SUOMI
PONSSEN ASIAKAS- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 3/2018
PONSSE NEWS D&D NILSSON AB
RUOTSIN POHJOISIN KARHU
TÄYDEN PALVELUN HUOLTOA
HAAPARANNASSA
VIEREMÄN UUSI TEHDAS
JOUSTAVA, TURVALLINEN JA INNOSTAVA
PONSSE NEWS PONSSEN ASIAKAS- JA SIDOSRYHMÄLEHTI JULKAISIJA
Ponsse Oyj Ponssentie 22, 74200 Vieremä PÄÄTOIMITTAJA
Katja Paananen
14
TOIMITUS & SISÄLTÖ
Ponsse Oyj TOIMITUSKUNTA
Juho Nummela, Katja Paananen, Juha-Matti Raatikainen, Marika Ryytty, Jarmo Vidgrén, Juha Vidgrén ULKOASU & TAITTO
Luova Työmaa
4 VIEREMÄN UUSI TEHDAS
KANSIKUVA
Ponsse Oyj PAINO
VÄLITTÄMISTÄ
Painotalo Seiska
10 PONSSE COBRA
PAPERI
12 PONSSE BISON ACTIVE FRAME
GPrint OSOITELÄHDE
Ponsse News -asiakaslehden postitusrekisteri ja Ponssen asiakasrekisteri
Ponsse Oyj:n asiakas- ja sidosryhmälehti Ponsse News ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Tilaukset ja osoitteenmuutokset sähköpostitse ponssenews@ponsse.com. Lehti on maksuton. Seuraa Ponssea:
2
9 TURVALLISUUS ON IHMISISTÄ
15 TÄYDEN PALVELUN LIPPU LIEHUU UUSISSA TILOISSA
4
22 18 PONSSELAINEN JONAS SUNDIN 22 AKTIIVINEN IDEALISTI USKOO HENKILÖKOHTAISIIN KONTAKTEIHIN 25 NORJAN NAISJOUKKUE HAASTOI VENÄLÄISET 26 GEIR BRENDEN MUKANA PONSSEN NORJAN TOIMINNOISSA ALUSTA ALKAEN
TERVEISET VIEREMÄLTÄ
28 28 R UOTSIN POHJOISIN KARHU 35 SAVOTTAUUTISIA 37 P ONSSE KIDS 38 P ONSSE COLLECTION
JUTTUIDEOILLA VOI VOITTAA!
a ja Ilmoita juttuideoit ostitse palautetta sähköp nsse.com. ponssenews@po votaan Kaikkien kesken ar yhteydessä jokaisen numeron Ponsse Collection -tuotepalkinto.
Metsäkonemarkkinoiden tilanne on jatkunut positiivisena ja asiakkaillamme on ollut hyvä työtilanne useimmilla markkina-alueillamme. PONSSE-metsäkoneiden kysyntä on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Hyvä kysyntä tarkoittaa vakaata työtilannetta tehtaalle, mutta samalla se merkitsee pitkää toimitusaikaa asiakkaillemme. Elokuussa käyttöönotettu 1,3 hehtaarin tehdaslaajennus valmistui markkinatilanteen kannalta oikeaan aikaan. Uusi tehdas tarkoittaa joustavuutta ja nopeampaa reagointia asiakkaidemme konetarpeisiin. Syksyn käyttöönottovaiheen jälkeen tehdas toimii tehokkaasti. Lisäykset valmistusmääriin ovat kuitenkin erittäin maltillisia, sillä koneiden laatu ei saa kärsiä missään olosuhteissa eikä siinä oteta mitään riskejä. Myös tukipalvelujen – huollon, varaosien ja koulutuksen – on pysyttävä mukana kasvuvauhdissa. Kulunut vuosi on ollut meille poikkeuksellisen aktiivista tuotelanseerausaikaa. Saimme vuonna 2018 maaliin useita pitkäaikaista kehitys- ja testaustyötä vaatineita tuoteprojekteja. Lanseerasimme kuormatraktorimallistoomme uuden lippulaivan, PONSSE Bison Active Framen, jonka vetovoima ja nopeus erottavat koneen kilpailijoistaan erityisesti pitkillä kuljetusmatkoilla. Harvesterimalliston tuoteuutuuksina markkinoille esiteltiin monipuoliset PONSSE Cobra ja PONSSE Fox. Kuormainmallistoon toimme PONSSE Active Crane -kuormaimenhallinnan, pitkän telivaihtoehdon pehmeiden maiden puunkorjuuseen ja PONSSE 121 -kuormaimen suuremman kokoluokan malleihimme. Koko mallistoon on nyt saatavana uusimman päästötason StageV-moottorit. Tuotekehitystyö on jatkuvaa ja panostuksemme tuotekehitykseen kasvavat edelleen ensi vuonna. Hyvä markkinatilanne merkitsee entistä suurempia panostuksia, jotta voimme pysyä kehityksen kärjessä ja lunastaa asiakkaidemme luottamuksen jatkossakin. Tuotteiden ja tuotannon kehitystyön rinnalla myynnin, huollon ja markkinoinnin prosessit ja organisaatiot ovat vahvan kehityksen alla. Investoimme parhaillaan huoltopalvelukeskuksiin Mikkelissä ja Viipurissa, ja rakennamme uusia palvelutiloja Venäjän tytäryhtiömme kasvun tukemiseen Pietarissa. Jatkuvasti kasvavat kuljettajien ja asentajien koulutustarpeet ovat nousseet keskeiseksi kysymykseksi suurimmalla osalla markkina-alueistamme. Siksi koulutuksen kehittäminen on yksi tulevan vuoden painopisteistämme. Tavoitteenamme on tarjota asiakkaillemme parasta palvelua niin huollossa kuin myynnissäkin. Tämä on ollut toimintamme kulmakiviä jo yhtiön perustamisesta alkaen. Se vaatii asennetta ja sitä ponsselaisilla on. Olemme olemassa vain asiakkaan vuoksi. Lämmin kiitos kaikille asiakkaillemme ja työntekijöillemme vuodesta 2018 ja onnea tulevalle vuodelle!
Jarmo Vidgrén Myynti- ja markkinointijohtaja
3
REPORTAASI / PONSSEN UUSI TEHDAS
Joustava, turvallinen ja innostava
VIEREMÄN UUSI TEHDAS 4
Moottoria ja hydrauliikkaa koekäytetään ja testataan eristetyssä tilassa turvallisuuden ja äänieristyksen vuoksi.
P
onssen tuotantopäällikkö Esa Penttinen kertoo olevansa ”aivan älyttömän innostunut” Vieremän tehdaslaajennuksesta. Tehtaan tuotanto rullaa nyt uusissa tiloissa ja uudella mallilla. Pientä hienosäätöä on tuotannon järjestelyissä vielä jäljellä, mutta iso urakka alkaa olla pulkassa ja suuret muutokset on onnistuneesti saatu maaliin. Muutostyöt on tehty ja maailman modernein metsäkonetehdas on valmis.
Intoa Penttisellä oli silloinkin, kun urakkaa vasta ideoitiin. Tehtaan laajennuksen rakennustyöt aloitettiin vuonna 2016, mutta jo ennen peruskiven muurausta oli työtä laajennuksen parissa tehty paljon. ”Alussa ei vielä tarkalleen edes tiedetty mitä lähdetään toteuttamaan”, Penttinen kertoo. Tarpeet, joihin piti vastata, olivat kuitenkin hyvin selvillä. Laaja tuotevalikoima vaati tuotannolta suurempaa joustavuutta.
Työturvallisuutta ja henkilökunnan työhyvinvointia haluttiin parantaa ja tuottavuutta tehostaa. Talossa oli selvää, että pala palalta laajeneminen ei enää riitä vaan tarvitaan suurempi muutos koko tuotantoon. Pienet muutokset eivät enää yksinkertaisesti riittäneet, ja uusia ratkaisuja lähdettiin etsimään ennakkoluulottomasti. Aiemmin Ponssella oli tehty pienempiä tehdaslaajennuksia vähän kerrallaan. Tehdasrakennusta on vuosien saatossa laa-
5
REPORTAASI / PONSSEN UUSI TEHDAS
Tavoitteena oli tuotannon sujuvuus ja joustavuus, työturvallisuus, työntekijöiden hyvinvointi ja tuottavuuden lisääminen. Ohjenuorana oli, että missään nimessä ei tingitä laadusta, sanoo tuotantopäällikkö Esa Penttinen.
6
jennettu suuntaan jos toiseen pala palalta, yhteensä 15 kertaa. Nykyisten rakennusten ytimessä on edelleen se pikkuruinen 300 neliön halli, jonka Vieremän kunta koneyrittäjä Einari Vidgrénille rakensi vuonna 1970. Se, josta kaikki alkoi ja jonka ympärille jatkettiin paitsi tehtaan myös Ponsse-hengen rakentamista. ”Aluksi mietittiin monenlaisia ratkaisuja ja ideoitiin porukalla uutta. Mietittiin eri näkökulmia ja sitä, mikä toimii ja mikä ei”, Penttinen kertoo. Tavoitteena oli tuotannon sujuvuus ja joustavuus, työturvallisuus, työntekijöiden hyvinvointi ja tuottavuuden lisääminen. Ohjenuorana oli, että missään nimessä ei tingitä laadusta. Vaikka tekemisen tapaa muutetaan, edelleen pidetään kiinni siitä, että tuotteiden laatu pysyy korkeana. Henkilökunta sitoutui muutokseen, kun se pääsi suunnittelemaan ja toteuttamaan omia työpisteitään. Suunnitteluvaiheessa käytettiin hyväksi myös virtuaalimallinnusta. Ideoiden testaaminen virtuaalisesti auttoi huomaamaan, mitkä ideat toimivat ja mitkä eivät. Virtuaalimallinnuksesta oli apua myös muun muassa työpisteiden
työturvallisuuden ja työergonomian parantamisessa. TUOTANTO KÄYNNISSÄ KOKO MUUTOKSEN AJAN
Tehdaslaajennus vihittiin käyttöön tämän vuoden elokuussa. Rakennusprojekti ja uuden tuotantolinjan käyttöönotto vietiin läpi tuotannon pyöriessä normaaliin tapaan. Ainut tauko oli viime kesänä kesälomien aikaan, tuolloin viimeisteltiin tuotantolinjojen muutos. Työntekijöiden lomaltapaluussa oli ylimääräistä jännitystä, kun he pääsivät tutustumaan uusiin työpisteisiinsä ja kokoonpanolinjan muutoksiin. Elokuussa käyttöön vihitty tehdaslaajennus on paljon muutakin kuin leveämmällä olevat seinät ja lisääntynyt lattiapinta-ala. Kokoonpanolinjan työvaiheistus ja muoto muuttui ja linjapaikkojen määrä kasvoi. Sivulinjoilta syötetään päälinjalle runkorakenteet, ohjaamot ja nosturit. Harvesteripäät valmistuvat omalla linjallaan, joka kulkee rinnakkain päälinjan loppuvaiheen kanssa. Testauksen ja laaduntarkastuksen määrää lisättiin tuntuvasti. Jokainen sivulinja päättyy testaukseen, jossa valmistunut
rakenne testataan ennen siirtoa päälinjalle. Myös päälinja päättyy testaukseen. Moottoria ja hydrauliikkaa koekäytetään ja testataan eristetyssä tilassa turvallisuuden ja äänieristyksen vuoksi. Kun valmis kone ajetaan tehtaan ovista ja siirretään toimitusvarustelukeskukseen, se ei vielä ole valmis maailmalle. Ponssen lavetit kuljettavat koneet koeajosavotalle, jossa kone käy läpi viimeisen testauksen havuntuoksuisessa toimintaympäristössään. Kuormatraktoreita testataan osittain myös koeajoradalla. OPTIMOINNILLA TEHOA UUDESTA AUTOMAATTIVARASTOSTA
Tehtaan sisäinen logistiikka koki suuren mullistuksen laajennuksen yhteydessä. Käyttöön otettiin uusi automatisoitu varasto. Varastoautomaatioon otettiin mallia autonvalmistuksesta ja elintarvikekaupasta. Varastoautomaatio sisältää 15 500 pientavaran varastopaikkaa ja 3 900 lavapaikkaa. Osakeräilyssä harmaat laatikot viuhuvat vauhdikkaasti hyllyväleissä, kun kokoonpanolinjan eri työpisteillä tarvittavat osat kerätään varastosta automaattisesti.
