Ponsse News 1/2019, FI by Ponsse Plc

SUOMI

PONSSEN ASIAKAS- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2019

PONSSE NEWS

VIKMANIEN PERHE

TÄYTTÄ KAASUA TYÖSSÄ JA VAPAALLA

HYNYNEN JA KŘENEK

YRITYS KÄYNTIIN VAIHTOKONEILLA

JURI GALKIN

HYVÄ TYÖILMAPIIRI MOTIVOI TIIMIPELAAJAA

PONSSE NEWS PONSSEN ASIAKAS- JA SIDOSRYHMÄLEHTI JULKAISIJA

Ponsse Oyj Ponssentie 22, 74200 Vieremä PÄÄTOIMITTAJA

Katja Paananen

TOIMITUS & SISÄLTÖ

Ponsse Oyj ISSN 2489-9488 (painettu) ISSN 2489-9496 (verkkojulkaisu) TOIMITUSKUNTA

Juho Nummela, Katja Paananen, Juha-Matti Raatikainen, Marika Ryytty, Jarmo Vidgrén, Juha Vidgrén ULKOASU & TAITTO

Luova Työmaa KANSIKUVA

Ponsse Oyj

4 MAAILMAN PARHAAT VAIHTOKONEET

20 P ONSSE MOMENT

10 WIKMANS SKOGSMASKINER AB

22 R OGER LEJEUNE

Ruotsin pohjoisin Ponsse on Vikmaneilla Jällivaarassa 14 PONSSELAINEN: HARVESTERIPÄIDEN

PAINO

Painotalo Seiska PAPERI

GPrint OSOITELÄHDE

Ponsse News -asiakaslehden postitusrekisteri ja Ponssen asiakasrekisteri

Ponsse Oyj:n asiakas- ja sidosryhmälehti Ponsse News ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Tilaukset ja osoitteenmuutokset sähköpostitse ponssenews@ponsse.com. Lehti on maksuton. Seuraa Ponssea:

TUOTEPÄÄLLIKKÖ JURI GALKIN 16 PONSSE SCORPION

Viisi vuotta sarjatuotannossa

Maailman savotoilla kuin kotonaan 24 T URVALLISUUS

Huoltopalvelujen menestystarina tehtiin yhdessä 26 P ONSSE HUOLTOPALVELUT

Testattua laatua PONSSE-metsäkonetarvikkeissa 28 S AVOTTAUUTISIA

Kyläseppä Kauko Väisäsen paja 60-luvulla. Tien toisella puolella sijaitsee nykyisin Ponssen tehdas.

TERVEISET VIEREMÄLTÄ

22 32 E INARI VIDGREN SÄÄTIÖN PALKITUT

Konesavottaa Kesälahdella Rohkeasti edellä Neljän vuosikymmenen savotta

37 P ONSSE KIDS 38 P ONSSE COLLECTION

JUTTUIDEOILLA VOI VOITTAA!

a ja Ilmoita juttuideoit ostitse palautetta sähköp nsse.com. ponssenews@po votaan Kaikkien kesken ar yhteydessä jokaisen numeron Ponsse Collection -tuotepalkinto.

Kyläseppä Kauko Väisäsen pajalla riitti vuoden 1969 alkukesän päivinä huisketta. Kaukon työntekijä Lauri Uuksunen oli tehnyt pitkää päivää Vieremän kirkonkylän taajamassa sijaitsevassa sepän pajassa. Urakoitsija Einari Vidgrénin uusi kuormaakantava ajokone oli saatava valmiiksi ennen peltotöiden alkua. Pajan piti olla tyhjänä, kun maataloustraktoreiden korjaussesonki pian alkaisi. Pitkin kevättä Einari oli käynyt antamassa ohjeita koneen rakentamisesta. Ainuttakaan kuvaa tai piirustusta ei tosin oltu tehty. Einari oli vain vedellyt viivoja ilmaan, ja sen perusteella Lauri Uuksunen oli tehnyt laadukasta jälkeä. Einarin urakointifirma pyöri tuohon aikaan jo isoilla kierroksilla. Firmalla oli metsässä yhdeksän ajokonetta, viisi laikkuria, kolme kuorma-autoa, täysperävaunu, kaksi Hiab-kuormaajaa, yksi Vindell Björn -kuormaaja, kuorimakone ja kaksi moottorisahaa sekä keskimäärin 20 työntekijää. Nyt oli tullut tarve saada metsään toimiva ajokone, joka pysyisi kunnossa ilman jatkuvaa remonttia edes kahden viikon ajan. Einarin urakointifirman huoltovastaava Erkki Tarvainen kävi laittamassa uuteen koneeseen vaihteiston kohdilleen, ja vihdoin kone valmistui. Kiireen ja rahan puutteen vuoksi konetta ei kuitenkaan ehditty maalaamaan, ja siksi se oli ulkonäöltään erityisen likainen ja rujo. Pihalle kerääntyi iso joukko kyläläisiä. Kylällä oli kiirinyt sana, että Einarin uusi kone ajettaisiin ulos ja saman tien testiin savotalle. Nyt oli päästävä paikanpäälle katsomaan miltä kone näytti. Koneen ajoi pajasta ulos Einarin kuljettaja Olavi Kauhanen, ja vieremäläiset saivat todistaa näkyä, jossa matalarunkoinen ja mustanpuhuva kone liikkui verkkaisesti pihamaalle. Koneen etu- ja takarenkaat olivat kaukana toisistaan, mikä korosti vielä entisestään koneen erikoista ulkonäköä. ”Mikähän Ponsse se tuostakkii tulloo”, lausahti kylänmies, jonka mieleen nousi paikallisten hyvin tuntema ajokoira, sekarotuinen ja mäyräkoiramainen rakki. Kauan ei Einari asiaa jäänyt miettimään vaan lohkaisi: ”Tästä se tulloo semmonen Ponsse, joka hakkoo tukit suolta ja syvästä hangesta. Ihan niin kuin kaimansa hakkee jänikset samoilta sijoilta.” Siitä se sitten lähti, Väisäsen Kaken pajan pihalta, Einarin ja Ponssen yhteinen savotta. Suomalaisen yrittäjätaipaleen ehkä omalaatuisin tarina, joka jatkaa kulkuaan lähes viidenkymmenen maan savotoilla. Nostakaamme juhannuksena tälle tarinalle lompit, kuten Einarilla oli tapana sanoa konekauppoja juhlistettaessa. Tarina nimittäin alkoi lähes tismalleen 50 vuotta sitten. Virallisesti Ponsse Oy perustettiin vuonna 1970, joten virallista juhlavuotta kohti mennään kovaa vauhtia. Hyvää ja aurinkoista kesää!

Juha Vidgrén Hallituksen puheenjohtaja

REPORTAASI / PONSSEN VAIHTOKONELIIKETOIMINTA

Maailman parhaat VAIHTOKONEET Ponsse on kehittänyt ja valmistanut maailman parhaita metsäkoneita 49 vuotta, ja lähes yhtä kauan se on käynyt kauppaa myös vaihtokoneilla. Pohjoismaat on perinteisen vahva markkina käytetyille koneille, mutta kalusto vaihtuu vilkkaasti muuallakin maissa, joissa on koneellisen puunkorjuun perinteitä. Niin Křenekin yrittäjäperhe Tšekeissä kuin Pasi Hynynen Suomessa ovat käynnistäneet menestyksekkään liiketoiminnan Ponssen laadukkailla vaihtokoneilla.

onsse on korkealle arvostettu ja haluttu vaihtokone, joten kauppa käy hyvin monipuolisesti monella alueella. Vahvoja alueita Pohjoismaiden lisäksi vaihtokoneille on Yhdysvallat, UK, Baltian maat, Puola, Tšekki ja Saksa”, sanoo vuodesta

2010 Ponssen vaihtokoneliiketoiminnasta vastannut Jussi Hentunen. Kun asiakas hankkii käytetyn Ponssen, hän saa enemmän kuin vain markkinoiden parhaan vaihtokoneen – kattavan valikoiman palveluita ja globaalin verkoston kumppanuutta. ”Meillä asiakas ei jää koskaan

yksin. Tarjoamme huollon, varaosat, koulutusta, käyttöohjekirjat ja muut dokumentit sekä logistiikan. Kauppa tehdään aina asiakkaalle mahdollisimman helpoksi ja laadukkaaksi”, Jussi kertoo. Menestyminen erittäin kilpailluilla kansainvälisillä vaihtokonemarkkinoil-

”Laadukas käytetty kone on erittäin hyvä vaihtoehto uudelle yrittäjälle. Ponsselta tietää saavansa toimivan koneen ja palvelut”, sanoo metsäkoneyrittäjä Pasi Hynynen.

4 Kuva: Sami Karppinen

PH Forest on laajentunut pääasiassa vaihtokoneilla, jotka sitten sopivana hetkenä on vaihdettu uusiin koneisiin. Nyt PH Forest toimii 14 koneella.

Kuva: Sami Karppinen

la perustuu luottamukseen. Lupaus koneiden laadusta ja asiantuntevasta tuesta lunastetaan jokaisessa kaupassa, kaikilla markkinoilla. ”Myymme vientiin paljon koneita, joita asiakas ei käy edes katsomassa. Hän luottaa sanaamme koneen kunnosta ja siitä, mitä muuta lupaamme kaupanteon yhteydessä. Vaihdossa tulevien konemerkkien kirjo on laaja. Takuu määritellään koneen ja kaupan mukaan.” PH FOREST ALOITTI JA KASVOI VAIHTOKONEILLA

Kun asuinpaikka on Vieremä ja isä työskentelee Ponssella, niin eipä ihme, että Pasi Hynysen tie vei metsäalalle. Jo 16-vuotiaana metsäkoneoppiin ja töihin suunnannut Pasi ryhtyi yrittäjäksi 11 vuotta sitten PONSSE Cobra -vaihtokoneella. ”Vaikka aloitin isojen tuntien vanhalla koneella, sen vaihtokonekunnostus tehtiin niin kattavasti, että kone toimi todella hyvin. Ja siitä yrityksen toiminta sitten lähti kehittymään”, Pasi kiittää. Pasi pyöritti ja kasvatti PH Forestia muutamalla vaihtokoneella ennen ensimmäistä uutta Ponssea. Senkin jälkeen yritys on laajentunut pääasiassa vaihtokoneilla, jotka sitten sopivana hetkenä on vaihdettu uusiin koneisiin. Nyt PH Forest toimii 14 koneella.

”Tyytyväinen vaihtokoneen ostaja on potentiaalinen uuden koneen ostaja tulevaisuudessa”, Jussi Hentunen taustoittaa. Vaihtokoneen hankinta on nopea tapa lisätä kapasiteettia. Koneita ostavat ammattiyrittäjät. Hentusen mukaan tärkeä segmentti ovat kuitenkin aloittavat yrittäjät, ja asiakaskunnassa on myös yrittäjiä, jotka hankkivat pelkästään käytettyjä koneita. ”Laadukas käytetty kone on erittäin hyvä vaihtoehto uudelle yrittäjälle. Kun hankkii esimerkiksi 10 000 tuntia ajetun koneen Ponsselta, tietää saavansa varmasti toimivan koneen ja palvelut”, tietää Pasi Hynynen kokemansa perusteella. KAUPAT SUORAAN PONSSEN KANSSA

Ponssen erottaa kilpailijoista halu myydä koneet suoraan loppuasiakkaalle – oman myyntiverkoston kautta. Kun asiakas tekee kaupat suoraan Ponssen kanssa, hän tietää mitä ostaa. ”Loppuasiakas on meille tärkeä, ja heitä palvellaan aina mahdollisimman hyvin. Koneet liikkuvat myös maasta toiseen kauppojen mukaan. Jos myyty kone sijaitsee esimerkiksi Ruotsissa ja asiakas Unkarissa, me voimme toimittaa koneen, vaikka asiakkaan pihaan, jos hän niin haluaa”, lupaa Jussi Hentunen.

Meillä asiakas ei jää koskaan yksin. Kauppa tehdään aina asiakkaalle mahdollisimman helpoksi ja laadukkaaksi, kertoo vaihtokoneliiketoiminnasta vastaava Jussi Hentunen kertoo.

REPORTAASI / PONSSEN VAIHTOKONELIIKETOIMINTA

Křenekin perhe on hyvä tiimi, joka luottaa toisiinsa sataprosenttisesti. Lapset Tom ja Katerina ovat kasvaneet mukaan yrityksen toimintaan.

Perheyrityksen voimavarat. Perheen vahva tuki ja perheyrittäjyys ovat olleet merkittävä voimavara Ponssen Tšekin jälleenmyyjän Křenek Forest Servicen arjessa ja kasvussa. Vaihtokoneilla liiketoimintansa aloittaneen yrityksen tarina on samalla myös Lucie ja Roman Křenekin tarina. Křenek Forest Servicen omistaa yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Roman Křenek. Kumppanina yrityksen toiminnassa on sen alkumetreiltä lähtien ollut myös puoliso Lucie Křenková. ”Me olemme hyvä tiimi. On tärkeää, että voimme luottaa toisiimme 100-prosenttisesti ja kehittää yhtiötä yhdessä”, Lucie ja Roman Křenek kertovat. ”Perheyrittäjyydessä on toki myös kääntöpuolensa. Työpaikan ongelmat seuraavat helposti kotiin, ja asioiden puiminen jatkuu usein työpäivän jälkeen. Olemme kuitenkin hyviä kommunikoimaan, ja ratkaisut löytyvät keskustelemalla.” Yrityksen tarina nivoutuu tiiviisti pariskunnan yhteiseen historiaan. Roman aloitti puunkorjuun vuosi sen jälkeen kun pari oli tavannut toisensa, ja Křenek Forest Servicen he perustivat yhdessä vuonna 2003. VISIO KONEELLISESTA PUUNKORJUUSTA

Roman Křenek aloitti puunkorjuun vuonna 1997 ostamalla uudet Valmetin koneet, ensimmäiset Tšekeissä. ”Minulla oli visio, että haluan alkaa kor-

jaamaan puuta koneellisesti. Tuohon aikaan Tšekeissä suurin osa puusta korjattiin käsin. Edelleen puolet puunkorjuusta tehdään manuaalisesti, sillä meillä on runsaasti vuoristoisia metsäalueita. Koneissa riitti remonttia ja opimme paljon huollosta.” Roman Křenek kertoo ensikosketuksen Wahlersiin olleen vaihtokoneen myyntiilmoitus. Hän kunnosti huonokuntoisen koneen käyttöönsä ja kaksi vuotta myöhemmin osti Wahlersilta ensimmäisen Ponssen. ”Vuonna 2001 hankittu kone oli ensimmäinen Ponsse koko maassa. Kone osoittautui hyväksi hankinnaksi, ja aloin miettiä, kuinka voisin kehittää toimintaani näillä koneilla. Vuonna 2003 siirryin asiakkaan roolista jälleenmyyjäksi perustaessamme Křenek Forest Servicen. Toimimme aluksi Wahlersin alaisuudessa myymällä käytettyjä ja uusia Ponsseja Tšekeissä. Pääpaino oli vaihtokonemyynnissä, ja uusien koneiden osuus myynnistä oli vain 10 prosenttia. Nyt tilanne on päinvastainen. Yli 70 prosenttia myydyistä metsäkoneista on uusia ja loput käytettyjä. Vuodesta 2013 alkaen olemme toimineet suoraan Ponsse Oyj:n jälleenmyyjinä.” METSÄALA SUVUSSA

