Ponsse News 1/2021, FI by Ponsse Plc

SUOMI

PONSSEN ASIAKAS- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2020

PONSSE NEWS PONSSE AKATEMIA

KOULUTUS KILPAILUETUNA

PONSSE SCORPION

NAPPIVALINTA MYÖS VAIHTOKONEEKSI

PERHE GUSTAFSSON RUOTSISTA

TODELLINEN VOITTAJAJOUKKUE

PONSSE NEWS PONSSEN ASIAKAS- JA SIDOSRYHMÄLEHTI JULKAISIJA

Ponsse Oyj Ponssentie 22, 74200 Vieremä PÄÄTOIMITTAJA

Katja Paananen TOIMITUS & SISÄLTÖ

Ponsse Oyj ISSN 2489-9488 (painettu) ISSN 2489-9496 (verkkojulkaisu) TOIMITUSKUNTA

Juho Nummela, Katja Paananen, Juha-Matti Raatikainen, Marika Ryytty, Jarmo Vidgrén, Juha Vidgrén ULKOASU & TAITTO

Luova Työmaa KANSIKUVA

20 PONSSE MOMENT

8 PONSSE AKATEMIA

22 PONSSE OPTI 8

Koulutus kilpailuetuna 12 BISON-KOKEMUKSIA

KUVITUS (PONSSE KIDS)

13 SAVOSTA SIPERIAAN

PAINO

Painotalo Seiska PAPERI

GPrint OSOITELÄHDE

Ponsse News -asiakaslehden postitusrekisteri ja Ponssen asiakasrekisteri

Ponsse Oyj:n asiakas- ja sidosryhmälehti Ponsse News ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Palautteet, tilaukset ja osoitteenmuutokset sähköpostitse ponssenews@ponsse.com. Lehti on maksuton. SEURAA PONSSEA:

4 VOITTAJAJOUKKUE RUOTSISTA

Ponsse Oyj Henna Ryynänen

16 TUOTEMUUTOKSIA 18 PONSSE URUGUAYSSA

Sertifioitua toiminnan laatua

Markkinoiden modernein tietokone metsäkoneisiin 23 PONSSE EXPRESS 24 YRITTÄJÄ KIMMO KULOJÄRVI 27 TAVOITTEENA HYVÄ TYÖN JÄLKI 28 PONSSE S.A.S. 25 VUOTTA

TERVEISET VIEREMÄLTÄ

29 29 PONSSE NORTH AMERICA 25 VUOTTA 30 SAVOTTAUUTISET 34 RETRONURKKA

Ulkomaanurakoinnin pioneeri Olavi Kauhanen 35 PONSSE SCORPION VAIHTOKONEENA 37 PONSSE KIDS 38 PONSSE COLLECTION

Mukavaa talven alkua pohjoiselle pallonpuoliskolle ja hyvää kesää eteläiselle! Vuosi 2020 on ollut erittäin haastava kaikkialla koronaviruspandemian (COVID-19) vuoksi. Olemmekin tavalla tai toisella joutuneet mukautumaan uudenlaiseen tilanteeseen niin työ- kuin siviilielämässäkin. Uudenlaiset säännöt ja suositukset ovat osittain hankaloittaneet myös Ponssen toimintaa, mutta olemme myös oppineet uutta ja tehneet jatkuvasti parhaamme asiakkaidemme palvelemiseksi – turvallisuus edellä tietenkin. Huoltopalveluissa tämä uusi tilanne on tarkoittanut sitä, että olemme tuoneet asiakkaillemme uusia palveluja, jotka jäävät palvelutarjontaamme myös jatkossa. Toimitamme esimerkiksi varaosia suoraan asiakkaille tai käymme sovitusti täyttämässä asiakkaiden tarvikehyllyjä paikan päällä. Näin vältämme turhia kontakteja ja varmistamme niin asiakkaiden kuin Ponssenkin toiminnan turvallisen jatkuvuuden. Tilojen desinfiointi ja kaikin puolinen turvallisuuden huomiointi on jo arkipäivää kaikissa toiminnoissamme. Kun komponenttipula alkoi vaikeuttaa toimintaamme Vieremän tehtaalla keväällä, siirryimme toimimaan maaliskuusta kesäkuun loppuun yhdessä vuorossa. Tämä aiheutti muutoksia koneidemme toimitusaikoihin, josta olemme pahoillamme. Kesälomien jälkeen pääsimme palamaan tehtaalla kahteen vuoroon. Olemme kaikin voimin pyrkineet suojelemaan tuotanto- ja palvelutoimintojamme ja yhtenä toimenpiteenä suuri osa henkilökunnastamme on työskennellyt kotoa käsin keväästä alkaen. Tämä on ollut todellakin erilainen 50-vuotisjuhla kuin olimme suunnitelleet. Juhlavuotta lähdettiin viettämään teemalla ”Porukalla”, mutta emme kuitenkaan päässeet asiakkaitamme suunnitellusti tapaamaan. Siitä huolimatta haluamme olla aktiivisia ja teemme kaikkemme asiakkaidemme tyytyväisyyden eteen. Teimme kesäkuussa myös organisaatiomuutoksia. Siirryin hallituksen puheenjohtajaksi veljeni Juhan hoidettua pestiä ansiokkaasti kymmenen vuotta. Aiemman tehtävänäni myynti- ja markkinointijohtajana otti harteilleen pitkänlinjan ponsselainen Marko Mattila. Organisaatioon on hyvä tehdä välillä muutoksia, jotta saamme raikkaita ideoita ja kehitämme tekemistämme. Hienoa tässä muutoksessa oli myös se, että kaikki tiimin jäsenet jatkavat joukkueessa, vain niin sanotusti pelipaikkoja vaihdettiin. Operatiivista toimintaamme johtaa tuttuun tyyliin mainio toimitusjohtajamme Juho Nummela. Lähiajat tulevat olemaan haastavia, mutta eiköhän me porukalla pärjätä!

Jarmo Vidgrén hallituksen puheenjohtaja

REPORTAASI / PERHEYRITYS FALLSKOG AB

AINAINEN HALU PAREMMAKSI

VOITTAJAJOUKKUE KORJAA METSÄSTÄ MENESTYSTÄ Karl-Gunnar Gustafsson osti ensimmäisen metsäkoneensa yli 50 vuotta sitten. Ei hän silloin aavistanut, että aikanaan työllistäisi niin monia, koko perhe mukaan lukien. Yhdessä perhe muodostaa tiiviin porukan, jolla on selkeä tahto tehdä työssään hyvää jälkeä.

allaskog AB Finspångissa toimii Itä-Götanmaan, Södermanlandin ja Närkesin alueella. Kaluston kokoluokka paljastaa, että yrityksen toiminta keskittyy uudistushakkuisiin. Omistajaperheen lisäksi yritys työllistää 17 henkilöä. ”Meillä on erittäin hyviä työntekijöitä, ja saamme tehtyä omin voimin lähes kaiken suunnittelusta ja alkuraivauksesta hakkuisiin, kuormaukseen, korjauksiin ja hallintoon. Sillä on suuri merkitys niin logistiikan kuin joustavuuden kannalta”, toteaa yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja Tobias Gustafsson, sisarussarjan toiseksi vanhin. Yrityksen omistavat yhtä suurin osuuksin perustaja Karl-Gunnar ja hänen vaimonsa Ulla Gustafsson, tytär Liisa Eriksson ja pojat Tobias Gustafsson ja Joakim Gustafsson. Sisarussarjasta ensimmäisenä yritykseen mukaan tuli Tobias vuonna 2005. Kaikki viisi kuuluvat hallitukseen.

SADAN KILOMETRIN SÄTEELLÄ

Aluksi yritys toimi toiminimellä KG Gustafsson Skogsavverkning. Fallaskog AB perustettiin vuonna 2005. Siirtymä tapahtui vähitellen, ja vuodesta 2013 alkaen kaikki toiminta on siirtynyt osakeyhtiölle. ”Osa asiakkaistamme vaatii, että toimintaa harjoitetaan osakeyhtiömuotoisena. Se on myös luonteva valinta yhtiömuodoksi, kun omistus on jaettu useammalle”, Karl-Gunnar pohtii. Fallaskog AB toimii noin 80 kilometrin säteellä kotipaikkakunnaltaan. Tärkeimpiä toimeksiantajia ovat Holmen Region Syd, Brevens Bruk, Boo Egendom ja Sontorps Bruk. Vuotuinen puutavaran tuotanto on yli 300 000 m³. Uudistushakkuiden lisäksi yhtiö tekee jonkin verran harvennuksia ja työskentelee erikoiskohteissa. KIINNOSTUS KASVOI

Yritys osti ensimmäisen PONSSE Ergon vuonna 1998. Seuraava kauppa Ponssen kanssa tapahtui vasta 2016, mutta oli sitäkin suurempi. ”Kiinnostuksemme Ponssea kohtaan oli kasvanut, ja kun kävimme esittelytapahtumassa, pidimme näkemästämme. Saatoimme luottaa jälkimarkkinoiden toimintaan, koska käyttämämme huoltokorjaamo oli jo vuosia aiemmin siirtynyt Ponssen sopimushuoltajaksi. Myös hinnassa oli eroa, joten hankimme samalla kertaa kaksi Buffalokuormatraktoria ja yhden Elephant King -kuormatraktorin.” Kuormatraktorien käyttövarmuus on osoittautunut hyväksi ja niitä arvostetaan erityisesti ohjaamon vakauden ja PONSSE Active Frame -vaimennusjärjestelmän vuoksi. ”Kaikissa Ponssen koneissamme on Active Frame. Teknologialla on suuri vaikutus mukavuuteen ja ergonomiaan, ja se on toiminut täysin ongelmitta. Kaikissa koneissamme on myös tasapainotettu teli. Täällä ei ole kovinkaan jyrkkää maastoa, mutta jos sellaista tulee vastaan, koneet kulkevat siinä hyvin.” Fallaskog AB on valinnut kaikkiin kuormatraktoreihinsa K90-nosturin tilalle kokoa suuremman K100-nosturin.

”Koneiden kuljettajat pitävät suuremmasta nosturista, ja sillä on suuri merkitys tuottavuudelle”, Tobias sanoo. HYVIN VARUSTELTU KALUSTO

Yrityksen konekalusto koostuu tällä hetkellä neljästä harvesterista ja kuudesta kuormatraktorista, joista suurin osa on nykyään Ponssen väreissä. Syksyn uudet Ponsset ovat kaksi Bisonia ja yksi Elephant King, joiden seurassa on yksi aiempi Bison vuodelta 2019 ja Buffalo vuodelta 2018. Harvestereissa on kaksi Ergoa Ponssen väreissä, ja kummassakin H8-harvesteripää. ”Keskikokoluokan kuormatraktoreihin keskittymiseen on useita syitä. Osa maanomistajista kavahtaa suurimpia kuormatraktoreita. Toinen syy on se, että suurimmat kuormatraktorit pääsevät parhaiten oikeuksiinsa silloin, kun kuljetusmatkat ovat pitkiä. Pienemmissä kohteissa keskikokoluokan kuormatraktorien tuottavuus on yhtä hyvä, ja samalla koneiden siirtäminen helpottuu. Myös Ergo-harvesterien kuljettaminen käy joustavasti, koska ne mahtuvat teloineen kuljetuskaluston koko- ja painorajoihin”, Tobias perustelee. ASENTAJIA ARVOSTETAAN

Karl-Gunnar pitää suurena etuna sitä, että Ponssen paikallisessa huoltopalvelussa toimii maailmanluokan huoltoasentajia, muun muassa Tommy Karlsson, joka voitti Ponssen asentajakilpailun ensin Ruotsissa ja myöhemmin kansainvälisessä loppukilpailussa. Niin ikään Leif ”Kuffa” Karlsson on menestynyt asentajana. ”Myös metsäkoneet menevät välillä rikki, ja kun niin käy, laadukas apu on arvossaan. Ponssen mekaanikkojen kanssa syntyy tunne siitä, että he työskentelevät meille. He ovat nopeita ja taitavia, ja heillä on runsaasti varaosia valmiina.” AVOIMELLA ASENTEELLA

Yhteydenpito Ponssen kanssa toimii muutenkin hyvin. ”Yhtiössä otetaan vastaan mukavan kotoisasti, niin täällä Ruotsissa kuin Suomessa”, Joakim sanoo. ”Sillä on suuri merkitys, että meidät

kohdataan avoimella ja rehellisellä asenteella. Jos meillä on ongelma, saamme siihen rehellisen vastauksen emmekä tekosyitä, kuten että ei tällaista ole koskaan ennen tapahtunut. Se luo luottamusta”, Liisa huomauttaa. Metsäyrittäjyytensä aikana KarlGunnar on välillä osallistunut kehitystyöhön koekäyttämällä uusia varusteita ja prototyyppejä. ”Yhteistyötä on aina mukava tehdä, ja meille sopisi hyvin, että Ponsse kiinnostuisi enemmänkin meidän ajatuksistamme”, Tobias sanoo ja lähettää näin viestin kehitysosastolle. MUKAAN KEHITYKSEN KYYTIIN

Kun seuraa Karl-Gunnarin vuosia metsäteollisuudessa, saa samalla käsityksen alalla tapahtuneesta lähes käsittämättömästä koneellistumisesta. Hän kuvaa itseään nörtiksi, jota kiinnostavat kovasti niin metsä kuin koneet. Ammatinvalinta sopii hänelle siis täydellisesti. ”Olin noin kymmenen, kun metsätraktori Bamse saapui metsäkoululle, jossa äitini työskenteli kokkina. Tämä 3/4-telainen kone kiskoi puuta ylös vaijerinosturilla. Se oli mahtava kokemus”, kertoo Karl-Gunnar, joka muutamaa vuotta myöhemmin kävi Västerbyn metsätalouskoulun. Karl-Gunnaria ei haitannut, että matka Västerbyhyn kesti mopolla pari tuntia. Rehtorille valkeni, että tällä nuorella oli alalle kiinnostusta ja kunnianhimoa. Siihen aikaan kouluissa opetettiin ensiharvennuksen teko kaarisahalla, joten niin raivaussahojen, moottorisahojen kuin metsäkoneiden kehitys lupasi paljon. Koneista kiinnostunut teini seurasi kaikkea lähietäisyydeltä. Kun vuonna 1967 oli aika etsiä työtä, Karl-Gunnar alkoi tehdä hakkuita yhdessä TimmerKalle-kuormatraktoria ajavan kaverinsa kanssa. ”Vuotta myöhemmin kone siirtyi minulle, ja aloin hakata ja kuljettaa puuta omalla toiminimellä. En ollut vielä täyttänyt kahdeksaatoista, joten äitini takasi lainan.” Pian sen jälkeen Karl-Gunnar vaihtoi täysin uuteen kuormatraktoriin, tällä kertaa LillNalleen tehden välillä myös puunkaatoa

Fallaskog AB:n taustalla olevan omistajaperheen jäsenet täydentävät toisiaan. Karl-Gunnar on periaatteessa kokoaikainen koneenkuljettajan sijainen, Ulla huolehtii hallinnosta, Tobias korjaa puuta, Liisa huolehtii henkilöstöstä, puheluista, korjauksista ja varaosien kuljetuksesta ja Joakim suunnittelee urakat, raivaa ja hoitaa ylisuuret puut.

