Pohjola-Norden Sisä-Suomen aluelehti Centrala Finlands regiontidning Päätoimittaja Michael Oksanen puh. 0400 795 235 michael.oksanen@pohjola-norden.fi Toimitussihteeri / Redaktionssekreterare Susan Neffling puh. 044 733 5773 susan.neffling@pohjola-norden.fi Lehtityöryhmä Riitta Mäkinen Hans Lönnqvist Leena Lusa Maritta Könönen Torsti Tulenheimo Pohjola-Norden ry Topeliuksenkatu 20 / Topeliusgatan 20 00250 Helsinki / Helsingfors
Eija Heikkala
puh. 09 – 4542 080 pn@pohjola-norden.fi www.pohjola-norden.fi Pohjola-Norden ry:n lehti Pohjola-Norden rf:s tidning Kansi ja kansikuva / Omslag och omslagsbild Sirpa Korhonen Ulkoasu ja taitto / Layout och ombrytning Elli Alasaari ellialasaari@gmail.com
Sisä-Suomen alue vieraili Region Österbottenin Sommarevenemang -tapahtumassa 29.6.2019 Raippaluodon saarella Mustasaaren luonnonkauniissa maisemissa. S. 6
Paino / Tryckeri Grano Oy Vaasa 2020 Painos / Upplaga 1500 kpl
sisällys • innehåll
Miten löydät meidät? www.pohjola-norden.fi/ kohdasta Yhdistykset Hur hittar du oss? www.pohjola-norden.fi/ under Föreningar
Pääkirjoitus / Ledare. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Sisä-Suomen alue / Centrala Finlands region Hämeenlinnan Pohjola-Norden. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 Region Österbottenin Sommarevenemang -tapahtuma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Lucia-neidot tuovat valoa ja lämpöä talven pimeyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Porvoon joulumarkkinoilla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Tampereen Pohjola-Nordenin lukupiirin kuulumisia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 ”Allsång i Tammerfors” – pohjoismainen lauluilta Finlaysonin Tallipihalla . . 12 Hygge-kväll – ilta Pirkanmaan ruotsinopettajille 10.12. Pohjola-talossa. . . . . 14 Pirkkalan Pohjola-Norden. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 Ett nordiskt rum i Tammerfors. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Jyväskylän Pohjola-Norden. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 Pohjoismainen säväys Lempäälän lastenpäivään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Yhteystiedot / Kontaktuppgifter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Pohjola-Norden ry Folkverkstan 2020-2022 – Pohjola-Nordenin kestävän kehityksen projekti. . . 22 Kielilähettiläät / Språkambassadörerna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Barnens rätt på jorden här i Norden. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 Isyysvapaat on tasa-arvokysymys – Koti-isät -projekti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28
pääkirjoitus • ledare
Uusi Pohjola – Det nya Norden Pohjola tunnetaan demokratian, vapauden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, turvallisuuden ja tasa-arvon mallioppilaana. Pohjoismaat sijoittuvat aina TOP 10 maiden joukkoon tehtäessä erilaisia tutkimuksia esimerkiksi koulujärjestelmästä tai siitä missä onnellisimmat ihmiset asuvat. Pohjola on voinut olla ylpeä passivapaudesta sekä ihmisten ja tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta. Liikkuessa Pohjolassa voi tuntea olevansa turvassa ja joutuessaan onnettomuuteen voi aina olla varma, että saa apua. Mutta miltä tulevaisuus näyttää? Elämme aikoja, joita kukaan ei osannut ennustaa. Jos joku olisi sanonut minulle uudenvuodenaattona 2019-2020, että toukokuussa istun seitsemättä viikkoa kotona etätöissä, minulla ei ole mahdollisuutta tavata sukulaisiani tai ystäviäni tai mennä edes kahvilaan, olisin vain nauranut ja sanonut, että kuulostaa ihan tieteisromaanilta. Nyt tämä on totisinta totta. Tulemme näkemään pysyviä muutoksia yhteiskunnissamme. Mitä vaikutuksia tällä tulee olemaan pohjoismaiseen yhteistyöhön? Mitä tapahtuu kaikelle sille, mitä olemme rakentaneet vuosikymmeniä ja miten voimme tulevaisuudessa taata vapaan liikkuvuuden? Pohjoismaisten päätöksentekijöiden tulee seisoa yhteisenä rintamana ja päättää, että olemme myös jatkossa yhtenäinen alue, jolla on läheistä yhteistyötä ja ennen kaikkea yhteinen toimintasuunnitelma tulevaisuuden kriisien edessä. Meidän tulee vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä siten, että voimme myös huomenna tarjota kansalaisillemme mahdollisuuden elää yhteiskunnassa, jossa voimme tuntea olevamme turvassa ja tasa-arvoisia. Pohjoismaisilla sisämarkkinoilla on suuri potentiaali ja se voi parhaimmillaan jarruttaa tulevia taloudellisia kriisejä. Nyt jos koskaan tarvitaan Pohjola-Nordenia. Voimme yhdessä levittää pohjoismaista viestiä ja työskennellä yhdessä – vaikka teemme sen uudella tapaa. Meidän pitää ottaa oppia niistä kokemuksista, joita saamme toimimalla digitaalisesti ja rakentaa uusia, tulevaisuuden toimintamuotoja. Ajatelkaa, miten mukavaa oli laulaa esimerkiksi yhteislauluja yhdessä muiden Pohjoismaiden nordistien kanssa. Meidän tulee kehittää tästä tulevaisuudessa kombinaatio, jossa digitaalinen toiminta ja fyysiset kohtaamiset kulkevat käsi kädessä. Ystävyyttä ja yhteistyötä voidaan viedä eteenpäin vain yhdessä tekemällä. Parhain nordisti; sinua tarvitaan rakentamaan tulevaisuuden Pohjolaa!
Norden anses ofta vara en modell för demokrati, frihet, social rättvisa, säkerhet och jämställdhet. De nordiska länderna ligger alltid i topp-10 då man gör olika mätningar av till exempel skolsystem eller vem som är lyckligast. Norden har kunnat stoltsera med passfrihet och fri rörlighet för personer och varor. När man rör sig i Norden känner man sig trygg, och skulle man råka ut för en olycka vet man att man alltid får hjälp. Men hur ser framtiden ut? Vi lever idag i en tid som ingen kunnat förutspå. Skulle någon ha sagt åt mig på nyårsaftonen 2019–2020 att i maj sitter jag för sjunde veckan hemma och distansarbetar, och att jag inte kunnat träffat min släkt och vänner eller ens gå till ett café, ja då skulle jag ha skrattat och sagt att det låter som en bra ”sci fi-roman”. Nu är detta ett faktum som kommer att leda till bestående förändringar i vårt samhälle. Vad betyder detta för det nordiska samarbetet? Hur går det med allt det som man under decennier har byggt upp, och kan man garantera fri rörlighet i framtiden? Beslutsfattarna i Norden borde nu enas och ta ett gemensamt beslut att Norden skall fortsätta vara en region som har ett nära samarbete, och framförallt en gemensam krisplan för eventuella framtida kriser. Vi bör stärka det nordiska samarbetet så att vi i också fortsättningen kan erbjuda våra medborgare möjlighet att leva i ett samhälle där man kan känna sig trygg och jämlik. En inre nordisk marknad har en stor potential, och kan leda till att en framtida ekonomisk kris kan bromsas. Nu om någonsin behövs Pohjola-Norden. Vi kan gemensamt sprida det nordiska budskapet och jobba tillsammans, även om vi gör det på ett nytt sätt. Vi skall ta till oss av de erfarenheter vi får av att jobba digitalt, och bygga nya verksamhetsformer för framtiden. Tänk hur trevligt vi haft med till exempel allsångsaftnar där folk från olika delar av Norden har deltagit. Vi skall utveckla detta för framtiden så att vi får en bra kombination med digital verksamhet och fysiska träffar, för vänskap och samarbete utvecklas endast genom att vi gör det tillsammans. Så bästa nordist; du behövs för att bygga det framtida Norden!
Michael Oksanen
Michael Oksanen
Päätoimittaja
Chefredaktör Pohjola-Norden Ry
3
THALIAS TEMPEL SEDAN 1839
WWW.ABOSVENSKATEATER.FI
4
Sisä-Suomen alue | Centrala Finlands region
100-vuotisjuhla Tanskan Frederiksbergissä – mukana juhlassa myös ystävyyskaupungin Hämeenlinnan Pohjola-Norden Teksti: Arto Vuollet Kuva: Fredrik Á.Brekkan Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa pe-
rustettiin Norden-yhdistykset vuonna 1919 ensimmäisen maailmansodan päätyttyä. Tällöin näiden maiden keskinäiset suhteet olivat vähitellen ehtineet parantua. Idealistinen skandinavismi koki lopun Tanskan ja Preussin välisessä sodassa 1864, kun Ruotsin eikä Norjan hallitukset antaneet sitä sotilaallista apua Tanskalle, jotka nämä naapurimaat olivat aikaisemmin luvanneet. Pohjoismainen yhteistyö juontaa niihin aikoihin 700-luvulla, jolloin Pohjolaan alkoi muodostua valtioita. Kehitys kulminoitui kuningatar Margaretan johtamaan Kalmarin Unioniin, jolloin koko Pohjola liittyi yhteen vuoteen 1523 saakka. Suomessa Pohjola-Norden perustettiin vuonna 1924, Islannissa vastaava järjestö perustettiin kahta vuotta aikaisemmin. Hämeenlinnan ystävyyskunnassa Frederiksbergissä, joka sijaitsee
maantieteellisesti Kööpenhaminan sisällä, vietettiin Foreningen Nordenin 100-vuotisjuhlaa Pohjolan päivänä 23.3.2019 kaupungintalolla. Juhlaan osallistui myös Hämeenlinnan Pohjola-Norden ry:n puheenjohtaja Arto Vuollet. Ohjelma oli ilmainen ja kaikille avoin. Sen järjesti kaupunki ja paikallinen Norden-yhdistys yhdessä. Ohjelmassa oli muun muassa pormestari Jørgen Glenthøj’n puhe, kirkon tyttökuoro esitti pohjoismaisia lauluja, kansantanssiesitys, akvarellinäyttely ja pohjoismaisten ystävyysseurojen osastot kaikista muista pohjoismaista paitsi Norjasta. Akvarellinäyttelyssä paikallinen harrastelijataiteilija oli maalannut kohtauksia eri maiden kansanperinteestä. Suomesta Kalevalan tapahtumat oli päässyt hyvin esille ja varsinkin Lemminkäinen viettelemässä saaren naisia oli elävästi kuvattu. Hämeenlinnasta esiteltiin vanho-
ja postikortteja ja kaupungin erilaisia painotuotteita. Suomen suurlähetystöstä saatiin jaettavaa materiaali kuten lapsille Suomi-aiheinen värityskirja ja aikuisille reseptejä. Itse otin mukaan hämeenlinnalaisen Laurellin leipomon mainioita ruisreikäleipiä siltä varalta, jos osastolla kävisi suomalaisia. Ja kävihän heitä, ja ruisleipiä arvostettiin kovasti. Päivä oli oikein mukava – oli hyvä ohjelma, oli mukava tavata paikallisia ja jutella heidän kanssaan ja tavata vanhoja tuttuja eri ystävyysseuroista. •
Pohjoismainen yhteistyö juontaa niihin aikoihin 700-luvulla, jolloin Pohjolaan alkoi muodostua valtioita.