Křenekien perheessä on kaksi lasta, jotka ovat kasvaneet mukaan yrityksen toimintaan. Kaksi vuotta ennen yrityksen perustamista perheeseen syntyi tytär Katerina, joka on ollut kesätyöntekijänä myös Ponssen Vieremän tehtaalla. 18-vuotiaan nuoren naisen tulevaisuuden haaveet ovat kuitenkin toisaalla. Opinnot lääketieteen tai markkinoinnin parissa kiinnostavat Prahan American Academyssä opiskelevaa Katerinaa. Pikkuveljeä metsäala ja koneet

kuitenkin kiehtovat. 10-vuotias Tom on jo ehtinyt opetella ajamaan kuormatraktoria isän ja sedän opastuksella. Metsäala kulkee Křenekeillä perheessä. Sekä Roman että hänen isänsä ja veljensä ovat koulutukseltaan metsänhoitajia. Tällä hetkellä Romanin veli Milan vastaa Křenek Forest Servicessä yrityksen puunkorjuu- ja koulutustoiminnasta. Yhteensä yrityksessä on tilanteen mukaan 20–25 työntekijää, joista kaksi korjaa puuta yrityksen omilla metsäkoneilla. Puunkorjuun osuus on enää pieni siivu yhtiön liiketoimintaa. Omaa korjuutoimintaa on kuitenkin haluttu jatkaa, jotta vaihtokoneita voidaan testata ja kuljettajia kouluttaa oikeissa korjuuolosuhteissa. NOLLASTA LIIKKEELLE

Křenek Forest Servicen tarina lähti liikkeelle isolla velalla ja riskillä. Epävarmuuden sietäminen on yksi yrittämisen haasteista ja pitkäjänteisyys palkitsee. ”Roman aloitti kaiken täysin tyhjästä. 26-vuotiaana hän otti pankista 26 miljoonan Tšekin kruunun suuruisen lainan, jonka takaisinmaksu pakotti työskentelemään pitkiä päiviä vuoden ympäri. Kaikki hänen vapaa-aikansa kului metsässä ja huoltohallissa”, Lucie Křenkova kertoo. Asiassa oli myös positiiviset puolensa. ”Yritystä oli pakko kehittää ja kasvattaa. Muutoin emme olisi selvinneet veloistamme”, Roman toteaa. Tiivis työtahti on pakottanut välillä myös pysähtymään ja miettimään, onko toimintaa järkevää jatkaa. Asia on ollut ajankohtainen välillä myös terveyden kannalta. ”Jostakin voimia ja intoa on vaikeinakin aikoina löytynyt. Emme tee tätä työtä vain itseämme varten vaan myös lastemme tulevaisuutta ja työntekijöitämme ajatellen.

REPORTAASI / PONSSEN VAIHTOKONELIIKETOIMINTA

On liian varhaista sanoa jatkaako kumpikaan lapsista yrityksessä, mutta eiköhän jokaisen yrittäjän haave ole, että lapset jatkavat omaa elämäntyötä tavalla tai toisella”, pariskunta toteaa yhdessä. ”Tom on kyllä ilmoittanut ottavansa jonakin päivänä paikkani johtajana, jotta voin kalastaa täysipäiväisesti”, Roman nauraa. Nyt Křenekit pystyvät nauttimaan jo vapaa-ajastakin. Ei ole yllätys, että lämminhenkinen pariskunta kertoo myös harrastusten olevan yhteisiä. Kalastusmatkojen lisäksi molemmat harrastavat ampumista. ”Minulla on kuitenkin yksi intohimo, jota Roman ei jaa kanssani. Opiskelen ja harrastan sisustamista”, Lucie kertoo. Lucien kädenjälki näkyy myös yrityksen tyylikkäissä tiloissa huoltohallista toimistoon. Lucie Křenková vastaa myös pitkälti yhteydenpidosta Ponsselle ja muihin

kansainvälisiin kumppaneihin hyvien englannin ja saksan kielen taitojensa ansiosta. Křenekien mukaan suurin vaikutus heidän yrityksensä liiketoiminnan kasvuun on ollut pitkäjänteisyys ja tavoitteellisuus. ”Lainat ovat pakottaneet liikkeelle, mutta meillä on myös aina ollut visio siitä, mihin suuntaan yritystä kehitämme, ja selkeys siitä, kuinka haluamme yhtiötä johtaa.” ”Tärkeimpiä johtamisoppejani on ollut ymmärtää, mitä kaikkea asiakas tarvitsee ja kuinka tärkeää luottamuksellinen suhde asiakkaaseen on. Hyvät huoltopalvelut ovat tärkeä osa palvelukokonaisuutta, mutta sen ohella asiakas tarvitsee paljon muutakin tukea. Pyrin aina toimimaan vastuullisesti, mitä tahansa teenkin”, Roman kertoo. ARVOT JA PERHE YHDISTÄVÄT

Romanin ja Lucien mukaan yrityksen tilanne ei aina ole näyttänyt positiiviselta. ”Meille on kuitenkin ollut tärkeää osoittaa vastuullisuutemme paitsi asiakkaille myös Ponsselle. Meillä on ollut tunne, että

Křenek Forest Service myy uusia ja käytettyjä Ponsse-koneita. Hyvät huoltopalvelut ovat tärkeä osa palvelukokonaisuutta.

meidän tulee olla Ponsse-brändin arvoinen yritys ja näyttää mihin pystymme.” Ensimmäiset Ponsse-muistot liittyvät siihen Křenekien tehdasvierailuun asiakkaana. ”Tehtaaseen tutustumisen jälkeen vietimme ikimuistoisen illan yhdessä ponsselaisten kanssa yhtiön pikkujouluissa. Tuntui kuin kaikki olisivat samaa perhettä. Ihmiset olivat hymyileviä ja ystävällisiä. Taisimme sillä reissulla rakastua yritykseen ja meille tuli voimakas tunne, että haluamme olla osa tätä porukkaa”, Křenekit muistelevat. YHTEISEN ARVOMAAILMAN JAKAMINEN ON TÄRKEÄÄ

”Arvostamme Ponssessa paitsi perheyrittäjyyttä myös ihmisten rehellisyyttä, avoimuutta ja ystävällisyyttä. Täällä ollaan aina oltu valmiita auttamaan ja avoimia keskustelulle ja uusille ratkaisuille. Samaa edellytämme itseltämme ja työntekijöiltämme. Haluamme, että se mitä luvataan myös pidetään”, Křenekit kertovat.

Křenekin perheen 10-vuotias Tom-poika on kertonut isälleen ottavansa jonakin päivänä paikkansa johtajana, jotta isä voi kalastaa täysipäiväisesti.

METSÄTALOUS TŠEKEISSÄ • Vuosittain Tšekeissä korjataan noin 12 miljoonaa kuutiota puuta. • Harvennushakkuiden osuus on noin 30–40 %. • 60 % metsistä on valtion omistamaa ja 40 % jakautuu yritysten, yksityisten, kirkon ja kaupunkien kesken. • Metsätalouden suurin haaste ovat kaarnakuoriaiset, jotka ovat päässeet leviämään maassa huonon metsänhoidon, kuivuuden ja kuumuuden vuoksi. Tänä vuonna tarve on tarve korjata 20 miljoonaa kuutiota puuta kuoriaistuhojen vuoksi. Ongelmaan haetaan kiivaasti ratkaisuja, sillä kuoriaiset uhkaavat tuhota laajoja metsäalueita. Viime vuonna kaarnakuoriaiset tartuttivat 18 miljoonaa kuutiometriä metsää. Metsäasiantuntijat neuvovat metsänomistajia muun muassa kaatamaan ikääntyviä ja hauraita puita niissä osissa maata, joihin kuoriaiset eivät ole vielä levittäytyneet. Yhtenä vaihtoehtona on nähty sekametsäistutukset, sillä kuoriaiset eivät leviä lehtipuihin. • Runsas havupuumetsien määrä juontaa juurensa aina 1700-luvulle, jolloin saksalaisroomalaisen keisarikunnan hallitsija Maria Teresia määräsi istutettavan laajoja havupuuistutuksia rakentamistarkoituksiin.

ASIAKASCASE / WIKMANS SKOGSMASKINER AB

Ruotsin pohjoisin Ponsse on Vikmaneilla Jällivaarassa

“Täällä kaikki pyörii metsän ja snowcrossin ympärillä”

Jens, Anders ja Pär Vikman, taustalla yrityksen työmaakopit ja PONSSE Scorpion King.

Vikmaneilla on palava halu saada aikaan tuloksia ja pitää samalla hauskaa. Tämä koskee yhtä lailla metsäurakoita kuin vapaaajan vauhdikasta moottoriurheilua. Miesten rauhallisen pinnan alla on räjähtävyyttä ja kilpailuvaistoa, joka tuo huipputuloksia moottorikelkoilla ajettavassa snowcrossissa. Metsässä menestyksen takaa PONSSE Scorpion King.

uotsin Lapista on nopeasti tullut vahva kohde PONSSE Scorpion ja Scorpion King -harvestereille. Yhtenä tiennäyttäjänä on ollut Jällivaarassa toimiva Wikmans Skogsmaskiner AB, joka on Ruotsin pohjoisimman Ponssen omistaja. ”Syksyllä 2017 kolmen vuoden ja 12 000 tunnin jälkeen oli aika hankkia aiemmalle Scorpionille seuraaja, ja päädyimme Scorpion Kingiin. Olimme täysin tyytyväisiä ensimmäiseen Scorpioniimme, mutta halusimme kokeilla myös tuplapumpuilla varustettua Kingiä. Suuremman hydrauliikkakapasiteetin huomaa, kun käytämme nosturia ja harvesteripäätä samanaikaisesti. Muuten koneet ovat hyvin samankaltaisia”, kertoo Anders Vikman.

SCORPION TULI VASTAAN KONENÄYTTELYSSÄ

Vikmanit saivat ensikosketuksen PONSSE Scorpioniin työnäytöksessä. Huomio kiinnittyi ohjaamon vakautukseen ja nosturin sijoitteluun. Pian oli tilaus tehty, vaikka kukaan yrityksen väestä ei ollut edes koeajanut konetta. ”Emme todellakaan ole joutuneet pettymään, sillä Scorpioneissa on parempi näkyvyys ja vakaus sekä voimakkaampi nosturi.” Normaaleissa käyttöolosuhteissa harvesterissa on Andersin mielestä hyvä polttoainetalous. Viime talvi oli kuitenkin kaikkea muuta kuin normaali. 1,7-metrisessä hangessa polttoainetta kului tavallista enemmän. ”Tilanne oli äärimmäinen, ja palstoille pääseminen oli hyvin raskasta”, Anders kommentoi.

HYVÄ TASAPAINO

Harvesterissa on aikaisempaan tapaan H6-harvesteripää, mutta 11,3 metrin nosturiulottuma on hieman aiempaa pidempi. Wikmans Skogsmaskiner keskittyy täysin avohakkuisiin, ja asiakkaana on käytännössä aina Sveaskog. Puusto on pientä – keskimääräinen runkotilavuus (ilman kuorta) on noin 0,16 kuutiota. ”Harvesterilla pääsee etenemään nopeasti. Harvesterin ajaminen tuo hyvää vastapainoa 19-tonnisen kuormatraktorin ajoon verrattuna. Vuoroja sovittamalla saamme ratkaistua erilaisten olosuhteiden aiheuttaman eron koneiden työtahdissa”, Anders kertoo.

TYÖT SUJUVAT YHDESSÄ JA YHTEISTYÖSSÄ

Anders oli jo 14-vuotiaana isän mukana metsäkoneessa. Tuohon aikaan käytössä oli 3/4-telainen Hultdins. Ammatinvalinta oli selvä, ja vuonna 1986 Anders perusti oman yrityksen yhdessä veljensä Janin kanssa, joka valitettavasti menehtyi jo nuorena. Ensimmäiset vuodet Anders ja Jan työskentelivät palkattuina kuljettajina Assi Domänilla, mutta omistivat itse koneensa. Neljän vuoden kuluttua he siirtyivät yrittäjiksi. Andersin pojat Pär ja Jens seuraavat isänsä jalanjäljissä ja pyöränurissa. Jens suorittaa autoja kuljetusalan koulutusohjelmaa Jällivaaran ammatillisessa lukiokoulussa. Pär on aikaisemmin suorittanut saman koulutuksen ja kuljettanut sen

Emme todellakaan ole joutuneet pettymään, sillä Scorpioneissa on parempi näkyvyys ja vakaus sekä voimakkaampi nosturi, Anders kertoo.

ASIAKASCASE / WIKMANS SKOGSMASKINER AB

jälkeen pyöräkuormaajaa Malmbergetissä ennen kuin aloitti metsätyöt täysipäiväisesti. Yrityksessä työskentelee myös Andersin vaimo Maria, joka vastaa kirjanpidosta ja markkinoinnista. Pärkin auttaa yrityksen hallintoasioissa. Vikmanit tulevat keskenään erinomaisesti toimeen. ”Siinä ei ole koskaan tullut mitään ongelmia. Asiaa selittää varmasti se, että isä on hyvin rauhallinen ja hänen kanssaan on helppo tehdä töitä”, Pär ja Jens pohtivat. Molemmat ovat tyytyväisiä siitä, että saavat työskennellä yhdessä sekä toistensa että isänsä kanssa. ”Haluamme näyttää ulospäinkin, että meillä on mukavaa yhdessä, pidämme tästä hommasta ja haluamme tehdä työt hyvin”, Pär sanoo – veli ja isä ovat samaa mieltä.

Haluamme näyttää ulospäinkin, että meillä on mukavaa yhdessä, pidämme tästä hommasta ja haluamme tehdä työt hyvin, Pär sanoo – veli ja isä ovat samaa mieltä.

Joutenolo ei ole Andersin heiniä. Hän oli jo 14-vuotiaana isän mukana metsäkoneessa. Anders viihtyy metsäurakoitsijana, mutta hirvimetsälle pääsykin on tärkeää.

