta kiinteistökaupassa, jossa myyjänä oli kuolinpesä ja ostajana osakeyhtiö, jonka pesän osakkaat omistivat. Kiinteistökauppa oli tehty perinnönjaon mahdollistamiseksi. KHO katsoi, ettei etuosto-oikeuden käyttämistä voitu pitää ilmeisen kohtuuttomana. KHO:2023:84 Hallituksen esityksessä etuostolaiksi todetaan: ”Myöskään henkilökohtaisiin suhteisiin voimakkaasti sidoksissa oleviin luovutuksiin ei etuosto-oikeutta ole ulotettu. (…) Niinpä etuosto-oikeuden ulkopuolelle jäisivät ehdotuksen mukaan kaupat, joissa ostajana on myyjän puoliso tai henkilö, joka voisi periä myyjän. (…) Etuosto-oikeus on suljettu pois vain sellaisten kiinteistönkauppojen kohdalta, joissa sopijapuolina ovat mainitut henkilöt.”

Lisäksi poissuljetaan tapaukset, joissa kiinteistönkaupalla on ”voimakkaasti henkilökohtainen luonne”, kuten esimerkiksi myytäessä kiinteistö pitkäaikaiselle työntekijälle tai kasvattilapselle. Poissuljettuja ovat myös tilanteet, joissa yritys hankkii maata teollisuuslaitoksensa vierestä toimintansa laajentamista varten.

Kyseisessä tapauksessa ostajana on ollut osakeyhtiö. Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiö on osakkeenomistajistaan erillinen oikeushenkilö. KHO ei katsonut myyjän ja ostajan välillä olevan lain esitöissä tarkoitettua henkilökohtaiseen luonteeseen viittaavaa erityistä suhdetta. Se seikka, että osakeyhtiön osakkeenomistajat ovat olleet myyjänä olevan kuolinpesän osakkaita tai heidän rintaperillisiään, ei muuta asiaa.

KHO:n mukaan kiinteistön myyjätahon mahdollista taloudellista tai muuta vastaavaa etua palvelevaa omaisuusjärjestelyä ei voi pitää sellaisena olosuhteena, joka olisi otettava huomioon ilmeisen kohtuuttomuuden arvioinnissa.

AVI: Kalliokiviaines­louhoksen ympäristölupa hylättiin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto hylkäsi Lempäälään suunnitellun uuden kalliokiviaineslouhoksen ympäristöluvan. Hylkäämisen syynä olivat hankkeen toimintaan liittyvän kuljetusliikenteen aiheuttama rasitus naapurustolle sekä ympäristön pilaantumisen vaara.

Louhoksen ympäristölupa palautui ympäristölupaharkintaan KHO:n todettua, että louhoksen kuljetusliikenne aiheuttaisi toteutuessaan naapurikiinteistöille naapuruussuhdelain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta.

AVI:n lupaharkinnassa huomioitiin toiminnan liikennöintireitin varren asuinrakennusten sijainti, nykyinen taustamelu sekä raskaan liikenteen vaikutus meluhaittaan. Toiminnasta aiheutuvaa ympäristön pilaantumista ja sen vaaraa pidettiin kokonaisuutena arvioiden merkittävänä.

AVI katsoi louhostoiminnasta aiheutuvan jopa tiukkojen lupamääräysten mukaisesti toimittaessa merkittävää ympäristön pilaantumisen vaaraa, joka ilmenisi etenkin toimintaan olennaisesti liittyvän kuljetusliikenteen aiheuttamana melu- ja pölyhaittana.

Louhinta- ja jätteenkäsittelytoiminnan ei liioin katsottu olevan sijoitettavissa alueelle tai rajoitettavissa toiminta-ajaltaan siten, että sen aiheuttama ympäristön pilaantuminen ja pilaantumisen vaara voitaisiin ehkäistä.

DiAgri Tuotannon tueksi!

Tuotantopeltokysymyksissä auttaa Topi topi@riistasiemen.fi / 044 290 5850

Diana

Monimuotoisuuden tueksi!

Monimuotoisuuskysymyksissä auttaa Jani jani@riistasiemen.fi / 0400 784 449

www.riistasiemen.fi 20

MA ANOMISTAJA 2 | 23

UPM KASVU -KUMPPANUUS LUPAA HYVÄÄ

UPM Kasvu -kumppanuus on sinun ja metsäsi etuohjelma. Kestävä metsänhoito auttaa sinua menestymään metsänomistajana. Hoidetaan metsääsi yhdessä suunnitelmallisesti ja vastuullisesti.