Pohjoismaisissa juhlissa tulee olla aina kahvitus kuten myös Frederiksbergin kaupungintalon suuressa ja kauniissa aulassa, jossa kaikki 100-vuotisjuhlan tapahtumat pidettiin: puheet, laulut ja erilaiset näyttelyt ja osastot. Sisä-Suomen alue | Centrala Finlands region
5
Sisä-Suomen alue Region Österbottenin Sommarevenemang-tapahtumassa
Sisä-Suomen alue osallistui kuuden Tampereen Pohjola-Nordenin jäsenen edustuksella Region Österbottenin Sommarevenemang -tapahtumaan, joka järjestettiin Mustasaaren/Korsholm -yhdistyksen toimesta 29.6.2019 Raippaluodon saarella Mustasaaren luonnonkauniissa maisemissa. Teksti: Nina Harmes Kuvat: Eija Heikkala Menomatkalla poikkesimme lounas-
tamaan sisäsatamassa Vaasan Rantakadun varrella sijaitsevassa ravintola Strampenissa, joka on yksi Suomen vanhimmista paviljongeista 150 vuoden historiallaan. Ensimmäisen juhlapaikan puitteet tarjosi perinteikäs Raippaluodon Gustav Adolfin kirkko, vuonna 1781 rakennettu puinen torniton pitkäkirkko, jossa soitettiin upea pohjoismainen kesäkonsertti – Nordisk sommarkonsert. Saimme vastaanottaa suomenkielisen tervehdyksen Pohjola-Norden Mustasaaren yhdistyksen puheenjohtajalta Gunbritt Tallbäckilta, muuten täysin ruotsinkielisen juhlakansan keskellä. Pohjola-Nordenin Sisä-Suomen alue oli, göteborgilaista kuoroa ja norjalaista vierailijaa lukuun ottamatta, ainoa Region Österbottenin ulkopuolinen alue, joka juhlisti tilaisuutta ja vei tamperelaisen tervehdyksensä osana toiminnan 70-vuoden juhlallisuuksia järjestävälle taholle. Mustasaaren Pohjola-Norden perustettiin vuonna 1948. Konsertissa esiintyivät vakuuttavasti kamarikuoro Psallite Mustasaaresta, Naiskuorolaulajat Vilja, Öckerösta, Göreborgin edustalta, Trio Domino, Vaasasta elegantilla hanuri- ja puhallinmusiikillaan. Kuulimme myös upeita a cappella -säveliä paikallisen Johan & Juristerina-kvartetin esittämänä. Konsertin jälkeen kaksi bussia vei juhlakansan peremmälle Raippaluotoon, ohi Björköön kesäisen maiseman, Svedjehamnin –vanhaan kalasatamaan, joka on osa Merenkurkun luonnonkaunista saaristoa, Kvarkenia. Tämä oli viimeisimmän jääkauden aikana Poh-
6
Sisä-Suomen alue | Centrala Finlands region
jois-Eurooppaa peittäneen mannerjäätikön keskusaluetta, jolloin jäämassat puristivat maan kuoren kilometrin verran alemmas, siten että jääkauden päättyessä noin 10 000 vuotta sitten, sulavan jään reuna synnytti Merenkurkun kuuluisat pyykkilautamoreenikentät eli De Geer -moreenit. Tänä päivänä noin 6550 saaren muodostama saaristo on pääosin matalaa rannikkoa – sen korkein kohta kohoaa hädin tuskin vain 20 metriä merenpinnan yläpuolelle. Alue saatiin pitkällisten ponnisteluiden jälkeen UNESCOn maailmanperintöluetteloon vuonna 2006, ensimmäisenä suomalaisena luontokohteena osaksi aiemmin listalla ollutta Ruotsin Höga -kustenia. Saimme myös kokea upean Bodvattnetin rengasreitin lähtöpisteen, 20 metriin kohoavan Saltkaret-näköalatornin sekä Svedjehamnin kalasataman, jonne parahiksi lipuivat Merenkurkun lahden yli Ruotsista, tervalta tuoksuvat postiveneet osana joka vuotuista Suomen ja Ruotsin välistä nostalgista ”Postrodden över Kvarken” -tapahtumaa. Saaristoalueen ihanuuksiin ja saloihin meidät perehdytti asiantunteva opas Henrik Fågelbärj. Konsertissa avatut samaiset sulosoinnut jatkuivat myös juhlaillallisilla Ravintola Berny´ssä aivan Suomen pisimmän sillan, Raippaluodon sillan, kupeessa. Vilkkaasti käytyjen keskustelujen tuloksena saimme myös vaihdettua ideoita kouluyhteistyöstä göteborgilaisen kesävöyriläisen Gunn Wallinin kanssa. Öiselle kotimatkalle Tamperetta kohden, lähdimme aurinkoisesti virittyneessä seurassa ja idearikkaissa, kiitollisissa tunnelmissa. •
Öiselle kotimatkalle Tamperetta kohden, lähdimme aurinkoisesti virittyneessä seurassa ja idearikkaissa, kiitollisissa tunnelmissa.
Lähteet
https://retkipaikka.fi/bodvattnetin-kierros-pala-merenkurkun-saaristoa/ https://svenska.yle.fi/artikel/2016/06/26/kvarkenspostrodd-35e-gangen https://www.strampen.com/
Sisä-Suomen alue | Centrala Finlands region
7
Lucia-neidot tuovat valoa ja lämpöä talven pimeyteen Teksti: Leena Lusa
Eri puolilla Sisä-Suomea ja Pirkanmaata on järjestetty joulukuun 13. päivänä jo perinteiseksi muodostunut Lucia-juhla eri tavoin: muun muassa käynneillä vanhainkodeissa, kouluissa ja seurakunnan ja kirkon tiloissa. Pohjola-Norden -järjestö haluaa muiden pohjoismaisten
yhteistyötavoitteiden ohella tuoda esille myös perinteisiksi muodostuneita pohjoismaisia kulttuuri- ja muita tapahtumia, joista esimerkkinä Lucia-päivän vietto. Alun perin Italiasta Sisilian saarelta lähtenyt pyhimystarina tuo edelleen valoa ja lämpöä pohjolan talven pimeyteen ja ihmisten mieliin. Lucian- päivän perinteeseen kuuluu Lucia-neito seurueineen, joka johon kuuluu Lucia-neidon lisäksi usein soittava ja laulava kulkue, joka laulaa perinteistä laulua Sankta Lucia, Soi Iltakellot. Kulkueessa on kynttiläkruunua kantavan Lucia-neidon ohella myös tähtityttöjä
”tjärnor” Lucia-neidon tavoin valkoisissa vaatteissa, ja mahdollisia muita soittavia ja jouluun liittyviä hahmoja. Vuoden pimeimpään aikaan Lucia-neidon mukaan tuoma kynttilänvalo voidaan tulkita myös ihmisten välisen lämmön ja välittämisen vertauskuvaksi, jota tänä päivänä halutaan erityisesti korostaa. Vuoden 2020 aikana pyritään Lucia -juhla perinteisesti järjestämään 13. päivänä joulukuuta eri puolilla Sisä-Suomen toiminta-aluetta, eri paikallisyhdistysten suunnitelmien mukaisesti osana pohjoismaisia kulttuuritapahtumia. •
Vammalan lukiossa järjestetään aina Lucian päivänä päivänavaus, jonka jälkeen kulkue kiertää muissa paikoissa. 13.12.2019 kiertue järjestettiin yhdessä Sastamalan Pohjola-Norden-yhdistyksen kanssa. Kuvaaja Minna Koskinen.
8
Sisä-Suomen alue | Centrala Finlands region
Tampereen Pohjola-Norden järjesti Lucia-juhlan Tampereen Aleksanterin kirkossa kaupungin keskustassa 13. joulukuuta 2020. Kirkossa oli runsaasti kaupunkilaisia osallistumassa Lucia-juhlaan, jossa Tampereen Takahuhdin koulun oppilaat vastasivat ohjelmasta laulaen, soittaen ja esittämällä otteita Lucia-neidon historiasta. Vuonna 2020 Lucia-juhla järjestetään myös Tampereen Aleksanterin kirkossa 13. joulukuuta klo 18.00.
Lempäälän Pohjola-Norden sponsoroi perinteisesti Hakkarin yläkoulun Lucia-kulkueen matkat kahteen vanhainkotiin ja on myös sponsoroinut tarvikkeita viittoihin, joita koululla ommeltiin itse. Joulukuussa 2019 kiinnostuneita koululaisia oli niin paljon, että muodostettiin kaksi ryhmää. Tässä Anna Lindström ja seurue laulavat Kotokampuksen asukkaille. Kuva: Riitta Mäkinen
Pirkkalassa vietettiin 29:ttä Lucian päivää 13.12. Pirkkalan Pohjola-Nordenin tuella. Aamusta asti kierrellyt kulkue esiintyi vielä illalla Pirkkalan Vanhassa kirkossa pohjoismaisen lauluillan yhteydessä. Kuvassa eturivissä vasemmalta: Alma Himanen, Ava Koskinen, Eveliina Salmela, Luciana Mimi Nybacka, Anniina Tuomaala, Iina Stenberg ja Emmi Majala. Takarivi vasemmalta: Milla Lepistö, Minna Vihavainen ja Liina Heiniö. Pianossa Heli Setälä. Helmi Kudjoi kulki Kangasalan Huutijärven koulun kulkueen kärjessä Lucia-neidon kruunu kutreillaan. Kulkue vieraili useassa kohteessa. Tämä kuva on otettu vierailulla Liuksialan koulussa. Kuva: Kangasalan Sanomat
Sisä-Suomen alue | Centrala Finlands region
9
Porvoon joulumarkkinoilla Tampereen Pohjola-Norden teki joulukuun 9. Annan päivänä pikkujouluretken Porvoon joulumarkkinoille. Mukana bussissa oli 15 innostunutta nordistia Tampereelta, Pirkkalasta ja Kangasalta. Teksti: Anna-Maija Saari Kuvat: Eija Heikkala Porvoossa pysähdyimme ensin Annan päivän joulumarkkinoille Linnankosken lukiolle, josta kävelimme läpi Vanhan Porvoon (vanhan kaupungin) joulutunnelmaisten kujien Raatihuoneen torille. Siellä oli joulutunnelmaa ja pöydät pursuivat ostettavaa. Teimme kukin joululahjaostoksia sielläkin. Nautimme joulutunnelmasta Vanhan Porvoon kujilla, kävimme kahvilla ja syömässä. Syömässä oli seuranamme myös Porvoon Pohjola-Nordenin puheenjohtaja Ralf Gustafsson, jonka kanssa saimme vaihtaa kuulumisia ja keskustella mahdollisista uusista tapaamisista. Illan suussa palasimme tyytyväisinä Tampereelle. •
10
Tampereen PohjolaNordenin lukupiirin kuulumisia H. C. Andersenin ankkaemo valisti poikasiaan, että maailma
pesän ulkopuolella on suuri, jatkuu kaurapellon taakse, papin maille asti, mutta siellä hän ei ole koskaan käynyt. Andersenin, muiden kirjailijoiden, matkailun, kulttuurivaihdon, urheilun – ja Pohjola-Nordenin – ansiosta näemme kauemmas kuin oman pellon laitaan. Ilmastonmuutos ja pandemiat pakottavat ymmärtämään koko ihmiskunnan kohtalonyhteyden, mutta Pohjola on oma keskipisteemme ja kaurapeltomme ja samalla portti muuhun maailmaan. Kirjallisuus auttaa ymmärtämään naapurien ajatuksia ja tunteita pintaa syvemmältä. Siihen tulokseen on tullut ainakin Tampereen Pohjola-Nordenin lukupiiri, joka on toiminut jo yli 10 vuotta. Olemme pohtineet Pohjoismaiden samanlaisuutta ja erilaisuutta omien kokemusten pohjalta ja varsinkin kirjallisuuden peilistä katsellen. Aihe ei tyhjene, ja uudetkin keskustelijat ovat tervetulleita mukaan. Näinä poikkeusaikoina ei kokoontumispäivistä ole sovittu, mutta niitä tulee. Mieluisa kokoontumispaikkamme on Pohjolan talo Otavalankatu 9:ssä Tampereen sydämessä.