VIISI KULJETTAJAA, KAKSI KONETTA

Yrityksessä on ollut jopa kolme kuljettajatiimiä, mutta tämä oli Andersin mielestä liikaa. ”Sellaisella kuljettajamäärällä yhden henkilön pitäisi olla täysipäiväisesti huoltohommissa. Se ei sovi minulle. Haluan mieluummin olla mukana metsässä kuin ajella ympäriinsä”, Anders sanoo. ”Nykyisin teemme kahta vuoroa viidellä kuskilla ja kahdella koneella. Näin olemme toiminet jo kymmenkunta vuotta, ja järjestely sopii meille hyvin”, Anders toteaa. Suuri osa korjauksista hoituu itse, mutta lisäksi Vikmanit ostavat palveluja Ponsselta.

”Ponsse on loistavasti taustatukena, jos tarvitsemme vaikkapa huoltoja, varaosia, neuvoja tai myyntipuolen asioita. Jos meillä tulee jotain epäselvää, apu on aina lähellä.” PÄTEVÄ TIIMI

Andersin lisäksi henkilövahvuuteen kuuluvat pojat Pär ja Jens sekä palkatut kuljettajat Jonas Sundqvist ja Pelle Karlsson. Näistä harvesteria ajavat pääasiassa Anders, Pär, Jonas ja Pelle. Jens ajaa kuormatraktoria ja tarvittaessa kuormatraktorin ohjaamoon hyppää myös Jonas. Vikmanit kiittävät Jonaksen ja Pellen työtä. ”Pelle on tullut taloon viimeksi. Hänellä on alalle kova kiinnostus ja hän oppii hurjan nopeasti. Lisäksi Pelle on uskomattoman taitava huoltomies. Jonas on ollut meillä jo pitkään, ja hän on meistä ehkä kaikkein taitavin. Lisäksi hän on ilmiömäinen löytämään vikoja ja huolia korjattavaksi”, Anders sanoo. Pärin mielestä on opettavaista kuormata sitä mitä on itse hakannut. ”Tällä tavalla oppii kaikkein parhaiten sen, mikä helpottaa tai vaikeuttaa kuormausta. Mitä paremmin harvesteria ajetaan, sitä helpompi on käyttää kuormatraktoria tehokkaasti”, Pär toteaa. SIRKUS PYÖRIEN PÄÄLLÄ

Wikmans Skogsmaskiner AB:n toimipaikkana on Jällivaara aivan pohjoisimmassa Ruotsissa, ja työmaat ovat pääasiassa 120–150 kilometrin säteellä. Koska toimeksiannot ovat usein kaukana, yöt nukutaan yleensä yrityksen kahdessa asuntovaunussa, joissa kummassakin on neljä nukkumapaikkaa. Huoltoja ja korjauksia varten Vikmaneilla on huoltoperävaunu. Lisäksi mukana kulkee saunavaunu, jotta tien päällä olisi kotoisa olo. ”Tämä on kuin pieni sirkusseurue – kaikki tarvittava on mukana”, Anders hymyilee. VAUHTIA VAPAA-AJALLA

Kiinnostus koneisiin on Vikmaneilla selvästi sukuvika, varsinkin, jos mukana on vauhtia. Anders itse on ajanut jokamiesluokkaa. ”Koskaan ei ole tarvinnut pohtia ryhtyisinkö harrastamaan moottoriurheilua vai en. Ainoastaan on pitänyt miettiä mitä lajia”, Jens kertoo Pärin nyökytellessä taustalla. Pär ja Jens ovat harrastaneet pienestä pitäen moottorikelkkoja ja motocrossia, joten moottorikelkoilla ajettava snowcross on

Kyse on siitä, kuka tekee ja mitä – ja milloin. Neljä yrityksen viidestä koneenkuljettajasta: Anders, Pelle, Pär ja Jens.

heille luonteva valinta. ”Kun katsoin Pärin ajamista, halusin itsekin kokeilla. Seuraavana vuonna ajoin jo itsekin snowcrossia Arctic Catillä”, Jens kertoo. Moottorikelkkojen snowcrossrata on samantapainen kuin motocrossrata, mutta rajumpi. Yleensä rata on lyhyempi ja intensiivisempi. Lajissa joutuu helposti tilanteisiin, joissa saa kolhuja. ”Kolhut kuuluvat lajiin, ja kolareita ei voi täysin välttää. Näillä nopeuksilla ajettaessa kolareissakin sattuu usein pahasti.” Kumpi sitten on hauskempaa – snowcross vai motocross? ”Ilman muuta snowcross, mutta kesäaikaan treenataan ja kisataan myös kaksipyöräisellä. Se on hyvää harjoittelua kelkkakauteen. Motocrossissa on myös suurempi vammautumisriski, koska kesällä kaadutaan kovalla maalla”, Pär kertoo. KILPAILUA HYVÄSSÄ HENGESSÄ

Sekä Pär että Jens ovat edistyneet moottorikelkkailussa nopeasti. Lajin pariin he kuitenkin tulivat vasta viitisen vuotta sitten. Innostus, lahjakkuus ja kova harjoit-

telu ovat tuottaneet tulosta. Pär nappasi toukokuussa EM-kultaa Levin Arctic Cat Cupissa ja tuli kolmanneksi Ruotsin mestaruuskisassa. Jens ylsi vuonna 2016 toiselle sijalle Sverige Cupin nuorten luokassa. Edellisenä vuonna hän voitti SM-mäkikisan kultaa. Keskinäinen kilpailuhenki on vahva. ”Ja sitä tulee koko ajan lisää”, Jens nauraa. ”Se ei kuitenkaan estä meitä antamasta toisillemme vinkkejä. Kiritämme toisiamme samalla kun kilpailemme keskenämme. Siitä on valtavasti hyötyä”, Pär sanoo. Mikä sitten lajissa on hienointa? ”Varmasti siinä on kyse adrenaliinista. Myös tunne siitä, että pärjää, että pystyy pääsemään vaikeista kohdista eteenpäin ja kehittyy paremmaksi”, veljekset kertovat. TULOKSIA MYÖS METSÄSSÄ

Vauhdikas harrastus ei näy päällepäin, mutta ulkonäkö pettää. Pinnan alla sykkii vahva kilpailuvietti, joka puskee näkyviin jopa metsäkoneen ohjaimissa. ”Selvähän se, että sitä haluaa aina tehdä asiat hiukan paremmin ja nopeammin”, Pär sanoo.

”Pojat yrittävät pysyä samassa tahdissa isäukkonsa kanssa, ja siinä heillä on kova tekeminen”, Anders myhäilee. ”Tai ainakin isä niin uskoo”, Pär ja Jens toteavat yhteen ääneen. YRITTÄJYYDEN PARHAITA PUOLIA

Pär on yhtiön osakas, ja myös Jensin on tarkoitus ryhtyä osakkaaksi, jotta veljekset voivat ottaa yrityksen hoitaakseen Andersin jäädessä eläkkeelle. ”Ikäni puolesta voisin kyllä jo siirtyä syrjään, mutta pysyttelisin mieluusti vielä mukana jonkin aikaa”, sanoo Anders, joka viihtyy alalla edelleen erinomaisesti. Pär ja Jens eivät epäröi ottaa vetovastuuta: ”Tämä työ on kivaa, aivan mahtavaa!” Jens sanoo. Tulevaisuudessa Pär ja Jens saattavat hankkia lisäksi rakennuskoneita, esimerkiksi kaivinkoneita ja pyöräkuormaajia. ”Toiminnasta voi tulla pirstaleista, mutta sitten olisi useampi tukijalka. Pitää pohtia ja sommitella, miten kaikki saadaan toimimaan parhaiten kokonaisuutena. Se on osa yritystoiminnan viehätystä”, Pär jatkaa.

PONSSELAINEN / JURI GALKIN

Tuotepäällikkönä TIIMIPELAAJA

arvesteripäiden tuotepäällikön, 33-vuotiaan Juri Galkinin passissa lukee syntymäpaikkana Leningrad. “Ainut muistikuvani Neuvostoliitosta on makea jäätelö”, Juri nauraa. “Insinööriäitini haaveili pääsystäni yliopistoon, ja isäni teki kolmea työtä haaveillen auton hankinnasta. Kirurgin työnsä lisäksi hän päivysti öisin toisessa sairaalassa ja teki töitä ensiavussa.” Pietarilaispojan ykkösharrastus oli jalkapallo, mutta opinnotkin sujuivat äidin toiveiden mukaan. Markkinointi ja logistiikka valikoituivat pääaineeksi painavin perustein: tiedekunta järjesti yliopiston parhaat juhlat. Pian jokakesäiset hanttihommat vaihtuivat ensimmäiseen oikeaan työpaikkaan kaasulaitoksen toimistossa. “Ikävystyin kuoliaaksi tilastojen ja lukujen keskellä. Johtaja huomasi pian, ettei työ sopinut minulle, ja ehdotti työhaastattelua eräässä nuoressa suomalaisyrityksessä”, Juri muistelee. Suomalaisyritys oli Ponsse. Galkin halusi valmistautua työhaastatteluun etsimällä tietoa netistä, mutta venäläiset hakukoneet tuottivat hakutulokseksi vain Porschen. “Menin paikalle tietämättä mihin olin menossa. OOO Ponssella minua haastatellut toimitusjohtaja Jaakko Laurila oli ensimmäinen ulkomaalainen, jonka kanssa olin koskaan keskustellut. Aloitin markkinointiassistenttina ilman työkokemusta ja tutkintoa.” Kesätöitä seurasi varaosapäällikön sijaisuus, ja työyhteisö otti Jurin hyvin vastaan. Viisi vuotta markkinoinnissa opetti paljon tekniikasta, mutta samalla se avasi mahdollisuuden tutustua tehtaaseen, asiakkaisiin ja jälleenmyyjiin. Hyvä ilmapiiri oli paras motivaattori. “Samassa huoneessa istuva logistiikkapäällikkö Marina Kochneva oli minulle kuin sisar”, Juri kertoo. YHTEISTYÖ ON TEHOKKUUTTA

OOO Ponssen harvesteripäiden tuotepäällikkönä Galkin on toiminut vuodesta 2015. Harvesteripäiden myynnin tuen ohella Juri laatii sopimukset, sopii kuljetukset ja tullimuodollisuudet, huolehtii asennuksista ja kehittää liiketoimintaa. Vuodesta 2018 Galkin on vastannut Kostroman alueesta yhdessä OOO Kostroma-Service-Ponssen kanssa. Tänä vuonna vastuulle siirtyi myös uusi kumppani ISTK. Ponsse-harvesteripäiden myynti on vuoteen 2014 verrattuna kasvanut Venäjällä 100 prosenttia. “Voin rehellisesti kertoa asiakkaille harvesteripäidemme olevan markkinoiden parhaita. Teemme työyhteisössä päätökset

yhdessä. Saan paljon apua myyntiassistentti Julia Astahovalta. Hänen ansiostaan voin käyttää enemmän aikaani asiakaskäynteihin paperitöiden sijaan.” Juri kiittää tehdasta harvesteripäiden tekniikan kehittämisessä. “Jarmo Partanen ja Sergei Goroshnikov ovat kulkeneet kehitystyön eturintamassa. Ennen panostuksia irtokouramyyntiin Ponssea arvostettiin kyllä parhaana metsäkonevalmistajana, mutta harva uskoi meidän pärjäävän harvesteripäämyynnissä.” “Viime vuonna Suomen juhlistaessa 100-vuotista itsenäisyyttään haaveilin, että myymme Venäjällä 100 Ponsse-harvesteripäätä. Jäimme tavoitteestamme vain parin kouran verran. Uskon, että pystymme antamaan tämän ”lahjan” Ponsselle yhtiön 50-vuotisjuhlavuonna ja toimittamaan ennätysmäärän harvesteripäitä venäläisille asiakkaille.” ”VIIHDYN VIEREMÄLLÄ!”

Juri Galkin kertoo rakastavansa työtään. “Minua motivoi se, että voin auttaa asiakkaita tekemään heidän tarpeisiinsa sopivia valintoja konehankinnoissa. Työmatkoilla olen tutustunut ihmisiin Ponsse-verkostossa, ja monista on tullut ystäviäni. Ponsse on erinomainen työnantaja. Kilpailijoiden edustajia on tullut sanomaan, että olen saanut käteeni voittoarvan tullessani Ponsselle.” “OOO Ponsse on muuttunut paljon: puunkorjuu on tehostunut, ja venäläiset asiakkaat saavuttavat yhä parempia tuloksia. He valitsevat tekniikkaa, joka antaa parhaan tuottavuuden pitkällä aikavälillä”, Juri kertoo. Maailman puuvarannoista sijaitsee Venäjällä neljännes, ja metsäteollisuuden osuus maan bruttokansantuotteesta on alle kolme prosenttia. Juri Galkinin mukaan maan poliittiset päättäjät edistävät puun jatkojalostuksen kehittämistä. “Yhä useammin kuulemme rajoitteista raakapuun viennille, ja harvennushakkuiden määrä kasvaa.” Myös vapaa-aikana uuden oppiminen kiinnostaa. “Talvisin nautin lumilautailusta, jota kokeilin ensimmäistä kertaa ponsselaisten lomamökillä Tahkolla. Parin vuoden ajan olen opiskellut suomea, ja siksi haluaisin oppia lisää naapurimaasta. Suomalaisessa saunassa paras kieli on suomi.” “Matkustan Suomeen keskimäärin viidesti vuodessa. Viime vuonna vietin juhannuksen Seurasaaressa Helsingissä. Parhaiten olen kuitenkin aina viihtynyt Vieremällä. Viime kesänä lomailin työkaverini Viktor Ostasen kanssa Juha Vidgrénin heinäntekotalkoissa. Iltaa vietimme saunalautalla tangoa kuunnellen naapureiden ja sukulaisten kesken. Suomalainen luonto on kaunis, mutta parasta ovat avuliaat ihmiset.”

Juri Galkin, kuljettaja Adel Malte ja Ponssen käyttökouluttaja Aleksandr Vinogradov. Paras oppi tekniikkaan tulee ammattilaisilta metsässä.

