EKO Porvoon Energia 1/2020

1 2020

Eko

PORVOON ENERGIA YHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI

OIKEAT HENKILÖT OIKEILLA PAIKOILLA OIKEAAN AIKAAN Porvoon Energia 120 vuotta

VIHREYDESSÄ ON EROJA Vihreistä vihrein on EKOenergia

ENERGIATEHOKKUUS TOTEUTETTAVA KESTÄVÄLLÄ TAVALLA Arkkitehti Pekka Saatsi

1/2020 Eko 1

Valitsemalla

ympäristöystävällistä energiaa välität kanssamme tulevista sukupolvista

KAIKKI MYYMÄMME SÄHKÖ ON PÄÄSTÖTÖNTÄ www.pbe.fi info@pbe.fi

Eko TÄSSÄ NUMEROSSA

25

6

5 UUTISIA Asiakaspalvelu, Hankekartta kertoo mitä tehdään ja missä, Häiriövahtipalvelu 8 MITÄ TEHDÄ, JOS UKKOSTAA? Sammutanko kännykän, internetyhteyden, onko turvallista istua sisällä vai autossa?

10 PORVOOLAINEN ARKKITEHTI PEKKA SAATSI Energiatehokkuus toteutettava kestävällä tavalla.

8 22

10

16 OIKEAT HENKILÖT, OIKEILLA PAIKOILLA, OIKEAAN AIKAAN Useilla henkilöillä on ollut keskeinen rooli kehityksessä, joka on tehnyt syksyllä 120 vuotta täyttävästä energiakonsernista sen, mitä se tänään on.

24 SUUNNITTEILLA ISO ”TERMOS” Porvoon Energia aikoo rakentaa kaukolämpöverkkoon liitettävän lämpöakun.

20 VIHREYDESSÄ ON EROJA Vihreistä vihrein on EKOenergia, jota Porvoon Energia tuottaa ja myy.

25 ”YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN ENERGIA OLI MEILLE ITSESTÄÄN SELVÄ VALINTA” Pariisin Ville, Onni, SicaPelle ja Meat District sijaitsevat Vanhan Porvoon sydämessä.

22 KOHTI KESKITETTYÄ TIEDONVAIHTOA Parin vuoden päästä asiakaspalvelussa on apuna datahub.

26 YHTEISTYÖKUMPPANIT Toimitukselliset avustajat Rolf ja Maarit Gabrielsson.

1/2020 Eko 3

PÄÄKIRJOITUS

MATALAMPI KATTO JA PIDEMPI MÄÄRÄAIKA massa määrin myös muita vaihtoehtoja kuin maakaapelointia on luku sinänsä. Tätä voidaan epäsuorasti tulkita epäilyksenä, että verkkoyhtiöt enemmän tai vähemmän automaattisesti valitsevat usein kalliimman maakaapeloinnin, eivätkä harkitse muita keinoja toimitusvarmuuden parantamiseksi. Voin vakuuttaa, että Porvoon Sähköverkko punnitsee tarkoin keskenään eri vaihtoehtoja ja, että kustannustehokkuudelle annetaan suuri painoarvo kuten myös yhtiön muissakin investointiratkaisuissa.

Mitä tulee siirtotariffeihin yleisesti, näyttäisi olevan eräänlaista korrelaatiota sen välillä, kenen omistuksessa verkkoyhtiö on ja, miten kohtuullinen sen hinnoittelu on.

Merkityksetöntä ei myöskään isommastakaan yhteiskuntataloudellisesta näkökulmasta katsoen ole, missä tariffipäätökset tehdään ja, mihin rahat menevät.

Lopuksi haluan toivottaa kaikille mukavaa ja rentouttavaa kesää.

Patrick Wackström toimitusjohtaja, energianeuvos

Porvoon Energia -yhtiöt Tolkkisten satamatie 1 ja 3 06750 Tolkkinen PL 95 06101 Porvoo puh. 019 661 411 www.pbe.fi info@pbe.fi

4 Eko 1/2020

KUVA: NIKO LAURILA

Sähkönsiirtomaksut ovat taas kerran tapetilla hallituksen esitettyä maksukorotusten rajaamista. Hallitus haluaa madaltaa sähkönsiirto- ja sähkönjakelumaksujen vuosittaisen korotuksen kattoa nykyisestä 15 prosentista 12,5 prosenttiin.

Hintakatto asetettiin vuonna 2017 voimaan tulleessa sähkömarkkinalaissa, kun eräät suuret sähkönsiirtoyhtiöt olivat edellisenä talvena tehneet poikkeuksellisen suuria hinnankorotuksia, joita ne sittemmin joutuivat korjaamaan julkisen kohun ja kuluttaja-asiamiehen kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös sääntelymuutoksia, jotka loiventavat mahdollista kustannustason nousua jaksottamalla kustannuksia pidemmälle ajanjaksolle. Tämä koskee esimerkiksi sähkönjakelun toimitusvarmuusvaatimusten täytäntöönpanoaikaa, jota esitetään jatkettavaksi kahdeksalla vuodella vuodesta 2028 vuoteen 2036.

Nämä ovat niitä vaatimuksia, jotka käytännössä pakottavat verkonhaltijayhtiöt, ja meidän tytäryhtiömme Porvoon Sähköverkko Oy:n yhtenä niistä, tekemään isoja vuosittaisia maakaapeli-investointeja, jotka sitten väistämättä näkyvät siirtotariffeissa. Meidän verkkoyhtiömme kohdalla kysymys on noin 6-7 miljoonasta eurosta vuosittain. On aivan selvä, että paine tariffeihin vähenee, jos yhtiölle annetaan enemmän aikaa toteuttaa toimitusvarmistavat investoinnit.

On mielenkiintoista, että tämä esitys koskisi kuitenkin ensi sijassa vain yhtiöitä, joilla on jakeluverkkoja haja-asutusalueilla. Mihin raja vedetään? Kuinka suuri osa yhtiön verkosta pitää olla haja-asutusalueilla, jotta se tulisi kysymykseen? Entä miten haja-asutusalue määritellään? Parempi olisi asettaa kaikki yhtiöt niin sanotusti samalle viivalle ja täten välttyä tulkintaerimielisyyksistä. Siitä hyötyisi myös koko väestö, eikä vain osa.

Hallituksen esitykseen kirjattu kehotus harkita suurem-

Päätoimittaja Ella Kaasinen Toimittajat Patrick Wackström Rolf Gabrielsson Maarit Gabrielsson Maria Käki

Ulkoasu Sherpa Taitto Creative peak Paino Etelä-Suomen Media Oy / Painotalo Plus Digital Oy Painos 33 000

UUTISIA

Palaute on tärkeää

Helmikuussa 2020 toteutettiin laaja asiakastyytyväisyyskysely Porvoon Energian asiakas­ kunnassa. Kyselyitä lähetettiin sähköpostitse noin 4 400 kpl ja vastauksia saimme lähes 600 kpl.

Saimme asiakkailtamme hyvää palautetta, paljon kiitosta ja vahvistusta kehitys-

suunnallemme. Saimme myös rakentavaa kritiikkiä ja kehitysehdotuksia. Kyselyn tulosten avulla on hyvä jatkaa toimintamme, palveluidemme ja asiakaskokemuksemme kehittämistä.

Mittaamme asiakastyytyväisyyttä myös päivittäisessä toiminnassa asiakaskontaktien jälkeen, tekstiviestillä tai sähköpostilla. Näin seuraamme asiakaspalvelumme laatua ja olemmeko pystyneet palvelemaan toivotulla tasolla.

LUONNOLLINEN VALINTA

KUVA: NIKO LAURILA

KUVA: NIKO LAURILA

Päästötöntä ja hiilineutraalia energiaa

KUVITTAJA

”Kuvitan mielelläni monipuolisesti ja erilaisia aiheita, erityisesti teknologiaa ja luontoa. Hienointa on, jos nämä voi yhdistää tavalla, josta molemmat hyötyisivät.

Tällä hetkellä tekniikoista kiinnostaa erityisesti kuvitusten animointi. Niiden tekeminen ja suunnittelu ovat välillä oikea Rubikin kuutio. Tämän kevään hauskoja projekteja ovat yhdessä vaimoni kuvittaja Jenni Tuomisen kanssa tehtävät Jengi -lastenkirjat ja kesällä Porvoon teiden päälle ja katukuvaan ilmestyvä kirjastobussi, jonka näyttävän kuvituksen olen tehnyt. (www.studiojenniandjukka). Tänä keväänä siis paikallisuus on pop!

Vapaa-aikana suuntaan polkupyörän keulan useimmiten rantareittejä Hamarin suuntaan, jossa on sopivan monipuoliset maastot ja reitistöt sykkelöintiin tai jylhillä kallioilla kiipeilyyn. Arvostan sitä, että kulkureitin varrella ei tarvitsisi olla juuri ollenkaan samalla kaistalla minkään pörisevän laitteen kanssa.”

KUVA: JENNI TUOMINEN

Jukka Pylväs

Asiakaspalvelua koronan aikaan Asiakaspalvelupisteemme Lundinkadulla on suljettuna koronavirustilanteen takia.

Palvelemme toistaiseksi puhelimitse numerossa 019 – 6614230 ma-to 9-17 ja pe 9-15.

Chat-palvelumme palvelee arkisin 8-17.

Kuvittaja Jukka Pylväs, Porvoo Agentuuri Napa Agency www.jukkaillustrations.com instagram: @jukkaillustrations

Energiani-palvelussa netissä voi katsoa Porvoon Sähköverkon asiakkaana kulutustietojaan ja asettaa kulutusrajahälytyksen, tehdä muuttoilmoituksen, tarkastella laskutietoja ja päivittää omia tietojaan.

Jukka on kuvittanut Vihreydessä on eroja -jutun s.20 1/2020 Eko 5

UUTISIA

KUVA: NIKO LAURILA

Hankekartta kertoo mitä tehdään ja missä Porvoon Sähköverkko Oy ylläpitää ja parantaa sähkönjakelun toimitusvarmuutta investoimalla jatkuvasti sähköverkon kunnossapitoon ja rakentamiseen.