Kirjallisuus auttaa ymmärtämään naapurien ajatuksia ja tunteita pintaa syvemmältä.
Maijaliisa Mattila lukupiirin vetäjä maijaliisa.mattila@gmail.com
norden.org
Sisä-Suomen alue | Centrala Finlands region
11
”Allsång i Tammerfors” – pohjoismainen lauluilta Finlaysonin Tallipihalla Lämpimänä elokuun iltana vietettiin Tampereella jo perinteiseksi muodostunutta pohjoismaista lauluiltaa ”Allsång i Tammerfors”. Lauluillan uutena tapahtumapaikkana oli kaupungin ydinkeskustassa sijaitsevan Finlaysonin historiallisen alueen Tallipiha, joka toimii nykyisin vapaa-ajan keskuksena monine putiikkeineen ja kahviloineen.
12
Sisä-Suomen alue | Centrala Finlands region
Teksti: Leena Lusa ja Maaret Vuolab Kuvat: Tom Hoglund Lauluillan järjestäjänä oli Tampereen
Pohjola-Norden ry, mukana illassa oli myös lähikuntien Pohjola-Norden -yhdistysten edustajia. Laulattajina toimi Mikko Alatalo kitaran kanssa ja Jammi Humalamäki hanureineen. Illan aluksi Tampereen Pohjola-Nordenin puheenjohtaja Leena Lusa kertoi Pohjola-Nordenin toiminnasta ja pohjoismaisesta yhteistyöstä, Tampereen ystävyyskaupungeista Pohjoismaissa sekä Tampereen Pohjola-Nordenin järjestämistä, tulossa olevista tapahtumista, retkistä ja osallistumismahdollisuuksista. Tärkeänä osana pohjoismaista kulttuuria ja pohjoismaista yhteistyötä ovat myös saamen kielet, joista pohjoissaamea voidaan todella kutsua pohjoismaiseksi kieleksi – puhutaanhan sitä Suomen ohella myös Norjassa ja Ruotsissa. Sisä-Suomen Saamelaisyhdistys Bárbmu ry:n sihteeri Maarit Vuolab kertoi Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa toimivasta yhdistyksestä, saamen kielistä ja YK:n alkuperäiskansojen teemavuodesta. Suomen 10 000 saamelaisesta noin kuutisensataa asuu Sisä-Suomessa. Teemavuoden kunniaksi pohjoismaisessa lauluillassa haluttiin tuoda esille myös saamelaiskieliä, yhdeksästä saamelaiskielestä kolmea puhutaan Suomessa. Tampereella asuva saamelaisyhdistyksen jäsen Antero Vuolab toi iltaan innostusta ja hyvää mieltä
esittämiensä pohjoissaameksi käännettyjen laulujen kautta. Yleisölle jaettujen tekstien avulla oli paikallaolijoilla mahdollisuus laulaa mukana ja opetella samalla saamen kielen sanoja. Lauluillan tunnelma oli innostava – iloinen osanottajajoukko lauloi läpi Tampereen Pohjola-Norden -yhdistyksen kokoaman monikymmensivuisen lauluvihon, suomeksi ja ruotsiksi, ja tapaili monisteista myös saamenkielisiä sanoja, Mikko Alatalon esittäessä kuulijoille lauluja vielä muillakin pohjoismaisilla kielillä. Illan aikana väki Tallipihalla lisääntyi yllättäen koko ajan. Pohjoismaiden ystäviä saapui illan edetessä yhä enemmän Tallipihalle. Myös Tallipihan vieritse kulkevat tamperelaiset poikkesivat pihalle ja yhtyivät lauluun. Ilokseni tapasin pihalla norjalaisen miehen sekä pariskunnan Pohjois-Norjasta, jotka olivat tulleet Tallipihalle
Lauluillan lopuksi kiitettiin kukkien kera laulattajia ja esiintyjiä: Jammi Humalamäki, Mikko Alatalo, ja Antero Vuolab, kuvissa mukana myös Hans Lönngvist (Pirkkalan Pohjola-Norden), Leena Lusa ja Nina Harmes (Tampereen Pohjola-Norden) ja Anja Orassalo (Näätämö / Kirkkoniemi, Norja).
Lauluttajina toimivat ja musiikista vastasivat Jammi Humalamäki hanurin kanssa, Mikko Alatalo kitaroineen ja Antero Vuollet, joka toi iltaan mukaan hienolla tavalla tuulahduksen saamelaisuudesta, osana yhteistä pohjoismaista kulttuuriamme.
Tärkeänä osana pohjoismaista kulttuuria ja pohjoismaista yhteistyötä ovat myös saamen kielet. kuullessaan pohjoismaisesta lauluillasta, kysellen samalla myös mahdollisuudesta liittyä Pohjola-Nordeniin. Samoin kuulin jälkeenpäin myös pihalla vierailleen muitakin Ruotsista Tampereella olevia lomailijoita. Oli hyvä tilaisuus kertoa heille Pohjola-Nordenin toiminnasta ja jakaa myös jäseneksi liittymistiedot. Vielä ei ole tullut tietoa jäsenhakemuksista, mutta odotellaan toivottavasti uusia jäseniä myös pohjoisesta naapurimaasta! Finlaysonin alueen Tallipihalta kaikui elokuiseen aurinkoiseen iltaan iloinen laulu ja musiikki – suomeksi, ruotsiksi ja saamen kielellä – norjan ja tanskankielisiä esityksiä unohtamatta. Pohjoismainen tunnelma oli voimakkaasti läsnä pohjoismaisten lippunauhojen alla, ja oli hienoa tuntea kuuluvansa pohjoismaiseen joukkoon Pohjola-Nordenin kautta ja avulla. Kesällä 2020 jatketaan jälleen pohjoismaisen lauluillan ”Allsång i Tammerfors” merkeissä – tavataan Tampereen Finlaysonin Tallipihalla tiistaina 18. päivänä elokuuta klo 18.00! • Sisä-Suomen alue | Centrala Finlands region
13
Hygge-kväll -ilta Pirkanmaan ruotsinopettajille 10.12. Pohjola-talossa Teksti: Eija Heikkala Kuvat: Eija Heikkala & Leena Lusa Illan järjestäjinä toimivat Sisä-Suomen Pohjola-Norden ja Tampereen Pohjola-Norden ry. Hankkeen paikallisena tukijana toimi myös Pohjolan Talo Tampereella. Iltaan saapui noin 50 ruotsinopettajaa tai opettajaksi valmistuvaa opiskelijaa Tampereelta, Pirkkalasta, Kangasalta, Nokialta, Lempäälästä, Urjalasta, Ruovedeltä ja Akaan Toijalasta sekä näiden kuntien Norden -yhdistysten edustajia. Ilahduttavan moni osallistui iltaan joulukiireistä huolimatta. Tavoitteena oli tukea ja innostaa ruotsinopettajia heidän työssään ja kuulla heiltä ideoita, kuinka Pohjola-Norden voisi olla tukena ja innoittajana heidän opetuksessaan. Pääpaino oli mukavassa yhdessäolossa, jolloin osallistujille tarjoutui tilaisuus ideoida, vaihtaa ajatuksia keskenään ja välittää mietteitä Pohjola-Nordenin väen sekä muiden puhujien kanssa. Tampereen Pohjola-Norden ry:n puheenjohtaja Leena Lusa toivotti aluksi vieraat lämpimästi tervetulleiksi. Illan avaukseksi Lasse Paukkonen Pohjola-Nordenin liitosta kertoi, miten järjestö voi tukea ruotsin kielen opetusta kouluissa. Tämän jälkeen Jaan Siitonen esitteli Kielilähettiläiden toimintaa. Käytännön esimerkkinä pohjoismaisesta kouluyhteistyöstä edusti Pirkkalan lukion Nordplus-hanke, jota esittelivät aineenopettaja Terhi Virtanen ja koulun apulaisrehtori
Kaisa Putaja. Yhteispohjoismaisessa projektissa oli mukana opiskelijoita Ruotsin Solnasta, Tanskan Gladsaxesta ja Viron Tallinnasta. Paikallistason lukio-korkeakouluyhteistyöstä kertoivat Tampereen yliopiston Pohjoismaisten kielten yliopistolehtori Zea Kingelin-Orrenmaa opiskelijoineen. He esittelivät Språket i bruk -yhteistyöhankkeen kokemuksia tamperelaisten lukioiden kanssa. Puheenvuoron käytti myös Suomen ruotsinopettajat ry:n puheenjohtaja Satu Pessi esitellen yhdistyksen sekä Svenska nu:n tukiohjelmia. Lopuksi paikallista suomenruotsalaisuutta edustivat Pohjola-talon isäntä Richard Bjurström ja Svenska samskolanin rehtori Ronny Holmqvist. He esittelivät Pohjolan Taloa sekä suomenruotsalaisen yhteiskoulun toimintaa ja kertoivat yhteistyömahdollisuuksista. Ilta kului nopeasti, kun puhujia oli paljon. Opettajat antoivat palautetta illasta: todella hyödyllinen, tarpeellinen ja viihtyisä ilta! Hyvää seuraa, kollegoja, hyviä esiintyjiä ja tärkeää asiaa, hyvän syötävän keralla. Jatkokehittelyä varten kaivattiin vielä hieman enemmän dialogia – jatkoa toivottiin ja se nähtiin ajankohtaiseksi ja tarpeelliseksi. Tavoitteena onkin siksi jatkaa nyt hienosti alkanutta toimintaa ja järjestää seuraava vastaavanlainen tapaaminen syksyllä 2020. •
Tavoitteena oli tukea ja innostaa ruotsinopettajia heidän työssään ja kuulla heiltä ideoita, kuinka Pohjola-Norden voisi olla tukena ja innoittajana heidän opetuksessaan.