JURIN TYÖKAVERIT KERTOVAT Aloitimme Jurin kanssa yhteistyön vuonna 2017. Hän otti nopeasti uuden markkina-alueen haltuunsa aktiivisuudellaan. Hänellä oli iso vaikutus siihen, että Ponsse-harvesteripäiden osuus telapohjaisissa metsäkoneissa nousi Kostromassa yhdestä prosentista 80 prosenttiin. Erinomainen tulos johtuu järjestelmällisestä ja ammattitaitoisesta työstä! Vuodesta 2018 alkaen Juri on vastannut Ponssella Kostroman myyntialueesta Venäjällä. Hän on aina valmis tukemaan meitä, ja on tehnyt työnsä epäitsekkäästi ja täysillä sitoutuen. Kohteliaisuudellaan, hyvillä kommunikointitaidoillaan ja huomaavaisuudellaan hän löytää aina kompromisseja vaikeissakin tilanteissa, mikä tekee hänestä erinomaisen diplomaatin. Sergei Samodurov johtaja OOO Kostroma-Service-Ponsse, Venäjä ••• Teen Jurin kanssa töitä harvesteripäiden huollon ja jälleenmyyjätuen parissa. Hän suhtautuu työhönsä vastuullisesti pyrkien aina auttamaan muita ja ratkaisemaan eteen tulevat haasteet. Hänen

suhtautumisensa toisiin on kohteliasta ja ammattitaitoista. On hienoa, että meillä on hänen kaltaisiaan vastuullisia ja rehtejä työkavereita – toivon hänelle menestystä myös tulevaisuudessa. Sergei Balashov kouluttaja, Ponsse-harvesteripäät, OOO Ponsse, Venäjä ••• Juri on aktiivinen kaveri, joka tosissaan yrittää löytää ratkaisuja jakeluverkoston haasteisiin. Hän on aina positiivinen ja suhtautuu tulevaisuuteen optimistisesti, mutta tarvittaessa myös haastaa kollegoitaan. Työskentely Jurin kanssa on helppoa ja suoraviivaista. Asioista päästään toistuvasti yhteisymmärrykseen keskusteluiden kautta. Hän antaa myös uusia ideoita asioiden kehittämiseksi ja osaa kysyä apua tarvittaessa. Juri on kiinnostunut ymmärtämään paikallista kulttuuria ja ihmisiä, ja halu oppia uutta ja omaksua erilaista on hänelle luontevaa. Janne Loponen harvesteripäiden tuotepäällikkö, Ponsse Oyj, Brasilia

INNOVAATIO / PONSSE SCORPION

PONSSE SCORPION VIISI VUOTTA SARJATUOTANNOSSA

PONSSE SCORPION / PONSSE SCORPION KING Tyypillinen omapaino Moottorin teho EU ja Pohjois-Amerikka muut maat Vetovoima Hydrauliikka

21 900 kg / 22 500 kg 210 kW 205 kW 170 kN / 180 kN 1 piiri / 2 piiriÃ¤

PONSSE Scorpion ensiesiteltiin Elmia Wood -messuilla Ruotsin Jonköpingissä kesällä 2013, ja sarjatuotantoon malli astui puoli vuotta myöhemmin. Lähes tuhannen valmistetun koneen jälkeen on hyvä aika katsoa, kuinka koneelle asetetut odotukset ovat toteutuneet.

ONSSE Scorpionin kehitystyö alkoi vuonna 2009 yhtiön perustajan Einari Vidgrénin aloitteesta. ”Einari oli voimakkaasti tukemassa uuden konetyypin tuotekehitystä. Suunta oli selvä, kone ei saa olla samanlainen kuin kilpailijoilla vaan selkeästi parempi,” kertoo suunnittelija Pentti Hukkanen, joka oli vastuussa PONSSE Scorpionin layout-suunnittelusta. ”Varsin pian todettiin, että korjuutyön tuottavuuden merkittävä lisäys olisi mahdollista vain ergonomiaa parantamalla.” Näillä eväillä Ponssen tuotekehitys lähti kehittämään uutta konetyyppiä. Ensimmäinen proto valmistui kaikessa hiljaisuudessa elokuussa 2011. Prototyypin tuottavuutta ja ergonomiaa tutkittiin juurta jaksaen tehtaan koeajosavotoilla. Tulokset olivat rohkaisevia. Uudenlainen rakenne toimi, ja kuljettajan ergonomia ja työskentelynäkyvyys olivat iso harppaus eteenpän. Hyvistä koeajotuloksista vakuuttuneina ensimmäinen kone luovutettiin asiakkaalle kenttäkokeisiin jo vuoden 2012 alussa. ”Ponssella tuotteita on aina kehitetty tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Siksi halusimme kerätä käyttökokemuksia heti tuotteistuksen alkuvaiheessa. Saamme asiakkailta arvokasta palautetta koneiden toimivuudesta ja jatkokehitystä vaativista kohteista. Koska kenttäkokeita ajetaan tuotteen kehityskaaren alkuvaiheessa, myös toiveet saadaan huomioitua varhain. Tämä mahdollistaa joustavan ja asiakkaiden toiveet huomiovan tuotekehityksen,” kertoo tuotekehitysjohtaja Juha Inberg. Kenttätestauksessa tuli runsaasti palautetta koneen alustasta ja symmetrisyydestä. Tuotekehitystä jatkettiin kenttätestauksen kanssa rinnakkain. Koneen rakenteessa ja automaatiossa oli paljon uusia ratkaisuja, joiden toimivuuden testaamiseen kului

paljon aikaa ja resursseja. Suurimman mielenkiinnon ja testauksen kohde oli kaksihaarainen nosturi ohjaamon takana. Rakennetta tutkittiin kentällä ja väsytystestauksessa, jossa nosturin kenttäolosuhteita toistetaan nopeutetusti. Ratkaisuksi valikoitui lopulta valettu rakenne, joka on kestänyt myös rankoissa rinneolosuhteissa. LÄHES 1 000 SCORPIONIN KOKEMUKSELLA

Kuluneen viiden vuoden aikana PONSSE Scorpionista on saatu runsaasti käyttäjäkokemuksia ja konetta on kehitetty voimakkaasti jatkuvan parantamisen mukaisesti muun muassa polttoainetehokkuudessa. Monilla markkina-alueilla PONSSE Scorpion on noussut suosituimmaksi harvesterimalliksi. ”Viiden vuoden ja pian tuhannen PONSSE Scorpionin valmistamisen jälkeen olemme erittäin ylpeitä tästä konemallista. Se on todellakin lunastanut sille asetetut vaatimukset ergonomian ja tuottavuuden suhteen. PONSSE Scorpion on edelleen tuottavuudeltaan ja tehokkuudeltaan täysin ainutlaatuinen harvesteri,” kertoo harvestereiden tuotepäällikkö Jan Kauhanen. ”Ergonomialla on suuri vaikutus puunkorjuun tuottavuuteen. Scorpionissa maaston epätasaisuudesta johtuvat heilahtelut eivät välity ohjaamoon ja kuljettaja voi keskittyä täysillä työntekoon. Aktiivivaimennus tasaa ohjaamoa automaattisesti koko ajan, ja koska kuljettaja istuu liikkeen keskipisteessä, häneen ei kohdistu liikevoimia eri suuntiin. Myös nosturin sijainti ohjaamon takana tekee koneesta vakaan, ja kuljettaja voi työskennellä yhtä lailla ajouran molemmille puolille. Näkyvyys on tärkeä osa ergonomista työskentelyä. Scorpionista kuljettaja näkee jatkuvasti kaikki konetta ympäröivät puut, mikä parantaa myös korjuun laatua erityisesti harvennuksilla,” Jan Kauhanen kertoo.

INNOVAATIO / PONSSE SCORPION

Näille koneille ei ole koskaan ollut vaikeuksia löytää kuljettajia. Onhan se vähän kalliimpi hankkia, mutta on se arvokkaampi vaihdossakin.

Scorpion King on osoittautunut täysin uuden sukupolven harvesteriksi. Tuotos on ylittänyt kovimmatkin odotukset harvennushakkuilla.

Hannu Hokkanen, Veljekset Hokkanen Oy, Suomi Yli kymmenen Scorpionin kokemuksella

Leonhard Weber, CTO Voipir, Chile

Näissä meidän metsissä pärjää loistavasti yksipiirisellä Scorpionilla. Polttoainetta säästyy, ja käyttökulut pysyvät muutenkin kurissa. Mutta senkin edelle Scorpionissa menee näkyvyys. Se on näissä koneissa aivan lyömätön etu. Marko Hukkanen, Veljekset Hukkanen Oy, Suomi Scorpion-prototyypin käyttäjä jo tuotekehitysvaiheessa

Yhdysvaltojen PONSSE Scorpion nr 9 oli kuudes tavaralajimenetelmän koneeni. Kone on ollut tosiaan odotuksen arvoinen! Olen ajanut konetta neljä vuotta, ja vuosi sitten hankin toisen. Minulla on nyt metsässä kaksi Scorpionia, yksi Buffalo ja yksi Elephant. Ponsse on ollut paras kumppani, jonka kanssa olen työskennellyt 45-vuotisen urani aikana. Stan Nelson Jr. Logging, Minnesota USA

Scorpion on aukolle oikeastaan turhan hieno kone. Päätehakkuilla ei näkyvyydellä ole niin suurta merkitystä. Mutta esimerkiksi kuusikon harvennuksessa Scorpion on parhaimmillaan, ja kuskit tykkää.

Olen erittäin tyytyväinen vuoden 2017 alussa hankkimaamme Scorpion Kingiin. Luulen, ettei kone enää voisi olla parempi, ja suunnittelen toisen koneen hankintaa.

Kalle Pitkänen, Koneteko Pitkänen Oy, Suomi Maailman ensimmäinen sarjavalmisteinen Scorpion

Francisco José “Pepi” Wipplinger, La Pelada, Argentiina Etelä-Amerikan ensimmäinen PONSSE Scorpion -asiakas

Parasta Scorpion Kingissä on erinomainen ajomukavuus, näkyvyys ja vakaus. Scorpion on hyvä valinta erityisesti kosteilla ja aroilla korjuualueilla. Viisi vuotta sitten meillä ei ollut yhtään Ponssea. Nyt ainoastaan Ponsseja (viisi konetta). Ola Sandström, yrittäjä Drivarn AB, Sweden

Valitsin Scorpionin, koska uskoin sen tarjoavan parhaat työskentelyolosuhteet, korkean tuottavuuden ja erinomaisen käytettävyyden. Olen tyytyväinen koneeseen kokonaisuutena, koska se on turvallinen ja tuottava kone. Scorpion on vakuuttanut myös kuljettajani, sillä hyvä näkyväisyys helpottaa heidän työtään. Vuoden kokemuksella voin todeta, että koneen tuottavuus on ollut parempi kuin aikaisemmilla koneillani. Pedro Ferreira, Transportes Ferreirenses Portugalin ensimmäinen Scorpion

Olen erittäin tyytyväinen Scorpion Kingiin. Korjatun puun laatu on parempaa, ja työn nopeus on kasvanut. Scorpionin ansiosta voimme työskennellä tehokkaasti vaikeissa olosuhteissa. Minua kiehtoo myös koneen nykyaikainen ulkonäkö. Y. Lukin, OOO Reid, Venäjä Ensimmäinen Scorpion Permissä Venäjällä

PONSSE MOMENT PUUNKORJUUN PARHAAT ammattilaiset tekevät päivittäin työtään tuhansilla savotoilla ympäri maailmaa. Maisemat vaihtuvat, mutta asenne on aina yhtä tinkimätön. Ketju kuljettajalta puun jatkojalostukseen on oltava tiivis ja nopea, jotta arvokas raaka-aine saadaan tehokkaasti hyödynnettyä.

Sama kiertokulku jatkuu yhä uudestaan ja uudestaan. Puun tarina jatkuu paitsi korjatun puun tilalle istutettavissa taimissa myös puusta valmistetuissa tuotteissa. Kuva Uruguayn eukalyptusistuksilta.

ASIAKASCASE / ROGER LEJEUNE

Roger Lejeune

on maailman savotoilla kuin kotonaan Roger Lejeune ja Ponsse-koneet ovat kulkeneet yhdessä jo yli neljännesvuosisadan Keski-Euroopassa, Venäjällä ja Chilessä. Roger on väsymätön yrittäjäpersoona ja taistelijaluonne, joka sanoo oman ja yrityksen maineen olevan hänelle kaikki kaikessa.

elgialainen Roger Lejeune on menestynyt metsäkoneurakoitsijana ja tehnyt kansainvälistä kone- ja varaosakauppaa. Moneen ehtivän Rogerin ura yrittäjänä alkoi tunnustellen ja etsien menestyspolkua, joka sitten hänelle itselleenkin yllätyksenä löytyi heti alusta pitäen. Pitkän uran johtotähtenä on ollut äidin aikoinaan nuorelle miehelle opettama asia – rehellisyys. ”Pitää aina voida palata tehdyn työn ääreen ja sanoa pystypäin, että minä tein tämän. Oma ja yritykseni maine onkin minulle kaikki kaikessa. Rehellisyys tuo luotettavuutta toimintaan”, Roger kertoo toimintaperiaatteestaan.

SAVOTOITA JA

PONSSEN MESSUOSASTOLTA

KANSAINVÄLISTÄ KAUPPAA

KAIKKI ALKOI

Savotat ja kansainvälinen kauppa ovat vieneet Rogeria ympäri maailmaa jo yli neljännesvuosisadan. Roger sanoo olevansa periaatteessa eläkkeellä, mutta kovat työhalut pitävät 70-vuotiaan konkarin yhä liikkeessä ja bisneksen pyörimässä. ”Suurin osa koneistani on Venäjällä, 12 konetta. 8 Ponssea työskentelee Belgiassa. Ostetusta 37 uudesta koneesta on ajossa vielä 20. Kaikkiaan minulla on 38 Ponsse-metsäkonetta – joukossa muutamia tosi vanhojakin, joilla voi edelleen hyvin tehdä töitä. Enimmillään minulla on ollut töissä 50 ihmistä”, Roger taustoittaa tämän hetkistä toimintaansa.

Yhden käytetyn metsäkoneen omistaja Roger Lejeune suuntasi vuoden 1993 Elmia-messuille Ruotsiin vakaana aikomuksenaan ostaa uusi kone. Ponssen kilpailijan osastolla innokkaalle ostajalle sanottiin, että tule huomenna uudestaan juttelemaan. Se ei ollut Rogerin mieleen. ”Tunsin, etten ole tärkeä asiakas eivätkä minun rahani kelpaa. Menin Ponssen osastolle, jossa minulle todellakin haluttiin myydä metsäkone. Belgian myynnistä vastanneen Heikki Talgrenin lisäksi kaupantekoon osallistuivat yrityksen silloinen toimitusjohtaja Harri Suutari sekä Einari Vidgrén.”