Keräillyt osat kuljetetaan ”pyöräjunilla” kullekin työpisteelle. Esa Penttinen kertoo, että uudesta varastotekniikasta saadaan täysi hyöty optimoimalla kunkin osan hyllypaikka oikein. Useimmin tarvittavat osat ja tarvikkeet ovat lähimpänä, harvemmin tarvittavien hyllypaikka voi olla kauempanakin. Pääkokoonpanolinjan vieressä olevalla automaatiovarastolla on pituutta 70 metriä. Varastotilaa on enemmän kuin silmä kerralla havaitsee, sillä varasto on kaksikerroksinen. Alemmassa kerroksessa on esimerkiksi moottorit ja renkaat. Alakerrassa renkailla on oma valmistelulinjansa, jossa ne paineistetaan ja tarvittaessa täytetään nesteellä konekohtaisesti. Renkaat siirtyvät hissillä yläkertaan kokoonpanolinjalle asennettavaksi asiakkaan toiveiden mukaisina kulloinkin työn alla olevaan koneeseen. Tehtaalle tavaraa rekka-autoilla toimittavat kuormantuojat varmasti arvostavat sitä, että kuormat voi purkaa sisätiloissa. Sisäterminaalissa sää ei haittaa kuormanpurkua, vaikka ulkona sataisi vettä tai räntää. Mukavuuden lisäksi kyse on myös työturvallisuudesta, kun liukastumisriskit vähenevät.
Harvesteripäät valmistuvat omalla linjallaan, joka kulkee rinnakkain päälinjan loppuvaiheen kanssa. Jokainen tuotantolinja päättyy testaukseen, jossa valmistunut rakenne testataan ennen siirtoa päälinjalle.
Tehtaan sisäinen logistiikka koki suuren mullistuksen laajennuksen yhteydessä. Käyttöön otettiin uusi automatisoitu varasto, johon haettiin mallia autovalmistuksesta ja elintarvikekaupasta. Varastoautomaatio sisältää 15 500 pientavaran varastopaikkaa ja 3 900 lavapaikkaa.
7
REPORTAASI / PONSSEN UUSI TEHDAS
PONSSEN UUSI TEHDAS
• Tehdaslaajennus toteutettiin vuosina 2016–2018 • Laajennuksen pinta-ala 1,3 ha, tehdaspinta-ala 4 ha. • Investoinnin arvo 37 M€
Tuotantopäällikkö Esa Penttinen ja tehtaan laatupäällikkö Tuomas Pasma kertovat, että tehtaan kehittäminen kuuluu kaikille työntekijöille. Päivittäisen toiminnan parantamiseen ja työturvallisuuteen liittyvät kehitysideat jalkautetaan ja toteutetaan välittömästi jatkuvan parantamisen toimintatapojen avulla.
PONSSEN UUSI TEHDAS
• Tehdaslaajennus toteutettiin 2016–2018 • Laajennuksen pinta-ala 1,3 ha. Tehdaspinta-ala 4 ha. • Investoinnin arvo 37 M€
Uudistuksessa panostettiin laajasti myös ponsselaisten työhyvinvointiin, turvallisuuteen ja työpisteiden ergonomiaan.
UUTTA TEKNIIKKA JA ENERGIANSÄÄTÖÄ
Tehdaslaajennus toi taloon paljon uutta tekniikkaa. Kokoonpanolinjan vaunujärjestelmä on uusittu. Vaunut siirtävät valmistuvan koneen linjalla pisteeltä toiselle, ja ne saavat virtansa lattiasta – tekniikka on samantyyppistä kuin induktioliesissä. Uusien vaunujen virransaanti ei vaadi huoltoa samaan tapaan kuin vanhoissa akkukäyttöisissä vaunuissa. Järjestelmä sallii myös kunkin yksittäisen vaunun sijainnin seurannan reaaliaikaisesti. Energiatalouteen on kiinnitetty uusissa tiloissa erityisesti huomiota. Tehtaan katolla on oma aurinkovoimala, jonka 640 aurinkopaneelia kattavat 2 000 neliön pinta-alan. Voimalan teho on 192 kWp, mikä vastaa 100 asunnon vuosittaista sähköntarvetta. Valoisa tehdashalli on valaistu sähköä säästävillä led-valaisimilla. Myös varastoautomaation jarrutusenergia otetaan talteen. Energiansäästöä kertyy myös tehtaan
8
katosta, kiitos oikeanlaisen materiaalivalinnan. Samalla, kun katolla käytetty Noxite-katemateriaali neutraloi ilmasta liikenteen ja teollisuuden tuottamia haitallisia typenoksideja yhdessä auringon, tuulen ja sadeveden kanssa, se pienentää kesäistä jäähdytystarvetta, mikä sekin säästää energiaa. PONSSE TAHTOO TUOTTAA MYÖS TERVEITÄ ELÄKELÄISIÄ
Turvallisuus ja työntekijöiden hyvinvointi ovat olleet vahvana ohjenuorana kaikkialla tehdaslaajennuksen toteutuksessa. Vanha totuus on ollut, että metallimiehet eivät ole terveinä eläkkeelle lähteneet. Uudistuksella haluttiin kampittaa sitäkin, sillä Ponsse on talo, jossa on perinteisesti viihdytty pitkään ja tehty pitkiä työuria. Siksi uudistuksessa panostettiin laajasti myös ponsselaisten työhyvinvointiin, turvallisuuteen ja työpisteiden ergonomiaan.
TURVALLISUUS
S
on ihmisistä välittämistä
Ennakoivien, vastuullisten ja turvallisten toimintatapojen luomitora Enson työsuojelu- ja turvallisuuspäällikkö Kari Kellokoski elää niin kuin puhuu. Hän ei käynnistä nen lähtee johdosta, sen tahdolla ja tuella. autoa ennen kuin kyydissäolija on kiinnittänyt turva”Yritysten johdon ja esimiesten on oivallettava työturvallisuuvyönsä. Vapaa-ajalla hän voi jättää tarkoituksellisesti den merkitys osana johtamista, esimiestyötä ja liiketoimintaa. puhelimen pois matkasta palautuakseen. Kellokosken Johdon on sitouduttava ja osoitettava se henkilökunnalle ja sopipuheesta kuulee, että hän ilmiselvästi välittää ihmisistä. muskumppaneille sekä osallistettava heidät mukaan. Työturvalli”Turvallisuus on vastuullisuutta ja ihmisistä välitsuutta on johdettava joka päivä, jotta uskottavuus säilyy. On tehtävä sitä, mistä puhuu. Turvallisuus syntyy kaikkien tämistä. Työssä osa ammattitaitoa on tunnistaa osallistumisesta ja pienistä teoista. Yhdellä kertaa ei turvallisuusvaarat ja ennakoida niin, että voi tehdä kaikkea.” asiat sujuvat. Pitää hyväksyä, että ihmisen ”Kun tässä onnistutaan, työturvallisuus käyttäytyminen vaihtelee ja olosuhteet näkyy tehokkaana, sujuvana ja tuottavana vaikuttavat”, Kellokoski sanoo. työnä,” Kari Kellokoski muistuttaa. Kari Kellokosken ensimmäinen Toimintatapojen ja ennen kaikkea ihmiskosketus turvallisuusasioihin oli traaginen. Hän oli 7-vuotiaana ten ajattelun muuttaminen on hidasta työtä. mukana Kannonkosken tasoriste”Parhaita hetkiä tässä työssä ovat ne, kun huomaa, että joku on oivaltanut työturvalliysturmassa, jossa menehtyi kuusi hänen koulutoveriaan vuonna 1971. suuden merkityksen. Tehty työ ei olekaan turKoululaisia kuljettanut pikkubussi ja haa. Siitä saa itselle motivaatiota. Aktiivinen ratakuorma-auto törmäsivät Jyväskypalautteen antaminen toisten motivoimiseksi on ehdoton vaatimus muutoksen aikaansaamiseksi lä-Haapajärvi-radalla Tervapurolla. Auton sekä ajattelussa että turvallisuuskäyttäytymisessä.” kyydissä olleista kymmenestä matkustajasta Työturvallisuus on metsän siimeksessäkin vain neljä selvisi hengissä. parantunut aimo harppauksin 90-luvulta lähtien. ”Onnettomuus palaa viikoittain mieAktiivinen palautteen antaminen Vaarallinen hakkuutyö on koneellistettu ja koneileen, kun lukee uutisia lehdistä. Onnettotoisten motivoimiseksi on ehdoton muudet saavat aina kysymään, miksi niin den turvajärjestelmät ovat parantaneet kuljettajien vaatimus muutoksen aikaantapahtui, mitä olisi pitänyt tehdä ja mitä turvallisuutta. Metsureiden työnkuva on muuttunut; saamiseksi sekä ajattelussa että pitää tehdä niiden välttämiseksi.” raskaan hakkuutyön sijaan se painottuu metsänhoiturvallisuuskäyttäytymisessä. Perinteisesti turvallisuusajattelussa toon. Urakkapalkkauksesta on siirrytty aikapalkkaan. on keskitytty torjumaan onnettomuuksia ”Katsoin 70-luvun tilastoistamme lukuja. Metja tapaturmia, yritetty eliminoida riskejä, sureita oli yli 2 000, heille sattui 2 500 tapaturmaa epäonnistumisia, virheitä ja niiden syitä. Ihminen on usein nähty vuodessa ja talviaikaan kymmeniä tapaturmia viikossa. Se ei voisi virheiden lähteenä, vaaratekijänä ja riskinä. Työturvallisuus on toimia nykyaikana.” mielletty ylhäältä annetuiksi määräyksiksi ja ohjeiksi, joita on Myös metsätyön kuormittavuus on muuttunut erilaiseksi. pakko noudattaa. Toimihenkilöt ja koneenkuljettajat tekevät nykyään istumatyötä, ja kiire sekä tehokkuuspaineet kuormittavat mieltä. ”Omasta fyysisestä kunnosta on huolehdittava. On myös TURVALLISUUS SYNTYY KAIKKIEN OSALLISTUMISESTA muistettava huolehtia työstä palautumisesta eikä polttaa itseään Uudessa turvallisuusajattelussa ihminen on mahdollisuus ja loppuun työllä. On aina surullista nähdä, kun työelämä päättyy työturvallisuus osa vastuullista toimintaa, jota me kaikki luomme ja ylläpidämme. Yrityksessä turvallisuus on tapa toimia, osa liiketoikyvyttömyyteen liiallisen kuormituksen ja uupumisen vuoksi.” Tässäkin Kari Kellokoski elää niin kuin puhuu. Palautuakmintaa ja jopa kilpailutekijä. ”Kukaan ei halua tehdä työtä turvattomasti johdetussa yritykseen hän golffaa, pyöräilee ja seuraa aktiivisesti urheilua, mihin kotikaupunki Joensuu tarjoaa hyvät mahdollisuudet. Ja tarvittaessa sessä.” jättää puhelimen matkasta pois vapaa-ajalla. Turvallisuus syntyy osallistamalla ja ennen kaikkea johtamalla.
9
INNOVAATIOT / PONSSE COBRA & PONSSE BISON
PONSSE COBRA todellinen moniosaaja
10
PONSSE Cobra -harvesteri on monipuolinen ja tehokas työkalu vaihteleviin olosuhteisiin. Syksyllä 2018 lanseerattu Cobra on muuntautumiskykyinen kahdeksanpyöräinen yleiskone, joka soveltuu laajan varustevalikoimansa ansiosta laajasti erilaisille hakkuutavoille ja työmenetelmille.
L
uotettavien perusratkaisujen ansiosta Cobra on luotettava ja polttoainetaloudellinen kokonaisuus. Tarkka ja helppokäyttöinen nosturi, hyvä tasapaino ja voimakas kuusisylinterinen moottori tekevät Cobrasta kokonaistaloudellisen ratkaisun vaihteleviin olosuhteisiin. Maailman ensimmäinen PONSSE Cobra toimitettiin Kalevi Määttä Oy:lle Kuhmoon syyskuun 2018 alussa. ”Ensikokemusten perusteella uusi Cobra on lunastanut paikkansa. Kone on tehokas, mutta silti yllättävän polttoainetaloudellinen. Yksipiirihydrauliikka on todettu ylläpidoltaan hyväksi ratkaisuksi ja sopii hyvin meidän työmaillemme. Koneen pitää kuitenkin olla tehokas, joten voimakas kuusisylinterinen moottori on tarpeen”, kertoo yrittäjä Jouko Määttä. PONSSE Cobran suuri rengaskoko, pitkä napaväli ja hyvä painojakautuma antavat koneelle alhaisen pintapaineen, joka
mahdollistaa työskentelyn myös pehmeillä mailla. 26,5” rengaskoko ja 1 500 mm napavälin ansiosta kone on vakaa ja maavara reilu. Cobran työskentelytehokkuus kumpuaa suuresta 210 cm3 työpumpusta ja voimakkaasta kuusisylinterisestä moottorista. Cobran voimakas nosturi on varustettu kahdella kääntömoottorilla ja on saatavana jopa 11 metrin ulottumalla harvesteripäästä riippuen. Nämä tekijät yhdessä antavat koneelle käytännön voimaa, joka helpottaa työskentelyä vaativissa olosuhteissa ja mahdollistaa tehokkaan työskentelyn myös harvennuksilla. Cobra voidaan varustaa erilaisiin työskentelyolosuhteisiin sopivilla C5-liukupuomi- tai C44+ -liikeratanostureilla ja laajalla harvesteripäävalikoimalla alkaen harvennushakkuiden H5-harvesteripäästä aina uudistushakkuiden äreään H7-harvesteripäähän. Harvesteripäävalikoimaan kuuluvat myös kuorivat H7 Euca- ja H77 Euca -harvesteripäät.