REPORTAASI / PERHEYRITYS FALLSKOG AB

moottorisahalla. Kun töitä oli vähemmän, hän omistautui yleisurheiluun ja suunnistukseen. Vuonna 1970 hän oli yksilösuunnistuksen Pohjoismaiden mestari. Seitsemän vuotta myöhemmin hän sijoittui jälleen ensimmäiselle sijalle suunnistuksessa, tällä kertaa viestissä. MULLISTAVA MUUTOS

1970-luvun jälkipuoliskolla alkoi olla aina vain yleisempää se, että prosessorit huolehtivat käsipelillä kaadettujen puiden karsimisesta ja katkomisesta. Karl-Gunnar Gustafsson siirtyi tähän tekniikkaan vuonna 1981. Toimeksiantajallaan Fiskebyllä hän käytti tekniikkaa ensimmäisenä ja hänestä tuli yksi ”rikkureista”, joiden ammattiliiton näkökulmasta katsottiin vievän työt metsureilta. ”Se oli tietenkin vaikeaa aikaa metsureille. Teknisen kehityksen myötä metsurin työt vähenivät huomattavasti erittäin lyhyessä ajassa.” Vuonna 1987 Karl-Gunnar Gustafsson investoi kaksioteharvesteriin, jotka olivat Holmenin ensimmäisiä. Myöhemmin hän hankki toisenkin ja palkkasi ensimmäiset työntekijät. Toimeksiannoista tuli kokonaisvaltaisempia, ja niissä työllistettiin kuormatraktoreita. Yritys kasvoi, ja vuonna 1994 sillä oli kolme harvesteria ja yksi kuormatraktori. Suuntaus on edelleen

sama, joskin mittakaava on suurempi ja nyt kaikki kuljetus on omassa hallinnassa. KOKOAIKAINEN SIJAINEN

Karl-Gunnar Gustafsson viihtyy edelleen koneen ohjaamossa. ”Menen sinne, missä minua tarvitaan. Kuljetusta on paljon, mutta myös harvesterien puikoissa kuluu runsaasti aikaa. Olen mieluummin aktiivisesti täällä yrityksessä kuin niissä aktiviteeteissa, jotka muuten kuuluvat eläkeläisen elämään. Joskin metsästys hirvikoirien kanssa on suuri intohimoni”, kertoo Karl-Gunnar, jota ei juurikaan nähdä koneen ohjaamossa hirvijahdin alettua. Tobias vahvistaa, että Karl-Gunnarin kilpailuhenkisyys ja kokemus kyllä tunnetaan. ”Isä täytti kesällä 70, mutta hän päihittää edelleen kaikki yrityksen koneenkuljettajat. Häntä ei tosiaan ole helppo voittaa.” TÄYDENTÄVÄT TOISIAAN

Siinä missä Karl-Gunnar pitää kovasti metsästyksestä ja puunkorjuusta, hän ei pidä kirjanpidosta ja muista hallintotehtävistä. Ne ovat olleet Ullan vastuulla jo pitkään, mutta taustaltaan hän on biolääketieteen analyytikko. Nuorimman lapsen syntymän jälkeen hän on jakanut aikansa perheen ja yrityksen välillä. Vapaa-ajan hän käyttää mielellään puutarhassa. ”Huomasin jo hyvin varhain, että Karl-Gunnar ei ole kovin kiinnostunut laskutuksesta, kirjanpidosta, palkoista, sertifioinneista ja muusta hallinnollisesta”, Ulla hymyilee. HENKILÖSTÖJOHTAJA JA KORJAAJA

Karl-Gunnar ja Ulla Gustafsson harkitsevat siirtyvänsä kunnolla eläkkeelle, mutta käyttävät yhä paljon aikaa perheyrityksen asioihin.

Liisa kävi lukion talouslinjan ja on sen jälkeen ollut töissä perheyrityksen lisäksi myös muissa yrityksissä. Viimeiset kymmenen vuotta hän on työskennellyt perheyrityksessä kokoaikaisesti. Liisa on yrityksen henkilöstöjohtaja, mutta kaikkien muiden perheenjäsenten tavoin hän menee sinne, missä apua tarvitaan. Vuosien mittaan hän on tehnyt töitä koneiden

varaosien, työn suunnittelun, raivauksen ynnä muun parissa. Isosiskona hän myös sai kuskata Tobiasta töihin ennen kuin tämä sai ajokortin. Vapaa-ajalla Liisa antaa aikaansa kodille, puutarhalle ja koirille. Hän lähtee mielellään puolisonsa kanssa myös metsälle. RUUVAA, KORJAA JA NIKKAROI

Tobias alkoi ajaa kuormatraktoria perheyrityksessä heti valmistuttuaan metsäalalle suuntautuneesta luonnonvaralukiosta. Pian sen jälkeen hän vaihtoi harvesteriin ja on jatkanut sen puikoissa. Toimitusjohtajan tehtävän lisäksi hän on tekninen johtaja ja vastaa korjauksista. Nuoremmalla iällä hän oli vannoutunut rallikuski, mutta nyt vapaa-aika kuluu puutöiden ja rakentamisen parissa. HÄMÄHÄKKI VERKOSSA

Joakimille vanhemmat ehdottivat jonkin muun kuin metsäalan opiskelua. Hän valitsi teknisen lukion, ja siellä heräsi ajatus opiskella tie- ja vesi-insinööriksi. Samalla kasvoi kiinnostus metsää ja perheen yritystä kohtaan, ja hän toimiikin nyt yrityksen logistiikkajohtajana. Hän käy katsomassa maastoa, päättää mitkä koneet sopivat sinne parhaiten ja huolehtii siitä, että konekuljetukset ja muu logistiikka toimii. Tavallisesti Joakim tekee valmistelevat raivaustyöt ja kaataa ylisuuret puut käsin. Myös vapaa-ajalla Joakim hakeutuu maastoon, sillä intohimo suunnistukseen periytyi hänelle. Halu ratkaista ongelmia tuntuu olevan sukuvika, sillä se on kaikille perheenjäsenille yhteistä. ”Se on osa tämänkaltaisen yrityksen kiehtovuutta, että saa kaiken toimimaan työntekijöiden, toimeksiantajien, koneiden, logistiikan ja talouden osalta”, Joakim sanoo. ERI ROOLEISSA

Kuinka sitten sujuu yhteistyö, kun tekee töitä niinkin läheisten ihmisten kuin puolisoiden, vanhempien, lasten ja sisarusten kanssa? ”Se, että tunnemme toisemme ja välillämme on läheiset siteet, antaa voimaa ja varmuutta. Meillä on kuitenkin toisinaan erilaiset mielipiteet, ja niin sen kuuluu

”Hyvä päivä töissä kulkee omalla painollaan, ja mahdollisiin ongelmiin löytyy ratkaisu”, sanoo Liisa Eriksson.

ollakin. Välillä syntyy stressaavia ja raskaita tilanteita, eikä sitä voi välttää. Silloin on erityisen tärkeää osata pitää ammattirooli ja yksityiselämä erillään”, Karl-Gunnar sanoo. Yksi tapa välttää väärinkäsityksiä on jutella toisten kanssa sen sijaan, että lähettää tekstiviestejä tai sähköpostia. ”Tekstiviestit on niin helppo ymmärtää väärin, etenkin jos on hiukan stressaantunut.” YRITYS TASAPAINOSSA

Yritys on ollut takavuosina hieman nykyistä suurempi, mutta tällä hetkellä kasvu ei ole mikään itsestään selvä tavoite. ”Toki meillä voisi olla yksi tai kaksi koneketjua enemmän, mutta kyse on myös ehtimisestä, ja tuntuu, että olemme nyt hyvällä tasolla. Paljon riippuu tietenkin markkinatilanteesta, mutta vielä enemmän kasvussa on kyse oikeiden kuljettajien löytämisestä. On myös löydettävä sellainen harmonia, jossa resurssit pääsevät parhaiten oikeuksiinsa niin yksinään kuin yhdessä. Haluamme säilyttää perheyrityksen läheisyyden ja laajentuminen voisi heikentää työntekijöidemme sitoutumista ja uskollisuutta”, Tobias korostaa.

Koneenkuljettajat Per Karlsson ja Tobias Gustafsson katsovat suunniteltua työaluetta. Syksyllä Tobias vaihtoi Buffalosta Bisoniin.

Koneenkuljettajat arvostavat sitä, että yrityksessä on uusia ja tuoreita koneita. ”Jokaiselle työntekijälle on annettava edellytykset viihtyä, voida hyvin ja tehdä työnsä erinomaisesti. Siksi on tärkeää, että he kokevat työympäristön hyväksi ja että he saavat tarvitsemaansa tukea. Se on toiminnan ydin.” PÄÄOSIN YHDESSÄ VUOROSSA

Yhtiön kymmenestä koneesta vain kahta ajetaan kahdessa vuorossa. ”Yksivuoroisuudessa on monia etuja. Kuljettajien on helpompi säätää työajat itselleen ja perheilleen parhaiten sopiviksi. Siten on myös helpompi saada kiinni seisokkien vuoksi menetettyä tuotantoa. Sekä meidän että työntekijöidemme tuottavuus kasvaa, ja samalla tuotannon sujuvuus paranee”, Karl-Gunnar tiivistää. Fallaskog AB:llä on omat resurssit kaikkeen muuhun paitsi koneiden siirtoon. ”Olemme harkinneet omaa kalustoa, mutta teemme yhteistyötä erinomaisten kuljetusyritysten kanssa, ja se on meille joustavampaa kuin jos hoitaisimme kuljetukset itse. Hyvät siirtokuskit ovat kullan arvoisia”, Joakim sanoo.

HOUKUTTELEE MYÖS UUSIA SUKUPOLVIA

Ullalle ja Karl-Gunnarille on ollut tärkeää, että lapsia ei painosteta metsäalalle. Liisa, Tobias ja Joakim ajattelevat samalla tavoin, mutta se ei ole estänyt metsää houkuttelemasta myös seuraavaa sukupolvea. Liisan poika Olle on yksi yrityksen koneenkuljettajista, ja myös Tobiaksen poikaa Wilhelmiä ala kiinnostaa. ”Emme selvästikään ole onnistuneet säikäyttämään heitä pois alalta”, Liisa naurahtaa. Selvästikin myös muut ovat saaneet yrityksestä myönteisen kuvan. Siitä todistavat Holmin alueen paras uudistushakkuiden tekijä -tunnustus (2012 ja 2019) sekä Finspångin kunnan vuoden yrittäjä -tunnustus (2013). ”Tunnustukset ovat kuin kuitti siitä, että olemme yhdessä työntekijöidemme kanssa luoneet toimivan kokonaisuuden ja että suhteemme ovat hyvät niin yrityksen sisällä kuin muidenkin kanssa. Se kannustaa meitä tekemään parhaamme joka päivä.”

”Haluamme ylläpitää hyviä suhteita ja ilmapiiriä niin yrityksen sisällä kuin sidosryhmien kanssa. Siten voimme kehittyä itsekin”, sanoo Joakim Gustafsson.

FAKTA / KOULUTUS

PONSSE AKATEMIA

KOULUTUS KILPAILUETUNA

Ponssella osaaminen ja sen jatkuva kehittäminen on arvossaan. Koulutuksen edelläkävijä Ponsse Akatemia on jo vuodesta 2005 kehittänyt konsernin ja verkoston osaamisesta vahvaa kilpailuetua. Nyt ollaan uuden ääressä: poikkeusaika ja etätyöskentely on nostanut etä- ja verkkokoulutukset keskiöön.

Kun ajat ovat erikoiset, tarvitaan ripeitä toimia ja suoraviivaista tekemistä. Sitä löytyy Ponsse Akatemiasta ja sen tiimiltä, joka on vienyt digitaalista koulutustoimintaa vauhdilla eteenpäin. ”Jos jotain positiivista tästä poikkeusajasta hakee, niin olemme entistä innovatiivisemmin etsineet uusia tapoja Ponsse-ratkaisujen kouluttamiseen. Uudet menetelmät laajentavat koulutustarjontaa”, sanoo Ponssen koulutuspäällikkö Harri Savonen. Koronan myötä siirryttiin etätyöskentelyyn, mutta samalla oli selvää, että koulutusten on jatkuttava. Poikkeusaika nosti verkko-oppimisen ja etäopetuksen keskiöön. Akatemia-tiimi laittoi toimeksi, ja nopealla aikataululla aloitettiin Teamsin kautta laajat tuotekoulutukset. ”Kesälomien jälkeen aloimme tehdä myös koneiden luovutuskoulutuksia etäyhteyksillä. Otettiin Teams työkaluna haltuun, ja samalla Ponssen verkkokoulutusalustan aktiivisten käyttäjien määrä lisääntyi merkittävästi. Etäyhteyksillä tehtävät koulutukset vähentävät matkustamista ja tukevat siten tavoitteitamme ympäristöystävällisyydestä ja hiilineutraaliudesta.” Harri huomauttaa kuitenkin, että muutoksen keskellä pitää olla tarkkana, ettei digitaalisessa ympäristössä muuteta koulutuksia liian teoreettisiksi. ”Seuraava askel on VR-koulutusten eli virtuaalitodellisuudessa tapahtuvan koulutuksen lisää-

FAKTA / KOULUTUS

minen, kun viemme tuotekoulutukset 3D-maailmaan. Digitaaliset etäkoulutukset pidetään mahdollisimman käytännönläheisinä hyödyntäen uusimpia teknologioita – virtuaalimaailman ja autenttisen tuotteen yhdistelmiä.”

