Pohjola-Norden Aluelehti Etelä-Suomi 2020-2021

Pohjola-Norden Etelä-Suomen aluelehti Södra Finlands regiontidning Päätoimittaja Michael Oksanen puh. 0400 795 235 michael.oksanen@pohjola-norden.fi

Anja Syrjä

Toimitussihteeri / Redaktionssekreterare Susan Neffling puh. 044 733 5773 susan.neffling@pohjola-norden.fi

Espoon Pohjola-Norden ja Espoon kaupunginmuseo järjestivät 10-13.6.2019 Pentalan saaressa kaksikielisen taideleirin, jossa yhdistyi kotiseututyö koululaisten kesäharrastustoimintaan Suur-Espoonlahden alueella. S. 13.

Lehtityöryhmä Riitta Cederqvist Marja-Liisa Ala-Pöllänen Tiina Tanskanen-Kudjoi Larserik Häggman Pohjola-Norden ry Topeliuksenkatu 20 / Topeliusgatan 20 00250 Helsinki / Helsingfors puh. 09 – 4542 080 pn@pohjola-norden.fi www.pohjola-norden.fi Pohjola-Norden ry:n lehti Pohjola-Norden rf:s tidning Kansi ja kansikuva / Omslag och omslagsbild Sirpa Korhonen Ulkoasu ja taitto / Layout och ombrytning Elli Alasaari ellialasaari@gmail.com Paino / Tryckeri Grano Oy Vaasa 2020 Painos / Upplaga 2000 kpl

Miten löydät meidät? www.pohjola-norden.fi/ kohdasta Yhdistykset Hur hittar du oss? www.pohjola-norden.fi/ under Föreningar

sisällys • innehåll Pääkirjoitus / Ledare. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Etelä-Suomen alue / Södra Finlands region Pohjolan pidot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 Nordens lyckoriken – Pohjolan hauskat onnelat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Pohjoismainen talvipäivä – Nordisk vinterdar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Pohjola-Norden Södra Finlands regions vårresa till Raseborg . . . . . . . . . . . . . . 10 Smørrebrød – dejligt!. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 Laulun taikaa – Espoon ja Etelä-Suomen Pohjola-Norden . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Pop-up -leiri Pentalassa – Espoon Pohjola-Norden. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Lojo Litt – Kirjallisuusviikko Lohjalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Varför Norden? Siksi Pohjola. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Helsingin opiskelijoiden Pohjola-Norden. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Klubb Norden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 Vuoden Nordisti 2019 – Årets Nordist Karin Ihalainen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Pohjola-Norden ry Folkverkstan 2020-2022 – Pohjola-Nordenin kestävän kehityksen projekti. . . 22 Kielilähettiläät / Språkambassadörerna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Barnens rätt på jorden här i Norden. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 Isyysvapaat on tasa-arvokysymys – Koti-isät -projekti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30

pääkirjoitus • ledare

Uusi Pohjola – Det nya Norden Pohjola tunnetaan demokratian, vapauden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, turvallisuuden ja tasa-arvon mallioppilaana. Pohjoismaat sijoittuvat aina TOP 10 maiden joukkoon tehtäessä erilaisia tutkimuksia esimerkiksi koulujärjestelmästä tai siitä missä onnellisimmat ihmiset asuvat. Pohjola on voinut olla ylpeä passivapaudesta sekä ihmisten ja tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta. Liikkuessa Pohjolassa voi tuntea olevansa turvassa ja joutuessaan onnettomuuteen voi aina olla varma, että saa apua. Mutta miltä tulevaisuus näyttää?

Elämme aikoja, joita kukaan ei osannut ennustaa. Jos joku olisi sanonut minulle uudenvuodenaattona 2019-2020, että toukokuussa istun seitsemättä viikkoa kotona etätöissä, minulla ei ole mahdollisuutta tavata sukulaisiani tai ystäviäni tai mennä edes kahvilaan, olisin vain nauranut ja sanonut, että kuulostaa ihan tieteisromaanilta.

Nyt tämä on totisinta totta. Tulemme näkemään pysyviä muutoksia yhteiskunnissamme. Mitä vaikutuksia tällä tulee olemaan pohjoismaiseen yhteistyöhön?

Mitä tapahtuu kaikelle sille, mitä olemme rakentaneet vuosikymmeniä ja miten voimme tulevaisuudessa taata vapaan liikkuvuuden?

Pohjoismaisten päätöksentekijöiden tulee seisoa yhteisenä rintamana ja päättää, että olemme myös jatkossa yhtenäinen alue, jolla on läheistä yhteistyötä ja ennen kaikkea yhteinen toimintasuunnitelma tulevaisuuden kriisien edessä. Meidän tulee vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä siten, että voimme myös huomenna tarjota kansalaisillemme mahdollisuuden elää yhteiskunnassa, jossa voimme tuntea olevamme turvassa ja tasa-arvoisia. Pohjoismaisilla sisämarkkinoilla on suuri potentiaali ja se voi parhaimmillaan jarruttaa tulevia taloudellisia kriisejä.

Nyt jos koskaan tarvitaan Pohjola-Nordenia. Voimme yhdessä levittää pohjoismaista viestiä ja työskennellä yhdessä – vaikka teemme sen uudella tapaa. Meidän pitää ottaa oppia niistä kokemuksista, joita saamme toimimalla digitaalisesti ja rakentaa uusia, tulevaisuuden toimintamuotoja. Ajatelkaa, miten mukavaa oli laulaa esimerkiksi yhteislauluja yhdessä muiden Pohjoismaiden nordistien kanssa. Meidän tulee kehittää tästä tulevaisuudessa kombinaatio, jossa digitaalinen toiminta ja fyysiset kohtaamiset kulkevat käsi kädessä.

Ystävyyttä ja yhteistyötä voidaan viedä eteenpäin vain yhdessä tekemällä. Parhain nordisti; sinua tarvitaan rakentamaan tulevaisuuden Pohjolaa!

Norden anses ofta vara en modell för demokrati, frihet, social rättvisa, säkerhet och jämställdhet. De nordiska länderna ligger alltid i topp-10 då man gör olika mätningar av till exempel skolsystem eller vem som är lyckligast. Norden har kunnat stoltsera med passfrihet och fri rörlighet för personer och varor. När man rör sig i Norden känner man sig trygg, och skulle man råka ut för en olycka vet man att man alltid får hjälp. Men hur ser framtiden ut?

Vi lever idag i en tid som ingen kunnat förutspå. Skulle någon ha sagt åt mig på nyårsaftonen 2019–2020 att i maj sitter jag för sjunde veckan hemma och distansarbetar, och att jag inte kunnat träffat min släkt och vänner eller ens gå till ett café, ja då skulle jag ha skrattat och sagt att det låter som en bra ”sci fi-roman”.

Nu är detta ett faktum som kommer att leda till bestående förändringar i vårt samhälle. Vad betyder detta för det nordiska samarbetet?

Hur går det med allt det som man under decennier har byggt upp, och kan man garantera fri rörlighet i framtiden?

Beslutsfattarna i Norden borde nu enas och ta ett gemensamt beslut att Norden skall fortsätta vara en region som har ett nära samarbete, och framförallt en gemensam krisplan för eventuella framtida kriser. Vi bör stärka det nordiska samarbetet så att vi i också fortsättningen kan erbjuda våra medborgare möjlighet att leva i ett samhälle där man kan känna sig trygg och jämlik. En inre nordisk marknad har en stor potential, och kan leda till att en framtida ekonomisk kris kan bromsas. Nu om någonsin behövs Pohjola-Norden.

Vi kan gemensamt sprida det nordiska budskapet och jobba tillsammans, även om vi gör det på ett nytt sätt. Vi skall ta till oss av de erfarenheter vi får av att jobba digitalt, och bygga nya verksamhetsformer för framtiden. Tänk hur trevligt vi haft med till exempel allsångsaftnar där folk från olika delar av Norden har deltagit. Vi skall utveckla detta för framtiden så att vi får en bra kombination med digital verksamhet och fysiska träffar, för vänskap och samarbete utvecklas endast genom att vi gör det tillsammans. Så bästa nordist; du behövs för att bygga det framtida Norden!

Michael Oksanen

Michael Oksanen

Päätoimittaja

Chefredaktör Pohjola-Norden Ry

3

THALIAS TEMPEL SEDAN 1839

WWW.ABOSVENSKATEATER.FI

4

Etelä-Suomen alue | Södra Finlands region

Pohjolan pidot Pohjolan pitoja on vietetty Pohjola-Nordenissa ja kaikkien Pohjoismaiden Norden-yhdistyksissä vuodesta 2002. Pidoissa juhlistetaan Pohjolan päivää, jonka alkujuuret ovat Helsingin sopimuksen eli pohjoismaisen yhteistyösopimuksen allekirjoittamisessa 23.3.1962. Sopimuksessa sovittiin laaja-alaisesta yhteistyöstä valtioiden kesken.

Pohjola-Nordenin eteläinen alue on juhlistanut perintei-

sesti yhteistä jo yli 100-vuotista kansalaistoimintaa ja pohjoismaista yhteistyötä Pohjolan pidoilla, joissa hyvän ruoan, musiikin ja kulttuurin parissa on viihdytty yhdessä viimeksi vuonna 2018 Sipoossa ja 2019 Lahdessa.

Vuonna 2020 perinteeksi muodostuneet pidot jäivät valitettavasti koronaviruksen vuoksi järjestämättä, mutta vuoden 2021 pitoja suunnitellaan jo kovaa vauhtia. Vuoden 2021 pitoja on kaavailtu Kotkaan ravintola Kairoon 20.03.2021. •

Pidoissa juhlistetaan Pohjolan päivää, jonka alkujuuret ovat Helsingin sopimuksen eli pohjoismaisen yhteistyösopimuksen allekirjoittamisessa 23.3.1962.

Tervetuloa! Välkomna!

Johannes Jansson / norden.org

Etelä-Suomen alue | Södra Finlands region

5

Pohjolan hauskat onnelat Suomi on maailman onnellisin maa, sen saimme tänä keväänä kuulla jo kolmannen kerran peräkkäin. Toisena oli Tanska, joka muutama vuosi sitten oli onnellisin. Huonoiten sijoittunut Pohjoismaa oli listalla seitsemäs.

Teksti: Larserik Häggman Olemme siis onnellisia, mutta myös kaiken maailman muilla mittareilla aina tilastojen kärjessä. Olemme siis hyviä, mutta hyvälle on myös hyvä nauraa.

Tanskassa vuosia asunut ja kaikissa Pohjoismaissa kiertänyt britti Michael Booth, julkaisi muutama vuosi sitten mainion kirjan ”The almost nearly perfect people, Behind the myth of the scandinavian utopia”, joka ylistää Pohjolaa ja Pohjoismaita tavalla, joka panee miettimään, itkeäkö vai nauraa.

Tanskalaisista saamme tietää, että he maksoivat eniten veroja maailmassa ollessaan maailman onnellisimmat. Puolueeton Ruotsi puolestaan omaa maailman suurimpiin kuuluvan asetehtaan.

Suomalaisilla on Yhdysvaltojen ja Jemenin jälkeen eniten aseita maailmassa ja islantilaisten enemmistö uskoo haltijoihin. Norja taas on maailman rikkain maa.

Kirja on melkoinen sekoitus faktatietoa ja pohjoismaalaisille hyvin tunnettuja ennakkoluuloja, mutta ote on täynnä sekä huumoria että kateutta.

Boothin mielestä Pohjoismaiden välinen tasa-arvo on viikinkiyhteiskuntien perua ja sukupuolten välinen tasa-arvo ainutlaatuista ja aitoa. Hän kiinnittää myös huomiota pohjoismaalaisten häveliäisyyteen ja tiettyyn ujouteen ja vaatimattomuuteen, jota pidetään hyveenä ei heikkoutena, kuten muualla.

Koko Pohjolaa leimaa Boothin mukaan vahva usko Janten lakiin, jon6

Etelä-Suomen alue | Södra Finlands region

ka mukaan on tyypillistä väittää ettei kenekään pidä luulla olevansa muita kummenpi tai ainakaan parempi.

Näitten yhteisten piirteiden lisäksi Booth on matkannut kaikkiin Pohjoismaihin ja yllättynyt monesta erosta maitten välillä.