PONSSE COBRA
• Renkaat: 26,5” • Vetovoima: 195 kN • Teho: 210 kW, vääntö: 1 200 Nm (Stage V) • Työpumppu: 210 cm3 • Nosturi: C44+ -liikeratanosturi tai C5-liukupuominosturi kahdella kääntömoottorilla • Suurin ulottuma: 10–11 metriä (C5: 10 m, C44+: 11 m) • Suurin nostomomentti: 250 kNm
11
INNOVAATIOT / PONSSE COBRA & PONSSE BISON
PONSSE BISON
ACTIVE FRAME
Kuormatraktorimalliston lippulaiva
PONSSE BISON ACTIVE FRAME
• Tehokas ja nopea – korkea tuottavuus • Suuri vetovoima – hyvä etenemiskyky vaikeassakin maastossa • Ainutlaatuinen PONSSE Active Frame -ohjaamonvaimennusjärjestelmä • Kuormakapasiteetti 16 tonnia • Erinomainen työympäristö kuljettajalle
12
Ponsse lanseerasi markkinoille PONSSE Bison Active Framen syksyn 2018 FinnMETKO-messuilla. Uuden kuormatraktorimallin vahvuuksia ovat ennenkaikkea nopeus ja tehokkuus. CVT-voimansiirto ja Active Frame -ohjaamovaimennus nostavat koneen tuottavuuden uudelle tasolle erityisesti pitkillä kuljetusmatkoilla.
P
ONSSE Bison Active Frame todistaa nopeutensa etenkin pitkillä kuljetusmatkoilla. Uudenlainen portaattomasti säätyvä CVT-voimansiirto (continuously variable transmission) pitää koneen ajonopeuden ja moottorin kuormituksen aina tasapainossa, jolloin polttoainekulutus pysyy alhaisena ja tuottavuus korkeana. Polttoainetaloudellisuuden lisäksi voimalinjan etuja ovat suuri vetovoima ja portaaton voimansiirto: työskentelyä ei tarvitse pysäyttää ajonopeutta vaihdettaessa. PONSSE Bison on varustettu PONSSE Active Frame -ohjaamovaimennuksella. Järjestelmä on rakenteeltaan yksinkertainen ja toimiva vaimentaen kuljettajaan kohdistuvat sivuttaisheilahdukset tehokkaasti ja huomaamattomasti. Active Frame mahdollistaa kuljettajan jaksamisen virkeänä ja tuottavana tunnista toiseen myös suurilla ajonopeuksilla. Suuri kuormatila ja voimakas, helppokäyttöinen kuormain puolestaan takaavat tehokkaan kuormankäsittelyn erilaisilla työmailla. CVT ENSIMMÄISTÄ KERTAA METSÄKONEISIIN
PONSSE Bison Active Framen voimansiirto perustuu
CVT-tekniikkaan. Ponssen kuormatraktoreista vastaava tuotepäällikkö Juha Haverinen kertoo kokemusten olleen hyviä. ”CVT-voimansiirron ansiosta koneen ajonopeutta voidaan tilanteen salliessa kasvattaa huomattavasti. Tästä on hyötyä erityisesti pitkillä kuljetusetäisyyksillä.” CVT-voimansiirrossa on portaaton välityssuhteen muutos, joten perinteistä vaihteenvaihtoa hitaan ja nopean vaihteen välillä ei enää tarvita. Koneella voidaan ajaa pysähtymättä koko nopeusalueella ajotilanteen mukaan. CVT-voimansiirrolla varustetussa koneessa voidaan perinteinen hydrostaattinen voimanvälitys korvata erillisellä CVT-vaihteistolla. Tämä mahdollistaa alhaisemman polttoaineenkulutuksen ja suuremman vetovoiman, jonka hyödyt tulevat esille ajettaessa jyrkissä rinteissä, pehmeissä maastoissa ja syvässä lumessa. CVT-voimansiirto on erittäin luja tekniikka. Sitä on käytetty aikaisemmin muun muassa suurissa maansiirtokoneissa, joten kokemusta vaativista olosuhteista on runsaasti. Ponsse on ainoa metsäkonevalmistaja, joka tarjoaa CVT-voimansiirron myös metsäkoneisiin.
SAUMATONTA KUORMAIMEN HALLINTAA PONSSE ACTIVE CRANELLA PONSSE Active Crane on uusi tapa hallita kuormainta ja tehostaa työskentelyä. Se on järjestelmä, jolla kuljettaja ohjaa yksittäisten toimintojen asemesta koko kahmarin liikettä mahdollistaen kuljettajan tehokkaan keskittymisen kuormaintyöskentelyyn. Active Cranea hallitaan helposti kahdella ohjainvivulla, joista toisella ohjataan kahmarin korkeutta maasta ja toisella liikkeen suuntaa. Olennaista on, ettei kuljettajan tarvitse ohjata kaikkia toimintoja samanaikaisesti. Koneelle tarvitsee vain osoittaa kahmarin paikka, jolloin automatiikka hoitaa noston, taiton ja jatkeen käytön automaattisesti. Kuljettaja voi halutessaan helposti vaihtaa tilaa Active Crane -hallinnan
ja perinteisen kuormaimen hallinnan välillä yhdellä napinpainalluksella. Active Crane perustuu tunnettuun ja perusteellisesti kenttäolosuhteissa testattuun Sensor Module -tekniikkaan. Vastaava tekniikka on ollut jo vuosia käytössä PONSSE Scorpionin levellointijärjestelmässä ja PONSSE Active Frame -ohjaamovaimennusjärjestelmässä. Tunnettu ja hyväksi havaittu tekniikka takaa Active Cranelle parhaan luotettavuuden ja helpon huollettavuuden. Active Crane on saatavana PONSSE-kuormatraktoreihin, jotka on varustettu K90+, K100+ tai K121-kuormaimilla.
13
HUOLTOPALVELUT / HAAPARANTA & ÖRNSKÖLDSVIK
Haaparannassa palvellaan sekä ruotsalaisia että suomalaisia asiakkaita. Kuvassa myyjä Jan Förare, huoltoteknikot Peter Kitti ja Magnus Kitti sekä Haaparannan toiminnoista vastaava Mikael Forlund.
Täyden palvelun lippu liehuu uusissa tiloissa Mikä lippu sopisi parhaiten kaupunkiin, joka sijaitsee aivan Suomen ja Ruotsin rajalla? Jan Förarelle, Peter Kittille, Magnus Kittille ja Mikael Forlundille vastaus on itsestään selvä: Ponssen värit, sillä Haaparannan huoltokeskus on juuri muuttanut isompiin tiloihin.
P
onssen toiminta Ruotsin Haaparannassa alkoi jo vuonna 1989, kun AN Maskinteknik aloitti paikkakunnalla Ponssen ensimmäisenä jälleenmyyjänä. Vuoden 2015 kesällä tapahtuneen yrityskaupan myötä Haaparannan toiminnot siirtyivät Ponsse AB:lle. Konemäärien kasvaessa rajan molemmilla puolilla tarvittiin suuremmat ja tarkoituksenmukaisemmat tilat huollolle ja varaosapalveluille. Kun eteen tuli sopiva vaihtoehto, Ponsse pani asioihin vauhtia.
14
”Tästä tuli todella hyvä”, kertoo Haaparannan toiminnoista vastaava Mikael Forlund tyytyväisenä poimiessaan tilauksen tuotteita uudessa varastossa. Mikael pitää merkittävänä etuna sitä, että Haaparannan toimipiste tekee varaosien hankinnassa tiivistä yhteistyötä Ponssen Suomen päävaraston kanssa. Näin varaosien saatavuus on erittäin hyvä. ”Oma varastomme on erittäin kattava, mutta apu on lähellä, jos meiltä puuttuu hyllystä jotain.”
KONEHARRASTAJIA
hän on myös toiminut ammatillisen lukiokoulun opettajana ajoneuvoteknisellä linjalla. ”Kun tulin Ponsselle, minun piti itse mennä takaisin koulunpenkille”, Magnus kertoo.
Ei ole epäilystäkään siitä, että Haaparannan toimipisteessä on innokkaita konemiehiä. Mikael aloitti työuransa mekaanikkona, siirtyi sitten tukitoimintoihin ja sen jälkeen myyntiin. Kaksi vuotta sitten hän vaihtoi maataloustraktoreiden myynnin Ponssen toimipistevastaavaksi YHTEYDENPITOA Haaparantaan. Vapaa-aika kuluu vanhojen amerikanrauto- Konemyyjä Jan Förare asuu Haaparannassa, joten hän jen, varsinkin Chevroletien parissa. Kiinnostus koneisiin on lähes päivittäin yhteydessä huoltokeskukseen. Hänen kulkee suvussa, sillä Mikaelin veli Peter rakentaa ja virittää myyntialueenaan on pääasiassa Norrbottenin lääni, mutta moottoreita omassa yrityksessään. alue ulottuu etelässä Skellefteåhon asti, missä huoltoMikael oli monestakin syystä iloinen saatuaan työpaiteknikkona toimii Pontus Bergqvist. Usein hän poikkeaa kan Ponsselta: ”Minulle tuli jo alussa sellainen olo, että myös huoltokorjaamo ML Maskinservice AB:ssä, joka tässä yrityksessä kaikki ovat yhtä tärkeitä ja kaikki auttavat sijaitsee Byskessä, kolmenkymmenen kilometrin päässä toisiaan tekemään parhaansa asiakkaiden hyväksi. Lisäksi Skellefteåsta. asun aivan Haaparannan kupeessa”, Mikael kertoo. Hän Jan pyrkii pitämään yhteyksiä sekä nykyisiin että potenviihtyy alalla ja tulee ihmisten kanssa hyvin toimeen. tiaalisiin asiakkaisiin. Serkukset Magnus ja Peter Kitti ”Haluan katsoa, että kaikki ovat toimipisteen huoltoteknikoita. sujuu hyvin niin ihmisten, koneiHe työskentelevät enimmäkseen den kuin yritystenkin kanssa. Asikentällä, mutta toisinaan myös piakkaat tällä alalla ovat rehellisiä ja dempiä aikoja korjaamolla. Peterillä suoria, joten saan yleensä kuulla on 15 vuoden kokemus Ponssen nopeasti, jos jotain pitää parankoneiden huoltamisesta, Magnus taa. Tästä on paljon hyötyä, koska Minulle tuli jo alussa sellainen olo, aloitti toukokuussa. Magnusilla on näin voimme kehittyä entistä että tässä yrityksessä kaikki ovat ollut oma huoltokorjaamo, mutta paremmiksi.” yhtä tärkeitä ja kaikki auttavat toisiaan tekemään parhaansa asiakkaiden hyväksi.
Hyllyihin on tullut paljon valikoimaa, joka Mikael Forlundin ja kollegoiden pitää saada paikoilleen uusissa toimitiloissa.
15
HUOLTOPALVELUT / HAAPARANTA & ÖRNSKÖLDSVIK
Magnus Kitti on tottunut soveltamaan teoriaa ja käytäntöä vuorotellen. Ennen Ponsselle siirtymistä on hän työskennellyt ammattikoulun opettajana sekä pitänyt omaa huoltokorjaamoa.
AINA LISÄÄ OPITTAVAA
Asiakkaat tällä alalla ovat rehellisiä ja suoria, joten saan yleensä kuulla nopeasti, jos jotain pitää parantaa. Tästä on paljon hyötyä, koska näin voimme kehittyä entistä paremmiksi.