AKATEMIAN KAKSI PÄÄTEHTÄVÄÄ

PARASTA PALVELUA LOPPUASIAKKAALLE

Harri Savonen aloitti Ponssen koulutuspäällikkönä 2018, ja hän sanoo tulleensa taloon, joka oli kulkenut jo pitkään koulutuksen edelläkävijänä ja investoinut merkittävästi osaamisen kehittämiseen. Tässä työssä keskeinen rooli on Ponsse Akatemialla. ”Ponsse Akatemia ei ole erillinen organisaatio vaan yläkäsite – koulutetaanpa sisäisesti omia ammattilaisia, verkoston jälleenmyyjiä ja tytäryhtiöitä tai asiakasta. Sisäisten koulutusten merkitys on suuri, jotta loppuasiakkaamme saamat tuotteet ja palvelut ovat huippuluokkaa”, kiteyttää Harri. ”Kun esimerkiksi auditoimme sisäisesti tytäryhtiöiden, kumppanien ja jälleenmyyjien huoltopalveluiden teknisten henkilöiden osaamisesta, koulutus on arvioinnin eri osa-alueista suurin painoarvoltaan. Tämä koskee ja ohjaa meidän teknisen koulutuksemme tasoa eteenpäin koko ajan.”

Jos jotain positiivista tästä poikkeusajasta hakee, niin olemme entistä innovatiivisemmin etsineet uusia tapoja Ponsse-ratkaisujen kouluttamiseen”, sanoo Harri Savonen.

Kun uusi tuote lähtee Vieremältä maailmalle tai käytetty Ponsse-tuote siirtyy uudelle asiakkaalle, on tärkeää ja lakisääteistä, että tulevat koneenkäyttäjät tietävät perusteet koneella toimimisesta. Akatemian yksi päätehtävistä on viedä osaamista koko verkostoon. Suurin osa koulutettavista ammattiryhmistä on kuljettajia, asentajia ja varaosahenkilöstöä. Ponsse Akatemia tarjoaa myös laajempia koulutuskokonaisuuksia, tarvittaessa koko CTL-puunkorjuuketjun haltuunoton yhdessä asiakkaan kanssa. Toinen Akatemian keskeinen rooli on systemaattinen koulutustoiminta tytäryhtiöiden ja jälleenmyyjien kanssa. Globaalisti koulutukset tulevat koko ajan tärkeämmiksi. Full Service -palvelusopimuksissa koulutuksen rooli on todella merkittävä, ja siksi niihin panostetaan paljon. Globaalisti toimivassa yrityksessä koulutusta tehdään ja kehitetään kaikissa Ponsseyhtiöissä, koko Ponsse-verkostossa. OHJELMASSA MYÖS OPPILAITOSYHTEISTYÖTÄ

Ponsselle tärkeä vientimaa Venäjä on kehittynyt yhdeksi maailman suurimmista tavaralajimenetelmän metsäkonemarkkinoista. Se tarkoittaa positiivista kiirettä

Pietarin koulutuskeskus on OOO Ponssen koulutusverkoston lippulaiva.

Venäjän Ponsse Akatemialle. ”Vielä reilu 10 vuotta sitten kokorunkomenetelmä (Tree Length) oli Venäjällä valtavirtaa. Kun tavaralajimenetelmä CTL on tullut uutena menetelmänä markkinalle, kouluttamista riittää koko järjestelmän leveydeltä.” Pietariin 2019 avattu koulutuskeskus Ponsse Academy Training Center oli iso yksittäinen investointi koulutustoimintaan. Lisäksi Ponsse tekee Venäjällä yhteistyötä 18 oppilaitoksen kanssa. Määrä kasvaa koko ajan, ja tuorein oppilaitosyhteistyö käynnistyi Petroskoin metsäteknisessä yliopistossa. Äskettäin toimitettiin myös Tšekin tasavaltaan uusi Ponsse-simulaattori metsäalan oppilaitokseen. Tuoteperheen lippulaivan Scorpionin johdattamana simulaattorit muodostavatkin kokonaisuudessaan tärkeän palasen uusien kuljettajien koulutuksessa. Brasiliassa Akatemialla on edessä mielenkiintoinen haaste: uuden sellutehtaan puunkorjuussa käytetään Ponssen metsäkoneita, ja yli 200 uutta ammattilaista täytyy kouluttaa niiden käyttöön. ”Full Service -palvelussa meidän vastuullamme on koko prosessi, myös ihmisten kouluttaminen.”

Ponssen valmistama Stage V -moottorin koulutuskontti

SAVOTOIDEN KONKAREILLE

Ponsse Akatemialla on annettavaa myös kokeneille kuljettajille, vaikka he taitavia työssään ovatkin. Tässä yhteydessä Harri Savonen käyttää kouluttamisen sijaan termiä ”coaching”, jossa tuodaan konkareille tuoreita näkökulmia yrityksessä jo olemassa olevan vahvan

osaamisen lisäksi. ”Jos esimerkiksi koneeksi vaihtuu PONSSE Scorpion -harvesteri, jossa koneen rakenne on erilainen muihin harvesterimalleihimme verrattuna, voimme auttaa käyttäjää tehostamaan koneenkäyttöä”, Harri päättää.

PONSSE OYJ:N PERUSTAJAN EINARI VIDGRENIN ELÄMÄKERTAKIRJA ILMESTYI Kirja kertoo elämänmakuisen tarinan pienen savolaisen maaseutupitäjän pojasta, joka raivasi tiensä syrjäisen Savon savotoilta maailman metsäkonealan huipulle ja Suomen yrityselämän kärkipaikoille. Yksin hän ei sitä tehnyt ja siksi kirjan tarina on tärkeä: siinä tuodaan esille Einarin perintö – yhdessä tekemisen taito.

eläjän rouheaa kokemuksellisuutta ja tilannetajua. Kirjassa on painotettu historiaa Einarin lapsuudesta saakka, jotta se auttaisi hahmottamaan Ponssen toiminnassa tänä päivänäkin olevien arvojen taustat sekä niitä lukemattomia oivalluksia ja sanontoja, joilla hän loi perustamansa Ponsse Oyj:n vahvuudet.

Kirjailija Antti Heikkinen on saanut esille sitä aitoa Einaria, hänelle ominaista huumoria, maaseudun

Kirjan on kustantanut WSOY ja se on saatavilla kirjakaupoissa valtakunnallisesti.

INNOVAATIO / BISON-KOKEMUKSIA

BISONKOKEMUKSIA

aron Lahti on ajanut PONSSE Bisonia syyskuun alusta alkaen. Hänen kuljettamansa kone on toinen Yhdysvaltoihin toimitettu Bison. Aaron Lahti kiittelee Bisonin ohjaamoa maailman parhaaksi toimistoksi: ”Tämä on kuormatraktoreiden Cadillac. Bisonin ajaminen sekä tyhjänä että täydellä kuormalla on yhtä nopeaa, ja ajomukavuus säilyy suuremmillakin ajonopeuksilla.” ”Active Frame -toiminto tekee Bisonista uskomattoman vakaan. Vakaus säilyy, vaikka kahmarissa oleva puu heijaisi edestakaisin ajon aikana. Vakaus tekee työnteosta tehokkaampaa, ja pitkällä aikavälillä se tuo todellista lisäarvoa työhön.” ”Active Crane -nosturi on pehmeä ja tarkka käsitellä. Jatkeen liike on nopea, mutta parasta on nosturin tarkkuus. Erityisesti pidän nosturin jalustan tiltistä. Nosturin jalustan voi vakauttaa ja saada kaiken voiman irti puomin liikkeestä. Runkoihin tarttuminen hankalassakin maastossa on samanlaista kuin olisit tasaisella maalla, mikä tekee kuormauksesta nopeampaa. Active Crane on tavallista nosturia tuplasti nopeampi, jollei enemmänkin. Sen käyttö on kuitenkin maltettava oppia. Jos et osaa käyttää sitä kunnolla, se voi jopa hidastaa työtäsi. Onneksi sen käytön oppiminen on ollut kuljettajalähtöistä, ja nosturi tekee paljon asioita puolestasi. Opiskelen vielä nosturin ominaisuuksia, mutta oppiminen on ollut tähän saakka helppoa.”

Saksalainen Stefan Germeiers on ajanut Bisonia neljä kuukautta ja on koneesta erittäin innostunut. ”En odottanut muutoksen aiempiin konemalleihin olevan niin suuri. Erityisesti pitkillä kuljetusetäisyyksillä Bisonilla voi säästää paljon

Aaron mainitsee nauraen vielä yhden hyvän puolen koneesta. Hän rakastaa metsästystä ja kehuu Bisonin olevan niin tehokas, että hänellä jää enemmän aikaa metsästykselle. Ylä-Michiganissa on paljon lunta, minkä vuoksi työpäivät venyvät usein yhteen tai kahteen aamuyöllä. Puut on ehdittävä kuljettaa pois metsästä, etteivät ne peittyisi yön aikana lumeen. Aaron uskoo, että tulevana talvena tähän ei ole tarvetta, vaan hän pysyy Scorpion Kingin tahdissa. Asteikolla 1–10 Aaron arvostelee Bisonin numerolla 12. ”Olen innostunut joka aamu, kun pääsen ajamaan tätä konetta! Scorpion King ja Bison on parivaljakko, joka on tehty tuottavaan ja nopeaan työhön. Scorpion King on niin tehokas kone, että sen rinnalla kulkeva kuormatraktori on mietittävä tarkasti. Mielestäni Bison on täydellinen työpari Scorpionille.” Steve McNeil, Ponsse North American käyttökouluttaja, opasti uuden koneen käytön Aaronille. ”Ero edelliseen koneeseen on kuin yöllä ja päivällä. Steven apu oli kullanarvoista, ja sain tukea kellonaikaan ja päivään katsomatta.” ”Meistä tuntuu, että meillä on käytössämme mailman paras kalusto! Se tekee työstämme helpompaa, ja koko Finntanan tiimi osaa arvostaa Scorpion Kingin ja Bisonin yhdistelmää.”

aikaa. Myös koneen polttoainetaloudellisuus on erinomainen. Minulle on myös tärkeää, että työskentelymukavuus on kohdallaan. Active Frame on todellinen parannus ja merkittävä ero aiempiin malleihin verrattuna”, Germeiers kertoo.

PONSSELAINEN / SAVOSTA SIPERIAAN

SAVOSTA SIPERIAAN

Tuomas Pesosen kokemus puunkorjuualasta on lähes yhtä pitkä kuin hänen 26 ikävuottaan. Pitkä on myös matka, jonka hän on edennyt nykyiseen teknisen tuen tehtäväänsä Siperian Irkutskin alueella. Suomalaisesta puunkorjuusta saaduille opeille on nyt käyttöä.

300 kilometriä rajaviivaa Suomen ja Venäjän välillä on enemmän kuin muulla Euroopalla yhteensä, mutta Siperia on suomalaisillekin tuntematon. Tuomas Pesonen on työskennellyt Ponssen Venäjän tytäryhtiön palveluksessa vuodesta 2015 ja siitä lähes kaksi vuotta Irkutskin alueella. Matkaa kotipaikalle Varpaisjärvelle on kuusi aikavyöhykettä ja reilu 6 000 kilometriä.

Tuomas Pesonen kertoo kulttuurimuutoksen olleen venäjää taitamattomalle valtava. ”Minulla oli aiempaa työkokemusta Venäjältä, mutta yllätyin, ettei Siperiassa kukaan puhunut englantia. Asiakastuki ilman yhteistä kieltä on vaikeaa, enkä olisi pärjännyt ilman virolaiskuljettajan Toomas Kuusmaan apua. Venäjän opin savotoilla kuunnellessani toisten puhetta. Lopullisen moti-

PONSSELAINEN / SAVOSTA SIPERIAAN

minut mukaansa tehtaalle PONSSE HS15 -harvesteria hankkimaan. Vierailun aikana Ponssen perustaja Einari Vidgren ja myyntimies Erkki Karppinen ovat todenneet, että kyllä tästä pojasta Ponssen mies tulee. Oikeassa olivat!” ”Kotona kahvipöydässä ei saa koneasioista jutella. Kun kolme sukupolvea puhuu tekniikasta kukin omasta näkökulmastaan – vaari PAZ:ista, isä HS15:sta ja minä nykytekniikasta – eriäviä mielipiteitä syntyy helposti”, Tuomas nauraa. ”Vaarini roolimalli on ollut tärkeä. Hän antaa neuvoja, joita kuuntelen edelleen, ja hän osallistui lapsena ollessani läheisesti kasvatukseeni. Häneltä sain myös ensimmäisen kirveeni neljävuotiaana ja moottorisahan 15-vuoden iässä. Tällä hetkellä puunkorjuu on minulle harrastus. Minulla on Suomessa oma vuoden 2007 Ponsse Ergo, jonka parissa kulutan aina aikaani kotona ollessani.” ”Tällä hetkellä asumme Anna-vaimoni kanssa Bratskissa, Irkutskin alueella. Meillä on kaksi tytärtä ja kaksi poikaa. Kolmella nuorimmalla, Anastasialla, Einarilla ja Veikolla on sekä Venäjän että Suomen kansalaisuus. Jos lapseni haluavat jonakin päivänä jatkaa metsäalalla, en ole sitä vastaan. Niin paljon ala on tähän perheeseen leipää antanut.” PONSSE POLKU ANTOI SUUNNAN

”

PONSSE Ergo nousee proomuun Lenajoella Ust-Kutin kaupungissa Irkutskissa. Ergo on taittanut matkaa läpi Venäjän jo yli 6 300 km ja määränpää lähestyy. Ikuisen roudan alueelle Siperian Jakutiaan on enää 740 km.

vaation kielen oppimiseen antoi siperialaissyntyisen vaimoni Annan tapaaminen.”