Paikalla oli yli 50 innokasta osanottajaa, opettajia useasta Pirkanmaan kunnasta, nordisteja ja muita ruotsin kielen opetustehtävissä toimijoita.
14
Sisä-Suomen alue | Centrala Finlands region
Pirkkalan toista kanelipullapäivää vietettiin 4.10. Teksti: Hans Lönnqvist Pohjoismaista kanelipullapäivää on vietetty 4.10. jo vuodesta 1999 lähtien. Kansallista korvapuustipäivää on Suomessa vietetty vuodesta 2006, mutta se on yhä aika tuntematon suurelle yleisölle. Korvapuusti on vuosikymmenet ollut yksi suomalaisten suosikkileivonnaisista. Sen alkuperä ja omaperäinen nimitys ovat kuitenkin tähän saakka olleet täysiä mysteerejä. Suomalainen korvapuusti voi ylpeillä pitkällä historiallaan, se on tullut Suomessa yleisesti tunnetuksi jo 1800-luvun puolivälissä. Pirkkalan Marttayhdistys, Pirkkalan Pohjola-Norden sekä Pirkkalan seurakunta järjestivät kaikille avoimen kanelipullatilaisuuden kirkkoveräjän seurakuntatalolla. Yli neljänkymmentä henkilöä kävi maistelemassa ja leipomassa pienissä ryhmissä Marttojen opastuksella aiemmin
itse tehdystä taikinasta komeita, erikokoisia ja todella tuoreita korvapuusteja, joita tietysti maistelimme välittömästi paiston jälkeen kahvin/teen/maidon tai mehun kanssa. Saimme myös kuulla Ilkka Mäkisen tutkielman korvapuustin historiasta. Myös seuriksen Minecraft-peliporukka kävivät herkuttelemassa pullilla. Loput korvapuustit myytiin ja varat lahjoitetaan kirkon ulkomaanavun käyttöön. •
Suomalainen korvapuusti voi ylpeillä pitkällä historiallaan, se on tullut Suomessa yleisesti tunnetuksi jo 1800-luvun puolivälissä.
Reippaat leipojat valtasivat pöydän Sisä-Suomen alue | Centrala Finlands region
15
Ett nordiskt rum i Tammerfors Nordens Hus – Pohjolan Talo idkar nordisk verksamhet i Tammerfors i gott och nära samarbete med föreningen Pohjola-Norden. Teksti & kuva: Tuija Laurén Nordens Hus – Pohjolan Talo i Tammerfors verkar för kulturellt och socialt utbyte mellan grupper med intresse för nordiska språk och den nordiska kulturen. Föreningen drivs på finlandssvenskt initiativ men har som en uttalad målsättning att bredda det nordiska samarbetet att inbegripa alla nordiska språkgrupper. Även om protokollspråket är svenska så är finska det förhärskande språket i nordiska sammanhang. Föreningen Nordens Hus – Pohjolan Talo arrangerar egna evenemang som syftar till att sprida information om det nordiska på ett lätt sätt, men ställer också, till en billig penning, utrymmen till förfogande för aktörer med nordisk anknytning, De nordiska föreningarna Pohjola-Norden Tampere och Suomi-Tanska-seura har haft ett otal tillställningar i Nordens Hus - Pohjolan Talos utrymmen på Otavalankatu 9 och även arrangerat evenemang tillsammans med Nordens Hus – Pohjolan Talo. •
Nordens Hus – Pohjolan Talo i Tammerfors verkar för kulturellt och socialt utbyte mellan grupper med intresse för nordiska språk och den nordiska kulturen.
Ordförande för Nordens Hus - Pohjolan Talo Rikard Bjurström och ordförande för Pohjola-Norden Tampere Leena Lusa flaggar nordiskt.
16
Sisä-Suomen alue | Centrala Finlands region
Jyväskylän Pohjola-Norden Teksti: Marja Leena Immonen Jyväskylä Pohjola-Norden on pe-
rustettu syksyllä 1945, joten olemme toimineet lähes 75 vuotta. 75-vuotisjuhlaa vietämme marraskuussa 2020. Jäsenmäärä on runsaat 100 henkilöä. Yhdistyksemme tavoitteena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä pohjoismaisissa kysymyksissä sekä vahvistaa ja kehittää pohjoismaista yhteistyötä sekä toteuttaa liiton vetämien linjojen pohjalta keväisin Pohjolan päivän 23.3. aikoihin Pohjolan pidot ja syksyisin Nordisk Afton -juhlaa Ruotsalaisuuden päivän 6.11. aikaan. Pohjolan pitoja vietämme pienimuotoisina ruokailuiltoina, mm. tanskalaisia voileipiä valmistaen ja maistellen. Yhdistys osallistuu syksyisin eri teemoilla pohjoismaisen kirjallisuusviikon tapahtumiin Jyväskylän kaupungin kirjaston kanssa. Luemme lapsille ja osallistumme kirjailijatapaamisiin. Viime syksynä luimme Peppi Pitkätossua kaupungin eri lähikirjastoissa alueiden lapsille ja osallistuimme Roope Lipastin kirjailijailtaan. Viime Svenska dagen -päivänä osallistuimme omalla info-pisteellä Jyväskylän yliopistolla järjestettyyn ”Meidän svenska keskellä Suomea” -tapahtumaan. Tilaisuudessa oli mukana yliopiston kielikampus ja Svenska kulturfondenin rahoittama Häng med i Svängarna – på svenska! -hanke sekä useita muita järjestöjä. Kaikki kävijät
saattoivat testauttaa kielitietouttaan sekä esittää kysymyksiä kielestä hankkeesta vastaaville yliopiston OKL:n opiskelijoille. Nordisk Aftonia vietimme viime syksynä SlowFood -iltana, jossa Jyväskylän ammattikorkeakoulun asiantuntija kertoi mitä SlowFood tarkoittaa ja miten se toteutuu Pohjoismaissa. Saimme maistella paikallisia SlowFood tuotteita – juustoja, hilloja, mehuja. Joulukuussa olemme useina vuosina viettäneet Lucia-juhlaan kaupungin Mankolan peruskoulussa. Koulun oppilaat pääsevät leipomaan jouluherkkuja yhdessä opettajien, vanhempien ja meidän jäsenten kanssa. Uusimpana kohteena oli joulukuussa Piippurannan ryhmäkodin asukkaille toteutettu tapahtuma, jossa kerroimme tanskalaisesta joulunvietosta ja kuuntelimme tanskalaisia joululauluja. Teemme yhteistyötä Keski-Suomessa toimivien muiden Pohjola-Nordenin jäsenyhdistysten kanssa. Tänä vuonna suunnittelemme yhteistä kesäteatterimatkaa Jämsän yhdistyksen kanssa.
Suomi-Viro seura on kutsunut jäseniämme kesämatkalleen Viroon tutustumaan maan kulttuuriin ja historiaan. Myös Keski-Suomen saamelaisyhdistys on yhteistyökumppanimme. Pyrimme olemaan myös mukana oppilaitosten ja kansalaisopistojen sekä niiden opiskelijoiden toiminnassa pitämällä yllä keskustelua pohjoismaisesta yhteistyöstä ja kulttuurista. Olemme myös verkostoituneet Jyväskylän kaupungin ja sen eripuolilla maailmaa olevien ystävyyskaupunkien toiminnassa mukana olevien yhdistysten kanssa. Näin voimme viedä pohjoismaista kulttuuria ja tietoa eteenpäin. Jyväskylällä on ystävyyskaupunki jokaisessa pohjoismaassa. Toivon mukaan kiinnostuit yhdistyksestämme, pohjoismaisesta yhteistyöstä ja uusista mahdollisuuksista vaikuttaa ja tulla mukaan toimintaamme. Yhdistyksemme verkkosivut löytyvät osoitteesta: https://jyvaskyla.pohjola-norden.fi/start/ Siellä voit liittyä myös jäseneksemme. Tervetuloa mukaan! •
Infopisteemme yliopistolla.
Hilloja Jämsästä.
Sisä-Suomen alue | Centrala Finlands region
17
Pohjoismainen säväys Lempäälän lastenpäivään Teksti: Riitta Mäkinen Kuvat: Riitta & Ilkka Mäkinen
Lempäälän Pohjola-Norden esittelee mielellään pohjoismaisuutta myös nuorelle polvelle, ja silloin hallitus on valmis heittäytymään leikkimieliseksi. Juhannuksen alla 2019 rouvat Riitta ja Aila etsivät kaapeis-
taan asut, joilla muuttua melko lailla kasvaneeksi Vaahteramäen Eemeliksi ja hänen ikää saaneeksi Alma-äidikseen. Sitten he pystyttivät askarteluteltan Lempäälän Museoraitille, osaksi siellä vietettävän vuotuisen Lasten päivän ohjelmaa. Askartelulla oli selvä tarkoitus: Paperikukkasilla ja köynnöksillä koristettiin viereen pystytettyä juhannussalkoa. Sen kunniaksi, että voittoisa jääkiekkokapteeni Marko ”Mörkö” Anttila on Lempäälästä, lippuun salon kärjessä oli sijoitettu Muumilaakson Mörkö. Päivän mittaan rimarakennelma sai runsautta, vaikka toiset askartelijat halusivat ja saivat viedä
koristeensa kotiin. Päivän päätteeksi salko vietiin sateen suojaan viereisen pajamuseon tiloihin, jossa se oli ihailtavana koko kesän. Yhdistys organisoi tapahtumaan myös pienen näytelmän. Hakkarin yläkoulun ilmaisutaidon ryhmä oli jo keväällä harjoitellut esityksen norjalaisesta kansansadusta Kolme pientä pukkia. Pienin, keskimmäinen ja lopuksi suurin pukki ylittivät siltaa, jonka toisella puolella uhkaili peikko. Pohjoismaisuuden nimissä ruotsinope oli nyt lisännyt repliikkeihin ruotsin kieltä, joka sujuikin kahdeksasluokkalaisilta oikein mallikkaasti. Kesälle 2020 suunnittelimme uusintaa, mutta taitaa korona valitettavasti estää kesätapahtumat. Peruuntui myös suunniteltu matkamme Norjan ystävyyskuntamme toukokuiseen kansallispäivän juhlaan. •
Hakkarin yläkoulun ilmaisutaitoryhmäläiset esittävät Kolmena pikku pukkia -näytelmää hyvällä menestyksellä.
18
Sisä-Suomen alue | Centrala Finlands region
Kyllä Lempäälän Pohjola-Norden aikuistilaisuuksiakin järjestää. Pohjoismaisen kirjallisuusviikon avausilta pidettiin naapurikunnassa Vesilahdessa, sillä erikoisaiheena oli pitäjän oman pojan J. F. Granlundin hyvin varhaiset suomennokset C. M. Bellmanin lauluista. Lisbeth Nyström, Tammerfors svenska samskolanin draaman- ja musiikinopettaja, lauloi alkuperäisiä oppilaansa Kasper Nylundin säestämänä, ja vesilahtelainen näyttelijä Harri Penttilä lausui vastaavien laulujen suomennokset, kumpikin vaikuttavasti. Iso kuulijakunta sai vielä tyylinmukaiset kahvit päälle.