Asiakkailla on nyt mahdollisuus saada tietoa ajankohtaisista hankkeista yhtiön kotisivuilta löytyvästä hankekartasta.

Kartasta näkee esimerkiksi alueet, joilla tehdään linjaraivaustöitä ennaltaehkäistämään myrskyjen ja lumikuormien aiheuttamia vaurioita sähköverkolle. Nähdään myös missä verkkorakentamista on suunnitteilla tai tekeillä ja missä tehdään mittaus- tai kunnossapitotöitä.

Valitsemalla karttaruudun oikeasta alakulmasta hanketyypin saa tiedot hankkeista näkyviin viemällä hiiren osoittimen hankea-

6 Eko 1/2020

lueen päälle. Hankkeen tiedoista selviää muun muassa hankeen arvioitu budjetti, toteutusaikataulu ja yhteyshenkilön tiedot.

Sähköverkon maakaapelointi on edelleen yhtiön suurin investointikohde. Vuonna 2019 asennettiin noin 120 kilometriä maakaapelia eri puolilla yhtiön sähkönjakelualuetta ja tarkoitus on yltää noin 100 kilometriin tänä vuonna.

Jo monta vuotta jatkuneiden töiden tuloksena maakaapelointiaste on noussut noin 43 prosenttiin nykyisestä noin 3 700 kilometrin pituisesta sähköverkosta. Urakkaa aloittaessa vuonna 2010 maakaapelointiaste silloisesta noin 3 500 kilometrin pituisesta verkosta oli 26 prosenttia. Tavoite on 60 prosenttia vuoteen 2028 mennessä.

Valtaosa yhtiön vuosittaisesta noin 6-7 miljoonan investointimäärästä kohdentuu maakaapelointeihin. Tänä vuonna on sen lisäksi varattu miljoona euroa Yli-Vekkosken sähköaseman saneeraukseen.

HANKEKARTTA LÖYTYY OSOITTEESTA: pbe.fi/hankekartta/

Häiriövahtipalvelu

Häiriöpalvelu viestittää lähes reaaliaikaisesti (viive noin 5 min) tekstiviesteillä laajoista sähköverkon vioista sekä tulevista suunnitelluista jakelukeskeytyksistä.

– Laajalla sähköverkon vialla tarkoitetaan sitä, että vian piirissä on yli 100 asiakasta ja viat näkyvät häiriökartalla, kertoo Porvoon Sähköverkko Oy:n käyttöpäällikkö Mikael Hämäläinen.

– Vika, joka voi laukaista tekstiviestin, on

esimerkiksi 20kV-linjalle kaatunut puu tai linjalle tippunut oksa.

Tällä hetkellä Hämäläisen mukaan palvelussa on noin 37 000 rekisteröityä puhelinnumeroa.

Kampanjan tuotti Enerity Solutions Oy. Tekstiviestipalvelun käyttäjänä asiakas saa käyttöpaikkaansa koskevat vika- ja työkeskeytystiedotteet reaaliaikaisesti puhelimeensa kello 07 – 22 välillä.

Vikakeskeytystiedotteet lähetetään keskijänniteverkon vioista.

– Asiakasta lähellä olevan pienjänniteverkon vioista saamme myös hälytykset järjestelmiimme, mutta niistä ei lähde automaattisesti vikakeskeytystiedotetta, käyttöpäällikkö Hämäläinen tähdentää.

Ota käyttöösi maksuton sähköverkon häiriövahti

KUVA: SHUTTERSTOCK

Porvoon Energia Oy:n tytär­yhtiöllä Porvoon Sähköverkolla oli keväällä kampanja, jossa asiakkaille tarjottiin ilmaista Häiriövahtipalvelua.

LISÄTIETOJA: pbe.fi/hairiovahti/

Lähetämme sinulle sähkökatkon syyn ja arvioidun keston.

Avaa HÄIRIÖVAHTI -palvelu lähettämällä tekstiviesti ”PBE AVAA asiakasnumerosi käyttöpaikannumerosi” numeroon 16126.

Malli: PBE AVAA 12345 1234567 Asiakas- ja käyttöpaikkanumerot löytyvät sähkölaskustasi. Viesti on maksuton.

1/2020 Eko 7

MITÄ TEHDÄ, JOS UKKOSTAA? Jokakesäinen ilmiö ovat ukkosilmat, ja joka kesä herää kysymys, mitä minä nyt teen, kun ukonilma iskee?

Sammutanko kännykän, internet-yhteyden, onko turvallista istua sisällä vai autossa ja mitä, jos satunkin olemaan luonnossa?

TEKSTI MAARIT GABRIELSSON || KUVA SHUTTERSTOCK

8 Eko 1/2020

Suomessa on keskimäärin 12 ukkospäivää vuodessa ja ukonilmoja noin 25 vuodessa.

Salama on sähkövirtaa ja sen vaarat ovat samanlaiset kuin sähköiskussa.

Puun alle ei kannata mennä ja muutenkin on syytä varoa ympäristöään korkeimpia paikkoja.

Pyöräily, juoksulenkki ja golfaus kannattaa keskeyttää. Vesistössäkään ei ole syytä liikkua, eikä ylipäätään oleskella vesirajassa.

Porvoon Energian neuvo ukkosilman yllättäessä on siirtyä sisätiloihin.

Sähkölaitteiden pistotulpat on syytä irrottaa samoin kuin tietoteknisten laitteiden ja digiboksien pistotulpat. Kännykkää voi turvallisesti käyttää, koska siitä ei ole galvaanista yhteyttä maahan.

Autoa on pidetty turvallisena paikkana, mitä se on edelleenkin johtuen auton korin muodostaman niin sanotun Faradayn häkin ansiosta. Ei kumipyörien takia kuten monesti kuvitellaan.

Aurinkopaneelit ovat kakko-

sasunnoilla ja mökeillä lisääntymään päin.

Asianmukaisella ylivirta- ja ylijännitesuojauksella saadaan turvattua myös aurinkosähköjärjestelmän osat sähköverkossa sattuvilta vikatilanteilta.

Jos sähkökeskuksessa ei ole ylijännitesuojia, jotka on liitetty rakennuksen päämaadoituskiskoon, ne kannattaa asennuttaa. Näin saadaan suojattua aurinkosähköjärjestelmän vaihtosuuntaaja sähköverkosta päin tulevilta ylijännitteiltä.

Sähköalan ammattilaisen valmistajan ohjeiden mukaan asentama aurinkopaneeli ei lisää salamavaurioiden riskiä. Epäselvissä tilanteissa kannattaa selvittää valmistajalta ja maahantuojalta laitteiston suojausta koskevat kysymykset.

Vapaa-ajanviettoasunnon tai mökin sähkökatkotilanteen voi kätevästi Porvoon Energian tytäryhtiön Porvoon Sähköverkko Oy:n alueella tarkistaa yhtiön kotisivuilta ja valtakunnallisesti häiriökartasta www.sahkokatkokartta.fi

Hengenvaara!

Ukonilmalla vaarassa ovat ensisijaisesti ilmajohdot ja pylväsmuuntajat. Salama iskee todennäköisemmin lähelle ilmajohtoa, kuin maakaapeliverkkoon.

Jos myrskyn aikaan tai sen jälkeen huomaa, että ilmajohtojen päälle on kaatunut puu, kannattaa siitä ilmoittaa Porvoon Energian vikailmoitusnumeroon 020 690 144.

Päivystys toimii 24/7.

Omin päin ei pidä lähteä korjaamaan minkäänlaisia sähköverkonvaurioita, Porvoon Energiasta varoitetaan. Ilmajohtojen päälle kaatuneessa puussa voi olla hengenvaarallinen jännite ja korjaustoimet on jätettävä sähkön ja puunkaadon vaarat hallitseville ammattilaisille.

Puun alle ei kannata mennä, mutta kännykkää voi käyttää turvallisesti.

1/2020 Eko 9

UUTISIA

INVESTOINTI

Uudistamme Hattulanrannan sähköaseman KUVA: NIKO LAURILA

Hattulanrannan uuden sähköaseman on määrä valmistua keväällä 2022. Projekti aloitetaan urakoitsijan valitsemisella, jotta työt päästään aloittamaan keväällä 2021.

Projektin kokonaisinvestointi on noin 2,5 miljoonaa euroa.

INVESTOINTI

Porvoon Sähköverkko Oy käynnistää vuoden 2023 aikana Porvoon ja Sannaisten välillä kulkevan 110 kV voimajohdon uusimisen. Hankkeen tavoitteena on

vahvistaa ja turvata erityisesti Porvoon keskustan itäisen puolen eli teollisuusalueen sähkönjakelua.

Voimajohdon rakennustyöt ovat noin vuoden kestävä projekti, jonka on määrä valmistua vuoden 2024 aikana.

Porvoon Sähköverkko Oy:n investoinnit toimitusvarmuuden parantamiseksi tässä hankkeessa ovat noin 2 miljoonaa euroa.

KUVA: NIKO LAURILA

Voimajohdon uusiminen välillä Porvoo - Sannainen

Seuraa vikapalveluamme! pbe.fi/vikapalvelut

pbe.fi/vikapalvelut/

Tarkista sähköverkon tai lämpöverkon jakelutilanne • Tee vikailmoitus jakeluhäiriöistä, myös linjoille kaatuneet puut • Tee vikailmoitus katuvalaistuksesta • Ota käyttöösi sähköverkon häiriövahti • Katso häiriötiedotteet

10 Eko 1/2020

KUVA: VASTAVALO

Seuraa vikapalveluamme!

KUVA: SHUTTERSTOCK

Helpot ohjeet virran poiskytkemiseen ja tähän aikaan vuodesta ajankohtaisempaan virran päälle kytkemiseen sähkömittarista löytyvät osoitteesta: pbe.fi > Sähkönsiirto

Sähköt päälle ja pois mittarista

Uudentyyppisten mittareiden myötä asiakasta laskutetaan todellisesta kulutuksesta myös mökin käyttämättä olevalta ajalta, eikä arvioidusta kulutuksesta aikaisemman kulutuksen mukaan.