”Ensimmäinen Ponsse-pestini oli viikonmittainen työhön tutustuminen Iisalmen huoltopalveluissa vuonna 2009. Kokemus sytytti vahvan halun päästä Ponsselle töihin, ja lähdin palavalla innolla kouluttautumaan asentajaksi Iisalmen ammattiopisto YSAO:lla. Pääsin mukaan ensimmäiseen Ponsse Polku -ryhmään, jossa asentajaopiskelijat suorittivat kaikki harjoittelunsa Ponssella, ja sitä kautta avautui harjoittelujaksoja Ranskassa, Venäjällä, Uruguayssa ja Argentiinassa”, Tuomas kertoo. ”Opintojen jälkeen vietin kesän töissä Pitkärannan huoltopalvelukeskuksella Venäjällä. Armeija-aikana 2014 sain puhelun OOO Ponsselta: ”Olisitko kiinnostunut tulemaan Venäjälle töihin?” Täällä ollaan jo kuudetta vuotta.”

KONEEN OHJAAMOSSA KASVATETTU

IRKUTSKIN JYKEVÄT METSÄT

Ponsselaisuuden Tuomas kertoo saaneensa verenperintönä: ”Olen syntynyt PONSSE-asiakkaiden perheeseen ja luulen, että veren tilalla minussa virtaa hydrauliöljy. Olen perheessämme kolmas sukupolvi, joka työskentelee PONSSE-metsäkoneiden parissa. Isäni Timo Pesonen on ajanut harvesteria lähes 30 vuotta ja vaarini Tapani Lievonen on ollut Ponssen asiakkaana 70-luvulta lähtien. Hän osti ensimmäisen Pazin vuonna 1977 ja myi viimeisen koneensa viime vuonna täyttäessään 70. Eläkkeelle jäädessään hänelle oli kertynyt yli 60 vuoden kokemus puunkorjuusta.” Tuomas Pesonen kertoo olleensa kolme viikkoa vanha, kun hänen isänsä oli ottanut Tuomaksen mukaan harvesterin hyttiin. ”Kasvoin Ponssen koneiden keskellä ja vietin tuhansia tunteja isän ja vaarin kanssa savotoilla. Neljän kuukauden iässä olin ensimmäisillä konekaupoilla, kun isä ja vaari ottivat

Irkutskin alue on pinta-alaltaan 2,3 kertaa suurempi kuin Suomi. Alueen pohjoisosissa puusto on melko kookasta ja runkojen keskikoko on 0,4–0,6 m3, suurimmaksi osaksi lehtikuusta ja mäntyä. Siksi myös koneet ovat järeimmästä päästä, pääasiassa PONSSE Bear -harvestereita ja Elephant-kuormatraktoreita, mukana kuusi Scorpioniakin. Alue on kehittynyt voimakkaasti, ja esimerkiksi kansainvälisillä sellu- ja paperimarkkinoilla toimiva Ilim Group on investoinut nykyaikaisiin sellutehtaisiin Bratskissa ja Ust-Ilimskissä miljardeja dollareilta. Haasteita alueella aiheuttavat metsäpalot, joista kärsittiin erityisesti viime vuonna. Yksi harvesteri korjaa Irkutskissa keskimäärin 120 000 m3 puuta vuodessa. Suuret korjuumäärät, puuston koko ja pitkät välimatkat tekevät työstä erittäin vaativaa. ”Kotiseudullani saman korjuumäärän saavuttaa noin 2,5 vuodessa”, Tuomas kertoo.

”Vaarini roolimalli on ollut tärkeä. Hän antaa neuvoja, joita kuuntelen edelleen, ja hän osallistui lapsena ollessani läheisesti kasvatukseeni. Häneltä sain myös ensimmäisen kirveeni neljävuotiaana ja moottorisahan 15-vuoden iässä.”

Vuosittaiset puunkorjuumäärät ovat kuitenkin Suomessa Irkutskin aluetta suuremmat. Vuonna 2019 metsäteollisuudelle korjattiin Suomessa 71,8 miljoonaa kuutiometriä puuta, Irkutskin Alueella noin 35 miljoonaa. Tuomas vertaa Irkutskin olosuhteita kotiseutuunsa: ”Isäni leimikoilla puiden keskikoko on kaksi tai kolme kertaa pienempää kuin Irkutskin alueella. Metsänhoidolla on Suomessa pitkät perinteet, mikä näkyy toiminnan tehokkuutena. Suomessa kasvaa puolet enemmän metsää kuin 50 vuotta sitten, kun vaarini työura oli aluillaan.” DMI SERVICE

Siperian ja Kaukoidän virallisena PONSSE-jälleenmyyjänä toimii DMI Service, jonka kanssa Tuomas Pesonen tekee tiivistä yhteistyötä. Yhtiö investoi parhaillaan uuden palvelukeskuksen rakentamiseen Bratskissa, Irkutskin alueen pohjoisosassa. Huoltopalvelukeskus ratkaisee varaosien saatavuuteen liittyviä haasteita ja lyhentää huoltoaikaa. Uuden palvelukeskuksen ansiosta kaikki PONSSE-palvelut saa samasta paikasta. ”Asiakkaille on erittäin tärkeää, että heitä kuunnellaan. Osa työstäni on kerätä asiakaspalautetta, jota tarvitsemme voidaksemme kehittää koneita ja palveluita koko ajan eteenpäin. Olen yhteyksissä asiakkaisiin päivittäin, ja suuri osa kysymyksistä liittyy koneiden oikeisiin säätöihin ja kuljettajien työskentelytapoihin. Minulle on työssäni tärkeintä varmistaa asiakkaiden koneiden tuottavuus ja minimoida koneiden seisokit ja tekniset ongelmat”, Tuomas Pesonen kertoo. ”Rooliini kuuluu myös tukea DMI:tä suurimmaksi osaksi huoltoon liittyvissä kysymyksissä. Paikallisen jälleenmyyjän merkitys alueen palveluiden kehittämisessä on erittäin suuri. Paikallinen toimija tuntee asiakkaiden ja markkinoiden erityispiirteet ja toiminnan liikkeellelähtö on nopeaa”, Tuomas toteaa.

Tapani-vaarin kanssa konekaupoilla. HS15:n hankinta oli ensimmäinen konekauppa, jolla Tuomas oli mukana.

KORONAN VAIKUTUKSET

Koronapandemian vuoksi myös Tuomas työskenteli keväällä useita viikkoa kotoa käsin. ”Useimmat asiakkaamme jatkoivat työntekoa, enkä voinut jättää heitä ilman tukea. Sain onneksi järjestettyä kaikki tarvittavat luvat, jotta pystyin vierailemaan asiakkaiden ja jälleenmyyjämme luona. Turvallisuusohjeemme ovat Ponssella tarkat, ja myös asiakkaamme noudattavat niitä.” ”Nyt näyttää siltä, että puukauppa Irkutskin alueella on vihdoin elpynyt. Kiinan ja Euroopan markkinat toimivat lähes normaalilla tasolla ja sellutehtaat ovat käynnissä. Irkutskin alueen tulevaisuus näyttää hyvältä!”

INNOVAATIO / TUOTEMUUTOKSIA

TUOTEMUUTOKSIA Ponssen tuotekehitys perustuu aina asiakkaiden tarpeisiin. Siksi se ei myöskään rajoitu vain uuden teknologian suunnitteluun, vaan olemassa olevaa mallistoa kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteella. Vuosittain PONSSEtuoteperheeseen tehdään noin tuhat jatkuvan parantamisen muutosta, jotka perustuvat asiakkaiden, huollon ja tuotannon kehitystoiveisiin. Tuotantoon on otettu muun muassa seuraavia parannuksia.

UUDET MOOTTORIT POHJOIS-AMERIKAN METSÄKONEISIIN

Vuoden 2021 alusta Pohjois-Amerikkaan toimitettavien koneiden moottorien mallit muuttuvat. Uuden sukupolven moottorit ovat samaa tuoteperhettä kuin vuoden 2019 alusta Euroopassa käytössä olevat, luotettavaksi ja taloudelliseksi todetut moottorit. Uuden sukupolven moottorit ovat nyt saatavilla myös Pohjois-Amerikan EPA Tier 4F-päästötasolla. EPA-luokituksen täyttämiseksi koneisiin esitellään uutena nyt DEF-laatuanturi ja uusi ohjelmisto. Uudemman sukupolven moottori on Mercedes-Benzin moottorivalikoiman uutta mallisarjaa ja ne ovat entistäkin vähäpäästöisempiä.

UUDET JÄÄHDYTINNESTEEN PAISUNTASÄILIÖT KAIKKIIN KONEMALLEIHIN

Lokakuusta 2020 lähtien on kaikkiin Ponssen tuotannossa valmistuviin koneisiin asennettu uudet jäähdytinnesteen paisuntasäiliöt, joiden parannettuja ominaisuuksia ovat - säiliön parempi mekaaninen kestävyys, - ilmakuplien parempi erottuminen säiliössä, - jäähdytinnesteen kuohumisen esto ja - säiliön minimi/maksimi -merkinnät.

TUOTTAVUUSRAPORTOINTIA

PONSSE Manager 1.7 tuo järjestelmän olemassa olevien huippuominaisuuksien rinnalle asiakkaiden toivoman kuormatraktoreiden tuotantoraportoinnin. PONSSE Manager -kuormaustodistuksella näkyvät tekoalueen tunnistetiedot ja lähikuljetukset varastopaikoittain, sekä summatietona että kuljettajittain eriteltynä. Tulostettavalla kuormaustodistukselta näkyy myös jokaisen kuorman määrä, toimitettu tavaralaji sekä ajettu matka.

PONSSE Parts Online varaosien tilausjärjestelmään pääsee nyt suoraan PONSSE Managerin päävalikosta!

TEHOKAS H8HD EUCA -HARVESTERIPÄÄ EUKALYPTUSPUUN KÄSITTELYYN Eukalyptuspuun käsittelyyn tarkoitettu täysin uudenlainen kuoriva PONSSE H8HD Euca -harvesteripää on kehitetty asiakkaidemme tarpeita kuunnellen. Syöttörullat ja kuorintaterät takaavat laadukkaan kuorintatuloksen heti ensimmäisen syötön aikana. Vahva runko ja jämäkkä riipukekaari antavat harvesteripäälle kuorintatyössä tarvittavan kestävyyden. Automaattiset ominaisuudet ohjaavat sahan liikettä puun halkaisijan ja sahalaipan sijainnin mukaan sekä takaavat nopean katkonnan. ”Uusi harvesteripää on suunniteltu soveltuvaksi omista koneistamme PONSSE Bear -harvesterille, mutta se sopii erityisen hyvin tela-alustaisiin peruskoneisiin. PONSSE H8HD Euca on suunniteltu erityisesti metsiin, missä eukalyptusrunkojen läpimitta voi olla jopa 50 cm. Uuden harvesteripään kuorintaterien ja syöttörullien geometrian ansiosta H8HD Euca suoriutuu hyvin sekä suuri- että pienikokoisten runkojen kuorinnasta ja käsittelystä. Uuden harvesteripään runko noudattaa Ponssen vankkaa Heavy Duty-rakennetta tarkoittaen, että se on suunniteltu kestämään tela-alustaisen koneen kovat vaatimukset”, kertoo Ponssen harvesteripäiden tuotepäällikkö Janne Loponen. PONSSE H8HD Euca -harvesteripää on optimoitu kuorimaan. Syöttörullat ja kuorintaterät takaavat laadukkaan kuorintatuloksen heti ensimmäisen syötön aikana. Vahva runko ja jämäkkä riipukekaari antavat harvesteripäälle kuorintatyössä tarvittavan kestävyyden. Automaattiset ominaisuudet ohjaavat sahan liikettä puun halkaisijan ja sahalaipan sijainnin mukaan sekä takaavat nopean katkonnan.

PONSSE-VERKOSTO / SERTIFIOITUA TOIMINTAA URUGUAYSSA

PONSSE URUGUAYSSA

SERTIFIOITUA TOIMINNAN LAATUA

Ponsse-konsernin strategiset tavoitteet ja arvot ohjaavat myös kansainvälisen Ponsse-verkoston toimintaa. Yhteiset tavoitteet antavat operatiiviselle toiminnalle selkeän suunnan. ”Työntekijöiden innostus ja vastuullisuus päivittäisessä työssä on moottori, joka saa asioita liikkeelle ja tuloksia aikaiseksi. Se antaa myös pohjan toiminnan pitkäjänteiselle kehittämiselle”, Ponsse Uruguayn toimitusjohtaja Martin Toledo katsoo.

Asennemuutos on paitsi suurin haaste myös suurin onsse Uruguay aloitti toimintansa vuonna mahdollisuus toimintakulttuurin muutoksessa. Kehi2007. Seuraavana vuonna henkilöstömäärä tystyö vaatii ponnisteluja kaikilta, eikä mitään saavuteta kasvoi jo yli 60 työntekijään, mutta globaalin hetkessä. Suunnan on kuitenkin oltava selkeä”, Martin talouskriisin myötä myös Uruguayn talous Toledo arvioi. sukelsi. Talouskriisi vaikutti kaikkiin Ponsse Pitkän muutosprosessin palkintona oli yhteinen onUruguayn toimintoihin – henkilökuntaa jouduttiin nistuminen ja kehitystyö asettui yhtiössä vakiintuneekvähentämään ja kaikki toiminta jouduttiin miettimään si tavaksi toimia. Vuonna 2015 Ponsse Uruguay uudisti uudestaan. Haastava tilanne oli Ponsse Uruguayssa sertifikaattinsa ISO 9001:2015 -versioon ja vuonna 2018 liikkeellelähtö muutokselle, jonka tavoitteeksi asetettiin yhtiössä sertifioitiin työterveys- ja työturvallisuusstanmääritellä yhtiön toiminta ISO 9001:2008 -standardin dardi OHSAS 18000. mukaiseksi. Sertioitua toimintaa tavoiteltaessa paitsi operatiivista toimintaa myös prosessien johtamista oli tarkasteltava ONE PONSSE OHJAA PÄIVITTÄISTÄ TYÖNTEKOA uudelta pohjalta. Vain reilua Vuonna 2017 Ponsse-konsernissa vuotta aiemmin perustetussa aloitettiin One Ponsse -esimiesyhtiössä aloitettiin kehitystyö, työn kehittäminen, joka laajentui joka laittoi uusiksi organisaatioseuraavana vuonna koskemaan rakenteen muuttaen samalla kaikkia työntekijöitä ja kaikkea jokaisen työntekijän roolia, toimintaa yhtiössä. Uruguayssa vastuita ja prosesseja, joilla One Ponsse on tukenut erityisesti asiakkaita palveltiin ja yhtiötä operatiivisen toiminnan kehittäjohdettiin. mistä. ”Käytännössä kaikki päi”One Ponsse kiteytyy selkeivittäiseen toimintaan liittyvä siin päämääriin, joilla muistyö käytiin läpi. Prosesseja tutetaan mikä toiminnassa on kuvattiin, tunnistettiin riskejä kaikkein tärkeintä kaiken kasvun ja mahdollisuuksia, tutkittiin ja kiireen keskellä. Sitoutunut lakeja ja määräyksiä, arvioitiin yhteistyö yli organisaatiorajojen, resursseja ja yhteistyökumppaketterä päätöksenteko ja avoin neiden kyvykkyyksiä ja kuinka kommunikointi yhteisiä käytänkaikkea voitaisiin seurata systetöjä kunnioittaen. Ennen kaikkea maattisesti.” se ohjaa meitä keskittymään kaiPonsse Uruguayn Usean vuoden kehitystyön kissa tilanteissa asiakkaidemme toimitusjohtaja Martin Toledo tuloksena Ponsse Uruguayn tarpeisiin.” toiminnalle myönnettiin ISO ”Vain kehittymällä voim9001:2008 -sertifikaatti ensimmäisenä Ponsse-verkosme varmistaa asiakkaidemme ja työntekijöidemme ton tytäryhtiöistä. tyytyväisyyden. Läheinen yhteistyö asiakkaiden kanssa ”Suurimpia haasteita oli ja on prosessien johtaja kehitystyö heidän palautteensa pohjalta on Ponssen minen, joka vaatii koko organisaation sitoutumista. kilpailuvaltti myös Uruguayssa.”