TESTAA LASKURILLA OMA ETUTASOSI JA RYHDY KUMPPANIKSI. upmmetsa.fi/kumppanuus

UPM Metsä lupaa hyvää 2 | 23 MA ANOMISTAJA

21

Maanomistajain Liitto Jordägarnas Förbund

MAANOMISTAJAIN LIITTO – JORDÄGARNAS FÖRBUND R.Y. – THE FINNISH LANDOWNERS’ ORGANIZATION Maanomistajain Liitto on merkittävien maanomistajien edunvalvonta- ja neuvontajärjestö.Maanomistajain Liitto r.y. on ollut vuodesta 1996 ELO:n (European Landowners´ Organization) jäsen. Liitto on perustettu vuonna 1945.

LIITON TEHTÄVÄT Maanomistajain Liiton tehtävä on maanomistajien etujen turvaaminen ja kehittäminen sekä jäsenten neuvonta. Liitto toimii maanomistusoikeuden vahvistamiseksi, maan omistamisen taloudellisten edellytysten parantamiseksi ja maanomistajien päätösvallan lisäämiseksi. Liitto edistää jäsenistön vanhan arvokkaan rakennuskannan hyödyntämistä ja kulttuurimaiseman kehittämistä.

LIITON TAVOITTEET • Maan yksityisomistuksen säilyminen ja sen vahvistaminen. Maanomistusta koskevan lainsäädännön on oltava avointa, tasaarvoista ja säännönmukaista. Säädösten tulee olla oikein kohdistettuja ja selkeitä.

• Edistää pitkäjänteistä kulttuurimaiseman ja luonnon hoitoa sopusoinnissa maa- ja metsätalouden kanssa.

• Edistää maaseudun säilymistä elinvoimaisena ja viihtyisänä.

• Säilyttää jokamiehenoikeudet maanomistajien kannalta hyväksyttävinä.

Jordägarnas Förbund, som grundades år 1945, är en intressebevaknings- och rådgivningsorganisation för jordägare. Förbundet har varit medlem i ELO (European Landowners´ Organization) sedan år 1996.

FÖRBUNDETS UPPGIFTER Till Jordägarnas Förbunds uppgifter hör att trygga och utveckla jordägarnas intressen och förmåner samt att fungera som rådgivare för medlemmarna. Förbundet arbetar för att stärka jordäganderätten, för att förbättra de ekonomiska förutsättningarna för jordägande och för att öka jordägarnas bestämmanderätt. Förbundet främjar nyttjandet av medlemskårens gamla, värdefulla byggnader och utvecklandet av kulturlandskapet.

FÖRBUNDETS MÅLSÄTTNING • Att trygga och utveckla den privata jordäganderätten. Lagstiftningen gällande jordägandet bör vara transparent, jämlik och konsekvent.

• Förbundet verkar för långsiktig vård av naturen och kulturlandskapet i harmoni med jord- och skogsbruket.

• Förbundet verkar för bevarandet av en livskraftig och trivsam landsbygd.

• Förbundet verkar för upprätthållandet av en för jordägarna acceptabel allemansrätt.

TOIMISTO Annankatu 12, 00120 Helsinki | 045 221 5151 toimisto@maanomistajainliitto.fi TOIMINNANJOHTAJA Kimmo Collander www.maanomistajainliitto.fi

22

MA ANOMISTAJA 2 | 23

The Finnish Landowners’ Organization provides advice and safeguards the interests of significant private landowners in Finland. In 1996, this registered association joined ELO (European Landowners´ Organization). The Finnish organization was established in 1945.

FUNCTIONS OF THE ORGANIZATION The functions of the Finnish Landowners’ Organization consist of safeguarding and developing the position of Finnish landowners and providing advice to them. The organization promotes the right to private land ownership, improvement of financial means to own land, and the decision making power of landowners, as well as management of old valuable real estate and cultural landscape.

GOALS OF THE ORGANIZATION • To preserve and promote the right to private land ownership. The legislation concerning land ownership must be transparent, equal and consistent. The statutes must be correctly targeted and unambiguous.

• To promote long-term oversight of cultural landscape and natural environment in harmony with agriculture and forestry.

• To keep rural areas vibrant and comfortable.