– Tämä edellyttää, että virta katkaistaan sähkömittarista. Jos sen katkaisee pääkytkimestä, yhteys mittariin menetetään, eikä verkkoyhtiö voi tietää käytetäänkö mökissä sähköä vai ei, Porvoon Sähköverkko Oy:n asiakkuuspäällikkö Tomas Nordström selittää.

Seurauksena on, että yhtiön on pakko laskuttaa kuukausittain sähkön aikaisempaan kulutukseen perustuvan arvion mukaan.

Katkaisemalla virran etäluettavasta sähkömittarista sähkönsyöttö katkeaa, mutta mittari on edelleen käytössä ja yhteydessä yhtiöön, jolle se kertoo, että sähköä ei käytetä, jolloin arviolaskutusta ei tarvita.

– Saamme myös tietoa verkon mahdollisista vioista ja katkoksista ja pystymme korjaamaan ne nopeammin, Nordström lisää.

KUVA: NIKO LAURILA

Yksi etäluettavien sähkömittareiden asiakkaille tuomista monista eduista liittyy kiinteistöihin, joita käytetään vain osan vuodesta, esimerkiksi kesämökkeihin, joista sähköt on tapana katkaista, kun mökki jätetään talveksi ja kytketään päälle taas uuden mökkikauden alkaessa.

1/2020 Eko 11

12 Eko 1/2020

TEKSTI: MAARIT GABRIELSSON || KUVAT: ANETTE SUNDSTRÖM

PORVOOLAINEN

Energiatehokkuus toteutettava KESTÄVÄLLÄ TAVALLA – Viime vuosien keskustelussa rakennusperinteestä ja ylipäätään rakentamisesta on aivan liiaksi korostunut energiatehokkuus. Energiatehokkuus on tärkeä asia, mutta se pitäisi toteuttaa kestävällä tavalla, toteaa porvoolainen arkkitehti Pekka Saatsi.

– Energiatehokkuutta ylikorostava, tekninen rakennustapa johtaa kosteus- ja homeriskien lisääntymiseen, mutta ei välttämättä energiankulutuksen pienenemiseen. Ilmastonmuutos lisää rakenteiden kosteusteknisiä riskejä entisestään.

– Kestävä tapa ei perustu ylimitoitettuihin lämmönerityskerroksiin eikä koneelliseen ilmanvaihtoon, vaan luonnonmukaisiin ratkaisuihin ja materiaaleihin.

Vanhaa rakennusta saatetaan pitää energiasyöppönä.

– Se voi sitäkin olla, mutta usein se on päinvastoin. Hengittävät massiivirakenteet kuten hirsirakennukset tai massiivitiilitalot ovat usein huomattavan paljon energiatehokkaampia kuin oletetaan, Saatsi tähdentää.

– Tutkimuksissa on selvitetty, miten 100-vuotiset kivitalot voivat olla jopa energiatehokkaampia kuin uudet rakennukset, kaukolämmön ja kiinteistösähkön kulutuksella mitattuna.

– Mutta se edellyttää, että rakennukset ovat hyvin pidettyjä, huollettuja ja kunnostettuja.

Saatsi huomauttaa, että korjaushankkeilNiukkenevaa, vanhaa rakennuskantaamla on yleensä useita tavoitteita, joista yksi ta- me ei Saatsin mukaan nykyään uhkaa purkavallisimmista on energiatehokkuuden paran- minen samassa mitassa kuin aiempina vuositaminen. Täkymmeninä. hän pyritään – Isompi muun muasuhka on korsa uusimalla jaaminen.

100-VUOTISET KIVITALOT vanhoja ikkuVanhaa hirVOIVAT OLLA JOPA noita ja muita sirakennusENERGIA­TEHOKKAAMPIA rakennusosia, ta korjataan ja lopputuväärin. Hyvin KUIN UUDET RAKENNUKSET. los on yleenhelposti korsä surullinen. jaustavoissa – Kun korhaetaan apua jataan vanhaa täytyisi tutkia, miten rakennus netistä, huoltovalmistajien sivuilta, somesta on alun perin rakennettu ja siten löytää siihen ja rautakaupasta eikä aina välttämättä saada sopivia rakennus- ja korjaustapoja. oikeaa tietoa.

Hän toteaa rakentamisen muuttuneen toisenArkkitehti Saatsi muistuttaa, että hirsilaiseksi kuin mitä se oli vaikkapa ennen sotia. rakennuksen korjaaminen on viisas kulttuu– Nämä nykyaikaiset tuotteet hyvin har- riteko vain silloin, kun se tehdään oikein. Hyvoin sopivat vanhaan rakennukseen ja aivan vää tarkoittava, mutta ymmärtämätön korjaatyypillistä on, että käytetään sopimattomia minen saattaa johtaa peruuttamattomiin varakennustapoja sekä materiaaleja, jolloin ra- hinkoihin. kennukselle tehdään vain hallaa.

– Se on se keskeinen clue– oikealla korjaa-

1/2020 Eko 13

misella säilytetään arkkitehtoniset arvot ja ra- monikerrosrakenteet, virhealttiit ratkaisut ja kennusfysikaalinen toimivuus. ylimääräiset lisätyt kemikaalit ovat esimerkSaatsi sanoo vanhoissa taloissa asumisen kejä kertakäyttökulttuurista. vaativan erilaista asennetta ja ymmärrystä.

Koneellisella ilmanvaihdollakin on paik– Vanhan rakennuksen ei tarvitse olla ve- kansa, mutta yhä useampi laatutietoinen ratoisa ja kylmä eikä mitenkään hankala, vaan kennuttaja haluaa hyödyntää perinteistä paipitää ymmärnovoimaista tää, millä tavalilmanvaihla siinä asutaan toa, jonka oikein. Eikä se määräykset KUN KORJATAAN VANHAA, tarkoita, että se sallivatkin.

TÄYTYY TUTKIA, MITEN olisi ikävämpää – En usko RAKENNUS ON ALUN PERIN tai hankalamkaikkiin nypaa. Päinvaskyisiin raRAKENNETTU. toin! kennustek– Vanha hirnisiin määsirakennus oiräyksiin ja kein kunnostettuna ja hyvin huollettuna sekä tällä hetkellä pinnalla oleviin ajatuksiin. Raylläpidettynä on useimmiten teknisesti pal- kentamismääräykset johtavat aivan täysin jon parempi ja terveellisempi kuin uudisra- väärään suuntaan, mistä esimerkkinä on rakennukset. kennusten kestävyyden arviointi hetkellisen Saatsia harmittaa, miten rakentamistavat suorituskyvyn eikä pitkän aikavälin ympärisja -määräykset ovat muuttuneet huolestutta- tövaikutusten perusteella. vaan ja kestämättömään suuntaan. Tekniset – Määräysten tukemana toteutetaan raken-

Kevytrakenteinen talo jäähtyy nopeasti, massiivinen hitaasti Se, miten nopeasti rakennukset kylmenevät lämmityksen katkettua, vaihtelee muun muassa rakenteiden lämmönvarauskyvyn, ulkolämpötilan ja tuulen mukaan.

Massiivinen kivitalo kylmenee hitaammin kuin moderni elementtikerrostalo, jossa ei ole niin paljon lämpöä varaavaa massaa.

Hirsitalo pysyy pitempään lämpimänä kuin rankorakenteinen levytalo. VTT:n laskelmissa, kevytrakenteisen rakennuksen olohuoneen lämpötila laski sähkökatkon aikana 21 asteesta 15 asteeseen 10 tunnissa ja 10 asteeseen noin 18 tunnissa. Nolla astetta saavutettiin hieman alle kahdessa vuorokaudessa. Massiivirakenteisen talon olohuone kylmeni 15 asteeseen 20 tunnissa, 10 asteeseen 50 tunnissa ja nollaan noin 155 tunnissa eli vajaassa viikossa.

14 Eko 1/2020

nuksia, jotka ovat 30-50 vuoden ikäisinä purkukunnossa, elleivät ole jo aiemmin todettu käyttökelvottomiksi kosteus-, home- ja sisäilmaongelmien takia.

– Pitäisi tarkastella, miten rakennus kuluttaa luonnonvaroja pitkällä aikavälillä vaikka 100-300:n vuoden välillä.

– Jos rakennetaan uutta se pitäisi tehdä kestävällä tavalla, luonnollisesta materiaalista vaikkapa massiivisesta puusta tai tiilestä, jolloin se kestää aikaa.

Saatsi sanoo olevan aivan upeaa, että itäisellä Uudellamaalla on paljon vanhaa rakennuskantaa. Se on arvo sekä rikkaus ja sitä pitäisi kunnioittaa.

– Vanhassa Porvoossa on 250 vuotta vanhoja rakennuksia, jotka ovat esimerkkejä hyvin säilyneistä rakennuksista. Lisäksi niihin sijoitettu pääoma näyttää säilyttävän arvonsa.

Arkkitehti Pekka Saatsi asuu itse puolisonsa, arkkitehti, maisema-arkkitehti Emilia Saatsin ja 13- ja 11-vuotiaiden lastensa kanssa vanhassa koulurakennuksessa Porvoon Saksalassa.

KUVA: PEKKA SAATSI KOTIALBUMI

Maalaisidylli on täydellistä. Pihapiirissä pyörii kaksi kissaa ja kanoja sekä kukko.

– Muutimme tänne Porvoon jokilaaksoon maisemien ja kulttuuriperinnön perässä Helsingistä vuonna 2008. Porvoo on ollut perheelle hyvä paikka asua. On hyvät harrastusmahdollisuudet, taidekoulu, musiikkiopisto.

– Olemme kunnostaneet vanhan kansakoulun mieleiseksemme. Lämmityksenä käytämme puulämmitystä; alkuperäisiä pönttöuuneja ja sähkönä Porvoon Energialta EKOenergiaa.

– Haluamme omilla valinnoillamme olla tukemassa kestävää kehitystä. Elämme niin kuin opetamme eli olemme korjanneet ja ylläpidämme kulttuurihistoriallisesti arvokasta kulttuuriperintöä.