Tanskan kohdalla Booth uhraa paljon tilaa veroille, joita hän pitää maailman korkeimpina, eikä sen takia jaksa oikein ymmärtää miten Tanska sijoittuu niin hyvin onnellisuustilastoissa.

Hänen laskelmiensa mukaan tanskalainen päättää itse vain kolmanneksesta omista tuloistaan ja kuitenkin tuloerot Tanskassa ovat Pohjolan suurimmat.

Norjan vierailujen tuloksena Booth pitää norjalaisia Pohjolan nationalisteina ja ihmettelee suuresti kansallispukujen käyttöä ja kansallispäivän viettoa, jota hän vertaa esimerkiksi suomalaisten hillittyyn tapaan. Norjalaisten suhdetta luontoon hän pitää merkityksellisenä, mutta asettaa maan öljytuonnon toiseen vaakakuppiin ja jää ihmettelemään.

Islantilaisilla on Boothin mielestä viikinkisydän, joka on kova. Kerrottuaan pitkään talousseikkailuista ja holtittomasta lainanotosta hän päätyy

havaintoon, että islantilaisten pohjoismaisuuteen kuuluu amerikkalainen unelma.

Suomi ja suomalaiset ovat selvästi Boothin suosiossa niin erikoisuutensa, rehellisyytensä kuin merkillisen ristiriitaisen historiansa puolesta. Suomalaisilla on taistelijan geeni ja he edustavat hyperpohjoista skandinavismia. Tähän hän päätyy kerrottuaan ensin joulupukista, historiasta ja maailman parhaasta koulujärjestelmästä.

Ruotsiin Booth suhtautuu kaksijakoisesti. Kansankodin rakentaminen on toisaalta upeaa, mutta samalla se voi olla totalitaarista. Esimerkkinä hän mainitsee siirtymisen oikeanpuoliseen liikenteeseen kansan tahdon vastaisesti. Luurankoina Ruotsin kaapissa on pitkään kestänyt rotuoppi ja Saksan kanssa käyty kauppa maailmansodan aikana.

Kaiken kaikkiaan Bothin kirja tarjoaa hauskaa luettavaa, kunhan ei suhtaudu siihen liian vakavasti eikä ota kaikkia väittämiä tosiasioina. •

Ricky John Molloy / norden.org

Nordens lyckoriken Finland är världens lyckligaste land, fick vi denna vår höra för tredje året i rad. Tvåa var Danmark som för några år sedan var lyckligast. Det sämsta nordiska landet kom på sjunde plats.

Text: Larserik Häggman Vi är alltså lyckliga, men också med all

världens andra mätare återfinns vi alltid i toppen. Vi är alltså bra, men det kan också vara bra att skratta åt det goda.

Britten Michael Booth som bor i Danmark och har besökt alla nordiska länder publicerade för några år sedan en utmärkt bok ”The almost nearly perfect people, Behind the myth of the Scandinavian utopia”. Den rosar Norden och de nordiska länderna på ett sätt som gör att man inte vet om man skall skratta eller gråta.

Om danskarna får vi veta att de samtidigt som de var världens lyckligaste betalade mest skatt i världen. Det neutrala Sverige har igen en av världens största vapenfabriker. Finländarna har mest vapen i världen efter Förenta staterna och Jemen och en majoritet bland islänningarna tror på älvor. Norge är

Yadid Levy / norden.org

världens rikaste land.

Boken är ett verkligt sammersurium av fakta och för nordbor välkända förutfattade meningar, men greppet är fyllt av både humor och avundsjuka.

Enligt Booth är den nordiska jämlikheten ett arv från vikingasamhällena och jämställdheten mellan könen unik och äkta. Han fäster sig också vid nordbornas hövlighet och en viss blygsamhet och anspråkslöshet, som ses som en dygd och inte som på andra håll som en svaghet.

Hela Norden präglas, enligt Booth av en stark tro på Jantelagen, enligt vilken det är typiskt att hävda att ingen skall tro sig vara mer speciell eller åtminstone inte bättre än andra.

Utöver de gemensamma dragen har Booth rest i alla nordiska länder och blivit överraskad av många olikheter länderna emellan.

För Danmarks del ägnar Booth mycket utrymme åt skatterna som han anser högst i världen och därför inte kan förstå hur Danmark placerar sig så högt i lyckastatistiken. Enligt hans beräkningar besluter en dansk själv om bara en tredjedel av sin inkomst och ändå är inkomstskillnaderna i Danmark störst i Norden.

Som ett resultat av sina resor i Norge

betraktar han norrmännen som Nordens nationalister och förundrar sig stort över bruket av folkdräkter och nationaldagsfirandet, som han jämför till exempel med finländarnas återhållsamma sätt. Norrmännens förhållande till naturen finner han betydelsefullt men sätter landets oljeproduktion i den andra vågskålen och förundrar sig.

Islänningarna har enligt Booth vikingahjärtan och de är hårda. Efter att ingående ha beskrivit de ekonomiska äventyren för tiotalet år sedan och den då ansvarslösa upplåningen drar han slutsatsen att islänningarnas nordism innefattar en amerikansk dröm.

Finland och finländarna gillar Booth klart när han pekar på säregenheten, ärligheten och en märkligt motstridig historia. Finländarna sägs ha stridsmannagener och representera en hypernordisk skandinavism. Den slutsatsen drar han efter att först ha berättat om Julgubben, historien och världens bästa skolsystem.

Till Sverige förhåller sig Booth tveeggat. Byggandet av folkhemmet är å ena sidan ypperligt men kan samtidigt vara totalitärt. Som exempel nämner han övergången till högertrafik mot folkets vilja. Bland benranglen i Sveriges skåp lyfter han fram den långvariga rashygienen och handeln med Tyskland under världskriget.

Sammantaget bjuder Booths bok på roande läsning bara man inte tar den för mycket på allvar och inte uppfattar allt som hävdas som fakta. • Etelä-Suomen alue | Södra Finlands region

7

Pohjoismainen talvipäivä – Nordisk vinterdag Teksti: Riitta Cederqvist Kuvat: Heidi Haggrén, Tiina Tanskanen-Kudjoi & Riitta Cederqvist En tunt snöskikt täckte marken när över trehundra människor samlades för att traditionellt fira nordisk vinterdag i centrum av Helsingfors. Familjearrangemanget hade igen lockat såväl barnfamiljer som far- och morföräldrar med barnbarn.

På programmet stod både utom- och inomhuslekar. På både finska och svenska företogs polvandringar i Amundsens anda och med stor iver slogs på danskt maner en godisfylld hängande tunna sönder. Hundspannen vållade emellanåt köbildning men alla hann ändå med.

Inomhus fanns program för både barn och vuxna från flaggproduktion och legobygge till framställning av danska smörrebröd. Filmförevisning, körsång och trollverkstad stod på programmet.

Den nordiska vinterdagen i regi av Pohjola-Norden föreningarna och Helsingfors arbetsinstitut har blivit en årlig tradition. •

Riitta Cederqvist

Ohut lumikerros peitti maan kun yli kolmesataa ihmistä kokoontuivat viettämään perinteistä pohjoismaista talvipäivää Helsingin keskustassa. Perhetapahtuma oli jälleen houkutellut sekä lapsiperheitä että isovanhempia lastenlastensa kanssa viettämään iloisia hetkiä.

Ohjelmassa oli sekä sisä- että ulkoilmatapahtumia. Suomeksi ja ruotsiksi vaellettiin Amundsenin hengessä Etelänavalla ja suurella innolla rikottiin tanskalaiseen tapaan karkilla täytettyä puusta roikkuvaa tynnyriä. Koiravaljakkoajot aikaansaivat välillä jononmuodostusta, mutta kaikki mahtuivat mukaan.

Sisätiloissa oli ohjelmaa sekä lapsille että aikuisille, aina lippujen valmistuksesta ja legojen rakentamisesta tanskalaisten voileipien valmistukseen. Elokuvaesitykset, kuorolaulu ja peikkotyöpaja kuuluivat ohjelmaan.

Pohjola-Norden-yhdistysten ja Helsingin työväenopiston yhteistyössä järjestetty talvipäivä on muodostunut jokavuotiseksi perinteeksi. •

Meitä oli liki 50 matkalaista: A-ruotsin lukijoita Lotilan koulusta Lahdesta, heidän vanhempiaan sekä ruotsin kielen opettaja Susanna Laatunen sekä Lahden Pohjola-Norden ry:n väkeä. Olemme uskollisesti osallistuneet Pohjoismaiseen talvipäivään yli kymmenen vuoden ajan. Paljon on koettu ja opittu. Vi gillar Nordisk Vinterdag – tack än en gång!

8

Etelä-Suomen alue | Södra Finlands region

Ohjelmassa oli sekä sisäettä ulkoilmatapahtumia.

Riitta Cederqvist

Perheiden temppuradalla viihtyivät sekä pienet että isommat, ja meno oli vauhdikasta koko päivän.

Lahtelaiset saivat ensimmäistä kertaa järjestää myös oman pajan. Lippupajassa tunnistettiin pohjoismaisia maisemia ja lippuja. Isot ja pienet innostuivat isosti ja käden jälki oli komeaa. Myös kulttuurit kohtasivat ja pajassa sorisivat muun muassa ranska, tanska, venäjä, suomi ja ruotsi.

Lapsikuoro Sonetti Itä-Helsingin musiikkiopistosta esitti pohjoismaisia lauluja eri solisteilla ja pohjoismaisilla kielillä. Kaunista!

9

Pohjola-Norden Södra Finlands regions vårresa 18.5.2019 till Raseborg Text: Göran Wikström Foto: Göran Wikström & Riitta Cederqvist

Södra Finlands region företog sin vårresa i maj 2019 till Raseborg. I resan deltog 43 medlemmar.

Resan skedde med Ventoniemis buss, som plockade upp deltagare i Tusby, Helsingfors och Esbo. I Helsingfors steg även 14 medlemmar från Fredrikshamn på bussen. Man kom med egen buss från Fredrikshamn till Helsingfors. När bussen äntrats styrdes kosan västerut till första anhalten Raseborgs borg i Snappertuna. Där möttes vi av författaren Niclas Erlin, som höll en intressant presentation av borgen och ledde därefter en rundvandring. Efter detta programnummer fortsatte färden till Ekenäs. Första målet var EKTA-museet där Helen Schjerfbecks utställning beundrades. I museet fanns också en avdelning med fornminnen från Västra Nyland.

Efter museibesöket tågade deltagarna ner till Norra hamnen, där lunch intogs i den eleganta och nyöppnade restaurangen Fyren. Med välfyllda magar fortsatte programmet med en rundvandring i Ekenäs gamla stan, Barckens udde.

Målet för vandringen var minnesmärket för Ekenäs Mannerheimriddare Tor Lindblad och Hans Wind. I närheten av minnesmärket beundrades även Ekenäspojken, Olympiska guldmedaljören Torvald Strömbergs minnessten.

Sista målet för resan var naturskyddsparken Ramsholmen.

En vandring längs den natursköna holmen vidtogs.

Därefter startade bussen med nöjda och kanske en aning trötta resenärer tillbaka till hemorterna. •

10 Etelä-Suomen alue | Södra Finlands region

Niclas Erlin beskriver Raseborgs historia.

När man vandrar i Ekenäs hittar man alltid något nytt

Smørrebrød – dejligt!

Teksti: Hilkka Korpela Kuvat: Merja Vallas & Riitta Cederqvist Resepti: Johanna Toivonen

Osallistuin Pohjoismaisen talvipäivän yhteydessä Arbiksen smørrebrød-kurssille, innostuin herkullisista voileivistä ja sain idean esittää omalle yhdistykselle tanskalaisten voileipien valmistamista tulossa olevan kevätkokouksemme pohjoismaiseksi ohjelmaksi.

Orimattilan Pohjola-Norden järjesti 6.3. kevätkokouksensa yhteydessä smørrebrød-tapahtuman.

Valmistelimme Merja Vallaksen kanssa kurssilta saamieni neljän ohjeen pohjalta leipien täytteet etukäteen. Kokouspaikassa Orimattilan järjestötuvalla asettelimme ohjeet ja täytteet leipien ja päälle laitettavien aineksien kanssa esille.