Einarin lupaus on kestänyt isältä pojille ”Mitä luvataan, se pidetään”, oli yksi Ponssen perustaja Einari Vidgrénin periaatteita. ”Einarin kanssa tein metsäkonekaupoista suullisen sopimuksen, jota myös hänen poikansa ovat kunnioittaneet”, kertoo Roger Lejeune siitä, kuinka sana on pitänyt sukupolvelta toiselle. Kun Roger tuli Vieremälle ensimmäistä kertaa hieromaan konekauppaa, pienen haasteen muodosti yhteisen kielen puuttuminen Einarin kanssa. ”Mutta se ei meitä haitannut. Ponssen Ranskan tytäryhtiön silloinen toimitusjohtaja Heikki Talgren hoiti kääntämisen ja yhteinen ymmärrys löytyi.” ”Einari sanoi tulevansa Belgiaan, kun ostan 10. koneen. Menimme valitsemaani ravintolaan syömään hyvin. Aterian päätteeksi Einari tilasi kalleinta konjakkia, ja meille oli tehty kakkukin tätä tilaisuutta varten.” Vuonna 1994 Roger sai yritystoimintansa heti tuoreeltaan hyvään vauhtiin ja osti vuoden aikana viisi Ponssea. Einari tiedusteli, miten hän saisi Rogerin ostamaan vielä lisää koneita. ”Vastasin, että tehdään niistä mahdollisimman helppokäyttöisiä. Koneet ovatkin kehittyneet kovasti 25 vuoden aikana. Einari kuunteli, ja Ponsse huomioi myös asiakkaiden toiveet.”

Ponssella oli tuolloin halu löytää asiakas Keski-Euroopasta, ja saada näin alueella jalansijaa ja näkyvyyttä. Konekauppoja Roger ja Ponssen miehet väänsivät nelisen kuukautta. ”Vaimonikin jo sanoi, että jos nyt et osta Ponsselta konetta niin myyntimies varmaan murtaa nenäsi. Ja niin muutamaa päivää ennen vuodenvaihdetta kaupat tehtiin ja ostin kaksi Ponsse-konetta”, muistelee Roger hymyillen. KONKARI TUNTEE MYÖS SUOMALAISEN MENTALITEETIN

Roger kertoo Ponssen hankkineen hänelle Suomesta metsäkoneenkuljettajia aina vuoteen 2007 saakka. Vuosituhannen vaihde oli voimakasta koneellistamisen aikaa myös Keski-Euroopassa, ja ammattitaitoista kuljettajista oli jatkuva pula. ”Olen työllistänyt vuosien varrella noin 120 suomalaista metsäkoneenkuljettajaa. Siksi voin sanoa, että tiedän jotain heidän mentaliteetistaan”, Roger kertoo ja iskee silmää.

Yksi Rogerin leivissä tuolloin työskennelleistä ammattilaisista on nykyinen Ponssen tuotekouluttaja Jussi Jurvanen. Jatkuva liike, aktiivisuus ja yrittämisen palo ovat Jussin päällimmäisiä muistoja Rogerista. ”Busineksen teko on Rogerille sydämen asia. Siitä hän nauttii ja ammentaa sisältöä elämään. Suomalaiset metsäkone- ja puuautokuljettajat olivat tärkeä osa Rogerin koneiden pyörittämistä”, kuvaa Jussi, jota yhteistyö Rogerin kanssa vei savotoille Saksaan, Ranskaan, Belgiaan ja Luxemburgiin. ”Ja Venäjälle Roger satsasi paljon, minun aikanani siellä toimi kuusi yksikköä.” Venäjälle Rogerin löysi 1990-luvun lopussa nykyinen OOO Ponssen toimitusjohtaja Jaakko Laurila. Tuolloin miehet työskentelivät saman venäläisen metsäalan työnantajan palveluksessa ja yhteinen sävel löytyi oitis. ”Rogerin kansainvälinen kokemus ja puualan osaaminen näkyi kaikessa tekemisessä. Kommunikointi hoituu lähes

kaikilla pääkielillä, ja myös tavoitteet ja rajaehdot sopimuksille ovat aina Rogerilla valmiiksi mietittynä”, Jaakko sanoo. KANNATTAVAA LIIKETOIMINTAA JA YHTEISTÄ HYVÄÄ

Tavoitteet ja laskelmat – liiketoiminnan kannattavuus – ovat Rogerin toiminnan ytimessä rehellisyyden lisäksi. Laskinta ei tarvita, kun Roger laskee monipuolisen liiketoimintansa numerot päässään. ”Liiketoiminnan pitää aina olla kannattavaa ja silloin kun kaikki hyötyvät, myös yhteistyö on hedelmällisintä. Monet osaavat kyllä laskea tuoton, mutta eivät kuluja”, Roger huomioi. Kovan liiketoiminnan lisäksi Roger tekee yhteistyötä koulujen kanssa tarjoamalla harjoittelukoneita ja -metsiä. Ala tarvitsee koulutusta ja harjoittelupaikkoja kuljettajien määrän ja laadun varmistamiseksi. ”Yhteiset pelisäännöt ja osaavat kuljettajat auttavat hoitamaan metsiä oikein ja kestävästi”, päättää Roger Lejeune.

PONSSE / TURVALLISUUS

Huoltopalvelujen menestystarina tehtiin yhdessä Pienen askelin, määrätietoisella työllä Suomen huoltopalvelutiimi sai työturvallisuutta mittaavan LTIF-arvon laskemaan kahdessa vuodessa luvusta 45 arvoon 5. Hienon tuloksen saavutti sitoutunut ja hyvähenkinen porukka.

Jokainen huolto on omanlaisensa haaste. Kun työskentelemme yhdenmukaisesti ja fiksusti oikeilla välineillä, pystymme toiminaan myös turvallisesti.

ämä on ison joukon aikaansaama tulos johdon antamien tavoitteiden pohjalta”, tiivistää Ponssen kotimaan huoltopäällikkö Pertti Rönkkö huikeaa kehitystä huoltopalvelujen työturvallisuudessa. Työtapaturmia tehtyihin työtunteihin suhteuttava LTIF on työturvallisuuden mittari, jossa nyt saavutettu luku 5 on Pertin mukaan kova juttu huollon muuttuvassa ympäristössä. ”Joka kerta, kun kone tuodaan lavetilla pihaan, alkaa uusi ja erilainen projekti. Elämme riskien suhteen vaativassa toimintaympäristössä, jossa jokainen huolto on uusi tilanne ja omanlaisensa haaste. Siksi on tosi iso asia, että olemme yhdessä päässeet näin hienosti eteenpäin”, Pertti iloitsee ja osoittaa kiitokset huollon ja varaosien loistavalle porukalle. PAREMPI TYÖTURVALLISUUS SYNTYY LAATU EDELLÄ

Järjestys ja siisteys ovat viihtyisän työympäristön perusta, mutta yhtälailla ne ovat perusta turvalliselle työympäristölle. Turvallisuuden kautta syntyy myös laatua. Maailman parhaisiin metsäkoneisiin investoineiden asiakkaiden vaatimukset eivät kohdistu suoraan huoltopalvelujen työturvallisuuteen vaan laatuun. Huollon korkea taso on puunkorjuuyritysten toimintavarmuuden kriittinen tekijä. Pertti sanookin huoltopalvelujen lähestyvän työturvallisuutta laadun kautta – huippuluokan työn jälki on asiakastyytyväisyyden tae ja samalla työturvallisuuden perusta. ”Töihin ei tulla ”tekemään turvallisuutta” vaan tehokasta palvelua. Kun työskentelemme yhdenmukaisesti ja fiksusti oikeilla välineillä, pystymme toiminaan myös turvallisesti. Tehokkuus, turvallisuus ja työmotivaatio kulkevat käsi kädessä. Helppo ja sujuva tekeminen parantaa myös laadullista tuottavuutta.” Työturvallisuus näkyy Ponssen huollon tiloissa konkreettisesti esimerkiksi parempana järjestyksenä. Heti työvuoron ensimmäisistä hetkistä ympäristö, välineet ja miehet varusteineen ovat valmiina työhön. ”Sekava töiden aloitus edellisen päivän jälkiä siivoten ja vehkeitä siirrellen tekee koko päivästä repaleisen. Se on työturvallisuuden riski, jota me emme ota”, kertoo Pertti 24 vuoden Ponsse-kokemuksella.

JOHDON TUKI ON TÄRKEÄ VIESTI ETULINJAN TEKIJÖILLE

Huoltopalvelujen työturvallisuuden nousu ei ole ollut pikapyrähdys vaan pitkäjänteistä toiminnan kehittämistä. Yksittäisen lähtölaukauksen sijaan yrityksen johto on jatkuvasti viestinyt tavoitteista ja suunnasta. Selkeä päämäärä on auttanut kehitystyössä. ”Toimitusjohtaja Juho Nummela on korostanut turvallisuusasiaa toistuvasti sopivina annoksina, että tämä on talolle ja meille kaikille tärkeä asia. Nostan kyllä Juholle hattua tästä työstä. Työsuojelupäällikkö Tiina Lavinen ja koko turvallisuusorganisaatio on potkinut meitä sopivasti eteenpäin jatkuvassa yhteistyössä. Johdon hyväksyntä ja sitoutuminen on tärkeä asia meille etulinjan tekijöille.” Pertin kokemuksen mukaan asenteiden ja toimintatapojen muutos onnistuu, kun edetään vaiheittain ja pienetkin asiat perustellaan. Näin tieto todella tarttuu, ja se otetaan paremmin vastaan. Kunnolla sisäistetyt asiat siirtyvät luontevasti arkeen osaksi vastuullista työkulttuuria. Metsäkoneen huolto voi olla fyysisestikin vaativaa, joten työn helpottaminen, työympäristön kehittäminen ja toimintatapojen virittäminen tuo motivaatiota ja uutta intoa käytännön tekijöille. ”Pitkäjänteisyyttä on myös tiedon ja uusien menetelmien siirtyminen konkareilta tuoreille tekijöille. Kun parannamme vähän kerrassaan, uudet kaverit tulevat aina valmiimpaan ympäristöön, ja työturvallisuus kehittyy edelleen.” KIITOKSET TIIMILLE – JA TIIMILTÄ PERTILLE

Pertti Rönkkö korostaa yhdessä tekemistä ja koko porukan sitoutumista onnistumisen taustalla. Pertin tuntevat tietävät, että hän ei tuo itseään esille, mutta kantaa asioista ja ihmisistä vastuun, kertoo Ponssen viestintäpäällikkö Katja Paananen hänelle kantautuneesta palautteesta. ”Mielestäni myös Pertin persoonalla on ollut suuri vaikutus muutoksen onnistumiseen. Rauhallinen asenne, rehtiys ja luotettavuus luovat positiivista ilmapiiriä. Hän kunnioittaa kaikkien mielipiteitä ja käsittelee ammattimaisesti asiat asioina. Näistä lähtökohdista ja hyvähenkisellä yhteistyöllä saadaan myös hyviä tuloksia”, Katja päättää.

PONSSE / PONSSE HUOLTOPALVELUT

UA T E S T A T TA L A AT U

PONSSE-metsäkonetarvikkeissa PONSSE-metsäkonetarvikkeiden tuoteryhmä koostuu laadukkaista tuotteista, jotka on suunniteltu erityisesti metsäkoneammattilaisen tarpeisiin. Tarvikkeiden valikoima kasvaa vuosittain. Ennen kuin tuotteet päätyvät valikoimaan, ne käyvät läpi huolellisen testauksen oikeissa olosuhteissa, mikä varmistaa tuotelaadun ja sopivuuden metsäkonekäyttöön. Maittain vaihtelevasta PONSSE-metsäkonetarvikevalikoimasta löytyy yli 300 tuotetta. Valikoima kattaa muun muassa suodatinpaketit, terälevyt ja -ketjut, kahmarit, led-valot, lajitelmat, syöttörullat ja työkalut. Omien tarvikkeiden lisäksi Ponsse tarjoaa kattavasti tunnettujen toimittajien tuotteita. Metsäkonetarvikkeita on suunniteltu asiakastarpeiden mukaan. Lähtökohtana on, että metsäkone toimii moitteetta kaikissa olosuhteissa koko suunnitellun huoltovälin. ÖLJYT PONSSE-METSÄKONEIDEN MIELEEN

Keväällä markkinoille esiteltiin uusi PONSSE Engine Oil 10W-40 PLUS+, joka on täyssynteettinen, erittäin korkean suorituskyvyn omaava moottoriöljy. Öljy täyttää

MB 228.51 -vaatimuksen uusille Stage V -päästötason moottoreille. Uusi PLUS+ moottoriöljy soveltuu käytettäväksi Stage IV -moottoreiden pidennettyihin 900 tunnin vaihtoväleihin ja IIIA- ja IIIB-päästötason moottoreihin. Vanhemmille koneille valikoimasta löytyy perinteinen ja hinnaltaan edullisempi PONSSE Engine Oil 10W-40 -moottoriöljy. Ponssen hydrauliöljyvalikoima kattaa erilaisiin käyttöolosuhteisiin soveltuvat öljyt (68, 46, Bio 46+, 32 ja 22 Super). Ponsse käyttää öljyjä tehtaan ensitäyttö-öljynä ja huollossa asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Metsäkoneen hydrauliikan toimivuuden kannalta on erittäin tärkeää, että voitelevan öljyn toimintakyky säilyy koko sen käyttöajan. Ponssen hydrauliöljyille on asetettu vahva laatuvaatimus, ja niiden voitelevat ominaisuudet säilyvät pitkään korkealla tasolla. Yhteensopivuus PONSSE-metsäkoneissa käytettyjen hydrauliletkujen kanssa on testattu tarkasti. Oikeat käyttölämpötilat kullekin viskositeettiluokalle löytyvät konekohtaisista käyttö- ja huolto-ohjekirjoista. Ponssen mineraalipohjaisessa, EP-lisäaineistetussa vaihteistoöljyssä (80W-90 GL-5) on erinomaiset voiteluominaisuudet ympärivuotiseen käyttöön. EP-lisäaineet parantavat

muun muassa jarrujen kitkaominaisuuksia ja lisäävät siten jarrutusvoimaa esimerkiksi rinnetyöskentelyssä. VOITELUTUOTTEET KAIKKIIN KÄYTTÖKOHTEISIIN

Metsäkonetarvikkeiden valikoima sisältää rasvoja eri käyttökohteisiin sekä 420 ml tuubina että 18 kg tynnyrissä. PONSSE Logger’s Grease NLGI 0 ja NLGI 2 ovat kalsiumpohjaisia kiinnitarttuvia ja vettä kestäviä voitelurasvoja päivittäiseen käyttöön. Rasvat soveltuvat erityisesti tappien ja liukulaakereiden rasvaukseen ja teräketjujen voiteluun. PONSSE Logger’s Universal Grease NL on korkealuokkainen litiumpohjainen yleisvaseliini koneen säännölliseen ylläpitoon. Metsäkoneissa Universal Grease sopii päivittäisiin rasvauskohteisiin, kuten rullalaakereihin ja voideltaviin kardaaniniveliin. PONSSE Logger’s Pro Grease EP2 on litiumkompleksipohjainen erikoisrasva pyöränlaakereihin ja kardaaneihin sekä muihin vaativiin voitelukohteisiin. Metsäkonekäytössä tyypillisiä kohteita ovat telin keinun laakerit, kardaanilinja ja koneen isot rullalaakerit. Pro Grease pitää koneen komponentit paremmassa kunnossa lyhentämättä rasvausväliä.