– Olemme pyörittäneet perheyritystämme jo 15 vuotta. Meillä on paljon osaamista ja kokemusta vanhojen rakennusten korjaussuunnittelusta, ja mielellämme autamme siinä muita.

KUKA PEKKA SAATSI Syntynyt: vuonna 1980 Helsingissä.

Ylioppilaaksi: Helsingin kuvataidelukiosta 1999 Valmistui: arkkitehdiksi vuonna 2006 (TTY) Pätevyys: toimia pääsuunnittelijana poikkeuksellisen vaativissa korjaus- ja muutostöissä sekä vaativissa uudiskohteissa.

Toimi: kahdeksan vuoden ajan arkkitehtuurin historian ja korjausrakentamisen päätoimisena opettajana (TTY).

Tekee: muun muassa korjaussuunnittelua ja rakennushistoriaselvityksiä sekä suunnittelee uudisrakennuksia. Toimeksiantajina on niin julkisyhteisöjä kuin yksityishenkilöitäkin.

On: kirkon kulttuuriperinnön neuvottelukunnanarkkitehtijäsen (2017-2020).

Omistaa: yhdessä puolisonsa arkkitehti, maisema-arkkitehti Emilia Saatsin kanssa Saatsi Arkkitehdit Oy:n, jolla on toimipisteet Helsingissä ja Porvoossa.

Pekka ja Emilia kirjoittavat blogia ”myötäsukaan luonnonlakien kanssa toimivasta rakennustavasta”: www.saatsi.fi/blogi/.

Heidän ajatuksiaan julkaistaan myös Tuuma-lehdessä Saatsien Sammiosta -palstalla sekä Wanha Porvoo –lehdessä.

Saatsi Arkkitehti Oy:n kohteita Porvoossa ovat muun muassa J.L. Runebergin kodin piharakennuksen meneillään oleva restaurointihanke, jossa rakennuksessa ollut asuintila muutetaan työpajaksi, sekä Porvoon tuomiokapituli ja useat yksityistalot niin Vanhassa Porvoossa kuin kaupungin ympäristössäkin.

Muita merkittäviä kohteita ovat olleet esimerkiksi lukuisien kartanoiden ja huviloiden restaurointihankkeet sekä Pasilan konepajan kokoonpanohallin ja maalaamon korjaus- ja muutostyöt. Lisätietoa: www.saatsi.fi.

1/2020 Eko 15

16 Eko 1/2020

TEKSTI: ROLF GABRIELSSON KUVAT: ANNI PORRASMÄKI, PORVOON MUSEO, NIKO LAURILA, MAARIT GABRIELSSON, PBE ARKISTO

OIKEAT HENKILÖT

OIKEILLA PAIKOILLA OIKEAAN AIKAAN

USEILLA HENKILÖILLÄ ON OLLUT KESKEINEN ROOLI KEHITYKSESSÄ, JOKA ON TEHNYT SYKSYLLÄ 120 VUOTTA TÄYTTÄVÄSTÄ ENERGIAKONSERNISTA SEN, MITÄ SE TÄNÄÄN ON, ALKAEN R.W. EKBLOMISTA, JOKA LOI PERUSTAN KAIKELLE. HISTORIA OSOITTAA, ETTÄ OIKEAT HENKILÖT OVAT OLLEET OIKEILLA PAIKOILLA OIKEAAN AIKAAN.

Ekblom oli heistä ensimmäinen perustaes- tikkona Ekblom oli tunnettu ja monella tavalla saan 3. syyskuuta vuonna 1900 Porvoon Sähkö- edistyksellinen henkilö. Sähkölaitoksensa kansosakeyhtiön. Yhtiön rakentamassa Jokikadun sa hän ei kuitenkaan ollut ensimmäinen Porsähkövoima-asemassa tuotettiin sähköä kah- voossa. Kunnia kuuluu kauppaneuvos Werner della höyryvoimakäyttöisellä dynamokoneel- Söderströmille, joka vuonna 1893 sähköisti kirla. Höyryvoima tehtiin puuta, tarkemmin sa- japainonsa omalla höyrykäyttöisellä sähkölainottuna puuklapeja polttamalla. Mielenkiin- toksella kirjapainorakennuksen kellarissa.

Porvoon maatoinen yksityiskohlaiskunnan puota ottaen huomioon, R.W. EKBLOM OLI lella sähköistäettä Porvoon Enerminen oli saanut gia kaukolämpö- ja HEISTÄ ENSIMMÄINEN. alkunsa vielä väsähkötuotannoshän aikaisemsaan on jo pitkään käyttänyt puuperäistä biomassaa polttoainee- min. Kauppaneuvos Johan Askolin asennutti na. Vuosikymmeniä konsernin toimintaa lei- sähköt omistamaansa Boen kartanoon vuonmanneen vihreän linjan siemen kylvettiin toi- na 1888. Seuraavana vuonna kauppaneuvos August Eklöf sähköisti Porvoon Höyrysahan sin sanoen jo silloin.

Porvoon Panimon omistajana ja paikallisen ja vuonna 1891 Tolkkisten Höyrysahan. Sähpursiseuran kommodorina sekä kunnallispolii- köä käytettiin toisin sanoen Porvoon seudulla

1/2020 Eko 17

R.W.EKBLOM

WERNER SÖDERSTRÖM

JOHAN ASKOLIN

AUGUST EKLÖF

Isännöitsijä Janssonin johdolla valmisteljo kauan ennen kuin R.W. Ekblom aloitti sähköyhtiötoimintansa kaupungissa, ja Tolkkisis- tiin uuden laitoksen rakentamista Tarmolaan johtavan tien, nykyisen Mannerheiminkadun sa sähköä on siis tuotettu kohta 130 vuotta.

Myöskään sähköntoimittajana Ekblom ei varrelle. Vuoden 1913 lopussa uusi sähkövoiehtinyt ensimmäiseksi. Werner Söderström makeskus oli valmis.

Porvoon kaupunki alkoi vuonna 1920 ostaa oli jo samana vuonna, kun hänen kirjapainokellarissa oleva sähkölaitoksensa otettiin sähkölaitokselle jakelusähköä pari vuotta aikäyttöön, rakentanut sähkönsiirtoverkon ja kaisemmin perustetulta Etelä-Suomen Voialkanut toimittaa valosähköä varakkaille kau- maosakeyhtiö ESV:ltä. Sähkönsä ESV hankki puolestaan AB Stockforsin Kloosarin voimapunkilaisille. laitokselta. SähJoka tapaukkölaitos piti kuisessa Ekblomin tenkin omat dieja hänen sähGRANROTHIN JA selinsä reservissä. köosakeyhtiönLINDROOSIN AIKANA Ensimmäisen sä myötä sähTEHTIIN KAUASKANTOISIA johtajansa sähkököistys Porvoon laitos sai, kun inkaupungissa RATKAISUJA. sinööri Åke Hällpääsi kunnolla sten nimitettiin vauhtiin. Yhtiöllä oli senaikaisten lehtiuutisten mukaan jo tehtävään vuonna 1954. Siihen asti sähkölaitos perustamisvuonna oma sähkönsiirtoverkkon- ja sen toiminta olivat pitkälti käytännössä liisa ja 800 asiakkaita. Myös sähköntoimitukset tetty Porvoon kaupungin legendaariseen kaupungininsinööriin Georg Christierniin, joka yrityksille alkoi silloin.

Porvoossa alkoi kuitenkin melko pian kes- jäi Hällstenin nimittämisvuonna eläkkeelle.

Paljon oli ehtinyt tapahtua Hällstenin nikustelu kunnallisen sähkölaitoksen perustamisesta. Keskustelut johtivat vuonna 1911 kau- mitystä edeltävinäkin vuosina, mutta hänen punginvaltuustossa päätökseen Ekblomin yk- myötä alkoi täysin uusi, mullistava aikakausi sähkölaitoksen historiassa. Sen voi sanoa sityisen sähköosakeyhtiön ostamisesta.

Tällä tavoin toteutetulle kunnalliselle säh- alkaneen, kun sähkölaitoksen hallinnosta ja kölaitokselle asetettiin hallitus, ja laitoksen johtamisesta pitkään vastannut kaupungin isännöitsijäksi valittiin Johan Jansson vastaa- teknisen toimen hallitus korvattiin teknisellä maan käytännön toiminnasta. Energiankulu- lautakunnalla vuonna 1965. Puheenjohtajaktus kasvoi tasaisesti ja laitoksen kolme konet- si valittiin yli-insinööri Ljunghard Lindroos, ta, alkuperäinen höyrykone ja kaksi uutta die- jonka roolia sähkölaitoksen kehityksessä energiakonserniksi ei voi liikaa korostaa. Yhselkonetta kävivät pian täysillä.

18 Eko 1/2020

ÅKE HÄLLSTEN

GEORG CHRSTIERNIN

dessä hänestä ja Hällstenistä tuli laitosta täysin uusille urille luotsaava työpari.

Hällsten sai sähkölaitoksen pohtimaan liiketoiminnan laajentamista kaukolämpötuotannolla ja -jakelulla. Alkuun päästiin vuosina 1971-73, jolloin ensimmäiset siirrettävät lämpökeskukset sijoitettiin Kevätkumpuun. Lämpökulutuksen kasvunäkymät olivat sen verran lupaavia, että kaukolämpöä alettiin tuottaa ja jakaa jo vuonna 1974 myös keskustassa.

Pitkällä tähtäimellä paikalliset lämpökeskukset eivät kuitenkaan olleet mikään ratkaisu. Alettiinkin keskustella mahdollisuuksista ratkaista kaukolämpökysymys suuremmassa mittakaavassa. Lopulta valittuun ratkaisuun pääsemisessä oli Ljunghard Lindroosilla keskeinen rooli. Hän oli paikallisjohtajana Tampellan Tolkkisten sahalla, joka sai tarvitsemansa höyryn, lämmön ja sähkön vieressä olevasta ESV:n voimalaitoksesta. ESV:n toimitusjohtajan, teollisuusneuvos Harry Björkin kanssa Lindroos kävi keskusteluja, jotka johtivat siihen, että ESV tarjoutui rahoittamaan kaukolämpöputken Tolkkisten voimalaitoksesta Porvoon kaupunkiin. Samalla luotiin lämmön ja sähkön yhteistuotantomalli, jota edelleen käytetään sekä Tolkkisissa että Harabackassa.