16
Jan on työskennellyt keltaisten koneiden parissa vuodesta 2012 alkaen. Ensimmäisen vuoden hän toimi Ponssen jälleenmyyjän AN Maskinteknik AB:n palveluksessa. ”Päivät ovat hyvin vaihtelevia. Tapaan paljon ihmisiä, ja aina löytyy jotain uutta opittavaa sekä koneista että alasta.” Alueella vaikuttaa myös Tomas Pettersson, joka on yksi Ponssen tuoteteknikoista ja kouluttajista. Janin ja Peterin tavoin myös Tomas työskenteli aiemmin AN Maskinteknikillä. Hän toimii Kalixista käsin, joka sijaitsee 50 kilometrin päässä Haaparannasta länteen. Tomas tekee käyttökoulutusta ja tarjoaa teknistä tukea asiakkaille, myyjille ja mekaanikoille. ”Parasta työssäni on erilaisten, pienten tai isojen, ongelmien ratkominen. Työhön kuuluu myös koneiden säätäminen asiakkaiden tarpeiden mukaan. Erilaisia mahdollisuuksia on pilvin pimein, ja autan mielelläni löytämään oikean ratkaisun”, hän kertoo. Ponssen panostus Haaparantaan vahvistaa merkin asemaa Ruotsin pohjoisosissa. Näistä lähtökohdista on hyvä pitää lippua korkealla, oli sitten kyse tuesta, huollosta, varaosista tai myynnistä.
Örnsköldsvikissä Per ja Dennis tekevät täyden palvelun huollon ”He huolehtivat koneista niin kuin omistaan”, kertovat PONSSE-koneiden omistajat Didrik ja Dennis Nilsson Örnsköldsvikin kenttämekaanikoista. Tämän omistautumisen taustalla ovat Per Andersson ja Dennis Viberg, joilla molemmilla on pitkä kokemus metsäkoneista ja kova kiinnostus niihin.
P
er Anderssonilla ja Dennis Vibergillä on ollut pitkälti samanlainen urapolku. Molemmat ovat suuntautuneet kuorma-autoihin ja liikkuviin koneisiin Örnsköldsvikin ammatillisen lukiokoulun ajoneuvoja kuljetuskoulutusohjelmassa. Sen jälkeen he ovat työskennelleet metsäkoneiden parissa. Per aloitti Ponssella Örnsköldsvikissä vuonna 2011. Dennis aloitti Ponssella tämän vuoden heinäkuun lopussa. ”Tiedämme kuinka paljon koneiden seisominen maksaa ja teemme parhaamme, jotta koneet saadaan nopeasti takaisin töihin”, sanoo Per. Huolto- ja korjaustyöt tehdään enimmäkseen kentällä. Örnsköldsvikin huoltokeskuksella on kuitenkin tärkeä tehtävä korjaamona ja varaosa-
varastona. Ponsse muutti tiloihin loppuvuodesta 2016 ja pian huoltokeskusta on tarkoitus laajentaa saman katon alla. Varaosavarasto mukauttaa valikoimaansa alueella olevien koneiden mukaan jatkuvasti. ”Kun seudulle tulee uusi Ponsse, mietimme yhdessä kollegoiden kanssa mitä varaosia tarvitaan varastoon. Saamme kyllä tänne osia nopeasti, mutta kun meillä on tavarat omassa hyllyssä, voimme auttaa vieläkin nopeammin”, Per kertoo. Dennis ja Per pitävät molemmat metsäkonealasta, asiakkaiden kohtaamisista ja työhön liittyvistä haasteista. ”Tämä on vapaata työtä ja uutta opittavaa tulee koko ajan. Tärkeintä on tehdä työt järjestelmällisesti ja ottaa yksi asia kerrallaan. Tässä työssä ei voi
luovia oikoteitä vaan on keskityttävä siihen, että kone saadaan taas käyttöön nopeasti ja turvallisesti”, korostaa Dennis. Yhteys metsään säilyy myös vapaa-ajalla: Dennis on innokas metsästäjä ja käy erityisesti hirvimetsällä. Per on varttunut maatilalla, johon kuului myös metsää. Nykyään veli pyörittää tilaa, mutta Per asuu edelleen metsän keskellä. Vapaa-aikanaan hän harrastaa enduroa. ”Harrastan enduroa ihan kuntoilumielessä, mutta selvää on, että kykyjä löytyisi huipulle asti”, Per nauraa.
Ponssen iloinen porukka Örnsköldsvikissä. Myyjä Jonas Sundin vieressään Dennis Viberg ja Per Andersson.
17
HUOLTOPALVELUT / HAAPARANTA & ÖRNSKÖLDSVIK
Jonas Sundin, konemyyjä Västernorrlandin ja Västerbottenin lääneissä Ruotsissa:
”METSÄALAN VÄESSÄ ON VALTAVASTI VOIMAA”
18
Jonas Sundinin koti on sukutila Ångermanlandissa. Hän on omatoiminen metsänomistaja, joka on erittäin kiinnostunut sekä ihmisistä että tekniikasta. Niinpä työ Ponssen myyjänä sopiikin Jonasille loistavasti. Hän tapaa työssään metsäurakoitsijoita, metsäkoneenkuljettajia ja muita metsäalan ihmisiä.
J
onas Sundin aloitti Ponssen Ruotsin tytäryhtiössä Ponsse AB:lla myyjänä vuoden vaihteessa. Hän kertoo päätyneensä alalle hieman nurinkurisesti – perävaunu edellä. ”Niin, aiemmassa työssäni myin enimmäkseen tukkirekan perävaunuja. Olen siis tavallaan siirtynyt arvoketjussa taaksepäin. Itse pidän sitä pikemminkin kunnon harppauksena eteenpäin”, hän kertoo leveästi hymyillen. ”On etuoikeus tavata ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita samoista asioista kuin minäkin, ja voida auttaa heitä tekemään työnsä mahdollisimman hyvin. Metsäkoneurakoitsijat osaavat asiansa valtavan hyvin, ja he vaativat paljon, oli sitten kyse laadusta, ergonomiasta tai tuottavuudesta. Heidän osaamisensa on todella laaja-alaista. He tietävät millä on merkitystä tuloksen kannalta – olipa kyse työn tuloksesta tai taloudesta”, Jonas toteaa. Aiemmassa työssään Jonas matkusti ympäri Ruotsia. Uudessa työssä matkat ovat lyhyempiä. ”On erityisen mukavaa, että Skorpedissa sijaitsevasta vanhasta sukutilasta tulikin juuri sopiva tukikohta elämälle.” Jonas on viihtynyt metsässä pienestä pitäen, ja hänestä on mukava olla aktiivisesti mukana metsätaloudessa. Vapaa-ai-
kanaan hän liikkuu mielellään metsässä joko jalkaisin tai mönkijällä. ”Olen laajalti kiinnostunut tekniikasta, joten on vaikea keksiä mitään hauskempaa kuin metsäkoneet: niissä yhdistyvät rakenteelliset ratkaisut, moottorit, hydrauliikka ja elektroniikka.” Jonas Sundin tahtoo palvella asiakkaita yhtä omistautuneesti ja pitkäjänteisesti kuin he itse harjoittavat liiketoimintaansa. Suuri enemmistö asiakkaista on pienyrityksiä, joilla on yleensä enintään kaksi metsäkonetta, joskus enemmänkin. ”Kokonaisten perheiden elanto riippuu siitä, että kokonaisuus toimii. Perusedellytyksenä on tietenkin, että töitä riittää. Myös työkoneiden toiminta, tukipalvelut, varaosat ja huolto ovat kuitenkin tärkeitä. On tietysti aina mukavaa päästä myymään asiakkaalle tämän ensimmäinen metsäkone. Toisen ja kolmannen koneen myyminen on vieläkin parempaa, sillä seuraavat kaupat todistavat, että kyseessä on toimiva kokonaisuus.” Jonas kokee, että Ponssen koko organisaatio on hänen tukenaan kaikkien asiakkaiden kohtaamisessa. ”Yrityksen henki on, että olemme olemassa asiakkaitamme varten ja heidän ansiostaan. Tuo henki ja vahva valikoimamme ovat valtavia voimavaroja jokaisessa tapaamisessa”, sanoo Jonas Sundin.
Yrityksen henki on, että olemme olemassa asiakkaitamme varten ja heidän ansiostaan. Tuo henki ja vahva valikoimamme ovat valtavia voimavaroja jokaisessa tapaamisessa
19
20
21
PONSSE VERKOSTO / NORJA
Aktiivinen idealisti uskoo
HENKILÖKOHTAISIIN KONTAKTEIHIN Norjalaisen Atle Rønningin 45-vuotinen historia puunkorjuussa ansaitsee tulla kerrotuksi, mutta yhtä lailla sen ansaitsee hänen arvomaailmansa. Rønning aloitti metsätyöt 15-vuotiaana ja ensi vuonna hän täyttää 60. Tuona aikana metsätöissä on tapahtunut suuria muutoksia. Käsin tehtävän työn tilalla on nyt viisi metsäkonetta, joita operoi kaksi kuljettajatiimiä.
M
inulla on kaksi harvesteria ja kolme kuormatraktoria – kaikki keltaisia”, kertoo Atle Rønning, jonka Vestfoldissa toimivalla Atle Rønning Maskin -yhtiöllä on kuusi työntekijää hänet itsensä mukaan luettuna. Hän on ollut mukana ja nähnyt koko kehityksen traktorista ja vinssistä tukkikärryllä varustetun maataloustraktorin kautta ensimmäisiin metsäkoneisiin. ”Ainoastaan runko-ohjattua juonto-
22
konetta minulla ei ole ollut”, hän sanoo. Kysymykseen siitä, milloin hän hankki ensimmäisen metsäkoneensa, hän vastaa hetken mietittyään, että sen on täytynyt olla noin 23 vuotta sitten. ”Ostin aluksi käytetyn ja perustin hakkuutiimin. Ensimmäisen PONSSEkoneeni ostin muutamia vuosia myöhemmin, kun Ponsse oli perustanut Norjaan oman yhtiön. Tunsin Lyder Ellevoldin jotenkuten ennestään, ja kun hänet nimitettiin Ponsse AS:n toimitusjohtajaksi, aloin hiukan seurata näitä
koneita”, hän sanoo. Vuosien mittaan hänellä on ollut yksittäisiä muita koneita, jotka on ostettu käytettyinä tiettyyn käyttötarpeeseen, esimerkiksi harvennukseen. Uusien koneiden hankinnassa valinta on kuitenkin aina osunut Ponsseen. Nyt kun hän on perehtynyt sekä koneisiin että niiden laitteisiin, hän ei näe mitään syytä vaihtaa merkkiä. HENKILÖKOHTAISET KONTAKTIT TÄRKEITÄ
”Ekonomit suosittelevat vaihtamaan
On tärkeää osata tulla toimeen vähällä. Siitä on arjessa yhtä paljon iloa kuin siitä, että eläisi leveästi ja saisi kaiken helpolla.