PONSSE MOMENT / VALOKUVAKILPAILU

PONSSE MOMENT Ponsse Moment kuva on Saksan Allgäusta, joka on alue Svaabiassa Etelä-Saksassa. Kuvan on ottanut Gordian Hipp.

INNOVAATIO / PONSSE OPTI 8

PONSSE OPTI 8

MARKKINOIDEN MODERNEIN TIETOKONE METSÄKONEISIIN Opti 8 -tietokonetta on kehitetty yli 2 vuoden ajan kaikella Ponssen tietojärjestelmätuotteista kertyneellä ammattitaidolla. Se on rakennettu ylpeydellä parhaista saatavilla olevista komponenteista. tuotekehitysprojektissa on ollut myös Vuoden 2021 alusta vakiovarusteena PONSSE-metsäkoneisiin tuleva konsernin teknologiayhtiö Epec Oy, kosketusnäytöllinen PONSSE Opti 8 joka myös valmistaa laitteet Seinäjo-tietokone on suunniteltu ja muotoiltu ella. Uusi PONSSE Opti 8 -tietokone mahdollistaa PONSSE-metsäkoneiden käyttäjäystävällisyys edellä. Metsäkoneenkuljettajan työskentelyolosuhteita koneenohjausjärjestelmien kehittämiparantavat iso ja tarkka näyttö, ergosen entistä käyttäjäystävällisemmiksi, nomisesti hyvä asettelu ohjaamossa kertoo Ponssen laiteautomaation sekä responsiivisuus. tuotepäällikkö Markku Savolainen. Opti 8 -tietokoneen suurempi suorituskyky ja muisti näkyy käyttäjälle nopeutena ja käytön sujuvuutena. Kovalevyn tallennusPONSSE OPTI 8 kapasiteetti on tuplattu tulevaisuuden sovellusten toiminnan varmistamiseksi. • Mahdollistaa koneiden tietojärjestelmien PONSSE Opti 8:n suunnittuotekehityksen pitkälle tulevaisuuteen. • Suunniteltu täyttämään PONSSE-mettelussa on huomioitu erityisesti säkoneiden ja metsäyhtiöiden korkeat soveltuvuus vaativaan puunkorlaatuvaatimukset. juuympäristöön. Laitteen kehi• Ison 15,6” näytön kirkkaus, tarkkuus ja tyksestä vastaa Ponssen tietojärkatselukulma ovat huippuluokkaa. jestelmien tuotekehitys. Mukana • Kapasitiivinen kosketusnäytön käytettävyys on vastaava kuin mobiililaitteissa. • Käynnistyy välittömästi myös erittäin kylmissä olosuhteissa. • Windows 10 -käyttöjärjestelmä.

TESTATTUA LAATUA

Ponssen Kajaanin tuotekehitysyksikössä uudet tietojärjestelmälaitteet suunnitellaan ja testataan toimimaan ääriolosuhteissa. Testissä tuotteet altistetaan tärinöille sekä lämpötilan ja kosteuden muutoksille nopeutetulla syklillä. Näin varmistetaan laitteiden toiminta, korkea laatu ja pitkä elinkaari. Laboratoriossa tuote voidaan viedä olosuhteisiin, joka vastaa Siperian hyytävimpiä pakkasia, Brasilian kosteita kelejä tai Australian paahtavia helteitä. Tuote voidaan myös altistaa iskuille ja tärinöille, joita se joutuu kestämään käyttöikänsä aikana puunkorjuun vaativimmissa olosuhteissa. Luonnollisesti laitteet täyttävät kaikki viimeisimmät elektroniikkalaitteille asetetut viranomaisvaatimukset.

HUOLTOPALVELUT / PONSSE EXPRESS

PONSSE-TOIMITUSPALVELU

SÄÄSTÄÄ AIKAA, RAHAA JA YMPÄRISTÖÄ PONSSE-toimituspalvelu on ympäristöystävällinen uutuus varaosatoimituksiin, laippahuoltoon, teräketjupalveluun ja muovikanistereiden kierrätykseen. Ponssen toimitusauto kiertää sovitun reitin säännöllisin välein pitäen asiakkaan varaosavaraston täydennettynä ja toimittaen asiakkaan tilaamat tuotteet suoraan kotiovelle.

oimituspalvelu on saanut suuren suosion Jyväskylän alueelle, missä se on ollut toiminnassa jo vuoden päivät. Viitasaarelaisen Keski-Suomen Metsäkymppi Oy:n yrittäjä Jarno Strandman on tyytyväinen palveluun. ”Toimituspalvelu säästää rahaa, kun varastosaldot pysyvät ajan tasalla ja tavaraa on hyllyssä silloin kun sitä tarvitaan. Meille tämä palvelu säästää myös aikaa, kun ei tarvitse lähteä hakemaan varaosia ja yrittää muistella, mitä varastoon tarvitaan.” ”Toimituspalvelun suuren suosion vuoksi otamme käyttöön jo ajettavien Tampereen, Seinäjoen, Kouvolan, Mikkelin ja Jyväskylän reittien rinnalle uuden reitin Rovaniemelle

vuoden 2021 alussa”, kertoo Ponssen varaosapäällikkö Olli Koljonen. EI VAIN VARAOSATOIMITUS

Varaosatoimitusten lisäksi toimituspalvelu kattaa myös teräketjujen teroituspalvelun, laippahuollon ja muovikanistereiden kierrätyksen. Tylsät teräketjut otetaan mukaan sovitusta paikasta, ja teroitetut teräketjut palautetaan seuraavan kuljetuksen mukana. Samalla kun Ponssen toimitusauto käy tuomassa asiakkaan tilaamat tuotteet hyllyyn, se vie kierrätykseen tyhjät voiteluaine- ja merkintävärikanisterit. Tämä säästää ympäristöä ja aikaa. ”Ajopäivät ovat asiakkaillamme etukäteen tiedossa. Näin he voivat tilata kotiovelle tuotteita myös

sopimuksen ulkopuolelta. Laskutus tapahtuu aina vain täyttömäärän mukaan. Tämä on suuri etu, kun pääomaa ei tarvitse sitoa varastoon”, Koljonen jatkaa. Toimituspalvelun lisäksi Ponssen Express -varaosapalvelukokonaisuuteen kuuluu rahtipalvelu. Siinä Ponssen toimitusauto kiertää vakioreittiä toimittaen varaosatoimitukset perille reitin varrella oleviin jättöpisteisiin tai asiakkaan kotiovelle.

Kasvatat Ponsse-bonusta jokaisella toimituskerralla.

PONSSE / EINARI VIDGRÉN SÄÄTIÖ

” IHAN ON MENNYT ENNAKKO- OUNASTELUJEN MUKAISESTI” Kemijärveläinen Kimmo Kulojärvi nauraa, että asiat ovat menneet ennakko-ounastelujen mukaisesti: aitoja tunteita ja ahaa-elämyksiä on sen jälkeen riittänyt, kun hän ryhtyi koneyrittäjäksi.

immo Kulojärvi aloitti puunkorjuuyrittäjänä vuoden 2008 helmikuussa. Sitä ennen takana oli 13 vuotta koneenkuljettajana. ”Minä kun olen kai vähän levoton luonne, alkoi kuljettajana arki tuntumaan pikkusen liian harmajalta. Tuntui, ettei ole haastetta ja ahaa-elämyksiä tarpeeksi kuljettajana”, Kimmo kertoo. Silloinen työnantaja Metsä-Mursu Oy:n Eero Mursu Posiolta kannusti ja houkutteli Kimmoa perustamaan omaa yritystä. ”Kyllä sitä jokunen aika piti miettiä. Joka toinen päivä se tuntui hirmuisen hyvältä idealta ja joka toinen päivä hirvitti. Eero totesi, että mietit asiaa vain niinä hyvinä päivinä”, Kimmo muistelee. Mietiskelyt johtivat lopulta siihen, että Kimmo Kulojärvi osti silloiselta työnantajaltaan yhden koneketjun ja sai vielä tämän sopimuksesta osan Stora Enson urakoista urakoitavakseen. ”Sen jälkeen on mennyt ihan ennakko-ounastelujen mukaan. Ei ole tasaisen harmaata päivää sen jälkeen näkynyt. Yrittäjänä on saanut kokea aitoja tunteita kaiken aikaa”, Kimmo vitsailee.

Tunteiden vuoristorata oli arvatenkin edessä, kun ottaa huomioon Kimmo Kulojärvi Oy:n perustamisen ajankohdan. Alkuvuonna 2008 elettiin pitkään jatkunutta nousukautta. Kulojärvenkin yritys lähti vauhdilla liikkeelle. ”Ensimmäisen kuukauden pienten kompurointien jälkeen yrityksen ensimmäinen vuosi meni taloudellisesti paremmin kuin osasin kuvitellakaan.” Se oli tarpeeseen, sillä seuraavana vuonna 2009 puunkorjuumäärät notkahtivat. ”Nelisen kuukautta meilläkin koneet seisoivat pihassa. Siinä sitä oli ihmetyksen aihetta. Mutta kun ensimmäinen vuosi oli mennyt niin hyvin, siitäkin selvittiin”, Kimmo kertoo. Kimmo Kulojärvi Oy urakoi tänäkin päivänä Stora Ensolle, nyt Itä-Lapin alueen tähtiyrittäjänä. Omia koneketjuja on kaksi, ja aliurakoitsijoiden ketjut mukaan laskien puuta Stora Enson Itä-Lapin alueella korjaa seitsemän ketjua. ”Kuusamon eteläpuolelta kun lähtee, saa ajaa kolme sataa kilometriä Savukoskelle, ja vielä on samalla toimintaalueella.” Nyt yritys maksaa kuukausittain palkkaa 12 hengelle, ja Kimmon lisäksi puoliso Mia Kulojärvi osallistuu yrityksen

päivittäiseen työhön. ”Mia hoitaa paperityöt, laskutuksen ja tarvittaessa hyppää vaikka lavetin rattiin.” Maanmuokkaus kuuluu myös yrityksen palveluihin. Tänä vuonna Kimmonkin toimenkuvaan on kesästä lähtien kuulunut maanmuokkaus kaivinkoneella. ”Se on ollut minulla hommana B. Homma A on yrityksen johtaminen, ja vielä toisinaan hommana C ajan metsäkonetta.” ”Yrityksen johtaminen tarkoittaa kaikkea mahdollista koneen pesijästä toimitusjohtajaksi.” Reilun kymmenen vuoden yrittäjänä olemisen – kaikkien aitojen tunteiden ja vaihtelevien tilanteiden jälkeen – homma C tuntuu Kimmosta taas hyvältä vaihtelulta: ”Varsinkin iltavuoro kuskina on rentouttava vaihtelua, kun saa keskittyä yhteen asiaan kerrallaan eikä puhelin soi yhtenään.” Hommien A ja C väliin kiilaavat myös Koneyrittäjien luottamustoimet. Kimmo Kulojärvi on Lapin Koneyrittäjien puheenjohtaja ja Koneyrittäjien metsävaliokunnan jäsen. ”Vuojessa kertyy yllättävän paljon sellaisiakin päiviä, että on kutsuttuna koneyrittäjien edustajaksi erilaisten hankkeiden tilaisuuksiin. Vaikka tilaisuus itsessään ei montaa tuntia veisi, aina on se päivä taputeltu, kun jossain lähdet käymään.” Reissussa voi mennä päivä tai useampikin, mutta ei hukkaan, kokee Kimmo. ”Pelkkää plussaa se on. Varsinkin metsävaliokunnan koen hyväksi ja tärkeäksi. Siellä voi vaikuttaa valtakunnan tason asioihin. Samalla saa myös omaan yritystoimintaan oppia, kun vaihdetaan kokemuksia ja kuulumisia. Luottamustoimista on myös tullut paljon tuttuja koneyrittäjiä ympäri Suomen.”

haaste on saada metsänomistajat innostumaan puun myyntiin. Puunkorjuualan suurin haaste tulevaisuudessa on Kimmon mukaan kuljettajien saatavuus. Vaikka hän itse ”levottomana luonteena” vaihtoi kuljettajan työn yrittäjyyteen lisähaasteiden toivossa, hän tietää, kuinka haasteellista kuljettajan työ on. Työn vaativuus ja arvo pitäisi saada näkyvämmäksi. ”Koneenkuljettajan työn arvostus pitäisi saada nostettua arvoiseensa asemaan. Kuljettajan työ on haasteellista huippuammattilaisten työtä. Jos nuoret tämän näkisivät, se varmasti lisäisi kiinnostusta alaa kohtaan.” Kimmo Kulojärven oman kuljettajauran alku oli varsin hauska ja ripeä. Vuoden 1995 lokakuussa hän pääsi kolmen viikon työharjoitteluun ”tinkaamisen kautta” koneenkuljettajaksi Eero Mursulle. Kimmolla oli kahden vuoden metsämekaanikon koulutus Posiolta, ja hän oli elokuussa juuri aloittanut kolmanneksi vuodeksi koneenkuljettaja-opinnot Hirvaan metsäkoulussa. Työharjoittelu alkoi, koulu jäi kesken ja sillä samalla työharjoittelureissulla Kimmo on edelleen. ”Ainut, mikä on jäänyt hiukan harmittamaan koulun keskeytymisestä, on hitsauskurssin jääminen väliin. Se on lyönyt näpeille muutaman kerran. Osaan minä hitsata, mutta se on yrityksen ja erehdyksen kautta”, Kimmo naurahtaa.