Roy Granroth seurasi Hällsteniä vuonna 1980 ja sai heti seuraavana vuonna ESV:n kanssa solmitun kaukolämpösopimuksen pöydälleen. Kaukolämmön tultua mukaan sähkölaitoksen toimintaan oli nimi siihen mennessä jo muutettu Porvoon kaupungin energialaitokseksi ja Granrothin titteli energialaitoksen johtajaksi.

Granrothin aikana hankittiin Kevätkumpuun leasingsopimuksella uusi lämpökeskus, mikä vuonna 1985 oli uusi rahoitusmuoto kunnallisissa yhteyksissä. Hän johti myös maakaasuvoimalan hankkimisen Harabackaan 1990-luvun alussa. Yhtiön 100-vuotishistoriikissa Granroth kiittää tuotantopäällikköä Christer Allénia ja teknistä johtajaa Gösta Andelinia, joilla molemmilla oli suuri merkitys hankkeen läpiviemisessä ja sittemmin myös itse lämpövoimalaitoksen käyttämisessä. Taas kaksi henkilöä oikeilla paikoilla oikeaan aikaan.

Samaan ryhmään kuuluu myös Merja Wilkman. Hän oli vasta palkattuna talouspäällikkönä mukana leasinghankkeessa ja sen jälkeen hänellä on ollut keskeinen rooli rahoituksen järjestelemisessä kaikille niille monille ja suurille investoinneille, jotka energialaitos ja sittemmin energiayhtiö on toteuttanut viimeisten 35 vuoden aikana. Wilkman on nykyään talousjohtaja ja vuodesta 2019 lähtien toimitusjohtajan sijainen.

Roy Granroth ajoi myös vahvasti yhdessä Ljunghard Lindroosin kanssa energialaitoksen yhtiöittämistä ja sai kunnian tulla kesällä 1991 perustetun Porvoon Energia Oy – Borgå Energi Ab:n ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi. Neljä vuotta myöhemmin oli seuraavan vaiheen aika, kun yhtiö perusti kolme tytäryhtiötä, Porvoon Seudun Sähkö Oy:n, Porvoon Seudun Lämpö Oy:n ja Porvoon Sähköverkko Oy:n. Patrick Wackström aloitti johtajauraansa konsernissa Porvoon Seudun Sähkön toimitusjohtajana, Christer Allén sai Porvoon Seudun Lämmön toimitusjohtajanpaikan ja Göran Ahlskog valittiin Porvoon Sähköverkon toimitusjohtajaksi.

MERJA WILKMAN

Kuusi vuotta myöhemmin konsernin tj-pai- valla johtamiskaudella vanhan lämpövoimakat vähenivät kahteen, kun sähköyhtiö ja läm- laitoksen viereen on rakennettu uusi biolämpöyhtiö fuusioitiin emoyhtiöön. pövoimalaitos, joka vanhan laitoksen tapaan Granrothin ja Lindroosin aikana tehtiin käyttää puuperäistä biomassaa polttoaineena. kauaskantoisia ratkaisuja. Merkittävimpiä oli Yhtiö on myös liittynyt Fennovoiman ydinvoiESV:n sähkömalahankkeeverkkojen ja veseen, hankkiJOHAN SÖDERBERG sivoimaloiden nut osakkuuksia sekä Porvoon tuuli- ja aurinVALITTIIN LINDROOSIN maalaiskunnan kovoimapuisSEURAAJAKSI kaukolämpötoitoista sekä vesiVUONNA 2004 JA minnan hankinvoimalaitoksista vuonna 1995, ta Norjassa. EtäPATRICK WACKSTRÖM jota seuraavana luettavia sähTOIMITUSJOHTAJAKSI vuonna seurakömittareita on VUONNA 2006. si yhtiön Tolkotettu käyttöön. kisten voimalaiS ä h köve r ktoksen ostaminen. Nämä kaupat mahdollisti- koliiketoiminta yhtiöitettiin vuonna 2005 Porvat jatkossa yhteisen energiapolitiikan harjoit- voon Sähköverkko Oy:ksi ja sen toimitusjohtamisen koko Porvoon seudulla, mikä oli pit- tajaksi nimitettiin Magnus Nylander. Hänen kään ollut hallituksen ja parivaljakko Gran- ja yhtiön suurin sekä kallein hanke on ollut ja roth-Lindroosin tavoite. Parivaljakko vasta- on edelleen sähköverkon maakaapelointi. On si myös yhdessä Christer Allénin kanssa Tolk- päästy yli puolitiehen matkalla 60 prosentin kisten voimalan päivittämisestä käyttämään maakaapelointiasteen tavoitteeseen vuoteen puuperäistä biomassaa polttoaineena vuon- 2028 mennessä. na 2002. Kaukolämpötoiminta laajennettiin tämän jälkeen ensin Loviisaan ja sitten AskoLÄHTEET: laan. Loviisassa Porvoon Energia aloitti kau- Risto Valkeapää, Energiaa ajan virrasta, Sähköä Porvoos100 vuotta, Porvoo 2000 kolämmön tuotannon ja jakelun vuonna 1999 sa Rolf Gabrielsson, Katsaus vuosiin 2000-2009, Porvoon Enerja kymmenen vuotta myöhemmin yhtiö oli gia 110 vuotta. Porvoo 2009 Rolf Gabrielsson, Sähkölaitoksesta energiataloksi, Arvorakaupungissa ainoa kaukolämpötoimija. Sii- kennuksen muodonmuutokset, Porvoo 2013 nä vaiheessa oli Granroth jäänyt eläkkeelle ja KUVAT Porvoon Museo/ Lindroos jättäytynyt pois hallituksen puheen- August Eklöf. Visiittikorttikuva, valokuvaamo Hansen & Weller, Kjöbenhavn johtajapaikalta.

Georg Christiernin Valokuvaamo Floor, Porvoo.

J.A. Askolin Visiittikorttikuva, valokuvaamo Natalia LinJohan Söderberg valittiin Lindroosin seuraa- sén, Porvoo Ekblom Visiittikorttikuva, Valokuvaamo Gösta Florjaksi vuonna 2004 ja Patrick Wackström toimi- R.W. man, Stockholm tusjohtajaksi vuonna 2006. Heidän yhä jatku- Werner Söderström Visiittikorttikuva, valokuvaamo Atelier

ROY GRANROTH

Nyblin, Helsinki

PATRICK WACKSTRÖM

MAGNUS NYLANDER

JOHAN SÖDERBERG

1/2020 Eko 19

20 Eko 1/2020

TEKSTI: ROLF GABRIELSSON || KUVITUS: JUKKA PYLVÄS

Vihreydessä on eroja Kaikki ei ole kultaa mikä kiiltää, eikä kaikki ole yhtä vihreää. Sähkönkin vihreydessä on eroja. Sähkökauppa vilisee tänä päivänä erilaisia käsitteitä, eikä kuluttajan ole aina helppoa tietää, mitä hänelle tarjotaan ostettavaksi.

V

Vihreällä sähköllä tarkoitetaan yleensä, että sähkö on tuotettu vähän tai ei lainkaan saastuttavilla energiamuodoilla. Kaikki vihreä sähkö ei kuitenkaan automaattisesti ole yhtä vihreää. Vihreydessä on sävyjä, riippuen siitä, missä mittakaavassa kestävyyskriteerejä on otettu huomioon sähköenergian tuottamisessa.

Vihreistä vihrein on EKOenergia, jota Porvoon Energia tuottaa ja myy. Tämä ympäristömerkki tarkoittaa, että sähkö täyttää kaikista tiukimmat kansainväliset kestävyyskriteerit. Suomessa EKOenergian tuottamisen ja myymisen kriteerien täyttymistä valvoo Suomen Luonnonsuojeluliitto.

EKOenergia takaa ilmastorahastonsa avulla, että osa myydyn sähkön liikevaihdosta käytetään uuden uusiutuvan energian rakentamiseen. Tämä on sähköasiakkaan ainut tapa varmistua siitä, että oma vihreä valinta tuottaa lisää kestävyyskriteerit täyttäviä energiantuotantomuotoja.

Porvoon Energian biolämpövoimalaitos Porvoon Tolkkisissa on yhtiön ensisijainen EKOenergian tuottaja. Lämmön ja sähkön yhteistuottamiseen käytetään laitoksessa paikallista metsähaketta, joista valikoidaan ainoastaan soveltuvat osat

kuten kuori ja puru. Sitä varten ei kaadeta puita, vaan otetaan metsästä talteen ne osat, jotka eivät kelpaa jatkojalostukseen. Kun hake on biovoimalaitoksessa poltettu, siitä syntyvä tuhka palautuu metsään lannoitteen muodossa ja kiertotalous on toteutunut.

Vihreisiin energiamuotoihin luetaan myös tuuli-, aurinko- ja vesivoima, joita kaikkia Porvoon Energia hyödyntää omassa sähköntuotannossaan.

Sen lisäksi yhtiö hankki merkittävän osan myymästään sähköstä osakkuusyhtiöltään Suomen Voima Oy:ltä, jonka kautta saadaan muun muassa tuuli- ja vesivoimaa.

Kaikki Porvoon Energia kauppaama sähkö on hiilineutraalia, eli sen tuottaminen ei lisää hiilidioksidin määrää ilmakehässä, eikä näin ollen lämmitä ilmastoa. Sähkö on myös alkuperätakuin varmistettu, mikä takaa, että se on uusiutuvista energialähteistä, kuten tuuli-, aurinko-, vesivoimasta tai biomassasta tuotettu.