Jokainen osallistuja teki omat smørrebrødinsä (4 erilaista) ja innostuneen tunnelman vallitessa maistelimme ja vertailimme makuja. Kaikki olivat sitä mieltä, että tämän toteutamme jossain muodossa myöhemminkin. Ja reseptit tietysti otettiin mukaan. • Smørrebrød med karrysild ½ skive rugbrød smør til brødet salatblad karrysild et par skiver rødløg kapers lidt dild

½ siivu ruisleipää sipaus voita salaatinlehti karrisilliä pari rengasta punasipulia kapriksia tilliä

Saimme nauttia tanskalaisesta voileipäpöydästä myös Etelä-Suomen alueen tammikuisessa aluekokokouksessa Dansk klubbenin tiloissa. Sååå dejligt!

Voitele leipä voilla ja laita salaatinlehti päälle. Asettele karrisilli. Koristele punasipulilla, kapriksilla ja tillillä.

Hjemmelavet karrysild (6 personer) 3-4 tsk. karry 2-3 tsk. olie 1 glas løgsild ½ aeble ½ almindeligt gult løg 1 lille sylteagurk (eller 2-3 cornichoner) 15 gr kapers 2 dl mayonnaise 1½-2 dl creme fraiche

3-4 tl karria 2-3 tl öljyä 1 prk sipulisilliä ½ omena ½ keltainen sipuli 1 pieni suolakurkku (tai 2-3 cocktailkurkkua) 15 g kapriksia 2 dl majoneesia 1½-2 dl crème fraichea

Laita kuumalle pannulle pari teelusikallista öljyä sekä 3-4tl karria. Anna seoksen jäähtyä. Kaada silli siivilään, valuta se kunnolla ja leikkaa pienemmiksi paloiksi. Leikkaa omena pieniksi kuutioiksi ja hienonna sipuli ja kurkut hienoksi. Sekoita majoneesi ja creme fraiche. Sekoita hienonnetut aineosat, kaprikset ja silli viimeisksi. Anna sen asettua muutama tunti ja mieluiten yön yli.

Etelä-Suomen alue | Södra Finlands region 11

Laulun taikaa Teksti ja kuva: Anja Syrjä

Joskus taide-elämys saa siivet. Espoon ja Etelä-Suomen Pohjola-Nordenin Tanskan matkalla istuimme 14.9.2018 lauantai-iltana tanskalais-norjalaisen Schaeffergårdenin kulttuurikeskuksen konserttisalissa. Ohjelmassa oli norjalaisen yli 20-henkisen poikakuoron konsertti paikalliselle yleisölle. Taputuksista ei ollut tulla loppua hilpeän ja vitsikkään esityksen jälkeen. Oli ilmiselvää, että tämä joukko oli saatava Suomeen. Sanotaan, että rauta on taottava silloin kun se on kuumaa, joten päätimme saman tien kutsua kuoron Suomeen syksyksi 2019. Lupasimme löytää esiintymispaikat, laatia matkaohjelman ja etsiä sponsorit, niin ettei kuorolle tulisi vierailusta kustannuksia Suomessa. Vaikeuksien kautta voittoon - kuorovierailu onnistui yli odotusten ja se sai kaikki konserttien kuulijat hymyilemään. Vierailu huomioi samalla Norjan, Tanskan ja Ruotsin Norden yhdistysten 100-vuotista toiminnan merkkivuotta 2019.

Syyskuussa 13-14.9.2019 Espoon Pohjola-Norden järjesti Tapiolan koulun, Musikinstitutet Kungsvägenin ja Helsingin Musiikkitalon kanssa kolme konserttia. Tapiolassa koulun oppilaiden edustaja toivotti vieraat tervetulleeksi auditoriossa ja konsertin jälkeen koulun oma kamarikuoro esitti vieraille laulutervehdyksensä. Iltakonsertti avasi Musikinstitutet Kungsvägenin syyskauden. Instituutin tyttö- ja poikakuorot lauloivat vieraiden kanssa yhdessä ja erikseen sekä etukäteen harjoittelemansa yhteislaulun. Päivä päättyi saunailtaan takkatulen ääressä Hanasaaren kulttuurikeskuksessa.

VoiceOver -konserttikiertueen tavoitteena oli lisätä hauskalla tavalla erityisesti nuorten kiinnostusta pohjoismaalaisuuteen.

Lauantaina kuoro lauloi Helsingin Musiikkitalon päälämpiössä, missä Pohjola-Nordenin jäseniä osallistui yhteisille iltapäiväkahveille. Konsertti toi iloisen ja rennon pohjoismaisen tuulahduksen Suomalainen mieskuorolaulu 200 vuotta -musiikkitarjontaan.

VoiceOver -konserttikiertueen tavoitteena oli lisätä hauskalla tavalla erityisesti nuorten kiinnostusta pohjoismaalaisuuteen. Yhteisten tapaamisten kautta luotiin pohjaa oppilaitosten mahdollisen tulevan yhteistyön kehittämiselle.

Kuoron lento- ja majoituskuluihin Norjan suurlähetystön avustus ja Espoon kaupungin tuki ryhmän bussikuljetuksiin teki mahdolliseksi vierailun käytännön toteuttamisen. Muistoksi vierailusta jäi positiivinen palaute ja lämmin tunnelma.

Norjan radion alaisena toimii 1940-luvulla perustetun Sølvguttene (Hopeapojat) isäntäkuoron nuorisoryhmä VoiceOver. Kuorossa laulaa 24 iältään 15-26 vuotiasta poikaa johtajana Frikk Heide-Steen. Viihdyttävä ohjelmisto on suosittua muun muassa syntymäpäivillä ja hääjuhlissa. •

VoiceOver, Tapiolan koulun auditorio.

12

Etelä-Suomen alue | Södra Finlands region

Pop up -leiri Pentalassa Espoon Pohjola-Norden ja Espoon kaupunginmuseo järjestivät 10-13.6.2019 Pentalan saaressa kaksikielisen taideleirin, jossa yhdistyi kotiseututyö koululaisten kesäharrastustoimintaan Suur-Espoonlahden alueella. Opettajaksi kutsuttiin taiteilija Nina Kerola Tukholmasta. Leirille osallistui 9-12-vuotiaita koululaisia 2-4 päivää. Myös vanhemmilla oli mahdollisuus seurata työskentelyä päivittäin.

Teksti ja kuva: Anja Syrjä Säät suosivat työskentelyä ulkona. Leiri alkoi museopeda-

gogin vetämällä hauskalla kalastaja- ja torileikillä. Tilausvenekuljetus kalastajamallisella saaristoveneellä oli jännittävä ja sopi hyvin saaristoteemaan.

Leiriläiset työskentelivät eri materiaaleilla. He havainnoivat ympäristöä monipuolisesti ja ilmaisivat näkemäänsä veistäen, maalaten, liimaten ja rakentaen. Yhteinen suuri lopputyö maalattiin käsiin ja jaloin. Moni löysi uusia ystäviä ja yhteisen harrastuksen kautta heräsi kiinnostus pohjoismaita ja ruotsin kieltä kohtaan. Samalla kerrottiin saaristomuseon historiasta ja perheitten ulkoilumahdollisuuksista.

Palautevastauksissa kirjoitettiin, että hauskinta leirillä olivat saaren lampaat ja rautalankaveistosten kipsaaminen, venematkat olivat kivoja ja paikka oli myös kiva, leiri oli sopivan pituinen, tehtävät olivat hauskoja ja opettivat uusia asioita.

Ryhmämaalaus kuivamassa.

Syntyneitä kaverisuhteita haluttiin vahvistaa vielä marraskuun jatkotapaamisessa. Espoon kaupunginmuseon Katse horisonttiin -näyttelyssä tutkittiin elämää meren äärellä ja meren ehdoilla.

Lopuksi osallistujat piirsivät muistoja kesästä ja miettivät kysymyksiä. Millaisia taitoja merellä tarvitsee? Miten ihminen on vaikuttanut ja vaikuttaa mereen?

Taideleiri noudatti järjestelyiltään ns. Ruotsin mallia, missä Sosiaalihallitus jakaa anomuksesta kaikille kunnille urheilu- ja kulttuuritapahtumiin lasten kesälomarahaa. Kuntien taidetoiminta, kirjasto ja vapaa-ajan talot (konst, bibliotek och fritidsgårdar) järjestävät kesäleirejä lapsille ja nuorille.

Esimerkiksi Tukholmassa Huddingen kunnan taide- ja kirjastotoimella on kesä-heinäkuussa kaksi kahden viikon pituista taideleiriä. Taidepedagogin ja kahden kesätyöntekijän palkkauksesta vastaa kunta, sosiaalihallituksen myöntämä avustus kattaa kevyen lounaan, välipalan, materiaalit ja loppunäyttelyn avajaistarjoilun leiriläisille. Toukokuussa kunnan tiedotusvastaavan toimesta leireistä ilmoitetaan lehdissä ja kunnan kotisivulla. •

Moni löysi uusia ystäviä ja yhteisen harrastuksen kautta heräsi kiinnostus pohjoismaita ja ruotsin kieltä kohtaan.

Joutsen vene matkalla Pentalaan.

Etelä-Suomen alue | Södra Finlands region 13

Lojo Litt – Kirjallisuusviikko Lohjalla Teksti: Susanne Sjöblom

Pohjola-Norden handlar om gemenskap och samhörighet i Norden. Litteraturveckans idé, att vi i alla nordiska länder samma vecka och under samma tema tar till oss av den litterära skatten, gör mig varm om hjärtat. Jag ser framför mig barn i Bergen, Gävle, Skagaströnd, Aabenraa och Lojo sittande runt högläsaren ivrigt väntande på berättelsens lyckliga slut. Kura skymning i alla länder, tillsammans.

I Lojo riktar sig litteraturveckans program till barn i lågstadieskolorna.

Jag brukar kontakta skolorna redan på våren för att presentera årets tema.

Detta ger lärarna möjlighet att reagera

och ta med litteraturveckans tema i sin egen planering av hösten. Vi har bjudit in barn i de lägre årskurserna till närliggande biblioteket för att kura skymning med högläsning och diskussion på programmet. I Lojo tar bibbatanterna emot oss med öppna armar och ordnar ett mysigt utrymme åt grupperna. Det kan betyda en läsarstol som är överklädd med en varm filt eller pläd och en läslampa som sprider ett varmt och dämpat sken. Barnen sitter i ring framför läsaren på sittdynor och små pallar.

Ingen traktering, det har vi kommit överens om med skolan då ungarna äter lunch på skolan ganska snart efter bibbabesöket.

I samband med första brevkontakten på våren föreslår jag att ifall vårt tema passar in i undervisningsplanerna kan eleverna ha med sig en bunt teckningar

som hängs upp på utställningsväggar i några veckor. Fest i Norden –temat fyllde väggarna med granna födelsedastårtor och Hjältar i Norden, ni kan tänka er Stålman och Batman i olika nordiska variationer! De övre årskurserna kan delta med berättelser i format A4 som kan bindas ihop med band eller ställas fram i plastfickor i mapp för läsning åt biblioteksbesökare. Jag glömmer aldrig årskurs sex berättelser om hjältar – jag hade väntat mig typer á la Stålmannen men det var ofta farfar eller morfar som var hjälten i berättelserna.

Vi dekorerar utrymmet med Nordens flaggor och kommer igång med att diskutera vilka länder de kommer ifrån. Det härligaste med dessa lässtunder är förstås ungarna, deras iver och pratglädje som dock ingalunda stör läsandet – det är kommunikation i ordets bästa bemärkelse! •

INFO Kirjallisuusviikko järjestetään syksyn pimeimpään aikaan, marraskuussa. Silloin kokoonnumme yhteen lämpimän valon piiriin kuuntelemaan tarinaa, viettämään hämärän hyssyä yhdessä. Pohjoismainen kirjallisuusviikko antaa meille yhteisen teeman ja ehdottaa kolmea kirjaa ääneen luettavaksi. Kirjat on valittu niin, että ne soveltuvat eri ikäryhmille. Lisää tietoa ilmoittautumisesta, vuoden teemasta, tapahtumista ja teksteistä löydät sivulta www. nordisklitteratur.org.