”

Sen jälkeen on mennyt ihan ennakkoounastelujen mukaan. Ei ole tasaisen harmaata päivää sen jälkeen näkynyt. Yrittäjänä on saanut kokea aitoja tunteita kaiken aikaa”, Kimmo vitsailee.

KASVUHALUJA JA -MAHDOLLISUUKSIA ON ILMASSA

Kimmo Kulojärvellä on haluja kehittää ja laajentaa yrityksensä toimintaa. Lapissa on kaksi suurta, puun käyttöön vaikuttavaa investointihanketta vireillä. ”Mahdollisuuksia huojuu ilmassa. On Metsä Groupin Kemin hanke ja Kemijärven oma biojalostamo Boreal Bioref. Biorefiin on meiltä linnuntietä kolmisen kilometriä. Jos nämä toteutuvat, puunkäyttö alueella lisääntyy reippaasti.” Puun riittävyydestä molemmille hankkeille – ja laajemminkin – on esitetty kysymyksiä. Kimmo Kulojärvi näkee, että suurin

PONSSE / EINARI VIDGRÉN SÄÄTIÖ

TAVOITTEENA HYVÄ TYÖN JÄLKI 26

”Kun metsänomistaja on tyytyväinen työn jälkeen ja antaa hyvää palautetta, ne ovat aina hienoja hetkiä”, sanoo Metsäkone Pirinen Oy:n toimitusjohtaja Jukka Pirinen.

yvä työn jälki on yrityksen tavoitteena, ja puunkorjuu on metsänomistajan omaisuuden hoitoa. Siksi metsänomistajan tyytyväisyydellä on suuri merkitys. ”Sekin on hienoa, kun kuulee omien kuljettajien pitävän työpaikkaa hyvänä”, Pirinen sanoo. Nämä asiat liittyvät myös toisiinsa, sillä työn jälki syntyy koneenkuljettajien käsistä. Toimitusjohtaja voi asettaa tavoitteeksi hyvän työn jäljen, mutta se ei synny pelkästään toimitusjohtajan päätöksellä, vaan se tehdään metsässä. Tavoitteen pitää olla yhteinen ja mielessä päivittäin koneiden ohjaamoissa. Metsäkone Pirinen Oy on Metsä Groupin alueyrittäjä Pohjois-Pohjanmaalla. Yrityksellä on neljä koneketjua ja 14 työntekijää. Yrityksen halli on Siikajoen Paavolassa, ja toiminta-alue ulottuu siitä noin sadan kilometrin säteellä Liminkaan, Raaheen, Pyhäjoelle ja Vihantiin. ”Näillä seuduin on paljon kuitupuuta. Sille varmasti tulee lisää kysyntää, jos Kemin biotuotetehdas toteutuu suunnitellusti. Siinä mielessä näkymät ovat hyvät ja yritykselläkin on hienoista kasvua odotettavissa”, Jukka Pirinen kertoo. Yrityksessä työskentelee neljä Pirisen veljestä. Jukka on toimitusjohtaja ja hänen lisäkseen osakkaina ovat Kari, Jarmo ja Pekka Pirinen. Yrityksen perustan loi heidän isänsä 1980-luvulla aloittamalla puunkorjuun maatalouden sivuelinkeinona. Vuonna 1998 isä ja veljeksistä kolme vanhinta – Jukka, Kari ja Jarmo – perustivat Metsäkone Pirinen Ky:n. Se muutettiin osakeyhtiöksi vuonna 2003. Jukka Pirinen aloitti toimitusjohtajana vuonna 2007. Sukupolvenvaihdos vietiin loppuun vuonna 2015, kun isä luopui viimeisistä osakkuuksistaan. ”Isä on eläkkeellä, mutta on mukana toiminnassa tarvittaessa edelleen.”

Jukka ja Kari Pirisellä on rinnalla myös toinen yritys, koneiden huoltoon ja korjaukseen keskittyvä Konehuolto Pirinen Oy. ”Minä olen opiskellut raskaskoneasentajaksi. Ajatus oli työllistyä korjaamopuolelle, mutta kun isä alkoi laajentaa puunkorjuuta, ryhdyin metsäkoneenkuljettajaksi”, Jukka taustoittaa historiaa. Korjaamotaidoista tuskin on haittaa nykyisessä toimenkuvassakaan. Rinnalla oleva korjaamoyritys on myös auttanut pitämään työntekijöitä töissä silloin, kun puunkorjuu on vähentynyt suhdanteiden vuoksi. ”Pari kuljettajaa on saatu hiljaisina aikoina työllistettyä korjaamon puolella.” Puunkorjuun kysynnän vaihtelu on Jukka Pirisen mukaan yksi alan suurista haasteista nimenomaan työntekijöiden työllistämisen kannalta. Huippuvuonna 2018 mentiin täysillä, mutta vuosi 2019 ja tämä kuluva vuosi ovat olleet rikkonaisempia. ”Hiljaisina aikoina, kuten tänä kesänä, energiapuun korjuu on pelastanut paljon.” Hiljaisemmissa ajoissa on yksi hyväkin puoli: niiden aikana voi ottaa yritykseen harjoittelijoita. Näin turvataan työntekijöiden saatavuutta ja alan tulevaisuutta. Tällä hetkellä Pirisillä on kaksi harjoittelijaa töissä. ”Huippuaikoina kuten vuonna 2018 ei jouda harjoittelijoita opastamaan.” Työntekijät ovat Jukan mukaan pysyneet pitkään talossa, mutta monta kuljettajaa on Metsäkone Pirisen kautta myös muille koulutettu. ”Kahdenkymmenen vuoden aikana meillä on ollut töissä useita harjoittelijoita”, Jukka kertoo. Vaikka harjoittelijat eivät olisi taloon jääneetkään, mukaan on lähtenyt ainakin yksi tärkeä oppi. ”Uusille kavereille neuvotaan aina tavoite: hyvä työn jälki.”

PONSSE-VERKOSTO / 25 VUOTTA RANSKASSA JA YHDYSVALLOISSA

PONSSE S.A.S. – JO 25 VUOTTA PARASTA PALVELUA LÄHELLÄ RANSKALAISIA ASIAKKAITA FRANCE

Ranskassa Ponssen pyörät laittoi pyörimään tuttu tavoite: halu tarjota asiakkaille parasta mahdollista palvelua lähellä heitä. Starttia oli kirittämässä belgialainen Roger Lejaune, Ponsse Newsin sivuilta tuttu kansainvälinen yrittäjäpersoona.

”R

oger, yksi Ponssen ensimmäisistä ulkomaisista asiakkaista, painosti perustamaan oman yhtiön Ranskaan, jotta voimme palvella paremmin asiakkaita”, kertoo Labouheyrnen huoltopalvelukeskuksen päällikkö ja myyntimies Patrick Siscard. ”Toiminta käynnistyi 2–3 työntekijän voimin Gondrevillessä. Toiminnan laajetessa perustettiin huoltopalvelukeskukset myös Peyrantiin ja Sabresiin”, jatkaa jo 22 vuotta Ponssea myynyt Siscard. Tänään Ponsse on Ranskassa merkittävä toimija, joka työllistää yhteensä 39 henkilöä kolmella eri paikkakunnalla, ja Koillis-Ranskassa sijaitseva Gondreville toimii pääpaikkana. Kaksi muuta ovat Peyrat le Château Uusi-Akvitanian alueella sekä Labouheyre Etelä-Bordeauxissa, jossa Ponssen uusi ja moderni huoltopalvelukeskus otettiin käyttöön 2017. PONSSE-metsäkoneita löytyy Ranskasta noin 550 kappaletta. ASIAT OVAT KEHITTYNEET PALJON

RANSKA ON MYÖS METSIEN MAA

25 VUODESSA

Ranska on tunnettu maataloustuotteistaan, mutta kyseessä on myös metsien maa – ja suuri sellainen. Ranska on pinta-alaltaan suurin EU-maa, ja siellä

PONSSE S.A.S.:n aloittaessa 25 vuotta sitten puuta käytettiin Ranskassa lähinnä polttopuuna. Sitten puuta alettiin hyödyntää energian tuotannossa. ”Ranskasta puuta viedään Poh-

jois-Afrikkaan, jossa sitä käytetään paperi- ja huonekaluteollisuudessa sekä energiantuotannossa. Mutta Ranskaan myös tuodaan puuta Pohjois-Euroopasta”, Siscard sanoo. Ponsse S.A.S.:n toiminta on kasvanut ja kehittynyt huimasti neljännesvuosisadassa – rinta rinnan Ponssen uusien koneiden ja palvelujen kanssa. Omien huoltopalvelukeskusten lisäksi asiakkaita palvelee yksitoista sopimushuoltajaa ympäri maata. ”Näin voimme toteuttaa tavoitteemme olla lähellä asiakkaitamme Ranskassa ja Belgiassa.” Patrick Siscard kertoo asiakkaiden tottuneen toimintojen tehostamiseen ja uudistamiseen. Tekniikan kehittymisen myötä puhutaan langattomasta tiedonsiirrosta ja jopa koneiden kaukoohjauksesta. ”Ranskassa olemme nähneet esimerkiksi sahojen koon kasvavan ja toiminnan tehostuvan”, kertoo Siscard puualan yritysten muutoksesta.

YEARS

metsien osuus pinta-alasta on noin 30 %. Ranska onkin EU:n neljänneksi metsäisin maa edellään vain Ruotsi, Suomi ja Espanja. Ranskassa metsät ovat suurimmaksi osaksi yksityisten omistuksessa. Vain 25 % metsistä omistaa valtion ja muiden julkisten metsänomistajien metsiä hallinnoiva Office National des Forêts (ONF). ”Metsäalaa Ranskassa on noin 15 miljoonaa hehtaaria, ja keskimääräiset vuosittaiset hakkuut ovat olleet 50 miljoonaa m³”, tietää Patrick Siscard. Ranskan on 136 puulajin joukossa lehtipuuston osuus kokonaistilavuudesta on 72 %, havupuiden 28 %. Yleisimpiä lehtipuulajeja ovat metsätammi, talvitammi, pyökki, kastanja, saarni, valkopyökki ja poppeli. Havupuulajeja ovat rannikkomänty, mänty, saksanpihta, kuusi ja douglaskuusi.

25 VUOTTA JA YLI 1 500 KONETTA – PONSSEN JUHLAA POHJOIS-AMERIKASSA Maailman parhaat tavaralajimenetelmän (CTL) metsäkoneet ja asiakkaiden tarpeiden tarkka kuunteleminen ovat tehneet Ponssen tarinasta Pohjois-Amerikassa menestystarinan. Kasvu on saavutettu yhdessä osaavan henkilöstön ja uskollisten asiakkaiden kanssa.

onsse saapui Pohjois-Amerikan maaperälle 1991, kun legendaarinen metsätalouden pioneeri Earl St.John toi ensimmäiset koneet Powersiin, Michiganiin. ”Koneiden vahvan suorituskyvyn ansiosta metsäteollisuudessa levisi nopeasti sana, että Ponsse oli tullut jäädäkseen”, kertaa yli kaksi vuosikymmentä Ponssella työskennellyt varaosamyyjä Chris Norling. Vuonna 1995 Ponsse North America perusti Pohjois-Amerikan tytäryhtiön Atlantaan, Georgiaan. Hyvät kasvumahdollisuudet ja CTL-metsäkoneiden kysyntä Suurten järvien alueella vei yrityksen pohjoiseen. Ponsse siirsi Pohjois-Amerikan pääkonttorinsa Rhinelanderiin, Wisconsiniin, vuonna 1997. Ponsse ei todellakaan ole levännyt laakereillaan perustettuaan tytäryhtiön Pohjois-Amerikkaan. Michiganista alkanut tarina sai nopeasti vahvan jalansijan Wisconsinissa ja Minnesotassa, sitten Kanadassa, Uuden Englannin osavaltiossa Yhdysvaltojen koilliskolkassa sekä Oregonissa, Washingtonissa ja New Yorkissa. ”Pienestä suomalaisesta kylästä ponnistava Ponsse on nyt muuttanut Pohjois-Amerikan metsäteollisuuden maisemaa kovalla työllä ja metsäkoneilla noin 35 osavaltiossa. Menestys on tehty yhdessä eri puolilla mannerta sijaitsevien jälleenmyyjien ja palvelukeskusten kanssa”, Chris kuvailee. PARHAAT KONEET JA INTOHIMOISET OSAAJAT

Ponsse on aina kulkenut kehityksen kärjessä innovatiivisuudessa ja metsäkoneiden suorituskyvyn parantamisessa. Esimerkkinä Chris mainitsee ajanjakson PONSSE Scorpionin lanseerauksesta 2014 kauan odotettuun Bisonin lanseeraukseen kesäkuussa 2020. ”Parhaatkaan koneet eivät kuitenkaan riitä ilman osaavien miesten ja naisten intohimoa ja voimaa. He jatkavat Ponsse

Pohjois-Amerikan neljännesvuosisadan menestystarinan seuraavan luvun kirjoittamista.” 25 vuoden aikana Pohjois-Amerikan savotoille on toimitettu yli 1 500 PONSSE-konetta. Yhtiön yli 80 työntekijällä on yhteensä yli 620 vuoden kokemus alasta ja asiakkaiden palvelemisesta. Uskollisista asiakkaista monet ovat luottaneet Ponsseen jo yli 20 vuotta. ”Paras osien saatavuus ja palvelu ovat vakuuttaneet ammattilaiset koko mantereella. Kasvusta ja asiakkaiden luottamuksesta kertoo, että viimeisen kymmenen vuoden aikana yhtiöön on palkattu 25 uutta osaajaa”, Chris sanoo. KONEET OVAT KEHITTYNEET, ARVOT PYSYNEET

Chris Norling oli aikoinaan yksi ensimmäisistä työntekijöistä Rhinelanderin pääkonttorilla. Hän muistaa kuin eilisen päivän erään toukokuisen maanantain vuonna 1999. ”Kävelin huoltopalvelukeskukseen ja aloitin ensimmäisen työpäiväni silloisella Ponsse USA:lla. Vaikka minulla oli kahdeksan vuoden kokemus henkilöautojen varaosista, tietoni raskaista koneista ja metsäkoneista oli lievästi sanottuna vähäinen”, kertoo Chris Ponsse-uransa alusta. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin varsinaisena varaosaguruna tunnetun Chrisin mukaan asiakaskunta oli 90-luvun lopulla suppea ja konevalikoiman muodostivat lähinnä PONSSE S15 ja PONSSE HS15. ”Tarpeetonta sanoa, että asiat ovat muuttuneet hieman sen jälkeen. HS15:n vertaaminen Scorpion Kingiin saa ymmärtämään, kuinka pitkälle tämä yritys on tullut – mutta silti säilyttänyt samat arvot kuin aloittaessani.”