säännöllisesti pankkia, vakuutusyhtiötä ja sähköntoimittajaa. Se kuulemma kannattaa. Se ei kuitenkaan sovi minulle. Haluan mieluummin tuntea ne, joiden kanssa asioin ja pysyn samojen yhtiöiden asiakkaana”, Atle kertoo. Samantapaisesti hän suhtautuu myös Ponsseen. ”Kun soitan firmaan, tunnen toisen osapuolen etunimeltä. Siitä minä pidän”, hän sanoo. Kongsvingerissä tulee vuoden mittaan käytyä muutaman kerran. ”Liikkuvat osat voivat aina hajota”, Atle sanoo ja painottaa, että se voi yhtä lailla johtua käyttäjästä kuin itse kalustostakin. Mutta silloin on hyvä, että tuntee pääkonttorin työntekijät ja paikalle saapuvan huoltohenkilöstön. ”Teemme paljon huoltotöitä itsekin, senkin puolesta on hyvä pysytellä samassa merkissä. Näin pysyy yllä hyvä tuntuma
koneeseen”, hän sanoo. ”En tunne muita konevalmistajia yhtä hyvin kuin Ponssen, joten en sano, että ne olisivat huonoja. Siitä en tiedä. Olen kuitenkin erittäin tyytyväinen Ponsseen ja siihen, miten yhtiö ottaa meidät asiakkaat huomioon. Ihailen Einari Vidgréniä, joka perusti Ponssen 48 vuotta sitten. Hän aloitti tämän, kun itse olin pikkupoika ja katsokaapa, millainen yritys nyt on! Asiakkaisiin suhtaudutaan kuin perheenjäseniin, ja siitä tulee yhteenkuuluvuuden tunne, jollaista en ole kokenut missään muualla. Innostukseni on hieman tarttunut myös oman firmani poikiin. Yritän järjestää kaikille mahdollisuuden päästä käymään Vieremän tehtaalla ja Ponsse-klubilla”, Atle sanoo. EI OMENA KAUAS PUUSTA PUTOA
Atle Rønningin elämässä asiat ovat menneet ennalta määrättyä rataa. Hän varttui maatilal-
la ja kaikki odottivat, että hän ryhtyisi tilan jatkajaksi. ”Siihen aikaan ei sanottu omille vanhemmille vastaan”, hän sanoo. Tila sijaitsee hyvällä paikalla Tønsbergin ja Åsgårdstrandin välissä, ja paikalta on näkymä Oslonvuonolle. Metsät on luovutettu pakkolunastuksessa Esson Slagentangenin jalostamolle ja hänelle jäi vain jalolehtimetsää kasvava rinne. Sieltä hän raivaa vuosittain puuta sen verran kuin tarvitsee tilan lämmitystä varten. Maatalouden ohessa hän ajaa kalkkikuljetuksia Miljøkalkille. ”Näitä töitä teen keväällä ja kesällä, kun olosuhteet eivät ole metsätöiden kannalta parhaimmillaan”, hän sanoo. Lisäksi hän toimii useissa tehtävissä metsänhoitoalan järjestöissä sekä Punaisen Ristin vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa. Aktiivinen mies siis. HAASTAVA KIINTEISTÖRAKENNE
Kysymykseen siitä, mikä on Norjassa suurin haaste metsäyrittäjänä toimimisessa, Atle Rønning vastaa, että se on ilman muuta metsäkiinteistöjen rakenne. Metsätilat ovat pieniä ja niillä on omistajilleen melko pieni taloudellinen merkitys. Siksi ne ovat usein huonosti hoidettuja ja hakkuiden suunnitteluun panostetaan heikosti. ”Kun olemme työmaalla, yritämme saada mahdollisimman monia naapureista tekemään hakkuita, jotta kuutioita tulisi vähän enemmän. Rakennusalalla veloitetaan
23
PONSSE VERKOSTO / NORJA
siirtymistä ja työmaan perustamisesta, mutta tätä mahdollisuutta ei ole metsäalalla. Teemme hakkuita kuutiohinnalla. Metsätilojen rakenteen vuoksi emme pysty tuottamaan riittävästi puuta konetuntia kohden, hän sanoo ja lisää, ettei tässä ammatissa pääse rikastumaan.” ”Olemme kuitenkin idealisteja ja teemme lujasti töitä tienestin eteen”, hän sanoo. ”On tärkeää osata tulla toimeen vähällä. Siitä on arjessa yhtä paljon iloa kuin siitä, että eläisi leveästi ja saisi kaiken helpolla.” REKRYTOINTIA TULEVAISUUTTA VARTEN
Atlella on neljä aikuista lasta, joista nuorin aikoo – täysin ilman vanhempien painostusta ja ohjailua – seurata isänsä jälkiä. Hän opiskelee parhaillaan oppisopimuskoulutuksessa asentajaksi toisessa alan yrityksessä. ”On tärkeää, että hän pääsee kokeilemaan alan töitä muualla”, Atle
sanoo mutta lisää, että poika osallistuu mielellään isänsäkin koneiden huoltoon. Atlella itsellään on töissä toinen oppisopimuskoulutettava. Hänen mielestään on tärkeää ajatella elinkeinon rekrytointimahdollisuuksia ja tavoitteena on, että yrityksessä olisi aina joku oppisopimuskoulutettava. Itse hän toimii Vestfoldissa tutkintolautakunnan johtajana ja MEF:n koulutustoimiston OKAB:n hallituksen jäsenenä. Sen vuoksi hänen omien oppisopimuskoulutettaviensa pätevyyskoetta varten on kutsuttava joku arvioimaan kokelasta naapuriläänistä. ”Nykyään ei enää pärjää pelkällä elämänkokemuksella vaan tutkintotodistus on kullanarvoinen väline tulevaisuuteen”, hän sanoo. Hän lisää, että tulevaisuus vaikuttaa jännittävältä. ”On kiehtovaa, miten paljon uusia tuotteita puusta nykyään kehitetään. Metsätalouteen liittyvä optimismi ja innostus näyttää olevan kasvussa”, hän toteaa.
Asiakkaisiin suhtaudutaan kuin perheenjäseniin, ja siitä tulee yhteenkuuluvuuden tunne, jollaista en ole kokenut missään muualla.
METSÄNHOITO NORJASSA
• Norjan pinta-ala ilman Huippuvuoria ja Jan Mayenia on 323 779 km2
• Norjassa on noin 127 500 metsätilaa, ja näistä 120 000 on yksi-
(vrt. Suomen pa 338 424 km²). Tästä 122 100 km2 on metsää eli
tyishenkilöiden omistuksessa. 38 %:lla metsätiloista on tuottavaa
noin 38 % (vrt. Suomen noin 73 %). 68 % (83 000 km2) metsäta-
metsäalaa alle 100 hehtaaria. Keskimääräinen metsäala tilaa
lousmaata.
kohden on vajaa 55 hehtaaria.
• Yhteensä metsätalousmailla on puuta 859 milj. m . Tästä 47 % on 3
• Käytännössä kaikilla vuoden 2000 jälkeen hoidetuilla metsätiloilla on PEFC-sertifiointi. Tällaisia metsätiloja on tällä hetkellä noin
kuusta, 29 % mäntyä ja 24 % lehtipuita.
40 000, ja niiden kokonaisala on 7,3 miljoonaa hehtaaria, mistä
• Vuosikasvu on runsaat 23 milj. m . 56 % kasvusta on kuusta, 3
6 miljoonaa hehtaaria on tuottavaa. Noin 100 metsätilaa on kak-
22 % mäntyä ja 22 % lehtipuuta.
soissertifioitu eli niillä on sekä PEFC- että FSC-sertifikaatti. Näiden
• 11 % metsätalousmaan pinta-alasta on tie- ja maasto-olosuhteiden vuoksi luonteeltaan sellaista, että puun korjaamiseen tarvitaan köysirataa. 5 % metsätalousmaasta lasketaan hyödyntämiskelvot-
tilojen metsäala on 0,44 miljoonaa hehtaaria. • 4,6 % Norjan metsäalasta sijaitsee suojelualueilla, joilla metsätalouden harjoittaminen ei ole sallittua. Lisäksi metsänomistajien
tomaksi pinta-alaksi.
ympäristösertifiointi edellyttää avainbiotooppien suojelemista.
• 27 % metsätalousmaista sijaitsee yli kilometrin päässä puutavaran välivarastointipaikoilta. • Vuonna 2017 Norjassa korjattiin ennätykselliset 10,5 milj. m3 puuta myyntiin. Vuoden 2018 hakkuumäärän odotetaan olevan yhtä suuri tai suurempi.
24
Lähde: Landsskogtakseringen, NIBIO ja Norjan tilastokeskus
(Statistisk sentralbyrå)
NORJAN NAISJOUKKUE HAASTOI VENÄLÄISET
A
rkangelissa Venäjällä järjestettiin elokuussa 2018 Vuosisadan metsuri -kilpailu (Lesorub XXI veka). Norjan joukkue erottui kilpailijoistaan, sillä siihen kuului kolme nuorta naispuolista metsäkoneenkuljettajaa. Nortømmerillä oppisopimuskoulutuksessa oleva Magdalene Mathiesen kuuli tuttavaltaan, että venäläiseen Vuosisadan metsuri -kilpailuun etsittiin kansainvälisiä osallistujia ja erityisesti naispuolisia metsäalan osaajia. Magdalene houkutteli mukaan Synne Henriksenin, joka puolestaan pyysi mukaan Ragnhild Bryhnin. Joukkue oli koossa. Ponsseen naiset olivat yhteydessä pyytäessään yhtiötä sponsoroimaan joukkuueelle kisavaatteet. Pian kävi kuitenkin ilmi, ettei matkalle ollutkaan rahoitusta ja joukkue joutuisi perumaan osallistumisensa. Pettyneet naiset olivat uudelleen yhteydessä Ponsseen ilmoittaakseen peruutuksesta, mikä oli Ponsse AS:n mielestä todella harmi. Naisten työnantajien – Vikenin, Mjøsenin ja Nortømmerin – kanssa saatiin aikaan sopimus, että metsäyhtiöt ja Ponsse huolehtivat yhdessä kilpailumatkan taloudellisesta tuesta.
KOLME LAJIA
Perillä Arkangelissa naiset totesivat olevansa koko kilpailun ainoat naisosallistujat 300 osallistujan joukossa. Valtaosa joukkueista oli venäläisiä. Kilpailulajeista naiset osallistuivat harvesterin, kuormatraktorin ja kuorma-autonosturin käyttöön. Synne Henriksen osallistui kuormatraktorikisaan PONSSE Buffalolla. Henriksen on kuljettajana Ringerike Skogsdrift AS:llä ja tottunut Ponssen metsäkoneisiin. Ragnhild Bryhnilläkin oli kokemusta Ponssen kuormatraktoreista, mutta hän ajaa työkseen John Deeren harvesteria Ole Bertil Reistadilla Lillehammerissa. Kilpailussa hän ajoi PONSSE Ergoa, jonka hallintalaitteisiin hänen oli perehdyttävä lyhyessä ajassa. ”Sain ennen matkaa hiukan harjoitella Ergolla eräässä firmassa Gausdalissa ja kilpailukonetta pääsin kokeilemaan paikan päällä ennen kilpailun alkua” hän kertoo. Kaikkein vieraimmille vesille uskaltautui kuitenkin Magdalene. Hänen kilpailulajinsa oli kuorma-autonosturit, jollaista hän ei ollut koskaan aikaisem-
min käyttänyt. Kuorma-auto oli vanhanmallinen ja ilman nosturin ohjaamoa, polkimet ja käyttövivut olivat Magdalenelle täysin tuntemattomia. ”Paikalliset Ponssen työntekijät olivat todella avuliaita ja järjestivät asiat niin, että sain harjoitella kymmenen minuuttia ennen kilpailua. Sitten oli vain pistettävä itsensä likoon”, hän kertoo. TÄRKEINTÄ KOKEMUS
Joukkueella ei ole aavistustakaan kuinka he lopulta sijoittuivat kisassa. ”Venäläisillä verkkosivuilla julkaistuja tuloslistoja ei ollut ihan helppo tulkita. Joka tapauksessa emme tulleet viimeisiksi”, Synne Henriksen nauraa. ”Huomiota saimme senkin edestä.” ”Ilman Norjan Ponssen mukaantuloa tästä ei olisi tullut mitään. Ponssen Venäjän henkilöstöä oli mukanamme saapumisesta aina paluuhetkeen asti ja saimme tapaamiltamme Ponssen suomalaisilta työntekijöiltä jatkuvasti tietoa mitä seuraavaksi tapahtuu. Kaikki olivat todella mukavia ja avuliaita! Olemme valtavan kiitollisia saamastamme taloudellisesta ja käytännön avusta”, naiset kertovat.
25
PONSSELAINEN / GEIR BRENDEN
GEIR BRENDEN MUKANA PONSSEN NORJAN TOIMINNOISSA ALUSTA ALKAEN
”ON TÄSSÄ TEHTY TUNTI POIKINEEN!” Geir Brenden on ollut Ponssen norjalaisessa tytäryhtiössä Ponsse AS:llä mukana alusta asti – ja hieman pidempäänkin. Hän oli useita vuosia yhtiön ainoa huoltotyöntekijä. Se teetti pitkiä päiviä ja työmatkoja kertyi.
Tällä hetkellä Ponsse AS:n huoltopalvelussa työskentelee Geirin lisäksi kolme henkilöä. Lisäksi yhtiöllä on eri puolilla maata 6–7 huoltokumppania, jotka tulevat auttamaan asiakkaita korjauksissa ja huolloissa. Näin ei kuitenkaan ole aina ollut. ”Kun ajoin töihin maanantaiaamuna, en koskaan tiennyt, milloin palaan kotiin ja milloin pääsen lopulta viettämään viikonloppua. Minulla oli koko ajan laukku pakattuna ja ajoin korjauskohteesta toiseen – aivan eri puolille maata paikkoihin, joissa meillä oli asiakkaita”, hän kertoo. ”Hotelleissa tuli yövyttyä paljon, mutta usein käytin osan yöstä siihen, että ajoin seuraavaan työkohteeseen”, hän sanoo. Geir oli ehtinyt olla töissä Ponssen Norjan-maahantuojalla vuoden verran, kun yhtiö päätti lopettaa edustuksen. Ponssen norjalaiset asiakkaat kutsuttiin kokoukseen. Asiakkaita oli vain noin 25, mutta heille norjalaisen jälleenmyyjän menettäminen oli merkittävä ongelma. Kokous pidettiin Kongsvingerissä hotelli Gjestegårdissa ja paikalle saapui Ponssen johdon edustajia Suomesta. ”He rauhoittelivat asiakkaita sanomalla, että Ponsse oli tullut Norjaan jäädäkseen”, Geir muistaa. Tytäryhtiö Ponsse AS perustettiin helmikuussa
26
Ponssen huoltopäällikkönä oppii jatkuvasti jotain uutta, kun joutuu koko ajan ratkaisemaan uusia teknologisia ongelmia. Samalla on myös muistettava edelleen käytössä oleviin vanhoihin koneisiin liittyvät ratkaisut.