14 Etelä-Suomen alue | Södra Finlands region

Litteraturveckan anordnas då hösten är som mörkast, i november. Då tänder man ett ljus och samlas för högläsning, för att kura skymning tillsammans. Nordiska litteraturveckan bjuder på ett gemensamt tema och föreslår tre högläsningsböcker. Böckerna är valda att passa olika åldrar. Mera information om anmälning, årets tema, evenemang och texter finner du på webbplatsen www.nordisklitteratur.org.

Pohjola-Norden merkitsee ennen kaikkea yhteenkuuluvaisuutta Pohjolassa. Kirjallisuusviikon ajatus siitä, että me samalla viikolla, saman teeman ympärillä nautimme kirjallisuuden helmistä, saa minut hymyilemään.

Näin mielessäni lapsia Bergenissä, Gävlessä, Skagaströndissä, Aabenraassa ja Lohjalla kokoontuneena kuuntelemaan tarinan onnellista loppua ääneenlukijan ympärille, viettämään hämärän hyssyä, yhdessä.

Kirjallisuusviikon

jokavuotinen

norden.org

tapahtuma Lohjalla kohdentuu alakouluikäisiin.

Jo edelliskeväänä olemme yhteydessä opettajiin esitelläksemme vuoden

teeman. Näin opettajilla on mahdollisuus nivoa se mukaan syksyn opetussuunnitteluun tahtomallaan tavalla, äidinkieleen, historiaan, kuvataiteeseen tai johonkin aihekokonaisuuteen. Nuoremmat oppilaat kutsutaan kuuntelemaan ja kaikille tarjotaan mahdollisuutta kuvien tai tekstien tuottamiseen vuoden teeman inspiroimana. Pohjolan sankarit ja Pidot Pohjolassa –teemat innoittivat erilaisiin kakkuluomuksiin tai Teräsmiesklooneihin. Liikuttavaa oli lukea kuudesluokkalaisten tarinoita sankarista, joka olikin oma isoisä. Kuvista syntyy näyttely kirjaston seinille ja tarinat sidotaan lukupaketiksi ja ovat kirjastokävijöiden luettavissa kirjallisuusviikon aikana ja sen jälkeenkin.

Alaluokkien lapset tulevat läheiseen kirjastoon aamupäivällä kuuntelemaan ikäryhmälle sopivaa kirjaa ja keskustelemaan sen annista. Kirjaston väki toivottaa meidät lämpimästi tervetulleiksi

ja järjestää meille viihtyisän tilan. Se voi tarkoittaa lukutuolia, joka naamioidaan pehmeäksi villahuovalla ja lukulamppua, jonka varjostin heijastaa lämmintä valoa. Lapset asettuvat ympärille tyynyille tai pienille palleille.

Tarjoilua ei ole, siitä on sovittu koulun kanssa, koska lapset palaavat lukutuokion jälkeen kouluille lounaspöydän ääreen.

Somistamme tilan aina Pohjola-Nordenin lippusiimoilla ja niistä päästään hyvin jutun alkuun: kuka tunnistaa mikä maa, mikä lippu? Onko Japani osa Pohjolaa – sekin on aina saatu selvitettyä. Kaikkein ihaninta näissä lukuhetkissä ovat tietenkin lapset ja heidän spontaanit reaktionsa. Usein eksymme aiheesta kauaskin, mutta sehän ei haittaa. Pääasia on, että vaihdamme ajatuksia ja kokemuksia. Yhdessä. •

Varför Norden?

Siksi Pohjola Suomessa meitä Pohjola-Nordenin jäseniä on tuhansia. Koko Pohjolassa moninkertainen määrä. Yhteisille matkoille ja kokouksiin osallistuessa sitä huomaa, että meillä on paljon yhteistä, myös yhteisiä unelmia. Kysyimme nordisteilta ajatuksia Pohjola-Nordenista ja pohjoismaisuudesta. Näin he vastasivat.

Helena Taxell

Johan Roos

För cirka femtio år sedan hade jag min första konkreta kon-

Tulin Pohjola-Nordenin toimintaan vuonna 2000. Lisään-

takt med nordiskt samarbete, en nordisk ungdomsresa med Pohjola-Norden. Den var trevlig.

Idag kan en ung människa göra en nordisk ”resa” via utbytesprogram, Nordplus och Nordjobb. Det ger inspiration att nappa på olika slag av samarbete över nordiska gränser, bland annat via nya personliga kontakter. Med min bakgrund inom utbildning betonar jag Pohjola-Nordens satsning på just ungdomar – en utmanande uppgift, men gemensam för oss alla.

Budskapet är klart, ett engagemang inom Pohjola-Norden föreningarna är ett utmärkt sätta att lära känna Norden. ”Ett gränslöst Norden” är inte bara en slogan. Det är en möjlighet för unga människor.

Det nordiska samarbetet har ett brett folkligt stöd. Men borde inte vi nordister just därför höja på ambitionsnivån? Vi kunde i högre grad inkludera folkrörelser och organisationer i det nordiska. Det är något också för Pohjola-Norden lokalt, samarbeta med olika föreningar och organisationer och med kommunal verksamhet. Media kunde vi påminna om att det nordiska inte alltid är spännande, men praktiskt viktigt och framtidsinriktat.

Vad har mitt nordiska engagemang gett mig? Det har varierat över tiden från medlemskap i Pohjola-Norden till nordiskt relaterade uppgifter i mitt jobb, en bonus. Men framförallt har jag lärt mig för hur viktigt Norden är och kunde vara i ett Europa och en värld som är allt mera splittrade. Det är ett budskap värt att sprida. •

16

Etelä-Suomen alue | Södra Finlands region

tyneen vapaa-ajan vuoksi päätin liittyä Pohjola-Nordeniin ja Aplodit Orkesterille-toimintaan. Äidinkieleni on ruotsi, ja sitä ei Lahdessa juuri saa käyttää. Ruotsin keskustelukerho on rento aikuisten ryhmä, jossa saa puhua ruotsia kerran viikossa.

Keskustelukerhon jäsenyys vei tieni yhdistyksen hallitukseen, missä olin monta vuotta. Se oli oikein mukavaa, ja sen kautta sain tietysti myös syvempää tietoa Pohjola-Nordenin toiminnasta ja pyrkimyksistä. Keskustelukerhoon osallistun edelleen.

Järjestin myös erittäin mielelläni yhteisiä matkoja. Kävimme esimerkiksi Mannerheimin jalanjäljillä, teimme konsertti- ja oopperamatkoja Tallinnaan sekä kävimme Tukholmassa museoissa ja kirkoissa. Matkan kruunasi mukava yhdessäolo laivassa.

Mitä olen saanut Pohjola-Nordenista? Ainakin hyviä uusia tuttavia ja mahdollisuuden jakaa harrastustani muille.

Mutta ehkä suurin juttu minulle nykyisin on sukututkimus, joka ilokseni kiinnostaa muitakin yhdistyksen jäseniä.

On ilahduttavaa huomata, että Lahdessa kiinnostus ruotsin kieleen on lisääntynyt. On perustettu ruotsinkielinen koulukin. Se lupaa hyvää tulevaisuudelle. Mielestäni yhteistyötä naapuriyhdistysten kanssa voisi syventää ja tietysti olisi hienoa, jos Pohjola-Norden voisi vaikuttaa enemmän Pohjoismaissa. Ruotsin kielen taito avaa meille maailman, jossa noin 20 miljoonaa ihmistä voi kommunikoida keskenään. •

Varför Norden? När jag får frågan är det blixtsnabba svaret lite näsvist ”Varför INTE?”

Johannes Jansson / norden.org

Susanne Sjöblom Varför Norden? När jag får frågan är det blixtsnabba svaret lite näsvist ’Varför INTE?’ Om man är finlandssvensk och uppvuxen på en finskspråkig bruksort i Nyland har man hela sin ungdom känt sig en aning udda. Man mår gott när man besöker Åland och i Stockholm kan man också slappna av trots att ens svenska ju är lite mumintrollsk. Även Danmark har tagit emot mig med värme, fast jag måste medge att språket är en rådigogga till en början. Vem kan motstå danskarnas klingande skratt på uteserveringen, de har alltid mest roligt! I Norge är det friluftslivet: det ska vandras i fjällen och badas i fjordar – hurtigt och besläktat med vår känsla för skogens doft och mjuka stigar. För mig är Island tills vidare ett mysterium, men endera dagen landar jag där.

Det kunde väl räcka som motivering men det finns mer.

Fast jag vet att det inte är politiskt korrekt att säga detta så är det ändå en del av sanningen: när jag började intressera mig för samhälleliga frågor insåg jag snart att det är västerut, inte österut jag vill blicka. Finlands plats i det nordiska sammanhanget är nu mer än på långa tider en självklarhet. Början var för oss lite sen och knagglig, senare kom EU att rubba till förhållandet i någon mån men nu tycker jag att vi har hittat varandra på riktigt. Vi representar för världen i både väst och öst ett lyckat koncept, demokratisk socialism som någon har kallat det, men kanske vi nöjer oss med välfärdsstaten där de starka stöder de svagare.

Sist men inte minst kommer ju människorna! Pohjola-Norden i Lojo men säkert också på många andra orter drar till sig glada och utåtriktade människor. Så många roliga fester och resor vi har delat och så många nya vänner jag har fått! • Etelä-Suomen alue | Södra Finlands region 17

Helsingin opiskelijoiden Pohjola-Norden kaipaa uusia aktiiveja Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton suurin paikallisosasto kaipaa uusia hallitusaktiiveja pyörittämään toimintaa.

Teksti: Krista Kalamo Viime vuonna Helsingin opiskelijoiden Pohjola-Norden, tuttavallisemmin HOPN, järjesti muun muassa vierailun Eduskuntaan, sekä yhdessä Oulun paikallisosaston kanssa matkan Färsaarille.

Joka kuukausi järjestettiin Babbelklubben, keskusteluryhmä, johon kaikki jäsenet olivat tervetulleita puhumaan pohjoismaisia kieliä, tutustumaan toisiinsa ja esimerkiksi pelailemaan pelejä sekä katsomaan pohjoismaisia leffoja.

Kesällä yhdistys järjesti tempauksia, kuten siivoustempauksen ja piknikin Norjan kansallispäivän kunniaksi.

Omien tapahtumiensa lisäksi HOPN osallistui Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton kansallisiin tapahtumiin, kuten esimerkiksi pohjoismaiseen tiedotuspäivään Alternativ Nordeniin ja pikniköi yhdessä pohjoismaisten Nordjobb-työntekijöiden kanssa Helsinki Priden puistojuhlassa. Tämän vuoden alussa yhdistys osallistui myös liiton tanskan kielikurssin järjestämiseen

18 Etelä-Suomen alue | Södra Finlands region

Helsingin Pasilassa. Helsingin opiskelijoiden Pohjola-Nordenin toimintaan on vuosien varrella mahtunut yhtä ja toista. Viime vuosina yhdistyksen jäsenet ovat päässeet muun muassa useille suurlähetystövierailuille, matkalle Trondheimiin sekä islanninhevosvaellukselle. Vuosien varrella HOPN onkin järjestänyt jäsenilleen paljon suosittuja jäsenmatkoja ympäri Pohjolaa.

Tällä hetkellä paikallisosaston tulevaisuus on kuitenkin vielä hämärän peitossa, sillä vuodelle 2020 ei ole vielä löytynyt uusia aktiiveja jatkamaan toimintaa, sillä osa tähän asti osastoa pyörittäneistä nuorista alkaa olla yli-ikäisiä jatkamaan. Osalla puolestaan muu elämä vie tällä hetkellä ajan yhdistystoiminnalta. Vuoden 2019 hallitus suuntaakin tällä hetkellä voimavaransa uuden hallituksen etsimiseen, jotta yhdistyksen toiminta voisi jatkua.

HOPNin hallitustehtävät elävät aina jokaisen hallituksen mukana. Vain puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, sihteerin ja talousvastaavan tehtävät ovat pysyviä. Aiempien vuosien hallituksissa on ollut esimerkiksi myös viestintävastaavan, tapahtumavastaavan sekä jäsen- ja rekrytointivastaavan tehtävät.

Uusiakin hallituspestejä voi ideoida.