IIIA/IIIB

Öljyluokitukset

KESTÄVÄMPÄÄ KEHITYSTÄ BIOHAJOAVILLA JA KIERTOTALOUSTUOTTEILLA

Ponsse on kehittänyt omaa tarvikevalikoimaansa vastaamaan myös kestävän kehityksen ja kiertotalouden mukaista ajattelua. Koneen huoltoon voidaan käyttää myös Ponssen biohajoavaa hydrauliöljyä ja voitelurasvaa. PONSSE Logger’s Bio Hydraulic Oil 46+ on synteettisestä esteristä valmistettu biohajoava hydrauliöljy ympärivuotiseen käyttöön. PONSSE Logger’s Bio Grease NLGI 2 on täyssynteettinen, biohajoava ja vettä kestävä erikoisrasva vaativiin voitelukohteisiin. Teräketjuöljyjen valikoimasta löytyvät niin kierrätetty teräketjuöljy PONSSE Recycled Chain Oil (46- ja 68-viskositeetillä) kuin kasviöljystä valmistettu PONSSE Logger’s Bio Chain Oil, joka on ollut metsäkonetarvikevalikoimassa useamman vuoden ajan.

Ponssen metsäkonetarvikkeisiin voit tutustua PONSSE Service App -sovelluksella, jonka voit ladata Androidille Google Playstä ja iOS:lle App Storesta.

Stage IV

Stage V

Luokitus

Öljyn vaihtoväli (h)

Luokitus

Öljyn vaihtoväli (h)

Luokitus

Öljyn vaihtoväli (h)

228.3

600

228.3

600

–

228.5

800

228.5

900

–

228.51

800

228.51

900

228.51

900

SAVOTTAUUTISIA / 2019

SAVOTTAUUTISIA Tammikuussa luovutettiin 14 000. Vieremällä valmistettu metsäkone 14 000. Ponsse-kone, PONSSE Elephant King, on Ponssen kuormatraktorimalliston suurin malli. PONSSE Elephant King on varustettu uudella, kaikkein vaativimpiin olosuhteisiin suunnitellulla PONSSE K121-nosturilla. Metsäkone tulee korjaamaan puuta UPM Uruguayn istutusmetsissä paikallisen sellutuotannon tarpeisiin. UPM Uruguay on ollut Ponssen Full Service -asiakas vuodesta 2014 alkaen. Ponsse aloitti toimintansa Uruguayssa vuonna 2007, ja uusi huoltopalvelukeskus avattiin vuonna 2017. Paikallisesta asiakastuesta vastaa Ponssen tytäryhtiö Ponsse Uruguay, jonka palveluksessa on 96 ponsselaista. Uruguayssa puuta korjataan lähes yksinomaan nykyaikaisella ja ympäristöystävällisellä tavaralajimenetelmän puunkorjuukalustolla.

Ponsse avasi uuden toimipisteen Irlannissa Toukokuun alussa Irlannin County Laoisissa vietettiin Ponssen tytäryhtiön Ponsse Machines Ireland Ltd:n uuden toimipisteen avajaisia. Tapahtumaan osallistui 120 vierasta edustaen suurta osaa koko maan koneyrittäjistä. Ponssen Irlannin uudessa huoltopalvelukeskuksessa on täydelliset työpisteet korjaus- ja huoltotöille, sekä kattava varaosavarasto. Yrityksellä on myös kaksi täysin varusteltua huoltoautoa tien päällä varmistamassa, että irlantilaiset urakoitsijat saavat parasta mahdollista palvelua. Ponsse Machines Ireland on yksi Ponsse-konsernin 12 tytäryhtiöstä ja se aloitti toimintansa tammikuussa 2017. PONSSE MACHINES IRELAND LTD:N TOIMITUSJOHTAJAKSI PATRICK MURPHY

Tytäryhtiön avajaisten yhteydessä Irlannin toimintojen vetovastuu siirtyi uudelle toimitusjohtajalle Patrick Murpylle. Aiemmin toimitusjohtajana toiminut Gary Glendinning keskittyy jatkossa kehittämään ja kasvattamaan Itä-Euroopan markkinoita Kroatiassa, Romaniassa, Serbiassa, Sloveniassa ja Unkarissa. PONSSE-metsäkoneilla on vakaa jalansija Irlannin koneyrittäjien keskuudessa. Ensimmäinen metsäkone PONSSE S10 toimitettiin saarivaltioon jo vuonna 1994, uusimpana metsäkoneena maahan toimitettiin PONSSE Cobra toukokuussa 2019. Suosituimmat metsäkoneet alueella ovat PONSSE Wisent, Scorpion, Gazelle ja Fox. Irlannissa metsäkoneiden on hyvä olla kahdeksanpyöräisiä suoperäisen maaston vuoksi. PONSSE LADYT KUNNIAVIERAINA

Uuden tytäryhtiön avajaisten kunniavieraiksi oli kutsuttu Suomen Ponsse Ladyt -ryhmä eri puolilta Suomea. Ponsse Ladyt aloitti toimintansa 2004, ja toimii tällä hetkellä jo kuudess maassa.

Mikkelin uusi huoltopalvelukeskus Ponssen Mikkelin uusi huoltopalvelukeskus avasi ovensa 1. helmikuuta uudella Huusharjun teollisuusalueelle, osoitteessa Katajalahdentie 8. Uuden huoltopalvelukeskuksen lisäksi Mikkelin huoltopalvelut juhlivat tänä vuonna 30-vuotista toimintaansa. Mikkelin huoltopalvelukeskuksen uudessa huoltohallissa on kolme konepaikkaa sekä erillinen pesutila. Tilavasta varaosamyymälästä löytyy varaosien lisäksi laaja valikoima sekä metsäkonetarvikkeita että työkaluja. Huoltopalvelukeskuksessa henkilökuntaa on kaikkiaan 15. ”Pienestä on lähdetty aikoinaan liikkeelle Mikkelissä, yhden miehen varaosatoiminnasta laajennettiin huoltotoimintaan. Olemme kasvattaneet huoltopalveluiden toimintoja aina konekannan mukaan”, kertoo Ponssen Suomen huoltopäällikkö Pertti Rönkkö. ”Osaava ja sitoutunut henkilökunta on kaiken tekemisen keskiössä. Ihmiset ovat lopulta ratkaisevassa asemassa, kun puhutaan hyvästä ja ainutlaatuisesta asiakaspalvelusta, hyvällä asenteella saavutetaan paljon”, toteaa Rönkkö.

Ponssen huoltopalvelutoiminnot Mikkelissä aloitti toimintansa varaosamyynnillä vuonna 1989. Metsäkoneiden huolto aloitettiin muutamia vuosia myöhemmin, vuonna 1997.

OOO Ponsse on vuoden 2018 tytäryhtiö

Uusi sopimushuoltaja Nakkilaan Ponssen kotimaan huoltopalveluverkosto kasvoi maaliskuun alussa, kun uusi sopimushuoltaja SasuCo Oy (ent. Sähkö- ja konetekniikka Santikko) aloitti toimintansa Nakkilassa, Lounais-Suomessa. Sopimushuolto löytyy osoitteesta Nikintie 3, 29250 Nakkila. Nakkilassa asiakkaita palvelevat:

Vuoden tytäryhtiöstä OOO Ponsselta palkintoa tulivat vastaanottamaan Julia Nagibina, Harri Perätalo, Jaakko Laurila, Mikhail Menshikov, Tatyana Trishevskaya ja Sergej Sviridenko.

”OOO Ponssen kehitys sekä uuskone- että harvesteripäämyynnissä on ollut erinomaisella tasolla. Samalla yhtiö on panostanut huoltopalveluiden kehittämiseen ja lisännyt huoltopalveluiden liikevaihtoaan. Tämä on ollut mahdollista vain verkostoa kehittämällä ja investoimalla paitsi tiloihin myös henkilökunnan osaamiseen. OOO Ponsse tukee esimerkillisellä tavalla myös omaa jälleenmyyjäverkostoaan”, Jarmo Vidgrén kertoo. OOO Ponsse avaa elokuussa uudet koulutus- ja huoltotilat nykyisten toimitilojen yhteyteen Pietarissa. Koulutuksen ja asiakastuen merkitys on kasvava, ja OOO Ponsse on pitkäjänteisesti kehittänyt myös koulutusverkostoaan. Ponsse perusti tytäryhtiön Venäjälle vuonna 2005, mutta ensimmäiset PONSSE-koneet urakoivat Venäjällä jo 1980-luvulla.

Markus Santikko 050 347 8479

Joonas Suomalainen 050 378 2632

SAVOTTAUUTISIA / 2019

SAVOTTAUUTISIA Ponsse avasi uuden huoltopalvelukeskuksen Sandvikenissä Ponsse avaa kuudennen huoltopalvelukeskuksensa Ruotsissa 17. toukokuuta. ”Toivomme, että pystymme jatkossa täyttämään asiakkaidemme huoltotarpeet entistä paremmin”, kertoo jälkimarkkinointipäällikkö Urban Folkesson. ”Tämä on yksi vaihe strategiassamme – tavoitteenamme on onnistua yhdessä asiakkaidemme kanssa. Toivomme, että pystymme vastaamaan kysyntään entistä paremmin uuden huoltopalvelukeskuksen avulla.” Sandvikenin henkilöstö koostuu yksikön johtajasta, Peter Gästgivarsista, sekä uusista huoltoteknikoista Jonas Andersonista, Anders Skogista ja Fredrik Jonssonista, jotka liikkuvat Sandvikenista ja Leksandista huoltoautoilla sinne missä huoltoa tarvitaan.

Emil Jelinek, yksi maailman vanhimmista metsäkoneenkuljettajista Yhdysvaltalainen 97-vuotias Emil Jelinek on varmasti yksi maailman vanhimmista metsäkoneenkuljettajista. Emil ja hänen poikansa Dave ostivat hiljattain uuden PONSSE Buffalon, jolla Emil työskentelee Black River Fallsissa, Wisconsin alueella Yhdysvalloissa. Emil on hieno esimerkki kovasta työnteosta ja omistautumisesta ammattiinsa. Kysyttäessä Emililtä mikä saa hänet jatkamaan työntekoa edelleen hän kertoo sen johtuvan yksinkertaisesti siitä, että hän rakastaa olla metsässä.

Palveluverkoston parhaita palkittiin Ponssen globaalia huoltopalveluverkostoa arvioidaan ja palkitaan vuosittain Ponssen huoltopalveluiden kehittämis- ja auditointijärjestelmän ESW:n (Effective and Safe Workshop) tulosten perusteella. Vuoden 2018 loppuun mennessä auditointeja on suoritettu yhteensä 339 ja ESWauditointeja 59. Vuoden PONSSE-jälleenmyyjä ja Vuoden PONSSE-huoltopalvelukeskus -palkinnot menivät Kanadaan, A.L.P.A Equipment Ltd:lle. Vuoden huoltopalvelukeskukseksi valittiin A.L.P.A. Equipment Ltd, Balmoralin toimipiste. Vuoden PONSSE-jälleenmyyjäksi valittu A.L.P.A Equipment Ltd on kasvattanut myyntiä omalla toiminta-alueellaan niin uuskone-, harvesteripää-, varaosa- kuin huoltopalvelumyynnissäkin. PONSSEN HUOLTOPALVELUT PALKITSEE JÄLLEENMYYJIÄ ESW-AUDITOINTIEN PERUSTEELLA

”Vuoden huoltopalvelukeskuksen valinnalla haluamme tukea huoltopalvelukeskusten asiakaslähtöisen toiminnan kehitystä. A.L.P.A on kehittänyt ansiokkaasti palveluitaan ja on tasaisen vahva kaikissa ESW-auditoinnin osa-alueissa”, kertoo Ponssen huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen. A.L.P.A Equipment on toiminut Ponssen jälleenmyyjänä vuodesta 2000 Kanadan itäosissa Edmunstonissa, New Brunswickissä, Nova Scotiassa ja Prinssi Edwardin saarella sekä Quebecin Gaspé Coatissa. Puunkorjuuolosuhteet alueella vaihtelevat voimakkaasti havumetsistä lehtipuuvaltaisiin metsiin, tasaisista maastoista jyrkkiin rinteisiin, luonnontilaisista sekametsistä laajoihin havupuuistutuksiin. Alueen vuosittainen puunkorjuumäärä on noin 15 miljoonaa kuutiometriä. Yhtiöllä on töissä 125 henkilöä neljällä eri paikkakunnalla. PONSSE-metsäkoneiden lisäksi A.L.P.A myy,

Vuoden 2018 kotimaan asiakaspalvelija on mittalaiteasentaja Lauri Färlin.

asentaa ja huoltaa PONSSE-harvesteripäitä tela-alustaisiin puunkorjuuratkaisuihin ja toimii maanrakennuskoneiden jälleenmyyjänä.

työllistävät Brasiliassa yhteensä 219 Ponssen työntekijää ja 34 Eunamanin työntekijää.

OOO KOSTROMA-SERVICE-PONSSE PALKITTIIN

Suomessa valitaan vuosittain vuoden huoltopalvelukeskus ja vuoden asiakaspalvelija. Asiakkaiden valinta vuoden asiakaspalvelijaksi on mittalaiteasentaja Lauri Färlin Jyväskylästä. Färlin on työskennellyt huoltoasentajana Kouvolassa ja Tampereella, huhtikuussa 2013 hän aloitti mittalaiteasentajana Jyväskylässä. Viime vuonna hänellä tuli kymmenen vuotta täyteen Ponssella. ”Tuntuu erittäin hienolta saada tunnustusta kentällä tehdystä työstä! Asiakkaat on pyritty pitämään aina kaiken tekemisen keskiössä riippumatta siitä ollaanko tekemisissä suoraan asiakkaiden kanssa tai tukemassa omalla osaamisella muita ponsselaisia”, Lauri Färlin kommentoi voittoaan.