Yhteiskuntavastuunsa Porvoon Energia kantaa turvaamalla yhtiön toimintaedellytykset pitkällä aikavälillä, huomioiden niin taloudelliset, ympäristölliset kuin sosiaalisetkin vastuualueet.

VIHREISTÄ VIHREIN ON EKOENERGIA, JOTA PORVOON ENERGIA TUOTTAA JA MYY.

1/2020 Eko 21

KOHTI KESKITETTYÄ TIEDONVAIHTOA Parin vuoden päästä Porvoon Energia Oy:llä ja sen tytäryhtiöllä Porvoon Sähköverkko Oy:llä on asiakaspalvelussaan apuna datahub.

TEKSTI: ROLF GABRIELSSON || KUVAT: NIKO LAURILA, SHUTTERSTOCK

22 Eko 1/2020

T

Tätä sähkön vähittäismarkkinoiden keskitet- mukaan yhtiön käynnissä olevassa asiakas- tikuussa 2021. Datahub vaatii kaikkien marktyä tiedonvaihtojärjestelmää tulevat käyttä- palvelujärjestelmän uudistuksessa on huomi- kinatoimijoiden yhtäaikaista käyttöönottoa.

Keskitetyn tiedonvaihtojärjestelmän toimimään maan kaikki noin 100 sähkönmyyjää ja oitu datahub-hanke ja sen mukanaan tuomat minen edellyttää, että tiedot sähkönkäyttöyli 80 jakeluverkkoyhtiötä, kun järjestelmään muutokset järjestelmiin ja prosesseihin. on saatu tallennettua tiedot Suomen yhteenDatahubin rakennuttaa Fingrid, tarkem- paikoista ja asiakkaista löytyvät järjestelmässä noin 3,7 miljoomin sanottuna kanta- tä oikein.

– Varmistaaksemme turvallisen tiedonvaihnasta sähkönkäytverkkoyhtiön perustadon on jokainen käyttöpaikka ja sen omistatöpaikasta. ma tytäryhtiö Fingrid NYT KAIKKI TIEDOT SähkönkäyttöDatahub Oy. Hankin- ja voitava yksilöidä varmasti. AsiakastietoKESKITETÄÄN paikka voi olla esinan arvo on 41,9 miljoo- jen yksilöintiin käytetään kuluttaja-asiakkaiYHTEEN PAIKKAAN, den osalta henkilötunnusta ja yritysten osalta merkiksi koti, urnaa euroa. y-tunnusta, Jukka Rouhiainen toteaa. heilukenttä, jääteAlkuperäisen tavoiDATAHUBIIN. – Päivitämme parhaillaan asiakastietojamlökioski tai teolliteaikataulun mukaan suuslaitos. Jokaisesdatahubin piti olla käyt- me varmistaaksemme asiakkaidemme tietota käyttöpaikasta löytyy jakeluverkkoyhtiön ja töönottovalmis ensi vuoden huhtikuussa. suojan, sekä varmistaaksemme, että tiedot sähkönmyyjän järjestelmistä paljon tietoa, ku- Käyttöönotto on kuitenkin siirretty alkuvuo- ovat datahubin vaatimuksien mukaisella tasolla. Tämä tarkoittaa, että olet voinut Porten paikan omistajan tai haltijan yhteystiedot teen 2022. ja käyttöpaikan kulutustiedot. Tietoa sähkönSelvitysten mukaan noin 30 prosenttia ja- voon Energian asiakkaana saada kirjeen tai käyttöpaikoista ja asiakassuhteista on ollut ha- keluverkkojen käyttöpaikoista jäisi datahubin puhelun asiaan liittyen. jautettuina eri yritysten omiin järjestelmiin ja ulkopuolelle, jos käyttöönotto tapahtuisi huhtieto on vaihtunut niiden välillä hitaasti.

Nyt kaikki tiedot keskitetään yhteen paikkaan, datahubiin, joka on asiakas- ja sähkönkäyttöpaikkatietovarasto. Siellä tiedot tulevat olemaan yhdenvertaisesti ja samanaikaisesti kaikkien osapuolten saatavilla. Myyjän vaihto, kuluttajan muutto ja muut sähkösopimukseen liittyvät muutokset ovat yksi esimerkki tiedonvaihtoa edellyttävistä tilanteista, joissa keskitetystä tietojärjestelmästä on apua.

Datahub voi myös käsitellä ja jalostaa sinne tallennettua tietoa. Nämä tiedot, ja mahdolliset tulevaisuuden mobiilisovellukset, voivat tarjota sähkön kuluttajille täysin uusia palveluja. Datahubin ja älykkäiden järjestelmien toivotaan yhdessä tuovan apua myös käyttäjien osallistumiseen kysyntäjoustoon.

Kysyntäjoustossa on kyse sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisesta siten, että sähkönkäyttöä säädellään automaattisesti sähköverkon kuormituksen mukaan. Huippukulutustilanteissa sähkölaitteita voidaan kytkeä pois päältä, ja toisaalta ylituotantoa voidaan purkaa esimerkiksi suurten kiinteistöjen laitteisiin.

Kaiken kaikkiaan kysymys on kalliista ja Datahub-projektissa luodaan mittaus-, asiakas- ja sähkönkäyttöpaikkatietovarasto. isosta hankkeesta. Porvoon Energian ympäNäitä tietoja tarvitaan esimerkiksi silloin, kun asiakas haluaa vaihtaa sähkön myyjää. ristö- ja kehityspäällikkö Jukka Rouhiaisen

1/2020 Eko 23

TEKSTI: ROLF GABRIELSSON

Suunnitteilla iso ”termos” Porvoon Energia aikoo rakentaa ison kaukolämpöverkkoon liitettävän lämpöakun, eli lämpövaraston. Kysymys on lämpöeristetystä säiliöstä, joka vähän yksinkertaisten sanottuna toimii kuten iso termos.

Kun lämmön kysyntä on pienempää, sitä varastoidaan noin 20 metrin kokoinen.

Kun akku on täynnä, sen energiasisältö on Rouhiaisäiliöön ja käytetään, kun kysyntää on suurempaa, jolloin huipputeholaitosten käyttöä voidaan vastaavasti sen mukaan noin 350 - 400 MWh. – Laitteistot mitoitetaan niin, että akusta voidaan otvähentää. Koska niissä Porvoon Energian tapauksessa käytetään maakaasua, on tällä myös ympäristösuojelun taa verkkoon lämpöä noin 35 MW:n teholla. Tätä maksimitehoa akku voi tuottaa noin 10 tuntia. kannalta oma myönteinen merkityksensä.

Lämpöakkuhanke on noin 2 miljoonan euron suu– Voimme käytännössä näin merkittävästi vähentää ruinen investointi. Alustavan maakaasun käyttöä ja se koraikataulun mukaan rakennusvautuu puupolttoaineiden LÄMPÖAKKUHANKE lupaa tullaan hakemaan vielä käytöllä. Sen lisäksi, että me tänä vuonna ja valmista pitäitällä tavoin edelleen vähenON NOIN 2 si näillä näkymin olla ensi vuonämme jo vähäistä fossiilisten MILJOONAN den syksyllä. polttoaineiden käyttöä, saavuEURON SUURUINEN Vielä ei ole päätetty tarktamme myös selkeää kustankaan, mihin lämpöakku ranussäästöä, Porvoon EnergiINVESTOINTI. kennetaan. Sen voi periaatan ympäristö- ja kehityspäälteessa sijoittaa minne vaan kaukolämmön runkoputlikkö Jukka Rouhiainen selvittää.

Hän lisää, että lämpöakku toimii myös verkkoa var- ken varrelle. Lataaminen tapahtuu niin, että runkoputmistavana kaukolämpöveden varastona mahdollisten kesta pumpataan kuumaa kaukolämpövettä akun yläosaan samalla kun alhaalta poistetaan viileämpää vettä. vuotojen varalle.

Alustavien suunnitelmien mukaan pystymallises- Kun akusta tarvitaan täydennystä kaukolämpöjärjestelta akkusäiliöstä tulee noin 40 metrin korkuinen, tila- mään, kuumaa vettä pumpataan ylhäältä runkoputkeen vuudeltaan noin 10 000 kuutiometrin ja halkaisijaltaan samalla kun akun alaosaan lisätään viileämpää vettä.

Täysi akku 350-400 MWH Tilavuus 10 000 m3

LATAUS

TÄYDENNYS

LÄMPÖAKKU

LÄMPÖAKKU

KAUKOLÄMMÖN RUNKOPUTKI

24 Eko 1/2020

KAUKOLÄMMÖN RUNKOPUTKI

Maksimiteho 35 MW

”Ympäristö­ ystävällinen energia oli meille itsestään selvä valinta”

Vanhan Porvoon sydämessä sijaitsevat laadukkaat boutique­hotellit Pariisin Ville ja Onni sekä ravintolat SicaPelle ja Meat District. Kaikkea tätä kokonaisuutta pyörittää Stenrosin pariskunta Johanna ja Riku.

TEKSTI: MAARIT GABRIELSSON KUVA: ANETTE SUNDSTRÖM

R

Riku Stenros kertoo, että he ovat ottaneet ympäristöarvot huomioon heti jo yritystoiminnan alkuvaiheessa.

– Porvoon Energian ympäristöystävällisen energian valitseminen oli meille itsestään selvää.

– Mitä enemmän voimme tukea energiapuolella uusiutuvaa energiaa ja vihreitä arvoja, sen parempi. Näitä arvoja olemme kuljettaneet tämän yritystoimintamatkamme aikana mukanamme.

Stenros mainitsee yhtenä esimerkkinä sen, että Pariisin Villessä on asiakkaille ilmainen sähköauton latauspiste, jossa on maininta sähkön olevan EKOenergiaa.

Stenros sanoo ympäristöarvojen vaalimisen alkavan jo kierrätyksestä.

– Kaikessa toiminnassamme otamme kestävän kehityksen huomioon alusta alkaen. Lähituotannossa ollaan päästy 100:aan prosenttiin satokaudella eli kesällä.