Pohjoismaisuuden nimissä ruotsinope oli nyt lisännyt repliikkeihin ruotsin kieltä, joka sujuikin kahdeksasluokkalaisilta oikein mallikkaasti.
Vaahteramäen väkenä Riitta Mäkinen (vas.) ja Aila Ruhala Lempäälän PohjolaNordenin hallituksesta.
Juhannussalko sai päivän mittaan lisää ja lisää koristeita.
Sisä-Suomen alue | Centrala Finlands region
19
Kontaktuppgifter / Yhteystiedot Hämeenlinna
Laukaa
Suolahti-Äänekoski
https://hameenlinna.pohjola-norden.fi
https://laukaa.pohjola-norden.fi
Puheenjohtaja Arto Vuollet
Puheenjohtaja Erkki Väisänen
puh. 0400 216 767
puh. 040 8389 340
Jyväskylä
Lempäälä
https://jyvaskyla.pohjola-norden.fi
https://lempaala.pohjola-norden.fi
jyvaskyla@pohjola-norden.fi
Puheenjohtaja Marja Sundström
Puheenjohtaja Rikard Bjurström, puh.
puh. 045-1336898
040 520 0963
Tampere https://tampere.pohjola-norden.fi Puheenjohtaja Leena Lusa puh. 044 235 9094
Tampere Pyynikki
Puheenjohtaja Marja Leena Immonen puh. 050 3130 402
Pirkkala https://pirkkala.pohjola-norden.fi
Toijala http://toijala.pohjola-norden.fi
Jämsä Puheenjohtaja Hans Lönnqvist puh. 040 487 9625
Kangasala
puh. 040 838 5530
https://kangasala.pohjola-norden.fi
Saarijärvi
Puheenjohtaja Maritta Könönen
Sastamala
puh. 040 070 6362
https://www.sastamala.pohjola-norden.fi
Keuruu puh. 044 512 4307
Sisä-Suomen alue | Centrala Finlands region
Ylöjärvi https://ylojarvi.pohjola-norden.fi Puheenjohtaja Annakaisa Panula puh. 040 555 8669
Puheenjohtaja Pekka Martinsuo
20
Puheenjohtaja Malle Velner
Yli 100
ajoneuvoa! www.procaravan.fi
www.procaravan
PROCARAVAN YLIVIESKA Ollilanojankatu 2 84100 Ylivieska myynti@procaravan.fi PROCARAVAN NUMMELA Hiidenmäentie 268 03100 Nummela myynti.nummela@procaravan.fi
Kuva: Pia Jägstrand
Folkverkstan 2020-2022 – Pohjola-Nordenin kestävän kehityksen projekti
Lojuuko sinulla jossain varaston nurkissa jokin laite, jonka voisi korjata, jos osaisi? Tarvitsisitko apua vaikkapa pyörän huoltamisessa kesäkuntoon? Olisitko kiinnostunut tuunaamaan vanhasta farkkukankaasta jotain uutta käyttöä? Onko käsityötaitosi päässyt ruostumaan tai oletko joskus haaveillut korjata tai tuunata käyttämiäsi esineitä? Et ole kuitenkaan tohtinut, kun ei ole ollut asiantuntevaa apua saatavilla. Nyt tarjoutuu mahdollisuus saada opastusta kaikkeen tähän. Teksti: Asko Pietarila Kuvat: Pia Jägstrand & Asko Pietarila
22
Pohjola-Norden Ry
Tee-se-itse-pajoja kuntalaisille Pohjola-Norden on aloittanut yhteistyössä Norrbottenin Föreningen Nordenin kanssa syksyyn 2022 ulottuvan hankkeen nimeltä Folkverkstan, tee-seitse-paja. Hankkeeseen on myönnetty EU:n Interreg Nord rahoitus ja kansallista rahoitusta Suomeen on saatu Lapin liitolta, Pohjoiskalottineuvostolta ja Oulun kaupungilta. Folkverkstan projekti-idean lähtökohtana on YK:n kestävän kehityksen julistus ”Agenda 2030”. Tämän julistuksen tavoite 12 sisältää muun muassa kotitalouksien kestävät kulutustottumukset. Tiesitkö, että pelkästään yksien farkkujen valmistukseen käytetyllä vedellä (4600 litraa) ihminen pärjäisi kymmenen vuotta. Jos korjaat farkkusi, säästyy tämän verran vettä maapallon rajallisista vesivarannoista. Tavoitteena on, että tee se itse – paja ”Folkverkstan” sijaitsee helposti saavutettavissa paikoissa, esimerkiksi kirjaston, asukastuvan tai kierrätyskeskuksen yhteydessä. Korjaaminen on tarpeen kaikenlaisille arkipäivän esineille, kuten vaatteille, polkupyörille, kodin pienkoneille ja ulkona käytettäville esineille. Oulussa yhteistyöhön ovat ilmoittautuneet mukaan Kellon ja Haukiputaan asukastuvat ja yhteisöpalvelu MartinRengas Martinniemestä.
Tarkoitus on järjestää asukkaille yhteisiä teematapahtumia kestävän kehityksen periaatteilla.
Käsityötaidot takaisin kunniaan Föreningen Nordenin Folkverkstanin esihankkeessa saatiin ideaa siitä, miten Folkverkstan voi toimia yhteisöpalveluna. Oppiakseen aiemmista samanlaisista hankkeista tehtiin viime vuonna opintomatkoja mm. Göteborgin Fixotekiin ja polkupyörien korjauspalveluun sekä Suomessa Oulun kestävän kehityksen keskukseen ja Iin Micropolikseen, joita täydennettiin myöhemmin myös kontakteilla Pohjois-Norjaan. Osoittautui, että monia hyviä kestävän kehityksen hankkeita on menossa. Useissa ensisijaisena päämääränä on työttömien työllistäminen. Folkverkstan-hankkeessa pyritään palvelemaan kaikkia kuntalaisia. Oulu-opistolla tulee olemaan keskeinen rooli, kun toimintaa suunnitellaan yhteistyössä asukastupien kanssa. Tee se itse - pajoissa on käytettävissä työkaluja ja tietotaitoa, joiden avulla kaikki voivat itse korjata laitteita. Tarkoituksena on, että meistä jokainen halukas voi saada opastusta, jotta voimme itse korjata tavaroitamme tai vaatteitamme
sen sijaan, että heittäisimme ne menemään. Siten eri alojen käsityöosaajat saavat mahdollisuuden toimia resursseina uuden oppimisessa. Myös kestävän kehitykseen ja kulutukseen liittyviä luentoja, tapahtumia ja seminaareja tullaan järjestämään projektin aikana.
Yhteistyöhanke Folkverkstanin yhtenä päämääränä on rajat ylittävä yhteistyö Pohjoiskalotilla. Tarkoitus on levittää tietoa hyvistä käytännöistä Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja myös Pohjois-Norjan välillä. Vaikka Norja ei ole mukana
EU-rahoituksen piirissä, on siellä jo nyt kiinnostusta osallistua jollain tavalla Folkverkstanin toimintaan. Lapin liitto hallinnoi tässäkin hankkeessa laajaa aluetta Utsjoelta Kokkolan seudulle asti. Tulevaisuus näyttää, saammeko Oulun lisäksi myös muita pohjoisen Suomen kuntia kiinnostumaan ja tulemaan mukaan. Käynnistyviä Pilotti-toimintoja on tarkoitus esitellä ja arvioida projektin kuluessa. Päämääränä on kehittää malli, jota kaikki kiinnostuneet kunnat ja yhteisöt voivat hyödyntää kestävän kehityksen työssään. •
Lisätietoa Folkverkstan – tee se itse paja -hankkeesta Henrik Skarevik, projektikoordinaattori henrik.skarevik@pohjola-norden.fi +358 44 7335777 Asko Pietarila, projektipäällikkö asko.pietarila@pohjola-norden.fi +358 50 5496444 Pohjola Norden Pohjola-Keskus Sepänkatu 9B, 90100 Oulu www.pohjola-norden.fi
Vasemmalta oikealle: Kuva 1: Kankaiset hedelmäpussit Kuva 2: Vanhoista farkuista voi myös verhoilla Kuva 3: Oulun Kestävän Kehityksen keskuksen pyöräpaja Kuva 4: Oulun Kestävän kehityksen keskuksen pienkonekorjaamo
Pohjola-Norden Ry
23
Poikkeusolot ovat antaneet Kielilähettiläille mahdollisuuden kokeilla uusia tapoja inspiroida oppilaita Toisinaan muutokset toimintaympäristössä pakottavat keksimään vaihtoehtoisia tapoja toimia. Suomessa kevään 2020 vallitsevat poikkeusolot ovat asettaneet myös huhtikuussa 2019 lanseeratun Kielilähettiläät™ uudenlaisen haasteen eteen: koulujen suljettua ovensa jo sovitut 150 vierailua jouduttiin perumaan. Alkushokin jälkeen Kielilähettiläät – monien muiden toimijoiden tapaan – päättivät hyödyntää tilaisuutta ja kokeilla erilaisten etäyhteyksien tuomia mahdollisuuksia. Olen toiminut Kielilähettiläänä jo sen pilottivaiheesta lähtien ja tein ensimmäisen vierailuni kotikaupungissani Lahdessa joulukuussa 2018. Ennen koronaepidemiasta aiheutunutta koulujen sulkemista olin ehtinyt tehdä yli 100 kouluvierailua ympäri Suomen. Kielilähettiläät ehtivät tehdä maaliskuuhun 2020 mennessä yhteensä lähes 500 vierailua ja saatu palaute niin opettajilta kuin oppilailta on ollut hyvää. Kielilähettiläät ovat tehneet tiivistä yhteistyötä myös Pohjola-Nordenin kanssa ja esimerkiksi Nuorisoliiton puheenjohtaja Maria Karjalainen on myös Kielilähettiläs. Suomen hallituksen julistettua poikkeustilan otti projektijohtaja Jaan Siitonen yhteyttä minuun ja pohdimme yhdessä, miten voisimme korvata peruuntuneet vierailut. Päädyimme kokeilemaan videotervehdyksiä, jotka voisin kuvata omalla tietokoneellani ja opettajan kautta toimittaa oppilaille. Heti puhelun jälkeen aloin pohtia videotervehdysten sisältöä ja tämän tuloksena syntyi useita 10–20 minuutin mittaisia tervehdyksiä. Videoissa pyrin käymään tiiviimmässä muodossa läpi normaalin kouluvierailun rakenteen. Kerroin alkuun oman tarinani; miksi halusin oppia ruotsia, miten olen oppinut kieltä, mitä olen opiskellut, ja miten kokonaisuudessaan olen hyötynyt kielitaidosta. Kerroin muun muassa vaihtovuodestani Malmössä, kitaransoitonopettajana toimimisesta ruotsin kielellä ja nykyisistä valtiotieteen opinnoista Svenska social- och kommunalhögskolanissa Helsingin yliopistossa. Tämän jälkeen siirryin käsittelemään erilaisia vapaa-ajan aktiviteetteja, joiden avulla 24
Pohjola-Norden Ry
kielitaitoa voi parantaa. Tässä osiossa mainitsin muun muassa erilaisia ruotsinkielisiä elokuvia, sarjoja, blogeja, YouTube-kanavia, musiikkia sekä kirjoja, jotka auttavat oppimaan kieltä mielekkäällä tavalla. Vaikka pääpiirteittäin suunnittelin videoiden sisällöt etukäteen, kuvasin videot melko spontaanilla otteella, sillä en halunnut autenttisuuden kärsivän liikaa. Opettajat kiittelivät lähettämistäni videoista ja vaikuttivat selvästi arvostavan sitä, että huomioin heidät, vaikkemme voineet järjestää vierailuja normaaliin tapaan. Henkilökohtaisesti videoiden tekeminen oli todella opettavainen prosessi, jonka aikana sain mahdollisuuden kehittää omaa esiintymistäni kameran edessä, ja toisaalta sain myös kokemusta videoiden kuvaamisesta sekä peruseditoinnista. Kun lähetin opettajille sähköpostia, joka sisälsi linkin videotervehdyksiin, annoin lisäksi oppilaille tehtäväksi kirjoittaa minulle kirjeen, joka käsittelisi videotervehdyksen herättämiä ajatuksia. Pian videotervehdysten jälkeen Siitonen kertoi, että Kielilähettiläät aikovat myös pilotoida etävierailuja kouluissa. Jälleen kerran olin halukas kokeilemaan ja toukokuun alussa vierailen Salpausselän koulussa Lahdessa. Suunnittelin rakenteet erikseen sekä yläasteille että lukioille. Sisällytin molempiin rakenteisiin ennakkotehtäviä, joiden tarkoituksena on valmistaa oppilaita keskusteluun, joka käytäisiin zoom-sovelluksen välityksellä. Koska ajatuksenamme on jakaa luokka useampaan osaan ja pitää zoom-vierailut 10–15 minuutin mittaisina, näin järkeväksi painottaa vierailuissa keskustelua. Tästä syystä ennakkotehtävät
sisältävät kysymyksiä Kielipodeista ja YouTube-videoista, joissa kerron oman tarinani sekä annan esimerkkejä tavoista opetella ruotsin kieltä vapaa-ajalla, ruotsinkielisistä opiskelumahdollisuuksista sekä ruotsin kielen merkityksestä työelämässä. Kielilähettiläänä antoisinta on alusta alkaen ollut mahdollisuus nähdä, miten omien kokemusten kautta voin inspiroida ja kannustaa nuoria löytämään omat vahvuutensa. Kaksikielisyyden voima on sen ihmisiä yhdistävässä vaikutuksessa, ja siksi edes yhteiskunnan poikkeukselliset olosuhteet eivät voi estää tämän sanoman viemistä eteenpäin. Kannustan lämpimästi myös Pohjola-Nordenin jäseniä ryhtymään Kielilähettiläiksi!