1998, ja Geirille tarjottiin yhtiöstä huoltopäällikön tehtävää. SUURIA MUUTOKSIA
”Aluksi järjestimme kaiken itse. Ennen kuin yhtiö oli saatu rekisteröityä Brønnøysundin kaupparekisteriin,
meidän oli jopa maksettava kaikki laskut omasta pussista ja yhtiö hyvitti kulut jälkikäteen. Löysimme tilat Eidskogveieniltä, läheltä nykyistä paikkaa. Perustimme sinne ensin konttorin ja sitten varaosavaraston sekä kehnonpuoleisen korjaamon, jossa pärjäilimme kunnes muutimme nykyisiin tiloihin vuonna 2010, hän kertoo. Sittemmin yhtiö on kasvanut. Asiakkaita on nyt 25:n sijaan noin 250 vakituista asiakasta sekä lisäksi tilapäisiä asiakkaita.” Paljon suuria muutoksia on tapahtunut sen jälkeen, kun Geir runsaat 20 vuotta sitten aloitti työt PONSSE-koneiden parissa. ”Koneisiin on tietysti tullut paljon enemmän tietotekniikkaa ja elektroniikkaa. Muun muassa moottorin pakokaasu- ja puhdistusjärjestelmissä tarvitaan päästöjen vähentämiseen digitaalista tekniikkaa ja diagnosointijärjestelmiä. Suurin vallankumous on tapahtunut uuden malliston myötä vuoden 2015 jälkeen.” KUIN PERHEENJÄSENIÄ
Geirin mielestä merkittävin muutos on ollut Ponssen liiketoiminnan raju laajeneminen kaikkialla maailmassa. ”Meillä on säännöllisesti kokouksia, joissa tapaamme Ponsse-väkeä eri puolilta maailmaa – ja olemme
ystäviä keskenämme. Juttelemme kuin suurperheen jäsenet. Minut on kutsuttu matkustamaan melkein minne tahansa mieli tekee. Aika on kuitenkin kortilla. Kun on yksin ja pitää lähteä matkoille, ei ole ketään tuuraajaa”, hän sanoo ja toteaa toivovansa, että olisi hyödyntänyt tällaisia tilaisuuksia enemmän. Suomessa Geir on kuitenkin käynyt useita kertoja. ”Siellä käymme vähintään kaksi kertaa vuodessa kursseilla ja kokouksissa. Ponsse on perustajansa Einari Vidgrénin hengessä panostanut siihen, että niin työntekijät kuin asiakkaatkin otetaan lämpimästi vastaan. Täällä tuntee itsensä perheenjäseneksi”, hän sanoo. Brendenin mielestä työntekijöihin suhtaudutaan vakavasti. ”Kun raportoimme johdolle tai tehtaan insinööreille jostain ongelmasta, siihen reagoidaan nopeasti. Aina muutoksia ei tehdä välittömästi, mutta meitä kuunnellaan ja näkemyksemme otetaan huomioon, kun muutoksia harkitaan. Se on erittäin myönteistä”, hän sanoo. Geir lisää arvostavansa suuresti sitä, että johto ei asetu muiden yläpuolelle vaan keskustelee työntekijöiden kanssa ja pitää heitä tasavertaisina kollegoina.
Toimitusjohtaja Sigurd Skotte (vas.) on ollut Ponssella ”vain” noin puolet siitä mitä Geir Brenden. Tässä he ovat Ponssen korjaamolla Kongsvingerissä osoitteessa Klettavegen 7, missä sijaitsee myös Ponsse AS:n pääkonttori.
PONSSE AS
Ponssen Norjan tytäryhtiö Ponsse AS perustettiin vuonna 1998. Yhtiössä työskentelee 11 ponsselaista, joista kaksi hallinnossa, kaksi myynnissä ja loput huoltopalveluissa ja varaosissa. Ponsse AS:n toimipiste sijaitsee Ruotsin rajan läheisyydessä Kongsvingerissä. Yhtiöllä on oman huollon lisäksi sopimushuoltajia seuraavilla paikkakunnilla: Kongsvinger, Kirkenær, Støren, Levanger, Drammen, Skien ja Kristiansand.
27
ASIAKAS / D&D NILSSON AB
VAKAUTTA JA VOIMAA VAATIVAAN MAASTOON
RUOTSIN POHJOISIN KARHU Örnsköldsvikissä Ångermanlandin maakunnassa voi törmätä tavallista kookkaampaan karhuun.” Halusimme voimakkaan ja vakaan harvesterin, joka soveltuisi järeään metsään ja vaihtelevaan maastoon”, toteavat veljekset Didrik ja Dennis Nilsson. He ovat H8-harvesteripäällä varustetun kahdeksanpyöräisen PONSSE Bear -harvesterin ylpeitä omistajia.
D
idrik ja Dennis Nilsson ovat kotoisin Norrbottenin läänissä sijaitsevasta Piitimesta. Isä Erling Nilsson toimi metsäkoneyrittäjänä aina viime vuoteen saakka, jolloin yrityksessä tehtiin sukupolvenvaihdos. Veljekset perustivat oman osakeyhtiön, D&D Nilsson AB:n, ja aloittivat puunkorjuun isältään ostamillaan harvesterilla ja kuormatraktorilla. Muutettuaan noin 300 kilometriä etelämmäs Didrik ja Dennis Nilsson huomasivat, että uuden asuinseudun metsä oli huomattavasti totuttua järeämpää ja maasto mäkisempää. He vaihtoivat harvesterin PONSSE Beariin, joka saa keväällä seurakseen samanvärisen kuormatraktorin, PONSSE Elephant Kingin, jonka kantavuus on 20 tonnia. ”Koska suosimme avohakkuuta, harvesterimme on oltava todella voimakas ja vakaa. Tuntuu turvalliselta tietää, että voimaa löytyy, jos sitä tarvitaan. Samalla
28
konekin kestää paremmin vaativammissa tehtävissä”, veljekset järkeilevät yhdestä suusta. METSÄ VEI MUKANAAN
Kumpikaan veljeksistä ei päätynyt peruskoulun jälkeen opiskelemaan metsäalaa. Didrik kouluttautui lentokonemekaanikoksi ja Dennis valitsi ajoneuvo- ja kuljetustekniikan. ”En kuitenkaan koskaan ehtinyt tehdä lentokonemekaanikon töitä, vaan valitsin sittenkin metsän”, Didrik kertoo. Dennis sen sijaan ehti ajaa ”kaikkea, mikä liikkuu pyörillä tai ketjuilla” muiden yritysten palveluksessa. Hän on muun muassa kuljettanut maansiirtokonetta Kiirunan rautamalmikaivoksella. ”Dumpperissa on vain kaksi ohjausvipua, kaasu ja jarru. Ero kuormatraktorin tai harvesterin ajamiseen on valtava, eikä ole epäilystäkään kumpi on hauskempaa.”
KOKEMUSTA NUORESTA SAAKKA
Käytännössä veljeksillä on kaksi koulutusta, sillä he ovat työskennelleet lukemattomia vapaapäiviä ja viikonloppuja isänsä yrityksessä. Sieltä 25-vuotias Didrik ja vuotta nuorempi Dennis saivat oppinsa metsäkoneista, metsätaloudesta ja yrittäjyydestä. D&D Nilsson AB on nuorten yrittäjien nuori yritys, mutta kokemusta puunkorjuualalta on jo kertynyt paljon. ”Meille on paljon etua siitä, että voimme hyödyntää isän 40-vuotista kokemusta alalta. Myös metsäalan yrittäjien järjestö on ollut hyvänä tukena. He järjestävät esimerkiksi koulutusta nuorille yrittäjille.” Veljekset ovat selvästi ylpeitä kotiseudustaan. Kuinka he päätyivät lähtemään Norrbottenista ja muuttamaan satoja kilometrejä etelään? Kaikki sai alkunsa siitä, että veljesten isä sai vuonna 2015 tavallista suuremman toimeksiannon Örnsköldsvikin alueelta. Didrik ja Dennis lähtivät mukaan
ajamaan metsäkoneita ja seuraava askel oli muutto – Didrik edellä ja Dennis perässä. Uudella paikkakunnalla alkoi myös lempi leiskua, kun Didrik tapasi työnsä kautta metsäyhtiö SCA:n hakkuupäällikön Malin Börjegrenin. Pian heistä tuli pariskunta ja sillä tiellä he ovat edelleen. Nykyisin Malin työskentelee kuljetuspäällikkönä kuljetusyhtiö Örnfraktilla. KOLME KULJETTAJAA, KAKSI KONETTA
D&D Nilssonilla on kolmihenkinen hakkuutiimi, johon kuuluu veljesten lisäksi palkattu kuormatraktorinkuljettaja. Didrik ajaa lähes poikkeuksetta harvesteria, kun taas Dennis viettää 60–70 prosenttia työajastaan kuormatraktorin ohjaimissa. ”Koska meitä kuljettajia on kolme, voimme ajaa koneita puolessatoista vuorossa. Jaamme tunnit siten, että kuormatraktori tulee aina aivan harvesterin kannoilla. Kuormatraktorille kertyy vuosittain vain hieman
enemmän ajotunteja kuin harvesterille, vaikka erot yksittäisessä kohteessa voivat olla huomattavasti suurempia. Jos korjattavan puun keskirunko on järeää ja kuljetusmatka pitkä, puutavaran siirtäminen kuormatraktorilla voi kestää monta tuntia tavallista pidempään. Jos taas kyseessä on lähikuljetuksen kannalta helpompi kohde, käytän enemmän aikaa harvesterin ajamiseen”, Dennis kertoo. ”Näin saamme molemmista koneista kaiken irti puun keskikoosta, kuljetusmatkasta, maasto-olosuhteista ja muista muuttujista huolimatta.” KORKEA KÄYTTÖASTE TYÖTUNTIA KOHDEN
Kahden metsäkoneen ajaminen kolmen kuljettajan voimin siten, että yksi kuljettajista ajaa molempia koneita, auttaa pitämään koneiden käyttöasteen korkeana suhteessa palkallisiin työtunteihin. Didrik ja Dennis seuraavat koneiden käyttöasteen ja palkallisten työtuntien suhdetta tar-
kasti. ”Palkat muodostavat yrityksen suurimman yksittäisen kustannuserän, joten haluamme saada tuottoa mahdollisimman monesta palkallisesta työtunnista”, Dennis korostaa. Nilssonin veljesten mielestä tämä työnjako tuo muutakin hyötyä: heidän on helpompi irrottautua esimerkiksi hakemaan jotakin tai katsomaan korjuukohteita ilman, että asioiden hoitamiseen käytetty aika heikentäisi tuottavuutta. Veljekset uskovat, että koneiden käytön painottuminen päiväsaikaan on hyvä ratkaisu myös työntekijän kannalta. ”Ajaminen kahdessa tai useammassa vuorossa on raskasta sekä ihmisille että koneille. Silloin on myös vaikeampaa kerryttää tarpeeksi laskutettavia tunteja suhteessa palkallisiin työtunteihin”, Didrik toteaa. KILPAILUHENKEÄ
Veljesten mielestä yritykselle on paljon hyötyä siitä, että yrityksellä on kaksi omistajaa ja että he molemmat toimi-
29
ASIAKAS / D&D NILSSON AB
C6-nosturi ja H8-harvesteripää tulevat tarpeeseen järeässä metsässä, mutta ne sopivat mainiosti myös hennommille puille.
vat myös metsäkoneenkuljettajina. ”Olemme pitäneet yhtä koko elämämme ajan, tunnemme toisemme hyvin ja yhteistyömme toimii mainiosti. Siitä on apua yrityksen kehittämisessä. Yhtiökumppanuuden edellytyksenä on tietysti se, että perusasioista ollaan yhtä mieltä”, he toteavat. Didrik ja Dennis ovat molemmat kilpailuhenkisiä ja ovat kilpailleet harrastetasolla motocrossissa. Kilpailuvietti kulkee mukana metsäkoneen ohjaamossakin. ”Teemme urakkatyötä, joten pienestä kilpailuhengestä on ehdottomasti hyötyä. Lisäksi työ on saatava luistamaan hyvin, sillä tasaisuus on tärkeää liikevaihdon kannalta.” Kilpailua viriää vääjäämättä myös veljesten välille. ”Haaveilen tietysti, että pystyisin jonain päivänä ajamaan harvesteria yhtä nopeasti kuin Didrik”, Dennis paljastaa.