– Lisäksi olemme tutustuneet alueen lähiruokatuottajiin ja tiedämme, miten lähiruoka on tuotettu: onko se laadukasta ja onko se tuotettu ilmastoystävällisesti vai ei.

Korona ravisteli pahimmillaan kovalla kä-

dellä myös Stenrosien yritystoimintaa.

– Liikevaihto tippui yhdessä viikossa sadasta prosentista nollaan.

– Sen jälkeen ollaan rakennettu ja nostettu toimintoja ja kehitetty erilaisia toimintamalleja liiketoimintamme puitteissa.

Hotellitoiminta muutettiin täysin ja tehtiin siitä äärimmäisen turvallinen, puolitettiin huonekapasiteetti ja aamiainen alettiin tarjoilla pöytään ilman mitään kontaktia asiakkaaseen. Huoneissa on valmiina avaimet ja jokainen pienikin yksityiskohta on huomioitu viruksen kannalta.

Riku Stenros tähdentää, että jo ennen koronaa he ovat panostaneet henkilökunnan korkeaan hygieniatason koulutukseen. Laadusta koronan takia ei olla tingitty, vaan päinvastoin.

– Olemme pystyneet tuomaan asiakkaille luotettavuuden korostamalla hygieniatasoamme entisestään ja sillä on saavutettu se, että hotellillamme on ollut käyttöä.

– Päivä sen jälkeen, kun jouduimme sulkemaan ravintolat, päätettiin, että nyt on käärittävä hihat ja ruvettava hommiin ja alettiin myydä take away ulosmyyntiä.

Ja se toimi.

– Tuomme kotiin ruuan ja meiltä voi myös hakea lounas-, ja illallispaketteja ja erikoisjuhlapyhinä on myyty piknikkasseja.

– Niitä on mennyt tosi hyvin. Helsinkiin olisi mennyt enemmän kuin pystyimme toimittamaan.

– Ehkä se johtuu siitä, että juuri tällaiseen aikaan Porvoo ja kotimaiset lähiraaka-aineet koetaan tärkeäksi.

Riku Stenros sanoo, että heillä on hotellin päivystysautona täysi sähköauto.

– Muuten ei ekologinen luonne olisi antanut periksi, että olisi alettu ajamaan ilmaista kotiinkuljetusta, jota olimme pyrkineet tarjoamaan ravintolan asiakkaille. Nyt on tullut sähköauton mittariin saman verran kilometrejä kuin vuodessa normaalikäytössä.

Kesästä Stenros sanoo, että on kiva, kun toiminta saadaan taas pyörimään.

– Odotan myös, että kotimaan matkailu alkaisi vetää ja, että Porvoollakin olisi siinä oma paikkansa.

– Ravintoloissamme on pieniä yksiköitä, joten ihmiset voivat olla turvallisin ja rauhallisin mielin. Haluamme, että asiakkaille jää hyvä mielikuva Porvoosta.

1/2020 Eko 25

YHTEISTYÖKUMPPANIT

Energiasta kiinnostunut toimittaja

MIKÄÄN EI OLE MAHDOTONTA, MAHDOTON KESTÄÄ VAAN VÄHÄN KAUEMMIN.

KUVA: NIKO LAURILA

Porvoon Energian toimituksellisista avustajista Rolf Gabrielsson on monelle porvoolaiselle tuttu toimittaja ja monen lehden päätoimittaja. Hänelle energiaasiat ovat yksi ehtymätön mielenkiinnon kohde.

– Energia-ala kehittyy niin huimaa vauhtia, että siinä perässä pysyminen vaatii aktiivista säännöllistä seurantaa. Siksi energia-ala on-

Poropoluilta energian äärelle Toimituksellinen avustajamme, toimittaja Maarit Gabrielsson asuu Porvoossa ja viettää vapaaaikaa juurillaan Kuusamossa, puolisonsa, päätoimittaja emeritus Rolf Gabrielssonin kanssa. Maaritin kirjoituksiin asiakkaamme ovat tutustuneet asiakaslehdessämme sekä esimerkiksi Me Porvoon energialaiset -juttusarjan kautta.

Juureni ovat vahvasti pohjoisen tuntureilla ja erämaissa Kainuussa ja Kuusamossa, toimittaja Maarit Gabrielsson kertoo taustastaan.

– Koenkin olevani aidoimmillani, kun saan olla poropoluilla ja virtaavien jokien ja kuo-

26 Eko 1/2020

huvien koskien äärellä. Sinne pääseminen on minun luontoarvomatkani! Porvoossa Sikosaareen suuntautuvat juoksulenkit kompensoivat erämaan ikävääni.

– Uskon, että tulevaisuudessa uusi sukupolvi arvostaa yhä enenevässä määrin luontoa ja liikuntaa. Heidän arvomaailmaansa kuuluu miten voisivat tehdä oman hiilijalanjälkensä mahdollisimman pieneksi.

Se on ilahduttavaa!

– Oman ikäluokkani vaeltajat alkavat harventua ja tilalle on tullut viimeisen päälle teknisiin asuihin pukeutuneita nuoria. Erityisesti paljon näkee naisporukoita. Harvinainen näky ei ole myöskään rinkka selässä vaeltava yksinäinen äiti lastensa kanssa.

-Tosin kielteisenä puolena näen sen miten Suomen ainutkertainen luonto kestää ulkomaalaisten matkailijoiden tulon? Miten he osaavat käyttäytyä paikka paikoin herkässäkin ympäristössä?

Maaritille työllä on merkitystä hänen arjessaan.

– Se, että olen saanut kirjoittaa Porvoon

Energian julkaisuihin on ollut mieltäni avartavaa ja antoisaa.

Kirjoittaessaan artikkeleita henkilökunnasta yhtiön kotisivuille Maarit on todennut monella heistä olevan kytkentä saaristoon.

– Ymmärrän hyvin, mitä eritoten perusporvoolaiselle merkitsevät saaristo ja saaristolaisuus.

Hän kertoo haastattelujen kautta tutustuneensa mielenkiintoisiin ja yllättäviäkin persoonallisuuksia esiin tulleisiin ihmisiin.

Maarit on työskennellyt toimittajana Porvoossa 25 vuotta ja kuvailee työn rikastuttaneen hänen elämänkuvaansa.

Kauneusalan koulutuksen saaneelle Maaritille muoti- ja kosmetiikkamaailma on ollut yksi hänen vahvuuksistaan, joista hän on myös kirjoittanut.

– Ei riitä, että sinulla on muodinmukaiset vaatteet ja viimeistelty meikki, jos sisältö jää ontoksi. Siinä kauniskin ulkokuori himmenee.

– Kauneudenhoito alkaa hyvästä ruokavaliosta ja liikunnasta. Kaikki muu on ekstralisää. Mutta kyllähän se on todettava, että

huoliteltu ihminen on ilo silmälle, Maarit naurahtaa.

Maarit on 4-, 9- ja 12 vuotiaiden lasten isoäiti.

– Heidän kehitystään on kiva seurata ja saada olla mukana heidän elämässään, hän kiitollisena toteaa.

Maaritille liikunta on elämäntapa, josta hän ei hevillä luopuisi. Juoksu, patikointi, hiihtäminen, kuntosali ovat ne tärkeimmät.

Liikunnan tiimoilta hän sanoo elämänsä suurimmaksi ja itseään kasvattavammaksi kokemukseksi olleen pelon voittamisen, kiivetessään kaksi kertaa Pohjois-Ruotsissa Kebnekaisen Sydtoppenin jäätikköhuipulle (2117 m) muutama vuosi sitten – Kun olin siellä ylhäällä yllätti meidät jäinen räntä- ja lumisade, jota kova tuuli vielä riepotteli. Jäätikköhuipun leveys on puolitoista metriä. Näkyvyyttä oli vain muutama metri, ympärillä monen sadan metrin pudotukset jäätiköille. Takaisin tullessa iski pelko, oli jyrkkää jäistä kivikkoa. Pelkäsin, että putoan! Kyynel tuli silmääni. Silloin tuli mieleeni

nassa ja johtanut julkisivujaostoa. Ehkä hänet muistetaan myös Aleksanterinkadun sillan puolestapuhujana ja sillan rakennustyöryhmän puheenjohtajana.

Rolfille oma kotiseutu Porvoo on tärkeä.

Hän on muiden perusporvoolaisten tapaan viettänyt lapsuutensa kesät meren läheisyydessä.

Oma äidinkieli ruotsi on osa hänen identiteettiään.

Kieli on myös vaikuttanut siihen, että hän on ollut pitkän uransa aikana mukana erinäisiässä pohjoismaisissa yhteistyökuvioissa. Rotary Norden -lehden toimittajuuden kautta pohjoismainen yhteistyökuvio jatkuu edelleenkin.

Gabrielssonille Porvoo merkitsee juurien lisäksi elämistä turvallisessa kaupungissa, jossa ympärillä on ystäviä ja lapsuudentoverei-

KUVA: NIKO LAURILA

kin niin kiinnostava.

Uusiutuvat polttoaineet ovat tulleet jäädäkseen ja niitä kehitellään jatkuvasti.

– Lisäksi Porvoon Energia on monella tapaa energia-alalla edelläkävijänä ja tästä kaikesta on mielenkiintoista kirjoittaa.

Liikenne- ja liikenneturvallisuusasiat ovat toinen Rolfin mielenkiinnon kohde. Niiden parissa hän työskenteli ollessaan Liikenneturvan viestintäpäällikkönä.

Vielä pitää mainita maanpuolustus, joka on ollut ja on edelleen toimittajakonkarin sydäntä lähellä. Siinä asiassa hän sai käyttää toimittaja- ja viestintäosaamistaan ollessaan monta vuotta Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tiedotus- sekä valmiusjaoston jäsenenä.

On hän ollut kaupunginvaltuutettunakin Porvoossa, vaikuttanut rakennuslautakun-

ta sekä idyllinen, historiallinen kaupunkimiljöö ja kaunis saaristo.

Puolisonsa Maaritin kautta hän on päässyt tutustumaan toisenlaiseen kulttuuriin ja luontoon.

– Maarit minut vei pohjoisen ihmisten pariin ja erämaihin.