”Paras osien saatavuus ja palvelu ovat vakuuttaneet ammattilaiset koko mantereella.” –Chris Norling

SAVOTTAUUTISIA / 2020

SAVOTTAUUTISIA

VUODEN JÄLLEENMYYJÄ TIMBER FOREST

BRASILIALAINEN PERHEYHTIÖ JAKAA PONSSEN ARVOT

Timber Forest Equipamentos on Rodoparana-konsernin omistama perheyhtiö, joka työllistää tällä hetkellä 360 henkilöä. Yhtiö myy, huoltaa ja asentaa puunkorjuuteknologiaa, ja on perustamisvuodestaan 2001 lähtien edistänyt voimakkaasti puunkorjuun koneellistumista Etelä-Brasiliassa. Yhteistyö Ponssen kanssa sai alkunsa vuonna 2015, jolloin Timber Forest etsi uutta yhteistyökumppania CTL-teknologian toimittajaksi. Ponssen tytäryhtiö Ponsse Latin America Ltda oli toiminut Brasiliassa vuodesta 2005 alkaen ja pyrki kasvattamaan markkinaosuuttaan.

”Meidät otettiin Ponssella hyvin vastaan, ja tunnistimme yrityksessä heti itsemme. Molempien yhtiöiden periaatteena oli vahva asiakaslähtöisyys ja pitkäaikaiset kumppanuudet. Kuukauden sisällä olimme jo Suomessa Vieremällä allekirjoittamassa jälleenmyyntisopimusta Ponssen kanssa”, Timber Forestin johtaja Jober Fonseca kertoo. Etelä-Brasiliassa sijaitsee laajoja eukalyptusistutuksia, joilta korjataan puuta paperi- ja sellutuotantoon. Eukaistutusten lisäksi alueella kasvatetaan mäntyä sahateollisuuden tarpeisiin. Asiakkaiden kokoluokka vaihtelee kymmeniä koneita omistavista, yli 400 000 tonnia kuukaudessa korjaavista operaatioista pieniin metsänomistajiin, joilla on käytössään yksi koneketju. Molemmat tarvitsevat toimintansa tueksi neuvoja konevalinnasta koulutukseen ja yrityksen tarpeisiin räätälöidyt huoltopalvelut. Brasilian metsätalousmarkkinat ovat yksi maailman kilpailukykyisimmistä, mutta sen koneellistuminen on vielä kesken. ”Timber Forestin erikoisalaa on metsätalousyritysten kilpailukyvyn edistämi-

nen. Emme ainoastaan myy tekniikkaa vaan ennen kaikkea tarjoamme asiakkaillemme vankan tuen siihen, että heillä on käytössään paras mahdollinen teknologia ja että valittu teknologia toimii kaikkein tuottavimmalla tavalla. Asiakassuhde on kumppanuutta, jossa menestyminen on liiketoimintamme tärkein ajuri. Ilman Ponssen tehtaan tukea tämä ei olisi mahdollista”, Jober Fonseca katsoo.

PONSSELLA VALMISTUI 16 000. METSÄKONE

Ponssen Vieremän tehtaalla valmistui syyskuun lopulla 16 000. PONSSE-metsäkone. PONSSE Ergo -harvesteri matkaa Celulose NipoBrasileira S.A:lle (CENIBRA) Brasiliaan työskentelemään eukalyptuksen istutusmetsissä paikallisen sellutuotannon tarpeisiin. ”Ponsse on tehnyt tiivistä yhteistyötä Cenibran kanssa vuodesta 2014 äärimmäisen haastavissa rinnekorjuuolosuhteissa Minas Geraisin osavaltiossa. Yhteistyön kautta olemme saaneet arvokasta oppia rinnekorjuukoneiden tuotekehitystyöhön ja olemme pystyneet kehittämään tuotteitamme vastaamaan asiakkaidemme tarpeita entistä paremmin. Haluan kiittää Cenibraa luottamuksesta tähänastisessa yhteistyössä. Haluan myös kiittää henkilökuntaamme, joka on tehnyt tämän kaiken mahdolliseksi Brasiliassa”, sanoo Marko Mattila, Ponssen myynti-, markkinointi- ja huoltopalvelujohtaja. PONSSE ERGO -HARVESTERI VAATIVIIN RINNEOLOSUHTEISIIN

PONSSE Ergo on maailmanlaajuisesti myydyin PONSSE-metsäkone. Brasiliaan Cenibralle toimitettava kah-

deksanpyöräinen Ergo on varusteltu PONSSE C5 -nosturilla, PONSSE H7 Euca -harvesteripäällä sekä PONSSE Synchrowinch -vinssiratkaisulla. Kone on luotettava ja kestävä yhdistelmä, jolla voidaan korjata puuta kestävästi ja tehokkaasti vaativassa rinneympäristössä. PONSSE FULL SERVICE

”PONSSE Full Service -konsepti tukee hyvin tavoitettamme olla lähellä asiakkaitamme ja kehittää tuotteita yhdessä asiakkaidemme kanssa. Olemme kehittäneet vahvan PONSSE Full Service -konseptin Brasiliaan asiakkailta saadun palautteen perusteella ja sisäisellä kehitystyöllä yhdessä Ponssen Uruguayn, Venäjän ja Kiinan toimintojen kanssa”, sanoo Fernando Campos, Ponsse Latinalaisen Amerikan tytäryhtiön toimitusjohtaja. ”Ponsse Oyj perusti tytäryhtiön Mogi das Cruzesiin Brasiliaan vuonna 2006. Tiimissämme on tänään 248 työntekijää, jotka työskentelevät viidessä eri toimipisteessä. Haluan kiittää asiakkaitamme luottamuksesta ja erityisesti haluan kiittää paikallista sitoutunutta henkilöstöämme”, Campos jatkaa.

Alexandre Schettino de Castilho, Cenibra Harvest, Logistics and Equipment Development Manager

Bruno Ricardo Fernandes, Cenibra, Forest Harvesting Coordinator.

SAVOTTAUUTISIA / 2020

SAVOTTAUUTISIA Ponssen jälleenmyyntiverkosto kasvaa M.T.S. PARTS CC. VASTAA METSÄKONEIDEN MYYNNISTÄ, HUOLLOSTA JA VARAOSAPALVELUISTA ETELÄ-AFRIKASSA.

M.T.S. Parts CC:lla on laaja palvelutarjonta metsä-, maatalous- että kaivosalan toimijoille. Yhtiön kotipaikka on Nelspruit Mpumalangass ja se on toiminut Ponssen sopimushuoltajana vuodesta 2014 lähtien. ”Päätavoitteemme on aina ollut asiakkaidemme menestyminen. Haluamme tarjota heille parasta mahdollista palvelua. Yhdessä Ponssen kanssa meillä on selkeä tavoite olla alan luotettavin kumppani ja täyttää asiakaslupauksemme olla metsäkoneyrittäjän paras ystävä. Näihin periaatteisiin tukeutuen olemme saavuttaneet hyvän markkinaosuuden toiminta-alueillamme. M.T.S. on perustettu vuonna 2005, ja olemme toimineet tuotemerkkien kuten Dezzi Equipment, Matriarch Equipment ja Bell Equipmentin tukena”, sanoo M.T.S. Parts CC:n johtaja Chris Odendaal.

MAVIPROD SRL IRUM ALOITTI PONSSEN JÄLLEENMYYJÄNÄ ROMANIASSA

IRUM:lla on vankka kokemus ja kattava palvelutarjonta työkoneasiakkaiden palvelutarjontaan. Uuden jälleenmyyjän pääpaikka Reghinissä, Transilvaniassa tarjoaa koulutusta ja teknistä tukea. Asiakaspalvelun varmistamiseksi yrityksellä on 15 myyntipistettä ja 24/7 tekninen tuki sekä maa- että metsätalouskoneasiakkaille. Romanialaisten toimipisteiden lisäksi yhtiö toimii Unkarissa ja Moldovassa. Vuonna 1953 perustettu IRUM on erikoistunut koneenrakennukseen ja työllistää 600 työntekijää.

GUANGXI PANGSAI FORESTRY MACHINERY CO. LTD VASTAA KIINASSA KONEMYYNNISTÄ JA JÄLKIMARKKINOINNISTA

Guangxi Pangsai Forestry Machinery Co. Ltd, jonka johtajana toimii Ponssen pitkäaikainen myyntipäällikkö Shi Yu Chao, vastaa konemyynnistä ja jälkimarkkinoinnista kiinalaisille asiakkaille tiiviissä yhteistyössä Ponsse Chinan kanssa. Ponsse China on toiminut vuodesta 2007 ja yrityksessä työskentelee 29 metsäkoneammattilaista. Ponssen merkittävä kumppani Kiinassa on Stora Enso, jonka kanssa yhteistyötä koneellisen metsänkorjuun parissa on tehty jo yli kymmenen vuotta.

PONSSE ON JÄLLEEN SUOMEN MAINEIKKAIN YRITYS Ponsse on valittu jo kolmatta vuotta peräkkäin Suomen maineikkaimmaksi yritykseksi vuosittaisessa Luottamus&Mainetutkimuksessa. Maineikkaimpien yritysten kärkikolmikossa toiseksi sijoittui peliyhtiö Supercell ja Fazer nousi kolmanneksi. Tutkimukseen osallistui 8 974 suomalaista. ”Ponsse on onnistunut pitämään kärkipaikan ja jopa nostamaan mainettaan haastavan vuoden aikana. Korkeimmat yksittäiset mainepisteet Ponsse sai johtamisen ja uudistumisen osa-alueista. Molemmat näistä ovat äärimmäisen tärkeitä osa-alueita – erityisesti koronakriisin aikana on tilausta johtamiselle ja uudistumiskyvylle”, kertoo tutkimuksen suorittaneen T-Median toimitusjohtaja Harri Leinikka. Luottamus&Maine-tutkimuksessa yritysten maine sel-

vitetään tutkimalla suuren yleisön mielikuvia yrityksistä eri osa-alueilla. Ponssen hallituksen puheenjohtaja Jarmo Vidgrén antaa kärkisijalle tänä vuonna erityisen painoarvon. ”Kulunut vuosi on ollut meillekin haastava, ja kiitämme kunnianosoituksesta nöyrin mielin. Paljon olemme onnistuneet yhdessä oikein tekemään, ja siitä kiitos kuuluu asiakkaillemme ja työntekijöillemme perheineen sekä sidosryhmillemme. Ponssen 50-vuotisjuhlavuosi on kulunut erilaisissa merkeissä kuin suunnittelimme ja tuntuu hyvältä, kun voimme kiittää kaikkia yhteisistä onnistumista tätäkin kautta”, Ponsse Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Jarmo Vidgrén kiittää.

RETRONURKKA / OLAVI KAUHANEN

NURKKA

Olavi Kauhanen – ulkomaanurakoinnin pioneeri

uomesta lähdettiin Saksaan korjaamaan myrskyn kaatamia puita jo 1970-luvulla. Vieremäläinen Olavi Kauhanen on yksi näistä pioneereista. Hän kertoo lähteneensä Pohjois-Savosta kohti suurta tietämättömyyttä vuonna 1974. Määränpäänä oli Saksa ja houkuttimena sikäläiset myrskypuusavotat. Toinen houkutin oli itse Einari Vidgren, jonka kanssa Kauhanen tuolloin yhdessä urakoi ja joka oli saanut vihiä rahakkaista saksalaissavotoista. ”Enpä tuolloin tiennyt suurin piirtein edes sitä, missä se Saksa on”, Olavi Kauhanen muistelee. Ennen ensimmäistä ulkomaan urakointireissua olivat Kauhanen ja Vidgren vaimoineen käyneet tutustumassa sikäläisiin oloihin. Uutta oli silti edessä, kun Kauhanen lopulta lähti matkaan keräämänsä metsuriporukan ja ensimmäisen koneen kanssa. Suomesta oli yhteensä neljä urakoitsijaa samaan aikaan samalla asialla. Koneille ei ollut lavettikuljetusta satamasta eteenpäin, joten Bremenin satamasta lähti erikoinen kolonna kohti Cloppenburgia ja myrskyalueita. Ajamalla koneet saatiin työmaalle, ja matkaa oli noin 80 kilometriä. ”Se oli kova matka metsäkoneelle. Välillä eksyivät autobahnallekin, ja siellä oli lopulta edessä poliisi käsi pystyssä, että ei täällä saa ajaa. Pikkuteitä pitkin lopulta pääsivät perille”, Olavi muistelee. Myrskyn valmiiksi kaatamat puut odottivat korjaajia, ja Kauhanen sai työt käyntiin. Puuta riitti korjattavaksi niin, että kohta Olavi jo pyysi Suomesta toista konetta apuun. Sille löytyi työporukaksi suomalaisia, jotka olivat Ruotsin kautta päätyneet Saksaan savotoimaan. Porukka oli tehnyt töitä, mutta rahat olivat jääneet saamatta. ”Kahdelle koneelle ja miehille riitti siellä töitä puoleksitoista vuodeksi. Töitä oli ja rahat saatiin. Kun työt alkoivat loppua, soitin Suomeen, että täällä alkaa olla teot tehtynä.” Suomeen palattuaan Kauhanen ei kauan kotimaan kamaraa kuluttanut. Yhden savotan hän ehti Suomessa hoitaa, kun jo oli

taas edessä lähtö ulkomaille urakoimaan. Tällä kertaa suuntana oli Neuvostoliitto. Elettiin Kekkosen aikaa, ja Kostamusta rakennettiin rajan takana suomalaisvoimin. Kostamuksen alueen puunkorjuu oli Enso-Gutzeitin urakka, ja tuolloin yhtiöllä oli vielä omia koneitakin. Kostamuksessa oli vain pari yksityisen urakoitsijan konetta, ja Kauhanen oli yksi näistä urakoitsijoista. ”Neuvostoliiton ja Saksan urakoissa ero oli kuin mustalla ja valakeella. Siihen aikaan rajat olivat kiinni, ja Enson hommissa liikkuminenkin oli rajattu pienelle alueelle”, Kauhanen muistelee. Kostamuksen urakoiden jälkeen Kauhanen jatkoi urakointia Venäjän Karjalassa, Äänisen rannoilla Karhumäessä ja Petroskoissa neuvostoliittolaisille urakanantajille. Omin päin urakoinnissa oli riskinsä. ”Saksasta ja Enson urakoista Kostamuksesta sai palkan työstään. Näissä muissa osas sinne jäähä rahojakin saamatta.” PITKÄ PÄIVÄTYÖ