”Suosittelen erittäin lämpimästi hallitukseen lähtemistä. Hommassa pääsee toteuttamaan omia ideoitaan, saa kokeilla uutta ja tutustua pohjoismaisiin nuoriin - ja saa uusia ystäviä!” kannustaa HOPNin vuoden 2019 puheenjohtaja Toni von Schulman.

Paikkarihallitukseen voi hakea kuka tahansa 15-29-vuotias, tosin puheenjohtajan tulee olla täysi-ikäinen. Vaikka yhdistyksen nimi on Helsingin Opiskelijoiden Pohjola-Norden, ei jäsenen tai hallituslaisen tarvitse olla opiskelija.

Hallituksen jäsenellä on etuoikeus osallistua HOPNin järjestämiin tapahtumiin, kuten esimerkiksi jäsenmatkoille ja kursseille, joissa osallistujamäärä on rajattu. Lisäksi hallitustyöskentely paikallisosastossa tarjoaa ponnahduslaudan vaikuttamisesta ja järjestötyöstä kiinnostuneille nuorille.

Toimintaan voi lähteä mukaan hyvin matalalla kynnyksellä - mitään kokemusta hallitustyöstä ei tarvita, ja ajallisesti voi panostaa juuri niin paljon, kuin itse haluaa. Ruotsin kieltä ei tarvitse osata, eikä toisaalta suomeakaan.

Kiinnostus Pohjoismaita kohtaan ja positiivinen asenne riittävät! •

Klubb Norden När vi grundade Klubb Norden i Helsingfors hösten 2006 var det för att vi var ett gäng nordister som ”vuxit ur” Pohjola-Nordens Ungdomsförbund, där åldersgränsen är 29 år. Idén var att starta en förening med verksamhet riktad till 30-plussare. Sedan dess har flera av oss redan passerat följande decennium, men vi har ändå lyckats få med nya medlemmar i 30–40-års åldern. Vi visste från början att vår målgrupp är en av de svårare när det gäller föreningsliv: många av våra medlemmar har fullt upp med jobb och familj. Därför har vi hållit vår verksamhet rätt småskalig och satsat på sådant som ger energi och paus i vardagen – teater, utställningar, utfärder och provsmakningar av olika slag. Klubb Norden har från början varit en genuint tvåspråkig förening, vi talar finska och svenska om vartannat när vi ses.

Våra nordiska provsmakningar och matkvällar har varit särskilt populära. I höstas hade vi en smørrebrødskurs och

genom åren har vi provsmakat bland annat nordiska choklader, ostar och ölsorter. Ett par längre resor i Norden har vi gjort tillsammans, till Skåne 2008 och till Bergen 2013. Vanligen letar vi ändå upp till exempel utställningar och teaterföreställningar med nordiskt tema på närmare håll och gör utfärder dit.

Covid-19 har denna vår satt stopp för en inplanerad konsert med en isländsk pianist och en vårutfärd till Åbo där vi tänkt kolla in bland annat nordisk samtidskonst. Men vår nordiska bokcirkel har vi flyttat till webben! Vi brukar för det mesta välja fritt vad vi vill läsa utifrån ett tema (exempelvis nordiska deckare) och så ger vi varandra lästips när vi ses. Denna gång är temat givet – nordiska e- och ljudböcker.

Blev du intresserad av Klubb Norden? Mejla oss i så fall på adressen klubbnorden@gmail.com eller be om att få komma med i vår grupp på Facebook! •

Klubb Norden har från början varit en genuint tvåspråkig förening, vi talar finska och svenska om vartannat när vi ses.

Från vänster Anna Leino, Eeva Attila och Tuovi Rautjoki på Klubb Nordens resa till Bergen i december 2013.

Foto: Klubb Nordens arkiv.

Etelä-Suomen alue | Södra Finlands region 19

Vuoden Nordisti 2019 – Årets Nordist Karin Ihalainen Teksti: Riitta Cederqvist

Karin Ihalainen har fem barn och en äkta man från Lahtis och två länder som är kära. Och de är nära varann. Hon har hört till Föreningen Norden i Lahtis länge och varit styrelsemedlem 2006-2010. Utan henne skulle vi vara ensamma här i Lahtis. Sån tur att Jukka Ihalainen träffade henne en gång i Norra Sverige. Båda har hittat sin plats i Finland och i Jukkas hemstad Lahtis. Som ung flicka visste Karin redan, att lärare vill hon bli, men aldrig drömde hon att hon skulle bli en ambassad för svenska språket och kulturen och en bro mellan våra länder.

Suomea Karin on Lahdessa oppinut kantapään kautta. Koulunsa hän kävi Ruotsissa ja valmistui opettajaksi Luleåssa.

Sen jälkeen hän pätevöityi myös Suomen puolella opettajaksi. Nyt hän on jo asunut Suomessa kauemmin kuin ehti asua Ruotsissa. Ja mitä kaikkea hän onkaan ehtinyt tehdä: opettaa aikuisia ja lapsia ruotsin kielessä, perustaa Lahteen Ruotsinkielisen koulun, luennoida ympäri Suomea ja tehdä lukuisia oppikirjoja.

Erkännanden har hon fått från olika håll. Detta erkännande ville vi så gärna ge henne för all engagemang med det nordiska. Hon säger att hon är hemma i hela Norden och tycker att grannländer är väldigt lika. Lahtis stad samarbetar mellan vänorter på många sätt: Förskollärare har en konferens varje år i något av länderna. Karin hör till styrgruppen i Lahtis. När föreningen Norden grundades för hundra år sen var meningen att så många nordbor som möjligt skulle ha chans att träffa varandra. Karin har hjälpt oss med NOVU (Nordisk vänortsuke)) där ungdomar från vänorter kan träffa varandra och få vänner för livet. Vi har sjungit i ”Vårvindar friska”- sångkvällar i hennes ledning och fått ha en grillfest med våra nordiska gäster hemma hos henne. Hon är verkligen en stor nordist och inte bara på orden utan på jorden.

Yksikään kohtaaminen ei ole turha. Karinin toiminnan ja yhteistyökykyjen asioista saimme Lahteen paikan, jossa voimme kohdata. Svenska gården on ollut toisen keskustelukerhomme ja kokouksiemme kotipesä siitä saakka kun se avattiin elokuussa 2019. •

Under NOVU-veckan (Nordisk vänortsvecka för ungdom) 2010 arrangerade Karin och hennes man Jukka en grillfest för represetanter från de olika Norden-föreningarna.

Riitta Cederqvist

Alice Widlund

Familjen Ihalainen på semester i Sigtuna år 2002. Från vänster Maija, Jukka, Lasse, Kalle, Markus, Lotta och Karin.

Karin Ihalainen

20

Karin Ihalainen hälsar skolfarfar Ralf Nyman och hans fru välkomna till Svenska Skolan i Lahtis vigsel.

Yli 100

ajoneuvoa! www.procaravan.fi

www.procaravan

PROCARAVAN YLIVIESKA Ollilanojankatu 2 84100 Ylivieska myynti@procaravan.fi PROCARAVAN NUMMELA Hiidenmäentie 268 03100 Nummela myynti.nummela@procaravan.fi

Pohjola-Norden Ry 21

Kuva: Pia Jägstrand

Folkverkstan 2020-2022 – Pohjola-Nordenin kestävän kehityksen projekti

Lojuuko sinulla jossain varaston nurkissa jokin laite, jonka voisi korjata, jos osaisi? Tarvitsisitko apua vaikkapa pyörän huoltamisessa kesäkuntoon?

Olisitko kiinnostunut tuunaamaan vanhasta farkkukankaasta jotain uutta käyttöä? Onko käsityötaitosi päässyt ruostumaan tai oletko joskus haaveillut korjata tai tuunata käyttämiäsi esineitä?

Et ole kuitenkaan tohtinut, kun ei ole ollut asiantuntevaa apua saatavilla. Nyt tarjoutuu mahdollisuus saada opastusta kaikkeen tähän.

Teksti: Asko Pietarila Kuvat: Pia Jägstrand & Asko Pietarila

22 Pohjola-Norden Ry

Tee-se-itse-pajoja kuntalaisille Pohjola-Norden on aloittanut yhteistyössä Norrbottenin Föreningen Nordenin kanssa syksyyn 2022 ulottuvan hankkeen nimeltä Folkverkstan, tee-seitse-paja. Hankkeeseen on myönnetty EU:n Interreg Nord rahoitus ja kansallista rahoitusta Suomeen on saatu Lapin liitolta, Pohjoiskalottineuvostolta ja Oulun kaupungilta. Folkverkstan projekti-idean lähtökohtana on YK:n kestävän kehityksen julistus ”Agenda 2030”.

Tämän julistuksen tavoite 12 sisältää muun muassa kotitalouksien kestävät kulutustottumukset. Tiesitkö, että pelkästään yksien farkkujen valmistukseen käytetyllä vedellä (4600 litraa) ihminen pärjäisi kymmenen vuotta. Jos korjaat farkkusi, säästyy tämän verran vettä maapallon rajallisista vesivarannoista.

Tavoitteena on, että tee se itse – paja ”Folkverkstan” sijaitsee helposti saavutettavissa paikoissa, esimerkiksi kirjaston, asukastuvan tai kierrätyskeskuksen yhteydessä. Korjaaminen on tarpeen kaikenlaisille arkipäivän esineille, kuten vaatteille, polkupyörille, kodin pienkoneille ja ulkona käytettäville esineille. Oulussa yhteistyöhön ovat ilmoittautuneet mukaan Kellon ja Haukiputaan asukastuvat ja yhteisöpalvelu MartinRengas Martinniemestä.

Tarkoitus on järjestää asukkaille yhteisiä teematapahtumia kestävän kehityksen periaatteilla.

Käsityötaidot takaisin kunniaan Föreningen Nordenin Folkverkstanin esihankkeessa saatiin ideaa siitä, miten Folkverkstan voi toimia yhteisöpalveluna. Oppiakseen aiemmista samanlaisista hankkeista tehtiin viime vuonna opintomatkoja mm. Göteborgin Fixotekiin ja polkupyörien korjauspalveluun sekä Suomessa Oulun kestävän kehityksen keskukseen ja Iin Micropolikseen, joita täydennettiin myöhemmin myös kontakteilla Pohjois-Norjaan. Osoittautui, että monia hyviä kestävän kehityksen hankkeita on menossa. Useissa ensisijaisena päämääränä on työttömien työllistäminen. Folkverkstan-hankkeessa pyritään palvelemaan kaikkia kuntalaisia.

Oulu-opistolla tulee olemaan keskeinen rooli, kun toimintaa suunnitellaan yhteistyössä asukastupien kanssa. Tee se itse - pajoissa on käytettävissä työkaluja ja tietotaitoa, joiden avulla kaikki voivat itse korjata laitteita. Tarkoituksena on, että meistä jokainen halukas voi saada opastusta, jotta voimme itse korjata tavaroitamme tai vaatteitamme

sen sijaan, että heittäisimme ne menemään. Siten eri alojen käsityöosaajat saavat mahdollisuuden toimia resursseina uuden oppimisessa. Myös kestävän kehitykseen ja kulutukseen liittyviä luentoja, tapahtumia ja seminaareja tullaan järjestämään projektin aikana.

