Kuusi kysymystä ravintolayrittäjä Mika Tuhkaselle

Panimomestari Mika Tuhkanen päätyi ravintolayrittäjäksi perheensä kautta. Suvusta löytyy ravintolayrittäjiä pidemmältäkin historiasta, mutta ravintola Beer Hunter’s toimii Mikan kautta toisessa ja hänen lapsiensa kautta kolmannessa polvessa. Kysyimme Mikalta kuusi kiperää kysymystä ravintolayrittäjyydestä.

Onerva Puhakka & Klaus Niemi kuvat

Onerva Puhakka

Mikä sun mielestä on parasta yrittäjyydessä?

Parasta yrittäjyydes vai? No siis tekis mieli vastat et se vapaus, vapaus tehä mitä haluaa. Mut tavallaan myöskin se, jotenki niinku tykkää siit pienest, stressi on vähän väärä sana mut siit semmosest paineesta. Niinku et, ei niinku voi hellittää, koko ajan täytyy puskee eteenpäin. Se on yks. Ja sit mul tulee hyvä olo, kun mää nään et henkilökunta tykkää olla töissä. Ja toivon, että niin henkilökunta kuin asiakkaat näkee sen, kuinka paljon heistä välitän.

Entä mitkä on yrittäjyyden pahimpia puolia?

Varmaan silti se stressi. Tavallaan välillä on sellaisia tilanteita, että vaikka yrität kuinka paljon niin mikään ei riitä. Tavallaan se vaikeus, on se sitten taloudellinen tai et saa sitä henkilökuntaa tai mikä tahansa semmonen vaikeus ja se, että se pitää sut koko ajan hereillä. Ja sit meet illal nukkumaan ja et saa unta kun pohdit sitä asiaa ja aamulla kun heräät niin taas uudestaan ne samat asiat mieleen. Sitten kun se stressi menee tosi pitkälle, niin se on se pahin asia siinä yrittäjyydessä. Toki toivoisi, että ain pystys menemään kohtuu helposti eteenpäin ja pitää kaikist huolta ja tehä niitä asioita mitä haluais.

Mikä on sun mielipide pori laisesta ravintolakulttuurista?

Jos vastaan yrittäjän näkökulmasta, niin varmaan se, et on aika helppoo, et aika vähän on kilpailuu. Ja sit taas asiakkaan näkökulmasta, niin sit taas vähän toivois enemmän kilpailua. Käydään kuitenkin paljon syömässä tässä keskustassa, niin kaipaisi vähän vaihtelua siihen.

Millaisina opiskelijat näkyvät ravintola-alan yrittäjälle ja milloin yhteistyö opiskelijajärjestöjen kanssa on alkanut Porissa?

Kyllä ne on jonkun verran näkynyt niinku aina. Ehkä viimeinen noin kymmenen vuotta on ollut semmosta aikaa, että opiskelijoita on ollut vielä enemmän. Mutta itse asiassa vuodesta 1999, eli melkein ravintolan perustamisesta asti on tehty opiskelijajärjestöjen kanssa yhteistyötä. Opiskelijat näkyy ravintoloissa varsinkin silloin kun on opiskelijatapahtumia. Ja onhan se toi- minta lisääntynyt Porissa välin suvantoaikojen jälkeen. Toivoisin, että tänne tulis opiskelijoita vielä enemmän kuin mitä nyt on.

Onko sinulla vappuperinteitä?

Perinteisesti olen vappuna ollut töissä. Kun se on semmonen työläisten juhla. Useesti töissä olleena olen vappumarssia seurannut, tosta ovelta sitä kattellu. Silloin kun oon ollu pieni kakara, niin meil aina kaikki pyhät on ollu arkipäivinä. Eli silloin kun on pyhät ja kaikki muut juhlii, pitää hauskaa niin mun vanhemmat on ollu töissä. Ja se on tietysti tarttunu minuun sit tän uravalinnan kautta. Nyt ihan viimesinä vuosina on ollut silleen, et on joitain pyhäpäiviä ollut vapaalla ja onhan se vähän outoa, kun ei niistä oikein osaa nauttia sillai kuin mitä muut.

Onko sulla jotain terveisiä opiskelijoille, jotka miettivät yrittäjyyttä yhtenä uravaihtoehtona?

Älyttömän hyvä vaihtoehto! Superhyvä vaihtoehto. Mä en tiedä mitä mä tekisin, jos en mä olis yrittäjä. Voi olla, että se on luonteenpiirrekin. Ja ehkä siin on myöskin sit semmonen jotenki, mä en sit tiedä tuleeko se sen yrittäjyyden kautta vai syntyykö vaan osa ihmisistä yrittäjiks ja sit ne alkaa yrittäjiks. Sen piinan kestäminen ja se stressikestävyys ja kun se piuha ei katkee tuolt pääst niin nopeesti kuin mitä ei-yrittäjällä. Jokainen tietää sen omalta kohdaltaan, jos on valmis yrittäjäksi. Toki on varmaan paljon yrittäjiä, jotka yrittäjyyden loputtua menee niin sanottuihin normaalitöihin ja toisin päin. Mut yrittäjyys vaatii paljon töitä ja se on ainakin hyvä ottaa aluksi huomioon, kun aloittaa yrittäjänä. Voi olla, että tuo digitalisaation on hieman muuttanut sitä. Että, jos keksit jonkun super hyvän kaavan niin pystytään tekee asioita. Mut et se kun kattelee niit tarinoit mitä yrittäjistä usein kerrotaan, varsinkin tän päivän somemaailmoissa ja muissa, et mä olen keksiny tämmösen ja tämmösen asian ja viiden vuoden pääst mä myyn sen seittemäl miljardil pois. Niin toki niit tarinoit on useita, mut sit siin kokonaisuudessa niin se on mikroskooppisen pieni mitä niit on. Ja niistä tietysti puhutaan paljon. Et jos ajattelee, et mä teen tän yrityksen sillai et mun ei tarvii vuoden päästä tehdä yhtään töitä niin sit ei ehkä kannata alottaa. Mut jokainen sen tietää itte.