Einari Vidgrenin ja Olavi Kauhasen yhteistyö alkoi jo ennen Saksan urakoita. Miehet olivat kotoisin samalta kylältä. Kun Kauhanen oli kuorma-auton kuljettajana tottunut kuormaimen käyttäjä, hän oli luonteva kuormantekijä myös Ponssen ensimmäisen protokoneen puikoissa. ”Minulle se oli tuttua, kun olin Hiabia käyttännä. Jonkun aikaa kun se opetuttaa sekkii, ennen ku alkaa sujua.” ”Monivaiheista yhteistyötä Einarin kanssa tehtiin. Kierrettiin Suomea silloin, kun se oli uutta, että kuormaa kantavalla koneella luotiin kuorma ja tuotiin se maaliin. Ajoin ensimmäistä protoa aina Etelä-Suomea myöten.” Ulkomaanreissujen jälkeen Olavi Kauhanen jatkoi urakointia Suomessa Enso-Gutzeitille, nykyiselle Stora Ensolle. Olavi jäi eläkkeelle 65-vuotiaana vuonna 2003, mutta Metsäkorjuu Kauhanen Oy jatkaa puunkorjuuta Stora Enson alueurakoitsijana vanhimman pojan Ismon luotsaamana.

VAIHTOKONEET / PONSSE SCORPION

KYLLÄ VAIHTAMALLA PARANEE

PONSSE Scorpion oli Pertti ja Markku Piipposen valinta vaihtokoneeksi. Tällä kertaa haluttiin laadukas harvesteri töihin nopeammin ja edullisemmin kuin uusi kone. Tutun merkin luotettavuus ja pyörivä hytti saivat valitsemaan Scorpionin – ajomukavuus on saanut Markun miettimään, mennäkö syksyllä metsään hirvenpyyntiin vai sittenkin nauttimaan Scorpionilla ajosta.

etsäkoneurakointiin erikoistunut Koneurakointi Piipponen Oy työllistää omistajien Markku ja Pertti Piipposen lisäksi viisi kuljettajaa. Lahden pohjoispuolella Mäkelässä sijaitsevan yrityksen keskeistä toimialuetta ovat lähiseudun Sysmä, Hartola, Luhanka, Pertunmaa, Asikkala ja Heinola. Veljekset Markku ja Pertti eivät ole metsässä aivan ensimmäistä kertaa, sillä kaksikolle on kertynyt ajokokemusta metsäkoneista yhteensä 75 vuotta. Silloin tietää jo, mitä koneelta haluaa, sanovat äskettäin Scorpion-vaihtokoneen hankkineet yrittäjät. ”Ponsse on hyväksi koettu valmistaja, jonka vehkeet ovat olleet luotettavia. Pyörivä hytti oli nyt ehdoton vaatimus, ja siksi valintamme oli PONSSE Scorpion.” Koneurakointi Piipposen ja Ponssen yhteinen taival käynnistyi vuonna 2002 samalla kun veljekset alkoivat yrittäjinä työskennellä omaan lukuunsa. Heti kärkeen harvesteriksi hankittiin PONSSE HS 16 ERGO. Lisäksi puuta on kuljetettu usealla Ponssen ajokoneella, kuten Bisonilla, Wisentillä, Elkillä ja Ergolla. ”Kaikki lujia koneita, joissa ei oikein muuta vikaa ole ollut kuin katkeilevat mutkapankot, joita piti silloin tällöin hitsailla”, kaksikko muistelee takavuosien työjuhtia. KONEKAUPOILLE VAIHTOKONE MIELESSÄ

Tällä kertaa Piipposet suuntasivat kone-

kaupoille vaihtokone mielessään. Vanha harvesteri haluttiin päivittää uudempaan, ja tähän tilanteeseen hyvä vaihtokone oli nappivalinta uutta nopeamman saatavuuden ja edullisemman hinnan takia. ”Löytyi erinomainen Scorpion H7-kouralla, joten homma oli sillä selvä. Puunhankintayritys Koskitukki hakkaa pääosin isohkoa tukkia, joten iso koura on ehdoton. Sillä tekee pienetkin puut, mutta pienellä ei tee isoja”, Pertti perustelee. Ponsse on valmistanut maailman parhaita metsäkoneita 50 vuotta, ja alusta asti se on käynyt kauppaa myös vaihtokoneilla. Loppuasiakas on Ponsselle tärkeä, ja heitä palvellaan aina mahdollisimman hyvin. Lupaus koneiden laadusta lunastetaan jokaisessa kaupassa. ODOTUKSET YLITTYIVÄT

”Voi sanoa, että odotuksemme ylittyivät. Konetta uusittiin reilusti myös niiltä osin, joita ei edes ollut kaupassa sovittu. Olemme erittäin tyytyväisiä kauppaan ja Scorpioniin.” Ponsse on myös vaihtokoneena haluttu ja yrittäjien arvostama. Kun asiakas hankkii Ponsselta käytetyn koneen, hän tietää saavansa sen lisäksi laajan valikoiman palveluita ja verkoston kumppanuutta. Ponssen myöntämä takuu, aina luotettava huoltopalvelu ja nopea varaosien saanti olivat Piipposille tärkeimpiä syitä PONSSE Scorpionin valintaan. Myös toisen yrityksen palveluksessa Scorpionia ajavan Markun pojan kehut painoivat vaakakupissa.

”Muut merkit ja niiden huollot on nyt kokeiltu, eikä takaisin ole kaipuuta. Seuraava kone ostetaan uutena. Merkki ja malli pysyy samana.” MONIPUOLINEN JA MUKAVA SCORPION

Scorpioniin tosioloissa tutustuneet veljekset antavat koneelle kiitosta sen monipuolisuudesta. Se on tehokas ja tuottava vaihtelevissa oloissa ja erilaisilla työmailla – mikä onkin tärkeä ominaisuus kaikenlaisia hakkuita tekevälle yritykselle. ”Ison hakkuupään ansiosta Scorpion on hyvä isoilla puilla, mutta on todella toimiva ihan ensiharvennuksesta lähtien. Menee käkkärät koivutkin läpi hienosti. Ei ole tarvinnut sahaan tarttua.” Vuosikymmeniä savotoilla työskennelleet Piipposet osaavat arvostaa Scorpionin teknisiä ratkaisuja kuljettajan työtehon ja ajomukavuuden parantamiseksi. Näkyvyys, vakaus ja ergonomisuus merkitsee myös parempaa tuottavuutta. ”Vakautus toimii tosi hienosti ja huomaamatta. Edeltäjään ei voi edes verrata. Ei kipeydy selkä, ja kaikki toimii kuin nappia painaen. Polttoaineen kulutus Scorpionissa on vähän isompi kuin edeltäjässä, mutta puuta tulee paljon enemmän: metsästä riippuen 50–100 mottia tunnissa”, veljekset sanovat. Vaihtokoneenakin PONSSE Scorpion on modernin harvesterin perikuva, joka on palkittu myös muotoilustaan. Scorpion miellyttää silmää, ja hyvännäköisen koneen todellakin kehtaa viedä savotoille, päättävät Pertti ja Markku.

”Löytyi erinomainen Scorpion H7-kouralla, joten homma oli sillä selvä.”

HAU! Älä jätä roskia metsään!

Lajittele roskat oikein

Luonnossa on mukava liikkua, ja retken kruunaa eväiden syönti. Muista kuitenkin ottaa roskat mukaan kotiin lähtiessäsi. Yhdistä viivalla roska oikeaan jäteastiaan. Kysy apua aikuiselta, jos et itse keksi ratkaisua.

metalli

lasi

poltettava jäte

biojäte

pahvit

muovi

paperi

Paperi on tehty puusta Sanomalehdet, kirjat ja kartongit on tehty puukuidusta. Mitä kaikkea puusta valmistettua näet kotonasi? Piirrä tai kirjoita.

HAU! Pakkaa kartongit tiiviisti niin keräysastiaan mahtuu enemmän.

JUHLAVUODEN VILLAPAITA MIEHILLE Tuotenumero 1482, koot S-4XL, 65 €

JUHLAVUODEN VILLAPAITA NAISILLE Tuotenumero 1483, koot 34-46, 65 €

Klassinen, lämpimästä lampaanvillasta valmistettu v-aukkoinen neulepusero. Tyylikkäät yksityiskohdat, esimerkiksi kyynärpäissä tekomokkalaput sekä Ponsse-brodeeraus rinnassa ja juhlavuoden merkki hihassa. Neulotut hihansuut ja kaula-aukko. Täydellinen vaate viileään päivään. Materaali: 80 % villaa, 20 % nailonia. Antipilling-käsittely.

JUHLAVUODEN SCOTCH CAP Tuotenumero 1489, one size, 20 € Matalalipallinen lakki. Kudottu villasekoitemateriaali. Väri ruskea/musta. Sisällä keltainen satiinivuori, jossa juhlavuoden merkki. Musta nahkamerkki sivussa. Kuminauhakiristys takana.

JUHLAVUODEN TAKKI MIEHILLE Tuotenumero 1484, koot S-4XL, 110 €

JUHLAVUODEN TAKKI NAISILLE Tuotenumero 1485, koot S-4XL, 110 €

Muodikas käännettävä tikkitakki. Sopii käytettäväksi perinteisen tyylikkäänä mustana tikkitakkina. Kääntötakin toinen puoli on sileäpintainen murretun ruskeanvihreä ja takin sporttisempi puoli on musta. Takki on kevyesti vanutettu ja käytettävissä kaikkina vuodenaikoina. Molemmilla puolilla kaksi sivutaskua. Juhlavuoden merkit molemmin puolin rinnassa ja niskassa. Materiaali 100 % nailon, vanu 100 % polyesteri. JUHLAVUODEN VERKKARIHOUSUT Tuotenumero 1481, koot XS-4XL, 55 € Muodikkaat unisex-verkkahousut, joissa sivuraidat. Mukavat housut kotiin, mutta samalla tyylikkäät käytettäväksi kaupungilla. Vyötäröllä leveä kuminauha sekä säätönyöri. Sivuilla taskut ja takana vetoketjulliset taskut. Juhlavuoden merkki. Materiaali: 100 % polyesteri.

NAISTEN COLLEGETAKKI Tuotenumero 1549, koot 34-46, 75 € MIESTEN COLLEGETAKKI Tuotenumero 1550, koot S-4XL, 75 € Edessä kokopitkä vetoketju ja vetoketjulliset sivutaskut. Irrotettava huppu. Materiaali mukavan tuntuinen ja joustava puuvilla/elastaani. Ponsse-merkki vasemmassa rinnassa. Materiaali: 95 % puuvilla, 5 % elastaani.

MIESTEN KEVYTTOPPATAKKI Tuotenumero 1554, koot S-4XL, 90 €

NAISTEN KEVYTTOPPATAKKI Tuotenumero 1555, koot 36-46, 90 €

Kevyt toppaus. Takki on ulkopuolelta musta Ponsseyksityiskohdin, sisävuori hopeanharmaa. Muotoillut hihat, vetoketjullinen sivutaskut, kiinteä huppu ja säädettävä helma. Sekä ulkopuolen kankaassa sekä vanussa on käytetty kierrätysmateriaalia. 100 % kierrätetty polyesteri.

LASTEN SOFTSHELLTAKKI Tuotenumero 1511-1515, koot 104-164 cm, 50 € Lasten softshell-takki irrotettavalla hupulla. Edessä kokopitkä vetoketju ja sivuilla vetoketjulliset taskut. Vedenpitävä (WP 10 000 mm) ja tuulenpitävä. Säädettävä helma ja hihansuut. Ponsse-merkki rinnassa ja hihassa. Heijastavat yksityiskohdat selässä sekä edessä taskuissa ja vetoketjujen yhteydessä. Materiaali 100 % polyesteri.

LASTEN KUMIKENGÄT Tuotenumero 1537, koot 24-35, 20 € Iloisen keltaiset lasten kumikengät pitävät jalat kuivina syksyn sateissa. Ponsse-logo kengän varressa. Kumikengät pakattu pahvilaatikkoon. Materiaali: 100 % kumi, vuori 100 % polyesteri.

METSÄPALOALUEELLE EI AINA MENE TIETÄ.

PONSSE Palonsammutuslaitteisto Esittelemme innovatiivisen ratkaisun, joka tuo maastopalopaikan saavutettavuuden täysin uudelle tasolle. Omatoiminen sammutusyksikkö voi täyttää säiliönsä luonnonvesilähteestä omalla pumpulla ja maastokelpoisuutensa ansiosta tuoda sammutusveden vaikeakulkuiselle palopaikalle. Enää ei tarvita pitkiä letkulinjoja, vaan tiettömilläkin taipaleilla voidaan sammuttaa hyvällä paineella. Palonsammutuslaitteisto sopii kaikkiin PONSSE Buffalo ja Elephant -kuormatraktoreihin. Pieni lisävarusteoptio koneen hydrauliikkaan, sammutuslaitteisto kyytiin ja kone on valmiina sammuttamaan maastopaloja nopeasti, tehokkaasti ja monipuolisesti. Ja mikä parasta, pääomia ei sitoudu koneiden seisottamiseen, vaan ne voivat olla koko ajan tuottavassa työssä ja tulla apuun vain tarvittaessa.

A logger’s best friend www.ponsse.com