Yhteistyöhanke Folkverkstanin yhtenä päämääränä on rajat ylittävä yhteistyö Pohjoiskalotilla. Tarkoitus on levittää tietoa hyvistä käytännöistä Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja myös Pohjois-Norjan välillä. Vaikka Norja ei ole mukana

EU-rahoituksen piirissä, on siellä jo nyt kiinnostusta osallistua jollain tavalla Folkverkstanin toimintaan. Lapin liitto hallinnoi tässäkin hankkeessa laajaa aluetta Utsjoelta Kokkolan seudulle asti. Tulevaisuus näyttää, saammeko Oulun lisäksi myös muita pohjoisen Suomen kuntia kiinnostumaan ja tulemaan mukaan. Käynnistyviä Pilotti-toimintoja on tarkoitus esitellä ja arvioida projektin kuluessa. Päämääränä on kehittää malli, jota kaikki kiinnostuneet kunnat ja yhteisöt voivat hyödyntää kestävän kehityksen työssään. •

Lisätietoa Folkverkstan – tee se itse paja -hankkeesta Henrik Skarevik, projektikoordinaattori henrik.skarevik@pohjola-norden.fi +358 44 7335777 Asko Pietarila, projektipäällikkö asko.pietarila@pohjola-norden.fi +358 50 5496444 Pohjola Norden Pohjola-Keskus Sepänkatu 9B, 90100 Oulu www.pohjola-norden.fi

Vasemmalta oikealle: Kuva 1: Kankaiset hedelmäpussit Kuva 2: Vanhoista farkuista voi myös verhoilla Kuva 3: Oulun Kestävän Kehityksen keskuksen pyöräpaja Kuva 4: Oulun Kestävän kehityksen keskuksen pienkonekorjaamo

Pohjola-Norden Ry 23

Poikkeusolot ovat antaneet Kielilähettiläille mahdollisuuden kokeilla uusia tapoja inspiroida oppilaita Toisinaan muutokset toimintaympäristössä pakottavat keksimään vaihtoehtoisia tapoja toimia. Suomessa kevään 2020 vallitsevat poikkeusolot ovat asettaneet myös huhtikuussa 2019 lanseeratun Kielilähettiläät™ uudenlaisen haasteen eteen: koulujen suljettua ovensa jo sovitut 150 vierailua jouduttiin perumaan. Alkushokin jälkeen Kielilähettiläät – monien muiden toimijoiden tapaan – päättivät hyödyntää tilaisuutta ja kokeilla erilaisten etäyhteyksien tuomia mahdollisuuksia.

Olen toiminut Kielilähettiläänä jo sen pilottivaiheesta lähtien ja tein ensimmäisen vierailuni kotikaupungissani Lahdessa joulukuussa 2018. Ennen koronaepidemiasta aiheutunutta koulujen sulkemista olin ehtinyt tehdä yli 100 kouluvierailua ympäri Suomen.

Kielilähettiläät ehtivät tehdä maaliskuuhun 2020 mennessä yhteensä lähes 500 vierailua ja saatu palaute niin opettajilta kuin oppilailta on ollut hyvää. Kielilähettiläät ovat tehneet tiivistä yhteistyötä myös Pohjola-Nordenin kanssa ja esimerkiksi Nuorisoliiton puheenjohtaja Maria Karjalainen on myös Kielilähettiläs.

Suomen hallituksen julistettua poikkeustilan otti projektijohtaja Jaan Siitonen yhteyttä minuun ja pohdimme yhdessä, miten voisimme korvata peruuntuneet vierailut. Päädyimme kokeilemaan videotervehdyksiä, jotka voisin kuvata omalla tietokoneellani ja opettajan kautta toimittaa oppilaille.

Heti puhelun jälkeen aloin pohtia videotervehdysten sisältöä ja tämän tuloksena syntyi useita 10–20 minuutin mittaisia tervehdyksiä.

Videoissa pyrin käymään tiiviimmässä muodossa läpi normaalin kouluvierailun rakenteen. Kerroin alkuun oman tarinani; miksi halusin oppia ruotsia, miten olen oppinut kieltä, mitä olen opiskellut, ja miten kokonaisuudessaan olen hyötynyt kielitaidosta.

Kerroin muun muassa vaihtovuodestani Malmössä, kitaransoitonopettajana toimimisesta ruotsin kielellä ja nykyisistä valtiotieteen opinnoista Svenska social- och kommunalhögskolanissa Helsingin yliopistossa. Tämän jälkeen siirryin käsittelemään erilaisia vapaa-ajan aktiviteetteja, joiden avulla 24 Pohjola-Norden Ry

kielitaitoa voi parantaa. Tässä osiossa mainitsin muun muassa erilaisia ruotsinkielisiä elokuvia, sarjoja, blogeja, YouTube-kanavia, musiikkia sekä kirjoja, jotka auttavat oppimaan kieltä mielekkäällä tavalla. Vaikka pääpiirteittäin suunnittelin videoiden sisällöt etukäteen, kuvasin videot melko spontaanilla otteella, sillä en halunnut autenttisuuden kärsivän liikaa.

Opettajat kiittelivät lähettämistäni videoista ja vaikuttivat selvästi arvostavan sitä, että huomioin heidät, vaikkemme voineet järjestää vierailuja normaaliin tapaan. Henkilökohtaisesti videoiden tekeminen oli todella opettavainen prosessi, jonka aikana sain mahdollisuuden kehittää omaa esiintymistäni kameran edessä, ja toisaalta sain myös kokemusta videoiden kuvaamisesta sekä peruseditoinnista. Kun lähetin opettajille sähköpostia, joka sisälsi linkin videotervehdyksiin, annoin lisäksi oppilaille tehtäväksi kirjoittaa minulle kirjeen, joka käsittelisi videotervehdyksen herättämiä ajatuksia.

Pian videotervehdysten jälkeen Siitonen kertoi, että Kielilähettiläät aikovat myös pilotoida etävierailuja kouluissa. Jälleen kerran olin halukas kokeilemaan ja toukokuun alussa vierailen Salpausselän koulussa Lahdessa.

Suunnittelin rakenteet erikseen sekä yläasteille että lukioille. Sisällytin molempiin rakenteisiin ennakkotehtäviä, joiden tarkoituksena on valmistaa oppilaita keskusteluun, joka käytäisiin zoom-sovelluksen välityksellä. Koska ajatuksenamme on jakaa luokka useampaan osaan ja pitää zoom-vierailut 10–15 minuutin mittaisina, näin järkeväksi painottaa vierailuissa keskustelua. Tästä syystä ennakkotehtävät

sisältävät kysymyksiä Kielipodeista ja YouTube-videoista, joissa kerron oman tarinani sekä annan esimerkkejä tavoista opetella ruotsin kieltä vapaa-ajalla, ruotsinkielisistä opiskelumahdollisuuksista sekä ruotsin kielen merkityksestä työelämässä.

Kielilähettiläänä antoisinta on alusta alkaen ollut mahdollisuus nähdä, miten omien kokemusten kautta voin inspiroida ja kannustaa nuoria löytämään omat vahvuutensa. Kaksikielisyyden voima on sen ihmisiä yhdistävässä vaikutuksessa, ja siksi edes yhteiskunnan poikkeukselliset olosuhteet eivät voi estää tämän sanoman viemistä eteenpäin. Kannustan lämpimästi myös Pohjola-Nordenin jäseniä ryhtymään Kielilähettiläiksi!

Miska Siilin Kielilähettiläs

Undantagsförhållandena har givit Språkambassadörerna en möjlighet att testa nya sätt att inspirera elever Stundom kan förändringar i verksamhetsomgivningen tvinga en att hitta på alternativa sätt att agera. Undantagsförhållanden som råder i Finland har också satt Språkambassadörerna inför en ny utmaning: efter att skolorna blev stängda var man tvungen att inhibera vårens besök, och såtillvida har man inte haft möjlighet att förverkliga dem enligt den etablerade praxisen. Således har Språkambassadörerna – enligt många andra aktörers sed – strävat efter att utnyttja de möjligheterna som olika distansanslutningar har tagit med sig.

Projektkoordinatorn av Språkambassadörerna Jaan Siitonen tog kontakt med mig och föreslog att jag skulle göra en videohälsning till varje skola, där ett överenskommet besök hade blivit inhiberat eller förflyttat. Jag tog chansen med förslaget med öppenhet, och började fundera på innehållet av videohälsningar. Som resultat kom till stånd flera 10–20 minuters hälsningar.

I videor var mitt mål att mer koncentrerad gå igenom en normal struktur av ett skolbesök. Till början berättade jag min berättelse; varför ville jag lära mig svenska, hur har jag lärt mig språket, vad har jag studerat, och hurdan nytta har jag haft av språkkunskaperna som helhet. Efter detta övergick jag till att behandla olika fritidsaktiviteter genom vilka man kan förbättra sina språkkunskaper. I denna del del nämnde jag bland annat olikartade svenskspråkiga

filmer, serier, bloggar, YouTube-kanaler, musik samt böcker, vilka hjälper en att lära sig språket på ett meningsfullt sätt. Även om jag i huvuddrag planerade innehållen av videor i förväg, filmade jag videor med ett ganska spontant grepp eftersom jag inte ville att autenticiteten skulle lida för mycket.

Lärarna tackade för videorna vilka jag hade skickat och verkade tydligt uppskatta att jag noterade dem, även om vi inte hade möjlighet att ordna besöken enligt vanlig kutym. För mig personligen var göranden av videor en väldigt lärorik process under vilken jag fick möjligheten att utveckla mitt framförande framför kameran, och å andra sidan fick jag också erfarenhet om videobandning samt om grundläggande editering. När jag skickade mejl som innehöll länken till videohälsningarna till lärarna, gav jag ytterligare till elever som uppgift att skriva för mig ett brev som skulle behandla tankar som videohälsningen hade väckt hos dem.

Som språkambassadör har det mest givande redan från första början varit att kunna inse hur man genom sina egna erfarenheter kan inspirera och uppmuntra ungdomar att hitta deras egna starka sidor. Styrkan med tvåspråkighet ligger hos effekten som förenar människor, och därför kan inte ens samhällets extraordinära omständigheter förhindra en att bära detta budskap vidare.

Miska Siilin Språkambassadör

Kielipodi on syksyllä aloitettu podcast-sarja, joka löytyy Kielilähettiläiden verkkosivuilta. Miska Siilin (oik.) osallistui ensimmäisen jakson tekemiseen. Kuva: Jessica Lillbåsk

Kielilähettiläät lyhyesti • Missio: ”Herättää oppilaiden sisäinen motivaatio oppia ruotsin kieltä Kielilähettiläiden inspiroivien tarinoiden avulla” • Kielilähettiläät kertovat oman inspiroivan tarinansa, miten oppivat ruotsin kielen ja miten nämä ovat tästä hyötyneet.

Kielilähettiläs vierailee lähtökohtaisesti kotipaikkakunnallaan • Vuodessa tehty 496 fyysistä vierailua ja 15 etävierailua yli 180 koulussa • Noin 70 Kielilähettilästä mukana verkostossa • Halukkuudestaan ryhtyä Kielilähettilääksi voi ilmaista täyttämällä sähköisen lomakkeen sivulla www.kielilahettilaat.fi Kielilähettilään voi tilata kouluunsa samasta osoitteesta • Syksystä 2020 eteenpäin vierailuja tehdään myös ruotsinkielisten koulujen suomen kielen tunneilla • HundrED verkosto on valinnut Kielilähettiläät vuoden 2020 kansainvälisten koulutusinnovaatioidensa joukkoon • Projekti päättyy vuoden 2021 lopussa, minkä jälkeen vierailutoiminta on tarkoitus rakentaa pysyväksi osaksi kielenopetusta. Projektin jälkeen on tarkoitus ottaa mukaan myös muita kieliä • Kansalliskielet ry vastaa projektin toteutuksesta ja Svenska kulturfondenin Hallå! -hanke toimii rahoittajana ja syksystä 2020 eteenpäin myös Suomen kulttuurirahasto • Lisätietoja: www.kielilahettilaat.fi Projektijohtaja Jaan Siitonen, 0415305531, jaan.siitonen@kielilahettilaat.fi

Pohjola-Norden Ry 25

Barnens rätt på jorden här i Norden Alla barn har rätt till ett namn, en åsikt och mycket mer.

Traditioner och språk är inte bara en rikedom utan även en mänsklig rättighet. Detta slås fast i FN:s barnkonvention, vars syfte är att garantera alla barn deras mänskliga rättigheter – i Finland, Norden och runt om i världen.

Text: Elin Sundell

Det pedagogiska materialet finns i Luckans materialbank.

26 Pohjola-Norden Ry

Informations-

och

kulturcentret

Luckan ville arbeta med barnkonventionen med en stark nordisk förankring. Idén om en ny nordisk utställning föddes år 2018 och 2019 startade projektet Barnens rätt på jorden här i Norden. Producenterna Anna Keto och Elin Sundell som arbetar med detta barnkulturprojekt vill att både barn och vuxna görs delaktiga i frågor som berör bägge två. Speciellt samhälleliga frågor som berör social och kulturell hållbarhet, eftersom framtiden är barnens.