30
”Dennis on nopea oppimaan, joten päiväni taitavat olla luetut”, Didrik nauraa. KATTAVAA KOEAJOA
Yrityksen koko kalusto on pian Ponssen väreissä. Merkkiuskollisuuden taustalla on sekä pehmeitä että kovia arvoja. ”Isä on ollut salaa ihastunut Ponsseen jo pitkään, joten olemme ymmärtäneet, että Ponssen koneet ovat todella hyviä. Lisäksi tiesimme, että heillä on erittäin hyvä korjaamo täällä Örnsköldsvikissä. Toisaalta suhtauduimme uuden harvesterin valintaan täysin avoimesti. Kyseessä oli ensimmäinen uusi koneemme, joten paneuduimme asiaan perusteellisesti ja kokeilimme kaikkien merkittävien valmistajien malleja”, Didrik sanoo. ”Tässä työkoneessa ihastuimme erityisesti siihen, että ohjaamo ja nosturi ovat nivelen eri puolilla. Sillä on suuri vaikutus ergonomiaan: oh-
jaamossa istuessa hädin tuskin tuntee puun kaatumisen tantereeseen. Lisäksi harvesterin kahdeksanpyöräisyydellä ja voimakkaalla nosturilla oli merkitystä – kuten myös sillä, että kone toimii erinomaisesti jyrkässäkin maastossa.” ”Koneen ajo-ominaisuudet vastaavat hyvin toiveitamme. Se on myös uskomattoman laadukasta tekoa. Sen huomaa kaikista osista, niin suurista kuin pienistäkin”, lisää Dennis. Esimerkkeinä hän mainitsee teräsrakenteet ja letkut. ”Myös polttoainetehokkuus on ollut meille valtavan positiivinen yllätys”, hän jatkaa. TEHOKAS LIUKUPUOMINOSTURI
Muutto Norrbottenista Ångermanlandiin merkitsi veljeksille myös uusien työtapojen oppimista. Norrbottenissa maasto oli tasaisempaa. ”Kun aloitimme ensimmäisen toimeksiantomme täällä etelässä, toimeksiantaja antoi meille saman tien kaivinkone-
Ohjaamossa istuessa hädin tuskin tuntee puun kaatumisen tantereeseen.
yrittäjän puhelinnumeron. Ymmärsimme nopeasti miksi, sillä kaivinkonetta voidaan tarvita kuljetusreittien ja välivarastopaikkojen valmisteluun. Erot ovat usein suuria: kukkulat voivat olla kallioisia, kun taas alempana voi olla todella pehmeää maata”, Didrik kertoo. Nilssonin veljesten Bearissa on C6-liukupuominosturi, jonka ulottuma on kymmenen metriä. Veljeksistä on hienoa, että nosturin rakenteen ansiosta painopiste on matalalla. Tämä on loistava ominaisuus etenkin, kun koneella liikutaan mäkisessä maastossa tai rinteessä. ”Tehokkaan ja vakaan koneen ja C6-nosturin avulla saamme puitua rungot paikkaan, josta kuormatraktori pääsee ne noutamaan.” Bearin PONSSE H8 -harvesteripää on Ponssen suosituin malli Ruotsin markkinoilla. ”Se on voimakas ja vankka. Koosta huolimatta se ottaa todella hyvän otteen myös ohuemmista rungoista”, toteaa Dennis.
PANOSTUKSIA KONEENOMISTAJAN ARKEEN
Didrik ja Dennis kokevat, että arjen vaatimukset tunnetaan Ponssella hyvin niin toimintojen kuin ergonomiankin osalta. ”Ponssella panostetaan siihen, millä me tienaamme elantomme: vakiovarustelu kattaa kaiken tarvittavan. Meidän mielestämme ei kannata hankkia lisävarusteita elleivät ne paranna ergonomiaa tai tuottavuutta. Olemme myös huomanneet, että Ponssella on valtavan positiivinen ryhmähenki.” VARMISTAMASSA TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ
Didrik ja Dennis pyrkivät määrätietoisesti kasvattamaan yrityksen käteisvaroja. Näin he haluavat varmistaa itselleen hyvät toimintaedellytykset nyt ja tulevaisuudessa. ”Haasteena on marginaalien parantaminen siten, että pääsisimme hyviin tuloksiin myös pitkällä aikavälillä ja voisimme silti vähentää hieman omia työtuntejamme. Kaikkien muiden
tapaan meidänkin on siis osattava hinnoitella palvelumme oikein. Se on varmasti yksi suurimmista haasteista.” ÄÄRIMMÄISEN KUIVA KESÄ
Viime kesän äärimmäinen kuivuus toi lisää haasteita. ”Koko kesänä ja alkusyksynä ei satanut kuin muutaman kerran. Tässä meille on ollut hyötyä siitä, että toimeksiantajamme on SCA. Yhtiön metsäomistukset ovat laajat, joten metsäkoneet on voitu ohjata alueille, joilla hakkuut ovat olleet mahdollisia erikoisesta tilanteesta huolimatta. Olemme työskennelleet joinakin öinä ja pitäneet taukoa parina päivänä, mutta enimmäkseen olemme työskennelleet tavalliseen tapaan.” Yhteistyö SCA:n kanssa toimii muutenkin hyvin. ”He ovat oman alansa ammattilaisia kuten mekin, joten olemme tyytyväisiä asiaintilaan. Kumpikin osapuoli myös kunnioittaa toisen roolia. Keskustelemalla saavu-
31
ASIAKAS / D&D NILSSON AB
Metsäala yhdisti Malinin ja Didrikin.
tetaan aina parempia tuloksia, joten olemme tarkkoja siitä, että pääsemme osallistumaan suunnitteluun.” KONEINTOILIJAT
Didrik ja Dennis kuvaavat itseään koneintoilijoiksi. Aiemmin he puuhastelivat itsekin paljon koneiden parissa. ”Teemme sitä edelleen, mutta taloudellisesti se ei ole kovin kannattavaa. Emme mitenkään pysty työskentelemään samaan tahtiin kuin Ponssen Örnsköldsvikin huoltokeskuksen Per Andersson. Hän on aina tilanteen tasalla ja tietää tarkalleen, mitä on tehtävä”, Dennis toteaa. Didrik on samaa mieltä: ”Huoltokeskuksessa ollaan todella sitoutuneita siihen, että kaikki työkoneet saadaan liikkeelle. Heti kun saimme uuden harvesterin, huoltokeskus hankki varastoon osia, joita saatetaan tarvita myöhemmin. On paljon rehellisempää toimia niin kuin teeskennellä, ettei mikään koskaan menisi rikki.
32
Sillä on meille paljon merkitystä niin turvallisuuden kannalta kuin taloudellisestikin.” Harvesterin rahoitus järjestyi sekin Ponssen kautta. Sama järjestely tulee myös Elephant King -kuormatraktorille. Didrik ja Dennis ovat todenneet yhteistyössä DLL:n kanssa tarjottavan Ponsse Finance -rahoituksen kannattavaksi ja joustavaksi. ”Kaikki on paljon helpompaa, kun kyseessä on toimija, joka tuntee alan. Sijoitettavat pääomat ovat suuria, joten rahoituksen täytyy olla kohdallaan”, Didrik painottaa.
tunnetta. Lisäksi meillä on maailman paras työpaikka: on todella upeaa aloittaa työt kauniissa leimikossa varhain aamulla.” Joskus vieläkin Didrik ja Dennis hyppäävät motocross-pyörän selkään, mutta tällä hetkellä yrittäjyys vie suurimman osan heidän ajastaan. ”Koneet ovat tosiaan intohimomme, ja ajaminen on hauskaa. Myös yrittäminen on mukavaa: on kiva verkostoitua, pallotella ideoita ja rakentaa jotain, jonka parissa itse viihdymme”, Didrik ja Dennis toteavat leveästi hymyillen.
VAIHTELU VIRKISTÄÄ
Didrik ja Dennis ovat metsässä kuin kotonaan. He arvostavat vaihtelevaa työtään ja sen haasteita, luovaa ajattelua ja tekniikkaa. ”Meidän on pidettävä päivittäin tyytyväisenä monta eri tahoa, kuten maanomistajat ja tukkirekan kuljettajat. Meille se tuo yhteenkuuluvuuden
Meillä on maailman paras työpaikka: on todella upeaa aloittaa työt kauniissa leimikossa varhain aamulla.
SAVOTTAUUTISIA Ponsse on Suomen maineikkain yhtiö Ponsse on T-Median Luottamus&Maine -tutkimuksen mukaan Suomen maineikkain yritys vuonna 2018. Ponssen tutkimuksessa saamat pisteet ovat korkeammat kuin yhdenkään muun yrityksen aikaisemmin. Ponsse arvioitiin jokaisella mitatulla maineen kahdeksalla osa-alueella erinomaiseksi. Kokonaispisteiden lisäksi yhtiö arvioitiin historiallisen hyväksi vastuullisuudessa ja uudistumiskyvyssään. Peliyhtiö Supercell säilytti paikkansa listauksen kokonaistuloksissa toisella sijalla. Hissivalmistaja Kone sijoittui kolmanneksi. JOKAISEN ROOLI OSANA KOKONAISUUTTA ON TÄRKEÄ
T-Median kehitysjohtaja Riku Ruokolahden mukaan Luottamus&Maine-mittaristo on monipuolisuutensa vuoksi haastava eikä yhdessä osa-alueessa menestyminen riitä kärkisijoille. ”Luottamuksen kasvattamiseksi on kerättävä tuote- ja palveluarvioiden lisäksi positiiviset käsitykset erityisesti avoimuudesta, läpinäkyvyydestä, työnantajana toimimisesta ja oikeasta käytöksestä liiketoiminnassaan ylipäätään. Ponsse on esimerkki yhtiöstä, joka on menestynyt kaikilla osa-alueilla ja pystynyt alansa kehityksen kärjessä. Yhtiö on sitoutunut työntekijöiden sekä koko lähiyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen. Ponsse on myös hoitanut vuorovaikutuk-
sen monipuolisella tavalla – kyse ei ole pelkästään onnistuneiden sponsorointikohteiden valinnasta”, Ruokolahti totesi. MENESTYS POHJAUTUU KYKYYN SELVITÄ HAASTAVISTA TILANTEISTA
”Ponssella on tultu pitkä matka 1970-luvun alun lamavuosista, kun ensimmäinen PONSSE-metsäkone valmistui Vieremän kirkonkylällä. Tuolloin ei ollut pääomia, ei insinööritaitoja, ei konevalmistusoppia tai edes omaa tehdashallia. Menestyksemme tänä päivänä perustuu juuri alkuaikojan haasteiden voittamiseen. Näistä lähtökohdista kumpuaa edelleen tinkimätön asiakkuuksien hoitaminen, peräänantamattomuus ja epävarmuuden sietäminen, työnteon ja henkilökunnan ammattitaidon arvostus ja joustaminen. Kirkkaimpana tavoitteena on aina ollut valmistaa maailman parhaita metsäkoneita. Yhtiön perustajan Einari Vidgrénin sanoin metsien mersuja”, Juha Vidgrén kertoi ”Kiristyvässä kilpailussa osaavasta työvoimasta maine on merkittävässä roolissa. Hyvä maine tukee omia rekrytointejamme, mutta parantaa myös koko metsäkonealan arvostusta, jolla on omat haasteensa saada työvoimaa. Maine nostaa myös henkilökunnan kokemaa ylpeyttä työstään – jokaisen ponsselaisen rooli osana kokonaisuutta on tärkeä”, Juha Vidgrén totesi.
Luottamus&Maine -palkinnon luovutti Juha Vidgrénille pääministeri Juha Sipilä.
33
SAVOTTAUUTISIA / 2018
SAVOTTAUUTISIA Vuoden varaosamyyjä -kilpailun voitto Matille Viroon Kansainvälisen varaosakilpailun voitto meni tänä vuonna Viron Konekeskolla varaosamyyjänä toimivalle Mati Simmille, joka kertoo tietotaitonsa kehittyneen päivittäisen työn kautta. Hän on myös muutama vuosi sitten osallistunut Ponssen järjestämään varaosamyyjien koulutukseen. Ponsse järjesti kansainvälisen Vuoden varaosamyyjä -kilpailun kolmannen kerran 26.–28.11.2018 Iisalmessa. Kilpailusta saatavaa palautetta hyödynnetään muun muassa varaosamyyjien koulutustarpeiden kartoittamiseen ja koulutusohjelman kehittämiseen maailmanlaajuisesti. ”Tietotaito ja osaava varaosamyyjä ovat varaosaliiketoiminnan perusta. Nykyaikaiset metsäkoneet ovat niin teknisiä ja kehittyvät niin nopeasti, että varaosamyyjän työssä on todella tärkeää pysyä ajan hermoilla”, viennin varaosapäällikkö Mikko Eskelinen toteaa.