Miska Siilin Kielilähettiläs
Undantagsförhållandena har givit Språkambassadörerna en möjlighet att testa nya sätt att inspirera elever Stundom kan förändringar i verksamhetsomgivningen tvinga en att hitta på alternativa sätt att agera. Undantagsförhållanden som råder i Finland har också satt Språkambassadörerna inför en ny utmaning: efter att skolorna blev stängda var man tvungen att inhibera vårens besök, och såtillvida har man inte haft möjlighet att förverkliga dem enligt den etablerade praxisen. Således har Språkambassadörerna – enligt många andra aktörers sed – strävat efter att utnyttja de möjligheterna som olika distansanslutningar har tagit med sig. Projektkoordinatorn av Språkambassadörerna Jaan Siitonen tog kontakt med mig och föreslog att jag skulle göra en videohälsning till varje skola, där ett överenskommet besök hade blivit inhiberat eller förflyttat. Jag tog chansen med förslaget med öppenhet, och började fundera på innehållet av videohälsningar. Som resultat kom till stånd flera 10–20 minuters hälsningar. I videor var mitt mål att mer koncentrerad gå igenom en normal struktur av ett skolbesök. Till början berättade jag min berättelse; varför ville jag lära mig svenska, hur har jag lärt mig språket, vad har jag studerat, och hurdan nytta har jag haft av språkkunskaperna som helhet. Efter detta övergick jag till att behandla olika fritidsaktiviteter genom vilka man kan förbättra sina språkkunskaper. I denna del del nämnde jag bland annat olikartade svenskspråkiga
filmer, serier, bloggar, YouTube-kanaler, musik samt böcker, vilka hjälper en att lära sig språket på ett meningsfullt sätt. Även om jag i huvuddrag planerade innehållen av videor i förväg, filmade jag videor med ett ganska spontant grepp eftersom jag inte ville att autenticiteten skulle lida för mycket. Lärarna tackade för videorna vilka jag hade skickat och verkade tydligt uppskatta att jag noterade dem, även om vi inte hade möjlighet att ordna besöken enligt vanlig kutym. För mig personligen var göranden av videor en väldigt lärorik process under vilken jag fick möjligheten att utveckla mitt framförande framför kameran, och å andra sidan fick jag också erfarenhet om videobandning samt om grundläggande editering. När jag skickade mejl som innehöll länken till videohälsningarna till lärarna, gav jag ytterligare till elever som uppgift att skriva för mig ett brev som skulle behandla tankar som videohälsningen hade väckt hos dem. Som språkambassadör har det mest givande redan från första början varit att kunna inse hur man genom sina egna erfarenheter kan inspirera och uppmuntra ungdomar att hitta deras egna starka sidor. Styrkan med tvåspråkighet ligger hos effekten som förenar människor, och därför kan inte ens samhällets extraordinära omständigheter förhindra en att bära detta budskap vidare.
Miska Siilin Språkambassadör
Kielipodi on syksyllä aloitettu podcast-sarja, joka löytyy Kielilähettiläiden verkkosivuilta. Miska Siilin (oik.) osallistui ensimmäisen jakson tekemiseen. Kuva: Jessica Lillbåsk
Kielilähettiläät lyhyesti • Missio: ”Herättää oppilaiden sisäinen motivaatio oppia ruotsin kieltä Kielilähettiläiden inspiroivien tarinoiden avulla” • Kielilähettiläät kertovat oman inspiroivan tarinansa, miten oppivat ruotsin kielen ja miten nämä ovat tästä hyötyneet. Kielilähettiläs vierailee lähtökohtaisesti kotipaikkakunnallaan • Vuodessa tehty 496 fyysistä vierailua ja 15 etävierailua yli 180 koulussa • Noin 70 Kielilähettilästä mukana verkostossa • Halukkuudestaan ryhtyä Kielilähettilääksi voi ilmaista täyttämällä sähköisen lomakkeen sivulla www.kielilahettilaat.fi Kielilähettilään voi tilata kouluunsa samasta osoitteesta • Syksystä 2020 eteenpäin vierailuja tehdään myös ruotsinkielisten koulujen suomen kielen tunneilla • HundrED verkosto on valinnut Kielilähettiläät vuoden 2020 kansainvälisten koulutusinnovaatioidensa joukkoon • Projekti päättyy vuoden 2021 lopussa, minkä jälkeen vierailutoiminta on tarkoitus rakentaa pysyväksi osaksi kielenopetusta. Projektin jälkeen on tarkoitus ottaa mukaan myös muita kieliä • Kansalliskielet ry vastaa projektin toteutuksesta ja Svenska kulturfondenin Hallå! -hanke toimii rahoittajana ja syksystä 2020 eteenpäin myös Suomen kulttuurirahasto • Lisätietoja: www.kielilahettilaat.fi Projektijohtaja Jaan Siitonen, 0415305531, jaan.siitonen@kielilahettilaat.fi
Pohjola-Norden Ry
25
Barnens rätt på jorden här i Norden Alla barn har rätt till ett namn, en åsikt och mycket mer. Traditioner och språk är inte bara en rikedom utan även en mänsklig rättighet. Detta slås fast i FN:s barnkonvention, vars syfte är att garantera alla barn deras mänskliga rättigheter – i Finland, Norden och runt om i världen. Text: Elin Sundell
Det pedagogiska materialet finns i Luckans materialbank.
26
Pohjola-Norden Ry
Informations-
och
kulturcentret
Luckan ville arbeta med barnkonventionen med en stark nordisk förankring. Idén om en ny nordisk utställning föddes år 2018 och 2019 startade projektet Barnens rätt på jorden här i Norden. Producenterna Anna Keto och Elin Sundell som arbetar med detta barnkulturprojekt vill att både barn och vuxna görs delaktiga i frågor som berör bägge två. Speciellt samhälleliga frågor som berör social och kulturell hållbarhet, eftersom framtiden är barnens. Projektet har hittills utvecklat en interaktiv verkstad för barn och fem nordiska konstverk med pedagogiskt material. Projektet kommer skapa ytterligare en verkstad, mer material och kommer vid projektslutet ha involverat alla Nordens länder och självstyrda områden. Förutom Sundell och Keto så har Larrie Griffis och Marica Fagerholm-Åsten deltagit i projektet. Griffis träffade daghemspersonal i Nuuk och Reykjavik för att diskutera genuspedagogik och mobbningsförebyggande arbete, medan Fagerholm-Åsten har arbetat med pedagogiskt material. Projektet finansieras av bland annat Svenska kulturfonden och Nordiska ministerrådet.
Nordiska besök inspirerade
Förutom innehållsproduktion möjliggjorde projektet nordiska besök som varit inspirerande och kompetenshöjande. Hittills har projektet besökt Grönland, Island och Norge. “Besöken har varit berikande för oss som producenter. Det är viktigt att kun-
Karaktären Fine (Anna Keto) träffade barn i Nuuk, Grönland.
na se nya samarbetsmöjligheter inom Norden. Ett starkt intresse för nordiskt samarbete finns inom vår organisation”, säger Sundell. En känsla av att konst och kultur är av stor betydelse både i större och mindre samhällen växte fram under resorna. Luckan besökte kulturinstitutioner som Oslo Nye Teater, Kulturhuset Harpa, Nordens hus i Reykjavik, Nordens institut på Grönland, Nuuk Kunstmuseum och Vulkanmuseet Eldheimar. De nordiska besöken öppnade upp samhället, naturen och landets historia.
Ny verkstad om rättigheter
Verkstaden som skapades inom projektet är interaktiv och uppmärksammar olika rättigheter. “Bor du i Norden, eller någonstans på jorden, ska du få ett namn” berättar Fine.
Verkstadens huvudkaraktär Fine hade högläsning ur en bok om barnets rättigheter, och efteråt fick alla barn en egen bok och färgpennor i sin hand. I boken fanns tomma sidor, där barnen fick rita hur de upplever rättigheter i sin egen vardag. “Det var spännande att dra verkstaden till barn med annat modersmål än en själv. Det gick hur bra som helst och roligt att barnen ivrigt följde med”, säger Keto. Rättigheter som diskuterades var rätten till att ha ett namn och en åsikt, rätten att leka och ha egna traditioner i sitt hem. Barngrupper i Helsingfors, Kyrkslätt, Karleby, Nuuk, Oslo, Reykjavik och Uleåborg har fått delta i verkstaden. De flesta barnen utomlands fick genom verkstaden sitt första möte med Finland och finlandssvenska. I Nuuk och Reykjavik användes på förhand inspelade översättningar under verkstaden. Med stöd av pedagoger på plats och med konsten som ett gemensamt språk, skapades en spännande inlärningssituation och dialog.