Projektet har hittills utvecklat en interaktiv verkstad för barn och fem nordiska konstverk med pedagogiskt material. Projektet kommer skapa ytterligare en verkstad, mer material och kommer vid projektslutet ha involverat alla Nordens länder och självstyrda områden. Förutom Sundell och Keto så har Larrie Griffis och Marica Fagerholm-Åsten deltagit i projektet. Griffis träffade daghemspersonal i Nuuk och Reykjavik för att diskutera genuspedagogik och mobbningsförebyggande arbete, medan Fagerholm-Åsten har arbetat med pedagogiskt material. Projektet finansieras av bland annat Svenska kulturfonden och Nordiska ministerrådet.

Nordiska besök inspirerade

Förutom innehållsproduktion möjliggjorde projektet nordiska besök som varit inspirerande och kompetenshöjande. Hittills har projektet besökt Grönland, Island och Norge.

“Besöken har varit berikande för oss som producenter. Det är viktigt att kun-

Karaktären Fine (Anna Keto) träffade barn i Nuuk, Grönland.

na se nya samarbetsmöjligheter inom Norden. Ett starkt intresse för nordiskt samarbete finns inom vår organisation”, säger Sundell.

En känsla av att konst och kultur är av stor betydelse både i större och mindre samhällen växte fram under resorna. Luckan besökte kulturinstitutioner som Oslo Nye Teater, Kulturhuset Harpa, Nordens hus i Reykjavik, Nordens institut på Grönland, Nuuk Kunstmuseum och Vulkanmuseet Eldheimar. De nordiska besöken öppnade upp samhället, naturen och landets historia.

Ny verkstad om rättigheter

Verkstaden som skapades inom projektet är interaktiv och uppmärksammar olika rättigheter.

“Bor du i Norden, eller någonstans på jorden, ska du få ett namn” berättar Fine.

Verkstadens huvudkaraktär Fine hade högläsning ur en bok om barnets rättigheter, och efteråt fick alla barn en egen bok och färgpennor i sin hand. I boken fanns tomma sidor, där barnen fick rita hur de upplever rättigheter i sin egen vardag.

“Det var spännande att dra verkstaden till barn med annat modersmål än en själv. Det gick hur bra som helst och roligt att barnen ivrigt följde med”, säger Keto.

Rättigheter som diskuterades var rätten till att ha ett namn och en åsikt, rätten att leka och ha egna traditioner i sitt hem.

Barngrupper i Helsingfors, Kyrkslätt, Karleby, Nuuk, Oslo, Reykjavik och Uleåborg har fått delta i verkstaden.

De flesta barnen utomlands fick genom verkstaden sitt första möte med Finland och finlandssvenska. I Nuuk och Reykjavik användes på förhand inspelade översättningar under verkstaden.

Med stöd av pedagoger på plats och med konsten som ett gemensamt språk, skapades en spännande inlärningssituation och dialog.

Konstverk om Norden

Ett av projektets främsta målsättning har varit att skapa en nordisk utställning för barn, med ett arbetssätt som involverade barnen i det kreativa arbetet. Keto och Sundell dokumenterade barns teckningar efter verkstäderna i Nuuk, Oslo, Reykjavik och Uleåborg, för att sända till projektets konstnär Linda Bondestam. Bondestam är en prisbelönt finlandssvenskt konstnär Barnen fick rita under den interaktiva verkstaden.

Pohjola-Norden Ry 27

som har en bred erfarenhet av att arbeta med barnkultur. Inom projektet skapade hon fem nordiska konstverk, inspirerad av barnens teckningar.

Konstverken uppmärksammar barnets rättigheter och nordiska landskap, årstider och språk. Finlandskonstverket uppmärksammar rättigheten att ha ett namn, Finlands officiella språk och ett vinterlandskap, medan islandskonstverket uppmärksammar rätten att ha en åsikt, isländska och en sommardag nära en vulkan.

Anna Keto vid operahuset i Oslo, Norge.

Material om barnkonventionen

För att projektet ska kunna nå ut till fler barn skapades slutligen ett pedagogiskt material kopplat till konstverken. Information kombinerades med förslag för diskussion, lek och skapande verksamhet. Materialet är på svenska och riktar sig till pedagoger som vill arbeta med nordiska frågor och barnets rättigheter med sina barngrupper.

“Det pedagogiska materialet ska inspirera till nya arbetssätt”, säger Keto.

Förutom Luckans material, som får användas kostnadsfritt, finns det många andra material om hur man kan arbeta med barnkonventionen. Det som gör Luckans material unikt är den nordiska dimensionen, som involveras på ett lekfullt och kreativ vis. •

Elin Sundell i Nuuk Kunstmuseum i Nuuk, Grönland.

Om Luckan • Luckan är ett finlandssvenskt informations- och kulturcenter som finns i Borgå, Helsingfors, Karleby, Kimitoön, Kristinestad, Kyrkslätt, Närpes, Raseborg, Tammerfors, Uleåborg och Åbo.

• Luckan arbetar med information, ungdomsfrågor, kultur och integration på svenska.

• Kulturaktiviteter och föreställningar för barn arrangeras på alla orter där Luckan verkar.

• Förutom lokala tjänster erbjuder Luckan flera digitala tjänster, såsom Fyrk.fi, Kulturforum.fi, Tips om tillgänglighet, Ärligt talat-chatten och Dörren.

• Det nordiska materialet hittas i Luckans materialbank: barnkultur.luckan.fi/materialbank. Mer info om projektet fås via barnkultur@luckan.fi • Mer info om Luckan på luckan.fi

28 Pohjola-Norden Ry Biblioteket i Nordens Hus i Reykjavik, Island. Huset är designat av Alvar Aalto.

verkkokirjakauppa

Laajasta valikoimasta löydät kaikki koঞmaiset kirjat sekä noin 15 miljoonaa ulkomaista kirjaa.

Tilaa kirjat osoi eesta: www.booky.

Suomalainen perheyritys

Pohjola-Norden Ry 29

@bookykirjat

Isyysvapaat on tasa-arvokysymys Suuri osa Pohjola-Nordenin toiminnasta on suunnattu perheille ja haluammekin edistää perheitä yhdistävää toimintaa. Monissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että vain harva suomalaisista isistä pitää pidemmän isyysvapaan tai isyysvapaata ollenkaan. Verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, isien vapaat Suomessa ovat hyvin lyhyitä.

Teksti: Markus Lyyra | Kuva: Katie Emslie / Unsplash Lapsi tuntee olonsa turvalliseksi, jos

hän saa luoda vahvat siteet molempiin vanhempiinsa jo varhaisiällä, mutta se edellyttää sitä, että molemmat vanhemmat ovat mukana jo varhaiskasvatuksessa. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että isät olisivat pidempään isyysvapailla lapsen ollessa pieni ja näin ollen isät osallistuisivat entistä enemmän vanhempainvapaiden viettoon. Tietenkään se ei ole mitään vapaiden viettoa, vaan rauhaa saada tutustua uuteen tulokkaaseen ilman työelämän luomia paineita. Isien pidemmät vapaat hyödyttävät koko perhettä ja se on suuri etu sekä lapselle että koko perheelle. Lisäksi se tuo lisää tasa-arvoa kotona, jossa äidin ei tarvitse ottaa koko vastuuta perheestä ja kotitöistä.

Tämän ollessa taustalla, Pohjola-Norden aloittaa projektin, joka nostaa esiin tätä problematiikkaa ja haluaa tukea isiä olemaan pidempään isyyslomalla tai ottamaan ylipäätään isyysvapaata lasten kanssa. ”Koti-isät” on projekti, joka kannustaa isiä olemaan isyyslomalla, ottamaan isän roolin ja samalla tapaamaan toisia samassa tilanteessa olevia isiä. ”Koti-isät”-projekti tarjoaa mahdollisuuksia ja työkaluja isien oman tiedon ja taidon kehittämiseen sekä verkostoitumiseen ja samalla myös kenties oman uran edistämiseen.

Projektin tarkoitus edellä mainitun lisäksi on se, että isät saisivat pitkään kotona ollessaan paremman itsetunnon vanhempana. He tuntevat vaikuttavansa merkittävästi lapsen kehitykseen ja että he ovat lapselle tärkeitä ja tarvittavia. On tärkeää, että isät tuntevat hallitsevansa ja kykenevänsä ottamaan vastuun ja huolehtimaan uudesta tulokkaasta. Koti-isät -projektin tavoite on, että lopulta isien varhainen osallistuminen lastensa elämään jatkaisi isien

30 Pohjola-Norden Ry

jatkuvaa osallistumista lastensa kasvattamiseen. Kaksi tasa-vertaisesti mukana olevaa vanhempaa tarjoavat lapselle turvallisemman ympäristön, jossa lapsi on vähemmän haavoittuvaisempi ja jossa lapselle kehittyy parempi kognitiivinen, sosiaalinen sekä tunne- ja psykologinen ymmärrys. ”Koti-isät”-projektin tavoitteena on parantaa isien tahtoa hoitaa lapsiaan, uskallusta ottaa pidempi isyysloma ja vaikuttaa siten työelämän ja yhteiskunnan tilanteeseen ja kehittymiseen.

Kotona olevat isät osallistuvat yhteiskunnan kehittämiseen siten, että heillä on yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä myös työelämässä. Pohjola-Norden tulee ottamaan yhteyttä eri työnantajiin ja yrityksiin, jotka haluavat olla mukana tässä projektissa ja jotka tulevat saamaan ”vanhempainystävällinen”-sertifikaatin. Tällä sertifikaatilla työnantajat ja yritykset saavat positiivista huomiota ja julkisuutta myös mediassa. Tämä sertifikaatti puolestaan voi johtaa siihen, että parit, jotka suunnittelevat lasten hankkimista lähitulevaisuudessa, uskaltavat myös hakea työtehtäviin näiden työnantajien parista ja lahjakkaat ja osaavat ihmiset myös hakeutuisivat myös tällaisten työnantajien pariin.

Viime aikoina on keskusteltu paljon – eikä pelkästään hallituksen tekemän linjauksen vuoksi – isien roolista lasten elämässä ja siitä, uskaltavatko isät jatkaa pidempää isyysvapaata. Jos isät pitävät pidemmät isyysvapaat tai isyysvapaata ylipäätään, niin se helpottaisi myös äitien paluuta esimerkiksi osa-aikatöihin. Paluu työelämään saattaa olla vaativaa, tai jopa melkein mahdotonta, jos äiti on ollut kotona yksin esimerkiksi kolme-neljä vuotta lastensa kanssa.

Lapsille on tärkeää luoda luonnollinen suhde molempiin vanhempiinsa ja näin

voitaisiin tarjota ainutlaatuinen mahdollisuus osallistua kasvatukseen.

Projektin toinen tärkeä tavoite on myös tarjota turvallinen verkosto koti-isille, jolloin he voisivat vaihtaa ajatuksia myös vanhemmuudesta, mahdollisista turhautumisista, sekä mahdollisuuksista yhdistää koti-isyys uraan/työhön.

Tärkein tavoite kuitenkin on lisätä aiheeseen liittyvää ymmärrystä ja ennen kaikkea suomalaisten isien halua ottaa vanhempainlomaa.

Haluamme tämän projektin kautta muuttaa nykyistä ajattelutapaamme siihen liittyen, että isät eivät olisi kotona lastensa kanssa. Dokumentoimme jatkuvasti projektin palautetta ja kehitämme projektia näiden vastausten perusteella. Pitkään koti-isänä oleminen lähettää tärkeän viestin muille isille ja isyysvapaata harkitseville. Se auttaa normalisoimaan ja modernisoimaan isän vanhemmuusimagoa. Isät, jotka ovat olleet jo pitkään vanhempainvapaalla ja tuntevat siten olleensa paremmin yhteydessä lapsiinsa, voivat kertoa kokemuksistaan ja suositella myös muille isille pidempää vanhempainvapaata. Projektin loputtua olemme toivottavasti onnistuneet muokkaamaan kuvaa tämän päivän isistä. Tasavertaisempi vanhempienvapaiden hyödyntäminen palvelee sekä yhteiskuntaa että yksittäisiä perheitä. Tällainen kehitys toivottavasti jatkuu myös samaan suuntaan, mutta meidän kaikkien on otettava vastuu osallistumisesta ja kehityksen vauhdittamisesta projektin aikana ja sen jälkeen. Tässä Pohjola-Norden haluaa olla suunnannäyttäjä muutamaa vuotta ennen yhdistyksen 100-vuotisjuhlia. •

Lapsi tuntee olonsa turvalliseksi, jos hän saa luoda vahvat siteet molempiin vanhempiinsa jo varhaisiällä.