Kuvassa kilpailjat Nong Yunhai (Kiina), Maris Kreituzis (Latvia), Mati Simm (Viro), Andreas Tyrsell (Ruotsi), Carlos Godoy (Uruguay), Tomas Jokubaitis ( Liettua) ja Juha Peura ( Suomi)
Pitkä teli kuormatraktoreihin – uudella optiolla alhaisempi pintapaine Kahdeksanpyöräisiin PONSSE Wisent-, Elk- ja Buffalo -kuormatraktorimalleihin on saatavana uusi telivaihtoehto pehmeiden maiden puunkorjuuseen. Pitkä teli alentaa teloilla varustetun koneen pintapaineita jopa 17 % verrattuna vakiomalliseen teliin. Pitkä teli on napaväliltään jopa 1 890 mm.
Ponsse arvioitiin parhaaksi keskisuureksi yhtiöksi pörssilistalla Yksityissijoittajat ovat valinneet Ponssen parhaaksi keskisuureksi pörssiyhtiöksi. Yksityissijoittajan valinta -kilpailussa piensijoittajat äänestivät Suomen luotettavimmista ja houkuttelevimmista pörssiyhtiöistä. Yksityissijoittajien suosikkiyhtiöitä vuonna 2018 olivat Kone, Ponsse, Marimekko ja Verkkokauppa.com. Kilpailun järjestävät Suomen Pörssisäätiö, Kreab ja Messukeskus. Arvioinneissaan piensijoittajat arvostivat erityisesti osaavaa johtoa, vahvaa omistuspohjaa ja henkilökuntakeskeistä otetta. Sijoittavat pitivät yhtiötä kehittyvänä ja kasvavana oman alansa huippuna, jossa innovaatioita johdetaan hyvin.
34
Ponsse-palve luverkostossa su oritettiin vuoden 2018 aikana yhtee nsä 50 ESW-audit ointia (effective and safe workshop).
Myyntikokemusta 1 370 metsäkoneen verran Kouvolan huoltopalvelukeskuksella vietettiin marraskuussa 20-vuotisjuhlia. Paikalla oli myös Seppo Alanne, joka oli perustamassa Kouvolan palvelukeskusta vuonna 1998. Ennen eläkkeelle jääntiään Alanne ehti toimia Kouvolan alueella 20 vuotta Ponssen konemyyjänä. ”Se oli kesä 1998, kun Vieremälle ajelin. Samalla reissulla sovittiin huoltopalvelukeskuksen perustamisesta Kouvolaan. Toimitilojen löytymisen myötä palkattiin ensimmäiset työntekijät Esa Peltonen, Tuomo Ketonen, Matti Manninen ja Esa Toropainen. Muutamaa vuotta myöhemmin joukkoa tuli vahvistamaan Juha Mielonen, joka toimi meille muille teknisenä tukena”, Seppo muistelee. Kouvolan palvelukeskuksen ovesta astelee sisään Arto ja Sari Seppälä. ”Siinä on yksi iso syy miksi tänne saatiin omat tilat”, Alanne toteaa ja osoittaa Seppälän suuntaan. Aatsin Koneen yrittäjänä toiminut Seppälä oli konekaupan yhteydessä vastannut asiakastyytyväisyyskyselyyn, jossa hän antoi palautetta suoraan toimitusjohtajalle: jonkunlainen kioski tänne Kouvolaan pitää saada, ettei tarvitse Mikkeliin lähteä varaosia ostamaan. Aatsin Kone on Ponssen asiakas tänäkin päivänä. Nyt jo seuraavassa sukupolvessa, kun yritystä jatkaa Arton ja Sarin poika Topi. Alanteen mukaan tuolloin oli tavallista, että koneita
korjattiin itse. Jokaisella koneyrittäjällä oli omalla tontilla jonkunlainen paja remontteja varten. ”Nykyään asiakkaat haluavat palvelua. Koneet ovat niin teknisiä, että huoltoon tarvitaan ammattilainen. Silloin on helpompaa tuoda kone lähellä olevaan huoltopalvelukeskukseen.” Alanne on laskenut myyneensä urallaan 1 370 metsäkonetta. Myyntityön onnistumiselle ja markkinaosuuden kasvattamiselle huoltopalvelut ovat avainasemassa. Kun konekanta kasvaa, pitää myös vaihtokoneiden myynti ja huolto ottaa huomioon. ”Olen elänyt Ponssella mielenkiintoisen ajanjakson ja nähnyt yhden yrittäjäsukupolven siirtyvän eläkkeelle. Aika monet, joiden kanssa yhtä aikaa aloitettiin hommia, ovat nyt eläkkeellä. Yritystä jatkaa joku omasta perheestä tai yritys on myyty isommille yrittäjille tai omille kuljettajille. Eläkkeellä oleva metsäkoneenkuljettaja on haluttua työvoimaa, kun tuuraajaa tarvitaan, ja monet lähtevät mielellään verestämään muistoja savotalle.” Alanteen rakas harrastus ovat vanhat autot ja traktorit. ”Olen viime vuosina luopunut muutamista traktoreista ja autoista, mutta yksi uusi tuli tilalle, kun työkaverit ostivat minulle vuosimallin 1979 Volvo 245 DL:n läksijäislahjaksi. Auto on juuri samanlainen kuin se, jolla aikanaan ensimmäisille FinnMETKO-messuille Jämsänkoskelle ajelin.”
Topi Seppälä (vas), Seppo Alanne, Sari ja Arto Seppälä
35
SAVOTTAUUTISIA / 2018
Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela nimetty Vuoden liikemieheksi Ponsse Oyj:n toimitusjohtaja Juho Nummela on nimetty Vuoden liikemieheksi. Palkinnon jakaa vuosittain Suomen Liikemiesyhdistys yhdessä Kauppalehden ja Aalto-yliopiston kanssa. Ensimmäistä kertaa palkinnon historiassa Vuoden liikemies on noussut toistamiseen samasta yrityksestä. Ponssen perustaja Einari Vidgrén vastaanotti palkinnon vuonna 1997. Palkitsemisperusteluissa todettiin, että Juho Nummelassa yhdistyvät nykyaikaisen kestävän johtajuuden tunnusmerkistöt. Raadin arvion mukaan Juho Nummela toteuttaa arjessaan periaatteita, joissa vastuullinen toiminta, läpinäkyvyys ja sidosryhmien osallistaminen ovat tuottaneet sekä taloudellista että työntekijäkokemuksellista menestystä. ”Juho Nummelan johtajuudessa yhdistyvät yrityksen juurien arvostaminen ja uuden luominen. Uutta luodaan yhteistyössä kaikkien ponsselaisten kanssa, jonka mahdollistaa se, että Nummela itse syttyy siitä, että yritystä viedään yhdessä eteenpäin, organisaatiotasosta riippumatta. Nummela on aidosti keskusteleva johtaja ja esimerkinnäyttäjä uuden ajan johtamiskyvyistä”, raati arvioi.
Ponsse Uruguayn huollossa vuosi ilman tapaturmia!
36
PUUSTA ON MONEKSI Puu on monipuolinen materiaali ja siitä voidaan valmistaa monia eri asioita. Kuusesta valmistetaan paperia ja koivusta saadaan koivusokeria eli xylitolia – purukumissakin on siis puuta. Puusta valmistetaan myös huonekaluja, käyttöesineitä ja taloja. Tutki mitä kaikkea puusta valmistettua kotoasi löytyy!
KURREN palkinto-
Värityskuva Buffalo Bill
tehtävä
Seuraa puutavaraa Johdata Kurre sokkelon läpi seuraamalla ruutuja, joissa olevien esineiden valmistukseen on käytetty puuta.
Montako esinettä löysit? Lähetä vastauksesi meille syyskuunloppuun mennessä joko postitse osoitteeseen Ponsse Oyj/viestintä, Ponssentie 22, 74200 Vieremä, tai sähköpostitse osoitteeseen ponssenews@ponsse.com. Muista liittää mukaan yhteystietosi! Julkaisemme oikean vastauksen ja arvonnan voittajan lehden seuraavassa numerossa.
RAKENNETAAN KAARNALAIVA Kaarnalaivojen uittaminen on mukavaa kesäpuuhaa ja niiden rakentaminenkin on helppoa. Tarvitset palan kaarnaa rungoksi, tikun mastoksi ja tuohta tai ison lehden purjeeksi.
Ponsse News 1/2018
KIlpailun VOITTAJA
Minttu Lönnroth, Tee kaarnapalaan reikä mastoa varten. Pujota purje tikun läpi ja laita masto paikoilleen. Riihimäki Lähetä väritetty kuva osoitteeseen Ponsse Oyj, Ponssentie 22, 74200 Vieremä. Kaarnalaivoja onTai hauska tehdä kavereiden Onnea! skannaa kuva osoitteeseen ponssenews@ponsse.com helmikuun loppuun mennessä. kanssa, kenenMuista laiva onliittää nopein? mukaan yhteystietosi! Arvomme kolme palkintoa kuvien lähettäneiden kesken. Ponsse KIDS 2/2018 kilpailun voitti Edwin Rantanen Hämeenlinnasta, ja oikea vastaus tehtävään oli 17 puusta tehtyä esinettä.
37
PONSSE COLLECTIONIN TALVIMALLISTON UUTUUKSIA MIESTEN JA NAISTEN KEVYTTOPPATAKKI 65 € Miesten takki tuotenro 1371, koot S–4XL. Naisten takki tuotenro 1372, koot 36–44.
38
Kevyttoppatakki, joka keveytensä puolesta sopii ympärivuotiseen käyttöön. Mallissa on kätevät vetoketjulliset sivutaskut ja rintatasku sekä takin monipuolisuutta lisäävä irrotettava huppu. Hihansuissa on käyttömukavuutta lisäävät joustavat resorit. Materiaali: 100 % polyester
LASTEN TALVIHAALARI 110 €, tuotenro 1270–1274 / Vedenpitävä (vesipilari 5 000 mm) ja hengittävä (hengittävyys 5000 g/m2/24 h) lasten talvihaalari. Tuote soveltuu hyvin aktiiviseen ulkoiluun vaativissakin sääolosuhteissa. Irrotettava huppu irrotettavalla keinoturkisreunuksella. Muotoillut hihat, säädettävä vyötärö, lumilukot hihan- ja lahkeidensuissa, irrotettavat jalkojen alle pujotettavat silikonilenkit, muotoillut polvet. Suurimmalle kulutukselle altistuvat alueet vahvistettu. Heijastavat yksityiskohdat. Koot: 86/92–134/140. Materiaali 100 % polyamidi 143 g/m2, MPC LIIGAPIPO 15 €, tuotenro 1290 / Ponsse-liigapipo tupsulla. Lämmintä akryylineulosta. Väri musta/keltainen/valkoinen. Yksi koko. Materiaali: 100 % akryyli. PONSSEN LOGOPIPO 15 €, tuotenro 1261 / Suomessa valmistettu musta puuvillapipo kaksinkertaisesta materiaalista. Keskipitkä malli. Iso logopainatus edessä. Logo takasaumassa kudottuna kangasmerkkinä. Materiaali 97 % puuvillaa, 3 % spandex. MIESTEN RUUTUPAITA 45 €, tuotenro 1374 / Miesten ruutupaita, jossa rinnassa Ponsse-logo ja hihassa kudottu merkki. Rintataskut ja pyöristetty helma. Moderni leikkaus. Koot: S–3XL. Materiaali: 100 % puuvilla FARKUT 90 €, tuotenro 1355 / Tummansiniset farkut, joustavaa farkkukangasta. Polvien kohdalla on laskokset, jotka antavat lahkeisiin hieman muotoa. Farkuissa etutaskut sekä kolikkotasku. Etuketju. D-lenkki. Reisitasku laskoksilla, läpälliset takataskut. Polvilaskokset. Vyölenkit. Ponsse-brodeeraus taskussa. Koot: 48–60. Materiaali: 99 % puuvilla, 1 % elastaani MIESTEN VILLAPAITA 100 €, tuotenro 1375 / Rento ja lämmin armeijatyylinen villapaita, jossa rinnassa Ponsse-logo. Koot: S–3XL. Materiaali: 80 % villa, 20 % akryyli
39
SCORPION Se näyttää samanlaiselta kuin ennen, mutta sisällä on paljon uutta. Moottori, hydrauliikka ja ohjausjärjestelmät ovat kokeneet suuria uudistuksia. Nämä muutokset merkitsevät asiakkaalle suurempaa tuottavuutta pienemmällä polttoainemäärällä.
Säästä polttoainetta ja tehosta toimintaa.
Tämä on filosofiamme, jonka avulla voit saavuttaa merkittäviä säästöjä. Tuotteiden, tietojärjestelmien, koulutuksen ja oikeanlaisen huollon avulla parannat tuottavuutta, pienennät polttoaineenkulutusta ja vähennät ympäristön kuormitusta. Olemme sitoutuneet tavoitteeseen pitkällä aikavälillä ja pyrimme jatkuvasti parantamaan kaikkien tuotteidemme ja palveluidemme tehokkuutta.
A logger’s best friend www.ponsse.com