Konstverk om Norden
Ett av projektets främsta målsättning har varit att skapa en nordisk utställning för barn, med ett arbetssätt som involverade barnen i det kreativa arbetet. Keto och Sundell dokumenterade barns teckningar efter verkstäderna i Nuuk, Oslo, Reykjavik och Uleåborg, för att sända till projektets konstnär Linda Bondestam. Bondestam är en prisbelönt finlandssvenskt konstnär Barnen fick rita under den interaktiva verkstaden. Pohjola-Norden Ry
27
som har en bred erfarenhet av att arbeta med barnkultur. Inom projektet skapade hon fem nordiska konstverk, inspirerad av barnens teckningar. Konstverken uppmärksammar barnets rättigheter och nordiska landskap, årstider och språk. Finlandskonstverket uppmärksammar rättigheten att ha ett namn, Finlands officiella språk och ett vinterlandskap, medan islandskonstverket uppmärksammar rätten att ha en åsikt, isländska och en sommardag nära en vulkan.
Anna Keto vid operahuset i Oslo, Norge.
Material om barnkonventionen
För att projektet ska kunna nå ut till fler barn skapades slutligen ett pedagogiskt material kopplat till konstverken. Information kombinerades med förslag för diskussion, lek och skapande verksamhet. Materialet är på svenska och riktar sig till pedagoger som vill arbeta med nordiska frågor och barnets rättigheter med sina barngrupper. “Det pedagogiska materialet ska inspirera till nya arbetssätt”, säger Keto. Förutom Luckans material, som får användas kostnadsfritt, finns det många andra material om hur man kan arbeta med barnkonventionen. Det som gör Luckans material unikt är den nordiska dimensionen, som involveras på ett lekfullt och kreativ vis. •
28
Elin Sundell i Nuuk Kunstmuseum i Nuuk, Grönland.
Om Luckan • Luckan är ett finlandssvenskt informations- och kulturcenter som finns i Borgå, Helsingfors, Karleby, Kimitoön, Kristinestad, Kyrkslätt, Närpes, Raseborg, Tammerfors, Uleåborg och Åbo. • Luckan arbetar med information, ungdomsfrågor, kultur och integration på svenska. • Kulturaktiviteter och föreställningar för barn arrangeras på alla orter där Luckan verkar. • Förutom lokala tjänster erbjuder Luckan flera digitala tjänster, såsom Fyrk.fi, Kulturforum.fi, Tips om tillgänglighet, Ärligt talat-chatten och Dörren. • Det nordiska materialet hittas i Luckans materialbank: barnkultur.luckan.fi/materialbank. Mer info om projektet fås via barnkultur@luckan.fi • Mer info om Luckan på luckan.fi
Pohjola-Norden Ry Biblioteket i Nordens Hus i Reykjavik, Island. Huset är designat av Alvar Aalto.
verkkokirjakauppa
Laajasta valikoimasta löydät kaikki koঞmaiset kirjat sekä noin 15 miljoonaa ulkomaista kirjaa.
Tilaa kirjat osoi eesta: www.booky.
Suomalainen perheyritys
Pohjola-Norden Ry
29
@bookykirjat
Isyysvapaat on tasa-arvokysymys Suuri osa Pohjola-Nordenin toiminnasta on suunnattu perheille ja haluammekin edistää perheitä yhdistävää toimintaa. Monissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että vain harva suomalaisista isistä pitää pidemmän isyysvapaan tai isyysvapaata ollenkaan. Verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, isien vapaat Suomessa ovat hyvin lyhyitä. Teksti: Markus Lyyra | Kuva: Katie Emslie / Unsplash Lapsi tuntee olonsa turvalliseksi, jos
hän saa luoda vahvat siteet molempiin vanhempiinsa jo varhaisiällä, mutta se edellyttää sitä, että molemmat vanhemmat ovat mukana jo varhaiskasvatuksessa. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että isät olisivat pidempään isyysvapailla lapsen ollessa pieni ja näin ollen isät osallistuisivat entistä enemmän vanhempainvapaiden viettoon. Tietenkään se ei ole mitään vapaiden viettoa, vaan rauhaa saada tutustua uuteen tulokkaaseen ilman työelämän luomia paineita. Isien pidemmät vapaat hyödyttävät koko perhettä ja se on suuri etu sekä lapselle että koko perheelle. Lisäksi se tuo lisää tasa-arvoa kotona, jossa äidin ei tarvitse ottaa koko vastuuta perheestä ja kotitöistä. Tämän ollessa taustalla, Pohjola-Norden aloittaa projektin, joka nostaa esiin tätä problematiikkaa ja haluaa tukea isiä olemaan pidempään isyyslomalla tai ottamaan ylipäätään isyysvapaata lasten kanssa. ”Koti-isät” on projekti, joka kannustaa isiä olemaan isyyslomalla, ottamaan isän roolin ja samalla tapaamaan toisia samassa tilanteessa olevia isiä. ”Koti-isät”-projekti tarjoaa mahdollisuuksia ja työkaluja isien oman tiedon ja taidon kehittämiseen sekä verkostoitumiseen ja samalla myös kenties oman uran edistämiseen. Projektin tarkoitus edellä mainitun lisäksi on se, että isät saisivat pitkään kotona ollessaan paremman itsetunnon vanhempana. He tuntevat vaikuttavansa merkittävästi lapsen kehitykseen ja että he ovat lapselle tärkeitä ja tarvittavia. On tärkeää, että isät tuntevat hallitsevansa ja kykenevänsä ottamaan vastuun ja huolehtimaan uudesta tulokkaasta. Koti-isät -projektin tavoite on, että lopulta isien varhainen osallistuminen lastensa elämään jatkaisi isien
30
Pohjola-Norden Ry
jatkuvaa osallistumista lastensa kasvattamiseen. Kaksi tasa-vertaisesti mukana olevaa vanhempaa tarjoavat lapselle turvallisemman ympäristön, jossa lapsi on vähemmän haavoittuvaisempi ja jossa lapselle kehittyy parempi kognitiivinen, sosiaalinen sekä tunne- ja psykologinen ymmärrys. ”Koti-isät”-projektin tavoitteena on parantaa isien tahtoa hoitaa lapsiaan, uskallusta ottaa pidempi isyysloma ja vaikuttaa siten työelämän ja yhteiskunnan tilanteeseen ja kehittymiseen. Kotona olevat isät osallistuvat yhteiskunnan kehittämiseen siten, että heillä on yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä myös työelämässä. Pohjola-Norden tulee ottamaan yhteyttä eri työnantajiin ja yrityksiin, jotka haluavat olla mukana tässä projektissa ja jotka tulevat saamaan ”vanhempainystävällinen”-sertifikaatin. Tällä sertifikaatilla työnantajat ja yritykset saavat positiivista huomiota ja julkisuutta myös mediassa. Tämä sertifikaatti puolestaan voi johtaa siihen, että parit, jotka suunnittelevat lasten hankkimista lähitulevaisuudessa, uskaltavat myös hakea työtehtäviin näiden työnantajien parista ja lahjakkaat ja osaavat ihmiset myös hakeutuisivat myös tällaisten työnantajien pariin. Viime aikoina on keskusteltu paljon – eikä pelkästään hallituksen tekemän linjauksen vuoksi – isien roolista lasten elämässä ja siitä, uskaltavatko isät jatkaa pidempää isyysvapaata. Jos isät pitävät pidemmät isyysvapaat tai isyysvapaata ylipäätään, niin se helpottaisi myös äitien paluuta esimerkiksi osa-aikatöihin. Paluu työelämään saattaa olla vaativaa, tai jopa melkein mahdotonta, jos äiti on ollut kotona yksin esimerkiksi kolme-neljä vuotta lastensa kanssa. Lapsille on tärkeää luoda luonnollinen suhde molempiin vanhempiinsa ja näin
voitaisiin tarjota ainutlaatuinen mahdollisuus osallistua kasvatukseen. Projektin toinen tärkeä tavoite on myös tarjota turvallinen verkosto koti-isille, jolloin he voisivat vaihtaa ajatuksia myös vanhemmuudesta, mahdollisista turhautumisista, sekä mahdollisuuksista yhdistää koti-isyys uraan/työhön. Tärkein tavoite kuitenkin on lisätä aiheeseen liittyvää ymmärrystä ja ennen kaikkea suomalaisten isien halua ottaa vanhempainlomaa. Haluamme tämän projektin kautta muuttaa nykyistä ajattelutapaamme siihen liittyen, että isät eivät olisi kotona lastensa kanssa. Dokumentoimme jatkuvasti projektin palautetta ja kehitämme projektia näiden vastausten perusteella. Pitkään koti-isänä oleminen lähettää tärkeän viestin muille isille ja isyysvapaata harkitseville. Se auttaa normalisoimaan ja modernisoimaan isän vanhemmuusimagoa. Isät, jotka ovat olleet jo pitkään vanhempainvapaalla ja tuntevat siten olleensa paremmin yhteydessä lapsiinsa, voivat kertoa kokemuksistaan ja suositella myös muille isille pidempää vanhempainvapaata. Projektin loputtua olemme toivottavasti onnistuneet muokkaamaan kuvaa tämän päivän isistä. Tasavertaisempi vanhempienvapaiden hyödyntäminen palvelee sekä yhteiskuntaa että yksittäisiä perheitä. Tällainen kehitys toivottavasti jatkuu myös samaan suuntaan, mutta meidän kaikkien on otettava vastuu osallistumisesta ja kehityksen vauhdittamisesta projektin aikana ja sen jälkeen. Tässä Pohjola-Norden haluaa olla suunnannäyttäjä muutamaa vuotta ennen yhdistyksen 100-vuotisjuhlia. •
Lapsi tuntee olonsa turvalliseksi, jos hän saa luoda vahvat siteet molempiin vanhempiinsa jo varhaisiällä.
Pohjola-Norden Ry
31
ELÄMYSTEN KOTI, MYÖS ETÄNÄ.
Tutustu Turun Kaupunginteatterin ohjelmistoon: teatteri.turku.fi
MYYNTIPALVELU 02 262 0030
Matka-Agentit palvelee Pohjola-Norden ry:n jäseniä kaikissa matka-asioissa! Kaupunki- ja kiertomatkat, teemamatkat, pitkät lomat, lento- ja laivaliput, hotellivaraukset – myös kaikki yhdistyksesi ryhmämatkat minne vain, milloin vain! Pyydä tarjous ryhmat@matka-agentit.fi tai soita!