Pohjola-Norden Ry 31

ELÄMYSTEN KOTI, MYÖS ETÄNÄ.

Tutustu Turun Kaupunginteatterin ohjelmistoon: teatteri.turku.fi

MYYNTIPALVELU 02 262 0030

Matka-Agentit palvelee Pohjola-Norden ry:n jäseniä kaikissa matka-asioissa!

Kaupunki- ja kiertomatkat, teemamatkat, pitkät lomat, lento- ja laivaliput, hotellivaraukset – myös kaikki yhdistyksesi ryhmämatkat minne vain, milloin vain!

Pyydä tarjous ryhmat@matka-agentit.fi tai soita!

TEAT TER I.TUR KU.FI

PITKÄT LOMAT 2020 Espanjan aurinkorannikko TORREMOLINOS 18.10.-12.11. • alk. 1.190,31.10.-25.11. • alk. 1.090,22.11.-14.12. • alk. 890,FUENGIROLA 15.11.-7.12. • alk. 1.090,-

JOULUN AIKAAN 2020

Katso kaikki matkamme

matka-agentit.fi Lisää matkavaihtoehtoja

www.matka-agentit.fi Varaa matkasi 24h • Vapaa-ajan matkat puh. 010 321 2800 Puhelut 8,28 snt/min (+alv 24%).

KESKI-VIETNAM 18.-27.12. • alk. 2.395,ANDALUSIA 20.-28.12. • 1.095,BUDAPEST 22.-26.12. • 895,TALLINNA 23.-26.12. • 240,TARTTO 23.-26.12. • alk. 340,Uuden vuoden juhlaa WIENISSÄ 30.12.-2.1. • 1.075,– sis. myös uuden vuoden konsertti 31.12. Schönbrunnin linnassa Suomalainen matkanjärjestäjä HELSINKI, Teollisuuskatu 21 JOENSUU, Kirkkokatu 20 PORVOO, Lundinkatu 16

Matka agentit

Liity jäseneksi Henkilöjäsenyys Henkilöjäsenet kuuluvat oman paikkakuntansa paikallisyhdistykseen ja voivat osallistua sekä paikalliseen että valtakunnalliseen toimintaan. Jo jäseneksi liittyminen on pohjoismaisen yhteistyön tukemista. Pohjola-Nordenin jäsenet saavat myös jäsenlehden sekä erilaisia jäsenetuja. Jäseneksi liitytään kalenterivuodeksi kerrallaan.

Jäsenmaksu on 22 euroa. Muista kirjoittaa, mihin paikallisyhdistykseen haluat liittyä!

Kannatusjäsenyys Pohjola-Nordeniin voi liittyä myös kannatusjäseneksi. Kannatusjäsenyys eroaa tavallisesta henkilöjäsenyydestä siten, että kannatusjäsenet eivät ole minkään Pohjola-Nordenin paikallis- tai muun yhdistyksen jäseniä, eikä heillä siten ole edustus- tai äänioikeutta esimerkiksi liittokokouksessa. Kannatusjäsenmaksu on sama kuin henkilöjäsenen ja kannatusjäsenet saavat samat jäsenedut kuin perinteiset henkilöjäsenet. Jos haluat liittyä kannatusjäseneksi, älä valitse paikallisyhdistystä.

Nuorisoliiton jäsenyys 15-29-vuotiaat voivat liittyä Pohjola-Nordenin Nuorisoliittoon. Jäsenyys on maksuton. Liity Nuorisoliiton jäseneksi osoitteessa pnn.fi.

Perhejäsenyys Mikäli perheessäsi on jo Pohjola-Nordenin jäsen, voit liittyä perhejäseneksi. Perhejäseniksi lasketaan kaikki samassa taloudessa asuvat henkilöt. Jäsenmaksu on 12 euroa.

Yhteisöjäsenyys Järjestöt voivat liittyä Pohjola-Nordenin yhteisöjäseniksi. Yhteisöjäsenet voivat asettaa edustajiaan ehdolle Pohjola-Nordenin päättäviin elimiin ja voivat näin vaikuttaa pohjoismaiseen yhteistyöhön. Yhteisöjäsenen jäsenmaksu määräytyy yhteisön koon mukaan.

Koulujäsenyys Koulut voivat liittyä Pohjola-Nordenin koulujäseneksi 20 euron vuosimaksulla. Koulujäsenet saavat Pohjolaan liittyvää ajankohtaista materiaalia ja tietoa pohjoismaisista kursseista, stipendeistä ja uusista oppimateriaaleista. Koulualan sivuilta voit lukea lisää koulujäsenyydestä.

Kirjastojäsenyys Kirjastot voivat liittyä Pohjola-Nordenin kirjastojäseniksi 20 euron vuosimaksulla. Kirjastojäsenet saavat kirjastoviikon materiaalin automaattisesti postitettuna, Pohjola-Nordenin sekä Ruotsin Föreningen Nordenin jäsenlehden sekä apua Pohjola-hyllyn perustamiseen kirjastoon.

Tule mukaan toimintaan ja liity jäseneksi!

Bli medlem!

Jäsenyys on kannanotto pohjoismaisuuden puolesta.

Medlemskap är ett ställningstagande för det nordiska samarbetet.

Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa pohjola-norden.fi.

Du kan ansluta dig även på pohjola-norden.fi.

Haluan liittyä henkilöjäseneksi / Jag vill ansluta mig som personmedlem (22€) Haluan liittyä Pohjola-Nordenin kannatusjäseneksi / Jag vill ansluta mig till Pohjola-Norden som stödmedlem (22€) Perhejäsenyys / Familjemedlemskap (12€) Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsenyys / Medlemskap i Pohjola-Nordens Ungdomsförbund (ilmainen/ gratis) Koulujäsenyys / Skolmedlemskap (20€) Yhteisöjäsenyys / Medlemskap för samverkande organisationer (Jäsenmaksu määräytyy yhteisön koon mukaan) Kirjastojäsenyys / Biblioteksmedlemskap (20€) Nimi / Namn

Osoite / Adress

Bli medlem Personmedlem Personmedlemmarna hör till föreningen på hemorten och kan delta både i den lokala och i den riksomfattande verksamheten. Redan genom att bli medlem stöder man det nordiska samarbetet. Pohjola-Norden erbjuder dessutom sina medlemmar en tidskrift och olika medlemsförmåner. Man är medlem ett år i taget. Medlemsavgiften är 22 euro. Kom ihåg att skriva vilken lokalförening du vill ansluta dig till!

Stödmedlemskap Det är också möjligt att ansluta sig till Pohjola-Norden som stödmedlem. Stödmedlemskapet skiljer sig från personmedlemskap så att stödmedlemmarna inte är medlemmar i någon av Pohjola-Nordens lokal- eller andra föreningar. Stödmedlemmarna har inte heller representations- eller rösträtt på t ex förbundsmötet. Medlemsavgiften för stödmedlemmar är samma som för personmedlemmar och stödmedlemmarna får samma medlemsförmåner som traditionella personmedlemmar. I fall du vill bli stödmedlem, skriv inte ned någon lokalförening.

Ungdomsmedlem Om du är 15-29 år gammal, kan du bli medlem i Pohjola-Nordens Ungdomsförbund. Medlemskapet är gratis. Anslut dig till Ungdomsförbundet på pnu.fi.

Postinumero ja -toimipaikka / Postnummer och -anstalt

Puhelin / Telefon

Sähköposti / E-post

Yhdistys / Förening

Haluan jäsenmaksulaskuni sähköpostilla / Jag vill ha min medlemsfaktura per e-post

Lisätietoja /Ytterligare uppgifter

(Koulu- tai yhteisöjäsenen laskutusosoite ja yhteyshenkilön tiedot / Skol- eller organisationsmedlemmens faktureringsadress och kontaktpersonens uppgifter)

Familjemedlem Om det redan finns en medlem i din familj, kan du bli familjemedlem.

Till familj räknas alla som bor i samma hushåll. Medlemsavgiften är 12 euro.

Samverkande medlem Även din organisation kan bli medlem i Pohjola-Norden. Samverkande medlemmar kan ställa upp sina representanter i valen till Pohjola-Nordens beslutsfattande organ och på så vis påverka det nordiska samarbetet. Samverkande medlemmars avgift beror på organisationens storlek.

Skolmedlemskap Skolor kan också bli medlemmar i Pohjola-Norden för ett medlemspris på 20 euro per år. Skolmedlemmar får aktuellt material om Norden och information om nordiska kurser, stipendier och nytt läromaterial.

Biblioteksmedlemskap Biblioteken kan ansluta sig som medlemmar i Pohjola-Norden för ett medlemspris på 20 euro per år. Biblioteksmedlemmar får biblioteksveckans material automatiskt, Pohjola-Nordens samt Föreningen Norden i Sveriges medlemstidning, samt hjälm med att bygga en Norden-hylla i sitt bibliotek.

Päiväys ja allekirjoitus / Datum och underskrift

Yhteystietojani käytetään ainoastaan Pohjola-Nordenin ja sen yhdistysten omaan tiedotukseen eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille. Löydät jäsenrekisteriselosteemme osoitteesta pohjola-norden.fi kohdasta Jäsenille.

Kontaktuppgifterna används endast för Pohjola-Nordens och dess föreningars information och ges inte ut till utomstående. Du hittar vår medlemsregisterbeskrivning på pohjola-norden.fi under Medlemmar.

Pohjola-Norden Vastauslähetys Sopimus 5005877 00003 Helsinki

PohjolaNorden maksaa postimaksun / Pohjola-Norden betalar portot

Taita ja niittaa tästä Vik och häfta ihop

Lisätietoa Pohjola-Nordenista osoitteessa www.pohjola-norden.fi Läs mer om Pohjola-Norden på www.pohjola-norden.fi

YLI 3 000

Rovaniemi

AJONEUVON VALIKOIMA sekä ammattitaitoinen huolto ja varaosat Vaasa osoitteesta RINTA-JOUPPI.COM

Ylivieska Kokkola Tervajoki Jyväskylä Keuruu Pori

Rauma Turku

Oulu Kempele

Lempäälä

Joensuu Mikkeli

Kouvola

Hyvinkää Järvenpää Salo

Porvoo Vantaa Espoo Helsinki

  

E L L O N N O U L Ä Ä V Y H E L L O K A P M JA LO Matsmart on verkossa toimiva hävikkikauppa jonka tavoitteena on tehdä arjen valinnat helpoiksi. Siksi myymme vain ympäristön kannalta kestäviä tuotteita alennetuin hinnoin.

Meidän kauppamme on puhelimessasi. Tai läppärissäsi. Mene nettikauppaamme, klikkaa haluamaasi tuotetta ja lisää se ostoskoriisi. Katsele ympärillesi ja kerää vaikka koko kori täyteen laadukkaita ja ympäristölle kestäviä tuotteita - muunlaisia et meiltä löydäkään. Sitten jatka suoraan jonon ohi kassalle, valitse sinulle sopiva toimitustapa (kotiovi tai lähin noutopiste) ja viimeistele ostoksesi. Siinä se. Me alamme pakkaamaan lähetystäsi ja sinä voit fiilistellä hetken sitä, miten yhdellä ja samalla teolla säästit sekä ympäristöä että omaa lompakkoasi.

Toimitamme koko Suomeen!

: A L L I D O O K 10 A L O J H O P

*: Koskee uusia asiakkaita jotka ostavat tuotteita yli 35 eurolla. Voimassa 1.11.2020. 1 per asiakas.

Tuotteet saattavat päätyä hävikkiin useasta eri syystä: • Tuotetta on valmistettu liikaa • Pakkaus on jotenkin virheellinen • Kausivaihtelut • Lyhyet parasta ennen -päiväykset Koska haluamme juhlia arjen pieniä sankaritekoja, tarjoamme nyt sinulle uutena asiakkaana erikoisedun. Naputa siis sisään www.matsmart.fi ja lähde heti hyödyntämään etukoodisi!

TA ALENNUS

10%*