KOTIMAAN OSAAJIA PALKITTIIN TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ

Vuoden parhaan paikallisen toiminnan kehittäjän palkinto myönnetään huoltopalvelukeskukselle, joka on parantanut eniten omaa ESW-auditointitulostaan edellisvuoteen verrattuna. Auditointeihin perustuvan palkinnon lisäksi OOO KostromaService palkittiin ansiokkaasta kehityksestä jälleenmyyjänä Kostroman alueella Venäjällä. Vuodesta 2011 alkaen Ponssen jälleenmyyjänä toiminut OOO Kostroma-Service-Ponsse on Vladimir Samodurovin perustama perheyritys. Yhtiön operatiivisesta johdosta vastaa nykyään Vladimirin poika, Sergey Samodurov. Yritys työllistää 22 henkilöä. Huoltopalvelukeskus sijaitsee Kostroman kaupungissa, mutta toimii myös Ivanovin ja Nizhniy-Novgorodin alueilla. OOO Kostroma-Service-Ponssen toiminta-alueen konekanta on noin 140 konetta (harvesteripäät mukaan luettuna). VUODEN FULL SERVICE -PROJEKTI BRASILIASSA

Vuoden Full Service -projektin palkinto myönnettiin Ponsse Latin Americalle yhteistyöstä Veracelin kanssa Brasiliassa. Perusteluina valinnalle oli paras tulos vuoden 2018 aikana tehdyistä Full Service -auditoinneista. Veracel on Stora Enson ja brasilialaisen Suzanon puoliksi omistamalla sellutehdas Brasiliassa. Vuonna 2005 käynnistynyt sellutehdas tuottaa 900 000 tonnia sellua vuodessa, ja on näin maailman suurin eukalyptussellutehdas. Tehdas työllistää 400 henkeä. Full Service -projektit

VUODEN HUOLTOPALVELUKESKUS ON TAMPERE

Vuoden 2018 kotimaan asiakaspalvelukeskukseksi valittiin Tampere, jossa myynnin, huollon ja varaosien lisäksi toimii käyttökoulutus ja tietojärjestelmähuolto. Tampere on yksi Ponssen 14 omasta huoltopalvelukeskuksesta, rinnalla toimii 11 sopimushuoltajaa ympäri Suomea. ”Tampere sai tämän saman tittelin kaksi vuotta sitten, silloin nähtiin selkeä tasonnosto toiminnassa useilla osa-alueella. Sama positiivinen vire on pysynyt, sen huomaa porukan yhteishengestä ja yhdessä tekemisestä”, kotimaan maajohtaja Jani Liukkonen kommentoi. ”Meillä on hieno tilanne Tampereen alueella, olemme saaneet uutta asiakaskuntaa niin konekaupan kuin huollon puolelle, ja tulevaisuus näyttää positiiviselle”, Liukkonen jatkaa.

SAVOTTAUUTISIA / EINARI VIDGRÉN SÄÄTIÖN EINARIN PALKINTO Hilppa ja Reijo Päivinen ovat tyytyväisiä, kun Konesavotalle löytyi jatkajat omasta perheestä, poika Jukka ja tytär Sonja.

KONESAVOTTAA KESÄLAHDELLA Kun Reijo Päivinen ja Erkki Puronaho perustivat Kesälahden Konesavotan vuonna 1986, kirjattiin yhtiösopimukseen, että kumpainenkin sijoittaa yhtiöön oman työpanoksensa ja ammattitaitonsa.

nsimmäinen metsäkone oli miehille tuttu. He siirsivät työnantajansa nimissä olleen leasingsopimuksen yhtiönsä nimiin ja jatkoivat yrittäjinä samoilla savotoilla. Alkuun päästiin sujuvasti, kun Tehdaspuu takasi 50 000 markan luotollisen sekkitilin paikalliseen SYP:iin. Töitä Marttiinin prosessorilla ja Hultdinin kaatopäällä varustetulle Valmet 886 K:lle riitti. TIUKAN TALOUDEN AIKA

Päivinen tuumii, että näin jälkikäteen

mietittynä aika uhkarohkea harppaus yrityksen perustamien oli. Valuuttalainan mukanaan tuoma lisävelka kuritti yritystä kovalla kädellä, ja asuntovelatkin pyörivät samaan aikaan. ”Talous oli äärimmäisen tiukalla aina 90-luvun puoliväliin asti. Pitkää päivää kun tehtiin, niin päästiin ”torppariajoista” eroon ja itsenäisemmiksi yrittäjiksi. Valuuttalaina tuntui 1990-luvun alussa olevan ainut vaihtoehto koneinvestointeihin.” Alkuun yritys korjasi isoja leimikoita kaukanakin kotoa. 1990-luvun alkupuolelta alkaen savotat ovat olleet lähialueella

muutamaa myrskytuhokeikkaa lukuun ottamatta. Töitä tehdään kolmella koneketjulla. SUKUPOLVI VAIHTUU

Erkki Puronahon jäätyä eläkkeelle Päivinen lunasti yhtiön osakkeet itselleen. Tämän vuoden toukokuussa oli jälleen muutoksen aika, kun Reijon lapset Sonja ja Jukka ottivat täyden vastuun yrityksestä. Vaikka sukupolvi vaihtuu, moni asia ei muutu. Yrityksessä on muun muassa aina panostettu voimakkaasti siihen, että koneet pidetään siistinä ja hyvin huol-

lettuna. Päivisen mukaan huollot kannattaa antaa alan ammattilaisille, jolloin itse voi keskittyä puunkorjuuseen. Neljä uusinta konetta ovatkin huoltosopimuksen piirissä. Vaihdossa menneet koneet ovat olleet kysyttyä tavaraa. Konemyyjä on saanut myydyksi koneet alta pois ennen uuden saapumista. Valtaosin Kesälahden Konesavotan koneilla ajetaan kahta vuoroa. Kiireisimpään talviaikaan tehdään yksi lisävuoro lauantaisin. Onneksi savotat ovat viimeisten parin vuoden aikana hieman kasvaneet. Koneen jatkuva siirtely pieneltä leimikolta toiselle syö väistämättä kannattavuutta. Yli puolet yrityksen korjaamasta puusta tulee uudistushakkuilta, mutta ensiharvennuksistakin kertyy 15 prosenttia moteista. Koska harvennukset ovat lähes poikkeuksetta samoilla kulmilla uudistushakkuiden kanssa, kaikki hakkuutyö tehdään samoilla koneilla. Siirtoja tulisi aivan liikaa, jos jokaiselle leimikolle vietäisiin täsmälleen sinne passeli kone. TYÖSSÄ OPPII

Yrityksellä on oman väen lisäksi työssä 12 työntekijää. Hyvistä ja työhönsä sitoutuneista kuskeista alkaa olla hieman pulaa. Monitaitoiset maatalon pojat ovat Päivisen mukaan pikkuhiljaa katoava luonnonvara. ”Onneksi olemme saaneet oppisopimuksella mukaan nuoria, joista on kasvanut ammattinsa hallitsevia kuljettajia. Olemme pyrkineet työnteossa säännöllisyyteen ja ennustettavuuteen, jotta työajat olisivat mielekkäitä etenkin perheelliset kuskit huomioiden”, Päivinen kertoo. Uuden opiskelu ja ammattitaidon kartuttaminen on aina paikallaan. Reijo Päivinen ei kuitenYrityksessä on aina panostettu kaan pysty ymmärtämään voimakkaasti muun muassa siihen, nykyistä pätevyyskorttikoulutusta. Yrittäjiltä ja heidän että koneet pidetään siistinä ja hyvin työntekijöiltään vaaditaan huollettuna. Olemme myös pyrkineet mitä erilaisimpia pätevyystyönteossa säännöllisyyteen ja ennuskortteja huolimatta heidän tettavuuteen, Reijo Päivinen toteaa. peruskoulutuksestaan tai kokemuksestaan. Erilaisten lupakorttien viidakko on rapauttanut ammatinharjoittamisen vapautta. Lisäksi koulutukset ovat yrittäjälle kalliita. Koneet seisovat ja palkat juoksevat, kun ammattilaiset istuvat kurssilla. Lupakorteissa Päivinen näkee enemmän koulutuksen tarjoajan kaupallinen intressin kuin niiden tarpeellisuuden. Myös puunkorjuun raju kausivaihtelu on hankaloittanut yrittäjän toimintaa ja työntekijöiden pysyvyyttä. Viime vuosina tilanne on kuitenkin lähtenyt mukavasti paranemaan. ”Älytön poukkoilu valtava kiireen ja seisokin välillä on jäänyt lähes kokonaan pois. Alueurakointiin siirtymisen jälkeen vastuu on tullut lähemmäksi savotoita, jolloin työt on voitu suunnitella järkevästi ja tasaisemmin. Tämä vaikuttaa varmasti alan arvostukseen myös työntekijöiden kannalta katsottuna. Kun alalle aikova tietää, että konekuskilla on todennäköisesti ympärivuotinen työpaikka, niin koulutukseen ja työhön hakeutumisen kynnys taatusti laskee,” Päivinen miettii.

Einarin Vidgrén Säätiö palkitsi metsäalan osaajia 230 200 eurolla Vieremällä palkittiin toukokuussa ansioituneita metsäalan osaajia. Einari Vidgrénin elämäntyötä ylläpitävä Einari Vidgrén Säätiö jakoi tunnustuksia yhteensä 230 200 eurolla. Säätiön päähuomionosoituksena myönnettävät Einarin Palkinnot myönnettiin Kesälahden Konesavotan Reijo Päiviselle ja OK-Metsä Oy:n Osmo Uotiselle. Lisäksi säätiö myönsi toista kertaa Elämäntyöpalkinnon, joka osoitettiin Jorma ja Pertti Randelinille. Ponsse Oyj:n perustaja ja teollisuusneuvos Einari Vidgrén perusti vuonna 2005 Einari Vidgrén Säätiön, jonka tavoitteena on nostaa koneellisen puunkorjuun alalla tehtävän työn arvostusta. Säätiö haluaa kehittää koneelliseen puunkorjuuseen liittyvän yrittäjyyden tunnettuutta ja lisätä koneellisen puunkorjuun kiinnostavuutta työllistäjänä erityisesti nuorten keskuudessa. EINARIN PALKINNOT

Einarin Palkinnolla huomioitu Kesälahden Konesavotan Reijo Päivinen perusti yhtiön yhdessä Erkki Puronahon kanssa vuonna 1986. Yritystoiminta jatkuu seuraavassa sukupolvessa, kun yrityksessä on toukokuussa tehty sukupolvenvaihdos Reijo Päivisen lasten, Sonja ja Jukka Päivisen siirryttyä yhtiön vetovastuuseen. Yritys työllistää oman väen lisäksi 12 työntekijää. Myös toinen Einarin Palkinnon vastaanottaneista, OK-Metsä Oy:n Osmo Uotinen Pertunmaalta, on pitkän linjan metsäalan osaaja. Palkitsemisperusteissa kiitettiin Osmo Uotisen ihmisläheistä tapaa hoitaa asioita, mikä on tehnyt keskustelusta metsänomistajien kanssa luontevaa ja arvostuksesta molemminpuolista. Yrityksen korjuuyksiköiden määrä on tällä hetkellä viisi. EINARIN ELÄMÄNTYÖPALKINTO

Toista kertaa myönnetty elämäntyöpalkinto luovutettiin iisalmelaisille Jorma ja Pertti Randelinille. Iisalmessa toimineella Koneyhtymä Randelin Oy:llä on mittava ja tunnustettu ura koneellisen puunkorjuun saralla. Jorma ja Pertti Randelin perustivat Koneyhtymä J & P Randelinin vuonna 1977.

SAVOTTAUUTISIA / EINARI VIDGRÉN SÄÄTIÖN EINARIN PALKINTO

Rohkeasti edellä Pertunmaan Mansikkamäessä asuva Osmo Uotinen vaihtoi varman työn epävarmaan vuonna 1985. Kymmenisen vuotta Ruotsin ja Suomen voimalaitostyömailla korkeapainehitsaajana toiminut Uotinen päätti silloin aloittaa metsäkoneurakoinnin kotinurkillaan.

rakointi lähti liikkeelle käytettynä hankitulla ajokoneella, jonka käsirahaksi oli annettava oma auto. Toisen koneen Osmo osti veljeltään, joka keskittyi kotitilan hoitamiseen. ”Yrittäjyys on meillä sukuvika. Isälläni on aina ollut kuorma-autoyritys, ja setäni ovat harjoittaneet puutavaran maantiekuljetusta. Yrittäjäksi ryhtyminen tuntui luonnolliselle vaihtoehdolle,” Osmo Uotinen muistelee.

REHTIÄ KUMPPANUUTTA

Uotinen toimii Metsä Groupin alueyrittäjänä neljällä omalla ketjulla. Lisäksi OK-Metsä Oy:n tiimissä on neljä kumppanuusyrittäjää. Yhteistyö ja rehti kumppanuus ovat hyvän yhteistyön perusta ja yhden koneen yrittäjille on löytynyt aina savottaa. Yhtä köyttä on osattava vetää laajalla rintamalla. ”Aika on rajallista, eikä itse ehdi läheskään kaikkeen mihin haluaisi. Onneksi vaimoni Sirkka-Liisa on huolehtinut kodista ja lapsista erittäin hyvin halliten

”Tässä harrastuksessa ei ole mitään mieltä, mutta vanhojen autojen rassaaminen pitää miehen järjissään”, vanhoja kuorma-autoja entisöivä Osmo Uotinen sanoo.

myös yrityksen paperisodan. Se auttaa uskomattoman paljon työmaalla, kun tietää, että kotona on kaikki hyvin,” Uotinen kiittelee. Sirkka-Liisan ja Osmon poika Henri on yrityksessä osakkaana. Hän on tulevana jatkajana jo nyt vahvasti mukana yrityksen päivittäisessä toiminnassa. Olipa kyse koneen ajamisesta, hakkuiden suunnittelusta, kuljetusten järjestämisestä tai muista hallinnollisista tehtävistä. OK-Metsän koneilla ajetaan pääosin yhtä vuoroa ja koneen kuljettaja vastaa

itse koneensa ylläpidosta ja pienemmistä huolloista. Vain isoimmat työt ja takuuhuollot on annettu merkkihuollon vastuulle. ”Heti yritystoiminnan alussa tein kunnollisen korjaamohallin, jossa pystymme tekemään vaativiakin remontteja. Vuosien saatossa hallia on laajennettu ja rakennuksia on tullut lisää. Koneiden kunnossapito on lähes kokonaan omalla vastuulla, ja olemme voineet voi pitää kiinni lupaamastamme aikataulusta. Tämä on tärkeää asiakastyytyväisyyden kannalta”, Uotinen painottaa. HYVÄT KUSKIT ARVOSSAAN

Uotisen yrityksen alkuvaiheessa kuskeina olivat oma veli ja muutama serkku. Yritys ei ole koskaan ilmoitellut avoimista työpaikoista. Puskaradion ja hyvän maineen avulla ammattitaitoisia kuskeja on riittänyt. ”Koneitahan aina saa, mutta hyviä kuskeja ei niinkään. Olen hankkinut muutamia koneita sillä perusteella, että tarjolla on ollut ammattitaitoinen kuski, jonka olen halunnut yritykseeni töihin. Luonnollisesti savotoiden riittävyys on aina ykkösasia, kun koneinvestointeja tehdään”, Osmo Uotinen kertoo. ”Olen myynyt vuosien saatossa useita koneita kuljettajilleni, kun he ovat halunneet itsenäisiksi yrittäjiksi. Osa koneen hankkineista on myös jäänyt meidän kumppanuusyrittäjiksemme. Tällainen yrittäjyyden aloittaminen on mielekästä, sillä kaikki on mukavan tuttua”, Uotinen perustelee. Alussa konekaupat rahoitettiin pankkilainalla, jonka korko huiteli pahimpina vuosina 17 prosentissa. Nykyään rahoitusyhtiöiden kanssa toimiminen on suhteellisen joustavaa, kun kone kattaa suurimman osan lainan vakuudesta. HARKINTAA TARVITAAN