Nyt pariskunnalla on Kuusamossa oma mansikkapaikka, jonne he matkaavat aina, kun siihen tulee tilaisuus.

Vapaa-ajan harrastuksiin kuuluvat luonnossa liikkuminen, hiihto ja lukeminen.

Tärkeimmiksi asioiksi hän luettelee puolisonsa ja poikansa perheineen, johon sisältyvät miellyttävänä pakettina 4-vuotias poika ja 9- ja 12- vuotiaat tytöt.

– He ovat tuoneet elämääni niin paljon sisältöä, että välillä tuntuu olenko tuon kaiken ansainnut, Rolf sanoo.

USKON, ETTÄ TULEVAISUUDESSA UUSI SUKUPOLVI ARVOSTAA YHÄ ENENEVÄSSÄ MÄÄRIN LUONTOA JA LIIKUNTAA.

edesmenneen YK:n pääsihteerin Dag Hammarskjöldin mietelause ”Pisin matka on matka itseen”.

- Nuo sanat antoivat minulle voimaa ja päätin, että tämä on minun matka itseeni ja, ettei mikään elämässäni voi olla niin vaikeaa, etten siitä selviäisi.

1/2020 Eko 27

KUULUMISIA BRYSSELISTÄ

GREEN DEAL Korona on tietenkin jättänyt jälkensä myös Brysseliin. Kokouksia on siirretty tai hoidettu etänä. Omaan edunvalvontatyöhöni se on vaikuttanut niin, että 7.5.2020 pidetyn kokouksen valmistelut hoidettiin sähköpostitse ja videoneuvottelulla suomalaisen tukiryhmäni kanssa. Itse Brysselin kokous pidettiin sitten sekin kuuden tunnin pituisena videokonferenssina.

Keskusteluja käydään muun muassa EU-komission tavoitteesta tehdä Euroopasta 30 vuodessa ilmastoneutraali ja samalla myös ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa. European Green Deal on ohjelma, jolla tavoitteeseen on määrä päästä.

Ohjelman tavoitteena on muuttaa koko EU:n taloutta kestäväksi tulevaisuutta ajatellen ja niin, että siirtyminen vihreään talouteen hyödyttää sekä kansalaisia että yrityksiä. Tähän isoon kokonaisuuteen sisältyy niin maatalous, energia, kuljetus, rahoitus, teollisuus kuin EU:n ulkoiset sitoumuksetkin.

Ohjelman yhteensä 50 kunnianhimoiseen toimenpiteiseen kuuluu esimerkiksi päästökaupan laajentaminen koskemaan myös liikennettä ja lämmitystä, mikä saa täyden tuen oman energiateollisuuden edunvalvontaorganisaatiostamme Suomen Energiateollisuus ry:stä. Komission on määrä ensi vuoden kesäkuussa esittää konkreettisia toimenpiteitä päästökaupan tarkistamiseksi ja laajentamiseksi, mutta voi olla, että se siirtyy syksyyn Convid 19 johdosta.

28 Eko 1/2020

Vielä on epäselvää, mitä suunnitelma tarkasti ottaen tulee konkreettisesti merkitsemään yksittäisille energiayhtiöille kuten Porvoon Energialle. Meillä on joka tapauksessa pullat sikäli hyvin uunissa, että täytämme jo tänään, vuosikymmeniä etukäteen EU:n aikaisemmin energiatuotannolle asettamat ympäristövaatimukset.

Suomen tilanne yksittäisenä EU-maana on niin ikään hyvä otettuamme tavoitteeksi ilmastoneutraalisuuden saavuttamisen jo vuoteen 2035 mennessä, kun tavoite koko EU:n osalta on vuoteen 2050 mennessä. EU:lta odotetaan kesällä toimenpideohjelmaa vuoden 2030 välitavoitteen nostamiseksi nykyisestä 35 prosentista vähintään 50 prosenttiin.

Koko ohjelman ehkä eniten huomiota saanut yksittäinen ehdotus on hiilitullien käyttöön ottaminen. Ne koskisivat päästökauppaan kuulumattomia päästöjä.

Päästökauppa on EU:n ilmastopolitiikan tärkein ohjaustyökalu, eikä mikään puhu sen puolesta, ettei näin olisi myös tulevaisuudessa. Voisi kuitenkin olla perusteltua selvittää mahdollisuuksia hiilitullien käyttämistä täydentävänä suojausmenetelmänä.

On tärkeää, että EU pääsee yksimielisyyteen pyrkiessään olemaan kokoaan isompi vaikuttaja yrittämällä vaikuttaa ilmastopolitiikkaan nyt myös rajojensa ulkopuolella.

Patrick Wackström toimitusjohtaja, energianeuvos

UUTISIA

Sähköverkot ovat alttiita monille ilmastonmuutoksiin liittyville sääilmiölle. Porvoon Sähköverkko Oy pyrkii muiden sähköverkkoyhtiöiden tapaan tekemään verkostansa mahdollisimman säävarman.

Käytännössä tämä tarkoittaa ennen kaikkea verkon maakaapeloidun osan määrätietoista kasvattamista.

– Yleisesti ottaen vaikuttaisi siltä, että vuodet ovat tulleet epävakaisemmiksi, myrskyjä voi puhjeta mihin aikaan vuodesta tahansa, eikä entiseen tapaan voi luottaa siihen, että tiettyinä vuodenaikoina yleensä on tyyntä, Porvoon Sähköverkon toimitusjohtaja Magnus Nylander sanoo.

Hänen mukaansa yhtiön jo vuosia kestänyt

maakaapelointityö ja muut verkon toimintavarmuuden turvaamistoimenpiteet ovat kuitenkin vähentäneet vikojen määrää.

– Kestämme kovia myrskyjä aikaisempaa paremmin.

Ennustetuista ilmastonmuutoksista suurin osa arvioidaan olemaan tavalla tai toisella haitallista sähköverkoille. Suurimmat haitalliset muutokset johtuvat voimakkaiden tuulten ja kesän helteiden lisääntyessä voimakkaampien ukkosten yleistymisestä. Tuulet ja ukkoset vaurioittavat sähköjohtimia ja muuntajia, jolloin seurauksena on useimmiten sähkökatko.

Lämpötilan nousu näkyy Suomessa esimerkiksi syksyn pidentymisenä ja lumipeiteajan lyhenemisenä sekä roudan hupenemisena.

– Roudan väheneminen voi lisätä ilmajohdoille aiheutuvia tuulituhoja talvella, kun puut roudattomassa maassa kaatuvat helpommin kuin maan ollessa jäässä, Nylander arvioi.

Hän muistuttaa myös, että yhtiö panostaa yhä enemmän työturvallisuuden parantamiseen ja näkee ilmajohtojen rakentamisen ongelmallisuuden, jos katsoo pitkälle tu-

Erinomainen talousja ympäristövuosi 2019

80 64,9

67,1

70,6

KUVA: NIKO LAURILA

Ilmastonmuutoksista ja työturvallisuudesta HAASTEITA VERKKOYHTIÖLLE

levaisuuteen.

–Tämän päivän jakeluverkko pitää olla vielä käytössä yli 40 vuotta eteenpäin ja tulevaisuudessa esimerkiksi perinteinen pylväskiipeämiseen ei helposti yön tunteina myrskyssä löydy tekijöitä, eikä se työturvallisuusmielessä ole enää tarkoituksenmukaista. Sen takia maakaapeloidaan yhä enemmän, vaikka tahti jatkossa on ehkä verkkaisempi kuin mitä se on ollut näinä viitenä viimeisempänä vuotena.

72,1

6,1

6

60

Vuosi 2019 oli Porvoon Energialle sekä talouden että ympäristötavoitteiden osalta erinomainen. Myös tytäryhtiö Porvoon Sähköverkko Oy saavutti asetetut tavoitteet kirkkaasti.

Konsernitasolla liikevaihto kasvoi, samoin myyntikate ja käyttökate.

– Omistajan eli Porvoon kaupungin asettamat talous- ja ympäristötavoitteet toteutuivat erinomaisesti, hallituksen puheenjohtaja Johan Söderberg toteaa.

Porvoon Energia on kaupunkistrategian mukaisesti hiilineutraali yhtiö.

– Ympäristötavoitteiden osalta yhtiö voi olla ylpeä siitä, että uusiutuvien polttoaineiden käyttö omassa tuotannossa nousi lähes 100 prosenttiin, kun tavoitteena oli 90 prosentin osuus, Johan Söderberg kertoo.

8

4,9 40

4

20

2

0

2016

2017

2018

LIIKEVAIHTO MILJ. €

2019

0

4,2

2016

2017

4,4

2018

2019

TULOS MILJ. €

UUSIUTUVAN POLTTOAINEEN OSUUS PORVOON KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSTA ON NOIN 97 % JA LOVIISAN NOIN 99 %.

1/2020 Eko 29

Porvoon Energia 120 v

VIHREÄN SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN EDELLÄKÄVIJÄ Vihreän linjan siemen kylvettiin Porvoon Energian toimintaan 120 vuotta sitten, kun sähköä alettiin tuottaa höyryvoimalassa puuklapeja käyttäen.

120 toimintavuoden aikana Porvoon Energia

30 Eko 1/2020

on kasvanut pienestä yksityisestä säh-

Tytäryhtiö Porvoon Sähköverkko Oy hoitaa sähkön jakelun ja sähköverkon kehittämisen.

Kaikki yhtiön myymä sähkö on hiilidioksidivapaata. Uusiutuvan polttoaineen osuus Porvoon kaukolämmön tuotannosta on noin 97 % ja Loviisan noin 99 %.

köyhtiöstä Porvoon kaupungin sataprosentti-

Omassa kokoluokassaan Porvoon Energia

sesti omistamaksi energiakonserniksi, jolla on

on Suomen vihreimpiä energiayhtiöitä. EU:n

toimintaa Porvoon lisäksi Loviisassa, Askolassa

energiantuotannon

ja Pornaisissa.

vuodelle 2050 täyttyvät yhtiössä jo nyt.

ympäristövaatimukset