• To preserve everyman’s-rights on a level acceptable to landowners.

www.europeanlandowners.org

www.europeanhistorichouses.eu

MAANOMISTAJAIN LIITON HALLITUS 2023

RAKENNUS­HISTORIALLINEN JAOS

PUHEENJOHTAJA Sebastian Sohlberg agrologi, mv, yrittäjä, Siuntio puh 040 5114 306 sebastian.sohlberg @malmgardsjundea.fi

VARAPUHEENJOHTAJA Jari Leppä maatalousyrittäjä, kansanedustaja

JÄSENET Tomas Landers metsänhoitaja, Inkoo

Juha Pylväs kansanedustaja Ylivieska

Kari Räihä asianajaja, maa-ja metsätalousyrittäjä Petäjävesi

RAKENNUSHISTORIALLISEN JAOKSEN HALLITUS 2023

Tapio Sinkkilä asiamies, Suomen yhteismetsät Salla

PJ Henrik Creutz Sampsa Heinonen

Linda Langh toimitusjohtaja, VT Piikkiö TOIMINNANJOHTAJA Kimmo Collander puh 045 221 5151 kimmo.collander@ maanomistajainliitto.fi

Jaoksen tarkoituksena on toimia kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden omistajien edunvalvontajärjestönä. Sen jäseneksi voivat liittyä henkilöt, jotka omistavat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita tai muutoin toimivat rakennushistoriallisen perinnön vaalimistyössä. Osana jaoksen kansainvälistä toimintaa Maanomistajain Liitto on jäsenenä European Historic Houses Associations (EHH) -järjestössä.

Wilhelm Brunner Christine Linder Fredrik Pressler

VARAJÄSENET Fredrik Pressler, Ellen Rydbäck, Mikael Jensen, Aarne Schildt, Tommi Lunttila, Tuomas Kettunen, Arvi Snäll

Eine Rosenberg-Riihimäki

ASIANTUNTIJAT Wilhelm von Nandelstadh Hannele Helkama-Rågård Ilta-Kanerva Kankaanrinta

LIITY JÄSENEKSI BLI MEDLEM Liiton jäsenenä vaikutat ja pysyt ajantasalla kiinteistö- ja maankäyttöä koskevissa asioissa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Som medlem kan du påverka och följa med ärenden som gäller fastighetsoch jordanvändning både på nationell och internationell nivå.

maanomistajainliitto.fi/jasenyys

MAANOMISTAJAIN LIITON JÄSENEKSI voi liittyä jokainen maanomistaja! Liitto auttaa jäseniään maanomistukseen liittyvissä kysymyksissä ja jäsenemme saavat erilaisia jäsenetuja. Jäsenmaksuun sisältyy kahdesti vuodessa ilmestyvä Maanomistaja-lehti sekä sähköinen jäsenviesti.

Suomen Maanomistajain Liiton jäsenet ovat samalla myös jäseniä Euroopan maanomistajajärjestössä ELO:ssa (European Landowners´ Organization), joka edustaa miljoonia maanomistajia EU:n jäsenmaissa.

2 | 23 MA ANOMISTAJA

23

KUTSU

INBJUDAN

Maanomistajain Liitto ry

Jordägarnas Förbund rf

pidetään torstaina 30.11.2023 klo 10.30 Viikin kartanossa, Viikinkaari 8, Helsinki.

hålls torsdag 30.11.2023 klockan 10.30 i Viks gård, Viksbågen 8, Helsingfors.

Osallistuminen on mahdollista myös Teams-etäyhteydellä.

Kokouksen jälkeen lounas Kartanon noutopöydästä.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat.

Ni kan även delta i mötet på distans via Teams.

Efter mötet lunchbuffé.

Mötet behandlar stadgeenliga årsmötesärenden.

Hallitus

Styrelsen

Ennakkoilmoittautuminen, myös etäosallistumiseen, on välttämätön 27.11.2023 mennessä sähköpostitse osoitteeseen toimisto@maanomistajainliitto.fi.

Esityslista ja muu kokousmateriaali on saatavilla Liiton kotisivuilla www.maanomistajainliitto.fi.

Paperikopiot voi pyytää Liiton toimistosta puh 045 221 5151.

Förregistrering, även då man deltar på distans, bör göras senast 27.11.2023 på e-postadressen toimisto@maanomistajainliitto.fi.

Föredragningslistan och övrigt mötesmaterial finns på förbundets hemsida på adressen www.maanomistajainliitto.fi. Papperskopior kan beställas från förbundets kansli, tfn 045 221 5151.

Tervetuloa!

Välkommen!

SYYKOKOUS

HÖSTMÖTET