TEAT TER I.TUR KU.FI
PITKÄT LOMAT 2020 Espanjan aurinkorannikko TORREMOLINOS 18.10.-12.11. • alk. 1.190,31.10.-25.11. • alk. 1.090,22.11.-14.12. • alk. 890,FUENGIROLA 15.11.-7.12. • alk. 1.090,-
JOULUN AIKAAN 2020
Katso kaikki matkamme
matka-agentit.fi Lisää matkavaihtoehtoja
www.matka-agentit.fi Varaa matkasi 24h • Vapaa-ajan matkat puh. 010 321 2800 Puhelut 8,28 snt/min (+alv 24%).
KESKI-VIETNAM 18.-27.12. • alk. 2.395,ANDALUSIA 20.-28.12. • 1.095,BUDAPEST 22.-26.12. • 895,TALLINNA 23.-26.12. • 240,TARTTO 23.-26.12. • alk. 340,Uuden vuoden juhlaa WIENISSÄ 30.12.-2.1. • 1.075,– sis. myös uuden vuoden konsertti 31.12. Schönbrunnin linnassa Suomalainen matkanjärjestäjä HELSINKI, Teollisuuskatu 21 JOENSUU, Kirkkokatu 20 PORVOO, Lundinkatu 16
Matka agentit
Liity jäseneksi Henkilöjäsenyys Henkilöjäsenet kuuluvat oman paikkakuntansa paikallisyhdistykseen ja voivat osallistua sekä paikalliseen että valtakunnalliseen toimintaan. Jo jäseneksi liittyminen on pohjoismaisen yhteistyön tukemista. Pohjola-Nordenin jäsenet saavat myös jäsenlehden sekä erilaisia jäsenetuja. Jäseneksi liitytään kalenterivuodeksi kerrallaan. Jäsenmaksu on 22 euroa. Muista kirjoittaa, mihin paikallisyhdistykseen haluat liittyä! Kannatusjäsenyys Pohjola-Nordeniin voi liittyä myös kannatusjäseneksi. Kannatusjäsenyys eroaa tavallisesta henkilöjäsenyydestä siten, että kannatusjäsenet eivät ole minkään Pohjola-Nordenin paikallis- tai muun yhdistyksen jäseniä, eikä heillä siten ole edustus- tai äänioikeutta esimerkiksi liittokokouksessa. Kannatusjäsenmaksu on sama kuin henkilöjäsenen ja kannatusjäsenet saavat samat jäsenedut kuin perinteiset henkilöjäsenet. Jos haluat liittyä kannatusjäseneksi, älä valitse paikallisyhdistystä. Nuorisoliiton jäsenyys 15-29-vuotiaat voivat liittyä Pohjola-Nordenin Nuorisoliittoon. Jäsenyys on maksuton. Liity Nuorisoliiton jäseneksi osoitteessa pnn.fi. Perhejäsenyys Mikäli perheessäsi on jo Pohjola-Nordenin jäsen, voit liittyä perhejäseneksi. Perhejäseniksi lasketaan kaikki samassa taloudessa asuvat henkilöt. Jäsenmaksu on 12 euroa. Yhteisöjäsenyys Järjestöt voivat liittyä Pohjola-Nordenin yhteisöjäseniksi. Yhteisöjäsenet voivat asettaa edustajiaan ehdolle Pohjola-Nordenin päättäviin elimiin ja voivat näin vaikuttaa pohjoismaiseen yhteistyöhön. Yhteisöjäsenen jäsenmaksu määräytyy yhteisön koon mukaan. Koulujäsenyys Koulut voivat liittyä Pohjola-Nordenin koulujäseneksi 20 euron vuosimaksulla. Koulujäsenet saavat Pohjolaan liittyvää ajankohtaista materiaalia ja tietoa pohjoismaisista kursseista, stipendeistä ja uusista oppimateriaaleista. Koulualan sivuilta voit lukea lisää koulujäsenyydestä. Kirjastojäsenyys Kirjastot voivat liittyä Pohjola-Nordenin kirjastojäseniksi 20 euron vuosimaksulla. Kirjastojäsenet saavat kirjastoviikon materiaalin automaattisesti postitettuna, Pohjola-Nordenin sekä Ruotsin Föreningen Nordenin jäsenlehden sekä apua Pohjola-hyllyn perustamiseen kirjastoon.
Tule mukaan toimintaan ja liity jäseneksi! Bli medlem! Jäsenyys on kannanotto pohjoismaisuuden puolesta. Medlemskap är ett ställningstagande för det nordiska samarbetet. Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa pohjola-norden.fi. Du kan ansluta dig även på pohjola-norden.fi. Haluan liittyä henkilöjäseneksi / Jag vill ansluta mig som personmedlem (22€) Haluan liittyä Pohjola-Nordenin kannatusjäseneksi / Jag vill ansluta mig till Pohjola-Norden som stödmedlem (22€) Perhejäsenyys / Familjemedlemskap (12€) Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsenyys / Medlemskap i Pohjola-Nordens Ungdomsförbund (ilmainen/ gratis) Koulujäsenyys / Skolmedlemskap (20€) Yhteisöjäsenyys / Medlemskap för samverkande organisationer (Jäsenmaksu määräytyy yhteisön koon mukaan) Kirjastojäsenyys / Biblioteksmedlemskap (20€) Nimi / Namn
Osoite / Adress
Bli medlem Personmedlem Personmedlemmarna hör till föreningen på hemorten och kan delta både i den lokala och i den riksomfattande verksamheten. Redan genom att bli medlem stöder man det nordiska samarbetet. Pohjola-Norden erbjuder dessutom sina medlemmar en tidskrift och olika medlemsförmåner. Man är medlem ett år i taget. Medlemsavgiften är 22 euro. Kom ihåg att skriva vilken lokalförening du vill ansluta dig till! Stödmedlemskap Det är också möjligt att ansluta sig till Pohjola-Norden som stödmedlem. Stödmedlemskapet skiljer sig från personmedlemskap så att stödmedlemmarna inte är medlemmar i någon av Pohjola-Nordens lokal- eller andra föreningar. Stödmedlemmarna har inte heller representations- eller rösträtt på t ex förbundsmötet. Medlemsavgiften för stödmedlemmar är samma som för personmedlemmar och stödmedlemmarna får samma medlemsförmåner som traditionella personmedlemmar. I fall du vill bli stödmedlem, skriv inte ned någon lokalförening. Ungdomsmedlem Om du är 15-29 år gammal, kan du bli medlem i Pohjola-Nordens Ungdomsförbund. Medlemskapet är gratis. Anslut dig till Ungdomsförbundet på pnu.fi.
Postinumero ja -toimipaikka / Postnummer och -anstalt
Puhelin / Telefon
Sähköposti / E-post
Yhdistys / Förening
Haluan jäsenmaksulaskuni sähköpostilla / Jag vill ha min medlemsfaktura per e-post
Lisätietoja /Ytterligare uppgifter
(Koulu- tai yhteisöjäsenen laskutusosoite ja yhteyshenkilön tiedot / Skol- eller organisationsmedlemmens faktureringsadress och kontaktpersonens uppgifter)
Familjemedlem Om det redan finns en medlem i din familj, kan du bli familjemedlem. Till familj räknas alla som bor i samma hushåll. Medlemsavgiften är 12 euro. Samverkande medlem Även din organisation kan bli medlem i Pohjola-Norden. Samverkande medlemmar kan ställa upp sina representanter i valen till Pohjola-Nordens beslutsfattande organ och på så vis påverka det nordiska samarbetet. Samverkande medlemmars avgift beror på organisationens storlek. Skolmedlemskap Skolor kan också bli medlemmar i Pohjola-Norden för ett medlemspris på 20 euro per år. Skolmedlemmar får aktuellt material om Norden och information om nordiska kurser, stipendier och nytt läromaterial. Biblioteksmedlemskap Biblioteken kan ansluta sig som medlemmar i Pohjola-Norden för ett medlemspris på 20 euro per år. Biblioteksmedlemmar får biblioteksveckans material automatiskt, Pohjola-Nordens samt Föreningen Norden i Sveriges medlemstidning, samt hjälm med att bygga en Norden-hylla i sitt bibliotek.
Päiväys ja allekirjoitus / Datum och underskrift
Yhteystietojani käytetään ainoastaan Pohjola-Nordenin ja sen yhdistysten omaan tiedotukseen eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille. Löydät jäsenrekisteriselosteemme osoitteesta pohjola-norden.fi kohdasta Jäsenille.
Kontaktuppgifterna används endast för Pohjola-Nordens och dess föreningars information och ges inte ut till utomstående. Du hittar vår medlemsregisterbeskrivning på pohjola-norden.fi under Medlemmar.
Pohjola-Norden Vastauslähetys Sopimus 5005877 00003 Helsinki
PohjolaNorden maksaa postimaksun / Pohjola-Norden betalar portot
Taita ja niittaa tästä Vik och häfta ihop
Lisätietoa Pohjola-Nordenista osoitteessa www.pohjola-norden.fi Läs mer om Pohjola-Norden på www.pohjola-norden.fi
YLI 3 000
Rovaniemi
AJONEUVON VALIKOIMA sekä ammattitaitoinen huolto ja varaosat Vaasa osoitteesta RINTA-JOUPPI.COM
Ylivieska Kokkola Tervajoki Jyväskylä Keuruu Pori
Rauma Turku
Oulu Kempele
Lempäälä
Joensuu Mikkeli
Kouvola
Hyvinkää Järvenpää Salo
Porvoo Vantaa Espoo Helsinki
E L L O N N O U L Ä Ä V Y H E L L O K A P M JA LO Matsmart on verkossa toimiva hävikkikauppa jonka tavoitteena on tehdä arjen valinnat helpoiksi. Siksi myymme vain ympäristön kannalta kestäviä tuotteita alennetuin hinnoin. Meidän kauppamme on puhelimessasi. Tai läppärissäsi. Mene nettikauppaamme, klikkaa haluamaasi tuotetta ja lisää se ostoskoriisi. Katsele ympärillesi ja kerää vaikka koko kori täyteen laadukkaita ja ympäristölle kestäviä tuotteita - muunlaisia et meiltä löydäkään. Sitten jatka suoraan jonon ohi kassalle, valitse sinulle sopiva toimitustapa (kotiovi tai lähin noutopiste) ja viimeistele ostoksesi. Siinä se. Me alamme pakkaamaan lähetystäsi ja sinä voit fiilistellä hetken sitä, miten yhdellä ja samalla teolla säästit sekä ympäristöä että omaa lompakkoasi. Toimitamme koko Suomeen!
: A L L I D O O K 10 A L O J H O P
*: Koskee uusia asiakkaita jotka ostavat tuotteita yli 35 eurolla. Voimassa 1.11.2020. 1 per asiakas.
Tuotteet saattavat päätyä hävikkiin useasta eri syystä: • • • •
Tuotetta on valmistettu liikaa Pakkaus on jotenkin virheellinen Kausivaihtelut Lyhyet parasta ennen -päiväykset
Koska haluamme juhlia arjen pieniä sankaritekoja, tarjoamme nyt sinulle uutena asiakkaana erikoisedun. Naputa siis sisään www.matsmart.fi ja lähde heti hyödyntämään etukoodisi!
TA ALENNUS
10%*