1990-luvun alussa Uotinen otti pankinjohtajan neuvon mukaisesti konehankintoihin valuuttalainaa. Lainan vakuudeksi kiinnitettiin niin konehallit kuin oma talokin. Varsin pian tilanne karkasi käsistä, ja miljoonan laina oli muuttunut kahdeksi miljoonaksi. ”Onneksi olin silloin nuori ja jaksoin tehdä pitkää päivää. Toinen pelastus oli se, että hakkuita riitti. Vaikeaa aikaa kesti muutamia vuosia, mutta

Sirkka-Liisa ja Osmo Uotinen ovat vetäneet yhtä köyttä koneyrityksensä pyörittämisessä jo 35 vuotta. Osmon mukaan koneyrittäjien puolisot ovat ensiarvoisen tärkeitä yritysten toiminnan kannalta.

periksi ei voinut antaa. Muuten perheelle olisi ollut lähtö kodista”, Osmo Uotinen vakavoituu muistelemaan. Nuoren yrittäjän on tänä päivänä melko haastavaa aloittaa koneyrittäjyys. Rahoituksen saamisessa pitää olla hyvät vakuudet, ja rahaa tarvitaan ennen kuin yrityksen kassavirta on riittävä. Yksi asia on kuitenkin pysynyt samana: muutos on jatkuvaa. ”On oltava rohkeasti edellä muita, jos meinaa pärjätä. Uotinen on ennakkoluulottomasti ottanut vastaan tarjotut uudistukset ja työtä helpottavat sovellukset.” Yllättävän moni uudistus on tehostanut ja helpottanut työtä. ”Yrittäjällä on oltava rohkeutta, jotta hän osaa hakea ongelmiin ratkaisut. Ongelmien kirjo on moninainen, mutta siinä piilee yrittämisen viehätys. Ei ole pelkoa yksitoikkoisesta elämästä, koska jokainen päivä on taatusti erilainen”, Osmo Uotinen päättää.

EINARI VIDGRÉN SÄÄTIÖN EINARIN PALKINTO: OK-METSÄ OY / OSMO UOTINEN, MANSIKKAMÄKI

Metsäalan huippuosaajalla Osmo Uotisella on tolkun toimijan kaikki perushyveet. Yrityksen kannattavan kasvun varmistaminen vaatii aina monipuolista osaamista. Ja sitä Osmolla on. Pitkä kokemus hyvästä metsänhoidosta näkyy erityisen hyvin harvennushakkuiden työnjäljessä. Osmo Uotisen ihmisläheinen tapa hoitaa asioita

tekee keskustelusta metsänomistajien kanssa luontevaa ja arvostus on molemminpuolista. Yrityksen korjuuyksiköiden määrä on tällä hetkellä viisi, ja OK-Metsä on tunnettu siitä, että kalusto pidetään hyvässä kunnossa. Tämä varmistaa osaltaan sen, että yritys voi pitää kiinni lupaamastaan aikataulusta.

SAVOTTAUUTISIA / EINARI VIDGRÉN SÄÄTIÖN ELÄMÄNTYÖPALKINTO

Neljän vuosikymmenen savotta

isalmelaisella Koneyhtymä Randelin Oy:llä on mittava ja tunnustettu ura koneellisessa puunkorjuussa. Yhtiön perustajat Jorma ja Pertti Randelin ovat tyytyväisiä, kun ovat saaneet olla reilut neljä vuosikymmentä mukana koneellisen puunkorjuun huimassa kehityksessä. TYÖTÄ VUOROTTA

”Olimme töissä Auto-Savo Oy:ssä Iisalmessa. Pertti ajoi ajokonetta, ja minä olin asentajana. Liikkeeseen tuli uusi Ponsse Paz, ja päätimme ostaa koneen”, Jorma kertoo. Koneyhtymä J & P Randelin perustettiin vuonna 1977 ja saman tien aloitettiin urakointi Iisalmen Sahat Oy:lle. Alkuun ajettiin kellon ympäri kahteen mieheen, kahdeksan tunnin vuoroissa. ”Vapaavuorolla” oleva haki polttoainetta, varaosia ja tarvikkeita. Savotalla oltiin viikko kerrallaan pienessä parakkivaunussa. Hakkuukausi kesti elokuusta toukokuuhun.  ”Kun leimikko loppui, lähdimme vaikka yön selkään ajamaan seuraavalle. Ei silloin ollut lavetteja, ketjut vaan nakattiin kyytiin ja lähdettiin taipaleelle”, Pertti kertoo.  Randelinien toisella Ponsse Pazilla Pertti lähti myrskytuhoalueelle Kurun seudulle. Jorma pysyi puolestaan Iisalmen ja Sonkajärven alueella.

”Alussa ei paljon yrittäjyyden plussia tai miinuksia pohdittu. Into oli erittäin kova päästä konesavotalle. Kun metsässä oikein tökki ja vastusti, tuli mieleen, että olikohan sittenkään viisas veto aloittaa yrittäjyys”, Jorma muistelee. 1980-luvulla Randelineilla oli jonkin aikaa yhteinen yhtiö Einari Vidgrénin kanssa, Mototeko Randelin & Vidgren. Yhtiölle hankittiin käytetty BM Volvo 980 -häntämoto, jolla työskenneltiin vuosia. YRITTÄJÄN ARKEA

Suuri harppaus konetekniikassa oli häntämotosta siirtyminen kaatavaan 530-kouraan. Kehitys meni eteenpäin ja uudella 60-kouralla työskenneltiin vuosikymmen. Seuraava askel konekannassa oli Ponssen Ergo 8w ja 60-sarjan koura ”kultapiippu” – ja työ alkoi sujua entistä mallikkaammin.  ”Luonnollisesti elektroniikkaa ja tietokoneita alkuun pelättiin, jälkikäteen sanottuna turhaan. Elektroniikka toimi yllättävän sujuvasti ankarista oloista huolimatta. Nosturin hydrauliikan puomin sisäinen letkutus oli toinen pelko, mutta sekin osoittautui turhaksi”, Randelinit tunnustavat. Randelinit korostavat, että metsäkoneen kuljettajan ammattitaidosta vain yksi osa on varsinaista koneen käsittelyä. Kuljetta-

jan on huolehdittava metsän myyjän, puuta ostavan yrityksen ja työnantajan tyytyväisyydestä. Vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä, mikä tulee huomioida myös kuljettajien koulutuksessa. Vuosikymmenien yrittäjätaipaleella Randelinit ovat olleet esimerkkeinä pitkäjänteisestä työstä koneellisen puunkorjuun saralla. Ammattitaitoinen työ on ollut kunnia-asia. ”Työssä pitää miettiä, kuinka metsänomistajan, metsäyhtiön ja oman yrityksen edut saadaan sellaiseen tasapainoon, että savotointia voisi jatkaa myös tulevaisuudessa”, Randelinit tunnustavat. Yrittäjän marginaalin pienentyessä alalla pärjää vasta kun kaikki menee työmaalla suunnitelmien mukaan ja savotoita riittää.  Kuluneet vuosikymmenet ovat mennet varsin mukavasti. Tapaturmilta ollaan vältytty lähes tyystin, työntekijöiden ammattitaito on ollut hyvä ja yhteisiä pelisääntöjä on noudatettu. Randelinit ovat aina itse ajaneet koneitaan työntekijöidensä kanssa. Tämä toimintakulttuuri piti koko henkilökunnan samalla aallonpituudella ja varmisti saumattoman kommunikoinnin kuskien kanssa. ”Ei pieni firma johtajia pysty elättämään”, Pertti kiteyttää. AIKA LUOPUA

Mualiman parraan mehtäkonneen hytissä meijän nuoruus on kulunut, toteavat Pertti (vas.) ja Jorma Randelin virnistäen..

Mualiman parraan mehtäkonneen hytissä meijän nuoruus on kulunut, toteavat Pertti (vas.) ja Jorma Randelin virnistäen.

Muutama vuosi sitten paikallinen puuautoyrittäjä oli kiinnostunut laajentamaan toimintaansa metsäkuljetuksen puolelle. Niinpä Randelinit möivät kolmanneksen yrityksestään – mutta reilun vuoden jälkeen he lunastivat osuuden takaisin. Tieto Randelinien suunnitelmista oli kiirinyt kuopiolaisen FinnHarvestin korviin.  ”He olivat yhteydessä ja varsin pian pääsimme sopimukseen. Meillä ei ollut jatkajaa tiedossa, joten vuosi sitten tehty kauppa tuntui ainoalle järkevälle ratkaisulle. Työntekijämme siirtyivät vanhoina työntekijöinä FinnHarvestille, mistä olemme vieläkin tyytyväisiä. Pertti oli kaupanteon aikaan yli 70-vuotias ja jätti konehommat siihen. Minä jatkan vielä FinnHarvestin kuskina jonkin aikaa”, kertoilee 68 vuotta täyttänyt Jorma.

PUUSTA ON MONEKSI Puu on monipuolinen materiaali ja siitä voidaan valmistaa monia eri asioita. Kuusesta valmistetaan paperia ja koivusta saadaan koivusokeria eli xylitolia – purukumissakin on siis puuta. Puusta valmistetaan myös huonekaluja, käyttöesineitä ja taloja. Tutki mitä kaikkea puusta valmistettua kotoasi löytyy!

KURREN palkinto-

tehtävä

PONSSE Ergo

Seuraa puutavaraa Johdata Kurre sokkelon läpi seuraamalla ruutuja, joissa olevien esineiden valmistukseen on käytetty puuta.

Montako esinettä löysit? Lähetä vastauksesi meille syyskuunloppuun mennessä joko postitse osoitteeseen Ponsse Oyj/viestintä, Ponssentie 22, 74200 Vieremä, tai sähköpostitse osoitteeseen ponssenews@ponsse.com. Muista liittää mukaan yhteystietosi! Julkaisemme oikean vastauksen ja arvonnan voittajan lehden seuraavassa numerossa.

RAKENNETAAN KAARNALAIVA Kaarnalaivojen uittaminen on mukavaa kesäpuuhaa ja niiden rakentaminenkin on helppoa. Tarvitset palan kaarnaa rungoksi, tikun mastoksi ja tuohta tai ison lehden purjeeksi. Tee kaarnapalaan reikä mastoa varten. YHDISTÄ NUMEROT KUVAKSI JA VÄRITÄ Pujota purje tikun läpi ja laita masto paikoilleen.

Ponsse News 1/2018

KIlpailun VOITTAJA Minttu Lönnroth, Riihimäki

Lähetä väritetty kuva osoitteeseen Ponsse Oyj, Ponssentie 22, 74200 Vieremä, Kaarnalaivoja on hauska tehdä kavereiden Onnea! tai skannaa kuva osoitteeseen ponssenews@ponsse.com elokuun loppuun mennessä. kanssa, kenen laiva on nopein? Muista liittää mukaan yhteystietosi! Arvomme kolme palkintoa kuvien lähettäneiden kesken. Ponsse KIDS 3/2018 arvonnan voittajia ovat: Agnes Hugoh, Kröklekulla Ruotsi, Niklas Niva, Kouvola, Suomi ja Topias Viikki, Toivala, Suomi.

PONSSE COLLECTION WOOLBLEND CAP BISON 15 €, tuotenro 1394 / Bison-aiheinen lippis tyylikkäällä 3D-brodeerauksella. PONSSE CAMO CAP 15 €, tuotenro 1395 / Lippis Ponsse camo -kuosilla. BLACK CAP 15 €, tuotenro 1396 / Lämpöprässätty metsäaihe Ponsse-brodeerauksen taustalla edessä. FLEX CAP 15 €, tuotenro 1414–1415 / Takaa umpinainen malli. Koot S/M ja L/XL. DENIM CAP 15 €, tuotenro 1416 / Kappalepesty denimlippis. Huopa-applikointi edessä.

T-paitojen materiaali 100 % orgaaninen Reilun kaupan puuvilla, 155 g m2. Sertifikaatit: GOTS, EU Ecolabel, Fairtrade, SA8000, Oeko-Tex, Neutral Responsibility.

BISON T-PAITA 20 €, tuotenro 1411 / Musta T-paita Bison aiheella. Koot: XS–4XL. SCORPION T-PAITA 20 €, tuotenro 1412 / Musta T-paita Scorpion aiheella. Koot: XS–4XL.

COBRA T-PAITA 20 €, tuotenro 1413 / Musta T-paita Cobra-aiheella. Koot: XS–4XL. LASTEN T-PAITA 20 €, tuotenro 1397–1403 / Musta lasten T-paita Ponsse-logolla. Koot: 80/86–152/158 cm.

MAXIMEKKO 50 €, tuotenro 1457 / Kauniisti laskeutuva maksimekko. Materiaali: 95 % viskoosi, 9 % elastaani. Selkäpuolella pinkki Ponsse painatus. Koot: 36–46. LASTEN TUNIKA 35 €, tuotenro 1421 / Suomessa valmistettu tunika. Ponsse-logo sivusaumassa. Materiaali: 95 % luomupuuvilla, 5 % elastaani. Koot: 92–122 cm. VAUVAN BODY 30 €, tuotenro 1420 / Suomessa suunniteltu ja valmistettu vauvan body. Ponsse-logo sivusaumassa. Koot: 62–742 cm.

Maailman parhaat työkaverit tekevät maailman parhaat metsäkoneet PONSSELAISUUDEN YTIMESSÄ on perheyrityksen dna, jossa jokainen on tärkeä ja kaikkia arvostetaan. Toisaalta olemme kansainvälinen pörssiyritys – alan suunnannäyttäjä ja menestystarina, jolle asiakas on aina ykkönen. NÄISTÄ AINEKSISTA SYNTYY ainutlaatuinen

Ponsse-henki ja kulttuuri, joka saa globaalin tiimimme puhaltamaan yhteen hiileen ja onnistumaan yhdessä.

Katso avoimet työpaikat – meillä saattaa olla töitä sinulle ura.ponsse.com

AV O I M E T P A I K AT

Liity voittavaan tiimiimme missä päin maailmaa oletkin. V E R KO S T O I D U

Saat nopeasti tietoa uusista työpaikoista ja mahdollisuuksista. JA A TIETOA

ura.ponsse.com

Ponsselainen, kerro itsestäsi ja työstäsi – uusien työkavereidesi hyödyksi.

A logger’s best friend www.ponsse.com